Opetussuunnitelman yhteinen osa

Keudan ammattiopisto
OPETUSSUUNNITELMAN
YHTEINEN OSA
Hyväksytty yhtymähallituksessa 19.8.2015
Sisällysluettelo
1. Johdanto.................................................................................................................................................... 4
2. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda) koulutuksen järjestäjänä .......................... 5
2.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet ....................................................................................................... 6
2.2 Osaava henkilöstö ............................................................................................................................. 7
3. Koulutuksen järjestäminen.................................................................................................................... 8
3.1 Ammatillinen peruskoulutus ........................................................................................................... 8
3.2 Muu koulutus ...................................................................................................................................... 8
3.3 Yksilölliset valinnan mahdollisuudet ............................................................................................ 8
3.4 Yhteistyö ja opintojen tarjonta eri koulutuksen järjestäjien kanssa .................................. 10
3.5 Opetustoiminnan ja –ympäristön itsearviointi ......................................................................... 10
4. Opetussuunnitelmat .............................................................................................................................. 11
4.1 Opetussuunnitelman laadinta....................................................................................................... 11
4.2 Tutkintokohtainen opetussuunnitelma ...................................................................................... 12
4.2.1 Ammatillisten tutkinnon osien opetussuunnitelma......................................................... 13
4.2.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat ........................................................................................ 15
4.2.4 Keudan ammattiopiston suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja
osaamisen arviointimenetelmistä sekä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen
toteuttamisesta ja arvioinnista ........................................................................................................ 16
4.2.5 Yhteinen opintotarjonta .......................................................................................................... 17
5. Opetus ....................................................................................................................................................... 17
5.1 Opetusmuodot .................................................................................................................................. 17
5.2 Työssäoppiminen ............................................................................................................................ 18
5.3 Opetuksen yksilöllistäminen......................................................................................................... 19
5.3.1 Yksilöllinen valinnaisuus ........................................................................................................ 19
5.3.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) .............................................................. 19
5.3.3 Erityisopetus .............................................................................................................................. 19
5.3.5 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ......................... 21
5.3.6 Kansainväliset opinnot ........................................................................................................... 21
6. Arviointi .................................................................................................................................................... 22
6.1 Keudan osaamisen arviointiprosessi ......................................................................................... 22
6.2 Arvioinnin suunnittelussa huomioitavaa................................................................................... 22
6.3 Arvioinnista tiedottaminen ............................................................................................................ 23
6.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi ............................................................................................... 24
6.5 Opiskelijan arviointi ........................................................................................................................ 25
6.5.1 Arviointimenetelmät ................................................................................................................. 25
6.5.2 Arviointi opiskelun alkuvaiheessa ....................................................................................... 25
6.5.3 Arviointi opintojen aikana ...................................................................................................... 25
6.5.4 Arviointi opintojen loppuvaiheessa ..................................................................................... 27
7. Opiskeluhuolto........................................................................................................................................ 28
7.1 Opinto-ohjaus ................................................................................................................................... 30
7.2 Erityisopetus ..................................................................................................................................... 31
7.3 Kuraattoripalvelut ............................................................................................................................ 32
7.4 Terveydenhoito ................................................................................................................................. 32
7.5 Psykologipalvelut ............................................................................................................................ 33
8. Opiskeluympäristö ................................................................................................................................. 34
8.1 Turvallisuus ....................................................................................................................................... 34
8.2 Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu ........................................ 34
8.3 Kiusaamisen vastainen toiminta .................................................................................................. 35
8.4 Muu hyvinvointi ................................................................................................................................ 36
8.5 Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta ........................................................................................... 36
8.6 Kulttuuriperinnön ja arvopohjan vahvistaminen ..................................................................... 37
1. Johdanto
Työelämän taitajia ja aktiivisia, hyvinvoivia kansalaisia. Laadukasta opetusta ja tavoitteellista
toimintaa. Miten Keuda vastaa näihin haasteisiin?
Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan Keudan ammattiopiston, toimintaperiaatteita ja
tapoja järjestää koulutusta. Koulutustarjonta kattaa kaikki eri koulutusalat, joita ammatillisella
toisella asteella on Suomessa kahdeksan. Se tarjoaa opiskelijoille laajat mahdollisuudet ja
yksilöllisen opiskeluohjelman. Jokaista tutkintoa ja tutkinnon osaa varten on laadittu
tutkinnonosakortit (opetussuunnitelma = OPS), joihin sisältyy tutkinnon osien arviointi- ja
näyttösuunnitelma. Tutkinnonosakortit löytyvät Keudan verkkosivuilta.
Opetussuunnitelman yhteinen osa on tarkoitettu tiedon lähteeksi henkilökunnalle,
luottamushenkilöille, työelämän edustajille, opiskelijoille ja heidän huoltajilleen.
Opetussuunnitelman yhteiseen osaan on koottu keskeisimpien suunnitelmien ja toimintatapojen
pääkohdat. Opetussuunnitelman yhteisellä osalla pyritään ohjaamaan sitä, mihin suuntaan
opetusta halutaan kehittää.
Lisää tietoa aihepiireistä löytyy Keudan verkkosivuilta www.keuda.fi
sekä tietysti opiskelijoiden sivuilta osoitteesta www.keudakermit.fi.
Ja aina voi ottaa yhteyttä Keudan henkilöstöön.
4
2. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda) koulutuksen
järjestäjänä
Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän,
Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Keudan ammattiopisto ja Keudan
aikuisopisto toimivat enimmäkseen yhteisissä koulutusyksiköissä, joita on yhteensä 11
Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tuusulassa sekä Helsingin
Pasilassa. Keudan oppisopimuskeskus sijaitsee Keravalla ja tekee laajaa yhteistyötä työnantajien
ja koulutuksenjärjestäjien kanssa koko Etelä-Suomen alueella.
Toiminta-ajatus
Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja
työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.
Visio
Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä
ammatillista huippuosaamista.
Keuda – työelämän taitaja!
Keudan arvokeskustelu käytiin vuoden 2008 keväällä. Arvokartoitukseen osallistui koko
henkilökunta sekä opiskelijat. Arvoprosessin tuloksena syntyneet arvot ovat:
Arvostamme ammattitaitoa
Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen
Toimimme vastuullisesti
Uudistumme yhteistyössä
Keudan strategiset päämäärät
Keudan strategiset tavoitteet ohjaavat opetussuunnitelmatyötä. Voimassa oleva Keudan strategia
ja sen päämäärät ovat luettavissa Keudan verkkosivuilla www.keuda.fi.
Keudan ammattiopiston pedagoginen ohjelma
Keudan strategian päämäärät luovat pohjan Keudan ammattiopiston pedagogiselle ohjelmalle.
Voimassa oleva pedagoginen ohjelma on luettavissa Keudan verkkosivuilla osoitteessa
www.keuda.fi, Nuorten koulutus- otsikon takaa.
Kun uutta pedagogista ohjelmaa laaditaan, peilataan tavoitteita myös koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelmaan. Keskeisen tietolähteen tarjoaa niin ikään oman toiminnan arviointi. Kun
toiminnan ja kehittämisen painopisteitä valitaan, hyödynnetään johdon katselmusten perusteella
asetettavia tavoitteita ja sisäisessä arvioinnissa saatua palautetta. Valittujen toimenpiteiden
onnistumista seurataan jatkuvasti monin eri tavoin ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan kuinka hyvin
ne edistävät pedagogiseen ohjelmaan kirjattuja tavoitteita. Toiminnan kehittämisessä
hyödynnetään myös kansallisen laatupalkintokilpailun arviointia sekä Kansallisen koulutuksen
arviointikeskuksen (KARVI) arviointia.
5
Opetushenkilöstölle järjestetään koulutusta ja ohjausta, joilla monipuolistetaan, laajennetaan ja
syvennetään opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogista osaamista. Ryhmänohjaajataitoja ja
verkkopedagogisia valmiuksia vahvistetaan ja toimialakohtaista opettajien yhteistyötä kehitetään.
Tärkeä rooli tässä työssä on yhteisöllisyyttä vahvistavalla Pedagogisella valmennusohjelmalla.
Uusi pedagoginen valmennusohjelma suunnitellaan strategiakausittain. Pedagogiseen ohjelmaan
liittyen päivitetään toimenpideohjelma lukuvuosittain.
2.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet
Ihmiskäsitys
Ihminen on kokonaisvaltainen ja oman elämänsä räätäli. Kasvatuksessa ja opetuksessa
korostamme sosiaalisuutta, suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista.
Erilaisten oppijoiden kokemukset ja opiskelutyylit otetaan huomioon opintojen aikana. Pidämme
tärkeänä opiskelijoidemme ja henkilökunnan yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Tuemme keudalaisia
heidän henkisessä kasvussaan ja persoonallisuuden kehittymisessä. Keudan kasvatuksellisena
tavoitteena on omaan elämäänsä tyytyväinen ja yhteiskunnassa rakentavasti toimiva yksilö. Näin
ennaltaehkäisemme syrjäytymistä yhteiskunnasta ja työelämästä. Ihmiskäsityksemme mukaan
elinikäinen oppiminen on osa ammattisivistystä, johon kuuluvat omista velvollisuuksistaan
huolehtiminen sekä yhteistyökykyisyys. Näemme oppijan aktiivisena toimijana, joka haluaa oppia
ja kehittyä.
Tietokäsitys
Elämme alati muuttuvan ja uusiutuvan tiedon maailmassa. Uutta tietoa täytyy etsiä eri kanavia
hyödyntäen. Opiskelijan on siksi opittava suhtautumaan tietoon ja sen paikkansa pitävyyteen
kriittisesti. Opiskelijan muistista löytyy jo opiskelujen alkumetreillä jotain aiemmin hankittua tietoa,
joka säilyy muistissa osana jotakin isompaa kokonaisuutta. Tämä voi olla kokemuksen ja ajattelun
kautta syntynyttä tietoa.
Opiskelun edetessä tapahtuva ajattelu ja karttuva kokemus luovat uutta tietoa. Uusi tieto liitetään
aikaisempiin tieto-rakenteisiin. Näin syntyvää uutta tietoa käytetään hyödyksi ammatillisissa
tehtävissä, joita ollaan opiskelemassa. Osa tiedoista jää pysyväksi ammatilliseksi osaamiseksi.
Osa tiedosta on nopeammin muuttuvaa ja tarvitsee jatkuvaa päivitystä.
Tietopohja toimii ajattelun ja toiminnan välineenä ja mahdollistaa uuden oppimisen ja kehittymisen
läpi elämän. Opiskelijoiden elinympäristössä on useita tiedon lähteitä (työpaikat, koti, kaverit,
media jne). Oppilaitoksissa pystytään välittämään opiskelijalle vain osa kaikesta opiskelijaa
ympäröivästä tiedosta.
Keudan tehtävä koulutuksen järjestäjänä on keskittyä ammatillisen kasvun kannalta oleelliseen
tietoon, valita eri tutkinnoissa opiskeltavat sisällöt ja määritellä tutkinnon tason edellyttämä tieto.
Määrittelyssä korostuu yksilöllisyys ja aiemmin hankittu osaaminen, osaamisperustaisuus. Niiden
perusteella valikoituvat myös erilaiset yksilölliset tavoitteet ja monipuoliset arviointimenetelmät.
Oppimiskäsitys
Viime kädessä opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan. Opiskelija kokee asetetut tavoitteet
ponnistelemisen arvoisilta ja hän hyväksyy ne. Me Keudassa tarjoamme positiivisen ja oppimiseen
motivoivan ilmapiirin, jossa opiskelija kokee iloa, turvallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Ohjaamme ja tuemme oppimista.
6
Koska opiskelija yhdistää uutta tietoa omaan aiempaan tietoonsa, otamme Keudassa huomioon
opiskelijan iän, koulutus- ja kokemuspohjan, kulttuurisen taustan ym. Yhtä tärkeää on huomioida
tiedon tarpeellisuus opintojen eri vaiheissa. Siksi opettelemme itsearviointia ja oppimistaitoja
yhdessä ja rohkaisemme jatkuvaan oppimiseen yhdessä tekemällä. Yhdessä tekemisen erilaisia
muotoja erilaisissa ympäristöissä ovat esimerkiksi tiimityöskentelytaidot, projektityöskentelytaidot ja
-oppimismenetelmät, erilaisissa verkostoissa toimiminen ja työskentely niissä (myös virtuaalisesti).
Yhteiset oppimiskokemukset ja opiskelu aidossa työympäristössä edistävät tehokkaasti oppimista.
Näin voimme vaihtaa keskenämme tietoa kokemuksistamme ja vertailla tietoja vuorovaikutuksessa
opiskelijoiden kanssa.
Käsitys työstä ja ammattitaidosta
Koulutuksen myötä opiskelija havaitsee, miten yksittäiset työtehtävät liittyvät suurempaan
kokonaisuuteen. Työn kokonaisuuden hahmottaminen lisää työn arvostusta. Työ on inhimillisen
hyvinvoinnin perusta. Se on tärkeä osa yhteiskuntaa ja elämää koko maailmassa. Yhteiskunta ja
työelämä muuttuvat. Teknologia, väestö ja työvoima kehittyvät. Elinkeinorakenne muuttuu.
Arvomaailma muuttuu kansainvälistymisen ja ympäristökysymysten myötä. Kaiken tämän
muutoksen seurauksena käsitys työstä muokkautuu. Koulutuksen järjestäjänä Keuda on omalta
osaltaan vastuussa siitä, miten käsitys työstä ja ammattitaidosta rakentuu opintojen aikana.
Tasapainon löytäminen työn ja muun elämän välillä on tärkeää, jotta työssäkäyvät pysyvät työ- ja
toimintakykyisenä ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Halu kehittää omaa työtään ja itseään vaikuttaa
ratkaisevasti työssä menestymiseen ja viihtymiseen. Vaihtoehtoja työn tekemiseen on monia.
Hyvään ammattitaitoon kuuluu kädentaidot ja muut alakohtaiset ydintaidot, eettiset periaatteet sekä
kyky soveltaa niitä käytännön tilanteissa. Keudalaisten on varmistettava, että kaikille aloille
yhteisten painotusten merkitys ymmärretään. Painotukset ovat kansainvälisyys, kestävä kehitys,
teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen, yrittäjyys, laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta,
kuluttajaosaaminen, työsuojelusta, ihmisen hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen.
2.2 Osaava henkilöstö
Laadukkaan opetuksen ja tuloksellisen toiminnan taustalla on osaava ja hyvinvoiva henkilökunta.
