Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2011
Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2011 Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2011 Graniittirakennus Kallio on omistajiensa näköinen 4 Liikennevirasto kehittää Allianssi-mallia 7 Outokumpu Tornio-Worksin ferrokromitehdas laajenee 8 Espoo investoi infraan 10 Graniittirakennus kohotti henkeä Sulkavalla 12 RALA on infrayritykselle iso asia 16 Reijo Rossi rakennuttaa Espoon infraurakat 17 Länsimetro etenee kansainvälisesti 18 GRK:n komppania valmistautuu Kehäradan valuihin 19 Henkilöstön esittely 20 Julkaisija: Graniittirakennus Kallio Oy Toimitus: AViador Oy Ulkoasu: Matti Vuohelainen Paino: T-Print Ky 8 10 12 PÄÄKIRJOITUS Hyvä yhteistyökumppani, aloitit juuri tutustumisen ensimmäiseen Graniittirakennus Kallio Oy :n asiakaslehteen. Haluamme kertoa yhä vaativammilla markkinoilla ripeästi kehittyvästä ja kasvavasta yhtiöstämme, sen ihmisistä, arvoista ja työmaista – sekä omalla suullamme että asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kertomana. Ensimmäinen toimintavuosi uuden henkilöstön kanssa on takana. Jännityksellä lähdimme viime kesänä hakemaan töitä Suomen tiukoilta infrarakennusmarkkinoilta. Emme tienneet, miten asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit ottavat uuden tulokkaan vastaan ja miten saamme töitä markkinoilta. Jännittämisemme on osoittautunut turhaksi, sillä asiakkaat kuten muutkin kumppanit ovat ottaneet meidät hyvin vastaan ja luottaneet kykyihimme hoitaa vaativiakin urakoita. Tämän lehden teemaa voisi kuvata parhaiten sana yhteistyö. Ensin teimme ’sisäisen yhteistyösopimuksen’: päätimme aloittaa suurella joukolla yrityksen kehittämisen tavoitteenamme luoda yhtiöstä muutamassa vuodessa merkittävä toimija koko Suomen infrarakennusmarkkinoilla. Toiminta-ajatuksena on ollut luoda yrityksestä yhteisö, jonka kaikki jäsenet voivat todella tuntea tekevänsä työtä sekä omaksi että yrityksen hyväksi toteuttaessaan parhaalla taidollaan asiakkaan vaativia urakoita. Vahva verkostoituminen on ollut toinen yhteistyön näkyvä osa. Olemme hakeneet aktiivisesti kumppaneita meille muuten tavoittamattomien urakoiden tarjoamiseksi ja toteuttamiseksi. Tätä verkostoitumista aiomme jatkaa tulevaisuudessakin, vaikka olemme pystyneet kasvattamaan yritystä huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Liikevaihtomme kasvaa vuoden 2011 aikana liki 40 miljoonaan euroon kannattavuudesta tinkimättä. Oma henkilöstömme koostuu syyskesällä 2011 noin 80 alansa rautaisesta ammattilaisesta. Olemme myös saaneet laatujärjestelmällemme RALA-sertifioinnin sekä lähteneet mukaan ensimmäiseen TEKES -hankkeeseemme, jonka tuloksista toivottavasti voimme kertoa tämän lehden tulevissa numeroissa. Infra-alan näkymät ovat tällä hetkellä yhtä epävarmassa tilassa kuin Euroopan ja maailmantalous kaiken kaikkiaan. Globalisaation aikana kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja valtion ja kuntien budjetit, kuten myös yksityisten tahojen investointipäätökset muuttuvat nopeasti. Tämä vaikuttaa oleellisesti myös Graniittirakennus Kallio Oy tulevaan kehitykseen. Me olemme koko henkilöstömme voimalla päättäneet kasvaa merkittäväksi infra-alan osaajaksi sekä kaikkialla Suomessa että kansainvälisesti, kaikkiin ilmansuuntiin. Tuusulassa 24.8.2011 Harri Kallio Keijo Haavikko Kimmo Vuori Pertti Heininen Graniittirakennus Kallio Oy:n hallitus 2011 Kalliolta 3 Graniittirakennus Kallio Harri ja Armas Kallio päättivät vuosi sitten laajentaa perheyhtiönsä omistuspohjaa. Kun 26 kokenutta maarakennusammattilaista ryhtyy omistajiksi, tulosta syntyy. Graniittirakennus Kallion nykyisen avainhenkilöstön toimintatavat ovat hitsautuneet yhteen jo 1990-luvulta alkaen. Tuolloin infra-alan Grand Old Man’it ja läheiset kollegat Paavo Nyyssönen ja Armas Kallio tekivät pitkää päivää kumpikin tahoillaan. 4 Kalliolta 2011 on omistajiensa näköinen Paavo Nyyssönen on pitänyt kilpailemisesta nuoresta lähtien. Tulosta on syntynyt niin maarakentamisessa kuin urheilussa. Esimerkiksi pituushypyssä ennätys on komea: 748. V uonna 1934 Kiikalassa syntynyt Armas Kallio ja kolme vuotta myöhemmin Kuopiossa syntynyt Paavo Nyyssönen etenivät menestyviksi maarakennusammattilaisiksi varsin erilaista reittiä. Armas Kallion, nimeään kantavan yhtiön pitkäaikaisen vetäjän tie kulki Osuuskauppa Oraan sekatavaraosaston hoitajasta porariksi Helsinkiin sekä ennakkoluulottomien ja oikein ajoitettujen hankintojen myötä koneyrittäjäksi ja lopulta satoja miehiä työllistäväksi urakoitsijaksi. Paavo Nyyssönen puolestaan kiinnostui elämänura-alastaan armeijaaikana; alkuun hän aikoi hakeutua metsäoppiin, mutta maa- ja vesirakentamisen opinnot voittivat. Kumpikin konkari eteni arvostettuun asemaansa työmaakokemuksen myötä. Armas oppi heti kauppauransa jälkeen, alle 30-vuotiaana, porarin ammatin. Paavo puolestaan työskenteli mittamiehenä ja mittatyönjohtajana ennen valmistumistaan rakennusmestariksi. Valmistuessaan rakennusinsinööriksi hänellä oli jo huomattava työkokemus, sillä opiskeluaikaiset välikesät kuluivat asfalttitöissä työnjohtajana ja vastaavana mestarina. Armas Kallio perusti Louhintaliike Armas Kallio Ky:n vuonna 1963, vain pari vuotta pääkaupunkiseudulle saapumisensa jälkeen. ”Velipojan kanssa ostimme vekselirahalla ensimmäisen traktorikompressorikoneemme. Sitä ostosta maksoimme takaisin runsailla piikkaus- ja louhintatöillä, joita teimme muun muassa Tehtaankadulla sekä Malmilla Meisten joulukoristehtaan laajennuksessa. Siihen aikaan ei vielä ollut esimerkiksi timanttiporia.” Samoihin aikoihin Paavo Nyyssönen, tuleva Maanrakennus A. Kallio Oy:n tekninen johtaja, viimeisteli rakennusmestariopintojaan Helsingin teknillisessä koulussa. Opinnot sujuivat ja maistuivat, joten Paavo jatkoi heti valmistuttuaan opintojaan rakennusinsinööriksi, nyt Kuopioon muuttaneena. 