Tässä - Perhehoitoliitto
Keinu Voimaannuttavat taidemenetelmät osaksi lastensuojelun perhehoidon tukitoimia 2012-2014 -hankkeen loppuraportti Perhehoitoliitto ry Marja-Riitta Linna “Mun elämä muuttu täysin kun tulin Keinuun; Jos on huono tai synkkä päivä, Keinu saa hyvälle mielelle ja murheet haihtuu. Keinussa kaikkia kuunnellaan eikä ketään jätetä ulkopuolelle. Tuntuu perheelle, on monta siskoa. Kaikki on ihania, rakkaita ja tärkeitä. Keinu muutti mun elämän, auttoi ajattelemaan toisin… ” Keinu-ryhmätoimintaan osallistunut sijoitettu nuori 2 Sisällys Saatteeksi lukijalle 4 1 Keinu-hankkeen resurssit 6 2 Keinu-hankkeen tavoite 8 3 Keinu keinumaan (toimintamuodot) 9 3.1 Keinu-ryhmätoiminta 10 3.2 Keinu-musikaali 11 3.3 Keinu-leiri ja Keinu-päivä 11 3.4 Keinu-toiminnan vaikuttavuuden arviointia 12 4 Keinu-hankkeessa syntyi uutta ajattelua lastensuojeluun ja ehdotus uudenlaisesta tuen muodosta perhehoitoon 4.1 4.1 Kaksoiserikoiselämää –opas Keinu– ajattelu –ja toimintamallista 13 4.2 Keinu keinumaan – tunteet tuulemaan -koulutus 14 4.3. Keinu-koulutusten vaikuttavuuden arviointia 15 5 Muu vaikuttamistyö Keinu-hankkeessa 5.1 Perhehoitoa kehittävää yhteistyötä eri tahojen kanssa 16 5.2 Keinu mukana seminaareissa ja koulutuksissa 17 5.3 Keinu-hanke näkyvillä mediassa 19 6 Mitä tuloksia saatiin? 20 7 Lopuksi 22 3 Saatteeksi lukijalle Tässä loppuraportissa kerrotaan tiivistetysti Keinu -voimaannuttavat taidemenetelmät osaksi lastensuojelun perhehoidon tukitoimia 2012-2014 –hankkeen toimintamuodoista, tuloksista ja vaikutuksista. Hankkeen aikana julkaistiin 95-sivuinen opas Keinu- ajattelu- ja toimintamallista, jossa kerrotaan edellä mainituista asioista laajemmin ja lisäksi hankkeessa tuotetusta Keinu– ajattelu- ja toimintamallista. Oppaan on julkaissut Perhehoitoliitto ry / Keinu-hanke ja se kantaa nimeä: Kaksoiserikoiselämää – Tunteet tuulemaan ja Keinu keinumaan lastensuojelun perhehoidossa. Keinu–hanke on ollut lastensuojelun kentällä ja varmasti myös Ray-hankkeiden joukossa poikkeuksellinen. Se sai alkunsa kokemusasiantuntijoiden aktiivisuudesta Perhehoitoliiton ulkopuolelta ja hanketyössä käytettiin vaikuttamisvälineenä vahvasti taidetta. Nämä kaksi asiaa ovat olleet Keinun vahvuus. Kokemusasiantuntijuuden avulla tehtiin näkyväksi ja saatiin todellista tietoa perhehoidon arjesta. Taiteen avulla päästiin työskentelemään ja vaikuttamaan tunnetasolla. Molemmat asiat ovat tärkeitä, kun halutaan saada aikaan todellista muutosta. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen ja taide ovat olleet toisaalta myös Keinu-hankkeen suurimmat haasteet, koska ne ovat vielä uusia asioita lastensuojelun perhehoidon kehittämistyön välineinä. Totutuista tavoista poikkeaminen on herättänyt myös jossain määrin vastustusta. Keinu on tästä huolimatta onnistunut tekemään näkyväksi asioita, jotka ovat kehittämistyössä jääneet aikaisemmin sivuun. Hankkeen tavoite on ollut tuottaa lastensuojelun perhehoitoon yhteisötaiteeseen ja voimaannuttaviin taidemenetelmiin perustuva tuen muoto. Ajankohta hankkeelle on ollut suotuisa, sillä perhehoidosta tuli vuoden 2012 alussa ensisijainen hoitomuoto sijaishuoltopaikkaa lapselle etsittäessä. Tämä on tuonut mukanaan muutos- ja kehittämistarpeita, joihin etsitään ratkaisuja. Hankkeen päättyessä lastensuojelu kokonaisuudessaan elää murrosvaihetta. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto antoivat keväällä 2014 ensimmäisen lastensuojelun laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4). Siinä korostetaan lastensuojelutyön eettisyyttä sekä lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta. Laatusuositukset haastavat lastensuojelun parissa toimivia pohtimaan lapsen etua. Keinu-hankkeessa tuotettu materiaali antaa välineitä tähän tehtävään. Keinu-hanke on ollut uutta luova prosessi, ja sen avulla on vaikutettu laajaan joukkoon ihmisiä. Hankkeen aikana on tuotettu materiaalia, jota voidaan hyödyntää perhehoidon eri osapuolten kanssa työskenneltäessä ja heitä koulutettaessa. Hanke on myös tuottanut ituja uudenlaisen ajattelukulttuurin leviämiseen lastensuojelun perhehoidossa ja myös laajemmin lastensuojelussa. Hanke on tehnyt taiteen ja koulutuksen avulla näkyväksi perheeseen sijoitetun lapsen perheeseen kuulumisen kokemusta, perheeseen sijoitetun lapsen voimaantumisen perustan vahvistumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä sijoitetun lapsen ja hänen ympärillään elävien tunnesuhteiden merkitystä. Se on myös osoittanut, että taidemenetelmät olisivat upea ja toimiva tapa tukea perheeseen sijoitettuja lapsia ja nuoria, heidän vanhempiaan ja läheisiään sekä sijaisperheitä. Keinun juurruttamistyötä ehdittiin 3-vuotisen hankkeen aikana saada vasta alulle. Keinun saaminen osaksi perhehoidon tukea vaatii vielä hankkeessa tuotetun Keinu-toimintamallin jatkokehittämistä, Keinuajattelumallin juurruttamistyön jatkamista sekä rakenteiden luomista käytännön Keinu-toiminnalle. Niissä paikoissa, joissa Keinulle on annettu hankerahoituksella alkuvauhdit, ollaan innostuneesti sitoutuneita Keinu-ajatteluun ja sen juurruttamiseen osaksi lastensuojelun perhehoidon rakenteita. Keinu antaa erityisesti 4 välineitä perheeseen sijoitetun lapsen voimaantumisen tukemiseen, tunnesuhteiden jäsentämiseen ja työstämiseen sekä yhteistyön vahvistamiseen perhehoitoon sijoitetun lapsen ja hänen ympärillään elävien keskinäisissä suhteissa. Keinu-koulutukseen osallistuneilta ammattilaisilta olemme saaneet palautetta mm. siitä, että Keinu luo toivoa ja uskoa omaan työhön. ”Keinun ajatus ei toisella tapaa urautuneissa käytännöissä ole välttämättä helppo pala nielaistavaksi kerralla. Mutta jatkamme sinnikkäästi tällä saralla, johon olemme myös teiltä saaneet vahvistusta. Pyrimme