Systemaattinen osaamisen kehittäminen on tärkeää Keudan henkilöstön ammattitaidon ja Keudan
strategian mukaisen toiminnan varmistamiseksi. Keudan koko henkilöstön osaamisen kehittäminen
perustuu vuosittaiseen henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelmaan sekä vuosittaisen
kehityskeskustelun osana laadittavaan henkilö-kohtaiseen kehittymissuunnitelmaan. Osaamisen
kehittämisen perustana on organisaation ja yksilön osaamistarpeiden yhteensovittaminen.
Henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmiä ovat mm. perehdyttäminen, opettajien ja muun
henkilöstön työelämäjaksot, työkierto, koulutustilaisuudet ja kehittämisprojekteihin osallistuminen.
Keudan ammattiopistossa käytetään kehittämisen välineenä Pedagogista valmennusohjelmaa,
joka toteutetaan ohjelmakausittain. Pedagoginen valmennusohjelma rakentuu voimassa olevan
pedagogisen ohjelman pohjalle ja kehittämiskohteet johdetaan sen linjauksista.
Valmennusohjelman puitteissa ylläpidetään ja kehitetään opetushenkilöstön osaamista
yhteisöllisesti pedagogisissa kehittämistiimeissä. Kehittämistiimit ovat ala- ja tutkintokohtaisia.
Jokaiselle kehittämistiimille on määritetty vastuulliset esimiehet ja tiiminvetäjä, joka koordinoi
ryhmän toimintaa. Tavoitteena on nostaa opetuksen tasoa ja yhtenäistää arviointia, kun pohditaan
pedagogiikkaan liittyviä kysymyksiä yhdessä alan opettajien kesken.
7
3. Koulutuksen järjestäminen
3.1 Ammatillinen peruskoulutus
Keudan järjestää koulutusta kaikilla eri koulutusaloilla, joita on kaikkiaan kahdeksan. Keudan
ammattiopistossa koulutusalat on jaettu kolmeen erilliseen toimialaan, joita ovat Tuotanto ja
tekniikka, Hyvinvointiala ja valmentava koulutus sekä Palvelu ja luonnonvara-ala. Koulutusta
annetaan oppilaitosmuotoisesti, työpaikalla tapahtuvan oppimisena ja yhteistyössä
oppisopimuskoulutuksen kanssa.
3.2 Muu koulutus
Tutkintoon johtamattomana koulutuksena Keudan ammattiopisto järjestää Ammatilliseen
peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA). Koulutus on laajuudeltaan 60
osaamispistettä ja kestää yhden lukuvuoden. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia
ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa eri ikäisten opiskelijoiden
edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen aikana on opiskelijalla mahdollisuus
valmentautua oppisopimuskoulutukseen.
Keudan ammattiopistossa eri toimipaikoissa VALMA –koulutuksen opiskelija voi painottaa
opintojaan opiskeluvalmiuksien vahvistamiseen ja perusopetuksen oppimäärän arvosanoja
korottamiseen, arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen tai kotoutumisen ja suomen kielen
osaamisen vahvistamiseen. Yhdistävänä tekijänä eri tavoin painottuville opintopoluille on
mahdollisuus tutustua käytännönläheisesti ammatillisen koulutuksen eri vaihtoehtoihin,
valmentautumisen työssäoppimiseen sekä valinnaisuus yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti.
3.3 Yksilölliset valinnan mahdollisuudet
Yksilöllisesti räätälöidyissä poluissa voidaan mahdollisuuksien mukaan suunnitella oma aikataulu
ja oma profiili tutkinnon suorittamiseen. Tämä tarkoittaa, että opiskelija suorittaa tutkintoa hieman
eri tahtiin kuin muu ryhmä. Syynä voi olla vaikka työssäoppimisen määrä tai kansainväliset
vaihdot. Oma profiili tarkoittaa, että tutkintoon valitaan sellaisia tutkinnon osia tai työtapoja, joita
muut eivät valitse. Nämä tutkinnon osat voi suorittaa esim. toisessa oppilaitoksessa, ulkomaisessa
oppilaitoksessa tai vaikka työssäoppien. Yksilöllisesti räätälöidyistä poluista ei tule erillistä
todistuksen liitettä, vaan suoritetut tutkinnon osat näkyvät tavanomaiseen tapaan todistuksissa.
Joissain tapauksissa opiskelijalle laaditaan HOJKS.
Keudan ammattiopistossa opiskelijan on mahdollista rakentaa omanlaisensa opintopolku. Tarjolla
on kaksi erilaista polkutyyppiä: teemoitetut polut ja yhdistelmäpolut. Polkujen valitseminen on
vapaaehtoista. Opiskelija voi siis halutessaan suorittaa tutkinnon oppilaitoksen yleisen
suunnitelman mukaisesti, mutta hänen ei ole pakko tehdä erillistä opintopolku-valintaa.
8
Teemoitetut polut
Teemoitetuissa poluissa valitaan opintoja tietyn teeman ympärille. Niistä saa erillisen liitteen
todistukseen, jos kerryttää riittävästi teemaan liittyviä opintoja. Poluista voi olla hyötyä esim.
työnhaussa, kun haluaa erottua muista hakijoista. Keudan ammattiopistossa voi valita kuuden eri
teeman välillä.
KEUDA MAAILMANMATKAAJA on polku, joka kannattaa valita, jos tähtää kansainväliseen
toimintaan tai työhön ulkomaille. Polkuun voi sisällyttää kieliin ja kulttuuriin, kansainvälisyyteen ja
monikulttuurisuuteen liittyviä opintoja.
KEUDA SPORTTIHIRMU sisältää liikuntaan, työkyvyn ylläpitoon, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä
opintoja. Se sopii hyvin urheilua harrastavalle ja kaikille, jotka haluavat kohottaa kuntoaan tai
pysyä terveenä ja pirteänä. Myös työkykypassin opintoja voi yhdistää Sporttihirmuun.
KEUDA TAITAJA sopii henkilöille, jotka tähtäävät ammattitaitonsa hiomisessa korkealle. Taitajapolussa valmistaudutaan ammattitaitokilpailuihin, joko kilpailijan tai joskus jopa järjestäjän roolissa.
Polkuun sisältyy ammatillisia tutkinnon osia (monesti tämä tarkoittaa valmennusta työssäoppien)
ja muita kisavalmiuksia lisääviä opintoja.
KEUDASTA KORKEA-ASTEELLE on tuhti paketti lisäopintoja kielissä ja matemaattisissa
aineissa. Tavoitteena on saavuttaa osaamisen taso, jolla siirtyminen jatko-opintoihin sujuu
mukavammin. Toisin sanoen pyritään lähelle osaamisen tasoa, joka on esim.
ammattikorkeakoulussa lähtötasona. Polun voi valita myös, jos haluaa lisää osaamista
matemaattisissa aineissa ja kielissä, vaikka ei heti suunnittelekaan jatkavansa
ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
KEUDA YHTEISTYÖ antaa valmiuksia toimia hyvänä työkaverina tai hyvänä esimiehenä. Polkuun
voi oman valintansa mukaan sisällyttää yhteisöllisyyteen, työelämätaitoihin, esimiestyöhön ja
työmarkkinoihin liittyviä opintoja.
KEUDA YRITTÄJÄTOIMINTA antaa valmiuksia toimia yrittäjänä ja tarjoaa turvallisen tavan kokeilla
yrittäjyyttä. Polun suorittanut ymmärtää myös työntekijänä, mikä merkitys kannattavalla
yritystoiminnalla on yhteiskunnassa. Voit valita polkuun opintoja, jotka vahvistavat osaamistasi
yrittäjänä tai yrittäjämäistä tapaa suhtautua elämään.
Yhdistelmäpolut
KEUDA MONIOSAAJA on henkilö, joka saa valmistuessaan useamman tutkintotodistuksen. Voit
siis suorittaa samalla kertaa esim. kaksi ammatillista perustutkintoa tai osaamisalaa, jos niissä on
keskenään paljon samoja tutkinnon osia. Suorittaessasi päätutkintoa voit tällöin suorittaa puuttuvat
osat toisesta tutkinnosta valinnaisina tutkinnon osina. Vaihtoehtoisesti voit valita toiseksi
tutkinnoksi myös ylioppilastutkinnon. Keuda moniosaaja-polusta ei tarvita erillistä todistuksen
liitettä, koska kaikista suoritetuista tutkinnoista saa tutkintotodistuksen. Ammatillisten opintojen ja
lukio-opintojen yhtäaikainen suorittaminen on järjestetty Keudassa niin, että lukuvuoden aikana
vuorottelevat ammatillisten opintojen ja lukio-opintojen jaksot
9
Ammattiin opiskelevan vaihtoehdot yhdistelmäpolulla ovat seuraavat:
 ammatillinen perustutkinto + yleissivistäviä lukio-opintoja
 ammatillinen perustutkinto + ylioppilastutkinto
 ammatillinen perustutkinto + ylioppilastutkinto + lukion päättötodistus
 ammatillinen perustutkinto + muiden alojen ammatillisia opintoja
 kaksi ammatillista perustutkintoa
 yksi ammatillinen perustutkinto ja useampi
Myös niin sanottu X+Y on yhdistelmäpolku. Siinä yhdistetään oppilaitoksessa tapahtuvaa
oppimista oppisopimus-koulutukseen. Välillä opiskellaan oppilaitoksessa ja välillä työpaikalla.
Valmistuessa saadaan tavanomaiseen tapaan yksi tutkintotodistus.
3.4 Yhteistyö ja opintojen tarjonta eri koulutuksen järjestäjien kanssa
Keuda ja sen yksiköt tekevät yhteistyötä toiminta-aueensa muiden ammatillisen peruskoulutuksen
järjestäjien sekä lukioiden kanssa. Keudan ammattiopiston eri yksiköt tekevät yhteistyötä
sijaintikuntiensa lukioiden kanssa. Keski-Uudenmaan kuntien kanssa on sovittu lukioyhteistyön
periaatteista kuntien opetustoimen yhteistyöelimissä. Yhteistyö koskee yksittäisiä lukiokursseja tai
järjestelyjä, joilla tuetaan ylioppilastutkintoa suorittavien keudalaisten opiskelua.
Länsi-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä (Luksia) ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä
(Omnia) ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa käydään vuoropuhelua
ammatillisen peruskoulutuksen toimintatapojen ja rakenteiden kehittämisestä.
Yhteistyösopimuksen myötä yhteinen tahtotila ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on
vahvistunut entisestään. Validia ammattiopiston kanssa yhteistyö on aktiivista sekä erilaisen
oppijan kohtaamiseen liittyvissä kehittämishankkeissa että laadunhallinnan kehittämisessä.
Yhteistyökumppaneita ovat myös Laurea ja Hyria sekä Association of European Hotel- and
Tourism schools (AEHT). Hämeen ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Keuda ovat tehneet
yhteistyösopimuksen henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Myös Haaga-Helian ja muiden
korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä. Koulutussuunnitelmat ja – tarjonta
tarkistetaan säännöllisesti. Keuda on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n jäsen ja
osallistuu sen toimintaan muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Keuda on jäsenenä myös Skills
Finland ry:ssä, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:ssä, KeskiUudenmaan uusyrityskeskus ry:ssä ja eurooppalaisessa ammatillisen koulutuksen verkostossa,
European Forum of Technical and Vocational Education and Training (EFVET). Keskeisiä
yhteistyötahoja ovat myös Suomen kuntaliitto ja Ennakointikamari.
3.5 Opetustoiminnan ja –ympäristön itsearviointi
Keuda on laatinut palautejärjestelmistään vuosikellon, jossa on määritelty mittarit, niiden
toteutusaikataulu sekä vastuut. Vastuihin kuuluvat suunnittelu, toteutus, tiedottaminen, raportointi,
toimenpiteet sekä seuranta. Opiskelijat ja henkilöstö osallistuvat arviointiin kyselyjen kautta. Myös
työelämältä ja muista sidosryhmistä saatava palaute huomioidaan toimintaa kehitettäessä. Omaa
valvontaa toteutetaan johdon katselmuksissa, joissa arvioidaan yksiköittäin toiminnan tavoitteiden
ja laadunhallinnan toteutumista sovitun aikataulun mukaisesti.
10
4. Opetussuunnitelmat
Opetussuunnitelmaprosessi tuottaa opetussuunnitelman, joka on julkinen asiakirja. Keudan
ammattiopiston opetussuunnitelma julkaistaan Keudan www-sivuilla (www.keuda.fi). Tarkempi
sijainti sivustolla on Hakijalle-otsikon takana, Nuorten koulutuksen alla. Opetussuunnitelman
aloitus- tai pääsivulta on linkit seuraaviin tiedostoihin ja/tai sivuihin:
 Opetussuunnitelman yhteinen osa (pdf-tiedosto)
 Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat (tutkintokohtainen sivu, josta on linkit tutkinnon osiin)
 Yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmat (Yhteinen pääsivu, josta on linkit tutkinnon
osiin ja edelleen osa-alueisiin)
 Keudalaiset tutkinnon osat
 Valma-koulutuksen opetussuunnitelma (pääsivu ja linkit)
 Ammatillisten perustutkintojen perusteet (linkki valtakunnalliselle sivulle, OPH)
Opetussuunnitelmaprosessi toimii yhteistyöfoorumina ja vaikuttamiskanavana, joka tarjoaa
työelämälle arvokasta tietoa ja mahdollisuuksia osallistua opetuksen sisältöjen ja toteutuksen
suunnitteluun. Sen perusteella työelämän edustajat mm. suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat
työssäoppimista ja toteuttavat ammattiosaamisen näyttöjä.
Opetussuunnitelmaprosessi on myös muun yhteistyön ja kehittämisen väline, joka hyödyntää eri
koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä, toimii yhteisöllisenä oppimis- ja kehittymisprosessina ja
siten edistää henkilöstön sitoutumista ja kehittymistä. Opetussuunnitelmaprosessin avulla voidaan
arvioida ja kehittää omia toimintatapoja.
4.1 Opetussuunnitelman laadinta
Keudan opetussuunnitelmaprosessin käynnistää perustutkintojen perusteiden uudistus tai muu
kehittämistarve. Ammatillisten perustutkintojen, lain ja asetusten pohjalta laaditaan
opetussuunnitelman yhteinen osa. Ammattiopiston johtoryhmä käynnistää, ohjeistaa ja
aikatauluttaa opetussuunnitelman yhteisen osan laatimisen. Kirjoittamiseen osallistuvat henkilöt
toimittavat tekstinsä opetuspäällikölle, joka sijoittaa ne opetussuunnitelman yhteiseen osaan.
