modificationDate=1408604657000;Keudan ammattiopiston opiskeluhuollon suunnitelma
TIIVISTELMÄ KEUDAN AMMATTIOPISTON OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA Tässä suunnitelmassa avataan toimenpiteitä, joilla ennaltaehkäistään ja edistetään opiskelijoiden hyvinvointia Keudan ammattiopistossa. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä, jossa korostuu yhteisöllisyys ja yhteistyö opiskelijoiden sekä heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma pohjautuu 1.8.2014 voimaan astuneeseen oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntöön ja Opetushallituksen määräykseen (10/011/2014). Tämä suunnitelma on hyväksytty Keudan ammattiopiston opiskelijakunta Kuomassa 7.8.2014, Keudan ammattiopiston johtoryhmässä 6.8.2014 ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksessa 20.8.2014. Keudan ammattiopisto 1.8.2014 0 1 Sisällys Johdanto ..................................................................................................................................................... 2 1 2 Yhteisöllinen opiskeluhuolto................................................................................................................ 4 1.1 Keudan ammattiopiston yksikkökohtainen hyvinvointiryhmä ..................................................... 4 1.2 Opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen ............................................................................................ 6 1.3 Tiedottaminen terveydentilavaatimuksista .................................................................................. 6 1.4 Hyvinvoinnin edistäminen ........................................................................................................... 7 1.5 Oppimistilanteisiin osallistuminen ........................................................................................................ 7 1.6 Koulutuksen keskeyttämistä ehkäiseviä toimenpiteitä ..................................................................... 8 1.7 Viestintäkanavat ................................................................................................................................... 11 1.8 Moniammatillinen yhteistyö................................................................................................................. 11 1.9 Esteettömyys......................................................................................................................................... 12 1.10 Päihteettömyys ..................................................................................................................................... 13 1.11 Opiskeluun liittyvät matkat ja niiden turvallisuus ............................................................................. 14 1.12 Kriisilanteet ............................................................................................................................................ 14 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut .................................................................................................. 15 2.1 Opiskeluterveydenhuolto..................................................................................................................... 15 2.2 Kuraattoripalvelut ................................................................................................................................. 18 2.3 Psykologipalvelut.................................................................................................................................. 19 2.4 Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden toteuttamisessa tarvittava yhteistyö ........ 21 2.5 Yksikön henkilöstön yhteistyö sekä vastuunjako............................................................................. 21 2.6 Monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatavat ja käytänteet ......................................................... 23 2.7 Opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asema opiskeluhuollossa .......................................... 24 2.8 Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely ..................................................... 24 2.9 Opiskeluhyvinvoinnin kertomukset .................................................................................................... 25 2.10 Yhteistyö erityisopetuksen, nivelvaiheiden ja jatko-opintojen suunnittelussa ............................. 27 2.11 Ohjaus ja tuki kurinpitorangaistusten tai opiskeluoikeuden peruuttamisprosessissa ................ 29 3 Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa .......................................................................... 29 4 Yhteistyö eri sidosryhmien ja muiden ulkopuolisten tahojen kanssa ............................................... 30 5 Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ............................... 32 6 Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointi ................................................................................................ 32 7 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta (omavalvonta) ................................................ 34 7.1 Keudan ammattiopiston opiskeluhuoltoryhmä ................................................................................. 35 7.2 Keudan ammattiopiston monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä............................................ 35 7.3 Tiedotussuunnitelma ............................................................................................................................ 36 7.4 Suunnitelman laatiminen ja hyväksyminen ...................................................................................... 36 1 Johdanto Keudan ammattiopiston opiskeluhuollon suunnitelma on tehty opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten. Suunnitelmassa avataan niitä käytäntöjä, jotka edistävät opiskelijoiden oppimista, fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Suunnitelmassa kerrotaan miten Keudan ammattiopistossa huolehditaan oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä oppimisympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Tämä suunnitelma on käytössä Keudan ammattiopiston kaikissa yksiköissä. Suunnitelmaa tarkennetaan yksiköissä vuosittain tehtävissä opiskeluhuollon toimintasuunnitelmissa. Opiskeluhuolto tarkoittaa Keudan ammattiopistossa opiskeluhyvinvointia, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä. Opiskeluhuolto edistää mielenterveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä sekä edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Tavoitteena on, että Keudan ammattiopiston opiskelijat saavat opiskeluhuoltoon liittyviä palveluja siinä määrin, että oppiminen mahdollistuu eri elämäntilanteissa mahdollisimman joustavasti. Tämä suunnitelmaa tukee tavoitetta, jonka avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ennalta ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Opiskeluhyvinvointia edistetään Keudan ammattiopistossa sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Painopisteenä pidämme ennaltaehkäisevää työtä. Opiskeluhyvinvoinnin palvelut sisältävät niin Keudan ammattiopiston kuin oppilaitosten sijaintikuntienkin palveluja. Näitä palveluja ovat kuraattori- ja psykologipalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Keudan ammattiopiston opiskelijoilla on oikeus saada maksutta sellaiset opiskeluhyvinvoinnin palvelut, jotka koulutukseen osallistuminen edellyttää. Keudan ammattiopistossa opiskeluhyvinvointia toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Näitä palveluja avataan tässä suunnitelmassa enemmän. Opiskeluhyvinvoinnista huolehtiminen kuuluun kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien ja opiskeluhyvinvoinnin palveluista vastaavien työntekijöiden tehtäviin. Keudan ammattiopistolla ja sen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista ja oppimisympäristöjen turvallisuudesta (1287/2013, 3 §, 4 §, 6 § ja 9 §). 2 Tämä suunnitelma on ensimmäinen tässä laajuudessaan oleva opiskeluhuollon suunnitelma Keudan ammattiopistossa. Lukuvuoden 2014-2015 aikana tämä suunnitelma tarkentuu ja tulee vastaamaan paremmin uuden lainsäädännön henkeä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat ja muut kuntien linjaukset lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa otetaan huomioon lukuvuoden 2014-2015 aikana, kun kuntien suunnitelmat ja linjaukset selkeytyvät. Tämän suunnitelman koekäyttö alkaa elokuussa 2014 opintojen alkaessa Keudan ammattiopiston kaikissa yksiköissä. Tämän lukuvuoden aikana laaditaan myös suunnitelman pohjalta opetussuunnitelman yhteiseen osaan päivitys. 3 1 Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla Keudan ammattiopistossa tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko opiskeluyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Tässä suunnitelmassa määritellä seuraavaksi käytettävissä olevat yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut sekä niihin liittyvät toimenpiteet opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin seuraamiseksi ja edistämiseksi. 