Perhehoitoliitto.fi Files 895 Phl Toimintakertomus2014netti

TOIMINTAKERTOMUS 2014
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
Sisällysluettelo
1 Perhehoitoliitto ry:n toimintaympäristö ........................................................................................................... 3
2 Monimuotoinen perhehoito.................................................................................................................................. 4
Lasten ja nuorten perhehoito........................................................................................................................... 4
Ikäihmisten perhehoito........................................................................................................................................ 4
Vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten perhehoito................................................................................ 6
Mielenterveyskuntoutujien perhehoito.......................................................................................................... 7
3 Perhehoitoliiton toiminta 2013............................................................................................................................ 7
Tiedottaminen ja vaikuttaminen...................................................................................................................... 7
Perhehoitajien tukeminen.................................................................................................................................12
Yhdistysten toiminnan tukeminen sekä liiton ja yhdistysten välisen yhteistyön
vahvistaminen.......................................................................................................................................................14
4 Keinu-hanke: voimauttavat taidemenetelmät osaksi lastensuojelun perhehoidon
tukitoimia............................................................................................................................................................... 16
5 Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa – PePPi-hanke ....................................... 18
6 Kaikkien perheiden Suomi -hanke....................................................................................................................20
7 Perhehoitoliiton sijaiskotinuorten tukitoiminta............................................................................................23
8 Perhehoitoliiton talous.........................................................................................................................................25
9 Hallinto ja henkilökunta.......................................................................................................................................26
Kansi: Kuopiolaiset Kaisa ja Ricardo Patino rikkoivat Perhehoitoliiton 4000 jäsenen rajan keväällä 2014
liittyessään Kuopion Seudun Perhehoitajat ry:n jäseniksi.
Kuva: Petra Tiihonen
2
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
1 Perhehoitoliitto ry:n toimintaympäristö
Toimintavuonna käynnistyi vihdoin maamme ensimmäisen perhehoitolain valmistelu. Perhehoitoliiton toiminnassa se merkitsi
koko vuoden jatkunutta vaikuttamistyötä ja laajaa yhteistyötä
perhehoidon toimijoiden kanssa kaikkien perhehoidon muotojen
osalta. Sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä antama perhehoitolakiesitys oli kuitenkin pettymys. Se ei esimerkiksi sisältänyt perhehoitajan sosiaaliturvan uudistamista eikä perhehoidon
tuen vahvistamista, koska lain tuli olla kustannusneutraali. Molemmat parannukset sisältyivät lainsäädännön ensimmäisessä
kehittämisvaiheessa tuotettuun Lainsäädännön muutostarpeet
perhehoidossa -väliraporttiin (2010).
Uuden perhehoitolain on määrä tulla voimaan 1.4.2015, joten
syksyllä käynnistynyt vaikuttamistyö jatkuu alkuvuoden 2015.
Toimintavuosi 2014 sisälsi perhehoidon ja Perhehoitoliiton
kannalta myös paljon myönteisiä asioita, kuten liiton jäsenyhdistysten jäsenmäärän nousun yli 4000:n. Jäsenmäärän kasvu
on yhdistyksille tervetullut piristysruiske. Uusista jäsenistä löytynee myös uusia vastuunkantajia ja yhdistystoiminnan kehittäjiä.
Ikäihmisten perhehoidon määrä jatkaa kasvuaan ja hakee
uusia muotoja. Toimintavuonna avattiin Kaarinassa ensimmäinen ikäihmisten perhehoitokylä, jonka toiminta kiinnosti sekä
paikallisesti että valtakunnallisesti. Helsingin Sanomat nosti
ikäihmisten perhehoidon yhdeksi hyväksi uutiseksi Suomesta
(23.10.2014).
Myönteistä oli myös perhehoidon mentoritoiminnan lisääntyminen. Kunnat ovat ottaneet mentoroinnin yhdeksi perhehoidon tuen muodoksi, ja palaute toiminnasta on ollut hyvää niin
perhehoitajilta kuin työntekijöiltäkin. Samoin Keinu-hankkeessa
kehitetty ajattelu- ja toimintamalli, jossa tuetaan perheisiin sijoitettuja lapsia ja nuoria, heidän vanhempiaan sekä sijaisperheitä herätti kiinnostusta. Mallia ollaankin jo ottamassa käyttöön joissakin kunnissa.
Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät kokosivat
jälleen yli 250 perhehoitajaa ja perhehoidon työntekijää sekä
muita alan ammattilaisia yhteen tärkeän asian äärelle. Valtiovallan tervehdyksen päiville toi peruspalveluministeri Susanna
Huovinen. Hän käsitteli puheessaan lastensuojelun tilaa ja sosiaalihuoltolain uudistusta. Perhehoitolain rinnalle ministeri Huovinen lupasi perhehoidon laatusuositukset.
Suomen Sijaiskotinuorten toimintaan on osallistunut entistä
enemmän sijaisperheiden nuoria. Valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä julkaistiin Sinujen esittelyvideo, jonka
toivotaan tekevän nuorten toimintaa tutuksi sekä sijaisperheille
että perhehoidon työntekijöille.
Liiton talous oli toimintavuonna haasteellinen, ja tulos jäi
miinusmerkkiseksi. Suurin syy tähän on Perhehoito-lehden levikkimyynnin kangertelu ja tuloksen jääminen alle asetettujen
tavoitteiden. Toimintavuonna perustettiinkin hallituksen ja liiton työntekijöiden muodostama taloustyöryhmä vahvistamaan
Susanna Kekkonen
Perhehoitajat Tiina ja Juha Mustonen toimivat mentoreina yhdessä
ja erikseen.
talouden myönteistä kehitystä. Samoin lehden levikki- ja ilmoitusmyynti kilpailutettiin.
Perhehoidon tuen vahvistamisen ja kehittämisen tarpeet olivat
toimintavuonna edelleen paljon esillä. Perhehoitoliitto haki yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa Raha-automaattiyhdistykseltä
Toimiva vuorovaikutus perhehoidossa – perhehoidon tuen kehittämishanketta, johon rahoitusta ei kuitenkaan saatu. Sijaishuoltopaikan muutokset, lapsen kotiutukset ja sukulaissijaisvanhempien
asema näyttäytyivät perhehoidon kentällä haasteellisina.
Liiton ja yhdistysten välisen yhteistyön vahvistamiseen haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä yleisavustuksen korotusta järjestökoordinaattorin palkkaamiseen. RAY ei kuitenkaan
myöntänyt korotusta.
Vuosi 2014 oli Perhehoitoliiton nelivuotisen strategiakauden
viimeinen vuosi. Alkukesästä hallitus ja työntekijät kokoontuivat
yhteiseen suunnittelupäivään luomaan uutta strategiaa vuosille
2015–2018. Toiminnan kannalta nähtiin edelleen tärkeimmäksi talouden turvaaminen, jotta toiminta voidaan säilyttää vähintäänkin nykyisen laajuisena. Laaja-alaisempi perhehoidon
kehittäminen todettiin mahdolliseksi vain erillisen rahoituksen
myötä. Vaikuttamistyö nähtiin edelleen Perhehoitoliiton toiminnassa keskeisenä ja tärkeänä.
3
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
2 Monimuotoinen perhehoito
Lasten ja nuorten perhehoito
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toimintavuonna julkaisemien tilastojen mukaan huostassa olevien lasten määrän
kasvu pysähtyi vuonna 2013. Huostassa vuonna 2013 olleiden
lasten määrä, 10 735, pysyi edellisen vuoden tasolla. Uusien sijoitusten lukumäärä väheni 117 lapsella ja nuorella, mutta uusien huostaan ottojen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä
kasvoi 116 lapsella (3,0 %) vuodesta 2012. Kiireellinen sijoitus ei
aina johda lapsen huostaanottoon. Lasta ja hänen perhettään
voidaan tukea kiireellisen sijoituksen jälkeen myös avohuollollisin keinoin.
Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuodesta
2005 lähtien. Vuonna 2013 sijoitettiin kiireellisesti 4 202 lasta.
Määrä kasvoi 6,6 prosenttia vuodesta 2013.
Kaikkiaan kodin ulkopuolelle oli vuoden aikana sijoitettuna 18
022 lasta ja nuorta. Määrä kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Poikia oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle enemmän kuin
tyttöjä. Lapsista ja nuorista 37 % (6 626) oli perhehoidossa, 13
% (2 349) ammatillisessa perhekotihoidossa, 39 % (7 035) laitoshuollossa ja loput 11 % (2 012) muussa huollossa. Perhehoidossa olleiden lasten ja nuorten osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä vuoteen 2012 verrattaessa.
Huostaan otetuista lapsista ja nuorista sijaisperheisiin oli sijoitettu 4 748 (52 %). Heistä 12,2 % oli sukulais- tai läheisperheissä.
Lastensuojeluilmoitukset koskivat kaikkiaan 64 471 lasta.
Yhtä lasta kohden tehtiin 1,7 lastensuojeluilmoitusta vuonna
2013. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli noin 88 795 lasta ja nuorta. Tämä on 2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012.
Avohuollon asiakkaista 7 278 oli jälkihuollossa.
Toimintavuonna perhehoidon tuki oli edelleen keskiössä, ja
sen oletettiin sisältyvän myös valmisteilla olevaan uuteen perhehoitolakiin. Perhehoidon tuen vahvistamiseksi ja tukiprosessin kehittämiseen Perhehoitoliitto haki RAY:ltä yhteistyössä
Pelastakaa Lapset ry:n kanssa 5-vuotista kehittämishanketta. Hankesuunnitelma sisälsi myös yhteistyön Kaste-ohjelman
kanssa. Hankkeelle ei saatu rahoitusta. Sen sijaan yhteistyö
Kaste-hankkeen kanssa käynnistyi ja jatkuu vuonna 2015. Perhehoidon tuen vahvistumisen mahdollisuudet sekä tasapuolinen toimivuus koko maassa liittyvät SOTE-uudistukseen ja sen
sisältämiin sijaishuollon rakenneratkaisuihin.
Toimintavuoden syksyllä annettu perhehoitolakiesitys ei
kuitenkaan sisältänyt parannuksia perhehoitajan tukeen eikä
myöskään sosiaaliturvan uudistusta. Lastensuojelun sijaishuollon ensisijaisen hoitomuodon toimintamahdollisuudet eivät siten vahvistuneet tuen osalta, valvontaa sen sijaan vahvistettiin. Perhehoitoliiton ohella useat tahot vaativat lausunnoissaan
myös lisää tukea perhehoitoon valvonnan rinnalle. Sijaisperheil-
4
le vaadittiin monipuolista tukea niin arkeen kuin erityis- ja kriisitilanteisiinkin.
Nykyinen mahdollisuus toimia toimeksiantosopimuksella maksimissaan 7 lapsen tai nuoren perhehoitajana ei perhehoitolakiesityksen mukaan ole mahdollista. Kannanotossaan
ministeriölle Perhehoitoliitto osoitti uuden mitoituksen, eli
perheeseen voisi sijoittaa korkeintaan 4 lasta tai nuorta, seuraukset ja vaikutukset sijaisperhepaikkojen vähenemisen osalta,
perhehoitajien toimeentulon kannalta ja kunnille kohdistuvina
kustannuksina.
Perhehoidon tuen saamisen eriarvoisuuden ohella toimintavuonna oli esillä muun muassa sijaisperheen ja lapsen välisen
suhteen jatkuminen lapsen sijaishuoltopaikan muutoksen tai
kotiutuksen jälkeen.
Pesäpuu ry:ltä saadun tiedon mukaan PRIDE-ennakkovalmennuskursseja pidettiin toimintavuonna 52 ryhmälle (64/2013),
joissa oli noin 470 osallistujaa (900/2013). Osallistuja määrä on
pudonnut edellisestä vuodesta lähes puolet.
Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät
Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät järjestettiin jo kuudennen kerran yhteistyössä Pesäpuun kanssa. Päivien
teema oli Kohdakkain kasvokkain – lapsi ja aikuiset yhdessä.
Päivien puheenvuorot käsittelivätkin kohtaamista eri näkökulmista, kuten dialogina ja osallisuuden kokemuksina. Myös työpajoissa kohtaaminen oli punaisena lankana.
Osallistujia päivillä oli jälleen yli 250. Palautekyselyn mukaan
sekä päivät että niiden teema vastasivat osallistujien odotuksia. Etenkin Pekka Holmin puheenvuoro dialogista kohtaamisen
avaimena, Yksi kertomus, kolme kertojaa -työpaja sekä sosiaalityöntekijöiden Anna Asikaisen ja Bodil Grönin työpaja Työskentely toisen kodissa saivat kehuja.
Ikäihmisten perhehoito
Ikäihmisten perhehoidon kehittämistyö jatkui vahvana vuonna
2011 käynnistyneen Tunne perhehoito – Vanhusten perhehoidon pilotointi ja juurruttamishankkeen myötä. Vuosi 2014 oli
hankkeen viimeinen toimintavuosi. Hankkeelle haettiin RAY:ltä
jatkorahoitusta vuosille 2015–2017. RAY myönsi rahoituksen
vuosille 2015–2016.
Kuntien kiinnostus ikäihmisten perhehoitoa kohtaan yhtenä
iäkkäiden henkilöiden hoivan, huolenpidon ja asumisen vaihtoehtona lisääntyi edelleen. Yhä uudet kunnat alkoivat kehittää ja
käynnistää ikäihmisten perhehoitoa. Tästä johtuen hankkeessa
tehtiin aiempien vuosien tapaan aktiivista tiedottamis- ja vai-
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
Tilastoja
Kodin ulkopuolelle oli vuonna 2013 sijoitettuna
18 022 lasta ja nuorta.
l Huostaan otettuna oli 10 735 lasta ja nuorta.
l Huostaan otetuista lapsista ja nuorista sijaisperheisiin oli sijoitettu 4 748. Heistä 12,2 % oli sukulais- tai
läheisperheissä.
l Jatkuvassa perhehoidossa oli vuonna 2013 noin
1 266 ja lyhytaikaisessa perhehoidossa arviolta noin
tuhat eri ikäistä vammaista henkilöä.
l Ikäihmisiä oli jatkuvassa perhehoidossa 126, ja lyhytaikaista perhehoitoa oli vuoden aikana käyttänyt 270
henkilöä (Perhehoitoliiton ja THL:n kuntakysely 2013).
l Mielenterveyskuntoutujia oli perhehoidossa noin 300.
l
kuttamistyötä. Useita uusia ikäihmisten perhekoteja aloitti toimintansa toimintavuoden aikana.
Ikäihmisten perhehoitoa esiteltiin 18:ssa eri puolella Suomea
pidetyssä info-, koulutus- ja seminaaritilaisuudessa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 380 henkilöä, ja osallistujat olivat
pääosin kuntien vanhuspalveluista vastaavia työntekijöitä ja
luottamushenkilöitä, ikäihmisiä, perhehoitajia ja perhehoitajuudesta kiinnostuneita sekä median edustajia. Hankkeen lisäksi
myös muut toimijat järjestivät alueillaan tilaisuuksia, joihin hanke antoi muun muassa tiedotusmateriaalia. Toukokuussa ikäihmisten perhehoitoa esiteltiin posterilla Helsingissä pidetyillä
Vanhustyön vastuunkantajat -kongressissa ja syyskuussa Tampereella pidetyillä Hyvä ikä -messuilla. Aihe sai hyvin huomiota
molemmissa tilaisuuksissa, erityisesti Hyvä ikä -messuilla.
Ikäihmisten perhehoito oli toimintavuonna hyvin esillä radiossa, televisiossa sekä sanoma- ja aikakauslehdissä. Alueilta saatujen tietojen mukaan ikäihmisten perhehoidosta julkaistiin noin
35 artikkelia alueellisessa sanoma- yms. lehdessä. Ikäihmisten
perhehoito oli esillä televisiossa kahdessa valtakunnallisessa ohjelmassa YLE:n kanavilla: Puoli seitsemän -ohjelmassa esiteltiin
Tampereen päiväperhehoitoa ja haastateltiin siihen liittyen perhehoitajaa ja perhehoidossa olevia ikäihmisiä. A-studiossa esiteltiin Kaarinaan lokakuussa avattua seniorien perhehoitokylä Sädettä. Säde oli esillä myös Helsingin Sanomien netti-tv:ssä.
Alueilta saatujen tietojen mukaan ikäihmisten perhehoito oli
lisäksi esillä kaksi kertaa YLE:n alueuutisissa (Keski- ja PohjoisSuomi) ja noin 10:ssä paikallisradio-ohjelmassa. Kodista kotiin
-esittelyvideo on kerännyt internetin Youtube-videopalvelussa
noin 4900 katselukertaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Ikäihmisten perhehoidosta valmistui yksi opinnäytetyö, ja kaksi on
tekeillä.
Hankkeen työntekijät osallistuivat SOSTE:n kaksipäiväiseen
projektikoulutukseen, RAY:n Vaikuttavaa-koulutusiltapäivään,
Arvokas elämä -hankkeen järjestämään dialogisuus-koulutukseen (4 päivää) sekä Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen järjestämään sosiaalisen median koulutukseen (1 päivä).
Ikäihmisten perhehoitoa kehitettiin useiden kuntien kanssa. Hankkeen pilottialueista yhteistyötä jatkettiin Suupohjan
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kanssa. Pohjois-Savossa tehtiin aktiivista yhteistyötä Vanhusten perhehoidon voima
-hankkeen kanssa. Keski-Suomen ja Etelä-Satakunnan alueilla tuettiin kuntien välisen yhteistyön käynnistymistä. Alueiden
tavoitteena on perhehoidon järjestäminen kuntien välisellä yhteistyöllä vuodesta 2015 alkaen.
Hanke osallistui Perhehoitoliiton ostopalveluna järjestämään
Keski-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden
perhehoidon prosessikoulutukseen (4 päivää + 1 päivä vuonna
2015), johon osallistui kuntien työntekijöitä ja perhehoitajia 10
kunnasta. Kuntien ja kehittämishankkeiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ikäihmisten perhehoidon toimintaohjeiden tekemisessä ja päivittämisessä.
Perhehoidon laadunhallintaan liittyvää kehittämistyötä jatkettiin toimintavuonna. Kuntaliiton edustajan kanssa tuotettu ikäihmisiä hoitavan perhehoitajan ITE-arviointilomake tuli
osaksi Kuntaliiton ITE-arviointi- ja laadunhallintamenetelmän
kokonaisuutta, jota kunnat voivat hankkia itselleen. Kuntaliiton
kanssa on sovittu, että perhehoitajat voivat saada toistaiseksi
lomakkeen käyttöönsä maksutta Perhehoitoliitosta.