Kommentoinnin ja puhtaaksikirjoituksen jälkeen opetussuunnitelman yhteinen osa hyväksytään
yhtymähallituksessa. Opetussuunnitelman yhteinen osa julkaistaan PDF-tiedostona tai se voidaan
tarvittaessa painattaa. Päätös julkaisutavasta tehdään aina uutta versiota julkaistaessa.
Tutkintokohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa noudatetaan opetussuunnitelman yhteiseen
osaan kirjattuja periaatteita. Opetussuunnitelmiin (ml. oppimisen ja osaamisen arviointisuunnitelma
ja suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista) pyydetään
kannanottoa myös työelämän edustajilta ja opiskelijoilta. Opetussuunnitelman laadintatyön
etenemisestä vastaa toimialakohtaisesti toimialarehtori. Hän muodostaa opetussuunnitelmien
laadintaa varten OPS-tiimit, sekä määrää niille vastuuhenkilön ja vetäjän. Opetussuunnitelmatyön
ohjeistukset laatii opetuspäällikkö. Opetussuunnitelmatyön aikataulun määrittää ammattiopiston
johtoryhmä.
11
Suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista hyväksyy
Ammattiosaamisen toimikunta. Opetussuunnitelmat hyväksyy kokonaisuudessaan ammattiopiston
rehtori. Kaikki hyväksytyt suunnitelmat näkyvät Keudan verkkosivuilla (www.keuda.fi), jonne ne
linkitetään tutkinnon osittain OFFICE365-palvelusta. Office365-palvelusta löytyy myös ohjeet
opetussuunnitelma –työhön. Keudan ammattiopiston tarkempi opetussuunnitelmaprosessi löytyy
vaiheiden kuvauksineen IMS -toiminnanohjauksesta.
WWW-sivulla olevalta Opetussuunnitelmat-sivulta löytyy tutkinnon rakenteen kuvaus ja tutkintojen
yksilölisyyteen, arviointiin ja ohjaukseen ja tukeen liittyvää tietoa. Pääsivulta on linkit
tutkintokohtaisille sivuille, yhteisten tutkinnon osien sivulle, Valma-koulutuksen sivulle ja mm.
opetussuunnitelman yhteiseen osaan.
4.2 Tutkintokohtainen opetussuunnitelma
Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä:
Ammatilliset tutkinnon osat 135 osaamispistettä
- pakolliset tutkinnon osat (määrä vaihtelee tutkinnoittain)
- valinnaiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä
- pakolliset osaamistavoitteet (19 osp)
- valinnaiset osaamistavoitteet (16 osp)
Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osaamispistettä, voivat olla:
- Ammatillisia tutkinnon osia
- Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia
- Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja
- Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja
- Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia
Tämän lisäksi tutkintoon voi lukeutua tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat:
ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa
enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten
ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta.
Jokaista perustutkintoa varten on laadittu opetussuunnitelma. Siinä tutkinnon osat ja niiden
ammattitaitovaatimukset muodostavat selkeitä ammatillisia kokonaisuuksia. Yhteisissä tutkinnon
osissa vaadittava osaaminen määritellään osaamistavoittein. Nämä kokonaisuudet voidaan
suorittaa oppilaitoksessa, työssäoppimispaikalla, verkkoympäristössä tai toisessa oppilaitoksessa.
Opintojen toteutusmahdollisuudet rakennetaan siten, että tutkinnon osat on mahdollista suorittaa
kohtuullisessa aikataulussa ja toteuttaa erilaisin opiskelu- ja opetusmenetelmin, esimerkiksi lisäten
työssäoppimisen osuutta tai integroiden oppiaineita toisiinsa.
Tutkintokohtainen opetussuunnitelma laaditaan siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa
kolmessa vuodessa tai yksilöllisesti lyhyemmässä ajassa. Suunnittelussa painotetaan pakollisten
tutkinnon osien tarjontaa opintojen alkupäähän, jolloin osaamista voidaan syventää yksilöllisesti
12
henkilökohtaisten valinnaisuuden ja työssäoppimisen kautta. Työssäoppimisen sijoittelussa
huomioidaan, että osaamisen hankkimisen eteneminen ja osaamisen osoittaminen tapahtuu
seuraavasti: oppilaitoksessa opiskelija oppii tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia =>
Työssäoppimispaikassa opiskelija oppii tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia ja harjaantuu jo
oppimassaan => Opiskelija osoittaa osaamisensa (ammattitaitonsa) työtä tekemällä
(ammattiosaamisen näytöt).
Lisäksi opinnot on pääsääntöisesti suunniteltu siten, että opiskelija voi mahdollisimman
esteettömästi palata jatkamaan tai täydentämään opintojaan myös lukuvuoden aikana, jos hän
syystä tai toisesta on joutunut keskeyttämään opintonsa. Tutkinnon modulaarisuus helpottaa
opiskelun aloittamista tai jatkamista myös kesken lukuvuoden. Jos opintojen suorittaminen
oppilaitosmuotoisena osoittautuu liian haasteelliseksi, hyödynnetään opintojen
loppuunsaattamisessa työvaltaistamista (enemmän työssäoppimista) ja näyttöjä, tai
vaihtoehtoisesti oppisopimusta. Joitakin opintoja on mahdollista edistää myös verkko-opintojen
avulla.
Tutkintokohtainen opetussuunnitelma löytyy Keudan verkkosivuilta, jossa kaikki tutkinnot
noudattavat samaa mallia ja otsikointia. Tutkinnonosittaiset kuvaukset tehdään valmiiseen
lomakepohjaan, josta käytetään nimitystä tutkinnonosakortti (TO-kortti).
4.2.1 Ammatillisten tutkinnon osien opetussuunnitelma
Tutkintokohtaisilla www- sivuilla on linkit tutkinnonosakortteihin. Lisäksi sivulla kerrotaan, miten
kyseisen tutkinnon suorittaminen Keudassa toteutuu, miten osaamista arvioidaan ja miten
osaaminen näytetään. Sivulla lukee tietoja tutkinnon yksilöllistämisestä ja Keudan strategisten
kehittämiskohteiden näkymisestä tutkinnossa. Ohjauksen ja tuen toteuttamista koskeva kohta on
tärkeä osa opetussuunnitelmaa myös arviointiin liittyen.
Niin sanottu tutkinnonosakortti on lomake, jonka eri osioihin täydennetään opetussuunnitelman
kannalta keskeisiä asioita. Näissä korteissa tarkennetaan oppimisympäristöihin ja -menetelmiin
liittyviä tietoja ja kuvataan oppimisen ja osaamisen arviointia kyseisessä tutkinnon osassa.
Arviointia koskeva tieto muodostaa oleellisen osan ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja
arvioinnista tehtyä suunnitelmaa yhdessä tutkintokohtaisen sivun kanssa.
Tutkintoihin liittyviä materiaaleja, kuten tutkinnon osakortteja, säilytetään OFFICE365-palveluun
luoduissa kansioissa. Sieltä tehdään tarpeelliset linkitykset Keudan www-sivuille. Ohjeet
opetussuunnitelmien korjaamisen ja päivittämiseen löytyvät myös OFFICE365-palvelusta.
4.2.2 Yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelma
Yhteisiä tutkinnon osia (YTO) on kaiken kaikkiaan neljä. Kolme tutkinnon osista sisältää pakollisia
ja valinnaisia osaamistavoitteita, yksi pelkästään valinnaisia osaamistavoitteita. Tutkinnon osat,
niiden alle sijoittuvat osa-alueet sekä pakollisten ja valinnaisten osaamistavoitteiden laajuudet ovat
seuraavat:
13
3.1 Viestintä- ja
vuorovaikutusosaaminen, 11 osp
(TUTKINNON OSA)
3.1.1. Äidinkieli (OSA-ALUE)
3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi (OSAALUE)
3.1.3. Vieraat kielet (OSA-ALUE)
3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen
osaaminen, 9 osp
3.2.1. Matematiikka
3.2.2. Fysiikka ja kemia
3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen
hyödyntäminen
3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä
tarvittava osaaminen, 8 osp
3.3.1. Yhteiskuntataidot
3.3.2. Työelämätaidot
3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta
3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja
terveystieto
3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen
osaaminen, 7 osp
Pakolliset
8 osp
Valinnaiset
3 osp
5
1
2
0–3
0–3
0–3
6 osp
3 osp
3
2
1
0–3
0–3
0–3
5 osp
3 osp
1
1
1
2
0–3
0–3
0–3
0–3
7 osp
3.4.1. Kulttuurien tuntemus
3.4.2. Taide ja kulttuuri
3.4.3. Etiikka
3.4.4. Psykologia
3.4.5. Ympäristöosaaminen
3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1–3.3.4
0–3
0–3
0–3
0–3
0–3
0–3
19 osp
16 osp
Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden (3.1.1–3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden
lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia
osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille
määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset
osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee
kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita.
Kunkin tutkinnon osan pakollisista osaamistavoitteista laaditaan yksi opetussuunnitelma osaalueittain (esim. äidinkieli, matematiikka jne). Pakollisiin osaamistavoitteisiin laaditaan myös
toteutus-/opetusehdotukset Moodle-alustalle, jotta sisältöjä voi suorittaa lähiopetuksen ohella myös
verkossa tai työpaikalla/työssäoppimisen yhteydessä. Moodlessa on mahdollista huomioida
alakohtaisuus ja tutkintokohtaisuus erilaisten tehtävien ja oppimateriaalivalintojen kautta.
Valinnaisista osaamistavoitteista tehdään yhden osaamispisteen laajuiset opetussuunnitelmat
erillisille TO-korteille ja ne nimetään erikseen (esim. Puhumalla paras! Kokeellinen FyKe jne).
14
Sellaisiin osa-alueiden osiin, joihin ei ole osaamistavoitteita perustutkinnon perusteissa, laaditaan
paikalliset osaamistavoitteet ja arvioinnin kohteet.
Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden TO-korteissa on osaamistavoitteiden lisäksi kuvattu
osaamisen hankkimistavat ja –ympäristöt, vaihtoehtoiset tavat hankkia osaamista, oppimisen ja
osaamisen arviointi, tutkinnon osan soveltuvuus osaksi teemoitettua yksilöllistä opintopolkua,
tutkinnon osan tarjoamat mahdollisuudet integroinnille. Yhteisten tutkinnon osien TO-kortit
linkitetään myös tutkinnoittain tehdyille verkkosivuille.
4.2.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat
Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja
osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Vapaasti
valittavia tutkinnon osia voivat olla:
Ammatilliset tutkinnon osat
Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan
ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista.
Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat
Paikalliset tutkinnon osat (ns. keudalaiset tutkinnon osat) voivat sisältää työelämän
alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon
syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin
ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat
nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus
osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen
arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat (näyttö) Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen
ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon
mukaisesti.
Yhteiset tutkinnon osat tai lukio-opinnot
Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osaalueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
Arviointiasteikko T1-K3.
Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat opinnot
Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia.
Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi
määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon
osoittamistavat tai osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Arviointi voi olla hyväksytty/hylätty
tai T1-K3. Numeerista arvosanaa suositellaan käytettäväksi, koska numeeriselle arvioinnille
voi olla tarvetta myöhemmin.
Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilölliset tutkinnon osat
Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat
olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä
hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus
osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen
arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Arviointi voi olla hyväksytty/hylätty tai T1-K3.
Numeerista arvosanaa suositellaan käytettäväksi, koska numeeriselle arvioinnille voi olla
tarvetta myöhemmin.
15
4.2.4 Keudan ammattiopiston suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja
osaamisen arviointimenetelmistä sekä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen
toteuttamisesta ja arvioinnista
Keudan ammattiopiston suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen
arviointimenetelmistä sekä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja
arvioinnista muodostuu kolmesta tasosta:
1. Osaamisen arviointisuunnitelman perusteet
Keskeiset periaatteet ja kaikille yhteiset linjaukset koskien tutkinnon osien arviointia kuvataan
kaikkia tutkintoja koskevassa ja ohjaavassa osaamisen arviointisuunnitelmassa.
Arviointisuunnitelma löytyy Keudan www-sivuilta. Se on sijoitettu Opetussuunnitelma –osion
pääsivulle otsikolla Arviointi sekä opetussuunnitelman yhteiseen osaan.
2. Tutkintokohtainen osaamisen arviointisuunnitelma
Tutkintokohtainen osaamisen arviointisuunnitelma kuvaa, miten Keudan ammattiopiston
osaamisen arviointisuunnitelman perusteet toteutuvat tutkintotasolla. Tutkintokohtainen osaamisen
arviointisuunnitelma löytyy Keudan www-sivuilta. Se on sijoitettu opetussuunnitelma –osioon
tutkintokohtaiselle sivulle ja löytyy otsikon ”Osaamisen arviointi ja näytöt” alta. Tutkintokohtaisen
arviointisuunnitelman hyväksyy ammattiosaamisen toimikunta.
Tutkintokohtainen osaamisen arviointisuunnitelma ottaa kantaa arviointiin ja näyttöihin. Arvioinnin
osalta kerrotaan tiedottamisesta, arvosanan muodostumisesta ja antamisesta sekä
arviointikeskusteluista tutkintotasolla. Näyttöjen osalta kerrotaan suunniteltu näyttöjen määrä ja
niiden sijoittuminen aikaan. Samoin kerrotaan, miten näytöt dokumentoidaan tai miten arvosana
kootaan, jos näyttö on annettu osissa/näytössä osoitetaan osaamista useammasta tutkinnon
osasta. Myös muut tutkintokohtaiset huomionarvoiset asiat nostetaan esiin tutkintokohtaisessa
arviointisuunnitelmassa. Yhteisten tutkinnon osien ja VALMAn arvioinnista kirjoitetaan erikseen
Yhteisten tutkinnon osien ja vastaavasti Valman omilla sivuilla.
3. Tutkinnonosakohtainen suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja
arvioinnista
Jokaisesta tutkinnon osasta on Keudan ammattiopiston opetussuunnitelmaan liittyen laadittu oma
tutkinnonosa – korttinsa. Tutkinnonosa –korttiin on kopioitu tutkinnon perusteista
ammattitaitovaatimukset, ja kortteihin on linkitetty arviointikohteita ja arviointikriteereitä kuvaava
taulukko (asteikko T1-K3). Kortissa kuvataan lisäksi, miten opetus toteutetaan (oppimisympäristöt,
menetelmät) ja miten oppiminen sekä osaaminen arvioidaan. Oppimisen arvioinnin osalta kortissa
kuvataan palautteen antamista ja itsearviointia.