1.1 Keudan ammattiopiston yksikkökohtainen hyvinvointiryhmä Keudan ammattiopiston yksiköiden opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen yksikkökohtainen hyvinvointiryhmä. Ryhmä ei käsittele yksittäisten opiskelijoiden asioita, jotka kuuluvat monialaisesille asiantuntijaryhmille (Kts. 2.6). Yksikkökohtaista hyvinvointiryhmää johtaa Keudan ammattiopiston yksikön apulaisrehtori. Näitä ryhmiä on Keudan ammattiopistossa kymmenen (10). Ryhmät raportoivat Keudan ammattiopiston monialaiselle opiskeluhuoltoryhmälle (kts. 7.1). Hyvinvointiryhmien toimintaa ohjaa tämä opiskeluhuoltosuunnitelma, johon yhteisöllistä opiskeluhuoltoa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu. Yksiköt tekevät vuosittain omat toimintasuunnitelmansa yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisesta. Suunnitelma voi sisältää yksikkökohtaisia tarkennuksia Keudan ammattiopiston opiskeluhuoltosuunnitelmaan. Toimintasuunnitelmat toimitetaan Keudan ammattiopiston opiskeluhuoltoryhmälle lukuvuoden alussa. Yksikkökohtaisen hyvinvointiryhmän jäsenet ovat seuraavat: terveydenhoitaja kuraattori 4 psykologi opiskelija ryhmänohjaaja/opettaja opinto-ohjaaja erityisopetuksesta vastaava (ERVA) apulaisrehtori (pj.) Ryhmä kokoontuu vähintään 2 kertaa vuodessa, lukuvuonna 2014-15 kokoontumisia tarvitaan todennäköisesti kuitenkin huomattavasti enemmän, jotta opiskeluhuollon kokonaisuus saadaan joustavaksi ja yhteisöllisen opiskeluhuollon merkitys suuremmaksi. Ryhmän tehtävänä on ottaa osaa myös Keudan ammattiopiston opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen kommentoimalla tätä suunnitelmaa opiskeluhuoltoryhmälle (Kts. 7.1). Keudan ammattiopiston yksikön hyvinvointiryhmän tehtävissä painottuu terveyttä- ja hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevä toiminta koko opiskeluyhteisön tasolla, kuten kiusaamisen ehkäiseminen ja kouluterveyskyselyiden käsittely sekä tulosten hyödyntäminen jne. Hyvinvointiryhmä suunnittelee ja toteuttaa myös erilaisia teemapäiviä ja juhlia, esim. Hyvinvointivirtaaviikko 40, avoimien ovien ohjelmaa sekä kotiväen iltaa. Laki määrittelee yhteisöllisen opiskeluhuollon toimiksi, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuuta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. Myös opiskeluympäristön terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys on huomioitava yksikön yhteisöllistä opiskeluhuoltoa suunniteltaessa. Hyvinvointiryhmien kannattaa tarvittaessa kuulla asiantuntijoita ja toteuttaa yhdessä eri viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa ennaltaehkäiseviä yhteisöllisiä tapahtumia. Keudan ammattiopistossa yksikkökohtainen hyvinvointiryhmä on opiskelijoille hyvä kanava vaikuttaa oppilaitoksen opiskeluhuollollisiin asioihin. Yksikön opiskelijakunta valitsee joukostaan yhden henkilön, joka osallistuu hyvinvointiryhmän kokouksiin ja tuo opiskelijoiden näkökulmaa esiin. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenten ja tutoreiden avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa myös erilaista ryhmäytymistä esim. uusille opiskelijoille ja ryhmille sekä näin osaltaan edistää yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutumista. Opiskeluhyvinvointia voidaan seurata monella tavalla. Lukuvuoden 2014-2015 aikana yksikkökohtaisen hyvinvointiryhmän jäsenet, lukuun ottamatta opiskelijajäsen, jalkautuvat yksikössä säännöllisesti pidettäviin osastokokouksiin/muihin kokouksiin, joissa käsitellään 5 opiskelijaryhmien osallistumista opintoihin ja opintosuorituksia. Opiskelijat, joiden opinnot eivät ole edenneet toivotulla tavalla ja/tai läsnäolo on ollut epäsäännöllistä, ottaa ryhmänohjaaja opiskelijoihin yhteyttä kokouksessa sovitulla aikataululla. Ryhmänohjaaja selvittelee ko. ongelmien syytä/syitä sekä mahdollista opiskeluhuollollista, erityisopetuksen tai opinto-ohjauksen tarvetta. Tämän jälkeen asia siirtyy tarvittaessa moniammatillisen asiantuntijaryhmän hoidettavaksi (Kts. 2.6). Asian vireillepanosta vastaa näissä tapauksissa ryhmänohjaaja. Hyvänä asiantuntijana ryhmänohjaajan apuna toimii aina kuraattori ja psykologi. Yhteisöllisen opiskeluhuollon edistäminen kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa. Tämä tarkoittaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien näkökohtien huomioon ottamista opetuksen sisällöissä, menetelmissä ja järjestelyissä sekä muussa toiminnassa. Tämän toteutumista ohjaa ja seuraa yksikkökohtainen hyvinvointiryhmä. 1.2 Opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen Opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen Keudan ammattiopistossa on tärkeä osa opiskeluhyvinvointia opintojen aikana. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden kokonaishyvinvointia myös opintojen jälkeen. Tärkeää on kehittää toiminta- ja työkykyä jo opintojen aikana, jotta siirtyminen koulutuksesta työelämään sujuisi joustavasti. Perus lähtökohtana on motivoida ja ohjata opiskelija säännölliseen terveysliikuntaan sekä omaehtoiseen toiminta- ja työkyvyn ylläpitoon ja terveyden hoitamiseen. Opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen tukee ammatillista kasvua ja kehittymistä. Näin koulutus vastaa myös paremmin alan työkykyhaasteisiin, esim. työturvallisuuden ja ergonomian osalta. Tavoitteena on myös aktivoida opiskelijoita osallistumaan ja innostamaan muitakin osallistumaan. Tavoite tukee vastuullista toimimista niin itsenäisesti kuin ryhmässäkin. 1.3 Tiedottaminen terveydentilavaatimuksista Ennen opintoihin hakeutumista opiskelijoille tiedotetaan terveydentilavaatimuksista. Tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä tiedotetaan mm. Keudan nettisivuilla, koulutusoppaissa, OPH:n sivuilla, tutkinnonperusteissa, 6 peruskoulujen jatko-opintoilloissa ja erilaisissa tiedotus- ja messutapahtumissa. Opintojen aikana tapahtuvat terveydentilaan liittyvät muutokset huomioidaan ja annetaan tarvittaessa mm. opinto-ohjausta, jotta opinnot kuitenkin etenisivät. 1.4 Hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointia voi edistää jo pienillä arjen valinnoilla. Erinomainen ammattiosaaminen tarkoittaa myös hyvää toiminta- ja työkykyä, joka varmistaa jaksamisen työssä. Ammattiosaajan työkykypassi- opintokokonaisuus aktivoi opiskelijaa pitämään huolta itsestään, kiinnittää huomiota ammatissa jaksamiseen jo opintojen aikana sekä tukee oppilaitosta hyvinvointia lisäävien opintojen, tapahtumien ja harrastustoiminnan järjestämisessä. Keudan ammattiopiston jokaisessa yksikössä on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa työkykypassi, josta saa myös erillisen todistuksen. Passin suorittaminen kerryttää opintoviikkoja (myöh. osaamispisteitä). Fyysiseen oppimisympäristöön sekä arjen työrytmiin, työnkuormitukseen, lepoon ja virkistykseen kuuluva ohjaus ja seuranta ovat osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Edelleen välituntitoimintaa kehittämällä Keudan ammattiopistossa lisätään opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja näin vähennetään tupakointia, ylipainoa jne. Nämä ovat asioita jotka nousevat vuosittain esille kouluterveyskyselyn tuloksissa Keudan ammattiopiston osalta. 1.5 Oppimistilanteisiin osallistuminen Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen kaikissa pakollisissa opinnoissa ja valitsemissaan muissa opinnoissa, jollei hänelle ole myönnetty niistä vapautusta. (L630/1998§34) Opintojen etenemisen ongelmista voivat kertoa mm. poissaolot tai kurssien keskeyttäminen. Yhdessä sovituilla toimintatavoilla on tärkeä merkitys poissaoloihin ja keskeytyneisiin kursseihin. Opiskelijaa ohjataan huolehtimaan siitä, että hän keskustelee opettajien kanssa opinnoistaan ja laatii uuden etenemissuunnitelman, jos opinnot eivät ole edenneet suunnitellusti. Suunnitelman laatimisessa ohjaa mm. ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja. Keudan ammattiopistossa ryhmänohjaaja seuraa opiskelijaryhmän kuulumisia, läsnäoloa ja opintojen etenemistä säännöllisesti opintojakson aikana ja aina kaksi viikkoa jakson 7 päättymisen jälkeen. Mikäli opinnot eivät ole edenneet toivotulla tavalla tai poissaoloja on tullut huolestuttava määrä, eikä opiskelijaa tai huoltajaa ole tavoitettu, ryhmänohjaaja lähettää tiedotekirjeen, jossa pyydetään ottamaan yhteyttä mahdollisimman pian. (Liite 1) Mikäli opiskelijan opintojen etenemistahti ei täytä päätoimisen opiskelun kriteereitä ja keskustelut huoltajan/opiskelijan kanssa eivät tuota tulosta, ryhmänohjaaja voi lähettää toisen tiedotekirjeen. ( Liite 2) Ennen tätä ryhmänohjaaja on yhteydessä myös kuraattoriin tai psykologiin, jonka kanssa tilannetta selvitellään. Mikäli toiseenkaan kirjeeseen ei reagoida, opiskelijaa ei näy koulussa ja opinnot eivät edelleenkään edisty, ryhmänohjaajan tulee olla yhteydessä kuraattoriin, joka jatkaa asian selvittelyä. Jos opiskelijaan ei saada kuraattorinkaan yrityksistä huolimatta yhteyttä apulaisrehtori voi katsoa opiskelijan eronneeksi. Tällöin kuraattori välittää tiedon alle 25-vuotiaiden osalta kunnan etsivään nuorisotyöhön. Ryhmänohjaajan on tärkeä muistaa, että vaitiolovelvollisuuden estämättä hänellä on oikeus ja velvollisuus viedä eteenpäin ilmennyt huolensa opiskelijan opintojen etenemisestä ja opintojen keskeytymisen vaarasta. Yhteyshenkilönä toimii tällöin kuraattori. Mikäli opiskelijalla tulee ongelmia esim. terveyden tai opiskelumotivaation kanssa eikä opintosuorituksia kerry, hän voi tehdä kirjallisen ilmoituksen määräaikaisesta keskeyttämisestä. Asiasta tulee keskustella ensin apulaisrehtorin, kuraattorin tai opinto-ohjaajan kanssa. Määräaikaiseen keskeyttämiseen voidaan päätyä, jos todetaan, että opiskelijalla on mahdollisuus palata opiskelemaan määräajan jälkeen. (Liite 3) 1.6 Koulutuksen keskeyttämistä ehkäiseviä toimenpiteitä Keudan ammattiopistossa nuorille tarjotaan riittävästi tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista, myös opintojen jatkamisen suhteen. Opintojen keskeyttämiseen vaikutetaan ennaltaehkäisevästi opiskeluhuoltotyöllä. Tehokkaalla nivelvaihetyöllä tunnistetaan riskitekijöitä ja varaudutaan niihin yhteistyössä opiskelijan kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä parantamalla sekä toimivalla moniammatillisella yhteistyöllä kehitetään oppilaitosta ja opiskeluhuoltoa paremmin opiskelijoita palvelevaksi. Opiskeluympäristöt tehdään mahdollisimman viihtyisiksi ja opiskeluun motivoiviksi, jotta oppimistilanteisiin osallistuminen olisi ympäristönkin kannalta mielekästä. Ennaltaehkäisevässä työssä korostuu yhteisöllisyys, joukkoon kuulumisen tunteen saavuttaminen ja toisten hyväksyntä. Muita keskei- 8 siä tekijöitä ovat tarvittavien tukimuotojen järjestäminen ja organisointi, sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, missä koulun toiminta on läpinäkyvää, johdonmukaista ja eettisesti yksilön arvoa kunnioittavaa. Tukea tarjotaan mahdollisimman ripeästi ongelmien ilmaannuttua, missä tahansa opintojen vaiheessa. Oppilaitoksen henkilökunnan keskinäinen yhteistyö ja salassapidon rajoissa kulkeva tiedonsiirto auttaa osaltaan huomaamaan ja huomioimaan tuen tarpeessa olevat opiskelijat. Opintojen alkuvaiheessa on keskeistä mm.: Opiskelijan tutustuminen muihin ryhmänsä opiskelijoihin, opettajiin sekä kouluun on tärkeää. Ryhmänohjaajat ovat keskeisessä asemassa ryhmän yhteishengen luomisessa. Keudan ammattiopistossa on joka syksy Ryhmäytymispäivä/päiviä, jolloin ryhmänohjaaja toteuttaa yhdessä opiskelijoiden kanssa parhaimmaksi katsomaansa toimintaa koko luokan kanssa, esim. keilaus, retkellä käynti. Ryhmäytymisessä apuna ja tukena voi toimia esim. yksikön hyvinvointiryhmän jäseniä. Opiskelijan kiinnittyminen ryhmään ja oppilaitoksen toimintaan on tärkeää, jotta opinnot pääsisivät mahdollisimman hyvin käyntiin jo heti alussa. Ryhmäytymistä ja luokan hyvää yhteishenkeä edistetään koko opintojen ajan. Opintojen päättyessä tehdään toimenpiteet ryhmän purkamiseksi ja arjen sujumiseksi ilman tiivistä opiskeluryhmää. Opiskeluhuollon henkilöstö (mm. psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja) esittäytyvät uusille aloittaville opiskelijoille. Tavoitteena on kertoa omasta toimenkuvastaan ja yhteydenottotavoista sekä mahdollisista päivystysajoista. Ryhmänohjaaja käy jokaisen opiskelijan kanssa HOPS-keskustelun, jossa he yhdessä laativat opiskelijalle henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Tarvittaessa joku opiskeluhuollon henkilöstöstä voi olla mukana ryhmänohjaajan ja opiskelijan HOPS keskustelussa. Opiskeluhuollon henkilö tulee opiskelijalle paremmin tutuksi ja kynnys tulla juttelemaan mahdollisesti madaltuu. Opiskelijalle voidaan tarvittaessa laatia opintojen tueksi henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), missä huomioidaan laajemmin opiskelijan henkilökohtaiset tarpeet oppimisessa. 9 Opintoihin kiinnittymisessä auttaa osaltaan myös erilaiset teemapäivät, kuten esim. Hyvinvointi virtaa- teemaviikko sekä Harrastepäivä, joissa opiskelija voi yhdessä ja itsenäisesti tutustua muihin opiskelijoihin ja henkilökuntaan sekä ottaa osaa mukavaan yhdessä tekemiseen ja olemiseen, omien mielenkiinnon kohteiden pohjalta. Keudan ammattiopistossa toteutuu yhdenvertaisuus opiskelussa. Opiskeluyhteisössä se tarkoittaa ihmisten erilaisuutta kunnioittavan ilmapiirin luomista ja opetuksessa moninaisuuden huomioimista niin opetusmateriaaleissa kuin opiskelijoihin suhtautumisessakin. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeässä osassa opintojen etenemisessä. Huoltajienpalaverit sekä kotiväenillat ovat tärkeässä osassa yhteistyön luomisessa. Kun yhteistyö saadaan hyvin käyntiin jo heti opintojen alkuvaiheessa, tulee asioiden puheeksi ottamiseen matala kynnys. Hyvän luokkahengen, ilmapiirin ja matalan puheeksi ottamisen kynnyksen luomisessa on avuksi säännölliset ryhmän yhteisöpalaverit esim. jaksoittain ja ryhmänohjaajan tunnit, joissa mahdollisuus puhua asioista jotka liittyvät ryhmään ja sen toimintaan. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa myös säännöllisesti kerättävän opiskelijapalauteen (webropol-kysely) avulla, sekä opiskelijakunta- ja tutortoiminnan kautta. Vertaistoiminta on hyödyllistä ja tukee opiskelijoiden osallisuutta. Keudan ammattiopistossa kehitetään vertaistoimintaa mm. nimeämällä jokaiselle aloittavalle ryhmälle oma kummitutor-opiskelija, jonka avulla opiskelijat voivat tutustua koulun tapoihin ja saada hyviä neuvoja. Jotta tutkintoon sisältyvistä opinnoista muodostuisi selkeä käsitys ja opinnot rakentuisivat omien toiveiden pohjalta, laaditaan jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS. HOPS:n avulla voidaan ottaa huomioon opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet, toiveet ja tarpeet. HOPS muodostuu opetussuunnitelman sisältämistä pakollisista ja valinnaisista opinnoista. Ryhmänohjaaja kirjaa HOPS:aan myös kaikki toimet, joita hän on tehnyt opiskelijan opintojen tukemiseksi. Mahdolliset HOPS:aan tarvittavat muutokset tehdään aina ryhmänohjaajan ja/tai opinto-ohjaajan kanssa. Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea, esimerkiksi oppimisvaikeuksien takia, hänen kanssaan laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma; 10 HOJKS. Suunnitelmassa sovitaan tarvittavista järjestelyistä, jotta opiskelu onnistuu ja etenee. Suunnitelma tehdään yhdessä opiskelijan, ryhmänohjaajan ja erityisopettajan kanssa. Alaikäisen huoltajan tulee olla mukana HOJKS:n laadinnassa. 1.7 Viestintäkanavat Keudan ammattiopisto on asiantuntijaorganisaatio, jossa jokaisella työntekijällä ja luottamushenkilöllä on oma viestintävastuunsa. Viestinnän kokonaisuudesta vastaavat kuntayhtymän ja tulosalueiden johtajat sekä viestintäpäällikkö. Viestintää koordinoi, omalta osaltaan toteuttaa sekä konsultoi kuntayhtymän viestintäosasto. Viestintäosasto huolehtii yhteyksistä viestinnän ulkoisiin yhteistyökumppaneihin. Sisäisessä viestinnässä, opiskelijoille ja heidän huoltajilleen tiedottamisessa hyödynnetään erilaisia tiedotuskanavia, kuten: • KeudaKemit • Opiskelijan opas • Kotiväen tapahtumat • Henkilökohtainen viestintä (sähköposti, puhelin) • HOPS- ja HOJKS-keskustelut • Moodle • Some Keudan ammattiopistolla on mm. erillinen kriisiviestintäohjeistus. Katso: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä; Kriisiviestintäsuunnitelma 1.8 Moniammatillinen yhteistyö Yksikön hyvinvointiryhmä kokoontuu säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa, miettimään ja suunnittelemaan yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutumista (kts. 1.1). Yksikön hyvinvointiryhmän tehtävissä painottuu terveyttä ja hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevä toiminta koko opiskeluyhteisön tasolla, kuten kiusaamisen ehkäiseminen ja kouluterveyskyselyiden käsittely. 11 Yksikön kuraattori osallistuu yksikön sijaintikunnan eri asiantuntijaryhmien säännöllisiin tapaamisiin kutsuttaessa. Näissä ryhmissä nuorten kanssa toimivat tahot yhdessä pohtivat kunnan nuorten hyvinvointia edistäviä toimia ja niissä jaetaan ajankohtaista tietoa tapahtumista ja ilmiöistä kunnan alueella. Kuraattori osallistuu myös lähikuntien kuraattorien yhteisiin tapaamisiin, joissa käsitellään ja keskustellaan kulloinkin ajankohtaisista kuraattorin työhön liittyvistä asioista. Yksiköiden sijaintikuntien nuorisotoimi ja etsivän nuorisotyön työntekijät näkyvät Keudan ammattiopiston arjessa lukuvuoden aikana tullakseen tutuiksi uusille opiskelijoille mm. teemaviikoilla, erilaisissa muissa tapahtumissa ja sovittaessa, esimerkiksi mukana vetämässä ryhmäytymistehtäviä. Yksilöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan Keudan ammattiopistossa myös monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. 