1970-luku loi perustan yrittämiselle Vielä 1960-luvulla maa- ja vesirakennusalan yritystoiminta oli Suomessa etupäässä pienimuotoista koneyrittämistä. Tilanne alkoi seuraavalla vuosikymme- nellä muuttua, mistä yhtenä osoituksena oli Armas Kallion tekemä yhtiömuodon muutos. Uusi osakeyhtiö sai vuonna 1974 kaksi merkittävää kunnallisteknistä urakkaa uusilta asuinalueilta Espoon Kivenlahdesta ja Vantaan Koivukylästä. Hetkessä Maanrakennus A. Kallio Oy:stä oli tullut yli 400 työntekijää työllistävä suuri maa- ja vesirakennusliike. Yksi pärjäämisen salaisuus oli ennakkoluuloton kalustohankintapolitiikka. ”Ensimmäinen hydraulinen kaivinkonehan meillä oli jo 1960-luvulla. Tuolloin monet alalla toimivat, vaijerivetoisia koneita kannattavat irvailivat moisille turhuuksille”, Armas Kallio muistelee. Kun yrityksellä alkoi olla kokoa, piti satsata myös koulutettuun toimihenkilöstöön. Sopiva ja pätevä mies löytyi kesällä 1976 Paavo Nyyssösestä, joka tuolloin oli jo kiertänyt monien suurten päällystys- ja maansiirtotyömaiden vastaavana mestarina, työpäällikkönä ja rakennuspäällikkönä. Yksi työmaista oli Kehä III:n vuonna 1965 valmistunut ensimmäinen vaihe. Valmistuttuaan insinööriksi vuonna 1968 Paavo toimi Rakennus Oy Laineen u 2011 Kalliolta 5 Koneita ja kauppaa matkan varrelta työpäällikkönä pääkaupunkiseudun kunnallisteknisissä töissä ja vuodesta 1971 alkaen teollisuusneuvos Antti Niskan omistaman Vieskama Oy:n Etelä-Suomen rakennuspäällikkönä. Vuonna 1976 Paavo Nyyssösestä tuli Maanrakennus A. Kallio Oy:n tekninen johtaja. Graniittirakennuksen synty ja kasvu 1980-luvulla sekä Armas Kallio että Paavo Nyyssönen olivat jo alan arvostamia huippuammattilaisia, joiden yhteistyö samassa yrityksessä tuotti jatkuvia onnistumisia. Tässä vaiheessa suuret kilpailijat kiinnostuivat, ja lopulta Armas myi yhtiönsä YIT:lle. Paavo jatkoi nimensä muuttaneessa A-Kallio Oy:ssä teknisenä johtajana aina vuoteen 1992, jolloin yritys sulautui emoyhtiöönsä. ”Tässä vaiheessa aloitin yhteistyön Pekka Niskan kanssa. Perustimme yhdessä Pekan kanssa yrityksen, jonka nimeksi tuli Niska & Nyyssönen Oy. Ajat olivat kovat, mutta suuntaamalla ponnistelumme Venäjän markkinoille saimme työkantaa mukavasti ja selvisimme pahimman yli.” Armas oli tässä vaiheessa toiminut jo vuosia kiinteistöjen rakentamista ja vuokraamista harjoittavassa Graniittirakennus Markku Kallio Oy:ssä. Tämä toiminta jatkui aina vuoteen 2007, jolloin isä-Armas sai houkutelluksi nuorimman poikansa Harrin laajentamaan urakointitoimintaa. Samaan aikaan Paavo Nyyssönen toimi hallituksen puheenjohtajana Keijo Haavikon luotsaamassa, nopeasti kasvaneessa yhtiössä, johon oli saatu rekrytoiduksi sievoinen joukko maan parhaita infra-ammattilaisia. Sama joukko oli päättänyt toimitusjohtajansa ja työnantajayhtiönsä hallituksen puheenjohtajan aloitteesta ryhtyä oman työpaikkansa osaomistajiksi. Tämä suunnitelma oli valmiina vuonna 2010, mutta sai aluksi odottamattomia käänteitä ja lopulta kariutui. Kun Kalliot ehdottivat jo yrittäjyyden makuun päässeille infraammattilaisille mahdollisuutta yhteistyöhön, oli lähtölaukaus nykyisenlaiselle Graniittirakennus Kallio Oy:lle jo ammuttu. ”Emme epäröineet avata tätä tietä, kun näimme, millainen porukka on tulossa. Ajattelimme, että jollei sellaisilla eväillä synny tulosta, niin ei sitten minkäänlaisilla”, Harri Kallio luonnehtii. Samalla kannalla ovat Armas Kallio ja Graniittirakennus Kallio Oy:n nykyisen avainhenkilöstön vielä pidemmältä ajalta tunteva Paavo Nyyssönen. ”Meillä oli näyttöä hallitusta kasvusta tällä porukalla jo aiemmin. Nyt asioita jo sivusta seuraavana voin vain todeta luottavani ’poikien’ osaamiseen ja tuloksentekokykyyn”, Paavo toteaa. Myös Armas on jo vuoden päivät tyytynyt murtoosaan työtunteja aiempaan verrattuna. Hänen ei tarvitse, sillä 26 innokasta ja osaavaa omistaja-työntekijää tekee työtä nuoruuden innolla ja kokemuksen tuomalla terveellä harkinnalla. ƒ 6 Kalliolta 2011 Armas Kallio (kuvassa vasemmalla) ja kaivinkoneenkuljettaja Jouko Hartikka työmaalla Kehä I:n länsipäässä 1975. Junttanin Pentti Heinonen (kuvassa oikealla) ja Armas Kallio ovat tehneet pitkäaikaista yhteistyötä konekaluston kehittämisessä. Armas Kallio (kuvassa vasemmalla) solmimassa traktorikauppoja konemyyjä Suomisen kanssa 1960 - 70 -lukujen vaihteessa. Liikennevirasto kehittää Allianssi-mallia Pekka Petäjäniemi kannattaa uusia hankintamenettelyjä. ”Pahimmillaan halvimman hinnan ylikorostaminen yhdistyneenä sanktioajatteluun parantaa vain yhden tahon tuottavuutta: urakkariitoja ratkovan lakimiehen.” E rityisesti Australiassa suosittu, hankeorganisaatioiden toimivuutta valinnassa korostava Allianssi-malli on saanut Suomessakin ilmeisen pysyvän kannatuksen. Infra-alan suurin tilaaja Liikennevirasto aikoo Pekka Petäjäniemen mukaan käyttää Allianssia vähintään yhdessä merkittävässä hankkeessa vuosittain. Ensimmäiset Allianssi-mallilla toteutettavat työt ovat Lielahti-Kokemäki –rata ja tunnelivoittoinen Tampereen rantaväylä. ”Päätimme aloittaa Allianssi-pilotoinnin keskisuurella ratahankkeella ja jatkaa kokemuksia saatuamme suuremmalla väylähankkeella. Välillisiä kokemuksia olemme toki saaneet jo alan kansainvälisistä seminaareista. Niiden perusteella pidän selvänä, että tämä malli on parhaita keinoja kehittää alan tuottavuutta.” Ratkaisevana kimmokkeena Allianssin rantautumisessa Suomeen Petäjäniemi pitää australialaisen konsultin Jim Rossin Suomessa runsas vuosi sitten pitämää seminaaria. Yksi Rossin keskeisistä opetuksista oli, että hintaelementti ei saa liikaa hallita valittaessa yhteistyökykyisintä tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan muodostamaa konsortiota. ”Aiemmassa kotimaisessa Allianssiselvityksessä ei Rossin mukaan vielä ollut toteutushinnan liiallisen hallitsevuuden takia oikeaa Allianssi-henkeä”, Petäjäniemi sanoo. Allianssin mukaan läpiviedyissä urakoissa on tietysti tavoitekustannuksensa. Merkittävänä erona perinteiseen tarjousvertailuun on silti se, että Allianssissa hintakuoret avataan vasta sen jälkeen, kun hanketiimien toimivuusvertailut on tehty. ”Työmaan tavoitekate on yksi Allianssi-kriteereistä. Olennaista on se, että katteen pitäisi olla riittävä, jotta Allianssi henki – tuottavuuden parantaminen