Opetuksen ja arvioinnin ajoitus sisältyy tutkintokohtaiseen arviointisuunnitelmaan ja näkyy
tutkintokohtaisella sivulla otsikon ”Tutkinnon suorittaminen Keudassa” alla. Jos tutkinnon osaan on
ehdotettu integroitavaksi yhteisiä tutkinnon osia, katsotaan arviointi siltä osin suoraan yhteisten
tutkinnon osien tutkinnon osa -korteista.
Osaamisen arviointi painottuu ammatillisissa tutkinnon osissa näyttöihin. Suunnitelmassa
kerrotaan näytön nimi (jos sellainen on, muuten tutkinnon osan nimi), näytön kesto (arvio päivissä,
yhteen laskien), näyttöpaikka, arvioijat, mahdollinen muu osaamisen arviointi, arvosanan
muodostuminen. Lisäksi kysytään esimerkkiä näytön kuvauksesta näyttötodistukseen.
16
Arviointimenetelmä valikoituu aina opiskelijakohtaisesti ja työpaikan/työtehtävien mukaan.
Arviointimenetelmistä tiedotetaan muun arviointitiedottamisen yhteydessä ja niistä sovitaan
opiskelijakohtaisesti oppimisen seurannan yhteydessä ja suunniteltaessa työssäoppimisjaksoa
opiskelijakohtaisesti/ työpaikkakohtaisesti. Kaikkia arviointivaihtoehtoja ei siksi kuvata tutkinnon
osa -kortissa erikseen. Työssäoppimisen (ja ammattiosaamien näyttöjen) sopimuksessa sovitaan
eri osapuolten tehtävät, kuten ohjaus, oppimisen arviointi, osaamisen arviointi ja näyttöjen
järjestäminen.
Erityinen tuki ja mukautettu arviointi
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään ensisijaisesti siitä, että opiskelija
suorittaa perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja
osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuina. Mikäli
opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1- tason
ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Mukauttamisen tarpeen
toteaa yleensä opettaja omien havaintojensa perusteella. Erityisopetuksesta ja mukauttamisesta
tehdään virallinen päätös. Päätöksen tekee apulaisrehtori. Päätöstä säilytetään Dynastyssa.
Ennen mukauttamispäätöstä opiskelijan tulee toimittaa mahdolliset lausunnot ja muut tarpeelliset
dokumentit.
Tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja
arviointikriteerit, joista Keuda päättää itse. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja
osaamistavoitteet voidaan tehdä opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon osaan.
Mukautettaessa opiskelijalle tulee aina tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy muun muassa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOJKS
on tarkistettava säännöllisesti ja päivitettävä, jos havaitaan muutostarvetta.
4.2.5 Yhteinen opintotarjonta
Keudan ammattiopiston yhteinen opintotarjonta löytyy Keudan verkkosivuilta. Yhteisesti tarjottavat
tutkinnon osat ovat kaikille tutkinnoille samat. Alakohtaisuus huomioidaan käytännön
toteutuksessa. Yhteinen tarjonta on sijoitettu opetussuunnitelmassa omalle sivulleen (keudalaiset
tutkinnon osat). Tältä sivulta ne voidaan tarvittaessa linkittää tutkintokohtaisille pääsivuille.
Tarjonnassa on erityisesti vapaasti valittavia tutkinnon osia, joita voi hyödyntää mm. teemoitettuihin
opintopolkuihin.
5. Opetus
5.1 Opetusmuodot
Keudan ammattiopiston fyysisen ja teknologisen oppilaitosympäristön muodostavat erilaiset
opetustilat (luokat ja työsalit), kirjastot, mediateekit, koneet ja laitteet. Erilaisia oppimisympäristöjä
rakennetaan tila- ja kalusteratkaisuilla, laite- ja ohjelmistovalinnoilla ja sosiaalista mediaa,
oppimispelejä ja virtuaalisia ympäristöjä hyödyntämällä. Keudan ammattiopiston tarjoamassa
verkkopohjaisessa opiskelussa oppimisalustana toimii mm. Moodle ja OFFICE365. Kun
17
oppimisympäristöissä hyödynnetään tietotekniikan käyttömahdollisuuksia ajasta ja paikasta
riippumatta, myös mobiilisti, voidaan opetusta toteuttaa toiminnallisemmin, yksilöllisemmin ja
monipuolisemmin. Tila- ja laitevalinnoilla vaikutetaan myös useamman ryhmän
samanaikaisopetuksen toteuttamismahdollisuuksiin.
Keudan ammattiopistossa panostetaan myös mentaaliseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön.
Tällöin menetelmissä huomioidaan virallinen (formaali) ja epävirallinen (nonformaali) oppiminen, eli
vapaa-ajalla, kotona ja muussa vuorovaikutuksessa hankittu osaaminen. Työpaikalla tapahtuva
oppiminen on yksi keskeisimpiä oppilaitoksen ulkopuolisia oppimisympäristöjä.
Samoin hyödynnetään vertaisoppimista, sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä oppimisessa. Opetus
perustuu tapauskohtaisesti myös projektioppimiseen ja käytössä on ilmiöpohjaisia- ja
ongelmalähtöisiä menetelmiä. Harjoitusyritykset ja erilaiset tapahtumat tarjoavat yhden
vaihtoehdon mentaaliseksi ja sosiaaliseksi oppimisympäristöksi. Eri oppiaineita yhdistetään
työelämän kokonaisuuksiksi (integrointi), jotta ne vastaavat paremmin nykypäivän asettamiin
haasteisiin. Tällöin opiskelusta tulee eräänlainen prosessi, jossa etsitään vastauksia
reaalimaailman ongelmiin. Opettajat tekevät keskinäistä yhteistyötä, jotta tämä on mahdollista
toteuttaa käytännössä.
5.2 Työssäoppiminen
Työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa oppimista, joka järjestetään yhteistyössä
elinkeinoelämän kanssa. Se on aina tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua. Opiskelija oppii
työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja saa yleisiä valmiuksia työelämää varten.
Työssäoppimista toteutetaan ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkissä jaksoissa. Näin
opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Keudan
ammattiopiston opetussuunnitelmissa työssäoppimisen määrä on vähintään 36 OSP/tutkinto.
Työssäoppimisen jakso voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman
tavoitteita ja on etukäteen sovittu. Keudalla on ohjeet kansainvälisestä työssäoppimisesta. Ohjeet
ja sopimuslomakkeet ovat KeudaKermitissä. ja KeudaWikissä. Lomakkeet sisältävät sopimuksen
ja toteutussuunnitelman.
Keudan ammattiopistossa on opettajan vastuulla yhdessä opiskelijan kanssa järjestää
työssäoppimispaikka. Oppilaitoksen tehtävänä on varmistaa, että työnantajalla on riittävästi
tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarkoituksenmukaista työvälineistöä sekä ammatillisesti ja
koulutuksellisesti pätevää henkilökuntaa, jotta työpaikalla voidaan järjestää tutkinnon perusteiden
mukaista koulutusta. Samoin selvitetään ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä, että
työssäoppiminen ja työpaikalla tapahtuva ammattiosaamisen näyttö voidaan toteuttaa turvallisesti.
Ennen työssäoppimisen alkua varmistetaan, että opiskelijalla on riittävät valmiudet turvalliseen
työhön ja opiskeluun työpaikalla ja välitetään tieto opiskelijan valmiuksista työpaikalle (erityistä
tukea tarvitsevien osalta tietoa annetaan ennalta sovitun mukaisessa laajuudessa).
Työssäoppimisesta laaditaan aina kirjallinen sopimus Keudan ammattiopiston ja työnantajan
kesken. Opiskelija ei tavallisesti ole työsopimussuhteessa työnantajaan, joten Keuda vastaa
lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Opiskelijalla on oikeus korvaukseen
18
työssäoppimispaikalla sattuneesta tapaturmasta. Kaikista tapaturmista tulee välittömästi ilmoittaa
oppilaitoksen johdolle. Keudan opiskelijoille on otettu myös vastuuvakuutus työssäoppimisajalle.
5.3 Opetuksen yksilöllistäminen
5.3.1 Yksilöllinen valinnaisuus
Henkilökohtainen opetussuunnitelma auttaa jäsentämään, miten opiskelija voi valita yksilöllisesti
erilaisia ammatillisia ja valinnaisia tutkinnon osia. Opiskelija voi valita tutkinnon osia toisesta
ammatillisesta tutkinnosta ja/tai lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon tai halutessaan
koko lukion oppimäärän. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa työ- ja toimintakykyä
ylläpitäviä opintoja, jotka kerryttävät esimerkiksi työkykypassin suorituksia. Samoin voi osallistua
kilpailutoimintaan, kokeilla yrittäjyyttä tai osallistua kansainväliseen yhteistyöhön, mikä antaa
opiskeluun yksilöllistä väriä. Tällaisia eri vaihtoehtoja varten Keudassa on tarjolla erilaisia
yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja: teemoitetut polut ja yhdistelmäpolut.
5.3.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta käynnistetään jo opiskelijan tulohaastattelussa.
HOPS:n laatii ja toteutusta seuraa ryhmänohjaa yhdessä opiskelijan kanssa. HOPS perustuu aina
opiskelijan omaan suunnitteluun ja opintoja koskeviin päätöksiin. Ohjauksella tuetaan
päätöksentekoa sekä oman oppimistyylin ja oppimisen esteiden tunnistamista. Laadinnassa
auttavat tilanteen mukaan muut kyseisen tutkinnon opettajat ja tarvittaessa opiskeluhuollon
edustajat. HOPS kirjataan Keudan opiskelijahallintojärjestelmään (Winha). HOPS:aa päivitetään
koko koulutuksen ajan ohjauskeskustelujen myötä.
5.3.3 Erityisopetus
Keudan ammattiopistossa noudatetaan ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia ja periaatteita,
joita on esitetty lainsäädännössä (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630
(20.3.2015/246) ja Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 6.11.1998/811
(26.3.2015/329)] Taustalla on ajatus inklusiivisesta koulutuksesta. Tämä tarkoittaa ammatillisen
koulutuksen esteettömyyttä ja saavutettavuutta, kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaista osallisuutta
koulutukseen ja opiskeluun sekä oikeutta tukipalveluihin. Koulutuksen järjestäjällä on velvoite
järjestää palveluja tai ohjata sellaisten palveluiden piiriin, joita opiskelija tarvitsee. Keudan
ammattiopistossa erityistä tukea tarvitsevien opetus ja ohjaus järjestetään pääsääntöisesti
integroidusti samoissa opetusryhmissä muiden kanssa, tai suunnitellusti opintokohtaisissa
pienryhmissä. Viimeisenä opiskeluvuotena pääpaino on opintojen ohella siirtymävaihesuunnittelussa, jonka kautta opiskelijaa tuetaan työllistymisessä tai jatko-opintoihin
hakeutumisessa.
Erityisopetuksesta tehdään aina virallinen päätös, samoin mukauttamisesta. Erityisopetuksen
perusteena voi olla opiskelijan vamma, sairaus tai oppimisvaikeudet, kuten lukemis- ja
kirjoittamishäiriöt. Keudassa päätöksen erityisopetuksesta tekee apulaisrehtori. Päätös säilytetään
Dynastyssa ja liitetään tiedoksi HOJKS-asiakirjaan. Ennen päätöksen tekemistä on kuultavaa
opiskelijaa/tämän huoltajia. Kuulemista ei tarvita, jos aloite erityisopetuksesta tai mukauttamisesta
tulee opiskelijalta itseltään/hänen huoltajaltaan. Päätöksen liittyvissä valmisteluissa ja käytäntöön
panossa avustaa ERVA, eli yksikön erityisopetuksesta vastaava henkilö. Erityisopetus
resursoidaan suunnitelmien mukaisesti ja resursointia seurataan projektinumerolla (Winharesurssit
19
ja Keudan kirjanpito). Keudan ammattiopiston erityisopetuksesta löytyy tietoa kattavammin
Erityisopetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta.
Erityisopetuksena annettavassa opetuksessa opiskelun ensisijaisena tavoitteena on
perustutkinnon suorittaminen sellaisen tuen ja ohjauksen sekä erityisjärjestelyjen avulla, mikä on
opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaista. Oppimisen tueksi valitaan eri menetelmiä, jotka tukevat
opiskelijan oppimistyyliä. Myös soveltuvan arviointimenetelmän löytyminen on tärkeää. Esim.
näytössä voidaan ottaa tueksi mm. opiskelijan tarvitsemat apuvälineet, tulkkaus, henkilökohtainen
avustaja ja/tai tieto- ja viestintätekniset keinot.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään ensisijaisesti siitä, että opiskelija
suorittaa perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja
osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuina. Mikäli
opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1- tason
ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Mukauttamisen tarpeen
toteaa yleensä opettaja omien havaintojensa perusteella. Ennen mukauttamispäätöstä opiskelijan
tulee toimittaa mahdolliset lausunnot ja muut tarpeelliset dokumentit. Tutkinnon osalle laaditaan
mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, joista koulutuksen
järjestäjä päättää. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet voidaan tehdä
opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon osaan. Mukautettaessa opiskelijalle tulee aina tehdä
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy muun
muassa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOJKS on tarkistettava säännöllisesti ja
päivitettävä, jos havaitaan muutostarvetta.
ERVAT (erityisopetuksesta vastaavat henkilöt) konsultoivat erityisopetuksen menetelmistä
yksikössään, toimivat yksikkönsä henkilöstön tukena erityisopetuksen kysymyksissä ja tuottavat
ohje- ja vinkkimateriaalia erityisopetuksen menetelmistä Keudassa.
5.3.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)
Kaikille ammatillista erityisopetusta saaville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS voidaan laatia, jos on tehty päätös opiskelijan
erityisopetuksesta, samoin tavoitteiden ja arvioinnin mukauttamisesta. Keudassa päätöksen
erityisopetuksesta tekee apulaisrehtori. Päätös säilytetään Dynastyssa ja liitetään tiedoksi HOJKSasiakirjaan. Ennen päätöksen tekemistä on kuultavaa opiskelijaa/tämän huoltajaa. Kuulemista ei
tarvita, jos aloite erityisopetuksesta tai mukauttamisesta tulee opiskelijalta itseltään/hänen
kotiväeltään.
Keudassa HOJKS laaditaan opiskelijahallintojärjestelmä Winhaan sisältyvään HOJKS -liittymään.
