1. No category

KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Kaavoittajan vastineet Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston
osayleiskaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin.
Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 18.12.2014-19.1.2015 välisen ajan Kyyjärven kunnan teknisessä toimistossa
sekä kunnan Internet-sivuilla osoitteessa www.kyyjarvi.fi.
Kaava-asiakirjat selvityksineen löytyvät osoitteesta:
http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/kyyjarvi/peuralinna.
Vastineet Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen palautteeseen:
11 kpl viranomaislausuntoja:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
METSÄKESKUS
PERHON KUNTA
TRAFI
POHJOISEN KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖTOIMI
SOININ KUNTA
KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO
KESKI-SUOMEN MUSEO
FINNGRID
KARSTULAN KUNTA
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS
4 kpl muistutuksia
1. SUOMENSELÄN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS RY (SSLTY)
2. HEINO RIITTA JA TIMO
3. MÄKINEN OSMO
4. JOKELA ERKKI JA SEIJA
Lausunnot
1. METSÄKESKUS
Lausunto Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen
Tuulivoimalat vaikuttavat moneen muuhun asiaan enemmän kuin metsätalouteen. Metsätalouden osalta kyseessä on enemmän tuulivoimayhtiön ja maanomistajien välisen sopimuksen vaikutuksista niin metsä- kuin maaomaisuuden käyttöön tuulivoimapuiston, yhteyslinjojen ja tiestön
osalta, Tuulivoimapuistojen edellyttämät hyvät liikenneyhteydet jopa helpottavat alueen metsätalous — ja virkistyskäyttöä.
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Metsäkeskus pitää tärkeänä, että Keski-Suomessa on mahdollisimman hyvät puitteet kannattavan metsätalouden ja kilpailukyisen metsäteollisuuden harjoittamiselle myös tulevaisuudessa.
Erilaisissa strategioissa, suunnitelmissa, ohjelmissa, myös maankäytön suunnittelussa, pitäisi siis
nykyistä paremmin huomioida asiakirjojen vaikutukset metsäalan tuleviin mahdollisuuksiin.
Yleiskaavojen osalta periaate tarkoittaa mm. seuraavia asioita:
Metsätaloudelle ei aseteta liikaa rajoitteita (maisematyölupa, toimenpidekieltoalueet, omavaltaiset merkinnät). Metsätalousalueille pitäisi tukeutua lähinnä metsälakiin ja erityistapauksissa Hyvän metsänhoidon suosituksiin.
Kaavamerkinnät ja —määräykset ovat selkeitä, yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia
Kaavat ovat metsätoimijoiden käytössä digitaalisessa muodossa
Metsänomistajille ja metsätoimijoilla on jo kaavoituksen valmisteluvaiheessa aidot vuorovaikutusmahdollisuudet kaavoitusprosessissa
Yksityiskohdat Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen
Metsätalous pitää huomioida alueen tiestön kunnostus- ja rakennustöissä. Tierunkoon on tehtävä riittävä määrä metsäliittymiä, jotta tiestön vaikutusalueen metsiin päästään. Sähköverkon
maakaapeloinneissa on myös huomioitava metsätalouden kuljetusten raskaus.
Kaavassa on luo-merkintöjä. Kaavamääräyksen mukaan kohteilla on metsälain erityisen tärkeä
elinympäristö. Karttatarkastelun mukaan kohteet ovat liian laajoja ollakseen metsälain erityisen
tärkeitä elinympäristöjä. Kaavamääräys pitäisi siis muuttaa.
Taustaselvityksistä puutuu maininta maisemaselvityksestä. Syy lienee siinä, että selvitys on alueella tarpeeton.
Vastine:

Luo-alueet on tarkistettu kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta. Luo-alueiden
rajauksiin ja merkintöihin otti kantaa mm. Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärvi ry, metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry. Luo-alueiden rajauksista ja merkinnöistä todettiin
mm. seuraavaa:
”Metsälain 10 §:n monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia
tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Näihin
luetaan mm. vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot sekä soiden kangasmetsäsaarekkeet, joita selvitysalueelta on sekä luontoselvityksessä (Ahlman Group 2014) että ympäristöselvityksessä (Numerola Oy 2013) rajattu. Metsälain 10§ 2 momentissa tarkoitetut erityisen tärkeät elinympäristöt ovat
pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Pienialaisuutta ei ole metsälaissa määritelty. Laissa todetaan, että metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan yleiset edellytykset
metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilymiselle.
Luontoselvityksessä (Ahlman Group 2014) että ja ympäristöselvityksessä (Numerola Oy 2013) metsälain mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä on esitetty luonnontilainen lyhytkorsineva Hiidenkallion lounaispuolella. Kohde on kooltaan noin 7 ha. Karpatinneva alueen länsiosassa on reunoiltaan rahkarämettä ja keskiosistaan rahkanevaa. Suon keskellä on kangasmetsäsaareke. Myös
tämä vähäpuustoinen suo on rajattu metsälain mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä sekä
luontoselvityksessä että ympäristöselvityksessä. Alue, kangasmetsäsaareke mukaan lukien, on
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
kooltaan noin 16 ha. Selvitysalueen pohjoisosassa on luontoselvityksessä rajattu metsälain mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä Kalliojärveä ympäröivä lyhytkorsineva. Kalliojärvi sisältyy
alueen rajaukseen.
Metsätaloudellisesti luonto- ja ympäristöselvityksissä metsälain mukaisina rajatut suokohteet ovat
vähäpuustoisina soina vähämerkityksellisiä, joten ne voidaan tulkita metsälakikohteiksi. Metsälaissa mainitaan enintään 0,5 ha suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. Kalliojärvi on kooltaan noin 2,9 ha, joten laissa mainitut ominaispiirteet eivät sen osalta täyty. -> Kalliojärven luomerkinnästä poistetaan viittaus metsälakiin. (Kalliojärvi rajattiin pois luo-alueesta kaavaehdo-
tusvaiheessa)
Metsälain mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä on luontoselvityksessä rajattu isovarpuräme Hyötykankaalla. Kooltaan alue on noin 0,2 ha. Meriluodon ja Soinisen (1998) tunnistamisen
ja rajaamisen ominaispiirteiden mukaan ”metsälain tarkoittama vähäpuustoinen suo erottuu selvästi muusta metsäympäristöstä ja on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen” ja isovarpurämeellä ”harva mäntypuusto voi saavuttaa pienen tukkipuun mitat”. Näiden tunnistamisen ja rajaamisen ominaispiirteiden mukaan kohde täyttää metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän.
Luontoselvityksessä (Ahlman Group 2014) on suositeltu jätettävän koskemattomiksi kangasräme ja
puro monimuotoisuutta lisäävinä kohteina. -> Kangasrämeen luo-kaavamerkinnästä poistetaan
viittaus metsälakiin ja purolle ei esitetä luo-merkintää, sillä Kärjenpuro ei ole luonnontilainen, sillä
siihen laskee metsäojia ja sen yli kulkee ajoura. Lisäksi uomaa on perattu vuosien saatossa, kuten
lausunnossa todetaan”.

Kuten lausunnossakin todetaan tuulivoimapuistojen edellyttämät hyvät liikenneyhteydet
jopa helpottavat alueen metsätalous- ja virkistyskäyttöä. Huoltotiet mitoitetaan raskaan
kuljetuskaluston tarpeisiin. Yleiskaavassa ei oteta kantaa huoltoteiden yksityiskohtaisiin
rakenteellisiin ratkaisuihin.

Maisemaselvityksissä on noudatettu Ympäristöhallinnon ohjeita 2012: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Maisemavaikutuksia on arvioitu maisema-analyysin ja kuvasovitteiden avulla. Maisemaselvitystä on tarkennettu kaavaehdotusvaiheen jälkeen. Kuvasovitteet on päivitetty ja niiden määrää lisätty.
2. PERHON KUNTA
LAUSUNTO PEURALINNAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA
Khall § 17 Valmistelija toimistosihteeri Armi Kirvesmäki, puh. 0400 798 010.
Tuulivoimapuiston suunniteltu alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa lähellä Alajärven ja
Perhon kuntarajoja. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 750 ha ja se sijaitsee suurelta osin
tasaisella kuivatusojitetulla talousmetsä- ja suoalueella.
Alueelle laadittavan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tavoitteena on luoda edellytykset tuulipuiston toteuttamiselle siten, että kaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen
perusteena.
Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus on nähtävillä 18.12.2014-19,1.2015 Kyyjärven kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan intemet-sivuilla osoitteessa www.kyyjarvi.fi.
Kyyjärven kunta pyytää toimittamaan mahdolliset lausunnot 19.1.2014 mennessä. Lisätietoja asiasta/päätöksestä antaa tekninen johtaja Pasi Rannila, puh. 0400 361 990
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Ehdotus: Perhon kunnanhallitus suhtautuu myönteisesti Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen ja toteaa, että Peuralinnan tuulivoimapuiston rakentaminen ei saa haitata
Perhossa vireillä olevien hankkeiden toteuttamista, koskien lähinnä sähkön siirtokapasiteetin tarvetta Alajoen ja Limakon tuulipuiston osalta.
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
Vastine:

Osayleiskaavassa ei oteta kantaa sähkön siirtokapasiteettiin. Nämä asiat jätetään hanketoimijoiden ja sähkön siirrosta vastaavan yhtiön ratkaistavaksi.

Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan.
3. TRAFI
Liikenteen turvallisuusviraston lausunto Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta.
Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja -turvallisuuteen tulee selvittää. Muistutamme että ilmailulaki on uusittu ja uusi
Ilmailulaki on 864/2014 ja sen lentoesteitä koskeva pykälä on 158. Ilmailulaki edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten
muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Lentoesteet merkitään Trafin antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
Vastine:

Hankevastaava (YIT Rakennus Oy) hankkii Ilmailulain (864/2014) 158 §:n edellyttämät
lentoesteluvat voimaloille sekä niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä
mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen.
Lentoesteluvat voimaloille tullaan hakemaan rakennuslupavaiheessa.

Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan.
4. POHJOISEN KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖTOIMI
Kyyjärven kunta pyytää lausuntoa tuulivoimapuistoa koskevasta osayleiskaavasta. Kaavoitettava
alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta.
Kaavoitettavan alueen koko on noin 750 hehtaaria. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle
sijoittuu enintään 9 tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on 140 metriä ja roottoreiden halkaisija
120 metriä. Tuulivoimapuistoa alueelle suunnittelee VIT Rakennus Oy.
Kaavaselostus
Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan
enintään 27 MW.
Tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat Väärämäen asuin- ja loma-rakennukset noin
1—1,5 km:n etäisyydellä idässä lähimmästä voimalasta sekä Järvelän, Keskikylän, Peuralinnan ja
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Onnelan asutus noin 1,5—3,5 km:n etäisyydellä kaakossa voimaloista.
Ympäristötarkastajan lisäys: Lähin asunrakennus n. 1,1 km päässä voimalasta 5 ja 1,2 km päässä
voimalasta 1.
Melu ja varjostus hanke-esittelyn mukaan
Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden kokonaismelun mallinnus on suoritettu ISO
9613-2 -laskentastandardin mukaisesti (Numerola Oy:n implementoima malli). Mallinnuksessa
tuuliturbiinina on käytetty 3,3 MW:n Vestas V126 -turbiinia napakorkeudella 137 m (roottorin
halkaisija 126 rn) ,jonka lähtömelutaso on 106 dB(A) tuulen nopeuksilla 15-20 m/s napakorkeudella.
Meluselvityksen mukaan tässä yhteydessä käytettävän turbiinityypin Vestas V126 osalta tiedossa
oli vain valmistajan ilmoittamat arvot (expected values), jotka eivät ole takuuarvoja, joten melun
lähtötietojen osalta mallinnus ei vastaa ympäristöministeriön oheistusta.
Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 dB(A) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa asetetut ohjearvot eivät ylity.
Matalataajuisen melun laskenta on suoritettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti. Kun otetaan huomioon rakennuksien ääneneristävyys, melutasot jäävät selkeästi ohjearvojen alapuolelle koko taajuusvälillä.
Peuralinnan mallinnettu välkevaikutus vastaa todellista (real case) odotettavissa olevaa välketuntimäärää. Välkevarjostuksen Ruotsissa käytettävä ohje-arvo 8 h/a ylittyy yhden asuinrakennuksen
kohdalla, mutta Tanskassa käytettävä raja-arvo 10 h/a alittuu.
Tuulivoimamelusta
Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syntyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta, Melulle on tyypillistä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio) sekä matalien taajuuksien esiintyminen. Näiden piirteiden takia tuulivoimaloiden melu koetaan usein kiusallisempana kuin liikennemelu vastaavalla äänenpainetasolla. Lisäksi
on huomioitava että rakennusten ääneneristävyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi
kuin keskikorkeilla tai korkeilla taajuuksilla. Tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisää se, että
päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä esiintyy
myös sääolosuhteita, jotka edesauttavat melun kulkeutumista.
Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun eteneminen on voimakkaasti riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Melun etenemiseen vaikuttaa tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili korkeussuunnassa ja
ilmakehän terminen stabiilisuus. Tuuliolosuhteet ja lämpötilaprofiili voivat aiheuttaa toisaalta
melun varjoalueita ja toisaalta vähentää melun etenemisvaimennusta eli melu kuuluu kauemmas.
Asumisterveysohje melusta
Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää
unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennen aikaista heräämistä, Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta.
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeg-taso ylittää 25 - 35 dB(A) tai, kun
yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 - 65 dB(A) Alaraja patee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on
tottunut olemaan reagoimatta. Pieni- eli matalataajuiselle melulle on annettu lisäksi tarkemmat
yöajan ohjearvot terssikaistoittain.
Tärkeimpänä ympäristölle asetettavia vaatimuksia on häiriöttömän levon turvaaminen etenkin
yöaikaan. Mielestäni johtopäätöksenä voidaan todeta, että pitkään kestävä unta häiritsevä melu
aiheuttaa terveyshaittaa.
STM on valmistelemassa asumisterveysohjeen pohjalta uutta asumisterveysasetusta. joka on
tällä hetkellä luonnosvaiheessa.
Tuulivoimamelun mallintaminen
Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 tuulivoimamelun mallinnuksesta mukaan melumallinnuksissa on kolme porrasta, Esisuunnitteluvaiheessa melumallinnus on toteuttajan valittavissa. Tarkoituksenmukaisuussyistä Jo esisuunnitteluvaiheessa saattaa olla tarpeen noudattaa soveltuvin
osin ohjeistusta, jotta melumallinnuksen tulokset olisivat yhdenmukaiset koko prosessin ajan.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tuulivoimaloiden/tuulivoimalan koolle on ohjeen mukaisessa melumallinnuksessa ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaihtoehtoiset tiedot, kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, korkeus, roottorin halkaisija, melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuulivoimaloiden
melutason arviointiin mallintamalla. Arvioinnissa voidaan tarkastella useita tuulivoimalatyyppi-,
lukumäärä- ja sijoitusvaihtoehtoja ja mallintaa eri vaihtoehtojen tuottamia melualueita. Melumallinnustarkastelu perustuu tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Suunniteltujen
tuulivoimaloiden melupäästölle käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan
käyttää standardiin ISO 9613-2 perustuvia vakioituja etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja.
Rakennuslupaharkinnassa (myös suunnittelutarveratkaisun yhteydessä) melumallinnuksessa tarkastellaan vain toteutukseen valittua vaihtoehtoa. Uutta melumallinnusta ei tarvita, mikäli valittu
ratkaisu on joku jo edellisessä vaiheessa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaihtoehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon
Ympäristölupamenettelyssä tuulivoimalan tai tuulivoimala-alueen tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset selvitetään käyttämällä tarkennettua melumallinnusta. Melumallinnusta tarkennetaan
sekä tuulivoimalatyyppien melupäästön, että äänen etenemiseen liittyvien parametrien osalta.
Tuulivoimaloiden melupäästön mallinnuksessa käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa,
Äänen etenemiseen liittyvät parametrit valitaan sijoituspaikalla vallitsevien todellisten olosuhteiden mukaiseksi, muilta kuin ilmakehän absorption aiheuttaman vaimennuksen osalta. Melumallinnuksessa käytetään Nord2000-mallinnusmenetelmää. Ympäristölupamenettelyn yhteydessä
selvitetään miten melualueelle mahdollisesti jäävien asuinrakennusten, loma-asumiseen käytettävien rakennusten tai muiden erityistä suojaa edellyttävien alueiden melutasot alittavat melun
suunnittelu- tai tunnusarvon.
Välkkeestä
Auringon paistaessa tuulivoiman takaa aiheuttaa roottorin lapojen pyöriminen valon ja varjon
vilkkumista. Riippuen voimalan koosta sijainnista ja auringon kulmasta ulottuu tämä välkevaiku-
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
tus jopa 1,3 km etäisyydelle. Välke näkyy kuitenkin vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellonaikoina. Suomessa ei ole raja-arvoa välkkeelle, mutta esimerkiksi Tanskassa sallittu välke on
enemmillään 10h vuodessa ja Ruotsissa 8h. Ongelmallisimpina aikoina voidaan pyrkiä tuulivoimaloiden pysyttämiseen välkkeen ehkäisemiseksi. Ehkäisemällä meluhaitat riittävän suojaetäisyyden
avulla ehkäistään samalla suurin osa välkkeen aiheuttamista haitoista. Tuulivoimaloihin on saatavilla automatiikkaa joka pysäyttää voimalan kun on odotettavissa häiritsevää välkettä yhdessä tai
useammassa häiriintyvässä kohteessa.
Tuulivoimaloiden suojaetäisyydestä asutukseen
STM:n lausunnon 17.9.2013 mukaan eri maissa suojaetäisyydet asutukseen ovat 300-500m I.2MW:n tuulivoimalaitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtökohdaksi on otettu 3MW:n laitokset ja
jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4-6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon
voimakkaampaan matalataajuista ääntä kuin 2-3MW:n voimalat. STM:n mukaan esim. Skotlannissa tuulivoimalan ja asutuksen välinen etäisyyden suunnitteluohjeena on 2 km, Irlannissa 10 x
roottorin halkaisija ja Italiassa Campanian alueella suunnitteluohjeena on lO x napakorkeus.
Peuralinnan tuulivoimapuistoon suunniteltujen voimaloiden suojaetäisyys asutukseen vaihtelisi
em. suunnitteluohjeiden mukaan 1,3 -2km välillä,
STM:n Lausunnon mukaan Englannissa on jouduttu sulkemaan tuulivoimapuisto melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2km.
STM on suosittanut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään
asutukseen olisi 2km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä.
Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tiedetä tuulivoimaloiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden
tyyppejä, eikä niiden kokoja. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2km etäisyydelle, mutta
tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa
voimaloita.
Rannikkoseudulla Suomessa on käsittelyssä tuulivoimalaa koskeva meluvalitus, lähin asunto 1,4
km päässä. Tuulivoimalan napakorkeus on 142m ‚eli samaa kokoluokkaa kuin Peuralinnaan suunnitellut voimalat. Tehdyn melumittauksen mukaan matalataajuinen melu on ongelma. Asiaa käsittelevän viranhaltijan mukaan tuulen suunta vaikuttaa merkittävästi melun leviämiseen.
Lisäksi hänen kokemuksen mukaan eri valmistajien ja jopa saman valmistajan eri mallia olevat
voimalat tuottava erityyppistä melua.
Myös toisaalla rannikolla on tuulivoimaloiden meluvalituksesta johtuvat melumittaukset käynnissä.
Voimalat ovat samaa kokoluokkaa (3MW). Alustavissa melumittauksissa todettu tonaalisuusongelma, jota pyritty korjaamaan voimaloiden säädöillä. Lisämittauksilla todennetaan sisätilojen
äänitasoja häiritsevyys. Lähin asunto 12 km päässä.
On havaittu, että tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voimaloiden aiheuttaman todellisen melun välillä on suuri ristiriita. Melu on todellisuudessa nykyisen kokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voimakkaampaa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olettaa. Osa syy tähän on, että voimaloiden valmistajien antamat melun lähtötasoarvot ovat väärin,
tai valmistajat eivät luovuta esim. liikesalaisuuteen vedoten riittävästi tietoa voimalan melusta.
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Lausunto
Suunnitellut tuulivoimalat ovat kokoonsa nähden hyvin lähellä asutusta. Kun huomioidaan edellä
mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät erityispiirteet, melumallien epävarmuustekijät, melumallinnuksen lähtötietojen puutteellisuus sekä kokemusperäinen tieto meluhaitoista
riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jopa terveyshaittaa aiheuttavaa melua tai
välkevaikutusta on olemassa.
Muutos kaavamääräykseen:
Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa,
toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä
melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason
suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- jo terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja.
Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta.
Suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla n.2km, näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä.
Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan alle 2km päähän asutuksesta, tulee kaavamääräyksiin tehdä
seuraava lisäys;
“Ennen rakennusluvan myöntämistä tuulivoimaloilla tulee olla ympäristönsuojelulain mukainen
ympäristölupa. ”
Perusteluna on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuu naapuruussuhdelaissa (NaapL 17 )
tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Ympäristöluvassa määriteltävien ehtojen avulla toimintaa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse syntymään ja
haittoja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ympäristölupa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asukkaille.
Jatkosuunnittelussa ja lupaprosessissa huomioitavia asioita:
1. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin.
a. Mallinnuksen lähtötietoina tulee käyttää Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaan ympäristöministeriön mittausohjeen (ympäristöhallinnon ohjeita 3/2014) mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400—14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja (declared value” tai “warranted level” .
b. Mallinnus tulee tehdä ympäristölupaa varten Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti
(kpl 4.2.)
2. Mahdollisten valitusten johdosta haittojen selvittämiseksi tehtävät melu ja muut tarpeelliset
mittaukset tai selvitykset tulee teettää voimalaitoksen omistajan kustannuksella. Velvoite tulee
kirjata lupaehtoihin.
3. Mikäli voimalat rakennetaan, tulee niihin tarvittaessa asentaa myös automatiikka joka pysäyttää ne kun on riski häiritsevän välkkeen syntymiselle.
Vastine:

Peuralinna
Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä
viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla
voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Ympäristöluvan tarvetta ei siis
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
voida arvioida kaavaprosessissa eikä kaavakartalla voida esittää määräystä, jonka toimi, valvonta- ja harkintavalta on eri viranomaistaholla ja eri lainsäädäntöön perustuva.

Meluvaikutuksia voidaan arvioida ja seurata ympäristölupamenettelyllä. Ympäristölupa
ratkaistaan tuulivoimaloiden osalta yleisenä ympäristöluvan tarpeena kunnan ympäristölupaviranomaisen harkinnan mukaan. Ympäristölupahakemuksessa hakija esittää melutasot ja riittävät selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista. Ympäristöluvan lupamääräyksissä sitten päätetään melutasot ja seurantavelvoitteet. Tuulivoimaloita ei ole otettu
ympäristön suojeluasetuksessa niiden toimintojen ja laitosten joukkoon, joilla aina tarvittaisiin ympäristölupa. Lähtökohtaisesti voimalat pyritään sijoittamaan siten, että Ympäristölupaa ei tarvittaisi. Mikäli voimaloiden aiheuttama melu ylittää asetetut ohjearvot,
tutkitaan voimaloiden siirtomahdollisuus tai rajoitetaan voimaloiden käyttöä(Ympäristölupa) siten, ettei asetetut meluarvot ylity. Kaavassa ei määrätä ympäristöluvan tarpeesta.

Tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35
dB(A) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.

Melumallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset
määräykset/ ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti.

Kaavamääräyksissä todetaan mm. : ”Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon
valtiovaltioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositusohjearvot. Ennen rakennusluvan myöntämistä on jokaisen voimalan osalta varmistettava, ettei asetetut melurajat ylity”. Voimalat sijoitetaan siten, ettei valtioneuvoston
päätöksen ohjearvot ja tuulivoimamelun suunnitteluohjearvot ylity ympäristön asuin- ja
lomarakennuksilla

Yleiskaavamääräyksiä täydennetään myös seuraavasti: ”Rakennuslupa voidaan myöntää
suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava
tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja.”

Ympäristöministeriön mukaan lakiin ei olla kirjaamassa metrimääräisiä etäisyysvaatimuksia tuulivoimalalta asutukseen, vaan etäisyydet määritellään tehtyjen/tehtävien selvitysten pohjalta.
5. SOININ KUNTA
Khall 27.10.2014
Kyyjärven kunta laatii tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa, n. 10 km:n päässä keskustasta. Alueen koko 750 ha Alueelle sijoittuu enintään
9 tuuli voimalaa, joiden napakorkeus on 140 m ja roottoreiden halkaisija 120 m. Osayleiskaava
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
laaditaan MKRL 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Mahdolliset lausunnot tulee toimittaa 27.10.2014 mennessä. Kaava-aineisto löytyy Internetsivulta www.kyyjarvi.fi
Kunnanjohtaja
Merkitään tiedoksi että kunnanhallituksen kokousaikataulusta ja kireästä lausuntoaikataulusta
johtuen asiaa on valmisteltu virkamiestyönä.
Annetussa lausunnossaan Soinin kunta toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kyyjärven kunnan
tuulivoimaosayleiskaavaan.
Päätös: Hyväksyttiin. Khall 15.1.2015
Kyyjärven kunnanhallitus on nyt asettanut ko. kaavaehdotuksen nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten ja mahdolliset lausunnot tulee toimittaa 19.1.2015 mennessä.
Kunnanjohtaja
Soinin kunta toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kyyjärven kunnan tuulivoimaosayleiskaavaan
edellyttäen että kaavalla ei ole yhteisvaikutuksia Soinin tuulivoimayleiskaavoihin.
Päätös: Hyväksyttiin.
Todettiin, että myös kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo on todennut, että osayleiskaavaluonnoksesta ei ole erityistä lausuttavaa.
Vastine:

Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan.
6. KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS
ASIA
Kyyjärven kunta on laatimassa Peuranhinnan tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu enintään 9 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on enemmillään
27 MW. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana.
PELASTUSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Keski-Suomen pelastuslaitos on antanut osayleiskaavan luonnosvaiheessa 24102014 lausunnon,
johon Kyyjärven kunta on antanut vastineet 24.11.2014. Vastineessa ilmoitetaan, että palontorjuntaan liittyvät asiat otetaan huomioon toiminnanharjoittajan puolesta.
Liitteenä 24.10 2014 annettu lausunto
Keski-Suomen pelastuslaitoksen lausunto perustuu pelastusjohtajien 122.2014 kirjeeseen tuulivoimaloiden kaavalausunnoissa huomioitavista asioista (kirje liitteenä) Pelastuslaitos lausuu asiassa vain turvallisuusnäkökulmasta.
Keski-Suomen pelastuslaitos toteaa, että rakennettavilla yli 1 MW tuulivoimaloilla tulee noudattaa 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastointiin,
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä.
Asiakirjoissa on todettu, että alueella ei sijaitse vakituisia asutusta. Tuulivoima-aluetta lähimmät
asutuskeskittymät ovat Vääränmäen asuin- ja lomarakennukset noin 1-1,5 km:n etäisyydellä
idässä lähimmästä voimalasta sekä Järvelän, Keskikylän, Peuranlinnan ja Onnelan asutus noin 1.53.5 km:n etäisyydellä kaakossa voimaloista.
Pelastuslaki (37912011) edellyttää huolellisuusvelvollisuutta rakennuksen omistajatta ja haltijalta
sekä toiminnanharjoittajalta. Pelastuslaki edellyttää edellä mainituilta tahoilta myös omatoimista
varautumista sekä pelastussuunnitelman laatimista.
Pelastuslaitosten työryhmän selvityksen yhteydessä havaittiin, että tulipalon aiheuttamia onnettomuuksia on tapahtunut useita eri puolilla maailmaa. Onnettomuuksien yhteydessä on havaittu,
että konehuonepalojen yhteydessä putoavat tuulivoiman osat aiheuttavat muiden muassa maastopalojen vaaran kuivana aikana. Hankealueella oleva luonto on osan aikaa kalenterivuodesta
kohteena erityisen herkkä syttymään myös kipinöistä.
Koska pelastusloimella ei ote mahdollisuutta sammuttaa tuulivoimaloiden konehuonepaloa, tulee toiminnanharjoittajan varautua siihen omatoimisesti Käytännössä tämä edellyttää automaattista paloilmoitusta ja kohteeseen soveltuvaa automaattista sammutuslaitteistoa. Tuulivoimaloiden paloturvallisuuden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suositellaan käytettävän Suomen
Pelastusalan Keskusjärjestön opasta SPEK opastaa 28: Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (2013)
sekä Flnanssialan Keskusliiton ohjetta Tuulivoimaloiden vahingontorjunta (28.5.2013).
Vastine:

Lausunnossa tuodaan esille, että yli 1 MW tuulivoimaloille tulee varata yli 600 metrin
turvaetäisyys asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin. Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat kaikki yli vaaditun 600 metrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta; Vääränmäen asuin-ja lomarakennukset noin 1,2-1,5 km:n etäisyydellä idässä lähimmästä
voimalasta sekä Järvelän, Keskikylän, Peuranlinnan ja Onnelan asutus noin 1,5-3,5
km:n etäisyydellä kaakossa voimaloista.

