Opetussuunnitelman yhteinen osa
Keudan ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Hyväksytty yhtymähallituksessa 19.8.2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto.................................................................................................................................................... 4 2. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda) koulutuksen järjestäjänä .......................... 5 2.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet ....................................................................................................... 6 2.2 Osaava henkilöstö ............................................................................................................................. 7 3. Koulutuksen järjestäminen.................................................................................................................... 8 3.1 Ammatillinen peruskoulutus ........................................................................................................... 8 3.2 Muu koulutus ...................................................................................................................................... 8 3.3 Yksilölliset valinnan mahdollisuudet ............................................................................................ 8 3.4 Yhteistyö ja opintojen tarjonta eri koulutuksen järjestäjien kanssa .................................. 10 3.5 Opetustoiminnan ja –ympäristön itsearviointi ......................................................................... 10 4. Opetussuunnitelmat .............................................................................................................................. 11 4.1 Opetussuunnitelman laadinta....................................................................................................... 11 4.2 Tutkintokohtainen opetussuunnitelma ...................................................................................... 12 4.2.1 Ammatillisten tutkinnon osien opetussuunnitelma......................................................... 13 4.2.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat ........................................................................................ 15 4.2.4 Keudan ammattiopiston suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä sekä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista ........................................................................................................ 16 4.2.5 Yhteinen opintotarjonta .......................................................................................................... 17 5. Opetus ....................................................................................................................................................... 17 5.1 Opetusmuodot .................................................................................................................................. 17 5.2 Työssäoppiminen ............................................................................................................................ 18 5.3 Opetuksen yksilöllistäminen......................................................................................................... 19 5.3.1 Yksilöllinen valinnaisuus ........................................................................................................ 19 5.3.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) .............................................................. 19 5.3.3 Erityisopetus .............................................................................................................................. 19 5.3.5 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ......................... 21 5.3.6 Kansainväliset opinnot ........................................................................................................... 21 6. Arviointi .................................................................................................................................................... 22 6.1 Keudan osaamisen arviointiprosessi ......................................................................................... 22 6.2 Arvioinnin suunnittelussa huomioitavaa................................................................................... 22 6.3 Arvioinnista tiedottaminen ............................................................................................................ 23 6.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi ............................................................................................... 24 6.5 Opiskelijan arviointi ........................................................................................................................ 25 6.5.1 Arviointimenetelmät ................................................................................................................. 25 6.5.2 Arviointi opiskelun alkuvaiheessa ....................................................................................... 25 6.5.3 Arviointi opintojen aikana ...................................................................................................... 25 6.5.4 Arviointi opintojen loppuvaiheessa ..................................................................................... 27 7. Opiskeluhuolto........................................................................................................................................ 28 7.1 Opinto-ohjaus ................................................................................................................................... 30 7.2 Erityisopetus ..................................................................................................................................... 31 7.3 Kuraattoripalvelut ............................................................................................................................ 32 7.4 Terveydenhoito ................................................................................................................................. 32 7.5 Psykologipalvelut ............................................................................................................................ 33 8. Opiskeluympäristö ................................................................................................................................. 34 8.1 Turvallisuus ....................................................................................................................................... 34 8.2 Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu ........................................ 34 8.3 Kiusaamisen vastainen toiminta .................................................................................................. 35 8.4 Muu hyvinvointi ................................................................................................................................ 36 8.5 Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta ........................................................................................... 36 8.6 Kulttuuriperinnön ja arvopohjan vahvistaminen ..................................................................... 37 1. Johdanto Työelämän taitajia ja aktiivisia, hyvinvoivia kansalaisia. Laadukasta opetusta ja tavoitteellista toimintaa. Miten Keuda vastaa näihin haasteisiin? Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan Keudan ammattiopiston, toimintaperiaatteita ja tapoja järjestää koulutusta. Koulutustarjonta kattaa kaikki eri koulutusalat, joita ammatillisella toisella asteella on Suomessa kahdeksan. Se tarjoaa opiskelijoille laajat mahdollisuudet ja yksilöllisen opiskeluohjelman. Jokaista tutkintoa ja tutkinnon osaa varten on laadittu tutkinnonosakortit (opetussuunnitelma = OPS), joihin sisältyy tutkinnon osien arviointi- ja näyttösuunnitelma. Tutkinnonosakortit löytyvät Keudan verkkosivuilta. Opetussuunnitelman yhteinen osa on tarkoitettu tiedon lähteeksi henkilökunnalle, luottamushenkilöille, työelämän edustajille, opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Opetussuunnitelman yhteiseen osaan on koottu keskeisimpien suunnitelmien ja toimintatapojen pääkohdat. Opetussuunnitelman yhteisellä osalla pyritään ohjaamaan sitä, mihin suuntaan opetusta halutaan kehittää. Lisää tietoa aihepiireistä löytyy Keudan verkkosivuilta www.keuda.fi sekä tietysti opiskelijoiden sivuilta osoitteesta www.keudakermit.fi. Ja aina voi ottaa yhteyttä Keudan henkilöstöön. 4 2. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda) koulutuksen järjestäjänä Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto toimivat enimmäkseen yhteisissä koulutusyksiköissä, joita on yhteensä 11 Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tuusulassa sekä Helsingin Pasilassa. Keudan oppisopimuskeskus sijaitsee Keravalla ja tekee laajaa yhteistyötä työnantajien ja koulutuksenjärjestäjien kanssa koko Etelä-Suomen alueella. Toiminta-ajatus Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja. Visio Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista. Keuda – työelämän taitaja! Keudan arvokeskustelu käytiin vuoden 2008 keväällä. Arvokartoitukseen osallistui koko henkilökunta sekä opiskelijat. Arvoprosessin tuloksena syntyneet arvot ovat: Arvostamme ammattitaitoa Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen Toimimme vastuullisesti Uudistumme yhteistyössä Keudan strategiset päämäärät Keudan strategiset tavoitteet ohjaavat opetussuunnitelmatyötä. Voimassa oleva Keudan strategia ja sen päämäärät ovat luettavissa Keudan verkkosivuilla www.keuda.fi. Keudan ammattiopiston pedagoginen ohjelma Keudan strategian päämäärät luovat pohjan Keudan ammattiopiston pedagogiselle ohjelmalle. Voimassa oleva pedagoginen ohjelma on luettavissa Keudan verkkosivuilla osoitteessa www.keuda.fi, Nuorten koulutus- otsikon takaa. Kun uutta pedagogista ohjelmaa laaditaan, peilataan tavoitteita myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Keskeisen tietolähteen tarjoaa niin ikään oman toiminnan arviointi. Kun toiminnan ja kehittämisen painopisteitä valitaan, hyödynnetään johdon katselmusten perusteella asetettavia tavoitteita ja sisäisessä arvioinnissa saatua palautetta. Valittujen toimenpiteiden onnistumista seurataan jatkuvasti monin eri tavoin ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan kuinka hyvin ne edistävät pedagogiseen ohjelmaan kirjattuja tavoitteita. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään myös kansallisen laatupalkintokilpailun arviointia sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) arviointia. 5 Opetushenkilöstölle järjestetään koulutusta ja ohjausta, joilla monipuolistetaan, laajennetaan ja syvennetään opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogista osaamista. Ryhmänohjaajataitoja ja verkkopedagogisia valmiuksia vahvistetaan ja toimialakohtaista opettajien yhteistyötä kehitetään. Tärkeä rooli tässä työssä on yhteisöllisyyttä vahvistavalla Pedagogisella valmennusohjelmalla. Uusi pedagoginen valmennusohjelma suunnitellaan strategiakausittain. Pedagogiseen ohjelmaan liittyen päivitetään toimenpideohjelma lukuvuosittain. 2.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet Ihmiskäsitys Ihminen on kokonaisvaltainen ja oman elämänsä räätäli. Kasvatuksessa ja opetuksessa korostamme sosiaalisuutta, suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista. Erilaisten oppijoiden kokemukset ja opiskelutyylit otetaan huomioon opintojen aikana. Pidämme tärkeänä opiskelijoidemme ja henkilökunnan yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Tuemme keudalaisia heidän henkisessä kasvussaan ja persoonallisuuden kehittymisessä. Keudan kasvatuksellisena tavoitteena on omaan elämäänsä tyytyväinen ja yhteiskunnassa rakentavasti toimiva yksilö. Näin ennaltaehkäisemme syrjäytymistä yhteiskunnasta ja työelämästä. Ihmiskäsityksemme mukaan elinikäinen oppiminen on osa ammattisivistystä, johon kuuluvat omista velvollisuuksistaan huolehtiminen sekä yhteistyökykyisyys. Näemme oppijan aktiivisena toimijana, joka haluaa oppia ja kehittyä. Tietokäsitys Elämme alati muuttuvan ja uusiutuvan tiedon maailmassa. Uutta tietoa täytyy etsiä eri kanavia hyödyntäen. Opiskelijan on siksi opittava suhtautumaan tietoon ja sen paikkansa pitävyyteen kriittisesti. Opiskelijan muistista löytyy jo opiskelujen alkumetreillä jotain aiemmin hankittua tietoa, joka säilyy muistissa osana jotakin isompaa kokonaisuutta. Tämä voi olla kokemuksen ja ajattelun kautta syntynyttä tietoa. Opiskelun edetessä tapahtuva ajattelu ja karttuva kokemus luovat uutta tietoa. Uusi tieto liitetään aikaisempiin tieto-rakenteisiin. Näin syntyvää uutta tietoa käytetään hyödyksi ammatillisissa tehtävissä, joita ollaan opiskelemassa. Osa tiedoista jää pysyväksi ammatilliseksi osaamiseksi. Osa tiedosta on nopeammin muuttuvaa ja tarvitsee jatkuvaa päivitystä. Tietopohja toimii ajattelun ja toiminnan välineenä ja mahdollistaa uuden oppimisen ja kehittymisen läpi elämän. Opiskelijoiden elinympäristössä on useita tiedon lähteitä (työpaikat, koti, kaverit, media jne). Oppilaitoksissa pystytään välittämään opiskelijalle vain osa kaikesta opiskelijaa ympäröivästä tiedosta. Keudan tehtävä koulutuksen järjestäjänä on keskittyä ammatillisen kasvun kannalta oleelliseen tietoon, valita eri tutkinnoissa opiskeltavat sisällöt ja määritellä tutkinnon tason edellyttämä tieto. Määrittelyssä korostuu yksilöllisyys ja aiemmin hankittu osaaminen, osaamisperustaisuus. Niiden perusteella valikoituvat myös erilaiset yksilölliset tavoitteet ja monipuoliset arviointimenetelmät. Oppimiskäsitys Viime kädessä opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan. Opiskelija kokee asetetut tavoitteet ponnistelemisen arvoisilta ja hän hyväksyy ne. Me Keudassa tarjoamme positiivisen ja oppimiseen motivoivan ilmapiirin, jossa opiskelija kokee iloa, turvallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ohjaamme ja tuemme oppimista. 