Tiesortuma tuli vauhdilla kuntoon Hollolassa
Kalliolta Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2014 Tiesortuma tuli vauhdilla kuntoon Hollolassa Harri Tanska luotsaa Espoon kasvavaa infraa 4 – Tampereen Läntinen kehä sai uuden pikipinnan 8 Graniittirakennus laajeni Viroon 11 – Kaukosen silta on vuoden vaativin valu 12 Graniitti ja Rudus tasasivat pisteet Areenalla 19 KANSI Kalliolta Tiesortuma tuli vauhdilla kuntoon Hollolassa Graniittirakennus Kallio Oy:n asiakaslehti 2014 Hyvä vuosi takana ja edessä 3 Harri Tanska luotsaa Espoon kasvavaa infraa 4 Suomenlahdentie on Finnoon tuleva valtakatu 6 Koneohjaus tuo säästöjä ja parantaa laatua 6 Tampereen Läntinen kehä sai uuden pikipinnan 8 CuStone jatkaa betonin ikää 10 Graniittirakennus laajeni Viroon 11 Kaukosen silta on vuoden vaativin valu 12 Mestarintie valmistui etuajassa 14 Ludvig Hahnsson valitsi infran 16 Johanna Korhonen aloitti henkilöstöpäällikkönä 17 u Graniittirakennus Kallio toteutti Hollolassa maantiesortuman korjausurakan Uudenmaan ELYKeskuksen toimeksiannosta. Tie saatiin rakenne- ja liikenneteknisesti turvalliseksi erittäin nopeassa aikataulussa. Viimeistelytöihin kuului muun muassa uuden valaistuksen asentaminen. Valmis kohde luovutettiin tilaajalle viime kesän alussa. 6 8 Laatupäällikkö Roope Korpela aloitti tammikuussa 17 Keijolla on kutominen hanskassa 18 Graniitti ja Rudus tasasivat pisteet Areenalla 19 Henkilöstön esittely 24 12 14 Julkaisija: Graniittirakennus Kallio Oy Toimitus: AViador Oy Ulkoasu ja valokuvat: Matti Vuohelainen Paino: T-Print Ky 2 Kalliolta 2014 PÄÄKIRJOITUS Hyvä vuosi takana ja edessä Nykyinen hallituksemme puheenjohtaja Keijo Haavikko soitti joulukuussa 2012 ja kysyi, olisinko kiinnostunut vetämään Graniittirakennus Kalliota. Graniittirakennus oli kasvanut kolmessa vuodessa pienestä paikallisesta insinöörirakentajasta monipuoliseksi infra-alan konserniksi. Liikevaihto oli noussut 150 miljoonaan, joten tarvittiin lisää voimia strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen sekä prosessien kehittämiseen. Päätökseni tarttua minulle tarjottuun tehtävään oli helppo, vaikka tajusinkin astuvani todella isoihin saappaisiin. Tällaisesta haasteesta ei voinut kieltäytyä. ”Asterixin kylä, kaikilla on sirppi tai vasara” – näillä sanoilla kuvailin meitä eräälle asiakkaallemme. Koko joukkiomme osallistuu arvoketjuun aina tilaajan laatimasta tarjouspyynnöstä takuuajan päättymiseen. Olemme ammattitaitoinen ja hyvä tilaaja – alihankkijoillemme. Meistä graniittilaisista lähes 30 kuuluu yhtiömme omistajiin, ja tänä vuonna tuo määrä toivottavasti lisääntyy. Kaikki tämä on vahvuuttamme ja osa identiteettiämme. Lisäksi meillä on erinomaiset suhteet suunnittelijoihin ja asiakkaisiimme sekä tärkeimpiin alihankkijoihimme. Näiden tekijöiden johdosta olemme kannattavasti kilpailukykyinen ja kaiken kaikkiaan haluttu urakoitsija yhä kireämmillä markkinoilla. Olen edelleen yrityksen joukossa uusi kasvo, siis ”valmiiseen” pöytään astunut. Velvollisuuteni on kehittää näitä yhtiön yrityskulttuuria luovia tunnusmerkkejä edelleen, luonnollisesti yhteistyössä kollegoideni ja asiakkaiden kanssa. Asiakkaamme, maan suurimmat infrarakennuttajat, ovat tietenkin keskeisesti vaikuttamassa siihen, miten hyvin yhtiömme menestyy kiristyvillä infrarakennusmarkkinoilla. Markkinanäkymä on erityisen vaativa vuodelle 2015, mutta jo tänä vuonna on tehtävä entistäkin enemmän töitä omien saavutettujen asemien varmistamiseksi. Uskon vahvasti, että selviämme yhtiönä jatkossakin hyvin – jo omaksutun, kasvuhakuisen ja hallitussa kasvussa onnistuvan toimintatavan mukaisesti. Siihen tarvitaan sekä yhteishenkeä että innovatiivista otetta ja ammattitaitoa arvostavaa yrityskulttuuria. Tuloskunto u Graniittirakennus Kallion liikevaihdon kasvulla ja yhtiön soutujoukkueen tulosten paranemisella on ”selkeä” matemaattinen riippuvuus. Kuluvan vuoden aikana tulemme entisestään kehittämään tekemisemme tapoja kasvaneen yhtiön edellyttämälle tasolle – byrokratiaa kasvattamatta. Laajennamme toimintaamme jo valitsemillamme uusilla markkinoilla sekä muutamalla uudella aluevaltauksella. Vaikka Suomen markkina on suunnaltaan laskeva, lähialueillamme tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Olemme niissä jo nyt mukana ja aiomme lisätä aktiivisuuttamme. Tähän kaikkeen tarvitsemme oman joukkueemme lisäksi erinomaista alihankintaketjuamme sekä hyvää yhteistyötä tilaajiemme kanssa. Kiitos teille kaikille siitä, miten minut on otettu messiin. Olen etuoikeutettu saadessani tehdä hommia tässä porukassa, näiden sidosryhmien ja asiakkaidemme kanssa! Petri Kotkansalo 2014 Kalliolta 3 Harri Tanska luotsaa Espoon kasvavaa infraa Kaupungininsinööri Harri Tanska on mielissään Espoon kehittymisestä, kasvamisesta ja tiivistymisestä entistä enemmän ”oikeaksi kaupungiksi”. Vuoden 2014 infrabudjetti on ennätykselliset 150 miljoonaa euroa, eikä tähän ole laskettu senttiäkään vuonna 2016 käyttöön otettavan Länsimetron kustannuksista. S amaan aikaan metron valmistuessa on oltava valmiina mittavat maanpäällisen infran rakennustyöt esimerkiksi Matinkylässä. Ison Omenan laajennus ja uusi asuinrakentaminen valmistuvan metroaseman ympäristössä on yksi esimerkki kaupunkirakenteen tiivistymisestä, jota tapahtuu myös kaikkien muiden metroja juna-asemien läheisyydessä”, lokakuussa 2013 kaupungininsinöörinä aloittanut Tanska pohtii. Espoo haluaisi jatkaa Länsimetron rakentamista Matinkylästä Kivenlahteen vuoden 2014 alussa. Lopullinen päätös vaatii sen, että valtio lunastaa Liikenne- 4 Kalliolta 2014 poliittisessa selonteossa antamansa sitoumuksen osallistua kustannuksiin 30 prosentin osuudella. Ennen sitä Espoossa keskitytään Matinkylään päättyvän osuuden loppuunsaattamiseen. Länsimetro Oy käyttää tähän vuonna 2014 noin 