1. No category

HEINOLALAISEN ON HYVÄ
VARTTUA VANHAKSI
Vanhuspoliittinen ohjelma 2007-2015
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ..............................................................................................................................1
2 TYÖRYHMÄ.............................................................................................................................3
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ........................................................................................................3
3.1 VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA LAATUSUOSITUKSET ......................................................3
3.2 VANHUSPALVELUJEN TARVE ..................................................................................................5
3.3 HEINOLAN VÄESTÖKEHITYS JA OMINAISPIIRTEET ....................................................................6
3.4 HEINOLAN VANHUSPALVELUJEN NYKYTILA ............................................................................9
4 TULEVAISUUS.......................................................................................................................14
4.1 HEINOLAN VANHUSPOLITIIKAN TAVOITTEET JA LINJAUKSET ..................................................14
4.2. VISIO, ARVOT JA PERIAATTEET.............................................................................................15
4.3. PÄÄMÄÄRÄT JA STRATEGIAT ...............................................................................................18
5 TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ........................................................19
6 MUUTOKSET JA NIIDEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET VUOSINA 2006–2015...........24
LÄHTEET ................................................................................................................................28
LIITTEET
Liitetaulukko 1.
Liite 2.
Liite 3.
Liite 4.
Liite 5.
Liitetaulukko 6.
Liitetaulukko 7.
Yhteenveto Heinolan vanhuspalveluiden resursseista, valtakunnallinen
suositus, Rava-indeksi 2005 ja hoitopäivä-/käyntihinnat
Heinolan vanhustyön tarkastelua (SWOT-nelikenttäanalyysi 22.2.2006)
Heinolan vanhuspolitiikan päämäärät ja strategiat 2006-2015
Toimintaohjelma vuoteen 2015 mennessä (yhteenveto)
Vertailutietoa kustannuksista
Vanhuspalvelujen muutokset 2006-2015.
Vanhuspalvelujen bruttokustannukset 2006-2015 muutoksista edelliseen
vuoteen verrattuna
JOHDANTO
Ihmiset elävät yhä pidempään ja tarvitsevat elämänkaarensa loppupäässä palveluja selvitäkseen arjesta. Erilaisten palvelujen piirissä on joka neljäs 75 vuotta täyttäneistä ja joka
toinen 85 vuotta täyttäneistä. Vaikka valtaosa vanhuksista asuu omassa kodissaan, niin
suurin osa viettää elämänsä viimeiset pari vuotta laitoksessa.
Vanhusten elämänprosessit, elämänkulku ja elämäntilanne tulee ottaa huomioon palveluiden järjestämisessä. Näin edistetään vanhusten sosiaalisia verkostoja ja arjen mielekästä
toimintaa sekä varmistetaan tarpeellinen hoito ja huolenpito. Toiminnan tulee olla vanhusten toimintakykyä tukevaa ja edistävää niin, että he voivat asua omassa tutussa ympäristössään mahdollisimman pitkään, jos se hoidon ja huolenpidon suhteen on mahdollista.
Valtakunnalliset tutkimukset ja analyysit (mm. Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 ja
eri-ikäisten ikäryhmien arvioidut kuolemantapaukset eri vuosikymmeninä) osoittavat, että
ikääntyneiden terveys kohenee ja että kuolemantapaukset siirtyvät yhä myöhempään vaiheeseen elämässä. Trendin jatkuessa tulee palvelun tarpeiden luonne muuttumaan. Mahdolliset investoinnit kaipaavat erityisen luotettavia tarvearvioita. Investoinnit ovat kalliita ja
tilojen tulee palvella kaupunkia useita kymmeniä vuosia. Ylimitoitetut investoinnit aiheuttavat turhia käyttökustannuksia. Toisaalta alimitoitetut investoinnit johtavat kalliiseen vaiheittain toteutettavaan rakentamiseen.
Heinolan kaupungin väestöennusteen mukaan ikääntyneiden määrä lisääntyy voimakkaasti lähivuosina. Ikääntyvien palvelujen tarve muuttuu. Esimerkiksi suun terveys vaikuttaa ihmisen yleisterveyteen muutenkin kuin ravitsemuksen kautta. Suu- ja hammasinfektioiden on havaittu lisäävän vanhuksilla mm. aivoinfarktin ja keuhkokuumeen riskiä, ja suun
infektioiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin tutkitaan. Yhä useammalla vanhuksella
on tulevaisuudessa omat hampaat, mikä muuttaa palvelukäytäntöjä. Paljon palveluja tarvitsevien yli 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa erityisen voimakkaasti. Myös keskivaikean tai vaikean dementian esiintyvyyden oletetaan lisääntyvän voimakkaasti vuosien
2005 ja 2025 välillä. Edessä on vanhuspalvelujen erityyppisiä kehittämistarpeita. Toisaalta
lääketieteellisten hoitomuotojen ja lääkkeiden kehitys voi muuttaa palvelujen tarpeita vähentävästi. Se miten aktiivisena vanhusväestömme pysyy ja miten tärkeitä rooleja heillä
1
tässä yhteiskunnassa on, vaikuttaa suoraan heidän toimintakykyynsä ja henkiseen vireyteensä. Biologista vanhenemista ei voi estää, mutta aktiivisuus lisää toimintakykyisiä
elinvuosia. Tämä puolestaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen miten paljon vanhustenhoitoon
tarvitaan rahaa tulevaisuudessa.
Heinolassa on voimassa oleva valtuuston vuonna 2002 hyväksymä vanhuspoliittinen ohjelma vuoteen 2010 mennessä. Heinolan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan
15.3.2004 (§237), että vanhuspoliittisen ohjelman seurantaryhmä jatkaa entisellä kokoonpanollaan vanhustyön seuranta- ja kehittämisryhmänä. Seuranta- ja kehittämisryhmä kuuli
8.12.2005 asiantuntijana Tampereen kaupungin vanhuspalvelujen tuottajajohtajaa Eeva
Päivärintaa. Stakesin edustaja kehittämispäällikkö Simo Kokko työryhmänsä kanssa tutustui toukokuussa 2006 Heinolan terveystoimen- ja sosiaalitoimen vanhuspalveluiden tilaan
ja vertaili tietoja valtakunnalliseen vertailutietoon.
Vanhustyön seuranta- ja kehittämisryhmä järjesti päättäjille seminaarin 13.6.2006, jossa
kuultiin, miten Heinola sijoittuu valtakunnallisesti vanhuspalvelujen tuottajana sekä mitä
toimenpide-ehdotuksia vanhuspoliittinen työryhmä on ajatellut esittää vanhuspoliittiseen
ohjelmaan. Työryhmä halusi kuulla päättäjien vanhuspolitiikan linjauksia vuoteen 2015
mennessä: halutaanko jatkaa nykyisellä laitospainotteisella toimintamallilla, jossa entisestään lisätään laitospaikkoja vai uudella avohoidon kehittämismallilla. Käytetyissä puheenvuoroissa korostui kotihoidon kehittämisen tärkeys tulevina vuosina. Seminaarissa nousi
esille myös huoli laitospaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Huolen taustalla on pitkään kestänyt ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien suuri määrä. Jonotilanne
21.5.2007 oli 109 vanhusta, joista 17:llä ei ole kotihoidon palveluja lainkaan ja 9 on terveyskeskuksen vuodeosastolla. Jonoa on osin tämän kevään aikana kasvattanut loppuvuodesta 2007 käyttöön otettavat 30 uutta ryhmäkotipaikkaa, joihin asukasvalinnat on jo
käynnistetty ja kaikki tiedossa olevat vanhuspalvelujen tarvitsijat kartoitettu. SAS-työryhmä
on työstämässä ympärivuorokautisen hoidon kriteereitä, jotta saadaan entistä parempi
käsitys jonossa olevien hoidon tarpeesta. Tässä ohjelmassa työryhmä on painottanut hoiva- ja hoitopalvelujen järjestämistä yli 75-vuotiaille heinolalaisille.
Vanhustyö edellyttää monitieteistä ja moniammatillista osaamista. Uusia yhteistyömalleja
tarvitaan esim. vanhusten suunhoidon ylläpitämiseksi, parantamiseksi sekä jatkuvuuden
turvaamiseksi. Yhdistämällä eri ammattilaisten osaamista pystytään vastaamaan vanhus2
ten erilaisiin tarpeisiin ja huomioimaan kokonaisvaltaisesti elämänlaadun eri osa-alueet.
Vanhustenhoidon nykyistä laatua voidaan kohottaa paitsi henkilöstöä lisäämällä myös
henkilöstön osaamisen tasoon panostamalla
Se, kuinka paljon halutaan panostaa vanhustenhuoltoon on viime kädessä kiinni arvoista,
arvostuksista ja valinnoista. Jatkossa työryhmä ehdottaa vanhuspolitiikan painopistealueiden tarkentamista valtuustokausittain. Työryhmä haluaa Stakesin kehitys- ja ryhmäpäällikkö Päivi Voutilaisen sanoin kehottaa kaikkia ”hyvän ikääntymisen talkoisiin”. Siihen tarvitaan mukaan valtiota, kuntia, seurakuntia, järjestöjä, yksityisyrittäjiä ja kansalaisia.
2 TYÖRYHMÄ
Työryhmä on muodostunut sosiaali- ja terveystoimen johtavasta henkilöstöstä. Puheenjohtajana on toiminut johtava hoitaja Riitta West. Muita ryhmän jäseniä ovat sosiaalikeskuksen osastopäällikkö Sirkka Sokka, terveysneuvonnan ja fysioterapian osastonhoitaja
Merja Niemelä, terveyskeskuksen pitkäaikaisosaston apulaisosastonhoitaja Seija Kiviniemi, Kanervalan palvelukeskuksen johtaja Anneli Hietanen ja hänen jäätyään eläkkeelle
Tiina Hurme, vanhustyön ohjaaja Anitta Ottman. Kolmannen sektorin edustajana ryhmässä on toiminut Jyränkölän palvelutalojen johtaja Kirsti Rantala. Asiantuntijoina ryhmään
ovat kuuluneet kesäkuusta 2005 kesäkuuhun 2006 Itä-Hämeen sosiaalihuolto –hankkeen
seutukehittäjä Mari Sisso ja vuoden 2006 alusta lähtien Heinolan seudun terveydenhuollon kehittämishankkeen projektihenkilö Ritva Järvinen sekä hammashuollon edustaja suuhygienisti Eija Vanne. Helmikuusta 2006 lähtien ryhmään tuli mukaan asiantuntijaksi johtava kotihoidon ohjaaja Sirkka Judén. Kaupunginhallitus päätti 4.6.2007 että työryhmää
täydennetään jatkossa myös luottamushenkilöedustuksella. Edustajat valitaan kaupunginhallituksen kokouksessa 18.6.2007.
