Musiikkitieteen Opiskelijan opas 2015-2016
Musiikkitiede Opiskelijan opas lukuvuosi 2015–2016 Musiikkitieteen henkilökunta 2015–2016 Professori vastaa syventävistä opinnoista, graduohjauksesta sekä jatko-opinnoista John Richardson, FT Vastaanotto: keskiviikkoisin klo 13–14 puh. 02 333 5462 [email protected] Yliopistonlehtori vastaa aineopinnoista ja HuK-tutkinnosta Yrjö Heinonen, FT, dos. Vastaanotto: keskiviikkoisin klo 12–13 puh. 02 333 5074 [email protected] Yliopisto-opettaja vastaa perusopinnoista ja HOPSista Markus Mantere, FT, dos Vastaanotto: torstaisin klo 14–15 puh. 040 710 4339 [email protected] Yliopistonlehtori Susanna Välimäki, FT, dos. [email protected] (Huom! tutkimusvapaalla 1.5.2015-30.4.2016) Opintosihteeri vastaa opintoneuvonnasta, www-sivuista sekä tiedotuksesta Laura Salmi, FM Tavattavissa varmimmin klo 10–11 ja 12–14 Minerva-rakennus, 1.krs huone E116 puh. 02 333 5211 [email protected] Tutkijat ja tuntiopettajat (tavattavissa opetuksen yhteydessä tai erikseen sovitusti) Mononen, Sini, FM / [email protected] Auvinen, Tuomas / Pääkkölä, Anna-Elena, FL, KM / [email protected] [email protected] El-Mahgary, Laila MA Qvick, Sanna, FM / [email protected] [email protected] Gligorijevic, Jelena, MA / [email protected] Torvinen, Juha, FT, akatemiatutkija / [email protected] Harri, Jopi, FT / [email protected] Virtanen, Marjaana / [email protected] Hautsalo, Liisamaija, FT / [email protected] Käpylä, Tiina / [email protected] Dosentit Järviluoma, Helmi, FT / [email protected] Leppänen, Taru, FT / [email protected] Moisala, Pirkko FT / [email protected] Sarjala, Jukka, FT / [email protected] Suurpää, Lauri, FT / [email protected] Opiskelijatuutorit Torvinen, Juha, FT / [email protected] Vahtera, Jasmin / [email protected] Kauppinen, Anniina/ [email protected] Kannen kuva: Lise Richardson; kuvankäsittely Juhani Mistola Sisällys Musiikkitieteen henkilökunta 2015–20162 Professorin tervehdys 4 Musiikkitiede Turun yliopistossa 5 Opintojen rakenne 7 Musiikkitieteen opetus 2015–20168 Perusopinnot9 Aineopinnot10 Syventävät opinnot 15 Jatko-opinnot16 Musiikkitieteen opetus, kevät 2016 17 Aineopinnot17 Syventävät opinnot 19 Jatko-opinnot20 Taiteiden tutkimuksen yhteiskurssit 20 Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen yhteisopetus 20 Musicare-opetus21 Åbo Akademin musiikkitieteen kurssit 21 Ohjeita opintojen suorittamiseen 23 Kirjatentit 23 Humanistisen tiedekunnan tenttipäivät 2015–201625 Kirjatentin vastauksen laatiminen 25 Ohjeita kirjallisten tehtävien tekemiseen 26 Opiskeluetiketti33 Muita opiskelua koskevia ohjeita ja tietoja 36 Musiikkitieteellisiä tapahtumia lukuvuonna 2015–201641 Lukujärjestykset42 Professorin tervehdys Toivotan sekä uudet että vanhat opiskelijat sydämellisesti tervetulleiksi uudelle lukuvuodelle! Lähtökohtamme Turun yliopiston musiikkitieteen oppiaineessa on, että tutkimisen ja opettamisen arvoista on se musiikki, joka on tärkeää sinulle. Mutta keskustelu eri musiikeista ei lopu tähän! Akateemisessa keskustelussa sinun tulisi ensin osata perustella, miksi tämä musiikki on sinulle tärkeää ja tutkimisen arvoista. Sen lisäksi sinun tulisi osata kuvailla tarkasti ja asiantuntevasti, millaisesta musiikista on kyse, sekä osoittaa, mihin muihin asioihin tai ilmiöihin se on yhteydessä. Miksi juuri tämä musiikki tai sen laji tai genre on tärkeää myös muille kuuntelijoille ja yleisöille, mistä se on peräisin ja miksi se on muotoutunut juuri sellaiseksi kuin on? Ennen kaikkea sinun tulisi vakuuttaa lukija siitä, että tiedät mistä kirjoitat! Pelkät fiilikset eivät asiatekstissä riitä. On totta, että taiteen – myös musiikin – merkitys elämässämme perustuu laajalti fiiliksiin, ja niiden kartoittaminen on tärkeää taiteiden tutkimuksessa. Mutta asiantuntemus ja luotettavuus ovat juuri ne ominaisuudet, jotka erottavat keskinkertaisen blogin tai Wikipediaartikkelin uskottavasta ammattilaisen kirjoittamasta tekstistä. Työmarkkinat arvostavat edelleen musiikin alan asiantuntemusta. Miksi tämä kaikki on tärkeää? Koska uskottava, hyvin perusteltu, riippumaton ja haastava (kriittinen) tieto on paitsi katoavaista myös itsessään puolustamisen arvoista. Kehitysoptimistit ovat olettaneet, että ihmiskunta viisastuu väistämättä osana lajinsa kehitystä ja että tieto jotenkin elää omaa jaloa elämäänsä erillään yhteiskunnan muuttuvista arvoista ja kulkusuunnista. On oletettu, että pätevä oivallukseen perustuva tieto tulee aina – Tähtien sota -elokuvien ”voiman” tavoin – voittamaan. Mutta ympäristöllisesti ja poliittisesti hauraassa maailmassamme vaikuttaa yhä vahvemmin siltä, ettemme voi pitää tätä itsestään selvyytenä. Sain hyvän muistutuksen tästä hauraudesta hiljattain työmatkalla Berliinissä, missä Humboldtyliopiston päärakennusta vastapäätä ja kaupungin oopperatalon kylkeen on rakennettu koskettava monumentti kansallissosialismin (natsismin) aikana poltetuille kirjoille sekä niille ihmisille, jotka kuolivat yrittäessä suojata kirjoja ja niiden kuvailemaa arvomaailmaa natsien kirjarovioilta. Monumentti on yksinkertaisuudessaan oivaltava: jalkakäytävään upotettu lasitettu syvennys, jossa loistaa yötä päivää valo. Syvennyksessä on tyhjiksi jätettyjä, valkoiseksi maalattuja kirjahyllyjä. Kadotettua historiallista tietoa on kenties mahdotonta saada takaisin, mutta monumentti muistuttaa silti, että tietämyksemme pohja on epätäydellinen ja yhteiskunnan arvot voivat lähes huomaamatta kääntyä päälaelleen, jos kirjoihin sisältyvää kulttuurista tietoa ei puolusteta ja säilytetä riittävän huolellisesti. Katoavat kirjat eivät ole nykyään pelkkä vertauskuva. Niin sanotussa tietoyhteiskunnassa painetut kirjat ovat kirjaimellisesti katoamassa ja korvautumassa sähköisillä julkaisuilla. Sen ohella koko yhteiskunnan rakenne ja arvomaailma muuttuvat ennennäkemättömällä tavalla. Konkreettisesti tämän lukuvuoden aikana ainakin osa musiikkitieteen oppiaineen kirjoista siirtyy taas paikasta toiseen – onneksi vain kuitenkin lähinnä naapuritalo Teutorin tiloihin, joten ei syytä tässä vaiheessa huoleen! Oppiaineemme on valmis ottamaan vastaan näitä haasteita. Ennen kaikkea meidän tulisi kehittää koulutustamme siihen suuntaan, että se on yhä relevantimpaa nyky-yhteiskunnan kannalta ja vastaa myös työelämän käytännönpohjaisia tarpeita. Näin pyrimme varmistamaan, että kouluttamamme musiikin asiantuntijat löytäisivät tulevaisuudessakin paikkansa yhteiskunnassa. Yhä selkeämmin tulisi huomata, että niin tiede kuin taidekin ovat aina liittyneet eettisiin kysymyksiin, ja meidän on kehitettävä tapoja tuoda näiden välisiä suhteita esille. Tulisi kiinnittää myös yhä selkeämmin huomiota siihen, että taiteen kokemiseen erottamattomasti liittyvät nautinnon ja mielihyvän muodot eivät ole vain jotenkin lisämausteena elämässä, vaan ne ovat vitaali osa ihmiskunnan kokemuskenttää, auttavat ihmisiä selviytymään päivästä toiseen ja antavat elämälle merkitystä. Musiikki on myös tapa hahmottaa kokemuksiamme maailmasta ja viestiä näitä kokemuksia muille. Se on tapa olla sekä yksin että muiden joukossa, läsnä ja positiivisella tavalla virittäyttynyt. 4 On kenties klisee todeta, että opiskelijan yliopisto-opiskelusta saama hyöty on laajalti suhteessa siihen, miten paljon hän panee itseään likoon – mutta on silti hyvä silloin tällöin sanoa tämä ääneen. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy myös laajalti siitä, että opiskelija on aktiivinen ja monipuolisesti mukana opiskeluun liittyvässä sosiaalisessa toiminnassa, osallistuu keskusteluihin ja ainejärjestön toimintaan sekä yrittää löytää ja kehittää itseään opiskelun kautta. Yritämme henkilökuntana tukea tätä näkemystä ja olla riittävän vastaanottavaisia, jotta koette tämän oppiaineen ja yliopiston omaksi paikaksenne ja että teidän äänenne tulee kuulluksi oppiaineen toiminnassa. Seuratkaa tapahtumia oppiaineessa, olkaa mukana mahdollisuuksien mukaan myös vieraskielisessä opetuksessa ja oppiaineen järjestämissä tutkimustapahtumissa. Nämä tukevat kotikansainvälistymistä ja muistuttavat meitä siitä, että olemme aina osa laajempaa maailmanyhteisöä. Samalla luomme vankan pohjan oman taustan ja kulttuurisen perinnön ymmärtämiselle ja kehittämiselle parempaan suuntaan. Sirkkalassa 17.8.2015 John Richardson Musiikkitieteen professori Musiikkitiede Turun yliopistossa Musiikkitieteen opetus kehittää musiikkiin liittyvää kriittistä ja analyyttistä ajattelua sekä musiikista kirjoittamista ja puhumista. Opiskelija perehtyy erilaisiin musiikkeihin, musiikkien sosiaalisiin ja historiallisiin kerrostumiin, musiikintutkimuksen metodeihin sekä musiikki- ja kulttuurianalyysiin. Hän myös oppii arvioimaan ja tuottamaan tietoa. Turun yliopiston musiikkitieteen painopistealueena on kulttuurinen musiikintutkimus. Turkulainen musiikkitiede eroaakin muiden suomalaisten yliopistojen vastaavista oppiaineista erityisesti siinä, että musiikkia ja ääntä lähestytään yhdistämällä näkemyksiä kriittisestä kulttuurintutkimuksesta ja filosofiasta. Opetussuunnitelma tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kehittää musiikillista asiantuntemusta. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen yhteiset kurssit ja Musicare-yhteistyö Åbo Akademin, Turun Konservatorion ja Turun taideakatemian kanssa antavat oman lisänsä oppiaineen opetustarjontaan. Sivuaineita musiikkitieteen opiskelijan kannattaa valita työelämätoiveidensa ja tutkimuksellisen suuntautuneisuutensa perusteella. Loppututkinnon ohella työnantajat arvostavat musiikillista tietotaitoa, työ- ja järjestökokemusta sekä harrastuneisuutta. Musiikkitieteestä valmistuneet sijoittuvat yleensä hyvin työelämään. Musiikkitieteilijöitä työskentelee mm. taidehallinnossa (musiikkijuhlat, orkesteri-intendentti), medioissa (sähköiset viestimet, lehdistö), musiikkioppilaitoksissa (rehtori, yleisten musiikkiaineiden opettaja), tutkijoina, ääniteteollisuudessa ja kustannusyhtiöissä sekä musiikkiteknologian ja kansainvälisen kulttuuriyhteistyön piirissä. Musiikkitiede sivuaineena Musiikkitieteen sivuaineopiskelijoiksi hyväksytään vuosittain ilmoittautumisjärjestyksessä 25 opiskelijaa siten, että Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen opiskelijat ovat etusijalla. Lukukauden alussa uudet sivuaineopiskelijat ilmoittautuvat musiikkitieteen toimistoon. Sivuaineopintojen laajuutta ei ole rajoitettu, vaan opiskelija voi suorittaa opintojaksoja haluamansa määrän. Sivuaineopiskelija suorittaa perusopintoja 25 op ja aineopintoja vähintään 35 op. Sivuaineopiskelijalta ei edellytetä musiikkitieteessä suoritettua aineopintojen seminaaria, ellei hän aio suorittaa musiikkitieteen syventäviä opintoja. Sivuaineopiskelijan syventävien opintojen laajuus on 60 op mukaan lukien sivuaineen tutkielma (20 op). Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 5 Opiskelu Turun yliopiston ja musiikkitieteen yleinen ohje on, että opiskelija suorittaisi lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä, mikä vastaa suositeltua tutkinnonsuorittamisen aikataulua. Ensimmäisenä vuonna tulisi keskittyä pääaineen perusopintoihin, joihinkin pääaineen aineopintoihin ja pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin. Myös sivuaineiden opinto-oikeuksia kannattaa hankkia heti opintojen alussa. Tästä oppaasta ja oppiaineen kotisivuilta (https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/ hum/yksikot/hkt/oppiaineet/musiikkitiede/opiskelu/opetus/Sivut/home.aspx) selviävät lukuvuoden aikana järjestettävät kurssit. Musiikkitieteen opiskelua koskevaa yleistä opintoneuvontaa antaa koko henkilökunta ja uusille opiskelijoille erityisesti opettajatuutori Markus Mantere. Yksittäisiin opintojaksoihin kohdistuvia tietoja kannattaa kysyä jakson vastuuopettajalta. Opiskelijan on hyvä hakea opintokokonaisuuksien loppumerkinnät henkilökohtaisesti, jolloin hänellä on tilaisuus saada myös opintoneuvontaa. Musiikkitieteen opiskelijoita kehotetaan suorittamaan Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen yhteisiä kursseja, etenkin sellaisia, jotka voi sisällyttää musiikkitieteen pääaineopintoihin. Musiikkitieteen tilat Musiikkitieteen oppiaineen tilat sijaitsevat Sirkkalan kasarmin Artium-rakennuksessa (ns. valkoinen talo). Musiikkitieteen kontaktiopetus tapahtuu pääasiallisesti luentosali Hovissa. Hovia voi tarvittaessa varata toimistosta luentoaikojen ulkopuolella esim. ryhmätöiden tekemiseen tai flyygelin soittamiseen (klo 16 jälkeen). Seminaarihuone Salongissa opiskelijat voivat lukea ja työskennellä silloin, kun siellä ei ole opetusta. Musiikkitieteen harjoittelu- ja työskentelytila, jossa opiskelijat voivat soittaa mm. kitaraa ja pianoa sekä editoida, sijaitsee Artiumin huoneessa V117. Huoneessa on kaksi tietokonetta käytettävissä kuvan ja äänen editointiin sekä piano. Huoneen varauslista on sen ovenpielessä. Opiskelija tarvitsee erillisen avaimen sekä Hoviin että harjoittelu- ja editointihuoneeseen. Avaimia voi kysyä Laura Salmelta (Minerva, E116). Myös Minerva-rakennuksen kolmannen kerroksen päädyssä (viimeinen huone vasemmalta) on käytettävissä opiskelijatila, jossa on mahdollista tehdä ryhmätöitä, lukea tenttiin tai pitää kokouksia.Ovet ovat auki klo 9–16, minkä jälkeen pääsy sähköavaimella (avainten tiedustelu Laura Salmelta). Sirkkalan auditorio Janus sijaitsee Minervan ja Artiumin nivelosassa. 