Teemana puunkorjuupalvelu

KotiMetsikkö
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakastiedote 3/2015 • 1.10.2015
Mari Sarvaala
Rainer Iso-Junno huoltaa
hakkuupäätä.
ASIKKALA, HARTOLA,
HEINOLA, HOLLOLA,
HÄMEENKOSKI,
KÄRKÖLÄ, LAHTI,
NASTOLA,
PADASJOKI, SYSMÄ
sivu 3
Vertailussa
nuoren metsän
hoitokustannukset
sivu 5
PT-Forest heinolalaista
hakkuuvoimaa
sivu 7
Havetrans –
puukuormille kyytiä
kumipyörillä
sivu 9
Hakeyhtymä
Kankaanmäki Päijät-Hämeen
hovihakettaja
sivu 12
Kunnollisella tiellä
euroja puulle
Teemana puunkorjuupalvelu
PEFC/02-21-13
Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu
pyörii ympäri vuoden
Elokuun helteet avittivat puunkorjuuta. Hyvät
korjuuolosuhteet ovat
käynnistäneet korjuupalvelumme ja määrät
kasvavat talven tullessa.
Metsänhoitoyhdistyksen
korjuupalvelun pääpaino on
energiapuu- ja harvennushakkuukohteilla. Energiapuun
sekä harvennuspuun kokonaiskorjuumäärät ovat vuosittain kasvaneet viimeisen
viiden vuoden ajan.
Energiapuulla on valitettavasti juuri nyt hieman laskeva
kysyntä lähialueemme lämpölaitoksilla. Tästä huolimatta
energiapuun avulla voidaan
nuoria metsiä hoitaa kasvukuntoon hyödyntäen KEMERA-tuet.
Puunkorjuupalvelussa puut
korjataan metsästä ja toimitetaan pääosassa kaupoista perille laitokselle asti. Voimme
välittää myös metsänomistajien itse hakkaamia energiapuu-ja ainespuueriä useille eri
puunostajille lähialueemme ja
naapurimaakuntien laitoksille.
Korjuupalvelun
käyttö kannattaa
Metsänhoitoyhdistyksen
korjuupalvelua pidetään laadukkaana ja hinnaltaan kilpailukykyisenä.
Metsävähennysoikeutta
ajatellen kannattaa huomata, että koko tienvarsihinta
korjuukustannuksia vähentämättä on metsävähennyksen
käyttöön oikeuttavaa tulopohjaa. Tämä nopeuttaa metsävähennysoikeuden käyttöä
ja antaa useiden eurojen lisähyödyn kuutiota kohti.
Metsänhoitoyhdistyksemme korjuupalvelussa on töissä hankintakauden aikana yli
20 motoketjua ja hakattavaa
on runsaasti. Olemme saaneet hakkuukohteet työn alle
normaalisti erittäin ripeällä
aikataululla.
Metsänomistajien kannattaa olla yhteydessä metsäneuvojiimme, niin voimme sopia
uusien työkohteiden aikatauluista. Voimme ottaa jonkin
verran hakkuukohteita vielä
tulevalle talvelle ja syksylle
löytyy vielä hyvin tilaa uusillekin kohteille.
littuu edellisvuosiin verrattuna. Erityisesti kokopuun
ja rangan vastaanotto- ja
hakkuumääriä joudutaan rajoittamaan.
Metsänhoitoyhdistys PäijätHäme on tehnyt kaikista puutavaralajeista kauppoja. Kauden 2015-2016 osalta välitettävän aines- ja energiapuun
kokonaismäärä jää hieman
alle 250 000 motin.
Ei-jäsenille tilitettävät välityspalvelun tienvarsihinnat
ovat -2,50 €/m³ pienempiä
kuin jäsenien hinnat.
Tienvarsihinnat annetaan
yli 50 m³:n erille (moto- tai
vaakamitta), johon tarvittaessa tehdään hintaa alentavia
korjauksia:
1. Erikseen ajettavan yhden puutavaralajin / energiapuun kokonaismäärän ollessa
20–50 m³ tehdään vähennys
-3,00 €/m³.
2. Alle 20 m³ erillisiä energiapuueriä ja alle 10 m³:n
ainespuueriä ei vastaanoteta.
Metsänhoitoyhdistys välittää seuraavia lajeja: ranka,
kokopuu, oksat, Fixteripaali,
havu- ja lehtitukki, kuitupuu,
havuparru, pikkutukki, erikoistyvi, pylväs.
Valitettavasti mm. lämpimistä talvista johtuen energiapuun toimitusmäärä puo-
me toimivien ostajien kesken
ja metsänomistajalla on vapaus valita mieleisensä ostaja
kyseiselle puuerälle.
Markkinatalous pääsee toimimaan puukaupassa ilman
pitkiä kytköksiä vain yhteen
ostajaan. Myydään sille, joka joko parhaiten maksaa
tai tekee parhaan työjäljen
metsässä!
Puukauppa vireessä
Puukaupassa on edelleen
hyvä vire ja uusia puunmyyntisuunnitelmia kannattaa laatia yhdessä mhy:n metsäneuvojien kanssa. Kilpailutamme
leimikot kaikkien alueellam-
Metsänhoitoyhdistys välittää kaikkia
hankintapuita
Metsänomistajan suunnatessa itse hakkuille, mhy:n
laatu- ja määrävaatimukset kannattaa selvittää
ennakkoon, mikäli puuta
kertyy yli oman tarpeen.
Tässä on muutamia perustietoja hankintapuiden
osalta.
Pääkirjoitus
Korjuuterveisin
Jari Yli-Talonen
Toiminnanjohtaja
Mhy Päijät-Häme
Petri Pajunen
Energiapuukohteista mahdollisesti tuleva KEMERAtuki haetaan ja maksetaan
aina kokonaisuudessaan metsänomistajalle.
3. Kaikkiin kantavan /
isomman tien varteen erikseen siirrettäviin (telattaviin)
kohteisiin tehdään lisäksi vähennys -6,00 €/m³.
4. Kokopuun/rangan sekä
tukin tienvarsimitassa tienvarsihinnasta vähennetään -2,00
€/m³ (energiapuuneuvoja käy
mittaamassa, ei olemassa valmista hakkuukoneen tuottamaa mittaustulosta).
2
Metsänomistaja: pyydä
energiapuuneuvojalta aina
tarkemmat ohjeet niin puutavaralajien laaduista kuin
varastopaikankin vaatimuksista ennen kuin alat hakkuuhommiin. Energiapuuneuvoja laskee eri puutavaralajeille
varastokohteisen tienvarsihinnan.
Jari Yli-Talonen
tuki tuo tarvittavaa apua kustannuksiin tai jopa lisää tuloa.
Energiapuu on tuonut nuorten metsien hoitoon pelastuksen, ennen kaikki kohteet raivattiin ja
loppulasku oli erittäin kallis. Nyt nuoren metsän voi vielä pelastaa ja varmistaa tulevaisuuteen
tuotot, kulujen ollessa nolla.
Hoitohakkuiden vaihtoehdot nuorissa
metsissä ja ensiharvennuksissa
Minkä näistä vaihtoehdoista sinä valitset?
Esimerkkilaskelma: tuotot ja kustannukset ns. läpipääsemättömän nuoren metsän hakkuulle
(hakkuun jälkeen keskiläpimitta alle 16 cm)
Metsänomistaja voi valita sopivimman vaihtoehdon
nuoren metsän kunnostuskohteelle. Kemera-tuki tuo
tarvittavaa apua kustannuksiin tai jopa lisää tuloa.
Energiapuu on tuonut
nuorten metsien hoitoon pelastuksen, ennen kaikki kohteet raivattiin ja loppulasku
oli erittäin kallis. Nyt nuoren
metsän voi vielä pelastaa ja
varmistaa tulevaisuuteen tuotot, kulujen ollessa nolla.
Minkä näistä vaihtoehdoista sinä valitset?
Raivauskulu, €/ha
Fixteripaalit (saanto
60 m³/ha), €/ha
Kokopuukorjuu (saanto
60 m³/ha), €/ha
Rankakorjuu (saanto
40 m³/ha), €/ha
Tulo energiapuusta, €/ha
Kemera-tuki, €/ha
Mhy:n suunnitelma ja
toteutus, €/ha
Lopputulos, €/ha
Metsurin tekemä
taimikonhoito
-700
Fixterikorjuu
Kokopuukorjuu
Rankakorjuu
0
-1860
0
-400
-
-1680
-1000
0
+230
-30
+1500
+450
-30
+1260
+450
-30
+1000
+450
-30
-500
+60
0
+20
Esimerkkilaskelma: tuotot ja kustannukset ns. läpipääsemättömän nuoren metsän hakkuulle
(hakkuun jälkeen keskiläpimitta alle 16 cm).