240 miljoonaa euroa. ”Myös tuloja on tiedossa, sillä Länsimetron ansiosta kaupungin kasvu on entistäkin nopeampaa. Matinkylä –Kivenlahti -metron ansiosta eteläiseen Espooseen syntyisi jopa uusi kaupunginosa, noin 20 000 asukkaan Finnoo.” Jättihankkeiden lisäksi Espoon investointiohjelmaan sisältyy suuri määrä pienimuotoista infran kehittämistä. Hankkeiden kustannusskaala ulottuu nyt ja Tanskan vastuulla olevassa lähitulevaisuudessa muutamista kymppitonneista kymmeniin miljooniin euroihin. ”Koska pieniä hankkeita on paljon, olemme ottaneet käyttöön puitesopimusjärjestelmän. Joissakin tapauksissa olemme järjestäneet minikilpailutuksen puitesopimuskumppanien kesken, ja joissakin tapauksissa noudatetaan hankintapäätöksen mukaista järjestystä.” Perinteinen rakennuttaminen kunniassa Harri Tanska aikoo pitää kaupungininsinöörinä kiinni Espoossa omaksutusta rakennuttamismallista, joka perustuu kaupungin omaan vahvaan rakennuttamisosaamiseen. Hän perustelee tätä sillä, että ”talon” tapojen ja Espoon olosuhteiden tuntemisella on iso merkitys sen ymmärtämisessä, millaisia kohteita kaupunki tarvitsee ja missä muodossa sen kannattaa urakoitaan teettää. ASIAKAS ”Espoossa suurimman osan elämästäni asuneena pidän tärkeänä myös sitä, että hankkeissa tavallaan rakennetaan itselle. Tunnetusti silloin ihminen tekee tai teettää mahdollisimman hyvää laatua. Toisaalta lopputuotteen laatu on määritelty tarkasti asiakirjoissa. Pääosa urakoista tullaan jatkossakin kilpailuttamaan hinnan perusteella.” Vaikka Tanska edustaa rakennuttajana perinteistä linjaa myös urakoitsijoiden valintakriteerejä punnittaessa, hän pitää silti harkinnan arvoisina myös uusien urakkamuotojen soveltamista. Esimerkiksi mahdollisesti rakennettava Keilaniemen tunneli on niin mittava ja vaativa hanke, että sen toteuttaminen voisi Tanskan mukaan onnistua parhaiten jollakin muulla kuin perinteisellä tavalla. ”Mitä taas tulee perinteisissä urakkamuodoissa käytettäviin lisäkriteereihin, kuten esimerkiksi läpimenoaikaan, niillä ei välttämättä ole meidän hankkeissamme paljon painoarvoa. Osaava urakoitsija vetää joka tapauksessa urakat läpi sovittua takarajaa nopeammassa rytmissä. Graniittirakennus Kallio on hyvä esimerkki Espoossa on omaksuttu malli, joka perustuu kaupungin omaan vahvaan rakennuttamisosaamiseen tästä. Graniitin tapauksessa on aina voinut olla varma, että valmista tulee hyvissä ajoin.” Sitä, että valmista tulee ajoissa, motivoi luonnollisesti kannustimien käyttö. Tätä käytäntöä Harri Tanska aikoo jatkaa – kuten vastaavasti myös sanktioiden soveltamista, jos jokin työ ei valmistukaan, kuten alussa on sovittu. Resurssit varmistettava Kun infrarakentamisen vuosibudjetit ovat niin suuret kuin ne Espoossa nykyään ovat, on selvää, että rakennuttajalla on oltava riittävän tarkka käsitys käytettävissä olevista tekemisen, teettämisen ja suunnittelun resursseista. ”Rakennuttamisessa on pakko turvautua oman osaamisen lisäksi toisinaan rakennuttajakonsultteihin, joiden roolina tosin silloinkin on avustaa urakan valmistelussa tai valvontatehtävissä. Rakennuttajakonsulttien käyttö on realiteetti, koska emme voi kasvattaa organisaatiotamme huippuvuosien mitoituksen perusteella. Urakoitsijoiden riittävät resurssit ainakin suurissa hankkeissa pyrimme varmistamaan asettamalla liikevaihtominimin, jonka ylittävät yritykset voivat osallistua kyseiseen tarjouskilpailuun.” Suunnittelumaailmasta Harri Tanskalla on laaja omakohtainen kokemus, mikä auttaa häntä muodostamaan realistisen käsityksen hankkeiden suunnittelusta ja siinä tarvittavista resursseista. Geotekniikan ammattilaisena Viatekin palveluksessa uransa aloittanut Tanska pitää tärkeänä, että myös rakennuttaja ymmärtää suunnittelua, erityisesti laajoja kokonaisuuksia. ”Kartanlukutaito ei ole pahitteeksi, jos ja kun asioihin tulee ottaa kantaa jo kaavoitusvaiheessa. Siinä auttaa geotekninen tausta – omassa tapauksessani välillisesti myös nuoruuden suunnistajaura.” ƒ GRK urakoi 2013 Espoolle infraa yhteensä 20,3 milj. €:n edestä Vanhan Kirkkotien kunnostusurakka vietiin läpi tietomallinnusta hyödyntämällä. Graniittirakennus Kallion urakka sujui Harri Tanskan mukaan mainiosti ja todella nopeassa aikataulussa. 2014 Kalliolta 5 Seitsenhenkinen lapiotiimi avasi Suomenlahdentien urakan viime marraskuussa. Kuvassa vasemmalta Finnoon projektinjohtaja Kimmo Leivo, teknisen toimen johtaja Olavi Louko, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Tiina Elo, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Simo Grönroos, hallituksen puheenjohtaja Keijo Haavikko ja kaupunginsinööri Harri Tanska. Koneohjaus tuo säästöjä ja parantaa laatua G raniittirakennus Kallio teki viime vuonna päätöksen panostaa määrätietoisesti kaivutöiden koneohjaukseen. Tekninen johtaja Pertti Heininen pitää päätöstä perusteltuna kahdesta painavasta syystä. ”Tärkeimmät julkishallinnon asiakkaamme eli Liikennevirasto ja kunnat ovat siirtymässä tietomallinnuksen kattavaan soveltamiseen rakennuttamissaan kohteissa. Tämä merkitsee sitä, että suunnitelmat ovat jatkossa yhä useammin tietomallilla varustettuja, ja tätä samaa tietomallia tulee voida soveltaa työmaan töissä. Toinen syy on se, että järkevästi sovellettu tietomalli ja koneohjaus tuo työmaille kustannussäästöjä ja vieläkin parempaa laatua”, hän pohtii. Siirtyminen koneohjaukseen etenee tehdyn päätöksen mukaisesti niin, että joka vuosi noin 6 Kalliolta 2014 2012 20 Graniittirakennus Kallion ja yhtiön alihankkijakumppaneiden kaivinkonetta varustetaan koneohjauksen mahdollistavalla tietotekniikalla. Kahden vuoden kuluttua kaikki yhtiön työmailla lopullisia leikkaus- ja täyttöpintoja tekevät maanrakennuskoneet ovat koneohjauksen piirissä ja liitettävissä kulloisenkin toteutushankkeen tietomalliin. Lisäksi on jo olemassa