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ
3.1 Valtakunnalliset tavoitteet ja laatusuositukset
Vanhusten kotona asumisen tukeminen on tärkein valtakunnallinen tavoite. Mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimenpideohjelma 2004–2007 (STM, 2003, 20–21) pai3
nottaa kotona asumisen tukemista. Samassa yhteydessä on todettu yksilöllisten palvelutarpeiden huomioiminen kehittämistyössä. Hallitusohjelmassa on asetettu kotona asumisen tukeminen ja palvelujen tarjoaminen ikääntyneen kotiin vanhuspolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi. (Matti Vanhasen II hallitusohjelma 19.4.2007, 53) Ikääntyneille suunnatun liikunnan ja kuntoutuksen merkitystä on korostettu (Ikääntyneiden ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset, 2004). Myös hallitusohjelman mukaan vanhustenhuollossa
ja vanhusten palvelujen kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen sekä kuntouttavan työotteen vahvistaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksellisuuteen ja palvelujen laatuun vaikuttavat oleellisesti ammattitaitoisen henkilöstön osaaminen ja määrä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa turvataan riittävä ammattitaitoinen henkilöstö työelämälähtöisellä koulutuksella,
kilpailukykyisellä palkkauksella, kehittämällä työn sisältöjä ja johtamista. (Pääministeri
Matti Vanhasen II hallitusohjelma 19.4.2007, 53).
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansanterveydestä on todettu, että ikäihmisten
mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa on turvattava. On kehitettävä sellaisia asumis-, lähipalvelu- ja liikenneympäristöjä, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen myös toimintakyvyn alentuessakin (STM, 2001, 26).
Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä toimintaohjelman vuosille 2004–
2007 mukaan tavoitteena on potilaan itsemääräämisoikeuden sekä omaan terveyteen ja
sen hoitoon liittyvän vastuun ottamisen edistäminen (STM Julkaisuja 2003:18).
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 1996 vanhuspolitiikan tavoitteeksi, että vuonna
2001 koko maan tasolla yli 75-vuotiasta
90 % asuu tavallisessa asunnossa
3-5 % asuu palveluasunnoissa
5-7 % asuu vanhainkodissa ja muissa laitoksissa
(Vaarama et.al. 2001, 17–18). Vanhusten laatusuositusta ollaan juuri päivittämässä sosiaali- ja terveysministeriössä, eikä tiedossa ole näihin tavoitteisiin muutoksia (hallitussihteeri Hanna Nyfors).
4
3.2 Vanhuspalvelujen tarve
On todettu, että ikääntyneiden hyvinvoinnin riskitekijöitä ja elämälaadun uhkia näyttävät
olevan korkea ikä, naissukupuoli, pienet tulot, heikoksi koettu terveys, huono toimintakyky,
yksinäisyys ja masennus, puutteelliset asunnot ja asuinympäristöt sekä lähipalvelujen ja
julkisen liikenteen heikko saatavuus (Kautto toim, 2006).
Vanhusten lukumäärä koko maassa on lisääntynyt, koska vanhusten jäljellä oleva elinaika
on pidentynyt. Vuonna 2002 oli 75-vuotta täyttäneiden osuus koko maan väestöstä 7 % ja
vuonna 2030 osuuden arvioidaan olevan jo 14 %. Vuoden 2002 tietojen mukaan väestön
keskimääräinen elinajanodote on miehillä 72,3 ja naisilla 81,5 vuotta. Vuoteen 2030 mennessä miesten keskimääräisen elinajanodotteen ennustetaan nousevan 79,5 ja naisten
84,6 vuoteen (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 45–46).
Vaikka vanhenevan väestön määrä kasvaa ja pitkäaikaissairastavuus yleistyy, tämä ei
välttämättä tarkoita sitä, että kaikki ikääntyvät olisivat terveys- ja sosiaalipalvelujen piirissä. Mahdollisesti palvelut kumuloituvat ns. suurkäyttäjille, joilla on toisaalta myös suurempi
pitkäaikaisen laitoshoidon riski. Vanhenevat naiset ovat palvelujen suurkuluttajia, mutta
kustannusanalyysi osoitti, että vaikka naiset käyttivätkin enemmän perusterveydenhuollon
palveluja, miesten hoitamisen kustannukset olivat suuremmat erikoissairaanhoidon- ja
kotihoidon käytön vuoksi. Myös yksinasuminen lisäsi kustannuksia sekä palvelujen käyttöä. Pitkäaikaishoidon ongelmat ovat toisenlaisia kuin avo- tai välimuotoisen hoidon. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevista vanhuksista suurin osa (80 %) on dementoituneita,
heillä on monia sairauksia ja he käyttävät keskimäärin viittä lääkettä (Noro, 1999).
Palvelujen piiriin tullaan kuitenkin noin 75 vuoden iässä. Säännöllisen kotihoidon palvelujen tarve alkaa keskimäärin 76 vuoden iässä ja laitoshoidon tarve 82 vuoden iässä. Yksinasuvien ikääntyneiden määrä on keskeinen palvelutarpeen osoitin. Erityisesti yhdistettynä ikäindikaattoriin se määrittää hyvin potentiaalista palveluntarvetta ja sen kehitystä,
sillä muutokset yksinasuvien ikääntyneiden toimintakyvyssä saattavat aiheuttaa kotihoidon
palvelutarvetta, kun kotona ei ole auttajaa. Vuoden 2002 lopussa oli säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 13,4 % 65 vuotta täyttäneistä. Sitä vastoin 75 vuotta täyttäneistä säännöllisten palvelujen piirissä oli neljäsosa ja 85 vuotta täyttäneistä puolet.
(Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 43, 49, 54, 55.)
5
Hieman yli puolella säännöllisten palvelujen piirissä olleista 65 vuotta täyttäneistä asiakkaista hoitoon tulon pääsyynä olivat fyysiset syyt. Niistä lähes puolella syynä oli itsensä
huolehtimisen vajavuus ja viidesosalla liikkumiskyvyn vajavuus. Hermostolliset syyt hoitoon tulon pääasiallisena syynä oli 15 % asiakkaista ja heistä kolmella neljäsosalla syynä
oli muistamattomuus. (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 87.)
Dementoiva sairaus oli yli puolella vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla
ja joka kolmannella palvelutalossa asuvilla. Tyypillisimpiä sairauksia pitkäaikaishoidettavilla olivat myös sydän- ja verisuonisairaudet. (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut
2002, 90)
3.3 Heinolan väestökehitys ja ominaispiirteet
Heinolan väestö tulee tilastokeskuksen arvioiden mukaan vähenemään nykytrendin mukaisesti arvioituna (Kuvio1). Väestön väheneminen on jo alkanut. Ennusteiden mukaan
vuodesta 2005 vuoteen 2015 väestö vähenee n. 600 hengellä ja vuodesta 2015 vuoteen
2030 mennessä n. 570 hengellä.
Kuvi o1. Heinol an väestökehitys 2005-2030
(Tilastokeskus, Altika,SOTKAnet)
21000
Asukasmäärä
20500
20000
koko väestö
19500
19000
18500
2005
2010
2015
2020
2030
Vuodet
Väestön ikärakenne muuttuu siten, että ikääntyneiden, yli 75-vuotiaiden, määrä kasvaa
(Kuvio 2). Vuonna 2005 oli Heinolassa 1844 yli 75-vuotiasta. Tilastokeskuksen ennusteen
mukaan vuonna 2015 yli 75-vuotiaita arvioidaan olevan 2323. Koko maan yli 75vuotiaiden osuus oli vuonna 2004 7,3 % ja Päijät-Hämeessä 7,7 %. Heinolassa vastaavasti vuonna 2005 oli yli 75-vuotiaita 8,9 %.
6
Kuvio 2. 75+väestö 2005-2030 ( SOTKAnet 18.04.2006, Tilastokeskus, Altika)
3500
3000
Määrä
2500
2000
. 75-84 v
1500
. 85+
1000
500
0
v. 2005
v. 2010
v. 2015
v. 2020
v. 2030
Vuodet
Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys on yksi vanhusten toimintakyvyn ja itsenäiseen selviytymiseen oleellisesti vaikuttava tekijä. Dementoituvien ihmisten hoidossa
riittävän ajoissa tapahtuva diagnostiikka on avainasemassa. On todettu, että ajoissa annettavilla, riittävillä palveluilla ja tukimuodoilla voidaan myöhentää laitoshoitoon siirtymistä
(Ikäpolitiikka kunnissa 2006, 21). Kuviossa 3 kuvataan laskennallista ennustetta keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyydestä Heinolassa. Kasvua on 56 % vuosien 2005-15
välillä.
Kuvio 3.Keskivaikean tai vaikean dementian esiintyvyys vuosina
2005-2015 ( Lähde: Ikääntyvä Päijät-Häme kuntien hyvinvointiraportti
2003, 20)
600
500
400
300
Henkilömäärät
200
100
0
2005
2010
2015
7
Taulukko 1: Keskivaikean tai vaikean dementian esiintyvyys henkilömäärinä vuosina
2000-2015
Artjärvi
Asikkala
Hartola
Heinola
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Kärkölä
Lahti
Nastola
Orimattila
Padasjoki
Pukkila
Sysmä
Kaikki
2000
2005
2010
2015
33
154
80
322
202
40
138
37
165
88
369
234
46
146
86
1611
170
245
86
31
120
3435
40
184
97
425
276
48
159
93
1816
203
265
94
36
131
3868
44
211
110
503
337
52
177
107
2108
257
298
104
41
148
4499
1432
146
223
86
31
109
3079
muutos%
2005-2015
34 %
37 %
39 %
56 %
67 %
28 %
29 %
28 %
47 %
76 %
34 %
21 %
30 %
36 %
46 %
Lähde: Ikääntyvä Päijät-Häme kuntien hyvinvointiraportti 2003, 20
Dementiaan on laskettu sairastuvan 65–74 vuotiaista 4,2 %, 75–84 vuotiaista 10,7 % ja 85
vuotiaista tai sitä vanhemmista 35 %. Dementiapotilaiden hoidon tarpeen voi määritellä
seuraavasti: 55 % dementoituneista hoidetaan tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa, loput kotona. Käytännössä dementoituneet henkilöt täyttävät laitoshoidon ja
tehostetun palveluasumisen, muut asuvat kotonaan kotiin annettavan avun turvin (Oikeus
ja kohtuus, 2006, 37).
Vanhempien ikäluokkien kasvaminen aiheuttaa dementiahoitopaikkojen tarvetta nykyisillä
hoitomuodoilla ja lääkehoidolla, mutta on vaikea arvioida, mikä tulee olemaan dementiapotilaiden vaatima lisäpaikkatarve vuoteen 2015 mennessä mahdollisesti muuttuvien
hoitokäytäntöjen vuoksi. Heinolassa dementiahoito on järjestetty Hopeasillan dementiaryhmissä, Kanervalan ryhmäkodeissa ja ostopalveluna Jyränkölän Setlementin ryhmäkodeissa sekä kotona koti- ja omaishoitopalvelujen avulla.
8
3.4 Heinolan vanhuspalvelujen nykytila
Vanhuspalveluja Heinolassa tuottavat sosiaali- ja terveystoimi. Liitetaulukossa 1 on yhteenveto vanhuspalvelujen resursseista 2005, valtakunnallinen suositus, Rava-indeksit
toimipisteittäin ja omakustannushinnat. Kaupunki ostaa palveluja Jyränkölän setlementin
omistamista palvelutaloista (34 paikkaa) ja vuonna 2006 myös Orimattilan kaupungilta (4
paikkaa) sekä Vanha-Tuusjärvestä (6 paikkaa). Vuoden 2007 lopusta alkaen on käytettävissä Jyränkölän palvelutalolta 30 lisäpaikkaa dementia-asiakkaille.