Taimikonhoito – tärkein työ metsässäsi
Hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava
ensiharvennuskohde
Hoitamattomalle kohteelle on vaikea
löytää ostajaa
- hoidetussa taimikossa tuottokunto sekä laatu- ja järeyskehitys säilyvät hyvinä
- taimikon yleiskunto ja terveys hyvä, tuhoriskit vähäiset
- hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde, jolle on helppo
löytää halukas ostaja
• hakkuukertymä 40-50 m³/ha
• hakattavien runkojen pituus 14-16 m ja järeys 13-15 cm
• korjuukustannukset 15-18 €/m³
• kantohintaa puulle jää 12-15 €/m³
• kantorahatuloja 500 – 800 €/ha
- hoitamattomassa taimikossa roskapuusto haittaa arvopuiden laatu- ja
järeyskehitystä
- taimikon yleiskunto heikko, alttius hyönteis-, sieni- ja myrskytuhoille
- hoitamattomasta taimikosta kehittyy kannattamaton ensiharvennuskohde,
jossa ennen hakkuuta on tehtävä työläs ja kallis alusryteikön raivaus
• hakkuukertymä 20–30 m³/ha
• hakattavien runkojen pituus 9–12 m ja järeys 9–11 cm
• korjuukustannukset 20–24 €/m³
• kantohintaa puulle jää 6–10 €/m³
• kantorahatuloja 120–300 €/ha, joka ei riitä edes alikasvoksen raivaamiseen
3
Teemana puunkorjuupalvelu – tekijät esiin
Metsänhoitoyhdistys
Päijät-Hämeellä on korjuupalvelun leivissä yli
20 urakoitsijaa. Heidän
yrityksensä ovat yhden
miehen yrityksestä kymmeniä henkilöitä työllis-
täviin. He ovat motokuskeja, kuormatraktorin
kuljettajia, energiapuun
hakkaajia, hakkuri- ja
hakeauton kuskeja, tukkiauton kuljettajia.
Haluamme tuoda hei-
dät esiin, koska he ovat
korvaamattoman taitavia, taikomalla pusikoista
tulevaisuuden tukkimetsiä tai kuljettamalla painavaa kalustoa kuormineen kapeilla metsäteillä.
Heille on mieleistä
työskennellä metsänhoitoyhdistyksellä, jossa
saavat olla osana toteuttamassa metsänomistajien edunvalvontaketjua.
Mari Sarvaala
Metsäkonepalvelu Oy
– Suomen suurin puunkorjuuyritys
Suomen suurin puunkorjuuyritys, Metsäkonepalvelu Oy, pitää päämajaansa Hämeenlinnassa. Yrityksen 55 korjuukonetta
liikkuvat koko läntisen
Etelä-Suomen alueella ja
osittain myös Ruotsissa.
Omien koneiden ja 85 työntekijän työpanoksen lisäksi yritys ostaa säännöllisesti
10–15 alihankkijan palveluita.
Mätästämiseen Metsäkonepalvelulla on kaksi kaivuria
ja tehokas Bräcke-mätästin,
joka pystyy palvelemaan metsänomistajia laajalla alueella.
13 uutta konetta
käyttöön
– Metsäteollisuudessa lähiajan näkymät ovat erittäin
positiiviset ja siksi tilasimme
keväällä 13 uutta metsäkonetta. Ne otetaan käyttöön syksyn kuluessa. Ajanmukaisella
kalustolla pystymme vastaamaan asiakkaiden kasvavaan
ja muuttuvaan palvelutarpeeseen, toimitusjohtaja Timo
Tolppa vakuuttaa.
Metsäkonepalvelun vuosiliikevaihto on reilut 13 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden
Tervetuloa
katsomaan!
Harri Saunalammi on ajanut Metsäkonepalvelun monitoimikonetta kahdeksan vuotta eikä voisi itselleen mieleisempää ammattia
kuvitellakaan.
koneinvestoinnin arvo 4,6
miljoonaa euroa.
Metsänhoitoyhdistys PäijätHäme ostaa Metsäkonepalvelulta korjuuta Asikkalan,
Padasjoen ja Etelä-Sysmän
alueilla. Metsäkonepalvelu tekee Päijät-Hämeessä korjuuta
myös Stora Ensolle.
Operaatioesimies Hannele
Paasonen vastaa käytännössä
korjuuketjujen liikuttelusta.
– Metsänhoitoyhdistyksen
sopimusalueella työskentelee
talvisin kaksi korjuuketjuamme ja kesällä yksi. Yhteistyö
yhdistyksen ja metsänomistajien kanssa on ollut sujuvaa.
Keskusteluyhteys on hyvä ja
ilmapiiri positiivinen, Paasonen kehuu.
– Syksyn korjuumäärä on
vielä hieman arvoitus, sillä
metsäteollisuusyritysten epävarma tilanne heijastuu edelleen ostoissa. Kuitupainotteisilla leimikoilla on kuitenkin
hyvä kysyntä. Loppusyksyn
kelirikkoaika hiljentää hieman
korjuutahtia, mutta talvi mennään jälleen täydellä kapasiteetilla, Paasonen arvioi.
Harri Saunalammi ajaa
Metsäkonepalvelun harvesteria Päijät-Hämeen kunnissa.
Hän on viihtynyt 18 vuotta
monitoimikoneen puikoissa ja
kahdeksan vuotta Metsäkonepalvelun palkkalistoilla.
– Tämä on ihannetyö minulle, sillä viihdyn metsässä.
Pystyn vaikuttamaan itse töihini ja näen heti oman käden
jäljet, Saunalammi iloitsee.
Metsäala on 38-vuotiaalla
lammilaisella verissä, sillä hän
aloitti metsätyöt jo kuuden
vanhana, kun hän pääsi apupoikana kantamaan UPM:llä
ammattimetsurina toimineen
isänsä vänkäriä.
– Hakkaan ja harvennan
asiakkaiden metsiä yhtä huolellisesti kuin hoitaisin omia.
Olisi mukava, jos metsänomistajat kävisivät vaikka
vähän useamminkin seuraamassa metsäkoneen työskentelyä. Hytissä voin esimerkiksi
kertoa, millä perusteella toiset
puut otetaan pois ja toiset
jätetään, Saunalammi kannustaa.
Teksti ja kuva:
Markku Pulkkinen
Puunkorjuupalvelu etsii ensiharvennuksia ja
järeitä harvennuksia syksyn korjuuseen
Kohteet saadaan heti hakkuuseen ja niissä hyödynnetään mm. parrun ja pikkutukin tuoma lisähinta 9,5-14,5
cm:n latvaläpimitoissa.
Ensiharvennukset ja nuorten metsien hoitohakkuut
kannattaa
ehdottomasti
tehdä ajallaan ja varmistaa
puuston järeytymisen mahdollisimman nopeasti arvokkaaksi tukkipuuksi.
Metsänomistajan kannattaa keskittää ensiharvennuk-
set ja harvennukset omiksi
korjuukeskittymiksi, jolloin
hinta saadaan mahdollisimman korkeaksi.
Syksyn korjuukohteiden
kantohinta on selkeästi talvikohteita parempi!
4
Ota yhteys metsä- tai
energiapuuneuvojaan ja laita
metsien hoitohakkuut toteutukseen.
Jari Yli-Talonen
Reipasta otetta metsissä nuorten
ja konkareiden voimin
Heinolalainen PT-Forest
Oy on omistajansa Pasi
Toivosen ohjaimissa urakoinut mhy Päijät-Hämeen korjuupalvelulle
kaksi vuotta. Työalueena
on Heinola, Nastola, osat
Asikkalaa, Sysmää ja Hartolaa. Kuljettajista löytyy niin kokemusta kuin
nuorta tulokasta.
45-vuotias Pasi Toivonen
on pitkän linjan metsäkonemies. Hän kertaa historiaansa. - Perusoppi haettiin
metsäkonekoulusta Kurusta,
vieraalla tehtiin hommia reilu
15 vuotta ja nyt on 10 vuotta
ollut oma yritys.