jatkossa suunnittelemaan toimintaamme yhä enenevästi koko lapsen perheyhteisöä koskevaksi ja muistuttelemme itseämme siitä, että valtamerilaivat kääntyvät hitaasti… :) Keinun sanoma on vahvasti esillä nykyisessä valmennustavassamme.” Keinu-koulutuksessa eräs sijoitettuna olleen lapsen äiti toivotteli meille rohkeutta keinuttaa keinua eteenpäin sanoen: ”Kerran jotkut unelmoivat, että ihminen vielä kävelee kuun pinnalla. Heitä todennäköisesti pidettiin aika hulluina. Mutta kas, ihminen kävi kuussa.” Hankkeen aikana olemme muutaman kerran todenneet itsekin, että jalkaan heitetyt saappaat ovat aika suuret. Sydän edellä taiteen keinoin niitä on kuitenkin päättäväisesti kannettu ja se on kannattanut! Jyväskylässä 30.11.2014 Keinu-hankkeen projektipäällikkö Marja-Riitta Linna 5 1 Keinu-hankkeen resurssit Perhehoitoliitto ry sai Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen Keinu –hankkeelle vuosille 2012-2014. Hankerahoitusta kolmivuotinen hanke sai 525 000 euroa. Hankkeessa meitä on työskennellyt kolme työntekijää: Projektipäällikkö Marja-Riitta Linna (100 %) 1.1.2012 - 31.12.2014. Tehtäväni on ollut hankkeen toteutuksen suunnittelu, organisointi, resurssien hallinta, projektin johtaminen hankesuunnitelman mukaisesti sekä projektin arvioinnista ja raportoinnista vastaaminen. Olen vastannut Keinu-ryhmätoiminnan käytännön ohjauksessa voimauttavan valokuvan projekteista ja ryhmän ohjaamisesta. Lisäksi olen tuottanut Keinu-materiaalia (musikaalin sanoitukset, käsikirjoitus sekä Keinu- ajattelu- ja toimintamalliopas). Olen myös toiminut Keinukoulutuksen suunnittelijana sekä kouluttajana projektin juurruttamisvaiheessa. Vastuullani on ollut myös vaikuttamistyö sekä yhteistyö projektiin osallistuneiden organisaatioiden suuntaan. Projektin työntekijä Taina Koponen (100 %) 1.1.2012 - 31.12.2014 on toiminut vahvasti rinnallani hankkeen toteutuksen suunnittelijana ja organisoijana. Hänellä on ollut päävastuu Keinu-ryhmätoiminnan ja sen kanssa toteutetun musikaaliproduktion organisoinnista ja ohjauksesta. Hän on tuottanut Keinu-materiaalia (musikaalin sävellykset, käsikirjoitus sekä Keinu –ajattelu- ja toimintamalliopas). Hän on toiminut kanssani Keinu-koulutusten suunnittelijana sekä kouluttajana projektin juurruttamisvaiheessa. Hänen vastuullaan on ollut lähes kaikki käytännön järjestelyt musikaaliin, seminaareihin ja koulutuksiin liittyen. Hän on jakanut kanssani vastuun vaikuttamistyöstä ja yhteistyöstä projektiin osallistuneiden organisaatioiden suuntaan. Projektin työntekijä Mari Rouvala (25 %) 1.1.2012 - 31.5.2013 toimi ohjaajana Keinu-ryhmätoiminnassa ja vastasi ryhmän tanssi-liiketerapiaosuuksista. Hänen vastuullaan oli myös työstää ryhmäläisten kanssa ryhmätoiminnan aikana heränneitä ajatuksia ja tunteita. Keinu-hankkeen taustalla on ollut meidän ”Keinun äitien” kokemusasiantuntijuus. Olemme Taina Koposen kanssa itse sijaisäitejä. Vuonna 2010 toteutimme yhdessä vapaaehtoisvoimin yhteisötaidekokeiluna Soittorasia-musikaalin. Yhdessä jaettu kokemus antoi alkuvauhdit Keinun syntymiselle ja toimi hankkeen pilotointina. Soittorasiassa perheisiin sijoitetut lapset ja nuoret sekä sijaisperheet työstivät omaan tilanteeseen liittyviä tunteita ja ajatuksia musiikin ja draaman keinoin. Toiminnalle toivottiin jatkoa. Erityisesti sen avulla voitiin vaikuttaa vahvistavasti sijoitetun lapsen ja hänen ympärillään toimivien tunne- ja vuorovaikutussuhteisiin. Tältä pohjalta ryhdyimme ideoimaan sitä, miten voimaannuttavat taidemenetelmät voisivat olla tukemassa kaikkia perheisiin sijoitettuja lapsia ja nuoria, heidän läheisiään ja sijaisperheitä. Alkuperäinen ajatus oli saada mukaan kehittämistyöhön useampi järjestö. Hankkeen ulkopuolelta tulleen idean otti omakseen lopulta Perhehoitoliitto ry. Keinu-hankkeelle perustettiin ohjausryhmä heti hankeen alkaessa. Ohjausryhmässä olivat mukana Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen, lastensuojelupalveluiden johtaja Riitta Hyytinen (Pelastakaa Lapset ry), erikoissuunnittelija Päivi Känkänen (THL), voimauttavan valokuvan kehittäjä Miina Savolainen, johtava sosiaalityöntekijä Paula Pollari-Urrio (Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö), kehittämispäällikkö Jaana Pynnönen (Pesäpuu ry) sekä kulttuurituottaja Helvi Kangas. Ohjausryhmämme tapasi hankkeen aikana yhteensä 4 kertaa. Ohjausryhmän rooli Keinu-hankkeessa oli melko vähäinen, mutta silti tärkeä. Se toi meille arvokasta tietoa erityisesti juurruttamistyöhön ja lastensuojelun verkostoihin liittyen. Keinu-musikaalin työstämisessä teimme yhteistyötä erilaisten yhteistyötahojen ja vapaaehtoisten kanssa. Jyväskylän kaupunginteatteri tarjosi Keinun käyttöön pienen näyttämönsä kuutta esitystä varten. Jyväskylän kaupunginteatteri järjesti ryhmäläisille myös teatterin esittelykierroksen huhtikuussa 2012 samalla kun 6 ryhmäläiset kävivät tutustumassa tulevaan esiintymispaikkaansa ja olivat katsomassa Veljeni Leijonamieliesitystä. Lisäksi Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä ja teatterikuraattori Antti Niskanen kävi kannustamassa ja neuvomassa ryhmää viimeisissä harjoituksissa ennen ennakkoesitystä. Jyväskylän ammattiopisto puolestaan tarjosi Keinu-hankkeelle tilat studioäänitysten tekoon. Keinu cd-levylle saatiin mukaan laulamaan ja soittamaan vapaaehtoisia sekä ammattimuusikoita (Arja Koriseva, Kalle Kangas, Emma Kangas, Jennimari Niemi, Anniina Räsänen). Nokian Jalkineet Oy lahjoitti Keinu-ryhmälle Hai-kumisaappaat esityksen rekvisiitaksi ja Seminaarinmäen Mieslaulajat (Semmarit) lainasivat ryhmälle lasvasterakenteita. Musikaaliesityksen muut lavasterakenteet, rooliasut ja muu rekvisiitta tuotettiin Keinu-hankkeen työtekijöiden ja ryhmäläisten yhteistyönä. Lavasterakenteiden