Stakesin kehityspäällikkö Simo Kokon mukaan Heinolan pitkäaikaisen laitoshoidon peittävyys on n. 8,6 % 75 vuotta täyttäneiden ikäluokassa. Vuoden 2004 pitkäaikaishoidon laskennassa koko Suomessa vastaavan perinteisen laitoshoidon peittävyys oli 6,8 %. Jos
mukaan lasketaan tehostetun palveluasumisen paikat, niin peittävyys Heinolassa on n.
12,5 % ja koko maassa n. 9,7 %. Ts. Heinola sijoittuu yläpäästä lukien laitosvaltaisimpaan
neljännekseen (n. sijalle 80). Samaan aikaan kotihoidon pitkäaikaisen hoitosuunnitelman
piirissä oli Heinolassa 9,1 % yli 75 vuotiaista, kun koko maassa vastaava osuus oli 11,0
%. Intensiivisen kotihoidon (yli 40 käyntiä kuukaudessa) vastaava peittävyys oli Heinolassa 1,2 % ja koko maassa 2,9 %.
Terveystoimi vastaa terveyskeskuksen vuodeosastoista, joissa hoidetaan laitoshoitoa
tarvitsevia pitkäaikaispotilaita.
Terveyskeskuksen vuodeosasto 11
Osaston tilat on otettu käyttöön v 1990. Osastolla hoidetaan potilaita, joilla on
yleislääketieteellinen sairaus ja hoito on kuntouttavaa sekä potilaan voimavaroja ylläpitävää. Toiminnassa painotetaan toimintakyvyn ylläpitoa ja edistämistä sekä panostetaan aivohalvauspotilaiden kuntouttamisen edistämiseen. Lisäksi osastolla hoidetaan syöpää sairastavia saattohoitopotilaita sekä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia. Osasto suunnittelee kullekin potilaalle asianmukaisen jatkohoidon, mutta hoidon oikea porrastus ei aina toimi,
sillä osastolla odottaa jatkuvasti n. 20 potilasta pitkäaikaisosastolle, 10 potilasta vanhainkotiin tai tehostettuun palveluasumiseen ja 1-2 potilasta kotihoitoon
Potilaspaikkoja osastolla on 47, joista pitkäaikaispotilaita oli toukokuussa
9
2005 n. 33 ja jaksottaispaikoilla 2 paikkaa. Osastolla on käytössä kuusi ylipaikkaa.
Terveyskeskuksen vuodeosasto 21
Osaston tilat on otettu käyttöön 1990. Osastolla hoidetaan pitkäaikaispotilaita.
Hoito on ihmistä kunnioittavaa ja potilaiden tarpeista lähtevää. Hoidossa panostetaan säilyttämään jäljellä olevia voimavaroja kuntouttavan työotteen tukemana. Potilaspaikkoja on 64. Lisäksi käytössä on jatkuvasti kuusi ylipaikkaa. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia oli 80 % potilaista keväällä 2007.
Muistihoitaja
Muistihoitaja pitää muistineuvolaa kahtena päivänä viikossa terveysneuvonnan tiloissa. Tällä hetkellä muistineuvolassa lääkäripalvelut saadaan omalääkäreiltä ja tarvittaessa ostopalveluna geriatrilta tai neurologilta.. Muistihoitaja
tekee asiakkaille testejä, tukee muistihäiriöpotilaiden omaisia ja ohjaa hoidon
tarpeessa olevia. Palvelu on matalan kynnyksen toimintaa, jonne kaikkien olisi
mahdollisimman helppo mennä. Toimintaa on kehitetty Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin Muistihoitaja- hankkeessa.
Sosiaalitoimi vastaa laitoshoidosta vanhainkodissa, palveluasumisesta, kotihoidosta, palvelukeskustoiminnasta ja omaishoidon tuesta.
Vanhainkoti Hopeasilta
Vanhainkoti Hopeasilta on valmistunut vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna
1995. Vanhainkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa henkilölle, joka ei tarvitse varsinaista sairaanhoitoa, mutta ei selviydy kotihoidon palvelujen avulla
omassa kodissaan. Hopeasillan asumistilat on jaettu kahdeksaksi pienkodiksi,
joissa jokaisessa asuu 7-8 asukasta. Kahdessa pienkodissa hoidetaan vaikeammin muistihäiriöisiä asukkaita. Hopeasillan 57 asukaspaikasta neljä on lyhytaikaishoitopaikkaa. Lisäksi käytössä on jatkuvasti kaksi ylipaikkaa. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia oli 60 % asukkaista keväällä 2007.
10
Niemelän Palvelukeskus
Niemelän Palvelukeskus pihapiirissä olevine asuntoineen on valmistunut vuona 1984. Pihapiirissä on 30 asuntoa. Palvelukeskuksessa tuotetaan kotihoidon tukipalveluja. Lisäksi palvelukeskus toimii vanhus- ja vammaisjärjestöjen
kokoontumispaikkana. Palvelukeskuksessa on jakelukeittiö, saunaosasto, pesula ja päivätoimintatila.
Kanervalan Palvelukeskus
Kanervalan palvelukeskus on valmistunut 1996, jonka yhteydessä oli ryhmäkoti. Toinen ryhmäkoti valmistui 2004. Kanervala tarjoaa heinolalaisille vanhuksille kotona selviytymistä tukevaa, ympärivuorokautista ja joustavaa palvelua, joka on yksilöllistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa.
Kanervalan palvelukeskukseen kuuluvat alueen 36 erikokoista rivitaloasuntoa
ja Saarenpellon 5 rivitaloasuntoa sekä kaksi ympärivuorokautisesti toimivaa
ryhmäkotia, joissa toisessa on 10 ja toisessa 8 paikkaa sekä 2 lyhytaikaispaikkaa. Ryhmäkodeissa asuu vanhuksia, joiden toimintakyky ja/tai muisti on
alentunut eikä kotona selviytyminen ole enää mahdollista. Keskivaikeaa tai
vaikeaa dementiaa sairastavia oli 50 % asukkaista keväällä 2007.
Ryhmäkodeissa olevat vanhukset selviytyvät 1-2 hoitajan avustamana. Lyhytaikaispaikkoja tarjotaan omaishoidon asiakkaille, yksin asuville vanhuksille,
sairaalasta kotiutettaville sekä vanhuksille, joiden omaiset tarvitsevat lomaa.
Kanervalan palvelukeskuksesta on mahdollista saada myös päivä- ja yöhoitoa. Rivitaloissa olevat vanhukset ovat kotihoidon asiakkaita ja heille tarjottavat palvelut suunnitellaan yhdessä kotihoidon tiimin kanssa.
Kanervalan palvelukeskus tarjoaa lisäksi ateria-, kylvetys-, pesula- ja turvapalvelua sekä kerho- ja virkistystoimintaa alueen ja ympäristön vanhuksille.
Kotihoito
Kotihoito tukee asiakkaan toimintakykyä ja kotona selviytymistä yksilöllisen
hoito- ja palvelusuunnitelman, tukipalveluiden ja kuntouttavan työotteen avulla
11
sekä tukee omaishoitoa. Kotihoitopalveluja tuotetaan yhteistyössä läheisten ja
muiden tahojen kanssa.
Kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettiin 1.1.2006 yhdeksi kotihoitoyksiköksi.
Yhdentyneen kotihoidon arkityössä kotipalvelutyön ja kotisairaanhoidon työtehtävät yhdistyivät asiakkaan tarpeen mukaiseksi tehtäväkokonaisuudeksi.
Siinä kodinhoitoon, henkilökohtaiseen perushoitoon ja hoivaan liittyvät työtehtävät toteutetaan huomioiden asiakkaan toimintakyvyn edistäminen, sairauksien hoito- ja kuntoutusohjeet. Kotihoitotyön kivijalka muodostuu kodinhoidosta sekä asiakkaan henkilökohtaisesta perushoidosta ja –hoivasta, ohjauksesta
ja tuen antamisesta. Muutokset asiakkaan terveydentilassa sekä sairauden
hoito ja kuntoutus tuovat työhön omat erityispiirteensä.
Kotihoidon palveluja tuottaa viisi aluevastuista tiimiä, jotka työskentelevät moniammatillisesti. Säännöllisen kotihoidon piirissä on lähes 300 asiakasta. Kotihoitotiimeissä on 66 hoito- ja hoivatyöntekijää.
Päivätoiminta
Päivätoiminta muodostuu päiväsairaalatoiminnasta ja vanhusten sekä mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaryhmistä. Toiminnan piirissä on noin sata
henkilöä. Tiimissä on neljä työntekijää. Päivätoimintaa kehitetään parhaillaan
ja painopisteenä on kuntouttavampi näkökulma. Toimintaa suunnitellaan yhdistettäväksi yhdeksi yksiköksi entisiin kotisairaanhoidon ja nykyisiin päiväsairaalan tiloihin, jotka ovat valmistuneet 1990.
Omaishoidon tuki
Omaishoidon tuki koostuu kolmesta osasta, joita ovat omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut ja omaishoitajalle järjestettävä tuki. Toukokuussa 2006 Heinolassa maksettiin 77 omaishoitajalle omaishoidon hoitopalkkiota. Hoitopalkkion maksamisen kriteerinä on, että
hoitotyö edellyttää kokopäivätoimista työpanosta ja korvaa laitoshoidon tai
palveluasumisen.
12
Jyränkölän palvelutalot
Heinolan kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista Jyränkölän Setlementin
palvelutaloista. Jyränkölän Setlementillä on kolme palvelutaloa; Konsuli (valm.
1994), Konsulinna (valm. 1999) ja Kunniakonsuli (valm. 2003). Toimintaajatuksena on tarjota turvallista, ympärivuorokautista palveluasumista sekä
toimintakykyä ja elämäniloa edistävää toimintaa. Jokaisessa talossa on dementiakoti sekä palveluasuntoja. Taloissa työskentelee n. 40 työntekijää ja
niissä on yhteensä 140 vanhusten asukaspaikkaa. Neljäs palvelutalo valmistuu vuonna 2007. Hyväksi ratkaisuksi on todettu, että palvelutalon sisällä toimii ryhmäkoti sekä, että toiminta on yleishyödyllistä. Keskivaikeaa tai vaikeaa
dementiaa sairastavia oli 35 asukasta tehostetussa palveluasumisessa ja 10
asukasta palveluasumisessa keväällä 2007.
Vanha-Tuusjärven palvelukoti
Heinolan kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista myös Palvelukoti Vanha-Tuusjärvestä. Asukaspaikkoja on 24. Näistä kahdeksan sijaitsee päärakennuksessa, kolmessa asunnossa on inva-mitoitus. Lisäksi pihapiirissä on
15 rivitaloasuntoa. Päärakennuksen yläkerrassa on mahdollisuus lepo- ja loma-asumiseen. Päärakennus on peruskorjattu v. 2005, uusi asuntolaosa valmistui v. 2002.