Ympärivuotinen
työllistäminen tärkeää
Yrityksellä oli ennen sopimus isomman metsäfirman
kanssa, mutta nyt pelkästään
yhdistykselle. Aiemmin Toivosella on ollut myös omaa
puunhankintaa, mutta se on
jäänyt. Edelleen keväisin tehdään klapeja myyntiin muutama sata irtomottia.
Toivosella on käytössä kaksi harvennusmotoa, kolmas
on olemassa ja otetaan käyttöön tarvittaessa. Itsellä on
yksi ajokone, mutta pääasiassa tarkoitus on tehdä vain
hakkuuta, toinen urakoitsija
hoitakoon ajon. Itse Toivonen
hoitaa pitkälti myös paperityöt, toki kirjanpitäjä tekee
kuukausittaiset yhteenvedot.
Ylpeä Toivonen on siitä, että työntekijät on työllistetty
ympäri vuoden. – Jos keväällä
on ollut hiljaisempaa, aikaa
käytetään koneiden huoltoon
Jouni Vinkka
ja polttopuiden tekoon. Pyrin
siihen, että porukoille riittää
töitä.
Metsänomistajan
parhaaksi
Vaikka puhelias kaveri onkin, parasta työssä on kuitenkin moton ohjaimissa olo.
– Kun saa toteuttaa itseään
metsässä kaikessa rauhassa,
niin se on palkitsevinta, maalailee Toivonen.
Metsänomistajan toiveet
otetaan huomioon, mutta
rehellisesti kerrotaan esimerkiksi lakikohteiden rajoitukset hakkuissa, vaikka omistaja
haluaisikin toisin.
Metsänhoitoyhdistyksen
kanssa tehtyyn sopimukseen
Toivonen on tyytyväinen.
– Tärkeää on, että koneille
riittää töitä ja nyt niitä on luvattu hyvin. Tunnen entuudestaan mhy:n Heinolan porukan
ja alueen energiapuuneuvojat.
Homma sujuu, Toivonen kiittelee.
Kotona ymmärretään yrittäjän elämä 25 vuoden yhteisen
taipaleen jälkeen. Toivonen
pyrkii pitämään lomaa 2-3
viikkoa kesällä, ja lapsetkin
ovat jo peruskoulusta päässeitä.
Pasi Toivonen kiittelee yhdistyksen toimintaa. – Heinolan toimihenkilöiden kanssa homma sujuu.
Hän on nyt heistä ainoa, joka
on pysynyt alalla. Orti ajaa
PT-Forestin motoa kolmatta
vuotta, koulun jälkeen tuli kokeiltua muitakin konehommia.
Ortin työmaana on ollut
useamman kuukauden sähkölinja, jonka reunapuustot
pitää saada sähkövarmoiksi.
Työ on vaativaa, 110 kV linjalle ei saa kaataa puita tai
puomilla osua, sillä seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
Rauhallisuudella ja harkituilla
liikkeillä pärjää.
Heinolalainen Jouni Vinkka kuuluu PT-Forestin kokeneempaan kaartiin, ainakin
iältään, reiluna 4-kymppisenä.
Hän vaihtoi kuusi vuotta sitten offset-painajan hommat
motokuskin oppiin.
Motohommat opeteltiin
seuraamalla Toivosen Pasin
työskentelyä istumalla ohjaamossa satoja tunteja. Tuollaista kärsivällisyyttä on pakko
ihailla puolin ja toisin.
23-vuotias heinolalainen
Heinolalaisia
metsämiehiä
PT-Forestin joukoista löytyvät seuraavat ammattilaiset
yrittäjän itsensä lisäksi. Rehti,
reipas ja postiviinen asenne
kantaa. Näiden poikien hoitoon uskaltaa jättää metsänsä.
Ville Orti on 25-vuotias
heinolalainen, joka lähti metsäkonekouluun
Mikkeliin
muutaman kaverinsa kanssa.
Stefan Blomberg toimii kuormatraktorillaan PT-Forestin
aliurakoitsijana useampivuotisella sopimuksella. Hänenkään uransa metsähommiin
ei ole nykyaikana tavallisin:
koulutus on hankittu automekaanikoksi, mutta yhteensattumien kautta Blomberg
päätyi ajokoneen rattiin pari
vuotta sitten. Oma kone hankittiin lähes saman tien ja nyt
on jo mielessä toisen koneen
osto rinnalle.
Blombergille ehti kertyä
kokemusta firman moton
perässä ajosta ennen mhy:lle
tuloa. Hänellä on selvä näkemys, mitä hyvää yhdistyksen
hommista löytyy.
- Pienempi työalue, tehdään hommia metsänomistajan parhaaksi eli hakkuun
jälki on hyvä, korjuujälki ja
urat ovat oikein suunnitellut,
työmaa on siisti, Blomberg
luettelee.
Teksti ja kuvat:
Mari Sarvaala
Stefan Blomberg
Ville Orti
5
Luhankalais-hartolalainen parivaljakko
Hartolassa ja osin Sysmässä työskentelee ensiharvennuksilla ja energiapuun hakkuilla Asko
Weijo ja hänen aisaparinaan ajokoneella Rauno
Huoponen. Kumpikin on
yhden miehen yrityksiä.
Metsänhoitoyhdistys on
kummallekin yrittäjälle mielekäs työllistäjä: palkkatyö
vieraalla tai urakointi isoille
firmoille on kokeiltu, mutta
mhy:llä toimialue on rajattu,
joten töiden perässä ei joudu
tavattoman pitkälle.
Vastaisku
valtamerkeille
Luhankalainen Asko Weijo
viimeistelee Sysmän Ravioskorvessa harvennettua metsää. Metsä on kaikenkokoista ja –lajista puuta kasvava
sekametsä, josta useamman
hehtaarin ensiharvennukselta
saatiin talteen neljä tukkia.
Asko Weijon motona on valtamerkeistä poikkeava ProSilva.
vuotta vanha, aikaisempikin
oli saman merkkinen. Weijo
pitää koneestaan. - Se on
ollut varmatoiminen, huollot
pystyy tekemään itse. Tuotoskin on samanlainen kuin
isommilla.
vuotta yrittäjänä yhdistyksellä, joten vahinko ei kaduta,
muistelee Weijo metsäalalle
päätymistä.
Vapaa-ajalla Weijo liikkuu
metsässä, joko omia metsiä
hoidellen tai metsästämässä.
Tänä syksynä kaatui karhu
Weijon toimesta keskisuomalaisen metsästysseuran karhuluvalla.
Tuhansia päätöksiä
päivässä
Metsänomistajien
toiveet
kuunnellaan ja toteutetaan, jälki on oltava moitteetonta, Asko
Weijo korostaa.
Puusto oli monin paikoin
kaksikerroksinen, josta poistettiin alla kasvanut pienikokoinen kuitupuu. Nyt puilla
on kasvutilaa ja muutaman
vuoden päästä metsänomistajaa odottaa tukkivaltainen
metsä.
Asko Weijo hakkaa harvennuksia valtamerkeistä
poikkeavalla ProSilvan motolla. Nykyinen kone on neljä
Weijon moto on tehokas
harvennuksilla, puuston koostahan tuotos toki riippuu.
Keskimäärin päivässä hakataan ensiharvennuksilla 700800, jopa 1000 runkoa, siinä
voi miettiä, paljonko aikaa on
puuta kohti tehdä päätöksiä.
Koneessa on sekä ainespuun
että energiapuun korjuuseen
tarkoitetut hakkuupäät, joita voi vaihdella kohteen mukaan.
Motomiehen vastuuta Weijo korostaa. - Puutavaran laatu- ja mittavaatimukset ovat
tarkentuneet, joka vaatii että
mittalaitteet ovat kunnossa.
Niitä kontrolloidaan jatkuvasti. Metsälain ja metsäsertifioinnin muutokset pitää olla
tiedossa. Metsänomistajan
toiveet huomioidaan realistisesti, kunnollista jälkeä on
tehtävä.
hakkutähteiden ja talvikaudet
ainespuiden ajossa.
Kaikkiaan 20 vuotta metsätraktorilla urakoinut, joista viimeiset kuusi vuotta yhdistyksen hommissa ajanut
Huoponen tavoitetaan hakkuutähteiden ajosta. – Pidän
tästä selkeästä hommasta.
Kuormaajassa on vaaka, joka
punnitsee jokaisen kuormaan
laitettavan nipun. Päivän
päätteeksi näkee ajetut kilot.
Suutari pysyköön
lestissään
Mielekäs työ omalla koneella
saa Rauno Huoposen hyväntuuliseksi.