suunnittelusta, kuljettamisesta ja kokoamisesta vastasi vapaaehtoistyönä Keinu-ryhmäläinen Joel Linna. Musiikin tuotantoon liittyviin käytännön järjestelyihin liittyi paljon erilaisia yhteistyökuvioita. Studionauhoituksista ja musiikin tuottamisesta vastannut Joni Pitkonen oli sitoutunut hankkeeseen jo ennen rahoituspäätöstä tekemällä mm. taustanauhat valmiiksi musikaalin työstämistä varten. Musiikin masterointi ja musikaalin dvd-taltiointi ostettiin Ora Turuselta Media Bullet Oy:stä. Teosto ry:n ja Gramex ry:n kanssa hoidettiin paljon käytännön asioita liittyen musiikin taltiointiin ja musiikin esittämiseen. Ääni- ja valotekniikkalaitteet vuokrattiin Keinu-musikaalin käyttöön Vaahterateatteri ry:ltä. Lavasteiden ja ryhmäläisten kuljetuksesta ja varastoinnista tehtiin yhteistyösopimus T:mi Kuljetus Timo Ilmosen kanssa. Yksi Keinulle ilmettä ja näkyvyyttä antanut yhteistyökumppani oli graafikko Jonna Markkula, joka loi Keinun työntekijöiden toiveiden pohjalta Keinu-ajatuksesta kuvan. Tätä kuvaa ja Jonnan osaamista käytettiin Keinutuotteissa ja Keinun markkinoinnissa. Keinu-hankkeen työntekijät saivat työnohjausta. Työnohjaajana toimi työnohjaaja T:mi Kaija Parviainen. Keinu-hankkeessa on tavoitteen laajuuteen ja työmäärään nähden työskennelty pienillä henkilöstöresursseilla ja juurruttamistyön näkökulmasta hankeaika on ollut liian lyhyt. Siitäkin huolimatta Keinu-hankkeessa on saatu aikaan suuri määrä tuloksia ja ensimmäiset idut Keinu– ajattelu –ja toimintamallista osana lastensuojelun perhehoitoa ovat lähteneet kasvamaan. Tahtotila Keinu-toiminnan saamiseksi lastensuojelun perhehoidon kentälle on luotu. 7 2 Keinu-hankkeen tavoite Keinu-hankkeen tavoitteena oli voimaannuttavien taidemenetelmien juurruttaminen osaksi lastensuojelun perhehoidon tukitoimia. Hankkeessa päätettiin mallintaa useampia taidemenetelmiä. Musiikin ja draaman rinnalle tuotiin lisäksi voimauttava valokuva sekä tanssi-liiketerapia. Tavoitteena oli yhteisötaiteen avulla edesauttaa ihmisten sosiaalista hyvinvointia, osallisuuden tunnetta, oman elämänhallinnan ja keskinäisen yhteisöllisyyden lisääntymistä. Keinu-hankkeessa koottiin yhteen perheeseen sijoitetun lapsen hyvinvoinnin kannalta kaikki tärkeät osapuolet; sekä lapsen omat vanhemmat ja läheiset että sijaisperhe. Lapsen omien vanhempien ja läheisten tuominen tasavertaisina osallistujina mukaan oli uudenlainen näkökulma. Keinu-hankkeen tavoitteena oli vaikuttaa valtakunnallisesti ja tuottaa materiaalia, menetelmätietoutta sekä toimintamalli, jonka avulla voimaannuttavat taidemenetelmät saataisiin kaikkien sijoitettujen lasten ja heidän perheidensä tueksi. 8 3 Keinu keinumaan Keinu-hanke lähti liikkeelle vauhdikkaasti heti hankkeen käynnistyttyä tammikuussa 2012. Teimme Taina Koposen kanssa ennen hanketta suuren määrän pohjatyötä hankkeessa toteutettavalle Keinu-musikaalille. Järjestimme valtakunnallisen kirjoitustapahtuman aiheesta ”Kahdet vanhemmat” sijoitetuille lapsille, sijoitettujen lasten vanhemmille ja sijaisperheille. Kirjoitusten pohjalta lähdimme suunnittelemaan Keinumusikaalia. Rahoituspäätöksen tullessa joulukuussa 2011, meillä oli valmiina yhdeksän musikaalikappaletta ja käsikirjoituksen aihio. Tästä syystä käynnistimme Keinu-ryhmäläisten haun samaan aikaan kun aloitimme hanketyöntekijöinä Perhehoitoliitossa. Ryhmä saatiin kasaan nopeasti ja ryhmätoiminta aloitettiin jo helmikuussa 2012. Ohjattuun Keinu-toimintaan hankkeen aikana osallistui kaikkiaan 44 lasta ja aikuista: 9 3.1 Keinu-ryhmätoiminta Keinu-ryhmään haettiin sijoitettuja lapsia ja nuoria, sijaisperheen biologisia lapsia ja nuoria, sijoitettujen lasten biologisia vanhempia sekä sijaisvanhempia Keski-Suomen alueelta. Ryhmään valituilta ei odotettu aiempaa kokemusta taidemenetelmiin osallistumisesta vaan ainoastaan halua työskennellä taidemenetelmien avulla omaan tilanteeseen liittyvien ajatusten ja tunteiden kanssa. Mukaan Keinu-ryhmätoimintaan ilmoittautui 20 henkilöä. Ensimmäisten ryhmäkertojen jälkeen kolme ryhmäläisistä ilmoitti, etteivät pysty sitoutumaan näin sitovaan projektiin. Lopulliseksi ryhmän kooksi muodostui 17. Ryhmäläisistä 8 oli perheeseen sijoitettuja lapsia, 3 sijaisperheen biologisia lapsia, 1 sijoitetun lapsen biologinen äiti ja 5 sijaisvanhempaa. Keinu-ryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana yhteensä 30 kertaa, joista 11 kertaa oli koko päivän mittaisia harjoituspäiviä. Keinu-ryhmän ohjaajina toimimme me hankkeen työntekijät Taina Koponen, Marja-Riitta Linna ja Mari Rouvala. Taina Koponen vastasi Keinu-musikaalin ohjauksesta, itse vastasin voimauttavan valokuvan ohjauksesta ja Mari Rouvala tanssi-liiketerapian ohjauksesta. Lisäksi Keinu-ryhmän toimintaan kuului kiinteästi äänityksistä, musiikin tuotannosta ja musikaaliesitysten äänitekniikasta vastannut Joni Pitkonen. Lähes kaksi vuotta kestäneen ryhmäprosessin aikana Jyväskylässä toimivan Keinu-ryhmän jäsenet saivat mahdollisuuden työstää omaan elämäntilanteeseen liittyviä ajatuksiaan ja tunteitaan ohjatusti. Prosessi koettiin vahvana ja terapeuttisena. Keinu-musikaaliesitysten avulla avattiin perhehoitoon sijoitetun lapsen ja nuoren sekä hänen ympärillään elävien todellisuutta ”suurelle yleisölle” ja perhehoidon eri osapuolille. Musikaalin avulla tehtiin myös näkyväksi sijaisperheen ja sijoitetun lapsen perheen välisen toimivan vuorovaikutuksen merkitystä ja taidemenetelmien mahdollisuuksia tunnetyöskentelyn välineenä. Musikaaliesitykseen liittyen Keinu-ryhmäläiset osallistuivat kesäkuussa 2012 kaksipäiväisiin studionauhoituksiin Jyväskylän ammattiopiston studiolla, jossa äänitettiin Keinu-levyn lauluosuudet ja osa taustoista. Jokainen halukas ryhmäläinen sai taitotasostaan huolimatta mahdollisuuden studiotyöskentelyyn ja jokaisen ääni kuuluu Keinu-levyllä. Keinu-ryhmätoimintaan liittyi myös Keinu-leiri ja voimauttavan valokuvan yksilö- ja perheprojekteja. Keinu-hankkeen aikana toteutin yhteensä 25 voimauttavan valokuvan yksilö- tai perheprojektia. Osa projekteista olí mukana ryhmäläisten kanssa yhdessä tuottamassamme valokuvateoksessa, joka oli esillä kahdessa näyttelyssä vuonna 2014. (Kuopion valokuvakeskuksessa Lempeä katse III, voimauttavia valokuvia 31.1.