HOJKSista on käytävä ilmi tiedot suoritettavasta tutkinnosta, päätös opetuksen järjestämisestä
erityisopetuksena, erityisopetuksen peruste, arvioitu suoritusaika, päätös mukauttamisesta sekä
henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Myös opintososiaaliset edut ja muut henkilökohtaiset
palvelu- ja tukitoimet kirjataan HOJKSiin. Suunnitelman laadintaan osallistuvat opiskelija,
alaikäisen opiskelijan huoltaja, opettaja ja tarvittaessa muita yhteistyöverkoston jäseniä.
Suunnitelman allekirjoittavat opettaja, opiskelija ja alle 18-vuotiaan huoltaja. Huoltajien allekirjoitus
(alaikäiset opiskelijat) tarvitaan uudelleen, jos HOJKS -sopimusta muutetaan.
20
HOJKS -suunnitelmaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti (suositus lukukausien alkaessa).
Arvioinnissa käydään läpi asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista sekä asetetaan tarvittaessa
uusia tavoitteita. Arviointi ja seuranta kohdistuvat myös palvelu- ja tukitoimien toteutumiseen. Myös
niiden vaikuttavuutta arvioidaan ja mahdolliset muutokset kirjataan HOJKS:aan.
5.3.5 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Perusteena osaamisen tunnustamiselle voi olla vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot tai
muutoin hankittu osaaminen. Tavoitteena on välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää
opiskeluaikaa. Keudassa varmistetaan, että hyväksiluettava osaaminen on opetussuunnitelman
tavoitteiden mukaista.
Osa osaamisen tunnustamisista on lakisääteistä (esim. tietyt lukio-opinnot) tai perustuu osoitettuun
ja dokumentoituun osaamiseen. Tällöin osaamisen tunnustaminen voidaan tehdä opintojen alussa
automaattisemmin. Tarvittaessa oppilaitos toteaa osaamisen vastaavuuden erilaisin näytöin tai
muun arvioinnin kannalta riittävän selvityksen perusteella. Silloin kyseessä on hankittu ja
todennettava osaaminen, joka tunnustetaan esim. opiskelijan hakiessa osaamisen tunnustamista.
Tavoitteena on, että opiskelijan kanssa selvitetään ja arvioidaan aiemmin hankittu osaaminen
riittävän ajoissa ennen kyseisten opintojen alkua.
5.3.6 Kansainväliset opinnot
Keudassa kansainvälistymiseen on monta väylää. Opintojen aikana perehdytään ja opiskellaan eri
maiden kulttuureita: kieliä, käytöstapoja, elinolosuhteita, työkulttuuria ja ruokakulttuuria. Yksi
mahdollisuus on toimia kv-tutorina Keudaan kansainväliselle työssäoppimisjaksolle tuleville
ulkomaisille opiskelijoille, ja saada näin sekä kieliharjoittelua, organisointitaitoja että uusia ystäviä.
On myös mahdollista itse hakeutua opiskelijavaihtoon, mikä tarkoittaa kansainvälistä opiskelu- ja
työssäoppimisjaksoa Keudan kumppanimaassa- ja koulussa. Vaihdossa olevan opiskelijan matkaja majoituskuluja katetaan apurahalla, joita Keuda hakee aktiivisesti eri rahoituslähteistä.
Apuna ja tukena toimivat Keudan yksiköissä kansainvälisten asioiden yhteyshenkilö ja ryhmän
ohjaaja, sekä Keudan kansainvälisten asioiden koordinaattori ja assistentti.
21
22
6. Arviointi
6.1 Keudan osaamisen arviointiprosessi
Keudan arviointiprosessi etenee seuraavasti:
suunnittelu => tiedottaminen => osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen => oppimisen arviointi
=> arviointikeskustelut ja osaamisen arviointi => osaamisen arvioinnista päättäminen ja arvioinnin
rekisteröinti => todistusten kirjoittaminen
6.2 Arvioinnin suunnittelussa huomioitavaa
Arvioinnin tehtävät:
 opiskelun ohjaaminen
 kannustaminen
 itsearvioinnin kehittäminen
 tiedon antaminen osaamisesta
 perustutkinnon tai opetussuunnitelman ammattitaitovaatimusten/osaamistavoitteiden
saavuttamisen varmistaminen
Perustutkinto muodostuu tutkinnon osista. Ne ovat
perustutkinnon pienimpiä yksiköitä, jotka näkyvät
tutkintotodistuksessa.
Tutkinnon osa voidaan opettaa pienemmissä osissa oppimisen
helpottamiseksi. Pienempien osien arviointi on pääasiassa
oppimisen arviointia: ei tarvita välttämättä numeerista
arviointia, koska oppimisen arviointi ei vaikuta
tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan.
Osaaminen arvioidaan oppimisen jälkeen mahdollisimman
autenttisissa tilanteissa kokonaisuuksien hallintana.
Osaaminen arvioidaan numeraalisesti ja arvosana (T1, H2, tai
K3) näkyy tutkintotodistuksessa.
Näkökulmia arviointiin:
Ohjaava ja kannustava arviointi
 Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset ratkaisut mm. tavoitteiden
asettamisessa, oppimisen etenemisessä ja oppimismenetelmissä. Arviointi perustuu
yhteistyöhön (mm. opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja, muut opiskelijat) ja osapuolten
väliseen vuorovaikutukseen. Ohjaava ja kannustava arviointi toteutetaan oppimisen aikana.
Kriteeriperustainen arviointi
 Osaamista arvioidaan suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin/
osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Arviointikriteerit on määritelty kolmelle eri
osaamisen tasolle (T1, H2, K3). Osaamista ei verrata muiden opiskelijoiden osaamiseen.
Kriteeriperustaisessa arvioinnissa kerrotaan, mitä on osattava ja millä tasolla edellytetty
osaaminen hallitaan.
Itsearviointia kehittävä arviointi
 Opiskelijalle annetaan palautetta, mikä on tärkeää itsearviointitaitojen kehittymiselle.
Konkreettinen palaute (mitä osaat, mitä pitää opetella lisää) auttaa opiskelijaa
havainnoimaan ja tiedostamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa suhteessa tutkinnon
perusteisiin. Palaute perustuu onnistuessaan jäsenneltyyn työtehtävään eli opiskelijan tulee
tietää, miten työ tehdään, mihin kiinnitetään huomioita ja mitä arviointikriteerit käytännössä
tarkoittavat. Tavoitteena on opiskelijan itseohjautuvuuden lisääntyminen opintojen
edetessä, jolloin opettajan/työpaikkaohjaajan rooli muuttuu ajan myötä kohti motivoivaa
ohjaajuutta, eräänlaista valmentajuutta.
6.3 Arvioinnista tiedottaminen
Opintojen alkuvaiheessa selvitetään opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville tutkinnon
kokonaisuus ja sen tuottama ammattitaito. Opintojen aikana tarkennetaan opiskelijoille ja
työpaikkaohjaajille opiskelijan arviointiin liittyviä asioita. Opintojen päättövaiheessa tiedotus
suunnataan opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville sekä työnantajille, jatko-opintopaikoille ja
muille sidosryhmille. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkeissä tiedotetaan huoltajille koko
opiskeluajan, miten opiskelijan opinnot etenevät, ml. arviointi.
Asianosaisille selvitettävät opiskelijan arvioinnin keskeiset periaatteet opintojen alkuvaiheessa ja
aikana ovat:
• arvioinnin tehtävät
• arvioinnin kohteet
• arvosanan muodostuminen
• arvosana-asteikko ja vaatimustasot
• arvosanan uusiminen/korottaminen
• opintojen etenemisen edellyttämät opinnot
• työssäoppimisen arviointi
• arvioinnin oikaiseminen
• aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ja arviointi
• arvosanojen dokumentointi
• opintosuoritusotteen ja tutkintotodistuksen sisältö
23
Tutkinnon osittain ja opintojen aikana tarkennettavat asiat ovat:
• tutkinnon osien ja opintojaksojen tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
• arviointimenetelmät
• arvosanan uusimisen ja korottamisen mahdollisuudet
• opintojen etenemisen edellyttämät opinnot
• työssäoppimisen arviointi
• ammattiosaamisen näytön arviointi
Opintojen loppuvaiheessa tiedotettavaa on:
• tutkinnon osan arvosanan antaminen
• ammattiosaamisen näyttöjen arvosanan antaminen ja sen merkitys
päättötodistuksen arvosanoihin (tutkinnon osien arvioinnin toteuttamissuunnitelma)
• päättötodistuksesta, näyttötodistuksesta ja tutkintotodistuksesta liitteineen
Tiedottamisen välineitä on mm.
• opetussuunnitelmat
• opiskelijan opas
• orientaatio- ja ohjaustunnit
• verkkosivut
• tutkinnon osan kuvaus
• ohjauskeskustelut
• tiedotustilaisuudet ja kotiväenillat
6.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi
Oppimisen arviointi
Opiskelijalle annetaan suullista ja kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Oppimista
arvioidaan jatkuvasti opetuksen aikana ja oppimisen arviointi on vuorovaikutteista. Sen pohjalta
tehdään tarvittavat muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen yksilöllisesti. Oppimisen
arvioinnissa opettaja tai työpaikkaohjaaja käyttää monipuolisia opiskelijaa aktivoivia menetelmiä,
joiden avulla tuetaan, kannustetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten
saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelijan itsearvioinnin lisäksi
myös muut opiskelijat voivat osallistua arviointiin. Oppimisen arviointiin ei tarvita numeerista
arviointia. Oppimisen arviointi tehdään käyttäen suoritusmerkintä (S), koska oppimisen arviointi EI
vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan.
Osaamisen arviointi
Ammatillinen osaaminen arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän tilanteissa
kokonaisuuksien hallintana. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukainen
osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Yhteisten
tutkinnon osien osaamistavoitteiden mukainen osaaminen arvioidaan tutkinnonosittain ja tutkinnon
perusteiden mukaisesti.
24
6.5 Opiskelijan arviointi
6.5.1 Arviointimenetelmät
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijoiden oppimista ja työskentelyä tulee
arvioida monipuolisesti. Arviointimenetelmät tulee lisäksi valita siten, että ne mittaavat asetettujen
tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat opiskelijan
oppimista. Arviointimenetelmää valittaessa on sovittava, millä tavoin opiskelija voi parhaiten
osoittaa osaamisensa, ja miten osaamisesta saadaan luotettavaa arviointitietoa. Samassakin
ryhmässä opiskelevia tulee arvioida erilaisin menetelmin. Näin varmistetaan, että kaikki opiskelijat
voivat osoittaa osaamisensa. Arviointimenetelmän tulee olla sellainen, että kaikki arviointiin
osallistuvat osaavat käyttää sitä ja tulkita sen tuottamaa arviointitietoa.
6.5.2 Arviointi opiskelun alkuvaiheessa
Ryhmänohjaaja ja tiedottaa ja ohjaa osaamisen tunnustamisesta ja tunnistamisesta. Alkuvaiheen
arvioinnissa painottuu osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opinto-ohjaaja ja/tai opettaja
ja/tai ryhmänohjaaja valmistelee aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisen ennen ko.
opintojen aloittamista tai ko. opinnon aikana opiskelijan esityksen pohjalta.
Hyväksiluvun tekee oman vastuualueensa puitteissa opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja/tai opettaja.
Tarvittaessa asiasta päättävät koulutuspäällikkö/apulaisrehtori. Tällainen todennettu ja
dokumentoitu osaaminen liitetään tiedot opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.
Hyväksiluvussa noudatetaan asetuksissa ja määräyksissä annettuja ohjeita ja laajuuksia
(L630/1998, 787/2014, 30 § ja A 811/1998, 12a § ja erillismääräyksen 11.11.2014 dno
93/011/2014).
Osa osaamisen tunnustamisesta on osoitettava osaamisnäytöllä arvosanan saamiseksi. Tällaista
osaamista voi olla esimerkiksi työssä hankittu osaaminen. Hyväksilukujen periaatteet muista
tutkinnoista ja koulutuksista määritellään tarvittaessa tarkemmin tutkintokohtaisissa
opetussuunnitelmissa.
6.5.3 Arviointi opintojen aikana
Jatkuvan palautteen antaminen on tärkeää. Oppimisprosessin aikana kannustava ja ohjaava
arviointi edellyttää myös sellaisten menetelmien käyttöä, jotka mahdollistavat oppimisen välittömän
arvioinnin ja muun palautteen. Tällöin opiskelija pystyy arvioimaan omaa osaamistaan ja sitä,
miten voisi parantaa suoritustaan.
Arvosanan antamisessa pitää huomioida, että opintojen aikaiset tai ammattiosaamisen näyttöjen
arviointitulokset ovat laadullisia, joten niitä ei voi mekaanisesti laskea yhteen eikä jakaa tai
painottaa. Arvioinnin tulee myös perustua opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun.
Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvän työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen arvioidaan
osana koko tutkinnon osan arviointia. Se osa, mitä tutkinnon perusteissa ei vähintään ole määrätty
arvioitavaksi ammattiosaamisen näytöllä, voidaan arvioida muulla osaamisen arvioinnilla, mutta
tavoite olisi, että tutkinnon osa voitaisiin kokonaan arvioida näytössä. Sama koskee tilanteita,
joissa koko tutkinnon osan osaamista ei voi näyttää työpaikalla. Koska opiskelijoiden lähtötilanne
opintoihin voi olla erilainen, opiskelijan osaamisen arvioiminen ei riipu siitä, kuinka kauan häneltä
menee tavoitteena olevan osaamisen saavuttamiseen. Jos opiskelijalla on aiemmin hankittua
osaamista (esim. yo-tutkinto, toinen tutkinto, työ tms.), opiskelijalle mahdollistetaan nopeampi
ammattiin valmistuminen.
25
Yhteisissä tutkinnon osissa arvioidaan erikseen tutkinnon osan osa-alueiden pakolliset ja
valinnaiset osaamistavoitteet. Näin saaduista arvioinneista muodostetaan tutkinnon osan arvosana
yhteistyössä opettaneiden opettajien kanssa. Myös opiskelijan itsearviointi huomioidaan.
Arvosanaa ei lasketa mekaanisesti keskiarvona, vaan painotetaan ammattitaidon kannalta
keskeistä osaamista ja osa-alueen painoarvoa tutkinnon osan kokonaislaajuudessa.
Oppimisen ja osaamisen arvioinnista vastaavat ja arvosanoista päättävät opettajat. Tämä koskee
sekä oppilaitoksissa tapahtuvaa opetusta että työssäoppimisjaksoja. Ammattiosaamisen näytöissä
opiskelijan arviointiin osallistuvat opiskelijat, tehtävään määritellyt opettajat ja/tai työpaikkaohjaajat.
Opiskelijan arviointi on laadullista eli opiskelijan osaamista ei verrata toisten opiskelijoiden
osaamiseen.