Kaikkea raaka-ainetta
metsästä
Metsässä viihtyy
Hartolalainen Rauno Huoponen ajaa kaikkea, mitä
puusta saa irti: hakkuutähteet
ja ranka energiaksi, ainespuuta omiin kasoihinsa. Pääasiassa kesäkaudet ovat menneet
- Metsäkonekouluun tuli
lähdettyä vahingossa, kaverin
kanssa yhdessä haettiin. Nyt
uraa on kuitenkin 16 vuotta takana, joista kahdeksan
6
Huoponen on itsekin metsänomistaja ja lisäksi Vastamäen yhteismetsän puheenjohtaja. Näin hänellä on näkemystä metsäasioihin vuosikymmenten ajalta.
Valtiolta Huoponen toivoo
pysymistä sovituissa energialinjauksissa.
- Uusiutuvalle energialle
on asetettu tavoitteet ja ne
pitää saavuttaa. Kivihiili ei
voi mennä ohitse erilaisilla
veromuutoksilla. Metsäenergian hankinta takaa työpaikkoja maaseudulle, Huoponen
pohtii.
Omissa metsissä taimikonhoitoa riittää, mutta Huoponen toteaa viisaasti, että kukin
pysyköön siinä työssä, jonka
parhaiten osaa tehokkaasti.
Hän jättää taimikonhoidot
ammattimiehille ja ajaa itse
metsäkonetta.
Teksti ja kuvat:
Mari Sarvaala
Family Timber tänään
Family Timber Finland Oy
hoitaa eteläisen Suomen
metsänhoitoyhdistysten
puun autokuljetuksia, etsii puulle vientikanavia
markkinatilanteen parantamiseksi ja välittää kiivaasti metsäkiinteistöjä.
Family Timber Finland
Oy:n tavoitteena on tehostaa
kuuden omistaja-metsänhoitoyhdistysten puunkorjuupalvelua. Neuvottelemalla
yhteiset kotimaan puukaupat
ja yhdistämällä puun autokuljetuspalvelut ovat käytännön
keinoja tehostamistyössä.
Toiminnan käynnistäminen
on vaatinut paljon suunnittelutyötä omistajien kanssa.
Toimintamallia on hiottu
yhdessä useissa palavereissa.
Omistusjärjestelyjen jälkeen
on pitänyt rakentaa alkuperäketjun hallinnan toimintamalli
ja hakea sille sertifikaatti. Se
on edellytys kotimaan ja vien-
tikauppojenkin saamiseksi.
Kuljetusyritykset kilpailutettiin kesällä ja sopimukset on
tehty neljän yrittäjän kanssa.
Family Timberin kotimaan
puunkauppojen toimitukset käynnistyivät heinäkuun
alusta.
Kiinnostusta on ollut Englannista, Kiinasta, Saksasta
sekä Ruotsista. Markkinoita
haetaan aktiivisesti niin tukki-, kuitu- kuin energiapuullekin. Neuvotteluja on käyty
myös kakkoslaadun kuusitukin viennistä.
Puukauppaa Suomeen
ja ulkomaille
Syysjaksolle tehtyjä merkittävimpiä kauppoja ovat Stora
Enson, UPM:n ja Koskitukin
sopimukset. Sopimukset on
jaettu toimituskiintiöiksi osakasyhdistyksille. Toimintatapa
kaupoissa on se, että mhy:t
korjaavat puun tienvarteen ja
kuljetukset tienvarresta hoidetaan yhteisten kuljetusyritysten kanssa.
Kotimaan kauppojen toimitusten lisäksi tunnustellaan
myöskin viennin mahdollisuuksia heikon kotimaan
puumarkkinatilanteen parantamiseksi.
Metsäkiinteistöjen
välitys vilkasta
Kuluva vuosi on ollut kiinteistönvälityksessä vilkas ja
erilaisia maaseudun kohteita
on välitetty tähän mennessä
noin 60 kpl. Metsää ja peltoa
on välitetty tänä vuonna jo
1500 ha. Keskimäärin tilakoko on ollut 29 ha, vaihdellen
5 – 100 hehtaariin. Syksy on
yleensä aktiivista aikaa, joten
koko vuoden kiinteistönväli-
tys nousee korkeammalle kuin
aiempina vuosina.
Metsatilat.fi sivuston TILAVAHTI-palvelun kautta
uusista myyntikohteista saa
tiedon lähes 1000 tiloista kiinnostunutta. Valtakunnallinen
erikoistunut metsatilat.fi-ketju
on markkinajohtaja metsätilavälityksessä.
Myyjinä on ollut paljon perikuntia, joille tilan myynti
on järkevä vaihtoehto laajan omistajakunnan sijaan.
Jos oma aika on kortilla ja
osaaminen tai mielenkiinto
vähäistä, kannattaa harkita
tilan myyntiä.
Kysyntää on edelleen kaiken tyyppisille ja kaiken
kokoisille metsätiloille. Ostajamme ovat kiitelleet ajantasaisia arvioita ja kattavaa
esitemateriaalia netissä, joka
nykyisin onkin käytetyin informaation lähde.
Tapio Viinikka
Toimitusjohtaja
Logistiikkainsinööri antaa puulle kyytiä
Kuusi vuotta omaa puunkuljetusyritystään pyörittänyt Joona Haverinen
ohjailee pehmeästi 68
tonnin yhdistelmäänsä
kapealla metsätiellä Asikkalan Viitailassa.
Liikkumisen pitääkin olla
sujuvaa, sillä Volvon mittariin
kertyy vuodessa keskimäärin
160 000 kilometriä. Aamulla
murtunut hydrauliikkaletkukin on ostettu ja vaihdettu
tunnissa.
Logistiikkainsinöörin tutkinnon hankkinut Haverinen
on tyytyväinen puun liikkumiseen kesän ja alkusyksyn
aikana.
– Kesä oli kiireinen. Sekä
Päijät-Hämeestä että Metsähallituksen mailta läpi EteläSuomen on riittänyt ajettavaa.
Lisäksi varustelin kaksi uutta
autoa, mikä vei myös oman
aikansa, Haverinen kertoo.
Havetransilla on kolme
omaa puutavara-autoa ja yksi
siirtoauto. Lisäksi yritys ostaa
säännöllisesti yhden alihankkijan kuljetuspalveluita. Tyy-
lometriä tehtaan portille. Silloin puunketjussa säilyy myös
taloudellinen kannattavuus.
tyväisen yrittäjän ainoa pieni
murhe on hyvien ammattikuljettajien löytäminen, sillä
metsäajo vaatii oman tekniikkansa ja kokemuksensa.
Haverinen on tyytyväinen
yhteistyöhän metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajien
kanssa. Yhdistyksen neuvojat
lähettävät sähköisesti tiedot
noudettavista laaneista suoraan puutavara-autoihin.
Asiakkaina ovat pääasiassa
Metsähallituksen Etelä-Suomen alue, metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ja Haverisen veljen metsäpalveluyritys
Haveforest. Havetransin kuljetusmäärät lisääntyvät ensi
vuonna, sillä metsänhoitoyhdistys kasvatti sopimuksensa
kokoa.
– Ajamme puuta ainoastaan
silloin, kun kelit sen sallivat.
Emme halua pilata maaseu-
dun teitä. Kuljettajan ammattitaitoa on tietää, milloin
millekin tielle voi turvallisesti
mennä. Lauhan talven jälkeen
viime kevään yöpakkaset piti
käyttää todella tarkasti hyödyksi, Haverinen sanoo.
Havetransin uudet Scaniat
painavat täydessä lastissa jopa
76 tonnia, joten tarkkaavaisuutta todella vaaditaan.
Teksti ja kuva:
Markku Pulkkinen
80 kilometrin
kuljetusmatka
Havetransin tummansinisiä
autoja näkee liikkuvan lähes
kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa.
Tukkipuiden määränpäinä
ovat lähinnä Koskisen tehtaat
Järvelässä ja Hirvensalmella
sekä Versowoodin saha Vierumäellä.
Kuitupuu kulkee etupäässä
Kaipolaan ja Kuusankoskelle.
Päijät-Hämeestä lähtevä puu
matkustaa keskimäärin 80 ki-
Syyskuussa Joona Haverinen kuljetti vanerikoivua Koskisen Järvelän tehtaalle. Työkaluna oli sillä kertaa Volvo 600 ja kuormaa
päällä 43 000 kiloa.