-2.3.2014 ja Valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä marraskuussa 12.-13.11.2014. Keinu-ryhmäläisten kuvista koottu valokuvateos jäi Perhehoitoliittoon. Keinu-hanke palkitsi Keinu-ryhmäläisiä sitoutumisesta pitkään prosessiin kaksi kertaa. Joulukuussa 2012 ryhmäläiset pääsivät Helsinkiin teatteri- ja kylpylämatkalle. Ryhmäläiset kävivät Kansallisteatterissa katsomassa esityksen Saiturin joulu ja rentoutuivat kylpylä Flamingossa Vantaalla. Ryhmätoiminta lopetettiin marraskuussa 2013. Ryhmän päättymistä työstettiin syksyn aikana rinnakkain musikaalin uudelleen lämmittelyn kanssa. Ryhmäläiset palkittiin viimeisten esitysten jälkeen toisella kylpylämatkalla Vantaan Flamingoon. 10 3.2 Keinu-musikaali Keinu-musikaalia esitettiin syksyn 2012 aikana yhteensä 10 kertaa. Katsojia esityksissä oli yhteensä noin 1500. Yleisönä oli sijoitettuja lapsia ja nuoria, heidän biologista verkostoaan, sijaisperheitä, sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisia sekä muuten esityksestä kiinnostuneita. Keinu-musikaalia esitettiin Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä sekä kutsuvierasnäytäntöinä että yleisölle avoimina esityksinä yhteensä kuusi kertaa. Kaupunginteatterin avoimet esitykset olivat kaikki loppuun myytyjä. Lisäksi Keinu-musikaalia esitettiin Keoskasvatus- ja opetusalan tapahtumassa Jyväskylässä, Keski-Suomen Sijaisvanhempien koulutuspäivillä kaksi kertaa sekä Perhehoidon valtakunnallisilla päivillä Jyväskylässä, joka oli myös yleisölle avoin esitys. Keinu-musikaalia pyydettiin esitysten jälkeen muille paikkakunnille ja hankesuunnitelmasta poiketen päätettiin jatkaa musikaalin avulla vaikuttamista vuoden 2013 aikana valtakunnallisella Keinu-kiertueella. Paikkakunnat olivat Tampere, Seinäjoki, Lahti, Kuopio ja Kouvola (kansainvälinen lastenkulttuuritapahtuma Kuulas). Keinumusikaalia esitettiin kahdessa Perhehoitoliiton 30-vuotisjuhlavuoden tapahtumassa: Perhehoitoliiton 30 –vuotisjuhlassa Laukaan Peurungassa huhtikuussa 2013 sekä Helsingissä järjestetyssä Perhehoitoliiton juhlaseminaarissa marraskuussa 2013. Yhteensä Keinu-musikaaliesityksiä oli 20 ja musikaalin näki noin 3500 henkilöä. Lisäksi musikaali on vaikuttanut siitä julkaistun dvd-taltioinnin ja musikaalin lauluista tehdyn cd-levyn avulla. Dvd-levyjä otettiin 300 kappaleen painos, cd-levyjä 1000 kappaletta. Musikaalin kappaleista tuotettiin myös nuottikirja, joita painettiin 200 kappaletta. Dvd-levyjä on hankkeen päättyessä myyty ja lahjoitettu noin 250 kappaletta, cd-levyjä noin 900 kappaletta ja nuottikirjoja noin 100 kappaletta. Musikaalituotteista olemme saaneet palautetta, että niitä on käytetty ahkerasti sijaisperheissä ja myös ammattilaiset ovat ottaneet niitä esimerkiksi työnohjauksen välineeksi. 3.3 Keinu-leiri ja Keinu-päivä Keinu-ryhmätoimintaan liittyi Keinu-leiri, joka järjestettiin Laukaan kunnan Multamäen leirikeskuksessa. Leiriin tarjottiin osallistumismahdollisuus ryhmäläisten lisäksi ryhmäläisten läheisille, jotka eivät välimatkan tai muun syyn takia voineet osallistua viikoittaiseen ryhmätoimintaan. Leirille osallistui yhteensä 25 henkilöä; ryhmäläisten lisäksi yksi sijaisvanhempi, 2 sisarusta, yksi isovanhempi ja viisi sijoitettujen lasten biologista vanhempaa. Kesäkuussa 2012 järjestettyä 4-päiväistä Keinu-leiriä kuvattiin leirille osallistuneiden arvioinneissa ”sensaatioksi” ja samanlaista leiritoimintaa toivottiin saatavan lisää. Leirillä toteutui konkreettisesti teema ”Kahdet vanhemmat”, sillä osalla leiriläisistä oli mukana sekä omat vanhemmat että sijaisvanhemmat. Leirin aikana toteutettiin voimauttavan valokuvan perhekuvauksia, tehtiin omia perhealbumeita, työskenneltiin draamatyöpajassa tunteiden parissa ja vietettiin mukavaa yhdessäoloa perinteisen leiritoiminnan merkeissä. Perheille ja leiriläisille oli varattu aikaa myös vapaampaan yhdessäoloon. Kokonaisuutta pidettiin onnistuneena. Sukupuu ry:n (huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten vanhempien ja omaisten vertaistukiyhdistys) ja Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry:n kanssa Keinu-hanke toteutti kesäkuussa 2013 yhteisen Keinu-päivän sijoitetuille lapsille, heidän vanhemmilleen ja sijaisperheille Tikkakosken Sarpatin leirikeskuksessa. Päivässä oli mukana sijoitettuja lapsia kaksine vanhempineen ja siellä toteutettiin mm. voimauttavan valokuvan perhekuvauksia. 11 3.4 Keinu-toiminnan vaikuttavuuden arviointia Keinu-ryhmäläiset sitoutuivat vahvasti ryhmätoimintaan sekä musikaaliesityksiin. Keinu-ryhmäläiset alkoivat puhua ryhmästä Keinu-perheenä. Yhteisöllisyyden kokemus oli poikkeuksellisen vahva. Keinu-ryhmäläiset tuottivat monenlaisia tarinoita siitä, miten ryhmätoiminta, leiri tai esitykseen osallistuminen vaikuttivat sijaisperheen ja sijoitetun lapsen biologisen perheen välisiin vuorovaikutussuhteisiin niitä vahvistavasti. Erityisesti Keinu-musikaalin ja Keinu-toiminnan koettiin lisänneen ja vahvistaneen osapuolten välistä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Lapsi nousi uudella tavalla tilanteessa keskiöön ja aikuiset pystyivät käsittelemään asioita lapsen näkökulmasta käsin. Jokainen yhteisön jäsen sai kokemuksen nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta ja tätä kautta