Asumisen lisäksi tarjotaan ateriapalvelut omasta keittiöstä, siivous- ja vaatehuoltoa, kylvetys- ja saunotusapua, asiointiapua sekä lääkehuoltoa ja perusterveydenhoitoa. Asunnoissa on hälytysjärjestelmä ja mahdollisuus turvarannekkeeseen. Kodissa on yöhoitaja. Asukkailla on myös mahdollisuus osallistua monipuoliseen ohjelmaan.
Lisäksi kaupunki ostaa mielenterveys- ja päihdeasumispalveluja Jyränköläkodista ja hoitokoti Paavalista. Näistä paikoista osa on myös yli 75 vuotta täyttäneille.
Laskennallinen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen lisäpaikkatarve vuosien 20072040 välillä on n. 280 paikkaa. (Taulukko 2)
13
Taulukko 2. Laskennallinen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen lisäpaikkatarve v.
2007-2040 (laskettu Stakesin kehittämispäällikkö Simo Kokon kaavan mukaan 75-84 v ja
85+ v täyttäneiden asukkaiden ennustetusta määrästä)
Vuosi
Paikkatarve yhteensä
Lisäystarve verrattuna ed.
2015
257
+11 (verr. vuoteen 2007)
2020
295
+ 38
2025
316
+ 21
2030
429
+ 113
2035
506
+ 77
2040
528
+ 18
lisäystarve yht:
+ 278
Liitteessä 2 on tarkasteltu Heinolan vanhustyön vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia
ja uhkatekijöitä (SWOT-nelikenttäanalyysi 22.2.2006). Vanhustyön strategiassa pääpaino
on heikkouksien poistamisessa ja uhkien ennaltaehkäisyssä.
4 TULEVAISUUS
4.1 Heinolan vanhuspolitiikan tavoitteet ja linjaukset
Heinolan kaupungin strategisena painopistealueena on avohoidon kehittäminen. Ihmiset
voivat asua omassa kodissaan ja tutussa ympäristössä niin pitkään kuin he itse sitä toivovat ja se hoidon ja huolenpidon suhteen on mahdollista. Tämä on vanhusten kannalta ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa sekä taloudellista. Kotihoitoon panostamalla mahdollistetaan kotona asuminen vaikka toimintakyky on jo alentunut. Kun kotona ei
enää pärjätä, tarjotaan laadukkaat palvelut palveluasumisessa tai laitoshoidossa.
Vanhuspolitiikan toiminta-ajatus voidaan kiteyttää seuraavasti:
Heinolan kaupungin vanhuspolitiikka (Kuvio 4)
Turvaa vanhusten perustarpeiden laadukkaan tyydyttämisen, toteutuakseen se tarvitsee riittävät ja ammattitaitoiset henkilöstöresurssit.
14
Luo edellytykset asiakkaan toimintakyvyn säilymiselle, itsemääräämisoikeudelle ja
sosiaaliselle osallistumiselle.
Turvaa vanhusten asumisen kotona huomioiden myös haja-asutusalueiden erityispiirteet mahdollisuuksien mukaan.
Turvaa vanhukselle laitospaikan, kun kotona asuminen ei enää onnistu
4.2. Visio, arvot ja periaatteet
Heinolan kaupungin vanhuspoliittisen ohjelman vision voi tiivistää yhdeksi lauseeksi.
Heinolalaisen on hyvä varttua vanhaksi.
Vanhuspolitiikkaa ohjaavat Heinolassa seuraavat arvot:
1. Ihmisarvo
Jokaista kunnioitetaan ainutkertaisena, tasavertaisena yksilönä, joka on vastuullinen omista valinnoistaan.
2. Itsemääräämisoikeus
Ihmisellä on oikeus omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Hänen tulee saada riittävästi tietoa päätöstensä tueksi ja hän ottaa myös itse vastuuta omasta terveydentilastaan, hoitovaihtoehdoista, hoitopaikoista ja palveluista.
Ihminen voi luovuttaa päätöksenteko-oikeuden toiselle henkilölle tai vastuu päätöksenteosta voidaan siirtää toiselle henkilölle terveydentilasta johtuen.
3. Terveys ja hyvinvointi
Yksilölle terveys ja hyvinvointi on sekä päämäärä että voimavara. Kokemus terveydestä ja hyvinvoinnista on yksilöllistä. Se on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, koettua hyvää oloa ja oman elämän hallintaa.
15
Toiminta-ajatus
Päämäärät
Vastuullisuus
Terveys ja hyvinvointi
Luottamuksellisuus
Omatoimisuus
Turvallisuus
Itsemääräämisoikeus
Yhteistyö
Yksilöllisyys
Jatkuvuus
Visio
Ihmisarvo
Vanhustenhuollon periaatteet
Heinolalaisen on hyvä varttua vanhaksi
Arvot
Kuvio 4: Yhteenveto Heinolan vanhuspoliittisen ohjelman perustasta vuosille 2007-2015.
Heinolan vanhuspolitiikka
• Turvaa vanhusten perustarpeiden laadukkaan tyydyttämisen
• Luo edellytykset toimintakyvyn säilymiselle, itsemääräämisoikeudelle ja sosiaaliselle osallistumiselle
• Turvaa vanhusten asumisen kotona huomioiden myös hajaasutusalueiden erityispiirteet mahdollisuuksien mukaan
• Turvaa vanhukselle laitospaikan, kun kotona asuminen ei enää
onnistu
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Vanhusten elämä on laadukasta
Vanhuspalvelut ovat oikein mitoitetut ja laadukkaat
Vanhuspalveluverkosto on saumaton
Elinympäristö on turvallinen ja toimiva
Vanhuspalveluiden tarpeenarviointi ja palvelujen tuottaminen
pohjaavat tutkittuun tietoon
Vanhuspalveluissa on osaava ja riittävä henkilöstö
Vanhuspalveluissa on riittävästi laitospaikkoja
16
Vanhustyössä toteutetaan seuraavia periaatteita
1) Yksilöllisyyden periaate
Oikein mitoitetut ja laadukkaat palvelut suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa.
2) Jatkuvuuden periaate
Asiakkaalla on oikeus tasalaatuiseen hoitoon riippumatta hoidon toteuttajasta tai
hoitopaikasta. Ensisijaisena hoitopaikkana on asiakkaan koti. Jatkuvuuden toteutuminen edellyttää hyvää vuorovaikutusta asiakkaan ja työntekijän välillä sekä sovittujen asioiden noudattamista.
3) Yhteistyön periaate
Joustavaa yhteistyötä tehdään eri tahojen kanssa hoidon porrastusta toteuttaen.
Omaiset ovat arvokkaita yhteistyökumppaneita.
4) Turvallisuuden periaate
Turvallisuus on ihmisen sisäinen tunnetila ja kokemus siitä, että hoito toteutuu vanhuksen turvalliseksi kokemalla tavalla. Turvallisuuteen voidaan vaikuttaa ympäristöllä, kodilla ja hoitoympäristöllä sekä hyvällä ammattitaidolla.
5) Omatoimisuuden periaate
Omatoimisuus on ihmisen kykyä selviytyä mahdollisimman pitkälle omin voimavaroin. Tätä tuetaan ylläpitämällä ja kehittämällä olemassa olevia taitoja ja luomalla
yhdessä uusia selviytymismenetelmiä. Omatoimisuutta ja vanhuksen omia voimavaroja tuetaan kuntouttavalla työotteella.
6) Luottamuksellisuuden periaate
Hyvä hoito perustuu luottamukseen. Lupauksista ja sopimuksista pidetään kiinni.
Palvelut ja hoito ovat tasalaatuisia henkilöstöstä riippumatta. Hoitosuhteeseen kuuluu vaitiolovelvollisuus.
17
7) Vastuullisuuden periaate
Jokainen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Viimeistään keski-iässä tehdyillä elämäntapavalinnoilla on vaikutusta vanhuuden elämänlaatuun. Vastuullisuus
hoitotyössä on halua ottaa vastuuta ja sitoutua hoitamiseen.
Vastuullisuus toteutuu, kun työntekijällä on riittävästi tietoa ja taitoa toimia eettisesti
ja itsenäisesti työn määrittämällä alueella. Työntekijä on vastuullinen huolehtimaan
itsestään ja omasta ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vastuullisuus
tarkoittaa myös vastuuta taloudellisesta ja tuloksellisesta toiminnasta.
4.3. Päämäärät ja strategiat
Heinolan vanhuspolitiikassa on kuusi päämäärää. Vanhuspolitiikan päämäärät jakautuvat
useisiin strategioihin, jotka esitellään tarkemmin Liitteessä 3, jossa esitetään myös tarkemmat toimenpiteet.
1. Vanhusten elämä on laadukasta.
Mahdollistamme aktiivisen ja omatoimisen vanhuuden
Luomme vanhuksille ystävällisen ja vireän ilmapiirin
Huomioimme vanhuksen ja/tai hänen edustajansa mielipiteen.
2. Vanhuspalvelut ovat oikein mitoitetut ja laadukkaat
Varmistamme vanhuksen tarkoituksenmukaisen palvelun ja hoidon
Kehitämme ennalta ehkäisevää toimintaa
Tuemme kotona asumista mahdollisimman pitkään
Tarjoamme laadukasta ja kodinomaista palveluasumista sekä laitoshoitoa
3. Vanhuspalveluverkosto on saumaton
Tarjoamme kattavat ja turvalliset palvelut vanhuksille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Teemme alueellista/seudullista yhteistyötä
18
4. Elinympäristö on turvallinen ja toimiva
Jokainen vanhus asuu tarkoituksenmukaisessa asunnossa
Tuemme monipuolista väestörakennetta kaupungissa
Lisäämme turvallisuutta ja helpotamme liikkumista yleisillä alueilla
5. Vanhuspalveluiden tarpeenarviointi ja palvelujen tuottaminen pohjaavat tutkittuun tietoon
Teemme palvelutarjonnan ja henkilöstön mitoituksen tutkitun tarpeen perusteella
Teemme jatkuvaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa kehitettäessä uusia ratkaisuja vanhusten paremman hyvinvoinnin turvaamiseksi
Hyödynnämme hyväksi havaittua uusinta teknologiaa vanhusten hyvinvoinnin
parantamiseksi
Teemme yhteistyötä yksityisen ja 3. sektorin vanhuspalveluiden tuottajien kanssa
6. Vanhuspalveluissa on osaava ja riittävä henkilöstö
Vanhustenhuollossa on ammattitaitoinen henkilöstö
Vanhustyö houkuttelee työntekijöitä
Vanhustenhuollossa on valtakunnallisten suositusten mukainen henkilöstömäärä
Tuemme henkilöstön jaksamista
Kehitämme työyksiköiden toimintatapoja
5 TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ
Henkilöstölisäystarve vuosittain on esitetty liitetaulukossa 6 ja yhteenveto toimenpiteistä
vuosittain liitteessä 4.
19
I
Kotihoidon tehostaminen
a) Painopistealueeksi otetaan kotihoito
Vuosi 2007
Kotihoito 24 h/vrk aloitettu.
