Teemana puunkorjuupalvelu
KotiMetsikkö Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakastiedote 3/2015 • 1.10.2015 Mari Sarvaala Rainer Iso-Junno huoltaa hakkuupäätä. ASIKKALA, HARTOLA, HEINOLA, HOLLOLA, HÄMEENKOSKI, KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA, PADASJOKI, SYSMÄ sivu 3 Vertailussa nuoren metsän hoitokustannukset sivu 5 PT-Forest heinolalaista hakkuuvoimaa sivu 7 Havetrans – puukuormille kyytiä kumipyörillä sivu 9 Hakeyhtymä Kankaanmäki Päijät-Hämeen hovihakettaja sivu 12 Kunnollisella tiellä euroja puulle Teemana puunkorjuupalvelu PEFC/02-21-13 Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu pyörii ympäri vuoden Elokuun helteet avittivat puunkorjuuta. Hyvät korjuuolosuhteet ovat käynnistäneet korjuupalvelumme ja määrät kasvavat talven tullessa. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun pääpaino on energiapuu- ja harvennushakkuukohteilla. Energiapuun sekä harvennuspuun kokonaiskorjuumäärät ovat vuosittain kasvaneet viimeisen viiden vuoden ajan. Energiapuulla on valitettavasti juuri nyt hieman laskeva kysyntä lähialueemme lämpölaitoksilla. Tästä huolimatta energiapuun avulla voidaan nuoria metsiä hoitaa kasvukuntoon hyödyntäen KEMERA-tuet. Puunkorjuupalvelussa puut korjataan metsästä ja toimitetaan pääosassa kaupoista perille laitokselle asti. Voimme välittää myös metsänomistajien itse hakkaamia energiapuu-ja ainespuueriä useille eri puunostajille lähialueemme ja naapurimaakuntien laitoksille. Korjuupalvelun käyttö kannattaa Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua pidetään laadukkaana ja hinnaltaan kilpailukykyisenä. Metsävähennysoikeutta ajatellen kannattaa huomata, että koko tienvarsihinta korjuukustannuksia vähentämättä on metsävähennyksen käyttöön oikeuttavaa tulopohjaa. Tämä nopeuttaa metsävähennysoikeuden käyttöä ja antaa useiden eurojen lisähyödyn kuutiota kohti. Metsänhoitoyhdistyksemme korjuupalvelussa on töissä hankintakauden aikana yli 20 motoketjua ja hakattavaa on runsaasti. Olemme saaneet hakkuukohteet työn alle normaalisti erittäin ripeällä aikataululla. Metsänomistajien kannattaa olla yhteydessä metsäneuvojiimme, niin voimme sopia uusien työkohteiden aikatauluista. Voimme ottaa jonkin verran hakkuukohteita vielä tulevalle talvelle ja syksylle löytyy vielä hyvin tilaa uusillekin kohteille. littuu edellisvuosiin verrattuna. Erityisesti kokopuun ja rangan vastaanotto- ja hakkuumääriä joudutaan rajoittamaan. Metsänhoitoyhdistys PäijätHäme on tehnyt kaikista puutavaralajeista kauppoja. Kauden 2015-2016 osalta välitettävän aines- ja energiapuun kokonaismäärä jää hieman alle 250 000 motin. Ei-jäsenille tilitettävät välityspalvelun tienvarsihinnat ovat -2,50 €/m³ pienempiä kuin jäsenien hinnat. Tienvarsihinnat annetaan yli 50 m³:n erille (moto- tai vaakamitta), johon tarvittaessa tehdään hintaa alentavia korjauksia: 1. Erikseen ajettavan yhden puutavaralajin / energiapuun kokonaismäärän ollessa 20–50 m³ tehdään vähennys -3,00 €/m³. 2. Alle 20 m³ erillisiä energiapuueriä ja alle 10 m³:n ainespuueriä ei vastaanoteta. Metsänhoitoyhdistys välittää seuraavia lajeja: ranka, kokopuu, oksat, Fixteripaali, havu- ja lehtitukki, kuitupuu, havuparru, pikkutukki, erikoistyvi, pylväs. Valitettavasti mm. lämpimistä talvista johtuen energiapuun toimitusmäärä puo- me toimivien ostajien kesken ja metsänomistajalla on vapaus valita mieleisensä ostaja kyseiselle puuerälle. Markkinatalous pääsee toimimaan puukaupassa ilman pitkiä kytköksiä vain yhteen ostajaan. Myydään sille, joka joko parhaiten maksaa tai tekee parhaan työjäljen metsässä! Puukauppa vireessä Puukaupassa on edelleen hyvä vire ja uusia puunmyyntisuunnitelmia kannattaa laatia yhdessä mhy:n metsäneuvojien kanssa. Kilpailutamme leimikot kaikkien alueellam- Metsänhoitoyhdistys välittää kaikkia hankintapuita Metsänomistajan suunnatessa itse hakkuille, mhy:n laatu- ja määrävaatimukset kannattaa selvittää ennakkoon, mikäli puuta kertyy yli oman tarpeen. Tässä on muutamia perustietoja hankintapuiden osalta. Pääkirjoitus Korjuuterveisin Jari Yli-Talonen Toiminnanjohtaja Mhy Päijät-Häme Petri Pajunen Energiapuukohteista mahdollisesti tuleva KEMERAtuki haetaan ja maksetaan aina kokonaisuudessaan metsänomistajalle. 3. Kaikkiin kantavan / isomman tien varteen erikseen siirrettäviin (telattaviin) kohteisiin tehdään lisäksi vähennys -6,00 €/m³. 4. Kokopuun/rangan sekä tukin tienvarsimitassa tienvarsihinnasta vähennetään -2,00 €/m³ (energiapuuneuvoja käy mittaamassa, ei olemassa valmista hakkuukoneen tuottamaa mittaustulosta). 2 Metsänomistaja: pyydä energiapuuneuvojalta aina tarkemmat ohjeet niin puutavaralajien laaduista kuin varastopaikankin vaatimuksista ennen kuin alat hakkuuhommiin. Energiapuuneuvoja laskee eri puutavaralajeille varastokohteisen tienvarsihinnan. Jari Yli-Talonen tuki tuo tarvittavaa apua kustannuksiin tai jopa lisää tuloa. Energiapuu on tuonut nuorten metsien hoitoon pelastuksen, ennen kaikki kohteet raivattiin ja loppulasku oli erittäin kallis. Nyt nuoren metsän voi vielä pelastaa ja varmistaa tulevaisuuteen tuotot, kulujen ollessa nolla. Hoitohakkuiden vaihtoehdot nuorissa metsissä ja ensiharvennuksissa Minkä näistä vaihtoehdoista sinä valitset? Esimerkkilaskelma: tuotot ja kustannukset ns. läpipääsemättömän nuoren metsän hakkuulle (hakkuun jälkeen keskiläpimitta alle 16 cm) Metsänomistaja voi valita sopivimman vaihtoehdon nuoren metsän kunnostuskohteelle. Kemera-tuki tuo tarvittavaa apua kustannuksiin tai jopa lisää tuloa. Energiapuu on tuonut nuorten metsien hoitoon pelastuksen, ennen kaikki kohteet raivattiin ja loppulasku oli erittäin kallis. Nyt nuoren metsän voi vielä pelastaa ja varmistaa tulevaisuuteen tuotot, kulujen ollessa nolla. Minkä näistä vaihtoehdoista sinä valitset? Raivauskulu, €/ha Fixteripaalit (saanto 60 m³/ha), €/ha Kokopuukorjuu (saanto 60 m³/ha), €/ha Rankakorjuu (saanto 40 m³/ha), €/ha Tulo energiapuusta, €/ha Kemera-tuki, €/ha Mhy:n suunnitelma ja toteutus, €/ha Lopputulos, €/ha Metsurin tekemä taimikonhoito -700 Fixterikorjuu Kokopuukorjuu Rankakorjuu 0 -1860 0 -400 - -1680 -1000 0 +230 -30 +1500 +450 -30 +1260 +450 -30 +1000 +450 -30 -500 +60 0 +20 Esimerkkilaskelma: tuotot ja kustannukset ns. läpipääsemättömän nuoren metsän hakkuulle (hakkuun jälkeen keskiläpimitta alle 16 cm). Taimikonhoito – tärkein työ metsässäsi Hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde Hoitamattomalle kohteelle on vaikea löytää ostajaa - hoidetussa taimikossa tuottokunto sekä laatu- ja järeyskehitys säilyvät hyvinä - taimikon yleiskunto ja terveys hyvä, tuhoriskit vähäiset - hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde, jolle on helppo löytää halukas ostaja • hakkuukertymä 40-50 m³/ha • hakattavien runkojen pituus 14-16 m ja järeys 13-15 cm • korjuukustannukset 15-18 €/m³ • kantohintaa puulle jää 12-15 €/m³ • kantorahatuloja 500 – 800 €/ha - hoitamattomassa taimikossa roskapuusto haittaa arvopuiden laatu- ja järeyskehitystä - taimikon yleiskunto heikko, alttius hyönteis-, sieni- ja myrskytuhoille - hoitamattomasta taimikosta kehittyy kannattamaton ensiharvennuskohde, jossa ennen hakkuuta on tehtävä työläs ja kallis alusryteikön raivaus • hakkuukertymä 20–30 m³/ha • hakattavien runkojen pituus 9–12 m ja järeys 9–11 cm • korjuukustannukset 20–24 €/m³ • kantohintaa puulle jää 6–10 €/m³ • kantorahatuloja 120–300 €/ha, joka ei riitä edes alikasvoksen raivaamiseen 3 Teemana puunkorjuupalvelu – tekijät esiin Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeellä on korjuupalvelun leivissä yli 20 urakoitsijaa. Heidän yrityksensä ovat yhden miehen yrityksestä kymmeniä henkilöitä työllis- täviin. He ovat motokuskeja, kuormatraktorin kuljettajia, energiapuun hakkaajia, hakkuri- ja hakeauton kuskeja, tukkiauton kuljettajia. Haluamme tuoda hei- dät esiin, koska he ovat korvaamattoman taitavia, taikomalla pusikoista tulevaisuuden tukkimetsiä tai kuljettamalla painavaa kalustoa kuormineen kapeilla metsäteillä. Heille on mieleistä työskennellä metsänhoitoyhdistyksellä, jossa saavat olla osana toteuttamassa metsänomistajien edunvalvontaketjua. Mari Sarvaala Metsäkonepalvelu Oy – Suomen suurin puunkorjuuyritys Suomen suurin puunkorjuuyritys, Metsäkonepalvelu Oy, pitää päämajaansa Hämeenlinnassa. Yrityksen 55 korjuukonetta liikkuvat koko läntisen Etelä-Suomen alueella ja osittain myös Ruotsissa. Omien koneiden ja 85 työntekijän työpanoksen lisäksi yritys ostaa säännöllisesti 10–15 alihankkijan palveluita. Mätästämiseen Metsäkonepalvelulla on kaksi kaivuria ja tehokas Bräcke-mätästin, joka pystyy palvelemaan metsänomistajia laajalla alueella. 13 uutta konetta käyttöön – Metsäteollisuudessa lähiajan näkymät ovat erittäin positiiviset ja siksi tilasimme keväällä 13 uutta metsäkonetta. Ne otetaan käyttöön syksyn kuluessa. Ajanmukaisella kalustolla pystymme vastaamaan asiakkaiden kasvavaan ja muuttuvaan palvelutarpeeseen, toimitusjohtaja Timo Tolppa vakuuttaa. Metsäkonepalvelun vuosiliikevaihto on reilut 13 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden Tervetuloa katsomaan! Harri Saunalammi on ajanut Metsäkonepalvelun monitoimikonetta kahdeksan vuotta eikä voisi itselleen mieleisempää ammattia kuvitellakaan. koneinvestoinnin arvo 4,6 miljoonaa euroa. Metsänhoitoyhdistys PäijätHäme ostaa Metsäkonepalvelulta korjuuta Asikkalan, Padasjoen ja Etelä-Sysmän alueilla. Metsäkonepalvelu tekee Päijät-Hämeessä korjuuta myös Stora Ensolle. Operaatioesimies Hannele Paasonen vastaa käytännössä korjuuketjujen liikuttelusta. – Metsänhoitoyhdistyksen sopimusalueella työskentelee talvisin kaksi korjuuketjuamme ja kesällä yksi. Yhteistyö yhdistyksen ja metsänomistajien kanssa on ollut sujuvaa. Keskusteluyhteys on hyvä ja ilmapiiri positiivinen, Paasonen kehuu. – Syksyn korjuumäärä on vielä hieman arvoitus, sillä metsäteollisuusyritysten epävarma tilanne heijastuu edelleen ostoissa. Kuitupainotteisilla leimikoilla on kuitenkin hyvä kysyntä. Loppusyksyn kelirikkoaika hiljentää hieman korjuutahtia, mutta talvi mennään jälleen täydellä kapasiteetilla, Paasonen arvioi. Harri Saunalammi ajaa Metsäkonepalvelun harvesteria Päijät-Hämeen kunnissa. Hän on viihtynyt 18 vuotta monitoimikoneen puikoissa ja kahdeksan vuotta Metsäkonepalvelun palkkalistoilla. – Tämä on ihannetyö minulle, sillä viihdyn metsässä. Pystyn vaikuttamaan itse töihini ja näen heti oman käden jäljet, Saunalammi iloitsee. Metsäala on 38-vuotiaalla lammilaisella verissä, sillä hän aloitti metsätyöt jo kuuden vanhana, kun hän pääsi apupoikana kantamaan UPM:llä ammattimetsurina toimineen isänsä vänkäriä. – Hakkaan ja harvennan asiakkaiden metsiä yhtä huolellisesti kuin hoitaisin omia. Olisi mukava, jos metsänomistajat kävisivät vaikka vähän useamminkin seuraamassa metsäkoneen työskentelyä. Hytissä voin esimerkiksi kertoa, millä perusteella toiset puut otetaan pois ja toiset jätetään, Saunalammi kannustaa. Teksti ja kuva: Markku Pulkkinen Puunkorjuupalvelu etsii ensiharvennuksia ja järeitä harvennuksia syksyn korjuuseen Kohteet saadaan heti hakkuuseen ja niissä hyödynnetään mm. parrun ja pikkutukin tuoma lisähinta 9,5-14,5 cm:n latvaläpimitoissa. Ensiharvennukset ja nuorten metsien hoitohakkuut kannattaa ehdottomasti tehdä ajallaan ja varmistaa puuston järeytymisen mahdollisimman nopeasti arvokkaaksi tukkipuuksi. Metsänomistajan kannattaa keskittää ensiharvennuk- set ja harvennukset omiksi korjuukeskittymiksi, jolloin hinta saadaan mahdollisimman korkeaksi. Syksyn korjuukohteiden kantohinta on selkeästi talvikohteita parempi! 4 Ota yhteys metsä- tai energiapuuneuvojaan ja laita metsien hoitohakkuut toteutukseen. Jari Yli-Talonen Reipasta otetta metsissä nuorten ja konkareiden voimin Heinolalainen PT-Forest Oy on omistajansa Pasi Toivosen ohjaimissa urakoinut mhy Päijät-Hämeen korjuupalvelulle kaksi vuotta. Työalueena on Heinola, Nastola, osat Asikkalaa, Sysmää ja Hartolaa. Kuljettajista löytyy niin kokemusta kuin nuorta tulokasta. 