1. No category

ESIPUHE
Yhteinen kiertomatkamme Japanin kolmeen tärkeimpään kaupunkiin on nyt koossa. Juhanilla on takana viisitoista matkaa nousevan auringon
maahan, Annelle vuosien 2011-2013 neljä matkaa ovat olleet ensimmäisiä.
Huhtikuussa 2011 matkustimme Kiotoon Annen syntymäpäivän kunniaksi. Alun perin meidän piti käydä myös Tokiossa, mutta lykkäsimme
matkan syksyyn maaliskuisen Tohokun maanjäristystä seuranneen tsunamin ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi. Osakassa kävimme lokakuussa 2012. Kirjoitimme näistä matkoista kirjat: ”Kiireetöntä kirsikankukkien aikaa Kiotossa 1.-16.4.2011” ja ”Osaka-Story 2012”.
Lokakuussa 2013 matkustimme toisen kerran Tokioon. Tuokiokuvia Tokiosta -kirjaan on koottu kummankin matkan kokemukset.
Kustantaja:
Teksti ja kuvat:
Taitto, kuvien käsittely:
Valmistaja:
ARKKITEHTITOIMISTO JUHANI KATAINEN
Anne Jarva ja Juhani Katainen
Anne Jarva
Oy Nord Print Ab
@ 2015 Anne Jarva ja Juhani Katainen
ISBN 978-952-67308-7-5
Kioto- ja Osaka –kirjoissa noudatimme päiväkirjamaista esitystapaa, mutta kahden samaan kaupunkiin suuntautuneen matkan kuvauksessa
muutimme kerrontatapaa. Elävyyden säilyttämiseksi kertomuksemme heijastaa tapahtuneita kulkemisen käänteitä, mutta toiston välttämiseksi olemme yhdistäneet useammin käytyjen kohteiden kokemukset. Vuoden 2011 matka Tokioon keskittyi enimmäkseen arkkitehtuurikohteisiin. Mieliinpainuvia kokemuksia olivat muun muassa Toyo Iton Tama-kirjasto ja Kengo Kuman Nezu-museo. Myös käynnit keinotekoisella
saarella Tokion lahdella sekä lounas Jokohaman kiinalaiskortteleissa jäivät erityisesti mieleen. Syksyn 2013 vierailu vei meidät jo tutuksi tulleiden kohteiden ohella muun muassa Sumida-joen risteilylle, uuteen Skytree –torniin sekä Hakonen luonnonpuistoihin köysiratoineen.
Neljä matkaamme Japaniin on lisännyt ruokahaluamme. Tuskin maltamme odottaa uutta tilaisuutta kokea Japani, sen monipuolinen ja ajallisesti pitkä kulttuuri, maisemat ja rakennettu ympäristö.
ANNE JARVA JA JUHANI KATAINEN
SISÄLTÖ
Esipuhe
SISÄLTÖ
TOKION TAVOITTAMATON OLEMUS
NELJÄN KERROKSEN KAUPUNKI
HOTELLIELÄMÄÄ JA ARKIRUTIINEJA
TOKIO TÄNÄÄN
Ilta Shibuyassa (Shibuya-ku)
Shinjuku - Metropolin liikennesolmu ja keskus (Shinjuku-ku)
Old Shinbashi Station (Minato-ku)
Tokyo International Forum (Chuo-ku)
Tokyo Skytree (Sumida-ku)
HISTORIALLINEN TOKIO
Edo-museo (Sumida-ku)
Palace Side Building (Chiyoda-ku)
National Museum of Modern Art (Chiyoda-ku)
Keisarillisen palatsin itäiset puutarhat (Chiyoda-ku)
Marunouchi (Chiyoda-ku)
Ginza (Chuo-ku)
Shizuoka Press ja Nagakin Capsule Tower (Chuo-ku)
Tsukijin kala- ja vihannestori (Chuo-ku)
Hama-rikyu (Chuo-ku)
Risteily Sumida-joella (Chuo-ku / Sumida-ku / Taito-ku)
Asakusa (Taito-ku)
VIHREÄ TOKIO
Ueno-puiston museot (Taito-ku)
Edon tunnelmaa Yanakassa (Taito-ku)
Rikugien Gardens (Bunkyo-ku)
Koishikawa Korakuen Gardens (Bunkyo-ku)
◄
4
Ihmisvilinää Omotesandolla lokakuussa 2013
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
3
4
6
9
12
16
16
18
20
21
22
24
24
26
27
28
32
34
38
40
41
44
46
48
48
52
54
56
NAUTISKELLEN TOKION KUKKULOILLA
Roppongi (Minato-ku)
National Art Center Tokyo (Minato-ku)
Tokyo Midtown (Minato-ku)
Roppongi Hills Mori Tower (Minato-ku)
GA-gallery ja Hamlet Residential Complex (Shibuya-ku)
National NO Theater (Shibuya-ku)
Tokyo Metropolitan Gymnasia (Shibuya-ku)
Yoyogi National Stadium (Shibuya-ku)
Meiji-Jingu (Shibuya-ku)
Omotesando (Shibuya-ku / Minato-ku)
Nezu-museo (Minato-ku)
Ebisu, valokuvataiteen museo (Shibuya-ku / Meguro-ku)
ARKKITEHTUURI- JA TAIDEKOULUJA
Kokushikan University (Setagaya-ku)
Raymond Sekkei (Shibuya-ku)
Tama Art School Library (Hachikoji-shi, Tokyo pref.)
PÄIVÄ AUTOILLEN
Umi-Hota-pa
Jokohama (Kanagawa pref.)
Edo-Tokio arkkitehtuuriulkoilmamuseo (Koganei-shi, Tokyo pref.)
KAMAKURA (Kanagawa pref.)
HAKONE (Kanagawa pref.)
Matka Ashi-järvelle
Hakone-machista Moto-Hakoneen
KAWAGOE (Saitama pref.)
Kadonnutta Edoa etsimässä
Kura-zukuri -kaupunki
Kitain-temppeli
58
58
60
62
64
66
67
67
68
70
72
74
76
78
78
80
82
84
84
84
85
86
90
93
95
97
97
99
100
TOKIONLAHDEN RANNALLA
Makuhari Bay Town (Chiba pref.)
Makuhari Messe (Chiba pref.)