rutiinista poikkeavin työsuorituksin – olisi mahdollinen. Näin koko hanke lopulta hyötyy.” Ennen kuin Allianssi-sopimus voi syntyä, hankkeeseen valittu tilintarkastaja käy huolella läpi urakoitsijan viimeisimpien vuosien taloudelliset tunnusluvut ja sen, miten yritys kohdistaa kuluja toteuttamilleen hankkeille. Näin tulee varmistetuksi, että Allianssi-hankkeelle tarjottu katetavoite on vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa. Suuri muutos ajattelutavassa Pekka Petäjäniemi pitää Allianssi-mallia parhaiten soveltuvana riittävän suuriin hankkeisiin, jotka riittävän suurelta osin Liikenneviraston investointien uudishankkeet –yksikön päällikkö Pekka Petäjäniemi kaipaa infrahankkeisiin tuottavuutta. ”Yksi lupaavimmista tavoista on ottaa käyttöön Allianssi-malli. Meillä Suomessa on tähän asti teetetty isojakin hankkeita liian rutiinimaisesti ja hankintalakia liian kirjaimellisesti tulkiten.” koostuvat ’tavanomaisesta’ rakentamisesta. ”Jos hankkeessa on erittäin paljon teknistä erikoisosaamista vaativia osioita, Allianssi-malli ei välttämättä ole sopivin. Sen sijaan se on omiaan hankkeissa, joissa tuottavuutta voi olennaisesti parantaa näennäisesti rutiinimaisessa tekemisessä, joka kuitenkin sisältää paljon riskejä.” Allianssi-valintaprosessi on yleensä kolmivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on tavanomaisen toteutusmallin tapaan ilmoittautumisvaihe, jota seuraa yksipäiväinen workshop kullakin mukaan tarjoutuvalla tiimillä. Tilaaja ja ulkopuolinen Allianssi-konsultti arvioivat workshopien perusteella jatkoonpääsijät, joita tyypillisesti on tässä vaiheessa kaksi. Lopullinen valinta tehdään erityisesti tiimien toimivuutta testaavan kaksipäiväisen workshopin perusteella. ”Seminaareissa näkee selvästi, miten osapuolet ovat tottuneet keskinäiseen yhteistyöhön. Sillä on selvä yhteys tuottavuuden suotuisaan kehittymiseen hankkeen aikana.” Petäjäniemi pitää yhtenä Allianssihankkeen onnistumisen haasteena sitä, u 2011 Kalliolta 7 Outokummun ferrokromitehdas ja sinne raaka-aineen toimitNykymuodossaan nuori GRK on kasvanut nopeasti pienestä yrityksestä moninkertaiseksi. Se on lyhyessä ajassa kilpaillut lähes kaikista, muun muassa seuraavista Liikenneviraston investointihankkeista: • E18 Koskenkylä-Kotka –moottoritie EKM; tilausvaltuutus 650 M€; Strabag SE & GRK • Lielahti-Kokemäki –radan perusparannus –allianssi; budjetti 90 M€; Strabag Rail GmbH, A-Insinöörit Oy, GRK • Vt 8 Sepänkylä-Stormossen –moottoritie STKU; budjetti 50 M€; Tallqvist Infra Oy & GRK • E18 Haminan ohikulkumoottoritie; budjetti 180 M€; Lemminkäinen Infra Oy & GRK miten hyvin erilaiset yrityskulttuurit ja henkilökemiat saadaan toimiviksi Allianssi-tiimissä. Tässä asiassa Allianssi-konsultin , niin sanotun fasilitaattorin rooli on keskeinen. ”Ehkä vielä merkittävämpi haaste on se, että Allianssi merkitsee suurta ajattelumuutosta rakennushankkeiden läpiviennissä. Uskon tämän muutoksen menevän alalla läpi, koska useimmat myöntävät perinteisten, halvinta hintaa ja sanktioita liikaa korostavan mallin puutteet.” Hankintamenettelyjen kirjo laajenee Pekka Petäjäniemi pitää tärkeänä, että niin Allianssia kuin muitakin uusia hankintamalleja kehitetään tasapuolisesti niin radan- ja tien- kuin myös meriväylien rakentamisessa. Vastaavantyyppisen kannanoton on esittänyt myös Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala. Kannanotto on luontevasti linjassa viraston perustamisidean kanssa: että virastossa vastuualueet määräytyvät liikennemuotojen asemesta toimintojen mukaan. Uuden jaon mukaisesti esimerkiksi ’ex-tiemies’ Pekka Petäjäniemen vastuulle kuuluvat kaikki investointihankkeet – liikennemuodosta riippumatta. ”Ainakaan tilaajan näkökulmasta tällainen monialaisuus ei ole ongelma. Näen yhtenä tärkeimpänä tehtävänäni kehittää hankintamenettelyjä, mikä ei ole liikennemuodosta riippuva asia”, Petäjäniemi pohtii. Allianssin lisäksi hän pitää lupaavana uutena hankintamuotona esimerkiksi läpimenoaikaa bonuskriteerinä käyttävää urakointimenettelyä. Kunnossapitourakoihin puolestaan voisi hänen mukaansa soveltua asiakastyytyväisyyden huomioonottava bonusjärjestelmä. ”Myös työmaan onnistuminen liikenneturvallisuudessa voi olla bonusperuste. Ylipäänsä on tärkeää, että urakoitsijalle tarjoutuu tilaisuus antaa itse lupaus jostakin oleellisesta tavoitteesta. Tämä motivoi parantamaan tuottavuutta aivan eri lailla kuin perinteinen sanktioajattelu.” Tällä hetkellä Liikenneviraston hankelistalta löytyy 27 niin sanotulta kehittämismomentilta rahoitettavaa investointihanketta. Niissä kaikissa riittää puurrettavaa, kun tavoitteena on kohentaa tuottavuutta ja säästää suomalaisten veronmaksajien rahoja. ƒ 8 Kalliolta 2011 tava Kemin kromikaivos tuplaavat tuotantonsa. Tiukasti aikataulutetussa hankkeessa Graniittirakennus Kallion toteuttamat alkuvaiheen aluerakennusurakat tasoittavat muiden toimijoiden kriittisiä polkuja. V uonna 1968 Torniossa käynnistyneen Outokummun ferrokromitehtaan tuotantolaajennukset ovat olleet valmisteilla jo 15 vuotta. Tosi toimiin oli määrä ryhtyä vuonna 2008, mutta tuolloin lama sotki suunnitelmat. Sen jälkeen ferrokromin hintakehitys on ollut tuottajan kannalta suotuisaa, ja yhtiön johto teki F3-projektia koskevan 440 miljoonan euron investointipäätöksensä alkukesästä 2010. Laajennustöiden yhteydessä rakennetaan – uuden sulaton lisäksi muun muassa sintraamo, pellettivarasto, koksivarasto ja putkisiltaverkosto sekä korvataan vanha merivesiputki uudella. ”Vanha pääosin betonirakenteinen, niin sanottu himaniittiputki ehti olla käytössä yli 40 vuotta. Uusi putki tehdään lujitemuovista, sitä voisi urakoitsijan mukaan kutsua vaikka ’graniittiputkeksi’”, veistelee Outokumpu Tornio-Worksin F3-projektin suunnittelupäällikkö Kari Höynälä. Hänellä on monien kollegoidensa tavoin vahva henkilökohtainen tuntuma koko tehtaan historiakaareen. Ensimmäisessä kesätyöpaikassaan tehdasalueella Höynälällä oli jo vuonna 1980, ja vakituisena työntekijänä hän aloitti kuusi vuotta myöhemmin. Vielä pidempään Tornion terästehtaan