8
Oulu-lehti
VESA RANTA
Matkailuelämyksiä
sadan teon listalle
Sata tekoa Oulusta -listan 94. teko on retket.fi -luontomatkailusivusto, joka esittelee Oulun alueen luontomatkailupalveluja. Toukokuussa avatulla sivustolla on esillä
yli 30 palveluntuottajaa ja yli 70 erilaista matkailupalvelua. Sivustolle voi myös lähettää digitaalisen postikortin
ja jakaa omat terveiset retkeltä. Go Arcticin ilmainen oululainen elämys -kampanja saa
tunnustuksen numero 95. Kampanja on hieno osoitus
siitä, miten pienillä teoilla voi levittää hyvää mieltä ja ilmaiseksi. Go Arctic päätti viime syksynä jakaa oululaisen elämyksen kerran kuukaudessa yhden vuoden ajan.
Joka kuukausi Go Arctic tuottaa itse tai on mukana tuottamassa yhtä tapahtumaa Oulun alueella ilmaiseksi. Ilmaisia elämyksiä on tähän mennessä päästy kokemaan
muun muassa koskenlaskussa, Tietomaan tornin laskeutumisessa ja kummiuskierroksella.
Kuusi uutta Tervaneuvosta
Jaakonpäivillä
Oulujoki-seura ry viettää 55-vuotisjuhlaansa Jaakonpäivän juhlan yhteydessä Turkansaaressa ensi viikon lauantaina 25. heinäkuuta. Tilaisuus alkaa kello 17 juhlakahveilla. Varsinainen juhla esiintymislavalla starttaa tuntia
myöhemmin.
Uusiksi Tervaneuvoksiksi seura on valinnut kotiseutuneuvos Martti Asunmaan Haukiputaalta, kaupunginjohtaja Matti Pennasen Oulusta, Rössypottuseuran Helsingistä, Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton Oulusta, agronomi Marjatta Perälän Oulusta sekä agronomi
Erkki Suorsan Oulusta. Arvonimi myönnetään kotiseutuja ympäristötyöstä sekä toiminnasta elinkeinojen edistämiseen ja asumiseen paikkakunnalla.
Turkansaaren ulkomuseo juhlii 90-vuotispäiväänsä elokuussa. Juhlavuoden nuorten valokuvauskilpailun
palkinnot jaetaan Jaakonpäivän juhlassa.
Oulujoki-seuran jakaa Turkansaaren rahastosta apuraha-stipendit Turkansaaren kirkon salamasiepparin hankintaan, Oulun yliopiston historian laitoksen opiskelijoille tutkimusapurahaksi, Hintan Marttojen 80-vuotishistoriakirjan sekä Pikkaralan kylätoimikunnan 30-vuotishistoriikin painatuskuluihin.
Siltavahti
Jenni Räinä ja Vesa Ranta suuntaavat syrjäisten pirttien pöytiin kuulemaan tarinaa ja elämänviisauksia Reunalla-projektissaan.
Sukellus syrjäkylien
sielunmaisemaan
Ranta ja Räinä tekevät kirjan
ennen kuin on liian myöhäistä
Aleksanteri Pikkarainen
Oulu
Seinään kirjoitettu
Tulimme ystäväni Aukun kanssa Oulun kirkkomäellä,
Franzenin puistoon. Puisto on upea, komealla pronssipatsaalla koristettu. Auku aloitti taas kerran kansanvalistuksensa:
– Tässä ollaan Oulun entisellä torilla. Moni ei usko Oulun torin tässä oloon muinoin. Torikadun nimikin on todiste torina asiasta. Muhkeat julkiset rakennukset piirittävät yhä tätä vanhaa kauppapaikkaa. Puiston runoilijapiispan rintakuvakin pystytettiin vasta vuosia patsaan
valmistumisen jälkeen.
– Entä tuo Lyseo, mitä nuo lukuisat laatat sen seinässä tarkoittavat? Ovatko ne talossa asuneiden henkilöiden
muistolaattoja, kuten monen puretun talon tilalle rakennetun seinään on Oulussa naulattu.
– Niinkin voi sanoa, hyvällä syyllä. Nuo neljä laattaa on
kiinnitetty Lyseon seinään koulussa aikoinaan opiskelleiden, myöhempien Suomen presidenttien kunniaksi. Katsotaanpa! Niin kuin laattoihin on kirjoitettu, vaihtelevat
presidenttien kouluajat kovasti, Kyösti Kalliollakin vain
kaksi vuotta lukiota. Ståhlbergilla 7 vuotta ja Ahtisarella neljä vuotta.
– Noinko erilainen koulutausta on Suomen presidenteillä! Kalliokin lyseon koulukkaana vain pari vuotta.
– Kallion tapauksessa on syynä se, että hän jäi ruotsinkielestä luokalle parikin kertaa ja lukio jäi siihen, erotukseen…
– Niinhän se koulussa joillekuille käy. Eikö siinä ollut
muuta keinoa kuin erotus?
– Niin se koulussa käy monille. Kun ei ole rikasta sukua
eikä rahaa pankissa, on koulutie jätettävä. Hyvä presidentti Kalliosta kuitenkin tuli. Jos pahansuopa virkamies
toi ruotsinkielisen paperin, komensi Kyösti: Kääntäkää!
Tekeville sattuu.
Ahtisaaren kunniaksi kiinnitettyyn laattaan tuli yhden
kirjaimen virhe: ”prize” sanan tilalle lyötiin sana ”price”.