Kasai Rinkai Park - Sealife Park (Edogawa-ku)
VIIME SILMÄYS TOKIOON
Hillside Terrace (Shibuya-ku)
Kyu Asakura House (Shibuya-ku)
102
102
106
108
112
112
116
Matkaohjelmat
Kirjallisuutta
Henkilöhakemisto
Kirjan tekijät
120
123
124
127
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
5
Tokyo Metropolitan Government Offices, Nishi-Shinjuku ►
Kenzo Tange 1991
TOKION TAVOITTAMATON OLEMUS
Tokio on yksi maailman suurimmista metropoleista. Ydin-Tokiossa asuu 12 miljoonaa asukasta ja sitä ympäröivällä Kanton alueella yli 30 miljoonaa. Yhtenäinen urbaani rakenne ulottuu aina Naganoon, Osakaan ja Kiotoon saakka: Tällä Tokaidon
alueella asuu 65 miljoonaa asukasta eli noin puolet Japanin väestöstä.
Tokion metropoliin kuuluu 23 aluetta (japaniksi ku ), joista jokaisella on oma kaupunginjohtaja ja valtuusto. Esimerkiksi Shibuya on tällainen alue. Metropolihallintoon kuuluu myös läntinen Tokio eli Tama (26 kaupunkia, viisi taajamaa ja kahdeksan kylää) sekä yhdeksän saaristoa. Tokiossa on siis myös maaseutua.
Ensimmäiset merkit asutuksesta Kanton alueella ovat peräisin Jomon-kaudelta, yli
10 000 vuoden takaa. Tokion kaupunkihistoria alkaa 1400-luvulta, jolloin Edon linna rakennetaan. 1600-luvulla Tokugawa Ieasu tekee Edosta hallinnollisen pääkaupungin. Edon linnaa laajennetaan ja alkaa noin 250 vuoden mittainen rauhan (ja
sotilaallisen kurin) kausi, jolloin talous ja kulttuuri kukoistavat. Maata käytännössä
hallitsevat shogunit syöstään vallasta vuoden 1868 Meiji-vallankumouksessa. Keisari muuttaa Kiotosta Edoon, joka saa nimen Tokio.
Japaniin modernisoituminen alkaa 1800-luvun loppupuolella, ja sitä kiihdyttävät
niin sotateollisuus kuin hallinnolliset uudistukset. Vuosisadan vaihteessa maahan
tulvii länsimaisia vaikutteita ja Tokiota aletaan suunnitella jossain määrin kokonaisuutena. Esimerkiksi Ginzaa rakennetaan länsimaisen kaupunkisuunnittelun
periaattein.
6
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
▲ Wako Department Store Ginza. Hitoshi Watanabe 1931
▲ Nagakin Capsule Tower. Kisho Kurokawa 1972
Kanton maanjäristys 1923 tuhoaa kaupungin laajalti - mutta antaa myös tilaa rakentaa uutta ja laajentaa rataverkkoa.
Japanin levittäytyminen Kiinaan ja Aasiaan päättyy Tyynenmeren sotaan, kun
amerikkalaiset pommittavat 1944 - 45 Tokion lähes maan tasalle. Sodan jälkeen
teollistuminen jatkuu entistä hurjemmalla vauhdilla ja Tokio kasvaa lähes holtittomasti. Paikoin rakennetaan jopa hökkelikyliä raunioiden päälle. Valmistautuminen
vuoden 1964 olympialaisiin käynnistää koko joukon uudistuksia, muun muassa
kaupungin liikennejärjestelmää parannetaan ja rakennetaan ensimmäiset moottoritiet. Olympialaiset päättävät jälleenrakennuskauden ja Tokio voidaan esitellä
maailmalle.
▲ Prada Boutique Aoyama. Herzog & de Meuron 2003
1960-luku on Japanin arkkitehtuurin merkkipaalu. Länsimaisia vaikutteita on virrannut maahan sadan vuoden ajan, ja länsimaiset modernistit, kuten Frank Lloyd
Wright ja Le Corbusier, jättävät maahan kädenjälkensä. Uutta rakentamista tarvitaan, kun luonnonkatastrofien ja pommitusten tuhot osoittavat perinteisen puuarkkitehtuurin olevan aivan liian haavoittuvaista tiiviissä suurkaupungissa.
Aito japanilainen moderni arkkitehtuuri syntyy kuitenkin vasta, kun metabolistit
yhdistävät japanilaisen perinteen länsimaiseen arkkitehtuuriin. Vaikka metabolistit, Kenzo Tange etunenässä, rakentavat vain harvoja rakennuksia, heidän vaikutuksensa on suuri. He vapauttavat japanilaisen arkkitehtuurin sekä traditiosta että
länsimaisista ihanteista.
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
7
Kansainvälinen tyyli ja postmodernismi vaikuttavat Japanissa, mutta omintakeisimmat muodot arkkitehtuuriin syntyvät 1980-luvun kiihkeän taloudellisen kasvun, ns. kupla-talouden (baburu keizai) aikana. 1990-luvun rakennustyypiksi muodostuu vapaasti seisova muotitalon lippulaiva.
Japanin arkkitehtuurille ja kaupunkirakentamiselle on tyypillistä tapa lainata muista kulttuurista, mutta myös kokeilla ja kehittää asioita omaan suuntaan. Tokiota
voi pitää eräänlaisena urbaanina laboratoriona, jossa yli sadan vuoden aikana on
kokeiltu monenlaisia eurooppalaisille ja amerikkalaisille historiallisille kaupungeille tyypillisiä malleja.
Vaikka muutokset etenkin viimeisen 30 vuoden aikana ovat olleet rajuja, Tokio
on säilyttänyt esi-modernin Edo-kauden urbaanin rakenteen ja aasialaisen kaupungin olennaisimmat piirteet. Ydinkeskusta on rakentunut Edon linnan ympärille
kasvaen sen spiraalisen ojitus- ja vallihautajärjestelmän mukaan. Yamanote-rau-
tatielinja kiertää vanhaa ylimysten yläkaupunkia eli Yamamotoa. Ueno ja Asakusa
levittäytyvät perinteiseen Shitamachiin, tavallisten kaupunkilaisten alakaupunkiin. Kiinteistökehitystä säätelevät pienet tontit, joiden yhdistäminen ei yleensä
ole sallittua. Roppongi Hills Mori Towerin ympäristöä, Tokyo Midtownin aluetta,
Shinjukun tai muiden vilkkaiden rautatieasemien seutuja lukuun ottamatta Tokio,
torneistaan huolimatta, on matala, tasainen ja pienimittakaavainen kaupunki.