7
Nuorten metsien kunnostaja
Mari Sarvaala
Metsänhoitoyhdistyksellä on 5-vuotinen sopimus EVR-sahapuun Fixteri-yrittäjä Esko Rönkön
kanssa. Sopimusta on jatkunut jo pari vuotta. Vuosia Ruotsissa ja Virossa
urakoinut Rönkkö voi nyt
kulkea ympäri Päijät-Hämettä pienemmällä alueella. Metsähoitoyhdistys
osoittaa Fixteri-kohteet,
Rönkkö vastaa sitä että
työt tulevat tehtyä.
Rönköllä on reilu 30-vuotinen ura yrittäjänä, joista 25
vuotta metsähommissa, joten
hän on nähnyt niin koneiden kehityksen kuin metsien
hoidollisen tilan muutokset.
– Metsien hoitamattomuus
on lisääntynyt, hän toteaa
ykskantaan.
Fixteri on oivallinen apu
hoitamattomiin energiapuumetsiin. Esko Rönkkö luettelee joukon etuja: ennakkoraivausta ei tarvita, kun
kaikki puu kelpaa. Paalien
ajaminen on tuplasti energiarangan ajoa nopeampaa,
joten ajokoneen ei tarvitse
olla koko aikaa perässä.
Paalien ansiosta myös korjuujälki on parempaa, sillä
ne ovat ajovaiheessa helppoja
käsiteltäviä. Paaleissa ei tule
laatuongelmia, kuivuessaan
tavara on tasalaatuista.
Fixteri pätkii puut 2,70 metriä pitkiksi oksineen päivineen ja käärii nippuihin, joiden kokonaispaino
on 400-500 kiloa.
euroja. Fixterin raivatessa
metsänomistaja säästää palkanmaksun ja saattaa saadakin muutaman euron ener-
giapuusta.
Fixteri-paalien ajo hoituu
Rönkön omalla ajokoneella.
Korjuuketjua hän pyörittää
Sami Karppinen
Katseiden kerääjä
Monenlaisiin metsiin,
mutta ei viidakkoon
Rönkkö kuitenkin muistuttaa, että ihan sormenvahvuista viidakkoa Fixterillä ei kannata mennä kunnostamaan.
- Tuottavuus lisääntyy ja
sitä kautta kannattavuus, kun
puiden koko on 25-30 litraa. Parasta meille olisi, että
samassa paikassa olisi 4-5
hehtaarin kuvio. Kuvioiden
ei tarvitse olla niin suuria, jos
ne ovat lähellä toisiaan, näin
koneiden siirtoihin ei mene
aikaa, selvittää Rönkkö.
Fixterillä voidaan raivata
nuoria metsiä ensiharvennukseen asti. Koneen ansiosta
metsänomistajalle tulee raivauksesta säästöä: jos mies
raivaa sahan kanssa, joutuu
maksamaan työstä satoja
neljän miehen voimin.
- Kuskilta vaaditaan hyvää harvennussilmää. Harvesteriin verrattava tämä on
ajaa, vaikka mukavampi kun
ei tarvitse lajittelua ajatella. Kun on tätä ajanut, ei
harvesteriin enää haluakaan,
markkinoi Rönkkö.
Esko Rönkköä huolettaa hoitamattomat nuoret metsät, joihin
hänellä on lääke – Fixteri-paalain – hoitajaksi.
8
Fixterin nosturissa on giljotiinikoura, joka katkaisee
puun tyvestä ja pätkii puut
2,70 metriä pitkiksi oksineen
päivineen. Puut kääräistään
nippuihin, joiden läpimitta
on 70 senttiä, paalin kokonaispaino on 400-500 kiloa.
Kaikkiaan Rönkkö on
parissa vuodessa kasannut
Fixterillä energiapuuta yli
20 000 mottia.
Koska Fixteri-paalain on
vielä suhteellisen harvinainen
näky metsissä, sitä pysähtyvät katsomaan metsänomistajien lisäksi myös muut ohikulkijat. Ja kaikki kiittelevät
korjuun jälkeistä näkymää
metsässä.
Metsänhoitoyhdistyksen
korjuupalvelulla on siis oivallinen nuorten metsien kunnostaja käytössä.
Mari Sarvaala
Giljotiinilla metsät kuntoon
Ryteiköt ja sekalaiset ensiharvennukset saavat
kyytiä, kun hollolalainen
Timo Iso-Junno vie järeän maataloustraktorinsa
metsään.
Pulkkilalaislähtöinen metsämies Timo Iso-Junno on
urakoinut mhy Päijät-Hämeelle vuodesta 2011. Silloin
hän tuli perheineen Rovaniemeltä Padasjoelle, josta kulkeutui edelleen Hollolaan.
Iso-Junnon työalueena on
mhy:n eteläinen osa Asikkalaan ja Nastolaan asti.
Iso-Junnon
16-vuotias
poika Rainer on oppisopimuksella kouluttautumassa
metsäalalle, joten he tekevät
hommia kahdessa vuorossa.
Metsäalalla
Iso-Junno
on ollut vuosikymmeniä. –
Palkanmaksajana on ollut
niin Metsähallitus, yhdistykset kuin metsäkeskus,
toimenkuvana oli pitkään
metsäsuunnittelu, muistelee
Iso-Junno.
Mari Sarvaala
mä on helppo siirtää paikasta
toiseen, koska traktori kulkee
liikennetraktorin nopeudella.
Erillistä kuljetuslavettia ei tarvita. Näin kohteiden pienuus
ei ole niin suuri haitta kun
isommilla koneilla, joiden kuljetus on oma hommansa.
Kohteina tulevaisuuden
tukkimetsät
Monikäyttöinen giljotiinikoura saa kiitosta isältä ja pojalta, tuumaavat Rainer ja Timo Iso-Junno.
Monikäyttöinen
työväline
ja tarvittaessa kerää ja kuormaa puut. Isoilla työmailla
giljotiinin tilalle vaihdetaan
erikseen kuormausta varten
puutavarakoura.
Giljotiini katkoo kaikki
puut 4-26 sentin läpimitassa.
Kuormaajassa on lisäksi vaaka, jolla jokainen nippu punnitaan lastauksen yhteydessä.
Iso-Junno on tyytyväinen
työvälineeseensä. - Yhdistel-
Nykyisin Iso-Junnon työvälineenä on kahdeksan tonnin
painoinen maataloustraktori,
jossa on kuormaaja ja metsäkärry. Metsäkärry kiinnitetään perään vasta puiden
ajovaiheessa.
Puomin päässä on hakkuupäänä giljotiini, joka katkoo,
Hyvä työ tuottaa uusia
kohteita, tietää Iso-Junno.
- Kun metsänomistaja näkee
hyvin tehdyn työjäljen ja pusikosta on kuoriutunut tulevaisuuden tukkimetsä, niin
naapuritkin tulevat kyselemään omiin metsiinsä.
Iso-Junnon työmaina ovat
energiapuukohteet. Kalusto soveltuu nuoren metsän
hoitoon, ensiharvennuksiin,
teiden ja peltojen reunojen
putsaukseen, tonttihakkuisiin. Metsäkärryssä kulkee
kaikenlainen puutavara ja
hakkuutähteet.
Teksti ja kuva:
Mari Sarvaala
Hakeyhtymä Kankaanmäki Oy - hakkeen hovihankkija
Hakeyhtymä Kankaanmäki on Suomen suurimpia hakettajia kuudella
hakkurillaan ja viidellä
omalla hakkeenkuljetusautollaan. Yrityksellä on
lisäksi yksi puutavara-auto, jolla puuta voi kuljettaa metsästä terminaalivarastoille.
Omia työntekijöitä on 15
ja talvisin haketta ajaa lisäksi kahdeksan vierasta autoa.
Hakeyhtymä Kankaanmäen
toiminta-alue ulottuu Hangosta Jyväskylään ja liikevaihto on 4–5 miljoonaa euroa
vuodessa. Yrityksen perinteet
ovat pitkät, sillä Jari ja Jukka Kankaanmäen isä perusti
hakeyrityksen vuonna 1982.
Hakeyhtymän toimitusjoh-
taja Jari Kankaanmäki täytti
syyskuun alussa Tuuloksessa
sijaitsevaa terminaalivarastoa
hakkeella.