sovelluksia, joissa koneohjauksen toteutuneita työmääriä voi tarkastella lähes reaaliajassa. ”Koneohjauksen pilottihankkeita on jo saatettu päätökseen. Kokemukset ovat olleet kaikkien näkökulmasta hyviä. Koneenkuljettajan kannaltahan ero vanhaan on siinä, että ohjaamossa näkee ruudulta, mihin tasoon on kaivettava – ilman perinteistä mittamiehen apua”, tuotantoinsinööri Janne Mononen kertoo. ƒ Kolmannes Graniittirakennus Kallion työmaiden kalustosta on jo koneohjattua. LYHYESTI Suomenlahdentie on Finnoon tuleva valtakatu E spoon kaupunki rakennuttaa seuraavien mittavasti infraa uuteen Finnoon kaupunginosaan. Finnoossa asuu 2020-luvun lopussa, alueen valmistuttua, noin 20 000 ihmistä. Määrä on yli neljä kertaa niin paljon kuin uuteen kaupunginosaan sisältyvissä Kaitaan ja Suomenojan kaupunginosissa tällä hetkellä. Kaupungin omien investointien lisäksi alueella rakennutetaan yksityisesti miljardien arvosta. Finnoon alueella tehtävien investointien yhteissumman on laskettu nousevan 4-5 miljardiin euroon. Kaiken tämän edellytyksenä on riittävän ja korkeatasoisen infrastruktuurin rakentaminen riittävän ajoissa. Graniittirakennus Kalliolla on kunnia olla ensimmäinen merkittävä urakoitsija Finnoon alueella. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Keijo Haavikko, urakan käynnistyessä vielä toimitusjohtaja, kiitti avajaisjuhlapuheessaan tilaajaa luotta- muksesta sekä muistutti kohteen vaativuudesta ja merkittävästä työllistävästä vaikutuksesta. ”Tällaisessa kohteessa on aina varauduttava yllätyksiin, joita kohdatessa tarvitaan sekä ripeää päätöksentekoa että pitkämielisyyttä. Urakka-aikaa Suomenlahdentiellä on kaksi vuotta, ja sinä aikana tarvittavat 300 miestyövuotta on iso luku mille tahansa yritykselle”, hän totesi. Marraskuussa pidetty Suomenlahdentien urakan avajaisjuhla huipentui kaupungininsinööri Harri Tanskan koolle kutsuman seitsenhenkisen lapiointitiimin kaivunäytökseen. ”Vanhan periaatteen mukaan alle sadan miljoonan mummonmarkan urakoita ei tällä tavoin juhlistaen käynnistetä”, Tanska totesi ja siirtyi itsekin lapionvarteen. ƒ Viemärikorjauksia pääkaupunkiseudulla u Graniittirakennus Kallio on saanut viime aikoina toteutettavakseen useita vesihuoltourakoita. Näistä merkittävimpiä ovat esimerkiksi Espoon Friisinmäessä ja Helsingin Pitäjänmäessä käynnissä olevat runkovesijohtolinjojen rakennustyöt. Molemmissa on kyseessä halkaisijaltaan 800 millimetrin runkolinjan rakentaminen. ”Kumpikin sisältää vaativia työvaiheita. Pitäjänmäellä esimerkiksi louhitaan ja valetaan paalulaattaa. Kaikkein keskeisin asia on kuitenkin toteuttaa paineputken asennus ammattitaidolla ja huolellisesti, kerralla koeponnistukset ja käytön kestäväksi. Tähänkin meillä on vahva oma ammattilaisryhmä”, kiteyttää työpäällikkö Juha Junttila. Massbyn kevyen liikenteen väylä u Arla-Ingmanin tehtaan, Sipoon kunnan ja Uudenmaan ELY-Keskuksen yhteishankkeena toteuttava kevyen liikenteen väylä lähti rakenteille joulukuussa. Runsaasti vaativia pohjavahvistuksia sisältävä työmaa sisältää uutta ”kevaria” noin 1,6 kilometriä. ”Työ on tarpeen kevyenliikenteen käyttäjien turvallisuuden takaamiseksi, koska tiealueella on runsaasti tehtaan raskasta liikennettä. Kevään ja kesän aikana siellä tullaan tekemään runsaasti stabilointia ja kevennyksiä”, työmaapäällikkö Ville Manninen kertoo. Ilmalinja siirtyy Niittykummun metroaseman tieltä u Länsimetroon valmistautuvassa Espoossa tehdään paljon myös sellaisia infratöitä, jotka liittyvät metroon vain välillisesti. Esimerkiksi Niittykummun tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä sijaitseva 110 kV ilmalinja siirretään maahan. Graniittirakennus Kallio urakoi parhaillaan siirtoon tarvittavia pohjarakennustöitä, jotka valmistuvat ensi kesän loppuun mennessä. ”Urakka-alue on 750 metriä pitkä ja sisältää runsaasti pohjavahvistuksia, muun muassa stabilointia ja paalulaattoja. Lisäksi esirakennamme tulevia katurakenteita, vesihuoltoa ja tukimuureja”, työpäällikkö Antti Partanen kertoo. 2014 Kalliolta 7 VAATIVA KOHDE Pirkanmaan ELY-keskus huolehtii infran kunnosta laajalla maantieteellisellä alueella Urjalasta ja Sastamalasta Virroille. Pääosa päällystys- ja muista ylläpitotöistä tehdään Tampereen seudulla. Vuoden 2013 suurimmat asfalttiurakat tehtiin Tampereen Läntisellä kehätiellä. Asfalttikallio oli niissä mukana merkittävällä työpanoksella. P irkanmaan ELY-keskuksen ylläpitovastaava Anne Valkonen painottaa kumppanuusajattelun merkitystä myös päällystystöissä. ”Kun päällystystöihin myönnettävä rahoitus on entistä niukempaa, on tärkeää priorisoida hankkeiden toteuttamisjärjestys. Se toteutuu parhaiten, kun voimme hyödyntää urakoitsijayhteistyökumppanien asiantuntemusta, johon sisältyy parhaimmillaan myös hyvä paikallistuntemus”, hän toteaa. Asfalttikallion liikkuvilla asemilla toteutettavista projekteista vastaava Mikko Mäkelä tuntee Tampereen tiet ja kadut paremmin kuin useimmat. Tämä myötävaikutti siihen, että Asfalttikallio nousi heti ensimmäisellä tuotantokaudellaan alueen urakoitsijoiden kärkikaartiin. Nokialla ja Ylöjärvellä heinä-syyskuussa tehdyissä Läntisen kehätien päällystystöissä uutta asfalttipintaa syntyi kaikkiaan noin 110 kaistakilometriä. Koska kyseisen tien liikennemäärä on korkea, noin 23 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, päällystysurakka oli toteutettava yötöinä. Tämä luonnollisesti lisäsi työmaan vaativuutta, sillä samat tiimit tekivät samalla viikolla neljä tai jopa viisi yövuoroa. Yöllä työskentely ei kuitenkaan ollut pois turvallisuudesta, mistä osoituksena on Infra ry:n marraskuussa tälle Asfalttikallion työmaalle myöntämä valtakunnallinen työturvallisuuspalkinto. ”Liikenteen suuri määrä oli työmaan yksi erityispiirre. Kaiken kaikkiaan kohdetta voi pitää vaativana