Osaamisen arviointi on kriteeripohjaista ja osaamisperusteista, eli osaamista verrataan tutkinnon
osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden pohjalta laadittuihin arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin.
Osaamisen hankkimiseen käytetty aika, paikka tai tapa eivät ole tällöin merkitseviä.
Arviointikriteerit pidetään samoina eri tilanteissa. Tämä korostuu erityisesti ammattiosaamisen
näytöissä, joissa opiskelijat ovat hyvinkin erilaisissa työpaikoissa tekemässä erilaisia työtehtäviä.
Myös arvosanan antotapaa varten on olemassa toimintaohje: opettajan on tiedotettava
arvosanoista opiskelijalle välittömästi arvioinnin jälkeen. Arvosanat merkitään WinhaPro järjestelmään kahden viikon sisällä kunkin arvioitavan opinnon toteutuksen päättymisestä.
Perustellusta syystä voi tästä aikarajasta poiketa sopimalla asiasta esimiehen kanssa. Opiskelija
voi tarkastaa oman opintosuoritusrekisterinsä sisällön opiskelijaintrasta Winha Wille liittymän
avulla. Huoltajilla on käytössään Winha Wilho.
Ammattiosaamisen näytön arviointi
Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia, joten niissä noudatetaan samoja
arvioinnin periaatteita kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa. Ammatillista osaamista arvioidaan
mahdollisimman todellisissa työtilanteissa. Tällöin soveltuvia arviointimenetelmiä ovat opettajan
ja/tai työpaikkaohjaajan tekemä havainnointi. Osaamisen arvioinnissa opiskelijan itsearviointi on
lähtökohta ja opiskelija tekee arvioinnin Innolink- tietojärjestelmään. Myös työpaikkaohjaaja arvioi
opiskelijaa Innolinkiin. Ammattiosaamisennäytön arvioinnin lisäksi Innolink-järjestelmän avulla
tehdään kokonaisvaltaisempaa työssäoppimiseen arviointia.
Mikäli havainnointi työsuorituksesta on vaikeaa, korostuvat lopputuotoksen arviointi ja
arviointikeskustelu. Opiskelijan on myös tällöin pystyttävä arvioimaan työtään ja
havainnollistamaan jollain tavoin tekemänsä ratkaisut. Ammatilliseen osaamiseen kuuluvan
tiedollisen perustan tulee näkyä oppimisprosessissa ja osaamisen näytössä. Erillistä kirjallista
näyttöä ei tällöin tarvita. Näyttötodistukseen tulevan tutkinnon osan arvosana muodostuu pelkän
ammattiosaamisen näytön/näyttöjen perusteella.
Muu arviointi
Ammattiosaamisen näytön lisäksi tapahtuva muu luotettava arviointi voi perustua esim.
projektitöihin, oppimistehtäviin, työpäiväkirjoihin, portfolioihin tai muihin kirjallisiin tehtäviin, joilla
opiskelijan osaamista arvioidaan. Päättötodistukseen tulevan tutkinnon osan arvosana muodostuu
ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella arviointisuunnitelman mukaisesti. Mikäli
osaaminen on mahdollista luotettavasti arvioida ammattiosaamisen näytöillä, muusta arvioinnista
voidaan luopua.
26
Arvosanan uusiminen ja korottaminen
Jos opiskelija ei ole saavuttanut opintojen etenemisen kannalta tärkeää osaamista, hänen pitää
yhdessä opettajan kanssa pohtia seuraavia:
• mitä osaan?
• mitä minun vielä pitää oppia?
• kuinka voisin sen oppia?
Tämän jälkeen opiskelija tekee opettajan kanssa suunnitelman asettamiinsa tavoitteisiin
pääsemiseksi.
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus uusia ja korottaa saamaansa arvosanaa. Tämä koskee
kaikkea arviointia eli aina, kun annetaan arvosana. Jos tutkinnon osan T1-tasolla ei vaadita jotakin
osaamista, opiskelijan ei tarvitse uusia siihen liittyviä opintoja. Opiskelijalle tulee kuitenkin tehdä
selväksi, että arvosanan puuttuminen saattaa vaikuttaa tutkinnon osan lopulliseen arvosanaan.
Opintojen aikainen jatkuva arviointi antaa opiskelijalle mahdollisuuden näyttää osaamistaan
monella eri tavalla, joten erillisiä uusinta/rästitilaisuuksia ei aina tarvita.
6.5.4 Arviointi opintojen loppuvaiheessa
Tutkinnon osien arviointiin liittyvät toteuttamissuunnitelmat löytyvät Keudan verkkosivuilta TOkorteista ja tutkintojen pääsivuilta. Ne on laadittu jokaiseen tutkinnon osaan Keudan
tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien pohjalta yhdessä ammattiosaamisen näyttöjen
toteuttamissuunnitelman kanssa.
Niissä on tutkinnon osittain määritelty kaikki arvosanojen saamiseksi vaadittava osaaminen, eli
ammattiosaamisen näyttö ja mahdollinen muu arviointi. Lisäksi niissä on päätetty, mikä on
ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin suhde, kun opiskelijalle annetaan päättötodistukseen
tutkinnon osan arvosana.
Tutkinnon osien arviointi
Tutkinnon osan arvosanaa annettaessa arvioidaan loppuvaiheen osaamista. Oppimisen aikaista
arviointia ei käytetä, koska se on osa oppimisprosessia. Opiskelija oppii koko opintojensa ajan,
eikä opintojen alkuvaiheen epäonnistuminen saa vaikuttaa lopulliseen arvosanaan, jos opiskelija
on näyttänyt osaamisen parantumisen jatkon opinnoissa ja/tai ammattiosaamisen näytöissä.
Arvioinnissa on huomattava, että kaikkea K3-tasolla edellytettävää osaamista (määrällistä tai/ja
laadullista) ei vaadita T1-tasolla. Näin ollen tutkinnon osasta on annettava opiskelijalle arvosana
aina, kun hän on saavuttanut vähintään T1-tasoisen osaamisen.
Arvioinnin oikaiseminen
Arviointiin tyytymättömän opiskelijan on hyvä ensin keskustella ja pyytää tarkennusta ja
perusteluita arvioinnin suorittaneelta opettajalta ja/tai työpaikkaohjaajalta. Jos opiskelija kuitenkin
on yhä tyytymätön arviointiin, hän voi toimia seuraavasti:
• Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti
oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta/opettajilta tai rehtorilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14
päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja
perusteet omalta kohdaltaan tietoonsa.
27
• Jos opiskelija on tyytymätön opettajien/rehtorin päätökseen, hän voi hakea tähän päätökseen
kirjallisesti oikaisua Keudan Ammattiosaamisen toimikunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on
saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin.
Tutkintotodistuksen kirjoittaminen
Kun opiskelija on suorittanut näyttötodistuksen edellyttämät ammattiosaamisen näytöt sekä
päättötodistuksen edellyttämät tutkinnon osat, hänelle annetaan tutkintotodistus suoritetusta
tutkinnosta. Tutkintotodistus voidaan antaa myös opiskelijalle, jonka opinnoissa on noudatettu
erityisiä opetusjärjestelyjä.
Tutkintotodistus muodostuu kahdesta todistuksesta. Ammattiosaamisen näytöistä annetaan
erillinen näyttötodistus, jonka allekirjoittaa Keudan Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtaja.
Päättötodistus sisältää ammatillisten tutkinnon osien lisäksi myös ammattitaitoa täydentävien
tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosanat.
Tutkintotodistuksen liitteinä ovat opiskelijahallintojärjestelmästä tulostetut tarkennetut tiedot
opiskelijan opintosuorituksista ja ammattiosaamisen näytöistä. Opiskelijalle voidaan myös antaa
kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa kuvataan tutkinnon tuottama osaaminen. Keudan
ammattiopistossa toteutetaan yksilöllisiä teemoitettuja opintopolkuja, joiden suorittamisesta
voidaan antaa erillinen epävirallinen liite.
Erotodistus
Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa kesken ammatillisen tutkinnon suorittamisen. Siihen
merkitään suoritetut opinnot (tutkinnon osat) ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen.
Suoritettujen ammattiosaamisennäyttöjen osalta erotodistuksen allekirjoittaa toimielimen
puheenjohtaja.
Erotodistuksen liitteinä ovat opiskelijahallinto -järjestelmästä tulostetut tarkennetut tiedot opiskelijan
opintosuorituksista ja ammattiosaamisen näytöistä. Niiden avulla opiskelija voi osoittaa
osallistumisensa niihin tutkinnon osiin, joista hän ei vielä ole saanut lopullista koko tutkinnon osan
arvosanaa.
7. Opiskeluhuolto
Keudan ammattiopistossa opiskeluhuollon avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia
sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä. Tavoitteena on, että Keudan
ammattiopiston opiskelijat saavat opiskeluhuoltoon liittyviä palveluja siinä määrin, että oppiminen
mahdollistuu eri elämäntilanteissa mahdollisimman joustavasti. Opiskeluhuollollisten
toimenpiteiden avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ennalta ehkäistään
mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita
ongelmia. Opiskeluhyvinvointia edistetään sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena
opiskeluhuoltona. Painopisteenä pidämme ennaltaehkäisevää työtä. Opiskeluhyvinvoinnin palvelut
sisältävät niin Keudan ammattiopiston kuin oppilaitosten sijaintikuntienkin palveluja (kuraattori- ja
psykologipalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut). Keudan ammattiopiston opiskelijoilla on
oikeus saada maksutta sellaiset opiskeluhyvinvoinnin palvelut, jotka koulutukseen osallistuminen
28
edellyttää. Keudan ammattiopistossa opiskeluhyvinvointia toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden,
heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto on opiskelijalle annettavaa tukea yhden tai useamman
opiskeluhuoltohenkilöstöön kuuluvan henkilön avulla. Kun asian käsittelyyn tarvitaan useampia
henkilöitä monialaisesta verkostosta, kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Asian käsittely
yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu
opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella
suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja
taikka opiskelijan läheisiä.
Keudan ammattiopiston monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän tehtävänä on vastata
koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä,
ohjauksesta ja arvioinnista. Tehtävänä on myös seurata opiskeluhuoltosuunnitelman ja
opetussuunnitelman yhteisen osan laatimista ja päivittämistä. Ohjausryhmän jäsenet on nimetty
seuraavista kunnista; Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen (kunnassa ei Keudan
koulutusyksiköitä), Sipoo ja Tuusula. Lisäksi ohjausryhmän jäseniä ovat Keudan ammattiopiston
johtoryhmän jäsenet.
Keudan ammattiopiston opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja
arvioinnista vastaa Keudan ammattiopiston monialainen opiskeluhuoltoryhmä (OHR). OHR:n
jäseniä ovat opiskelija, kuraattori, apulaisrehtori, terveydenhoitaja, psykologi, erityisopetuksesta
vastaava (ERVA) ja puheenjohtajana toimii opiskelija-asioiden päällikkö.
Keudan ammattiopiston koulutusyksiköiden (10 kpl) opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä,
toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen yksikkökohtainen hyvinvointiryhmä. Ryhmä
ei käsittele yksittäisten opiskelijoiden asioita, jotka kuuluvat monialaisesille asiantuntijaryhmille.
Yksikkökohtaista hyvinvointiryhmää johtaa koulutusyksikön apulaisrehtori. Ryhmät raportoivat
Keudan ammattiopiston monialaiselle opiskeluhuoltoryhmälle. Koulutusyksiköt tekevät vuosittain
omat toimintasuunnitelmansa yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisesta ja toiminnan
arvioinnista. Yksikkökohtaisen hyvinvointiryhmän jäsenet ovat terveydenhoitaja, kuraattori ,
psykologi, opiskelija, ryhmänohjaaja/opettaja, opinto-ohjaaja, erityisopetuksesta vastaava (ERVA)
ja puheenjohtajana toimii apulaisrehtori.
Keudan ammattiopistolla on opiskeluhuoltosuunnitelma, jonka on hyväksynyt Keski-Uudenmaan
koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus. Suunnitelmasta löytyy
 arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista,
 oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien
tukitoimien järjestämiseksi;
 yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa
työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa;
 toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta).
Lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelman liitteenä on mm. suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi
väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Opiskeluhuoltosuunnitelma löytyy Keudakermit.fi -opiskelijaintrasta.
29
7.1 Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden toteutumista valinnaisuuden,
joustavuuden ja monimuotoisten opetusjärjestelyjen avulla. Opinto-ohjauksen järjestämisen
tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena
opinto-ohjauksessa ennen opintojen alkua on antaa realistista tietoa ammatillisen oppilaitoksen
opinnoista ja ammattien vaatimuksista mahdollisille hakijoille, huoltajille ja lähettäville tahoille.
Opiskelijavalintaa tekevien on hyvä saada opiskelun kannalta olennaista tietoa hakijoista
opiskelijavalinnan ja opiskelun suunnittelun pohjaksi. Hakeutumisvaiheessa yhteistyötä tehdään
huoltajien, peruskoulujen, lukioiden, työvoimahallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Kattavan
tiedottamisen ja neuvonnan tavoitteena on ohjata nuoret sopivaan koulutukseen, ja samalla
vähentää riskiä syrjäytyä. Henkilökunnan apuna tiedottamisessa ovat koulutetut opiskeijatuutorit.
Opintojen alkaessa annettavan opinto-ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat
ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa tai selkeyttää ammatillista
suuntautumista ja tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPSin) laatimisessa.
Ryhmänohjaaja keskustelee jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa opintojen aloitusvaiheessa.
Keskustelussa laaditaan opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota
päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. Opiskelija sitoutetaan opiskeluun, kouluyhteisöön ja
opiskeluryhmään hyvän oppimisilmapiirin luomiseksi. Tässä vaiheessa aloitetaan ammattiidentiteetin, itsetunnon ja oman kasvun ja kehityksen vahvistaminen työelämässä tapahtuvan
jatkuvan oppimisen pohjaksi. Tällä ehkäistään mm. alkuvaiheen keskeyttämistä.
Opintojen aikana annettavan opinto-ohjauksen tavoitteena on turvata opintojen sujuminen,
tukea ja edistää henkilökohtaista kehitystä sekä vahvistaa ammatillista kasvua. Myös
työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana tavoitteena on ohjata ja tukea opiskelijaa
yksilölliset tarpeet ja edellytykset huomioiden. Opiskelijaa ohjataan suorittamaan opinnot
henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti itseohjautuvuutta tukien. Ohjauksen ja tuen
avulla ennaltaehkäistään opintojen viivästymistä tai keskeytymistä. Opiskelijat osallistuvat
oppilaitoksen kehittämistyöhön ja heitä kuullaan opiskelijoita koskevissa asioissa. Opiskelijoille
luodaan psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen, viihtyisä sekä terveellinen opiskeluympäristö.