45-vuotias Pasi Toivonen on pitkän linjan metsäkonemies. Hän kertaa historiaansa. - Perusoppi haettiin metsäkonekoulusta Kurusta, vieraalla tehtiin hommia reilu 15 vuotta ja nyt on 10 vuotta ollut oma yritys. Ympärivuotinen työllistäminen tärkeää Yrityksellä oli ennen sopimus isomman metsäfirman kanssa, mutta nyt pelkästään yhdistykselle. Aiemmin Toivosella on ollut myös omaa puunhankintaa, mutta se on jäänyt. Edelleen keväisin tehdään klapeja myyntiin muutama sata irtomottia. Toivosella on käytössä kaksi harvennusmotoa, kolmas on olemassa ja otetaan käyttöön tarvittaessa. Itsellä on yksi ajokone, mutta pääasiassa tarkoitus on tehdä vain hakkuuta, toinen urakoitsija hoitakoon ajon. Itse Toivonen hoitaa pitkälti myös paperityöt, toki kirjanpitäjä tekee kuukausittaiset yhteenvedot. Ylpeä Toivonen on siitä, että työntekijät on työllistetty ympäri vuoden. – Jos keväällä on ollut hiljaisempaa, aikaa käytetään koneiden huoltoon Jouni Vinkka ja polttopuiden tekoon. Pyrin siihen, että porukoille riittää töitä. Metsänomistajan parhaaksi Vaikka puhelias kaveri onkin, parasta työssä on kuitenkin moton ohjaimissa olo. – Kun saa toteuttaa itseään metsässä kaikessa rauhassa, niin se on palkitsevinta, maalailee Toivonen. Metsänomistajan toiveet otetaan huomioon, mutta rehellisesti kerrotaan esimerkiksi lakikohteiden rajoitukset hakkuissa, vaikka omistaja haluaisikin toisin. Metsänhoitoyhdistyksen kanssa tehtyyn sopimukseen Toivonen on tyytyväinen. – Tärkeää on, että koneille riittää töitä ja nyt niitä on luvattu hyvin. Tunnen entuudestaan mhy:n Heinolan porukan ja alueen energiapuuneuvojat. Homma sujuu, Toivonen kiittelee. Kotona ymmärretään yrittäjän elämä 25 vuoden yhteisen taipaleen jälkeen. Toivonen pyrkii pitämään lomaa 2-3 viikkoa kesällä, ja lapsetkin ovat jo peruskoulusta päässeitä. Pasi Toivonen kiittelee yhdistyksen toimintaa. – Heinolan toimihenkilöiden kanssa homma sujuu. Hän on nyt heistä ainoa, joka on pysynyt alalla. Orti ajaa PT-Forestin motoa kolmatta vuotta, koulun jälkeen tuli kokeiltua muitakin konehommia. Ortin työmaana on ollut useamman kuukauden sähkölinja, jonka reunapuustot pitää saada sähkövarmoiksi. Työ on vaativaa, 110 kV linjalle ei saa kaataa puita tai puomilla osua, sillä seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Rauhallisuudella ja harkituilla liikkeillä pärjää. Heinolalainen Jouni Vinkka kuuluu PT-Forestin kokeneempaan kaartiin, ainakin iältään, reiluna 4-kymppisenä. Hän vaihtoi kuusi vuotta sitten offset-painajan hommat motokuskin oppiin. Motohommat opeteltiin seuraamalla Toivosen Pasin työskentelyä istumalla ohjaamossa satoja tunteja. Tuollaista kärsivällisyyttä on pakko ihailla puolin ja toisin. 23-vuotias heinolalainen Heinolalaisia metsämiehiä PT-Forestin joukoista löytyvät seuraavat ammattilaiset yrittäjän itsensä lisäksi. Rehti, reipas ja postiviinen asenne kantaa. Näiden poikien hoitoon uskaltaa jättää metsänsä. Ville Orti on 25-vuotias heinolalainen, joka lähti metsäkonekouluun Mikkeliin muutaman kaverinsa kanssa. Stefan Blomberg toimii kuormatraktorillaan PT-Forestin aliurakoitsijana useampivuotisella sopimuksella. Hänenkään uransa metsähommiin ei ole nykyaikana tavallisin: koulutus on hankittu automekaanikoksi, mutta yhteensattumien kautta Blomberg päätyi ajokoneen rattiin pari vuotta sitten. Oma kone hankittiin lähes saman tien ja nyt on jo mielessä toisen koneen osto rinnalle. Blombergille ehti kertyä kokemusta firman moton perässä ajosta ennen mhy:lle tuloa. Hänellä on selvä näkemys, mitä hyvää yhdistyksen hommista löytyy. - Pienempi työalue, tehdään hommia metsänomistajan parhaaksi eli hakkuun jälki on hyvä, korjuujälki ja urat ovat oikein suunnitellut, työmaa on siisti, Blomberg luettelee. Teksti ja kuvat: Mari Sarvaala Stefan Blomberg Ville Orti 5 Luhankalais-hartolalainen parivaljakko Hartolassa ja osin Sysmässä työskentelee ensiharvennuksilla ja energiapuun hakkuilla Asko Weijo ja hänen aisaparinaan ajokoneella Rauno Huoponen. Kumpikin on yhden miehen yrityksiä. Metsänhoitoyhdistys on kummallekin yrittäjälle mielekäs työllistäjä: palkkatyö vieraalla tai urakointi isoille firmoille on kokeiltu, mutta mhy:llä toimialue on rajattu, joten töiden perässä ei joudu tavattoman pitkälle. Vastaisku valtamerkeille Luhankalainen Asko Weijo viimeistelee Sysmän Ravioskorvessa harvennettua metsää. Metsä on kaikenkokoista ja –lajista puuta kasvava sekametsä, josta useamman hehtaarin ensiharvennukselta saatiin talteen neljä tukkia. Asko Weijon motona on valtamerkeistä poikkeava ProSilva. vuotta vanha, aikaisempikin oli saman merkkinen. Weijo pitää koneestaan. - Se on ollut varmatoiminen, huollot pystyy tekemään itse. Tuotoskin on samanlainen kuin isommilla. vuotta yrittäjänä yhdistyksellä, joten vahinko ei kaduta, muistelee Weijo metsäalalle päätymistä. Vapaa-ajalla Weijo liikkuu metsässä, joko omia metsiä hoidellen tai metsästämässä. Tänä syksynä kaatui karhu Weijon toimesta keskisuomalaisen metsästysseuran karhuluvalla. Tuhansia päätöksiä päivässä Metsänomistajien toiveet kuunnellaan ja toteutetaan, jälki on oltava moitteetonta, Asko Weijo korostaa. Puusto oli monin paikoin kaksikerroksinen, josta poistettiin alla kasvanut pienikokoinen kuitupuu. Nyt puilla on kasvutilaa ja muutaman vuoden päästä metsänomistajaa odottaa tukkivaltainen metsä. Asko Weijo hakkaa harvennuksia valtamerkeistä poikkeavalla ProSilvan motolla. Nykyinen kone on neljä Weijon moto on tehokas harvennuksilla, puuston koostahan tuotos toki riippuu. Keskimäärin päivässä hakataan ensiharvennuksilla 700800, jopa 1000 runkoa, siinä voi miettiä, paljonko aikaa on puuta kohti tehdä päätöksiä. Koneessa on sekä ainespuun että energiapuun korjuuseen tarkoitetut hakkuupäät, joita voi vaihdella kohteen mukaan. Motomiehen vastuuta Weijo korostaa. - Puutavaran laatu- ja mittavaatimukset ovat tarkentuneet, joka vaatii että mittalaitteet ovat kunnossa. Niitä kontrolloidaan jatkuvasti. Metsälain ja metsäsertifioinnin muutokset pitää olla tiedossa. Metsänomistajan toiveet huomioidaan realistisesti, kunnollista jälkeä on tehtävä. hakkutähteiden ja talvikaudet ainespuiden ajossa. Kaikkiaan 20 vuotta metsätraktorilla urakoinut, joista viimeiset kuusi vuotta yhdistyksen hommissa ajanut Huoponen tavoitetaan hakkuutähteiden ajosta. – Pidän tästä