Kotihoitoon perustettu kuusi hoitajan tointa, joista kaksi osoitettu omaishoitoon sekä fysioterapeutin toimi.
Kotihoidon päivätoiminnot yhdistetty päiväkuntoutusyksiköksi vuoden 2007
alussa.
Hopeasiltaan perustettu kaksi uutta jaksottaispaikkaa.
Vuoden 2007 marraskuussa saadaan 30 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa ostopalveluna, jolloin Kanervalaan saadaan neljä jaksottaispaikkaa lisää. Tämän jälkeen niitä on käytössä kuusi.
Omaishoitoa tuetaan tehostamalla kuntoutusta omaishoitajille ja hoidettaville sekä kehitetään omaishoitoa kumppanuuteen perustuen.
Kotihoidon kriteereillä ohjataan yksityisten palvelujen piiriin he, jotka eivät
tarvitse hoiva- ja hoitotyötä
Kotiuttamiskäytäntöjä kehitetään yhteistyössä päivätoiminnan kanssa
esim. perustetaan kotiutustiimi
SAS-työryhmän toimintaa tiivistetään, sisältöjä ja hoidonporrastuskriteerejä kehitetään.
Vuosi 2008
Selvitetään vanhusten sosiaalityön tarve ja resurssit
Vammaispalveluihin lisätään henkilökohtaisen avustajan resursseja, mikä
vapauttaa kotihoidon resursseja vanhustenhuoltoon
Vuosi 2009
Tehdään tarvittavat asunnon muutostyöt ja tuetaan hissien rakentamista
laatimalla ns. hissiohjelma.
Vuosi 2010
Kotihoitoa vahvistetaan erikoissairaanhoidon ja saattohoidon osaamisella.
Jatkuvasti
Kaavoituksessa huomioidaan vanhusten asumisen tarpeet.
20
Mietitään keinoja yli sektorirajojen, miten sivukylien autioitumista voidaan
vähentää.
b) Vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen lääkäri- ja hoitajatyö lisäresurssoidaan niin, että vältytään turhilta siirroilta terveyskeskukseen. (Liitetaulukko 6)
II
Muistihäiriöpotilaan hoidon kehittäminen
Vuosi 2007
Muistihoitajan työaikaa lisätty kahteen työpäivään viikossa.
Geriatrin konsultaatiopalveluja on hankittu ostopalveluna.
Vuosi 2008
Hankitaan geriatrin palveluja jatkossakin, johon Sysmä ja Hartola ovat esittäneet halukkuutensa osallistua
Vuosi 2009
Muistihoitajan vastaanottotoiminta laajennetaan kokopäiväiseksi (100 %)
Muistipoliklinikkatoiminta alkaa
Vuoteen 2015 mennessä
Keskitetään vaikeat muistihäiriöpotilaat Päijät-Hämeessä alueelliselle arviointi ja kuntoutusosastolle
III
Mielenterveys- ja päihdeongelmien huomioiminen
Vuosi 2007
Aloitetaan alueelliset neuvottelut psykogeriatristen potilaiden hoidon keskittämisestä.
Vuosi 2008
Laaditaan vanhusten väkivaltatilanteiden varalta toimintaohjeet.
Sisällytetään päihdeohjelmaan erikseen vanhusten päihdeongelmien toimintaohjeet.
21
IV
Vanhusten terveyden edistäminen
Vuosi 2007
Laitoshoidolle laaditaan suun terveydenhuollon laatukriteerit.
Kehitelty uusi ravitsemushoidon malli on otettu käyttöön laitoshoidossa.
Päiväkuntoutuksessa laaditaan uusi kuntouttava toimintamalli erillisryhmille (esim. vanhukset, omaishoitajat, mielenterveyskuntoutujat, muistihäiriöpotilaat).
Toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään käyttämällä kuntouttavaa työotetta kaikissa yksiköissä.
Kaatumisen ennaltaehkäisyohjelma (KTL) otetaan käyttöön.
Vuosi 2008
Kotihoidon ravitsemushoidon malli suunnitellaan ja otetaan käyttöön.
Kotihoitoon laaditaan suun terveydenhuollon laatukriteerit.
V
Vanhusten turvallisuuden tunteen lisääminen kotona
Vuosi 2007
Seniorineuvolatoiminta on alkanut vuonna 2007 terveysneuvonnassa
Kotihoidossa on vastuulääkäri.
Vuosi 2008
kotihoidossa panostetaan erityisesti omahoitajajärjestelmän kehittämiseen
Kaupungintalon ovien avaus automaattisesti
Vuoteen 2015 mennessä
Hyödynnetään uutta hyvinvointiteknologiaa
Organisoidaan kattava palveluohjaus
Varmistetaan asuinympäristön riittävä valaistus, teiden ja pihojen kunnossapito (auraus ja hiekoitus), varmistetaan esteetön liikkuminen mm. luiskien avulla.
22
VI
Johtamisen organisointi
Vuosi 2007
Vanhuspalvelut keskitetty kokonaisuudessaan terveyslautakunnalle, laitospalvelut (Hopeasilta ja pitkäaikaishoito terveyskeskuksessa) on keskitetty yhdelle osastopäällikölle ja avopalvelut (kotihoito ja Kanervala) toiselle osastopäällikölle.
Vuosi 2008
Kaikki vanhuspalvelut keskitetään yhdelle osastopäällikölle.
Lähiesimiesten JET-koulutus alkaa ja jatkuu vuoteen 2010 asti.
Johtamistyölle varataan riittävät resurssit toiminnan kehittämiseen
VII
Henkilökunnan osaamisen varmistaminen
Vuosi 2007
Kotihoidon henkilöstölle järjestetty vuonna 2006 syksyllä alkanut oppisopimuskoulutus lähihoitajiksi jatkuu vuoteen 2009 asti.
Henkilöstölle on aloitettu kuntouttavan työotteen koulutus (Valssi-koulutus)
joka jatkuu vuoteen 2009.
Järjestetään täydennyskoulutusta mm. muistihäiriöpotilaiden hoitoketjusta,
toimintakyvyn mittaamisesta, Ravatar-indeksin käytöstä, suun terveydenhuollosta, ravitsemushoidon uudesta mallista, aliravitsemuksen ennaltaehkäisystä.
Vuosi 2008
Järjestetään koulutusta lääkehoidosta, vanhusten muistihäiriöistä, mielenterveydestä, päihdeongelmista ja kaltoinkohtelusta.
Vuosi 2009
Kolme työntekijää aloittaa erikoisammattitutkinnon vanhustyöstä.
Vuoteen 2015 mennessä
Vanhustyön erikoisammattitutkinnon on suorittanut ainakin yksi vanhustyön työyksikön/tiimin työntekijä, yhteensä 15 henkilöä.
23
VIII
Oikein mitoitetut vanhuspalvelut
Vuosi 2008
Tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen (16 paikkaa) suunnittelu
Hopesiltaan alkaa
Vuosi 2009
Tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen (16 paikkaa) rakentaminen
Hopeasiltaan alkaa ja jatkuu vuoden 2010
Vuoteen 2015 mennessä
Kotihoidon kattavuutta nostetaan 25 %:iin 75 vuotta täyttäneiden osalta ks.
liitetaulukko 6.
Omaishoidontukea saavista yli 75 vuotiaiden osuus nostetaan nykyisestä
3,5 %:sta 5 %:iin. Lisäkustannukset vuosittain näkyvät liitetaulukosta 7.
[Tehostetun palveluasumisen/ laitospaikan laskennallinen lisätarve on 16
paikkaa vuoteen 2013 mennessä.] Henkilöstön lisäykset vuosille 20072015 näkyvät liitetaulukosta 5.
6 MUUTOKSET JA NIIDEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET VUOSINA 2006–2015
Liitteessä 5 on tietoa Heinolan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Laitoshoidon
kustannuksia vertailtaessa viime vuosina erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
kustannukset ovat nousseet, vanhainkodin kustannuksissa ei näy nousua. Tarvevakiointi
huomioiden Heinolan perusterveydenhuollon ja vanhusten hoivan menot olivat 15 % alle
maan keskiarvon vuonna 2005. Stakesin kehittämispäällikkö Simo Kokko on laskenut, että
vuonna 2004 koko maassa yli 75 vuotiaiden vanhuspalveluiden pitkäaikaishoidon kustannukset kunnan yli 75 vuotiasta asukasta kohti olivat keskimäärin n. 5100 €. Heinolassa
kustannukset olivat n. 4858 € eli n. 150 € alle maan keskitason. Lisäksi hän on laskenut
vuoden 2004 kustannustasolla, että yhden prosenttiyksikön kasvattaminen tai vähentäminen yli 75-vuotiaiden hoidon peittävyydessä merkitsee 255 euron muutosta 75 vuotta täyttänyttä kunnan asukasta kohti. Vastaavasti intensiivisen kotihoidon prosenttiyksikön suu-
24
ruinen kasvattaminen tai vähentäminen merkitsee 38 euron muutosta 75 vuotta täyttänyttä
kunnan asukasta kohti.
Kotihoitoa tukeva toimintamalli vaatii erityisesti henkilöstöresurssien lisäämistä. Tarvetta
arvioitaessa on käytetty mittarina valtakunnallisia suosituksia. Taulukosta 3 selviää, että
mikäli jatketaan nykyisellä toimintamallilla, niin vuoteen 2015 mennessä laitospaikkoja ja
tehostettuja palveluasumispaikkoja tarvitaan lisää yhteensä 59 paikkaa. Lisähenkilökuntatarve on tällöin 50 hoitajaa. Avohoitoa korostavalla mallilla laitospaikkoja ja tehostettuja
palveluasumispaikkoja tarvitaan lisää yhteensä n. 13. Lisähenkilökuntatarve on tässä mallissa 22 hoitajaa. On huomattava, että laskelmissa on samalla korjattu henkilöstömitoitusta
0,7 hoitajaan potilasta kohden. Kanervalassa uusi mitoitus on 0,8 hoitajaa potilasta kohti,
koska siellä ei ole avustavaa henkilökuntaa.
Taulukko 3. Ennuste 75+v. määrästä ja palvelujen sekä henkilökuntatarpeesta nyky- ja
uudella mallilla v. 2015 mennessä.
Kotona asuu
Ennuste 75+v
Ennuste 75+v
Hoitop. ja hoi-
Hoitop. ja
väestö 2015
väestö 2015
tohk.tarve
hoitohk.tarve
NYK.PALVE-
TAVOITT.MUK.. NYK.MALLI
LUT
PALVELUT
88 %
90 %
2044 hlö
2090 hlö
UUSI MALLI
+26 hoitajaa
+30 hoitajaa
Laitoshoito+tehost.- 12 %
10 %
+52 hoitop.
+13 hoitop.
palv.asum.YHT:
279 hlö
233 hlö
+50 hoitaj.*
+22 hoitaj.*
Laitoshoito
8%
6%
+30 hoitop.
-16 hoitop.
186 hlö
140 hlö
+50 hoitaj*
4%
4%
+29 hoitop.
+29 hoitop.