Toimintavuonna viimeisteltiin ikäihmisten perhehoidon tietopakettia kuntien käyttöön. Tietopaketti perustuu Parasta perhehoitoa -tietopakettiin, jota on täydennetty erityisesti ikäihmisten perhehoitoa koskevilla ja sen osalta esille nousseilla
asioilla.
Toimintavuoden aikana jatkettiin koulutustoimintaa edellisten vuosien tapaan. Eri tapahtumista saatu palaute oli erittäin
hyvää sekä sisältöjen että järjestelyjen osalta. Vuonna 2014 pidettiin kaksi ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutusta, joihin osallistui yhteensä 40 henkilöä. Lisäksi pidettiin viisi kouluttajien työnohjaus-/täydennyskoulutuspäivää (56 osallistujaa).
Kouluttajat toteuttivat eri puolella Suomea yhteensä 22 perhehoitajien ennakkovalmennuskurssia, joita oli muun muassa
Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan, Eteläja Pohjois-Savon, Kymenlaakson, Lapin, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla. Valmennuksiin osallistui lähes
250 henkilöä. Ikäihmisten perhehoitajavalmennuksen käyneistä
sekä kouluttajista pidettiin rekisteriä. Ikäihmisten perhehoidon
valmennusmateriaalin pohjalta muokattiin sijaishoitajan ennakkovalmennukseen soveltuva materiaali yhteistyössä VarsinaisSuomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön
työntekijöiden kanssa.
Toiset valtakunnalliset ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivät järjestettiin Jyväskylässä 28.–29.10. Päiville osallistui 45
henkilöä, joista lähes puolet oli perhehoitajia ja muut kuntien
ikäihmisten perhehoidosta vastaavia työntekijöitä ja/tai ikäihmisten perhehoidon kouluttajia. Koulutuspäivät toimivat samalla Tunne perhehoito -hankkeen loppuseminaarina.
Toimintavuoden aikana jatkettiin ikäihmisiä hoitavien perhehoitajien vertaistuen kehittämistä. Kolmannet valtakunnalliset
koulutus- ja virkistyspäivät järjestettiin Kylpylähotelli Rantasipi
Edenissä, Nokialla 5.–6.6.2014. Päiville osallistui 21 perhehoitajaa. Perhehoitajat kokivat vertaistapaamisen erittäin tärkeäksi
verkostoitumisen ja vertaistuen kannalta. Perhehoitoliiton järjestämään mentorikoulutukseen osallistui viisi ikäihmisiä hoitavaa perhehoitajaa.
5
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
Klaus Somerkoski
Esa Palin muutti lokakuussa 2014 valmistuneeseen perhehoitokylä
Säteeseen ensimmäisten joukossa.
Vertaistuen yhdeksi vaihtoehdoksi Facebook-yhteisöpalveluun perustetut perhehoitajien ja kouluttajien omat suljetut
keskusteluryhmät (Ikäihmisten perhehoito) eivät ole olleet kovinkaan aktiivisessa käytössä.
Rekistereissä oleville kouluttajille ja perhehoitajille tiedotettiin sähköpostin välityksellä muun muassa uusista julkaisuista
sekä ikäihmisten hyvinvointiin ja palveluihin liittyvistä koulutuksista ja seminaareista.
Alueelliset toimijat, kuten kunnat ja hankkeet, järjestivät
omia ikäihmisiä hoitavien perhehoitajien vertaisryhmiä sekä
täydennyskoulutusta. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Vanhusten
perhehoidon voima -hanke, Varsinais-Suomessa ikäihmisten ja
kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö ja Tampereen kaupunki
ovat järjestäneet säännöllisesti perhehoitajien vertaistapaamisia ja täydennyskoulutuksia. Keski-Suomessa toimi ikäihmisiä
hoitavien perhehoitajien vertaisryhmä Perhehoitoliiton tuella.
Tunne perhehoito -hankkeen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Hankkeen työntekijä osallistui Diak-ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalvelujen järjestämisen uudet mahdollisuudet (PALMA) -hankkeen ohjausryhmään. Hankkeesta valmistui
Ikäihmisten perhehoidon ja kustannusten tarkastelua -artikkeli,
joka julkaistaan Diakin julkaisusarjassa.
Kaarinan kaupunkiin valmistui syyskuussa seniorien perhehoitokylä Säde, jossa ensimmäiset neljä perhehoitajaa aloittivat
toimintansa lokakuussa. Perhehoitokylässä on viisi perhekotia,
joissa kussakin asuu perhehoitaja tai perhehoitajapariskunta
neljän ikäihmisen kanssa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä yhteisöllisen perhehoidon ennakkovalmennuksen osalta Kaarinan
kaupungin kanssa.
6
Vammaisten lasten, nuorten ja
aikuisten perhehoito
Valtaosalla perhehoidossa olevista vammaisista lapsista, nuorista ja aikuisista on kehitysvamma. Kehitysvamma tarkoittaa
vaikeutta ymmärtää ja oppia uusia asioita. Kehitysvamman aste
vaihtelee vaikeasta vammasta lievään vaikeuteen oppia asioita.
Suomessa on kaikkiaan noin 40 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma. Heistä omaistensa kanssa elää noin 15 000 henkilöä, joista puolet on aikuisia. Asumispalvelujen piirissä on noin
9 000 henkilöä, jatkuvassa perhehoidossa 1 266 henkilöä (Sotkanet 2013) ja kehitysvammalaitoksissa lyhyt- ja pitkäaikaisessa hoidossa yhteensä 4 220 henkilöä. Loput heistä asuu
itsenäisesti. Lyhytaikaisessa perhehoidossa eri-ikäisiä kehitysvammaisia on arviolta noin tuhat henkilöä. Lyhytaikaisen perhehoidon kesto vaihtelee lapsen, nuoren tai aikuisen ja perheiden tarpeiden mukaan. Kehitysvammaisten lasten, nuorten ja
aikuisten lisäksi perhehoidossa on vammaisia henkilöitä ilman
kehitysvammadiagnoosia.
Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2010 (STM 2012:15)
ja Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (KEHAS) sisältää muun
muassa laitosasumisen vähentämisen. Pitkäkestoinen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto tilanteessa, jossa lapsi tarvitsee sijaishuoltoa lastensuojelullisista syistä. Näiden lasten määrä sisältyy lastensuojelun perhehoidon tilastoon. Perhehoito on
hyvä ja käytetty asumisen vaihtoehto myös nuorille, aikuisille ja
ikääntyneille vammaisille tai muille erityistä tukea tarvitseville
henkilöille. Opintojen päättövaihe, irtautuminen syntymäkodista
ja ylipäätään tuen tarve elämässä ja asumisessa ovat tilanteita,
joissa perhehoidon yhteisöllisyys mahdollistaa tuen.
Toimintavuonna tehtiin paljon valmisteilla olevaan perhehoitolakiin liittyvää vaikuttamistyötä sekä Perhehoitoliittona että
yhdessä kehitysvammaperhehoidon kentän kanssa. Toimintavuonna seurattiin vammaislainsäädännön uudistamistyötä osana sosiaalihuoltolain kokonaisuudistusta sekä valmisteilla olevaa palvelurakenneuudistusta. Sosiaalihuoltolakiehdotukseen
annettiin lausunto.
Valmisteilla oleva itsemääräämisoikeuslaki aiheutti paljon
keskustelua kehitysvammaisia hoitavien perhehoitajien ja perhehoidon järjestäjien keskuudessa. Itsemääräämistä voidaan
rajoittaa vain perustellusta syystä, ja rajoittamisen tulee aina
perustua lakiin. Perusteltu syy itsemääräämisen rajoittamiselle
voi olla esimerkiksi se, että ilman rajoittamista henkilö aiheuttaa vakavaa vaaraa joko itselleen tai muille ihmisille.
Hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on myös vuonna
2008 voimaan tulleen YK:n vammaisia henkilöitä koskeva yleissopimuksen ratifiointi.
Perhehoitoliitto antoi toimintavuonna asiantuntija-apua niin
perhehoitajille kuin perhehoitoa järjestäville tahoillekin.
Vuonna 2014 pidettiin yksi KeVa-kouluttajakoulutus, johon
osallistui 3 perhehoitajaa ja 9 perhehoidon työntekijää. Ennakkovalmennuksia järjestettiin Kainuussa, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla, Vantaalla,
Eteva ky:n ja Vaalijalan ky:n alueella sekä Satakunnassa. En-
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
nakkovalmennusryhmiin osallistui yhteensä 127 perhettä. Perhehoitoliiton järjestämän mentorikoulutuksen myötä saatiin lisää kehitysvammaisten perhehoidon mentoreita.
PRIDE-kouluttajille järjestettyyn KeVa-valmennusmateriaalia
esittelevään täydennyskoulutukseen osallistui neljä henkilöä.
Perhehoitoliitto vastasi Keski-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidon prosessikoulutuksesta (4
päivää + 1 päivä vuonna 2015), johon osallistui kuntien työntekijöitä ja perhehoitajia 10 kunnasta.
Perhehoitoliitto teki tiivistä verkostoyhteistyötä perhehoitoa
järjestävien tahojen kanssa perhehoidon edellytysten kehittämiseksi muun muassa konsultoimalla perhehoidon toimintaohjeiden teossa ja kutsumalla kehitysvammaisten perhehoidon
työntekijät valtakunnalliseen työkokoukseen kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiön Arvokas elämä -hankkeen kanssa.
Perhehoitoliitolla on edustajansa Kehitysvammaliiton valtuustossa ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Tilapäishoidon
yhteistyöryhmässä. Toimintavuonna valmistui Tiina Peräisen
gradu aikuisten kehitysvammaisten perhehoidosta. Hän kokosi
opinnäytetyössään perhehoitajien ja kuntien edustajien kokemuksia perhehoidon vahvuuksista ja haasteista sekä kehittämistarpeista.
Perhehoitoliitto osallistui valtakunnallisten kehitysvammaisten perhehoidon päivien toteuttamiseen yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Päivät järjestettiin marraskuussa Tampereella, ja niille osallistui 58 perhehoitajaa ja perhehoidon
työntekijää. Vammaisten henkilöiden perhehoidosta tehtiin
ruotsinkielinen esite.
Mielenterveyskuntoutujien perhehoito
Mielenterveyskuntoutujia oli perhehoidossa toimintavuonna
noin 300 henkilöä. Aikuispsykiatrista perhehoitoa järjestävät
tällä hetkellä Pohjois-Karjalan alueen kunnat sekä Imatran ja
Helsingin kaupungit.
Perhehoitoliitto tarjosi asiantuntija-apua niin perhehoitajille
kuin perhehoitoa järjestäville tahoillekin. Yhteistyötä tehtiin erityisesti Helsingin kaupungin perhehoidon tulevaisuuden ja aseman vahvistamiseksi.
3 Perhehoitoliiton toiminta 2014
Toimintavuosi 2014 oli Perhehoitoliiton strategiakauden 2011–
2014 viimeinen vuosi. Strategia ja sen painopistealueet linjaavat toimintaa suunnitelmallisesti, mutta resurssien riittämättömyyden takia suhteessa toiminnan laajuuteen ja tarpeisiin on
tavoitteiden toteutuminen visioiden mukaisesti vaikeaa. Erityisesti työntekijäresurssien riittämättömyys näkyy yhteistyömahdollisuuksissa yhdistysten kanssa sekä yhdistysten tukemisessa alueellisessa vaikuttamistyössä. Vaikuttamistyö olisi
strategian mukaisesti erittäin tärkeää perhehoitajien tukemisen
ja sijoittajayhteistyön vahvistumisen kannalta.
l Yhdistysten toiminnan tukeminen sekä liiton ja jäsenyhdistysten välisen yhteistyön vahvistaminen
Tehtävä: tukea jäsenyhdistysten toimintaa ja osaamista
Visio vuodelle 2014: toimivat ja osaavat jäsenyhdistykset voimavarana jäsenilleen ja liitolle
l Talous
Tehtävä: luoda taloudelle vahva perusta turvaamaan liiton toimintaa
Visio vuodelle 2014: vakaa talous
Perhehoitoliiton strategian painopistealueita ovat:
Tiedottaminen ja vaikuttaminen
l Tiedottaminen ja vaikuttaminen
Tehtävä: tuottaa oikeaa ja ajankohtaista tietoa perhehoidosta
Visio vuodelle 2014: Perhehoitoliitto ry on valtakunnallisesti
tunnettu ja arvostettu
l Perhehoitajien tukeminen
Tehtävä: Perhehoitoliiton tulee edistää perhehoidon tukiprosessin kehittymistä ja toimivuutta
Visio vuodelle 2014: perhehoitajat saavat tarvitsemansa tuen
Viestintä
Toimintavuonna julkaistiin uudet sijaisvanhemmaksi.fi-sivut
osana liiton verkkopalvelua. Sivuille lisättiin muun muassa tarinoita ja videoita sijaisvanhemmuudesta sekä tapahtumakalenteri, jossa kerrotaan sijaisvanhemmuudesta järjestettävistä
infotilaisuuksista läpi vuoden – ei vain Ajoissa kotiin -kampan-
7
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
jan aikana. Myös monet yhdistykset julkaisivat toimintavuoden
aikana uudet verkkosivunsa liiton palvelussa. Samoin toimintavuonna aloitettiin liiton uutiskirjeen suunnittelu ja kokeiltiin
uutiskirjeen toimivuutta Keinu-hankkeesta tiedotettaessa sekä
jäsenkirjeenä.
Perhehoito-lehden ulkoasu-uudistus käynnistyi alkuvuodesta, mutta se jouduttiin keskeyttämään kesäkuussa ja aloittamaan tarjouskierros uudelleen. Uudistusprojekti oli liian aikaa
vievä yhteistyökumppaniksi alun perin valituille Lahden ammattikorkeakoulun graafisen suunnittelun opiskelijoille. Lokakuussa
uudeksi yhteistyökumppaniksi valittiin graafikko Maikki Rantala, ja uudistus pääsi uudelleen käyntiin joulukuussa.
Viestinnän avuksi saatiin syksyllä harjoittelija, kun Turun
ammattikorkeakoulussa medianomiksi opiskeleva Anni Pajari aloitti liitossa opintoihinsa kuuluvan harjoittelun. Harjoittelu kesti n. 5 kuukautta. Pajari teki harjoittelunsa aikana myös
lopputyönsä, vammaisten henkilöiden perhehoidosta kertovan
esittelyvideon. Kuvausapua hän sai Jyväskylän ammattiopiston
media-assistenttiopiskelijoilta. Lisäksi Pajari osallistui Perhehoito-lehden tekoon ja piti Perhehoitoliittoa ja sijaisvanhemmuutta esillä sosiaalisessa mediassa – etenkin Twitterissä, jonne Ajoissa kotiin -kampanjalle perustettiin oma tili. Lisäksi hän
auttoi liiton työntekijöitä monissa viestinnällisissä tehtävissä.
sältöjä. Toimitusneuvoston jäseniä olivat toiminnanjohtaja Raili Bäck-Kiianmaa Pesäpuu ry:stä (varalla projektipäällikkö Pia
Lahtinen), sijaisvanhempi ja Perhehoitoliiton hallituksen jäsen
Hanna Hakala, sosiaalityön johtaja Tiia Perämaa Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:stä, perhehoidon koordinaattori Tuija Raitanen Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksiköstä
sekä liiton edustajina toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen ja
lehden toimitussihteeri Kirsi-Marja Nurminen.
Lehden ilmoitusmyynti ja levikkimyynti ostettiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Ilmoitusmyynti jatkui tuki-ilmoitusten
osalta hyvänä. Ilmoitusmyynnin tuotto kasvoi edelleen, ja tuotto ylitti tavoitteen selkeästi. Myös lehden levikkimyynnin tuotto
kasvoi vuoteen 2013 verrattuna, mutta jäi merkittävästi jälkeen
asetetuista tavoitteista. Tämän vuoksi liitto kilpailutti toimintavuonna ilmoitus- ja levikkimyynnin, ja erityisesti levikkimyyntiin
haettiin kilpailutuksella uusia ideoita. Tarjouksia ei kuitenkaan
tullut kovin monta, ja yhteistyö entisen kumppanin kanssa jatkuu.
Lehden kestotilaushinta oli 60 euroa/vuosi ja määräaikaisen
tilauksen 68 euroa/vuosi.
Lehti painettiin painotalo PunaMustassa Joensuussa.
Perhehoito-lehti
Perhehoitoliiton verkkosivut ovat lehden lisäksi tärkein ulkoisen
viestinnän kanava. Toimintavuonna olivat käytössä uudet nettisivut liiton ja Sinujen sivujen osalta. Elokuussa otettiin käyttöön
myös uudet sijaisvanhemmaksi-sivut. Koska kaikki nettisivut
löytyvät nyt samasta paikasta, on niiden päivittäminen nopeampaa ja sujuvampaa. Sivujen julkaisuohjelma, Poutapilven
P4, on osoittautunut helppokäyttöiseksi ja toimivaksi.
Toimintavuoden aikana omat sivunsa liiton verkkopalvelussa
julkaisivat myös seuraavat alueyhdistykset: Hämeen Perhehoitajat ry, Kainuun Perhehoitajat ry, Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry, Kymenlaakson Perhehoitajat ry, Oulun Seudun Perhehoitajat ry, Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry sekä Uudenmaan
Sijaiskotiyhdistys ry. Lisäksi uudet sivut olivat tekeillä muutamassa yhdistyksessä. Yhdistyksille järjestettiin koulutus uuden
järjestelmän käytöstä huhtikuussa, liittokokouksen aattona.
Koulutukseen osallistui edustajia 9 yhdistyksestä. Yhdistysten
aktiiveilta saadun palautteen mukaan järjestelmä on helppokäyttöinen ja sivupohja selkeä.
Verkkopalveluiden kehittämistyö jatkuu liiton uutiskirjeen
sekä yhdistyksille ja niiden jäsenille tarkoitetun ekstranetin
osalta vuonna 2015. Sijaisvanhemmaksi-sivujen sijaisvanhemmuus-osio ruotsinnettiin toimintavuonna, ja materiaali lisättiin
sivuille alkuvuodesta 2015.