pystyi asettumaan myös toisen asemaan. ”Keinu on auttanut oman lapsen kanssa työskentelyssä, lähentänyt suhdetta. Suhde vanhempiin on tullut paremmaksi. Esitys on vaikuttanut kaikkiin osapuoliin voimakkaasti. Sijoitus on tullut selvemmäksi ja näkyvämmäksi juuri tunteiden osalta ja siitä, että loppujen lopuksi jaamme kaikki noita samoja tunteita vain eri puolilta katsellen. Tämän ymmärryksen jälkeen asioita voikin katsella samalta puolelta ja lapsi asettuu hänelle kuuluvalle paikalle kaikkien vanhempien keskelle, tilaan jossa lapsen paras on kaikkien hyvä ja että me kaikki vanhemmat haluamme vain lapsen parasta.” Erityisesti Keinu-ryhmään sekä Keinu-leirille osallistuneet sijoitetun lapsen vanhemmat kertoivat, että ensimmäistä kertaa he kokivat tulleensa kuulluiksi ja nähdyiksi omana itsenään lapsensa sijoitusprosessin aikana. Keinu-ryhmään osallistunut nuori kuvasi Keinu-ryhmätoimintaa seuraavasti: ”Keinu on tuonut elämääni uusia kavereita. Keinun avulla olen saanut purkaa ja käydä läpi erilaisia tunteita. Ajattelin Keinua ensin harrastuksena, mutta se on paljon enemmän kuin harrastus. Se on kuin toinen perhe. Keinusta on tullut tiivis porukka, jossa on turvallista käydä läpi kaikenlaisia tunteita.” Keinu-ryhmään ja Keinu-leirille osallistuneiden lasten, nuorten ja aikuisten kanssa tehdyistä arvioinneista nousi esille, että he olivat kokeneet Keinu-ryhmään osallistumisen terapeuttisena, omaa ajattelua muokkaavana, ymmärrystä lisäävänä, omia vuorovaikutussuhteita rakentavana, häpeää poistavana, rohkeutta lisäävänä, mahdollisuutena käsitellä omia sijoitukseen liittyviä tunteita, itsearvostusta rakentavana, itseilmaisua tukevana, iloa, toivoa ja voimaa tuovana sekä tärkeänä vertaisryhmäkokemuksena. Keinun vaikuttavuutta oli vaikea mitata, sillä se laittoi osallistujissaan liikkeelle prosesseja, joiden vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa. 12 4 Keinu-hankkeessa syntyi uutta ajattelua lastensuojeluun ja ehdotus uudenlaisesta tuen muodosta perhehoitoon 4.1 Kaksoiserikoiselämää –opas Keinu– ajattelu –ja toimintamallista Hankkeessa saatujen kokemusten ja oman kokemusasiantuntijuutemme pohjalta olemme synnyttäneet hankkeen aikana Keinu– ajattelu –ja toimintamallin. Tähän liittyen julkaistiin Kaksoiserikoiselämää –opas Keinu- ajattelu- ja toimintamallista Keinu-hankkeen loppuseminaarissa Helsingissä 16.9.2014. Keinu-ajattelumalli tekee näkyväksi sijoitetun lapsen voimaantumisen perustan vahvistumiseen vaikuttavat tekijät ja luo uudenlaista, voimavaroja vapauttavaa yhteistyökulttuuria lastensuojelun perhehoitoon. Keinutoimintamallin avulla voidaan vahvistaa perheeseen sijoitetun lapsen, hänen vanhempiensa ja sijaisperheen välistä myönteistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa sijoitetulle lapselle kokonaisempi kokemus perheeseen kuulumisesta. Keinu–toimintamalli on ideaali malli siitä, mikä olisi vähimmäismäärä tukea perheeseen sijoitetulle lapselle ja hänen perheyhteisölleen sijoituksen alkuvaiheessa. Keinun avulla voidaan antaa sijoituksen kaikille osapuolille välineitä tunnetyöskentelyyn. Kaksoiserikoiselämää -oppaan tarkoitus on herätellä ja laittaa liikkeelle tunteita. Oppaan tehtävänä on tehdä näkyväksi asioita, joilla voidaan vaikuttaa perheeseen sijoitetun lapsen voimaantumiseen ja vahvistaa myönteistä vuorovaikutusta lapsen vanhempien, sijaisperheen ja sosiaalityöntekijöiden välillä. Oppaan tarkoituksena on myös vähentää vastakkainasettelua sosiaalityöntekijöien, sijaisvanhempien ja sijoitettujen lasten vanhempien välisissä suhteissa, sillä jokaisella osapuolella on tärkeä rooli yhteistyön onnistumisessa. Oppaassa on hankkeessa syntyneen tiedon lisäksi mukana Keinu-ryhmätoimintaan osallistuneiden ryhmäläisten kuvia ja kokemuksia sekä sosiaalityön ammattilaisten kokemuksia. Keinu-ajattelumallin taustalla vaikuttaa yhteistyö voimaantumisteorian kehittäjän Juha Siitosen kanssa. Hänen kanssaan lähdimme luomaan Keinu-toiminnalle teoreettista pohjaa Siitosen uusimpia tutkimuslöydöksiä (2013) hyödyntäen. Juha Siitonen koulutti Keinu-hankkeen työtekijöitä ja toimi palautteen antajana Keinu-ajattelu- ja toimintamallin luomisessa. Opasta painettiin hankkeen aikana yhteensä 1200 kappaletta. Opasta jaettiin kaikille osallistujille Keinu keinumaan –tunteet tuulemaan –koulutuksissa, Keinu-hankkeen loppuseminaarissa, Perhehoidon valtakunnallisilla päivillä ja Pride-kouluttajille. Lisäksi opasta ja siitä tehtyä tiivistelmää postitettiin myös eri vaikuttajatahoille. Tiivistelmä oppaasta on luettavissa Perhehoitoliiton internet-sivuilla. 13 4.2 Keinu keinumaan – tunteet tuulemaan –koulutus Keinu– ajattelu –ja toimintamallin syntyminen tuotti tarpeen järjestää siitä koulutuksia. Suunnittelimme yhdessä Taina Koposen kanssa Tunteet tuulemaan – Keinu keinumaan –koulutuksen, joka on suunnattu erityisesti perheeseen sijoitettujen lasten vanhemmille, sijaisvanhemmille sekä sosiaalityön ammattilaisille ja opiskelijoille. Koulutuksessa on ollut mukana psykodraamaohjaaja Kaija Parviainen sekä kokemusasiantuntijat Keinu-ryhmästä: sijaisperheessä asunut sijoitettu nuori Jessika Järvenpää sekä lapsensa huostaanoton kokenut äiti Mareena Heinonen. Osallistujille ilmaisia Keinu-koulutuksia järjestettiin vuoden 2014 aikana seuraavasti: Pieksämäki 27.3., Siilinjärvi 9.6., Espoo 5.9., Järvenpää 24.9., Jyväskylä 30.9., Heinola (Lahden perhehoito) 11.10. ja Pori 6.11. Hankkeesta vuodelle 2015 siirtyvillä rahoilla päätettiin järjestää vielä 3 koulutusta keväällä 2015. Paikkakunnat ovat Tampere, Turku ja Oulu. Vuoden 2014 aikana koulutuksiin osallistui yhteensä 431 henkilöä. Kevään 2015 koulutuksiin varattiin osallistumismahdollisuus vielä 90 henkilölle. Koulutus on edelleen tilattavissa hankkeen jälkeen ja Perhehoitoliitto on sitoutunut jatkamaan Keinu– ajattelu- ja toimintamallin juurruttamistyötä yhteistyössä meidän ”Keinun äitien” kanssa jatkossakin. 