1.9 Esteettömyys Esteettömyydellä tarkoitetaan Keudan ammattiopistossa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys koskettaa kaikkia opiskelijoita ja koko Keudan henkilöstöä. Esteetön ympäristö ja palvelut soveltuvat mahdollisimman hyvin erilaisten ihmisten käyttöön. Keudan ammattiopistossa toteutetaan terveydensuojelulain mukainen terveydellisten olosuhteiden tarkastus 3 vuoden välein. Terveydenhoitaja vastaa yhdessä apulaisrehtorin kanssa tarkastusten toteutumisesta. Tarkastuksien toteutumista seurataan Keudan ammattiopiston opiskeluhuoltoryhmässä. Nykyisinä ja tulevina yhteiskunnan jäseninä, ammattilaisina ja ammatinharjoittajina Keudan opiskelijat ovat velvollisia edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja esteettömyyttä kaikessa toiminnassaan. Ihmisten moninaisuus yhdistettynä tasa-arvoon on voimavara, joka rikastuttaa toimintaa ja luo hyvinvointia. Esteettömyys tarkoittaa Keudassa paitsi 12 fyysisen ympäristön, viestinnän ja työskentelyvälineistön suunnittelemista kaikille käyttäjäryhmille soveltuvaksi, myös ilmapiirin luomista sellaiseksi, että kaikki tulevat oikeudenmukaisesti kohdelluiksi. Tavoitteena olisikin saavuttaa esteetön oppilaitos jossa yhdistyy palvelujen saatavuus, välineiden käytettävyys, tiedon ymmärrettävyys ja mahdollisuus osallistua itseään koskevan päätöksentekoon. Keudan ammattiopistossa kaikki opiskelijat ovat tasavertaisesti tietoisia mm. Keudan menettelytavoista, mahdollisuuksista osallistua tapahtumiin, opiskelijakunnan toimintaan sekä opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Kaikki opiskelijat ja opettajat perehdytetään heti opintojen alussa mm. sähköisten järjestelmien käyttöön. Esteettömyys ei ole vain erityisryhmiä varten, vaan hyvät käytännöt hyödyttävät kaikkia yhteisön jäseniä. Esteettömyys ei myöskään ole vain erityisjärjestelyitä, vaan se on sujuvaa elämää, kommunikointia, opiskelua, ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista. Katso; Keudan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma opetustoimessa 1.10 Päihteettömyys Päihteettömyys on edellytys opointojen suorittamiseksi. Keudan järjestyssäännöissä (hyv. 19.4.2012) todetaan, että päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen, myynti ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on opistoissa, niiden järjestämissä tilaisuuksissa ja työssäoppimispaikoissa kielletty. Keudan ammattiopistossa on yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa laadittu kirjalliset toimintaohjeet tupakoinnin, nuuskaamisen sekä päihteiden käytön, ennaltaehkäisemiseksi, päihdeongelmiin puuttumiseksi ja päihdeongelmaisen hoitoon ohjausta varten. Ohjeissa on täsmennetty, miten ja millä edellytyksillä opiskelijan toimintakykyisyyttä selvittävä huumausainetestaus järjestetään opintoihin liittyvien käytännön tehtävien tai työssäoppimisen yhteydessä, sekä miten ja milloin opiskelija esittää huumausainetestin perusteella laadittuun selvitykseen perustuvan todistuksen koulutuksen järjestäjälle. Katso; Keudan ammattiopiston ja Keudan aikuisopiston opiskelijoiden päihteettömyysohjelma 2013. 13 1.11 Opiskeluun liittyvät matkat ja niiden turvallisuus Keudan ammattioppilaitoksessa opiskelevan alle 18-vuotiaan turvallisesta koulumatkareitin ja kulkuneuvon valinnasta vastaa opiskelijan huoltaja. Tarvittaessa opiskelija saa neuvoja koulumatkan reittivalinnassa ryhmänohjaajalta. Koulupäivän aikana tapahtuva paikan vaihdos suoritetaan mahdollisimman turvallisesti. Mikäli opiskelija kulkee toisen opiskelijan tai oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvan kyydissä, pyydetään tähän etukäteen kirjallinen lupa opiskelijan huoltajalta. (Liite 4) 1.12 Kriisilanteet Keudan ammattiopiston kriisisuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset, joita päivitetään lukuvuoden aikana, seuraavasti: kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa koulutuksen järjestäjän sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen sekä viestinnän periaatteet suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille toimintatavat erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa ja oppilaitoksen turvallisuutta koskevien ohjeiden yhteensovittaminen (pelastussuunnitelma ja muut turvallisuusohjeet) psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen toimintavalmiuksien ylläpitäminen suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Katso: Kriisitilanteiden toimintamalli, Kriisiviestintäsuunnitelma 14 2 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut Yksilökohtainen opiskeluhuolto täydentää yhteisölistä opiskeluhuoltoa. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan Keudan ammattiopistossa yksittäiselle opiskelijalle annettavia 1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja 2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja 3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa on myös yksittäisen opiskelijan asioiden käsittely opiskeluhuolto- tai hyvinvointiryhmissä. Pääsääntöisesti yksittäisen opiskelijan asioita ei käsitellä opiskeluhuolto- tai hyvinvointiryhmässä vaan moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. opiskelijaryhmää koskevan asian käsittely silloin, kun ryhmän opiskelijoiden henkilöllisyys on tunnistettavissa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien, koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvien muiden ongelmien kuten esim. kiusaamisen ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Tässä opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään Keudan ammattiopiston opiskelijoiden käytettävissä olevat yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin sekä opintojen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi. 2.1 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista opiskeluhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Opiskeluterveydenhuollon palveluilla edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Opiskeluterveydenhuollolla edistetään ja seurataan opiskelijoiden 15 tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Tavoitteena on tunnistaa opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittava tuki sekä ohjata hoitoon ja tutkimuksiin tarvittaessa. Lisäksi opiskeluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka järjestetään yhtenäisenä kokonaisuutena. Terveydenhoitaja osallistuu opiskelijoiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen asiantuntijana opiskeluhuollon toimintaan sekä oppilaitoksen sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin. Hän seuraa opiskelijoiden kasvua ja kehitystä sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Hän selvittelee opiskelijoiden kanssa heidän ongelmiaan, tukee opiskelijoita ja heidän vanhempiaan. Terveydenhoitaja vastaa opiskelijoiden vuosittaisista terveystarkastuksista yhteistyössä lääkärin kanssa, opiskelijakohtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja ryhmänohjaajien kanssa, opiskelijoiden ohjaamisesta tarvittaessa lääkärin tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin sekä ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa. Terveydenhoitajan tarkastus tehdään ensimmäisenä ja lääkärin tarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Tarkastuksessa on tavoitteena saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta. Terveyden edistämisen lisäksi tarkastusten tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat varhain. Erityisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi nuoren krooninen sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, kiusaaminen, oppimisvaikeudet, vanhempien sairaus, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, läheisväkivalta ja vaikeudet perheen tai nuoren toimeentulossa. Tuen järjestämisessä tehdään yhteistyötä muun opiskeluhuollon, opettajien ja hoitotahojen kanssa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on myös tärkeä tuki nuoren selviytymisessä. Yhteistyötä tehdään myös Keudan ammattiopiston eri yksiköiden välillä esim. opiskelijan siirtyessä yksiköstä toiseen. Opiskelijoiden terveydentilan tai toimintakyvyn muutoksista johtuvien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista edistäviä toimenpiteitä: 16 Terveydenhuollon palvelut ovat matalan kynnyksen palveluja. Yhteistyötä tehdään monialaisen opiskeluhuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa. Ryhmänohjaajat ja opettajat ovat ensisijaisia havainnoijia terveydentilan tai toimintakyvyn sekä muiden ongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin opiskelijaa lähetettäessä tulee ensimmäinen yhteydenotto tehdä ryhmänohjaajan/opettajan yhdessä opiskelijan kanssa. Opiskelijaa ei lähetetä yksin tai hänen tietojaa ei välitetä eteenpäin ilman opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajansa läsnäoloa. Tämä toimintatapa varmistaa tiedon oikeanlaisen siirtymisen salassapitosäännökset huomioon ottaen. Tällä toimintatavalla voidaan myös käynnistää yksilökohtainen opiskeluhuolto, jolloin asian ympärille kerättävä ryhmä syntyy mahdollisesti jo ensimmäisen keskustelun yhteydessä. Opiskelija voi olla myös suoraan yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon, jolloin opettaja ei ole ollut aloitteellinen terveydenhuollon tarpeellisuudesta. Opiskelijan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen oppilaitoksen työpäivän aikana: Opiskelijan tulee saada yhteys opiskeluterveydenhuoltoon saman työpäivän aikana akuuteissa terveydenhuollollisissa asioissa. Erityisruokavalionsa opiskelija hoitaa suoraan yksikön keittiöhenkilökunnan kanssa. Opiskelijoilla tulee olla tarvittavat omat lääkkeet mukanaan opiskelupäivän aikana. Terveydenhoitajilla on lupa antaa oppilaitoksessa tarvittavia lääkityksiä opiskelijoille. Tulee muistaa, että oppilaitoksen muulla henkilöstöllä ei ole lupaa antaa lääkkeitä opiskelijoille. Opintotoimistoissa on koko oppilaitoksen väelle joditabletit siinä tapauksessa, jos tulee viranomaismääräys joditablettien jakamisesta (radioaktiivinen säteily). Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi Opiskelijalla on oikeus opiskelupaikkansa kunnalliseen terveydenhuoltoon riippumatta opiskelijan kotikunnasta. Terveydenhoitajan työaika on järjestetty siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilma ajanvarausta. Opiskelijalla on mahdollisuus myös saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. 17 Opiskeluterveydenhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. 2.2 Kuraattoripalvelut Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on olennainen osa kuraattorityötä. Opiskelijat ohjautuvat kuraattorin asiakkaaksi usein mm. käyttäytymiseen liittyvien syiden vuoksi. Näitä ovat mm. poissaolot, koulunkäynnin laiminlyönti, sääntöjen rikkominen, keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat ja väkivaltainen käyttäytyminen. sosiaalisiin suhteisiin liittyviä syitä ovat kiusaamistilanteet ja kaverisuhdeongelmat. perheeseen liittyviä tulosyitä ovat lasten huoltoon ja kasvatukseen liittyvät asiat, perheen tilanteeseen liittyvät vakavat ongelmat (päihteiden käyttö, perheväkivalta ja mielenterveysongelmat) sekä perherakenteen muutokseen liittyvät asiat. tunne-elämän vaikeuksista yleisiä ovat opiskelijoiden ahdistuneisuus ja pelot, masentuneisuus ja alakuloisuus sekä arkuus ja jännittäminen. opintososiaalisiin ja itsenäistymiseen liittyviä tulosyitä ovat mm. opintotuet, asuntohakemukset ja arjenhallintaan liittyvät asiat. Kuraattorityössä pyritään asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisäämään heidän voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja. Opiskelijan opiskelu- ja elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sekä yksilö-, perhe- että opiskeluyhteisön tasolla. Asiakastyössä ensimmäisenä tehtävänä on opiskelijan tilanteen kartoitus ja tuen tarpeen arviointi opiskelijan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Tavoitteena on opiskelijan ja perheen voimavarojen ja toisaalta heidän elämässään olevien riskitekijöiden sekä oppilaan tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen. Kartoitus ja arviointi tehdään yhteistyössä opiskelijan, perheen ja opettajan sekä tarvittaessa muun tukiverkoston, esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Yhteisesti sovitaan tavoitteista, toimintatavoista ja vastuunjaosta. Kuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijan oppimistavoitteiden saavuttamista opiskelijan HOPS:n mukaisissa opinnoissa. 18 Turvallisen arjen toteutumista ohjaavat osaltaan poissaoloihin, kiusaamis-, väkivalta-, päihde- ja kriisitilanteisiin laaditut toimintamallit. Kuraattori osallistuu niiden laadintaan, päivittämiseen ja käyttöön ottoon yksikössään. Alueellisen yhteistyön tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia, kehittää alueen palveluja sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat lastensuojelu, nuorisopsykiatria, muu sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, poliisi, seurakunta sekä kolmas sektori. Keudan ammattiopistossa kuraattorit tekevät yhteistyötä yksikön opiskelijakunnan ja tuutori-opiskelijoiden kanssa yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseksi. Nämä toimintatavat kehittyvät lukuvuoden 2014-15 aikana ja kirjataan tähän suunnitelmaan. Tavoitteena on, että yhdessä tuutori-opiskelijoiden, opiskelijakunnan ja hyvinvointiryhmän kanssa toteutetut teemapäivät ja tapahtumat edistävät opiskelijahyvinvointia ja yhteisöllisyyttä monella tavalla. Jokaisessa Keudan ammattiopiston yksikössä on ammattiopiston palkkaamat kuraattorit. Kuntien kanssa pidetyssä neuvottelussa 9.5.2014 sovimme, että kunnat hoitavat vastaavan kuraattorin palvelut Keudan ammattiopistolle 1.8.2014 alkaen. Kunnan vastaavien kuraattoreiden toimenkuvia ei ole toistaiseksi määritelty. 2.3 Psykologipalvelut Oppilaitoksessa työskentelevä psykologi tarkastelee ilmiöitä psykologian viitekehyksestä yksilön, perheen, ryhmän, yhteisön ja organisaation näkökulmista. Keudan ammattiopistossa psykologin tehtäviin sisältyy mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä oppimista ja opiskelua edistävää ja ongelmia ennalta ehkäisevää työtä. lisäksi työhön sisältyy ratkaisujen etsiminen ja tukitoimien järjestäminen todettujen ongelmien hoitamiseksi tai korjaamiseksi. Psykologin työskentelyn tavoitteena on edistää opiskelijoiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden saavuttamista. Käytännössä psykologin tehtävänkuva muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu 19 asiakastyötä, konsultaatiota, oppilaitoksen hyvinvoinnin edistämistä sekä yhteistyötä kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa. Psykologin yksilö- ja asiakastyö sisältää nuoren kehitykseen, oppimiseen tai opiskeluun liittyvien kysymysten selvittelyn ja arvioinnin. Tähän kuuluu opiskelijan psykologinen arviointi toimenpiteineen, joita ovat esimerkiksi neuvottelut oppilaitoksen henkilöstön ja vanhempien kanssa, psykologiset tutkimukset (ml. psykologiset testit) ja lausuntojen laatiminen, tukitoimien ja opetusjärjestelyjen suunnittelu sekä yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. asiakastyöhön kuuluu myös opiskelijoiden yksilöllinen tuki ja ohjaus tunne-elämän kehitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä pulmissa. psykologi tarjoaa konsultaatiota oppilaitoksen muulle henkilöstölle kuten rehtoreille, kuraattoreille, terveydenhoitajille ja opettajille sekä oppilaitoksen ulkopuolisille yhteistyötahoille. Psykologi osallistuu oman erityisalansa asiantuntijana hyvinvointi- ja opiskeluhuoltoryhmiin sekä muuhun moniammatilliseen opiskeluhuollon yhteistyöhön, joka koskee joko yksittäistä opiskelijaa, ryhmää tai koko oppilaitosyhteisöä. Psykologi osallistuu osaltaan yhteisön yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen ja seuraamiseen yhteisössä. Oppilaitoksen kriisityö edellyttää psykologista asiantuntijuutta ja osana työtään psykologi tarjoaa psykososiaalista tukea kouluyhteisölle, ryhmille ja opiskelijoille. Psykologi osallistuu opiskeluhuollon erilaisten toimintamallien (kuten opiskeluyhteisön turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat) kehittämiseen ja arviointiin sekä opetussuunnitelmatyöhön. Psykologi osallistuu kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön kehittämiseen niin yksittäisten opiskelijoiden, ryhmän kuin oppilaitosyhteisön tasoilla. Psykologi tarjoaa tukea perheille nuoren kehitykseen, vanhemmuuteen tai perheen ongelmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tarpeen mukaan psykologi ohjaa opiskelijan tai perheen oppilaitoksen ulkopuolisen tuen piiriin sekä tekee yhteistyötä opiskelijaa tutkivien tai hoitavien tahojen kanssa. Psykologi tekee moniammatillista yhteistyötä niin oppilaitosyhteisön sisällä kuin oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa. Tällä hetkellä Keudan ammattiopistossa psykologin palvelut ovat vielä epäselvät. Kuntien kanssa pidetyssä neuvottelussa 9.5.2014 sovimme, että kunnat hoitavat psykologipalvelut Keudan ammattiopistolle. 20 2.4 Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden toteuttamisessa tarvittava yhteistyö Opiskelijat voivat hakeutua kuraattorille tai psykologille esimerkiksi terveydenhoitajan, ryhmänohjaajan, opettajan, opinto-ohjaajan, rehtorin tai erityisopettajan kautta. Opiskelijat voivat myös ottaa itse yhteyttä. Myös huoltajat voivat ottaa yhteyttä, mikäli heille nousee huolta nuoren tilanteesta. Työskentely painottuu huoltajien kanssa ohjaukseen ja neuvontaan. Yksilökohtaisessa opiskelijatyössä kartoitetaan opiskelijan elämäntilannetta ja tuen tarvetta sekä tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Kuraattori ja -psykologi toimivat myös tarvittaessa linkkinä koulun ja eri yhteistyötahojen välillä. Opiskelijalle on säädetty oikeus saada kuraattori- ja psykologipalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 15 §) Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon on säädetty palvelutakuu, jossa kuraattori- ja tai psykologi on kiireellisen avun tarpeen tilanteessa välittömästi samana tai seuraavana työpäivänä saatavilla ja kiireettömästikin henkilökohtaiseen keskusteluun tulee päästä 7 arkipäivän sisällä pyynnön esittämisestä. Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä määräajassa. Myös alle 18- vuotiaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle olisi annettava tieto yhteydenotosta. Kuka tahansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. 