93 hlö
93 hlö
+ 20 hoitaj.*
+22 hoitaj.*
100 % 2323 hlö
100 % 2323 hlö
+59hp 76 hoit
+13hp 52hoit
(Tk.vos75+v:lle,
vanhainkoti)
Tehost.palv.as..
(Kanervala ja
ostop.)
YHT:
25
Liitetaulukoista 6 ja 7 ilmenevät resurssitarpeet yksiköittäin ja bruttokustannusten lisäykset
vuositasolla vv. 2006–2015. Seuraavassa esitetään uuden toimintamallin merkittävimmät
kustannusvaikutukset.
Kotihoidossa henkilöstöresurssitarve on 30 hoitajaa, jotta päästään valtakunnalliseen kotihoidon kattavuuteen, joka on 25 % yli 75-vuotiaista. Heinolassa tällä hetkellä kattavuus
on noin 16 %. Bruttokustannusten lisäys on noin 903 000 €. Vastaavasti henkilöstön lisääminen Kanervalaan ja Hopeasiltaan pitkittää vanhusten siirtämistä terveyskeskuksen
vuodeosastolle. Tavoitteena on, että ko. yksiköt pystyisivät entistä paremmin panostamaan dementoituneiden hoitoon. Hopeasillan hoitohenkilöstön lisäystarve on 8 hoitajaa ja
Kanervalan 2 hoitajaa. Bruttokustannusten lisäys on noin 300 000 €. Henkilöstömitoituksen tarkistaminen myös ostopalveluissa aiheuttaa kustannusten nousua yhteensä n.
180 000 € vuoteen 2015 mennessä. Niin koti-, asumis- kuin laitoshoitokin tarvitsee oman
vanhustenhoitoon erikoistuneen lääkärin ja tämä asiantuntemus on esitetty vuonna 2007
turvattavan ostopalveluna ja vuonna 2009 ostopalvelujen lisäksi omalla lääkäriresurssilla,
sekä muistihoitajan vastaanottopalvelujen aloitus arkipäivisin, joista bruttokustannukset
ovat yhteensä 95 000 €. Hammashuollon lisätiimi vanhustenhuoltoon maksaa 100 €.
Omaishoitoa tuetaan rahakorvauksella ja palveluilla. Omaishoitajille kuuluu lakisääteiset
vapaapäivät ja sen lisäksi kunnan tulisi järjestää heille alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Bruttokustannusten lisäys on noin 300 000 €.
Tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäys 16 paikalla lisää kustannuksia n. 1,3 M€ investointiin ja n. 0,3 M€ henkilökuntaan. On järkevää, että osa palveluasumisesta tuotetaan itse ja osa ostetaan hintojen kurissapitämisen vuoksi. Yhteenveto lisäkustannuksista
vuoteen 2015 mennessä näkyy Taulukossa 4. Terveyskeskuksen laajennuskustannukset
eivät sisälly näihin lukuihin.
26
Taulukko 4: Vanhuspalvelujen merkittävimmät lisäbruttokustannukset yhteensä vuoteen
2015 mennessä:
Lisäkustannukset (x1000 €)
Kotihoito
903
Kanervala ja Hopeasilta
300
Vanhustyön lääkäripalvelut ,muistihoitaja ja
225
hammashuollon lisätiimi
Omaishoito
300
Ostopalvelut
180 (henkilöstömitoitus suosituksen mukaiseksi)
Tehostetun palveluasumisen lisäpaikat (+16)
1600 (rakennusinvest. 1300, henkilökunta 300)
yhteensä: 3 508
Työryhmä yhtyy Rintalan näkemyksiin (Rintala 2005), että nykymuotoisen hyvinvointimallin säilyttäminen ei ole vaihtoehto. Jos hyvinvointimalli halutaan säilyttää, meidän on uudistettava sekä rakenteita, toimintatapoja että hyvinvointia koskeva ajattelumme. Ellei uudistuksia tehdä, uhkana on julkisen talouden rahoituskriisi, palvelujen karsiminen sekä
elintason heikkeneminen.
27
LÄHTEET
Ikihyvä Päijät-Häme kuntien hyvinvointiraportti 2003
Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset.. STM.Oppaita 2004:6.
Helsinki.
Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus. STM, oppaita 2001:4
Ikäpolitiikka kunnissa, strategia johtamisen tukena, Suomen Kuntaliitto 2006. Helsinki.
Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, Stakes, SVT Sosiaaliturva 2003:1
Kautto (toim), Suomalaisten hyvinvointi 2006
Kivelä, Sirkka. Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen, STM selvityksiä 2006:3
Noro, Arja 1999. Vanhukset ja vanhustenhuoltopalvelut - tasapaino vai kriisi?
(http://www.ktl.fi 22.05.2006)
Oikeus ja kohtuus, Hyvinvointivaltion rajat, Arvioita ja ehdotuksia yksityisestä ja julkisesta
hyvinvointivastuusta, Stakes 2006
Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelma 19.4.2007
Rintala, Taina. 2005. Euroopan unionin sosiaalipoliittiset linjaukset ja suomalainen vanhuspolitiikka, Yhteiskuntapolitiikka 70(2005:4)
Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimenpideohjelma 2004-2007, STM Julkaisuja
2003:20. Helsinki
Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma 2004-2007. STM Julkaisuja 2003:18
Vaarama, Luomahaara, Peiponen ja Voutilainen, 2001. Koko kunta ikääntyneiden asialle.
Näkökulmia ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen sekä hoidon ja palvelun kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes, raportteja 259.
Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta. STM, Julkaisuja 2001:4.
28
Liitetaulukko 1
Yhteenveto Heinolan vanhuspalveluiden resursseista, valtakunnallinen suositus,
Rava-indeksi 2005 ja hoitopäivä/käyntihinnat (Vanhuspalvelujen resurssit 1.1.2006, nettokustannushinta 31.12.2005)
Yksikkö
Vuodeosastot
11/12
Välitöntä Paikka-luku/
asiakkaat
hoito- ja
hoivatyötä
tekevät
31,5
Henkilöstö:
välitöntä hoitotyötä tekevät/asiakas
1.1.2006
47, joista n.
33 pitkäaik.
(+ 6 ylip)
64
(+6 ylip.)
0,67
Valtakunnallinen
suositus
hoitotyötä tekevät/asiakas
0,6-0,8***
Omakustannushinta €;
netto/ hoitopäivä
tai käynti v.2005
3,5
143,38/hpv
3,8
89,07/hpv
21
35,5
Hopeasilta
vanhainkoti
32
57
(+2 ylip)
0,56
0,55-0,60***
3,0
79,94/hpv
14, joista
yksi hoitaa
myös esimiestehtä
vät
20
0,7**
0,45-0,60***
2,7
78,12/hpv
3,3
76,24/hpv
2,1
29,72/käynti
Tehost. palveluasuminen
Kanervala
Tehost. palveluasuminen
ostopalvelut
Kotihoito
säännöllisen kotihoidon piirissä
olevat
Omaishoito
0,55
Asiakkaiden
toimintakyky:
rava-indeksi
1,29-4,02
30.11.2005
0,55*****
44*
66
300
65 henk.
3,5%
1,58
100 yli 65 v.
kohden
1,63 hoitajaa
100 yli 65vuotiasta kohden
2,8
n. 15€ /pv
****
* Jyränkölä 34+Orimattila 4+ Vanha-Tuusjärvi 6. Vuonna 2007 tehostetun palveluasumisen paikkoja tulee lisää 30 Jyränkölästä, jonka jälkeen arvioidaan tarvittavan yhteensä 70 hoitopaikkaa
** Hoitohenkilöstön tehtäviin kuuluu myös ruokahuolto, siivous, kylvetys, pyykkihuolto ja kotihoidon
käynnit Kanervalan alueen rivitaloissa.
*** Jos hoidetaan dementiapotilaita/-asiakkaita, niin mitoitus on oltava silloin korkeampi
**** Sisältää vain , mitä maksetaan rahana omaiselle omaishoidon tukea, puuttuu tukipalvelujen
hinta (kotihoito, tk-voshoito välillä, omaisen lomapäiv.aik.hoito)
**** Jyränkölässä hoitajat tekevät myös aamu- ja iltapalat, kodinomaiset siivoukset, pyykit yms.
Liite 2
Heinolan vanhustyön tarkastelua nelikenttäanalyysin avulla (tilanne 22.2.2006)
VAHVUUDET/HYVÄT PUOLET
Vanhuspoliittinen ohjelma – yhteistyö tiivistynyt
Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen ja
3.sektorin kesken uusien toimintatapojen suunnittelussa on tiivistynyt
Yhteinen kotihoito 1.1.2006 alkaen
Ammattitaitoinen ja motivoitunut
henkilöstö
Yhteiset toimintakykymittarit (Rava,
MMSE ym.) hoidon porrastuksen apuna
Osallistutaan aktiivisesti valtakunnallisiin
projekteihin
Hyvät toimivat tilat enimmäkseen
Palvelu-Santra
SAS-ryhmän säännöllinen toiminta
HEIKKOUDET/ONGELMAT
Palvelun porrastus ei toimi riittävästi
Laitosvaltainen toimintamalli
Asiakkaan voimavaroja ei hyödynnetä
riittävästi
Uusien toimintatapojen sisäistäminen hidasta
Verkostoja ja vertailua muihin ei osata
hyödyntää riittävästi
Lyhytnäköinen henkilöstöpolitiikka
Varahenkilöstöä ei riittävästi
Hoitoalan koulutus ei vielä riittävää Heinolassa
Yksityisten palveluntuottajien palveluja ei
osata käyttää riittävästi
Hissittömät kerrostalot
Lyhytaikaispaikkoja liian vähän
Koordinaation puute yli sektori ja kuntarajojen Itä-Hämeen alueella
Kotihoidon tehotiimi ja 24h/vrk palvelu
kotihoidossa puuttuu
Omaishoitajia tuetaan, mutta lisäresursseja tarvitaan
Henkilöstön riittämättömyys kotihoidossa
Laitospaikkojen jonot
MAHDOLLISUUDET
UHKATEKIJÄT
Kaupungin kaikkien toimialojen roolin
Hoitoalan työvoimapula
vahvistaminen ja yhteistyön tiivistäminen
Henkilökunnan uupuminen
vanhusten toimintakyvyn ja omavoimaiKilpailu henkilöstöstä kiristyy uusien palsuuden edistämiseksi
veluntuottajien myötä
Projektien (Voitas, IkiHyvä) myötä uusia
Hoitoalan imago
toimintamalleja tukemaan vanhusten koHoitoalan palkat eivät ole kilpailukykyisiä
Laitoshoitopaikkojen määrä ei riitä, jos
toa selviytymistä
heikkouksia ei poisteta
Uusi kotihoidon malli ja erikoissairaanKuntatalouden kiristyminen/ Taloudellishoidon tehostettu kotihoitotiimi mahdollistavat varhaisemman kotiuttamisen
ten resurssien riittämättömyys
Omaishoitajien uupuminen
Kuntouttava työote
Sivukylien autioituminen, palvelujen kaElämänkaaritalon käytön hyödyntäminen
toaminen ja nuorempien poismuutto tevanhustyössä
kevät vanhusten selviytymisen siellä
Uuden teknologian hyödyntäminen
mahdottomaksi
Seutuyhteistyö palvelujen tuottamisessa,
Vanhuuteen kohdistuvat asenteet voivat
palvelujen ulkoistaminen
vaikeuttaa vanhusten hyvinvointia esim.