Palontorjunta-asiat tullaan huomioimaan toiminnanharjoittajan puolesta.
7. ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO
Peuralinnan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksesta 24.10.2014 antamaansa lausuntoon ja kaavoittajan siitä antamaan vastineeseen viitaten Etelä-Pohjanmaa liitto toteaa, ettei
sillä ole osayleiskaavaehdotuksesta muuta lausuttavaa.
Vastine:

Peuralinna
Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan.
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
8. KESKI-SUOMEN MUSEO
Keski-Suomen museolle on tullut lausuntopyyntö koskien osayleiskaavaa, jolla mahdollistetaan
yhdeksän 3 MW tuulivoimalan kokoinen tuulipuisto Kyyjärven Peuralinnan alueelle.
Osayleiskaavan alueelle on tehty kesällä 2014 arkeologinen inventointi, jonka tuloksena kaavaalueelta löytyi yksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltava tervahauta. Tervahauta on merkitty kaavakartalle ja kaavamääräykseen asianmukaisella sm -merkinnällä.
Kohde sijaitsee tuleville tuulivoimalapaikoillekin johtavan, jo olemassa olevan tien välittömässä
läheisyydessä. Tietä tullaan käyttämään tuulivoimaloiden rakennusvaiheessa. Mahdolliset tiehen
kohdistuvat muutokset tulee tehdä niin, että kiinteä muinaisjäännös ei vahingoitu millään muotoa.
Keski-Suomen museolla ei ole muuta huomautettavaa osayleiskaavan ehdotukseen arkeologisen
kulttuuriperinnön osalta.
Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksen alueella ei ole rakennettua ympäristöä.
Alue on pääosin turvetuotantoaluetta tai ojitettua suoaluetta. Lähiseudulle sijoittuu Peuralinnan
kylä, jossa on säilynyt joitakin paikallisesti arvokkaita talous- tai asuinrakennuksia Kyyjärven rakennusperintöä kuvastavissa maatilapihapiireissä. Keski-Suomen museolta ei ole pyydetty kaavaluonnoksesta lausuntoa. Kaava-asiakirjoissa ei ole esitetty tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia Peuralinnan kylän alueelle.
Keski-Suomen museon mielestä tällainen maiseman tarkastelu olisi kuitenkin hyvä tehdä kylämaiseman paikallisten kulttuurihistoriallisten merkitysten turvaamiseksi. Asutuksen vähäisyys ei ole
riittävä peruste jättää maisemavaikutukset selvittämättä. Muilta osin Keski-Suomen museolla ei
ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen rakennetun kulttuuriympäristön osalta.
Vastine:
Peuralinna

Ks. Lausunnon 11 vastine, kohta Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja
rakennettuun ympäristöön .

Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia Peuralinnan kylän alueelle on arvioitu
maisemaselvityksen, maisema-analyysin ja kuvasovitteiden avulla. Kuvasovitteita on
tehty asutuksen läheisyydestä alueilta, joissa on säilynyt paikallisesti arvokkaita talous- tai asuinrakennuksia mm. Peuralinnan kyläalueelta sekä alueilta, minne voimalat tulevat näkymään ja näin muuttamaan alueen maisemaa. Muutoksen merkittävyys on arvioitavissa kuvasovitteista. Näkyvyyden osalta tuulivoimaloiden merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Järvelän-Keskikylän-Peuralinnan asutukselle sekä vähemmässä määrin Väärämäen asutukselle. Näkyvyyttä rajoittaa alueen
puustoisuus, ja lähiympäristön laajemmat näkyvyysalueet ovatkin pääasiassa avonaisia turvetuotanto- ja suoalueita.

Keski-Suomen museolta on pyydetty lausunto kaavaluonnosvaiheessa. Lausuntopyyntö on lähetetty 23.9.2014 sähköpostitse osoitteeseen:
'[email protected]'
KYYJÄRVEN KUNTA
9.
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
FINGRID
Fingridillä ei ole lausuttavaa kaavaluonnoksesta. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja
rakennuslain (132/1 999) 22 § tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajilta.
Vastine:

Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan.
10. KARSTULAN KUNTA
Khall § 12, 19.01.2015
Kyyjärven kunta pyytää oheisilla lausuntopyynnöllä mm. Karstulan kunnan lausuntoa Kyyjärven
Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan
19.1.2015 mennessä.
Kyyjärven kunta on laatimassa tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Kaavoitettava alue
sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Kaavoitettavan alueen koko on noin 750 hehtaaria. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle sijoittuu
enintään 9 tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on 140 metriä ja roottoreiden halkaisija 120 metriä. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana.
Tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos pidettiin nähtävänä 25.9.—27.10.2014. Kunnanhallitus
totesi kokouksessaan 29.9.2014 / § 157, ettei sillä ole osayleiskaavaluonnoksesta erityistä lausuttavaa.
Tuulivoimapuiston osayleiskaava on asetettu nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten MRL
65 § ja MRA 19 § mukaisesti. Osayleiskaavaehdotukseen voi tutustua mm. internet osoitteessa
http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/kyyjarvi/peuralinna.
Päätösehdotus:
Kunnanhallituksella ei ole osayleiskaavaehdotuksesta erityistä lausuttavaa.
Päätös:
Hyväksyttiin päätösehdotus yksimielisesti.
Vastine:

Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan.
11. KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tutustunut kyseiseen osayleiskaavaehdotukseen ja toteaa siitä sen käyttöön toimi tettujen asiakirjojen perusteella lausuntonaan mm.
seuraavaa:
Yleistä
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Kyyjärven kunnan luoteisosan alueelle ollaan laatimassa oikeusvaikutteista Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa. Kyseinen osa yleiskaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana yleiskaavana, jota voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien
myöntämisen perusteina kaavassa osoitettavaksi tulevilla tuulivoimaloiden alueilla (tv -kaavamerkinnät). Osayleiskaavalla on tarkoitus osoittaa tuulivoimaloiden alueet yhteensä 9 tuulivoimalan rakentamiseen. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus maanpinnasta ei saa ylittää tasoa + 215
metriä. Kyseisen laadinnan kohteena olevan osayleiskaavan alue rajoittuu länsi- ja luoteisosistaan
Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueen rajaan ja kyseisen maakunnan alueella Alajärven kaupungin alueen rajaan sekä Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen rajaan ja kyseisen maakunnan alueella Perhon kunnan alueen rajaan.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelytarpeen
tilanteesta ympäröivällä alueella
Yhteysviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään
21.1.2015 päättänyt, että Kyyjärven kunnan keskustan alueen eteläpuolelle ja myös nyt kyseessä
olevan Peuralinnan tuulivoimahankkeen vaikutuspiirin alueelle sijoittuvaan Harsunnevan tuulivoimahankkeeseen (aikaisemmin hankkeesta laajempana käytetty nimeä Harsunkankaan tuulivoimahanke) ei tarvitse soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista
ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Kaavoitus
Yleisiin määräyksiin sisällytetty määräys tuulivoimaloiden käytön jälkeisestä voimaloiden purkamisesta tulee poistaa kyseisistä määräyksistä lainvastaisena.
Vaikutukset luontoon
Nyt kyseessä olevaan Peuralinnan tuulivoimahankkeeseen liittyen on toteutettu maakotkan
osalta mittava maastohavainnointi 5.1 2.201 3-30.10.2014 välisenä aikana. Ramboll Oy on lisäksi
laatinut lausunnon nyt kyseessä olevan tuulivoimahankkeen vaikutuksista maakotkaan sekä myös
arvion tämän Peuralinnan tuulivoimahankkeen ja Perhon kunnan alueelle sijoittuvan Alajoen tuulivoimahankkeen yhteisvaikutuksista. Todellista törmäyskuolleisuutta arvioinnissa on estimoitu
etenkin havaintoaineistoon perustuvan materiaalin ja mallinnuksen perusteella. Maastohavaintoihin perustuvan törmäysriskin arvioinnin on katsottava ennustavan selvästi pienempää kotkakuolleisuutta kuin verrattuna kuolleisuuden ennusteen pohjautumista teoreettiseen lentoaktiivisuusmalliin. Lausunnossa tehdylle valinnalle on esitetty perusteluja. Havaintoaineistopohjaisessa
arvioinnissa yhtenä ongelmana on pidettävä arvioinnin mustavalkoisuutta. Törmäysriskin kasvamisen ja pienenemisen kannalta on katsottava olevan ratkaisevan tärkeää se, että tapahtuuko
kotkan lentäminen hankealueen sisäpuolella vai ulkopuolelle. Välittömästi hankealueen rajan takana lentävä maakotka ei tule vaikuttamaan törmäysriskiin suurentavasti vaan pienentävästi,
koska kyseinen tilanne kasvattaa lentotuntien sitä osuutta, jonka maakotka viettää tarkasteltavan
hankealueen ulkopuolella. Tähän liittyen ongelmana on pidettävä hankealueen ahdasta rajausta.
Hankealueen länsireunalla, jolla maakotkien liikehdintää on pääsääntöisesti havaittu, lähimmät
suunnitellut voimalat sijoittuvat vain noin 200-500 metrin etäisyydelle hankealueen rajasta. Mikäli tällaisessa tilanteessa maakotkan havaitaan lentävän useita minuutteja esim. runsaan 500
metrin etäisyydellä juuri hankealueen ulkopuolella, tehtävä havainto pienentää maakotkan törmäysriskiä verrattuna siihen tilanteeseen, että kyseistä havaintoa ei olisi tehty lainkaan.
Hankealuetta koskevaan arviointiin liittyvä laajentamistoimenpide tulisi kasvattamaan luonnollisesti myös laskennallista tärmäysriskiä. Tätä ei ole kuitenkaan pidettävä lähtäkohdiltaan itsetarkoituksena toimenpiteenä. Oleellisena on pidettävä sitä, että tehtävän paikannuksen mahdollisen
virheen käytännön merkitys on sitä suurempi, mitä lähemmäksi voimaloita riskittömäksi katsotun
lennon raja sijoittuu. Muodostuvassa kokonaisuudessa ongelmalliseksi on katsottava se, että ahtaasti rajatun hankealueen läheisyydessä on tehty havaintoja useista lennoista, jotka on tulkittu
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
tapahtuneeksi kokonaan hankealueen ulkopuolella ja jotka näin pienentävät törmäysriskiä. Tilanne ei olisi lainkaan yhtä ongelmallinen, jos hankealueen ulkopuoliset lennot painottuisivatkin
selkeästi etäämmälle hankealueesta ja hankealueen rajamaastossa havaittaisiin vain yksittäisiä,
hankalasti tulkittavia lentohavaintoja.
Hyvänä puolena teoreettisen lentoaktiivisuusmallin osalta on pidettävä sitä, että mallin perustana on jatkuva muuttuja. Törmäysriskin arvioinnissa lentoaktiivisuus tulee käsiteltäväksi luokittelevana muuttujana, muttakin useissa vyöhykkeissä. Heikkona puolena mallissa on pidettävä
sitä, että malli ei ota huomioon maastorakenteen vaihteluita. Sekä nyt kyseessä olevan Peuralinnan tuulivoimahankkeen vaikutuksia että myös tämän Peuralinnan tuulivoimahankkeen ja Perhon kunnan alueelle sijoittuvan Alajoen tuulivoimahankkeen yhteisvaikutuksia arvioitaessa lähtöaineistona on ollut kaksi tunnettua pesäpaikkaa. Kyseisissä paikoissa puussa olevien pesien asuttuna olemisen satunnaisuuden perusteella on pidettävä selvänä, että jossakin nyt kyseessä olevan hankealueen lounais-, länsi- tai pohjoispuolelle sijoittuvalla maastoalueella on myös tuntematon pesäpaikka, eräiden arvioiden mukaan kaksikin pesäpaikkaa. Koska tällä hetkellä ei ole
olemassa tietoa siitä, minne nykyiset aktiivisesti käytössä olevat pesäpaikat sijoittuvat suhteessa
tunnettuihin pesäpaikkoihin, tulisi Peuralinnan tuulivoimahankeen ja Alajoen tuulivoimahankkeen yhteisvaikutusten lentoaktiivisuusmalliin perustuvassa törmäysriskin arvioinnissa ottaa huomioon myös Alajoen tuulivoimahankealueella sijaitseva pesäpaikka, jolla olevan pesän osalta on
aiemmin tapahtunut pesän putoaminen. Kuten laaditussa lausunnossakin todetaan, reviirin vaihtopesien huomioon ottaminen kuvaa reviirin muotoa paremmin kuin yksittäisistä pesistä tehty
tarkastelu. Nykyinen pesäpaikka saattaa sijoittua jopa lähemmäksi Alajoen vanhaa pesäpaikkaa
kuin muita tunnettuja pesäpaikkoja. Edelleen, mikäli arviointi Alajoen pesän kuulumisesta toiseen
reviiriin katsotaan pitävän paikkansa, Alajoen pesäpaikan huomioon ottamista mallinnuksessa on
pidettävä erityisen tärkeänä.
Maastohavainnointi ja aineiston käsittely sekä mallintaminen on katsottava tehdyn sinänsä perusteellisesti ja kyseiseltä tilannepohjalta tulee vaikutus siltä, että laadittu lausunto lieventää käsityksiä arvioitaessa tuulivoimapuiston johdosta odotettavissa olevia haittavaikutuksia maakotkalle. Edellä esiintuodut ongelmakohdat huomioon ottaen on pidettävä kuitenkin todennäköisenä, että havaintoaineìstoon perustuvassa mallinnuksessa maakotkan lento on tulkittavissa riskittömäksi liian helposti. Epävarmuustekijöitä olisi vähennettävissä harkitsemalla satelliittipaikantimen asentamista reviirin koiraalle, kuten Soinin kunnan Pesolan tuulivoimahankkeen yhteydessä ollaan suunnittelemassa. Tällöin reviirin ja erityisesti hankealueen merkitystä maakotkareviirille olisi mahdollisuus arvioida huomattavasti runsaamman ja tarkemman aineiston perusteella. Tässä tilanteessa ilman tarkempaa lisäaineistoa on katsottava edellytysten puuttuvan kyseessä olevan Peuralinnan tuulivoimahankkeen toteuttamiselle suunnitellussa laajuudessa. Lentoaktiivisuusmallin osalta yhteisvaikutusarviointia tulee täydentää ottamalla mallinnukseen mukaan Alajoen vanha pesäpaikka, sillä havaintoaineiston perusteella kotkan liikehdintää näyttäisi
tapahtuvan kyseisen pesäpaikan lähialueillalähes samoissa mittasuhteissa kuin eteläisempienkin
pesäpaikkojen ympäristössä.
Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön
Kyseinen Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaava on tarkoitus laatia maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jossa erityisesti määrätään kaavan
käyttämisestä tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena. Edellä esiintuodun
mukaista maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa
yleiskaavaa laadittaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain 77 b § huomioon ottaen huolehtia
mm. siitä, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja
ympäristöön.
Nyt kyseessä olevan osayleiskaavaprosessin aikana on kaavaan liittyvissä neuvotteluissa ja lausunnoissa tuotu ohjeistuksena esille hanketta koskevan maisemaselvityksen laatimistarve. Kaavaehdotuksen kaava-asiakirjoihin ei ole edelleenkään sisällytetty erillistä, asiantuntijan laatimaa
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
maisemaselvitystä ja maisemavaikutusten arviointia. Mm. kaavaselostuksen sivulta 8 alkavaan,
Peuralinnan tuulivoimalahanketta koskevien selvitysten listaukseen ei sisälly mainittua maisemaselvitystä.
Kokonaiskorkeudeltaan yli 200 metristen tuulivoimaloiden rakentamistoimilla on katsottava olevan maisemaan kohdistuvia merkittävän tasoisia vaikutuksia. Maisemaan kohdistuvien muutosten arvioinnin suorittamisen saamiseksi mahdollisimman luotettavantasoiseksi, tulee arviointikokonaisuuteen sisällyttää myös ymmärrettävä analyysi maiseman nykytilasta. Kaavaselostuksen
kohdassa 2.3.4 “Maisema” alueen maisemasta on tuotu esille suppeaksi katsottava, lähinnä
maankäytöllisiin näkökulmiin pohjautuva sanallinen kuvaus. Varsinaisen maisemaselvityksen
puuttuessa maisemavaikutusten arviointiprosessissa lähtötietoina tarvittavaa, tarpeenmukaista
analyysiä kuvauksineen ja karttaesityksineen alueen maisemarakenteesta ja maisemakuvasta ei
ole käytettävissä. Kyseessä olevan tuulivoimahankkeen maisemavaikutusten arviointi on perustettu näkemäanalyysiin ja havainnekuviin. Laaditun havainnekuvamateriaalin yhteydessä ei ole
tuotu esille aineistossa käytettyjen tuulivoimaloiden korkeutta eli vastaako aineistossa käytetty
korkeustasotilanne kaavaehdotuksen mahdollistamaa kokonaiskorkeutta +215 metriä. Kaavaasiakirjoista ei myöskään käy ilmi se, millä perusteilla havainnekuvapisteiden valinta on tapahtunut. Mikäli olisi käytettävissä taustamateriaalina maisema-analyysi, antaisi se perusteita havainnekuvapisteiden valitsemiselle.
Kaavaselostuksessa kyseisen tuulivoimahankkeen maisemavaikutuksia on luonnehdittu vähäisiksi
mm. seudun asumattomuuden ja metsänkäsittelytoimien vuoksi. Alueen syrjäinen ja erämainen
sijainti saattaa kuitenkin tietyssä määrin kasvattaa muutosherkkyystilannetta. Tarkastelu perisaatteissa yhtenä yleisenä näkökohtana on myös huomioitava mm. se, että mitä koskemattomampi mahdollisesti ympäristökokonaisuus on, sitä voimakkaammaksi ristiriita alueelle rakennettavaksi suunniteltujen tuulivoimaloiden ja alueen maiseman välillä saattaa muodostua. Esim.
alueella suojellut suoalueet huomioon ottaen vaikutukset luonnonmaisemaan saattavat muodostua merkityksellisiksi.
Kaavaehdotuksen mukaisen tuulivoimahankkeen vaikutusalueen maiseman ominaispiirteistä,
maisemakuvasta, maisemakuvan herkkyydestä ja maisemakuvan muutosten sietokyvystä ei ole
katsottava tehdyn kyseessä olevan osayleiskaavan laadinnan yhteyteen sen tasoista maisemaselvitystä, jonka perusteella olisi mahdollisuus arvioida nyt osoitettavaksi suunnitellusta tuulivoimahankkeesta aiheutuvien maisemavaikutusten merkittävyyttä ja hankkeen suhdetta alueen maiseman sietokykyyn.
Kyseisen tuulivoimahankkeen ympäristöön Keski-Suomen maakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan sekä Keski-Pohjanmaan maakunnan alueilla sijoittuvien, tiedossa olevien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnin riittävyydessä on katsottava olevan puutteellisuuksia. Esim.
kaavaselostuksen näkymisen yhteisvaikutuksia koskevaan kuvaan 48 “Näkemäanalyysin tulokset’
liittyen nyt kyseessä olevan Peura-linnan tuulivoimahankkeen ympäristöalueelle sijoittuu kuvassa
esiin tuotuja tuulivoimahankkeita useampia tuulivoimahankkeita. Esim. Kyyjärven kunnan alueella on vireillä Harsunnevan ja Hallakankaan tuulivoimahankkeet, joilla on tämän hankkeen
kanssa maisemaan kohdistuvia, selvittämis- ja arviointitarvetta omaavia yhteisvaikutuksia.
Muita asioita
Ympäröivän alueen tämän hetkinen, vireillä oleva tuulivoimahanketilanne ja siitä aiheutuva mahdollinen yhteisvaikutusten arvioinnin täydentämistarve tulee vielä tarkistaa. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja
luonnonvarat -vastuualue ja liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue.
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Vastine:
Kaavoitus

Yleisiin määräyksiin sisällytetty määräys tuulivoimaloiden käytön jälkeisestä voimaloiden
purkamisesta poistetaan kyseisistä määräyksistä.
Vaikutukset luontoon (vastineet Hannu Tikkanen ja Heikki Tuohimaa, Ramboll oy.) ELY:n lausumat
on lainausmerkeissä.
Peuralinna

"Maastohavaintoihin perustuvan törmäysriskin arvioinnin on katsottava ennustavan selvästi pienempää kuolleisuutta kuin verrattuna kuolleisuuden ennusteen pohjautumista
teoreettiseen lentoaktiivisuusmalliin"
Vaikka ero on näennäisesti selvä, näemme kuitenkin itse mallinnuksilla saatujen tulosten
olevan samaa suuruusluokkaa (2-5-kertainen) ottaen huomioon laskelmien taustalla olevat epävarmuudet. Teoreettisen lentoaktiivisuusmallin arvioi maakotkan lentävän suunnittelualueella 33-40 tuntia vuodessa, kun maastohavainnot 8 tuntia (jos kaikki olisi havaittu) 16 tuntia (olettaen että vähintään puolet olisi havaittu). Lentoaktiivisuusmallinnuksen tuloksia arvioitaessa on muistettava se, että malli huomioi vain etäisyyden reviirin keskukseen, eikä reviirin eri osien laadullisia eroja. Todellisuudessa kotkat saalistavat
ja liikkuvat kotkan kannalta edullisilla ympäristötyypeillä keskimääristä runsaammin ja
epäedullisilla ympäristötyypeillä vastaavasti keskimääräistä vähemmän. Hankealueella
kotkia liikkui kattavan maastohavainnoinnin mukaan mallin antamaa ennakko-odotusta
vähemmän, mikä viittaa siihen, että alueella ei ole erityistä merkitystä kotkalle.
Näemme itse, että laskelmamenetelmien tulokset eivät ole ristiriidassa vaan sopusoinnussa. Johtopäätöksissä menetelmät ovat toisiaan tukevia.