Botond Bognarin sanoin (vapaasti suomennettuna artikkelista The Informational
World City, teoksessa Architectural Guide Tokyo, 2011):
”Tänään Tokio ei kopioi tai seuraa, vaan johtaa tietä maailman kaupunkien joukossa. Kun kaupunkia vielä 70-luvulla pidettiin likaisena, sairaana ja parantumattomana, 2000-luvun metropolina Tokio toimii valtavan hyvin. Siellä on inhimillisiä
asuinympäristöjä, alhainen rikollisuus, tehokas julkinen liikenne, monia viehättäviä
julkisia tiloja, sivistynyt yhteiskunta, dynaaminen urbaani elämä.”
NELJÄN KERROKSEN KAUPUNKI
Vuoden 2011 matkalla mieleemme juolahti, että Tokio on kaupunki neljässä tasossa, jotka hahmottuvat parhaiten kulkuväyliltä käsin. Ilman kokonaissuunnitelmaa
muodostuneet kaupunginosat asuinkortteleineen, työpaikkoineen, palveluineen
ja sisäisine katuverkkoineen liittyvät toisiinsa tehokkaan ja helppokäyttöisen raideliikenteen avulla. Toisaalta niitä halkovat ja erottavat valtaisat, monikerroksiset
moottoritiet, joiden rakentaminen aloitettiin vuoden 1964 olympialaisia silmälläpitäen.
Rakenne kuvaa hyvin japanilaisen kaupunkisuunnittelun periaatetta: vaikka kaupunkimaiseen, urbaaniin rakentamiseen tarkoitettu alue on suunnitelmissa jaettu
erilaisiin vyöhykkeisiin zoning-periaatteen mukaisesti, kullakin vyöhykkeellä sallitaan monenlaista toimintaa. Periaate tuottaa toisaalta monimuotoista kaupunkielämää, mutta johtaa myös elinympäristön laatua koskeviin epäkohtiin. Enimmäkseen keskustoissa liikkuvalta turistilta jää helposti huomaamatta villinä rehottava
esikaupunkirakentaminen. Yksityistä rakennustoimintaa ei juuri ohjata. Asuntoalueiden infra on myös jätetty paljolti yksityisten harteille, kuitenkin ilman velvoittavia säännöksiä.
Alimman tason muodostavat kaupungin todelliset verisuonet, juna- ja metrotunnelit monipuolisine asemineen. Monet asemanseudut ovat samalla suuria ostos-
Iidabashin metroasema. Makoto Sei Watanabe, 2000 ►
8
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
9
HOTELLIELÄMÄÄ JA ARKIRUTIINEJA
Asuimme kummallakin matkallamme Uenossa sijaitsevassa New Izu -hotellissa,
jonka Tampereen arkkitehtiosaston kollegat olivat löytäneet muutamaa vuotta
aiemmin. Suositukset ovat kullan arvoisia, sillä kaksi viikkoa yhdessä ja samassa
majapaikassa on pitkä aika. Hotellimme täyttää hyvin kaupunkihotellin kolme tärkeintä kriteeriä, jotka ovat 1) keskeinen sijainti ja hyvät joukkoliikenneyhteydet 2)
hyvä hinta-laatu –suhde 3) monipuoliset palvelut lähiympäristössä.
New Izu –hotelli sijaitsee vain noin puolen kilometrin päässä asemalta. Asemakompleksista löytyvät JR:n rautatieasema, Tokion metron asema sekä Keisei -linjan
asema. JR:n asemalta pääsee mm. kätevään kaupunkia kiertävän Yamanotelinjan
juniin. Metroaseman kautta kulkevat Hibya- ja Ginza -linjojen junat ja Keisei Skylinerillä pääsee suoraan Naritan lentoasemalle. Sujuva lentoasemayhteys osoittautui loistavaksi etenkin tulomatkalla, kun yölento laskeutu kello kolme aamuyöllä
Suomen aikaa.
Asemalta on välitön yhteys Uenopuistoon, joka on yksi tokiolaisten merkittävimmistä kulttuuri- ja viherkeitaista. Lukuisten museoiden lisäksi puistosta löytyy
eläintarha, temppeleitä ja pyhäköitä, leikkipuistoja ja vesialtaita.
Aamulenkillä juoksimme Ueno-puiston läpi Shinobazunoike -lammelle.
12
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
Aloitimme päivät juoksemalla Ueno-puistoon liittyvän Shinobazunoike-lammen
ympäri. Aivan kuin Helsingissä, Töölönlahtea kiertäessämme, saimme joka aamu
ihailla kulttuurirakennuksia, kaupungin siluettia ja aamuauringon kiloa vedenpinnassa. Asemalle kiiruhtavia työmatkalaisia oli vain monin verroin enemmän.
Erilaiset veistokset, tilataideteokset ja kadunkalusteet helpottavat suunnistamista Uenon asemanseudun kävelysilloilla
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
13
Shibuya 109 -tavaratalo, Minoru Takeyama 1979 ►
TOKIO TÄNÄÄN
Ilta Shibuyassa
Kun haluat nopean kokemuksen Tokion urbaanista sykkeestä, vietä matkasi ensimmäinen ilta Shibuyassa. Me teimme näin kummallakin matkalla. Uenosta Shibuyaan pääsee kätevästi Yamanote-kehäradan JR:n junilla. Vuonna 1925 valmistunut
kehärata kulkee maan pinnalla, välillä korkealla maan yläpuolella, välillä kuiluissa
kukkuloita halkoen. Ympyrää kulkevat junat tarjoavat helpon tavan tutustua keskustaan ja sitä ympäröiviin kaupunginosiin. Nopeammin keskustan läpi tosin pääsee diagonaaleilla juna- tai metrolinjoilla.
Shibuyan tunnetuimpia kohteita ovat teinityttöjen suosima kymmenkerroksinen
109-tavaratalo, Tokion kuuluisin risteys kirkkaine valoineen sekä isäntäänsä uskollisesti odottava Hachiko-koira. Välkkyvät valomainokset, lukemattomista kaupoista ja baareista kaikuva musiikki ja peliautomaattien helinä luovat kylläisen valo- ja
äänimaiseman, joka luomoaa paatuneimmankin metsäsuomalaisen.
Shibuyan yöelämästä nautimme illallisten verran. Ruokapaikkoja on paljon ja valinta vaikeaa silmämääräisesti. Ensimmäisellä kerralla söimme intialaisessa ravintolassa, jonka sisäänheittäjä oli muita tehokkaampi. Ehkä syystä, väkeä ei ollut
kovin paljon eikä ruokakaan kovin ihmeellistä. Toisella matkallamme päädyimme
osteriravintolaan, jossa ostereiden lisäksi söimme kuumaan kastikkeeseen dipattavia vihanneksi. Oishii!