Omaishoidon tuen rinnalle vaihtoehtoisia
tukitoimenpiteitä
taloudellisten resurssien riittämättömyyden muodossa.
Omaishoito, vapaaehtoistyö, järjestöt ja
seurakunta voimavarana
Liite 3
HEINOLAN VANHUSPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄT JA STRATEGIAT 2006-2015
Päämäärä 1: Vanhusten elämä on laadukasta (jokainen voi vaikuttaa
elämänlaatuun omilla valinnoillaan).
Strategiat
Mahdollistamme aktiivisen ja omatoimisen
vanhuuden
Luomme vanhuksille
ystävällisen ja vireän
ilmapiirin
Huomioimme vanhuksen ja/tai hänen edustajansa mielipiteen
Keinot ja toimenpiteet
tuemme esteettömiä
kulkuvälineitä
hyödynnämme vapaaehtoistyöntekijöiden työpanosta
huomioimme vanhukset kulttuuritoiminnassa
järjestämme ryhmämuotoista toimintaa vanhuksille
juurrutamme kuntouttavan työotteen
toimintatavaksi
kehitämme eri sukupolvien välisiä yhteistyömuotoja
painotamme vanhuspalveluissa ystävällistä ja ymmärtäväistä asiakaspalvelua
kuuntelemme vanhuksen ja/tai hänen
edustajansa mielipidettä vanhusta koskevissa asioissa
keräämme palautetta
kuulemme vanhusneuvostoa vanhuspalveluja koskevissa
Vastuutahot
teknisentoimen tulosaluejohtaja
sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluiden
lähiesimiehet
kulttuurisihteeri
sosiaali- ja terveystoimen lähiesimiehet, liikuntatoimen johtaja ja
sosiaalitoimen osastopäällikkö
sosiaali- ja terveystoimen lähiesimiehet
koulutoimen ja päivähoidon lähiesimiehet
sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluiden
esimiehet ja henkilöstö
kaupungin eri sektoreiden tulosaluejohtajat,
vanhuspalveluiden
esimiehet ja henkilöstö
vanhuspoliittinen työryhmä
Päämäärä 2: Vanhuspalvelut ovat oikein mitoitetut ja laadukkaat.
Strategiat
Varmistamme vanhuksen tarkoituksenmukaisen palvelun ja hoidon
Keinot ja toimenpiteet
selvitämme palvelujen
tarpeen
kehitämme toimivia
käytäntöjä kotiuttamisessa/ laitoksesta toiseen siirryttäessä hoidon portaalta toiselle
kehitämme SASryhmän toimintaa
sovimme yhtenäiset
kriteerit palveluille
arvioimme jatkuvasti
onko asiakas oikealla
hoidon/ palvelun portaalla
hoitoneuvottelut PäijätHämeen keskussairaalan ja vastaanottavan tahon kanssa on
toimiva käytäntö
Kehitämme ennalta ehkäisevää toimintaa
kehitämme seniorineuvolatoimintaa ja
ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä
käynnistämme muistipoliklinikkatoiminnan
osallistumme ennaltaehkäisyn kehitysprojekteihin
juurrutamme ennalta
ehkäisevän työotteen
käytännön työhön
Vastuutahot
sosiaali- ja terveystoimen
esimiehet ja henkilöstö
sekä SAS-ryhmä
sosiaali- ja terveystoimen
esimiehet ja henkilöstö
sekä SAS-ryhmä
SAS-ryhmän puheenjohtaja
sosiaali- ja terveystoimen
päälliköt ja esimiehet
sosiaali- ja terveystoimen
esimiehet, henkilöstö ja
SAS-ryhmä
sosiaali- ja terveystoimen
lähiesimiehet ja henkilöstö
terveysneuvonnan osastonhoitaja
johtava lääkäri
sosiaali- ja terveystoimen
henkilöstö
sosiaali- ja terveystoimen
esimiehet ja henkilöstö
Tuemme kotona asumista mahdollisimman pitkään
sosiaalitoimen osastopäällikkö
sosiaali- ja terveystoimen
henkilöstö
johtava kotihoidon ohjaaja
tuemme omaishoitajia
erilaisilla palveluilla
yhdistämme päiväsairaalan ja muun päivätoiminnan tukemaan
kotiuttamista ja kotihoitoa
arvioimme ja kehitämme toimintakykyä
tuemme kotona asumista tarkoituksenmukaisilla apuvälineillä
järjestämme ympärivuorokautisen kotihoidon
Tarjoamme laadukasta
ja kodinomaista palveluasumista sekä laitoshoitoa
kotihoidon, fysio- ja toimintaterapian henkilöstö
johtava kotihoidon ohjaaja
sosiaali- ja terveystoimen
tulosaluejohtajat
meillä on käytössä
laadunhallintajärjestelmä
hoitoympäristö ja hoitovälineet vastaavat
hoidon tarpeita
hoito- ja asuinympäristöstä tehdään mahdollisimman kodinomainen
hoitoyksiköiden esimiehet
ja henkilöstö
hoitoyksiköiden esimiehet
ja henkilöstö
Päämäärä 3: Vanhuspalveluverkosto on saumaton.
Strategiat
Tarjoamme kattavat ja
turvalliset palvelut vanhuksille yhteistyössä eri
toimijoiden kanssa
Keinot ja toimenpiteet
kehitämme yhteistyöverkoston
turvaamme tiedonkulun ja teemme yhteistyötä verkoston sisällä
Teemme alueellista/seudullista yhteistyötä
seuraamme valtakunnallisten ja so-tepiirilinjausten vaikutusta
Heinolan vanhuspoliittiseen ohjelmaan
suunnittelemme tarvittavia yhteistyöprojekteja
Vastuutahot
tulosaluejohtajat, esimiehet, henkilöstö ja vanhuspalveluita koordinoiva viranhaltija
tulosaluejohtajat, esimiehet
ja henkilöstö
vanhuspoliittinen seurantaja kehittämistyöryhmä sekä
tulosalue johtajat
tulosaluejohtajat ja päälliköt
Päämäärä 4: Elinympäristö on turvallinen ja toimiva.
Strategiat
Keinot ja toimenpiteet
Vastuutahot
Jokainen vanhus asuu
tarkoituksenmukaisessa
asunnossa
teemme tarvittavat
asunnon muutostyöt
autamme tarkoituksenmukaisen asunnon hakemisessa
tuemme hissien rakentamista
kotihoidon ja fysio- ja toimintaterapian henkilöstö
terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä ja kotihoidon
henkilöstö
asuntosihteeri
Tuemme monipuolista
väestörakennetta kaupungissa
kaavoituksessa huomioidaan vanhusten
asumisen tarpeet
teknisen toimen tulosaluejohtaja
Lisäämme turvallisuutta ja
helpotamme liikkumista
yleisillä alueilla
varmistamme asuinympäristön riittävän
valaistuksen
varmistamme teiden
ja pihojen kunnossapidon – auraus ja hiekoitus
varmistamme esteettömän liikkumisen
mm. luiskien avulla
teknisen toimen tulosaluejohtaja
Päämäärä 5: Vanhuspalveluiden tarpeenarviointi ja palvelujen tuottaminen pohjaavat tutkittuun tietoon.
Strategiat
Teemme palvelutarjonnan ja henkilöstön mitoituksen tutkitun tarpeen
perusteella
Keinot ja toimenpiteet
keräämme ja päivitämme tietoa ja huomioimme valtakunnalliset laatusuositukset
suunnittelemme tarvittavat palvelut ja optimaalisen henkilöstöresurssin
Vastuutahot
sosiaali- ja terveystoimen
tulosaluejohtajat
Teemme jatkuvaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa kehitettäessä uusia
ratkaisuja vanhusten paremman hyvinvoinnin
turvaamiseksi
suunnittelemme yhteiset projektit ja opinnäytetyöt
pidämme aktiivisesti
yhteyttä oppilaitosten
kanssa
juurrutamme projektien
hyvät käytännöt
pidämme yhteisiä koulutuspäiviä
sosiaali- ja terveystoimen
ja 3. sektorin vanhuspalvelujen vastuualue päälliköt
ja esimiehet
Hyödynnämme hyväksi
havaittua uusinta teknologiaa vanhusten hyvinvoinnin parantamiseksi
seuraamme aktiivisesti
kehitystä
osallistumme teknologiaa esitteleviin tilaisuuksiin
hankimme tarpeelliseksi havaittua teknologiaa
sosiaali- ja terveystoimen
vanhuspalvelujen vastuualue päälliköt ja esimiehet
Teemme yhteistyötä yksityisen ja 3. sektorin
vanhuspalveluiden tuottajien kanssa
hyödynnämme PalveluSantraa
vanhuspalvelujen koordinaatiosta vastaava viranhaltija
selvitämme, mikä osa
palveluista on kokonaistaloudellisesti edullisinta tuottaa itse ja
mikä ostaa ostopalveluna
Päämäärä 6: Vanhuspalveluissa on osaava ja riittävä henkilöstö.
Strategiat
Vanhustenhuollossa on
ammattitaitoinen henkilöstö
Keinot ja toimenpiteet
Heinolassa koulutetaan
vanhustyön ammattilaisia
huolehdimme täydennyskoulutuksesta
kehitämme asiakkaiden
tarpeista lähtevää
osaamista
Vastuutahot
Kaupungin edustaja PäijätHämeen koulutuskonsernissa
sosiaali- ja terveystoimen
lähiesimiehet
sosiaalitoimen osastopäällikkö, hoitotyön vastuualuepäällikkö, lähiesimiehet ja henkilöstö
Vanhustyö houkuttelee
työntekijöitä.
laaditaan houkutteleva
henkilöstöoilitiikka
kannustetaan ja perehdytetään työharjoittelijoita ja opiskelijoita
vanhustyöhön
henkilöstösihteeri ja sosiaali- ja terveystoimen tulosaluejohtajat
henkilöstö
Vanhustenhuollossa on
valtakunnallisten suositusten mukainen henkilöstömäärä
seuraamme valtakunnallisia suosituksia ja
henkilöstösuunnitelma
rakennetaan niiden
pohjalta
sosiaalitoimen osastopäällikkö ja hoitotyön vastuuyksikön päällikkö
Tuemme henkilöstön
jaksamista
käymme säännölliset
kehityskeskustelut
annamme mahdollisuuden työnohjaukseen
esimiehet
järjestämme Tykytoimintaa
järjestämme työajat
joustavasti
järjestämme työolosuhteet niin, että on mahdollista löytää ilo tehdä
työtä
hyödynnämme työterveyshuollon kanssa
tehtävää yhteistyötä
paluussa työelämään
pitkäaikaisilta sairaslomilta
huomioimme ergonomian työolosuhteissa
järjestämme mahdollisuuden tavoitteelliseen
työkiertoon
Kehitämme työyksiköiden toimintatapoja
kehitämme työnjakoa
kehitämme uusia työmenetelmiä
kehitämme yhteistyötä
työyksiköiden ja eri hallintokuntien välillä
esimiehet
esimiehet
esimiehet
esimiehet ja henkilöstö
lähiesimiehet ja työterveyshuollon ylilääkäri
lähiesimiehet ja henkilöstö
lähiesimiehet ha henkilöstö
sosiaali- ja terveystoimen
tulosaluejohtajat
lähiesimiehet ja henkilöstö
tulosaluejohtajat
TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ (yhteenveto)
I Kotihoitoa
tehostetaan
a) Painopistealueeksi
otetaan kotihoito
b) Vanhainkodin ja tehost. palveluasumisen
lisresurssi
niin, että
vältytään
turhilta tervkesk. siirroilta
2007
2008
2009
2010
-Kotihoito 24 h/vrk
aloitettu.