vaiheita on läheltä seurannut maarakennustöiden F3-projektin rakennuttamisesta vastaava Mika Karvonen korostaa tilaajaorganisaation tavoitteiden ja myös tehdasalueen tuntemisen suurta merkitystä. Outokumpu Tornio-Worksin ferrokromitehdas laajenee ylivalvojana tässäkin hankkeessa toimiva Juhani Hjulberg, joka toimi alkuaikoina laudoitusmestarina kylmävalssaamon paikallavalutöissä vuosina 1974-76. Myös rakentamisen projekti-insinööri, Antti Risto tuntee kohteen pitkältä ajalta, sillä hänen isänsä oli rakentamassa uutta ferrokromitehdasta jo vuonna 1968. F3-hankkeen rakennuttajaorganisaatiota vetävä Mika Karvonen korostaakin kokemuksen merkitystä. Sitä on oltava tietysti myös hankkeen urakoitsijoilla ja suunnittelijoilla. ”On opittava tuntemaan sekä tehdasalue että organisaation toimintatavat. Tämä ei tarkoita, ettemmekö ottaisi mielellämme mukaan uusia hyviksi arvioimiamme tekijöitä”, hän lisää. Graniittirakennus Kallio pitänyt sanansa ja aikataulunsa F3-projektin alkuvaiheen työt tiedettiin kokonaisaikataulun kannalta kaikkien kriittisimpiin kuuluviksi. Graniittiraken- nus Kalliolla tämä tiedostettiin niin ikään jo laskentavaiheessa. Kun sintraamoa, pellettivarastoa, koksivarastoa, putkisiltaperustuksia ja merivesiputken uusimista koskeva maarakennusurakkakilpailu päättyi yhtiölle voittoisasti, valmius aloittaa oli oltava heti. Tämä onnistui, ja nyt, huhtikuussa alkaneiden töiden edettyä hyvän matkaa yli puolenvälin, aikataulun voi todeta pitäneen sittemminkin. ”Saimme mieltä lämmittävää palautetta, jonka perusteella oli pääteltävissä, että meihin oltiin erityisen tyytyväisiä, myös aikataulun toteutumisen suhteen”, toteaa Graniittirakennus Kallion vastaava mestari Ari Niskanen. Asian kysyminen Juhani Hjulbergista vahvistaa asian; maarakentaja saa vuolaita kehuja. ”Selvästi tällä porukalla on ollut ammattimiehen elkeet. Äärettömän hyvä on työskennellä sellaisten ammattilaisten kanssa, jotka sekä osaavat hommansa että tekevät työtään täydellä sydämellä.” Graniittirakennus Kallion työmaajohto jakaa vilpitöntä tunnustusta paitsi rakennuttajaorganisaatiolle myös aliurakoitsijoille. Keskinäinen, ei kuitenkaan kohtuuttoman oloinen kehu saa jatkoa, kun asiaa tiedustelee yhdeltä heistä. ”Meidän firmalla on ollut yhteistyötä henkilötasolla nykyisten Graniittirakennus Kallion kavereiden kanssa jo vuosikaudet. Ei ole ollut tarpeen hakea laajalti yhteistyökumppaneita, kun homma on pelannut niin hyvin kuin se on pelannut. Jos jokin ei ole yhtenä päivänä mennyt sataprosenttisesti heti putkeen, yhteistyö on silti säilynyt jatkuvasti hyvänä. Toisekseen onnistuneesta urakasta myös aliurakoitsija on hyötynyt. Se on reilua peliä”, kiittelee F3-urakan työmaan kiviainesten ja lämpöä eristävän OKTO-kiviainestuotteen kuljetuksista vastaava maarakennusyrittäjä Mikko Päkkilä Maarakennus J. Päkkilä Oy:stä. ƒ 2011 Kalliolta 9 Espoo investoi infraan Pitkään Suomen nopeimmin kasvaneisiin kaupunkeihin kuulunut Espoo käyttää vuosittain yli sata miljoonaa euroa infrarakentamiseen. Viidesosa töistä hoituu kaupungin liikelaitoksen omalla väellä, loput ovat urakoitsijavetoisia. Graniittirakennus Kallio on päässyt hyvin kasvavan kaupungin rakentamisimuun. Y li 250 000 asukkaan Espoo on kasvattanut väkilukuaan vuosittain 20004000 uudella asukkaalla. Viime vuonna asukasluku kasvoi runsaalla 3500 asukkaalla. Tulevina vuosina on aiheellista olettaa suunnan jatkuvan, sillä rakenteilla oleva Länsimetro vilkastuttaa muutakin rakentamista. 10 Kalliolta 2011 ”Vuoteen 2015 mennessä valmistuvat metroasemat tuovat melkoisia muutoksia eteläisiin kaupunginosiin. Suurin muodonmuutos koskee Tapiolaa, jossa Stockmann ja moni sen ympärillä olevista 1970- ja -80-luvun taloista puretaan”, kertoo Espoon kaupungin teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelujen katupäällikkö Harri Tanska, joka ennen maaliskuuta 2011 työskenteli Espoon rakennuttajapäällikkönä ja sitä ennen geoteknisen yksikön vetäjänä. Espoon kaupunkiympäristön ja luonnon perusteellisesti tunteva Tanska on ilahtunut kaupungin aktiivisuudesta. Metro ja metroasemien ympäristö ovat lähivuosien rakentamisen painopisteitä, mutta muuallakin ollaan toimeliaita. Tästä hyvä esimerkki Nuuksion kansallispuistoon johtavan maantien kevyen liikenteen yhteyksien mittava parantaminen. ”Kansallispuiston laidalle rakennetaan valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä luontokeskus - yhtenä Helsinki World Design Capital 2012 –hankkeen osaprojektina. Luontokeskus tarvitsee vesihuollon, jonka HSY rahoittaa. Samalla Espoo rakentaa kevyen liikenteen väylän Nuuksioon johtavan maantien 11307 vierelle.” Yli kuusi kilometriä pitkä tie polveilee luonnonkauniissa maastossa jyrkästi ja mutkitellen. Viime vuosina tienvarren asukkailta on tullut palautetta ajonopeuksien noususta. Tämä oli omiaan muistuttamaan erillisen kevyenliikenteenväylän tarpeellisuudesta. Kaapelisiirtoja ja isoja leikkauksia Yli viisi miljoonaa maksava, vesihuollon ja kevyen liikenteen väylän rakentamisen sekä maantien parantamista sisältävä urakka kuuluu Graniittirakennus Kallion Harri Tanska on tyytyväinen urakoitsijoiden voimakkaaseen panokseen Espoon infran rakentamisessa. ”Omana työnä tekemistä ei sitäkään pidä unohtaa. Varsinkin vanhoilla asuinalueilla tehtävissä infran rakennustöissä on eduksi, kun mukana on hyvällä paikallistuntemuksella varustettuja omia ammattimiehiä.” Työturvallisuus on tärkeä asia työmaalla myös luonnonpuiston lähellä. tärkeisiin päänavauksiin Espoon rakentamisessa. Yhtiö on toki ehtinyt urakoida kaupungille jo muutakin; lähes samansuuruinen Kuitinmäentien urakka on käynnissä samaan aikaan. Siellä, toisin kuin Nuuksiossa, tarvitaan runsaasti pohjavahvistuksia. ”Stabilointia on jonkin verran Nuuksiontien urakassakin, mutta pääasialliset haasteet ovat jyrkästä maastosta johtuvissa maaleikkauksissa ja runsaissa kaapelinsiirroissa. Viime mainittujen merkitys kokonaisaikataulussa on suuri. Erityisesti sähköyhtiön omana työnä hoitama muuntamon siirto vie aikaa: heidän oman ilmoituksensa mukaan noin 3-4 