"Välittömästi hankealueen rajan takana lentävä maakotka ei tule vaikuttamaan törmäysriskiin suurentavasti vaan pienentävästi, koska kyseinen tilanne kasvattaa lentotuntien
sitä osuutta, jonka maakotka viettää tarkastelualueen ulkopuolella."
Tässä ELY:n tulkinta on virheellinen. On totta, että käsiteltäessä maastohavaintoja vuosittaisen lentomäärän saamiseksi, on tarkasteltu vain hankealueen sisällä olevia lentoja.
Kuitenkaan ulkopuoliset lennot eivät ole vähentämässä tätä arviota, niillä ei ole vaikutusta suuntaan tai toiseen.

".. Ongelmana on pidettävä hankealueen ahdasta rajausta", "…Laajentamistoimenpide
tulisi kasvattamaan luonnollisesti myös laskennallista törmäysriskiä.
Merkille pantavaa kuitenkin on, että kotkat eivät liikkuneet voimaloiden sisäpuolisella
alueella. Ratkaisevaa törmäysriskilaskelmassa on tiheys. Vaikka reuna-alueiden mukaan
ottaminen kasvattaa lentomäärä, samalla myös pinta-ala laajenee. Tarkastelualueen
laajentaminen suuntaan, missä kotkia on lentänyt runsaasti, todennäköisesti kasvattaisi
tiheyttä, mutta ei luultavasti vaikuttaisi johtopäätöksiin. Tarvittaessa voimme tehdä vastaavan laskelman myös laajemmalla aluerajauksella sekä täydentää arvioita ELY-keskuksen vaatimuksen mukaisesti huomiomaan myös Alajoen vanha pesäpaikka.
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015

"Oleellisena on pidettävä sitä, että paikannukset mahdollisen virheen käytännön merkitys on sitä suurempi, mitä lähemmäksi voimaloita riskittömäksi katsotun lennon rata sijoittuu".
Maastotarkkailuissa tehdään virheitä paikannuksissa. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi
kotkien maastotarkkailu vaatii vankkaa ammattitaitoa. Ottaen kuitenkin huomioon seurannan laajuuden, voidaan tämänkaltaisten virheiden merkittävyyden olevan suhteellisen
pieni, koska ammattitaitoisten tarkkailijan virheet kumoavat toisiaan laajassa aineistossa. Lisäksi maastohavainnointi pyritään järjestämään siten, että kotkatarkkailun tulokset olisivat mahdollisimman luotettava.

"… On pidettävä selvänä, että jossakin nyt kyseessä olevan hankealueen lounais-, länsi- ja
pohjoispuolelle sijoittuvalla maastoalueella on myös tuntematon pesäpaikka,"
Tätä on pidettävä mahdollisena, joka on myös Rambollin lausunnossa todettu. Pesän sijaitessa jossakin mainitussa suunnassa, teoreettinen lentoaktiivisuusmalli pikemminkin
pienentäisi kuin kasvattaisi Peuralinnan tuulivoima-alueen riskiä (olettaen, että jos pesä
tiedettäisiin ja mallissa huomioitaisiin). Alajoen hankkeen aiheuttama riski voisi kasvaa.
On oletettavaa, että mahdolliset tuntemattomat pesäpaikat eivät kuitenkaan muuttaisi
käsitystä reviirin yleisestä muodosta ja sen painopisteistä. Aiemmin olemassa olleen pesän alueella ei myöskään nähty vuosien 2013-2014 tarkkailuissa mitenkään korostuneesti
kotkien lentoja. Näin ollen pesän olemassa olosta ei ole vahvaa näyttöä, vaikka se mahdollista onkin.

"… lausunto lieventää käsityksiä arvioitaessa tuulivoimapuiston johdosta odotettavissa
olevia haittavaikutuksia maakotkalle."
Mallinnuksiin ja laskelmiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka lausunnoissa on tuotu esille.
Ottaen huomioon maastoselvitysten laajuuden, käsitys kotkaparin reviirin käytöstä on
varsin luotettava. Selvitysten perusteella olemme muodostaneet käsityksen, että Peuralinnan hanke ei ole eri tuulivoimahankkeita verratessa kotkalle erityisen riskialtis.
Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön

Kaavaehdotuksen kaava-asiakirjoihin ei ole sisällytetty erillistä maisemaselvitystä ja maisemavaikutusten arviointia. Maisemaselvitystä ja –arviointia on täydennetty ja ne sisältyvät kaavaselostukseen. Maisemaan kohdistuvien muutosten arvioinnin suorittamisen
saamiseksi mahdollisimman luotettavan tasoiseksi on arviointikokonaisuutta täydennetty
alueen maisemarakenteen ja maisemakuvan kuvauksineen ja karttaesityksineen. Arviointi perustuu tehtyyn maisemaselvitykseen, näkemäanalyysiin ja havainnekuviin, joita
on lisätty kaavaselostukseen. Kuvasovitteet on pyritty tekemään kulttuuriympäristön,
virkistyksen ja maisema-arvojen kannalta arvokkaimmilta alueilta. Maisemarakenne- ja
maisemakuvallista tarkastelua on täydennetty, tunnistettu alueen maiseman ominaispiirteitä, tärkeitä elementtejä ja näkymiä sekä kuvattu niitä karttaesityksin.
Muita asioita

Peuralinna
Kaavaselostuksen yhteisvaikutukset-osaa on täydennetty
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
MUISTUTUKSET
1. SUOMENSELÄN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS RY (SSLTY)
Lausunto (muistutus) Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta
Luontoselvityksistä
Hankealueella on tehty todella monipuoliset ja kattavat luontoselvitykset. Aikaa selvityksiin on
käytetty runsaasti ja raportointi on laadukasta. Linnustoselvitysten painopiste olisi kannattanut
olla enemmän pesivissä petolinnuissa ja vähemmän muuttolinnuissa.
Maakotka ja muut päiväpetolinnut
Hankealueen lähistöllä on maakotkareviiri ja lähimmät pesät ovat vain muutaman kilometrin
päässä hankealueesta. Kotkat liikkuvat säännöllisesti ja runsaasti aivan tuulivoima-alueen tuntumassa.
SSLTY:n tietojen mukaan kaava-alueella on tehty ilmeisen kattavasti kotkien lentoreittiseurantaa.
Seurannan raportti on ilmeisesti lajisuojelullisista syistä salattu, mikä on aivan oikein. Tietämättä
kotkaseurannan tuloksia emme voi tarkasti arvioida alueen merkitystä maakotkille, vaan joudumme jättämään arvioinnin luontoselvittäjälle ja viranomaisille.
Päiväpetolintujen pesimäaikaisesta lentoreittiseurannasta ei ole mainintaa. Ehkä sitä ei ole tehty
tai se on salattu. Tuulivoima-alueen länsipuolella on sääksireviiri ja sääksen, kuten myös maakotkan ,mehiläishaukan, hiirihaukan ja muiden petolintujen sekä niiden poikueiden lentoreittejä,
tulisi seurata kesäkuun loppupuolen ja elokuun alun välisenä aikana.
On erittäin tärkeää, että maakotkaseuranta on toteutettu onnistuneesti ja kattavasti. Mikäli maakotkien on havaittu käyttävän säännöllisesti aluetta, ei alueelle tule rakentaa tuulivoimaa. Vaikka
kotkat käyttäisivät aluetta vain toisinaan, tulee harkita kannattaako näin lähelle tärkeää kotkaseutua rakentaa tuulivoimaa. Tuulivoimalle sopivia alueita on kotkien kannalta sopivammissakin
paikoissa. Mikäli kotkaselvityksen tulokset ovat epävarmoja ja hankkeen suunnittelua halutaan
jatkaa, tulee kotkien lentoreittejä seurata lisää keväällä ja kesällä 2015.
Lähistön suolinnusto
Maakunnallisesti tärkeät lintualueet -hankkeen (MAALI) raportissa
http://www.ssl.fi/julkaisut/maali_hankkecn_raportti.html todetaan Peuralinnan länsipuolisten
soiden pesivä suolinnusto poikkeuksellisen edustavaksi. Lisäksi nevat ovat osin rimpisiä ja keräävät muuttoaikoina mm. hanhia.
Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset
Oikein toteutettuna tuulivoima on ympäristövaikutusten kannalta erinomainen energiantuotantomuoto, jota voidaan sijoittaa runsaasti niin, että haitalliset luonto- ja ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. Kuitenkin puistojen yhteisvaikutusten suunnittelun puute on johtamassa voimaloiden rakentamiseen luonto- ja ympäristöarvoja heikentäviin paikkoihin. Myös alle 10 voimalan
tuulivoimapuistojen sijainti tulisi suunnitella yhteissuunnitteluna maakuntakaavoituksen tapaan.
Maakunnan rajoilla tulee huomioida yhteisvaikutukset naapurimaakuntiin suunniteltujen tai
suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen kanssa. Tässä tapauksessa yhteisvaikutukset pohjoispuolisen, vain 3,5 km päässä ja saman maakotkareviirin alueella olevan, Perhon Alajoen alueen
kanssa voivat olla merkittäviä.
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Vastine:

Tuulivoimapuiston alueella on tehty hyvin mittavat maastoinventoinnit vuonna 2014, jolloin on tutkittu kattavasti pesimälinnustoa, muuttolinnustoa, maakotkien lentoreittejä
sekä muiden päiväpetolintujen mahdollisia lentoja. Myös muuttolinnustoa koskien on
tehtävä riittävät selvitykset, jotta vaikutuksia voidaan arvioida. Samalla havainnoitiin
myös kotkien ja muiden petolintujen liikehdintää.