selkeästä hommasta. Kuormaajassa on vaaka, joka punnitsee jokaisen kuormaan laitettavan nipun. Päivän päätteeksi näkee ajetut kilot. Suutari pysyköön lestissään Mielekäs työ omalla koneella saa Rauno Huoposen hyväntuuliseksi. Kaikkea raaka-ainetta metsästä Metsässä viihtyy Hartolalainen Rauno Huoponen ajaa kaikkea, mitä puusta saa irti: hakkuutähteet ja ranka energiaksi, ainespuuta omiin kasoihinsa. Pääasiassa kesäkaudet ovat menneet - Metsäkonekouluun tuli lähdettyä vahingossa, kaverin kanssa yhdessä haettiin. Nyt uraa on kuitenkin 16 vuotta takana, joista kahdeksan 6 Huoponen on itsekin metsänomistaja ja lisäksi Vastamäen yhteismetsän puheenjohtaja. Näin hänellä on näkemystä metsäasioihin vuosikymmenten ajalta. Valtiolta Huoponen toivoo pysymistä sovituissa energialinjauksissa. - Uusiutuvalle energialle on asetettu tavoitteet ja ne pitää saavuttaa. Kivihiili ei voi mennä ohitse erilaisilla veromuutoksilla. Metsäenergian hankinta takaa työpaikkoja maaseudulle, Huoponen pohtii. Omissa metsissä taimikonhoitoa riittää, mutta Huoponen toteaa viisaasti, että kukin pysyköön siinä työssä, jonka parhaiten osaa tehokkaasti. Hän jättää taimikonhoidot ammattimiehille ja ajaa itse metsäkonetta. Teksti ja kuvat: Mari Sarvaala Family Timber tänään Family Timber Finland Oy hoitaa eteläisen Suomen metsänhoitoyhdistysten puun autokuljetuksia, etsii puulle vientikanavia markkinatilanteen parantamiseksi ja välittää kiivaasti metsäkiinteistöjä. Family Timber Finland Oy:n tavoitteena on tehostaa kuuden omistaja-metsänhoitoyhdistysten puunkorjuupalvelua. Neuvottelemalla yhteiset kotimaan puukaupat ja yhdistämällä puun autokuljetuspalvelut ovat käytännön keinoja tehostamistyössä. Toiminnan käynnistäminen on vaatinut paljon suunnittelutyötä omistajien kanssa. Toimintamallia on hiottu yhdessä useissa palavereissa. Omistusjärjestelyjen jälkeen on pitänyt rakentaa alkuperäketjun hallinnan toimintamalli ja hakea sille sertifikaatti. Se on edellytys kotimaan ja vien- tikauppojenkin saamiseksi. Kuljetusyritykset kilpailutettiin kesällä ja sopimukset on tehty neljän yrittäjän kanssa. Family Timberin kotimaan puunkauppojen toimitukset käynnistyivät heinäkuun alusta. Kiinnostusta on ollut Englannista, Kiinasta, Saksasta sekä Ruotsista. Markkinoita haetaan aktiivisesti niin tukki-, kuitu- kuin energiapuullekin. Neuvotteluja on käyty myös kakkoslaadun kuusitukin viennistä. Puukauppaa Suomeen ja ulkomaille Syysjaksolle tehtyjä merkittävimpiä kauppoja ovat Stora Enson, UPM:n ja Koskitukin sopimukset. Sopimukset on jaettu toimituskiintiöiksi osakasyhdistyksille. Toimintatapa kaupoissa on se, että mhy:t korjaavat puun tienvarteen ja kuljetukset tienvarresta hoidetaan yhteisten kuljetusyritysten kanssa. Kotimaan kauppojen toimitusten lisäksi tunnustellaan myöskin viennin mahdollisuuksia heikon kotimaan puumarkkinatilanteen parantamiseksi. Metsäkiinteistöjen välitys vilkasta Kuluva vuosi on ollut kiinteistönvälityksessä vilkas ja erilaisia maaseudun kohteita on välitetty tähän mennessä noin 60 kpl. Metsää ja peltoa on välitetty tänä vuonna jo 1500 ha. Keskimäärin tilakoko on ollut 29 ha, vaihdellen 5 – 100 hehtaariin. Syksy on yleensä aktiivista aikaa, joten koko vuoden kiinteistönväli- tys nousee korkeammalle kuin aiempina vuosina. Metsatilat.fi sivuston TILAVAHTI-palvelun kautta uusista myyntikohteista saa tiedon lähes 1000 tiloista kiinnostunutta. Valtakunnallinen erikoistunut metsatilat.fi-ketju on markkinajohtaja metsätilavälityksessä. Myyjinä on ollut paljon perikuntia, joille tilan myynti on järkevä vaihtoehto laajan omistajakunnan sijaan. Jos oma aika on kortilla ja osaaminen tai mielenkiinto vähäistä, kannattaa harkita tilan myyntiä. Kysyntää on edelleen kaiken tyyppisille ja kaiken kokoisille metsätiloille. Ostajamme ovat kiitelleet ajantasaisia arvioita ja kattavaa esitemateriaalia netissä, joka nykyisin onkin käytetyin informaation lähde. Tapio Viinikka Toimitusjohtaja Logistiikkainsinööri antaa puulle kyytiä Kuusi vuotta omaa puunkuljetusyritystään pyörittänyt Joona Haverinen ohjailee pehmeästi 68 tonnin yhdistelmäänsä kapealla metsätiellä Asikkalan Viitailassa. Liikkumisen pitääkin olla sujuvaa, sillä Volvon mittariin kertyy vuodessa keskimäärin 160 000 kilometriä. Aamulla murtunut hydrauliikkaletkukin on ostettu ja vaihdettu tunnissa. Logistiikkainsinöörin tutkinnon hankkinut Haverinen on tyytyväinen puun liikkumiseen kesän ja alkusyksyn aikana. – Kesä oli kiireinen. Sekä Päijät-Hämeestä että Metsähallituksen mailta läpi EteläSuomen on riittänyt ajettavaa. Lisäksi varustelin kaksi uutta autoa, mikä vei myös oman aikansa, Haverinen kertoo. Havetransilla on kolme omaa puutavara-autoa ja yksi siirtoauto. Lisäksi yritys ostaa säännöllisesti yhden alihankkijan kuljetuspalveluita. Tyy- lometriä tehtaan portille. Silloin puunketjussa säilyy myös taloudellinen kannattavuus. tyväisen yrittäjän ainoa pieni murhe on hyvien ammattikuljettajien löytäminen, sillä metsäajo vaatii oman tekniikkansa ja kokemuksensa. Haverinen on tyytyväinen yhteistyöhän metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajien kanssa. Yhdistyksen neuvojat lähettävät sähköisesti tiedot noudettavista laaneista suoraan puutavara-autoihin. Asiakkaina ovat pääasiassa Metsähallituksen Etelä-Suomen alue, metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ja Haverisen veljen metsäpalveluyritys Haveforest. Havetransin kuljetusmäärät lisääntyvät ensi vuonna, sillä metsänhoitoyhdistys kasvatti sopimuksensa kokoa. – Ajamme puuta ainoastaan silloin, kun kelit sen sallivat. Emme halua pilata maaseu- dun teitä. Kuljettajan ammattitaitoa on tietää, milloin millekin tielle voi turvallisesti mennä. Lauhan talven jälkeen viime kevään yöpakkaset piti käyttää todella tarkasti hyödyksi, Haverinen sanoo. Havetransin uudet Scaniat painavat täydessä lastissa jopa 76 tonnia, joten tarkkaavaisuutta todella vaaditaan. Teksti ja kuva: Markku Pulkkinen 80 kilometrin kuljetusmatka Havetransin tummansinisiä autoja näkee liikkuvan lähes kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Tukkipuiden määränpäinä ovat lähinnä Koskisen tehtaat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Versowoodin saha Vierumäellä. Kuitupuu kulkee etupäässä Kaipolaan ja Kuusankoskelle. Päijät-Hämeestä lähtevä puu matkustaa keskimäärin 80 ki- Syyskuussa Joona Haverinen kuljetti vanerikoivua Koskisen Järvelän tehtaalle. Työkaluna oli sillä kertaa Volvo 600 ja kuormaa päällä 43 000 kiloa. 