kuukautta”, kertoo työmaapäällikkö Teemu Palosaari Graniittirakennus Kallio Oy:stä. Louhittavaakin on jonkin verran, Palosaaren arvion mukaan noin 6000 kuutiometriä. Tilaaja on ottanut nämä työläät vaiheet huomioon ja antoi siksi urakkaaikaa maaliskuusta 2011 vuoteen 2013. Palosaari uskoo työmaan silti valmistuvan jo 2012. ”Pääosan hommista pitäisi olla ohi vuoden 2012 kesän aikana. Jotta tavoite toteutuu, työvaiheiden yhteensovittamisen täytyy onnistua.” Vesihuoltoa ja parkkipaikkoja Autotien osalta Nuuksiossa tehdään lähinnä päällysteen korjausta ja muutaman jyrkimmän mutkan oikomista. Paljon suurempi työ on kevyenliikenteenväylän rakentamisessa. Tämä parantaa oleellisesti Nuuksiontien liikenneturvallisuutta. Samoilla kaivuilla hoituvat uudet putkilinjat; Luontokeskuksen vesihuollon varmistaminen on toinen työmaan keskeinen tavoite. Samalla mahdollistuu Nuuksiontien varren asukkaiden vesihuoltoon liittyminen. Kolmas tärkeä osio on Nuuksion kansallispuiston Luontokeskuksen parkkipaikan rakentaminen Nuuksiontien päähän. ”Tarkoituksena on houkutella autoilijat jättämään ajokkinsa sopivan kauas koskemattomasta kansallispuistoalueesta. Tie jatkuu siitä eteenkinpäin, mutta sen kuntoa ei ole tarkoitus parantaa”, Harri Tanska perustelee. Entinen aktiivisuunnistaja Tanska toivoo jatkossakin järkevää tasapainoa kasvavan kaupungin rakentamistarpeiden ja luonnonarvojen välille. ”Painopiste viiden seuraavan vuoden aikana on uusien metroasemien ja niiden ympäristön rakentamisessa. Toinen todella iso asia on Kehä I:n kattaminen Keilaniemessä ja Otaniemessä ja uusien rakennuspaikkojen mahdollistaminen sitä kautta. Vanhojen asuinalueiden infran kunnossapitoa ja uudelleenrakentamista ei sitäkään saa unohtaa, kuten ei myöskään Pohjois-Espoon luontoalueista huolehtimista.” ƒ 2011 Kalliolta 11 Graniittirakennus kohotti henkeä Sulkavalla Graniittirakennus Kallion nuorekas kirkkovenekunta osallistui heinäkuussa 44. Sulkavan Suursoutuihin. Tavoitteena oli kiertää ympärysmitaltaan noin 60-kilometrinen Partalansaari viidessä ja puolessa tunnissa – kellot pysähtyivät lukemaan 5:06:59,9 sijoituksen ollessa 72. 12 Kalliolta 2011 L iikuntaharrastus on tärkeässä asemassa monen rakentajan vapaa-ajassa, niin myös Graniittirakennus Kallion henkilökunnalla. Niinpä yhtiö kokosi riveistään 15-henkisen soutujoukkueen perinteisiin Sulkavan Suursoutuihin heinäkuun toisena viikonloppuna. Tarkkaan ottaen yhtiön väkeä joukkueessa oli 13; lisävahvistuksina olivat Markku Savolainen sekä huippuhiihtäjä Matti Heikkinen. Heikkisen mukanaolo saattaa kuulostaa yllättävältä, mutta sitä se ei ole, sillä Graniittirakennuksen piirissä työskentelee hiihtourheilussa aikanaan kunnostautuneita lahjakkaita urheilijoita. Aivan vieras laji yhtiössä ei ole soutukaan, sillä työpäällikkö Heikki Haavikolla on tästä lajista historiassaan menestystä maailmanmestaruuskilpailutasolla ; paras saavutus on kevyen yksikön MM-pronssi 1996. Tällä kertaa hän kuitenkin tyytyi soutamaan tavallisena rivimiehenä, muodostaen yhden seitsemästä soutajaparista yhdessä Markku Savolaisen kanssa. Tarkkaan ottaen tämä lähinnä perämies Jarkko Loikkasta soutanut pari ei ollut ’yksi seitsemästä’, sillä sen tehtävänä oli toimia niin sanottuna tahtiairona. Tahtiairon rooli on yhteisen suorituksen kannalta keskeinen, koska se määrää perämiehen antaman rytmin perusteella soututahdin muille. u Lähettäjä Eero Piironen pani ennen starttia megafonin avulla lähtölinjat ojennukseen. Venekunta oli hyvässä vauhdissa noin kymmenen kilometrin kohdalla. Vauhti säilyi hyvänä loppuun asti – lukuun ottamatta lyhytkestoista väsyvaihetta runsaassa puolessamatkassa. 2011 Kalliolta 13 Maaliintulo Hakovirran sillalla! Perämies Jarkko Loikkanen tahdittaa joukkueen riuskoihin viime vetoihin. ”Hop, hop! Veto, veto!”, Jarkko Loikkanen huutelee Alanteen selällä – räväkällä maanrakentajan äänellä, ilman megafonia, jollaiseen monien työpaikkojen sisäsiistit toimistotiimit joutuvat Suur-Saimaan ’puhurien’ keskellä turvautumaan. Kokenut sulkavalainen soutaja, viime vuodet valvontaveneen ruorissa viihtynyt Hannu Huiskonen pitää graniittirakennuslaisten vauhtia ainakin kymmenen kilometrin etapin tietämissä hyvänä. 14 Kalliolta 2011 ”Reippaasti puolen välin paremmalle puolelle näyttää sijoitus menevän, ovat selvästi ennenkin soutaneet”, kuuluu asiantuntijan kommentti. Vauhti on ollut sikälikin rivakkaa, että valvontavene saa kiihdyttää selällä tosissaan ennen kuin tavoittaa niemen taakse kadonneet soutajat. Seuranta jatkuu noin tunnin ajan, kunnes pääsemme sen verran lähietäisyydelle, että kuvaaja saa toivomansa kuvakulmat ja toimittaja pääsee hihkaisemaan muutaman kannustushuudon – journalistisen puolueettomuuden hengessä. Maaliin runsaassa viidessä tunnissa Hellekelissä soudettu 60 kilometriä on kova rupeama aktiiviurheilijoillekin saatikka lähinnä kuntouheilijoista koostuville joukkueille. Parhaimmillaan Partalansaari on kierretty alle neljässä tunnissa, mutta tänä vuonna nopeimmatkin vene- Huippuhiihtäjä Matti Heikkinen oli suostunut mukaan Graniittirakennus Kallion vahvistukseksi. Vannoutunut hiihtomies Keijo Haavikko kiittelee Heikkistä, joka piti ensimmäistä Sulkavan soutuaan erittäin rankkana kisana. kunnat käyttivät matkaan yli neljä tuntia. Kaikkiaan mukana oli nyt runsaat 160 venekuntaa, joista valtaosalla aika painui päälle viiden tunnin. Keijo Haavikon alun perin toteama tavoiteaika viisi ja puoli tuntia oli optimistisimpien soutajien mielestä tarpeettoman varovainen, ja lähdön hetkellä oli yhteisesti sovittu pyrittävän parempaan. Noin puoleenmatkaan asti venekunta olikin alle viiden tunnin loppuaikaa ennustavassa vauhdissa. Sen jälkeen seurasi koko taipaleen hankalin jakso, kun muutamat soutajista väliaikaisesti simahtivat ja kaiken lisäksi kolmannelta soutuparilta Keijo Haavikolta ja hänen soutajapariltaan Tero Liitsolalta hajosi penkki alta. Maaliintulon jälkeisen arvion mukaan tämä rikko teki loppuaikaan vähintään viisi lisäminuuttia. Hieman vaikutti aikaan sekin, kun perämiehenä kokenut Jarkko Loikkanen joutui välillä luovuttamaan paikkansa väsyneelle soutajalle ja siirtymään itse airoihin. ”Perämiehen tehtävä on vaativa. Pitää sekä hakea optimaalinen soutulinja että luoda oikea souturytmi. Lisäksi on luettava karttaa. Hetkeksikään ei saa kiinnittää huomiota muualle”, vahvistaa valvontaveneen ruorin takaa Hannu Huiskonen. Väsynyt ja onnellisen oloinen graniittirakennuslaisten venekunta ’ilmoittautuu’ toimitusjohtajansa suulla heti laiturilla myös ensi vuoden kisaan. Tavoiteaikakin on jo asetettu: alle viiden tunnin. ƒ Graniittirakennus Kallion veneen viime vedot Sulkavan suvi-illassa. 