6 Koska opiskelija yhdistää uutta tietoa omaan aiempaan tietoonsa, otamme Keudassa huomioon opiskelijan iän, koulutus- ja kokemuspohjan, kulttuurisen taustan ym. Yhtä tärkeää on huomioida tiedon tarpeellisuus opintojen eri vaiheissa. Siksi opettelemme itsearviointia ja oppimistaitoja yhdessä ja rohkaisemme jatkuvaan oppimiseen yhdessä tekemällä. Yhdessä tekemisen erilaisia muotoja erilaisissa ympäristöissä ovat esimerkiksi tiimityöskentelytaidot, projektityöskentelytaidot ja -oppimismenetelmät, erilaisissa verkostoissa toimiminen ja työskentely niissä (myös virtuaalisesti). Yhteiset oppimiskokemukset ja opiskelu aidossa työympäristössä edistävät tehokkaasti oppimista. Näin voimme vaihtaa keskenämme tietoa kokemuksistamme ja vertailla tietoja vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa. Käsitys työstä ja ammattitaidosta Koulutuksen myötä opiskelija havaitsee, miten yksittäiset työtehtävät liittyvät suurempaan kokonaisuuteen. Työn kokonaisuuden hahmottaminen lisää työn arvostusta. Työ on inhimillisen hyvinvoinnin perusta. Se on tärkeä osa yhteiskuntaa ja elämää koko maailmassa. Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat. Teknologia, väestö ja työvoima kehittyvät. Elinkeinorakenne muuttuu. Arvomaailma muuttuu kansainvälistymisen ja ympäristökysymysten myötä. Kaiken tämän muutoksen seurauksena käsitys työstä muokkautuu. Koulutuksen järjestäjänä Keuda on omalta osaltaan vastuussa siitä, miten käsitys työstä ja ammattitaidosta rakentuu opintojen aikana. Tasapainon löytäminen työn ja muun elämän välillä on tärkeää, jotta työssäkäyvät pysyvät työ- ja toimintakykyisenä ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Halu kehittää omaa työtään ja itseään vaikuttaa ratkaisevasti työssä menestymiseen ja viihtymiseen. Vaihtoehtoja työn tekemiseen on monia. Hyvään ammattitaitoon kuuluu kädentaidot ja muut alakohtaiset ydintaidot, eettiset periaatteet sekä kyky soveltaa niitä käytännön tilanteissa. Keudalaisten on varmistettava, että kaikille aloille yhteisten painotusten merkitys ymmärretään. Painotukset ovat kansainvälisyys, kestävä kehitys, teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen, yrittäjyys, laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta, kuluttajaosaaminen, työsuojelusta, ihmisen hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen. 2.2 Osaava henkilöstö Laadukkaan opetuksen ja tuloksellisen toiminnan taustalla on osaava ja hyvinvoiva henkilökunta. Systemaattinen osaamisen kehittäminen on tärkeää Keudan henkilöstön ammattitaidon ja Keudan strategian mukaisen toiminnan varmistamiseksi. Keudan koko henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu vuosittaiseen henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelmaan sekä vuosittaisen kehityskeskustelun osana laadittavaan henkilö-kohtaiseen kehittymissuunnitelmaan. Osaamisen kehittämisen perustana on organisaation ja yksilön osaamistarpeiden yhteensovittaminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmiä ovat mm. perehdyttäminen, opettajien ja muun henkilöstön työelämäjaksot, työkierto, koulutustilaisuudet ja kehittämisprojekteihin osallistuminen. Keudan ammattiopistossa käytetään kehittämisen välineenä Pedagogista valmennusohjelmaa, joka toteutetaan ohjelmakausittain. Pedagoginen valmennusohjelma rakentuu voimassa olevan pedagogisen ohjelman pohjalle ja kehittämiskohteet johdetaan sen linjauksista. Valmennusohjelman puitteissa ylläpidetään ja kehitetään opetushenkilöstön osaamista yhteisöllisesti pedagogisissa kehittämistiimeissä. Kehittämistiimit ovat ala- ja tutkintokohtaisia. Jokaiselle kehittämistiimille on määritetty vastuulliset esimiehet ja tiiminvetäjä, joka koordinoi ryhmän toimintaa. Tavoitteena on nostaa opetuksen tasoa ja yhtenäistää arviointia, kun pohditaan pedagogiikkaan liittyviä kysymyksiä yhdessä alan opettajien kesken. 7 3. Koulutuksen järjestäminen 3.1 Ammatillinen peruskoulutus Keudan järjestää koulutusta kaikilla eri koulutusaloilla, joita on kaikkiaan kahdeksan. Keudan ammattiopistossa koulutusalat on jaettu kolmeen erilliseen toimialaan, joita ovat Tuotanto ja tekniikka, Hyvinvointiala ja valmentava koulutus sekä Palvelu ja luonnonvara-ala. Koulutusta annetaan oppilaitosmuotoisesti, työpaikalla tapahtuvan oppimisena ja yhteistyössä oppisopimuskoulutuksen kanssa. 3.2 Muu koulutus Tutkintoon johtamattomana koulutuksena Keudan ammattiopisto järjestää Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA). Koulutus on laajuudeltaan 60 osaamispistettä ja kestää yhden lukuvuoden. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa eri ikäisten opiskelijoiden edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen aikana on opiskelijalla mahdollisuus valmentautua oppisopimuskoulutukseen. Keudan ammattiopistossa eri toimipaikoissa VALMA –koulutuksen opiskelija voi painottaa opintojaan opiskeluvalmiuksien vahvistamiseen ja perusopetuksen oppimäärän arvosanoja korottamiseen, arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen tai kotoutumisen ja suomen kielen osaamisen vahvistamiseen. Yhdistävänä tekijänä eri tavoin painottuville opintopoluille on mahdollisuus tutustua käytännönläheisesti ammatillisen koulutuksen eri vaihtoehtoihin, valmentautumisen työssäoppimiseen sekä valinnaisuus yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. 3.3 Yksilölliset valinnan mahdollisuudet Yksilöllisesti räätälöidyissä poluissa voidaan mahdollisuuksien mukaan suunnitella oma aikataulu ja oma profiili tutkinnon suorittamiseen. Tämä tarkoittaa, että opiskelija suorittaa tutkintoa hieman eri tahtiin kuin muu ryhmä. Syynä voi olla vaikka työssäoppimisen määrä tai kansainväliset vaihdot. Oma profiili tarkoittaa, että tutkintoon valitaan sellaisia tutkinnon osia tai työtapoja, joita muut eivät valitse. Nämä tutkinnon osat voi suorittaa esim. toisessa oppilaitoksessa, ulkomaisessa oppilaitoksessa tai vaikka työssäoppien. Yksilöllisesti räätälöidyistä poluista ei tule erillistä todistuksen liitettä, vaan suoritetut tutkinnon osat näkyvät tavanomaiseen tapaan todistuksissa. Joissain tapauksissa opiskelijalle laaditaan HOJKS. Keudan ammattiopistossa opiskelijan on mahdollista rakentaa omanlaisensa opintopolku. Tarjolla on kaksi erilaista polkutyyppiä: teemoitetut polut ja yhdistelmäpolut. Polkujen valitseminen on vapaaehtoista. Opiskelija voi siis halutessaan suorittaa tutkinnon oppilaitoksen yleisen suunnitelman mukaisesti, mutta hänen ei ole pakko tehdä erillistä opintopolku-valintaa. 8 Teemoitetut polut Teemoitetuissa poluissa valitaan opintoja tietyn teeman ympärille. Niistä saa erillisen liitteen todistukseen, jos kerryttää riittävästi teemaan liittyviä opintoja. Poluista voi olla hyötyä esim. työnhaussa, kun haluaa erottua muista hakijoista. Keudan ammattiopistossa voi valita kuuden eri teeman välillä. KEUDA MAAILMANMATKAAJA on polku, joka kannattaa valita, jos tähtää kansainväliseen toimintaan tai työhön ulkomaille. Polkuun voi sisällyttää kieliin ja kulttuuriin, kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä opintoja. KEUDA SPORTTIHIRMU sisältää liikuntaan, työkyvyn ylläpitoon, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä opintoja. Se sopii hyvin urheilua harrastavalle ja kaikille, jotka haluavat kohottaa kuntoaan tai pysyä terveenä ja pirteänä. Myös työkykypassin opintoja voi yhdistää Sporttihirmuun. KEUDA TAITAJA sopii henkilöille, jotka tähtäävät ammattitaitonsa hiomisessa korkealle. Taitajapolussa valmistaudutaan ammattitaitokilpailuihin, joko kilpailijan tai joskus jopa järjestäjän roolissa. Polkuun sisältyy ammatillisia tutkinnon osia (monesti tämä tarkoittaa valmennusta työssäoppien) ja muita kisavalmiuksia lisääviä opintoja. KEUDASTA KORKEA-ASTEELLE on tuhti paketti lisäopintoja kielissä ja matemaattisissa aineissa. Tavoitteena on saavuttaa osaamisen taso, jolla siirtyminen jatko-opintoihin sujuu mukavammin. Toisin sanoen pyritään lähelle osaamisen tasoa, joka on esim. ammattikorkeakoulussa lähtötasona. Polun voi valita myös, jos haluaa lisää osaamista matemaattisissa aineissa ja kielissä, vaikka ei heti suunnittelekaan jatkavansa ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. KEUDA YHTEISTYÖ antaa valmiuksia toimia hyvänä työkaverina tai hyvänä esimiehenä. Polkuun voi oman valintansa mukaan sisällyttää yhteisöllisyyteen, työelämätaitoihin, esimiestyöhön ja työmarkkinoihin liittyviä opintoja. KEUDA YRITTÄJÄTOIMINTA antaa valmiuksia toimia yrittäjänä ja tarjoaa turvallisen tavan kokeilla yrittäjyyttä. Polun suorittanut ymmärtää myös työntekijänä, mikä merkitys kannattavalla yritystoiminnalla on yhteiskunnassa. Voit valita polkuun opintoja, jotka vahvistavat osaamistasi yrittäjänä tai yrittäjämäistä tapaa suhtautua elämään. Yhdistelmäpolut KEUDA MONIOSAAJA on henkilö, joka saa valmistuessaan useamman tutkintotodistuksen. Voit siis suorittaa samalla kertaa esim. kaksi ammatillista perustutkintoa tai osaamisalaa, jos niissä on keskenään paljon samoja tutkinnon osia. Suorittaessasi päätutkintoa voit tällöin suorittaa puuttuvat osat toisesta tutkinnosta valinnaisina tutkinnon osina. Vaihtoehtoisesti voit valita toiseksi tutkinnoksi myös ylioppilastutkinnon. Keuda moniosaaja-polusta ei tarvita erillistä todistuksen liitettä, koska kaikista suoritetuista tutkinnoista saa tutkintotodistuksen. Ammatillisten opintojen ja lukio-opintojen yhtäaikainen suorittaminen on järjestetty Keudassa niin, että lukuvuoden aikana vuorottelevat ammatillisten opintojen ja lukio-opintojen jaksot 9 Ammattiin opiskelevan vaihtoehdot yhdistelmäpolulla ovat seuraavat: ammatillinen perustutkinto + yleissivistäviä lukio-opintoja ammatillinen perustutkinto + ylioppilastutkinto ammatillinen perustutkinto + ylioppilastutkinto + lukion päättötodistus ammatillinen perustutkinto + muiden alojen ammatillisia opintoja kaksi ammatillista perustutkintoa yksi ammatillinen perustutkinto ja useampi Myös niin sanottu X+Y on yhdistelmäpolku. Siinä yhdistetään oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista oppisopimus-koulutukseen. Välillä opiskellaan oppilaitoksessa ja välillä työpaikalla. Valmistuessa saadaan tavanomaiseen tapaan yksi tutkintotodistus. 3.4 Yhteistyö ja opintojen tarjonta eri koulutuksen järjestäjien kanssa Keuda ja sen yksiköt tekevät yhteistyötä toiminta-aueensa muiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien sekä lukioiden kanssa. Keudan ammattiopiston eri yksiköt tekevät yhteistyötä sijaintikuntiensa lukioiden kanssa. Keski-Uudenmaan kuntien kanssa on sovittu lukioyhteistyön periaatteista kuntien opetustoimen yhteistyöelimissä. Yhteistyö koskee yksittäisiä lukiokursseja tai järjestelyjä, joilla tuetaan ylioppilastutkintoa suorittavien keudalaisten opiskelua. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä (Luksia) ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä (Omnia) ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa käydään vuoropuhelua ammatillisen peruskoulutuksen toimintatapojen ja rakenteiden kehittämisestä. Yhteistyösopimuksen myötä yhteinen tahtotila ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on vahvistunut entisestään. Validia ammattiopiston kanssa yhteistyö on aktiivista sekä erilaisen oppijan kohtaamiseen liittyvissä kehittämishankkeissa että laadunhallinnan kehittämisessä. Yhteistyökumppaneita ovat myös Laurea ja Hyria sekä Association of European Hotel- and Tourism schools (AEHT). Hämeen ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Keuda ovat tehneet yhteistyösopimuksen henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Myös Haaga-Helian ja muiden korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä. Koulutussuunnitelmat ja – tarjonta tarkistetaan säännöllisesti. Keuda on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n jäsen ja osallistuu sen toimintaan muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Keuda on jäsenenä myös Skills Finland ry:ssä, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:ssä, KeskiUudenmaan uusyrityskeskus ry:ssä ja eurooppalaisessa ammatillisen koulutuksen verkostossa, European Forum of Technical and Vocational Education and Training (EFVET). Keskeisiä yhteistyötahoja ovat myös Suomen kuntaliitto ja Ennakointikamari. 