1. No category

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF
Marjatta Sidarous
JÄSENKIRJE V/2/2015
27.4.2015
1(7)
Tässä jäsenkirjeessä selvitetään Viher- ja ympäristörakentamisalan
työehtosopimuksen vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyviä määräyksiä.
VUOSILOMA
Käsitteitä






lomanmääräytymisvuosi on 1.4. – 31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso.
täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää
tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa.
lomakausi on 2.5. – 30.9.
talvilomakausi on 1.10. – 30.4.
lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka
lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta
pitämättä jääneestä lomasta
Vuosiloman ansainta
Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan.
Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka
aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa
mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry,
sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta
sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain
jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei
sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee
käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan.
Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut
yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä
lomanmääräytymiskuukaudelta.
Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti
vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta
lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Annankatu/Annegatan 31-33 C 48
00100 HELSINKI/HELSINGFORS
Puhelin/Telefon (09) 725 04 500
Faksi/Fax (09) 725 04 511
E-mail: [email protected]
Internet: www.tyonantajat.fi
Y-tunnus/FO-nummer
0215193-7
2(7)
Esimerkki 1:
A:n työsuhde alkanut 22.4.2014 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin.
A ansaitsee lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2014 – 31.3.2015 2 pv/kk eli 11 x 2
= 22 vuosilomapäivää.
A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 22.4.2015. Tältä 1.4.2015 alkavalta
lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli
hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5
= 30 vuosilomapäivää.
Esimerkki 2:
B:n työsuhde alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2014 ja
myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2014 – 31.3.2015
lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää.
Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit
Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun
7 § sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa:
















Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen
Työntekijän oma vuosiloma
Työajan tasoittumisvapaat
 käytettäessä keskimääräistä työaikaa
 luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää
4 päivää kuukauden aikana
Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen
Perhevapaista erityisäitiys-, äitiys, isyys- vanhempainvapaa,
Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää
lomanmääräytymisvuoden aikana
Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden
aikana
Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys
Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
Työn edellyttämä koulutus
Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika
Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden
Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta
kerrallaan
Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus
Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa
töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi.
3(7)
Vuosiloman ajankohta
Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta:
Työehtosopimuksen mukaisesti kesälomaa (enint. 24 arkipäivää) annetaan
seuraavasti:



lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää
12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle
siirretyn loman pidennys 1/3 työehtosopimuksen taulukon mukaisesti
Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10. – 30.4. välisenä
aikana.
Loman ajankohdasta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä:
Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja
jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai
työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia:




12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa
jaksossa
loman sijoittamisesta lomakautta edeltävän kalenterivuoden alusta alkavalle ja
ennen seuraavan lomakauden alkua päättyvälle ajanjaksolle (esim. 31.3.2015
mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2015 – 30.4.2016). Näin
sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella.
12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa
lomakauden päättymisestä (esim. seuraavan kesäloman yhteydessä)
työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä
lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on
tehtävä kirjallisena.
Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole
kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen
Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään
kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, kuitenkin
ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Myös lyhyemmästä
ilmoitusajasta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken.
Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan
muuttaa vain työntekijän suostumuksella.
4(7)
Vuosiloman tai sen osan siirtäminen työkyvyttömyyden johdosta
Vuosilomalaki on muuttunut siten, että työntekijällä on oikeus pyynnöstä siirtää
vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lukien, jos hän on vuosilomansa tai sen
osan alkaessa tai aikana sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön.
Samoin loma on siirrettävä, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana
sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän
on työkyvytön.
Jos työntekijä kuitenkin sairastuu työehtosopimuksen tarkoittaman
lomanpidennyksen aikana, sovelletaan edelleen seitsemän päivän
omavastuuaikaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vuosiloma kuluu
lomanpidennyksen ajalle osuvan työkyvyttömyyden aikana.
Työntekijän tulee esittää selvitys työkyvyttömyydestään. Työpaikalla kannattaa myös
laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja
miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan.
Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo
alettua ilman aiheetonta viivytystä. Lomien siirtoa koskevalle pyynnölle ei ole laissa
säädetty tarkkaa takarajaa. Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä
lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa
harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden
tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi
loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää.
Esimerkki:
Työntekijä aloittaa lomansa 13.7. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 25.7. asti eli
2 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 16. - 21.7.
Työntekijä ilmoittaa sairaudestaan työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen
ja pyytää loman siirtoa. Palkanmaksussa em. työkyvyttömyysjaksolle lasketaan
sairausajan palkka ja tämän jakson vuosilomapäivät (5 arkipäivää) siirretään
myöhemmin pidettäväksi. Sairauden päätyttyä loma jatkuu alkuperäisen
suunnitelman mukaisesti 22. - 25.7.
Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä.
Loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.
Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja
talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä
tavalla mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman
kalenterivuoden loppuun mennessä ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun
mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajoissa,
työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus
on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha.
5(7)
Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle
Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän
vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä
lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että
lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.
Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa
työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi.
Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista
muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi vanhempainvapaan tai
hoitovapaan ajalle.
Lomapalkka
Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka on maksettava ennen loman alkamista.
Lomapalkan laskentakaava:
Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten
työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän
palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena
kuukautena, jolloin lomaa pidetään. Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja
työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla
25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Lomaltapaluuraha
Lomaltapaluuraha on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan
lomalta paluun jälkeen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.
Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa
töistä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä
mainittujen syiden takia.
Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.
Kuukausipalkkaisen lomapalkka kun työaika muuttuu
Vuosilomalain muutos koskee kuukausipalkkaisia työntekijöitä, joiden työaika ja
palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen,
osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osaaikaistamisen perusteella. Muutos koskee myös vastakkaista tilannetta eli kun osaaikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön.
Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat
muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4. – 31.3. aikana,
lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit
ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden
työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään
lomapalkka samassa suhteessa.
6(7)
Esimerkki:
Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 1.2.2015. Hänelle on kertynyt lomaa
30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2015. Lomapalkka
lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2014 –
31.3.2015 ansiot) / 30 x 12.
Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan
työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä.
Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4. - 31.3. päättymisen
jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden
aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan.
Esimerkki:
Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 1.6.2015. Työaika lisääntyy
50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1.000 eurosta 2.000 euroon.
Loma alkaa 1.7.2015. Työntekijä saa lomapalkan 1.000 euron kuukausipalkan
mukaan.
Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2016), käytetään edellä
mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken
lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa.
Kausityöntekijän lomakorvaus
Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai
sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 13 % työansiosta
siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden. Vuoden yli menevältä osalta
lomakorvaus on 16,5 % työansiosta.
Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta maksetut palkat.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä
lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde
päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.
KELA:lta korvausta lomakustannuksiin
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista
aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada
KELA:lta korvausta.
Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun
päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella.
Korvausta on haettava 6 kuukauden kuluessa vanhempainrahakauden
päättymisestä.
7(7)
JUHANNUKSEN PALKANMAKSU
Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin
tuotannollisista syistä joudutaan teettämään työtä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta
100 %:lla korotettu palkka.
Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä
kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä.
Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan
100 %:lla korotettu palkka.
Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä.
Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä
vuosilomapäivää. Perjantaita (19.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi
kuten ei myöskään lauantaita (20.6.), joka on juhannuspäivä.
Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö.
Kunnioittavasti
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Veli-Matti Rekola