Liiton verkkopalveluissa kävijöiden määrän seuranta muuttui
uusien verkkosivujen käyttöön oton myötä. Kävijämäärää seurataan nyt Google Analytics -työkalun avulla. Sen mukaan koko
palvelussa (sisältää kaikki kolme sivustoa) käytiin 55 769 kertaa. Tähän määrään lisätään vielä vanhoilla perhehoitoliitto.fija sinut.fi-sivuilla käyneet (tammikuu) sekä sijaisvanhemmaksisivuilla käyneiden määrä tammi-elokuussa, joka oli n. 22 890
– reilut 1000 kävijää enemmän kuin edellisenä vuonna tuolla
aikavälillä. Yhteensä kävijöitä on sivuilla siis ollut 78 798. Viime
Perhehoito-lehti on Perhehoitoliiton käyntikortti. Se ilmestyi
vuonna 2014 kuusi kertaa. Sivuja lehdissä oli 36–40 ilmoitusten
määrästä riippuen. Lehden numeroissa käsiteltiin perhehoitoa
eri teemojen kautta. Toimintavuonna teemoja olivat Vahvuutta
perhehoitoon (1/14), Iloa jäsenyydestä (2/14), Mies ja perhehoito (3/14), Yhtä perhettä (Ajoissa kotiin -kampanjan teemanumero 4/14), Kohdakkain ja kasvokkain (Valtakunnallisten lastensuojelun perhehoidon päivien teemanumero 5/14) ja Läheiset ja
perhehoito (6/14). Lehtien painosmäärä oli keskimäärin 6 500,
paitsi Ajoissa kotiin -kampanjan teemanumerossa 9 000 kappaletta. Lähes jokaisessa lehdessä kerrottiin myös meneillään
olevien hankkeiden, kuten vanhusten perhehoidon ja PePPihankkeen kuulumisista. Lehden pääartikkelit julkaistiin myös
Perhehoitoliiton internet-sivuilla pdf-muodossa.
Numeron 4/14 välissä jaettiin nuorille suunnattu 8-sivuinen
Sinut-lehti.
Suurimman osan lehden artikkeleista kirjoittivat lehden toimitussihteeri ja liiton toimihenkilöt, mutta artikkeleita ostettiin
jonkin verran myös ulkopuolisilta. Vakituisia avustajia olivat lehden kolumnistit sekä kuvittajat Anita Polkutie ja Jonna Markkula. Osa lehden kuvituksista hankittiin kuvatoimisto Pixhillistä,
jonka kanssa liitolla on vuosisopimus. Lehdessä käytettiin myös
valokuvaajien Katariina Kamppurin, Petteri Kivimäen, Klaus
Somerkosken ja Petra Tiihosen ottamia kuvia.
Lehden toimitusneuvosto kokoontui vuoden aikana kolme
kertaa. Helmikuussa järjestetyssä tapaamisessa keskityttiin
lehden ulkoasu-uudistukseen. Samoin joulukuun kokouksessa
käytiin läpi uudistuksen mukanaan tuomia muutoksia. Lisäksi
tapaamisissa käytiin läpi jo ilmestyneitä lehtiä ja annettiin palautetta niistä sekä suunniteltiin tulevien lehtien teemoja ja si-
8
Internet-sivut
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
konen
M M AT
ISBN 978-
VA N H E
Keitä sija
isvanhemm
vanhem
at ovat?
mik
miksi? Mil si? Mihin he läh Miksi he ovat läh
tevät läh
teneet sija
laista ark
tiessään
ja ajattel
i heidän
sijaisvanhe isperheissä
eva
än
he haluav t? Mistä he iloi
mtsevat, mih on? Mitä he tek
at sanoa?
evät
in he uup
uvat? Mit
SIJAISVA
ä
NHEMMA
jaisvanhem
T on tut
kimus sija
mu
ude
haastattel
sta
Yhteensä isvanhemmista
un tai tek .
ja situsten ja
58
stin kautta
Arj
rakentuu sijaisvanhemm
vin monen en kolminaisu
an
kuv
a An
ude
pisteessä laista sijaisvanhe sta, jonka sisälle netun, Ajammuutta.
syk
mahtuu
teot ja tun kii huolenpid
hyKolmen
on
A:n
erilaisia teet, joista eri tav sydän: huolenpid leikkaussija
oill
lenpidon isvanhempien ja a ja eri järjestyks on moraali,
suhteita.
sijoitettuje
essä kas
vaa
n lasten
välisiä huo
-
S I JA I S
Perhehoitoliitto lähetti toimintavuoden aikana 9 tiedotetta. Tiedotteiden aiheina olivat tammikuussa uudet nettisivut,
huhtikuussa liittokokouksen kannanotto, toukokuussa Leena
Valkosen tutkimukseen perustuva julkaisu Sijaisvanhemmat,
kesäkuussa ennakkotiedote syyskuun Ajoissa kotiin -kampanjasta, elokuussa varsinainen kampanjatiedote, syyskuussa Keinu-hankkeen päätösseminaari, marraskuussa valtakunnalliset
lastensuojelun perhehoidon päivät sekä Keinu-valokuvanäyttely
päivillä ja joulukuussa Raha-automaattiyhdistyksen avustukset.
Viestintäyrittäjä Noora Jokinen hoiti Keinu-hankkeen viestintää syksyllä ja huolehti muun muassa loppuseminaarin tiedotuksesta ja Keinu-uutiskirjeen sisällöistä.
Toimintavuonna oli käytössä lehdistöseuranta vain Ajoissa
kotiin -kampanjan aikana syyskuussa. Kampanjalla haluttiin
muistuttaa, että sijaisvanhempia etsitään erityisesti kouluikäisille lapsille. Kampanjan tiedotteessa nostettiin myös esiin uusien sijaisvanhemmaksi-sivujen tarinoita. Kampanjan suojelijana
toimi perhekodin äiti, taiteilija ja kirjailija Kaija Juurikkala.
Syys-lokakuussa mediaosumia kertyi enemmän kuin vuosi
sitten, 65 (30). Myös elokuun lopulta on muutama mediaosuma kampanjatiedotteesta. Kampanjasta tai sen aikana järjestetyistä tilaisuuksista kertoivat suuremmista lehdistä esimerkiksi Satakunnan Kansa ja Aamulehti. YLE kertoi kampanja-aikaan
tytöstä, joka valitsi itse sijaisvanhempansa. Juttu sai paljon
myönteistä palautetta.
Ajoissa kotiin -kampanjalle perustettiin syksyllä oma Twittertili, jota piti yllä harjoittelija Anni Pajari. Tili sai syksyn aikana
45 seuraajaa ja sen twiittejä jaettiin ahkerasti – samoin kuin
tilin kautta jaettiin muiden sijaisvanhemmuus- ja perhehoitoaiheisia twiittejä. Esimerkiksi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin uudelleen twiittaus pääkaupunkiseudun kampanjatapahtumasta tavoitti monia kiinnostuneita. Twitter onkin
hyvä kanava seurata sijaisvanhemmuudesta ja perhehoidosta
käytävää keskustelua sekä tavoittaa päättäjiä.
Kampanjalla on myös oma Facebook-sivu, jonka tykkääjämäärä ylitti 1000 toimintavuoden aikana. Monet sivun päivityksistä tavoittivat satoja, jopa tuhansia palvelun käyttäjiä. Eniten
näkyvyyttä vuoden aikana saivat uutiset kansanedustaja Antti
Kaikkosen ja tämän puolison Satu Taiveahon sijaisvanhemmuu-
Leena Val
vuonna sivujen yhteen laskettu kävijämäärä oli 82 462. On kuitenkin vaikea sanoa, ovatko seurantajärjestelmät täysin vertailukelpoisia keskenään.
Sijaisvanhemmaksi-sivujen etusivu oli ensimmäinen palvelussa avattu sivu 9 455 kertaa ja Sinut-etusivu 1860 kertaa.
Suosituinta sisältöä sivuilla olivat muun muassa ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat, ikäihmisten perhehoito, sijaisvanhemmuus ja perhehoidon tuki. Vilkkain päivä palvelussa oli 6.10.,
jolloin sivuilla oli 1769 kävijää. Suurin osa käynneistä kohdistui sijaisvanhemmaksi-sivuihin. Tuolloin kansanedustaja Antti
Kaikkonen kertoi Facebook-päivityksessään, että heistä oli vaimonsa Satu Taiveahon kanssa tullut sijaisvanhempia. Esimerkiksi Ilta-Sanomien tekemää juttua aiheesta oli kommentoinut
yli 300 lukijaa.
Perhehoitoliitto medioissa
951-9813
2-7-1
SIJAIS
Leena Va
lkonen
VANH
EMMA
T
Toimintavuonna ilmestyivät muun muassa Perhehoitoliiton uusi esite
sekä Leena Valkosen tutkimusjulkaisu Sijaisvanhemmat.
desta. Myös kampanjatapahtumista kertoneet päivitykset saivat
hyvin näkyvyyttä.
Perhehoitoliiton Facebook-sivulla oli vuoden 2014 lopussa yli
500 tykkääjää. Sivu avattiin vuoden alussa. Sivulla on kerrottu
liiton ajankohtaisista tapahtumista, kuten koulutuksista ja perhehoitolakiuudistuksen etenemisestä. Samoin sivulla on jaettu
perhehoidosta kertovia uutisia eri puolilta maata.
Yhdistyksistä Etelä-Savon perhehoitajilla, Hämeen perhehoitajilla, Uudenmaan Sijaiskotiyhdistyksellä ja Varsinais-Suomen
SILAVAlla on oma avoin tai suljettu ryhmänsä Facebookissa.
Syyskuussa STT teki pikku-uutisen Keinu-hankkeeseen liittyen Keinun ajattelu- ja toimintamallista. Tämä uutinen julkaistiin monessa lehdessä. Lisäksi Keinu-hankkeen työntekijä Taina
Koponen ja hankkeessa mukana ollut Jessika Järvenpää vierailivat syyskuussa MTV3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä.
Alkuvuodesta AVA-kanavalla nähtiin sarja Mun perhe, jonka
yhdessä jaksossa tutustuttiin sijaisperheessä asuvaan MeriTuuliin. Sarjaan liittyen koottiin Emma&Elias-avustusohjelman
sivuille videomateriaalia sijaisvanhemmuudesta.
Myös vanhusten perhehoito on ollut tiedotusvälineissä esillä. Paljon huomiota sai lokakuussa avattu perhehoitokylä Säde
Kaarinassa. Lisäksi ikäihmisten perhehoito nostettiin kymmenen hyvän uutisen joukkoon Helsingin Sanomien pääkirjoituksen listauksessa niin ikään lokakuussa. YLE:n PS-ohjelma vieraili ikäihmisten perhekodissa Tampereella huhtikuussa.
Perhehoitoliitto oli vuonna 2014 mukana Hyvä ikä -messuilla
Tampereella syyskuussa.
Julkaisut ja muut painotuotteet
Toimintavuonna julkaistiin neljäs uudistettu painos Parasta perhehoitoa – perhehoidon tietopaketista. Tietopaketti oli edel-
9
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
leen liiton myydyin julkaisu. Keväällä julkaistiin tutkija Leena
Valkosen tutkimus Sijaisvanhemmat. Syyskuussa valmistui Keinu-hankkeen opas Kaksoiserikoiselämää Keinun ajattelu- ja toimintamallista.
Uusi Perhehoitoliiton yleisesite valmistui toimintavuonna. Samoin vammaisten henkilöiden perhehoidon esitteestä tehtiin
ruotsinkielinen versio. Lisäksi päivitettiin vammaisten henkilöiden perhehoidon suomenkielinen esite sekä mentoritoiminnan
esite. Liiton visuaalinen ilmeen mukaisesti teetettiin toimintavuonna myös Perhehoitoliiton, lasten ja nuorten perhehoidon
sekä vammaisten henkilöiden perhehoidon roll up -telineet. Aikaisemmin tällainen roll up oli olemassa ikäihmisten perhehoidosta.
Kirsi-Marja Nurminen
Jäsenviestintä
Toimintavuonna yhdistyksille lähetettiin joulukuussa yksi jäsentiedote, joka koottiin liiton uuteen uutiskirjepohjaan. Jäsenkirjeessä viestittiin muun muassa Perhehoitoliiton hallituksen päätöksistä, liiton tarjoamista koulutuksista, perhehoitajille
suunnatuista lomista ja kuntoutuksista ja muista perhehoitoon
liittyvistä ajankohtaisista asioista. Jäsenkirje lähetettiin yhdistysten puheenjohtajille, sihteereille ja tiedottajille.
Yhdistyksille lähetettiin vuoden mittaan sähköpostitse tietoa
ajankohtaisista asioista. SINUT ry:n uutisista puolestaan kerrottiin omissa jäsentiedotteissa.
Myös liiton internet-sivut ovat tärkeä sisäisen viestinnän väline. Esimerkiksi ajantasaiset koulutustiedot ja yhdistysten yhteystiedot löytyvät sieltä.
Varainhankinta
Perhehoitoliitto lähetti toimintavuoden toukokuussa, syyskuussa ja marras-joulukuussa lahjoituspyyntökirjeen pääasiassa
liiton toimintaa lahjoituksin aikaisemmin tukeneille sekä liiton
asiakasrekisterissä oleville, aikaisemmin lehteä tilanneille yrityksille. Toukokuussa lähetetyn kirjeen sisällöstä vastasi varainhankinnan konsultti Salla Saarinen. Kirjeen teemana oli äitienpäivä. Syyskuisen kirjeen sisältönä olivat nuoret ja toukokuinen
Sinujen Linnanmäki-päivä. Joulun alla lähetetyn kirjeen teema
oli ikäihmisten perhehoito.
Vaikuttaminen, verkostot ja yhteistyö
Toimintavuonna vaikuttamistyössä keskityttiin perhehoitolakiesityksen valmisteluun. Perhehoidon kehittämis- ja vaikuttamistyöryhmä kokosi jo alkuvuodesta Lainsäädännön muutostarpeet perhehoidossa -väliraportin (2010) pohjalta esityksen,
joka esiteltiin sosiaali- ja terveysministeriön lain valmistelusta
vastaaville virkamiehille toukokuussa. Elokuussa lakiluonnoksesta pidettyyn nk. pyöreän pöydän keskustelutilaisuuteen Perhehoitoliitosta osallistuivat toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen
ja kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen. Lakiesityksestä tehtiin yhteistyössä Lastensuojelun keskusliiton, Pelastakaa Lapset
ry:n ja Pesäpuun kanssa lehdistötiedote lokakuussa.
10
Perhehoitoliitto järjesti toimintavuonna 2 perhehoidon
asiantuntijapäivää. Syksyn tapaamisessa pohdittiin etenkin
lakiuudistusten vaikutuksia lastensuojeluun.
Perhehoitoliiton varsinainen lausunto perhehoitolakiesityksestä STM:lle oli kattava. Lausunto on ollut luettavissa Perhehoitoliiton nettisivuilla, ja saadun palautteen perusteella
lausuntoon on tutustuttu runsaslukuisesti. Perhehoitolakiesitykseen liittyen yhteydenpito niin perhehoitajien ja perhehoidon eri toimijoiden kuin ministeriönkin kanssa on ollut tiivistä.
Vaikuttamistyötä tehtiin aikaisempien vuosien tavoin sekä
yhteistyöryhmissä että asiantuntija- ja hankeverkostoissa ja
koulutuksissa.
Etelä-Suomen perhehoidon asiantuntijapäivästä on muodostunut jo perinne. Asiantuntijailtapäivä järjestettiin toimintavuonna kaksi kertaa. Tammikuun tapaamisessa alustajina
olivat STM:n hallitussihteeri Liisa Holopainen, joka esitteli perhehoidon lainsäädännön uudistusta sekä Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen, joka esitteli lastensuojelun kuntakyselyn tuloksia. Keskustelua käytiin myös siitä, miten
lapsen tarpeet ja perhehoitajan valmiudet sovitetaan yhteen ja
toteutuuko moniammatillinen yhteistyö. Lokakuun asiantuntijapäivässä Lastensuojelun keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna
Heinonen tarkasteli esityksessään sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain ja perhehoitolakiesityksen vaikutuksia.
Asiantuntijailtapäiviin osallistui yhteensä 50 perhehoidon
asiantuntijaa, kuntien ja järjestöjen työntekijöitä sekä perhehoitajia, jotka edustivat myös yhdistystään. Toimintavuonna
uusina osallistujina olivat muun muassa Etevan sekä Ahvenanmaan Rädda Barnetin edustajat.
Yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa järjestettiin kolme koulutusseminaaria Kokemukset näkyviin – väkivaltatyön
kehittäminen sijaishuollossa -hankkeen tuloksista. Koulutukset järjestettiin Helsingissä, Raumalla ja Seinäjoella. Osallistujia
näissä maksuttomissa koulutuspäivissä oli yli 150, joista suu-
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
rin osa oli sijaisvanhempia ja perhehoitajia. Mukana oli myös
muutamia perhehoidosta kiinnostuneita kuntien työntekijöitä.
Helsinki, Vantaa, Espoo, Rauma, Seinäjoki ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä osallistuivat koulutuspäivien tilaja tarjoilukustannuksiin ja tätä kautta mahdollistivat koulutuspäivien toteutumisen. Koulutuspäivät koettiin tärkeinä, ja niille
toivottiin myös jatkoa.
Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n aloitteesta toteutui
koulutuspäivä perhehoitajien verotuksesta yhdessä Tampereen
kaupungin ja Länsi-Suomen Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimiston kanssa. Kouluttajana toimi Lea Lindroth Uudenmaan verotoimistosta. Lisäksi perhehoitajan eläkkeestä oli kertomassa
Kuntien eläkevakuutuksen Jussi-Pekka Rantanen. Perhehoitajia koulutuspäivään osallistui toista sataa.
Keinu-hankkeen loppuseminaarin yhteydessä syyskuussa
julkaistiin Kaksoiserikoiselämää-opas. Seminaariin ja hankkeen
päättymiseen liittyen toteutettiin erillinen vaikuttamis- ja tiedottamiskampanja hankkeen tuloksista. Muun muassa Kaksoiserikoiselämää-opasta jaettiin laajasti lastensuojelun ja perhehoidon toimijoille ja päättäjille.
PePPi-hanke kolmella toiminta-alueellaan, Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, on levittänyt omalta osaltaan
tietoa sijaisperheiden arjesta ja tuen tarpeista. Tietous perhehoidosta ja perhehoitajan asemasta on lisääntynyt myös Vanhusten
perhehoito -hankkeen ja sen ohjaus- ja johtoryhmän kautta.
Erityisesti sijaisperheiden osalta vaikuttamistyöhön saatiin
lisäpanostusta Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen avulla.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on perhevapaajärjestelmän uudistaminen, johon liittyen toimintavuonna tavattiin silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Perhehoitoliiton lisäksi
tapaamisessa olivat mukana Monikkoperheet ry:n ja Adoptioperheet ry:n edustajat.