perusasfalttityömaana”, kuvailee Asfalttikallion toimitusjohtaja Antti Kalliomaa. Lämpökameralla laatua, bonuksilla kannattavuutta Tampereen Läntisellä kehällä oli käytössä myös uutta laadunvalvontatekniikkaa. Pari vuotta markkinoilla ollutta lämpökuvausta sovellettiin työmaalla levittimen työtehon maksimoimiseksi. ”Tilaajan näkökulmasta lämpökameran avulla tulee dokumentoiduksi se, kuinka suuren osan työajasta asfaltinlevitin on liikkeessä. Asia on sen vuoksi tärkeä, että jokainen pysähdys lisää riskiä asfalttipinnan myöhempää murtumariskiä kyseisessä kohdassa. Tutkimusten mukaan vauriot usein saavat alkunsa tällaisista epäjatkuvuuskohdista”, Anne Valkonen selvittää. Kokeneilla pikimiehillä työmaan oikean rytmin hakeminen ja löytäminen on verissä muutenkin. Kun asfalttiasema syöttää uumenistaan tavaraa levitettäväksi ja kun ajoneuvojen ja muun kaluston määrä on täsmällisesti mitoitettu, levitin etenee kuin saksalainen juna. ”Reserviä on silti oltava sopivasti. Jos liikkeellä on kymmenen kuorma-autoa, on oltava ainakin yksi varalla. Vastaavasti miehitys asemalla ja työmaalla on oltava mitoitettu niin, että tarvittavat tauot hoituvat kuin itsestään. Kun näin menettelee, levitin liikkuu koko ajan”, Antti Kalliomaa toteaa. Tampereen Läntisellä kehällä Asfalttikallion työ sujui niin, että työmaa sai bonusta hyvästä ja onnistuneesta työstä. Kaiken kaikkiaan Kalliomaa on ilahtunut Asfalttikallion räväkästä alusta. ”Myös sisaryhtiö Graniittirakennus Kallio on työllistänyt mukavasti. Merkittäviä yhteisiä projekteja ovat tähän mennessä olleet erityisesti Joensuun ja Haminan tiehankkeet.” ƒ Tampereen Läntinen kehä sai uuden pikipinnan 8 Kalliolta 2014 LYHYESTI Anne Valkonen ja Mikko Mäkelä valmistautuvat jo vuoden 2014 päällystyskauteen. TYL Sataman urakka valmistui Turussa u Graniittirakennus Kallion ja VR Trackin yhteenliittymänä toteuttama Suikkilantien parantaminen ja jatkaminen luovutettiin tilaajalle hieman ennen vuodenvaihdetta. Puolitoista vuotta kestänyt työ sisälsi runsaasti esimerkiksi vaativia siltarakenteita. ”Erityisen haastavaa oli Suikkilantien vanhan risteyssillan korjaaminen”, kertoo työmaapäällikkö Janne Ilmonen. Kehä III ja Lentoasemantie työllistävät pitkään FAKTA Asfalttikallio aloitti vauhdikkaasti u Lukuisien keskisuurten urakoiden lisäksi Graniittirakennus Kalliolla on meneillään myös todella suuria hankkeita. Mittavin niistä on vuoden 2013 lopulla alkanut Kehä III:n parannus. Urakkaan sisältyvät muun muassa Kehä III:n ja Lentoasemantien, Lentoasemantien ja Tikkurilantien sekä Pakkalan risteysten uudelleenjärjestelyt. ”Lisäksi on vaativana piirteenä mainittava hankkeen aikana rakennettavat parikymmentä siltaa. Valmista tulee syksyyn 2016 mennessä”, työpäällikkö Heikki Haavikko kertoo. u Asfalttikallio toteutti asfalttiurakoita ensimmäisenä toimintakautenaan noin 32 miljoonalla eurolla. Vuoden 2013 työmaista suurimmat tehtiin Uudenmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungille. Myös yksityisten rakennuttajien asfalttiurakoita saatiin toteutettaviksi. u Päällysteneliömetrejä kertyi kaikki kohteet mukaan laskien runsaat 2.000.000 m2. 2014 Kalliolta 9 INNOVAATIO CuStone jatkaa betonin ikää Suomalainen tienpitäjä jos kuka tietää, mitä suola tekee teräsbetonisilloille. Kuvanveistäjä Pertti Kukkosen ja tekniikan tohtori Risto Mannosen idean tuotteistanut Custone Oy keskittyy siihen, miten saada sillat kestämään pidempään. P - Erityisesti syksyllä ja talvella suomalaisiin siltarakenteisiin imeytyy liikaa klorideja. Optimoitu määrä kuparieosta kasvattaa reunapalkin ”vastustuskyvyn” moninkertaiseksi, toteaa Custone Oy:n markkinointipäällikkö Antti Mantere. ertti Kukkosen ja Risto Mannosen ideoima menetelmä perustuu kupariseoksen lisäämiseen betoniin sekoitusvaiheessa. Alun perin Kukkosen tavoitteena oli löytää keinoja laajentaa betonin kuvataiteellisia mahdollisuuksia. Erityisesti sinisen ja vihreän värin aikaansaaminen oli ollut ylittämätön ongelma. Lisäämällä kuparia tämä onnistui, ja samalla löydettiin menetelmä kloridien sitomiseen. Jo alkuvaiheessa mukana olleen tekniikan tohtori Risto Mannosen laskelmien ja tehtyjen laajojen kokeiden perusteella voitiin arvioida, että kupariseosta lisäämällä rakenteen kestoikää voitaisiin kasvattaa jopa kolminkertaiseksi. Sillan elinkaareen suhteutettuna tämä merkitsisi sitä, että ainakin yksi työläs korjaus voitaisiin välttää. ”Liikenneviraston laskelmien mukaan korjaustöistä johtuva liikennehaitta muodostaa jopa 73 prosenttia liikenneväylien ylläpidon kustannuksista. Tätä taustaa vasten jokainen voi arvioida kestoikää lisäävän innovaation taloudellisen merkityksen”, toteaa Custone Oy:n markkinointipäällikkö Antti Mantere. Kuparijauheen lisäämiseen perustuva Custone-menetelmä on jo saanut Betoniyhdistyksen käyttöselosteen, jollaisten kriteerit ovat tunnetun tiukat: mikään menetelmä tai materiaali ei saa heikentää itse betonin ominaisuuksia. Myös Liikennevirasto on näyttänyt tähänastisten kokemustensa nojalla vihreää valoa menetelmälle. Kokemuksia jo kertynyt Vuonna 2013 CuStone-menetelmällä toteutettiin yhdeksän kohdetta. Vuodelle 2014 Antti Mantere odottaa vähintään kaksinkertaista toteutuskohteiden määrää. Käyttöä menetelmälle hän näkee paitsi Liikenneviraston, ELY-keskusten ja suurimpien kaupunkien itse ylläpitämissä silloissa myös esimerkiksi parkkihalleissa ja satamarakenteissa. ”Iso fokus on myös vientiin. Olemme hyvässä alussa muun muassa Ranskassa. Saksa on ehkä kiinnostavin, sillä siellä on määrä kunnostaa 60 000 siltaa lähimpien viiden vuoden aikana. Myös Ruotsi, Tanska, Englanti, Hollanti ja Sveitsi vilahtelevat kiinnostavien maiden listalla”, Mantere paljastaa. Hyvät kokemukset Suomessa ovat silti keskeinen perusta myös viennissä onnistumiselle. Tässä on Mantereen mukaan ollut