2.5 Yksikön henkilöstön yhteistyö sekä vastuunjako Opiskeluhuollon henkilöstö tekee tiivisitä yhteistyötä paitsi toistensa, myös oppilaitoksen muun henkilökunnan kanssa. Ryhmänohjaaja vastaa opintojen alkaessa ja opintojen aikana pitkälti ryhmänsä ja opiskelijoidensa tilanteen ja opintojen etenemisen seurannasta. Ryhmänohjaaja on myös aktiivisesti yhteydessä huoltajiin ja ottaa yhdessä opiskelijan 21 kanssa yhteyttä opiskeluhuoltohenkilöstöön huomattuaan opiskelijalla tuen tarvetta tai kokee että tuen tarvetta täytyisi kartoittaa. Ryhmänohjaaja avustaa mm. erityisen tuen toteuttamisessa. Kuraattori vastaa opiskelijoiden neuvomisesta ja tukemisesta liittyen mm. opintososiaalisiin asioihin, kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja yhteydenpitoon kunnan etsivän nuorisotyön kanssa liittyen nuoren eroamiseen oppilaitoksesta. Kuraattori osallistuu aktiivisesti myös poissaolojen seurantaan, oppimisvalmiuksien kartoittamiseen, yhteistyöhön huoltajien kanssa ja terveyspalveluihin ohjaamiseen. Terveydenhoitaja vastaa mm. terveystarkastuksista ja terveyspalveluihin ohjaamisesta. Terveydenhoitaja avustaa ja osallistuu eroa/keskeyttämistä harkitsevan opiskelijan ohjaamiseen, erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen, kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja tekee myös yhteistyötä huoltajien kanssa. Apulaisrehtori vastaa mm. opiskeluhuoltopalveluista tiedottamisesta, päätöksenteosta, yhteisten tapahtumien järjestämisestä ja suunnittelusta, ja on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin. Apulaisrehtori myös avustaa erityisen tuen toteuttamisessa. Tutorit osallistuvat uusien aloittavien ryhmien ryhmäytymiseen, tiedottamiseen, vertaistuen antamiseen. Tutorit suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia tapahtumia ja edustavat tärkeissä tapahtumissa kuten avoimissa ovissa ja erilaisissa koulutuksen tiedostustilaisuuksissa. Tutoreita ohjaa näiden asioiden osalta kuraattori ja opinto-ohjaaja yhdessä. Päävastuu tutortoiminnasta on opinto-ohjaajilla. Yhteistyötä tutoreiden kanssa tehdään monipuolisesti myös muiden opiskeluhuoltohenkilöstöön kuuluvien kanssa, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Opiskelijakunta on aktiivisesti mukana tapahtumien suunnittelussa ja toteuttamisessa, ja he omalta osaltaan edistävät yhteisöllistä toimintaa. Opiskelijakunta järjestää opiskelijoille myös kuulemistilaisuuksia, joissa voi antaa palautetta opiskelusta ja opintojen järjestämisestä. Keudan ammattiopistossa opiskelijakunta Kuoman tehtävänä on edistää Keudan toimipisteiden opiskelijakuntien yhteistyötä ja toimia niiden edustajana, valvoa ja toteuttaa 22 ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain toteutumista Keudassa, edustaa opiskelijakuntaa eri toimielimissä ja yhteistyöryhmissä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja ammattiopistoa koskevissa asioissa. 2.6 Monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatavat ja käytänteet Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmän kokoaa tilannekohtaisesti se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluisi. Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään (opiskeluhuoltolaki 14§ 4. ja 5. mom.). Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Vastuuhenkilön tehtävänä ja vastuulla on kirjata opiskeluhuollon kertomuksiin keskeiset, asiantuntijaryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet tekevät kirjauksia toteutuneista tukitoimista. Keudan ammattiopistossa kukin asiantuntijaryhmä kokoontuu tarvittaessa ja seuraa kyseisen opiskelijan asioiden etenemistä. Opiskelijalla, hänen huoltajallaan tai opiskelijan nimeämällä henkilöllä on mahdollisuus osallistua näihin kokoontumisiin. Asiantuntijaryhmän toiminta selkiytyy lukuvuoden 2014–15 aikana. Asiantuntijaryhmän toimintaa tullaan täsmennetään myös tähän suunnitelmaan. 23 2.7 Opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asema opiskeluhuollossa Opiskeluhuoltoa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Keudan ammattiopistossa arvion tekevät kuraattori tai psykologi ja terveydenhoitaja aina yhdessä. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. (opiskeluhuoltolaki 18§). 2.8 Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella (Liite 5) hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan. Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään (opiskeluhuoltolaki 19§). 24 2.9 Opiskeluhyvinvoinnin kertomukset Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin (opiskeluhuoltolaki 20§). Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin, joiden käsittelystä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 §:ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Nämä järjestelmät ovat kuntien hallussa. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen, joiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Kuraattorin kirjaamat asiakastiedot ovat Keudan ammattiopistossa tietohallinnossa kuraattorin omassa asiakasrekisterissä, johon ei ole muilla henkilöillä pääsyä. Rekisterinpitäjänä tulisi toimia kunnan toimielimen. Kun kuraattorit ja rekisteri ovat Keudan ammattiopiston, toimii myös rekisterin pitäjänä tässä tapauksessa Keudan ammattiopisto. Kun opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä. Opiskeluhuollon kertomukset tallennetaan Keudan tietohallinnossa omalle verkkoasemalleen. Opiskeluhuoltokertomusten rekisterin vastuuhenkilönä on kyseisen yksikön kuraattori. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin tallennettaviin tietoihin. Mikäli kuraattori on väliaikaisesti estynyt toimimasta vastuuhenkilönä, yksikön apulaisrehtori toimii rekisterin vastuuhenkilönä. Kyseisiä tiedostoja on kuitenkin oikeus lukea vain ko. henkilön asiaan liittyvien henkilöiden, jotka on mainittu kirjallisessa suostumuksessa (kts. liite 5). Opiskeluhuoltokertomus (Liite 6) laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan: 1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot; 25 2) asian aihe ja vireillepanija; 3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet; 4) tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; 5) toteutetut toimenpiteet; 6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Lukuvuoden 2014-15 aikana toimintaa kehitetään ja päätetään mm. siitä miten opiskelijakertomuksia rekisteristä lopetetaan. Koulutuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Rekisterinpitäjän on nimettävä rekisterille vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet sanottuun rekisteriin tallennettaviin tietoihin. (Opiskeluhuoltolaki 21§ 1.mom.) Keudan ammattiopistossa reksiterin vastuuhenkilönä toimivat kuraattorit omien yksiköidensä osalta. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä säädetään (Opiskeluhuoltolaki 22§ 1.mom.). Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä 26 opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi (Opiskelijahuoltolaki 23§ 2. mom.). Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta (opiskelijahuoltolaki 23§ 3.mom). 2.10 Yhteistyö erityisopetuksen, nivelvaiheiden ja jatko-opintojen suunnittelussa Keudan ammattiopistossa annettava opinto-ohjaus, erityisopetus ja opiskeluhuolto jaetaan 1) kaikille annettavaan tukeen, 2) lisätukeen ja 3) erityiseen tukeen. Tuen taso riippuu opiskelijan henkilökohtaisesta tuen tarpeesta, jota seurataan koko opintojen ajan. Opiskelijalle järjestettävä tuki kirjataan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan (HOPS). Kaikille annettava tuki on jokaiselle opiskelijalle annettavaa opetusta ja kasvatusta. Sen tehtävänä on opiskelijan tukeminen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tuen muotoina ovat mm. tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, opiskeluhuollon ennalta ehkäisevä tuki, opinto-ohjaus ja yleiset tukiopetustunnit. Tämän tuen tarkoituksena on lyhytaikainen apu opintojen jatkumisen edistämiseksi. Kaikille annettavan tuen suunnittelun ja seurannan välineenä on HOPS. Lisätuen tarkoitus on tukea opiskelijaa henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa silloin kun kaikille annettava tuki ei ole riittävää. Lisätuki on opiskelijan oppimisen ja kasvun lyhytkestoista vahvempaa ja yksilöllisempää tukemista. Tuen muotoina ovat mm. erilaiset opetusjärjestelyt (opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus, ammattimiehen apu, yksilöllisesti suunnattu tukiopetus jne.), tehostetut opiskeluhuollon palvelut sekä opintojen yksilöllisempi ohjaus. 