16
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
Hachiko-koira päivystää Shibuyan asemalla nimikkosisään- ►
käyntinsä edustalla.
1920-luvulla Hachiko saattoi ja haki professori-isäntäänsä
joka päivä asemalta. Isäntä kuoli vuonna 1925, mutta Hachiko palasi asemalle uskollisesti joka päivä 11 vuoden ajan.
Vuonna 1934 pystytetyn patsaan ympäristöstä on tullut suosittu kohtauspaikka.
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
17
Sotapäällikkö Tokugawa Ieyasu nousee valtaan vuonna ►
1600, nimittää itsensä shoguniksi ja tekee Edosta hallinnollisen pääkaupungin.
HISTORIALLINEN TOKIO
Edo-Tokio -museo
Tokion historiaa esittelevä Edo-Tokio -museo on valtavan varastoaitan muotoinen. Museossa kerrotaan Tokion
kehityksestä maalaiskylästä hallintokaupungiksi ja edelleen yhdeksi maailman suurimmista metropoleista. Tapahtumia kuvataan sekä autettisen aineiston että rekonstruoitujen mallien avulla. Kohteita ovat mm. Edon linna
ja Edon asemakaava, Nihonbashin silta, asuinympäristöjä, huvikorttelit, kauppa, kylät ja saaret, Tokion länsimaistuminen Meiji-kaudella, Ginzan kivikaupunki, suuri Kanton maanjäristys, pommitukset, jälleenrakennus.
Museo sijaitsee Sumidan itäpuolella ja kävelimme sieltä takaisin hotellille joen vartta pitkin. Sumidan ranta on
alunperin ollut satama-, varasto- ja teollisuusaluetta, mutta vähitellen rantoja on raivattu myös virkistys- ja kävelykäyttöön. Museon lähistöllä rantamuureja koristavat historia-aiheiset maalaukset.
Edo-Tokio -museo, Kiyonori Kikutake 1992, metabolismin myöhäinen edustaja. Kurazukurivaraston muotoinen rakennus on täsmälleen Edon linnan korkuinen (62 m)
24
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
25
Ueno-puisto Kansallismuseon edustalla
VIHREÄ TOKIO
Ueno-puiston museot
Ueno-puiston historia alkaa 1600-luvulta, kun Tokugawa Ieasu rakensi alueelle Kanei-ji -temppelin. Sen
pagoda on säilynyt näihin päiviin saakka. Meiji-restauraation myötä vuonna 1873 alue muutettiin Japanin ensimmäiseksi julkiseksi puistoksi.
Puisto lampineen, kävelyreitteineen ja eläintarhoineen on suosittu vapaa-ajanviettopaikka. Jos tulet
Tokioon kirsikankukkien aikaan, Ueno-puistossa
näet niin kukat kuin niitä juhlivat tokiolaiset runsaimmillaan.
Tokyo Bunka Kaikan (Tokyo Metropolitan Festival Hall)
Kunio Maekawa 1961. Akustiikaltaan erinomaista rakennusta pidetään Maekawan parhaimpana työnä
▲
National Museum of Western Art, Le Corbusier 1959, yhteistyökumppaneina Kunio Maekawa, Junzo Sakakura ja
Takamasa Yoshizaka. Ulkopuoleltaan monumentaalinen
museo on sisätiloiltaan varsin intiimi.
►
International Library for Children´s Literature. Alunperin
vuonna 1906 valmistuneen rakennuksen peruskorjaus ja
laajennus Tadao Ando 2002 (sisäänkäynti ja kolmikerroksinen aula/portaikko rakennuksen takana)
48
▼
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
49
NAUTISKELLEN TOKION
KUKKULOILLA
Roppongi
Tokion ydin lepää seitsemällä kukkulalla, jotka yhdessä muodostivat Edon yläluokan asuttaman
Yamanote-yläkaupungin. Tarinan mukaan Roppongissa asui kuusi daimyota, joiden kaikkien nimessä
oli puu (Roppongi=kuusi puuta). Meiji-restauraatiossa daimyot saivat väistyä, ja 1800-luvun lopulla kolmas keisarillinen kaarti muutti alueelle. Toisen maailmansodan jälkeen seudulle asettui amerikkalaisia
miehitysjoukkoja. Roppongi olikin pitkään tunnettu
ulkomaalaisten asuttamana yöelämän keskuksena.
Nykyisin Roppongista löytyy niin kulttuurikohteita
kuin ylellisiä liikepalatseja ostoskeskuksineen.
◄ Aoyama-hautausmaa tarjoaa mahdollisuuden hiljaiseen vaelteluun - samalla ihaillen uuden ajan monumentteja: taustalla Midtown Tower, National Art Center Tokyo (NACT) ja Mori Tower
NACT sijaitsee vanhalla sotilasalueella. Päärakennus ►
heijastuu hienosti lasiseinäisestä lisäosasta, jonka
osaksi on liitetty pala yliopistonakin toimineen entisen kasarmin julkisivua.
58
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
59
ARKKITEHTUURI- JA TAIDEKOULUJA
Kokushikan University
Ystävämme George Kunihiro toimii professorina Kokushikan-yliopiston arkkitehtikoulussa ja kutsui Juhanin koululle kertomaan suomalaisesta arkkitehtuurista.
Toisella matkallamme luento toteutui, ja Juhani esitteli suomalaisten suhdetta ympäristöön ja arkkitehtuuriin erityisesti omien maalaustensa kautta. Suomalainen
maisema ja luonto tekivätkin opiskelijoihin suuren vaikutuksen.
Aplodien jälkeen esitettiin kysymyksiä: Miten neljä vuodenaikaa on vaikuttanut
suomalaiseen arkkitehtuuriin? Yksi opettajista oli käynyt Suomessa ja huomannut
yhtäläisyyksiä puuarkkitehtuurissa. Mutta mitä puuta Suomessa käytetään? Kuinka monta kesämökkiä Suomessa on? Miten pitkä matka on mökillesi? Kuinka usein
käyt siellä? Mitä mieltä olet japanilaisten luontosuhteesta? Juhani arveli valon ja
kunnioituksen luontoa kohtaan olevan tärkeitä niin suomalaisille kuin japanilaisillekin. Hän myös kertoi ihailevansa japanilaista tapaa istuttaa kasveja pieniinkin
tiloihin.
