OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2015 Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Lappi LänsiPohja PohjoisPohjanmaa OYS KeskiPohjanmaa Vaasa EteläPohjanmaa KeskiSuomi Kainuu UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. KITTILÄ MUONIO SODANKYLÄ 1 SAVUKOSKI KOLARI PELKOSENNIEMI PohjoisSavo PohjoisKarjala KYS PirkanItäEteläSata- maa Savo Savo kunta PäijätTAYS Etelä-Karjala Kanta- Häme VarsinaisHäme Kymenlaakso Suomi TYKS Helsinki ja Uusimaa Alueella asuu 741 135 henkeä (31.12.2013, noin 14% maan väestöstä) PELLO OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Lapin keskussairaala YLITORNIO 2 ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO Länsi-Pohjan keskussairaala HYKS SALLA KEMIJÄRVI RANUA KEMINMAA KUUSAMO SIMO KEMI II TAIVALKOSKI PUDASJÄRVI Sairaanhoitopiiri Väestö Osuus % 1. Lappi 2. Länsi-Pohja 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu 5. K-Pohjanmaa 118 314 64 200 403 555 76 782 78 284 16,0 8,7 54,4 10,4 10,5 Oulun yliopistollinen sairaala RAAHE KEMPELE MUHOS LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKAJOKI MERIJÄRVI KALAJOKI OULAINEN ALAVIESKA Keski-Pohjanmaan keskussairaala KOKKOLA 5 REISJÄRVI 741 135 100,0 PERHO Pasi Parkkila 2014 PALTAMO Kainuun KAJAANIkeskussairaala KUHMO PYHÄNTÄ KÄRSÄMÄKI HAAPAJÄRVI LESTIHALSUA JÄRVI VETELI 4 RISTIJÄRVI VAALA SIIKALATVA SIEVI TOHOLAMPI PUOLANKA HYRYNSALMI HAAPAVESI YLIVIESKA KANNUS NIVALA KRUUNUPYY SUOMUSSALMI UTAJÄRVI 3 PYHÄJOKI KAUSTINEN YHTEENSÄ OULU HAILUOTO PYHÄJÄRVI SOTKAMO YLEISTÄ PPSHP:stä q Kysyntä 130 000 / vuosi (lähetteet, skv:t, ilman läh.) q Hoidossa olleita potilaita 123 000 / vuosi (hetut) q Avohoitokäyntejä 490 000 / vuosi q Hoitojaksoja 55 000 / vuosi q Hoitopäiviä 260 000 / vuosi q Kehitysvammah. hpv. yht. q Henkilöstö / työpanos q Toimintakulut q Investoinnit Pasi Parkkila 2015 32 000 / vuosi 6 700 / 4700 / vuosi (2013) n. 556 M€ / vuosi (2014) 25 M€ / vuosi (2014) Sairaalakiinteistön 25 v. elinkaarikustannukset OYS 30 a x 550 M€ = 16 500 M€ Rakennukset ja laitteet = 500 M€ 3 % Toiminnasta aiheutuvat kustannukset 95% -----Henkilösidonnaiset kust. 85% Ylläpito ja käyttö sekä materiaalit 10% -----Kiinteistöt ja laitteet 3-5 % Suunnittelu 0,2 – 0,3 % Ylläpito ja käyttö Henkilöstömenot Investoinnit (Kiinteistöt & Laite Suunnittelu Huolellisesti suunnitelluilla tiloilla voidaan kokonaiskustannuksia vähentää merkittävästi! HAASTEITA NYT JA TULEVAISUUDESSA q Harva ja harveneva asutus, etäisyydet palvelupisteisiin q Vanheneva väestö q Sairaanhoitopalvelujen lisääntynyt ja lisääntyvä tarve q Palvelujen kustannusten kasvu q Hoitoteknologian ja lääkkeiden kehitys / kustannukset q Talouden liikkumavara pieni q Työvoiman saatavuus vaikeutunut (ainakin osin) q Vanheneva infrastruktuuri (palvelut, sairaalat jne.) q Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset, hoitotakuu q Potilaan valinnanvapauden