Metsänomistajat 17 Juha-Pekka Hannikainen Pertti Havukainen

Metsänomistajat
2. Nuoret pitää ottaa mukaan
metsätöihin ja luoda uskoa siihen, että sieltä tulee rahaa elämiseen. Vaikka rahan hankkiminen
metsästä on tiukassa, työ on
itsenäistä ja sen sisältöön voi
itse vaikuttaa.
3. Valtiovallan pitäisi luoda
kannustimia metsätalousyrittämiseen ja metsänhoitoyhdistyksen pitäisi olla apuna yrittäjälle.
Mhy:n metsätilojen välitys on
hyvä apu tilakoon kasvattamiseen. Ongelma on tilojen korkea
hinta, kun puut joutuu ostamaan
markkinahintaan maan lisäksi.
4. Metsän moninaiskäytöllä,
kuten marjat, sienet ja riista,
on merkitystä niin meidän kuin
monien muidenkin perhetaloudessa. Metsän hoidolla voidaan
myös edistää maisema-arvoja ja
asumisviihtyvyyttä maaseudulla.
Juha-Pekka Hannikainen
Maaseutuyrittäjä Kiilanmäeltä kahdeksantoista kilometriä
Savonlinnan keskustasta kaakkoon, jossa omat metsät myös
sijaitsevat.
Metsätalous tärkein tulonlähde, joten metsiä myös hoidetaan aktiivisesti ja hoitotyöt
ja hakkuut pyritään tekemään
ajallaan.
Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon valtuustossa olen ollut neljä
vuotta, hallituksessa vuodesta
2009 ja hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2012.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Luottavaisin mielin. Suurempana toimijana pystymme
paremmin vastaamaan toimintaympäristössä
tapahtuviin
muutoksiin. Isona yhdistyksenä
olemme uskottavampi ja vaikuttavampi yhteistyökumppani eri
toimijoille. Toiminta tehostuu
kun päällekkäisiä toimintoja
puretaan.
Alkuun tärkeintä toimintamallien yhtenäistäminen, metsänomistaja tulee saamaan samat
laadukkaat palvelut riippumatta metsän sijainnista toimintaalueella.
1. Uuden organisaation sisäänajo ja toimintatapojen yhtenäistäminen vie aikansa.
Talouden kannalta tärkeimpänä tulee olemaan liiketoiminnan tuottojen vahvistaminen.
Korjuupalvelu, puukaupalliset
palvelut ja metsänhoitopalvelut
ovat tärkeimpiä, mutta myös
muita palveluita on kehitettävä
metsänomistajalähtöisesti.
2. Innostus lähtee kotoa, siihen kasvetaan pienestä pitäen.
Tämän hetkiset teollisuuden
uudet investointisuunnitelmat
ja uudet puuhun perustuvat innovaatiot, jotka luovat uusia
työpaikkoja, luovat uskoa alaan.
17
Metsä ei ole mikään maailmanlopun ala, vaan jälleen kerran
näyttää toimivan Suomen talouden veturina. Sen mukana tulee
monenlaisia uusia mielenkiintoisia työmahdollisuuksia. On
pyrittävä jakamaan tätä tietoa
nuorille.
3. Ikävä kyllä valtiovalta ei
ole omilla päätöksillään millään
tavalla osoittanut huolestuneisuuttaan metsien pirstoutumisesta. Puunmyynnin verotus on
kiristynyt koko ajan ja siihen
on tullut myös progressiivisuutta, mikä osaltaan kannustaa
ennemmin tilojen jakamiseen
sukupolvenvaihdos tilanteissa.
Sukupolvenvaihdoksiin puhtailla
metsätiloilla toivoisi myös maatalouspuolen tapaisia helpotuksia verotuksessa. Aika ajoin esiin
nouseva metsien kiinteistöveropelottelu ei ole kannustavaa,
vaan osaltaan edistää pirstoutumista.
Mhy:n rooli neuvontajärjestönä on edelleen tärkeää. Monet
mo:t ovat vieraantuneet metsästä eikä sillä ole enää niin
suurta merkitystä heidän talouteen. Kun saadaan mo:lle tietoa
oman metsän mahdollisuuksista
ja metsäalalla käynnissä olevasta hyvästä pöhinästä, tarttuu
tästä toivottavasti myös tietoa
perheen nuorelle väelle. Tämän
toivoisi myös edistävän jatkajan
löytymistä ja näin ollen myös
vähentävän tilojen jakamista.
4. Esimerkiksi metsästyspalvelujen tuottaminen ja tarjoaminen voisi olla sellaista eli metsästysmatkailu. Elinkeino vaatii
suhteellisen suuria pinta-aloja
tai rakennettuja riistakohteita.