◄
▼
Kokushikan-yliopiston School of Science
and Engineering (ml. arkkitehtuuri)
Juhani puhuu opiskelijoille, Kunihiro- sensei kääntää japaniksi
▲
▼
Setagayan kaupungintalo yliopiston
vieressä, Kunio Maekawa 1959
Sashimi-annos setagayalaisessa
ravintolassa
Ilta päättyi mukavasti paikallisen isakaya-ravintolan sashimi-illalliseen Kunihiro-sensein ja parin opiskelijan kanssa. Toinen opiskelijoista oli kotoisin Turkista,
opiskeli neljättä vuotta Japanissa ja puhui käsittämättömän sujuvaa japania.
Kokushikan-yliopisto sijaitsee Setagayassa Tokion
ydinkeskustan ulkopuolella
78
►
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
79
Park Hyatt Hotel, jossa Scarlett
ja Bill nauttivat näköaloista elokuvassa Lost in Translation
►
PÄIVÄ AUTOILLEN
Maanantai 10.10.2011 oli kansallinen vapaapäivä, ja saimme ilon viettää sen tokiolaisten ystävien kanssa autoillen ja piipahdellen mielenkiintoisissa paikoissa,
joihin muutoin tuskin olisimme tulleet menneeksi.
Hauskan päivän lomassa söimme seitsemän ruokalajin aterian hienossa kiinalaisessa ravintolassa Jokohamassa: pikkelsiä, kevätkääryleitä, höyrytettyjä täytettyjä
taikinanyyttejä (dumplings), ankkapaistia, lettuun käärittyä porsaanlihaa & riisilastuja, risottoa ja jälkiruokana mangokiisseliä.
Päätimme päivän Edo-Tokio Arkkitehtuuriulkoilmamuseossa, eräänlaisessa Seurasaaressa, joskin uudemmin taloin.
Naomi and Motoki, どうもありがとうごさいます。
▲
◄
84
Umi-Hotaru on keinotekoinen saari ja
ostoskeskus (kuin kiinteä ruotsinlaiva)
Tokionlahdella - 10 kilometriä pitkän
merenalaisen moottoritietunnelin toisessa päässä
▲
Yokohama Chinatown Goodwill Gate
◄
Jokohama. Sattumalta yhytimme lasten paraatin, joka juhlisti
Taiwanin itsenäisyyden vuosipäivää.
▲
Motoki ja Naomi Kosaka ulkoilmamuseoon siirretyn Kunio Maekawan omakotitalon edessä
(alkuperäinen rakennusvuosi 1942)
Anne ja Juhani ostos- ja huvittelukeskuksen kannella
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
85
Kita-Kamakuran temppelit sijaitsevat rataa kohti virtaavien purojen/jokien laaksoissa, rakennukset ja
niille johtavat polut nousivat kohti rinteitä. Maisema
kehystää upeasti rakennelmia!
KAMAKURA
Teimme Tokiosta käsin päiväretken Kamakuraan, Japanin varhaiseen pääkaupunkiin (1185-1333). Opaskirjan suosituksen mukaisesti jäimme junasta Kita-Kamakurassa (Pohjois-Kamakurassa) ja kävelimme radanvartta keskustaan. Reitti olikin
varsin kiinnostava: rata kulki laaksossa, jota myötäilevän tien varressa oli pikkukaupunkimaiseen tai täkäläisittäin varmaan maaseutumaiseen tapaan kaksikerroksisia pientaloja, monissa myös kauppoja, verstaita ym. Aurinko paistoi, ja tiellä
kulki sekä paikallisia että vaeltajia ja turisteja seudun moniin temppeleihin, joita
kyllä riittää - alueella sijaitsee yhteensä 19 shintolaispyhäkköä ja 65 buddhalaistemppeliä!
Vasemmalla:
Meigetsu-in -zen-temppeli (alunperin perustettu 1160,
laajennettu 1383) tunnetaan kauniista puutarhoistaan. ”Karesansui” - kivipuutarha on vuonna 1973
uudelleen rakennetun päähallin edessä (vasemmalla
keskellä). Päähallin pyöreästä ikkunasta (vasemmalla
ylhäällä) voi ihailla laajempaa maisemaa.
Viereisellä sivulla:
Soyudo-halli, omistettu Meigetsu-in -temppelin perustajan muistolle
Akvarelli Juhani Katainen
Oikealla:
Kencho-ji (perustettu 1253) on tärkein Kamakuran
”viidestä suuresta zen-temppelistä ja on Japanin vanhin, edelleen toimiva zen-buddhalaisluostari.
Ylhäällä:
Temppelialueen vaikuttava Sanmon-portti
Keskellä:
Buddha-halli
Alla:
Asuntolarakennus puutarhoineen
86
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
87
HAKONE
Lauantain vastaisena yönä ennen Hakonen retkeä heräsimme kummaan paukkeeseen. Sitten tunsimme, kuinka lattia alkoi täristä. Pian koko talo niiaili ja tanssi.
Muutamassa sekunnissa tilanne oli ohi ja kävimme uudelleen nukkumaan. Aamulla selvisi, että 500 kilometrin päässä merellä oli mitattu voimakkuudeltaan 7,1
suuruinen järistys. Tsunamivaroituskin oli annettu, mutta myös peruttu.
Aamulla nousimme Shinjukussa Odakyu-linjan Romance-junaan. Sateesta huolimatta tunnelma oli kuin Lapin junassa, iloisia ihmisiä matkalla lomailemaan.
Tunnin ja neljänkymmenen minuutin päästä olimme Hakonen Yumoto-asemalla,
jossa vaihdoimme Tozan-linjan junaan. Matka Yumotosta Kowakidaniin oli mielenkiintoinen: Juna kulki selvää ylämäkeä, milloin tunnelissa, milloin vapaan taivaan
alla. Kolme kertaa juna pysähtyi odottamaan vastaan tulevaa junaa - ja sen jälkeen
vaihtoi kulkusuuntaa ja jatkoi ikäänkuin siksakkia ylöspäin.
Kowakien. Näkymä hotellihuoneen
ikkunasta
◄
90
►
Asemamies päivystää Kowakidanin
asemalla
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
Ajoimme asemalta taksilla Kowakien-hotelliin. Hotelli sijaitsi jylhässä maisemassa,
näkymät tosin olivat sumuisen pehmeät. Keskihintainen hotelli näytti siltä mitä
odotimmekin, tavallisen kansan kylpylähotellilta. Ennen majoittautumista kävimme syömässä buffet-lounaan hotellin ruokasalissa. Vaikutelma oli vahvasti Ruotsinlaivahenkinen. Buffetista löytyi ruokaa joka makuun, edustettuna oli niin japanilaista, eurooppalaista kuin kiinalaistakin keittiötä.