2011 Kalliolta 15 RALA on infrayritykselle iso asia Vuodesta 1997 toiminut Rakentamisen Laatu RALA ry palvelee nykyisin yli tuhatta rakennusalan yritystä. RALA on pitänyt yllä myös projektipalautejärjestelmää jo kolmen vuoden ajan. Puutarhatien ja Holiday Park –puiston rakentamisen Vantaalle. RALA palvelee myös tilanteissa, joissa asiakasyritys haluaa edetä askelta pidemmälle ja hankkia itselleen RALAsertifikaatin. Termi on ollut käytössä vasta tämän vuoden keväästä, ja se korvaa aiemmin rakennusyrityksillä käytössä olleen ’RSA-laatujärjestelmähyväksyntätodistus’ –termin. ”RALA-sertifikaatti muistuttaa ISOlaatujärjestelmän sertifikaattia, mutta se on mukautettu nimenomaan suunnittelijoiden ja rakentajien tarpeisiin. Yleisen, toimialasta riippumattoman prosessikuvauksen asemesta päähuomio on suunnittelu- ja rakennushankkeen vaiheiden kuvauksessa. Ehkä vielä tärkeämpi ero on se, että esitystapa on mukautettu suunnittelijoille ja rakentajille mahdollisimman ymmärrettävään muotoon”, Saarinen kertoo. Pääarvioija Harri Saarinen pitää uutta RALA-sertifikaatti –termiä paljon selkeämpänä kuin kahta erillistä aiemmin käytettyä. R ALA:n toiminta-ajatuksena on auttaa tilaajia valitsemaan hankkeisiinsa teknisesti ja taloudellisesti hyviä toimijoita. Infra-alan yrityksiä on RALA:n asiakkaina jo 400 kappaletta, mutta mikään itsestään selvyys RALA-pätevyyden saaminen ei yritykselle ole. ”RALA-pätevyyden voi saada, mikäli yritys on sekä huolehtinut kaikista julkisoikeudellisista maksuistaan että osoittanut muutenkin talouden lepäävän terveellä pohjalla. Lisäksi yrityksellä on oltava esittää vähintään kolme referenssiä kutakin RALA-pätevyysaluetta vastaavaa työlajia kohden”, kertoo RALA:n infrasektorin pääarvioija Harri Saarinen. Hän muistuttaa siitä, että referenssien on oltava yrityskohtaisia; kokeneen henkilön pitkäkään ansiolista muiden yritysten palveluksessa ei tässä asiassa auta. Graniittirakennus Kallio on ollut RALA:n asiakasyritys vuoden 2010 heinäkuusta lähtien. Yhtiölle on tähän mennessä myönnetty RALA-pätevyydet tie- ja katurakennuksessa, alue- ja pihatöissä, putki- ja johtoverkkotöissä. 16 Kalliolta 2011 Projektipalautejärjestelmä täydentää kokonaisuuden ”Graniittirakennus Kallion referenssit ovat niin ikään monipuoliset, vaikka yhtiön toiminta viime vuoden kesään asti oli nykyiseen verrattuna varsin pienimuotoista. Toisaalta yhtiön tulos on ollut hyvä jo aiempina vuosina”, Saarinen kertoo. RALA-pätevyyteen vaikuttaneista referensseistä hän mainitsee muun muassa Yrjönkadun katutyöt Helsingissä sekä Graniittirakennus Kallio Oy noudattaa toiminnassaan RALA ry:n ulkoisesti auditoimaa ja hyväksymää toiminta- ja laatujärjestelmää. Graniittirakennus Kallio Oy:llä on myös useita RALA-pätevyyksiä. Päätoteuttajan pätevyyksiä on tällä hetkellä yhteensä neljä kappaletta. Ne kattavat, RALA-todistusta siteeraten: ”Tiet, kadut ja kunnallistekniikka sekä tavanomaiset pohjanrakennustyöt sekä sillanrakentamisen pääurakoinnin keskisuurten tai vaativien siltaurakoiden (R2) sekä pienten ja tavanomaisten sillankorjausurakoiden osalta (K2)”. RALA:n työntekijöiden työvuosi täyttyy suhteellisen tehokkaasti jo RALA-pätevyyksiin ja –sertifikaatteihin liittyvistä arvioinneista. Kolmas palvelutuote on projektipalautejärjestelmä, lajissaan ainoalaatuinen koko Euroopassa. Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion kanssa yhteistyössä kehitetyn, pitkälle vietyä tietotekniikkaa hyödyntävän järjestelmän etu on se, että hankkeen kaikki osapuolet voivat antaa jatkuvaa palautetta kaikkien osapuolten toiminnan laadusta. ”Aikaisemmin palautteen antaminen oli epäsystemaattista ja pääasiassa ’ylhäältä alas’ suuntautuvaa. Nyt myös urakoitsija voi antaa palautetta vaikkapa suunnittelijalle ja rakennuttajalle. Vastaavasti aliurakoitsija voi antaa palautetta pääurakoitsijalle ja päinvastoin. Järjestelmää pääsevät hyödyntämään alan kaikki toimijat. RALA:n nettisivuilta löytyy linkki, jonka kautta yritys pääsee rekisteröitymään järjestelmän käyttäjäksi. Järjestelmän kautta yritys saa arvokasta vertailutietoa, joka muodostuu tällä hetkellä kertyneestä runsaasta 2500 palautteesta.” ƒ Reijo Rossi rakennuttaa Espoon infraurakat Urakointipäällikkö Reijo Rossilla on vuosittain ’vahdittavanaan’ noin 80 miljoonan euron infraurakat. Lähivuosina tahti tuskin on hiipumassa, sillä Länsimetron rakentaminen kiihdyttää myös muuta infrarakentamista Espoossa. E spoon kaupunki uudisti runsaat viisi vuotta sitten oman infrarakennusorganisaationsa eriyttämällä tilaaja- ja tuotantotoiminnot. Tämän vuoden alusta lukien uudistaminen jatkui; infratuotannosta tuli liikelaitos. Uudistuksen myötä omajohtoinen tuotanto ja urakoittaminen ovat nyt kaksi eri yksikköä, joista jälkimmäistä vetää pitkään Espoon kaupungin rakennuttamistehtävissä toiminut Reijo Rossi. ”Meillä on työkannassa urakoita 80 miljoonan euron edestä. Siihen nähden organisaatiomme koko on pienehkö: noin 15 työntekijää. Tämä on luonnollista, koska työmaahenkilöstö on valvojia lukuun ottamatta urakointiliikkeiden palveluksessa.” Espoo tekee edelleen myös omajohtoista urakointia, jonka volyymi on urakoitsijoilta ostettavan työn kokonaismäärästä neljännes eli noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Urakoitsijoiden näkökulmasta Espoon kaupunki on tällä hetkellä erittäin merkittävä tilaaja, sillä kasvavassa kaupungissa riittää tekemistä niin uusilla kuin vanhoillakin asuinalueilla. ”Urakat kohdistuvat