Muu matkailukäyttö, luontoreitit, maisemakohteet, tuotteistetut luontoelämykset metsässä
voivat olla osana maatilamatkailutoimintaa.
Yhdistyminen vähentää taloushallinnosta päällekkäisiä töitä
ja tuo säästöjä jäsenmaksuissa.
1. - Edunvalvonta puun juurelta Brysseliin
- Metsän käyttörajoitusten
torjunta, asia joka ei näy kentällä, hyödyttää myös teollisuutta
- Valistus/koulutus – uusi metsälaki antaa teollisuudelle liikaa
mahdollisuuksia
* harvennukset vajaapuustoisiksi
* uudistushakkuut järeydeltään liian pieniin puustoihin
* nähtävissä jo metsäfirmojen
omissa metsissä, 10-15 vuoden
kuluttua meillä on pulaa sahauskelpoisesta puusta
• metsien käytön ja hoidon
järkevällä tasolla pitäminen
2. Metsätalouden on oltava
kannattavaa (verotus on korkea). Metsätalouden opetus saatava kouluihin. Nuorille järjestetään suunnattuja metsäpäiviä,
retkiä ja valistusta.
3. Jos sisarusten yhteisomistus ei jostain syystä onnistu,
kannustetaan jotain osakasta
lunastamaan tila kokonaisena
tai liittymään suuremman yhteismetsän osakkaaksi.
4. Turve, sora ja kiviaines voisivat olla helpommin hyödynnettävissä (käytöllä liikaa rajoituksia). Jokamiehen oikeudet vievät
pohjan muilta käyttömuodoilta.
Se on muutettavissa rahaksi vain
muiden palveluiden sivutuotteena, ei laajassa mitassa.
Leila Lehtinen
Pertti Havukainen
Työskentelen Misawan sahalla Mikkelissä vuoronvetäjänä.
Asun Puumalassa ja metsät sijaitsevat Puumalassa.
Metsänomistajana uskoisin
olevani keskimääräistä aktiivisempi, teen itse hoitotyöt sekä
pienemmät hakkuut.
Metsänhoitoyhdistys MetsäSavon hallituksessa olen ollut
neljätoista vuotta, josta kymmenen vuotta puheenjohtajana.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Kovin odotuksin. Yhdistymällä pystymme varmistamaan
laajan palveluvalikoiman. Emme
ole niin haavoittuvaisia, kun jokaiseen toimenkuvaan on useampi tekijä. Suurempi kokonaisuus auttaa puukaupallisessa liiketoiminnassa. Metsänhoitoyhdistys on varmempi työnantaja
ja hallinnon kulut pienenevät.
Maatalousyrittäjä Mikkelin
Ihastjärveltä. Metsät ovat Mikkelissä ja Savonlinnassa
Metsänomistajana uskon olevani melko aktiivinen.
Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon valtuustossa ja hallituksessa
vuodesta olen toiminut vuodesta
2001.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Mhy Etelä-Savossa voi metsänomistajajäsen katsoa toiveikkain ja luottavin mielin tulevaan. Meillä on neljästä vahvasta toimijasta koottu yhdistys,
jossa on osaava ja sitoutunut
henkilöstö. Metsänomistajille on
tarjolla erittäin laajaa ja ammattitaitoista paikallista osaamista
kaikkiin metsäisiin tarpeisiin.
Toivon, että jokainen jäsen tulee
tutuksi oman metsäneuvojansa
kanssa ja hyödyntää aina tarvittaessa hänen ammattitaitoaan.
1. Puukaupan onnistuminen
ratkaisee metsänomistamisen
kannattavuuden. On tärkeää,
että puukaupallisiin palveluihin
löytyy riittävää edunvalvontaa
ja osaamista sekä kustannustehokkaita vaihtoehtoja.
2. Ehkäpä meidän metsänomistajien tulisi enemmän
muistaa korostaa jälkipolville,
kuinka hienosta omaisuudesta
on kyse. Metsä tarjoaa työtä,
taloudellista turvaa sekä upeita vapaa-ajan viettomahdollisuuksia omistajilleen. Metsäalan koulutus ja tutkimus on
kansainvälisestikin arvostettua
ja alan työllisyysnäkymätkään
eivät ole huonot.
3. Mhy:n keinot taitavat
olla lähinnä metsänomistajien neuvonnan ja koulutuksen
lisäämisessä.
4. Metsien monikäyttö on
tulevaisuutta ja mahdollisuudet esim. mahdollisuudet verkostoitua luontomatkailu-yrittäjien ym. kanssa kannattaa
hyödyntää.