Päiväpetolintujen reviirejä on kartoitettu pesimälinnustoinventointien yhteydessä ja tulokset on esitetty pesimälinnustoraportissa. Alueella oli yksi kanahaukkareviiri ja lisäksi
maastotöiden aikana tehtiin kaksi lentohavaintoa varpushaukasta ja samoin myös tuulihaukasta. Mitään muita päiväpetolintuja ei havaittu liito-orava-, pesimälinnusto-, kasvillisuus-, kotkaseuranta- ja muuttolintuselvitysten aikana (pois lukien muuttavat yksilöt).

Maakotkien liikehdintää seurattiin vuosina 2013-2014 47 päivänä kolmesta eri pisteestä
yhteensä 273,5 tuntia. Seuranta käsittää koko vuodenkierron ja otantaa voidaan pitää
erittäin kattavana. Kaikki kotkiin liittyvät raportit on salattu suojelullisista syistä. Merkittävän aineiston perusteella kotkat lentävät täysin satunnaisesti hankealueella, sillä lentoja kertyi tuulivoimapuiston alueelta vain muutama koko seurannan ajalta. Tulosten perusteella on myös laadittu asianmukainen törmäysmallinnus, joka osoittaa, että hankkeen vaikutukset ovat erittäin vähäiset. Jatkoseurannalle ei ole tarvetta. Yhteisvaikutuksista yhdessä Perhon Alajoen hankkeen kanssa on lisäksi tehty erillinen törmäysmallinnus.

Maakotkaseurantojen aikana on myös havainnoitu muita päiväpetolintuja, mutta huomiota herättäviä havaintoja ei saatu lainkaan.

Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tarkistettiin vielä suunnittelualueen itäpuolelta
mahdollinen sääksen pesä. Huhtikuussa 2015 tehdyn tarkastuskäynnin perusteella Saukkoahon lähellä ei ole sääksen pesää. Lisäksi vuoden 2014 mittavien linnustoselvitysten
perusteella mahdollisesti lähellä pesivät sääkset eivät lennä säännöllisesti hankealueen
yli, sillä yhtään havaintoa ei ole kertynyt. Hankkeella ei näin ollen katsota olevan erityistä
vaikutusta pesiviin sääksiin.
2. Heino Riitta ja Timo
Kannanotto
Vastustamme Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä nyt esillä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.
Taustaa ja perustelumme
Kuten Swecon laatimassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan olemme ehdottomasti samaa mieltä, että tuulivoima on ympäristön kannalta hyvä tapa tuottaa energiaa. Suunnitelmassa kerrotaan myös, että tuulivoimalat on sovitettava mahdollisimman hyvin ympäristöön
niin luonnon kuin ihmistenkin kannalta. Nyt saatavilla olevien tietojen perusteella tämän tuulivoimapuiston sovittaminen ympäristöön on valmistelultaan puutteellinen.
Suunnitelman mukaan lähin tuulivoimala on 1-1,5 km etäisyydellä asutuksesta. Suunnitelmassa ei
ole ilmoitettu melu-, valo- ja varjovaikutuksista tarvittavalla tarkkuudella. On todettu vain, että
ne on suunnitelmassa mallinnettu matemaattisesti eikä varmuutta mallien toimivuudesta ole.
Edellä mainittuja haittavaikutuksia tulisi suunnitelman mukaan seurata käyttöönoton jälkeen.
Mutta silloin on jo myöhäistä enää korjata tapahtunutta haittaa ja vahinkoa. Todetaan vain, että
asia on nyt näin. Keski-Suomen vaihemaakuntakaavassa Peuralinnan aluetta ei ole osoitettu potentiaaliseksi tuulivoima-alueeksi. Miksi siis valittu kuitenkin Peuralinna?
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Asujaimiston osalta on todettu, että asuntoja on vähän ja väki alkaa ikääntyä. Tämä on mielestämme haja-asutusalueen asiakkaan aliarvioimista. Siellä asuville pitäisi kuulua samat oikeudet
ympäristönsä suhteen kuin taajamissa asuvillekin. Palveluiden osalta syrjäkylien asukkaat on jo
lähes unohdettu palvelujen suhteen. Asukkaan iällä ei pitäisi olla merkitystä melu ja muiden haittojen suhteen vaikka kuulo ehkä iän myötä heikkeneekin.
Peuralinnan seutu on kuten suunnitelmassakin mainitaan monen linnun ja eläimen pesimäaluetta. Samoin Peuralinna osuus lintujen muuttoreitille (katso Birdlife). Tämän olemme itse vuosien
varrella kyllä todenneet ja ihmetellet moista lintujen paljoutta. Metsälintuja on myös naapurikylään verrattuna tosi runsaasti.
Suunnitelmaan on kirjattu, että linnuston, liito-oravan jne osalta arvio on tehty maastokäynnin
perusteella. Yksi käynti maastossa ei kerro todellista tilannetta. Lintujen pesinnän osalta on myös
todettu, että pesinnän osalta arviota ei ole tehty pesintäkautena. Oikean kuvan saaminen pesintätilanteesta ei ole mahdillista pesintäkauden ulkopuolella. Tämä kertoo puutteellisesta valmistelusta ettei asiaan ole oikeasti haluttu paneutua.
Rakennusvaiheessa tulee ongelmia tiestön suhteen. Nykyinen kylätie on kapea ja keväisin sekä
syksyisin huonokuntoinen. Nykyinen rekkaliikenne on sen kantavuudelle jo liikaa. Kesällä pölyhaitta pysyy kurissa kun muistaa soittaa tienpitäjälle riittävän usein.
Mikä motivaationa tälle rakennushankkeelle
YIT:n liikeyrityksenä pitäisi toimia tuottavasti ja pitkäjänteisesti. Nyt kuitenkin on tullut vaikutelma, että tämän hankkeen tuotto lasketaan valtion maksaman tuen kautta. Kun valmistava tuulivoimala on hyväksytty syöttötariffijärjestelmään niin markkinahinnan ja tariffihinnan välinen ero
tulee tukena verovaroista yrityksen tulokseksi. Mielestämme tämä ei ole tervettä yritystoimintaa
kun tukien kautta haetaan tulosta. Kun tukikausi 12 vuoden jälkeen päättyy ja todetaan, että ei
tämä homma kannata niin siihen loppuu toiminta. Mielestämme ympäristön maksama hinta linnuston ja muiden eläinten osalta on liian kova. Tässä näkyy nyky-yritysten “minulle kaikki ja heti”henki.
Koska kunta on myös jollain tapaa osallisena tässä hankkeessa niin mikä on kunnan satsaus tähän
hankkeeseen ja mikä on kunnan ja kuntalaisten hyöty sen myötä? Työllistävää vaikutusta tuskin
tulee olemaan kovin paljon.
Vaatimuksemme
Vaatimuksemme on, että selvitetään kunnolla ennen kaavan hyväksymistä mitkä ovat haitat linnuston ja muiden eläinten osalta samoin vaikutukset asukkaiden viihtyvyyteen melun ja muiden
haittojen osalta. Samoin on selvitettävä onko hanke todella kannattava myös pitkällä tähtäimellä
eikä vain tukieurojen kierrätyspaikka.
Vastine:
Peuralinna

Melumallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset
määräykset/ ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 dB(A) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.

Ympäristöministeriön mukaan lakiin ei olla kirjaamassa metrimääräisiä etäisyysvaatimuksia tuulivoimalalta asutukseen, vaan etäisyydet määritellään tehtyjen/tehtävien selvitysten pohjalta.

Meluvaikutuksia voidaan arvioida ja seurata ympäristölupamenettelyllä. Mikäli voimaloiden aiheuttama melu ylittää asetetut ohjearvot, voimaloiden käyttöä voidaan rajoittaa(Ympäristölupa) siten, ettei asetetut meluarvot ylity. Kaavassa ei määrätä ympäristöluvan tarpeesta.
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015

Alueen luontoarvot on kartoitettu kattavasti ja huomioitu tuulivoimaloiden sijoittelussa.
Alueen valinnassa ja voimalasijoittelussa on otettu huomioon teknistaloudelliset seikat
hanketoimijan puolesta, kuitenkaan vaarantamatta luontoarvoja.

Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa
(6.10.2014) mm. seuraavaa:

” Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 14.11.2012)
tuulivoimapuiston kokorajana on 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Siten vaihemaakuntakaavasta johtuvia esteitä puistolle ei ole.”
Keski-Suomen liiton 3. vaihemaakuntakaavalla tarkasteltiin tuulivoimapuistoja, joiden koko on
vähintään 10 tuulivoimalaa. Tavoitteena oli tarkastella maakunnallisesti merkittävät, isot tuulivoimapuistoalueet. Tätä pienemmät tuulivoimapuistot ja niiden kaavoitus tapahtuu kuntien toimesta, kuten nyt Peuralinnan tuulivoimapuiston yleiskaavoitus. Yleiskaavat laaditaan aina kuntien
toimesta ja maakuntakaava on ohjeena yleiskaavojen laadinnassa.
Lisäksi Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa
(6.10.2014) mm. seuraavaa:
” Keski-Suomen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009, lainvoima
10.12.2009) alueelle sijoittuu kaksi turvetuotannon aluevarausta. Nämä eivät ole esteenä tuulivoimapuiston toteuttamiselle.”
” Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaava toteuttaa Keski-Suomen ilmastostrategiaa. Liitolla
ei ole huomautettavaa tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen.
Peuralinna

Kaavaselostuksessa on mainittu väestön ikärakenteesta pohjautuen tilastokeskuksen tietoihin. Kyseinen maininta oltaisiin voitu jättää pois, sillä tehtyjen selvitysten laajuuteen
tai voimalasijoitteluun ei ko. maininnalla ole ollut mitään vaikutusta.