14 4.3. Keinu-koulutusten vaikuttavuuden arviointia Olemme keränneet kaikista Keinu-koulutuksiin osallistujilta kirjallista palautetta. Koulutukset on koettu vahvasti vaikuttaneina. Ammattilaiset ovat kokeneet saaneensa omaan työhönsä laajempaa näkökulmaa ja vahvistusta asiakassuhteissa kohtaamiseen. Perheyhteisön vuorovaikutuksen näkyväksi tekeminen on tuonut kehittämistyöhön uusia näkökulmia ja olemassa olevia rakenteita on lähdetty arvioimaan. ”Tästä päivästä oppi enemmän kuin arjen työstä oppiikaan. Draaman keinojen käyttäminen on tehokas keino asettua toisten tunteisiin. Omalta osaltani toivon, että pystyn viemään Keinun sanomaa eteenpäin ja motivoimaan niin lapsen vanhempia kuin sijaisvanhempiakin löytämään rohkeutta kohtaamisiin.” Sijaisvanhempien kokemukset ovat olleet omaa ajattelua vahvistavia ja toisaalta pysähdyttäviä. Toisille koulutus on toiminut rohkaisevana ja omaa ajattelua tukevana. Toiset ovat kokeneet saaneensa ituja oman sijaisvanhemmuutensa kehittämiseen. Uusille sijaisvanhemmille se on antanut eväitä yhteistyön rakentamiseen sijoitetun lapsen vanhempien kanssa. Jotkut ovat kokeneet koulutuksen omia ajattelutapoja ravistelevana ja haastavana. ”Uudenlainen näkökulma joka tarvitsee tukea, rohkeutta ja avoimuutta. Muutos ei tapahdu hetkessä mutta muutoksen voi aloittaa heti muuttamalla omaa ajatusmaailmaa. Kiitos, paljon ajateltavaa! :)” ”Hyvä ja tunteita herättävä koulutuspäivä. Olemme olleet sijaisvanhempina vasta muutaman kuukauden, ja toivotaan, että voidaan rakentaa hyvä ja tasapainoinen yhteistyösuhde biologisten vanhempien kanssa. ” ”Syntyi halu lisätä yhteistyötä biologisten vanhempien kanssa positiivisemmin ja ymmärtäen.” Sijoitettujen lasten vanhempien kokemukset ovat olleet kiitollisuutta siitä, että vihdoinkin heidän äänensä tulee kuulluksi. Erityisen arvokkaana on pidetty sitä, että sijaisvanhemmat ovat lähteneet viemään asiaa eteenpäin. Myös työntekijät ovat antaneet palautetta siitä, että asian todesta ottamiseen vaikuttaa olennaisesti se, että Keinun kehittäjät ovat itse sijaisvanhempia. ”On hyvä juttu, että on kahdet vanhemmat ja kaksi kotia. Keinulla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa siihen suuntaan, ettei ole vain toinen jota kuunnellaan, toinen eli omat vanhemmat ja suku/läheiset kuin vieraat ja pois kuvioista. Hyvä yhteistyö ei onnistu, ellei siihen ole valmiita kaikki osapuolet.” Opiskelijat ovat kokeneet koulutuksen mahdollisuutena saada oikeaa tietoa asioista, joita on käsitelty omassa koulutuksessa vain teoreettisella tasolla. Kuva lastensuojelun perhehoidosta on tullut myös selvemmäksi. ”Tuli paljon uutta tietoa, koska sijaisvanhemmuus tai ylipäätään sijaisperhe ei ole tuttua. On hienoa, että oli oikeita esimerkkejä ja oikeita ihmisiä kertomassa omista kokemuksistaan. Herkkää ja tunteita herättävää! Jokseenkin myös hankala ja raskas asia.” 15 5 Muu vaikuttamistyö Keinu-hankkeessa 5.1 Perhehoitoa kehittävää yhteistyötä eri tahojen kanssa Keinu-toiminnan mallintamisen rinnalla luotiin yhteyksiä perhehoidon kentälle ja mietittiin yhdessä perhehoidon järjestäjien kanssa tapoja juurruttaa voimaannuttavat taidemenetelmät lastensuojelun perhehoidon tukimuodoksi. Musikaaliesitykset ja myös koulutukset järjestettiin yhteistyössä paikkakuntien sijaishuollon järjestäjien kanssa. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön, Lahden kaupungin perhehoidon, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön, Kotkan kaupungin sijaishuollon, Helsingin kaupungin perhehoidon, Espoon kaupungin Poijupuiston lastensuojelupalveluiden, Tampereen asiakasohjaus Luotsin, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön, Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusun, Pelastakaa lapset ry:n, Suomen perhehoitopalveluiden, Perhehoitokumppaneiden sekä Nuorten ystävät ry:n kanssa. Tampereen asiakasohjaus Luotsissa kävimme kertomassa musikaalityöskentelystä ja siellä lähdettiin perehdytyksen pohjalta suunnittelemaan omaa musikaaliproduktiota sijoitetuille lapsille ja nuorille. Lahden kaupungin perhehoidon tiimin kanssa testasimme ensimmäisiä ajatuksiamme Keinu- ajattelu- ja toimintamallista. He ovat lähteneet aktiivisesti viemään Keinu-ajattelua omiin perhehoidon järjestämisen käytäntöihin. Lahden perhehoidon kanssa järjestettiin myös yhteinen koulutuspäivä sijaisvanhemmille ja sijaisperhepankissa lasta odottaville perheille. Espoon kaupungin kanssa on jo sovittu jatkoyhteistyöstä. Pieksämäen seurakuntaopiston ja Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusun kanssa yhteistyössä järjestettiin ensimmäinen Keinu keinumaan – tunteet tuulemaan –koulutus. Tätä kautta koulutus saatiin myös Järvenpään seurakuntaopistolle. Heidän kanssaan yhteistyötä olisi mahdollisuus laajentaa tulevaisuudessa. Voikukkia –hanke on lähtenyt aktiivisesti viemään Keinua omissa verkostoissaan eteenpäin ja heidän kanssaan on myös mietitty hankkeen jälkeisiä yhteistyömahdollisuuksia. Myös Pelastakaa Lapset ry on ilmaissut kiinnostuksensa Keinun edelleen kehittämiseen. Pesäpuu ry:n kanssa on mietitty Keinun asioiden hyödyntämistä sijaisvanhempien Pride -ennakkovalmennuksessa ja sovittu jo täydennyskoulutuksen järjestämisestä Pride-kouluttajille. Heille myös postitettiin Kaksoiserikoiselämää-opas. Muita yhteistyökumppaneita musikaalin, koulutusten ja Keinun juurruttamisen edistämisessä olivat Lapset ja perheet Kaste-hanke, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän yliopisto, Educluster Finland Oy, Kuopion kaupunki, Seinäjoen kaupunki, Sukupuu ry, Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry, Kuopion seudun perhehoitajat ry, Etelä-Pohjanmaan sijaisvanhemmat ry, Sinut ry, Työväen näyttämöiden liitto (Kansainvälinen lastenteatteritapahtuma Kuulas), Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Voikukkia –verkostohanke, Sininauhaliitto, Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto, Lastensuojelun keskusliitto ja Talentia. 