3.5 Opetustoiminnan ja –ympäristön itsearviointi Keuda on laatinut palautejärjestelmistään vuosikellon, jossa on määritelty mittarit, niiden toteutusaikataulu sekä vastuut. Vastuihin kuuluvat suunnittelu, toteutus, tiedottaminen, raportointi, toimenpiteet sekä seuranta. Opiskelijat ja henkilöstö osallistuvat arviointiin kyselyjen kautta. Myös työelämältä ja muista sidosryhmistä saatava palaute huomioidaan toimintaa kehitettäessä. Omaa valvontaa toteutetaan johdon katselmuksissa, joissa arvioidaan yksiköittäin toiminnan tavoitteiden ja laadunhallinnan toteutumista sovitun aikataulun mukaisesti. 10 4. Opetussuunnitelmat Opetussuunnitelmaprosessi tuottaa opetussuunnitelman, joka on julkinen asiakirja. Keudan ammattiopiston opetussuunnitelma julkaistaan Keudan www-sivuilla (www.keuda.fi). Tarkempi sijainti sivustolla on Hakijalle-otsikon takana, Nuorten koulutuksen alla. Opetussuunnitelman aloitus- tai pääsivulta on linkit seuraaviin tiedostoihin ja/tai sivuihin: Opetussuunnitelman yhteinen osa (pdf-tiedosto) Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat (tutkintokohtainen sivu, josta on linkit tutkinnon osiin) Yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmat (Yhteinen pääsivu, josta on linkit tutkinnon osiin ja edelleen osa-alueisiin) Keudalaiset tutkinnon osat Valma-koulutuksen opetussuunnitelma (pääsivu ja linkit) Ammatillisten perustutkintojen perusteet (linkki valtakunnalliselle sivulle, OPH) Opetussuunnitelmaprosessi toimii yhteistyöfoorumina ja vaikuttamiskanavana, joka tarjoaa työelämälle arvokasta tietoa ja mahdollisuuksia osallistua opetuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnitteluun. Sen perusteella työelämän edustajat mm. suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat työssäoppimista ja toteuttavat ammattiosaamisen näyttöjä. Opetussuunnitelmaprosessi on myös muun yhteistyön ja kehittämisen väline, joka hyödyntää eri koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä, toimii yhteisöllisenä oppimis- ja kehittymisprosessina ja siten edistää henkilöstön sitoutumista ja kehittymistä. Opetussuunnitelmaprosessin avulla voidaan arvioida ja kehittää omia toimintatapoja. 4.1 Opetussuunnitelman laadinta Keudan opetussuunnitelmaprosessin käynnistää perustutkintojen perusteiden uudistus tai muu kehittämistarve. Ammatillisten perustutkintojen, lain ja asetusten pohjalta laaditaan opetussuunnitelman yhteinen osa. Ammattiopiston johtoryhmä käynnistää, ohjeistaa ja aikatauluttaa opetussuunnitelman yhteisen osan laatimisen. Kirjoittamiseen osallistuvat henkilöt toimittavat tekstinsä opetuspäällikölle, joka sijoittaa ne opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Kommentoinnin ja puhtaaksikirjoituksen jälkeen opetussuunnitelman yhteinen osa hyväksytään yhtymähallituksessa. Opetussuunnitelman yhteinen osa julkaistaan PDF-tiedostona tai se voidaan tarvittaessa painattaa. Päätös julkaisutavasta tehdään aina uutta versiota julkaistaessa. Tutkintokohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa noudatetaan opetussuunnitelman yhteiseen osaan kirjattuja periaatteita. Opetussuunnitelmiin (ml. oppimisen ja osaamisen arviointisuunnitelma ja suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista) pyydetään kannanottoa myös työelämän edustajilta ja opiskelijoilta. Opetussuunnitelman laadintatyön etenemisestä vastaa toimialakohtaisesti toimialarehtori. Hän muodostaa opetussuunnitelmien laadintaa varten OPS-tiimit, sekä määrää niille vastuuhenkilön ja vetäjän. Opetussuunnitelmatyön ohjeistukset laatii opetuspäällikkö. Opetussuunnitelmatyön aikataulun määrittää ammattiopiston johtoryhmä. 11 Suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista hyväksyy Ammattiosaamisen toimikunta. Opetussuunnitelmat hyväksyy kokonaisuudessaan ammattiopiston rehtori. Kaikki hyväksytyt suunnitelmat näkyvät Keudan verkkosivuilla (www.keuda.fi), jonne ne linkitetään tutkinnon osittain OFFICE365-palvelusta. Office365-palvelusta löytyy myös ohjeet opetussuunnitelma –työhön. Keudan ammattiopiston tarkempi opetussuunnitelmaprosessi löytyy vaiheiden kuvauksineen IMS -toiminnanohjauksesta. WWW-sivulla olevalta Opetussuunnitelmat-sivulta löytyy tutkinnon rakenteen kuvaus ja tutkintojen yksilölisyyteen, arviointiin ja ohjaukseen ja tukeen liittyvää tietoa. Pääsivulta on linkit tutkintokohtaisille sivuille, yhteisten tutkinnon osien sivulle, Valma-koulutuksen sivulle ja mm. opetussuunnitelman yhteiseen osaan. 4.2 Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä: Ammatilliset tutkinnon osat 135 osaamispistettä - pakolliset tutkinnon osat (määrä vaihtelee tutkinnoittain) - valinnaiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä - pakolliset osaamistavoitteet (19 osp) - valinnaiset osaamistavoitteet (16 osp) Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osaamispistettä, voivat olla: - Ammatillisia tutkinnon osia - Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia - Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja - Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja - Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia Tämän lisäksi tutkintoon voi lukeutua tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat: ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Jokaista perustutkintoa varten on laadittu opetussuunnitelma. Siinä tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset muodostavat selkeitä ammatillisia kokonaisuuksia. Yhteisissä tutkinnon osissa vaadittava osaaminen määritellään osaamistavoittein. Nämä kokonaisuudet voidaan suorittaa oppilaitoksessa, työssäoppimispaikalla, verkkoympäristössä tai toisessa oppilaitoksessa. Opintojen toteutusmahdollisuudet rakennetaan siten, että tutkinnon osat on mahdollista suorittaa kohtuullisessa aikataulussa ja toteuttaa erilaisin opiskelu- ja opetusmenetelmin, esimerkiksi lisäten työssäoppimisen osuutta tai integroiden oppiaineita toisiinsa. Tutkintokohtainen opetussuunnitelma laaditaan siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa tai yksilöllisesti lyhyemmässä ajassa. Suunnittelussa painotetaan pakollisten tutkinnon osien tarjontaa opintojen alkupäähän, jolloin osaamista voidaan syventää yksilöllisesti 12 henkilökohtaisten valinnaisuuden ja työssäoppimisen kautta. Työssäoppimisen sijoittelussa huomioidaan, että osaamisen hankkimisen eteneminen ja osaamisen osoittaminen tapahtuu seuraavasti: oppilaitoksessa opiskelija oppii tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia => Työssäoppimispaikassa opiskelija oppii tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia ja harjaantuu jo oppimassaan => Opiskelija osoittaa osaamisensa (ammattitaitonsa) työtä tekemällä (ammattiosaamisen näytöt). Lisäksi opinnot on pääsääntöisesti suunniteltu siten, että opiskelija voi mahdollisimman esteettömästi palata jatkamaan tai täydentämään opintojaan myös lukuvuoden aikana, jos hän syystä tai toisesta on joutunut keskeyttämään opintonsa. Tutkinnon modulaarisuus helpottaa opiskelun aloittamista tai jatkamista myös kesken lukuvuoden. Jos opintojen suorittaminen oppilaitosmuotoisena osoittautuu liian haasteelliseksi, hyödynnetään opintojen loppuunsaattamisessa työvaltaistamista (enemmän työssäoppimista) ja näyttöjä, tai vaihtoehtoisesti oppisopimusta. Joitakin opintoja on mahdollista edistää myös verkko-opintojen avulla. Tutkintokohtainen opetussuunnitelma löytyy Keudan verkkosivuilta, jossa kaikki tutkinnot noudattavat samaa mallia ja otsikointia. Tutkinnonosittaiset kuvaukset tehdään valmiiseen lomakepohjaan, josta käytetään nimitystä tutkinnonosakortti (TO-kortti). 4.2.1 Ammatillisten tutkinnon osien opetussuunnitelma Tutkintokohtaisilla www- sivuilla on linkit tutkinnonosakortteihin. Lisäksi sivulla kerrotaan, miten kyseisen tutkinnon suorittaminen Keudassa toteutuu, miten osaamista arvioidaan ja miten osaaminen näytetään. Sivulla lukee tietoja tutkinnon yksilöllistämisestä ja Keudan strategisten kehittämiskohteiden näkymisestä tutkinnossa. Ohjauksen ja tuen toteuttamista koskeva kohta on tärkeä osa opetussuunnitelmaa myös arviointiin liittyen. Niin sanottu tutkinnonosakortti on lomake, jonka eri osioihin täydennetään opetussuunnitelman kannalta keskeisiä asioita. Näissä korteissa tarkennetaan oppimisympäristöihin ja -menetelmiin liittyviä tietoja ja kuvataan oppimisen ja osaamisen arviointia kyseisessä tutkinnon osassa. Arviointia koskeva tieto muodostaa oleellisen osan ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tehtyä suunnitelmaa yhdessä tutkintokohtaisen sivun kanssa. Tutkintoihin liittyviä materiaaleja, kuten tutkinnon osakortteja, säilytetään OFFICE365-palveluun luoduissa kansioissa. Sieltä tehdään tarpeelliset linkitykset Keudan www-sivuille. Ohjeet opetussuunnitelmien korjaamisen ja päivittämiseen löytyvät myös OFFICE365-palvelusta. 4.2.2 Yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelma Yhteisiä tutkinnon osia (YTO) on kaiken kaikkiaan neljä. Kolme tutkinnon osista sisältää pakollisia ja valinnaisia osaamistavoitteita, yksi pelkästään valinnaisia osaamistavoitteita. Tutkinnon osat, niiden alle sijoittuvat osa-alueet sekä pakollisten ja valinnaisten osaamistavoitteiden laajuudet ovat seuraavat: 13 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (TUTKINNON OSA) 3.1.1. Äidinkieli (OSA-ALUE) 3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi (OSAALUE) 3.1.3. Vieraat kielet (OSA-ALUE) 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 3.2.1. Matematiikka 3.2.2. Fysiikka ja kemia 3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Pakolliset 8 osp Valinnaiset 3 osp 5 1 2 0–3 0–3 0–3 6 osp 3 osp 3 2 1 0–3 0–3 0–3 5 osp 3 osp 1 1 1 2 0–3 0–3 0–3 0–3 7 osp 3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1–3.3.4 0–3 0–3 0–3 0–3 0–3 0–3 19 osp 16 osp Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden (3.1.1–3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. Kunkin tutkinnon osan pakollisista osaamistavoitteista laaditaan yksi opetussuunnitelma osaalueittain (esim. äidinkieli, matematiikka jne). Pakollisiin osaamistavoitteisiin laaditaan myös toteutus-/opetusehdotukset Moodle-alustalle, jotta sisältöjä voi suorittaa lähiopetuksen ohella myös verkossa tai työpaikalla/työssäoppimisen yhteydessä. Moodlessa on mahdollista huomioida alakohtaisuus ja tutkintokohtaisuus erilaisten tehtävien ja oppimateriaalivalintojen kautta. Valinnaisista osaamistavoitteista tehdään yhden osaamispisteen laajuiset opetussuunnitelmat erillisille TO-korteille ja ne nimetään erikseen (esim. Puhumalla paras! Kokeellinen FyKe jne). 14 Sellaisiin osa-alueiden osiin, joihin ei ole osaamistavoitteita perustutkinnon perusteissa, laaditaan paikalliset osaamistavoitteet ja arvioinnin kohteet. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden TO-korteissa on osaamistavoitteiden lisäksi kuvattu osaamisen hankkimistavat ja –ympäristöt, vaihtoehtoiset tavat hankkia osaamista, oppimisen ja osaamisen arviointi, tutkinnon osan soveltuvuus osaksi teemoitettua yksilöllistä opintopolkua, tutkinnon osan tarjoamat mahdollisuudet integroinnille. Yhteisten tutkinnon osien TO-kortit linkitetään myös tutkinnoittain tehdyille verkkosivuille. 4.2.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Vapaasti valittavia tutkinnon osia voivat olla: Ammatilliset tutkinnon osat Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat Paikalliset tutkinnon osat (ns. keudalaiset tutkinnon osat) voivat sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat (näyttö) Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Yhteiset tutkinnon osat tai lukio-opinnot Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osaalueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Arviointiasteikko T1-K3. Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat opinnot Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat tai osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Arviointi voi olla hyväksytty/hylätty tai T1-K3. Numeerista arvosanaa suositellaan käytettäväksi, koska numeeriselle arvioinnille voi olla tarvetta myöhemmin. Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilölliset tutkinnon osat Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Arviointi voi olla hyväksytty/hylätty tai T1-K3. Numeerista arvosanaa suositellaan käytettäväksi, koska numeeriselle arvioinnille voi olla tarvetta myöhemmin. 15 4.2.4 Keudan ammattiopiston suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä sekä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Keudan ammattiopiston suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä sekä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista muodostuu kolmesta tasosta: 1. Osaamisen arviointisuunnitelman perusteet Keskeiset periaatteet ja kaikille yhteiset linjaukset koskien tutkinnon osien arviointia kuvataan kaikkia tutkintoja koskevassa ja ohjaavassa osaamisen arviointisuunnitelmassa. Arviointisuunnitelma löytyy Keudan www-sivuilta. Se on sijoitettu Opetussuunnitelma –osion pääsivulle otsikolla Arviointi sekä opetussuunnitelman yhteiseen osaan. 