7 Nuorten metsien kunnostaja Mari Sarvaala Metsänhoitoyhdistyksellä on 5-vuotinen sopimus EVR-sahapuun Fixteri-yrittäjä Esko Rönkön kanssa. Sopimusta on jatkunut jo pari vuotta. Vuosia Ruotsissa ja Virossa urakoinut Rönkkö voi nyt kulkea ympäri Päijät-Hämettä pienemmällä alueella. Metsähoitoyhdistys osoittaa Fixteri-kohteet, Rönkkö vastaa sitä että työt tulevat tehtyä. Rönköllä on reilu 30-vuotinen ura yrittäjänä, joista 25 vuotta metsähommissa, joten hän on nähnyt niin koneiden kehityksen kuin metsien hoidollisen tilan muutokset. – Metsien hoitamattomuus on lisääntynyt, hän toteaa ykskantaan. Fixteri on oivallinen apu hoitamattomiin energiapuumetsiin. Esko Rönkkö luettelee joukon etuja: ennakkoraivausta ei tarvita, kun kaikki puu kelpaa. Paalien ajaminen on tuplasti energiarangan ajoa nopeampaa, joten ajokoneen ei tarvitse olla koko aikaa perässä. Paalien ansiosta myös korjuujälki on parempaa, sillä ne ovat ajovaiheessa helppoja käsiteltäviä. Paaleissa ei tule laatuongelmia, kuivuessaan tavara on tasalaatuista. Fixteri pätkii puut 2,70 metriä pitkiksi oksineen päivineen ja käärii nippuihin, joiden kokonaispaino on 400-500 kiloa. euroja. Fixterin raivatessa metsänomistaja säästää palkanmaksun ja saattaa saadakin muutaman euron ener- giapuusta. Fixteri-paalien ajo hoituu Rönkön omalla ajokoneella. Korjuuketjua hän pyörittää Sami Karppinen Katseiden kerääjä Monenlaisiin metsiin, mutta ei viidakkoon Rönkkö kuitenkin muistuttaa, että ihan sormenvahvuista viidakkoa Fixterillä ei kannata mennä kunnostamaan. - Tuottavuus lisääntyy ja sitä kautta kannattavuus, kun puiden koko on 25-30 litraa. Parasta meille olisi, että samassa paikassa olisi 4-5 hehtaarin kuvio. Kuvioiden ei tarvitse olla niin suuria, jos ne ovat lähellä toisiaan, näin koneiden siirtoihin ei mene aikaa, selvittää Rönkkö. Fixterillä voidaan raivata nuoria metsiä ensiharvennukseen asti. Koneen ansiosta metsänomistajalle tulee raivauksesta säästöä: jos mies raivaa sahan kanssa, joutuu maksamaan työstä satoja neljän miehen voimin. - Kuskilta vaaditaan hyvää harvennussilmää. Harvesteriin verrattava tämä on ajaa, vaikka mukavampi kun ei tarvitse lajittelua ajatella. Kun on tätä ajanut, ei harvesteriin enää haluakaan, markkinoi Rönkkö. Esko Rönkköä huolettaa hoitamattomat nuoret metsät, joihin hänellä on lääke – Fixteri-paalain – hoitajaksi. 8 Fixterin nosturissa on giljotiinikoura, joka katkaisee puun tyvestä ja pätkii puut 2,70 metriä pitkiksi oksineen päivineen. Puut kääräistään nippuihin, joiden läpimitta on 70 senttiä, paalin kokonaispaino on 400-500 kiloa. Kaikkiaan Rönkkö on parissa vuodessa kasannut Fixterillä energiapuuta yli 20 000 mottia. Koska Fixteri-paalain on vielä suhteellisen harvinainen näky metsissä, sitä pysähtyvät katsomaan metsänomistajien lisäksi myös muut ohikulkijat. Ja kaikki kiittelevät korjuun jälkeistä näkymää metsässä. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulla on siis oivallinen nuorten metsien kunnostaja käytössä. Mari Sarvaala Giljotiinilla metsät kuntoon Ryteiköt ja sekalaiset ensiharvennukset saavat kyytiä, kun hollolalainen Timo Iso-Junno vie järeän maataloustraktorinsa metsään. Pulkkilalaislähtöinen metsämies Timo Iso-Junno on urakoinut mhy Päijät-Hämeelle vuodesta 2011. Silloin hän tuli perheineen Rovaniemeltä Padasjoelle, josta kulkeutui edelleen Hollolaan. Iso-Junnon työalueena on mhy:n eteläinen osa Asikkalaan ja Nastolaan asti. Iso-Junnon 16-vuotias poika Rainer on oppisopimuksella kouluttautumassa metsäalalle, joten he tekevät hommia kahdessa vuorossa. Metsäalalla Iso-Junno on ollut vuosikymmeniä. – Palkanmaksajana on ollut niin Metsähallitus, yhdistykset kuin metsäkeskus, toimenkuvana oli pitkään metsäsuunnittelu, muistelee Iso-Junno. Mari Sarvaala mä on helppo siirtää paikasta toiseen, koska traktori kulkee liikennetraktorin nopeudella. Erillistä kuljetuslavettia ei tarvita. Näin kohteiden pienuus ei ole niin suuri haitta kun isommilla koneilla, joiden kuljetus on oma hommansa. Kohteina tulevaisuuden tukkimetsät Monikäyttöinen giljotiinikoura saa kiitosta isältä ja pojalta, tuumaavat Rainer ja Timo Iso-Junno. Monikäyttöinen työväline ja tarvittaessa kerää ja kuormaa puut. Isoilla työmailla giljotiinin tilalle vaihdetaan erikseen kuormausta varten puutavarakoura. Giljotiini katkoo kaikki puut 4-26 sentin läpimitassa. Kuormaajassa on lisäksi vaaka, jolla jokainen nippu punnitaan lastauksen yhteydessä. Iso-Junno on tyytyväinen työvälineeseensä. - Yhdistel- Nykyisin Iso-Junnon työvälineenä on kahdeksan tonnin painoinen maataloustraktori, jossa on kuormaaja ja metsäkärry. Metsäkärry kiinnitetään perään vasta puiden ajovaiheessa. Puomin päässä on hakkuupäänä giljotiini, joka katkoo, Hyvä työ tuottaa uusia kohteita, tietää Iso-Junno. - Kun metsänomistaja näkee hyvin tehdyn työjäljen ja pusikosta on kuoriutunut tulevaisuuden tukkimetsä, niin naapuritkin tulevat kyselemään omiin metsiinsä. Iso-Junnon työmaina ovat energiapuukohteet. Kalusto soveltuu nuoren metsän hoitoon, ensiharvennuksiin, teiden ja peltojen reunojen putsaukseen, tonttihakkuisiin. Metsäkärryssä kulkee kaikenlainen puutavara ja hakkuutähteet. Teksti ja kuva: Mari Sarvaala Hakeyhtymä Kankaanmäki Oy - hakkeen hovihankkija Hakeyhtymä Kankaanmäki on Suomen suurimpia hakettajia kuudella hakkurillaan ja viidellä omalla hakkeenkuljetusautollaan. Yrityksellä on lisäksi yksi puutavara-auto, jolla puuta voi kuljettaa metsästä terminaalivarastoille. Omia työntekijöitä on 15 ja talvisin haketta ajaa lisäksi kahdeksan vierasta autoa. Hakeyhtymä Kankaanmäen toiminta-alue ulottuu Hangosta Jyväskylään ja liikevaihto on 4–5 miljoonaa euroa vuodessa. Yrityksen perinteet ovat pitkät, sillä