Palkinto-sanan sijalle tuli sana hinta. Virhe korjattiin ja
Ahtisaari sai palkintonsa...
Siltavahti
Nyt on viimeinen mahdollisuus tehdä kirja syrjäkylien
asukkaista, sillä seuraavan
kymmenen vuoden aikana
kylät oikeasti tyhjenevät, tuumaavat toimittaja Jenni Räinä ja valokuvaaja Vesa Ranta.
Kaksikko on juuri aloittelemassa laajaa kaksivuotista projektia, josta on tulossa katsaus elämään PohjoisPohjanmaan, Koillismaan ja
Kainuun kylissä ennen, nyt ja
tulevaisuudessa. Tulossa on
kirja ja laaja valokuvanäyttely.
Räinä ja Ranta löysivät toisensa sattumalta. Molemmilla oli jo pidempään ollut ajatuksena lähteä tutkimaan samaa teemaa. Hankkeen nimi
on Reunalla.
– Lehtityöni puolesta olen
pyörinyt kylillä jo 15 vuotta. Aina on tullut tunne, että
sieltä on liian kiire pois, Ranta sanoo.
Hän muistelee lukuisia kohtaamisia syrjäseutujen asukkaiden kanssa. Mieleen on
jäänyt esimerkiksi lokakuisessa Kainuun vaaramaisemassa rollaattoria aamutakissa työnnellyt mummo.
– En ollut nähnyt yhtään taloa kymmeneen kilometriin.
Siinäkin olisi pitänyt pysähtyä ja kysyä, että mistä oikein
olet tulossa ja minne menossa, Ranta nauraa.
Muhoksella suurten Koivikon peltojen laidalla kasvanut Ranta on aina ollut kiinnostunut syrjäkylien elämästä. Häntä kiehtovat niin peräkammarin pojat kuin kaappikellon naksutusta kuuntele-
Siellä viihtyvät
ihmiset, jotka
eivät kaipaa
kaupungin
vilinää.
vat, peltomaisemaa tuijottavat mökin mummot elämänviisauksineen.
– Siellä viihtyvät ihmiset,
jotka eivät kaipaa kaupungin vilinää. Kuitenkin ihmisten kirjo on sielläkin moninainen. Varmasti kuulemme
hyviä tarinoita. Suomi on kuitenkin maaseutumaa. Kaikilla
on suhde maaseutuun.
Myös Räinä on syntynyt syrjäkylällä, Kuivaniemen Hyryssä. Kylän tarina on tyypillinen. Kun Räinä oli ala-asteella, oli kyläkoulu kävelymatkan päässä.
Nyt kylän lapset kuljetetaan
kouluun 15 kilometriä suuntaansa. Palvelut ovat kaikonneet, väki vähennyt, maalit
rapistuneet, pihat pusikoituneet.
– Maaseutu ja syrjäkylät
tyhjenevät oikeasti, Ainahan
siitä on puhuttu, mutta näiden sukupolvien jälkeen sinne ei enää uusia ole tulossa
samoissa mittakaavoissa. Se
koskettaa jokaista suomalaista mökki- tai sukulaisreissuilla.
Enää syrjäkylien asukasluku ei vähene muuttoliikkeen
vuoksi, sillä se on jo tapahtunut. Nyt väki siirtyy kirkkomaalle. Pohjois- ja Itä-Suomi
ovat alueita, joilla maaseudun
autioituminen näkyy kaikkein
eniten.
Väen vähenemisen lisäksi
kaksikkoa kiehtoo käänteinen ilmiö, akanvirta. He haluavat tavoittaa myös niitä,
jotka muuttavat kaupungista kylille. Sellaisiakin ihmisiä
on, mutta vähemmän.
– Jossain vaiheessa puhuttiin, että etätyöntekijät, rikkaat eläkeläiset tai pakolaiset
muuttavat asuttamaan maaseutua. Mitään näistä ei ole
tapahtunut laajalti.
Räinä haluaa selvittää, keitä maaseudulle nyt muuttaa.
Kaksikon matkat syrjäkylille
alkavat syksyllä. Oulun seudulla kohteita ovat muun
muassa Ylikiiminki, Tyrnävä,
Muhos ja Haukiputaan syrjäisemmät kolkat. Esimerkki ennen vireästä mutta nykyisin
kuihtuvasta kylästä on vaikkapa Iin Oijärvi. Koillismaa ja
Kainuu kierretään erikseen.
Tavoitteena on löytää mukaan ainakin kaksikymmentä
mielenkiintoista persoonaa.
Nimilista on jo pidempikin,
mutta kaksikko ottaa vastaan
myös ehdotuksia kiinnostavista tyypeistä.
– Olen saanut hirveästi vinkkejä. Tähän on suhtauduttu tosi intohimoisesti.
Tavallisten ihmisten tarinat
kiinnostavat, Ranta sanoo.
FAKTA
Ranta & Räinä
Vesa Ranta on 42-vuotias valokuvaaja ja muusikko
Valmistunut Turun taideakatemiasta
Kesäkuvaajana Hesarissa 2001
Sen jälkeen paluu Ouluun
Nykyisin freelance-kuvaaja
Jenni Räinä on 34-vuotias toimittaja
Työskenteli aiemmin Pohjolan Sanomissa
Tuotti Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan sunnuntaisivuja
Opiskeli Jyväskylän yliopistossa puheviestintää
freelance-toimittaja vuodesta 2012
Tunnetko syrjäseudulla asuvan mielenkiintoisen tyypin? [email protected]