Illaksi varasimme paikat hotellin japanilaisesta ravintolasta ”ensimmäiseen kattaukseen” - toinen oli jo täynnä. Kahdeksan ruokalajin illallinen oli maittava!
Ennen illallista ehdimme käydä hotellin kylpyosastossa. Ihana rentoutua lämpöisessä - oikeastaan kuumassa vedessä kiihkeiden matkapäivien jälkeen. Tarjolla oli
sekä sisä- että ulkoallas. Anne pitää ulkoaltaasta enemmän, koska siinä voi vaihtelevasti nauttia lämmöstä ja nousta vaivattomasti vilvoittelemaan. Kevyt sade hartioilla ja kaunis maisema, siinä lepäävät niin ruumis kuin sielukin.
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
91
Shintolaispyhäkkö Hakone-Jinja sijaitsee MotoHakonessa, Hakone-vuoren juurella.
O-torii -portit johdattavat kulkijan pyhäkköalueelle sekä kaupungin suunnasta että
Ashi-järveltä.
Pyhäkköalueella on useita rakennuksia. Ylimmäisenä oikealla päärakennus.
Temppelialue on tiheän seetrimetsän ympäröimä. Vanhimmat puut ovat yli 800 vuoden
ikäisiä.
Moto-Hakonesta ajelimme pikajunien ääreen
Yumotoon proosallisesti bussilla. Köysirataan
ja serpentiinijuniin verrattuna paluumatka oli
nopeampi - mutta myös tavanomaisempi.
KAWAGOE
Kadonnutta Edoa etsimässä
Puolen tunnin junamatkan päässä Tokiosta sijaitseva Kawakoe, ”Pikku-Edo”, on
viehättävä päiväretkikohde. Sinne pääsee Ikebukurosta Tobu Tojo -linjan junalla. Lempinimensä tämä pikkukaupunki on saanut vanhoista rakennuksistaan.
Edo-kaudella, 1600-1800 -luvuilla, Kawagoe oli tärkeä kauppakaupunki.
Meillä ei ollut tarkempa tietoa, missä vanhat rakennukset sijaitsivat, mutta luottavaisina etsimme rautatieasemalta karttaa. Löysimmekin info-kioskin, josta sai
mukaan karttoja. Japaninkielisiä tosin, mutta japanilaiseen tapaan karttaan tärkeät kohteet oli merkitty karttaan havainnollisella tavalla. Reitti kulttuuriperintö-alueelle lähtikin heti aseman tuntumasta asema-aukion tavaratalojen takaa.
Helppo tapaus, sillä kyseessä oli vilkas kauppa-ja kävelykatu!
Saimme tuntuman historiallisiin rakennuksiin melko nopeasti. Reitin varrella oli
siellä täällä yksittäisiä vanhoja kauppias- ja asuintaloja. Näitä olimme nähneet Kiotossa ja ydin-Tokiossakin Yanakassa (ks. s. 52-53). Mutta täällä olisi siis odotettavissa enemmän kuin muualla suur-Tokion alueella.
Historiallista kerroksisuutta kävelyreitin varrelta. Kaikkialla Japanissa,
suojeltuja kulttuuriympäristöjä lukuunottamatta, uusia rakennuksia
rakennetaan estotta vanhoje tilalle ja viereen.
96
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
►
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
97
Seaside Park, Daishibafu-kenttä, kentän laidalla kukkakello
Taustalla kohoaa kuplatalouden malliesimerkki, uskomaton konferenssi- ja
hotellikeskittymä, jossa futuristiset ja eklektiset piirteet sekoittuvat estotta
(ks. myös pikkukuva viereisellä sivulla).
TOKIONLAHDEN RANNALLA
Makuhari Bay Town
Tokionlahden rannalla sijaitseva Kaihin Makuhari on uuskaupunki, joka on rakennettu pääosin 80- ja 90-luvun
”kuplatalouden” aikana. Tutustuimme aseman merenpuoleiseen (lounaanpuoleiseen) osaan, jossa sijaitsevat
mm. ruutukaavamuotoon suunniteltu asuntoalue Makuhari Bay Town, asuntoalueen ja aseman väliin sijoittuva,
merenrantaan ulottuva Seaside Park sekä valtava messu- ja konferenssialue.
Kävelimme rautatieasemalta Bay Towniin Seaside Parkin mantereen puoleisen osan halki. Puistoon kuuluu monenlaisia osia, japanilaisia ja länsityylisiä, vapaita ja muotoon sommiteltuja, kiveyksiä ja nurmikenttiä.
102
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
103
Viime silmäys Tokioon
Hillside Terrace
▼
Reliefi Hillside Terrace -kompleksista
Fumihiko Maki 1969-1992. Reliefi sijaitsee B- ja C -rakennusten välissä.
Matkalla Kasai Rinkai Parkista keskustaan Juhani
keksi, että voisimme jatkaa samantein Tokion toiselle puolelle tutustumaan Fumihiko Makin Hillside Terrace-asuntoalueeseen. Kulkuohjeet hän oli
kirjoittanut aamulla muistilapulle, joten lähdimme luottavaisena matkaan. Ajoimme aluksi JR:n
Keiyo-linjan junalla Hatchoborin asemalle, josta
jatkoimme Hibya-linjan metrolla Naka-meguroon.
Sieltä meidän oli tarkoitus vaihtaa Daikanyamaan
menevään JR:n Toyoko-linjan junaan, mutta kuinkas
sitten kävikään?
▲
Rakennukset G (vasemmalla) ja F edustavat kompleksin uusinta arkkitehtuuria (1992)
▲
▼
Rakennus C ( 1973, yllä vasemmalla ja keskellä, alla vasemmalla) kätkee sisäänsä puolijulkisen pihatilan. Betonielementeilläkin voi toteuttaa laadukasta arkkitehtuuria.
▼
Rakennus E (1977, alla keskellä ja oikealla) rajaa kompleksin takana olevaan puistoon päin
▲
Rakennus D (1977, yllä oikealla) on verhottu keraamisin
laatoin.
Astuessamme junasta ulos äkkäsimme viereisellä
laiturilla samaan suuntaan lähtevän Toyoko-junan.
Säntäsimme sisään, mutta ovien sulkeuduttua huomasimmekin olevamme Yokohaman pikajunassa.