27 Oppimista voidaan tukea myös opetusryhmän joustavilla opetusratkaisuilla kuten käyttämällä selkeää havaintomateriaalia, keskittymällä vain keskeiseen oppisisältöön, mitoittamalla tehtävä- ja työmäärä sopivaksi sekä järjestämällä kokeisiin/ammattiosaamisen näyttöihin lisäaikaa tai mahdollisuus tehdä ne osissa. Lisätuen aikana opiskelijan opintojen etenemistä seurataan tavallista tarkemmin tuen riittävyyden varmistamiseksi. Seurannan perusteella määritellään myös tuen tarpeen jatkuminen. Jos opiskelijan opinnot eivät etene toivotulla tavalla, keskustellaan opiskelijan ja häntä ohjanneiden henkilöiden kanssa lisätuesta tai mahdollisesta erityisen tuen tarpeesta. Opiskelijalle järjestettävä tuki kirjataan HOPSiin. Erityinen tuki perustuu Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Erityistä tukea annetaan silloin kun kaikille annettava ja lisätuki eivät riitä ja tarvitaan pitempikestoista tukea. HOJKS laaditaan yhdessä opiskelijan, ryhmänohjaajan, erityisopetuksen asiantuntijan ja alle 18-vuotiaan huoltajan/ien kanssa. Ohjeistus erityisen tuen järjestämiseen ja HOJKSin laadintaan on Keudan ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Opiskelijalle järjestettävä tuki kirjataan HOJKSiin. Tavoitteena opinto-ohjauksessa ennen opintojen alkua on antaa realistista tietoa ammatillisen oppilaitoksen opinnoista ja ammattien vaatimuksista mahdollisille hakijoille, huoltajille ja lähettäville tahoille. Oppilaitoksen on hyvä saada opiskelun kannalta olennaista tietoa hakijoista opiskelijavalinnan ja opiskelun suunnittelun pohjaksi. Opintojen alkaessa annettavan opinto-ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista ja tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPSin) laatimisessa. Opiskelija sitoutetaan opiskeluun, kouluyhteisöön ja opiskeluryhmään hyvän oppimisilmapiirin luomiseksi. Tällä ehkäistään mm. alkuvaiheen keskeyttämistä (kts. 1.6). Opintojen aikana annettavan opinto-ohjauksen tavoitteena on turvata opintojen sujuminen, tukea ja edistää henkilökohtaista kehitystä sekä vahvistaa ammatillista kasvua. Myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana tavoitteena on ohjata ja tukea opiskelijaa yksilölliset tarpeet ja edellytykset huomioiden. Opiskelijaa ohjataan suorit- 28 tamaan opinnot henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti itseohjautuvuutta tukien. Ohjauksen ja tuen avulla ennaltaehkäistään opintojen viivästymistä tai keskeytymistä. Opiskelijat osallistuvat oppilaitoksen kehittämistyöhön ja heitä kuullaan opiskelijoita koskevissa asioissa. Opiskelijoille luodaan psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen, viihtyisä sekä terveellinen opiskeluympäristö. Opinto-ohjauksen tavoitteena on vahvistaa osaamista, tukea opintojen loppuunsaattamista sekä siirtymistä työelämään tai jatko-opintoihin. Opintojen loppuvaiheen tavoitteena on ammatti-identiteetin, itsetunnon ja oman kasvun ja kehityksen vahvistaminen työelämässä tapahtuvan jatkuvan oppimisen pohjaksi. Katso; Keudan ammattiopiston opinto-ohjauksen suunnitelma ja Keudan ammattiopiston erityisopetuksen suunnitelma 2.11 Ohjaus ja tuki kurinpitorangaistusten tai opiskeluoikeuden peruuttamisprosessissa Tavoitteena on tukea ja ohjata opiskelijaa kurinpitorangaistuksen uhassa ja/tai sen saannin yhteydessä. Kurinpidollisten toimien mahdollisuudesta tulee tiedottaa asianosaisen lisäksi myös kuraattoria ellei asianosainen toisin halua. Opiskelija ohjataan kuraattorin keskusteluun, joka tekee tarvittaessa kartoituksen opiskelijan mahdollisesta tuen tarpeesta. Tavoitteena on tukea opiskelijan opiskelumahdollisuuksia myös rangaistuksen aikana ja jälkeen mahdollisimman myönteisessä ilmapiirissä. Hyvänä asiantuntijapauna toimii näissä asioissa myös psykologi. 3 Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Opiskeluhuollon toteuttaminen tulee suunnitella yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa ottaen huomioon seuraavat asiat: opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä 29 opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaan tilanteissa, joissa hän on riittävän kehittynyt arvioimaan käsiteltävänä olevaa asiaansa ja ottamaan itsenäisen vastuun siitä käytänteet opiskelijan toiveiden huomioon ottamisessa koskien huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä käytänteet opiskelijan kehitystason arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta. Opiskelijoiden osallisuutta tukevat toimintatavat ovat keskeinen keino tukea oppilaitoksen yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistä hyvinvointia. Opiskelijoiden ja vanhempien osallisuutta voidaan edistää esimerkiksi varaamalla heille mahdollisuus ilmaista näkemyksensä kaikissa opiskeluun liittyvissä asioissa, niin opiskelijan omassa asiassa kuin esimerkiksi luokkayhteisöä tai koko oppilaitosta koskevissa asioissa. Keinoina voi olla mm. eri tavoin toteutetut vanhempainillat, ryhmätoiminta, tyytyväisyyskyselyt, asiakaspalaute, suullinen palaute sekä kuulemistilaisuudet, joissa opiskelijat ja vanhemmat voivat keskustella päätöksentekijöiden kanssa. Osallisuutta tukee opiskelijoiden ja vanhempien riittävä tiedonsaanti opiskeluhuollosta. Tiedottamisessa on myös huomioitava erilaiset kohderyhmät; opiskelijat, vanhemmat, tiedottaminen oppilaitoksen sisällä sekä tiedon välittäminen oppilaitoksen ulkopuolisille yhteistyökumppaneille. Monialaiset asiantuntijaryhmät ovat opiskelijaa ja tarvittaessa hänen perhettään tukevia yhteistyöryhmiä, joissa yhdessä heidän kanssaan selvitellään tuen tarpeita ja etsitään sopivia tukimuotoja. Tarkoituksena ei ole, että heille esitellään yksi valmis ratkaisumalli, vaan että heidän näkemyksiään asiasta kuullaan. Samoin kuullaan heidän ehdotuksiaan ratkaisuista ja tukimalleista. Tarvittaessa esitellään ammattilaisten näkökulmia erilaisista toiminta- ja ratkaisuvaihtoehdoista, mutta päätös siitä mihin ryhdytään, jää aina opiskelijalle ja iänmukaisesti huoltajalle. 4 Yhteistyö eri sidosryhmien ja muiden ulkopuolisten tahojen kanssa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa yhteistyöhön eri toimijoiden ja viranomaisten kanssa, joten tuntemus yhteistyökumppaneiden verkostosta on tärkeää. Opiskeluhuoltoa 30 toteutetaan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen monialaisena, suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Näitä yhteistyötahoja ovat Keudan ammattiopistossa mm. nuorisotoimi, lastensuojelu ja poliisi. Yhteistyön tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäistä ongelmien syntymistä. Opiskelijan asioita käsiteltäessä pitää aina pohtia, keitä yhteistyökumppaneita kyseisen asian käsittely tarvitsee ja ketä se koskee. Keudan ammattiopisto valvoo opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä sijaintikuntiensa opetustoimien ja sosiaali- ja terveystoimien kanssa. Sijaintikuntien tulisi vastata psykologi- ja kuraattoripalveluista, mutta käytännössä Keudan ammattiopisto toteuttaa kuraattoripalvelut itse. Sijaintikunnat vastaavat myös opiskeluterveydenhuollon palveluista. Kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja tai muu vastaava asiantuntija kartoittaa opiskelijan tilanteen, mahdollisesti yhteistyössä ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan sekä tarvittaessa huoltajan kanssa. Yhteistyön tavoitteena on löytää tuen tarpeessa oleva nuori mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja auttaa nuori sellaisten palvelujen piiriin, joilla edistetään mm. hänen kasvuaan ja itsenäistymistään. Työntekijän tuntemus eri kuntien palvelujärjestelmästä on tärkeää. Yhteistyöverkoston muodostavat mm. kaupungin nuorisotyö, työ- ja elinkeinotoimisto, poliisi, Kela, sosiaali- ja terveystoimi, erikoissairaanhoito ja nuorten työpajat. Kuraattori vastaa yhteistyöstä etsivän nuorisotyön kanssa silloin kun opiskelijan opinnot ovat vaarassa keskeytyä tai ovat jo keskeytyneet. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (72/2006). Nuorisolaki velvoittaa koulutuksen järjestäjää luovuttamaan nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot (nimi, syntymäaika, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) nuoren kotikunnan etsivälle nuorisotyölle alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa. Tiedot voidaan jättää ilmoittamatta, jos arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen ole nuoren auttamiseksi tarpeen. 31 5 Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä (630/1998, 28 § ja 1287/2013, 13 §) toimenpiteet kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Keudan ammattiopistossa on laadittu vuonna 2012 Kiusaamisen ja häirinnän vastainen suunnitelma, jota päivitetään lukuvuoden 2014-15 aikana. Suunnitelmaa päivitettäessä Keudan ammattiopistossa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja oppilaitoksessa työskentelevien vuorovaikutussuhteet seuraavasti: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen edellä mainittujen asioiden käsittely oppilaitosyhteisö-, opiskelijaryhmä- ja yksilötasolla yksilöllisen tuen tai hoidon järjestäminen, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille, viranomaisille ja yhteistyötahoille suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. Katso; Kiusaamisen ja häirinnän vastainen suunnitelma; Keudan ammattiopisto 2012 6 Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointi Keudan ammattiopisto tulee tekemään tähän suunnitelmaan arvion opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista lukuvuoden 2014-2015 aikana. Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arvioinnin tarkoitus on varmistaa palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja toiminnan tarkoituksenmukaisuus. Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja oppimisympäristöihin liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti edellä mainittuihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa kertynyttä tietoa ja kokemusta sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatua palautetietoa. Seurantatieota kertyy mm. seuraavissa yhteyksissä: 32 Kouluterveyskysely Opiskelijapalaute Hyvinvointiryhmien tapaamisissa Huoltajien/kotiväen tilaisuuksissa Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain henkilöstön mitoitusperusteen mukaan opiskeluhuollon toteuttamiseksi suositellaan, että käytössä olisi: 1 kuraattori /780 opiskelijaa kohti 1 psykologi / 1000 opiskelijaa kohti 1 terveydenhoitaja / 600-800 toisen asteen opiskelijaa kohti 1 lääkäri / 2500-3000 opiskelijaa kohti opiskelijoita/kuraattori vertailuluku 2014 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 JäSi JäWä KeSa KeKe MäLu MäSa NuLo Sipoo TuKi TuPHa Kuva 1 Kuraattoriresurssin vertailu. Keudan ammattiopistossa kuraattoriresurssi on toetutunut hyvin laadukkaan opiskeluhuollon toteutumiseksi. Poikkeuksen tekee Pekka Halosen akatemia Tuusulassa. (kuva1.) Terveydenhoitajatilanne Keudan ammattiopiston eri yksiköissä on suhteellisen hyvä. Poikkeuksia toki on, mutta lukuvuoden 2014-2015 aikana tiedot tarkistetaan ja lisätään tähän suunnitelmaan diagrammina kuten kuraattoreiden resurssia kuvataan kuvassa 1. Jatkossa saamme tarkempaa tietoa opiskeluhuoltohenkilöstön asiakasmääristä ja käytettävyydestä yksiköittäin. 33 7 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta (omavalvonta) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013, 26 §) määrätään opiskeluhuollon toteutumisen omavalvonnasta ja 13 §:ssä opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta. Tässä suunnitelmassa määritellään seuraavaksi Keudan ammattiopiston menettelytavat ja toimenpiteet, joilla seurataan opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Keudan ammattiopistossa seurataan opiskeluhuollon toteutumista seuraavin menetelmin: Seurattavat asiat Menetelmät aikataulu vastuutaho opiskeluhuoltokerto- OH-kansioista määrät lukuvuoden apulaisrehtori/ ku- lopussa raattori lukuvuoden kuraattori mukset kuraattorin asiakas- kuraattorin kirjauksista käynnit/asiakasmäärät psykologin asiakas- lopussa psykologin kirjauksista käynnit/ asiakasmäärät yhteisöllinen opiskelu- lukuvuoden psykologi lopussa tapahtumat ja teemat huolto lukuvuoden yksikön hyvinvointi- lopussa ryhmä terveydenhoitaja terveydensuojelulain tarkastus tehty / tarkas- kerran kol- mukainen terveydellis- tuspöytäkirja messa vuo- ten olosuhteiden tar- dessa kastus Yksiköiden apulaisrehtorit kokoavat tiedot yksiköidensä osalta ja toimittavat ne opiskelijaasioiden päällikölle aina lukuvuoden lopussa. Näiden tietojen pohjalta opiskeluhuollon ohjausryhmä tekee linjauksia opiskeluhuollon resursseihin ja opiskeluhuoltoryhmä opiskeluhuollon suunnitelmiin. Yksiköiden hyvinvointiryhmät työstävät omia toimintasuunnitelmiaan näiden tietojen pohjalta. Lisäksi suunnittelun pohjana käytetään opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointiin käytettäviä tietoja (kts. kohta 6). 34 7.1 Keudan ammattiopiston opiskeluhuoltoryhmä Keudan ammattiopiston opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa Keudan ammattiopiston monialainen opiskeluhuoltoryhmä. Tehtävänä on laatia Keudan ammattiopiston opiskeluhuollon suunnitelma ja opiskeluhuollon osuus opetussuunnitelman yhteiseen osaan sekä päivittää niitä. Ryhmän tehtävänä on myös laatia ammatillisen koulutuksen opiskeluhuoltoa koskeva osuus yksiköiden sijaintikuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Tämä osuus tulee laatia yhteistyössä muiden sijaintikuntien ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Tämä ryhmä raportoi Keudan ammattiopiston opiskeluhuollon ohjausryhmälle (kts. 7.2). Kokoukset vähintään kaksi kertaa vuodessa. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus nimesi kokouksessaan 20.8.2014 Keudan ammattiopiston opiskeluhuoltoryhmää johtamaan opiskelija-asioiden päällikön. Keudan ammattiopiston opiskeluhuoltoryhmän jäseniä ovat seuraavat: 7.2 opiskelija kuraattori apulaisrehtori terveydenhoitaja psykologi erityisopetuksesta vastaava (ERVA) opiskelija-asioiden päällikkö, pj. Keudan ammattiopiston monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä Keudan ammattiopiston monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmän tehtävänä on vastata koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Tehtävänä on myös seurata opiskeluhuoltosuunnitelman ja opetussuunnitelman yhteisen osan laatimista ja päivittämistä. Ohjausryhmä myös vastaa 35 siitä, että yksiköiden sijaintikuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa on ammatillista koulutusta koskevat osuudet, jotka Keudan ammattiopiston opiskeluhuoltoryhmä on laatinut. Keudan ammattiopiston monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä muodostuu ammattiopiston johtoryhmästä täydennettynä kuntien sosiaali- ja terveystoimien edustajilla. ryhmän lopullinen kokoonpano muotoutuu lukuvuoden 2014-2015 aikana. 7.3 Tiedotussuunnitelma Tiedotussuunnitelma kertoo kuinka tämän suunnitelman tiedottaminen hoidetaan. Lisäksi tiedotussuunnitelma määrittää kuinka seurantatietojen keskeisistä tuloksista tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille. Opiskeluhuoltolain 11§ 1mom. mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Tiedotus tapahtuu Keudan ammattiopiston nettisivuilla, opiskelijaintra Kermitissä, ryhmänohjaajien tunneilla opiskelijoille, kotiväen illoissa huoltajille, henkilökunnan kokouksissa ja koulutuksissa koko Keudan ammattiopiston henkilöstölle. Tätä tiedotussuunnitelmaa tarkennetaan lukuvuoden 2014-2015 aikana. 7.4 Suunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Mikäli koulutuksen järjestäjällä on useita oppilaitoksia saman kunnan alueella, koulutuksen järjestäjä päättää, laaditaanko oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat vai useammalle oppilaitokselle yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma. Muut kuin oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n 2 mom edellyttämät opiskeluhuollon toimenpiteet voidaan kirjata myös koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Opiskeluhuoltosuunnitelma 36 on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilökunnan, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. (1287/2013, 13 § 1 mom). Tätä suunnitelmaa on tehty yhdessä Keudan ammattiopistossa työskentelevien terveydenhoitajien, Keudan ammattiopiston kuraattoreiden, opiskelijakunta Kuoman, ammattiopiston johtoryhmän sekä muun henkilöstön kanssa. Suunnitelmaa on käsitelty 8.8.2014 pedagogisessa kehittämispäivässä opettajien kanssa. Suunnitelma on siinä vaiheessa, että se voidaan ottaa käyttöön ja hyväksyä eri toimielimissä. Keudan ammattiopiston johtoryhmässä suunnitelma hyväksyttiin 6.8.2014 ja Keudan ammattiopiston opiskelijakunta Kuomassa 7.8.2014. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksessa suunnitelma hyväksyttiin 20.8.2014. Lukuvuoden 2014–2015 aikana suunnitelman toteutusta testataan ja muokataan palautteiden mukaan toiminnan kannalta käytännöllisemmäksi. Elosyyskuussa 2015 korjattu suunnitelma hyväksytetään uudestaan. 37 Liite 1 38 Liite 2 39 Opiskelijan eroilmoitus Liite 3 40 Liite 4 41 SUOSTUMUS OPISKELUHUOLLON PALVELUIHIN Liite 5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 luvun 19 § Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan. Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään. Opiskelijan nimi Henkilötunnus Ryhmätunnus Asian aihe Monialainen asiantuntijaryhmä (ryhmään kuuluvat henkilöt) (Yksilökohtainen opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä muodostetaan opiskelijan asian tarpeen mukaan) Suostun asiani käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä En suostu asiani käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä Lisäksi seuraavat muut asiantuntijat tai läheiseni/huollettavani läheiset saavat osallistua asiani/huollettavani asian käsittelyyn: Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus osallistua moniammatillisen asiantuntijaryhmän kokoukseen ja heillä on oikeus saada ja antaa tilanteen selvittämisen kannalta olennaiset salassa pidettävätkin tiedot. Paikka ja aika Opiskelijan allekirjoitus ja nimenselvennys Asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön allekirjoitus ja nimenselvennys Huoltajan tai muun laillisen edustajan suostumus/allekirjoitus ja nimenselvennys (alle 18-vuotiaalta opiskelijalta) Monialaisen asiantuntijaryhmän opiskeluhuollon kertomus Liite 6 Monialaisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö: ________________________ päivä osallistujat sovittutoimenpide kirjauksen tekijä / asema tai virkanimike seuranta/ toimenpiteiden toteutuminen (yhteydenotot, viranomaiskeskustelut ym.) sivulliselle annetut tiedot - Aina kirjallisella pyynnöllä päivämäärä kenelle millä perusteella mitä tietoja kuka antanut 1
© Copyright 2024