16 5.2 Keinu mukana seminaareissa ja koulutuksissa Keinu-hanke järjesti hankkeen aikana kaksi seminaaria. Ensimmäinen järjestettiin jo syyskuussa 2012 yhteistyössä Eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmän kanssa. Tilaisuuteen osallistuneet kansanedustajat ja muut osallistujat pitivät tilaisuutta vaikuttavana ja sisällöltään antoisana ja ovat seuranneet hankkeen etenemistä. Seminaarissa kerrottiin aluksi lyhyesti Keinu-hankkeesta. Keinun projektityöntekijöiden lisäksi mukana kertomassa oli Keinu-ryhmäläisiä; sijoitetun lapsen biologinen äiti, sijoitettu nuori ja sijaisisä. Keinu-hankkeen osuudessa tehtiin lisäksi sosiodraama sijoitetun lapsen elämäntilanteeseen liittyen. Osuuden ohjauksesta vastasi psykodraamaohjaaja Kaija Parviainen. Psykodraamaan osallistujat olivat seminaariin osallistuneita kansanedustajia ja yksi sijaisäiti. Sosiodraaman jälkeen Voikukkia-verkostohanke käytti lyhyen puheenvuoron sijoitetun lapsen biologisen vanhemman näkökulmasta. Seminaarissa kuultiin lisäksi THL:n tutkijaa Päivi Känkästä, joka valotti voimauttavia taidemenetelmiä tutkimusnäkökulmasta ja Miina Savolaista, joka kertoi kehittämästään voimauttavan valokuvan menetelmästä. Eduskuntaseminaarissa osallistujia oli noin 25 henkilöä. Keinu-hankkeen loppuseminaari järjestettiin Helsingissä hotelli Arthurissa 16.9.2014. Seminaarissa kerrottiin hankkeen tuloksista ja julkaistiin Kaksoiserikoiselämää –opas Keinu- ajattelu –ja toimintamallista. Voimaantumisteorian kehittäjä Juha Siitonen esitteli Keinu-ajattelumallin pohjalla olevat yksilön voimaantumisen ydintekijät. Lisäksi psykodraamaohjaaja Kaija Parviainen, Keinu-hankkeen työntekijät ja kokemusasiantuntijat Mareena Heinonen sekä Jessika Järvenpää teimme yhdessä seminaariyleisön avustamina näkyväksi päivän teemaa. Seminaarin lopuksi kuultiin Keinu-konsertti Antti Kleemolan bändin johdolla. Lavalla nähtiin myös osa Keinu-ryhmäläisistä. Keinu-hankkeen loppuseminaarin osallistui noin 120 henkilöä. Lisäksi kävimme Taina Koposen kanssa hankkeen aikana kertomassa Keinusta useissa eri foorumeissa: 2012: - kevään 2012 rekrytointivastaavien tapaamisessa Perhehoitoliitossa - Perhehoitoliiton liittokokouksessa - Jyväskylän yliopiston Varhaiskasvatuksen alumnipäivässä - Keos- kasvatus- ja opetusalan tapahtumassa Jyväskylässä - Teatteritiistaissa Jyväskylän kaupunginteatterilla - Sijoitettu lapsi koulussa –seminaarissa Jyväskylässä - Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Helsingissä - Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön järjestämillä sijaisvanhempien koulutuspäivillä Laukaan Peurungassa - Valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä Jyväskylässä - Lastensuojelun Keskusliiton järjestämässä toimittajatapaamisessa Helsingissä - Pelastakaa Lapset ry:n Viola-kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen –hankkeen loppuseminaarissa Jyväskylässä. 17 2013: - Valtakunnallisilla kohtaamispaikkapäivillä Jyväskylässä - Jyväskylän kaupunginteatterilla Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia –teemaillassa - Kuulas – kansainvälinen lastenteatteritapahtuman Sydän edellä taiteen keinoin -seminaarissa Kouvolassa - Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Anja Mäntylän vuosiseminaarissa teemalla Voimauttavat taidemenetelmät lastensuojelun tukena - Tampereen valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä teemaseminaarissa ”Taidelähtöiset menetelmät lapsen, perheen ja sijaishuollon tukena”. 2014: - Keinu –toimintamalli valittiin mukaan vuoden 2014 sosiaalialan asiantuntijapäivien Hyvä käytäntö –kilpailuun. Olimme kertomassa Keinusta sosiaalialan asiantuntijapäivillä Helsingissä työpajassa: Vuorovaikutus paremmaksi sijaishuollossa - Perhetutkimuksen päivillä Jyväskylässä työpajassa: Perhesuhteet lastensuojelussa - Valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä: Tunteet tuulemaan - Keinu keinumaan -työpaja sekä Kaksoiserikoiselämää -valokuvanäyttely Syksyn 2014 aikana järjestettiin yhteistyössä media-alan ammattilaisen Noora Jokisen kanssa tiedotus- ja vaikuttamiskampanja, jonka avulla haluttiin erityisesti lisätä tietoisuutta Keinu-ajattelu –ja toimintamallista sekä koulutuksista. Keinulle tehtiin oma uutiskirje, jota lähetettiin kolme kertaa. Kaikessa Keinun vaikuttamistyössä ovat kulkeneet mukana kokemusasiantuntijuus ja taide. Ne ovat osoittautuneet erinomaisiksi ja vahvoiksi vaikuttamistyön välineeksi. Ihmisiin päästään vaikuttamaan tunnetasolla ja silloin saadaan ravisteltua totuttuja ajattelutapoja. Sekä kokemusasiantuntijuuden että taiteen avulla vaikuttamisessa on kuitenkin erityisesti huolehdittava siitä, että se tehdään kaikkia osapuolia arvostavasti ja itsensä ”likoon” laittavat henkilöt saavat riittävästi tukea. Keinu-hankkeessa olemme työntekijöinä tarvinneet ehdottomasti työnohjausta, koska meidän roolimme on ollut puolestaan tukea Keinu-ryhmäläisiä omissa prosesseissaan. Taiteen avaava luonne voi yllättävällä tavalla käynnistää nopeastikin vahvoja prosesseja yksilössä. Tähän tulee aina varautua kun käytetään taidetta vaikuttamisvälineenä. Tämä tuo paljon vastuuta taidemenetelmien käyttöön. 