– Pääosa puusta haketetaan
edelleen metsässä ja kuljetetaan sieltä suoraan voimalaitoksiin. Kysynnän vaihtelun
ja kelirikkoaikojen vuoksi pitää kuitenkin yhä suurempi
osa hakettaa terminaalivarastoihin, joita on myös PäijätHämeessä. Varastointi tasaa
työruuhkia, sillä hake pitää
yleensä pystyä toimittamaan
asiakkaalle viikon sisällä tilauksesta, Kankaanmäki kertoo.
Markku Pulkkinen
9
Päijät- ja Kanta-Hämeen
metsistä hake ajetaan pääosin
Vanajan voimalaitokselle Hämeenlinnaan.
Kankaanmäki hieman harmittelee, että päättäjät heikensivät muutama vuosi sitten
turpeen ja hakkeen kilpailukykyä kovalla verotuksella. Kun
lisäksi öljy ja maakaasu ovat
olleet viime vuosina halpoja,
on hakkeen käyttö pikemminkin vähentynyt kuin kasvanut.
Kankaanmäki iloitsee, että Päijät-Hämeeseen saadaan
syksyllä uusi, iso hakkeen
käyttäjä. Haketoimitukset
Lahti Energialle alkavat lokakuussa.
– Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen neuvojien kautta saamme tarkat tiedot siitä,
mistä kannattaa milläkin kelillä hakettaa puuta. Yhteistyö
pelaa hienosti, Kankaanmäki
kiittelee.
Parin viime talven kehnot
Markku Pulkkinen
Haketta kelien
mukaan
Hakeyhtymä Kankaanmäen varikko sijaitsee Lammilla, valtatie
12:n varressa. Jukka (vas.) ja Jussi Kankaanmäki odottelevat
ilmojen viilenemistä, jotta haketta alkaa kulua jälleen enemmän.
korjuukelit tekivät hallaa
myös hakeketjulle.
– Sitä ennen mentiinkin
muutama vuosi tosi kovaa,
kun hakkeen käyttö lisääntyi
vauhdilla. Kysynnän isoihinkin vaihteluihin on onneksi
totuttu. Kun syksyn ensimmäiset pakkaset tulevat, räjähtää kysyntä taas ykskaks,
Kankaanmäki tietää.
Roihulaiset esittäytyvät
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen energiapuuneuvojat ns. roihulaiset
hoitavat puunkorjuupalvelun pyörittämisen
omalla alueellaan.
Roihulaisen tehtäviin kuuluu mm. hakkuukohteiden
hankinta, suunnittelu ja toteutus aina puutavaran toimitukseen saakka, urakoitsijoiden töiden valvonta,
puumaksujen hoito niin metsänomistajille kuin urakoitsijoille. Lisäksi on metsänomistajien hankintapuiden
mittaus ja välitys.
Kysyimme: kuka; milloin
mhy:lle; toiminta-alue; yrittäjät, joiden kanssa sopimukset; miksi puunkorjuupalvelua kannattaa käyttää; mitä
vapaa-aikana.
sääntöisesti Hakeyhtymä Kankaanmäkeä, Havetransia sekä
Metsäkonepalvelua.
aikaa jää, niin liikuntaharrastusten pariin: sulkapallokausi
on käynnistetty ja hiihtokelejä
odotellaan.
Puunkorjuupalvelun vahvuus on erikoispuutavaralajeissa (parrut, erikoistyvet,
pikkutukit ym.). Myöskin
joustavuus aikatauluissa sekä
metsänomistajien toiveiden
huomioonotto ovat korjuupalvelun etuja.
Juha Hirvonen, 36 v.
Vuodesta 2004 Orimattilassa mhy OMA:ssa, v. 2008
mhy Salpausselkään (nyk.
Päijät-Häme).
Energiapuuneuvoja, jonka
toimialueena Hollola, Hämeenkoski, Lahti, Kärkölä.
Juuso Heikkilä, 28 v.
Mhy Päijät-Hämeeseen 4
kk sitten, aloitin toukokuussa. Sitä ennen 2 vuotta Mhy
Pirkanmaalla.
Yhdistyksen hommissa vuodesta 2006.
Energiapuuneuvoja, kuljetus- ja logistiikkavastaava.
Kuljetus- ja logistiikkavastaavana toimin linkkinä puiden
ostajien ja yhdistyksen välillä.
Otan tilaukset vastaan ja välitän ne tiimille. Kerään kuukausittain tiimiltä arviot tulevista puumääristä ja raportoin
ne puun ostajille. Osallistun
uusien logistiikkajärjestelmien kehitystyöhön sekä erilaisiin energiapuu –hankkeisiin
yhdistyksen edustajana. Toki
puoleeni voi kääntyä kaikissa
metsään liittyvissä asioissa.
Työpöytä Padasjoella, mutta kuljetus- ja logistiikkavastaavana koko alueella.
Yrittäjistä työllistän pää-
Harrastan monipuolisesti
urheilua, retkeilyä luonnossa
ja kulinaristinkin vikaa löytyy.
Yrittäjät: EVR-Sahapuu Oy
(Fixteri), Hurskainen Timo,
Konelandia Oy (Antti Löyttyniemi), SSL-kone Ay (Salmi,
Seppälä, Lattunen), Iso-Junno
Timo, Tuomisen metsäkuljetus
Oy.
Energiapuuneuvojana toimialueena Asikkala, Hollolan Vesikansa sekä Sysmän
eteläosat.
Antti Alhola, 44 v.
EVR-Sahapuu Oy (Fixteri), talvella tarpeen mukaan muitakin.
Mhy:n korjuupalvelu pyrkii työmaillaan ennen kaikkea mahdollisimman hyvään
korjuujälkeen, ja se on ensiarvoisen tärkeää korjuupalvelun harvennuspainotteisissa
kohteissa. Pyrimmekin jatkuvasti kehittämään urakoitsijoidemme työnlaatua, sekä
korjuupalvelua pyörittävien
henkilöiden ammattitaitoa.
Pyrimme työmaiden osalta
mahdollisuuksien mukaan
ottamaan metsänomistajien
toiveet ja tarpeet huomioon
sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Palvelun laadun
lisäksi tavoitteena on myös
aina tarjota kilpailukykyinen
tarjous kohteesta.
Hyödynnetään erikoispuutavaralajeja, joita metsäyhtiöt
eivät välttämättä huomioi ollenkaan.
Harrastuksena suunnistus.
Yrittäjät: Metsäkonepalvelun koneketjulla on päävastuu
alueen korjuusta. Kahdessa
vuorossa työskentelevä harvesteri saa paljon aikaiseksi
ja jälki on ollut erittäin hyvää.
Yhden vakiokoneen lisäksi
Metsäkonepalvelulta on mahdollista saada lisäkapasiteettia
kiireajoille. Metsäkonepalvelun lisäksi Kalkkisten lähialueilla hakkaa Eero Rintala.
Rintalan traktoripohjainen
kalusto sopii erityisen hyvin
ensiharvennuksille ja energiapuukohteisiin. Nuorenmetsän
kunnostuksia alueella hoitaa
Esko Rönkkö Fixteri-kokopuupaalaimella.
Teppo Laine, 32 v.
Yhdistyksellä keväästä 2008.
Energiapuuneuvojana Hartolassa ja Sysmästä Nuoramoistentien pohjoispuoleiset
alueet sekä Onkiniemen alue.
Joonas Karjalainen, 30 v.
Korjuupalvelulta löytyy
hyvin kattava korjuukalusto
kaiken tyyppisiin kohteisiin.
Oikea kalusto ja osaavat kuskit ovat erityisen tärkeässä
roolissa kun toimitaan nuorissa kasvatusmetsissä.
Vuodesta 2011 mhy PäijätHämeessä, sitä ennen vajaa
vuosi mhy Kaakossa.
Energiapuuneuvojana Nastolassa ja Heinolassa.
Vapaa-aika kuluu kotitilalla maataloustöitä tehden. Jos
Yrittäjinä PT-Forest Oy, IsoJunno Timo, Anttila Reijo,
10
Yrittäjät: PT-Forest Oy,
Koneurakointi Esa Koivisto,
Hamina Raimo, Tmi Koneurakointi Asko Weijo, Huoponen Rauno, EVR-Sahapuu Oy
(Fixteri), Palvaila Matti, VMurakointi Oy, Huoponen Ossi.
Puunkorjuupalvelu on joustava korjuun suunnitellussa
ja toteutuksessa. Monipuolisesta korjuukalustosta löytyy
sopiva ketju kohteeseen kuin
kohteeseen.
Vapaa-aika: syyskesästä tuli
hankittua talo maalta, sen ylläpito ja remontointi.
metsänomistajien kanssa.