2. Tutkintokohtainen osaamisen arviointisuunnitelma Tutkintokohtainen osaamisen arviointisuunnitelma kuvaa, miten Keudan ammattiopiston osaamisen arviointisuunnitelman perusteet toteutuvat tutkintotasolla. Tutkintokohtainen osaamisen arviointisuunnitelma löytyy Keudan www-sivuilta. Se on sijoitettu opetussuunnitelma –osioon tutkintokohtaiselle sivulle ja löytyy otsikon ”Osaamisen arviointi ja näytöt” alta. Tutkintokohtaisen arviointisuunnitelman hyväksyy ammattiosaamisen toimikunta. Tutkintokohtainen osaamisen arviointisuunnitelma ottaa kantaa arviointiin ja näyttöihin. Arvioinnin osalta kerrotaan tiedottamisesta, arvosanan muodostumisesta ja antamisesta sekä arviointikeskusteluista tutkintotasolla. Näyttöjen osalta kerrotaan suunniteltu näyttöjen määrä ja niiden sijoittuminen aikaan. Samoin kerrotaan, miten näytöt dokumentoidaan tai miten arvosana kootaan, jos näyttö on annettu osissa/näytössä osoitetaan osaamista useammasta tutkinnon osasta. Myös muut tutkintokohtaiset huomionarvoiset asiat nostetaan esiin tutkintokohtaisessa arviointisuunnitelmassa. Yhteisten tutkinnon osien ja VALMAn arvioinnista kirjoitetaan erikseen Yhteisten tutkinnon osien ja vastaavasti Valman omilla sivuilla. 3. Tutkinnonosakohtainen suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Jokaisesta tutkinnon osasta on Keudan ammattiopiston opetussuunnitelmaan liittyen laadittu oma tutkinnonosa – korttinsa. Tutkinnonosa –korttiin on kopioitu tutkinnon perusteista ammattitaitovaatimukset, ja kortteihin on linkitetty arviointikohteita ja arviointikriteereitä kuvaava taulukko (asteikko T1-K3). Kortissa kuvataan lisäksi, miten opetus toteutetaan (oppimisympäristöt, menetelmät) ja miten oppiminen sekä osaaminen arvioidaan. Oppimisen arvioinnin osalta kortissa kuvataan palautteen antamista ja itsearviointia. Opetuksen ja arvioinnin ajoitus sisältyy tutkintokohtaiseen arviointisuunnitelmaan ja näkyy tutkintokohtaisella sivulla otsikon ”Tutkinnon suorittaminen Keudassa” alla. Jos tutkinnon osaan on ehdotettu integroitavaksi yhteisiä tutkinnon osia, katsotaan arviointi siltä osin suoraan yhteisten tutkinnon osien tutkinnon osa -korteista. Osaamisen arviointi painottuu ammatillisissa tutkinnon osissa näyttöihin. Suunnitelmassa kerrotaan näytön nimi (jos sellainen on, muuten tutkinnon osan nimi), näytön kesto (arvio päivissä, yhteen laskien), näyttöpaikka, arvioijat, mahdollinen muu osaamisen arviointi, arvosanan muodostuminen. Lisäksi kysytään esimerkkiä näytön kuvauksesta näyttötodistukseen. 16 Arviointimenetelmä valikoituu aina opiskelijakohtaisesti ja työpaikan/työtehtävien mukaan. Arviointimenetelmistä tiedotetaan muun arviointitiedottamisen yhteydessä ja niistä sovitaan opiskelijakohtaisesti oppimisen seurannan yhteydessä ja suunniteltaessa työssäoppimisjaksoa opiskelijakohtaisesti/ työpaikkakohtaisesti. Kaikkia arviointivaihtoehtoja ei siksi kuvata tutkinnon osa -kortissa erikseen. Työssäoppimisen (ja ammattiosaamien näyttöjen) sopimuksessa sovitaan eri osapuolten tehtävät, kuten ohjaus, oppimisen arviointi, osaamisen arviointi ja näyttöjen järjestäminen. Erityinen tuki ja mukautettu arviointi Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään ensisijaisesti siitä, että opiskelija suorittaa perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuina. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1- tason ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Mukauttamisen tarpeen toteaa yleensä opettaja omien havaintojensa perusteella. Erityisopetuksesta ja mukauttamisesta tehdään virallinen päätös. Päätöksen tekee apulaisrehtori. Päätöstä säilytetään Dynastyssa. Ennen mukauttamispäätöstä opiskelijan tulee toimittaa mahdolliset lausunnot ja muut tarpeelliset dokumentit. Tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, joista Keuda päättää itse. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet voidaan tehdä opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon osaan. Mukautettaessa opiskelijalle tulee aina tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy muun muassa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOJKS on tarkistettava säännöllisesti ja päivitettävä, jos havaitaan muutostarvetta. 4.2.5 Yhteinen opintotarjonta Keudan ammattiopiston yhteinen opintotarjonta löytyy Keudan verkkosivuilta. Yhteisesti tarjottavat tutkinnon osat ovat kaikille tutkinnoille samat. Alakohtaisuus huomioidaan käytännön toteutuksessa. Yhteinen tarjonta on sijoitettu opetussuunnitelmassa omalle sivulleen (keudalaiset tutkinnon osat). Tältä sivulta ne voidaan tarvittaessa linkittää tutkintokohtaisille pääsivuille. Tarjonnassa on erityisesti vapaasti valittavia tutkinnon osia, joita voi hyödyntää mm. teemoitettuihin opintopolkuihin. 5. Opetus 5.1 Opetusmuodot Keudan ammattiopiston fyysisen ja teknologisen oppilaitosympäristön muodostavat erilaiset opetustilat (luokat ja työsalit), kirjastot, mediateekit, koneet ja laitteet. Erilaisia oppimisympäristöjä rakennetaan tila- ja kalusteratkaisuilla, laite- ja ohjelmistovalinnoilla ja sosiaalista mediaa, oppimispelejä ja virtuaalisia ympäristöjä hyödyntämällä. Keudan ammattiopiston tarjoamassa verkkopohjaisessa opiskelussa oppimisalustana toimii mm. Moodle ja OFFICE365. Kun 17 oppimisympäristöissä hyödynnetään tietotekniikan käyttömahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumatta, myös mobiilisti, voidaan opetusta toteuttaa toiminnallisemmin, yksilöllisemmin ja monipuolisemmin. Tila- ja laitevalinnoilla vaikutetaan myös useamman ryhmän samanaikaisopetuksen toteuttamismahdollisuuksiin. Keudan ammattiopistossa panostetaan myös mentaaliseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön. Tällöin menetelmissä huomioidaan virallinen (formaali) ja epävirallinen (nonformaali) oppiminen, eli vapaa-ajalla, kotona ja muussa vuorovaikutuksessa hankittu osaaminen. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on yksi keskeisimpiä oppilaitoksen ulkopuolisia oppimisympäristöjä. Samoin hyödynnetään vertaisoppimista, sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä oppimisessa. Opetus perustuu tapauskohtaisesti myös projektioppimiseen ja käytössä on ilmiöpohjaisia- ja ongelmalähtöisiä menetelmiä. Harjoitusyritykset ja erilaiset tapahtumat tarjoavat yhden vaihtoehdon mentaaliseksi ja sosiaaliseksi oppimisympäristöksi. Eri oppiaineita yhdistetään työelämän kokonaisuuksiksi (integrointi), jotta ne vastaavat paremmin nykypäivän asettamiin haasteisiin. Tällöin opiskelusta tulee eräänlainen prosessi, jossa etsitään vastauksia reaalimaailman ongelmiin. Opettajat tekevät keskinäistä yhteistyötä, jotta tämä on mahdollista toteuttaa käytännössä. 5.2 Työssäoppiminen Työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa oppimista, joka järjestetään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Se on aina tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua. Opiskelija oppii työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja saa yleisiä valmiuksia työelämää varten. Työssäoppimista toteutetaan ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkissä jaksoissa. Näin opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Keudan ammattiopiston opetussuunnitelmissa työssäoppimisen määrä on vähintään 36 OSP/tutkinto. Työssäoppimisen jakso voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja on etukäteen sovittu. Keudalla on ohjeet kansainvälisestä työssäoppimisesta. Ohjeet ja sopimuslomakkeet ovat KeudaKermitissä. ja KeudaWikissä. Lomakkeet sisältävät sopimuksen ja toteutussuunnitelman. Keudan ammattiopistossa on opettajan vastuulla yhdessä opiskelijan kanssa järjestää työssäoppimispaikka. Oppilaitoksen tehtävänä on varmistaa, että työnantajalla on riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarkoituksenmukaista työvälineistöä sekä ammatillisesti ja koulutuksellisesti pätevää henkilökuntaa, jotta työpaikalla voidaan järjestää tutkinnon perusteiden mukaista koulutusta. Samoin selvitetään ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä, että työssäoppiminen ja työpaikalla tapahtuva ammattiosaamisen näyttö voidaan toteuttaa turvallisesti. Ennen työssäoppimisen alkua varmistetaan, että opiskelijalla on riittävät valmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla ja välitetään tieto opiskelijan valmiuksista työpaikalle (erityistä tukea tarvitsevien osalta tietoa annetaan ennalta sovitun mukaisessa laajuudessa). Työssäoppimisesta laaditaan aina kirjallinen sopimus Keudan ammattiopiston ja työnantajan kesken. Opiskelija ei tavallisesti ole työsopimussuhteessa työnantajaan, joten Keuda vastaa lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Opiskelijalla on oikeus korvaukseen 18 työssäoppimispaikalla sattuneesta tapaturmasta. Kaikista tapaturmista tulee välittömästi ilmoittaa oppilaitoksen johdolle. Keudan opiskelijoille on otettu myös vastuuvakuutus työssäoppimisajalle. 5.3 Opetuksen yksilöllistäminen 5.3.1 Yksilöllinen valinnaisuus Henkilökohtainen opetussuunnitelma auttaa jäsentämään, miten opiskelija voi valita yksilöllisesti erilaisia ammatillisia ja valinnaisia tutkinnon osia. Opiskelija voi valita tutkinnon osia toisesta ammatillisesta tutkinnosta ja/tai lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon tai halutessaan koko lukion oppimäärän. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä opintoja, jotka kerryttävät esimerkiksi työkykypassin suorituksia. Samoin voi osallistua kilpailutoimintaan, kokeilla yrittäjyyttä tai osallistua kansainväliseen yhteistyöhön, mikä antaa opiskeluun yksilöllistä väriä. Tällaisia eri vaihtoehtoja varten Keudassa on tarjolla erilaisia yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja: teemoitetut polut ja yhdistelmäpolut. 5.3.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta käynnistetään jo opiskelijan tulohaastattelussa. HOPS:n laatii ja toteutusta seuraa ryhmänohjaa yhdessä opiskelijan kanssa. HOPS perustuu aina opiskelijan omaan suunnitteluun ja opintoja koskeviin päätöksiin. Ohjauksella tuetaan päätöksentekoa sekä oman oppimistyylin ja oppimisen esteiden tunnistamista. Laadinnassa auttavat tilanteen mukaan muut kyseisen tutkinnon opettajat ja tarvittaessa opiskeluhuollon edustajat. HOPS kirjataan Keudan opiskelijahallintojärjestelmään (Winha). HOPS:aa päivitetään koko koulutuksen ajan ohjauskeskustelujen myötä. 5.3.3 Erityisopetus Keudan ammattiopistossa noudatetaan ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia ja periaatteita, joita on esitetty lainsäädännössä (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630 (20.3.2015/246) ja Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 6.11.1998/811 (26.3.2015/329)] Taustalla on ajatus inklusiivisesta koulutuksesta. Tämä tarkoittaa ammatillisen koulutuksen esteettömyyttä ja saavutettavuutta, kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaista osallisuutta koulutukseen ja opiskeluun sekä oikeutta tukipalveluihin. Koulutuksen järjestäjällä on velvoite järjestää palveluja tai ohjata sellaisten palveluiden piiriin, joita opiskelija tarvitsee. Keudan ammattiopistossa erityistä tukea tarvitsevien opetus ja ohjaus järjestetään pääsääntöisesti integroidusti samoissa opetusryhmissä muiden kanssa, tai suunnitellusti opintokohtaisissa pienryhmissä. Viimeisenä opiskeluvuotena pääpaino on opintojen ohella siirtymävaihesuunnittelussa, jonka kautta opiskelijaa tuetaan työllistymisessä tai jatko-opintoihin hakeutumisessa. Erityisopetuksesta tehdään aina virallinen päätös, samoin mukauttamisesta. Erityisopetuksen perusteena voi olla opiskelijan vamma, sairaus tai oppimisvaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriöt. Keudassa päätöksen erityisopetuksesta tekee apulaisrehtori. Päätös säilytetään Dynastyssa ja liitetään tiedoksi HOJKS-asiakirjaan. Ennen päätöksen tekemistä on kuultavaa opiskelijaa/tämän huoltajia. Kuulemista ei tarvita, jos aloite erityisopetuksesta tai mukauttamisesta tulee opiskelijalta itseltään/hänen huoltajaltaan. Päätöksen liittyvissä valmisteluissa ja käytäntöön panossa avustaa ERVA, eli yksikön erityisopetuksesta vastaava henkilö. Erityisopetus resursoidaan suunnitelmien mukaisesti ja resursointia seurataan projektinumerolla (Winharesurssit 19 ja Keudan kirjanpito). Keudan ammattiopiston erityisopetuksesta löytyy tietoa kattavammin Erityisopetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta. Erityisopetuksena annettavassa opetuksessa opiskelun ensisijaisena tavoitteena on perustutkinnon suorittaminen sellaisen tuen ja ohjauksen sekä erityisjärjestelyjen avulla, mikä on opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaista. Oppimisen tueksi valitaan eri menetelmiä, jotka tukevat opiskelijan oppimistyyliä. Myös soveltuvan arviointimenetelmän löytyminen on tärkeää. Esim. näytössä voidaan ottaa tueksi mm. opiskelijan tarvitsemat apuvälineet, tulkkaus, henkilökohtainen avustaja ja/tai tieto- ja viestintätekniset keinot. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään ensisijaisesti siitä, että opiskelija suorittaa perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuina. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1- tason ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Mukauttamisen tarpeen toteaa yleensä opettaja omien havaintojensa perusteella. Ennen mukauttamispäätöstä opiskelijan tulee toimittaa mahdolliset lausunnot ja muut tarpeelliset dokumentit. Tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, joista koulutuksen järjestäjä päättää. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet voidaan tehdä opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon osaan. Mukautettaessa opiskelijalle tulee aina tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy muun muassa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOJKS on tarkistettava säännöllisesti ja päivitettävä, jos havaitaan muutostarvetta. ERVAT (erityisopetuksesta vastaavat henkilöt) konsultoivat erityisopetuksen menetelmistä yksikössään, toimivat yksikkönsä henkilöstön tukena erityisopetuksen kysymyksissä ja tuottavat ohje- ja vinkkimateriaalia erityisopetuksen menetelmistä Keudassa. 5.3.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Kaikille ammatillista erityisopetusta saaville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS voidaan laatia, jos on tehty päätös opiskelijan erityisopetuksesta, samoin tavoitteiden ja arvioinnin mukauttamisesta. Keudassa päätöksen erityisopetuksesta tekee apulaisrehtori. Päätös säilytetään Dynastyssa ja liitetään tiedoksi HOJKSasiakirjaan. Ennen päätöksen tekemistä on kuultavaa opiskelijaa/tämän huoltajaa. Kuulemista ei tarvita, jos aloite erityisopetuksesta tai mukauttamisesta tulee opiskelijalta itseltään/hänen kotiväeltään. Keudassa HOJKS laaditaan opiskelijahallintojärjestelmä Winhaan sisältyvään HOJKS -liittymään. HOJKSista on käytävä ilmi tiedot suoritettavasta tutkinnosta, päätös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena, erityisopetuksen peruste, arvioitu suoritusaika, päätös mukauttamisesta sekä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Myös opintososiaaliset edut ja muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet kirjataan HOJKSiin. Suunnitelman laadintaan osallistuvat opiskelija, alaikäisen opiskelijan huoltaja, opettaja ja tarvittaessa muita yhteistyöverkoston jäseniä. Suunnitelman allekirjoittavat opettaja, opiskelija ja alle 18-vuotiaan huoltaja. Huoltajien allekirjoitus (alaikäiset opiskelijat) tarvitaan uudelleen, jos HOJKS -sopimusta muutetaan. 20 HOJKS -suunnitelmaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti (suositus lukukausien alkaessa). Arvioinnissa käydään läpi asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista sekä asetetaan tarvittaessa uusia tavoitteita. Arviointi ja seuranta kohdistuvat myös palvelu- ja tukitoimien toteutumiseen. Myös niiden vaikuttavuutta arvioidaan ja mahdolliset muutokset kirjataan HOJKS:aan. 5.3.5 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Perusteena osaamisen tunnustamiselle voi olla vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen. Tavoitteena on välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Keudassa varmistetaan, että hyväksiluettava osaaminen on opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista. Osa osaamisen tunnustamisista on lakisääteistä (esim. tietyt lukio-opinnot) tai perustuu osoitettuun ja dokumentoituun osaamiseen. Tällöin osaamisen tunnustaminen voidaan tehdä opintojen alussa automaattisemmin. Tarvittaessa oppilaitos toteaa osaamisen vastaavuuden erilaisin näytöin tai muun arvioinnin kannalta riittävän selvityksen perusteella. Silloin kyseessä on hankittu ja todennettava osaaminen, joka tunnustetaan esim. opiskelijan hakiessa osaamisen tunnustamista. Tavoitteena on, että opiskelijan kanssa selvitetään ja arvioidaan aiemmin hankittu osaaminen riittävän ajoissa ennen kyseisten opintojen alkua. 5.3.6 Kansainväliset opinnot Keudassa kansainvälistymiseen on monta väylää. Opintojen aikana perehdytään ja opiskellaan eri maiden kulttuureita: kieliä, käytöstapoja, elinolosuhteita, työkulttuuria ja ruokakulttuuria. Yksi mahdollisuus on toimia kv-tutorina Keudaan kansainväliselle työssäoppimisjaksolle tuleville ulkomaisille opiskelijoille, ja saada näin sekä kieliharjoittelua, organisointitaitoja että uusia ystäviä. On myös mahdollista itse hakeutua opiskelijavaihtoon, mikä tarkoittaa kansainvälistä opiskelu- ja työssäoppimisjaksoa Keudan kumppanimaassa- ja koulussa. Vaihdossa olevan opiskelijan matkaja majoituskuluja katetaan apurahalla, joita Keuda hakee aktiivisesti eri rahoituslähteistä. Apuna ja tukena toimivat Keudan yksiköissä kansainvälisten asioiden yhteyshenkilö ja ryhmän ohjaaja, sekä Keudan kansainvälisten asioiden koordinaattori ja assistentti. 21 22 6. Arviointi 6.1 Keudan osaamisen arviointiprosessi Keudan arviointiprosessi etenee seuraavasti: suunnittelu => tiedottaminen => osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen => oppimisen arviointi => arviointikeskustelut ja osaamisen arviointi => osaamisen arvioinnista päättäminen ja arvioinnin rekisteröinti => todistusten kirjoittaminen 6.2 Arvioinnin suunnittelussa huomioitavaa Arvioinnin tehtävät: opiskelun ohjaaminen kannustaminen itsearvioinnin kehittäminen tiedon antaminen osaamisesta perustutkinnon tai opetussuunnitelman ammattitaitovaatimusten/osaamistavoitteiden saavuttamisen varmistaminen Perustutkinto muodostuu tutkinnon osista. Ne ovat perustutkinnon pienimpiä yksiköitä, jotka näkyvät tutkintotodistuksessa. Tutkinnon osa voidaan opettaa pienemmissä osissa oppimisen helpottamiseksi. Pienempien osien arviointi on pääasiassa oppimisen arviointia: ei tarvita välttämättä numeerista arviointia, koska oppimisen arviointi ei vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan. Osaaminen arvioidaan oppimisen jälkeen mahdollisimman autenttisissa tilanteissa kokonaisuuksien hallintana. Osaaminen arvioidaan numeraalisesti ja arvosana (T1, H2, tai K3) näkyy tutkintotodistuksessa. Näkökulmia arviointiin: Ohjaava ja kannustava arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset ratkaisut mm. tavoitteiden asettamisessa, oppimisen etenemisessä ja oppimismenetelmissä. Arviointi perustuu yhteistyöhön (mm. opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja, muut opiskelijat) ja osapuolten väliseen vuorovaikutukseen. Ohjaava ja kannustava arviointi toteutetaan oppimisen aikana. Kriteeriperustainen arviointi Osaamista arvioidaan suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin/ osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Arviointikriteerit on määritelty kolmelle eri osaamisen tasolle (T1, H2, K3). Osaamista ei verrata muiden opiskelijoiden osaamiseen. Kriteeriperustaisessa arvioinnissa kerrotaan, mitä on osattava ja millä tasolla edellytetty osaaminen hallitaan. Itsearviointia kehittävä arviointi Opiskelijalle annetaan palautetta, mikä on tärkeää itsearviointitaitojen kehittymiselle. Konkreettinen palaute (mitä osaat, mitä pitää opetella lisää) auttaa opiskelijaa havainnoimaan ja tiedostamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa suhteessa tutkinnon perusteisiin. Palaute perustuu onnistuessaan jäsenneltyyn työtehtävään eli opiskelijan tulee tietää, miten työ tehdään, mihin kiinnitetään huomioita ja mitä arviointikriteerit käytännössä tarkoittavat. Tavoitteena on opiskelijan itseohjautuvuuden lisääntyminen opintojen edetessä, jolloin opettajan/työpaikkaohjaajan rooli muuttuu ajan myötä kohti motivoivaa ohjaajuutta, eräänlaista valmentajuutta. 6.3 Arvioinnista tiedottaminen Opintojen alkuvaiheessa selvitetään opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville tutkinnon kokonaisuus ja sen tuottama ammattitaito. Opintojen aikana tarkennetaan opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille opiskelijan arviointiin liittyviä asioita. Opintojen päättövaiheessa tiedotus suunnataan opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville sekä työnantajille, jatko-opintopaikoille ja muille sidosryhmille. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkeissä tiedotetaan huoltajille koko opiskeluajan, miten opiskelijan opinnot etenevät, ml. arviointi. Asianosaisille selvitettävät opiskelijan arvioinnin keskeiset periaatteet opintojen alkuvaiheessa ja aikana ovat: • arvioinnin tehtävät • arvioinnin kohteet • arvosanan muodostuminen • arvosana-asteikko ja vaatimustasot • arvosanan uusiminen/korottaminen • opintojen etenemisen edellyttämät opinnot • työssäoppimisen arviointi • arvioinnin oikaiseminen • aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ja arviointi • arvosanojen dokumentointi • opintosuoritusotteen ja tutkintotodistuksen sisältö 23 Tutkinnon osittain ja opintojen aikana tarkennettavat asiat ovat: • tutkinnon osien ja opintojaksojen tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit • arviointimenetelmät • arvosanan uusimisen ja korottamisen mahdollisuudet • opintojen etenemisen edellyttämät opinnot • työssäoppimisen arviointi • ammattiosaamisen näytön arviointi Opintojen loppuvaiheessa tiedotettavaa on: • tutkinnon osan arvosanan antaminen • ammattiosaamisen näyttöjen arvosanan antaminen ja sen merkitys päättötodistuksen arvosanoihin (tutkinnon osien arvioinnin toteuttamissuunnitelma) • päättötodistuksesta, näyttötodistuksesta ja tutkintotodistuksesta liitteineen Tiedottamisen välineitä on mm. • opetussuunnitelmat • opiskelijan opas • orientaatio- ja ohjaustunnit • verkkosivut • tutkinnon osan kuvaus • ohjauskeskustelut • tiedotustilaisuudet ja kotiväenillat 6.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Opiskelijalle annetaan suullista ja kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Oppimista arvioidaan jatkuvasti opetuksen aikana ja oppimisen arviointi on vuorovaikutteista. Sen pohjalta tehdään tarvittavat muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen yksilöllisesti. Oppimisen arvioinnissa opettaja tai työpaikkaohjaaja käyttää monipuolisia opiskelijaa aktivoivia menetelmiä, joiden avulla tuetaan, kannustetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelijan itsearvioinnin lisäksi myös muut opiskelijat voivat osallistua arviointiin. Oppimisen arviointiin ei tarvita numeerista arviointia. Oppimisen arviointi tehdään käyttäen suoritusmerkintä (S), koska oppimisen arviointi EI vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan. Osaamisen arviointi Ammatillinen osaaminen arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän tilanteissa kokonaisuuksien hallintana. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukainen osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteiden mukainen osaaminen arvioidaan tutkinnonosittain ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. 24 6.5 Opiskelijan arviointi 6.5.1 Arviointimenetelmät Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijoiden oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. Arviointimenetelmät tulee lisäksi valita siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Arviointimenetelmää valittaessa on sovittava, millä tavoin opiskelija voi parhaiten osoittaa osaamisensa, ja miten osaamisesta saadaan luotettavaa arviointitietoa. Samassakin ryhmässä opiskelevia tulee arvioida erilaisin menetelmin. Näin varmistetaan, että kaikki opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa. Arviointimenetelmän tulee olla sellainen, että kaikki arviointiin osallistuvat osaavat käyttää sitä ja tulkita sen tuottamaa arviointitietoa. 6.5.2 Arviointi opiskelun alkuvaiheessa Ryhmänohjaaja ja tiedottaa ja ohjaa osaamisen tunnustamisesta ja tunnistamisesta. Alkuvaiheen arvioinnissa painottuu osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opinto-ohjaaja ja/tai opettaja ja/tai ryhmänohjaaja valmistelee aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisen ennen ko. opintojen aloittamista tai ko. opinnon aikana opiskelijan esityksen pohjalta. Hyväksiluvun tekee oman vastuualueensa puitteissa opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja/tai opettaja. Tarvittaessa asiasta päättävät koulutuspäällikkö/apulaisrehtori. Tällainen todennettu ja dokumentoitu osaaminen liitetään tiedot opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Hyväksiluvussa noudatetaan asetuksissa ja määräyksissä annettuja ohjeita ja laajuuksia (L630/1998, 787/2014, 30 § ja A 811/1998, 12a § ja erillismääräyksen 11.11.2014 dno 93/011/2014). Osa osaamisen tunnustamisesta on osoitettava osaamisnäytöllä arvosanan saamiseksi. Tällaista osaamista voi olla esimerkiksi työssä hankittu osaaminen. Hyväksilukujen periaatteet muista tutkinnoista ja koulutuksista määritellään tarvittaessa tarkemmin tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. 6.5.3 Arviointi opintojen aikana Jatkuvan palautteen antaminen on tärkeää. Oppimisprosessin aikana kannustava ja ohjaava arviointi edellyttää myös sellaisten menetelmien käyttöä, jotka mahdollistavat oppimisen välittömän arvioinnin ja muun palautteen. Tällöin opiskelija pystyy arvioimaan omaa osaamistaan ja sitä, miten voisi parantaa suoritustaan. Arvosanan antamisessa pitää huomioida, että opintojen aikaiset tai ammattiosaamisen näyttöjen arviointitulokset ovat laadullisia, joten niitä ei voi mekaanisesti laskea yhteen eikä jakaa tai painottaa. Arvioinnin tulee myös perustua opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvän työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen arvioidaan osana koko tutkinnon osan arviointia. Se osa, mitä tutkinnon perusteissa ei vähintään ole määrätty arvioitavaksi ammattiosaamisen näytöllä, voidaan arvioida muulla osaamisen arvioinnilla, mutta tavoite olisi, että tutkinnon osa voitaisiin kokonaan arvioida näytössä. Sama koskee tilanteita, joissa koko tutkinnon osan osaamista ei voi näyttää työpaikalla. Koska opiskelijoiden lähtötilanne opintoihin voi olla erilainen, opiskelijan osaamisen arvioiminen ei riipu siitä, kuinka kauan häneltä menee tavoitteena olevan osaamisen saavuttamiseen. Jos opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista (esim. yo-tutkinto, toinen tutkinto, työ tms.), opiskelijalle mahdollistetaan nopeampi ammattiin valmistuminen. 