Eikä pysäkkiluettelossa tietenkään näkynyt Daikanyamaa. Ei muuta kuin seuraavalla asemalla ulos ja
selvittämään asiaa. Kas, meidän olisi pitänyt lähteä
112
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
113
Nishi-Shinjuku. Näkymä metropolin hallintokeskuksen näköalatasanteelta
MATKAOHJELMAT
KIRJALLISUUTTA
HAKEMISTO
KIRJAN TEKIJÄT
118
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
119
Kirjallisuutta
Ashi-järvi, Hakone
Meyer, Ulf (2011). Architectural Guide Tokyo. DOM Publishers
Bashoo. Alati matkalla. Matkakertomuksia, päiväkirjoja, runoja. Suom. Kai
Nieminen (2012). Basam Books Oy
Bognar, Botond (2013). Architectural Guide Japan. DOM publishers
Bognar, Botond (1997). Worl Cities: Tokyo. Academy Editions
Eväsoja, Minna (toim.) (2011). Itämainen estetiikka. Gaudeamus
Nishi, Kazuo ja Hozumi, Kazuo (1983, engl. käännös 1985). What is
Japanese Architecture. A survey of traditional Japanese architecture. Kodansha
International
Eväsoja, Minna (2008). Bigaku. Japanilaisesta kauneudesta.
Kustannusosakeyhtiö Tammi
Eyewitness Travel Guides (2005). Japan. DK Dorling Kindersley Limited
Frampton, Kenneth ja Kudo, Kunio (1997). Japanese Building Practice. From
Ancient Times to the Meiji Period. Van Nostrand Reinhold
Fält, Olavi K.; Nieminen, Kai; Tuovinen, Anna ja Vesterinen Ilmari (1999).
Japanin kulttuuri. Kustannusosakeyhtiö Otava
Hidenobu, Jinnai (1995). Tokyo. A Spatial Anthropology. University of
California Press
Porrasmaa Raisa (2012). Japani pintaa syvemmältä. Muutakin kuin sake, sushi
ja samurait. Atena
Sacchi, Livio (2004). Tokyo. City and Architecture. Skira Editore S.p.A
Sorensen, André (2002). The Making of Urban Japan. Cities and Planning from
Edo to Twenty First Century. Routledge
Japan Travel Bureau, Inc (1991). Travel Guide. Tokyo Today.
Jussila, Tapani (2005). Tokio passi. Kanki Press Oy
Katainen, Juhani (2007). Muistoja Japanista. Arkkitehtitoimisto Juhani
Katainen
Katainen, Juhani (2006). Heijastuksia Japanista. Arkkitehtitoimisto Juhani
Katainen
Tagdell, Christopher (2000). Japan. The Informal contained. A History of
Architecture. Ellipsis.
Totman, Conrad (2005). A History of Japan. Second Edition. Blackwell
Publishing
Vesterinen, Ilmari (2012). Shintolaisuus, Japanin kansallisuskonto. Gaudeamus
Valkama, Heikki; Valleala, Siru ja Niskanen, Eija (2010). Mondo matkaopas
Tokio.Image Kustannus Oy
Keane, Marc P. (1996). Japanese Garden Design. Tuttle Publishing
Knafelc Kara (2004). Tokyo. Lonely Planet Publications Pty Ltd
Locher, Mira (2010). Traditional Japanese Architecture. An exploration of
elements and forms. Tuttle Publihing
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
Paine, Robert ja Soper, Alexander (1958, 3. painos 1981). The Art and
Architecture of Japan. Yale University Press
Seidensticker, Edward (2010). Tokyo from Edo to Showa 1867 - 1989. The
Emergence of the World´s Greatest City. Tuttle Publishing
JA The Japan Architect 1991-3. Tokyo.
122
Naito, Akira (2003). Edo, the City that became Tokyo. An Illustrated History.
Kodansha International
Nepilly, Ellen; Takahashi, Masaaki; Bradbury, Pipa; Möller, Hartmut and
Steinhauer, Marc (2004). Tokyo. Architecture and Design. TeNeues.
Bognar, Botond (1990). The New Japanese Architecture. Rizzoli
Macfarlane, Alan (2008). Japanin sydämessä. Atena
Morse, Edward S. (1961, alkup. 1886). Japanese Homes and Their
Surroundings. Dover Publlications, Inc.
Vargö, Lars (2006). Japan. Makt och tanke. Carlssons
Watanabe, Hiroshi (2001). The Architecture of Tôkyô. An architectural history
in 571 individual presentations. Edition Axel Menges
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
123
Henkilöhakemisto
Kuva tai maininta kuvatekstissä: sivunumero kursiivilla
Maininta tekstissä: sivunumero lihavoituna
Ando Tadao
International Library for Childrens´ Litterature 4
21-21 Design Sight 62, 62
Omotesando Hills 72
Collezione Building 73
Ito Toyo
Tama Art University Library 3
TOD´s Omotesando 72
Tama Art University Library 82, 83, 83
Asakura Tojajiro 116
Bofill, Ricardo
Shiseido Ginza 36
Christian Dior Ginza 37
Bognar, Botond 8
Fuksas, Massilimiliano ja Doriana
Armani Ginza Tower 37
Hachiko 16, 17
Herzog & de Meuron
Prada Boutique Aoyama 7
Holl, Steven
Makuhari Bay Town 104, 104, 105, 105
Imai Kenji
Gakubu Ongakudo 29
Inui Kumiko
Christian Dior Ginza (julkisivut) 37
Isozaki Arata
A Plan for Tokyo (muut tekijät: Tange Kenzo,
Kamiya Koji, Watanabe Sadao, Kurokawa Kisho
ja Kahng Byung-Kee) 65
124
Jerde Partnership
Roppongi Hills Mori Tower (muu tekijä: Kohn,
Petersen Fox Associates) 8,10, 64, 64, 11
Kahng, Byung-Kee
A Plan for Tokyo (muut tekijät: Tange Kenzo,
Kamiya Koji, Isozaki Arata, Watanabe Sadao,
Kurokawa Kisho) 65
Kamiya Koji
A Plan for Tokyo (muut tekijät: Tange Kenzo,
Isozaki Arata, Watanabe Sadao, Kurokawa Kisho
ja Kahng Byung-Kee) 65
Kazuko Fujio
Tama Art University Library 82, 83, 83
Kikutake Kiyonori
Edo-Tokio –museo 23, 24, 25
Kohn Petersen Fox Associates