Korjuupalvelun hakkuut
Padasjoella toteuttaa suurimmalta osin Metsäkonepalvelu
Oy, olen ollut yhteistyöhön
erittäin tyytyväinen. Heiltä saa oikeanlaiset koneet
kohteille ja ammattitaitoiset
kuljettajat nopealla aikataululla. Lisäksi käytössämme
OLETKO MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA
on Fixteri-energiapuupaalain
(EVR-Sahapuu Oy) ja giljotiinikouralla varustettuja koneiMarko Leppälä, 33 v.
ta pienempiläpimittaisen puun
tekoon.
Metsätilakauppa käy!
Mhy:llä syksystä 2008.
Asiantuntemusta metsätilakaupasta
Korjuupalvelun etuja metjo yli 20 vuotta!
Metsä- ja energiapuuneuvosänomistajan suuntaan ovat
ja Padasjoen alueella. Nyt myynnissä
joustavuus,
nopeus ja kilpaimm:
lukykyiset hinnat.
- Hartolaon
Ylimäinen
Toimenkuvani
normaa-21,72 ha, puusto 3063 m3,
rajoittuu
rantaan
(ei rantarakennusoikeutta),
lia laajempi
ja käsittää
kaikki
Vapaa-aika kuluu metsäs130 000 €/tarjous, Hannonen 040 740 3442
metsänhoitoon ja hakkuisiin tellen, kalastaen, lasketellen.
liittyvät toimet.
koravo- SysmäMhy:n
Suurikylä
6,23 Lisäksi
ha, puustoperhe-elämää
1379 m3,
000 €/tarjous,
Nieminen
040 547 ja
0472
juupalvelu57 työllistää
minua
vaimon
pienen tyttären
noin 30 % työajasta, pitäen kanssa metsästyskoiria ja faSysmä Saaren ja Voipalan kylä 6 ha + vesipinta-ala
sisällään -0,46
hakkuiden
suunnit- saanitarhaa hoitaen. Palasin
ha, puusto 874 m3, EU-tukikelpoisen pellon osuus
telua ja ohjausta,
juuri
metsästysretkeltä
Lapisn. 1,95 ha,työmaiden
47 400 €/tarjous,
Nieminen
040 547 0472
valmistelua, erilaisten tarjous- ta: matka onnistui ja ainakin
- Hollola Okeroinen 6,31 ha, puusto 834 m3,
Lapin
voivat
ten tekoa,20puiden
välittämis000 €/tarjous,
Hannonen
040 kanalintukannat
740 3442
tä ja tilityksiä, unohtamatta melko hyvin.
Kinttula 52,68 ha, puusto 4455 m3,
jatkuvaa - Orimattila
kanssa käymistä
METSÄTILAA?
110 000 €/tarjous, Hannonen 040 740 3442
-Orimattila Kinttula 5,494 ha, puusto 215 m3,
10 000 €/tarjous, Hannonen 040 740 3442
metsatilat.fi
metsatilat.fi
- Orimattila Viljamaa 14,588 ha, puusto 3207 m3,
Oletko ostamassa tai myymässä?
133 000 €/tarjous, Tetri 040 771 9923


040
740 3442
Hoitotoimenpiteet ja hakkuut kannattaa ehdot
Metsien
on energiapuun
korjuu.
sittenpelastus
tuleville
sukupolville.
Toimenpiteet tietä
Ensiharvennukset tekoon ja metsä kasvuun.
myyntiä, ota yhteyttä.
Katso esieet a kaikki kohteemme:
Katso esieet a kaikki kohteemme:
Katso esitteet ja kaikki myyntikohteemme:
Nyt on aika varmistaa metsäsi arvokehitys lai
Metsänhoitoyhdistyksen
korjuupalvelu hakkaa
Jari Yli-Talonen
energiapuukohteet
ja
harvennukset metsänomistajan lukuun.
Ota suunnaksi
Metsänomistajat!
Mhy:n toimituskaupat
takaavat metsänomistajalle
paremman tilin.
www.es-metsatilat.fi
www.es-metsatilat.fi
www.es-metsatilat.fi
Piia Sahramies, MTI, LKV, gsm 0440 337 529
Jyrki Mäkiranta, MTI, LKV
Timo
MTI, LKV,
LKV, gsm
gsm 0440
040 740
Piia Hannonen,
Sahramies, MTI,
3373442
529
Korjuukulu,
€/m3
28
25
21
18
15
kasvatusmetsien hoitaja
Kirjaudu
yksy on hyvää
aikaaTILAVAHTI
thä la- palveluun,
saat latiedon
Syksy
on
hyvää
aikaa
kauppaa.
Kauppa
on käynyt
yksy on hyvää
aikaa
thä
tehdä
tilakauppaa.
uusista
myyntikohteista
kauppaa.
Kauppa
on
käynyt
hyvin,
jotn
jos suunnilt
Kauppa
onjos
käynyt
hyvin,
sähköpostiisi.
hyvin,
jotn
suunnilt
myynä,
ota
yhtyä.
joten
jos
suunnittelet
myynä, ota yhtyä.
Piia Sahramies, MTI, LKV
gsm 0440 337 529
Tammitie 3, 17500 Padasjoki
Keskikoko,
litraa/runko
40
60
80
100
150
Kun kuitupuusta saa nyt noin 30 €/m3 tienvarr
hoidetun kohteen kantohinnan verrattuna hoit
Korjuupalvelu
nuorten
Metsänomistajalle–jää
käteen 2-15 €/m3 riippu
www.es-metsatilat.fi
Lisätiedot
Hannonen
040 740 3442
040 740 3442
Ensiharvennukset ovat
Kun kuitupuusta saa nyt
Jos tarvitaan
täytekuva,
sellaisia
löytyy pyynn
pääosin
hoitohakkuita
ja noinniin
30 €/m³
tienvarressa,
ennakkoraivauksen jälkeen niin jokainen pystyy laskeArvoa
tulevalle
niistä
jää harvoin
suuriatukkimetsälle
tu- maan järeän hoidetun kohloja käteen.
teen kantohinnan verrattuHoitamattoman
kohteen ovat
na hoitamattomaan
ja raiEnsiharvennukset
pääosin hoitohakkuita
myyjälle on usein tarjolla vaamattomaan kohteeseen.
suuria
tuloja käteen.
pelkkää
energiapuuta
ja kui- Metsänomistajalle jää käteen
tua, kun ensiharvennetusta 2-15 €/m³ riippuen aiemmisHoitamattoman
kohteen
myyjälle
on usein tar
kohteesta
saa tukkia monesti
ta hoitotoimista
metsässä.
jo reilun kymmenen vuoden
Hoitotoimenpiteet
ja
ensiharvennetusta kohteesta
saa tukkia
mone
päästä harvennuksesta.
hakkuut kannattaa ehdotharvennuksesta.
Metsän
arvokin on no- tomasti aina tehdä, vaikka
pean järeytymisen ja tukin myöhässäkin, vaikka sitmäärän
kasvunarvokin
vuoksi jopa
ten tuleville
sukupolville. ja tuk
Metsän
on nopean
järeytymisen
moninkertainen hoitamatto- Toimenpiteet tietävät aina
hoitamattomaan
verrattuna.
maan
metsään verrattuna. metsään
useiden tuhansien
lisätulot
Mitä merkitsee ajoissa tulevaisuudessa.
tehty
taimikonhoito
ja nuoNyt
on aika
varmistaa
Mitä
merkitsee
ajoissa
tehty
taimikonhoito
ja n
ren metsän hoito ensiharven- metsäsi arvokehitys laittaRatkaisevaa korjuussa on poistettavien puiden
nuksen tuloille? Ratkaisevaa malla hoitotyöt ja hakkuut
korjuussa on poistettavien kuntoon!
Korjuukulu
tienvarressa (sis. hakkuun
+ kuljetu
puiden
järeys.
Jari Yli-Talonen
Korjuukulu tienvarressa (sis. hakkuun + kuljetuksen metsästä)
puiden keskikoolla.
Oletko ostamassa tai myymässä?