6 Opintojen rakenne Perusopinnot, 25 op P1. Johdatus musiikintutkimukseen, 5 op P1.a. Musiikkitiede tieteenalana, 3 op P1.b. Opiskeluvalmiudet, 2 op P2. Musiikin analyysi ja tulkinta I, 5 op P3. Musiikkikulttuurit ja tutkimusnäkökulmat, 15 op P3.a. Länsimainen klassinen musiikki I, 5 op P3.b. Länsimainen populaarimusiikki, 5 op P3.c. Eurooppalainen kansanmusiikki ja ulkoeurooppalaiset musiikkikulttuurit, 5 op Aineopinnot, 45 op A1. Kulttuurisen musiikintutkimuksen perusteet, 5 op A2. Musiikki nykykulttuurissa, 5 op A3. Suomalainen musiikki, 5 op A4. Menetelmäopinnot I, yht. 10 op A4.a. Musiikin analyysi ja tulkinta II, 5 op A4.b. Laadullinen tutkimus I, 5 op A4.c. Musiikinhistorian tutkimus I, 5 op A5. Musiikintutkimuksen suuntauksia ja erityiskysymyksiä I, yht. 10 op A5.a. Populaarimusiikin tutkimus I, 5 op A5.b. Länsimainen klassinen musiikki II, 5 op A5.c. Musiikki ja identiteetti I, 5 op A5.d. Nykymusiikki, kokeellisuus ja uudet genret I, 5 op A5.e. Musiikki, audiovisuaalisuus ja taiteidenvälisyys I, 5 op A5.f. Musiikkiteknologia ja media I, 5 op A5.g. Musiikin tyylien tutkimus ja semiotiikka I, 5 op A5.h. Musiikin filosofia ja estetiikka I, 5 op A5.i. Ääniympäristö ja äänitaide I 5 op A5.j. Musiikkijournalismi ja muut työelämään valmentavat opinnot I, 5 op A5.k. Harjoittelu, 5 op A5.l. Muu ala I, 5 op A6. Aineopintojen seminaari ja HuK-tutkielma, 10 op Syventävät opinnot, 60–80 op S1. Menetelmäopinnot II, yht. 10 op S1.a. Musiikin analyysi ja tulkinta III, 5 op S1.b. Laadullinen tutkimus II, 5 op S1.c. Musiikinhistorian tutkimus II, 5 op S2. Teemaseminaari, 5 op S3. Musiikintutkimuksen suuntauksia ja erityiskysymyksiä II, yht. 15 op S3.a. Populaarimusiikin tutkimus II, 5–10 op S3.b. Länsimainen klassinen musiikki III, 5–10 op S3.c. Musiikki ja identiteetti II, 5–10 op S3.d. Nykymusiikki, kokeellisuus ja uudet genret II, 5–10 op S3.e. Musiikki, audiovisuaalisuus ja taiteidenvälisyys II, 5–10 op S3.f. Musiikkiteknologia ja media II, 5–10 op S3.g. Musiikin tyylien tutkimus ja semiotiikka II, 5–10 op S3.h. Musiikin filosofia ja estetiikka II, 5–10 op S3.i. Ääniympäristö ja äänitaide II, 5–10 op S3.j. Musiikkijournalismi ja muut työelämään valmentavat opinnot II, 5–10 op S3.k. Harjoittelu II, 5 op S3.l. Muu ala II, 5–10 op S4. Pro gradu -seminaari, 10 op S5. Pro gradu -tutkielma / sivuaineen tutkielma, 20–40 op 2015–2016 opetussuunnitelman tarkat tiedot: https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 7 Musiikkitieteen opetus 2015–2016 Tässä oppaassa esitellään oppiaineessa lukuvuonna 2015–2016 järjestettävä opetus. Opintojaksot, joita korvaavaa opetusta ei ole ilmoitettu, suoritetaan kirjatenttinä tai esseinä opintooppaan vaatimusten mukaan (joihinkin jaksoihin sisältyy lisäksi kuunteluosuus). Joihinkin kursseihin pyydetään ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautumisohjeet löytyvät kyseisten kurssien kuvauksista. Jos opetustietoihin tulee muutoksia, niistä tiedotetaan oppiaineen intranet-sivuilla, Netti-Opsun opetusohjelmassa ja sähköpostilistalla. Mikäli ei toisin mainita, kaikki opetus järjestetään oppiaineen omissa tiloissa, Sirkkalan luentosaleissa. Yleiskuvan opetuksesta saa tiedotteen lopussa olevasta lukujärjestyksestä. Kunkin kurssin eteen merkityt koodit viittaavat opinto-oppaan opetussuunnitelman niihin kohtiin, joihin kurssin voi suorittaa. Esimerkiksi A4.a. tarkoittaa opetussuunnitelman kohtaa A4.a. Musiikin analyysi ja tulkinta II, 5 op. Kurssit voivat korvata sopimuksen mukaan muitakin kohtia, mutta poikkeavista korvaavuuksista tulee keskustella kurssin vastuuopettajan kanssa. Kunkin kurssin vastuuopettaja käy ilmi kurssikuvauksesta. Opettajien vastaanotoilla voi käydä keskustelemassa opiskeluun liittyvistä asioista. Opetusperiodit 2015–2016 Syksy I periodi 31.8.–25.10.2015 II periodi 26.10.–20.12.2015 Kevät III periodi 11.1.–6.3.2016 IV periodi 7.3.–8.5.2016 Yksi periodi kestää 8 viikkoa. Opetusperiodien viimeinen viikko on pääsääntöisesti opetusvapaa, mutta varattu tenteille. Poikkeukset ilmoitetaan oppiaineen opetusohjelmassa. HUOM! Musiikkitieteen opiskelijan on seurattava oppiaineen intranet-sivuja (https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/musiikkitiede/Sivut/home.aspx), joilla ilmoitetaan oppiaineen ajankohtaisista tapahtumista ja esimerkiksi opetusohjelman muutoksista. Musiikkitieteen opiskelijan on käytettävä utu.fi -sähköpostiosoitettaan, koska opettajat lähettävät opiskelijoille tarkoitetut viestit vain utu.fi-osoitteisiin (ei esim. gmail-osoitteisiin). Oppiaineella on myös omat facebook-sivut (Turun yliopisto, musiikkitiede), jotka toimivat tiedottamisen lisäkanavana. 8 Musiikkitieteen opetus, syksy 2015 Perusopinnot P1.a. Musiikkitiede tieteenalana, 3 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: I–II periodi, maanantaisin klo 12–14 alkaen 31.8.2015 Hovi-sali, Sirkkala Markus Mantere Sisältö: Kurssilla tutustutaan musiikkitieteeseen taiteen- ja kulttuurintutkimukseen kuuluvana tieteenalana sekä perehdytään erityisesti kulttuurisen musiikkitieteen lähtökohtiin, kysymyksenasetteluihin ja lähestymistapoihin. Luennot ja oppimispäiväkirjat 0–5 Kurssi järjestetään joka vuosi. Suoritustapa: Arvostelu: P1.b. Opiskeluvalmiudet, 2 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: I–II periodi, tiistaisin klo 14–16 alkaen 1.9.2015 Hovi-sali, Sirkkala Markus Mantere Sisältö: Kurssilla hankitaan musiikkitieteen perus- ja aineopinnoissa tarvittavia opiskeluvalmiuksia sekä tutustutaan tiedonhakumenetelmiin ja tieteellisen kirjoittamisen perusteisiin erityisesti musiikkitieteen näkökulmasta. Pääaineopiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opettajatuutorin kanssa. Luennot ja harjoitustehtävät hyväksytty/hylätty Kurssi järjestetään joka vuosi. Suoritustapa: Arvostelu: P3.a. Länsimainen klassinen musiikki I, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: I–II periodi, torstaisin klo 12–14 alkaen 10.9.2015 Hovi-sali, Sirkkala, paitsi to 24.9. taidehistorian seminaarisali E221 Minerva Markus Mantere Sisältö: Kurssilla tutustutaan eri näkökulmista länsimaisen klassisen musiikin historiaan, sen aikakausiin, pääpiirteisiin, tyylisuuntiin ja kulttuurisiin käytäntöihin, sekä musiikinhistorian tutkimuksen ja kirjoituksen peruskysymyksiin. Kurssilla painotetaan kuuntelua musiikintuntemuksen ja -tutkimuksen perusvälineenä. Luennot, oheiskirjallisuus, tentti ja kuuntelupäiväkirja 0–5 Kurssi järjestetään joka vuosi. Suoritustapa: Arvostelu: P3.b. Länsimainen populaarimusiikki, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: I–II periodi, keskiviikkoisin klo 14–16 alkaen 2.9.2015; viimeinen luento 11.11.2015 Hovi-sali, Sirkkala Yrjö Heinonen Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 9 Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: Kurssilla tutustutaan valikoidusti länsimaisen populaarimusiikin eri lajeihin ja tyyleihin sekä näiden kulttuurisiin yhteyksiin. Lisäksi tutustutaan populaarimusiikin tutkimuksen päälinjoihin. Luentoihin ja oheiskirjallisuuteen perustuvat kirjalliset tehtävät sekä kuuntelukoe 0–5 Kurssi järjestetään vähintään joka toinen vuosi. Aineopinnot A2./A5.h./S3.h. Musiikki ja väkivalta, 3–5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: I periodi, keskiviikkoisin klo 12-14 alkaen 2.9.2015 Salonki, Sirkkala Sini Mononen Sisältö: Kurssin aikana tutustutaan erilaisiin väkivaltakäsityksiin, pohditaan musiikin ja väkivallan välistä suhdetta ja tarkastellaan väkivallan musiikillisia ja audiovisuaalisia esityksiä. Tarkastelun kohteena on erilaisia soivaan kulttuuriin liittyvä väkivallan ilmiöitä, kuten musiikki väkivallan välineenä, vastaväkivalta, väkivallan kokemus sekä väkivallan ihannointi. Suoritustapa: Luennot, luentopäiväkirja/essee, oheislukemisto ja analyysitehtävät Ilmoittautuminen: Sähköpostitse opettajalle ([email protected]) 31.8.2015 mennessä 0–5 Arvostelu: A4.a/A4.b./S1.a/S1.b. Musiikki diskurssina, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: II periodi, tiistaisin klo 10–12 alkaen 27.10.2015 Salonki-sali, Sirkkala Yrjö Heinonen Sisältö: Kurssilla tarkastellaan sekä musiikkia diskurssin muotona että musiikkia koskevaa (verbaalia, visuaalista) diskurssia. Musiikin diskurssianalyysi yhdistää musiikin tekstuaalisen ja kontekstuaalisen analyysin ja soveltuu periaatteessa minkä tahansa musiikinlajin – karkeasti: taidemusiikki, populaarimusiikki ja jazz, kansanmusiikki – tutkimiseen. Tekstuaalinen analyysi tarkoittaa musiikillisten tekstien (äänitteiden, nuottien, videoiden, dokumentoitujen live-esitysten jne.) analyysia ja tulkintaa, kun taas kontekstuaalinen analyysi keskittyy tällaisten tekstien tarkasteluun sosiokulttuurisissa ja historiallis-yhteiskunnallisissa yhteyksissään. Perusopinnot ja kirjallinen viestintä, mielellään myös opintojakso A1 aineopinnoista. Luennot, oheiskirjallisuus ja harjoitustyö. 0–5 Edeltävät opinnot: Suoritustapa: Arvostelu: A5.f./ S3.f. Musiikkiteknologia I: Musiikkiteknologian perusteet, 3–5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: 10 I periodi, maanantaisin klo 14–16 31.8.–26.10.2015 Musiikkitieteen Janus, Sirkkala (paitsi ensimmäinen kerta 31.8. ja viimeinen kerta 26.10. 2015 Pha1, PharmaCity, Itäinen Pitkäkatu 4 T49) Ilari Hongisto, muut opettajat Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: Kurssin tarkoituksena on antaa laaja kuva siitä, mitä tämän päivän musiikkiteknologia on. Kurssilla perehdytään myös musiikkiteknologian historiaan ja musiikkiteknologian aiheuttamiin muutoksiin musiikin kentässä. Samalla tutustutaan myös musiikkiteknologian sovellusmahdollisuuksiin musiikin tutkimuksen välineenä, toisaalta sen kohteena. Musiikkiteknologiaa käsitellään kurssilla sekä populaarin että taidemusiikin näkökulmasta. Luentokurssi ja kirjalliset työt 0–5 A5.l./S3.l. Etnografian erikoiskurssi, 5 op Aika: Ma klo 12.15–13.45 ja pe klo 10.15–11.45, luennot. Alk.11.9.2015. Paikka: Janus-sali, Sirkkala Vastuuopettaja: Jaana Kouri Sisältö: Kurssi perehdyttää opiskelijan etnografisen tutkimusmenetelmän erikoisalueisiin ja -kysymyksiin. Opiskelija oppii kurssilla tarkastelemaan etnografiaa eri näkökulmista ja sen soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskohteisiin sekä tuottamaan alan tutkimustekstiä. Suoritustapa: Luennot, luentopäiväkirja ja työpajan tehtävä (työpajan ohjaajan määräämät harjoitukset/essee oheismateriaaleineen). Edeltävät opin- Kulttuurien tutkimuksen opiskelijan on täytynyt suorittaa Kulttuurien not: tutkimuksen kentät, aineistot ja menetelmät -kurssi osallistuakseen. Arvostelu: 0-5 Ilmoittautuminen: Kurssille ja työpajoihin ilmoittaudutaan heti syksyn alussa Jaana Kourille [email protected], jolta opiskelija saa avaimen kurssin Moodle-sivuille. A5.f./S3.f. PCS S3. Music Technology II: Cultural Study of Music Production, 3-5 ECTS Time: Place: Responsible teacher: II period Wednesdays 12–14 starting 28.10.2015. Lecture room Hovi, Sirkkala General Description: Throughout history technologies and their development have played a major role in how we make, listen, experience and think about music. Especially the emergence and development of music technologies in the 20th century, such as audio recording, multi-track music production, portable listening devices and most recently digital technologies have revolutionized the ways in which we relate to music, in terms of both production and consumption. The course offers a cultural approach to the study of music technology. The focus of the course will be on music production, production culture and the production studio, but spreads into related areas such as the music industry and music consumption. Lectures, readings, seminar discussions and essay 0–5 Participation: Evaluation: Tuomas Auvinen Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 11 A5.j./S.3.j. Mitä meistä tulee isona? Musiikkitieteilijän työllistyminen ja työmarkkinataidot, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: Ilmoittautuminen: I periodi, 7 luentokertaa: perjantait 4.9., 11.9., 18.9., 25.9., 2.10., 9.10. ja 16.10. klo 12–14 Musiikkitieteen Salonki-sali, Sirkkala paitsi perjantaina 25.9. mediatutkimuksen seminaarihuone E323 Minerva 3krs. Katariina Uusitupa Kurssilla perehdytään musiikkitieteilijän uravaihtoehtoihin, pohditaan työelämän monimuotoisuutta ja merkitystä, humanismin haasteita ja mahdollisuuksia, tutustutaan yrittäjyyteen, jaetaan omia unelmia ja kasataan konkreettista portfoliota omasta osaamisesta. Osallistuminen opetukseen, oheiskirjallisuus, harjoitustyöt ja portfolio. Portfolio palautettava sähköisesti 30.10. mennessä opettajalle ([email protected]). 0–5 Sähköpostitse opettajalle ([email protected]) ma 7.9.2015 mennessä. Kurssille otetaan 12 musiikkitieteen aineopintovaiheen pääaineopiskelijaa. A5.l./S3.l. Laululyriikan peruskurssi, 3–5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: I–II periodi, ke 16.9.2015–18.11.2015 klo 12-15 16.9.-21.10. E323 (Mediatutkimus), 28.10.- 18.11. Salonki V108. Musiikkitieteessä John Richardson, kotimaisessa kirjallisuudessa Jussi Kokkola ja luovassa kirjoittamisessa Niina Repo Sisältö: Koulutus rakentuu yhdessäkirjoittamiselle tai -säveltämiselle pareina työskentelemällä, jolloin opiskelijoiden erityisosaamiset tukevat toisiaan ja synnyttävät valmiita lauluja. Konsertti joulukuussa 2015. Laajuus 3 / 5 op (laajempi suoritus sisältää laulutekstien esseemuotoisen analyysin. Ohjeet annetaan ensimmäisellä tapaamisella.). 