Roppongi Hills Mori Tower (muu tekijä: Jerde
Partnership) 8, 10,11, 64, 64
Kuma Kengo
Nezu-museo 3, 74, 75, 75
Asakusa Culture Tourist Information House 46
Santory Museum 62
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
Kurokawa Kisho
Nagakin Capsule Tower 7, 38, 39
National Art Center Tokyo 58, 59, 60, 60, 61
A Plan for Tokyo (muut tekijät: Tange Kenzo,
Kamiya Koji, Isozaki Arata, Watanabe Sadao ja
Kahng Byung-Kee) 65
Le Corbusier 6
National Museum of Western Art 48
Maekawa Kunio
Tokyo Metropolitan Festival Hall 48
Setagayan kaupungintalo 79
Oma talo 85
Maki Fumihiko 114
Tokyo Metropolitan Gymnasia 67
Tsuda Hall 67
Tokyo Metropolitan Gymnasia 67
Nippon Convention center 106, 106, 107
Hillside Terrace 112, 112, 113, 114, 114, 115
International Conference Hall 106
Makuhari Event hall 107
Minamoto Yoritomo 88
Minamoto Yoriyoshi 88
Miura Toshinobu 80, 80, 81, 81
Miyake Issey 62, 73, 73
Nezu Kaichiro 75
Nikken Sekkei
Tokyo Skytree 3, 10, 22, 22, 23
Tokyo Tower 11
NS-building 19
Palace Side Building 26, 26
San-ai Dream Center 34
Midtown Tower (muu tekijä: SOM Skidmore,
Owings, Merrill) 8, 63
Nouvel, Jean
Dentsu Headquaters Shiodome 20
Oe Hiroshi
National No Theater 67, 67
Piano, Renzo
Maison Hermès 37
Pitkänen, Pekka
Pyhän ristin kappeli 83
Raymond, Antonin 80, 81
Readers´ Digest Building 26
Loma-asunnon sisustus 80
Raymondsekkei 80, 81
Saarinen, Eero 69
Sakakura Associates
National Museum of Modern Art, korjaus ja laajennus (muu tekijä: Taniguchi Yoshio) 27
Shinichiro Okada
Meiji Seimei Kan 33
SOM Skidmore, Owings, Merrill
Midtown Tower (muu tekijä: Nikken Sekkei) 8,
63
Starck, Philippe
Asahi Super Dry Hall 22
Takeyama, Minoru
Shibuya 109 –tavaratalo 16, 16
Tange Kenzo
Tokyo Metropolitan Government Offices 6, 6,
10, 18, 18, 22
Shizuoka Press & Broadcasting Offices 38, 38
A Plan for Tokyo (muut tekijät: Kamiya Koji,
Isozaki Arata, Watanabe Sadao, Kurokawa Kisho
ja Kahng Byung-Kee) 65
Yoyogi National Stadium 68, 69, 69
Taniguchi Yoshio
National Museum of Modern Art 27, 27
Gallery of Horyuji Treasures 50
Kasai Rinkai Park - Sealife Park – vierailijakeskus
108, 108, 109
Kasai Rinkai Park - Sealife Park – akvaario
110 110, 111
Tokugawa Iemitsu 100
Tokugawa Tsunayoshi 55
Utzon, Jørn 69
Watanabe Hitoshi Jin
Honkan-galleria, Kansallismuseo 50
Watanabe Makoto Sei
Iidabashin metroasema 9
Watanbe Hitoshi
Wako Department Store Ginza 7
Watanbe Sadao
A Plan for Tokyo (muut tekijät: Tange Kenzo,
Kamiya Koji, Isozaki Arata, Watanabe Sadao,
Kurokawa Kisho ja Kahng Byung-Kee) 65
Waters, Thomas 34
Vinoly, Rafael
Tokyo International Forum 21, 21
Wright, Frank Lloyd 7, 80
Yamamoto Riken
Hamlet Residential Complex 66, 66
Yanagisawa Yoshiyasu 55
Tatsuno Kingo
Tokion asema 33
Tokugawa Ieasu 6, 40, 25, 48
Tokugawa Mitsukuni 56
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
125
Kirjan tekijät
Senso-ji eli Asakusa Kannon
Juhani Katainen (s.1941) ja Anne Jarva (s.1961) ovat
helsinkiläinen arkkitehtipariskunta.
Juhanilla on ollut oma arkkitehtioimisto vuodesta
1968 alkaen. Toimiston tuotantoa ovat monet yliopisto-, koulu- ja hallintorakennukset, toimistotalot
sekä omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot. Toimistonpidon ohella Juhani työskenteli rakennussuunnittelun professorina Tampereen teknillisen yliopiston
arkkitehtuurin osastolla 1988-2005. Juhani on lisäksi toiminut aktiivisesti Suomen Arkkitehtiliitossa
ja Euroopan arkkitehtiliitonjen yhteistyöelimessa
Architects Council of Europe (ACE).
Anne on tehnyt pitkän uran kaupunkisuunnittelun
parissa kunnissa, ympäristöhallinnossa ja opetustehtävissä Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Vuoden 2011 marraskuusta lähtien hän on työskennellyt Hyvinkään kaupungin kaavoituspäällikkönä.
Myös Anne on toiminut aktiivisesti alan järjestökentässä: Tampereen seudun arkkitehtien TAM-Safassa,
Suomen Naisarkkitehtien yhdistyksessä Architectassa sekä Suomen Yhdyskuntasuunnittelun seura YSS
ry :ssä.
Juhani on vieraillut Japanissa vuodesta 1984 alkaen
yhteensä 15 kertaa. Kymmenkunta matkoista on ollut arkkitehtiopiskelijoille suunnattuja opintomatkoja, joihin on liittynyt myös Japani-aiheisia luentoja ja
126
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
julkaisuja. Valokuvien lisäksi eri julkaisuja elävöittävät Juhanin päiväkirjamerkinnät ja taidokkaat piirrokset.
Juhani ja Anne ovat koonneet yhteiset matkakokemuksensa kolmeen kirjaan:
Anne on seurannut Juhanin matkoja kotoa käsin
vuodesta 1998 alkaen. Huhtikuussa 2011 hän lähti
ensimmäisen kerran mukaan merkkipäivänsä kunniaksi. Matka suuntautui tällöin Kiotoon. Tämän
jälkeen Anne ja Juhani ovat tehneet yhdessä kolme matkaa: Tokioon lokakuussa 2011, Osakaan lokakuussa 2012 ja uudelleen Tokioon marraskuussa
2013.
Arkkitehtitoimisto Juhani Katainen (2011)
• Osaka Story 2012 , Arkkitehtitoimisto Juhani
Katainen (2013)
• Tuokiokuvia Tokiosta, Arkkitehtitoimisto Juhani
Katainen (2015)
TUOKIOKUVIA TOKIOSTA
• Kiireetöntä Kirsikankukkien aikaa Kiotossa,
127