Elokuussa Kaikkien perheiden Suomi -hanke järjesti siihen
kuuluvien järjestöjen työntekijöille Linnanmäellä yhteistyöpäivän, jossa järjestöt esittelivät toimintaansa. Päivän aikana työstettiin myös yhteistyötarpeita sekä yhteistyön mahdollisuuksia
järjestöjen kesken. Päivän päätteeksi työntekijät saivat osallistua haastavaan Linnanmäki-kilpailuun. Kaikkien perheiden
Suomi -hankkeen kautta järjestettyyn sosiaalisen median koulutukseen osallistui Perhehoitoliitosta viisi työntekijää.
Perhehoitoliiton perhehoitajista koostuvaan kehittämis- ja
vaikuttamistyöryhmään kuului 22 perhehoitajaa 14 jäsenyhdistyksestä. Kokoontumisia oli kaksi. Jo alkuvuodesta laadittiin
esitys ministeriölle uudistuvaan perhehoidon lainsäädäntöön
Lainsäädännön muutostarpeet perhehoidossa -väliraportin
(2010) pohjalta. Perhehoitoliitto esitti muun muassa perhehoidon toimintaedellytysten sekä perhehoitajien oikeuksien
turvaamista perhehoitolailla sekä sosiaaliturvan uudistamista. Syksyllä työryhmän jäsenet saivat kommentoitavaksi Perhehoitoliiton lausunnon lakiesityksestä. Tapaamisten muistiot
jaetaan sähköpostitse kaikille ryhmään ilmoittautuneille perhehoitajille.
Tapaamiset kuntatoimijoiden kanssa ovat yksi vaikuttamisen
paikka. Toimintavuoden aikana vierailtiin perhehoitajien alueyhdistyksen edustajien kanssa Asiakasohjaus Luotsissa Tampereella, Varsinais-Suomen lastensuojeluyksikössä Kaarinassa
sekä Lahden kaupungin perhehoidossa. Tapaamiset koetaan
puolin ja toisin tärkeiksi keskustelufoorumeiksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän, internetistä
löytyvän Lastensuojelun käsikirjan perhehoidon osuuden päivitys valmistui toimintavuonna. Työryhmässä Perhehoitoliiton
edustajana oli kehittämispäällikkö Lisa Sipilä. Yhteysneuvottelusta kiinnostuneille asiantuntijoille järjestettiin tammikuussa
työkokous. Osallistujia siinä oli 19.
Sukulaissijaisvanhemmille Perhehoitoliitto järjesti tapaamisen, jossa käytiin keskustelua sukulaissijaisvanhempien oman,
valtakunnallisen yhdistyksen perustamisesta ja sen mahdollisuudesta hakeutua Perhehoitoliiton jäsenyhdistykseksi.
Toimintavuonna käynnistyi yhteistyö Ahvenamaan perhehoidon kanssa, josta vastaa Rädda Barnet ax. Ahvenamaalla pidettiin ensimmäinen PRIDE-valmennuskurssi, jonka järjesti
Pelastakaa Lapset ry. Keskusteluja on käyty niin Suomen kuin
Ahvenamaankin perhehoidon lainsäädännöstä ja sen kehittämisestä. Suomen laki on niin kutsuttu baslag, johon Ahvenanmaan
päättäjät tekevät omat lisäyksensä. Toimintavuoden aikana oli
myös esillä ahvenamaalaisten perhehoitajien oma yhdistys ja
sen mahdollisuus liittyä Perhehoitoliiton jäsenyhdistykseksi.
Perhehoidon ja Perhehoitoliiton tunnettuutta lisää vuosittainen valtakunnallinen Ajoissa kotiin -kampanja, jota liitto koordinoi jo seitsemättä kertaa. Toimintavuonna kampanjalla haluttiin
muistuttaa, että sijaisvanhempia tarvitaan erityisesti kouluikäisille lapsille. Rekrytointivastaavien tapaamisia pidettiin toimintavuonna yksi. Yhteydenpito rekrytointivastaavien ja Perhehoitoliiton kesken tapahtui muutoin liiton tiedottajan kautta.
Toimintavuonna Perhehoitoliitto oli mukana seuraavissa muiden toimijoiden kehittämishankkeissa:
• Kokemukset näkyviin – väkivaltatyön kehittäminen sijais-
huollossa -hanke 2009–2014 (RAY), Pelastakaa Lapset ry ja Viola – väkivallasta vapaaksi ry. Jyväskylä, Mikkeli ja
Pieksämäki (Lisa Sipilä)
• Arvokas elämä – lastensuojelu ja perhehoito vammaisten
lasten kehityksen tukena 2011–2014, Keski-Suomen
Vammaispalvelusäätiö (Maria Kuukkanen)
• Tilapäishoidon yhteistyöryhmä, Kehitysvammaisten
Palvelusäätiö (Maria Kuukkanen)
• Palma – hyvinvointipalvelujen järjestämisen uudet
mahdollisuudet, Diakonia ammattikorkeakoulu (Raija
Leinonen)
Perhehoitoliitto oli vuonna 2014 jäsenenä Opintotoiminnan
Keskusliitossa, Lastensuojelun Keskusliitossa, Pesäpuu ry:ssä,
Kehitysvammaliitossa, SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys
ry:ssä, Sosiaalialan työnantajat ry:ssä, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:ssä ja Raha-automaattiyhdistyksessä.
Liitolla oli edustaja Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen varajäsenenä, sijaishuollon neuvottelukunnassa ja kansainvälisten
asiain neuvottelukunnassa sekä Kehitysvammaliiton valtuustossa. Pesäpuun hallituksessa Perhehoitoliitolla oli yksi edustaja.
Pesäpuun hallituksen nimeämä PRIDE-toimikunta koostuu
Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliiton ja Pesäpuun edusta-
11
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
jista. Toimikunnan keskeinen tehtävä on turvata PRIDE-valmennuksen laatu. PRIDE-valmennuksen käyttöoikeus on Pesäpuulla ja copyright-oikeudet Perhehoitoliitolla ja Pelastakaa Lapset
ry:llä. Kevään aikana toimikunnan työskentely keskittyi yhteisen, RAY:lta haettavan perhehoidon tuen kehittämishankkeen
suunnitteluun. Hankkeen hakijana toimi Perhehoitoliitto yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa.
Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja on toimintavuonna käynnistyneen Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ohjausryhmän
jäsen. Toiminnanjohtaja kuuluu myös valtakunnalliseen toiminnanjohtajien seuraan, jonka vuosittaiset kokoontumiset järjestyvät RAY:n tukemina.
Kansainvälinen yhteistyö
Toimintavuonna NOFCA:n (Nordic Foster Care Association) tapaamiseen Tanskassa ei osallistuttu.
Toiminnanjohtaja osallistui Irlannissa pidettyyn IFCO:n (International Foster Care Organisation) konferenssiin.
Perhehoitajien tukeminen
Perhehoitajien tukeminen on Perhehoitoliiton järjestölähtöinen
perustehtävä. Perhehoitajien pääasiassa puhelimitse tapahtuvan neuvonnan, ohjauksen ja konsultoinnin lisäksi perhehoitajien tuen saantia ja paranemista pyritään edistämään yhteistyöverkostoissa ja koulutusten myötä.
Järjestölähtöinen perhehoitajien tukeminen
miseen. Aluehallintovirastoon tehtävien kantelujen yhteydessä
perhehoitajaa ohjataan käyttämään sosiaaliasiamiehen palvelua. Lausuntoja, esityksiä ja valituskirjelmiä tehtiin vuoden aikana kaikkiaan lähes 20.
Vapaaehtoiset vertaisasiantuntijat
Perhehoitoliiton työntekijöiden lisäksi sijaisvanhemmat ja perhehoitajat saivat neuvontaa ja ohjausta vapaaehtoisina vertaisasiantuntijoina toimivilta perhehoitajilta. Pääosin tuki ja
neuvonta tapahtui puhelimitse. Vertaisasiantuntijoita oli toimintavuonna 13. Saatujen tietojen mukaan vertaisasiantuntijoille ja yhdistysten toteuttamaan neuvonta- ja kriisipuhelinpalveluun tuli vuoden aikana noin 150 yhteydenottoa.
Liitto järjesti vapaaehtoisina vertaisasiantuntijoina toimiville tapaamisen, johon kuitenkin osallistui vain yksi perhehoitaja.
Vertaisryhmätoiminta
Koulutuksen saaneiden vertaisryhmäohjaajien työkokoustapaamiseen osallistui 7 ohjaajaa. Työkokouksessa käsiteltiin muun
muassa eri kuntien vertaisryhmäohjaajien toimintamuotoja
sekä palkkioita. Päivän aikana työstettiin Perhehoitoliiton vertaisryhmäohjaajien palkkiosuositusten malli. Perhehoitoliiton
saamien tietojen mukaan toimintavuonna toteutui 4 alueellista vertaisryhmää, joissa oli osallistujia 38. Ryhmät kokoontuivat 7–10 kertaa. Osa vertaisryhmäohjaajista on myös Pesäpuun
kouluttamia Ihan Iholla -ohjaajia. Vuodelle 2015 ideoitiinkin yhteistä työkokousta vertaisryhmä- ja Ihan iholla -ohjaajille.
Perhehoitoliitto ylläpiti ja päivitti liiton nettisivujen vertaisryhmäohjaajapankkia. Perhehoitoliiton kouluttamien vertaisryhmäohjaajien on mahdollisuus saada liiton kustantamana
ryhmätyönohjausta, jota toimintavuonna ei käytetty.
Neuvonta, ohjaus ja konsultaatio
Perhehoitajien työnohjaajat
Perhehoitajat tarvitsevat monenlaisissa asioissa ja tilanteissa
neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota. Konsultaatiotarpeet liittyvät useimmiten toimeksiantosopimukseen, lainsäädäntöön,
perhehoitajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin, viranomaispäätöksiin ja muutoksenhakuprosesseihin. Toimintavuonna lisääntyivät edelleen sukulaissijaisvanhemmuuteen sekä yhteistyöhön
sosiaalityöntekijöiden ja/tai lasten vanhempien kanssa liittyvät
kysymykset. Muun muassa sijoitettujen lasten ja heidän vanhempiensa välisten tapaamisten tiheys mietitytti sijaisvanhempia.
Perhehoitoliittoon tuli toimintavuoden aikana lähes 900 yhteydenottoa. Suurin osa yhteydenottajista oli perhehoitajia ja
sukulaissijaisvanhempia. Jonkin verran yhteydenottoja tulee
kuntien työntekijöiltä sekä sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneilta. Myös perhehoitajia edustavat yksityiset asianajajat ja
sosiaaliasiamiehet ottavat perhehoitaja-asiakkaansa asiassa
yhteyttä Perhehoitoliittoon.
Yli puolet toimeksiantosopimusta koskevista yhteydenotoista
käsitteli riittämätöntä tukea. Myös verotukseen liittyvät kysymykset mietityttivät yhteydenottajia. Yhteydenotoista osa johtaa muutoksen haun tai oikaisuvaatimusten laatimisessa autta-
12
Liitto ylläpiti ja päivitti nettisivuillaan työnohjaajapankkia, jonka
kautta perhehoitajat ja perhehoidon sosiaalityöntekijät voivat
löytää työnohjaajiksi Perhehoitoliiton järjestämän täydennyskoulutuksen käyneitä työnohjaajia.
Lainopillinen puhelinneuvonta
Perhehoitajien maksutonta lainopillista puhelinneuvontaa hoiti
toimintavuonna Lakipalvelu Jarkko Helminen.
Kuntoutus-, lomitus- ja tuettujen lomien tuki
Perhehoitajille suunnattuja Kelan Aslak®-kuntoutuksia saatiin
toimintavuodelle yksi jaksotuksella 5+5+5+5 päivää. Aslak®kuntoutukseen osallistui 10 perhehoitajaa. Kuntoutuksen toteutuksesta vastasi KK-Kunto ja kuntoutus toteutettiin Varalan urheiluopistolla Tampereella.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön järjestämää perhelomitusta sai toimintavuonna 3 perhehoitoperhettä, joissa oli 13 sijoitettua lasta. Kaikki perheet asuivat eri kunnissa. Sijoittaja-
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
kuntia oli 6. Lomituspäiviä oli yhteensä 47, jotka koostuivat 10
eri lomitusjaksosta.
Perhehoitoliitto sai toimintavuodelle 2014 Maaseudun Terveys- ja Lomahuollolta kuusi tuettua perhelomaa. Kylpylähotelli
Kyyhkylän lomajaksolle helmikuussa osallistui 9 perhettä, joissa
oli 9 aikuista ja 30 lasta. Kuortaneen urheiluopiston lomajaksolle helmikuussa osallistui 10 perhettä, joissa oli 20 aikuista ja 42
lasta. Kylpylähotelli Kivitipun lomajaksolle maaliskuussa osallistui 10 perhettä, joissa oli 20 aikuista ja 45 lasta. Kylpylähotelli
Sanin lomajaksolle kesäkuussa osallistui 9 perhettä, joissa oli
18 aikuista ja 35 lasta. Kuortaneen urheiluopiston lomajaksolle heinäkuussa osallistui 12 perhettä, joissa oli 23 aikuista ja 41
lasta. Kylpylähotelli Kivitipun lomajaksolle lokakuussa osallistui
13 perhettä, joissa oli 27 aikuista ja 29 lasta.
Yhteensä lomatukea sai 63 perhettä. Osallistujamäärä oli yhteensä 339, joista lapsia oli 222.
Kirsi-Marja Nurminen
Koulutustoiminta
Toimeksiantosuhteisen perhehoidon erityisyyden takia liitto pyrkii järjestämään koulutuksia yhteisinä perhehoitajille ja sosiaalityöntekijöille. Yhteisissä koulutuksissa voidaan hyödyntää perhehoitajien esiin tuomia kokemuksia ja tarpeita ja näin yhteistyössä
kouluttautua ja kehittää perhehoitoa. Perhehoitajille koulutus on
yksi tuen muoto, johon perhehoitajalla on perhehoitajalain mukaan oikeus. Oikeuden lisäksi täydennyskoulutukseen osallistumista pidetään nykyisin myös perhehoitajan velvollisuutena.
Parasta perhehoitoa – perhehoidon tietopaketti ja sen sisältämä toimeksiantosopimuslomake ovat hyvä perusta koulutukselle. Perhehoitoliitto vastaa myös PRIDE-kouluttajakoulutuksen 9. tapaamisen osuudesta. Perhehoitoliitosta voidaan tilata
myös valmennuksen 9. tapaaminen uusille perheille. Koulutus
on hyvä vaikuttamisen paikka niin perhehoitajan aseman kuin
perhehoidon tuenkin osalta. Liitto painottaa koulutuksissa vahvasti perhehoitajan oikeutta saada sijoittajalta perhehoidon toimintaohje jo ennen valmennusta. Uusille perheille pitää kertoa
myös sijoittajan velvoitteista ja sijoittajan tarjoamista tukimuodoista. Valmennuksen 9. tapaamisessa käydään läpi muun muassa toimeksiantosopimuksen tekeminen ja tekemisen edellyttämät neuvottelut.
Toimintavuonna pidetyt seminaarit ja koulutukset:
•
•
•
•
•
•
29.1.–31.1.2014 Kehitysvammaisten perhehoidon koulutta-
jakoulutus, Jyväskylä, 12 osallistujaa, joista 3 perhehoitajaa
ja 9 perhehoidon työntekijää
11.–13.2.2014 Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus, Jyväskylä, osallistujia 18
18.3.2014 Perhehoidon tietopakettikoulutus perhehoitajille ja sosiaalityöntekijöille, osallistujia 28
18.3.2014 PRIDE-kouluttajakoulutus, valmennuksen 9.
tapaaminen, 16 osallistujaa
20.3.2014 alk. Mentorikoulutus perhehoitajille ja perhehoi-
don työntekijöille, Ikaalinen, osallistujia 19
25.3.2014 Täydennyskoulutus PRIDE-kouluttajille Keva-
perhehoidosta, Helsinki, 4 osallistujaa
Petra Hellmanin, Sanna Monosen ja Reetta Lehdon perheet
osallistuivat tuetulle perhelomalle Mikkelin Kyyhkylässä helmikuussa
2014.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
25.3.2014 Perhehoidon infokoulutus Helsingissä, 8 osallis-
tujaa (Väestöliiton lapsettomuusklinikan tilauskoulutus)
8.4.2014 Vanhusten perhehoito kunnan palveluvalikossa – Familjevård för de äldre -seminaari, Pietarsaari, 50 osallis-
tujaa (Finlands Svenska Socialstyrelsen FSSF:n tilauskoulutus)
24.4.2014 Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan verotus ja eläkevakuuttaminen, Tampere, yhteistyössä Perhehoito
kumppanit Suomessa Oy:n (PKS), Pelastakaa Lapset ry:n, Tampereen kaupungin Asiakasohjaus Luotsin ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa, yli 100 osallistujaa
8.5.2014 Seminaari ikäihmisten perhehoidosta Kemi-Torni-
on alueella, Tornio, 33 osallistujaa
19.–21.5.2014 Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus, Jyväskylä, 22 osallistujaa
5.–6.6.2014 Ikäihmisten perhehoitajien koulutus- ja virkis-
tyspäivät, Nokia, 21 osallistujaa
19.8.2014 Valtakunnallinen mentoritoiminnan kehittämis-
päivä, Tampere, 28 osallistujaa
28.8.2014 (alk.) Keski-Suomen ikäihmisten ja kehitysvam-
maisten henkilöiden perhehoidon prosessikoulutus (4 + 1 päivää), osallistujia 10 kunnasta vaihdellen 20–27
11.9.2014 Ikäihmisten perhehoito Kaakkois-Suomen alueel-
la, Lappeenranta, 36 osallistujaa
16.9.2014 Tunteet tuulemaan – keinu keinumaan, Keinu - voimauttavat taidemenetelmät osaksi lastensuojelun per-
hehoidon tukitoimia -hankkeen loppuseminaari, Helsinki, 120 osallistujaa
16.9.2014 Perhehoitoseminaari, Taivalkoski, 35 osallistujaa (järjestäjä Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hanke)
1.10.2014 alk. Mentorikoulutus perhehoitajille ja perhehoi-
don työntekijöille, Ikaalinen, 17 osallistujaa
4.10.2014 Satakunnan sijaisvanhempien 30-vuotisjuhla ja koulutuspäivä, Harjavalta, 21 osallistujaa
13
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
• 6.10.2014 PRIDE-kouluttajakoulutus, valmennuksen 9.
tapaaminen, 16 osallistujaa
• 16.10.2014 Perhehoidon työnohjaajien täydennyskoulutus, Espoo, 6 osallistujaa
• 28.–29.10.2014 Ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivät, Jyväskylä, 45 osallistujaa
• 3.11. ja 1.12.2014 Koulutuspäivä kriisi- ja lyhytaikaisille
perhehoitoperheille, Oulu, 32 osallistujaa (Oulun kaupungin tilauskoulutus)
• 12.–13.11.2014 Lastensuojelun perhehoidon päivät, yhteis-
työssä Pesäpuun ry:n kanssa, Jyväskylä, osallistujia 12.11. 272 ja 13.11. 260
• 15.–16.11.2014 Etelä-Karjalan perhehoitajat ry:n 20-vuosi
juhla, koulutus-ja juhlaviikonloppu, Jaakkiman opisto,
Ruokolahti, 25 osallistujaa
• 26.–27.11.2014 Koulutuspäivät kehitysvammaisia hoitaville perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille, yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa, Tampere, 58 osallistujaa
• 28.11.2014 Yhdistyksen perustaminen, koulutus- ja keskus-
telutilaisuus sukulais- ja läheissijaisperheille, Jyväskylä, 12 osallistujaa
• 2.12.2014 Ikäihmisten perhehoito Pirkanmaalla -seminaari, Tampere, 40 osallistujaa
Keinu keinumaan – tunteet tuulemaan -koulutukset
•
•
•
•
•
•
•
27.3.2014 ,Pieksämäki
9.6.2014, Siilinjärvi
5.9.2014, Espoo
24.9.2014, Järvenpää
30.9.2014, Jyväskylä
11.10.2014, Heinola
6.11.2014, Pori
Osallistujia Keinu-koulutuksissa yhteensä 431
Kaikkiaan koulutuksiin osallistui n. 1550 henkilöä.