-Kotihoitoon perustettu kuusi hoitajan tointa, joista kaksi osoitettu omaishoitoon sekä
fysioterapeutin toimi.
-Kotihoidon päivätoiminnot yhdistetty päiväkuntoutusyksiköksi
-Hopeasiltaan perustetttu kaksi uutta jaksottaispaikkaa
-Vuoden 2007 marraskuussa saadaan
30 uutta tehostetun
palveluasumisen
paikkaa ostopalveluna, jolloin Kanervalaan saadaan neljä
jaksottaispaikkaa lisää.
-Omaishoitoa tuetaan
tehostamalla kuntoutusta omaishoitajille ja
hoidettaville sekä
kehitetään omaishoitoa.
-Kotihoidon kriteereillä
ohjataan yksityisten
palvelujen piiriin he,
jotka eivät tarvitse
hoiva- ja hoitotyötä
-Kotiuttamiskäytäntöjä kehitetään yhteistyössä päivätoiminnan
kanssa esim. perustetaan kotiutustiimi.
-SAS-työryhmän toimintaa tiivistetään,
sisältöjä ja hoidonporrastuskriejä kehitetään.
-Selvitetään
vanhusten sosiaalityön tarve ja
resurssit
-Vammaispalveluihin lisätään
henkilökohtaisen avustajan
resursseja, mikä
vapauttaa kotihoidon resursseja vanhustenhuoltoon.
-Tehdään tarvittavat asunnon
muutostyöt ja
tuetaan hissien
rakentamista
laatimalla ns.
hissiohjelma
-Kotihoitoa
vahvistetaan
erikoissairaanhoidon
ja saattohoidon
osaamisella
.
Kts. Liitetaulukko 6
Liite 4
2015 mennessä
II Muistihäiriöpotilaan
hoidon kehittäminen
-Muistihoitajan työaikaa lisätty kahteen
työpäivään viikossa.
-Geriatrin konsultaatiopalveluja aluksi
ostopalveluna.
-Hankitaan geriatripalveluja
jatkossakin,
johon Sysmä ja
Hartola ovat
esittäneet halukkuutensa
osallistua
III Mielenterveys- ja
päihdeongelmien
huomioiminen
-Aloitetaan alueelliset
neuvottelut psykogeriatristen potilaiden
hoidon keskittämisestä.
-Laadit. vanhusten väkivaltatilanteiden varalta
toimintaohjeet.
-Sisällytet. päihdeohjelmaan
erikseen vanhusten päihdeongelmien toimintaohjeet.
IV Vanhusten terveyden edistäminen
-Laitoshoidolle laadit.
suun terveydenhuollon laatukriteerit.
-Kehitelty uusi ravitsemushoidon malli
otettu käyttöön laitoshoidossa.
-Päiväkuntoutuksessa
laadit. uusi kuntouttava toimintamalli erillisryhmille.
-Toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään
käyttämällä kuntouttavaa työotetta kaikissa
yksiköissä.
-Kaatumisen ennaltaehkäisyohjelma (KTL)
otetaan käyttöön.
-Kotihoidon
ravitsemushoidon malli suunnitellaan ja otetaan käyttöön.
-Kotihoitoon
laaditaan ja otet.
käyttöön suun
terveydenhuollon laatukriteerit.
V Vanhusten
turvallisuuden tunteen
lisääminen
kotona
Seniorineuvolatoiminta on alkanut terveysneuvonnassa
-Kotihoidossa on
vastuulääkäri.
-Kotihoidossa
panostetaan
erityisesti omahoitajajärjestelmän kehittämiseen
- Kaupungintalon ovien avaus
automaattisesti
-Muistihoita-jan
vast.ottotoiminta
laajennetaan
kokoaikaiseksi
- Muistipoliklinikkatoiminta
alkaa
-Keskitet.
vaikeat muistihäiriöpotilaat
Päijät-Hämeessä alueell. arviointi
ja kuntoutusosastolle
-Hyödynnetään uutta
hyvinvointiteknologiaa
-Organisoidaan kattava
palveluohjaus
-Varmistetaan
asuinympäristön riittävä
valaistus, teiden ja pihojen
kunnossapito,
varmistetaan
esteetön liikkuminen mm.
luiskien avulla.
VI Johtamisen organisointi
-Vanhuspalvelut keskitetty kokonaisuudessaan terveyslautakunnalle, laitospalvelut keskitetty yhdelle ja
avopalvelut toiselle
osastopäällikölle.
-Kaikki vanhuspalv. keskitet.
yhdelle osastopäällikölle.
-Lähiesimiesten
JET-koulutus
alkaa ja jatkuu
vuoteen 2010.
-Johtamistyölle
varataan riittävät
resurssit toiminnan kehittämiseen
VII Henkilökunnan
osaamisen
varmistaminen
-Kotihoidon henkilöstölle järjestetty vuonna
2006 syksyllä alkanut
oppisopimuskoulutus
lähihoitajiksi jatkuu
vuoteen 2009.
-Henkilöstölle on aloitettu kuntouttavan
työotteen koulutus,
joka jatkuu vuoteen
2009.
-Järjestetään täydennyskoulutusta mm.
muistihäiriöpotilaan
hoitoketjusta, toimintakyvyn mittaamisesta, Ravatar-indeksin
käytöstä, suun terveydenhuollosta, aliravitsemuksen ennaltaehkäisystä.
-Järjestetään
koulutusta lääkehoidosta,
vanhusten muistihäiriöistä, mielenterveydestä,
päihdeongelmista ja kaltoinkohtelusta
-Kolme työntekijää aloittaa erikoisammattitutkinnon vanhustyöstä.
-Vanhustyön
erikoisammattitutkinnon on
suorittanut
ainakin yksi
vanhustyön
työyksikön/tiimin
työntekijä,
yhteensä 15
henkilöä.
VIII Oikein
mitoitetut
vanhuspalvelut
Henkilöstölisäykset
kts. liitetaulukosta 6.
Tehost. palveluasumisen lisäpaikkojen suunnittelu Hopeasiltaa alkaa
Tehost. palveluasumisen
lisäpaikkojen
rakentaminen
alkaa ja jatkuuv
vuoden 2010
Kotihoidon
kattavuus
nostetaan 25
%:iin (lähtötaso 16 %)
Omaishoidon
tukea saavien
osuus nostetaan 5 %:iin
(lähtötaso 3,5
%) Kts. lisäkust. liitetaulukosta 7.
-Vuoteen
2010 mennessä lisätään
16 tehostetun
palveluasumisen paikkaa
vanhainkodin
uuteen lisäsiipeen.
KUSTANNUSVERTAILUA
Liite 5
Kustannukset (1000 euroina), Heinola
Terveydenhuollon ja vanhusten hoivan tarvevakioidut menot 2005
Indeksi koko maa =100
16 000
105
14 000
100
99
12 000
95
10 000
94
90
8 000
85
6 000
91
86
80
4 000
88
87
88
85
82
78
77
75
76
74
2 000
77
77
Perusterveydenhuolto
Vanhainkoti
Sysmä
Pukkila
Padasjoki
Orimattila
Myrskylä
Nastola
Lahti
Kärkölä
Iitti
Hollola
Heinola
Hämeenkoski
Erikoissairaanhoito
Hartola
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Asikkala
0
Artjärvi
70
Liitetaulukko 6. Vanhuspalvelujen muutokset 2006-2015
2006
mitoitus
2007
(1,58 *)
lisäys
+4 hoi
+1 fyster.
Kotihoito
(kattavuus)
300
(16 %)
Kanervala
20 as
Hopeasilta
57 as
os 21
64 ss
0,55
hoit/ss
os 11/12
35 ss
0,67
hoit/ss
(* hoitajaa/100 yli 65 vuotiasta kohti, ** ei avustavaa henkilöstöä)
mitoitus
2008
lisäys
+ 2 hoit
(1,6*)
mitoitus
2009
17 %
(1,6*)
lisäys
+2
hoit.
mitoitus
2010
mitoitus
2015
mitoitus
lisäys
+5
hoit.
20 %
lisäys
+ 16
hoitaja
a
25 %
(1,6*)
Geriatri, muistihoit.,
hammashuollon tiimi
Omaishoito
(% 75+v:sta)
Ostopalvelu,
tehost.palv.asuminen
0,7**
hoit/as
0,56
hoit/as
+ 2 hoit
yhd. os
11/12 ja
21
+ostop
geriatri.
+ 2 hoit
65
(3,5%)
44
+ 2 hoit
0,55**
+6paik
0,8**
hoit/as
0,6
hoit/as
+2
hoit.
0,63
hoit/as
0,60
hoit/ss
ger.palv
68
(3,5%)
0,63**
+1
muistih
+9 as.
74
(4%)
+11as
+1hoit
0,64**
+1hoit
+ 81***
+ 256
+ 130
+ 650
+ 60
+ 770
+ 100
+5
+ 1115
+ 73
+ 30
+ 86
+ 60
+6
+ 264
+8
+ 464
+4 hoit
+ 29
hoitop
- 16 ss
0,7
hoit/as
+13
111
(5%)
+ 2 hoit
0,72**
85
(4,5%)
0,66**
+13as
+ 2 hoit
98
(5%)
0,69**
2015
+ 120
120
+6
+ 66
+8
+ 128
+8
+ 128
lisäyks:yht:
903
60
240
225
+ 60
+6
+ 66
0,7
hoit/ss
+1Hlää
+1suuh
Liitetaulukko 7.Vanhuspalvelujen bruttokustannukset 2006-2015 muutoksista edelliseen vuoteen verrattuna (x1000 €)
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kotihoito
2 695
+ 153
+ 60
+ 60
+ 150
+ 60
+ 60
+ 120
+ 120
Kanervala
886
+ 60
Hopeasilta
2059
+ 60
+ 60
Tkvos
5202
Geriatri, muistih, hamhh.tiimi
+ 30
+ 95
+ 100
Omaishoito
458
Tehostpalvas.Ostopalvelut
1541
Vamm.palv.hkavustajat
97
Henkilök.täyd.koulutus
yht:
*** sisältää 2 hoitajaa omaishoitoon .
(1,6*)
+8
+ 308
300
1176
230
55
3189