vaikutukset, EU-tasolle asti Pasi Parkkila 2015 YDINKYSYMYKSIÄ q Minkälainen on tulevaisuuden sairaanhoidon visio ? q Miten palvelujen kysyntä / potilasmäärät kehittyvät ? q Millainen on tulevaisuuden potilas ? q Minkälaisia toimintoja hoitoyksiköiden, tilojen ja laitteiden on palveltava tulevaisuudessa ? q Miten hoitomenetelmät muuttuvat; lääkkeet, teknologia ? q Miten potilas voi hoitaa itse itseään ? q Miten tilat, laitteet ja koko palvelurakenne saadaan tukemaan ja palvelemaan mahdollisimman tehokkaasti erilaisia sairaanhoidollisia prosesseja ? HAASTEISTA SELVIYTYMINEN EDELLYTTÄÄ q Prosessien sujuvuuden (tehokkuus) parantamista q Henkilötyön tuottavuuden lisäystä q Kapasiteetin ja tilankäytön tehostamista q Päällekkäisyyksien poistamista, keskittämistä, - mittakaavaedut q Uusia toimintatapoja q Johtamisosaamista q Oman vastuuoton, osallistumisen lisäämistä q Taustalla tulee olla toimivat teknologiat, tietojärjestelmät, tilat ja laitteet – toimiva palvelurakenne !!! Pasi Parkkila 2013 TULEVAISUUDEN SAIRAALA OYS 2030 LASTEN JANAISTEN SAIRAALAN VALMISTELUVAIHE Tulevaisuuden terveysteknologia 15.10.2015 Technopolis Medipolis Ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio Oulun yliopistollinen sairaala - oli tulevaisuuden sairaala 1970-luvulla OYS • ”Uusi lääninsairaala” perustamisasiakirja 1960 • suunniteltu 1960-luvulla • rakennettu 1969 -1976 • ensimmäiset sairaansijat 1972 • lastenklinikka käyttöön 1975 Peltola 1925 – 1969 Oulaskangas 1952 Visala 1970 -luvulla • Tontin pinta-ala 223 456 m2 • Tontilla rakennuksia yht. noin 225 000 k-m2 • Teknisiä ja toiminnallisia ongelmia • Vanhentunut rakennuskanta sekä järjestelmät ovat elinkaarensa päässä (sisäilmaongelmia, ramppi, kerroskorkeus,…), laajentaminen on vaikeaa. • Tilat ovat epäkäytännöllisiä sekä tehottomassa käytössä • Tilat eivät tue uusien toimintamallien ja teknologioiden mahdollistamaa toiminnan tehostamista nykyistä tuottavammaksi, tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi 11 Kontinkankaan kampus OuluHealth Connected Health Ecosystem Tulevaisuuden sairaala 2030 ”Tavoitteena on ikääntyneiden kiinteistöjen peruskorjauksen ohella uudistaa sairaalan toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua.” PPSHP valtuusto 6/2012 • Ohjelmakokonaisuus ”Tulevaisuuden sairaala OYS 2030” – Visio ja tahtotila ”KONSEPTI” • Periaatteet PPSHP valtuusto 6/2013 • Uudistamisohjelma ”Tulevaisuuden sairaala 2030” • Nykytilakuvaus vs. tulevaisuuden tarpeet • Toimintaympäristön muutosten vaikutukset shp:n toimintaan • Muutosohjelman tavoitteet, perusteet sekä tavoiteltavat hyödyt • Ohjelman alustava ajoitus ja rahoitus Tavoitteet • • • • Uudistetaan toimintamalleja ja rakenteita Investoidaan toimitiloihin ja teknologiaan Parannetaan tuottavuutta Kehitetään hoidon laatua ja parannetaan potilastyytyväisyyttä Toiminta Muutokset Teknologia Rakennukset Tulevaisuuden sairaala 2030 PPSHP valtuusto 