Mika Nykänen
katkennut. On tärkeää koulutuksessa kuin tiedotuksessakin
pitää yllä ja tuoda esiin metsän
monia mahdollisuuksia, niin
tutkimuksen kuin teollisuudenkin aloilla. Metsä on suhteellisen varma sijoituskohde, jonka
tuottoon voi omalla työpanoksella vaikuttaa. Tulevaisuuden
biotalous ja kestävien luonnonvarojen käyttö saavat nuoret
arvostamaan tulevaisuudessa
metsäomistusta ja sen monia
mahdollisuuksia. Positiivinen
asenteen luominen metsään lähtee jo pienestä pitäen.
3. Metsänhoitoyhdistyksen
toimihenkilön asiantuntemus
sukupolvenvaihdoksissa
on
tärkeää ohjaamaan omistusta
“aktiivisen metsänomistuksen
suuntaan”. Edunvalvontasaralla
yhdistykset yhdessä voivat vaikuttaa, tutkimusten (esim. Metla) osoittamien toimenpiteiden
kuten verohuojennusten, yhteismetsien ym. aikaansaamiseksi
ja torjua metsätilamaksun ja
kiinteistöveron kaltaiset toimet.
Juha Pasonen
Maa- ja metsätalousyrittäjä.
Asun Mikkelin Haukivuorella
Nykälän kylällä. Metsät sijaitsee tilan ympärillä Kyyveden
pohjoisrannalla.
Jos mittarina pidetään puukauppoja, niin olen ehkä keskimääräistä aktiivisempi metsänomistaja. Joka vuosi on tullut
hankintakauppa tehtyä, pystykauppoja ei aivan yhtä usein.
Aktiivisuutta on osaltaan myös
mielenkiinto olla vaikuttamassa
metsänomistajien edunvalvonnassa.
Metsänhoitoyhdistys Haukivuoren valtuutettuna vuodesta
2001 ja hallituksessa 2005 lähtien ja puheenjohtajana 20092014.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Neljä yhdistystä loivat uuden vahvan palvelutalon, jolla
on hyvät edellytykset olla metsänomistajan paras kumppani
tulevaisuudessa. Oman alueen
metsänomistajille palvelutarjonta vahvistuu muun muassa
asiantuntijapalvelujen myötä.
Jos suhdanteet, sääolot tai
lainsäädäntö eivät aiheuta suurta hämminkiä, niin odotukset
metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon ensimmäiselle toimintavuodelle ovat hyvät.
1. Uuden yhdistyksen toiminnan hioutumisen ohella, metsänomistajan henkilökohtaisen
palvelun korostuminen tulee olemaan tulevaisuudessa toiminnan
painopistealueena. Edunvalvontaa unohtamatta.
2. Kiinnostus metsään ja metsäalalle on aiemmin lähtenyt kotoa, on asuttu tilalla metsätyöt
ovat kuuluneet luonnostaan tilan töihin. On kasvettu metsään.
Nyt on kasvamassa sukupolvia,
joiden suora side metsään on
Maaseutuyrittäjä Hirvensalmelta. Työskentelen omassa
yrityksessäni rakennus- ja peltisepäntöissä. Etenkin talvisin jää
aikaa myös metsätöille. Omistamme vaimoni kanssa metsää
Hirvensalmella ja Mikkelissä,
vaimoni myös Sulkavalla.
Olen seurannut aktiivisesti
metsäasioita vuodesta 1985,
kun hankin ensimmäisen metsäpalstani. Olen tehnyt hankintahakkuita 50-500 mottiin / talvi
kolmenkymmenen vuoden ajan
sekä mahdollisuuksien mukaan
hoito- ja uudistustöitä. Osallistun, niin yhdistyskentän kuin
metsäteollisuudenkin järjestämiin yleisö-, koulutus-, tms tilaisuuksiin vuosittain. Ei minua
ainakaan passiiviseksi metsänomistajaksi voi kutsua.
Luottamushenkilökokemus
alkaa jo 1990-luvun puolivälistä Hirvensalmen metsänhoitoyhdistyksestä. Parinkymmenen
vuoden aikana olen ollut mukana neljässä yhdistysfuusiossa
hallituksen jäsenenä. Valtuutettuna olen ollut Järvi-Savossa
niin kauan kun valtuustomalli
on ollut olemassa.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Odotukset uutta Etelä-Savon
yhdistystä kohtaan ovat suuret.
Koen, että tämän kokoisella yhdistyksellä on jo hyvät mahdollisuudet turvata kilpailukykyiset
palvelut metsänomistajille ja on
myös edellytykset selvitä uuden
mhy-lain mukanaan tuomista haasteista. Yhdistyksemme
on nyt Suomen suurimpia ja