keskeistä yhteistyö julkisten infrarakennuttajien ja Graniittirakennus Kallion kanssa. ”Graniittirakennus uskalsi lähteä alusta lähtien innokkaasti mukaan. Yksi ensimmäisistä referensseistä on Graniittirakennus Kallion ja VR Trackin työyhteenliittymänä toteuttama Härkämäen silta Turussa. Myös Varsinais-Suomen ELY-keskusta pitää kiittää rohkeasta avauksesta uudelle menetelmälle.” Graniittirakennus Kallion tekninen johtaja Pertti Heininen kertoo tutustuneensa menetelmään ensi kertaa Koskenkylä–Kotka –PPP-hankkeen laskentavaiheessa, kun Graniittirakennus Kallion tarjousryhmä valitsi hankkeeseen kuuluvien taiteellisten elementtien tekijäksi Pertti Kukkonen. ”Koska yrityksemme haluaa olla kehittämässä alaa ja koska Kukkosen patentoima menetelmä tuntui heti järkevältä siltavaurioiden ehkäisemisessä, halusimme lähteä mukaan auttamaan CuStonea menetelmän kehittämisessä ja markkinoinnissa”, Heininen perustelee. ƒ 10 Kalliolta 2014 KANSAINVÄLISYYS Graniittirakennus laajeni Viroon Diplomi-insinööri Tarvi Kliimask on tyytyväinen mies. Hänet on valittu Graniittirakennus Kallion virolaisen tytäryhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi, ja odotukset tuleville vuosille ovat korkeat. ”Meillä on paljon tehtävää erityisesti tienrakennuspuolella. Toiminnan Toimitusjohtaja Tarvi Kliimask Graniittirakennus Kallion virolaisesta tytäryhtiöstä aikoo iskostaa vastuuta ja vapauksia korostavan yrityskulttuurin Tarttoon ja muuallekin Viroon. ”Nykyaikana tietysti tarvitaan laatujärjestelmät ja muut dokumentit. Tärkeintä on kuitenkin osaaminen ja tekemisen meininki.” I nfrarakentaminen Virossa on osin samanlaista kuin Suomessa, mutta erojakin on. Tarvi Kllimaskin mukaan virolainen maaperä on jopa haastavampaa kuin yleensä Suomessa. Pohjavahvistettavia pehmeikköjä on runsaasti, ja graniittia ei ole lainkaan. ”Viron kalkkikivipitoinen maaperä on tienrakentajan kannalta hankala. Tästä syystä esimerkiksi tierakennekerrosten massat joudutaan yleensä kuljettamaan ulkopuolelta.” Asfalttialalla johtotehtävissä yli 20 vuotta työskennellyt Kliimask kokee itsensä edel- aloittamisen ajoitus on hyvä, sillä lähivuosina meillä Virossa käynnistyy merkittäviä infrahankkeita.” leen asfalttimieheksi, mutta näkee silti infrarakentamisen yhtenä laajana kiinnostavana kokonaisuutena. Virossa hän aikoo kehittää tasavahvasti sekä infra- että asfalttityömaakantaa. Tämä on luonnollista, koska tärkein asiakas on hänen mukaansa ehdottomasti Viron tiehallinto, joka Suomen entisen TVH:n tapaan vastaa kaikkien yleisten teiden rakennuttamisesta ja kunnossapidosta. ”Rautatierakentaminen on meillä erillisessä organisaatiossa. Toistaiseksi ratarakentaminen on ollut vähäistä, mutta uskon myös tämän sektorin hankkeiden elpyvän.” Kasvava organisaatio Joulukuun 2013 alussa uudessa toimessaan aloittanut Kliimask on ensimmäisinä kuukausinaan keskittynyt tarjousten laadintaan ja avainhenkilöiden etsimiseen ja rekrytoimiseen. Hänen kanssaan samassa kuussa aloitti Kaido Ivask. Sittemmin Tartossa sijaitsevaan tytäyritykseen on palkattu kirjapitäjä Kylli Simson. Kaksi teknistä toimihenkilöä lisää on parastaikaa haussa. ”Lopun henkilöstön palkkaamme projektikohtaisesti kesään mennessä. Meillä on kunnianhimoinen budjetti heti avausvuodeksi. Vuonna 2015 volyymi on tarkoitus tuplata vuoden 2014 budjettiin verrattuna. Siihen hyvät mahdollisuudet, sillä tulevaisuuden Viro tulee investoimaan muuallekin kuin Tallinnan seudulle”, Kliimask sanoo. Hiihtoa, koripalloa ja pyöräilyä harrastava Kliimask on tottunut tavoitteiden asetteluun ja niiden saavuttamiseen. Urheiluharrastukset ovat hänelle tärkeitä, mutta kaikkein tärkeintä on perhe-elämä. Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta. ƒ Kuva: Visit Estonia 2014 Kalliolta 11 SILTAURAKKA Kaukosen silta on vuoden vaativin valu Kittilään rakenteilla oleva Kaukosen vesistösilta on lähes valmis. Uusi silta korvaa Kantatie 79:n vanhan sillan, ja se toteutetaan jännitettynä teräsbetonipalkkisiltana. Koko viime syyskuussa käynnistynyt työmaa valmistuu joulukuuhun 2014 mennessä ja sisältää uuden sillan lisäksi muun muassa pohjavesisuojausta. T alvirakentaminen käy päinsä myös Lapissa, kun osaajat ovat asialla. Kaukosen siltaurakan tilaajana toimiva Lapin ELY-Keskus asetti aikatauluvaatimuksen niin, että siltatöitä on ollut tehtävä koko talvi. Perustukset ja välituet valettiin jo syksyllä ja alkutalvesta 2014, ja tammi-helmikuussa muotitettiin ja raudoitettiin kansilaatta. ”Leudosta talvesta huolimatta kohde on ollut haastava. Kolmiaukkoisen sillan jännevälit ovat 54 metriä reunoilla ja 68 metriä, ja vesistösiltahan on aina vaativa toteutettava”, työpäällikkö Jorma Härkönen kertoo. 12 Kalliolta 2014 Maaliskuun alussa valettiin sillan kansilaatta. Valurupeama kesti noin 50 tuntia, jona aikana valettiin 2000 kuutiometriä betonia 2500 neliömetrin laajuiseksi kanneksi. Kaikkíaan sillan betonimenekki on noin 3800 kuutiota ja betoniterästen määrä vastaavasti lähes 400 tonnia. ”Valu kestää kaikkine vaiheineen päälle kaksi vuorokautta. Tähän tarvitaan sementtiä parikymmentä rekallista. Valu suoritetaan tässä tapauksessa kahdella pumppuautolla, ja betoni toimitetaan kahdelta tehtaalta, koska tilaaja halusi jouduttaa valun kokonaiskestoa”, kertoo aluepäällikkö Hannu Karppinen valmisbetonitoimituksista vastaavasta KiBe Oy:stä, joka on Ruskon Betonin sisaryhtiö. Tilaaja, Lapin ELY-Keskuksen projektivastaava Juha Koivumaa on tyytyväinen työn laatuun ja etenemisvauhtiin. ”Aikataulu on melko kireä, mutta onneksi ilmat ovat olleet suotuisat. Työmaa on sujunut erittäin nopeasti ja hyvin”, hän toteaa. ƒ FAKTA u u u u Jänneväli 54 + 68 + 54 m Kansineliöt 2500 m2 Betoni n. 3800m3 Teräs n. 390 000 kg GRK on urakoinut vuodesta 2010 40 siltaa ja tilauskannassa on 27 kpl Kuvat: Janne