0–5 Opiskelijat valitaan kurssivastaava Taina Kuuskorvelle 2.9.2015 (taina. [email protected]) lähetetyn kirjeen perusteella. Suoritustapa: Arvostelu: Ilmoittautuminen: A2 /A5.d./A5.i./ S3.d./S3.i. PCS S3. Minimalism Unbounded! The 5th International Conference on Minimalist Music, 3-5 ECTS Time: Place: Responsible teacher: General description: 12 Period I, Thursday 24.9.2015, 10:00-17:00 and Friday 25.9.2015, 10:00–17:00; for 2 additional credits, Saturday and/or Sunday 26.9.2015, 10:00–17:00, 27.9.2015, 10:00–13:00 Lecture halls Hovi Salonki, Sirkkala, Minerva E123, Tauno Nurmela Hall, Main Building (Thursday and Friday for 3 ECTS); Helsinki Sibelius Academy M-building (also Saturday and Sunday for 5 ECTS) John Richardson International conference organised jointly by the Department of Musicology in Turku and the Sibelius Academy in Helsinki, on one of most influential styles of contemporary music. Participation: Evaluation: The conference covers a wide range of related phenomena, including uses of minimalism and postminimalism in experimental and concert music, music theatre and opera, as well as popular music, film music and electronic music. In addition to musicological papers, many of the papers will approach minimalism from the interdisciplinary perspective of cultural studies, including studies of popular culture. Study diary based on presentations in the conference. pass/fail A5.a/S3.a/S1.a/A5.f/S3.f PCS S3. Approaches to the Analysis of Popular Music, 3-5 ECTS Time: Place: Responsible teacher: General Description: Participation: Evaluation: Tue 6.10.2015, 10–12, Wed 7.10.2015, 16–18, Thu 8.10.2015, 10–12, Fri 9.10.2015, 10–12 Hovi lecture hall, Sirkkala Serge Lacasse: contact person Yrjö Heinonen This course will consider four angles from which to approach recorded popular music. The initial lecture will introduce an analytical model that divides musical parameters in three categories: abstract parameters (melody, lyrics, accompaniment, form, etc.); performatory parameters (timbre, microvariations of pitch and timing, etc); and technological parameters (spatialization, loudness, echo, etc.). The second lecture will be devoted to the study of the voice in popular music through the concept of “phonostylistics”: what is it that makes the singing voice so fascinating? What parameters are involved in the communication of emotions? How does technology contribute to this process? The third lecture will consider how recorded popular songs work as phonographic narratives: How can we account for the characters impersonated by the singer? How do his/her other identity levels interact? How does the music contribute to the narrative organization? Finally, the fourth lecture will look at popular music as an intertextual practice through a model of “transphonography”: how can we account for the many ways different recorded songs interact with each other. For example, how can we study covers, sampling, mix tapes, parodies, etc.? Lectures, readings, discussions and essay 0–5 A5.l./S3.l. Vierailuluentojen seuraaminen luentopassilla, 1–4 op Aika: I–IV periodi, läpi lukuvuoden järjestettävät vierailuluennot ja esitelmät Paikka: Vaihtelee Vastuuopettaja: Vierailuluennoitsijat, Markus Mantere ja Yrjö Heinonen Sisältö: Musiikkitieteen oppiaineessa vierailee lukuvuoden aikana useita koti- ja ulkomaisia opettajia ja tutkijoita, jotka pitävät luentoja ja esitelmiä erilaisissa tilaisuuksissa, kuten seminaareissa ja symposiumeissa, laitoksella toimivan International Institute for Popular Culture (IIPC) -tutkimusinstituutin IIPC Debate -luentosarjassa ja oppiaineen järjestämillä yksittäisillä Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 13 Suoritustapa: Arvostelu: Huom.!: vierailuluennoilla. Näiden vierailijoiden ainutkertainen opetusanti on tarkoitettu kaikille musiikkitieteen pää- ja sivuaineopiskelijoille opintojen vaiheeseen katsomatta. Opiskelija suorittaa opintopisteitä keräämällä läsnäolomerkintöjä vierailuluennoista ja -esitelmistä musiikkitieteen luentopassiin, jonka saa oppiaineen toimistosta, käytävältä tai sen voi tulostaa oppiaineen verkkosivuilta. • 5 vierailuluennon seuraaminen (pelkkä kuuntelu = merkintä luentopassiin) = 1 op; • 5 vierailuluennon seuraaminen + luentopäiväkirjan kirjoittaminen (n. 2 liuskaa yhdestä luennosta) = 2 op; • 10 vierailuluennon seuraaminen (pelkkä kuuntelu = merkintä luentopassiin) = 2 op; • 10 vierailuluennon seuraaminen + luentopäiväkirjan kirjoittaminen (n. 2 liuskaa yhdestä luennosta) = 4 op Passiin voi sisällyttää luentoja kaikista musiikkitieteen vierailuluennoista mutta myös muiden taiteiden tutkimuksen oppiaineryhmän sekä ylipäätään Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen sekä Åbo Akademin musikvetenskapenin järjestämistä vierailuluennoista. Passiin pyydetään luennon jälkeen luennon järjestäneen tai muun paikalla olleen vastuuhenkilön tai opettajan nimikirjoitus. Suoritusmerkinnät kerätyistä luentopassisuorituksista ja päiväkirjoista antavat Markus Mantere ja Yrjö Heinonen Hyväksytty/hylätty (luentojen seuraaminen) sekä 0–5 (luentopäiväkirjat) Esimerkiksi seuraavat tilaisuudet sopivat suorittamiseen: IIPC Debate -vierailuluennot, Minimalism Unbounded, Approaches to the Analysis of Popular Music, Musiikintutkimus nyt -seminaari, Icelandic Music and Culture Theme Day A6. Aineopintojen seminaari ja HuK-tutkielma, 10 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: I–IV periodi, torstaisin klo 14–16 alkaen 3.9.2015 Torstaitapaamisten lisäksi seminaari kokoontuu viitenä perjantaina: 4. ja 11.12.2015, 19.2.2016 sekä 15. ja 22.4.2016. Tarkempi aikataulu ilmoitetaan ensimmäisen tapaamisen yhteydessä. Musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala Yrjö Heinonen Seminaarissa hankitaan valmiuksia tieteellisen tutkielman suunnitteluun, kirjoittamiseen, suulliseen esittämiseen ja arviointiin. Suoritustapa: Osallistuminen seminaari-istuntoihin, tutkimussuunnitelman ja esitelmän kirjoittaminen, esitelmän suullinen esittäminen (diaesitys) ja opponointi, esitelmän pohjalta kirjoitettu HuK-tutkielma sekä (pääaineopiskelijoilla) kypsyyskoe ja FM-HOPS. Edeltävät Perusopinnot ja kirjallinen viestintä, mielellään myös opintojaksot A1 ja opinnot: A4 aineopinnoista. Kirjallisen viestinnän sekä opintojaksot A1 ja A4 voi suorittaa samanaikaisesti aineopintojen seminaarin kanssa. Kirjallisen viestinnän tulee olla suoritettuna ennen HuK-tutkielmaa ja kypsyyskoetta. Arvostelu: 0–5 Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen sähköpostitse pe 28.8.2015 mennessä ([email protected]) 14 Syventävät opinnot S1.a./b. Musiikki diskurssina, ks. Aineopinnot S2. PCS S3. Theories and Methods of Popular Culture Studies, 5 ECTS Time: Period II, lectures on Thursdays 10–12 (starting on 5.11.2015) in lecture hall Hovi. NOTE: Additional lecture on Tuesday 17.11.2015 in lecture hall E123. Seminar sessions on Fridays 12–14 (starting on 6.11. 2015) in lecture hall Salonki, Sirkkala, except on Fridays 4.12. and 11.12. in lecture hall E221, Minerva. NOTE: The seminar sessions are for Popular Culture Studies master’s degree study path students only. Place: Responsible teacher: General description: Participation: Evaluation: Hovi, Salonki and E221, Sirkkala. John Richardson; course coordinator Sanna Qvick The module comprises an overview of some of the most influential theories and methods in popular culture studies. Approaches discussed might include close reading and critical analysis, ethnography, audiovisual analysis, discourse analysis, methods of historical research and other qualitative methods. Theoretical background is covered in readings discussed in weekly seminar meetings and exercises on topics relevant to thesis topics. Participation in classroom (lectures & seminar discussion), additional readings on the Moodle platform, written exercises and discussion 0–5 S4. Pro gradu -seminaari, 10 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: I–IV periodi, keskiviikkoisin klo 10–12 alkaen 9.9. 2015. Seuraava istunto 30.9. ja sen jälkeen viikoittain paitsi 21.10. ja 28.10. Salonki-huone, Sirkkala John Richardson Sisältö: Seminaari on tarkoitettu akateemisen lopputyön eli pro gradu -tutkielman kirjoittamisprosessin tukemiseen. Seminaarissa syvennetään tutkimuksen tekoon liittyviä taitoja: opetellaan tutkimusprojektin suunnittelua ja toteuttamista sekä harjoitellaan suullista ja kirjallista tieteellistä viestintää. Seminaari suositellaan suoritettavaksi heti HuK-seminaarin suorittamisen jälkeen, vaikkei pro gradu -tutkielman aihe olisi vielä seminaarin alussa selvillä. Opetuksen ja ohjauksen ohella seminaarin on tarkoitus toimia vertaisryhmänä, joka kannustaa ja tukee opiskelijan työskentelyä oman tutkielmansa parissa. Kirjalliset ja suulliset harjoitustyöt (mm. tutkimussuunnitelman ja seminaaSuoritustapa: riesitelmän laatiminen sekä opponointi). Edeltävät opinnot: Opintojaksot S1., S2. ja S3. ainakin aloitettuina Arvostelu: 0–5 Ilmoittautuminen: Sähköpostitse opettajalle john.richardson(at)utu.fi 2.9.2015 mennessä. Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 15 S3.e. PCS S3. New Audiovisual Aesthetics, ks. Aineopinnot S3.l. Vierailuluentojen seuraaminen luentopassilla, ks. Aineopinnot S3.h. Musiikki ja väkivalta, ks. Aineopinnot S3.j. Mitä meistä tulee isona? , ks. Aineopinnot S3.l Laululyriikan peruskurssi, ks. Aineopinnot S3.l. Etnografian erikoiskurssi, ks. Aineopinnot Gradutyöpaja 0–2 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Joka toinen tiistai alkaen 8.9.2015 klo 16.15–17.45 Historicumin Aikala, 2.krs. Jaana Kouri Sisältö: Suunnattu opiskelijoille, jotka ovat jo suorittaneet oppiaineensa graduseminaarin. Tapaamisissa opiskelija sitoutuu oman graduhankkeeseensa, oppii projektinhallintaa sekä antamaan ja saamaan palautetta vertaisryhmässä. Suoritustapa: Luennot, luentopäiväkirja ja työpajan tehtävä (työpajan ohjaajan määräämät harjoitukset/essee oheismateriaaleineen). Ilmoittautuminen: Kurssille ja työpajoihin ilmoittaudutaan heti syksyn alussa Jaana Kourille [email protected], jolta opiskelija saa avaimen kurssin Moodle-sivuille. Jatko-opinnot Musiikkitieteen tutkijaseminaari, 0–8 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: Ilmoittautu -minen: 16 I–IV periodi, torstaisin klo 16–18, pääsääntöisesti joka toinen viikko, alkaen 10.9.2015 Seminaari jatkuu keväällä Salonki-huone, Sirkkala John Richardson; muut opettajat Yrjö Heinonen ja Markus Mantere Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti musiikkitieteen jatko-opiskelijoille heidän käynnissä olevien tutkimustensa käsittelyyn, ohjaukseen ja tukemiseen. Mahdollisuuksien mukaan seminaarissa voidaan kuitenkin käsitellä myös oppiaineen muiden tutkijoiden hankkeita ja tekstejä. Tutkijaseminaariin kuuluu viikkokokoontumisten ohella osallistuminen Musiikintutkimus, nyt! -seminaariin Hyväksytty/hylätty Jatko-opiskelijoiden tulee ilmoittautua musiikkitieteen toimistoon, liittyä sähköpostilistalle ja olla yhteydessä ohjaajiin heti opinnot aloitettuaan. Tarkemmat tiedot seminaarista välitetään sähköpostilistan kautta. Musiikkitieteen opetus, kevät 2016 Perusopinnot P2. Musiikin analyysi ja tulkinta I, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: III–IV periodi, torstaisin klo 12–14 alkaen 14.1.2016 Musiikkitieteen Hovi-sali, Sirkkala Markus Mantere Sisältö: Kurssilla tutustutaan musiikkianalyysin perusteisiin sekä opetellaan erittelemään ja tulkitsemaan musiikin soivan aineksen perustekijöitä (esim. rytmiikka, harmonia, säveltasot, saundi/sointiväri, muotorakenne, genre, topokset, affekti, ruumiillisuus, lauluääni, sanoitus/teksti, visuaalisuus, akustiikka, tilallisuus) musiikin merkityksiä tarkastelevaa kulttuurista musiikintutkimusta painottaen. Luennot, oheiskirjallisuus (kurssimateriaali) ja harjoitustehtävät 0–5 Kurssi järjestetään joka vuosi. Suoritustapa: Arvostelu: Aineopinnot S2./S3.b./d./A5.b./d./A2. Suomalainen taidemusiikki ja yhteiskunta 2000-luvulla 5 op Aika: Paikka: Opettaja: III(osin)–IV periodi, torstaisin 10-12, alkaen 4.2.2016 Musiikkitieteen Hovi-luentosali, Sirkkala Marjaana Virtanen (kurssin koordinaattori), Susanna Välimäki, Juha Torvinen, Sanna Qvick ja Liisamaija Hautsalo Sisältö: Seminaarimuotoisella kurssilla tarkastellaan suomalaista nykymusiikkia kulttuurikriittisestä näkökulmasta. Millaisia yhteiskunnallisia teoksia Suomessa on sävelletty 2000-luvulla ja miten ne käsittelevät yhteiskunnallisia aiheita (ympäristöongelmat, sota, ihmisoikeudet jne.)? Mikä on uuden suomalaisen taidemusiikin yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys 2000-luvun postmodernissa maailmassa? Kysymyksiin vastataan analysoimalla 2000-luvun suomalaista taidemusiikkia, elokuvamusiikkia ja musiikkifestivaaleja monimenetelmäisesti (kulttuurinen musiikkianalyysi, ekomusikologia, kulttuurifilosofia ja etnografia). Kurssi liittyy musiikkitieteessä käynnissä olevaan SUMU-tutkimusprojektiin. Osallistuminen ei edellytä aiheeseen liittyviä aikaisempia opintoja. Suoritustapa: Seminaarityöskentelyyn osallistuminen, harjoitustehtävät, oheislukemisto Arvostelu: 0–5 Ilmoittautuminen: Sähköpostitse kurssin koordinaattorille ([email protected]) 21.1.2016 mennessä. Seminaariin mahtuu 15 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 17 A2/A5.e/S3.e PCS S3. New Audiovisual Aesthetics 5 ECTS Time: Place: Registration: Responsible teacher: II period, Tuesdays 12–14 starting 12.1.2016 Janus lecture hall, Sirkkala Register by email to Sanna Qvick ([email protected]) to participate in the course (deadline 4.1.2016). John Richardson, Sanna Qvick (teaching assistant), other lecturers General Description: The course offers an overview of research on new audiovisual aesthetics with an emphasis on techniques of close reading and cultural analysis. New audiovisual aesthetics can be approached from a variety of theoretical and disciplinary angles, several of which will be covered in this course. The emphasis here is on the role of music and sound in combination with the other senses. The initial two lectures will provide the conceptual and theoretical tools required to undertake audiovisual analysis, after which the lectures will be structured thematically, covering such issues as neosurrealism and audiovisuality, the new independent cinema, music video analysis, new music video forms, live stage spectacles and technological mediation, multisensory analysis of audiovisual materials. Lectures, readings, discussions, written assignments and/or examination Recommended primarily to students who have completed basic studies in a relevant field of study. 