Toimintavuonna suunniteltiin uusi koulutus Yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet – vuorovaikutuksen merkitys perhehoidon yhteistyössä. Koulutus ei kuitenkaan toteutunut vähäisen
kiinnostuksen johdosta.
Toimintavuonna Perhehoidon tietopaketti -koulutukset eivät
toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Toisaalta Perhehoitoliitolta tilattiin muun muassa koulutus kriisi- ja lyhytaikaisina toimiville perhehoitajille.
Perhehoitajille suunnatut, vertaistukeen perustuvat ryhmät
•
•
•
14
17.–18.5.2014 Rikasta Rakasta – perhehoitajien parisuhde-
kurssi, Laukaa, 18 osallistujaa
3.10.2014 Sukulaissijaisvanhempien verkostoviikonloppu, Ikaalinen, 15 osallistujaa
11.–12.10.2014 Ensimmäinen Minä yksin – perhehoitajana,
sijaisvanhempana – perhehoidon kentässä –vertaisviikon-
loppu yksin toimiville perhehoitajille, Ikaalinen, 18 osallistujaa
Riittävän hyvä sittenkin -vertaisviikonloppu sijoituksen katkeamisen kokeneille sijaisvanhemmille ei toteutunut vähäisen kiinnostuksen johdosta.
Yhdistysten toiminnan tukeminen
sekä liiton ja yhdistysten välisen
yhteistyön vahvistaminen
Yhdistysten toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen on
yksi Perhehoitoliiton strategian painopistealue. Tavoitteena
ovat toimivat ja osaavat jäsenyhdistykset, jotka ovat voimavara
jäsenilleen ja liitolle.
Kevään liittokokouksen yhteydessä järjestettiin yhdistysten
vastaaville nk. yhdistysilta, johon osallistui 20 perhehoitajaa 11
alueyhdistyksestä. Yhdistysillan ohjelmassa oli muun muassa
rahoituspäällikkö Amanda Majasaaren esitys yhdistystoiminnasta otsikolla ”Hyvä hallinto – mielekäs toiminta”. Lisäksi hän
esitteli RAY:n jäsenjärjestöavustusta. Toimistosihteeri Leena
Havila-Jokinen esitteli jäsenrekisteriä ja yhteistyötä sen käytössä. Pirjo Hakkarainen kertoi perhehoidon lainsäädännön kehittämisen tarpeista ja tilanteesta ja Maria Kuukkanen vanhusten perhehoidosta ja perhehoitajien mahdollisuudesta liittyä
yhdistysten jäseneksi.
Yhdistysillassa kootun palautteen mukaan yhdistysväelle tärkeitä liiton tehtäviä ovat muun muassa edunvalvonta, liiton työntekijöiden vierailut yhdistyksiin, rahalliset avustukset,
yhdistysaktiiveille järjestetyt tilaisuudet, Perhehoito-lehti, yhteinen jäsenhankintakampanja, nuorten jälkihuollon aseman
parantaminen, nettisivupohjien ylläpito ja ruotsinkielisen jäsenistön saaminen mukaan toimintaan.
Toimintavuonna alueellisia yhteistyötapaamisia kuntatoimijoiden kanssa järjestettiin yhdessä Päijät-Hämeen Sijaisvanhempien, Pirkanmaan perhehoitajien ja Varsinais-Suomen Sijoituslasten Vanhempien kanssa.
Perhehoitoliiton työntekijä oli mukana juhlavuosiaan viettäneiden yhdistysten, Satakunnan Perhehoitajat ry:n, Satakunnan
Sijaisvanhemmat ry:n, Kymenlaakson Perhehoitajat ry:n ja Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry:n juhlapäivissä. Juhlan yhteydessä
koulutusta järjestettiin Etelä-Karjalassa ja Satakunnan sijaisvanhempien tilaisuudessa.
Liiton tavoite on tukea yhdistysten toimintaa myös perhehoidon kehittämis- ja vaikuttamistyöryhmän avulla. Ryhmään
toivotaan edustaja jokaisesta yhdistyksestä. Toimintavuoden
aikana kehittämis- ja vaikuttamistyöryhmässä oli edustus 14
yhdistyksestä, ja ryhmä kokoontui 2 kertaa. Tapaamisten muistiot lähetetään sähköpostitse kaikille ryhmässä mukana oleville.
Perhehoitajien jäsenyhdistystoiminta on haasteellista, eikä
aina ole helppoa löytää aikaa yhdistystoiminnalle perhehoitotehtävän ohessa. Lisäksi uusien vapaaehtoisten toimijoiden
löytäminen, jäsenmäärän lisääminen ja jäsenistön aktivoiminen on usein yhdistysten huolenaiheena. Uusien sijaisperheiden ja perhehoitajiksi ryhtyvien tulisi saada tietoa ja mielellään
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
Elli Ristiharju
tää odottavien jäsenhakemusten määrä, on luku 4097. Vuosi
sitten vastaava luku oli 3 965. Jäsenmäärä kasvoi siis vuoden
aikana 132 jäsenellä.
Jäsenrekisteristä yhdistysten jäsensihteerit saavat muun muassa jäsenluettelot ja osoitetarrat. Sen kautta yhdistyksen on
mahdollista laittaa myös ryhmäsähköpostia jäsenilleen. Yhdistyksiä on tuettu jäsenrekisterin käyttöönotossa ja annettu yhdistyskohtaista neuvontaa ja ohjausta.
Toiminta-avustukset, apurahat ja huomioimiset
Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry juhli 30 toimintavuottaan muun
muassa muistamalla ansiomerkein pitkään toimineita perhehoitajia.
alueyhdistyksensä esite jo PRIDE-valmennuksen 9. tapaamisessa. Erityisesti vanhusten perhehoitajien liittymistä alueensa yhdistykseen tuettiin toimintavuoden aikana.
Perhehoitoliitto tiedotti OK-opintokeskuksen järjestämistä
alueellisista ja verkossa toteutettavista yhdistystoiminnan koulutuksista.
Yhdistystoiminnan tuki
Perhehoitoliiton jäsenyhdistykset saivat pyytäessään ohjausta
ja neuvontaa muun muassa yhdistyksen talouden hoidossa ja
lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden toteuttamisessa. Yhdistyksiä autettiin myös omien internet-sivujen tekemisessä.
Tukea oli mahdollisuus saada myös yhdistysten erityistilanteissa. Tukeminen ja neuvonta tapahtuivat pääosin puhelimitse.
Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen laskutus
Perhehoitoliitto ylläpitää jäsenyhdistystensä jäsenrekisteriä ja
perii keskitetysti yhdistysten jäsenmaksut. Jäsenrekisteri on jäsenyhdistysten käytettävissä ja päivitettävissä internetin kautta. Jäsenrekisterin mahdollistama perhelaskutus toteutettiin
toimintavuonna neljännen kerran.
Vuoden lopussa yhdistyksissä oli jäseniä yhteensä 4060. Kun
tähän lukuun lisätään jäsenrekisterissä yhdistysten hyväksyn-
Perhehoitoliitto tuki jäsenyhdistystensä toimintaa jäsenmäärään perustuvalla toiminta-avustuksella. Toiminta-avustus on
100 euroa yhdistyksille, joissa on 100 jäsentä. Avustus lisääntyy 100 eurolla kutakin alkavaa sataa jäsentä kohti. Avustukset
jaettiin yhdistyksille, jotka toimittivat liittoon kyseisen vuoden
toimintasuunnitelman ja talousarvion, edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöstiedot.
Toimintavuonna avustuksen saivat Kainuun Perhehoitajat ry,
Keski-Suomen Perhehoitajat ry, Satakunnan Sijaisvanhemmat
ry, Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry, Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry, Etelä-Pohjanmaan Sijaisvanhemmat ry, Helsingin Psykiatriset Perhehoitajat, Kymenlaakson Perhehoitajat ry, Oulun
Seudun Perhehoitajat ry, Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys ry, Hämeen Perhehoitajat ry ja Satakunnan Perhehoitajat ry. Kaikkiaan avustusta jaettiin 2 600 euroa.
Vilho Kovalaisen muistorahastosta sekä Perhehoidon tukirahastosta ei myönnetty toimintavuonna apurahoja.
Liitto muisti jäsenyhdistyksiä niiden tasavuosipäivinä (10, 20
ja 30) hallituksen päätöksen mukaisesti.
Juhlavuotta toimintavuonna viettivät Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry (20 vuotta), Kymenlaakson Perhehoitajat ry (30
vuotta), Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry (30 vuotta), PäijätHämeen Sijaisvanhemmat ry (30 vuotta), Satakunnan Perhehoitajat ry (30 vuotta) ja Satakunnan Sijaisvanhemmat ry (30
vuotta).
Perhehoitoliitto myönsi vuonna 2014 sijaisvanhemmille ja
perhehoitajille 27 hopeista ansiomerkkiä yli viiden vuoden toiminnasta perhehoitajana, 30 kultaista ansiomerkkiä yli 10 vuoden toiminnasta perhehoitajana ja 11 ansiomitalia yli 20 vuoden
toiminnasta perhehoitajana.
15
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
4 Keinu-hanke: voimauttavat
taidemenetelmät osaksi lastensuojelun
perhehoidon tukitoimia
Keinu-hanke sai Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen
vuosille 2011–2014. Hankkeen avulla lähdettiin juurruttamaan
voimaannuttavia taidemenetelmiä osaksi lastensuojelun perhehoidon tukitoimia. Keinu-hankkeen tarkoitus ja tavoite oli tuottaa perhehoitoon yhteisötaiteeseen ja voimaannuttaviin taidemenetelmiin perustuva uudenlainen tuen muoto.
Viimeisenä toimintavuonna hankkeessa keskityttiin Keinuajattelu- ja toimintamallin auki kirjoittamiseen sekä siihen liittyviin koulutuksiin. Vuoden aikana valmistui Kaksoiserikoiselämää-opas Keinu-ajattelu- ja -toimintamallista. Opas julkaistiin
Keinu-hankkeen loppuseminaarissa, ja sitä painettiin syksyn
2014 aikana yhteensä 1200 kappaletta. Opas jaettiin kaikille
osallistujille Keinu keinumaan – tunteet tuulemaan -koulutuksissa, Keinu-hankkeen loppuseminaarissa, perhehoidon valtakunnallisilla päivillä sekä PRIDE-kouluttajille. Lisäksi opasta ja
siitä tehtyä tiivistelmää postitettiin myös eri vaikuttajatahoille.
Tiivistelmä oppaasta on luettavissa Perhehoitoliiton internetsivuilla.
Tunteet tuulemaan – Keinu keinumaan -koulutuksia pidettiin vuoden 2014 aikana yhteensä seitsemän. Ne oli suunnattu
erityisesti perheeseen sijoitettujen lasten vanhemmille, sijaisvanhemmille sekä sosiaalityön ammattilaisille ja opiskelijoille.
Koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasivat Keinu-hankkeen työntekijät Marja-Riitta Linna ja Taina Koponen.
Lisäksi mukana koulutuksissa olivat psykodraamaohjaaja Kaija
Parviainen sekä kokemusasiantuntijat Keinu-ryhmästä: sijaisperheessä asunut sijoitettu nuori Jessika Järvenpää sekä lapsensa huostaanoton kokenut äiti Mareena Heinonen. Koulutukset olivat osallistujille ilmaisia, ja niitä järjestettiin vuoden 2014
aikana seuraavasti: Pieksämäki 27.3., Siilinjärvi 9.6., Espoo 5.9.,
Järvenpää 24.9., Jyväskylä 30.9., Heinola (Lahden perhehoito)
11.10. ja Pori 6.11.
Hankkeesta vuodelle 2015 siirtyvillä rahoilla päätettiin järjestää vielä kolme koulutusta keväällä 2015. Paikkakunnat ovat
Tampere, Turku ja Oulu. Vuoden 2014 aikana koulutuksiin osallistui yhteensä 431 henkilöä. Kevään 2015 koulutuksiin varattiin
osallistumismahdollisuus 90 henkilölle. Koulutus on hankkeen
jälkeen edelleen tilattavissa, ja Perhehoitoliitto on sitoutunut
jatkamaan Keinu-ajattelu- ja -toimintamallin juurruttamistyötä
yhteistyössä ”Keinun äitien” Marja-Riitta Linnan ja Taina Koposen kanssa.
Keinu-toimintamalli valittiin mukaan vuoden 2014 sosiaalialan asiantuntijapäivien Hyvä käytäntö -kilpailuun. Keinu-
16
Kirsi-Marja Nurminen
Keinu-hankkeen loppuseminaari pidettiin Helsingissä 16.9. Samalla
julkaistiin opaskirja Kaksoiserikoiselämää. Keinu-hankkeen
työntekijät Marja-Riitta Linna ja Taina Koponen opastivat osallistujat
Keinun aarteelle.
hankkeen työntekijät olivat kertomassa Keinusta sosiaalialan
asiantuntijapäivillä Helsingissä työpajassa Vuorovaikutus paremmaksi sijaishuollossa. Lisäksi Keinu oli mukana Perhetutkimuksen päivillä Jyväskylässä työpajassa Perhesuhteet lastensuojelussa sekä lastensuojelun perhehoidon valtakunnallisilla
päivillä Jyväskylässä omana työpajanaan.
Keinu-hankkeen työntekijä Marja-Riitta Linna toi päiville voimauttavan valokuvan näyttelyn, jossa oli esillä Keinu-hankkeessa toteutettuja voimauttavan valokuvan projekteja. Näyttely kantoi nimeä Ihan tavallinen kaksoiserikoiselämä. Näyttely oli
esillä helmikuun 2014 ajan myös Kuopion valokuvakeskuksessa
osana Lempeä Katse III -näyttelyä, jonka avajaisiin myös Keinu-ryhmäläiset oli kutsuttu. Näyttelyn näki noin 2000 henkilöä.
Keinu-ryhmäläisille järjestettiin myös oma muisteluilta ryhmätoiminnan päätyttyä. Keinu-hankkeen ohjausryhmä kokoontui
toimintavuonna kerran.
Syksyn 2014 aikana järjestettiin yhteistyössä media-alan ammattilaisen Noora Jokisen kanssa tiedotus- ja vaikuttamiskampanja, jonka avulla haluttiin erityisesti lisätä tietoisuutta Keinuajattelu- ja -toimintamallista sekä koulutuksista. Noora Jokinen
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
teki Kaksoiserikoiselämää-oppaasta tiivistelmän, hoiti tiedotusta Keinu-hankkeen loppuseminaarista, laati tiedotteita ja
osoitelistaa Keinu-oppaan postitusta varten ja teki materiaalin
Keinun omaan uutiskirjeeseen, joka lähetettiin toimintavuonna
kerran ja tammikuussa 2015 toisen kerran.
Tieto Keinu-hankkeesta on hankkeen päättyessä tavoittanut
eri tavoin arviolta yli miljoona ihmistä. Vuoden 2014 aikana lehtijuttuja, joissa Keinu tuli esille, tehtiin Meidän perhe -lehteen,
Laukaa-Konnevesi-lehteen, Perhehoito-lehteen, Helsingin Sanomiin, Pieksämäen Sanomiin, Kasper-lehteen ja Kotivinkkiin.
Hankkeen työntekijät olivat kertomassa Keinusta Radio Deissä,
Radio Jyväskylässä ja MTV 3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä.
Myös Perhehoitoliiton uudistuneille internet-sivuille tehtiin Keinulle oma sivut.
Toimintasuunnitelmassa ollutta cd-levykampanjaa ei päästy
toteuttamaan, koska musiikin tekijöiden ja Raha-automaattiyhdistyksen välinen Teosto-korvausasia jäi vaille ratkaisua.
Keinu-hankkeen loppuseminaari järjestettiin Helsingissä hotelli Arthurissa 16.9.2014. Seminaarissa kerrottiin hankkeen tuloksista ja julkaistiin Kaksoiserikoiselämää-opas. Voimaantumisteorian kehittäjä Juha Siitonen esitteli Keinu-ajattelumallin
pohjalla olevat yksilön voimaantumisen ydintekijät. Lisäksi psykodraamaohjaaja Kaija Parviainen, Keinu-hankkeen työntekijät sekä kokemusasiantuntijat Mareena Heinonen ja Jessika
Järvenpää tekivät yhdessä seminaariyleisön kanssa näkyväksi
päivän teemaa. Seminaari päättyi Antti Kleemolan orkesterin
Keinu-konserttiin, jossa lavalla nähtiin myös osa Keinu-ryhmäläisistä. Seminaariin osallistui noin 120 henkilöä.
Keinu-hanke on ollut lastensuojelun kentällä ja varmasti
myös RAY-hankkeiden joukossa poikkeuksellinen. Se sai alkunsa kokemusasiantuntijoiden aktiivisuudesta Perhehoitoliiton
ulkopuolelta, ja hanketyössä käytettiin vaikuttamisvälineenä
vahvasti taidetta. Nämä kaksi asiaa ovat olleet Keinun vahvuus.