valtaosin katu- ja kunnallistekniikkaan, mutta ovat monesti kaikkea muuta kuin läpihuutojuttuja. Lähes joka työmaalla tarvitaan esimerkiksi pohjavahvistuksia. Omat haasteensa syntyy siitäkin, että usein työskennellään keskellä asutusta”, Rossi toteaa. Uusia urakoita vanhoissa kaupunginosissa Espoon kaupungin rakennuttaminen on ollut viime vuosina vilkasta muun muassa Suurpellon uudella asuinalueella. Siellä katu- ja kunnallistekniikkaa on rakennettu jo paljon, mutta koko kaupunginosa ei ole läheskään valmis; rakentamista riittää runsaasti tulevinakin vuosina. Vanhoissa kaupunginosissa, muun muassa Kauklahdessa, Tuomarilassa, Kuitinmäessä, Lahnuk- Reijo Rossi aloitti Espoon kaupungin palveluksessa suunnittelijana vuonna 1974 ja siirtyi rakentajaksi 1998. Nykyään hän vetää 80 miljoonan euron urakointiyksikköä. sessa, Friisilässä ja Tapiolassa on meneillään kunnallistekniikan uusimisurakoita. ”Viimeisimmän vuoden aikana tärkeimpien meille työskentelevien urakoitsijoiden joukkoon on noussut Graniittirakennus Kallio. Heiltä olemme tilanneet kymmenkunta urakkaa eri puolille Espoota. Kun yksi työ on tehty, tekijöiden on ilmeisesti helpompi antaa kilpailukykyisiä tarjouksia seuraaviin töihin samoilla kulmilla. Tähän on lisättävä, että olemme olleet tilaajina tyytyväisiä Graniittirakennus Kallion työn jälkeen”, Rossi arvioi. ’Tavanomaisen’ katu- ja kunnallistekniikan lisäksi Graniittirakennus Kallio on päässyt harjoittamaan Espoossa myös avainhenkilöidensä leipälajeihin lukeutuvaa pilaantuneen maaperän puhdistamista. ”Tällaista tarvetta oli yhdessä Brinkinmäen uuden asuinalueen urakassa. Maaperästä löytyi muun muassa asbestia sisältäviä mineriittilevyjä”, Rossi kertoo. Vaikka Espoo on pannut uusiksi organisaationsa ja solminut merkittäviä sopimuksia uuden urakoitsijatulokkaan kanssa, tekemisessä on ollut pitkäaikaisen yhteistyön ja jatkuvuuden tuntu. Tämä ei ole ihme, sillä osaajat organisaatioiden nimimuutosten viidakoissa ovat samat. ”Jotakin muutosta sentään on tapahtunut. Muutokset tosin liittyvät pikemminkin infra-alan yleisiin käytäntöihin, muun muassa InfraRYL:in tulkintoihin. Olemme urakoissa keskustelleet muun muassa siitä, miten massojen yksikköhintoja tulee soveltaa vanhan materiaalin poistettaessa ja kaivantojen ollessa tuettuja. Aina on yhteisymmärrykseen päästy”, Rossi kertoo. ƒ 2011 Kalliolta 17 Länsimetro etenee kansainvälisesti Länsimetron Matinkylän aseman urakkakilpailun voitti ruotsalaisyhtiö Oden – tiiviissä yhteistyössä Graniittirakennus Kallion kanssa. Oden kuuluu itävaltalaiseen Strabag-konserniin, joka on 14 miljardin liikevaihdollaan yksi Euroopan suurimmista rakennusliikkeistä. K aksi vuotta sitten käynnistynyt Länsimetron rakentaminen on edennyt Ruoholahdesta Matinkylään. Elokuussa käynnistyi tunneliurakoista tuorein, Matinkylän tulevan aseman itäpuolelta lähelle Niittykummun tulevaa asemaa ulottuvan osuuden louhinta. Lähes kaksi ja puoli vuotta kestävä urakka työllistää yli 40 Graniittirakennus Kallion, Odenin ja Strabagin työntekijää ja toimihenkilöä. ”Meininki on varsin kansainvälinen, sillä muun muassa panostajia ja porareita tulee Slovakiasta asti. Myös teknisesti työ on vaativa; AA-luokan kalliotilan vaatimuksiin kuuluu, että paikat on pidettävä täysin kuivina”, luonnehtii työpäällikkö Arto Korhonen, joka lisäksi on työmaan louhintatöiden vastaava mestari. Kolmas urakan erityispiirre seuraa sijainnista; asutusalueen tuntumassa tehtävissä louhinnoissa on noudatettava suurta varovaisuutta. Tästä työmaan niin Ruotsissa ja Suomessa kuin itäisessä KeskiEuroopassakin työskennelleillä ammattimiehillä on toki huomattava kokemus. Myös Matinkylän urakassa aktiivisesti työskentelevä Odenin rakennuspäällikkö Ulf Bäckström on erittäin kokenut tunnelinrakentaja. ”Meillä on ollut Ruotsissa paljon töitä sekä Vägverketille että Banverketille. Henkilökohtaisista urakkakokemuksistani lienee suomalaisille kiinnostavaa, että olen ollut mukana Kemin kromikaivoksen louhinnoissa ja Päijänne-tunnelin korjauksissa”, hän kertoo. 18 Kalliolta 2011 Työpäällikkö Arto Korhonen (kuvassa vasemmalla), Ulf Bäckström ja Olof Korvi ovat kaikki kokeneita kalliorakentajia. ’Rakas vihollinen’ kehuu suomalaisia Kalliorakentajalle työskentely vierailla mailla voi joskus olla yllättävä kokemus. Tässä tapauksessa se ei Ulf Bäckströmin mukaan sitä välttämättä ole, koska ruotsalainen ja suomalainen kallio ovat laadultaan lähes samankaltaisia. ”Kokemukseni perusteella suomalainen kallio on keskimäärin kyllä vielä kovempaa. Tämä ehkä osaltaan selittää suomalaisten poravalmistajien korkeatasoisen osaamisen.” Länsimetro-työmaalla tulevat olemaan käytössä varta vasten hankitut kaksi uutta porausjumboa. Ulf Bäckström kehuu Suomessa näiden Suomessa valmistettujen tuotteiden luotettavuutta, tehokkuutta ja tarkkuutta. Samantyyppiset kehut hän ulottaa koskemaan myös Graniittirakennus Kallion henkilöstöä ja yrityskulttuuria. ”Aiemminkin olen ollut yhteistyössä suomalaisten rakentajien kanssa. Osaamista löytyy, mutta suurissa yrityksissä myös hallinnollista raskausta. Graniittirakennus Kalliolla osaaminen yhdistyy joustavuuteen ja tehokkuuteen.” Yhteistyön pohjaa alettiin luoda jo noin vuosi sitten. Lähtökohdat olivat Bäckströmin mukaan suotuisat, sillä Odenin aiempi toimitusjohtaja Mats Paulsson tunsi Graniittirakennus Kallion avainhenkilöitä jo entuudestaan, muun muassa Norjassa tehtyjen töiden tiimoilta. Ulf Bäckström näkeekin Norjan Suomen ohella lupaavana yhteisenä markkina-alueena. ”Graniittirakennuksen vastuuhenkilöillähän on kokemusta esimerkiksi pilaantuneiden maa-alueiden ja satamaaltaiden kunnostamisesta, myös Norjasta. Tätä tietotaitoa meillä ei Odenissa vastaavassa määrin ole.” Osa isoa kokonaisuutta Odenin virallinen nimi syksystä 2011 alkaen on Strabag Sverige. Yhtiö siirtyi itävaltalaiskonsernin omistukseen jo pari vuotta sitten. Nimi oli entuudestaan tuttu myös Länsimetron toimitusjohtajalle Matti Kokkiselle, jonka johdolla käydyt neuvottelut johtivat elokuussa 27 miljoonan euron arvoisen urakkasopimuksen