25 Yhteisissä tutkinnon osissa arvioidaan erikseen tutkinnon osan osa-alueiden pakolliset ja valinnaiset osaamistavoitteet. Näin saaduista arvioinneista muodostetaan tutkinnon osan arvosana yhteistyössä opettaneiden opettajien kanssa. Myös opiskelijan itsearviointi huomioidaan. Arvosanaa ei lasketa mekaanisesti keskiarvona, vaan painotetaan ammattitaidon kannalta keskeistä osaamista ja osa-alueen painoarvoa tutkinnon osan kokonaislaajuudessa. Oppimisen ja osaamisen arvioinnista vastaavat ja arvosanoista päättävät opettajat. Tämä koskee sekä oppilaitoksissa tapahtuvaa opetusta että työssäoppimisjaksoja. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelijan arviointiin osallistuvat opiskelijat, tehtävään määritellyt opettajat ja/tai työpaikkaohjaajat. Opiskelijan arviointi on laadullista eli opiskelijan osaamista ei verrata toisten opiskelijoiden osaamiseen. Osaamisen arviointi on kriteeripohjaista ja osaamisperusteista, eli osaamista verrataan tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden pohjalta laadittuihin arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Osaamisen hankkimiseen käytetty aika, paikka tai tapa eivät ole tällöin merkitseviä. Arviointikriteerit pidetään samoina eri tilanteissa. Tämä korostuu erityisesti ammattiosaamisen näytöissä, joissa opiskelijat ovat hyvinkin erilaisissa työpaikoissa tekemässä erilaisia työtehtäviä. Myös arvosanan antotapaa varten on olemassa toimintaohje: opettajan on tiedotettava arvosanoista opiskelijalle välittömästi arvioinnin jälkeen. Arvosanat merkitään WinhaPro järjestelmään kahden viikon sisällä kunkin arvioitavan opinnon toteutuksen päättymisestä. Perustellusta syystä voi tästä aikarajasta poiketa sopimalla asiasta esimiehen kanssa. Opiskelija voi tarkastaa oman opintosuoritusrekisterinsä sisällön opiskelijaintrasta Winha Wille liittymän avulla. Huoltajilla on käytössään Winha Wilho. Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia, joten niissä noudatetaan samoja arvioinnin periaatteita kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa. Ammatillista osaamista arvioidaan mahdollisimman todellisissa työtilanteissa. Tällöin soveltuvia arviointimenetelmiä ovat opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan tekemä havainnointi. Osaamisen arvioinnissa opiskelijan itsearviointi on lähtökohta ja opiskelija tekee arvioinnin Innolink- tietojärjestelmään. Myös työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijaa Innolinkiin. Ammattiosaamisennäytön arvioinnin lisäksi Innolink-järjestelmän avulla tehdään kokonaisvaltaisempaa työssäoppimiseen arviointia. Mikäli havainnointi työsuorituksesta on vaikeaa, korostuvat lopputuotoksen arviointi ja arviointikeskustelu. Opiskelijan on myös tällöin pystyttävä arvioimaan työtään ja havainnollistamaan jollain tavoin tekemänsä ratkaisut. Ammatilliseen osaamiseen kuuluvan tiedollisen perustan tulee näkyä oppimisprosessissa ja osaamisen näytössä. Erillistä kirjallista näyttöä ei tällöin tarvita. Näyttötodistukseen tulevan tutkinnon osan arvosana muodostuu pelkän ammattiosaamisen näytön/näyttöjen perusteella. Muu arviointi Ammattiosaamisen näytön lisäksi tapahtuva muu luotettava arviointi voi perustua esim. projektitöihin, oppimistehtäviin, työpäiväkirjoihin, portfolioihin tai muihin kirjallisiin tehtäviin, joilla opiskelijan osaamista arvioidaan. Päättötodistukseen tulevan tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella arviointisuunnitelman mukaisesti. Mikäli osaaminen on mahdollista luotettavasti arvioida ammattiosaamisen näytöillä, muusta arvioinnista voidaan luopua. 26 Arvosanan uusiminen ja korottaminen Jos opiskelija ei ole saavuttanut opintojen etenemisen kannalta tärkeää osaamista, hänen pitää yhdessä opettajan kanssa pohtia seuraavia: • mitä osaan? • mitä minun vielä pitää oppia? • kuinka voisin sen oppia? Tämän jälkeen opiskelija tekee opettajan kanssa suunnitelman asettamiinsa tavoitteisiin pääsemiseksi. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus uusia ja korottaa saamaansa arvosanaa. Tämä koskee kaikkea arviointia eli aina, kun annetaan arvosana. Jos tutkinnon osan T1-tasolla ei vaadita jotakin osaamista, opiskelijan ei tarvitse uusia siihen liittyviä opintoja. Opiskelijalle tulee kuitenkin tehdä selväksi, että arvosanan puuttuminen saattaa vaikuttaa tutkinnon osan lopulliseen arvosanaan. Opintojen aikainen jatkuva arviointi antaa opiskelijalle mahdollisuuden näyttää osaamistaan monella eri tavalla, joten erillisiä uusinta/rästitilaisuuksia ei aina tarvita. 6.5.4 Arviointi opintojen loppuvaiheessa Tutkinnon osien arviointiin liittyvät toteuttamissuunnitelmat löytyvät Keudan verkkosivuilta TOkorteista ja tutkintojen pääsivuilta. Ne on laadittu jokaiseen tutkinnon osaan Keudan tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien pohjalta yhdessä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman kanssa. Niissä on tutkinnon osittain määritelty kaikki arvosanojen saamiseksi vaadittava osaaminen, eli ammattiosaamisen näyttö ja mahdollinen muu arviointi. Lisäksi niissä on päätetty, mikä on ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin suhde, kun opiskelijalle annetaan päättötodistukseen tutkinnon osan arvosana. Tutkinnon osien arviointi Tutkinnon osan arvosanaa annettaessa arvioidaan loppuvaiheen osaamista. Oppimisen aikaista arviointia ei käytetä, koska se on osa oppimisprosessia. Opiskelija oppii koko opintojensa ajan, eikä opintojen alkuvaiheen epäonnistuminen saa vaikuttaa lopulliseen arvosanaan, jos opiskelija on näyttänyt osaamisen parantumisen jatkon opinnoissa ja/tai ammattiosaamisen näytöissä. Arvioinnissa on huomattava, että kaikkea K3-tasolla edellytettävää osaamista (määrällistä tai/ja laadullista) ei vaadita T1-tasolla. Näin ollen tutkinnon osasta on annettava opiskelijalle arvosana aina, kun hän on saavuttanut vähintään T1-tasoisen osaamisen. Arvioinnin oikaiseminen Arviointiin tyytymättömän opiskelijan on hyvä ensin keskustella ja pyytää tarkennusta ja perusteluita arvioinnin suorittaneelta opettajalta ja/tai työpaikkaohjaajalta. Jos opiskelija kuitenkin on yhä tyytymätön arviointiin, hän voi toimia seuraavasti: • Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta/opettajilta tai rehtorilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja perusteet omalta kohdaltaan tietoonsa. 27 • Jos opiskelija on tyytymätön opettajien/rehtorin päätökseen, hän voi hakea tähän päätökseen kirjallisesti oikaisua Keudan Ammattiosaamisen toimikunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Tutkintotodistuksen kirjoittaminen Kun opiskelija on suorittanut näyttötodistuksen edellyttämät ammattiosaamisen näytöt sekä päättötodistuksen edellyttämät tutkinnon osat, hänelle annetaan tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta. Tutkintotodistus voidaan antaa myös opiskelijalle, jonka opinnoissa on noudatettu erityisiä opetusjärjestelyjä. Tutkintotodistus muodostuu kahdesta todistuksesta. Ammattiosaamisen näytöistä annetaan erillinen näyttötodistus, jonka allekirjoittaa Keudan Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtaja. Päättötodistus sisältää ammatillisten tutkinnon osien lisäksi myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosanat. Tutkintotodistuksen liitteinä ovat opiskelijahallintojärjestelmästä tulostetut tarkennetut tiedot opiskelijan opintosuorituksista ja ammattiosaamisen näytöistä. Opiskelijalle voidaan myös antaa kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa kuvataan tutkinnon tuottama osaaminen. Keudan ammattiopistossa toteutetaan yksilöllisiä teemoitettuja opintopolkuja, joiden suorittamisesta voidaan antaa erillinen epävirallinen liite. Erotodistus Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa kesken ammatillisen tutkinnon suorittamisen. Siihen merkitään suoritetut opinnot (tutkinnon osat) ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen. Suoritettujen ammattiosaamisennäyttöjen osalta erotodistuksen allekirjoittaa toimielimen puheenjohtaja. Erotodistuksen liitteinä ovat opiskelijahallinto -järjestelmästä tulostetut tarkennetut tiedot opiskelijan opintosuorituksista ja ammattiosaamisen näytöistä. Niiden avulla opiskelija voi osoittaa osallistumisensa niihin tutkinnon osiin, joista hän ei vielä ole saanut lopullista koko tutkinnon osan arvosanaa. 7. Opiskeluhuolto Keudan ammattiopistossa opiskeluhuollon avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä. Tavoitteena on, että Keudan ammattiopiston opiskelijat saavat opiskeluhuoltoon liittyviä palveluja siinä määrin, että oppiminen mahdollistuu eri elämäntilanteissa mahdollisimman joustavasti. Opiskeluhuollollisten toimenpiteiden avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ennalta ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Opiskeluhyvinvointia edistetään sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Painopisteenä pidämme ennaltaehkäisevää työtä. Opiskeluhyvinvoinnin palvelut sisältävät niin Keudan ammattiopiston kuin oppilaitosten sijaintikuntienkin palveluja (kuraattori- ja psykologipalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut). Keudan ammattiopiston opiskelijoilla on oikeus saada maksutta sellaiset opiskeluhyvinvoinnin palvelut, jotka koulutukseen osallistuminen 28 edellyttää. Keudan ammattiopistossa opiskeluhyvinvointia toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on opiskelijalle annettavaa tukea yhden tai useamman opiskeluhuoltohenkilöstöön kuuluvan henkilön avulla. Kun asian käsittelyyn tarvitaan useampia henkilöitä monialaisesta verkostosta, kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Keudan ammattiopiston monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän tehtävänä on vastata koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Tehtävänä on myös seurata opiskeluhuoltosuunnitelman ja opetussuunnitelman yhteisen osan laatimista ja päivittämistä. Ohjausryhmän jäsenet on nimetty seuraavista kunnista; Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen (kunnassa ei Keudan koulutusyksiköitä), Sipoo ja Tuusula. Lisäksi ohjausryhmän jäseniä ovat Keudan ammattiopiston johtoryhmän jäsenet. Keudan ammattiopiston opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa Keudan ammattiopiston monialainen opiskeluhuoltoryhmä (OHR). OHR:n jäseniä ovat opiskelija, kuraattori, apulaisrehtori, terveydenhoitaja, psykologi, erityisopetuksesta vastaava (ERVA) ja puheenjohtajana toimii opiskelija-asioiden päällikkö. Keudan ammattiopiston koulutusyksiköiden (10 kpl) opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen yksikkökohtainen hyvinvointiryhmä. Ryhmä ei käsittele yksittäisten opiskelijoiden asioita, jotka kuuluvat monialaisesille asiantuntijaryhmille. Yksikkökohtaista hyvinvointiryhmää johtaa koulutusyksikön apulaisrehtori. Ryhmät raportoivat Keudan ammattiopiston monialaiselle opiskeluhuoltoryhmälle. Koulutusyksiköt tekevät vuosittain omat toimintasuunnitelmansa yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisesta ja toiminnan arvioinnista. Yksikkökohtaisen hyvinvointiryhmän jäsenet ovat terveydenhoitaja, kuraattori , psykologi, opiskelija, ryhmänohjaaja/opettaja, opinto-ohjaaja, erityisopetuksesta vastaava (ERVA) ja puheenjohtajana toimii apulaisrehtori. Keudan ammattiopistolla on opiskeluhuoltosuunnitelma, jonka on hyväksynyt Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus. Suunnitelmasta löytyy arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi; yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa; toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelman liitteenä on mm. suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Opiskeluhuoltosuunnitelma löytyy Keudakermit.fi -opiskelijaintrasta. 29 7.1 Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden toteutumista valinnaisuuden, joustavuuden ja monimuotoisten opetusjärjestelyjen avulla. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena opinto-ohjauksessa ennen opintojen alkua on antaa realistista tietoa ammatillisen oppilaitoksen opinnoista ja ammattien vaatimuksista mahdollisille hakijoille, huoltajille ja lähettäville tahoille. Opiskelijavalintaa tekevien on hyvä saada opiskelun kannalta olennaista tietoa hakijoista opiskelijavalinnan ja opiskelun suunnittelun pohjaksi. Hakeutumisvaiheessa yhteistyötä tehdään huoltajien, peruskoulujen, lukioiden, työvoimahallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Kattavan tiedottamisen ja neuvonnan tavoitteena on ohjata nuoret sopivaan koulutukseen, ja samalla vähentää riskiä syrjäytyä. Henkilökunnan apuna tiedottamisessa ovat koulutetut opiskeijatuutorit. Opintojen alkaessa annettavan opinto-ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista ja tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPSin) laatimisessa. Ryhmänohjaaja keskustelee jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa opintojen aloitusvaiheessa. Keskustelussa laaditaan opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. Opiskelija sitoutetaan opiskeluun, kouluyhteisöön ja opiskeluryhmään hyvän oppimisilmapiirin luomiseksi. Tässä vaiheessa aloitetaan ammattiidentiteetin, itsetunnon ja oman kasvun ja kehityksen vahvistaminen työelämässä tapahtuvan jatkuvan oppimisen pohjaksi. Tällä ehkäistään mm. alkuvaiheen keskeyttämistä. Opintojen aikana annettavan opinto-ohjauksen tavoitteena on turvata opintojen sujuminen, tukea ja edistää henkilökohtaista kehitystä sekä vahvistaa ammatillista kasvua. Myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana tavoitteena on ohjata ja tukea opiskelijaa yksilölliset tarpeet ja edellytykset huomioiden. Opiskelijaa ohjataan suorittamaan opinnot henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti itseohjautuvuutta tukien. Ohjauksen ja tuen avulla ennaltaehkäistään opintojen viivästymistä tai keskeytymistä. Opiskelijat osallistuvat oppilaitoksen kehittämistyöhön ja heitä kuullaan opiskelijoita koskevissa asioissa. Opiskelijoille luodaan psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen, viihtyisä sekä terveellinen opiskeluympäristö. Opinto-ohjauksen tavoitteena on vahvistaa osaamista, tukea opintojen loppuunsaattamista sekä siirtymistä työelämään tai jatko-opintoihin. Opintojen loppuvaiheessa jatketaan ammattiidentiteetin, itsetunnon ja oman kasvun ja kehityksen vahvistaminen työelämässä tapahtuvan jatkuvan oppimisen pohjaksi Opintojen loppuvaiheessa huolehditaan uraohjauksen loppuunsaattamisesta. Jokainen opiskelija laatii itselleen jatkosuunnitelman työelämään tai jatkoopintoihin pääsemiseksi. Keudan ammattiopistolla on opinto-ohjaussuunnitelma. Suunnitelman tukena on käytetty Opetushallituksen antamia hyvän ohjauksen kriteereitä ammatilliseen koulutukseen. Ohjaussuunnitelma sisältää ohjauksen resursoinnin, henkilöstön pätevyyden, ohjauksen monipuolisuuden, opiskelijoiden aktiivisuuden ja osallisuuden kuvauksen. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan vastuullisuuden tukemista ja ohjauksen yhteistyön edelleen kehittämisen tarpeita. Tasaarvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma on Keudassa synkronoitu kehittämään ohjausta. Koulutuksen ensimmäinen puolivuotta ja nivelvaiheet ovat tärkeitä painopisteitä ohjauksen onnistumisessa ja siksi ne korostuvat myös suunnitelman sisällössä. Opinto-ohjaus koulutukseen ja tulevaisuuden 30 uravalintoihin ovat osa ohjaussuunnitelman kokonaisuutta. Opinto-ohjaussuunnitelma löytyy Keudakermit.fi -sivustolta, jossa tiedotetaan myös ohjauspalveluista kokonaisuutenaan. 7.2 Erityisopetus Erityisopetus on osa opetuksen toteuttamista ja erityisopetuksen asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa. Opiskelijalle tarjotaan tukea Keudan ammattiopiston erityisopetuksen toteuttamista koskevan suunnitelman mukaisesti (löytyy Keuda Wikistä), jotta opiskelut etenevät suunnitellusti. Keudassa on kaksi tuen tasoa: kaikille annettava tuki ja erityisopiskelijoille annettava tuki. Kaikille annettavaa tukea voidaan antaa myös erityistä tukea tarvitseville. Kaikille opiskelijoille annetaan oppimiseen tukea, jotta heitä voidaan auttaa henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa (seurataan HOPSia). Tukea ja ohjausta annetaan koko opiskeluajan puitteissa. Tuen antaminen ei ole päätösasia vaan osa jokaisen opettajan päivittäisiä tehtäviä. Oppimisen tuki toteutuu tekemällä käytännössä omaa opetustehtäväänsä niin hyvin ja monipuolisesti kuin osaa. Yksilöllisen tuen onnistumiseksi on suuri merkitys tuen tarpeen varhaisella tunnistamisella ja yksilöllisesti kohdennetuilla tehtävillä. Opiskelijalle, jolle opetuksen aikainen tuki tai tukiopetus ei riitä (esim. ollut pidemmällä sairauslomalla tai muusta syystä pidempään pois), oppiminen etenee hitaammin kuin muilla tai opinnot eivät etene (mutta HOJKS:in perusteita ei ole) voidaan kohdentaa suunnitellumpia ja dokumentoidumpia tukitoimia (säännöllistä tukiopetusta, tehdä räätälöity lukujärjestys, ottaa mukaan pienryhmään, samanaikaisopetusta, antaa lisäaikaa tehtäviin jne). Jokaisessa Keudan yksikössä on ERVA, jonka puoleen voi kääntyä, jos havaitsee opiskelijalla erityisen tuen tarvetta. ERVA toimii ryhmän-ohjaajien ja opettajien/ erityisopettajien tukena ohjaten ja neuvoen erityisopetukseen liittyvissä asioissa. ERVA avustaa erityisen tuen tarpeen tunnistamisessa ja erityisopetuspäätökseen liittyvissä valmisteluissa. ERVA osallistuu HOJKS:n laatimiseen. Hän koordinoi, seuraa ja arvioi HOJKS-prosessia. ERVA myös kehittää erityisopetuksen käytäntöjä yksikössään. ERVA suunnittelee yhteistyössä opiskelijan, huoltajan ja opettajan kanssa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukitoimia siirtymävaiheessa saadun informaation ja lähtötasotestien perusteella. Sen jälkeen hän seuraa ja arvioi opiskelijalle HOJKS:iin kirjattujen tukitoimien toteutumista. Tarvittaessa ERVA osallistuu opiskelijan opintojen mukautettujen tavoitteiden ja arviointikriteerien laadintaan yhdessä ryhmänohjaajan tai sen aineen opettajan kanssa, jossa erityistä tukea tarvitaan. Erityistä tukea annetaan HOJKS-sopimuksen mukaan koko sen ajan, kun sopimus on voimassa. Erityistä tukea annetaan kaikkeen opiskeluun liittyen (niin ammatilliset kuin yhteiset tutkinnon osat), jos sille on perusteet (ryhmän mukana, pienryhmässä, yksilöllisesti). Aloite erityiselle tuelle voi tulla opettajalta, nuorelta itseltään, huoltajalta tai opiskeluhuollon henkilöstöltä sekä testien tai nivelvaihetietojen perusteella. Kun tarve erityisopetukselle on havaittu, tehdään asiasta virallinen päätös. Ennen päätöstä asianosaisia on kuultava, ellei aloite ole tullut nuorelta itseltään tai hänen huoltajaltaan. Päätöksen jälkeen opettajat, ryhmänohjaajat, erityisopettajat ja opiskeluhuoltoryhmä suunnittelevat ja toimeenpanevat palvelu- ja tukitoimet. ERVA on keskeisessä roolissa HOJKSsopimusta tehtäessä nuoren ja kotiväen kanssa. 31 Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Erityisopiskelijoille annettavassa tuessa korostuu henkilökohtainen tuki, ohjaus ja monipuoliset opetusjärjestelyt. Tärkeitä ovat myös henkilökohtainen työjärjestys/lukujärjestys, opiskeluajan ja työpäivien pituuden yksilöllistäminen, opiskelun tavoitteiden ja arvioinnin toteuttamisen erityissuunnittelu, opiskelun tavoitteiden ja arvioinnin mukauttaminen (jos on voimassa oleva päätös), työvaltainen tutkinnon suorittaminen, ammattiosaamisen näytön erityisjärjestelyt (personoitu näyttö, lisäaikaa), ryhmäkohtaiset tukimuodot, yksilöllinen opetusmateriaali, monipuoliset testausmenetelmät, työssäoppimisen erityisjärjestelyt, työvaltainen tutkinnon ja/tai tutkinnon osan suorittaminen ja tuki siirtymävaiheessa työelämään. 7.3 Kuraattoripalvelut Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on olennainen osa kuraattori-työtä. Kuraattorityössä asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisätään heidän voimavarojaan ja etsitään myönteisiä ratkaisuja. Opiskelijan opiskelu- ja elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sekä yksilö-, perhe- että opiskeluyhteisön tasolla. Asiakastyössä ensimmäisenä tehtävänä on opiskelijan tilanteen kartoitus ja tuen tarpeen arviointi opiskelijan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Tavoitteena on opiskelijan ja perheen voimavarojen ja toisaalta heidän elämässään olevien riskitekijöiden sekä oppilaan tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen. Kartoitus ja arviointi tehdään yhteistyössä opiskelijan, perheen ja opettajan sekä tarvittaessa muun tukiverkoston, esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Yhteisesti sovitaan tavoitteista, toimintatavoista ja vastuunjaosta. Kuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijan oppimistavoitteiden saavuttamista opiskelijan HOPS:n mukaisissa opinnoissa. Alueellisen yhteistyön tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia, kehittää alueen palveluja sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat lastensuojelu, nuorisopsykiatria, muu sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, poliisi, seurakunta sekä kolmas sektori. Turvallisen arjen toteutumista ohjaavat osaltaan poissaoloihin, kiusaamis-, väkivalta-, päihde- ja kriisitilanteisiin laaditut toimintamallit. Kuraattori osallistuu niiden laadintaan, päivittämiseen ja käyttöön ottoon yksikössään. 7.4 Terveydenhoito Terveydenhoitaja osallistuu opiskelijoiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen asiantuntijana opiskeluhuollon toimintaan sekä oppilaitoksen sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin. Hän seuraa opiskelijoiden kasvua ja kehitystä sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Hän selvittelee opiskelijoiden kanssa heidän ongelmiaan, tukee opiskelijoita ja heidän vanhempiaan. Terveydenhoitaja vastaa opiskelijoiden vuosittaisista terveystarkastuksista yhteistyössä lääkärin kanssa. Opiskeluterveydenhuollossa tehdään opiskelijakohtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja ryhmänohjaajien kanssa, opiskelijoiden ohjaamisesta tarvittaessa lääkärin tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin sekä ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa. 32 Terveydenhoitajan tarkastus tehdään ensimmäisenä ja lääkärin tarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Tarkastuksessa on tavoitteena saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta. Terveyden edistämisen lisäksi tarkastusten tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat varhain. Erityisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi nuoren krooninen sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, kiusaaminen, oppimisvaikeudet, vanhempien sairaus, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, läheisväkivalta ja vaikeudet perheen tai nuoren toimeentulossa. Tuen järjestämisessä tehdään yhteistyötä muun opiskeluhuollon, opettajien ja hoitotahojen kanssa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on myös tärkeä tuki nuoren selviytymisessä. Yhteistyötä tehdään myös Keudan ammattiopiston eri yksiköiden välillä esim. opiskelijan siirtyessä yksiköstä toiseen. Opiskeluterveydenhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. 7.5 Psykologipalvelut Tällä hetkellä Keudan ammattiopistossa rakennetaan psykologin palveluja yhteistyössä kuntien kanssa. Tavoitteena on, että oppilaitoksessa työskentelevä psykologi tarkastelee ilmiöitä psykologian viitekehyksestä yksilön, perheen, ryhmän, yhteisön ja organisaation näkökulmista. Keudan ammattiopistossa psykologin tehtäviin sisältyy mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä oppimista ja opiskelua edistävää ja ongelmia ennalta ehkäisevää työtä. Lisäksi työhön sisältyy ratkaisujen etsiminen ja tukitoimien järjestäminen todettujen ongelmien hoitamiseksi tai korjaamiseksi. Psykologin työskentelyn tavoitteena on edistää opiskelijoiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden saavuttamista. Käytännössä psykologin tehtävänkuva muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu asiakastyötä, konsultaatiota, oppilaitoksen hyvinvoinnin edistämistä sekä yhteistyötä kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa. Psykologin yksilö- ja asiakastyö sisältää nuoren kehitykseen, oppimiseen tai opiskeluun liittyvien kysymysten selvittelyn ja arvioinnin. Tähän kuuluu opiskelijan psykologinen arviointi toimenpiteineen, joita ovat esimerkiksi neuvottelut oppilaitoksen henkilöstön ja vanhempien kanssa, psykologiset tutkimukset (ml. psykologiset testit) ja lausuntojen laatiminen, asiakastyöhön kuuluu myös opiskelijoiden yksilöllinen tuki ja ohjaus tunne-elämän kehitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä pulmissa. Psykologi tarjoaa konsultaatiota oppilaitoksen muulle henkilöstölle kuten rehtoreille, kuraattoreille, terveydenhoitajille ja opettajille sekä oppilaitoksen ulkopuolisille yhteistyötahoille. Psykologi osallistuu oman erityisalansa asiantuntijana hyvinvointi- ja opiskeluhuoltoryhmiin sekä muuhun moniammatilliseen opiskeluhuollon yhteistyöhön, joka koskee joko yksittäistä opiskelijaa, ryhmää tai koko oppilaitosyhteisöä. Psykologi osallistuu osaltaan yhteisön yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen ja seuraamiseen yhteisössä. Oppilaitoksen kriisityö edellyttää psykologista asiantuntijuutta ja osana työtään psykologi tarjoaa psykososiaalista tukea kouluyhteisölle, ryhmille ja opiskelijoille. Psykologi osallistuu opiskeluhuollon erilaisten toimintamallien (ku-ten opiskeluyhteisön turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat) kehittämiseen ja arviointiin sekä opetussuunnitelmatyöhön. Psykologi osallistuu 33 kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön kehittämiseen niin yksittäisten opiskelijoiden, ryhmän kuin oppilaitosyhteisön tasoilla. Psykologi tarjoaa tukea perheille nuoren kehitykseen, vanhemmuuteen tai perheen ongelmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tarpeen mukaan psykologi ohjaa opiskelijan tai perheen oppilaitoksen ulkopuolisen tuen piiriin sekä tekee yhteistyötä opiskelijaa tutkivien tai hoitavien tahojen kanssa. Psykologi tekee moniammatillista yhteistyötä niin oppilaitosyhteisön sisällä kuin oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa. 8. Opiskeluympäristö 8.1 Turvallisuus Lain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Lähtökohtaisesti turvallisuutta luo toimintaympäristö, johon opiskelijan ja henkilöstön jäsenten on mukava tulla, he kokevat olonsa turvalliseksi ja tuntevat kuuluvansa yhteisöön ilman tunnetta uhatuksi, kiusatuksi tai epätasa-arvoisesti kohdeltavaksi joutumisesta. Keudan ammattiopiston järjestyssäännöissä on annettu ohjeita päivittäisen työskentelyn eri tilanteita varten sekä määräyksiä, jotka koskevat tupakkatuotteita, päihteiden käyttöä ja huumeita. Järjestyssääntöjen lisäksi on annettu toimipaikkakohtaisia järjestysmääräyksiä. Myös asuntoloihin on laadittu tarkentavia ja täydentäviä järjestyssääntöjä. Keudaan on laadittu päihteettömyysohjelma ja pelastussuunnitelma, joita tarkennetaan ja päivitetään tarvittaessa. Jokaisella toimipaikalla on oma tarkennettu kriisitilanteiden toimintamallinsa. Toimipaikoissa toimii kriisiryhmät, jotka kokoontuvat tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Keudan kurinpito-ohjeessa on määritelty menettelytavat mm. opetusta häiritsevän opiskelijan suhteen tai tilanteisiin, joissa opiskelijan turvallisuus kärsii toisen opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi. Menettelytavoissa noudatetaan SORA-lainsäädäntöä. 