12/2014 • hyväksyi lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman • antoi hallitukselle tehtäväksi käynnistää lasten ja naisten sairaalan tekninen suunnittelu • antoi hallitukselle tehtäväksi valmistella rakentamispäätös valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa 2015 • hyväksyi Master Plan –yleissuunnitelman PPSHP valtuusto 6/2015 • hyväksyi osana Master Plan suunnittelua, että lasten ja naisten sairaala rakennetaan OYS:n pohjoispäähän Ohjelman alku Suunnittelun lähtökohdat • Lasten ja naisten sairaalan toiminnan suunnittelu noudattaa PPSHP:n strategiaa ja muodostaa yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. • Uusi lasten ja naisten sairaala on potilaslähtöinen, mahdollistaa talouden ja toiminnan tasapainon, tuo yhteistyöllä tehoa ja laatua, tukee korkeatasoista tutkimus- ja koulutustoimintaa ja on vetovoimainen työpaikka, jossa on osaava henkilöstö. • Lisäksi suunnittelun lähtökohtina ovat kiireellisen hoidon asetuksen asettamiin vaatimuksiin vastaaminen, perhekeskeisyys, lapsen oikeuksien turvaaminen, potilasturvallisuuden ja hoidon laadun parantaminen, väestömuutosten huomioiminen ja sairaalan kustannustehokkuuden lisääminen. Suunnittelun lähtökohdat • Haaste: Käyttäjien tarpeet tiloille muuttuvat jatkuvasti • Tavoite: Suunnittelun lähtökohtana etsiä hoitoprosesseja tukeva ja sen muutoksiin sopeutuva sekä kustannustavoitteiden mukainen suunnitteluratkaisu. • Prosessi: LaNa –hankkeen suunnittelu ja rakentaminen koostuu rakentamisen valmisteluvaiheesta ja toteutusvaiheesta. » Valmisteluvaiheella tarkoitetaan virtuaalisen suunnittelun ja rakentamisen mallilla toteutettavaa ehdotus-, yleis- ja rakennuslupasuunnittelua. • Toiminnallinen ja tekninen vaatimusmalli » Toteutusvaiheella tarkoitetaan vaatimuksien mukaista rakentamista. *= hankittu laaja sairaalasuunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijaryhmä (KSE). Tavoitteena ohjelma-/suunnitteluallianssi. LaNa –hankkeen päätavoitteet 1) Hankkeen tavoitteena on tuottavuuden parantaminen 10-15% (2012 ). Tuottavuustavoitteet saavutetaan tiivistämällä hajallaan olevia toimintoja, muuttamalla toimintoja, luomalla yhdistelmäosastoja, joiden käyttöaste nousee samalla kun sairaansijojen määrä vähenee, uudistamalla poliklinikkaprosessit, varmistamalla toimiva työnjako ja kehittämällä tietojärjestelmiä sekä hyödyntämällä teknologiaa. 2) Maksimoida rakennettavan kiinteistön käyttöarvo ja minimoida käyttökustannuksia elinkaaren aikana Suunnitellulla toimintakonseptilla ja tehokkaalla tilasuunnittelulla sekä sairaalalogistiikan kehittämisellä ja uuden teknologian hyödyntämisellä luodaan puitteet sille, että hankkeelle asetettu 10 – 15 % tuottavuustavoitteet voidaan saavuttaa. Kiinteistöön sijoittuvat kaikki lasten ja naisten tulosalueen palvelut. Sijoittuu OYS:n pohjoispäähän lähelle kaupunginsairaalaa ja Kontinkankaan hyvinvointikeskusta. Laajuus ~ 22 00 brm2 