0–5 Participation: Required studies: Evaluation: A3. Suomalainen musiikki, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: III–IV periodi, keskiviikkoisin klo 14–16 alkaen 13.1.2016 Musiikkitieteen Hovi-sali, Sirkkala Yrjö Heinonen Sisältö: Kurssilla tutustutaan valikoidusti suomalaisen taide-, kansan- ja populaarimusiikin lajeihin ja tyyleihin sekä näiden kulttuurisiin yhteyksiin. Lisäksi tutustutaan suomalaisen musiikinhistorian tutkimuksen päälinjoihin. Luentoihin ja oheiskirjallisuuteen perustuvat kirjalliset tehtävät sekä kuuntelukoe 0–5 Suoritustapa: Arvostelu: A5.a./A5.l./S3.a. PCS S3 Icelandic Music and Culture Theme Day, 2 ECTS Time: Place: Responsible teacher: General Description: 18 Period III, Friday 12.2.2016, 10:00–17:00 Janus Hall, Sirkkala John Richardson (contact), with Þorbjörg Daphne Hall and others This multidisciplinary theme day will focus on the phenomenon of Icelandic music and sound culture with guest speakers from Turku and Iceland. Covering a wide range of phenomena, from the Icelandic indie scene to classical, experimental and traditional genres, everything from Björk and Sigur Rós to the sagas, the theme day will provide a selective Participation: Evaluation: overview of creative practices in this small but unusually active and culturally influential Nordic country. Study diary based on presentations in the theme day. pass/fail A4.b./S1.b. Etnografinen kenttätyö musiikintutkimuksessa 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: III periodi, keskiviikkoisin klo 12–14 alkaen 13.1.2016. Salonki-sali, Sirkkala Tiina Käpylä Sisältö: Etnografisen kenttätyön opetusta teoriassa ja käytännössä. Tutkimusaiheen valinta, kentän rajaus ja kentälle pääsy. Tutkimuseettiset kysymykset ja yksityisyydensuoja. Etnografia yleisesti, etnografia kulttuurisessa musiikintutkimuksessa ja etnomusikologiassa. Etnografisen kenttätyön aineistometodit ja niiden toteuttaminen. Etnografinen kirjoittaminen, aineiston käyttö ja analysointi, etnografian suhde teoriaan sekä etnografinen tutkimusraportti. Luentoihin ja oheiskirjallisuuteen perustuvat kirjalliset tehtävät 0–5 . Suoritustapa: Arvostelu: A4.c./A5.h./S1.c./S3.h. Adornon kulttuuriteoria ja musiikki Aika: Paikka: Vastuuopettaja: III ja IV periodit, tiistaisin klo 10–12 alkaen 12.1.2016 Seminaarisali Hovi, Sirkkala Markus Mantere Sisältö: Kurssilla tarkastellaan saksalaisen kulttuurikriitikon Theodor W. Adornon (1903–1969) kirjoituksia ja hänen ajatteluaan erityisesti suhteessa musiikkiin. Adornon musiikkifilosofiaa pohditaan yhtäältä suhteessa omaan aikaansa ja toisaalta sen merkitystä nykypäivän musiikkikulttuurin kontekstissa. Erityisesti paneudutaan Adornon ”kulttuuriteollisuus”-käsitteen merkityskenttään ja sen tehtävään musiikin medioitumisessa. Suoritustapa: Kurssilla työskennellään pitkälti oheislukemiston ja luentojen pohjalta. Luettavat tekstit toimitetaan osallistujille sähköisesti Moodlen kautta. Arvostelu: 0–5 Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset Nettiopsussa 12.12.2015 klo 10.00 alkaen. Kurssille mahtuu 30 opiskelijaa. A6. Aineopintojen seminaari ja HuK-tutkielma 10 op (jatkuu syksyltä) Syventävät opinnot S1.c. Adornon kulttuuriteoria ja musiikki, ks. Aineopinnot S3.e. PCS S3. New Audiovisual Aesthetics, 5 ECTS ks. Aineopinnot S3.b./S3.d. Suomalainen taidemusiikki ja yhteiskunta, 5 op ks. Aineopinnot S4. Pro gradu -seminaari, 10 op (jatkuu syksyltä) Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 19 S3.l. PCS S3. Musiikintutkimus, nyt! / Musikforskning, nu! / Music Research, Now!, 2 ECTS Time: Place: Responsible teacher: General Description: Participation: Evaluation: Period III, Friday 29.1.2016, 9.00–17.00 Janus lecture hall, Sirkkala Yrjö Heinonen Researchers from various disciplines (e.g., musicology, cultural history, media studies, gender studies, education, sociology) at the University of Turku and Åbo Akademi University talk about their recent studies, theoretical starting points, methodology or discuss other questions related to music research. Presentations are given in Finnish, Swedish and English. Study diary in Finnish or in English, based on presentations in the seminar. Pass / fail S1.b. Etnografinen kenttätyö musiikintutkimuksessa 5 op S3.a./S3.d.Icelandic Music and Culture Theme Day 2 op S3.l. Vierailuluentojen seuraaminen luentopassilla 1–4 op Jatko-opinnot Tutkijaseminaari, 4–8 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: I–IV periodi, torstaisin klo 16–18, pääsääntöisesti joka toinen viikko HUOM! Seminaari jatkuu syksyltä Musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala John Richardson; muut opettajat Yrjö Heinonen ja Markus Mantere Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen yhteisopetus (poimintoja) • • • • • • • • • • Etnografian erikoiskurssi 5 op Laululyriikan peruskurssi 3–5 op Kirjoittamisen lajit ja käytännöt 2–5 op Gradutyöpaja 0-2 op Etnografian erikoiskurssi 5 op Laululyriikan peruskurssi 3–5 op Estetiikka ja yleinen taiteenteoria I 3–5 op Aineistosta tarinoiksi – luovaa tietokirjoittamista 2–5 op Saamelaisuus nyt – historiaa, kulttuuria ja taidetta 5 op Ruokaa, vaatteita ja eläimiä: syömisen ja eläinsuhteiden kulttuurit 3–5 op Lisätietoja ja kurssien tarkempi kuvaus: https://nettiopsu.utu.fi/opas/opetusohjelma/opetusohjelma.htm?lvv=2015&ops=219& ots=XHKT&kieli=fi 20 Musicare-opetus Turkulaisten musiikin alan oppilaitosten (Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Turun konservatorio ja Svenska yrkeshögskolan) Musicare-yhteistyöverkoston tarkoituksena on lisätä musiikkikoulutuksen monipuolisuutta. Verkostolle on luotu oppilaitosrajat ylittävää opetustarjontaa. Musicare-verkoston täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää opiskelijan omatoimisuutta, sillä varsinaista koordinaattoria verkostolla ei tällä hetkellä ole. Tiedot kursseista sekä niiden hyödyntämismahdollisuudet yliopisto-opiskelujen puitteissa selviävät eri oppilaitosten omilta internet-sivuilta tai suoraan opinto-ohjaajilta ja kurssien opettajilta. Korvaavuudet sopimuksen mukaan. Yhteydenotot: [email protected] Oppiaineen kontaktihenkilö: Marjaana Virtanen Åbo Akademin musiikkitieteen kurssit Turun yliopiston opiskelijat voivat osallistua Åbo Akademin kursseille yliopistojen JOO-sopimuksen puitteissa. Alla olevassa listassa on valikoima Åbo Akademin valinnaisista erikoiskursseista. Tarkempia tietoja listatuista sekä muista kursseista voi katsoa oppiaineen verkkosivuilta (www.abo.fi/musikvetenskap) sekä kysyä esim. sähköpostitse henkilökunnalta: Johannes Brusila ([email protected]), Ulf Långbacka ([email protected]), Camilla Hambro ([email protected]). Brusilan ja Långbackan kursseilla opiskelijat voivat ruotsin lisäksi käyttää suomea tai englantia, Hambron kursseilla englantia. Bruce Johnsonin opetus on englanniksi ja kirjoitustehtävät suoritetaan englanniksi. Opetus tapahtuu pääosin humanistikeskus Arkenissa (Tehtaankatu 2). Tarkempia ajankohtaisia tietoja opetuspaikasta löytyy oppiaineen verkkosivuilta. Professori Richardsonin kanssa kannattaa sopia etukäteen kurssien korvaavuus-asioista. Suurin osa näistä kursseista voidaan sijoittaa musiikkitieteen valinnaisiin opintojaksoihin. Perusopinnot Utomeuropeisk musik och folkmusik 5 sp Tid och plats: Period 3, 11.1–7.3.2016, må 9–12, Nikander Lärare: Johannes Brusila Målgrupp: Första årets huvudämnesstuderande och biämnesstuderande i musikvetenskap samt övriga studerande som är intresserade av ämnesområdet. Aineopinnot/Syventävät opinnot Introduction to Cultural Studies 5 sp (ENGLISH) Tid och plats: Period 4, 22.3–28.4 2016 , ti, to 13.30–15.00.Auditorium Armfelt, Arken Lärare: Bruce Johnson Målgrupp: Kursen lämpar sig för alla med intresse för ämnesområdet. Musik och teknologi sp 5 sp Tid och plats: Period 1, 1.9–20.10.2015, ti 15–17. Nikander Lärare: Kim Ramstedt Musikhistoriografi 5 sp Tid och plats: Period 3, 14.1–10.3.2016 (varannan vecka, jämna veckor), to 13.30–15.00. Nikander Lärare: Camilla Hambro Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 21 Kvalitativa metoder 5 sp Tid och plats: Period 4, 17.3–19.5.2016 (varannan vecka, jämna veckor), to 13.30–15.00. Nikander Lärare: Camilla Hambro Klassicismen 5 sp Tid och plats: Period 3, 12.1–8.3.2016, ti 13.30–15.00. Nikander Lärare: Ulf Långbacka Konstmusiken i Finland 5 sp Tid och plats: Period 2, 26.10–14.12.2015, må 13.30–15.00. Nikander Lärare: Ulf Långbacka Verkkotuettuja itseopiskelukursseja Kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteys opettajaan. Instrumentforskning 5 sp Lärare: Johannes Brusila Kvinnor i europeisk musikhistoria 5 sp Lärare: Camilla Hambro Musiketnologi 5 sp Lärare: Johannes Brusila Musik som kultur 5 sp Lärare: Camilla Hambro Utförandepraxis 5 sp Lärare: Ulf Långbacka Vår tids konstmusik 5 sp Lärare: Ulf Långbacka Åbo Akademin musikvetenskapenin kursseilla käyminen edellyttää helppotäyttöisen JOO-lomakkeen täyttöä verkossa: https://haku.joopas.fi/ --> Hae JOO-oikeutta --> valitse kotiyliopistosi (Turun yliopisto), tarkista/täytä ”hakijan henkilötietosi”, ”Tee uusi hakemus”, ”Haettava opinto-oikeus” (kohdeyliopisto = Åbo akademi); ”Haen opinto-oikeutta erillisille kursseille”, kurssi(e)n nimi jne. Perusteluihin kirjoitetaan lyhyesti esim. jotakin seuraavankaltaista: ”Åbo Akademin musikvetenskapenissa suorittamani kurssi/t tulee/tulevat sisältymään pääaineeni [tai sivuaineeni, jos olet musiikkitieteen sivuaineopiskelija] vapaisiin opintoihin, joista olen sopinut musiikkitieteen oppiaineen henkilökunnan kanssa.” Lomakkeen voi täyttää milloin tahansa, kuitenkin hyvissä ajoin ennen kurssia. JOO eli Joustava opinto-oikeus on kaikki suomalaiset yliopistot kattava sopimus, jonka puitteissa Turun yliopiston perus- tai jatkotutkinto-opiskelija voi opiskella tutkintoonsa kuuluvia opintoja myös muissa yliopistoissa. JOO-opiskelu on opiskelijalle maksutonta – sekä mukavaa, hyödyllistä ja opintoja rikastuttavaa vaihtelua. 22 Ohjeita opintojen suorittamiseen Opintojaksojen suorittaminen Opintojaksoja voi suorittaa (1) osallistumalla opetukseen, (2) suorittamalla kirjatentin tai (3) kirjoittamalla esseitä tai muita opettajan kanssa sovittuja kirjallisia tehtäviä. Suoritustapoja on siis monia ja vaihtoehdoista voi neuvotella opintojakson vastuuopettajan kanssa vastaanotolla. Ks. tarkemmat ohjeet alla. Perusopinnot suositellaan suoritettavaksi ensisijaisesti opetukseen osallistuen. Aineopintojen seminaari on pakollinen pääaineopiskelijalle sekä syventäviin opintoihin jatkavalle sivuaineopiskelijalle. Pro gradu -seminaari on pakollinen FM-tutkintoa suorittavalle pääaineopiskelijalle. Opintokokonaisuuksien suorittaminen Peruslähtökohtana on suorittaa opintokokonaisuudet (perus-, aine- ja syventävät opinnot) järjestyksessä. Opiskelijat voivat kuitenkin suorittaa myös osia ylemmästä opintokokonaisuudesta jo ennen kuin alempi opintokokonaisuus on kokonaan suoritettu, mikäli ei toisin ilmoiteta. Edellinen opintokokonaisuus tulee suorittaa vähintään keskiarvolla 3 ennen kuin saa oikeuden suorittaa ylemmän opintokokonaisuuden. Opintokokonaisuuksien loppumerkinnät Opintokokonaisuuksien loppumerkintähakemuksessa ilmoitetaan opintokokonaisuuteen käytettävät opintojaksot suorituspäivämäärien ja laajuuksien kera. Opiskelijan on hyvä keskustella kokonaisuuden sisällöstä vastuuopettajan kanssa vastaanotolla ennen hakemuksen täyttämistä. Opintokokonaisuuksien vastuuopettajat: Markus Mantere (perusopinnot), Yrjö Heinonen (aineopinnot) ja John Richardson (syventävät opinnot). Vastuuopettajan allekirjoittama loppumerkintähakemus palautetaan musiikkitieteen opintosihteeri Laura Salmelle, joka vie loppumerkinnän rekisteriin. Loppumerkintäkaavakkeet löytyvät oppiaineen verkkosivuilta osoitteesta http://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/musiikkitiede/opiskelu/Sivut/ (sivun oikeasta laidasta) sekä oppiaineen käytävällä olevasta lokerikosta. Suoritusten arviointi Opintojaksojen suoritukset arvioidaan asteikolla 1–5, toisinaan myös hyväksytty/hylätty. Opintokokonaisuuksien arvosanat (1–5) määräytyvät opintojaksojen arvosanojen painotetun keskiarvon mukaan, ks. http://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/opiskelu/opinto-oppaat/kuulustelut-arviointi/Sivut Pro gradu -tutkielmat arvioidaan seitsenportaisella asteikolla: improbatur (hylätty), approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Pro gradu -tutkielman arvosanakohtaiset arviointiperusteet, ks. https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/opiskelu/opinto-oppaat/arviointiperusteet/Sivut/home.aspx Kirjatentit Opiskelija voi suorittaa useita opintojaksoja kirjatentteinä. Perus- ja aineopintojen jaksoja voi tenttiä laitostenteissä ja syventäviä opintoja tiedekuntatenteissä. Tentit ajoittuvat humanistisessa tiedekunnassa perjantaipäiville (poikkeuksena laitostentti tiistaina 9.12.2015). Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 23 Opiskeluohjeita Tenttiin ilmoittaudutaan tenttikuorella tai sähköisesti kymmenen päivää ennen tenttiä (eli ilmoittautuminen on tehtävä tenttiperjantaita edeltävän viikon tiistaina). Toimistosta voi kysyä neuvoja ja tenttikuoria (Laura Salmi / Minerva 1 krs. huone E116). Täytetty tenttikuori palautetaan toimistoon. Useissa opintojaksoissa on valinnan varaa tentittävien kirjojen suhteen; valitse tällöin kirjallisuus mieluummin oman kiinnostuksesi kuin helpoimman saatavuuden mukaan. Vaihtoehdoista sovitaan kuulustelijan kanssa. Tentittävästä kirjallisuudesta on aina sovittava opintojaksossa vastuussa olevan opettajan kanssa. Eri opintojaksoissa saattaa olla kirjavaihtoehtojen joukossa samoja kirjoja. Tällaista kirjaa voi kuitenkin käyttää kirjatenttikirjana vain yhden kerran opintojen aikana eli vain yhdessä opintojaksossa. Musiikkitieteessä pyritään saamaan enemmän opintojaksoja myös sähköisen tenttimisen piiriin, jolloin opiskelija voi itse päättää suoritusajankohdan. Sähköiset tenttitilat eli ns. tenttiakvaariot sijaitsevat Teutorissa, Lemminkäisenkatu 3 (1.kerros, sali 105.) ja Kauppakorkeakoulussa, Rehtorinpellonkatu 3 (1.kerros). Sähköisesti tentittävien opintojaksojen tarkastelu ja niiden varaus on mahdollista osoitteessa https://tenttis.utu.fi/login/ Kuuntelutentti Joihinkin tentteihin sisältyy kuunteluosuus. Tällöin opiskelija saa tenttitilaisuudessa tentin valvojalta tenttikuorien jaon yhteydessä kuuntelulaitteen (kannettava cd-soitin kuulokkeineen), jossa kuuntelunäytteet ovat. Laite palautetaan valvojalle samalla kun tenttikuorikin. Opiskelija voi halutessaan tuoda tenttiin omat kuulokkeet. On myös mahdollista suorittaa kuuntelutentti suullisen tentin muodossa. HUOM! Ilmoittaudu kirjatentteihin ainoastaan siinä tapauksessa, että aiot varmasti osallistua tenttiin ja olet lukenut sitä varten. Tenttikysymyksiä tehdään usein erityisesti tietylle opiskelijalle ja ne vievät opettajan työaikaa. On kohteliasta myös ilmoittaa tentaattorille jos muutat mieltäsi, etkä tule osallistumaan tenttiin. Sähköinen tenttiin ilmoittautuminen NettiOpsua voivat käyttää kaikki yliopiston sähköpostitunnuksen ja sähköpostisalasanan omistavat opiskelijat. NettiOpsu mahdollistaa helpon tentti-ilmoittaumisen esim. etäopiskelijoille! NettiOpsun kautta on mahdollista: • Ilmoittautua kaikkiin kirjatentteihin laitos- ja tiedekuntatenttipäivinä sekä kesätenttipäivinä. • Myös omien tentti-ilmoittautumisten selaaminen sekä tenttien peruminen (ennen ilmoittautumisajan päättymistä) sujuu NettiOpsun kautta. • NettiOpsussakin ilmoittautuminen päättyy aina tiistaina, kymmenen päivää ennen tenttiä, MUTTA vasta klo 24:00! • NettiOpsua ei ole pakko käyttää. Ilmoittautumisen voi yhä tehdä myös vanhaan tapaan, tenttikuorta käyttämällä. HUOM! Muista merkitä myös NettiOpsu-ilmoittautumiseen tentittävä kirjallisuus! Lisätietokentässä on ilmoitettava mikäli kyseisestä opintojaksosta on jo jokin osa suoritettuna (esim. luentokuulustelun tai esseen muodossa) tai jos tentaattorin kanssa on jokin erikoissopimus. 