Nyt myynnissä
mm:
- Nastola
Ruuhijärvi 10,816 ha, puusto 2626 m3,
Nyt
mm: haMäkiranta 05 0307 6801
HEINOLA
12,62
Nytmyynnissä
myynnissä
mm:
120PAASO
900 €/tarjous,
PAASO
ha ha
- HEINOLA
puusto 1504
m3,12,62
HEINOLA
PAASO
12,62
Katso
esitteet ja kaikki myyntikohteemme:
-62
1504
m³,
000 €/tarjous
-puusto
puusto
1504 m3,
62
62000
000€/tarjous
€/tarjous
KÄRKÖLÄ
UUSIKYLÄ
37,97 ha
KÄRKÖLÄ
UUSIKYLÄ
UUSIKYLÄ
- KÄRKÖLÄ
puusto
2508
m3, 37,97 ha
37,97
ha
-135
2508
m³,
000 €/tarjous
-puusto
puusto
2508 m3,
135
135000
000 €/tarjous
€/tarjous
HOLLOLA PAIMELA
- puusto
511 m3,
n.
11,6 ha
-puusto
puusto
511 m3,
000 €/tarjous
-29
511
m³,
29


29000
000€/tarjous
€/tarjous
Arvoa
tulevalle
tukkimetsälle
ALLA OLEVA
VÄRILLISEEN
LAATIKKOON Jos mahtu
Timo Hannonen, MTI, LKV
gsm 040 740 3442
Kukkastie 24, 15560 Nastola
Jyrki Mäkiranta MTI, LKV, gsm 050 307 6801
Markku Nieminen, MTI
Markku
Nieminen,
MTI,
gsm 040
Jyrki Mäkiranta
MTI,
LKV,
050547
3070472
6801
gsm 050 307 6801
gsm 040
547gsm
0472
tunimi.sukunimimtsalat.
Timo Hannonen,
MTI, LKV, gsm
040 740 3442
MTI, gsm
547 0472
Kustaankuja
2,
17200
AsikkalaMarkku Nieminen,
Väihkyläntie
2, 040
19700
Sysmä
Jäsenille energiapuusta +2,50 €/m³ mhy:n
puunvälityksen kautta.
tunimi.sukunimimtsalat.
[email protected]
Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh (03) 5899 111, inoamilymr.om
Metsänomistajat
Kansankatu
8, 15870
puh (03) 5899
111,2500
inoamilymr.om
Välityspalkkio
4,96 %Hollola,
kauppahinnasta,
minimi
€ (sis. alv 24 %)
PÄIJÄT-HÄME
Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 € (sis. alv 24 %)
Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. 03 5899 111
Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. (03) 5899 111, [email protected]
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • Väihkyläntie 2 • 19700 Sysmä
p. 03 - 855 4300 • www.mhy.fi/paijat-hame • [email protected]
Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 € (sis. alv 24 %)
Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 e (sis. alv 24 %)
11
M
Hyvä tie nostaa puuston ja kiinteistöjen arvoa
Vanhan yksityistien perusparantaminen ja uuden
tien rakentaminen ovat
maaseudun perusinvestointeja. Hyvin suunnitellut ja toteutetut hankkeet
tuovat lisäarvoa metsä- ja
muille kiinteistöille vuosikymmeniksi eteenpäin.
Tänä päivänä pääpaino on
vanhojen teiden perusparantamisessa. Uusillekin teille on
vielä tarvetta, mutta pääsääntöisesti ne ovat vanhaa tieverkostoa täydentäviä lyhyitä
teitä.
Perusparannuksessa tie korjataan vastaamaan nykyistä
puutavaran kuljetuskalustoa ja tienormeja. Tärkeimpiä seikkoja ovat tierungon
kuivatuksen parantaminen,
ajoradan leventäminen, kohtaamis- ja kääntöpaikkojen
lisääminen, päällysrakenteen
lisääminen ja rumpuputkien
uusiminen.
Hyvän tien läheisyydessä
oleva leimikko on haluttu ostokohde: tiehen sijoitetut eurot
tulevat takaisin korkeampina
kantohintoina ja matalampina
metsänhoidon kustannuksina.
Kunnossa oleva tie nostaa lisäksi kiinteistöjen arvoa ja
parantaa myös metsien monikäytön mahdollisuuksia.
Huonokuntoinen tie taas
poikii pahimmassa tapauk-
sessa tieriitoja ja vaarantaa
liikenneturvallisuutta.
Toteutus
yhteishankkeina
Kemera-rahoituksella
Valtio maksaa kemera-tukea
tiehankkeen suunnitteluun ja
toteutukseen. Tuen saaminen
edellyttää aina ennalta laadittua suunnitelmaa ja sitä, että
tielle on perustettu tiekunta.
Tukea voivat saada myös asutut ja muut vastaavat yksityistiet, jos metsäliikenteen osuus
on yli 30 % tien kokonaislii-
kenteestä vanhalla tiellä.
Uudella tiellä metsäliikenteen osuuden on oltava yli
50 %. Yhteishankkeena tehtävään uuden metsätien rakennukseen toteutustuki on 30
% ja perusparannukseen 40
% todellisista kustannuksista.
Jäljelle jäävät kulut ovat vähennyskelpoisia maa-ja metsätalouden verotuksessa.
Kaikki palvelut metsänhoitoyhdistyksestä
Päätös metsätien perusparannuksesta tai uuden tien ra-
LASKELMA METSÄTIEN TEKEMISEN KANNATTAVUUDESTA
Tien tekemisen lähtökustannus
Valtion tuki (parannus 40 %, uuden tien tekeminen 30 %)
Omarahoitusosuus (60 -70 %)
Verovähennykset (poistot puun myyntiverotuksessa)
Jyrki Mäkiranta
Tie- ja oja-asiantuntija
Perus-
parannus
15,00
6,00
9,00
2,7
Uuden tien
tekeminen
20,00
6,00
14,00
4,2
Maanomistajan nettokustannus
6,3
9,8
Hehtaarikohtainen reaalikustannus (15 m tietä / ha)
135,0
210,0
ilman verovähennystä
Kantoraha-arvon nousu metsätien vaikutusalueella keskim.
3,0
Kantorahan tulon lisäys hakattaessa puuta keskimäärin 225
75 m³ / ha (3,0 € x 75 m³)
Kustannusvaikutus metsänhoitotöihin
0-200
Maanomistajan nettokustannukset tien tekemisestä
94,5
147
yksikkö
€/m
€/m
€/m
€/m
€/m
€ / ha
€ / m³
€ / ha
€ / ha
€ / ha
Tientekemisen keskimääräinen voitto
maanomistajalle 131
78
€ /ha
Laskelma on suuntaa antava keskimääräisin luvuin 500 hehtaarin suuralueelle. Siinä ei ole
huomioitu tien vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Mitä suuremmat ovat välittömät hakkuumahdollisuudet ja hoitotyötarpeet, sitä kannattavampaa tien parantaminen tai uuden tien
rakentaminen on.
Erirakenteisen metsänkasvatuksen
syventävä koulutus
Asikkalassa ma 19.10 klo 9-15
Erirakenteisen metsänkasvatuksen
perusteet- koulutus
Heinolassa la 24.10 klo 10-15
klo 9-11 Sisäosuus mhy:n Vääksyn
toimistolla (Kustaankuja 2)
klo 12-15 maastoretkeily omilla autoilla
klo 10-12 sisäosuus mhy:n Heinolan
toimistolla (Kaivokatu 8, 2. krs.)
iltapäivällä maastoretkeily omilla autoilla
Kurssilla perehdytään puunkorjuuseen
erirakenteisissa metsissä, metsän luontaiseen taimettumiseen sekä erirakenteisen metsän kasvuun, tuotokseen ja
korkoon.
Kurssilla tutustutaan erilaisiin erirakenteisiin metsiin, hakkuutapoihin,
menetelmän hyviin ja huonoihin puoliin,
sekä metsälakiin.
Kouluttaja: Erno Lehto, Innofor
kentamisesta voidaan tehdä
vain kyseisen tien osakkaiden
toimesta. Yhtäkään tietä ei
perusparanneta eikä rakenneta, elleivät osakkaat itse sitä
halua.
Metsänhoitoyhdistys tarjoaa mielellään asiantuntijaapua hankkeiden käynnistämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnittelemme
ja toteutamme tiehankkeet
”avaimet käteen”-periaatteella.
Kouluttaja: Tiina Mansikkamäki,
Mhy Päijät-Häme
Ota suunnaksi
Metsänomistajat!
Kumpikin koulutus on maksuton.
Kahvitarjoilu, lounas
omakustanteisesti.
Ilmoittautuminen 12.10.2015
mennessä Mhy Päijät-Hämeen
toimistoon puh. 03 855 4300
tai [email protected].
Metsänomistajat
PÄIJÄT-HÄME