Kokemusasiantuntijuuden avulla tehtiin näkyväksi ja saatiin todellista tietoa perhehoidon arjesta. Taiteen avulla päästiin työskentelemään ja vaikuttamaan tunnetasolla. Molemmat asiat
ovat tärkeitä, kun halutaan saada aikaan todellista muutosta.
Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen ja taide ovat olleet
toisaalta myös Keinu-hankkeen suurimmat haasteet, koska ne
ovat vielä uusia asioita lastensuojelun perhehoidon kehittämistyön välineinä. Totutuista tavoista poikkeaminen on herättänyt
myös jossain määrin vastustusta. Keinu on tästä huolimatta onnistunut tekemään näkyväksi asioita, jotka ovat kehittämistyössä jääneet aikaisemmin sivuun.
Hankkeen päättyessä lastensuojelu kokonaisuudessaan elää
murrosvaihetta. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen
Kuntaliitto antoivat keväällä 2014 ensimmäisen lastensuojelun laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4). Siinä korostetaan lastensuojelutyön eettisyyttä sekä
lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta. Laatusuositukset
haastavat lastensuojelun parissa toimivia pohtimaan lapsen
etua. Keinu-hankkeessa tuotettu materiaali antaa välineitä tähän tehtävään.
Keinu-hanke on ollut uutta luova prosessi, ja sen avulla on
vaikutettu laajaan joukkoon ihmisiä. Hankkeen aikana on tuotettu materiaalia, jota voidaan hyödyntää perhehoidon eri osa-
Kirsi-Marja Nurminen
Keinu-hankkeen voimauttavan valokuvan projektia esiteltiin
valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä Jyväskylässä
marraskuussa.
puolten kanssa työskenneltäessä ja heitä koulutettaessa. Hanke
on myös tuottanut ituja uudenlaisen ajattelukulttuurin leviämiseen lastensuojelun perhehoidossa ja myös laajemmin lastensuojelussa. Hanke on tehnyt taiteen ja koulutuksen avulla näkyväksi perheeseen sijoitetun lapsen perheeseen kuulumisen
kokemusta, perheeseen sijoitetun lapsen voimaantumisen perustan vahvistumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä sijoitetun lapsen ja hänen ympärillään elävien tunnesuhteiden merkitystä. Se
on myös osoittanut, että taidemenetelmät olisivat upea ja toimiva tapa tukea perheeseen sijoitettuja lapsia ja nuoria, heidän
vanhempiaan ja läheisiään sekä sijaisperheitä.
Keinun juurruttamistyötä ehdittiin 3-vuotisen hankkeen aikana saada vasta alulle. Keinun saaminen osaksi perhehoidon
tukea vaatii vielä hankkeessa tuotetun Keinu-toimintamallin
jatkokehittämistä, Keinu-ajattelumallin juurruttamistyön jatkamista sekä rakenteiden luomista käytännön Keinu-toiminnalle.
Niissä paikoissa, joissa Keinulle on annettu hankerahoituksella alkuvauhdit, ollaan innostuneesti sitoutuneita Keinu-ajatteluun ja sen juurruttamiseen osaksi lastensuojelun perhehoidon
rakenteita. Keinu antaa erityisesti välineitä perheeseen sijoitetun lapsen voimaantumisen tukemiseen, tunnesuhteiden jäsentämiseen ja työstämiseen sekä yhteistyön vahvistamiseen
perhehoitoon sijoitetun lapsen ja hänen ympärillään elävien
keskinäisissä suhteissa.
17
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
5 Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa – PePPi-hanke
PePPi on Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliitto ry:n ja Pesäpuu ry:n yhteinen hanke, jota hallinnoi Pelastakaa Lapset. Se on
osa RAY:n rahoittamaa Emma ja Elias -avustusohjelmaa, jota
koordinoi Lastensuojelun keskusliitto. PePPi-hanke toimii Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.
Vuoden 2014 alkupuolella jokaiselle alueelle saatiin toinen
projektityöntekijä. Keski-Suomen työparin työpiste on Perhehoitoliitossa Jyväskylässä, Pohjois-Karjalan työparin Pelastakaa
Lasten Itä-Suomen aluetoimistossa Joensuussa ja Uudenmaan
työparin Pesäpuun Helsingin toimistossa. Projektipäällikkö
työskentelee Pelastakaa Lasten keskustoimistossa Helsingissä.
Eri hankealueet ovat toimintaympäristöltään erilaisia, niillä on
toteutettu erilaisia toimintoja ja saavutettu erilaisia tavoitteita.
Hankkeen kolme tulostavoitetta ja
niiden mukaiset keskeiset toiminnot
koko hankkeessa
Tavoite 1: edistää yhteisöllisyyttä ja vahvistaa sijaisperheiden ympärillä olevaa sosiaalista tukiverkostoa.
Sijaisperheiden ympärille on luotu vapaaehtoisuuteen perustuvia verkostoja, jotka tuottavat sijaisperheitä ja niissä eläviä lapsia ja nuoria tukevia toimintoja.
• Sijaisperheiden tukihenkilötoimintaa on jatkettu ja valmen-
nettu lisää vapaaehtoisia, jotka ovat vastanneet sijaisperhei den arjen haasteisiin yhteisesti sovituin tavoin. Vapaaehtoi-
sia tukihenkilöitä on valmennettu yli 100.
• Lasten ja nuorten ryhmätoimintoja sekä sijaisvanhempi en pienryhmiä on järjestetty vapaaehtoisten voimin. Si jaisperheissä elävät lapset ja nuoret ovat ryhmissä saaneet mahdollisuuden osallistua ohjattuun toimintaan vertaisten-
sa kanssa. Erilaiset ryhmät ovat mahdollistaneet muun mu-
assa sijaisvanhempien osallistumisen pienryhmiin, työn-
ohjaukseen ja koulutuksiin. PePPi-hankkeen aikana syn-
tyneitä sijaisvanhempien pienryhmiä kokoontui vuoden 2014
aikana yhteensä kuusi.
• Toiminnallisia tapahtumia on järjestetty sijaisperheille. Ne ovat mahdollistaneet perheiden yhdessäolon, virkistävän toiminnan sekä tutustumisen ja vertaiskokemukset toisten sijaisperheiden kanssa.
• Vapaaehtoisten rekrytointi, valmennus ja vapaaehtois tehtävän räätälöinti
Vapaaehtoisverkostot sijaisperheiden tueksi ovat syntyneet
18
alueilla eri tavoin. Noin puolet vapaaehtoistoimijoista on
opiskelijoita, jotka saavat vapaaehtoistoiminnasta opinto-
pisteitä, opinnäyte- ja projektityöaiheita sekä kokemusta lapsista ja sijaisperheiden elämästä. Osa vapaaehtoisista on tullut muun rekrytoinnin kautta. Vapaaehtoisia ovat
valmentaneet ryhmässä joko hanketyöntekijät tai he ovat osallistuneet Pelastakaa Lapset ry:n lapsiperheiden tuki
henkilötoiminnan valmennukseen. Myös yksilövalmennuksia on annettu. Projektityöntekijät ovat vastanneet ammatilli-
sesta työstä räätälöimällä yhteen sijaisperheiden tarpeet ja
vapaaehtoisten kiinnostuksen ja voimavarat. Projektityön-
tekijät ovat antaneet vapaaehtoistoimijoille ohjausta ja
järjestäneet virkistystapahtumia.
• Sosiaalisten tukiverkostojen muodostuminen
Taustajärjestöistä yhteistyöverkostoissa ovat olleet muka-
na hankealueiden sijaisvanhempien yhdistykset ja SINUT ry
sekä Pelastakaa Lasten paikallisyhdistys Keuruulla ja
Perheentalo Joensuussa. Muita järjestöyhteistyökumppa-
neita ovat olleet Marttaliitto, Sininauhaliitto, Lasten Kesä ry, Sirkus Magenta ja Oudonkummun Sirkus, Kulttuuriait-
ta, Pokaali, Maaseudun sivistysliitto, Walter ry ja LIKES. Hankkeen työntekijät ovat osallistuneet Emma ja Elias
-ohjelman hankkeiden vaikuttamis- ja vapaaehtoistyön työ-
ryhmiin sekä tehneet yhteistyötä Hyvä Kiertoon verkkoleh-
den, Barnavårdsföreningenin ADHD-tukikeskuksen, Helsinki
Mission Pelastakaa sukupolvi -hankkeen ja Pesäpuun
Sisukas-hankkeen kanssa. Myös vapaaehtoistoiminnan järjestöjen, kuten Espoon Valikon ja Vantaan vapaaehtois-
talo Violan kanssa on tehty yhteistyötä ja tiedotettu
ToimintaSuomessa hankkeen vapaaehtoistehtävistä.
Kuntien ja kuntayhteistoiminta-alueiden perhehoidon ja
sijaishuollon yksiköiden kanssa tehdään yhteistyötä kaikil-
la hankealueilla. Oppilaitosyhteistyötä on ollut yhteensä kymmenen ammattikorkeakoulun, ammattiopiston, kansanopiston ja yliopiston kanssa.
Tavoite 2: lisätä perhehoidon tunnettuutta ja tiedontuotantoa ja sitä kautta edistää perhehoidossa elävien
lasten ja nuorten sosiaalista hyvinvointia.
Verkkotoimintaa ja kokemusasiantuntijuutta
Verkkotoiminta tehostui, kun uusien työntekijöiden muodostama PiNG-tiimi (PePPi New Generation) avasi huhtikuun alussa hankkeen omat Facebook-sivut. Uusitut kotisivut avattiin
1.9.2014. Facebookissa tykkääjiä oli vuoden lopussa 249 ja päi-
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
vityksiä useita kymmeniä. Kotisivuja (www.pelastakaalapset.fi/
peppi) katseltiin vuoden aikana 10 640 kertaa.
Verkkotoiminnan kehittämistä jatkettiin suunnittelemalla
verkkotoimintoja nuorille yhdessä nuorten kanssa. 47 nuorta oli
mukana työpajoissa ja 5 heistä myös myöhemmissä kehittämisvaiheissa. Yhteistyö Pelastakaa Lasten nuorten verkkotoimintojen kanssa alkoi, ja päätettiin avata vuoden 2015 alussa sijaisperheissä asuvien nuorten oma Mantelichat.
Joukko kokemusasiantuntijanuoria kokoontui yhteen, ja heidän kokemuksistaan tehtiin videomateriaalia, josta kaksi Veran
videota julkaistiin Emma & Elias -ohjelman www.hyväkiertoon.
fi-verkkolehdessä. Nuorten tavoitteena on tsempata sijoitettuja
lapsia ja nuoria tuomalla verkkoon positiivisia tarinoita huostaan otettujen lasten elämästä. Verkkolehdessä julkaistiin myös
lyhyt sijaisperheen vapaaehtoisen tukihenkilön puheenvuoro.
Juttuja ja artikkeleita lehdissä sekä blogikirjoituksia julkaistiin yhteensä 14 ja yksi artikkeli liikunta-alan julkaisussa. Perhehoidon päivillä järjestettiin kaksi eri aiheista työpajaa. Sosiaalityöntekijöille järjestettiin yhteistyö- ja koulutuspäivä. Vuoden
aikana valmistui kaksi opinnäytetyötä, ja meneillään oli vuoden
vaihteessa neljä opinnäytetyötä. Messuille ja yleisötapahtumiin
osallistuttiin 5 kertaa.
Hanke oli mukana Lastensuojelupäivillä sekä Emma ja Elias
-ohjelman kaikissa verkostotapaamisissa ja arviointipäivillä.
Nuoret ovat osallistuneet hankkeeseen verkkotoiminnan
suunnittelun lisäksi vapaaehtoistoimijoina Joensuun perheentalon kesätoiminnassa. Sijaisvanhemmat ovat osallistuneet muun
muassa pienryhmiensä kokoamiseen ja kehittämistoimintaan
työryhmissä. Sijaissisarukset ovat olleet mukana suunnittelemassa omaa vertaistoimintaansa. PePPi-vapaaehtoistoimijoiksi
on valmennettu myös perhehoidon kokemusasiantuntijoita.
Tavoite 3: käyttää hankkeen toimijoiden kautta syntyvää tietoa aktiivisesti järjestöjen omassa sekä järjestöjen yhteisessä vaikuttamistyössä lapsen aseman sekä
perhehoidon laadun edistämiseksi.
Vaikuttamistyöryhmä on kokoontunut vuoden aikana 4 kertaa.
Ryhmässä on työstetty yhdessä muun muassa perhehoitolain
uudistusta ja arvioitu tärkeimpiä vaikuttamisen kärkiä. Kolme
taustajärjestöä teki yhdessä Lastensuojelun keskusliiton kanssa
yhteisen kannanoton lastensuojelun perhehoidon lakiesitykseen.
Vaikuttamistoimintaa on tapahtunut erityisesti ruohonjuuritasolla, kun projektityöntekijät ovat lähestyneet sosiaalityöntekijöitä ja sijaisvanhempia kertoen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Oppilaitosyhteistyön kautta PePPi on vienyt
tietoa sijaisvanhemmuudesta alan opiskelijoille, tuleville ammattilaisille. PePPi on auttanut verkostojen ja pienryhmien syntymistä yhdistämällä vapaaehtoiset ja sijaisperheet toisiinsa.
Vaikuttamista on tapahtunut myös vapaaehtoisvalmennuksen
ja -toiminnan kautta: vapaaehtoiset ovat kokeneet toiminnan
sijaisperheessä hyvin palkitsevana, ja se on tuonut heille uutta
näkökulmaa ja sisältöä elämään.
Kirsi-Marja Nurminen
PePPi-Keski-Suomi ja Kulttuuriyhdistys Taikalamppu järjestivät
keväällä 2014 sijaisperheille Ilon tilkut -taidetyöpajan. Elvi ja Eeva
Tourunen olivat maalanneet ja painaneet työpajassa kankaita.
PePPi-Keski-Suomi
Oppilaitosyhteistyö
Yhteistyöoppilaitoksia olivat toimintavuonna Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK), Jyväskylän ammattikorkeakoulu
(JAMK), Jyväskylän ammattiopisto (JAO) sekä Karstulan evankelinen opisto (KEO). Opiskelijat suorittavat käytännön harjoitteluja sijaisperheissä, suunnittelivat projekteja sijaisperheiden
arjen tukemiseksi (kerhotoiminta, lyhytaikainen arjen tukeminen, jouluinen lapsiparkki, leirin suunnittelu sijoitetuille nuorille), toimivat lasten ryhmien ohjaajina sekä olivat mukana perhetapahtumassa ja lasten kädentaitojen työpajoissa. Opiskelijoita
oli vuoden aikana yhteensä 36. Lapsia osallistui eri toimintoihin
110, nuoria 10 ja sijaisvanhempia 22.
Yhteistyötahoja toiminnoissa olivat Jyväskylän kaupunki, SINUT ry, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Pelastakaa Lasten
Keski-Suomen aluetoimisto, Mattilan Perhetukikodin Lype toiminta sekä Kulttuuriaitta.
Vapaaehtoisten tukihenkilöiden valmennus, virkistys ja
ohjaus
Valmennusta tehtiin yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimiston perheiden tukihenkilövalmennuksen kanssa. Valmennuksia oli vuoden aikana kaksi. Vapaaehtoisia valmennettiin
yhteensä 28 perheeseen. Sijaisperheiden tukihenkilönä toimi
vuoden aikana 14 vapaaehtoista 11 perheessä. Vapaaehtoisille
järjestettiin kaksi virkistyspäivää ja yksi kädentaitojen työpaja yhdessä tuettavien kanssa. Vapaaehtoiset osallistuivat myös
perhehoidon päiville Jyväskylässä.
19
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
Verkkotoiminta
Sijaisperheissä asuvien nuorten verkkotoiminnan kehittäminen
aloitettiin. Nuoria osallistui verkkotoiminnan suunnitteluun 47 ja
työpajat toteutettiin SINUT ry:n järjestämillä kolmella eri leirillä.
Sijaisvanhempien pienryhmät
sipäiväisessä Ween maan Wiljaa -tapahtumassa olivat mukana
Keski-Suomen alueen sijaishuollon toimijoita, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Perhehoitoliitto ry, Pelastakaa Lasten KeskiSuomen aluetoimisto, Keski-Suomen sijaisvanhempien yhdistys
ja Pesäpuu ry.
PePPi-hankkeella oli työpaja valtakunnallisilla lastensuojelun
perhehoidon päivillä marraskuussa. Työpajassa sijaisperheen
äiti kertoi kokemuksistaan PePPi-hankkeen tarjoamasta tuesta.
Vuoden aikana perustettiin sijaisien ryhmä, jossa oli jäseniä
4–6 sekä kaksi äitien pienryhmää, johon osallistui 8 äitiä.
Muu toiminta
PePPi-hanke koordinoi toistamiseen Keski-Suomessa järjestettyä Ajoissa kotiin -rekrytointikampanjan tapahtumaa. Kak-
6 Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Kaikkien Perheiden Suomi on vuosina 2013–2016 toimiva vaikuttamistyön hanke, jonka takana on Monimuotoiset perheet
-verkosto ja sen kymmenen jäsenjärjestöä. Verkoston järjestöt
ovat Adoptioperheet ry, Käpy – Lapsikuolemaperheet ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Monikulttuuriyhdistys Familia
Club ry, Perhehoitoliitto ry, Sateenkaariperheet ry, Suomen Monikkoperheet ry, Suomen nuoret lesket ry, Suomen Uusperheiden Liitto ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry.
Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutuvan Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana työ monimuotoisten perheiden näkökulman esiin
tuomisessa ja perhepolitiikassa sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on alkanut kantaa hedelmää.
Verkoston keskeiset viestit
Vuoden 2014 aikana kirkastuivat verkoston keskeiset viestit
Kaikkien perheiden Suomi - hankkeessa eteenpäin vietäviksi.
Verkoston viesteiksi muotoutuivat seuraavat:
• Perhevapaajärjestelmä huomioi monimuotoiset perheet
• Perheet saavat enemmän tukea ja apua moninaisten
elämäntilanteiden kohdatessa
• Lapsille voidaan varmistaa oikeus tavata sosiaalisia
vanhempia
• Perheille tarjotaan psyykkistä tukea kriisin kohdatessa, ja kriisien jälkihoitoon kiinnitetään riittävää huomiota
20
• Taloudellisten etuuksien rakenteelliset epäkohdat korjataan
siten, että monimuotoisten perheiden taloudellinen
toimeentulo turvataan samalla tavalla kuin muidenkin
perheiden
Näiden lisäksi järjestöt nostivat itselleen tärkeän vaikuttamistyön tavoitteen hankkeen tuella edistettäväksi. Järjestöjen
toiveita kuultiin järjestön työntekijöiltä, hallitukselta sekä perheiltä itseltään. Yhteisesti sovittiin, että kaikkea hankkeen toimintaa läpäisee rasismin vastainen eetos.