24 Humanistisen tiedekunnan tenttipäivät 2015–2016 Syyslukukauden 2015 tenttipäivät ja salit: Tiedekuntatentit (syventävät opinnot): Perjantaisin klo 14.00–18.00 seuraavina päivinä: 25.9. (luentosali IX), 30.10. (ls. IX), 27.11. (ls. IX) ja 11.12. (ls. X) Laitostentit (perus- ja aineopinnot): Perjantaisin klo 14.00–17.00 seuraavina päivinä 8.9. (luentosali X), 16.10. (ls. X), 13.11. (ls. X) ja tiistaina 10.12. (ls. I) Kevätlukukauden 2016 tenttipäivät ja salit löytyvät syyskuun aikana Turun yliopiston intranetistä osoitteessa https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/opiskelu/perustutkinnot/tenttiminen/tenttiajankohdat/Sivut/ home.aspx Tenttitulokset ovat nähtävissä Nettiopsussa opiskelijan omalla sivulla. (http://nettiopsu.utu.fi) Kirjatentin vastauksen laatiminen Kirjatentit on yksi keskeinen tapa oppia tuntemaan musiikintutkimuksen erityisaloja, suuntauksia, teorioita, käsitteitä, menetelmiä, keskeisiä kysymyksiä ja tutkimusongelmia sekä musiikkitieteen oppihistoriaa ja klassikkoja. Tenttivastauksessa opiskelijan tulee osoittaa tenttikirjallisuuteen liittyvien asiakokonaisuuksien hallintaa, käsitteiden ja teorioiden ymmärtämistä ja sovelluskykyä. Tenttivastauksen tulisi osoittaa opiskelijan lukeneen juuri kyseisen tentittävän kirjan; tenttivastauksien tulee keskittyä ja rajautua tehtävänannon kannalta olennaisiin asioihin tenttikirjallisuutta hyödyntäen. Vastauksen arvioinnissa ei ratkaise pituus vaan sisältö: tenttikirjallisuudesta hankitun tiedon määrä ja omaksumisen aste. Tenttiin lukiessasi selvitä, jäsennä ja pohdi kirjan rakennetta ja tarkoitusta. Perehdy hyvin sisällysluetteloon, johdantoihin ja esipuheisiin. Lue tentittävä kirja kokonaan ja rakenna siitä kokonaiskuva; mistä oikein on kysymys ja miten luvut liittyvät toisiinsa? Tenttikirjallisuus on usein vieraskielistä. Tällöin on hyvä suomentaa kirjan sisällysluettelo ja tehdä kustakin luvusta muutaman lauseen tiivistetty muistiinpano siitä, mitä luvussa käsiteltiin, mikä tuntui tärkeälle, mitä käsitteitä luvussa oli ja mitä niillä tarkoitetaan. Ylipäätään muistiinpanojen tekeminen on suositeltava lukutekniikka. Opettele termit ja teoriat. Tieteellinen ajattelu tapahtuu käsittein; on tärkeää omaksua tentittävän kirjallisuuden käsitteet ja osoittaa niiden hallintaa. Käytä siis musiikkitieteellistä sekä ylipäätään tieteellisiä käsitteitä vastauksissasi. Sitähän kaikessa yliopisto-opiskelussa nimenomaan opetellaan; miten käydä käsitteillä maailman – esimerkiksi musiikillisten ilmiöiden – kimppuun. Vastaus kirjoitetaan esseemäisesti eli suorasanaista hyvää asiaproosaa harjoittaen; ranskalaiset viivat kuuluvat vain muistiinpanoihin ja dispositioihin. Laadi ensin dispositio: selvitä, miten rakennat vastauksen ja mitä asioita, teorioita, käsitteitä, nimiä ja esimerkkejä vastauksen tulisi Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 25 Opiskeluohjeita sisältää. Pyri jäsentyneeseen esitykseen. Monesti perinteinen jäsennystapa on käyttökelpoinen: (1) lyhyt johdanto, (2) asian varsinainen käsittely, (3) lyhyt yhteenveto / näköalojen laajentaminen / loppukommentti. Pohdi ja sovella! Jokin itse keksitty sovellusesimerkki ilmentää syvällistä asiakokonaisuuksien, käsitteiden ja teorioiden omaksumisen asetta. Vastauksissa voi myös ilmaista omia näkemyksiä tai esittää kritiikkiä – kuitenkin aina perustelujen kera. Asioiden omaksumisessa voi olla hyvinkin tärkeää, että tenttiin lukiessa miettii asioita omien kokemusten, ajatusten ja sovellusten kautta. Siten asiat sisäistää ja muistaakin paremmin; tällöin tentittävät asiakokonaisuudet myös muodostuvat musiikkitieteelliseksi pääomaksi ja pysyvät muistissa kauemminkin kuin vain tenttipäivän. Pyri tarkkuuteen! Kirjoita hyvää suomea selkeällä käsialalla. Kirjoita rohkeasti myös vierailla kielillä, silloin kun siihen on mahdollisuus. Vieraalla kielellä kirjoittaessa arvostelussa ei ratkaise kielelliset seikat vaan pelkästään sisältö. Ohjeita kirjallisten tehtävien tekemiseen Yleistä Kirjoittaminen on yliopisto-opiskelun ja kaiken akateemisen toiminnan keskeisimpiä työskentelymuotoja. Usein ajatukset selviävät kirjoittajalle itselleenkin paremmin, kun niitä joutuu esittämään kirjallisessa muodossa. Kirjoittamisen kautta opiskelija oppii jäsentämään ajatuksiaan ja välittämään niitä myös muille. Akateemisessa kirjoitustavassa on omat käytäntönsä, sääntönsä ja sanastonsa, jotka mahdollistavat vaikeasti sanallistettavien asioiden, kuten musiikin, käsitteellistämisen, kriittisen tarkastelun ja tieteellisen ymmärtämisen. Tästä huolimatta akateemista kirjoittamista määrää pitkälle myös aivan samat hyvän kirjoittamisen perusperiaatteet kuin muissakin kirjoittamisen tavoissa, kuten yleistajuisessa asiakirjoittamisessa tai kaunokirjallisuudessa. Jos osaa ilmaista asioita selkeästi akateemisen kirjoittamisen muodossa, niin se usein onnistuu myös muilla kirjoittamisen kentillä. Monissa ammateissa, joihin musiikkitieteilijät valmistumisensa jälkeen työelämässä sijoittuvat, arvostetaan nimenomaan kykyä kirjoittaa hyvin ja jäsentää vaikeitakin ajatuksia selkeästi. Hyvällä kirjoitustaidolla on siis suuri merkitys myös yliopiston ulkopuolisessa maailmassa. Sama koskee myös suullisia viestintätaitoja, joita opetellaan seminaarityöskentelyssä. Seuraavassa annetaan yleisohjeita yleisimpien kirjallisten tehtävien ja opinnäytetöiden tekemiseen. Viime kädessä kirjallisten tehtävien tarkat vaatimukset määrää kuitenkin opintojakson vastuuopettaja tai kurssin vetäjä. Kirjallisten tehtävien yksityiskohtaiset vaatimukset vaihtelevat myös opintojen vaiheen mukaan. Siten esimerkiksi aineopinnoissa edellytetään enemmän omaa kriittistä pohdintaa kuin perusopinnoissa ja vastaavasti syventävissä opinnoissa enemmän kuin aineopinnoissa. Kirjoita hyvää suomea, ole tarkka ja huolittele tekstisi hyvin. Mutta kirjoita rohkeasti myös vierailla kielillä, silloin kun siihen on mahdollisuus. Se on hyvää harjoitusta. Kuten tenttivastauksienkin kohdalla, vieraalla kielellä kirjoittaessa arvostelussa ei kiinnitetä huomiota oikeakielisyyteen vaan sisältöön. Aikataulu ja työn arvioitavaksi jättäminen Työt on jätettävä sovitussa aikataulussa (jättämispäivämäärä) ja sovitulla tavalla (esim. sähköpostin liitetiedostona tai printtinä lokeroon). Hyväksytyt tiedostomuodot ovat Word ja PDF. 26 Opiskelija- ja opintojaksotiedot Liitä aina kirjalliseen työhön selvästi nimesi, opiskelijanumerosi sekä suoritettavan kurssin ja/ tai opintojakson nimi sekä päiväys. Mitoitus Kirjallisten töiden mitoitus (ohjepituus) lasketaan ns. standardiliuskan mukaan. Yksi standardiliuska on korkeintaan 250 sanaa. Mitoitusta on noudatettava; älä kirjoita enempää tai vähempää. Tekstin tarkka mitoittaminen kuuluu hyväksi kirjoittajaksi oppimiseen, ja mitoitusohjeet toimivat myös kirjoittamisen apuvälineinä. Vajaamittaiset kirjoitelmat kertovat siitä, että pohdinnassa on syventämisen ja täsmentämisen varaa, kun taas ylipitkät tekstit antavat aiheen miettiä rajausta ja jäsennystä uudelleen. Tekstiasetukset • Times New Roman • kirjasinkoko 12 pt • riviväli 1,5 • marginaalit 2,5 cm (joka suuntaan) Viitetekniikka Kirjallisuusviitteet sijoitetaan tekstiin muodossa ”(Henkilö vuosi, sivu[t])”. Jos viitataan vain yhteen lauseeseen tai sen osaan, lähdeviite sijoitetaan sulkeissa ennen lauseen päättävää pistettä (ei pistettä sulkeiden sisään) tai välittömästi viitatun kirjoittajan nimen jälkeen, jos nimi mainitaan lauseen alussa tai keskellä: Lars Huldénin alun perin ruotsiksi kirjoittamaa ja Jukka Virtasen suomentamaa Aamu-usvasanoitusta (ruots. Morgondimma) voidaan pitää saaristolaisromanttisena (Hyvärinen 2005, 28). tai Tero Hyvärisen (2005, 28) mukaan Lars Huldénin alun perin ruotsiksi kirjoittamaa ja Jukka Virtasen suomentamaa Aamu-usva-sanoitusta (ruots. Morgondimma) voidaan pitää saaristolaisromanttisena. Jos viite koskee kahta tai useampaa virkettä, niin lähdeviite sijoitetaan sulkeissa viimeisen virkkeen päättävän pisteen jälkeen. Tässä tapauksessa merkitään piste myös lähdeviitteen jälkeen ennen päättävää sulkumerkkiä: Lars Huldénin alun perin ruotsiksi kirjoittamaa ja Jukka Virtasen suomentamaa Aamu-usvasanoitusta (ruots. Morgondimma) voidaan pitää saaristolaisromanttisena. Sen sijaan Bengt Zilliacuksen Ulkosaaristossa-kronikan tarinoiden kertojille saaristolaisuus ei ole romantiikkaa. (Hyvärinen 2005, 28.) Suorassa lainauksessa käytetään aina lainausmerkkejä ja myös sivunumero(t) on aina mainittava. ”Virtasen tekstiä – kuten Huldénin alkuperäistä sanoitustakin – voinee pitää saaristolais-romanttisena” (Hyvärinen 2005, 28). tai Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 27 Opiskeluohjeita Tero Hyvärisen (2005, 28) mukaan ”Virtasen tekstiä – kuten Huldénin alkuperäistä sanoitustakin – voinee pitää saaristolais-romanttisena”. Sivunumero(t) on syytä merkitä myös silloin, kun viitattu tieto löytyy yksiselitteisesti tiety(i)ltä sivu(i)lta, vaikka ei olisikaan kysymys suorasta lainauksesta. Lähdeluettelo Lähdeluettelon on oltava mahdollisimman täydellinen ja noudatettava seuraavaa muotoa: Chion, Michel 2009. Film, A Sound Art. Käänt. Claudia Gorbman. New York: Columbia University Press. Fuller, Sophia ja Lloyd Whitesell (toim.) 2002. Queer Episodes in Music and Modern Identity. Chicago: University of Illinois Press. Hyvärinen, Tero 2005. Put put ja mur – vanha keskimoottori ja nostalgia. Teoksessa Kuultava menneisyys. Toim. Outi Ampuja ja Kaarina Kilpiö. Turku: Turun historiallinen yhdistys. 22–37. Salmi, Hannu 1996. Musiikin eeppinen ekspansio. Musiikki ja historiallisuuden vaikutelma Hollywoodin antiikkispektaakkeleissa. Lähikuva 2: 31–45. Scott, Derek B. 1997. Orientalism and Musical Style. Critical Musicology, <http://www.leeds.ac.uk/music/info/critmus/articles/1997/02/01.html> (luettu 22.10.2003). Varttina Forum 2002. Your Five Favourite Värttinä Songs? Forum.varttina.net, <http://forum.varttina.net/cgi-bin/ultimatebb.cgi?ubb=get_topic&f=9&t=000001> (luettu 5.12.2002). Jos kyseessä on teos, nimi kursivoidaan; artikkelien otsikoita ei kursivoida (lähteenä käytetyt pro gradu -työt vertautuvat teoksiin, seminaarityöt artikkeleihin). Englanninkielisten kirjoitusten ja julkaisujen nimet kapitalisoidaan, jos näin on tehty itse julkaisussa. Jos lähteenä oleva kirjoitus on julkaistu lehdessä tai vastaavassa (kausijulkaisut, tutkimusraportit ym.), julkaisun nimi kursivoidaan, volyymi ilmaistaan arabialaisella numerolla ja julkaisun numero sijoitetaan kaarisulkeisiin. Volyymia ei eräissä tapauksissa tarvitse ilmoittaa vaan voidaan käyttää esim. muotoja ”Musiikki 1/1995” tai vain ”Musiikki 1”. Kaksoispisteen jälkeen merkitään sivut ja piste. Jos kirjoitus on jonkin teoksen artikkeli, kirjoitetaan ”Teoksessa [teoksen nimi]” sekä teoksen toimittaja/t. Kustantajan kotipaikka merkitään julkaisun mukaisessa asussa, tämän jälkeen kaksoispiste ja kustantaja ja loppuun piste. Internet-lähteissä viittauksen periaate on sama kuin teoksissa ja artikkeleissa. Julkaisun nimen perään liitetään URL-osoite: <http://www.jokinosoite.fi> tekstinä (ei linkkinä). Loppuun merkitään lukupäivä sulkeisiin (luettu pp.kk.vvvv). Tekstiin sijoitetussa lähdeviitteessä ei tule käyttää koko URL-osoitetta vaan kirjoittajan nimeä ja vuosilukua tai internetsivun nimeä tai otsikkoa, jotka myös ovat lähdeluettelon perustana (esim. Scott 1997; Varttina Forum 2002). Vapaasti muokattavat eli ns. avoimet internet-tietosanakirjat, kuten esimerkiksi Wikipedia, eivät pääsääntöisesti ole akateemisesti luotettavia lähteitä - ellei tutkimuskohteena ole nimenomaan tietosanakirja itse. Kuitenkin sanakirjasivuston omat lähdeviitteet voivat viitata luotettavaan lähteeseen, joka puolestaan on käyttökelpoista aineistoa. Myös äänitteet, audiovisuaalinen aineisto ja muut tallenteet sekä nuotit, joihin tekstissä viitataan, kuuluvat lähdeluetteloon. Usein kyseessä on tutkimusaineisto, jolloin lähdeluettelossa voi käyttää seuraavanlaista jaottelua: 28 Lähteet 1. Tutkimusaineisto [TAI ESIM. Äänitteet ja nuottiaineisto] Fauré, Gabriel 1992. Requiem in Full Score [op. 48, d-molli]. New York, NY: Dover. Paleface 2010. Helsinki–Shangri-La [cd-levy]. XO Records / Exogenic Music Group XOCD003. PMMP 2008. Kuulkaas live! [dvd-levy]. Sony BMG Music Entertainment (Finland) Oy. A-29890 / 88697 385379 Tuntematon sotilas 1985. Ohj. Rauni Mollberg, ap.ohj. Veikko Aaltonen ja Seppo Heinonen. Käsik. Rauni Mollberg, Väinö Linna ja Veikko Aaltonen Väinö Linnan romaanin pohjalta. Äänitys Tuomo Katti- lakoski ja Oscari Viskari, äänileikkaus Matti Kuortti ja Olli Soinio, äänitehosteet Antero Honkanen ja Tuomo Kattilakoski, miksaus Lars Klettner. Arctic-Filmi Oy. Dvd-tallenne Finnkino T-25424, [s.a.]. 200 min. 2. Kirjallisuus Chion, Michel 2009. Film, A Sound Art. Käänt. Claudia Gorbman. New York: Columbia University Press. Lähdeluettelon malleja voi katsoa vaikka jostakin Musiikki-lehden tai Etnomusikologian vuosikirjan numerosta (ks. http://www.etnomusikologia.fi/13). Muita muotoseikkoja Kursiivilla merkitään julkaisujen (lehtien, kirjojen, äänitteiden jne.) nimet ja sellaiset sävelteosten nimet, jotka ovat erisnimiä (esim. Pastoraalisinfonia, vrt. kuitenkin 6. sinfonia; Bruce Springsteenin Born to Run -levy ja sen ensimmäinen raita Thunder Road tai lainausmerkkeihin ”Thunder Road”). Sävelteosten osien nimiä ei kursivoida. Kursiivilla merkitään vieraskieliset termit. Muita korostuksia on käytettävä harkiten. Otsikoita ei tarvitse lihavoida. Vieraskieliset lainaukset suomennetaan ja alkukielinen versio sijoitetaan tarvittaessa alaviitteeksi. Suomentaja mainitaan alaviitteessä. Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirjassa referoidaan ja pohditaan luennolla tai kurssilla käsiteltyjä aiheita. Referoinnissa opiskelija esittää kiteytetysti luentojen keskeisen sisällön. Pohdinta tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden nostaa esille häntä itseään kiinnostavia teemoja, selkeyttää, mitä uutta hän on oppinut sekä tarkastella, miten hänen ennakkokäsityksensä ovat muuttuneet. Pohdinnan voi rakentaa omien kysymysten varaan ja siinä voi käyttää aineistona konkreettisia esimerkkejä, omia kokemuksia sekä lähde- ja tutkimuskirjallisuutta. Oppimispäiväkirjan yksi tehtävä onkin auttaa oman ajattelun ja oppimisen reflektoinnissa. Vapaamuotoisuudesta huolimatta päiväkirjan tulee vankasti pohjautua luennolla tai kurssilla käsiteltyihin asioihin sekä noudattaa luennoitsijan mahdollisesti antamia lisäohjeita. Oppimispäiväkirjan ohjepituus vaihtelee kurssista riippuen ja annettua ohjepituutta tulee noudattaa. Tekstin tulee olla sujuvaa ja yhtenäistä asiaproosaa. Arviointiperusteet: luentojen tai kurssin sisällön pääkohtien asianmukainen referointi, oma pohdinta ja omien näkökulmien perustelu sekä selkeä rakenne ja sujuva kieli. Referaatti Referaatti on lyhennelmä eli tiivistetty kirjoitelma jonkun toisen kirjoittajan kirjoittamasta tekstistä. Keskeistä on osoittaa ymmärtäneensä asian ja kirjoittaa se omin sanoin. Referaatti on oivallinen tapa harjoitella tutkimuskirjallisuudessa esitettyjen asiakokonaisuuksien, teorioiden ja väitteiden tiivistettyä selostamista sekä lähdeviitekäytäntöä. Referaatti otsikoidaan ja sen Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 29 Opiskeluohjeita alkuun sijoitetaan tarkat tiedot referoitavasta tekstistä. Mikäli käyttää muitakin lähteitä, liitetään alkuun sijoitettujen tekstitietojen sijaan referaatin loppuun lähdeluettelo. Perusreferaatissa pelkästään toistetaan omin sanoin tekstin ydinsisältö muttei oteta kantaa tekstin argumentteihin eikä esitetä omia näkemyksiä. Kommentoivassa referaatissa esitetään luetun tekstin pääajatukset omin sanoin mutta luettua myös kommentoidaan eli siihen otetaan jollakin lailla kantaa. Yliopisto-opinnoissa tulee aluksi opetella perusreferaatti mutta sen jälkeen – etenkin syventävissä opinnoissa – pyrkiä kirjoittamaan kommentoivia referaatteja. Referaatti voi olla kirjaarviomainen: kriittinen eli perusteltu pohtiva ja arvioiva esittely jostakin tieteellisestä erillisteoksesta, artikkelikokoelmasta tai artikkelista. Mallia voi katsoa tieteellisten lehtien (esim. Musiikki, Musiikin suunta, Tieteessä tapahtuu, Tiede ja edistys) sisältämistä kirja-arvioista. Referaatin voi myös tehdä jostakin spesifistä näkökulmasta, jolloin ei tarvitse referoida koko kirjaa/artikkelia mahdollisimman tasapuolisesti, vaan voi keskittyä tiettyihin osuuksiin, kysymykseen tai teemaan ( ”mitä tämä kirja sanoo tästä ja tästä asiasta”). Valittu näkökulma ja tarkoitus tulee tällöin näkyä referaatin otsikosta. Esseen ja kommentoivan referaatin raja on liukuva. Useimmiten referaatilla tarkoitetaan kuitenkin suppeampaa työtä, joka keskittyy yhteen lähteeseen esitellen sen olennaisimpia asioita kun taas essee pohjautuu laajempaan ja yhdistelevämpään useamman lähteen käyttöön. Essee Essee on eräänlainen minitutkielma, joka tehdään joko kirja/kirjallisuus-lähtöisesti tai aihe/ ongelma-lähtöisesti. Usein se on pohdiskeleva teksti jostakin kurssiin ja/tai valittuun kirjallisuuteen liittyvästä aiheesta tai ilmiöstä. Esseen tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija hallitsee kurssin ja/tai valitun kirjallisuuden asiasisällön ja kykenee jäsentämään sen ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Olennaista on esittää oma perusteltu tulkinta käsiteltävästä aiheesta. Hyvä essee on temaattisesti yhtenäinen ja kielellisesti selkeä. Ennen kirjoittamiseen ryhtymistä on hyvä suunnitella esityksen dispositio eli kokonaisjäsennys, jotta olisi selvillä, mitä aikoo sanoa ja mikä on keskeistä. Esseen voi rakentaa esimerkiksi seuraavasti: • Alku (johdanto) – aiheen, ongelman tai kysymyksen lyhyt esittely. Käytettävän aineiston ja tarkastelutavan ilmoitus. • Keskikohta (käsittely) – aiheen, ongelman tai kysymyksen varsinainen käsittely sitä eri teemoihin, taustatietoihin, osa-alueisiin ja -kysymyksiin tai näkökulmiin jäsentäen. Mahdollisesti eri teorioiden tai näkökohtien välistä keskustelua sekä havainnollistavia esimerkkejä ja pohdintaa. • Loppu (päätös) – kokoava tiivistys tehdystä tutkielmasta (lyhyt yhteenveto), pohdintaa ja loppukommentti, joka voi sisältää esimerkiksi näkymiä jatkokysymyksistä. Esseessä noudatetaan lähdeviitekäytäntöä ja loppuun sijoitetaan lähdeluettelo, ellei toisin mainita. Tyyliltään ja muodoltaan essee voi kuitenkin olla vapaampi kuin esimerkiksi tiukkaan opinnäytetyyliin pyrkivä seminaariesitelmä. Joskus essee voi myös olla referaattia ja seminaariesitelmää selvästi kaunokirjallisempi työ (vrt. ”esseistisyys”). Essee on itsenäinen työ, jossa kirjoittajan liikkumavara on kaikin tavoin suurempi kuin referaatissa. Esseen aiheesta sovitaan opintojakson vastuuopettajan tai kurssin vetäjän kanssa suullisesti vastaanotolla. Mahdollinen ohjaus tapahtuu ensisijaisesti vastaanotolla. Etenkin perusopinnoissa aihe on yleensä opettajan antama tai opettaja antaa 2–3 vaihtoehtoista aihetta, joista valita. Mitä pitemmälle opinnot etenevät, sitä vapaampaa aiheen ja näkökulman valinta on. Pyri tällöin valitsemaan esseen lähtökohdaksi sellainen aihe/kirja, näkökulma, tarkastelutapa tai kysymyksenasettelu, joka sinua itseäsi kiinnostaa. Mitä enemmän itse suunnittelet kirjallisista töistäsi sinua kiinnostavia, sitä mukavammin kirjoittaminen sujuu ja sitä enemmän opiskelusta on sinulle hyötyä ja iloa myös myöhempiä opintoja ajatellen. 30 Käsitesanasto Käsitesanasto on kurssin yhteydessä luentojen ja kirjallisuuden perusteella laadittava kurssin aihepiiriin liittyvä tieteellinen ”minisanakirja” käsitemääritelmineen ja lähdeviitteineen. Yhden käsitteen selittämiseen käytetään 1–8 riviä (esim. kenen esittelemä tai minkä yhteydessä syntynyt käsite alun perin, mitä tarkoittaa ja mahdollinen sovellusesimerkki). Selityksen perään liitetään kirjallisuusviite/viitteet, jonka/joiden perusteella selitys on laadittu. Viitteenä voi toimia myös kuultu luento mutta sen oheen pyritään löytämään myös kirjallisuusviite. Sanaston loppuun sijoitetaan lähdeluettelo, johon myös luennot, joihin on viitattu, sijoitetaan. Käsitteet on tarkoitus selittää omin sanoin; jos joudut lainaamaan suoraan lähdetekstiä, lainaus tulee erottaa lainausmerkein. Käsitesanaston tarkoitus on omaksua jokin musiikintutkimuksen erikoisala tai menetelmä sen peruskäsitteiden kautta sekä harjaannuttaa käsitteellistä ajattelua. Samalla harjoitellaan tieteellistä viitetekniikkaa sekä monipuolista kirjallisuuden käyttöä, esimerkiksi kirjojen hakemistoja, sanastoja ja muita tiedonetsimistekniikoita hyväksi käyttäen. Kurssin jälkeen käsitesanastosta on hyötyä aiheeseen liittyviä seminaaritöitä ja opinnäytteitä kirjoittaessa. Kuuntelupäiväkirja Kuuntelupäiväkirjassa kirjoitetaan sovituista musiikkinäytteistä (esim. kurssiin kuuluvasta kuunteluohjelmistosta) lyhyet kuvaukset, jotka valottavat ja/tai erittelevät musiikkinäytteiden luonnetta ja keskeisiä piirteitä kurssilla ja/tai kirjallisuudesta opittuja tietoja ja näkökulmia kuulokokemukseen yhdistäen. Samalla pohditaan omaa kuulokokemusta ja kuuntelun tapaa. Eri kursseilla kuunnellaan musiikeissa eri asioita, joten kuuntelupäiväkirjoissa käytetyt musiikin kuvaustavat vaihtelevat kursseittain. Kuunteluohjelmistot löytyvät mp3-tiedostoina musiikkitieteen kirjaston opiskelijatietokoneista tai/ja Moodlen kurssisivustoilta. Kurssiportfolio Kurssiportfolio (portfolio = kansio) on useasta erityyppisestä dokumentista (tehtävästä) ja niiden arvioinnista rakentuva suoritustapa, jonka avulla opiskelija tuo esille kurssin sisältöä koskevaa osaamistaan. Musiikkitieteen opinnoissa kurssiportfolio voi sisältää esimerkiksi seuraavia dokumentteja: luento- tai oppimispäiväkirja, oheiskirjallisuuteen perustuva referaatti tai essee, käsitesanasto, kuuntelupäiväkirja sekä kurssin sisältöä erityisesti oman oppimisen kannalta arvioiva kooste. Seminaari- ja kongressiraportti Musiikintutkimuksellisia seminaareja ja kongresseja seuraamalla ja raportoimalla niistä kirjallisesti voi suorittaa opintopisteitä sopimuksen mukaan. Seminaari- tai kongressiraportti kirjoitetaan kuten luento- tai oppimispäiväkirja tai katsaustyyppisesti. Mallia voi katsoa esimerkiksi Musiikki-lehden Katsauksia-osion raporteista. HuK-tutkielma ja kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte Kandidaatintutkielmalla tarkoitetaan aineopintojen seminaarityön pohjalta korjattua, viimeisteltyä ja puhtaaksikirjoitettua seminaarityötä. Aineopintojen seminaarityön ohjepituus on noin 20 liuskaa, ja sen voi rakentaa esimerkiksi seuraavan mallin mukaan: • Johdanto – aiheen ja sitä koskevan aikaisemman tutkimuksen lyhyt yleistajuinen esittely, tutkimuksen yleiset tavoitteet • Teoreettiset lähtökohdat ja täsmällinen ongelmanasettelu – tutkielmassa käytettyjen teoreettisten käsitteiden esittely aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta ja tutkimuskysymysten esittäminen valittujen teoreettisten käsitteiden avulla • Aineisto ja menetelmät – tutkimusaineiston keruu- ja analyysimenetelmien Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 31 Opiskeluohjeita yksityiskohtainen kuvaus • Tulokset – kerätystä aineistosta valituilla analyysimenetelmillä saatujen tulosten esittely; voidaan esittää tutkimuskohteesta riippuen esimerkiksi teemoittain, kronologisessa järjetyksessä tai tutkimuskysymysten mukaisesti jäsennettynä • Päätelmät ja arviointi – tulosten arviointi suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen: mitä uutta tutkimus toi, mitä sillä on merkitystä, mihin voi jatkaa? Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte tehdään aineopintojen seminaarin yhteydessä tehdystä HuK-tutkielmasta tiedekuntatentissä. Ennen kypsyysnäytettä opinnäyte viedään sähköiseen originaalisuustarkastukseen (ks. alla). Kypsyysnäytteen pituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Kypsyysnäyte on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä annetusta aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä tai tuloksia. Kokeen jälkeen kypsyysnäytteen kieliasun arvioi ensin suomen tai ruotsin kielen tarkastaja. Tämän jälkeen kokeen sisällön arvioi työtä ohjannut oppiaineen edustaja. Seminaarin ja Huktutkielman arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyyskoe on suoritettu. Humanistisen tiedekunnan ohjeistukset tutkielmien kirjoittamiseen löytyvät osoitteesta: http://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/opiskelu/perustutkinnot/tutkielmat/Sivut Opinnäytetöiden sähköinen originaalisuustarkastus Opinnäytetöiden tarkastus- ja hyväksymismenettelyssä käytetään sähköistä Turnitin-plagiaatintunnistusohjelmaa. Opiskelija tallentaa opinnäytetyön lopullisen version sähköisessä muodossa (Word, rtf, pdf) ohjaajan Moodleen omaksi tehtäväalueekseen perustamaan plagiaatintunnistusohjelmaan. Ohjaaja tarkastaa työn ohjelmalla ja arvioi originaalisuustarkastuksen tulosraportin löydökset. Saatuaan ohjaajalta vahvistuksen hyväksytystä originaalisuustarkastuksesta opiskelija liittää työnsä nimiölehden jälkeen omalle sivulleen seuraavan merkinnän: Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. Ohjaaja lähettää todistuksen originaalisuustarkastuksesta tiedekuntaan. Kandidaatintutkielman kohdalla opiskelija voi ilmoittautua kypsyyskokeeseen vasta sen jälkeen, kun todistus originaalisuustarkastuksesta on jätetty tiedekuntaan. Pro gradu -tutkielman kohdalla todistus toimitetaan tiedekunnan kansliaan ennen kansitetun työn tarkastettavaksi jättämistä. Lisätietoa ohjelman käytöstä saa ohjaajilta ja yliopiston fairUTU-sivustolta. Pro gradu Pro gradu on kirjalliseen muotoon laadittava opinnäyte, joka osoittaa tekijänsä taitoa itsenäisesti ja kriittisesti muodostaa tietoa sillä tieteenalalla, jolla opinnäyte tehdään. Pro gradu -tutkielman tavoitteena on kehittää tekijänsä valmiuksia tiedonhakuun, tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen sekä kirjalliseen esitystaitoon. Tutkielma tehdään ohjaajan tukemana. Ennen työn kansitusta opinnäyte viedään sähköiseen originaalisuustarkastukseen (ks. yllä). Kansilehden keskelle tulee työn koko nimi. Oikeaan alareunaan muut tiedot järjestyksessä: Oma Nimi Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Musiikkitiede Toukokuu 2012 32 Tiivistelmäsivun teossa tulee noudattaa tiedekunnan laatimaa esimerkkiä (http://intranet.utu.fi/ fi/yksikot/hum/opiskelu/perustutkinnot/valmistuminen/Documents/tiivistelma[1].pdf). Oikean reunan marginaali on 2 cm, vasemman reunan marginaali sidonnan takia 4 cm. Hyvä, luettava riviväli on 1,5. Hyvä kirjasinlaji on esim. Times New Roman kirjasinkoko 12. Alaviitteet voit halutessasi kirjoittaa 1-rivivälillä ja kirjasinkoolla 11. Uusi pääluku (esim. 3) aloitetaan uudelta sivulta. Väliotsikot (esim. 3.1) voi aloittaa sivun keskeltä. Käytä uuden kappaleen alussa sisennystä tai erota kappaleet toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä (= ns. vasen suora-asettelu). Älä turhaan jätä tyhjää riviä kappaleiden väliin. Käytä aina kappaleissa tavutusta. Turun yliopisto ja musiikkitieteen oppiaine suosittelevat painokkaasti opiskelijaa julkaisemaan pro gradu -tutkielmansa myös sähköisesti yliopiston julkaisuarkistossa (ks. http://www.utu.fi/fi/ yksikot/kirjasto/ehdota/julkaisupalvelut/opinnaytetyon-julkaiseminen/Sivut/home.aspx) Pro gradujen ohjaus tapahtuu seminaareissa ja ohjaajien vastaanotolla. Opiskeluetiketti Jotta opiskelu luennoilla ja kursseilla olisi tehokasta ja miellyttävää, on noudatettava yleisiä hyviä käytöstapoja ja luentoetikettiä. Poissaoloista Kursseilla aletaan työskennellä heti ensimmäisestä tapaamiskerrasta lähtien. Tällöin sovitaan aikataulu, työskentelytavat ja tavoitteet, joten kurssin ensimmäiseltä kerralta ei tule jäädä pois kuin pakottavasta syystä. Jos joutuu olemaan pois ensimmäiseltä kerralta, on siitä erikseen neuvoteltava opettajan kanssa. Ellei kurssitiedoissa erikseen mainita kurssin aloituspäivää, alkaa opetus heti kyseisen periodin ensimmäisellä viikolla. Opetuksen sisältö rakentuu usein edellisen opetuskerran varaan. Jo muutama poissaolo saattaa pudottaa opiskelijan kärryiltä ja tehdä ryhmätoiminnan epätasaiseksi ja vaikeasti ohjattavaksi. Vain säännöllinen opetukseen osallistuminen takaa asian omaksumisen. Monet kurssit edellyttävät aktiivista läsnäoloa myös siksi, että musiikkiesimerkkien kuuntelu on niissä avainasemassa. Erikoiskursseilla kuunnellaan sellaisia näytteitä, joita opiskelijan on mahdoton mistään muualta saada. Poissaoloista on ilmoitettava ja mahdollisista korvaavista suorituksista neuvoteltava opettajan kanssa. Kurssisuoritusten aikatauluista Pysy sovituissa kurssikohtaisissa aikatauluissa; opintosuoritukset tulee palauttaa annettuun päivämäärään mennessä. Suunnittele omat opinnot niin, että kukin kurssitehtävä valmistuu ajallaan. Kurssin opettajalla on oikeus hylätä myöhästynyt