Opinto-ohjauksen tavoitteena on vahvistaa osaamista, tukea opintojen loppuunsaattamista sekä
siirtymistä työelämään tai jatko-opintoihin. Opintojen loppuvaiheessa jatketaan ammattiidentiteetin, itsetunnon ja oman kasvun ja kehityksen vahvistaminen työelämässä tapahtuvan
jatkuvan oppimisen pohjaksi Opintojen loppuvaiheessa huolehditaan uraohjauksen
loppuunsaattamisesta. Jokainen opiskelija laatii itselleen jatkosuunnitelman työelämään tai jatkoopintoihin pääsemiseksi.
Keudan ammattiopistolla on opinto-ohjaussuunnitelma. Suunnitelman tukena on käytetty
Opetushallituksen antamia hyvän ohjauksen kriteereitä ammatilliseen koulutukseen.
Ohjaussuunnitelma sisältää ohjauksen resursoinnin, henkilöstön pätevyyden, ohjauksen
monipuolisuuden, opiskelijoiden aktiivisuuden ja osallisuuden kuvauksen. Lisäksi suunnitelmassa
kuvataan vastuullisuuden tukemista ja ohjauksen yhteistyön edelleen kehittämisen tarpeita. Tasaarvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma on Keudassa synkronoitu kehittämään ohjausta. Koulutuksen
ensimmäinen puolivuotta ja nivelvaiheet ovat tärkeitä painopisteitä ohjauksen onnistumisessa ja
siksi ne korostuvat myös suunnitelman sisällössä. Opinto-ohjaus koulutukseen ja tulevaisuuden
30
uravalintoihin ovat osa ohjaussuunnitelman kokonaisuutta. Opinto-ohjaussuunnitelma löytyy
Keudakermit.fi -sivustolta, jossa tiedotetaan myös ohjauspalveluista kokonaisuutenaan.
7.2 Erityisopetus
Erityisopetus on osa opetuksen toteuttamista ja erityisopetuksen asiantuntijat tekevät tiivistä
yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa. Opiskelijalle tarjotaan tukea Keudan ammattiopiston
erityisopetuksen toteuttamista koskevan suunnitelman mukaisesti (löytyy Keuda Wikistä), jotta
opiskelut etenevät suunnitellusti. Keudassa on kaksi tuen tasoa: kaikille annettava tuki ja
erityisopiskelijoille annettava tuki. Kaikille annettavaa tukea voidaan antaa myös erityistä tukea
tarvitseville. Kaikille opiskelijoille annetaan oppimiseen tukea, jotta heitä voidaan auttaa
henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa (seurataan HOPSia). Tukea ja ohjausta annetaan
koko opiskeluajan puitteissa. Tuen antaminen ei ole päätösasia vaan osa jokaisen opettajan
päivittäisiä tehtäviä. Oppimisen tuki toteutuu tekemällä käytännössä omaa opetustehtäväänsä niin
hyvin ja monipuolisesti kuin osaa. Yksilöllisen tuen onnistumiseksi on suuri merkitys tuen tarpeen
varhaisella tunnistamisella ja yksilöllisesti kohdennetuilla tehtävillä.
Opiskelijalle, jolle opetuksen aikainen tuki tai tukiopetus ei riitä (esim. ollut pidemmällä
sairauslomalla tai muusta syystä pidempään pois), oppiminen etenee hitaammin kuin muilla tai
opinnot eivät etene (mutta HOJKS:in perusteita ei ole) voidaan kohdentaa suunnitellumpia ja
dokumentoidumpia tukitoimia (säännöllistä tukiopetusta, tehdä räätälöity lukujärjestys, ottaa
mukaan pienryhmään, samanaikaisopetusta, antaa lisäaikaa tehtäviin jne).
Jokaisessa Keudan yksikössä on ERVA, jonka puoleen voi kääntyä, jos havaitsee opiskelijalla
erityisen tuen tarvetta. ERVA toimii ryhmän-ohjaajien ja opettajien/ erityisopettajien tukena ohjaten
ja neuvoen erityisopetukseen liittyvissä asioissa. ERVA avustaa erityisen tuen tarpeen
tunnistamisessa ja erityisopetuspäätökseen liittyvissä valmisteluissa. ERVA osallistuu HOJKS:n
laatimiseen. Hän koordinoi, seuraa ja arvioi HOJKS-prosessia. ERVA myös kehittää
erityisopetuksen käytäntöjä yksikössään.
ERVA suunnittelee yhteistyössä opiskelijan, huoltajan ja opettajan kanssa erityistä tukea
tarvitsevan opiskelijan tukitoimia siirtymävaiheessa saadun informaation ja lähtötasotestien
perusteella. Sen jälkeen hän seuraa ja arvioi opiskelijalle HOJKS:iin kirjattujen tukitoimien
toteutumista. Tarvittaessa ERVA osallistuu opiskelijan opintojen mukautettujen tavoitteiden ja
arviointikriteerien laadintaan yhdessä ryhmänohjaajan tai sen aineen opettajan kanssa, jossa
erityistä tukea tarvitaan.
Erityistä tukea annetaan HOJKS-sopimuksen mukaan koko sen ajan, kun sopimus on voimassa.
Erityistä tukea annetaan kaikkeen opiskeluun liittyen (niin ammatilliset kuin yhteiset tutkinnon osat),
jos sille on perusteet (ryhmän mukana, pienryhmässä, yksilöllisesti). Aloite erityiselle tuelle voi
tulla opettajalta, nuorelta itseltään, huoltajalta tai opiskeluhuollon henkilöstöltä sekä testien tai
nivelvaihetietojen perusteella. Kun tarve erityisopetukselle on havaittu, tehdään asiasta virallinen
päätös. Ennen päätöstä asianosaisia on kuultava, ellei aloite ole tullut nuorelta itseltään tai hänen
huoltajaltaan. Päätöksen jälkeen opettajat, ryhmänohjaajat, erityisopettajat ja opiskeluhuoltoryhmä
suunnittelevat ja toimeenpanevat palvelu- ja tukitoimet. ERVA on keskeisessä roolissa HOJKSsopimusta tehtäessä nuoren ja kotiväen kanssa.
31
Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin
opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Erityisopiskelijoille annettavassa tuessa
korostuu henkilökohtainen tuki, ohjaus ja monipuoliset opetusjärjestelyt. Tärkeitä ovat myös
henkilökohtainen työjärjestys/lukujärjestys, opiskeluajan ja työpäivien pituuden yksilöllistäminen,
opiskelun tavoitteiden ja arvioinnin toteuttamisen erityissuunnittelu, opiskelun tavoitteiden ja
arvioinnin mukauttaminen (jos on voimassa oleva päätös), työvaltainen tutkinnon suorittaminen,
ammattiosaamisen näytön erityisjärjestelyt (personoitu näyttö, lisäaikaa), ryhmäkohtaiset
tukimuodot, yksilöllinen opetusmateriaali, monipuoliset testausmenetelmät, työssäoppimisen
erityisjärjestelyt, työvaltainen tutkinnon ja/tai tutkinnon osan suorittaminen ja tuki siirtymävaiheessa
työelämään.
7.3 Kuraattoripalvelut
Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on olennainen osa kuraattori-työtä.
Kuraattorityössä asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisätään heidän voimavarojaan ja etsitään
myönteisiä ratkaisuja. Opiskelijan opiskelu- ja elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti
sekä yksilö-, perhe- että opiskeluyhteisön tasolla. Asiakastyössä ensimmäisenä tehtävänä on
opiskelijan tilanteen kartoitus ja tuen tarpeen arviointi opiskelijan ikä ja kehitystaso huomioon
ottaen. Tavoitteena on opiskelijan ja perheen voimavarojen ja toisaalta heidän elämässään olevien
riskitekijöiden sekä oppilaan tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen. Kartoitus
ja arviointi tehdään yhteistyössä opiskelijan, perheen ja opettajan sekä tarvittaessa muun
tukiverkoston, esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Yhteisesti sovitaan
tavoitteista, toimintatavoista ja vastuunjaosta. Kuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijan
oppimistavoitteiden saavuttamista opiskelijan HOPS:n mukaisissa opinnoissa.
Alueellisen yhteistyön tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia, kehittää alueen palveluja sekä
ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat lastensuojelu,
nuorisopsykiatria, muu sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, poliisi, seurakunta sekä kolmas
sektori. Turvallisen arjen toteutumista ohjaavat osaltaan poissaoloihin, kiusaamis-, väkivalta-,
päihde- ja kriisitilanteisiin laaditut toimintamallit. Kuraattori osallistuu niiden laadintaan,
päivittämiseen ja käyttöön ottoon yksikössään.
7.4 Terveydenhoito
Terveydenhoitaja osallistuu opiskelijoiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen
asiantuntijana opiskeluhuollon toimintaan sekä oppilaitoksen sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin. Hän
seuraa opiskelijoiden kasvua ja kehitystä sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Hän selvittelee
opiskelijoiden kanssa heidän ongelmiaan, tukee opiskelijoita ja heidän vanhempiaan.
Terveydenhoitaja vastaa opiskelijoiden vuosittaisista terveystarkastuksista yhteistyössä lääkärin
kanssa. Opiskeluterveydenhuollossa tehdään opiskelijakohtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja
ryhmänohjaajien kanssa, opiskelijoiden ohjaamisesta tarvittaessa lääkärin tai muiden
asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin sekä ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa.
32
Terveydenhoitajan tarkastus tehdään ensimmäisenä ja lääkärin tarkastus ensimmäisenä tai
toisena opiskeluvuonna. Tarkastuksessa on tavoitteena saada kokonaiskäsitys opiskelijan
terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja.
Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin.
Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta. Terveyden
edistämisen lisäksi tarkastusten tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat
varhain. Erityisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi nuoren krooninen sairaus,
mielenterveys- ja päihdeongelmat, kiusaaminen, oppimisvaikeudet, vanhempien sairaus,
vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, läheisväkivalta ja vaikeudet perheen tai nuoren
toimeentulossa. Tuen järjestämisessä tehdään yhteistyötä muun opiskeluhuollon, opettajien ja
hoitotahojen kanssa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on myös tärkeä tuki nuoren
selviytymisessä. Yhteistyötä tehdään myös Keudan ammattiopiston eri yksiköiden välillä esim.
opiskelijan siirtyessä yksiköstä toiseen. Opiskeluterveydenhuoltoa toteutetaan yhteistyössä
opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa.
7.5 Psykologipalvelut
Tällä hetkellä Keudan ammattiopistossa rakennetaan psykologin palveluja yhteistyössä kuntien
kanssa. Tavoitteena on, että oppilaitoksessa työskentelevä psykologi tarkastelee ilmiöitä
psykologian viitekehyksestä yksilön, perheen, ryhmän, yhteisön ja organisaation näkökulmista.
Keudan ammattiopistossa psykologin tehtäviin sisältyy mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä
oppimista ja opiskelua edistävää ja ongelmia ennalta ehkäisevää työtä. Lisäksi työhön sisältyy
ratkaisujen etsiminen ja tukitoimien järjestäminen todettujen ongelmien hoitamiseksi tai
korjaamiseksi. Psykologin työskentelyn tavoitteena on edistää opiskelijoiden psyykkistä ja
sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden
saavuttamista.
Käytännössä psykologin tehtävänkuva muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu
asiakastyötä, konsultaatiota, oppilaitoksen hyvinvoinnin edistämistä sekä yhteistyötä kotien ja
erilaisten sidosryhmien kanssa. Psykologin yksilö- ja asiakastyö sisältää nuoren kehitykseen,
oppimiseen tai opiskeluun liittyvien kysymysten selvittelyn ja arvioinnin. Tähän kuuluu opiskelijan
psykologinen arviointi toimenpiteineen, joita ovat esimerkiksi neuvottelut oppilaitoksen henkilöstön
ja vanhempien kanssa, psykologiset tutkimukset (ml. psykologiset testit) ja lausuntojen laatiminen,
asiakastyöhön kuuluu myös opiskelijoiden yksilöllinen tuki ja ohjaus tunne-elämän kehitykseen,
sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä pulmissa. Psykologi tarjoaa
konsultaatiota oppilaitoksen muulle henkilöstölle kuten rehtoreille, kuraattoreille, terveydenhoitajille
ja opettajille sekä oppilaitoksen ulkopuolisille yhteistyötahoille.
Psykologi osallistuu oman erityisalansa asiantuntijana hyvinvointi- ja opiskeluhuoltoryhmiin sekä
muuhun moniammatilliseen opiskeluhuollon yhteistyöhön, joka koskee joko yksittäistä opiskelijaa,
ryhmää tai koko oppilaitosyhteisöä. Psykologi osallistuu osaltaan yhteisön yhteisöllisen
toimintakulttuurin kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen ja seuraamiseen
yhteisössä. Oppilaitoksen kriisityö edellyttää psykologista asiantuntijuutta ja osana työtään
psykologi tarjoaa psykososiaalista tukea kouluyhteisölle, ryhmille ja opiskelijoille. Psykologi
osallistuu opiskeluhuollon erilaisten toimintamallien (ku-ten opiskeluyhteisön turvallisuuteen liittyvät
suunnitelmat) kehittämiseen ja arviointiin sekä opetussuunnitelmatyöhön. Psykologi osallistuu
33
kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön kehittämiseen niin yksittäisten opiskelijoiden, ryhmän kuin
oppilaitosyhteisön tasoilla. Psykologi tarjoaa tukea perheille nuoren kehitykseen, vanhemmuuteen
tai perheen ongelmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tarpeen mukaan psykologi ohjaa
opiskelijan tai perheen oppilaitoksen ulkopuolisen tuen piiriin sekä tekee yhteistyötä opiskelijaa
tutkivien tai hoitavien tahojen kanssa. Psykologi tekee moniammatillista yhteistyötä niin
oppilaitosyhteisön sisällä kuin oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa.
8. Opiskeluympäristö
8.1 Turvallisuus
Lain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Lähtökohtaisesti
turvallisuutta luo toimintaympäristö, johon opiskelijan ja henkilöstön jäsenten on mukava tulla, he
kokevat olonsa turvalliseksi ja tuntevat kuuluvansa yhteisöön ilman tunnetta uhatuksi, kiusatuksi tai
epätasa-arvoisesti kohdeltavaksi joutumisesta.