Ikäläinen 2014 Kalliolta 13 Leppävaara on ollut koko 2000-luvun ajan Espoon nopeimmin kasvava kaupunginosa. Kasvu on tähän asti keskittynyt Kehä I:n länsipuolelle. Kehä I:n tunnelin valmistuttua ja linjauksen Leppävaaran kohdalla muututtua ryhdyttiin rakentamaan myös itäistä Leppävaaraa. Graniittirakennus Kallio toi panoksensa tähän kokonaisuuteen rakentamalla vanhalle Kehä I:n pohjalle uuden kadun, Mestarintien. FAKTA Espoon Leppävaaran Mestarintie u u u u u u u Rakennuttaja: Espoon kaupunki Pääurakoitsija: Graniittirakennus Kallio Oy Valaistustyöt: Suomen Energiaurakointi Oy Asfalttityöt: Asfalttikallio Oy Kivimuurit: Kivikirjavainen Ky Muut reunakivityöt: Kivilinja Oy Toteutus: tammikuu 2013 - lokakuu 2013 Mestarintie valmistui etuajassa 14 Kalliolta 2014 KATUTYÖ Karri Kunnas (vasemmalla) ja Seppo YliRekola asentavat Mestarintien liikennemerkkien anturoita. K aturakentaminen suuressa kaupungissa poikkeaa taajamien ulkopuolisista tienrakennustyömaista monin tavoin. Espoon Mestarintie on tästä hyvä esimerkki. ”Vaativimpia vaiheita tässä kohteessa oli toimivien telekaapelien, kaukolämpölinjojen sekä vesi- ja viemärilinjojen siirto niin, että lähiympäristön asukkaiden ja yritysten päivittäiselle elämälle aiheutetaan mahdollisimman vähän häiriötä”, kertoo työpäällikkö Antti Partanen. Urakka-aikaa Graniittirakennuksella oli käytettävissä koko vuosi 2013. Työmaa kuitenkin luovutettiin Espoon kaupungille jo lokakuussa. Vielä nopeampaan valmistumiseen olisi työmaainsinööri Mikko Teikarin ollut edellytykset, ellei töitä olisi ollut tarvetta yhteensovittaa muiden samalla alueella meneillään olleiden työmaiden kanssa. ”Suuren päävesijohdon rakentaminen ja sen liittäminen vanhaan verkostoon osoittautui tavallista haasteellisemmaksi sekä rakennuttajasta että urakoitsijasta riippumattomista syistä. Sattumalta lähistöllä saneerattiin vesijohtoverkostoa toisella työmaalla. Tämä aiheutti sen, että liitostöiden aikana vesi ei yllättäen riit- tänytkään Mäkkylän ja Puustellinmäen kerrostaloihin. Tästä yllätyksestä huolimatta työmaa onnistui kokonaisuudessaan hienosti. Tekijät ja työnjohto olivat ammattitaitoisia ja työmaalla oli koko ajan tekemisen meininki. Myös tiheästä kaapeliviidakosta työmaa selvisi ammattitaidolla”, toteaa Espoon kaupungilla kohteesta vastannut projektipäällikkö Erkki Ervasto. Suurpainevalaisimia ja ”Potemkinin portaita” Mestarintien urakan ehkä vaativin vaihe oli halkaisijaltaan kuusisataamillisen, valurautaisen korkeapainevesijohtoputken asennus. Tämä työvaihe tehtiin elosyyskuun vaihteessa kahden vuorokauden kuluessa. Kesän aikana työmaalla oli myös louhintaa, joka vaati tässä tapauksessa erityistä varovaisuutta, jotta vanhat, osin haurastuneet putket eivät olisi tärisseet saumoistaan rikki. ”Louhintaan toi lisämaustetta se, että osa siitä suoritettiin jopa Kehä I:n tunne- Graniitista rakennetut ”Potemkinin portaat” ovat valmiin työmaan näkyvä merkki. lin päällä. Kohteen näyttävintä osaa ovat graniittilaatoitetut portaat ja tukimuurit”, Ervasto sanoo. Kaapelien siirto puolestaan oli epätavallisen työläs vaihe työmaa-alueen laajuuteen nähden. Tämä johtui siitä, että suuri teleoperaatiokeskus sijaitsee työmaan välittömässä läheisyydessä. Myös uutta kaapeloitavaa sisältyi Graniittirakennus Kallion pääurakkaan, sillä uudelle kadulle tarvittiin luonnolllisesti kunnon valaistus. Sen asentamisesta pylväs- ja valaisintoimituksineen vastasi ulkovalaistuksiin ja sähköverkkojen rakentamiseen erikoistuneen Suomen Energiaurakointi Oy, joka on pääurakoitsijalle tuttu kumppani jo aiemmista infrahankkeista. ”Valaisimia asennettiin kaikkiaan 68 kappaletta. Teholtaan 150-wattiset lamput ovat uusien säädösten mukaisesti suurpainenatriumtyyppiä”, kertoo Suomen Energiaurakoinnin projektipäällikkö Juha Romppanen. ƒ 2014 Kalliolta 15 TYÖN TEKIJÄT Ludvig Hahnsson valitsi infran 21 kesätyöntekijää 2013 Moni rakennusalan päättäjä kantaa huolta siitä, miten saada alalle nuoria motivoitumaan alalle. Karjaalainen Ludvig Hahnsson ”keksi” infra-alan vetovoimaisuuden ammattikorkeakoulussa aloittaessaan. Tunne oikeasta valinnasta vahvistui viime kesänä Graniittirakennus Kallion työmailla. L udvig Hahnsson tiesi jo varhain päätyvänsä tekniselle alalle, sillä sekä isä että isoisä ovat työskennelleet insinööreinä. Vasta 22 vuoden iästään huolimatta hän on jo ehtinyt rakentaa, jopa suunnitella pientaloja. Infrarakentaminen nousi nuoren miehen ykköskiinnostuskohteeksi vuosi sitten, sen jälkeen, kun hän aloitti opintonsa Vaasan ruotsinkielisessä ammattikorkeakoulussa. ”Kun itselle selvisi, että nimenomaan infra kiinnostaa, otin yhteyksiä alan urakointiliikkeisiin. Graniittirakennus Kalliolla tärppäsi, ja aloitin toukokuun alussa heidän työmaillaan työnjohtajana”, Hahnsson kertoo. Hän pitää itsestään selvänä, että uutta oppiakseen on myönnettävä se, mitä ei vielä tiedä. Tätä asennetta työmaat arvostivat, ja apuja tuli. ”Kun sitten aloitin heinäkuun alussa Vantaan Energian voimalatyömaalla, olin jo paljon valmiimpi. Toisin sanoen tiesin jotakin siitä, miten työnjohtajana tulee 16 Kalliolta 2014 Ludvig Hahnsson tuli Graniittirakennus Kallion työmaille oppimaan ja oppi niin hyvin, että kutsu ensi kesäksi on jo käynyt. toimia töitä alaisille jaettaessa. Minusta on parempi tehdä jokin päätös kuin ei päätöstä ollenkaan, vaikka sitten joutuisi hieman korjaamaan päätöstään”, hän pohtii. Vastuuta ja vapautta Ludvig Hahnsson kertoo pitävänsä konkreettisesta tekemisestä. On helppo kuvitella hänet valmiina insinöörinä vastuullisiin tehtäviin työmaalla – tai toimistossa. ”Minua kiinnostavat sekä työmaa- että suunnittelutehtävät. Oli tuleva urani missä tahansa, minusta on itsestään selvää, että työmaan työvaiheet on ensin hallittava. Sellainen suunnittelija, joka ei ole koskaan