Uudishinta ~ 60 - 70 M€ LaNa:n suunnittelussa toimintatavat ovat: • Käy äjälähtöinen ja visualisoitu tietomallipohjainen suunnittelu • Suunnitteluvaihtoehtojen analysointi ja tarvittaessa uudelleen suunnittelu • Yhteistoimintamenettelyyn* sopiva suunni elukäytäntö ja avoimen rakentamisen suunnitteluperiaate • Vuorovaikutteinen yhteistyö osapuolten kesken – tarkoittaa luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa toimintatapaa. *= hankittu laaja sairaalasuunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijaryhmä Käyttäjälähtöinen ja visualisoitu tietomallipohjainen suunnittelu • tarkoittaa yhteistä kieltä osapuolten välille. • Neljä keskeistä käytäntöä: 1. Vuorovaikutteinen 3D CAVE –suunnitteluympäristö yhteisen kielen luomiseksi 2. Yksiselitteiset, ymmärrettävät ja toiminnan kehittämistä tukevat vaatimukset ja valintakriteerit suunnitelman hyväksyttävyydelle 3. Toiminnan simulointi, virtuaalinen suunnittelu sekä fyysinen mallitilojen testaus 4. Avoin rakentaminen – Rakennuksen käsittely kiinteänä perusosana ja muuntuvana tilaosana nopeuttaa päätöksentekoa ja vähentää ylimääräistä suunnittelutyötä – Joustava tilaohjelma on erinomainen työkalu käyttäjälähtöiseen suunnitteluun Tuokiokuvia VALO-virtuaalikävelyiltä Pääaula Kuvat: KOY Järvenpään Terveystalo Raija-Liisa Miesmaa Tuokiokuvia VALO-virtuaalikävelyiltä Aula ja itsehoito Näkymä pääovelta Kuvat: KOY Järvenpään Terveystalo Raija-Liisa Miesmaa Tuokiokuvia VALO-virtuaalikävelyiltä Akuutti- ja kuntoutusosasto Kuvat: KOY Järvenpään Terveystalo Raija-Liisa Miesmaa Suunnitteluvaihtoehtojen analysointi ja tarvittava uudelleen suunnittelu • Viisi keskeistä käytäntöä 1. Luodaan vaihtoehtoja 2. Vaatimusmalli kuvaa keskeiset tavoitteet ja ehdottomat reunaehdot (esim. laajuus, sisäympäristöolosuhteet) • Kiinteät investointi-, ylläpito-, ja laajuusvaatimukset rakennukselle. Laatuvaatimukset sidottu toiminnan vaatimuksiin ja tärkeimmiltä osiltaan kuvattu vaatimusmallissa • Vaatimusmallin sisältöä muutetaan lähtökohtaisesti vain, jos hankkeen laajuus muuttuu ja siitä tehdään erillispäätös 3. Suunnittelupalkkio sidottu vaatimusten täyttämiseen ja vaihtoehtojen tuottamiseen 4. Välitavoitteiden arviointi (esim. ehdotus-, yleis-, ja rakennuslupasuunnitelma) 5. Vaatimusmallista poikkeamat tehdään vain tilaajan erillisellä päätöksellä Suunnitteluvaihtoehtojen analysoinnissa ja tarvittessa uudelleen suunnittelussa tulee vaihtoehtoja peilata budjettiin, aikatauluun sekä muihin tilaajan asettamiin tavoitteisiin. Avoimen rakentamisen suunnitteluperiaate • • Ensin suunnittelu ja sitten rakentaminen Rakennuksen suunnittelu käytännössä jaetaan kahteen osaan – • • • • Kiinteä perusosa Kiinteään osaan ja muuntuvaan osaan Kiinteä osa sisältää perustukset, rungon ulkoseinineen LVI-läpiviennit/-kuilut, vesikaton Muuntuva osa sisältää kaiken rakennuksen sisällä tapahtuvan toiminnan (sisäseinät, kiintokalusteet, toimintayksikköjen