suoritus tai sakottaa myöhästymisestä sen arvosanaa laskemalla. Kurssikohtaisesti on mahdollista erityisen painavasta syystä neuvotella poikkeavasta palautusajasta. Moodle: kurssisivut verkossa Lähes kaikilla musiikkitieteen kursseilla on käytössä Moodle-oppimisympäristö eli verkkopohjainen kurssisivusto (https://moodle2.utu.fi). On tärkeää käydä rekisteröitymässä kurssisivustolla heti kun opettaja on antanut kurssin salasanan. Opettajat lähettävät monet kurssia koskevat tiedotteet – esim. muutokset ohjelmassa, päivitetyt suoritusohjeet ja luentojen peruutukset – pelkästään Moodlen kautta. Kurssisivustolta löydät lisäksi yleensä kurssin oheismateriaalin, kuten kuunteluohjelmistot, kurssidiat ja oheiskirjallisuutta. Myös seminaaritöiden jako tapahtuu usein Moodlen välityksellä. Joillakin kursseilla edellytetään myös erityisten tehtävien suorittaMusiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 33 Opiskeluohjeita mista Moodlessa (esim. verkkokeskustelua). Moodle-kurssisivustoille rekisteröityminen ei siis ole vapaavalintaista vaan pakollista. Muut luentokäytännöt Tule ajoissa luennolle. Usein tärkeimmät kurssia koskevat tiedotukset opettaja kertoo juuri luentojen alussa. Osallistu luennoilla käytäviin keskusteluihin ja anna muillekin osallistujille puheenvuoro. Ota aina kanssaopiskelijasi huomioon. Älä häiritse opetusta, muiden opiskelua ja työskentelyä. Pidä siis kännykkä kiinni tai ainakin äänettömällä. Älä keskustele kaverisi kanssa niin että se häiritsee muita. Älä surffaa netissä tai pelaa peliä tms. Älä syö opetuksen aikana. Jos huomaat jonkun harjoittavan luennon yhteydessä häirintää, syrjintää tai muuta epäeettistä toimintaa, ilmoita siitä kurssin vastuuopettajalle tai jollekin muulle oppiaineen opettajalle. Tee omat kurssitehtäväsi itse, älä plagioi esim. internetistä. Plagiointi on jonkun toisen idean esittämistä omana; pahimmillaan lause- tai sivukaupalla suoraa lainausta, joka esitetään omana tekstinä, eli lainauksen laatua ja lähdettä ei kerrota vaan piilotetaan. Opettaja yleensä huomaa, jos teksti ei ole opiskelijan kirjoittamaa: sen voi päätellä kirjoituksen tyylistä ja sen sisältämän asiantuntemuksen luonteesta sekä todentaa helposti verkkoetsinnällä. Plagiointia voi seurata kyseisen opintojakson kokonaismitätöinti tai erityisen vakavissa tapauksissa jopa opiskeluoikeuden menettäminen. Suurin osa plagioinneista ei ole kuitenkaan tarkoituksellista vaan akateemisen kirjoittamisen sääntöjen huonoa tuntemusta (vrt. esim. viitekäytäntö). Niinpä kannattaa seurata kursseilla annettuja ohjeita tarkasti ja opetella lähdetekstien lainaamiseen liittyvät tieteellisen kirjoittamisen säännöt jo opintojen alkuvaiheessa. Seminaarikäytännöistä Seminaareissa opetellaan tutkimuksentekoa, tieteellistä kirjoittamista sekä tieteellistä keskustelua ja argumentointia. Seminaarin suorittaminen edellyttää aina aktiivista läsnäoloa ja osallistumista keskusteluihin ja muihin seminaarin työskentelymuotoihin. Oman seminaarityön valmistamisen ohella yhtä tärkeää on muiden seminaarilaisten töiden lukeminen ja kommentointi. Kriittinen tarkastelu ei tarkoita, kuten arkikielen harhauttamina usein kuvitellaan, kritiikin kohteesta väkisinkin virheitä ja puutteita etsivää toimintaa, vaan kohteena olevan työn keskeisten tieteellisten ratkaisujen selvittämistä, pohtimista ja arviointia. On myös osattava nostaa esiin niin töiden ansiot ja kiinnostavimmat puolet kuin ne, joissa on parantamisen varaa ja kehittämisen tarvetta. Seminaarityöt on toimitettava sovitussa aikataulussa ja sovitulla tavalla muille osallistujille sekä opettajalle. Seminaariopetuksen onnistumisesta ovat opettajan lisäksi vastuussa myös seminaariin osallistuvat opiskelijat. Rakentava eli rento, osallistuva ja kannustava keskusteluilmapiiri syntyy seminaarilaisten omasta aktiivisuudesta ja asenteesta. Kyselyyn, ihmettelyyn ja keskusteluun kannattaa alkaa heti ensimmäisestä kerrasta alkaen, jotta osallistumiskynnys pysyisi matalana. Mitä vilkkaammin keskustelua käydään, sitä enemmän tieteestä opitaan. Vastaanotoilla käynti ja ohjaustapaamiset Kun tulet opettajan vastaanotolle tai ohjaustapaamiseen, varaa mukaasi ja ota heti esille muistiinpanovälineet. Kuuntele mitä opettaja tai ohjaaja sanoo, ja tee siitä muistiinpanot, joita käytät myöhemmin itsenäisesti hyväksesi. Kysy, jos on asioita, joita et ymmärrä. Ohjauksen ydin on juuri sen vuorovaikutuksellisuudessa. Jos et pääse sovittuun ohjaustapaamiseen, pyri ilmoittamaan siitä mahdollisimman ajoissa. Sähköpostiviesti riittää, mikäli sen lähettää viimeistään ohjausaikaa edeltävänä päivänä. Käy 34 vastaanotolla, jos sinulla on epäselvyyttä suoritettavissa opintojaksoissa. Henkilökunta pyrkii vastaamaan sähköpostiviesteihin viimeistään viikon sisällä (poikkeuksena loma-ajat sekä tutkimusmatka-jaksot) eikä jätä tarkoituksellisesti vastaamatta viesteihin. Ohjaus tapahtuu vastaanotolla, ei sähköpostitse. Sähköposti on tarkoitettu lyhyisiin, tiedottaviin viesteihin ja ohjaustapaamisten sopimiseen. Opettajien vastaanotoilla voi käydä keskustelemassa kaikenlaisista musiikkitieteen opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Jos asia vaatii enemmän aikaa (esimerkiksi opinnäytetöihin liittyvät asiat), on suotavaa varata erillinen aika. Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta (http://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm) ilmenee, kenen opettajan vastuulla mikäkin opintojen osa on. Monia opiskeluun liittyviä käytännön asioita voi myös hoitaa opettajan kanssa sähköpostitse. Opinto-oppaassa ilmoitettu vastaanottoaika koskee opetusperiodeja, muulloin vastaanottoajasta on sovittava etukäteen opettajan kanssa. Tutkintorakenne ja tutkintotodistukset Humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) tutkinto 180 op muodostuu seuraavasti: (1) Omasta pääaineesta suoritetaan perusopinnot (vähintään 25 op), yleensä ensimmäisen vuoden aikana, ja aineopinnot (vähintään 45 op), yleensä seuraavan kahden vuoden aikana. HuK-tutkintoon tarvitaan pääaineesta myös kandidaatintutkielma ja kypsyysnäytteeseen osallistuminen (nämä suoritetaan HuK-seminaarin yhteydessä). (2) Sivuainekokonaisuuksia on suoritettava vähintään yksi eli vähintään 25 op (= jonkin sivuaineen perusopinnot). Sivuainekokonaisuus rakentuu joko kyseisen aineen perusopinnoista tai perus- ja aineopinnoista. Yleensä sivuaineen aineopinnot ovat pääaineen aineopintoja suppeammat 35 op. Sivuaineita voi olla yksi tai useampia, esimerkiksi 2–3 (ks. kohta 4). (3) Niin ikään suoritetaan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (puheviestintä, kirjallinen viestintä, toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen viestintä, vieraan kielen suullinen ja kirjallinen viestintä) 15 op. (4) Lisäksi tutkintoon tulee ns. muita opintoja (70 op). Ne koostuvat sivuaineiden perus- ja aineopintokokonaisuuksista sekä sekalaisista yksittäisistä kursseista ja ylimääräisistä kieliopinnoista. Niihin myös lasketaan mahdolliset pääaineen opinnot, jotka ylittävät pääaineen vähimmäisvaatimukset (25 op + 45 op). Pääaineen perus- ja varsinkin aineopinnot voivat siis olla laajemmatkin kuin 25 op + 45 op. Omasta HuK-tutkinnosta kannattaa neuvotella yliopistonlehtorin kanssa. Sitä ennen tulee tutustua tiedekunnan HuK-tutkinnon rakennetta koskeviin ohjeisiin sekä rakenne-esimerkkeihin tiedekunnan verkkosivuilla osoitteessa (http://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/opiskelu/perustutkinnot/tutkinnot/huk/Sivut/home.aspx). HuK-tutkinto suositellaan suoritettavaksi kolmessa vuodessa. Filosofian maisterin (FM) tutkinto 120 op muodostuu seuraavasti: (1) HuK-tutkinnon suorittamisen jälkeen omasta pääaineesta suoritetaan syventävät opinnot (40 op) sekä pro gradu -tutkielma (40 op). (2) Lisäksi suoritetaan riittävä laajuus muita opintoja (vähintään 40 op). Muut opinnot ovat vapaasti valittavissa, mutta mielekkäintä on suorittaa valmiita sivuaine-kokonaisuuksia niin paljon kuin mahdollista, aivan kuten HuK-tutkinnossakin (vrt. edellä kohta 4). Sivuaineopinnot voivat olla sivuaineiden perus-, aine- tai syventäviä opintoja. Muihin opintoihin lasketaan myös mah- Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 35 Opiskeluohjeita dolliset pääaineen opinnot, jotka ylittävät pääaineen syventävien vähimmäisvaatimuksen (40 op). FM-tutkinto suositellaan suoritettavaksi kahden vuoden kuluessa. Sekä HuK- että FM-tutkintojen muiden opintojen suositellaan painokkaasti koostuvan mahdollisimman paljon sivuaineiden opintokokonaisuuksista (perus/aineopintojen sekä FM-tutkinnossa myös syventävien loppumerkintä). Nämä valmiit sivuainekokonaisuudet tulevat näkyviin tutkintotodistukseen, toisin kuin yksittäiset kurssit. Siten niillä on huomattava painoarvo työelämään sijoittuessa. Huomioi kuitenkin, että myös vieraiden kielien opiskelu on tärkeää kaikille humanistisen alan opiskelijoille. Monissa oppiaineissa perusopinnoista aineopintoihin siirtyminen edellyttää riittävän hyvää arvosanaa. Mikäli haluat jatkaa aineopintoihin, tarkista tämä vaatimus oppiainekohtaisesti ennen kuin suljet sivuaineopinnot HuK-tutkintoosi. Tutkintotodistukset haetaan humanistisen tiedekunnan kansliasta. Tätä varten kaikkien sivuainekokonaisuuksien loppumerkinnät on oltava rekisterissä (nämä saa sivuaineesta riippuen esimerkiksi ko. oppiaineen kansliasta tai sähköpostitse pyytämällä). Tutustu huolellisesti tarkempiin ohjeisiin tiedekunnan intranet-sivuilla: http://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/opiskelu/perustutkinnot/valmistuminen/Sivut/home.aspx (sivun oikea reuna) Muita opiskelua koskevia ohjeita ja tietoja Sähköpostilista Oppiaineen sähköpostilistalla, [email protected], tiedotetaan kaikista oppiaineen toimintaan liittyvistä asioista. Huom! Uusien opiskelijoiden tulee käydä ilmoittautumassa ja antamassa yhteystietonsa toimistoon heti syksyn alussa. Toimiva yhteydenpito oppiaineen ja opiskelijan välillä edellyttää ajantasaisia yhteystietoja. Lisäksi musiikkitieteen opiskelijat pitävät keskenään yhteyttä ja tiedottavat tapahtumista ainejärjestön sähköpostilistalla ([email protected]). Tälle listalle voi ilmoittautua lähettämällä yhteystietonsa osoitteeseen [email protected]. Tuutorointi Musiikkitieteen opiskelijatuutoreina toimivat lukuvuonna 2015-2016 Jasmin Vahtera ja Anniina Kauppinen. Opettajatuutorina toimii yliopisto-opettaja Markus Mantere. Myös opintosihteeri Laura Salmi antaa opintoneuvontaa. Opettajatuutorointiin osallistuminen on pakollista pääaineopiskelijoille ja siitä sovitaan tarkemmin Opiskeluvalmiudet-kurssilla. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Musiikkitieteen pääaineopiskelijat laativat ensimmäisen opiskeluvuoden aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jossa opiskelija suunnittelee opintojen etenemistä osatavoitteiden kautta. HOPS laaditaan ohjaajan kanssa ensin kandidaatintutkintoa (HuK) varten ja päivitetään opiskelijan siirtyessä suorittamaan filosofian maisterin (FM) tutkintoa. Suunnitelmaa seurataan vuosittain kunkin opintokokonaisuuden (perus- ja aineopinnot, syventävät opinnot) vastuuopettajan kanssa, mutta opiskelija vastaa itse suunnitelmansa päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta. 36 Musiikkitieteen pääaineopiskelijat laativat HuK-vaiheen HOPSin ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä Opiskeluvalmiudet-kurssin (P1.b.) yhteydessä. FM-vaiheen opintosuunnitelma laaditaan aineopintojen seminaarin (A6.) yhteydessä. HuK-vaiheen HOPSin laatimisesta vastaa yliopisto-opettaja Markus Mantere ja FM-HOPSin laatimisesta yliopistonlehtori Yrjö Heinonen. Vierailuluennot ja luentopassi Oppiaineen vieraaksi tulevien tutkijoiden ainutkertainen opetusanti on tarkoitettu kaikille opiskelijoille opintojen vaiheeseen katsomatta. Opiskelija suorittaa opintopisteitä keräämällä läsnäolomerkintöjä vierailuluennoista ja -esitelmistä musiikkitieteen luentopassiin, jonka saa oppiaineen toimistosta, käytävältä tai sen voi tulostaa oppiaineen verkkosivuilta. Passiin voi sisällyttää luentoja kaikista musiikkitieteen vierailuluennoista mutta myös muiden taiteiden tutkimuksen oppiaineryhmän sekä ylipäätään Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen sekä Åbo Akademin musikvetenskapenin järjestämistä vierailuluennoista. Kurssien puitteissa tapahtuvia yksittäisiä luentoja ei passiin ole mahdollista sisällyttää. Kansainvälisiä vierailuluentoja on mahdollista sisällyttää myös kansainvälisiin opintoihin. Tämä tapahtuu erillisellä kansainvälistymistä edistävien opintojen luentopassilla, joka täytetään tavallisen luentopassin tapaan. Lisätietoja kansainvälistymistä edistävistä opinnoista löytyy esim. humanistisen tiedekunnan intranetistä, osoitteessa https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/opiskelu/kv-opiskelu/Sivut/home.aspx Passiin pyydetään luennon jälkeen luennon järjestäneen tai muun paikalla olleen vastuuhenkilön tai opettajan nimikirjoitus. Suoritusmerkinnät kerätyistä luentopassisuorituksista ja päiväkirjoista antavat Markus Mantere ja Yrjö Heinonen. Tarkemmat ohjeet ks. s. 13. Musiikkitieteen opiskelijoille lainattavat laitteet Oppiaineen toimistosta saa lainaksi kenttätyökursseja ja opinnäytteiden kenttätyö-osuuksia varten erilaisia kuuntelu- ja tallennuslaitteita. Laitteita saa lainaksi toimiston aukioloaikoina. Laite tulee palauttaa toimistoon heti käytön päätyttyä tai pyydettäessä, mutta lainaan voi pyytää kuitenkin lisäaikaa esimerkiksi puhelimitse. Lainatessaan laitetta henkilö sitoutuu korvaamaan vahingot, mikäli laite vioittuu laina-aikana. • CD-soitin SONY Walkman D-EJ625 • Desibeli-mittari TES Programmable Sound Level Meter TES-1352A • Järjestelmäkamera Canon EOS 7D, EF 18-135 Canon EOS 300 kit, EF 28-80 • Kasettinauhuri SONY Walkman D3 2kpl • Kynäskanneri IRISPen 6 • Metronomi SEIKO Quarts SQM-357 • Mikrofoni SONY ECM-999PR SONY ECM-121 • MiniDisc SONY Walkman MZ-R55 SONY Walkman MZ-N1 • MP3-nauhuri Olympus DM-450 • Videokamera Canon Legria HF20 • Äänitallennin Zoom H2n Handy Recorder Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 37 Opiskeluohjeita Kirjasto Musiikkitieteen käsikirjasto Musiikkitieteen käsikirjasto on opettajia ja tutkijoita varten. Opiskelijat voivat käyttää tilaa pro gradun parissa työskennellessään. Kurssikirjat lainataan kurssikirjastosta Teutorista. Kirjastojen aukioloajat: utu.fi > kirjasto > aukioloajat http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/aukioloajat/Sivut/home.aspx Tietokannat Erilaisten tietokantojen käyttö on keskeinen osa opiskelutekniikkaa, kirjallisten töiden ja opinnäytteiden tekoa sekä ylipäätään musiikintutkimusta, joten jollet jo osaa niin opettele heti käyttämänään ainakin seuraavia tietokantoja: Alma Åbo Akademin kirjaston tietokanta (http://alma.linneanet.fi) Arsca Taideyliopistojen tietokanta (http://arsca.linneanet.fi/) Arto Kotimainen artikkeliviitetietokanta (http://arto.linneanet.fi/) Aura Turun ammattikorkeakoulun kirjaston tietokanta (http://aura.amkit.fi) Fennica Kansallisbibliografia (http://fennica.linneanet.fi/) Grove Music Online Musiikkitietosanakirja käytettävissä yliopiston Nelli-portaalin kautta (ks. Nelli) IMSLP International Music Score Library Project (Petrucci Music Library), jossa sähköisessä muodossa klassisen musiikin partituureja ja nuotteja (http://imslp.org/wiki/) Laura Sibelius-Akatemian ylläpitämä klassisen ohjelmiston laulutekstien ja niiden suomennosten tietokanta (http://laura.siba.fi/) MelindaYliopistokirjastojen yhteistietokanta (http://melinda.kansalliskirjasto.fi) Naxos Music Library Turun seudun kirjastojen kortinhaltijoiden käytössä oleva verkko- musiikkipalvelu (http://turku.naxosmusiclibrary.com/) Nelli Portaali kaikkiin yliopistolle ostettuihin verkkoaineistoihin (http://www.nelliportaali.fi/) Rilm Répertoire international de littérature musicale, kansainvälinen musiikkitieteellisen kirjallisuuden tietokanta (ks. Nelli) Vaski Turun seudun kirjastojen tietokanta (www.turku.fi/vaski/) Viola Musiikkiaineistojen tietokanta, jossa mm. Suomen kansallisdiskografia (http://viola.linneanet.fi) Volter Turun yliopiston kirjaston tietokanta (http://volter.linneanet.fi/) Turun yliopiston verkkoaineistot sisältävät pääsyn moniin sähköisiin tietokantoihin, lehtiin ja aineistoihin: http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/loyda/loyda/Sivut/home.aspx AMK ja musiikkitieteen opinnot Uudessa tutkintojärjestelmässä musiikinalan AMK-tutkinnon tai sellaisen pian valmiiksi saava opiskelija voi hakeutua Turun yliopiston musiikkitieteen maisteriopintoihin suoritettuaan ensin täydennysopinnot (25 op), ts. AMK-tutkinto rinnastuu alempaan korkeakoulututkintoon eli HuKtutkintoon. HUOM! Haku suoraan maisteriopintoihin on vain kerran vuodessa maalis-huhtikuussa. Haun päättymispäivämäärästä tiedotetaan humanistisen tiedekunnan sivuilla. Täydennysopintojen sisällöstä sovitaan professorin kanssa. Ohjeet täydennysopintojen sisällöstä ja suorittamisesta saa toimistosta ja oppiaineen www-sivuilta http://www.utu.fi/fi/yksikot/ hum/yksikot/musiikkitiede/opiskelu/opiskelijaksi/Sivut/taydennysopinnot.aspx. Jos opiskelija 38 suorittaa musiikinalan tutkintoa AMK:ssa samanaikaisesti musiikkitieteen opintojen kanssa, kirjataan kukin suoritus vain toisen oppilaitoksen rekisteriin; yhdellä suorituksella ei voi kartuttaa opintopisteitä kuin yhdessä tutkinnossa. Musiikinalan AMK-tutkinnon ja musiikkitieteen opintojen yhdistämisestä tulee keskustella professorin kanssa. Opetushallituksen tutkinto Musiikkioppilaitosten rehtorin tehtävään edellytetään erillistä opetushallinnon tutkintoa. Tutkinnosta saa tietoa opetushallituksen www-sivuilta: http://www.oph.fi/. Tarkempia tietoja rehtorien sekä musiikkioppilaitosten opettajien virkojen ja toimien pätevyysvaatimuksista, kuten myös opetushallinnon tutkinnosta, saa oppiaineen toimistosta sekä Musiikkihallinnon kurssilla. Muuta hyödyllistä Musiikkitieteelliset seurat Suomen musiikkitieteellisen seuran jäseneksi voit liittyä lähettämällä seuran sihteerille (mts. [email protected]) nimi- ja osoitetietosi, tai maksamalla jäsenmaksun suoraan seuran tilille 800017-202840, jolloin yhteystiedot tulee ilmoittaa maksun viestikentässä. Yhdistyksen jäsenmaksu on perustutkinto-opiskelijoille 15 euroa ja muille 40 euroa. Maksua vastaan jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Musiikki-lehden, syksyllä ja vuoden alussa lähetettävän Musetti-jäsentiedotteen, sekä mahdollisuuden osallistua seuran järjestämiin tapahtumiin. Seuran www-sivut löytyvät osoitteesta: http://mtsnet.wordpress.com/ Suomen etnomusikologisen seuran vuosijäsenmaksu on opiskelijoille 10 euroa. Jäsenmaksua vastaan opiskelija saa seuran julkaiseman Musiikin suunta -lehden (neljä numeroa vuodessa) ja Musetti-jäsentiedotteen (yhteinen Suomen musiikkitieteellisen seuran kanssa). Seura julkaisee myös verkossa vapaasti luettavissa olevaa Etnomusikologian vuosikirjaa. Jäseneksi liitytään suorittamalla jäsenmaksu tilille: 800014-1884128. Maksun viestikenttään tulee kirjoittaa oma nimi ja osoitetiedot. Seuran sähköpostiosoitteet löydät seuran www-sivuilta, paperiposti osoitteella SES, Sihteeri, Musiikkitiede, PL 59, 00014 Helsingin yliopisto. Seuran www-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.etnomusikologia.fi Suomen akustisen ekologian seura ry on vuonna 1999 perustettu yhdistys. Seuran tarkoituksena on edesauttaa ääniympäristön merkityksen tiedostamista ja ääniympäristön laatua. Yhdistys edistää äänimaisemiin liittyvää koulutusta, suunnittelua ja tieteellistä tutkimusta. Musiikkitieteen opiskelija voi liittyä seuran jäseneksi maksamalla 15 euron vuosimaksun. Jäsenetuihin kuuluu julkaisu Soundscape: The Journal of Acoustic Ecology, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lisää seuran toiminnasta voi tiedustella osoitteesta [email protected]. Seuran www-sivut ovat osoitteessa: http://www.akueko.com Musiikkitieteellistä luettavaa Musiikki on Suomen vanhin yhä ilmestyvä musiikkitieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen suomalaiseen musiikkitieteeseen, ja eräät vanhat numerot kuuluvat myös kurssikirjallisuuteen. Suomen musiikkitieteellisellä seuralla on lisäksi kaksi julkaisusarjaa: suomalaisia väitöskirjoja ja muita kotimaisia tutkimuksia käsittelevä Acta Musicologica Fennica sekä käännöskirjallisuutta sisältävä Musiikkitieteen kirjasto. Etnomusikologian vuosikirja on vuosittain ilmestyvä tieteellinen vertaisarviointikäytäntöä noudattava, verkossa ilmestyvä ja vapaasti luettavissa oleva artikkelikokoelma etnomusikologian ja yleisemminkin kulttuurisensitiivisen musiikintutkimuksen alalta. Musiikin suunta on etnomusikologian eri aspekteja populaarilla tavalla käsittelevä tieteellinen julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Suomen etnomusikologisen seuran julkaisusarjassa julkaistaan vuosittain Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 39 1–2 etnomusikologian alaan kuuluvaa kirjaa (monografiaväitöskirjoja, muuta tutkimuskirjallisuutta, oppikirjoja). Synteesi on poikkitieteellinen taiteen tutkimuksen lehti, jossa ilmestyy myös musiikkia käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita. Kiinnostavia musiikkitieteen opiskelijalle ovat myös mm. Lähikuva, Kulttuurintutkimus, Sukupuolentutkimus ja Avain. Tritonus ry Musiikkitieteen ainejärjestö Tritonus ry järjestää jäsenistölleen monenlaisia ajanviettoon ja opiskeluun liittyviä mahdollisuuksia. Istumme iltaa, käymme konserteissa ja toisinaan myös järjestämme niitä, pidämme tarvittaessa lukupiirejä ja keräämme palautetta opetuksesta. Julkaisemme vuonna 2011 perustettua Musiikin tila -lehteä, jonka tarkoituksena on tarjota kaikille opiskelijoille mahdollisuus pohtimiensa teemojen julkaisemiseen artikkelin muodossa ja tätä kautta työelämävalmiuksien kehittämiseen. Ainejärjestön ensisijaisiin tehtäviin kuuluu opiskelijoiden ja henkilökunnan välisen yhteistyön kehittäminen ja ylläpitäminen; osallistumme mm. musiikkitieteen henkilökunnan oppiainekokouksiin ja järjestämme henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisiä kahvihetkiä ja illanistujaisia. Pikkujoulujen yhteydessä pidettävässä syyskokouksessa valitaan uusi hallitus; tervetuloa mukaan! Hallituksen tavoittaa sähköpostitse osoitteesta [email protected]. Tritonus tiedottaa omasta ja muiden järjestöjen toiminnasta sähköpostilistalla [email protected] – liity. Lisäksi Tritonuksen löytää Facebookista. Vuoden 2015 hallituksen puheenjohtajana toimii Tuula Musakka ([email protected]). Turun filharmonisen orkesterin konsertit Opiskelijaliput tämän vuoden sinfoniakonsertteihin maksavat konserttipäivänä ostettuina vain 3 euroa. Lisätietoja esimerkiksi kausikorttien hinnoista löytyy orkesterin kotisivuilta osoitteesta: http://www.tfo.fi Sibelius-museon konsertit Sibelius-museon keskiviikkosarjan konsertteihin Turun yliopiston musiikkitieteen opiskelijat pääsevät ilmaiseksi ilmoittamalla opiskelupaikkansa lippukassalla. Muut konsertit, festivaalit ja kulttuuritapahtumat Musiikkitieteen opiskelijan tulisi käydä jatkuvasti mahdollisimman paljon kaikenlaisissa konserteissa, festivaaleilla ja kulttuuritapahtumissa sekä ylipäätään kuunnella niin paljon kuin mahdollista elävää musiikkia laidasta laitaan, aina populaarista klassiseen, elokuvamusiikista äänitaiteeseen, kansanmusiikista performanssiin ja äänimaisemasta katusoittoon. Konserttien ja ajankohtaisten musiikkitapahtumien seuraaminen kartuttaa musiikkitieteilijälle ensiarvoisen tärkeää eri musiikin lajien, ohjelmistojen ja kulttuurikäytäntöjen tuntemusta, kasvattaa musiikillista yleissivistystä sekä tutustuttaa musiikkitieteilijää todennäköiseen tulevaisuutensa työkenttään. Opiskelijaliput ovat yleensä hyvin edullisia ja monet tapahtumat ilmaisia. 40 Musiikkitieteellisiä tapahtumia lukuvuonna 2015–2016 Minimalism Unbounded! The Fifth International Conference on Minimalist Music. Turun yliopiston ja Sibelius-Akatemian järjestämä minimalismimusiikin konferenssi. Torstai 24.9.2015, 10:00–17:00 ja perjantai 25.9.2015, 10:00–17:00 Hovi ja Salonki, Sirkkala sekä Tauno Nurmela-sali. Lauantai 26.9.2015, 10:00–17:00 ja sunnuntai 27.9.2015, 10:00– 13:00, Sibelius-Akatemian päärakennus Lisätietoja, ks. sivu 12. Approaches to the Analysis of Popular Music – Serge Lacassen vierailu Ti 6.10.2015, 10-12, ke 7.10.2015, 16-18, to 8.10.2015, 10-12, pe 9.10.2015, 10-12 Hovi, Sirkkala Kanadalaisen musiikintutkija Serge Lacassen erikoiskurssi esittelee neljä erilaista lähestymistapaa populaarimusiikkiin. Lisätietoja, ks. sivu 13. Musiikintutkimus, nyt! Musikvetenskap nu! Music Research Now! Pe 29.1.2016, 9.00–17.00 Janus, Sirkkala Musiikkia tutkivien turkulaisten yhteinen seminaari valottaa musiikintutkimuksen uusimpia trendejä ja käynnissä olevia tutkimisprojekteja. Lisätietoja, ks. sivu 20 Icelandic Music and Culture Theme Day pe 12.2.2016 10–18 Janus-sali, Sirkkala Monitieteellinen teemapäivä keskittyy Islannin ääni- ja musiikkikulttuuriin, puhujia Turusta ja Islannista. Lisätietoja, ks. sivu 18. Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 41 Lukujärjestys, syksy I periodi 2015 klo ma 10–12 12–14 14–16 ti ke Approaches to the Analysis of Popular Music, Serge Lacasse (minikurssi 6.–9.10.), Hovi 10–12 P1a Musiikkitiede tieteenalana Mantere, Hovi A5.f. Musiikkiteknologia I Hongisto, Janus P1.b. Opiskeluvalmiudet Mantere, Hovi (osin) 16–18 S4. Pro gradu -seminaari Richardson, Salonki to pe Minimalism Unbounded 24.9.2015, 10:00– 17:00, Hovi, Salonki Analysis of Pop. Mus. (6.–9.10.), Hovi 10–12 A5.j./S.3j. Mitä meistä tulee isona? Rantapää, Salonki A2./A5.h./S3.h. Musiikki ja väkivalta Mononen, Salonki A5.l/S3.l Laululyriikka Repo ym. 12-15 P3a Länsimainen klassinen musiikki Mantere, Hovi P3.b Länsimainen populaarimusiikki Heinonen, Hovi A6. HuK-seminaari Heinonen, Salonki [S2. PCS: Introduction to Popular Culture Studies,14–18] Anal. of Pop.. (6.–9.10.) Hovi Tutkijaseminaari Richardson, Salonki Analysis of Popular Music (6.–9.10.), Hovi 10–12 Minimalism Unbounded 25.9.2015, 10:00–17:00 Lukujärjestys, syksy II periodi 2015 klo ma 10–12 12–14 14–16 16–18 42 ti A4.a./b./S1.a./b. Musiikki diskurssina Heinonen, Hovi S2. PCS: Theories and Methods of Popular Culture Studies (vain ti.27.10) P1a Musiikkitiede tieteenalana jatkuu Mantere, Hovi ke to pe S4. Pro gradu -seminaari jatkuu Richardson, Salonki S2. PCS: Theories and Methods of Popular Culture Studies Richardson, Hovi (alk. ti.27.10) A6. HuKseminaari Heinonen, Hovi (4.12., 11.12. klo 10–14) A5.f./S3.f. Cultural Study of Music Production Auvinen, Hovi P3.a. Länsimainen klassinen musiikki Mantere, Hovi S2. PCS: Theories and Methods of Popular Culture Studies Seminar, Salonki A5.l/S3.l Laululyriikka Repo ym. 12-15 E323 P1.b. Opiskeluvalmiudet jatkuu Mantere, Salonki (osin) P3.b Länsimainen populaarimusiikki Heinonen, Hovi (osin) A6. HuK-seminaari jatkuu Heinonen, Salonki Tutkijaseminaari jatkuu Richardson, Salonki Lukujärjestys, kevät III periodi 2016 klo ma 10–12 ti A4.c./S1.c. Adornon kulttuuriteoria ja musiikki Mantere, Hovi 12–14 A2./A5.e./ S3.e./PCS S3 New Audiovisual Aesthetics Richardson, Janus 14–16 ke S4. Pro gradu -seminaari jatkuu Richardson, Salonki to pe A2./A5.b./d./ S3.b./d. Suomalainen taidemusiikki ja yhteiskunta Virtanen ym., Hovi Music Research, Now! PVM Pe 29.1.2016, 9.00–17.00 Janus Etnografiakurssi Käpylä, Salonki P2 Musiikin analyysi ja tulkinta I Mantere, Hovi A3. Suomalainen musiikki Heinonen, Hovi A6. HuK-seminaari jatkuu Heinonen, Salonki 16–18 Icelandic Music and Culture Theme Day 12.2.2016, 10–18 Janus A6. HuK-seminaari Heinonen, Hovi (19.2. klo 10–14) Tutkijaseminaari jatkuu Lukujärjestys, kevät IV periodi 2016 klo 10–12 ma ti A4.c./S1.c. Adornon kulttuuriteoria ja musiikki Mantere, Hovi ke to S4. Pro gradu -seminaari jatkuu Richardson, Salonki A2./A5.b./d./ S3.b./d. Suomalainen taidemusiikki ja yhteiskunta Virtanen ym., Hovi 12–14 Etnografiakurssi Käpylä, Salonki P2. Musiikin analyysi ja tulkinta I Mantere, Hovi 14–16 A3. Suomalainen musiikki Heinonen, Hovi A6. HuK-seminaari jatkuu Heinonen, Salonki 16–18 Musiikkitieteen opiskelijan opas 2015–2016 pe A6. HuKseminaari Heinonen, Hovi (15.4.–22.4. klo 10–14) Tutkijaseminaari jatkuu Richardson, Salonki 43 Musiikkitiede Sirkkala, Artium 1 krs., Kaivokatu 12 20014 Turun yliopisto [email protected] p. 02-333 5211 (toimisto) www.utu.fi/musiikkitiede T51: Historicum T52: Minerva T53: Artium T35: Teutori / HKT-aineiden kirjasto T32: Dentalia Tämän oppaan toimitti Laura Salmi & Juhani Mistola. Mikäli haluat kommentoida opasta, ehdottaa siihen muutoksia ensi vuotta ajatellen tai huomauttaa puutteista, ota yhteyttä sähköpostitse: [email protected]. Painos: 100 kpl Paino: Painosalama, Turku
© Copyright 2024