Keudan ammattiopiston järjestyssäännöissä on annettu ohjeita päivittäisen työskentelyn eri
tilanteita varten sekä määräyksiä, jotka koskevat tupakkatuotteita, päihteiden käyttöä ja huumeita.
Järjestyssääntöjen lisäksi on annettu toimipaikkakohtaisia järjestysmääräyksiä. Myös asuntoloihin
on laadittu tarkentavia ja täydentäviä järjestyssääntöjä.
Keudaan on laadittu päihteettömyysohjelma ja pelastussuunnitelma, joita tarkennetaan ja
päivitetään tarvittaessa. Jokaisella toimipaikalla on oma tarkennettu kriisitilanteiden
toimintamallinsa. Toimipaikoissa toimii kriisiryhmät, jotka kokoontuvat tarvittaessa, mutta kuitenkin
vähintään kerran lukuvuodessa.
Keudan kurinpito-ohjeessa on määritelty menettelytavat mm. opetusta häiritsevän opiskelijan
suhteen tai tilanteisiin, joissa opiskelijan turvallisuus kärsii toisen opiskelijan väkivaltaisen tai
uhkaavan käyttäytymisen vuoksi. Menettelytavoissa noudatetaan SORA-lainsäädäntöä.
8.2 Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu
Syrjintä on kiellettyä sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen,
uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tms. perusteella. Kiellettyä
syrjintää on myös henkilön asettaminen sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan
muun muassa opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä tai opintosuoritusten arvioinnissa.
Sukupuoleen perustuva häirintä ja ahdistelu ovat kiellettyjä. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu
määritellään yksipuoliseksi fyysiseksi tai sanalliseksi käyttäytymiseksi, joka on aina kohteelle
vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa siitä opiskelijana
ryhmänohjaajalle tai opiskelijahuoltohenkilöstölle.
34
Oppilaitoksen tulee eliminoida häirintä käytettävissään olevin keinoin. Oppilaitoksen menettely
katsotaan syrjinnäksi, jos se laiminlyö tämän velvollisuutensa. Hyvitysvastuu kohdistuu
oppilaitokseen tai opetusta järjestävään yhteisöön siinäkin tapauksessa, että häiritsijä on
yksittäinen opettaja tai opiskelija. Oppisopimuskoulutuksessa olevaan henkilöön sovelletaan
tietopuolisen opetuksen aikana toimipaikassa tapahtuvan syrjinnän kieltoja ja työpaikalla
annettavan koulutuksen aikana työsyrjinnän kieltoja koskevia säännöksiä.
Syrjintää epäilevällä on oikeus saada viipymättä kirjallinen selvitys oppilaitoksen menettelystä. Jos
kyseessä on opiskelijavalinta, selvityksestä on käytävä ilmi valintakriteerit. Opintosuoritusten
arviointia koskevasta selvityksestä on ilmettävä arvioinnin perusteet. Häirintää epäiltäessä
oppilaitoksen tehtävä on antaa selvitys siitä, mihin toimiin on ryhdytty häirinnän poistamiseksi.
8.3 Kiusaamisen vastainen toiminta
Kiusaamiseksi sanotaan vasta sellaista toimintaa, joka on toistuvaa ja tietoista pahan mielen
aiheuttamista yhdelle ja samalle henkilölle.
Kiusaamisen vastaisen suunnitelman on tarkoitus ohjata Keudan ammattiopiston oppilaitosten
toimintaa kiusaamis- ja häirintätilanteisiin puuttumisessa. Yhteisellä suunnitelmalla halutaan taata
opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja turvallinen työympäristö henkilökunnalle.
Suunnitelman tavoitteena on ongelmatilanteiden asianmukainen käsittely kaikissa toimipaikoissa
Jokainen opiskelija ja henkilökuntaan kuuluva on vastuussa omalla toiminnallaan ja esimerkillään
oppilaitoksen turvallisuudesta ja hyvinvointia edistävästä oppimis- ja työilmapiiristä.
Kiusaamisen vastainen toiminta prosessina:
35
8.4 Muu hyvinvointi
Keuda tarjoaa opiskelijoilleen myös ravitsemis- ja asumispalveluita. Keudan toimipaikoissa
opiskelijaravintoloiden toiminta on asiakaslähtöistä, taloudellista ja kokonaisvaltaista. Osa
opiskelijaravintoloista toimii myös oppimisympäristöinä. Tarkoitus on tuottaa positiivinen elämys
opiskelu- ja/tai työpäivän virkistykseksi. Ruokailutilanteissa huomioidaan hyvät käytöstavat, kansan
ravitsemukselliset tavoitteet sekä erilaisiin ruokakulttuureihin tutustuminen.
Keudalla on asuntolatoimintaa kahdessa yksiköissä. Asuntoloita varten on Keudan
järjestyssääntöjen lisäksi omat toimintaohjeet ja järjestyssäännöt. Tarkempia tietoja voi kysyä
suoraan asuntolapalveluita tarjoavista yksiköistä. Asuntolat ovat vain osin valvottuja, koska
kyseessä ei ole sisäoppilaitos. Oppilaitoksen vastuuvakuutus ei kata asuntolassa vietettyä aikaa.
Asuntopaikan saannissa ovat etusijalla pitkämatkalaiset ja hankalien kulkuyhteyksien päässä
asuvat opiskelijat. Asuntolassa asuminen on maksullista ja edellyttää lupaa asuntolanhoitajalta.
Koti- ja kouluyhteistyö
Kodin ja oppilaitoksen välisellä yhteistyöllä vahvistetaan opiskelun edellytyksiä sekä edistetään
opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Jos opiskelijan kieli- tai kulttuuritausta edellyttää
tukitoimia, tai opiskelija muuten tarvitsee erityistä tukea esim. arjenhallinnassa tai opiskelussa,
viedään koti-koulu -yhteistyötä eteenpäin moniammatillisten opiskelijahuoltoryhmien ohjauksella.
Osa opiskelijoista on täyttänyt 18 vuotta/ täyttää opintojen edetessä 18 vuotta, mikä otetaan
huomioon kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huolenpitoa tukea
tarvitsevista opiskelijoista ei unohdeta, vaikka lähtökohtaisesti huomioidaan aikuistuvan nuoren ja
täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja vastuullisuuden kehittyminen.
Ryhmänohjaaja on keskeinen yhdyshenkilö oppilaitoksen, opiskelijan ja hänen huoltajansa välillä.
Yhteistyön muotoja ovat esim. kotiväenillat, huoltajien ja opettajien väliset keskustelut, HOPSpalaverit sekä erityisopiskelijoiden huoltajien kanssa pidettävät HOJKS-palaverit. Ryhmänohjaaja,
apulaisrehtori/koulutuspäällikkö ja opiskeluhuollon henkilöstö vastaavat kaikkiin opiskelijan
opiskeluun liittyviin kysymyksiin huoltajan niitä kysyessä ja ovat suoraan yhteydessä huoltajiin
tilanteen sitä vaatiessa.
Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmista ja opetuksen järjestämisestä kotiväenilloissa ja
mm. www.keuda.fi sekä www.keudakermit.fi nettisivujen kautta.
8.5 Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta
Ryhmäytyminen
Ryhmäytymisen tarkoitus on saada opiskelijat kiinnittymään opiskeluryhmään ja sitä kautta
vähentää koulutuksen keskeyttämistä. Tavoitteena on myös saada hyvin yhdessä toimivia ja
oppivia ryhmiä. Keudassa järjestetään aloittaville ryhmille erilaisia ja eripituisia ryhmäytymispäiviä.
Näitä päiviä järjestetään syksyisin uusille aloittaville ammattiopiston opiskelijoille ja tarvittaessa jo
pidemmälle opinnoissaan edenneille, jotka tarvitsevat erityistä kannustusta opintojen eteenpäin
viemiseksi.
36
Opiskelijakuntatoiminta
Keudassa toimii Keudan ammattiopiston opiskelijakunta KUOMA. KUOMA muodostuu Keudan
ammattiopiston eri yksiköiden opiskelijakunnista. Jokaisesta yksiköstä opiskelijat valitsevat
edustajansa Kuoman hallitukseen. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden
yhteistoimintaa järjestämällä muun muassa harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Opiskelijakunta ottaa
kantaa ammattiopiston opetuksen kehittämiseen, tekee ehdotuksia ja antaa lausuntoja mm.
opetussuunnitelmista, opetusjärjestelyistä, oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja
kirjastohankinnoista. Jokaisessa yksikössä toimivan hyvinvointiryhmän jäsenenä toimii
opiskelijakunnan edustaja.
8.6 Kulttuuriperinnön ja arvopohjan vahvistaminen
Keudan arvopohja toteutuu sen oman toiminnan kautta. Jokaiseen ammattialaan ja opintoon
liittyvä arvopohja on esillä myös oppitunneilla. Luontevan ympäristön kulttuuriperinnön
vahvistamiselle tarjoaa mm. taide- ja kulttuuriopinnot. Taide- ja kulttuuriopinnoissa sekä useissa
valinnaisissa opinnoissa painotetaan Keski-Uudenmaan alueen sekä yksikön sijaintikunnan
kulttuurista ja taloudellista omaleimaisuutta. Kulttuuriperintöä käsitellään myös rakennetun
ympäristön ja luonnon, kirjoitetun ja puhutun kielen, tapojen sekä ajatus- ja käyttäytymismallien
kautta ammattiopiston kaikissa opinnoissa. Se on osa oppilaitosten arkista toimintaa ja näkyy
erilaisina teemapäivinä sekä eri vuodenaikoihin ja juhlapyhiin liittyvien perinteiden kautta.
Paikalliseen kulttuuriperintöön tutustutaan ryhmäytymispäivän, erillisten opintokäyntien ja
oppimistehtävien avulla.
37
LIITE 1:
SORA-lainsäädäntö
SORA-lainsäädäntö on lyhenne sanoista SOveltumattomuuden RAtkaisuja. Lainsäädännön
tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Koulutuksen järjestäjällä on
lain myötä mahdollisuus puuttua soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Lainsäädännöllä
edistetään potilas- ja asiakasturvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja
opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Säädöksissä turvataan myös opiskelijan oikeusturva.
SORA-lainsäädäntöön liittyvät rajoitukset otetaan huomioon tiedottamisessa jo markkinointi- ja
hakeutumisvaiheessa, jota opiskelija välttyy virheellisiltä opiskelupaikkavalinnoilta. Keudassa on
erillinen SORA-ohjeistus ja tiedottamiseen liittyviä käytäntöjä, joissa huomioidaan:
• toimintatavat, miten tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja muista
opintoihin liittyvistä edellytyksistä tiedotetaan opiskelijoiksi hakeutuville (L 951/2011, 27 a §)
• periaatteet, miten koulutuksen järjestäjä toimii opiskeluoikeuden peruuttamista,
opiskeluoikeuteen liittyvää tiedonsaantia ja opiskeluoikeuden palauttamista koskevissa asioissa
(L951/2011, 32 §, 32 a § ja 32 b §) valtioneuvoston asetuksen (1032/2011) mukaisten
koulutusalojen ja tutkintojen erityispiirteet huomioon ottaen, ja miten se ohjeistaa opiskeluoikeuden
peruuttamisesta ja palauttamisesta päättävän koulutuksen järjestäjän asettaman toimielimen
toimintaa ja päätöksentekoa sekä mahdollisesti muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tehtävää
toimielinyhteistyötä (L 951/2011, 35 a §)
• toimintatavat, miten tiedotetaan opiskelijaksi hakeutuville koulutusaloista ja tutkinnoista, joissa
voidaan edellyttää rikosrekisteriotteen pyytämistä (L951/2011, 32 a § 4 mom) sekä ohjeet, miten ja
milloin opiskelija toimittaa rikosrekisteriotteen koulutuksen järjestäjälle nähtäväksi (L955/2011, 6 §)
• toimintatavat, miten ja milloin tiedotetaan opiskelijoille muutoksenhaun tekemisestä opiskelijan
oikeusturvalautakuntaan (L 956/2011) opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista
koskevissa asioissa valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011, 16 §) määriteltyjen koulutusalojen
tutkinnoissa
SORA -säännöksiä sovelletaan vasta viimeisenä keinona erityisen vakavissa tilanteissa. kun muut
keinot eivät enää riitä. Soveltamisala on suppea ja rajattu. SORA -määräykset koskevat vain
SORA -aloja ja tiettyjä SORA -tutkintoja. SORA-lainsäädäntö koskee tutkintokohtaisia
terveydentilavaatimuksia ammatillisessa koulutuksessa, opiskeluoikeuden peruuttamista ja
palauttamista sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa.
Keudan yhtymähallituksen päätöksellä ammattiosaamisen toimikunta vastaa SORA -toimielimen
roolissa opiskeluoikeuteen, määräaikaiseen erottamisen ja asuntolasta erottamiseen liittyvistä
asioista. Päätökset oppilaitoksesta erottamisesta määräajaksi tai asuntolasta erottamisesta
koskevat kaikkia Keudan opiskelijoita. Sen sijaan menettelyt, jotka liittyvät opiskelusta
pidättämiseen ja opiskeluoikeuden peruuttamiseen tai palauttamiseen, koskevat vain osaa
tutkinnoista (ns. SORA-alat ja SORA -tutkinnot).
Opiskelijaksi ei voida SORA-määräysten perusteella ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai
toimintakyvyltään kykene opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen SILLOIN
KUN opintoihin liittyy vaatimuksia, jotka koskevat alaikäisen turvallisuutta potilas- tai
asiakasturvallisuutta tai liikenneturvallisuutta.
38
Opiskelijan opiskelijaksi ottaminen on perusteltua hylätä, jos
- opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia ei voida täyttää
- estettä ei voida poistaa kohtuullisin keinoin
- hakeutumisvaiheen epäselvyyksiä epäillään (aikaisemmin tapahtuneen
opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ns. SORA-tutkinnoissa)
Terveyden/toimintakyvyn vaatimustaso ratkaistaan ainoastaan opintoihin ja työhön liittyvien
käytännön tehtävien turvallisen suorittamisen näkökulmasta. Soveltumattomuuden syitä tai
turvallisuutta alentavia tekijöitä ovat ALASTA RIIPPUEN mm.:
- toimintakyvyn alentuma huumaus- ja päihdeaineiden vakavan väärinkäytön
seurauksena
- psyykkiset sairaudet
- fyysiset sairaudet
- veriteitse tarttuva sairaus
Keudan ammattiopistossa on erillinen SORA-toimintaohje, josta voi lukea lisää tietoa.
39