Perhehoitoliiton viestiksi nostettiin sijaisvanhemman aseman
vahvistaminen.
Hanketyön eteneminen
Vuoden 2014 aikana yhdessä sovittuja viestejä sekä järjestöjen
omia tavoitteita edistettiin monin erilaisin keinoin. Toimintaa
suunnitteli ja ohjasi johtoryhmä, joka koostuu kunkin jäsenjärjestön toiminnanjohtajista. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2014
neljä kertaa koko päivän kokoukseen. Hankkeen vaikuttamistyötä kokonaisuutena suunniteltiin ja arvioitiin vaikuttamistyön
kehittäjäryhmässä. Ryhmään kuuluivat toiminnanjohtajat Pirjo
Hakkarainen, Juha Jämsä, Ulla Kumpula, Heljä Sairisalo ja Anu
Uhtio. Vaikuttamistyön kehittäjäryhmä kokoontui vuonna 2014
neljä kertaa.
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
Vaikuttamistyön kehittäjäryhmän tuotoksena vuodelta 2014 oli
vaikuttamistyön suunnitelma, joka ohjaa hankkeen toimintaa.
Verkoston yhteinen poliittinen
vaikuttamistyö ja sen tulokset
Poliittisen vaikuttamisen osalta verkosto muodosti vuonna
2014 yhteiset eduskuntavaalitavoitteet sekä antoi yhteisiä
lausuntoja ja kannanottoja yhteensä kahdeksaan lainsäädäntöhankkeeseen. Lisäksi kirjoitettiin verkoston yhteinen lausunto Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan sekä laajemmassa
yhteistyössä muiden perhejärjestöjen kanssa laadittu kannanotto lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvän lain uudistustarpeesta.
Hanke lähetti vuonna 2014 liikkeelle yhteensä kahdeksan
puoluekokousaloitetta ja kolme kirjausaloitetta. Aloitteita tehtiin kaikkiin vuonna 2014 pidettyihin puoluekokouksiin, paitsi
Keskustan kokoukseen. Sinnekin tarjottiin aloitteita, mutta niitä ei saatu esitettäväksi. Aloitteiden tuloksena Monimuotoiset
perheet -verkoston keskeiset hallitusohjelmatavoitteet ovat nyt
puolueiden ylimpien päättävien elinten hyväksyminä linjauksina Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n osalta sekä SDP:n puoluekokouksessa hyväksytyssä yhdenvertaisuusohjelmassa. Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien seuraava puoluekokous
pidetään vuonna 2015, Vasemmistoliiton vuonna 2016.
Vaikuttamistyö toteutui paitsi aloitteiden ja kannanottojen
sekä työryhmäedustusten muodossa myös yksittäisinä henkilötapaamisina sekä työryhmätapaamisina. Vuoden aikana erilaisia poliittiseen vaikuttamiseen tähtääviä tapaamisia oli 28.
Näissä tapaamisissa hankkeen työntekijät muun muassa tapasivat yksittäisiä päättäjiä, eduskuntaryhmien edustajia, eduskunnan naisverkostoa, edustivat verkoston järjestöjä isyyslakia valmistelevan työryhmän seurantatyöryhmässä, äitiyslakia
valmistelevassa ministeriön työryhmässä sekä Tasa-Arvoasiain
neuvottelukunnan TANEn miesjaostossa ja Kuluttajaparlamentissa. Lisäksi osallistuttiin vaalikoneen tuottamiseen yhteistyössä Emma ja Elias -ohjelman kanssa.
Poliittisen vaikuttamistyön tuloksia oli myös Monimuotoiset
perheet -verkoston aloitteesta syntynyt, TANEn, Lapsiasiavaltuutetun, Mannerheimin Lastensuojeluliiton sekä Ensi- ja turvakotien liiton ja Suomen Kasvatus- ja Perheneuvontaliiton hyväksymä kannanotto tapaamisoikeuslain kokonaisuudistuksen
puolesta. Tämä tavoite ehdotettiin hankkeen toimesta myös
osaksi TANEn eduskuntavaalitavoitteita, johon se myös kirjattiin. Tavoite kohdistuu hallituskaudelle 2015–2019, ja kannanotto julkaistaan TANEn seminaarissa helmikuussa 2015.
Järjestöjen omien viestien eteenpäin
vieminen
Verkoston jäsenjärjestöjen omia viestejä kartoitettiin vuoden
2014 aikana. Hankkeen työntekijät tapasivat vuoden 2014 aika-
Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen työntekijät vaikuttavat
monenlaisilla areenoilla. Tässä projektipäällikkö Anna Moring
osallistuu lukiolaisten järjestämään, kiusaamista vastustaneeseen
#kutsumua-kampanjaan.
na jokaisen järjestön edustajan vähintään kerran (yhteensä 16
tapaamista). Tapaamisissa järjestöjen viestit kirjattiin toiminnan
suunnittelua varten kehitettyihin suunta-kaavioihin. Kaavioissa
määriteltiin tavoitteeseen tähtäävä toimita, prosessit, vastuut
ja seuranta sekä arviointi. Viestejä edistettiin niille tarkoituksenmukaisin keinoin yhdessä järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa.
Pääasiallinen vastuu järjestöjen omien viestien edistämisestä
oli järjestöillä, hankkeen rooli on toimia tukena ja fasilitaattorina sekä sparraajana järjestöjen vaikuttamistyölle.
Vuoden 2014 aikana toteutettu työntekijäpäivä Linnanmäellä
edisti hankkeen toimijoiden omien teemojen tuntemista. Päivään osallistui yhteensä 49 työntekijää. Se mahdollisti järjestöjen työntekijöiden tutustumisen ja paransi hanketietoutta.
Päivästä kerätyn palautteen mukaan työntekijät tuntevat nyt
hankkeen ja sen tavoitteet paremmin ja yhteistyö hankkeen
toimijoiden kesken mahdollistuu aikaisempaa paremmin. Myös
järjestöjen omat tavoitteet ja niiden suhde hankkeeseen ja siinä
asetettuihin tavoitteisiin kirkastui.
Työntekijäpäivän tuloksena syntyi vapaaehtoistyön koordinaattoreiden yhteistyöverkosto sekä työntekijöiden oma
Facebook-ryhmä Momut. Ryhmä mahdollistaa vapaan yhteydenpidon verkoston työntekijöiden kesken ja antaa mahdollisuuden jakaa hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja järjestöjen
välillä. Ryhmään tuotu tieto ja yhdessä syntyneet ajatukset
lisäävät järjestötoiminnan läpinäkyvyyttä ja hyvien käytäntöjen leviämistä.
21
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
Verkostopohjaisen vaikuttamistyön
valikko
Vuoden 2014 aikana aloitettiin verkostopohjaisen vaikuttamistyön valikon kerääminen. Työn esitysmuodoksi valittiin infografiikka. Työ toteutuu vuoden 2015–2016 aikana. Teemat täsmentyvät edelleen.
Emma ja Elias -ohjelman teemaryhmät
Emma ja Elias -ohjelman neuvola- ja koulu-teemaryhmien kokouksia oli vuoden 2104 aikana yhdeksän. Tapaamisissa suunniteltiin, tuotettiin sisältöä ja toteutettiin neuvolainfo.fi- sekä
kouluasiaa.fi-sivustot. Sivustot tarjoavat tietoa ja tukea perheiden kanssa toimiville ammattilaisille neuvolassa ja kouluissa.
Neuvola.fi-sivusto esiteltiin Valtakunnallisten Neuvolapäivien
2014 yhteydessä. Kouluasiaa.fi-sivusto aukeaa Educa-messuilla tammikuussa 2015. Neuvolasivuston myötä hanke sai kolme
koulutuspyyntöä alkuvuoteen 2015. Perheiden kohtaamisesta
julkaistiin kirjoitus myös LSKL:n hyväkiertoon.fi-sivustolla. Sivustoa markkinoitiin Facebookissa ja Twitterissä.
Emma ja Elias -ohjelman vaikuttamistyönryhmän kokouksia
oli vuoden aikana neljä. Työryhmän tavoitteena oli järjestöissä tehtävän vaikuttamistyön kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen. Työryhmän tuloksena oli vaalikone, jonne hanke vei
verkoston yhteiset eduskuntavaalitavoitteet. Vaalikone lähetetään MTV3:n vaalikoneen kanssa kaikille eduskuntavaaliehdokkaille keväällä 2015 ja se aukeaa yleisölle noin kolme viikkoa
ennen eduskuntavaaleja.
Perheiden palveluihin suunnattu
vaikuttamistyö ja sen tulokset
Vuoden 2014 aikana hankkeen toimesta tavattiin lähes 7000
perheiden palveluissa työskentelevää ammattilaista. Valtakunnallisilla ammattilaisille suunnatuilla messuilla ja pienemmissä
koulutustapahtumissa oltiin vuoden aikana 15 kertaa. Pienemmät koulutustapahtumat toteutuivat verkoston omien järjestöjen koordinoimana, ja niitä olivat muun muassa Surukonferenssi
ja Uusperhekoulutus. Tapahtumia tuotettiin myös hankkeen ulkopuolisten toimijoiden tilaamana (mm. SPR:n kanssa Kotoutuminen ja kolmas sektori -tapahtuma ja SOS-lapsikylän kanssa
henkilöstökoulutus).
Kohdattuja ammattiryhmiä olivat varhaiskasvattajat, terveydenhoitajat, neuvolatyöntekijät, kätilöt, päihdetyöntekijät sekä
maahanmuuttotyötä tekevät sosiaalityöntekijät, adoptioperheitä kohtaavat ammattilaiset ja lastensuojelun työntekijät. Lisäksi
hanketta esiteltiin sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoille pääkaupunkiseudulla sekä terveystieteiden maisteri- ja tohtoriopiskelijoille Tampereella, Jyväskylässä ja Turussa.
22
Palvelujärjestelmään kohdistuva vaikuttamistyö tuotti useita kymmeniä erilaisissa koulutuksissa pidettyjä puheenvuoroja ja koulutuspyyntöjä. Hankkeen työntekijöitä pyydettiin
myös toimimaan asiantuntijoina työryhmissä. Vuoden aikana
työntekijät edustivat verkostoa THL:n johtamissa, perheiden
palveluita kehittävissä Kaste-hankkeiden työryhmissä, Tasaarvoasiain neuvottelukunnan neuvolatyön tasa-arvoa kehittävässä työryhmässä sekä kokemusasiantuntijuus-seminaareissa ja Emma ja Elias -ohjelman neuvola- ja koulutyönryhmissä.
Lisäksi hankkeelta pyydettiin teksti Naisjärjestöjen keskusliiton Peking +20 -ohjelman järjestöjen raporttiin, joka julkaistaan vuonna 2015.
Oppilaitosyhteistyö
Hankkeen oppilaitosyhteistyöryhmät, joissa toimii yhteensä 25
henkeä, vakiintuivat vuoden 2014 aikana. Varhaiskasvatuksessa,
opetuksessa ja neuvolassa, perhetyössä sekä adoptiopalveluissa toimivista ammattilaisista ja asiantuntijoista, kuten kouluttajista, opettajista ja tutkijoista, koostuvat ryhmät kokoontuivat
vuoden aikana erilaisissa kokoonpanoissa kuusi kertaa.
Mukana yhteistyössä ovat pääkaupunkiseudun suuret, sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut Laurea, DIAK, Metropolia ja Arcada sekä Turun yliopisto
ja Jyväskylän yliopisto.
Vuoden aikana yhteistyön tavoitteet kirkastuivat. Tavoitteeksi
asetettiin ammattilaisten tiedon lisääminen ja osaamista vahvistavan monipuolisen materiaalin tuottaminen. Työn taustaksi kartoitettiin ammattilaisten ja opiskelijoiden tietotasoa perheiden monimuotoisuudesta. Kartoitusten tuloksia raportoitiin
hankkeen omilla verkkosivuilla, Twitterissä ja Facebookissa sekä
Neuvola- ja kouluterveys lehdessä. Lisää tuloksia julkaistaan
vuonna 2015 Terveydenhoitajaliiton sekä Talentian lehdissä. Tulokset lähetettiin myös kartoituksiin vastanneille tahoille kuntiin sekä oppilaitoksiin. Kartoitukset perheiden kanssa toimivien
ammattilaisten adoptio-osaamisen osalta pyydettiin Helsingin
kaupungin palveluita suunnittelevien tahojen yhteistyökokoukseen.
Yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa toteutettiin
Monimuotoinen isyys -isänpäivän kampanja, jonka avulla levitettiin tietoa isyyden monimuotoisuudesta erityisesti lastensuojelussa ja päihdetyössä toimiville ammattilaisille. Tuloksena
oli Monimuotoinen isyys- kalvosarja, joka julkaistiin Ensi- ja turvakotien liiton verkkosivuilla. Tulos on julkaisukelpoinen myös
hankkeen omassa toiminnassa tulevina vuosina.
Oppilaitosyhteistyön tuloksena oli myös Laurea AMK:n toimeksianto, opintojakso Monimuotoiset perheet nyky-yhteiskunnassa (5 op). Hanke suunnittelee ja toteuttaa kurssin vuoden 2015 aikana yhteistyössä Laurea AMK:n kanssa, ja Laurea
on sitoutunut jatkamaan kurssin opetusta tulevina vuosina.
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
Viestintä ja materiaalit
Hankkeen talous
Vuoden 2014 viestinnän päätavoitteena oli verkoston tunnetuksi
tekeminen ja asiantuntija-aseman vahvistaminen. Hankeviestintä
tapahtui sisäisenä, järjestöjen välisenä viestintänä sekä ulkoisena
viestintänä. Viestinnästä vastasivat hankkeen työntekijät.
Verkoston tunnetuksi tekeminen toteutettiin sosiaalisen median ja omien verkkosivujen, sähköpostin sekä painetun esitemateriaalin avulla. Lisäksi hankkeen mainos julkaistiin kolmessa keskeisessä, perheiden palveluissa toimiville ammattilaisille
suunnatussa ammattilehdessä. Hankkeen www-sivuille tuotettiin järjestöissä oleva tietoa monimuotoisuudesta ja monimuotoisten perheiden erityistilanteista ja kohtaamisesta perheiden palveluissa. Sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa
ja Twitterissä, järjestöt esittelivät toimintaansa ja työntekijät
julkaisivat perheiden moninaisuuteen liittyvää uutisointia. Facebook-ja Twitter-viestintä oli toiminnan kannalta näkyvintä.
Hankkeen Facebook-sivustolla oli vuoden 2014 lopussa 1227
tykkääjää. Twitter-tilillä, joka luotiin syyskuussa 2014, oli vuoden loppuun mennessä 518 seuraajaa.
Lisäksi hankkeen viestejä vietiin eteenpäin erilaisin radio-,
lehti- ja tv-haastatteluin. Näitä oli vuoden 2014 aikana valtakunnallisissa medioissa yhteensä 24.
Hankkeen viestintä- ja materiaalityöryhmä suunnittelee
hankkeen viestintää, hankkeessa tuotettavaa materiaalia ja
viestien tarkoituksenmukaista viemisestä päättäjille ja perheiden kanssa toimiville ammattilaisille. Työryhmä kokoontui
vuoden aikana kolme kertaa. Ryhmässä työskentelevät Sanna Pyykkö (Sopiva Design), Anne Linfors (Simpukka ry), Raisa
Ojaluoto (Suomen Monikkoperheet ry), Tuuli Daavittila (LSKL),
Susanna Uittomäki (Käpy ry) ja Kirsi Boström (Supli ry). Työryhmän tuotoksena vuodelta 2014 oli viestintäsuunnitelman
laatiminen hankkeelle kaudeksi 2014–2016. Lisäksi työryhmä
päätti hankkeessa tuotettavien materiaalien tilaamisesta, tarpeesta sekä mainostamisesta.
Hankkeen kokonaiskustannukset vuoden 2014 aikana olivat 158
402 euroa. Haettuja avustuksia oli 132 362 euroa. Suurin osa
kuluista oli henkilöstön palkkakulkuja, 99 786,52 euroa, matka- ja majoituskuluja 10 000 euroa, toimitilakuluja 10 000 euroa ja tapahtumakuluja ja osallistumismaksuja yhteensä 12 000
euroa. Myönnetystä avustuksesta käyttämättä jäi 47 598 euroa. Keskeiseltä osin käyttämättä jääneet varat johtuvat siitä,
että syksylle 2014 suunnitellut suuret painokuluerät, kuten kangaskassit sekä ammattilaisille tarkoitetut viuhkat, jäivät vuoden
2015 puolelle.
Hankkeen ulkopuolelta tehdyt hankinnat kilpailutettiin voimassa olleen hankintalain mukaisesti. Hankinnat olivat pienhankintoja.
Hankkeen taloutta seurattiin säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa.
Arviointi
Arviointia toteutettiin suunnitelman mukaisesti itsearviointina ja ulkoisena arviointina. Hankkeen työntekijät tapasivat ulkoisen arvioinnin konsulttia, Eija Heimoa, vuoden 2014 aikana
neljä kertaa. Tapaamisissa hankkeen yhteiset tavoitteet konkretisoitiin Suunta-kaavion avulla. Samalla määriteltiin mittarit,
joiden avulla hankkeen tuloksia voidaan mitata.
Väliarviointikysely verkoston järjestöjen toiminnanjohtajille toteutettiin marraskuussa 2014. Tulokset esiteltiin johtoryhmälle sekä työntekijöille joulukuussa 2014, ja samalla pidettiin
johtoryhmän toimesta arviointityöpaja. Väliarviointiraportti valmistuu tammikuussa 2015.
7 Perhehoitoliiton sijaiskotinuorten
tukitoiminta
Nuorisotyön toimintavuoden painopisteenä oli yhteistyö Suomen Sijaiskotinuorten, SINUT ry:n, alueyhdistysten sekä kuntien
kanssa. Yhteistyötä saatiin merkityksellisesti kasvatettua Päivikki ja Sakari Solhbergin säätiön avustuksen turvin (Nuorilta
nuorille -hanke), jolla pystyimme palkkaamaan työntekijän sekä
avustamaan alueyhdistyksiä toiminnan järjestämisessä. Avustuksella saimme järjestettyä nuorille vertaistukitapahtumia
ympäri Suomea, ja päivien antiin toisten nuorten kohtaamisen
lisäksi kuuluivat niin keilaus kuin kiipeilykin, uintia ja hyvää ruokaa unohtamatta.