Jari ja Jukka Kankaanmäen isä perusti hakeyrityksen vuonna 1982. Hakeyhtymän toimitusjoh- taja Jari Kankaanmäki täytti syyskuun alussa Tuuloksessa sijaitsevaa terminaalivarastoa hakkeella. – Pääosa puusta haketetaan edelleen metsässä ja kuljetetaan sieltä suoraan voimalaitoksiin. Kysynnän vaihtelun ja kelirikkoaikojen vuoksi pitää kuitenkin yhä suurempi osa hakettaa terminaalivarastoihin, joita on myös PäijätHämeessä. Varastointi tasaa työruuhkia, sillä hake pitää yleensä pystyä toimittamaan asiakkaalle viikon sisällä tilauksesta, Kankaanmäki kertoo. Markku Pulkkinen 9 Päijät- ja Kanta-Hämeen metsistä hake ajetaan pääosin Vanajan voimalaitokselle Hämeenlinnaan. Kankaanmäki hieman harmittelee, että päättäjät heikensivät muutama vuosi sitten turpeen ja hakkeen kilpailukykyä kovalla verotuksella. Kun lisäksi öljy ja maakaasu ovat olleet viime vuosina halpoja, on hakkeen käyttö pikemminkin vähentynyt kuin kasvanut. Kankaanmäki iloitsee, että Päijät-Hämeeseen saadaan syksyllä uusi, iso hakkeen käyttäjä. Haketoimitukset Lahti Energialle alkavat lokakuussa. – Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen neuvojien kautta saamme tarkat tiedot siitä, mistä kannattaa milläkin kelillä hakettaa puuta. Yhteistyö pelaa hienosti, Kankaanmäki kiittelee. Parin viime talven kehnot Markku Pulkkinen Haketta kelien mukaan Hakeyhtymä Kankaanmäen varikko sijaitsee Lammilla, valtatie 12:n varressa. Jukka (vas.) ja Jussi Kankaanmäki odottelevat ilmojen viilenemistä, jotta haketta alkaa kulua jälleen enemmän. korjuukelit tekivät hallaa myös hakeketjulle. – Sitä ennen mentiinkin muutama vuosi tosi kovaa, kun hakkeen käyttö lisääntyi vauhdilla. Kysynnän isoihinkin vaihteluihin on onneksi totuttu. Kun syksyn ensimmäiset pakkaset tulevat, räjähtää kysyntä taas ykskaks, Kankaanmäki tietää. Roihulaiset esittäytyvät Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen energiapuuneuvojat ns. roihulaiset hoitavat puunkorjuupalvelun pyörittämisen omalla alueellaan. Roihulaisen tehtäviin kuuluu mm. hakkuukohteiden hankinta, suunnittelu ja toteutus aina puutavaran toimitukseen saakka, urakoitsijoiden töiden valvonta, puumaksujen hoito niin metsänomistajille kuin urakoitsijoille. Lisäksi on metsänomistajien hankintapuiden mittaus ja välitys. Kysyimme: kuka; milloin mhy:lle; toiminta-alue; yrittäjät, joiden kanssa sopimukset; miksi puunkorjuupalvelua kannattaa käyttää; mitä vapaa-aikana. sääntöisesti Hakeyhtymä Kankaanmäkeä, Havetransia sekä Metsäkonepalvelua. aikaa jää, niin liikuntaharrastusten pariin: sulkapallokausi on käynnistetty ja hiihtokelejä odotellaan. Puunkorjuupalvelun vahvuus on erikoispuutavaralajeissa (parrut, erikoistyvet, pikkutukit ym.). Myöskin joustavuus aikatauluissa sekä metsänomistajien toiveiden huomioonotto ovat korjuupalvelun etuja. Juha Hirvonen, 36 v. Vuodesta 2004 Orimattilassa mhy OMA:ssa, v. 2008 mhy Salpausselkään (nyk. Päijät-Häme). Energiapuuneuvoja, jonka toimialueena Hollola, Hämeenkoski, Lahti, Kärkölä. Juuso Heikkilä, 28 v. Mhy Päijät-Hämeeseen 4 kk sitten, aloitin toukokuussa. Sitä ennen 2 vuotta Mhy Pirkanmaalla. Yhdistyksen hommissa vuodesta 2006. Energiapuuneuvoja, kuljetus- ja logistiikkavastaava. Kuljetus- ja logistiikkavastaavana toimin linkkinä puiden ostajien ja yhdistyksen välillä. Otan tilaukset vastaan ja välitän ne tiimille. Kerään kuukausittain tiimiltä arviot tulevista puumääristä ja raportoin ne puun ostajille. Osallistun uusien logistiikkajärjestelmien kehitystyöhön sekä erilaisiin energiapuu –hankkeisiin yhdistyksen edustajana. Toki puoleeni voi kääntyä kaikissa metsään liittyvissä asioissa. Työpöytä Padasjoella, mutta kuljetus- ja logistiikkavastaavana koko alueella. Yrittäjistä työllistän pää- Harrastan monipuolisesti urheilua, retkeilyä luonnossa ja kulinaristinkin vikaa löytyy. Yrittäjät: EVR-Sahapuu Oy (Fixteri), Hurskainen Timo, Konelandia Oy (Antti Löyttyniemi), SSL-kone Ay (Salmi, Seppälä, Lattunen), Iso-Junno Timo, Tuomisen metsäkuljetus Oy. Energiapuuneuvojana toimialueena Asikkala, Hollolan Vesikansa sekä Sysmän eteläosat. Antti Alhola, 44 v. EVR-Sahapuu Oy (Fixteri), talvella tarpeen mukaan muitakin. Mhy:n korjuupalvelu pyrkii työmaillaan ennen kaikkea mahdollisimman hyvään korjuujälkeen, ja se on ensiarvoisen tärkeää korjuupalvelun harvennuspainotteisissa kohteissa. Pyrimmekin jatkuvasti kehittämään urakoitsijoidemme työnlaatua, sekä korjuupalvelua pyörittävien henkilöiden ammattitaitoa. Pyrimme työmaiden osalta mahdollisuuksien mukaan ottamaan metsänomistajien toiveet ja tarpeet huomioon sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Palvelun laadun lisäksi tavoitteena on myös aina tarjota kilpailukykyinen tarjous kohteesta. Hyödynnetään erikoispuutavaralajeja, joita metsäyhtiöt eivät välttämättä huomioi ollenkaan. Harrastuksena suunnistus. Yrittäjät: Metsäkonepalvelun koneketjulla on päävastuu alueen korjuusta. Kahdessa vuorossa työskentelevä harvesteri saa paljon aikaiseksi ja jälki on ollut erittäin hyvää. Yhden vakiokoneen lisäksi Metsäkonepalvelulta on mahdollista saada lisäkapasiteettia kiireajoille. Metsäkonepalvelun lisäksi Kalkkisten lähialueilla hakkaa Eero Rintala. Rintalan traktoripohjainen kalusto sopii erityisen hyvin ensiharvennuksille ja energiapuukohteisiin. Nuorenmetsän kunnostuksia alueella hoitaa Esko Rönkkö Fixteri-kokopuupaalaimella. Teppo Laine, 32 v. Yhdistyksellä keväästä 2008. Energiapuuneuvojana Hartolassa ja Sysmästä Nuoramoistentien pohjoispuoleiset alueet sekä Onkiniemen alue. Joonas Karjalainen, 30 v. Korjuupalvelulta löytyy hyvin kattava korjuukalusto kaiken tyyppisiin kohteisiin. Oikea kalusto ja osaavat kuskit ovat erityisen tärkeässä roolissa kun toimitaan nuorissa kasvatusmetsissä. Vuodesta 2011 mhy PäijätHämeessä, sitä ennen vajaa vuosi mhy Kaakossa. Energiapuuneuvojana Nastolassa ja Heinolassa. Vapaa-aika kuluu kotitilalla maataloustöitä tehden. Jos Yrittäjinä PT-Forest Oy, IsoJunno Timo, Anttila Reijo, 10 Yrittäjät: PT-Forest Oy, Koneurakointi Esa Koivisto, Hamina Raimo, Tmi Koneurakointi Asko Weijo, Huoponen Rauno, EVR-Sahapuu