8.2 Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu Syrjintä on kiellettyä sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tms. perusteella. Kiellettyä syrjintää on myös henkilön asettaminen sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan muun muassa opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä tai opintosuoritusten arvioinnissa. Sukupuoleen perustuva häirintä ja ahdistelu ovat kiellettyjä. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu määritellään yksipuoliseksi fyysiseksi tai sanalliseksi käyttäytymiseksi, joka on aina kohteelle vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa siitä opiskelijana ryhmänohjaajalle tai opiskelijahuoltohenkilöstölle. 34 Oppilaitoksen tulee eliminoida häirintä käytettävissään olevin keinoin. Oppilaitoksen menettely katsotaan syrjinnäksi, jos se laiminlyö tämän velvollisuutensa. Hyvitysvastuu kohdistuu oppilaitokseen tai opetusta järjestävään yhteisöön siinäkin tapauksessa, että häiritsijä on yksittäinen opettaja tai opiskelija. Oppisopimuskoulutuksessa olevaan henkilöön sovelletaan tietopuolisen opetuksen aikana toimipaikassa tapahtuvan syrjinnän kieltoja ja työpaikalla annettavan koulutuksen aikana työsyrjinnän kieltoja koskevia säännöksiä. Syrjintää epäilevällä on oikeus saada viipymättä kirjallinen selvitys oppilaitoksen menettelystä. Jos kyseessä on opiskelijavalinta, selvityksestä on käytävä ilmi valintakriteerit. Opintosuoritusten arviointia koskevasta selvityksestä on ilmettävä arvioinnin perusteet. Häirintää epäiltäessä oppilaitoksen tehtävä on antaa selvitys siitä, mihin toimiin on ryhdytty häirinnän poistamiseksi. 8.3 Kiusaamisen vastainen toiminta Kiusaamiseksi sanotaan vasta sellaista toimintaa, joka on toistuvaa ja tietoista pahan mielen aiheuttamista yhdelle ja samalle henkilölle. Kiusaamisen vastaisen suunnitelman on tarkoitus ohjata Keudan ammattiopiston oppilaitosten toimintaa kiusaamis- ja häirintätilanteisiin puuttumisessa. Yhteisellä suunnitelmalla halutaan taata opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja turvallinen työympäristö henkilökunnalle. Suunnitelman tavoitteena on ongelmatilanteiden asianmukainen käsittely kaikissa toimipaikoissa Jokainen opiskelija ja henkilökuntaan kuuluva on vastuussa omalla toiminnallaan ja esimerkillään oppilaitoksen turvallisuudesta ja hyvinvointia edistävästä oppimis- ja työilmapiiristä. Kiusaamisen vastainen toiminta prosessina: 35 8.4 Muu hyvinvointi Keuda tarjoaa opiskelijoilleen myös ravitsemis- ja asumispalveluita. Keudan toimipaikoissa opiskelijaravintoloiden toiminta on asiakaslähtöistä, taloudellista ja kokonaisvaltaista. Osa opiskelijaravintoloista toimii myös oppimisympäristöinä. Tarkoitus on tuottaa positiivinen elämys opiskelu- ja/tai työpäivän virkistykseksi. Ruokailutilanteissa huomioidaan hyvät käytöstavat, kansan ravitsemukselliset tavoitteet sekä erilaisiin ruokakulttuureihin tutustuminen. Keudalla on asuntolatoimintaa kahdessa yksiköissä. Asuntoloita varten on Keudan järjestyssääntöjen lisäksi omat toimintaohjeet ja järjestyssäännöt. Tarkempia tietoja voi kysyä suoraan asuntolapalveluita tarjoavista yksiköistä. Asuntolat ovat vain osin valvottuja, koska kyseessä ei ole sisäoppilaitos. Oppilaitoksen vastuuvakuutus ei kata asuntolassa vietettyä aikaa. Asuntopaikan saannissa ovat etusijalla pitkämatkalaiset ja hankalien kulkuyhteyksien päässä asuvat opiskelijat. Asuntolassa asuminen on maksullista ja edellyttää lupaa asuntolanhoitajalta. Koti- ja kouluyhteistyö Kodin ja oppilaitoksen välisellä yhteistyöllä vahvistetaan opiskelun edellytyksiä sekä edistetään opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Jos opiskelijan kieli- tai kulttuuritausta edellyttää tukitoimia, tai opiskelija muuten tarvitsee erityistä tukea esim. arjenhallinnassa tai opiskelussa, viedään koti-koulu -yhteistyötä eteenpäin moniammatillisten opiskelijahuoltoryhmien ohjauksella. Osa opiskelijoista on täyttänyt 18 vuotta/ täyttää opintojen edetessä 18 vuotta, mikä otetaan huomioon kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huolenpitoa tukea tarvitsevista opiskelijoista ei unohdeta, vaikka lähtökohtaisesti huomioidaan aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja vastuullisuuden kehittyminen. Ryhmänohjaaja on keskeinen yhdyshenkilö oppilaitoksen, opiskelijan ja hänen huoltajansa välillä. Yhteistyön muotoja ovat esim. kotiväenillat, huoltajien ja opettajien väliset keskustelut, HOPSpalaverit sekä erityisopiskelijoiden huoltajien kanssa pidettävät HOJKS-palaverit. Ryhmänohjaaja, apulaisrehtori/koulutuspäällikkö ja opiskeluhuollon henkilöstö vastaavat kaikkiin opiskelijan opiskeluun liittyviin kysymyksiin huoltajan niitä kysyessä ja ovat suoraan yhteydessä huoltajiin tilanteen sitä vaatiessa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmista ja opetuksen järjestämisestä kotiväenilloissa ja mm. www.keuda.fi sekä www.keudakermit.fi nettisivujen kautta. 8.5 Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta Ryhmäytyminen Ryhmäytymisen tarkoitus on saada opiskelijat kiinnittymään opiskeluryhmään ja sitä kautta vähentää koulutuksen keskeyttämistä. Tavoitteena on myös saada hyvin yhdessä toimivia ja oppivia ryhmiä. Keudassa järjestetään aloittaville ryhmille erilaisia ja eripituisia ryhmäytymispäiviä. Näitä päiviä järjestetään syksyisin uusille aloittaville ammattiopiston opiskelijoille ja tarvittaessa jo pidemmälle opinnoissaan edenneille, jotka tarvitsevat erityistä kannustusta opintojen eteenpäin viemiseksi. 36 Opiskelijakuntatoiminta Keudassa toimii Keudan ammattiopiston opiskelijakunta KUOMA. KUOMA muodostuu Keudan ammattiopiston eri yksiköiden opiskelijakunnista. Jokaisesta yksiköstä opiskelijat valitsevat edustajansa Kuoman hallitukseen. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa järjestämällä muun muassa harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Opiskelijakunta ottaa kantaa ammattiopiston opetuksen kehittämiseen, tekee ehdotuksia ja antaa lausuntoja mm. opetussuunnitelmista, opetusjärjestelyistä, oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja kirjastohankinnoista. Jokaisessa yksikössä toimivan hyvinvointiryhmän jäsenenä toimii opiskelijakunnan edustaja. 8.6 Kulttuuriperinnön ja arvopohjan vahvistaminen Keudan arvopohja toteutuu sen oman toiminnan kautta. Jokaiseen ammattialaan ja opintoon liittyvä arvopohja on esillä myös oppitunneilla. Luontevan ympäristön kulttuuriperinnön vahvistamiselle tarjoaa mm. taide- ja kulttuuriopinnot. Taide- ja kulttuuriopinnoissa sekä useissa valinnaisissa opinnoissa painotetaan Keski-Uudenmaan alueen sekä yksikön sijaintikunnan kulttuurista ja taloudellista omaleimaisuutta. Kulttuuriperintöä käsitellään myös rakennetun ympäristön ja luonnon, kirjoitetun ja puhutun kielen, tapojen sekä ajatus- ja käyttäytymismallien kautta ammattiopiston kaikissa opinnoissa. Se on osa oppilaitosten arkista toimintaa ja näkyy erilaisina teemapäivinä sekä eri vuodenaikoihin ja juhlapyhiin liittyvien perinteiden kautta. Paikalliseen kulttuuriperintöön tutustutaan ryhmäytymispäivän, erillisten opintokäyntien ja oppimistehtävien avulla. 37 LIITE 1: SORA-lainsäädäntö SORA-lainsäädäntö on lyhenne sanoista SOveltumattomuuden RAtkaisuja. Lainsäädännön tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Koulutuksen järjestäjällä on lain myötä mahdollisuus puuttua soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Lainsäädännöllä edistetään potilas- ja asiakasturvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Säädöksissä turvataan myös opiskelijan oikeusturva. SORA-lainsäädäntöön liittyvät rajoitukset otetaan huomioon tiedottamisessa jo markkinointi- ja hakeutumisvaiheessa, jota opiskelija välttyy virheellisiltä opiskelupaikkavalinnoilta. Keudassa on erillinen SORA-ohjeistus ja tiedottamiseen liittyviä käytäntöjä, joissa huomioidaan: • toimintatavat, miten tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä tiedotetaan opiskelijoiksi hakeutuville (L 951/2011, 27 a §) • periaatteet, miten koulutuksen järjestäjä toimii opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskeluoikeuteen liittyvää tiedonsaantia ja opiskeluoikeuden palauttamista koskevissa asioissa (L951/2011, 32 §, 32 a § ja 32 b §) valtioneuvoston asetuksen (1032/2011) mukaisten koulutusalojen ja tutkintojen erityispiirteet huomioon ottaen, ja miten se ohjeistaa opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättävän koulutuksen järjestäjän asettaman toimielimen toimintaa ja päätöksentekoa sekä mahdollisesti muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tehtävää toimielinyhteistyötä (L 951/2011, 35 a §) • toimintatavat, miten tiedotetaan opiskelijaksi hakeutuville koulutusaloista ja tutkinnoista, joissa voidaan edellyttää rikosrekisteriotteen pyytämistä (L951/2011, 32 a § 4 mom) sekä ohjeet, miten ja milloin opiskelija toimittaa rikosrekisteriotteen koulutuksen järjestäjälle nähtäväksi (L955/2011, 6 §) • toimintatavat, miten ja milloin tiedotetaan opiskelijoille muutoksenhaun tekemisestä opiskelijan oikeusturvalautakuntaan (L 956/2011) opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista koskevissa asioissa valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011, 16 §) määriteltyjen koulutusalojen tutkinnoissa SORA -säännöksiä sovelletaan vasta viimeisenä keinona erityisen vakavissa tilanteissa. kun muut keinot eivät enää riitä. Soveltamisala on suppea ja rajattu. SORA -määräykset koskevat vain SORA -aloja ja tiettyjä SORA -tutkintoja. SORA-lainsäädäntö koskee tutkintokohtaisia terveydentilavaatimuksia ammatillisessa koulutuksessa, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Keudan yhtymähallituksen päätöksellä ammattiosaamisen toimikunta vastaa SORA -toimielimen roolissa opiskeluoikeuteen, määräaikaiseen erottamisen ja asuntolasta erottamiseen liittyvistä asioista. Päätökset oppilaitoksesta erottamisesta määräajaksi tai asuntolasta erottamisesta koskevat kaikkia Keudan opiskelijoita. Sen sijaan menettelyt, jotka liittyvät opiskelusta pidättämiseen ja opiskeluoikeuden peruuttamiseen tai palauttamiseen, koskevat vain osaa tutkinnoista (ns. SORA-alat ja SORA -tutkinnot). Opiskelijaksi ei voida SORA-määräysten perusteella ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykene opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen SILLOIN KUN opintoihin liittyy vaatimuksia, jotka koskevat alaikäisen turvallisuutta potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenneturvallisuutta. 38 Opiskelijan opiskelijaksi ottaminen on perusteltua hylätä, jos - opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia ei voida täyttää - estettä ei voida poistaa kohtuullisin keinoin - hakeutumisvaiheen epäselvyyksiä epäillään (aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ns. SORA-tutkinnoissa) Terveyden/toimintakyvyn vaatimustaso ratkaistaan ainoastaan opintoihin ja työhön liittyvien käytännön tehtävien turvallisen suorittamisen näkökulmasta. Soveltumattomuuden syitä tai turvallisuutta alentavia tekijöitä ovat ALASTA RIIPPUEN mm.: - toimintakyvyn alentuma huumaus- ja päihdeaineiden vakavan väärinkäytön seurauksena - psyykkiset sairaudet - fyysiset sairaudet - veriteitse tarttuva sairaus Keudan ammattiopistossa on erillinen SORA-toimintaohje, josta voi lukea lisää tietoa. 39
© Copyright 2024