sisäiset siirrot mahdollistettava) Miksi? Käyttäjän toiminnan tilatarpeet voidaan tuoda mahdollisimman myöhään. Rakennukselle halutaan maksimaalinen muuntojoustavuus Kiinteä perusosa + tilaosa Kuvat: KOY Järvenpään Terveystalo Sairaalasuunnittelun ja rakennuttamisen asiantuntijaryhmä Tehtävät 4/2015 – 12/2015 • Master Plan –suunnitelman sekä lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman yhteensovittaminen ja jatkoselvitettävien tehtävien toteuttaminen • Lasten ja naisten sairaalan –osahankkeen rakentamispäätöksen mahdollistavien teknisen suunnitelman, toteuttamisselvityksen ja kustannus- ja aikataulutavoitteiden laatiminen • Tulevaisuuden sairaala 2030 –ohjelman toteutusvaiheen toteutusmuodon kehittäminen sekä sopimusmallin ja kaupallisen mallin valmisteleminen Käyttäjälähtöinen suunnittelu • Alustavia vaihtoehtoja arvioidaan VALOTM-menetelmän avulla ja jatkosuunnittelussa suunnitteluun ja vaihtoehtojen kehittämiseen osallistetaan laaja asiantuntijajoukko käyttäjiä. LaNa toiminnallinen suunnittelu Tutkimus ja opetus Taj, vaj, Tyh, Vyh, suunnittelukoordinaattori, asiantuntijalääkärit , toimintatyöryhmien pj:t Synnytyssali + lasten teho Leikkaussali + heräämö Lyhki/päiki yksikkö Vuodeosastot ja Lanu päiväsairaala Naisten va poliklinikat Lasten päivystys + infektioosasto Lasten va poliklinikat Tukitoiminnot: radiologia, laboratorio, välinehuolto, materiaalilogistiikka Lähtötietotyöpajat • Yhtenevä näkemys tulevaisuuden toiminnoista • Yhtenevä näkemys läheisyysrankingista • Yhtenevä näkemys tilojen ryhmittelystä LaNan tasolla Käyttäjätyöpajat • Potilasprosessit ja potilasmäärät – Päävolyymit (80%) toiminnasta/tiloista • Toiminnat ongelmat, pullonkaulat à työ jatkuu… • Konsulttien tuottamat analyysit – NHG, SKA-Research ja Delfoi • Tuotos: alustava tilojen määrittely 80% tarkkuudella Luonnos- ja kriteerityöpajat • Määritellään kriteerit, joilla arvioidaan konsepteja • esim. tilojen selkeys potilaan näkökulmasta • Tiernaryhmä laatii kriteereistä ns. hämähäkkikaavion (=tähtiarviointi) • Arkkitehtien johdolla laaditaan eri vaihtoehtoja • Valitaan 3 parasta konseptisuunnitteluun (6 =>3 => 2 =>1) Tähtiarviointi Mitä toivomme? • Maailman älykkäin sairaala- teknologisia ratkaisuja, jotka helpottavat potilaan hoito • Maailman inhimillisin sairaala- ympäristö tukee parantumista – Valo-, ääni-, värimaailma – Kukaan ei ole täysin terve eikä täysin sairas… • Suunnittelun apu ja toteutus käyttäjälähtöinen (potilasnäkökulma, henkilöstön näkökulma) sellainen, ettei tarvitse selitellä rakennusvirheitä jälkikäteen. • Kompromissi on ryhmän ratkaisu, jota kukaan ei halua, mutta johon päädytään yhteisymmärryksessä – Ei kiitos huonoille kompromisseille Uusi lasten ja naisten sairaalaTulevaisuus on mahdollisuus Kommentteja, kehitysideoita, kysymyksiä? KIITOS ! Lisätietoja: [email protected] puh. suora: +358 8 315 9132 gsm: +358 40 151 4005