Oy (Fixteri), Palvaila Matti, VMurakointi Oy, Huoponen Ossi. Puunkorjuupalvelu on joustava korjuun suunnitellussa ja toteutuksessa. Monipuolisesta korjuukalustosta löytyy sopiva ketju kohteeseen kuin kohteeseen. Vapaa-aika: syyskesästä tuli hankittua talo maalta, sen ylläpito ja remontointi. metsänomistajien kanssa. Korjuupalvelun hakkuut Padasjoella toteuttaa suurimmalta osin Metsäkonepalvelu Oy, olen ollut yhteistyöhön erittäin tyytyväinen. Heiltä saa oikeanlaiset koneet kohteille ja ammattitaitoiset kuljettajat nopealla aikataululla. Lisäksi käytössämme OLETKO MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA on Fixteri-energiapuupaalain (EVR-Sahapuu Oy) ja giljotiinikouralla varustettuja koneiMarko Leppälä, 33 v. ta pienempiläpimittaisen puun tekoon. Metsätilakauppa käy! Mhy:llä syksystä 2008. Asiantuntemusta metsätilakaupasta Korjuupalvelun etuja metjo yli 20 vuotta! Metsä- ja energiapuuneuvosänomistajan suuntaan ovat ja Padasjoen alueella. Nyt myynnissä joustavuus, nopeus ja kilpaimm: lukykyiset hinnat. - Hartolaon Ylimäinen Toimenkuvani normaa-21,72 ha, puusto 3063 m3, rajoittuu rantaan (ei rantarakennusoikeutta), lia laajempi ja käsittää kaikki Vapaa-aika kuluu metsäs130 000 €/tarjous, Hannonen 040 740 3442 metsänhoitoon ja hakkuisiin tellen, kalastaen, lasketellen. liittyvät toimet. koravo- SysmäMhy:n Suurikylä 6,23 Lisäksi ha, puustoperhe-elämää 1379 m3, 000 €/tarjous, Nieminen 040 547 ja 0472 juupalvelu57 työllistää minua vaimon pienen tyttären noin 30 % työajasta, pitäen kanssa metsästyskoiria ja faSysmä Saaren ja Voipalan kylä 6 ha + vesipinta-ala sisällään -0,46 hakkuiden suunnit- saanitarhaa hoitaen. Palasin ha, puusto 874 m3, EU-tukikelpoisen pellon osuus telua ja ohjausta, juuri metsästysretkeltä Lapisn. 1,95 ha,työmaiden 47 400 €/tarjous, Nieminen 040 547 0472 valmistelua, erilaisten tarjous- ta: matka onnistui ja ainakin - Hollola Okeroinen 6,31 ha, puusto 834 m3, Lapin voivat ten tekoa,20puiden välittämis000 €/tarjous, Hannonen 040 kanalintukannat 740 3442 tä ja tilityksiä, unohtamatta melko hyvin. Kinttula 52,68 ha, puusto 4455 m3, jatkuvaa - Orimattila kanssa käymistä METSÄTILAA? 110 000 €/tarjous, Hannonen 040 740 3442 -Orimattila Kinttula 5,494 ha, puusto 215 m3, 10 000 €/tarjous, Hannonen 040 740 3442 metsatilat.fi metsatilat.fi - Orimattila Viljamaa 14,588 ha, puusto 3207 m3, Oletko ostamassa tai myymässä? 133 000 €/tarjous, Tetri 040 771 9923 040 740 3442 Hoitotoimenpiteet ja hakkuut kannattaa ehdot Metsien on energiapuun korjuu. sittenpelastus tuleville sukupolville. Toimenpiteet tietä Ensiharvennukset tekoon ja metsä kasvuun. myyntiä, ota yhteyttä. Katso esieet a kaikki kohteemme: Katso esieet a kaikki kohteemme: Katso esitteet ja kaikki myyntikohteemme: Nyt on aika varmistaa metsäsi arvokehitys lai Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu hakkaa Jari Yli-Talonen energiapuukohteet ja harvennukset metsänomistajan lukuun. Ota suunnaksi Metsänomistajat! Mhy:n toimituskaupat takaavat metsänomistajalle paremman tilin. www.es-metsatilat.fi www.es-metsatilat.fi www.es-metsatilat.fi Piia Sahramies, MTI, LKV, gsm 0440 337 529 Jyrki Mäkiranta, MTI, LKV Timo MTI, LKV, LKV, gsm gsm 0440 040 740 Piia Hannonen, Sahramies, MTI, 3373442 529 Korjuukulu, €/m3 28 25 21 18 15 kasvatusmetsien hoitaja Kirjaudu yksy on hyvää aikaaTILAVAHTI thä la- palveluun, saat latiedon Syksy on hyvää aikaa kauppaa. Kauppa on käynyt yksy on hyvää aikaa thä tehdä tilakauppaa. uusista myyntikohteista kauppaa. Kauppa on käynyt hyvin, jotn jos suunnilt Kauppa onjos käynyt hyvin, sähköpostiisi. hyvin, jotn suunnilt myynä, ota yhtyä. joten jos suunnittelet myynä, ota yhtyä. Piia Sahramies, MTI, LKV gsm 0440 337 529 Tammitie 3, 17500 Padasjoki Keskikoko, litraa/runko 40 60 80 100 150 Kun kuitupuusta saa nyt noin 30 €/m3 tienvarr hoidetun kohteen kantohinnan verrattuna hoit Korjuupalvelu nuorten Metsänomistajalle–jää käteen 2-15 €/m3 riippu www.es-metsatilat.fi Lisätiedot Hannonen 040 740 3442 040 740 3442 Ensiharvennukset ovat Kun kuitupuusta saa nyt Jos tarvitaan täytekuva, sellaisia löytyy pyynn pääosin hoitohakkuita ja noinniin 30 €/m³ tienvarressa, ennakkoraivauksen jälkeen niin jokainen pystyy laskeArvoa tulevalle niistä jää harvoin suuriatukkimetsälle tu- maan järeän hoidetun kohloja käteen. teen kantohinnan verrattuHoitamattoman kohteen ovat na hoitamattomaan ja raiEnsiharvennukset pääosin hoitohakkuita myyjälle on usein tarjolla vaamattomaan kohteeseen. suuria tuloja käteen. pelkkää energiapuuta ja kui- Metsänomistajalle jää käteen tua, kun ensiharvennetusta 2-15 €/m³ riippuen aiemmisHoitamattoman kohteen myyjälle on usein tar kohteesta saa tukkia monesti ta hoitotoimista metsässä. jo reilun kymmenen vuoden Hoitotoimenpiteet ja ensiharvennetusta kohteesta saa tukkia mone päästä harvennuksesta. hakkuut kannattaa ehdotharvennuksesta. Metsän arvokin on no- tomasti aina tehdä, vaikka pean järeytymisen ja tukin myöhässäkin, vaikka sitmäärän kasvunarvokin vuoksi jopa ten tuleville sukupolville. ja tuk Metsän on nopean järeytymisen moninkertainen hoitamatto- Toimenpiteet tietävät aina hoitamattomaan verrattuna. maan metsään verrattuna. metsään useiden tuhansien lisätulot Mitä merkitsee ajoissa tulevaisuudessa. tehty taimikonhoito ja nuoNyt on aika varmistaa Mitä merkitsee ajoissa tehty taimikonhoito ja n ren metsän hoito ensiharven- metsäsi arvokehitys laittaRatkaisevaa korjuussa on poistettavien puiden nuksen tuloille? Ratkaisevaa malla hoitotyöt ja hakkuut korjuussa on poistettavien kuntoon! Korjuukulu tienvarressa (sis. hakkuun + kuljetu puiden järeys. Jari Yli-Talonen Korjuukulu tienvarressa (sis. hakkuun + kuljetuksen metsästä) puiden keskikoolla. Oletko ostamassa tai myymässä? Nyt myynnissä mm: - Nastola Ruuhijärvi 10,816 ha, puusto 2626 m3, Nyt mm: haMäkiranta 05 0307 6801 HEINOLA 12,62 Nytmyynnissä myynnissä mm: 120PAASO 900 €/tarjous, PAASO ha ha - HEINOLA puusto 1504 m3,12,62 HEINOLA PAASO 12,62 Katso esitteet ja kaikki myyntikohteemme: -62 1504 m³, 000 €/tarjous -puusto puusto 1504 m3, 62 62000 