18 5.3 Keinu-hanke näkyvillä mediassa Keinu-hanke on ollut näkyvillä lehdistössä, radiossa ja televisiossa. Lehdistö: Keinu-hankkeen etenemistä seurattiin säännöllisesti Perhehoito-lehdessä koko kolmen vuoden ajan. Musikaalista julkaistiin Stt:n juttu useissa valtakunnallisissa sanomalehdissä ja verkkouutisissa. Sanomalehti Keskisuomalainen teki Keinu-musikaalista jutun ja teatteriarvioinnin. Hankkeesta on ollut juttu Lapsen maailma –lehdessä ja Talentia-lehdessä. Keinu-hanke oli esillä Suomen draama- ja teatteriopetuksen liiton jäsenlehdessä Fideassa, Keski-Suomen viikkolehdessä sekä Sydänliiton Sydän-lehdessä ja verkkolehdessä. Lisäksi Keinu-hanke on ollut esillä Meidän perhe-lehdessä, Laukaa-Konnevesi –lehdessä, Pieksämäen lehdessä, Helsingin sanomissa, Kasper-lehdessä ja Kotivinkki –lehdessä. Suurimmassa lehdessä Helsingin Sanomissa lehtilevikki on 300 000, digilevikki 130 000. Helsingin Sanomien verkkoversiota oli jaettu marraskuun 2014 alussa 3560 kertaa face-bookissa. Radio: Hankkeen työntekijöitä haastateltiin musikaalin yhteydessä radio Yle Keski-Suomessa. Lisäksi haastatteluja hankkeen aikana oli viikon vieras- ohjelmissa Radio Deissä ja Radio Jyväskylässä. Radio Dein ja Radio Jyväskylän haastattelut olivat kuunneltavissa myös radioiden internet-sivuilla. Valtakunnallisen Radio Dein viikkokuuntelijamäärä on noin 200 000. Televisio: Keinu-hankkeen työntekijä Taina Koponen toi oman perheen tarinan kautta Keinun ydinviestiä esille Inhimillinen tekijä –ohjelmassa maaliskuussa 2013. Jakso keräsi katsojia yli 500 000 ja oli katsottavissa Yle Areenassa vuoden ajan. Keinu-hankkeen loppuseminaarin yhteydessä Taina Koponen ja Keinu-ryhmäläinen Jessika Järvenpää olivat MTV 3 Huomenta Suomessa haastateltavina. Haastattelu oli nähtävissä myös Huomenta Suomen verkkouutisissa. Internet: Perhehoitoliiton internet-sivut uudistuivat vuoden 2014 alussa. Keinulle tehtiin oma internet-sivu Perhehoitoliiton sivuille. Perhehoitoliiton sivuilla kävijöitä oli marraskuun alkuun 2014 mennessä noin 43 000 kertaa. Keinu-hanke oli näyttävästi esillä kansainvälisen Kuulas-lastenteatteritapahtuman tiedotuksessa ja pääsi mukaan Kuulas – lastenteatteritapahtuman uudelle esittelyvideolle. Käytössä olivat myös Jyväskylän kaupunginteatterin julkaisukanavat. Keinu on esillä myös Voikukkia -sivustolla ja Keinun omalla nettisivulla, joka tehtiin Perhehoitoliiton internetsivujen uudistuksen yhteydessä. Hankkeen tiedottamisessa hyödynnettiin myös Lastensuojelun Keskusliiton julkaisukanavia. Keinu-uutiskirjeet postitettiin laajasti lastensuojelun kentällä. 19 6 Mitä tuloksia saatiin? Keinu-hankkeen tuloksia arvioitiin käyttäen sisäistä arviointia. Keinu-toiminnasta kerättiin arviointia osallistujilta. Myös Keinu-koulutuksista kerättiin palautteet. Koko hankkeen ajan käytiin vuoropuhelua perhehoidon eri osapuolten (sijoitetut lapset ja nuoret, sijoitettujen lasten vanhemmat, sijaisperheet ja sosiaalityön ammattilaiset) kanssa ja testattiin Keinun ajatuksia. Musikaalin tai Keinu-dvd:n katsojilta sekä Keinu-cd:n kuulijoilta olemme saaneet suoraan palautetta. Niiden avulla vaikuttamistyötä voidaan jatkaa hankeen jälkeenkin. Ohjausryhmän kanssa arvioimme hankkeen etenemistä tavoitteen suunnassa. Hanketyötä arvioitiin ja erilaisia toteutusvaihtoehtoja pohdittiin säännöllisesti myös Perhehoitoliiton toiminnanjohtajan ja rahoituspäällikön kanssa pidetyissä hankepalavereissa. Keinulle on selvästi löytynyt oma paikkansa lastensuojelun perhehoidossa. Sijoitetut lapset ja nuoret, sijoitettujen lasten vanhemmat ja sijaisperheet tarvitsevat tukea toimivan yhteistyön rakentumiseen ja tunnesuhteiden jäsentämiseen ohjatusti heti sijoituksen alkuvaiheesta lähtien. Taidemenetelmät ovat osoittautuneet oivaksi välineeksi tähän työhön. Jotta Keinu-toiminta saataisiin kaikkien perheeseen sijoitettujen lasten, heidän vanhempiensa ja sijaisperheiden tueksi, tarvitaan kehittämistyön näkökulman siirtämistä toimivaan vuorovaikutukseen ja siinä erityisesti perheeseen sijoitetun lapsen perheyhteisön vuorovaikutuksen tukemiseen. Tarvitaan sosiaalityön opiskelijoiden, ammattilaisten ja sijaisvanhempien kouluttamista Keinu-ajatteluun sekä sijoitetun lapsen voimaantumisen perustan vahvistamiseen vaikuttaviin tekijöihin. Tarvitaan Keinu-ohjaajien kouluttamista ja Keinutoiminnan käytännön toteutuksesta vastaavan tahon löytymistä. Keinu-hanke on laittanut tämän kaiken liikkeelle ja näyttäisi siltä, että Keinu on saanut hyvät alkuvauhdit Raha-automaattiyhdistyksen tuella. 20 Keinu-hankkeen avulla on vaikutettu laajasti. Keinu on eri muodoissaan voinut tavoittaa yli miljoona ihmistä. Hankkeen aikana olemme kuulleet paljon tarinoita siitä, miten Keinu on ravistellut ja laittanut ihmisiä pohtimaan omia toimintatapojaan myös lastensuojelun perhehoidon ulkopuolella. Esimerkiksi Helsingin Sanomien lehtijutun jälkeen kuulimme kuinka terveydenhuollon ammattilaiset olivat lähteneet miettimään, miten samaa ajattelumallia voisi tuoda omaan työhön, jossa kohtaa sijoitettuja lapsia ja nuoria. Vaikuttamisessa on aina ollut mukana oikeiden ihmisten kokemukset ja taide. Nämä menevät ihon alle ja herättelevät. 21 Lopuksi Meille ”Keinun äideille” Raha-automaattiyhdistyksen antama tuki ja Perhehoitoliiton ennakkoluuloton asenne olivat suuri mahdollisuus laittaa liikkeelle jotain ainutlaatuista ja arvokasta. Yhteisvoimin ja monen yhteistyötahon kanssa olemme ottaneet suuria askeleita lastensuojelun perhehoidon kehittämisessä lastensuojelun laatusuositusten (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4) mukaisesti miettien, mikä on lapsen etu lastensuojelun perhehoidossa. Lopetamme tämän projektin kiitollisin mielin ja haastamme eri tahot kehittämään Keinua eteenpäin laulun sanoin: Suuret saappaat eteenpäin mua vie, suuret saappaat tuntematon tie. Sano, että riittää pienet askeleet. Sano, että pysyt siinä, polun mulle teet. - Marja-Riitta Linna - 22
© Copyright 2024