ollut niin sanotusti lapion varressa, tekee herkästi vain kirjatietoon perustuvia ratkaisuja. Ne eivät välttämättä läheskään aina riitä”, hän pohtii. Hän kertoo olevansa erittäin tyytyväinen neljä kuukautta kestäneeseen pestiinsä Graniittirakennus Kallion leivissä. Vas- tuuta ja vapauksia sai hänen mukaansa sopivassa suhteessa. ”Sai tehdä asioita omalla tavallaan, silti tietysti sovituissa raameissa. Ja aina sai kysyä, oli vastaajana sitten vanhempi työnjohtaja tai vaikkapa kymmenen vuoden kokemuksella varustettu infra-ammattimies”, Hahnsson kertoo. Kuluva opiskeluvuosi oli hänellä toinen. Syksy on sujunut opiskelujen merkeissä mukavasti. Käytännöllisesti suuntautunut insinööriopiskelija Hahnsson nappasi muun muassa lujuusopista täydet pisteet. Keväällä on vuorossa syventyminen geotekniikkaan. ”Meillä on kyllä aika hyvät opettajat siellä Vaasassa”, hän kehuu. Menestystä Hahnssonille on kertynyt muillakin elämänaloilla kuin opiskelussa. Käsipalloa hän pelasi viitisentoista vuotta. Nykyisin vapaa-aika sujuu heavykitaroinnin merkeissä. ”Tiskijukkanakin tuli ’nuorena miehenä’ vaikutettua”. ƒ Johanna Korhonen aloitti henkilöstöpäällikkönä G raniittirakennus Kallion henkilöstön määrä on kasvanut muutamassa vuodessa huimasti. Nykyinen 130 työntekijän määrä vaatii kehittynyttä henkilöstöhallintoa ja sen tukitoimia. Syksyllä 2013 Graniittirakennus Kallion palvelukseen tullut Johanna Korhonen perehtyi ympäristöjuridiikkaan ja maarakentamiseen jo viime vuosituhannen puolella. Suomeen hän palasi kaksi vuotta sitten 17 etelänaapurissa vietetyn vuoden jälkeen. ”Osa Graniittirakennuksen väestä on minulle tuttu jo vuosien takaa. Yhteistyö tiivistyi viime vuonna, jolloin olin mukana Viroon perustetun tytäryhtiön sopimusasioissa. Kun samoihin aikoihin tuli tarve rekrytoida koko yhtiön henkilöstöasioista vastaava ammattilainen ja minua kysyttiin tehtävään, ilmoitin olevani käytettävissä”, Johanna kertoo. Hän pitää voimakkaasti kasvavan infrayrityksen henkilöstöasioiden hoitoa vaativana ja kiinnostavana tehtävänä. ”Alalle ominainen kausivaihtelu ja tarve siirtää resursseja kohteesta toiseen vaatii myös huolellista henkilöstöpolitiikkaa, jossa on luonnollisesti otettava tarkoin huomioon alan työehtosopimukset ja muu henkilöstöhallinnon juridiikka.” ƒ Infra-ala ja sen monisyinen sopimusjuridiikka on Johanna Korhoselle vanhastaan tuttua. Laatupäällikkö Roope Korpela aloitti tammikuussa G raniittirakennus Kallion uusi laatupäällikkö Roope Korpela tuli tehtävään rakennuttamisen parista. Ennen rakennuttajavuosiaan hän toimi vuosia urakoinnin parissa. ”Nyt avautunut työtehtävä on ollut minulla toiveena ajatustasolla jo vuosia – nimenomaan näiden minulle osin jo entuudestaan tuttujen kokeneiden kollegoiden kanssa työskennellen”, hän kertoo. Graniittikalliolaiseen tapaan Roope pitää tärkeänä jalkautua työmaille. Hän pitää esimerkiksi laadun ja työturvallisuuden keskinäistä yhteyttä itsestään selvänä asiana. Myös ympäristönäkökohtien huomioon ottamisen hän näkee osana samaa kokonaisuutta. Näiden asioiden yhtenäistäminen yritystasolla on laatupäällikön keskeinen tehtävä. ”Yhdessä ympäristö- ja työsuojelupäällikkö Katri Bäckmanin kanssa huolehdimme tästä kokonaisuudesta. Työmaatasolla vastuu on luonnollisesti kyseisen kohteen vastaavalla mestarilla ja työpäälliköllä, joiden työtä autan omalla panoksellani mahdollisimman tehokkaasti. Toimivan Järjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii myös jatkuvaa palautetoimintaa.” ƒ Roope Korpela pitää tärkeimpänä tehtävänään yhtiön laatupolitiikan yhtenäistämistä ja järjestelmän systemaattista kehitystyötä, pala kerrallaan. 2014 Kalliolta 17 TYÖN TEKIJÄT Keijolla on kutominen hanskassa P ikimies Keijo Mustonen on tehnyt asfalttia 36 vuotta. Sormikkaiden ja lapasten kutomisesta hänellä on vielä pitkäaikaisempi kokemus. Halpa ja rentouttava harrastus on muuttunut ajoittain lähes työksi sillä erotuksella, että tekijä ei ota siitä palkkaa. Nytkin on tilauksessa kymmeniä villasormikkaita työkavereille. Mustosella on muitakin käytännöllisiä taitoja kuin asfaltin ja villakäsineiden valmistus. 1970-luvulta aina 1990-luvun alkuun asti hän toimi osavuotisena sähköasentajana ja hitsarina. Sen jälkeen, kun asfalttityöt ovat muuttuneet lähes ympärivuotisiksi, sivuammatit ovat jääneet. Asfalttia ja villakäsineitä hän sen sijaan hän tekee vieläkin, molempia olosuhteiden salliessa joka arkipäivä. Kutomista riittää viikonloppuinakin, myös siksi, että ahkera käsillä tekeminen pitää nivelrikon kivut mahdollisimman vähäisinä. ”Sitä paitsi kutominen auttaa keskittymään ja tuottaa iloa sekä tekijälleen että aikanaan käsineiden omistajalle. Ja onhan tällä hommalla järjelläkin perusteltava syy: Suomen kylmä talvi. Ensimmäisen kudontatyöni tein aikanaan yksinkertaisesti siksi, että sain itselleni lämpimät käsineet.” 18 Kalliolta 2014 Keijo Mustonen tekee asfalttia ja kutoo. Lisäksi hän purkaa ja rakentaa vanhoja Volvoja Puikot soutavat vakaan reippaassa rytmissä Keijo Mustosen tottuneissa hyppysissä – kuin itsenäisinä, pitelijänsä tahdosta riippumattomina olioina. Välillä hän tarkkailee asfalttiaseman valvomon mittarilukemia. Kollega käy ovella kysymässä jotain ja saa heti vastauksen. ”Pikikausi on vielä päällä, joskin marraskuuta kohti mentäessä hienokseltaan hiljentynyt. Kesällä painoimme jatkuvasti kahta vuoroa”, vaaleanvihreän-mustanvalkoisiin villahansikkaisiin sonnustautunut kollega Tuomo Karppinen kertoo. Keijo Mustonen aloitti Asfalttikallion palveluksessa heinäkuussa. Samoihin aikoihin Asfalttikalliolle tuli muitakin kokeneita asfalttimiehiä, muun muassa Harri Heikkonen, Mustosen ammattikoulukaveri Riihimäen ajoilta. ”Keke kutoi lapasia ja sormikkaita jo ammiksessa. Oli kutonut jo kauan, kotonaan ja kansakoulussa Lopella”, Heikkonen