000€/tarjous €/tarjous KÄRKÖLÄ UUSIKYLÄ 37,97 ha KÄRKÖLÄ UUSIKYLÄ UUSIKYLÄ - KÄRKÖLÄ puusto 2508 m3, 37,97 ha 37,97 ha -135 2508 m³, 000 €/tarjous -puusto puusto 2508 m3, 135 135000 000 €/tarjous €/tarjous HOLLOLA PAIMELA - puusto 511 m3, n. 11,6 ha -puusto puusto 511 m3, 000 €/tarjous -29 511 m³, 29 29000 000€/tarjous €/tarjous Arvoa tulevalle tukkimetsälle ALLA OLEVA VÄRILLISEEN LAATIKKOON Jos mahtu Timo Hannonen, MTI, LKV gsm 040 740 3442 Kukkastie 24, 15560 Nastola Jyrki Mäkiranta MTI, LKV, gsm 050 307 6801 Markku Nieminen, MTI Markku Nieminen, MTI, gsm 040 Jyrki Mäkiranta MTI, LKV, 050547 3070472 6801 gsm 050 307 6801 gsm 040 547gsm 0472 tunimi.sukunimimtsalat. Timo Hannonen, MTI, LKV, gsm 040 740 3442 MTI, gsm 547 0472 Kustaankuja 2, 17200 AsikkalaMarkku Nieminen, Väihkyläntie 2, 040 19700 Sysmä Jäsenille energiapuusta +2,50 €/m³ mhy:n puunvälityksen kautta. tunimi.sukunimimtsalat. [email protected] Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh (03) 5899 111, inoamilymr.om Metsänomistajat Kansankatu 8, 15870 puh (03) 5899 111,2500 inoamilymr.om Välityspalkkio 4,96 %Hollola, kauppahinnasta, minimi € (sis. alv 24 %) PÄIJÄT-HÄME Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 € (sis. alv 24 %) Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. 03 5899 111 Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. (03) 5899 111, [email protected] Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • Väihkyläntie 2 • 19700 Sysmä p. 03 - 855 4300 • www.mhy.fi/paijat-hame • [email protected] Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 € (sis. alv 24 %) Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 e (sis. alv 24 %) 11 M Hyvä tie nostaa puuston ja kiinteistöjen arvoa Vanhan yksityistien perusparantaminen ja uuden tien rakentaminen ovat maaseudun perusinvestointeja. Hyvin suunnitellut ja toteutetut hankkeet tuovat lisäarvoa metsä- ja muille kiinteistöille vuosikymmeniksi eteenpäin. Tänä päivänä pääpaino on vanhojen teiden perusparantamisessa. Uusillekin teille on vielä tarvetta, mutta pääsääntöisesti ne ovat vanhaa tieverkostoa täydentäviä lyhyitä teitä. Perusparannuksessa tie korjataan vastaamaan nykyistä puutavaran kuljetuskalustoa ja tienormeja. Tärkeimpiä seikkoja ovat tierungon kuivatuksen parantaminen, ajoradan leventäminen, kohtaamis- ja kääntöpaikkojen lisääminen, päällysrakenteen lisääminen ja rumpuputkien uusiminen. Hyvän tien läheisyydessä oleva leimikko on haluttu ostokohde: tiehen sijoitetut eurot tulevat takaisin korkeampina kantohintoina ja matalampina metsänhoidon kustannuksina. Kunnossa oleva tie nostaa lisäksi kiinteistöjen arvoa ja parantaa myös metsien monikäytön mahdollisuuksia. Huonokuntoinen tie taas poikii pahimmassa tapauk- sessa tieriitoja ja vaarantaa liikenneturvallisuutta. Toteutus yhteishankkeina Kemera-rahoituksella Valtio maksaa kemera-tukea tiehankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Tuen saaminen edellyttää aina ennalta laadittua suunnitelmaa ja sitä, että tielle on perustettu tiekunta. Tukea voivat saada myös asutut ja muut vastaavat yksityistiet, jos metsäliikenteen osuus on yli 30 % tien kokonaislii- kenteestä vanhalla tiellä. Uudella tiellä metsäliikenteen osuuden on oltava yli 50 %. Yhteishankkeena tehtävään uuden metsätien rakennukseen toteutustuki on 30 % ja perusparannukseen 40 % todellisista kustannuksista. Jäljelle jäävät kulut ovat vähennyskelpoisia maa-ja metsätalouden verotuksessa. Kaikki palvelut metsänhoitoyhdistyksestä Päätös metsätien perusparannuksesta tai uuden tien ra- LASKELMA METSÄTIEN TEKEMISEN KANNATTAVUUDESTA Tien tekemisen lähtökustannus Valtion tuki (parannus 40 %, uuden tien tekeminen 30 %) Omarahoitusosuus (60 -70 %) Verovähennykset (poistot puun myyntiverotuksessa) Jyrki Mäkiranta Tie- ja oja-asiantuntija Perus- parannus 15,00 6,00 9,00 2,7 Uuden tien tekeminen 20,00 6,00 14,00 4,2 Maanomistajan nettokustannus 6,3 9,8 Hehtaarikohtainen reaalikustannus (15 m tietä / ha) 135,0 210,0 ilman verovähennystä Kantoraha-arvon nousu metsätien vaikutusalueella keskim. 3,0 Kantorahan tulon lisäys hakattaessa puuta keskimäärin 225 75 m³ / ha (3,0 € x 75 m³) Kustannusvaikutus metsänhoitotöihin 0-200 Maanomistajan nettokustannukset tien tekemisestä 94,5 147 yksikkö €/m €/m €/m €/m €/m € / ha € / m³ € / ha € / ha € / ha Tientekemisen keskimääräinen voitto maanomistajalle 131 78 € /ha Laskelma on suuntaa antava keskimääräisin luvuin 500 hehtaarin suuralueelle. Siinä ei ole huomioitu tien vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Mitä suuremmat ovat välittömät hakkuumahdollisuudet ja hoitotyötarpeet, sitä kannattavampaa tien parantaminen tai uuden tien rakentaminen on. Erirakenteisen metsänkasvatuksen syventävä koulutus Asikkalassa ma 19.10 klo 9-15 Erirakenteisen metsänkasvatuksen perusteet- koulutus Heinolassa la 24.10 klo 10-15 klo 9-11 Sisäosuus mhy:n Vääksyn toimistolla (Kustaankuja 2) klo 12-15 maastoretkeily omilla autoilla klo 10-12 sisäosuus mhy:n Heinolan toimistolla (Kaivokatu 8, 2. krs.) iltapäivällä maastoretkeily omilla autoilla Kurssilla perehdytään puunkorjuuseen erirakenteisissa metsissä, metsän luontaiseen taimettumiseen sekä erirakenteisen metsän kasvuun, tuotokseen ja korkoon. Kurssilla tutustutaan erilaisiin erirakenteisiin metsiin, hakkuutapoihin, menetelmän hyviin ja huonoihin puoliin, sekä metsälakiin. Kouluttaja: Erno Lehto, Innofor kentamisesta voidaan tehdä vain kyseisen tien osakkaiden toimesta. Yhtäkään tietä ei perusparanneta eikä rakenneta, elleivät osakkaat itse sitä halua. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa mielellään asiantuntijaapua hankkeiden käynnistämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnittelemme ja toteutamme tiehankkeet ”avaimet käteen”-periaatteella. Kouluttaja: Tiina Mansikkamäki, Mhy Päijät-Häme Ota suunnaksi Metsänomistajat! Kumpikin koulutus on maksuton. Kahvitarjoilu, lounas omakustanteisesti. Ilmoittautuminen 12.10.2015 mennessä Mhy Päijät-Hämeen toimistoon puh. 03 855 4300 tai [email protected]. Metsänomistajat PÄIJÄT-HÄME
© Copyright 2024