23
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
Vuoden 2014 lopussa SINUT ry:n jäseniä oli 214. Heistä 17 on
sijaisperheen biologisia nuoria. Kannatusjäseniä jäsenmäärästä
on 22. Toiminta tavoittaa vuosittain paljon suuremman määrän
sijaisperheiden nuoria, kun alueellisessa toiminnassa mukana
olevat nuoret lasketaan mukaan.
Nuorisotyöllä oli toimintavuonna 1 harjoittelija, Juho Luhtaniemi Humanistisesta Ammattikorkeakoulusta. Hän suoritti vuoden aikana kaksi harjoittelua sekä projektiopinnot
nuorisotyössä. Ohjaajina tapahtumissa ja leireillä oli toimintavuonna yhteensä 4 muuta henkilöä. Nuorisotyössä oli Päivikki ja Sakari Solhbergin säätiön avustuksen turvin työllistettynä
2.6.–30.12.2014 Tuulikki Mattila. Raha-automaattiyhdistyksen
Paikka auki -avustuksella Perhehoitoliitossa työskenteli kaksi
nuorta. Toinen toimi ohjaajana nuorisotyöntekijän työparina ja
toinen graafisena suunnittelijana ja kuvittajana. Tämä mahdollisti monien erilaisten esitteiden, mainosten sekä muiden graafisten tuotosten tekimisen ja toi näin uudenlaista visuaalista
ilmettä toimintaamme. Nuoret vaikuttivat työyhteisöömme positiivisesti tuomalla uusia näkökulmia ja toimintamalleja.
OK-opintokeskus tuki 7 eri koulutustilaisuuttamme.
Kirsi-Marja Nurminen
Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry valmisti yhdessä sirkusohjaajien
kanssa upean esityksen valtakunnallisille lastensuojelun perhehoidon
päiville.
Valtakunnallinen nuorten toiminta
Valtakunnallista toimintaa järjestettiin yhteistyössä Suomen sijaiskotinuoret SINUT ry:n kanssa. Nuoret itse päättävät toiminnasta SINUT ry:n johtokunnassa. Johtokunta kokoontui 6 kertaa
kehittämään sekä alueellista että valtakunnallista sijoitettujen
nuorten toimintaa.
Sijaiskotinuorten valtakunnallisia tapahtumia järjestettiin
vuonna 2014 yhteensä 9. Valtakunnalliset retket ja leirit ovat
vakiinnuttaneet paikkansa toiminnassa. Valtakunnallinen toiminta keskittyy usein ajallisesti koululaisten loma-aikoihin ja
viikonloppuihin. Toimintavuonna leireille saapui osallistujia ympäri Suomea.
Tapahtumat ja tilaisuudet vuonna 2014:
18.–21.2. Hiihtoloma 1, Siilinjärvi (5 nuorta, 2 ohjaajaa)
4.–7.3. Hiihtoloma 3, Kemi (6 nuorta, 2 ohjaajaa)
30.3.
Suomen Sijaiskotinuorten vuosikokous (18 nuorta, 1 ohjaaja)
10.5.
Sinujen Linnanmäki-päivä (121 henkilöä, noin 90 nuorta)
10.–13.6. Kesäleiri 1, Kouvola (11 nuorta, 2 ohjaajaa, 1
harjoittelija)
29.7.–1.8. Kesäleiri 2, Kokkola (18 nuorta, 4 ohjaaja, 1
harjoittelija)
12.–14.9. Armeijaleiri, Säkylä (20 nuorta, 4 ohjaajaa)
12.–13.11. Lastensuojelun perhehoidon päivien nuorten
ohjelma (13 nuorta, 3 ohjaajaa)
28.–30.11. Pikkujoululeiri, Pori (8 nuorta, 2 ohjaajaa, 2 opis-
kelijaa)
24
Valtakunnallinen toiminta tavoitti yhteensä 189 nuorta. Valtakunnallisten leirien osallistujamäärä on pysynyt keskimäärin
samana, vaikka osa tapahtumista on vähäisen osallistujamäärän vuoksi jouduttu peruuttamaan. Toisiin tilaisuuksiin taas olisi
tullut enemmän osallistujia kuin olemme voineet ottaa. Leiri- ja
apuohjaajien määrää on lisätty viime vuosina, jotta mahdollistaisimme lapsille ja nuorille yksilöllisen kohtaamisen ja varmistaisimme, että jokainen nuori voisi tuntea itsensä huomioiduksi
ja olonsa turvalliseksi.
Alueellinen nuorten toiminta
Alueellinen nuorten toiminta on toimintavuonna kehittynyt
myönteisesti edellisiin vuosiin verrattuna. Apuna meillä oli Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön myöntämä avustus (Nuorilta nuorille -hanke), jota saatoimme käyttää myös työntekijän
palkkaamiseen. Jäsenyhdistysten aloitteesta järjestettiin vuonna 2014 alueellisia tapahtumia yhteensä 23 (joista 17 Solhbergin säätiön tuella) 16 eri alueyhdistyksessä. Alueellinen toiminta
tavoitti 610 osallistujaa, joista nuoria oli noin 500 (joista 440
Sohlbergin säätiön tuella järjestetyissä tapahtumissa).
Kansainvälinen toiminta
Vuonna 2014 emme osallistuneet kansainväliseen toimintaan
(IFCO).
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
Tiedottaminen, vaikuttaminen ja
yhteistyö
Sijaiskotinuorten toiminnasta tiedotettiin Perhehoitoliiton ylläpitämillä nettisivuilla www.sinut.fi. Sinujen nettisivujen etusivulla kävi toimintavuonna 1 860 vierailijaa. Sivuilla julkaistiin
nuorten omia tarinoita ja kokemuksia toiminnasta ja päivitettiin
ajankohtaisia tietoja muun muassa tapahtumista ja leireistä. Sivuston ylläpidosta vastasi Perhehoitoliiton tiedottaja yhdessä
nuorisotyöntekijän kanssa. Sivuilta löytyy myös muuta sijaishuoltoon liittyvää tietoa.
Perhehoitoliiton Nuorisotyöntekijän Facebook-profiililla oli
vuoden 2014 lopussa 187 kaveria. Heistä suurin osa on sijaiskodissa olevia tai olleita nuoria.
Yhdistyksen sisäinen tiedotus hoidettiin Facebookin, Twitterin ja sähköpostin avulla sekä puhelimitse. Paperinen jäsenkirje,
Postia sinulle, lähetettiin jäsenille 2 kertaa vuoden 2014 aikana.
Tapahtumista ja toiminnasta tiedotetaan myös Perhehoito-
lehdessä, jossa Sinuilla on omat sivut. Perhehoito-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehti menee kaikille Perhehoitoliiton
jäsenyhdistysten jäsenille sekä moniin lastensuojelulaitoksiin.
Alueellisista nuorten tapahtumista tiedotettiin jäsenyhdistysten
jäsenille henkilökohtaisilla kirjeillä sekä liiton jäsentiedotteissa.
Toimintavuonna ilmestyi toisen kerran nuorten työstämä Sinut-lehti, joka avaa enemmän nuorisotyön sisältöä nuorten näkökulmasta ja nostaa esiin heidän kannaltaan tärkeimmät asiat. Lehti kannustaa nuoria olemaan aktiivisia ja tuomaan omia
ideoitaan ja ajatuksiaan rohkeasti esille. Lehti jaettiin kaikille
liiton jäsenyhdistysten jäsenperheille Perhehoito-lehden 4/14
välissä.
Yhteistyötä toimintavuonna tehtiin Suomen Sijaiskotinuoret,
SINUT ry:n sekä PePPi-hankkeen kanssa. SINUT ry oli mukana
suunnittelemassa ja järjestämässä valtakunnallista toimintaa
erityisesti valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä, jonka iltaohjelmassa Suomen Sijaiskotinuorten rooli oli merkittävä. PePPi-hanke teki tutkimusta nuorten nettikäyttäytymisestä ja oli mukana järjestämässä Pohjois-Karjalan aluetyötä.
8 Perhehoitoliiton talous
Talouden näkökulmasta toimintavuosi pysyi avustusrahoitteisten toimintojen osalta päälinjoissa suhteessa tavoitteisiin ja
talousarvioon. Sen sijaan omarahoitteisten toimintojen, kuten
Perhehoito-lehden julkaisutoiminta, tapahtuma- ja koulutusmyynti sekä rahankeräys jäivät alle asetettujen tavoitteiden.
Perhehoitoliiton maksuvalmius muuttui toimintavuoden lopussa hyvästä osittain tyydyttäväksi.
Perhehoitoliiton tulos vuonna 2014 oli 507,53 euroa alijäämäinen. Tilikauden tulosta rasitti Perhehoito-lehden asiamiesten levikkimyynnin toteutuminen alle sovittujen tavoitteiden, koulutusten ja tapahtumien ennakoitua pienemmät myyntituotot sekä
rahankeräystoiminnan tuottojen jääminen alle tavoitteiden. Tilikauden tuloksen rasitteita kuitenkin pienensi yleishyödyllisen toiminnan kulujen toteutuminen tavoitteita pienempinä.
Toimintavuoden aikana lähdettiin etsimään ratkaisua heikentyneiden omarahoitteisten tuottovirtojen eheyttämiseen. Perhehoito-lehden asiamiesmyynti kilpailutettiin ja myyntitoiminnalle asetetaan entistä vahvemmat seuranta- ja tavoitekriteerit.
Perhehoitoliiton hallituksen päätöksellä toimintansa aloitti taloustyöryhmä. Työryhmä toimii talouden seurannan ja suunnittelun tukena, ja se kokoontui kaksi kertaa.
Perhehoitoliiton toiminnan rahoituskehys vuodelle 2014 oli
1 110 020 euroa. Toiminnan rahoitus koostui Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksesta (24 %), RAY:n kohdennetuis-
ta toiminta- ja projektiavustuksista (39 %), Perhehoito-lehden
myyntituotoista (24 %) sekä muista toimintatuotoista ja avustuksista sekä varainhankinnan tuotoista (13 %). Kustannukset
koostuvat henkilöstökuluista (51 %), ulkopuolisista palveluista
(17 %), toimintakuluista (28 %) sekä poistoista, materiaali- ja
koulutusmyynnin hankinnoista sekä varainhankinta- ja rahoituskuluista (4 %).
Oman toiminnan tuottojen ja Raha-automaattiyhdistyksen lisäksi toimintaa rahoittivat vuonna 2014 Opintotoiminnan keskusliiton OK-opintokeskus, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö,
Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto sekä Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut. Toimintavuonna Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenmaksutuotot olivat 8 304 euroa.
Raha-automaattiyhdistys myönsi Perhehoitoliitolle vuoden
2014 avustuksenjaon mukaisesti yleisavustusta 269 000 euroa,
kohdennettua toiminta-avustusta sijaiskotinuorten toimintaan
80 000 euroa, projektirahoitusta vanhusten perhehoidon pilotointi- ja juurruttamishankkeeseen 176 000 euroa, voimauttavien taidemenetelmien kehittämiseen osaksi lastensuojelun
perhehoidon tukitoimia 158 000 euroa ja työttömien nuorten
palkkaamiseen 34 000 euroa. Yhteensä RAY:n myöntämät avustukset vuodelle 2014 olivat 717 000 euroa.
Toimintavuonna toimitilalainoja lyhennettiin 16 000 euroa.
Toimitilalainaa oli jäljellä tilikauden päättyessä 68 000 euroa.
25
Perhehoitoliitto | Toimintakertomus 2014
Toimintavuonna investoitiin toimitilan keittiökaapistojen sekä
keittiö- ja kokoustilojen irtokalusteiden hankintoihin 5 384 euroa.
Perhehoitoliitolla on voimassa oleva Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Rahankeräyslupa uusittiin 28.7.2014.
Rahankeräystä toteutettiin lähettämällä osoitteellinen lahjoituskirje 844 henkilölle, avoin lahjoituskirje yrityksille sekä tiedottamalla lahjoitusmahdollisuudesta Perhehoito-lehdessä,
Perhehoitoliiton nettisivuilla ja Facebookissa. Lisäksi Perhehoitoliitto oli Smartum Oy:n ylläpitämän lahjoitus.fi-sivuston lahjoituskohde. Rahankeräyksellä saatiin kerättyä 89 lahjoittajalta
sekä lahjoitus.fi -sivuston kautta 2 665,28 euroa. Rahankeräyksen vauhdittamiseksi koulutettiin hallitusta ja henkilöstöä. Rahankeräyskirjeen laatimiseen haettiin rahankeräyksen ammattilaisen apua, mutta siitä ei tulosten kannalta ollut merkittävää
hyötyä. Rahankeräys jäi vuonna 2014 edelleen hyvin pienmuotoiseksi.
Perhehoitoliiton hallituksen hallinnoiman Perhehoidon tukirahaston pääoma kasvoi 1 150,86 eurolla yksityishenkilön ohjattua merkkipäivämuistamisensa rahastoon. Vilho Kovalaisen
muistorahaston pääoma säilyi ennallaan. Toimintavuonna rahastoista ei jaettu apurahoja.
Perhehoitoliiton taloushallinto toteutettiin oman henkilöstön
voimin. Taloushallinnon toteutusta ohjaa taloussääntö. Perhehoitoliiton tilintarkastajana toimi HTM Päivi Karhala DHS Oy
Audit Partnersista ja toiminnantarkastajana Marja Kolari.
Liiton toiminta on vakuutettu tarkoituksenmukaisesti ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja käyttö- ja vaihto-omaisuus
riittävästi riskit ennakoiden. Vakuutukset ovat Eläkevakuutusyhtiö Veritaksessa, LähiTapiola Keskinäinen Yhtiössä sekä LähiTapiola Keski-Suomi Keskinäinen Vakuutusyhtiössä.
9 Hallinto ja henkilökunta
Yleishallinto
Hallitus
Perhehoitoliitto ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka kotipaikka on Jyväskylä ja toimialueena koko maa. Yhdistyksessä ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokous, joka kokoontuu kerran
vuodessa. Liittokokouksessa puhe- ja äänivaltaisia jäseniä ovat
rekisteröidyt alueelliset yhdistykset, jotka liittokokous hyväksyy
jäsenikseen.
Vuonna 2014 varsinainen liittokokous pidettiin 26.4.2014. Kokoukseen osallistui 29 henkilöä, joista 26 oli virallisia kokousedustajia. Heillä oli käytettävissään yhteensä 53 ääntä. Lisäksi
liittokokouksessa oli läsnä 5 Perhehoitoliiton toimihenkilöä. Puheenjohtajana toimi Tiina Pitko Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys
ry:stä ja sihteerinä Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta.
Perhehoitoliiton hallituksen erovuoroisena varsinaisena jäsenenä oli Anna-Liisa Huttunen. Erovuoroinen varajäsen oli Minna Ahokas. Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Minna
Ahokas Kymenlaakson perhehoitajat ry:stä. Hallituksen varajäseneksi valittiin Saija Rintanen SINUT ry:stä.
Perhehoitoliitolla oli toimintavuoden 2014 lopussa jäseninä
21 alueyhdistystä. Kaikkiaan yhdistyksiin kuului toimintavuoden
lopussa 3965 jäsentä. Liiton yhteisöjäseniä olivat Suomen sijaiskotinuoret, SINUT ry, jossa jäseniä oli 214, sekä Nuorten Ystävät ry ja SOS-lapsikylä ry.
Liittokokouksen valitsemaan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kuusi varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä.
Hallitus piti toimintavuoden aikana 5 kokousta, joista yksi oli
sähköpostikokous. Päätöksiä tehtiin yhteensä 73. Hallituksen
kokouksissa esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen ja sihteerinä rahoituspäällikkö Amanda Majasaari.
26
Hallituksen kokoonpano vuonna 2014 ennen varsinaista liittokokousta:
Aila Paloniemi
Tiina Pitko
Hanna Hakala
Anna-Liisa Huttunen Pasi Orava
Jaana Vainikainen
Eija Ylä-Liedenpohja Minna Ahokas
Marita Pääkkönen
Pirkko Teir
puheenjohtaja
jäsen, varapuheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
varajäsen
varajäsen
varajäsen
Toimintakertomus 2014 | Perhehoitoliitto
Hallituksen kokoonpano vuonna 2014 varsinaisen liittokokouksen jälkeen:
Aila Paloniemi
Tiina Pitko
Minna Ahokas
Hanna Hakala Pasi Orava
Jaana Vainikainen
Eija Ylä-Liedenpohja
Marita Pääkkönen
Saija Rintanen
Pirkko Teir
puheenjohtaja
jäsen, varapuheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
varajäsen
varajäsen
varajäsen
Toimihenkilöt
toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen
toimistosihteeri Leena Havila-Jokinen
graafinen avustaja Jonna Impola, 28.1.2014 alkaen (90 %),
Paikka auki nuorille -avustusohjelma (RAY)
nuorisotyöntekijä Anne Jokiranta
projektityöntekijä Taina Koponen, Keinu-hanke
kehittämispäällikkö (aikuisten perhehoito) Maria Kuukkanen,
Tunne perhehoito -hankkeen projektipäällikkö
projektityöntekijä Raija Leinonen, Tunne perhehoito -hanke
projektipäällikkö Marja-Riitta Linna, Keinu-hanke
rahoituspäällikkö Amanda Majasaari
Tuulikki Mattila, 2.6.–30.12.2014 (tuntityöntekijä), Päivikki ja
Sakari Sohlbergin säätiön rahoittama Nuorilta nuorille -hanke
tiedottaja/toimitussihteeri Kirsi-Marja Nurminen
kehittämispäällikkö (lastensuojelun perhehoito) Lisa Sipilä,
Helsinki
projektityöntekijä Riina Pekkala, Vapaaehtoiset voimavaraksi
sijaisperheiden tukemisessa, PePPi-hanke
projektityöntekijä Pirkko Porrassalmi, Vapaaehtoiset voimavaraksi sijaisperheiden tukemisessa, PePPi-hanke
nuorisotyön ohjaaja Miina Väisänen, 1.2.2014 alkaen (60 %),
Paikka auki nuorille -avustusohjelma (RAY)
Harjoittelijat toimintavuoden aikana
Perhehoitoliiton nuorisotyö: Juho Luhtaniemi, Humanistinen
ammattikorkeakoulu
Viestintä: Anni Pajari, Turun ammattikorkeakoulu
Taloushallinto: Heidi Raitonen, Jyväskylän aikuisopisto
27