kertoo. Tuusulassa sataa, mutta villasormikasaika lähenee. Haastattelun aikana Keijo Mustonen saa valmiiksi etusormenympäryksen. Kokonainen sormikaspari syntyy parhaimmillaan päivässä. ”Jos ei ole treenannut, kaksikaan viikkoa ei riitä. Tottumaton yleensä aloittaa väärästä kohdasta, se vie aikaa”, Mustonen sanoo ja osoittaa Asfalttikallion uuden aseman huipulla kiiltelevää logoa. ”Tuosta logosta firman tilaussormikkaiden kuvio on modifioitu.” Sekä värit että muodot ovat kohdallaan, myös valokuvaajan mielestä. Keskellä komeilee tuttu A. ƒ Graniitti ja Rudus tasasivat pisteet Areenalla Teemu Kivivuori säväytti ylämummollaan, joka tasoitti tilanteen ja lähes taittoi vastustajan henkisen selkärangan – siinä lopullisesti kuitenkaan onnistumatta. G raniittirakennus Kallio ja Rudus mittasivat toistensa jääkiekkotaitoja ystävyysotteluhenkisesti Hartwall-areenalla helmikuun toisena torstaina. Ammattitasoisesti tuomaroidun ottelun henkeen kuului liian kovien otteiden välttäminen. Vauhtia silti riitti, ja kaikesta näki, että kummallakin joukkueella oli riveissään lajia aktiivisesti harrastaneita pelaajia. Ottelu alkoi Ruduksen painostuksella, joka tuottikin tulosta. Graniittirakennus Kallio sai pelinsä sujumaan ensimmäisen erän lopulla, ja siitä eteenpäin peli oli tilanteiltaan hyvin tasainen. Loppunumeroiden 4–4 voi todeta vastanneen pelitapahtumia varsin hyvin. ƒ Graniittirakennus Kallion joukkueessa pelasivat maalivahdit Risto Laakkonen ja Markus Ruuskanen, pakit Ville Manninen, Mikko Heikura, Juhani Vuori, Mikko Rekola, Teemu Palosaari, Heikki Kairikko ja Jouni Karvonen sekä hyökkääjät Teemu Kivivuori, Mikko Parkkinen, Jussi Loikkanen, Viktor Halin, Mikko Ratia, Antti Matinlompolo, Antti Kalliomaa, Petri Kotkansalo, Juha Junttila ja Mika Nissi. Kuvasta puuttuvat joukkueen jäsenistä matkoilla olleet Eero Salokangas ja Juhani Vuori sekä ottelun edellä loukkaantunut Mikko Teikari. Jussi Loikkanen tekee likaista työtä Ruduksen maalin edessä 2014 Kalliolta 19 Markku Hokkanen Työpäällikkö 0500-561 906 Konttori Keijo Haavikko Kehitys ja tytäryhtiöt 050-448 5447 Petri Kotkansalo Toimitusjohtaja 040-837 7421 Jorma Härkönen Työpäällikkö 050-311 2385 Juha Junttila Työpäällikkö 050-558 5689 Arto Korhonen Työpäällikkö 050-430 2352 Työpäälliköt - kokeneet ja luotettavat infra-ammattilaiset. Sähköpostit: [email protected] Johto Tässä me olemme Heikki Haavikko Työpäällikkö 050-364 0316 Antti Partanen Työpäällikkö 050-530 6702 Laskenta UUSI Petteri Hakkarainen Laskentapäällikkö 050-521 3208 Jarkko Loikkanen Urakkalaskenta 050-384 4214 Krister Lönnberg Urakkalaskenta ja tietomallinnus 044-568 5822 Juliana Voronina Tekninen avustaja 010-321 4110 Talous- ja henkilöstöhallinto Tekninen ryhmä UUSI Pertti Heininen Tekninen johtaja 050-559 6319 Katri Bäckman Ympäristö- ja työsuojelupäällikkö 050-412 8313 Harri Kallio Ostopäällikkö 0400-453 539 Roope Korpela Laatupäällikkö 050-447 2914 UUSI Kimmo Vuori Talouspäällikkö 050-466 1189 20 Kalliolta 2014 Johanna Korhonen Henkilöstöpäällikkö 050-512 4248 Janne Mononen Tuotantoinsinööri 040-163 4908 UUSI Anu Laine Reskontra 040-589 3372 Jukka Vanhasaari Reskontra 0400-198 501 Tiina Vanhasaari Palkanlaskenta 050-342 8557 Työmaiden työnjohto UUSI Viktor Halin 050-594 5477 Mikko Heikura 044-577 0907 Jarkko Heiskanen 050-436 0944 Jaana Hjelm 050-597 6494 Janne Ikäläinen 050-570 8551 Janne Ilmonen 0500-956 278 Toni Jauho 050-575 3459 Mats Johansson 050-406 1332 Teppo Juola 050-5161395 Mika Kainulainen 050-597 3464 Heikki Kairikko 040-058 3195 Teemu Kallio 050-552 3990 Jouni Karvonen 040-557 4123 Kari Kivelä 040-587 7267 Tomi Koistinen 050-370 9912 Tatu Kukkonen 050-574 4249 Terhi Kurppa 050-438 5850 Seppo Komscha 040-355 7967 UUSI UUSI Risto Laakkonen 050-341 7549 Markus Lahtinen 050-597 5879 Lauri Laitinen 0500-964 287 Timo Laitinen 050-434 2978 u 2014 Kalliolta 21 Antero Lehtinen 040-539 8055 Jussi Loikkanen 040-186 4666 Ville Lonka 040-829 0089 Turkka Luotonen 050-522 8232 Ville Manninen 050- 570 7690 Antti Matinlompolo 050-599 8758 Dimitri Markelov 050-414 7232 Mika Nissi 040-054 8927 Teemu Palosaari 050-088 8297 Mikko Parkkinen 050-462 5709 Ville Piironen 050-5722 143 Mikko Ratia 040-723 0670 Sari Rinne 050-372 8011 Antti Saikkonen 050-527 4899 Teuvo Salminen 050-592 9920 Wiljam Salminen 040-096 9137 Eero Salokangas 050-353 0742 Rainer Siren 050-501 2355 Mikko Teikari 050-411 4768 Vesa Turakainen 050-597 5870 Tero Liitsola 050-448 5488 Niko Pesonen 040-772 4637 Timo Orell 044-336 4345 Juha Myllymäki 044-076 0784 UUSI Mittaus UUSI Kristian Ekblad 044-305 6388 22 Kalliolta 2014 sähköpostit: [email protected] Työpäälliköt Toimisto UUSI Ari Mikkonen Työpäällikkö 0400-561105 Antti Kalliomaa Toimitusjohtaja 0400-416222 Teppo Haapakoski Projektipäällikkö 040-527 0665 Raija Kekki Talouspäällikkö 050-632 3299 Kirsi Ranne Toimistosihteeri 040-183 6494 Mikko Mäkelä Työpäällikkö 040-5236937 Mikko Rekola Työpäällikkö 0400-561113 Marko Tuokkola Työpäällikkö 0400-560775 Jorma Tuomela Työpäällikkö 0400-561146 Kari Vainonen Työmaapäällikkö 040-546 3625 Juhani Vuori Työmaapäällikkö 0400-561162 Työmaahenkilöstö UUSI Matti Koski Työmaapäällikkö 0400-174 994 UUSI Jarkko Mustonen Kalustopäällikkö 040-680 6546 UUSI UUSI Mauri Koski Työmaapäällikkö 0400-561229 UUSI Jussi Harju Työnjohtaja 040-842 2967 Ville Kuismin Työmaapäällikkö 040-843 5691 UUSI Kari Väätäinen Työnjohtaja 040 198 0689 UUSI Jouni Rintamäki Projekti-insinööri 040-596 2423 UUSI Otto Suopajärvi Työmaainsinööri 040-568 6092 2014 Kalliolta 23 Nuolitie 10 B, 01740 Vantaa puh. 010 321 4110 faksi 09-878 5728 www.grk.fi sähköpostit: [email protected] Jyväskylän aluetoimisto Polttolinja 1 40520 Jyväskylä Oulun aluetoimisto Meiramitie 16 90460 Oulunsalo Kuva: Janne Ikäläinen
© Copyright 2024