allekirjoittamiseen. ”On hyvä, että saimme Länsimetroon mukaan ison kansainvälisen toimijan. Kun tähän yhdistyvät työyhteenliittymän suomalaisen osapuolen Graniittirakennus Kallion osaaminen ja toimintatavat, suhtaudun luottavaisesti vaativan urakan läpiviemiseen”, Kokkinen toteaa. Koko Länsimetron on määrä valmistua vuoden 2015 lopulla. Ensimmäiset asemaurakat käynnistyvät vuonna 2012, ja viimeiset tunnelit ovat valmiit 2013. Louhinta- ja asemaurakoiden jälkeen toteutetaan vielä rataurakka sekä asennetaan ja testataan ensi kertaa Suomeen hankittu automaattimetro. Tämän jälkeen pääkaupunkiseudun metroyhteys on laajentunut Ruholahdesta Matinkylään - 13,9 kilometriä nykyistä pääteasemaa lännemmäs. ƒ Länsimetron kanssa suunnilleen samaan tahtiin etenee Kehärata-hanke, toinen pääkaupunkiseudun suurista tämänhetkisistä liikenneväylähankkeista. Myös Kehäradan urakoihin Graniittirakennus Kallio on päässyt hyvin mukaan. K olmen vuoden kuluttua valmistuva Kehärata yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Samalla se tuo raideyhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kokonaisbudjetti on noin 605 miljoonaa euroa, josta Liikenneviraston osuus on vajaa kaksi kolmasosaa, Vantaan kaupungin vajaa kolmannes ja Finavian viisi prosenttia. ”Aikataulu ja kustannusraami ovat toistaiseksi pitäneet hyvin. Nyt on käynnissä vaativia taitorakenteita, muun muassa kaksi Graniittirakennus Kallion urakkaa”, kertoo taitorakenteiden valvoja Seppo Kaunisto Ahma-Insinöörit Oy:stä. Graniittirakennus Kallion Kehärataurakoista ensimmäinen, Vantaan Katriinantien kohdalle sijoittuva osuus sisälsi muun muassa kolme siltaa, vaativia paalulaattarakenteita ja myös Kehäradan pengertä. Elokuussa 2011 alkanut, arvoltaan lähes kymmenmiljoonainen ’Kivistön aseman taitorakenteet’ –urakka valmistuu elokuussa 2012. ”Tämän urakan avainasioita on se, miten sujuvat talven aikana tehtävät massii- GRK:n komppania valmistautuu Kehäradan valuihin viset siltavalut. Lähtökohta on, että talvitaukoa ei pidetä, vaan lisätään suojauksia ja lämmityksiä sekä ’komppanian’ vahvuutta tarpeen mukaan”, sanoo vastaava mestari Eero Salokangas. Salokankaalla ja työmaan betonitöiden vastaavalla työnjohtajalla Jouni Karvosella on kummallakin ykkösluokan betonirakenteiden työnjohtajan pätevyys. Kaksikko vetää yhteistyössä molemmat Graniittirakennus Kallion Kehärata-urakat. ”Aikataulu varsinkin täällä Kivistön aseman työmaalla on mielenkiintoinen. Tärkeää on, että mitoitamme kunkinhetkiset resurssit oikein. Tämäntyyppisellä työmaalla miesten tarve vaihtelee päivittäin. Alussa väkeä on vain kymmenkunta ja kiihkeimpinä valupäivinä vahvuus on lähemmäs sata”, Karvonen arvioi. ’Sopivan kokoisia betonirakenteita’ Massiivisiin valuihin jo tottuneet nuoret mestarit tietävät, että työmailla on osattava varautua niin helteisiin kuin pakkasiin. Kehärata-hankkeen alkuvaiheessa noin vuosi sitten kiusasivat poikkeukselliset helteet, mikä aiheutti erityistoimenpiteitä valuissa; joitakin massiivisia siltavaluja oli tehtävä tästä syystä öisin. Valun talviaikainen lämmittäminen on Suomessa tietysti koetellumpaa käytäntöä. ”Nämä Kivistön aseman taitorakenteet ovat siitä näkökulmasta optimaalisia, ettei työmaalle pitäisi aiheutua pulmia sen enempää kylmällä kuin kuumallakaan. Hyvin ohuiden rakenteiden valu talvella on vaativaa - kuten vastaavasti erittäin paksujen rakenteiden valu kesällä”, Jouni Karvonen pohtii. Määriä kuvaavista tunnusluvuista voisi päätellä massiivisuuden osalta muuta, sillä betonia tarvitaan kahteen, jänneväliltään yli 40 metriä pitkään asemasiltaan yhteensä noin 13 000 kuutiometriä. Terästä on tiheässä ja paksuina tankoina, yhteensä noin 1,5 miljoonaa kiloa. ”Lainausmerkeissä sanottuna hirvittää, kun pitää valaa joka pakkasviikollakin 200 kuutiota. Mutta periaatteemme on: mitä rankempi talvi, sen isompi komppania”, Eero Salokangas lupaa. ƒ GRK:n Kehärata-työmaa on jo hyvässä alussa. 2011 Kalliolta 19 Tässä me olemme - kokeneet ja luotettavat infra-ammattilaiset. sähköpostit: [email protected] Katri Bäckman Laatu- ja työsuojelupäällikkö 050-412 8313 Juha Gröhn Työmaan työnjohto 045-279 6038 Heikki Haavikko Työpäällikkö 050-364 0316 Keijo Haavikko Toimitusjohtaja 050-448 5447 Petteri Hakkarainen Laskentapäällikkö 050-521 3208 Mikko Heikura Työmaan työnjohto 044-577 0907 Pertti Heininen Tekninen johtaja 050-559 6319 Jarkko Heiskanen Työmaan työnjohto 050-436 0944 Jorma Härkönen Työpäällikkö 050-311 2385 20 Kalliolta 2011 Toni Jauho Työmaan työnjohto 050-575 3459 Juha Junttila Työpäällikkö 050-558 5689 Heikki Kairikko Työmaan työnjohto 040-058 319 Harri Kallio Kalusto- ja hankintapäällikkö 0400-453 539 Teemu Kallio Työmaan työnjohto 050-552 3990 Jouni Karvonen Työmaan työnjohto 040-557 4123 Kari Kivelä Työmaan työnjohto 040-587 7267 Seppo Komscha Laskentapäällikkö 040-355 7967 Arto Korhonen Työpäällikkö 050-430 2352 Risto Laakkonen Työmaan työnjohto 050-341 7549 Raili Laavola Palkanlaskenta 050-342 8557 Anu Laine Reskontra 040-589 3372 u 2011 Kalliolta 21 Tässä me olemme... Lauri Laitinen Laskentapäällikkö 0500-964 287 Antero Lehtinen Työmaan työnjohto 040-539 8055 Tero Liitsola Mittaus 050-448 5488 Jarkko Loikkanen Työmaan työnjohto 050-384 4214 Loikkanen Jussi Työmaan työnjohto 040-186 4666 Dimitri Markelov Työmaan työnjohto 050-414 7232 Ari Niskanen Työmaan työnjohto 050-360 4406 Teemu Palosaari Työmaan työnjohto 050-088 8297 Mikko Parkkinen Työmaan työnjohto 050-462 5709 Antti Partanen Työpäällikkö 050-530 6702 Niko Pesonen Mittaus 040-772 4637 Sari Rinne Työmaan työnjohto 050-501 2355 22 Kalliolta 2011 Antti Saikkonen Työmaan työnjohto 050-527 4899 Teuvo Salminen Työmaan työnjohto 050-592 9920 Wiljam Salminen Työmaan työnjohto 040-096 9137 Eero Salokangas Työmaan työnjohto 050-353 0742 Jarno Saurento Työmaan työnjohto 044-383 1086 Rainer Siren Työmaan työnjohto 050-501 2355 Kimmo Vuori Talouspäällikkö 050-466 1189 2011 Kalliolta 23 Nuolitie 10 B, 01740 Vantaa puh. 010 321 4110 www.graniittirakennuskallio.fi sähköpostit: [email protected]
© Copyright 2024