Puisto voidaan oteuttaa hyödyntäen pitkälti olemassa olevia tielinjoja. Uusia tielinjoja
tarvitaan lyhyitä pistoyhteyksiä turbiinien paikoille. Olevaa tiestöä joudutaan vahvistamaan ja leventämään, koska tuulivoimalat kuljetetaan osissa rakennuspaikalle ja kootaan nostopaikalla. Vaadittu tien leveys on n. 5 m. Pisimmät yksittäiset osat ovat roottorin lavat noin 50–60 metrin pituisina. Kunnostuksessa teiden geometriaa, leveyttä ja kantavuutta on mahdollisesti parannetaan kuljetusvaatimuksiin soveltuviksi. Tuulivoimapuistojen edellyttämät hyvät liikenneyhteydet helpottavat alueen metsätalous- ja virkistyskäyttöä. Tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä myös Peuralinnantiehen tullaan kohdistamaan korjaustoimenpiteitä, mikä palvelee myös alueen asukkaita ja yrittäjiä.

Tuulivoimalat tuovat Kyyjärven kunnalle kiinteistöverotuloja, mahdollisesti yhteisöverotuloja ja myös maanvuokratuloista hyödytään kunnan alueella. Tuulivoimapuistojen rakennusaikainen tulo seutukunnalle on merkittävä. Tuloa muodostuu suoraan rakennusyrityspalvelujen ostojen kautta, mutta myös siten, että alueella majoitetaan rakennustyömiehiä. Lisäksi tuulipuisto tarvitsee huoltoa, joka tulee yleensä hoitaa lähialueelta. Yleisesti
arvioidaan, että yhdeksän voimalan hanke työllistää 100–300 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutus ei kohdistu suoraan pelkästään Kyyjärvelle, vaan myös seutukunnan yrityksiin. Tuulivoimalat tuovat maanvuokratuloja alueen maanomistajille, mikä sekin vaikuttaa Kyyjärven kunnan elinvoimaisuuteen.

Kunta on tehnyt hankevastaava YIT Rakennus Oy:n kanssa kaavoitussopimuksen. YIT vastaa hankkeen kaavoituskustannuksista ja tarvittavista selvityksien kustantamisesta.
Kunta vastaa kaavoituksesta normaalin kaavoitusmenettelyn mukaisesti.
KYYJÄRVEN KUNTA

Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen on poistettu lähinnä Vääräjärven ympäristön
asutusta oleva voimala nro 5.
3. Mäkinen Osmo
Yleistä
Omistan Kyyjärven Peuralinnassa kiinteistön nimeltään Heinäkangas koostuen omakotitalosta,
mökistä Matoniemessä ja lisäksi olen ostanut ns. Herralan (Vääräjärvi) rakennukset tontteineen.
Tarkoituksena on kiinnostaa kulttuurihistoriallisesti arvokas (Museovirasto) rakennus virkistyskäyttöön. Korjaukset ovat jo hyvää vauhtia käynnissä. Lähimmät rakennukseni sijaitsevat Väärämäen keskustassa, noin 1,5 km aiotusta, lähimmästä tuulivoimalasta.
Kannanottoni
Vastustan Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä, kuten esillä oleva osallistumis-ja arviointisuunnitelma, sekä Swecon esittämä tuulivoiman yleiskaava, osayleiskaava osoittaa. Vastustan koko tuulivoimahanketta kannattamattomana, verorahoin ylläpidettävänä.
Perusteluni ja taustaa
Annettujen tietojen perusteella (ks. mm. liitteet) tuulivoimapuiston rakentaminen ympäristöön
on kaikilta valmisteluiltaan puutteellinen.
Suunnitelman mukaan tuulivoimala on noin 1,5 km:n etäisyydellä lähimmästä rakennuksestani.
Missään suunnitelmassa ei ole ilmoitettu maisema-, melu-, valo-ja varjo sekä heijastusvaikutuksista. Kaikkiin em. vaikutuksiin tulee tehdä suunnitelma, joka kattaa myös käyttöönoton jälkeiset
em. aiheeseen liittyvät mittaukset ja mihin niitä verrataan (käytössä olevat tuulivoimalat).
Alueella on paljon luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita (luo, luo-1, sm1, tervahautoja
ym.), jotka esim. Museoviraston pitää saada tieto lausuntoaan varten. Samoin näille alueille ei
tuulivoimalat sovi.
Näitä em. ei kuitenkaan ole mitenkään huomioitu suunnitelmassa. Keski-suomen vaihemaakuntakaavassa (lue Sweco) Peuralinnaa ei ole esitetty mahdolliseksi tuulivoimala-alueeksi. Sweconissa
viitatussa maakuntakaavassa merkitään vain seudullisesti merkittävät potentiaaliset tuulivoimaalueet. Peuralinna ei kuuluvaihemaakuntakaavan mukaan sellaiseksi alueeksi, miksi kuitenkin
Peuralinna on valittu siihen. Entä miksi matala Väärämäki, kun Kyyjärvellä on paljon korkeampia
alueita?
Lisäksi samaisessa vaihemaakuntakaavassa alue on merkitty turvetuotannolle, mitä siellä ympäristössä harjoitetaankin. Katso voimassa oleva Keski-Suomen maakuntakaava, lain voimainen
10.12.2009.
Suunnitelmissa todetaan, että alueella ei ole muuta yritystoimintaa. Alueella on kuitenkin suurta
turvetuotantoa, koska alue on vaihe maakuntakaavassa turvetuotantoaluetta.
Kuten suunnitelmissakin sanotaan, Peuralinnassa on maisemallisesti kauniita (esim. Natura-alueet) alueita ja eläimistö on tosi runsas. Peuralinna on myös alue lintujen muuttoreitillä (ks Bircilife). Keväisin onkin paljon bongattavaa. Alueelle on myös palautettu metsäpeura kanta onnistuneesti. Parhaat peurojen elinalat ovat juuri esim. Hyötykankaassa, suunnitellulla tuulivoimalaalueella. Peurojen elinala supistuu merkittävästi tuulivoimaloiden takia.
Suunnitelmissa kerrotaan, että esim. linnuston, liito-oravien yms. arvio on tehty maastokäynnin
perusteella. Todellakaan kerta käynti maastossa ei riitä arviointiin, varsinkaan, kun se tehdään
syyskuussa. Liito-oravia esiintyy alueella. Linnuston arvio pitää tehdä lintujen pesintäkaudella
eikä esim. syyskuussa (tiedoksenne, että linnut pesivät touko/kesäkuussa).
Kylän asukkaita pistetään tosi halvalla, liian vanhoja jne. Alueelle on kuitenkin muuttanut nuoria
yrittäjiä ja vapaa-ajan asuntoja on noin kymmenen pelkästään Väärämäen alueella. Onko nyt niin,
että melua ym. ympäristöhaittaavia tuulivoimaloita työnnetään vanhempien ihmisten riesaksi ja
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
pilaamaan maisemia esim. virkistäytymiskäyttöön tarkoitetuille alueille ja asutuksiin tuulivoimalat tulevat näkymään rumasti.
Kaiken kaikkiaan osayleiskaavaa ollaan lähdetty tekemään kiireellä, valmistelu on ollut puutteellista tai poliittista eikä asiaan olla haluttu todella paneutua. Kaavan teko tulee tehdä pitkällä seurannalla ja pitkäntähtäyksen suunnittelulla.
Mitä YIT Rakennus Oy ja Kyyjärven kunta haluavat tällä rakennushankkeella
VIT Rakennus Oy on suuri rakennusyritys ja ilmeisestikin haluaa rakentaa (on yhtiöittänyt hankkeen) tuulivoimapuiston ja sitten myydä (ilmeisestikin )sen esimerkiksi sijoittajalle. Sähkön markkinahinnan ja tariffihinnan välinen ero (voi olla 60 %) ja se maksetaan verorahoin tukena. Kun tukikausi päättyy, ei sähkön tuotto olekaan kannattavaa (eihän se ole koskaan kannattavaa), loppuu toiminta ja myllyt jäävät maastoon.
Mitä muita intressejä Kyyjärven kunnalla on kuin sitten korjata raakileet ja taas verorahoilla.
Myös koko luonnolle tuleva hinta on liian kova.
Mitä Kyyjärven kunta maksaa tästä hankkeesta? Työllisyys ei tämän hankkeen myötä lisäänny,
sillä kyllä rakennusliike teettää työt alihankkijoilla, jotka tulevat muualta. Mitä hyötyä on kunnalle
ja kuntalaisille tästä hankkeesta?
Vaatimukseni
Vaadin, että ympäristöselvitys tehdään ja selvitetään haitat kasvistolle, vesistölle, linnustolle, ihmisille, varsinkin asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden (harrastukset metsästys, kalastus, marjastus ja luonto kaikkinensa) pitkällä aikavälillä ja tarkkaan, että totuus tulee julki.
Selvitettävä on myös, onko hanke todella kannattava myös 20 vuoden kuluttua. En halua tukirahojen menevän tällaiseen hankkeeseen.
Lisäksi haluan arvion korvauksista, mitä minulle maksetaan aiheutuneista haitoista, jos hanke toteutuisi.
Vaadin, että osayleiskaavan muutosehdotus hylätään.
Vastine:

Melumallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset
määräykset/ ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 dB(A) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.

Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa
(6.10.2014) mm. seuraavaa:
” Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 14.11.2012) tuulivoimapuiston kokorajana on 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Siten vaihemaakuntakaavasta
johtuvia esteitä puistolle ei ole.”
Keski-Suomen liiton 3. vaihemaakuntakaavalla tarkasteltiin tuulivoimapuistoja, joiden koko on
vähintään 10 tuulivoimalaa. Tavoitteena oli tarkastella maakunnallisesti merkittävät, isot tuulivoimapuistoalueet. Tätä pienemmät tuulivoimapuistot ja niiden kaavoitus tapahtuu kuntien toimesta, kuten nyt Peuralinnan tuulivoimapuiston yleiskaavoitus. Yleiskaavat laaditaan aina kuntien
toimesta ja maakuntakaava on ohjeena yleiskaavojen laadinnassa.
Lisäksi Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa
(6.10.2014) mm. seuraavaa:
” Keski-Suomen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009, lainvoima
10.12.2009) alueelle sijoittuu kaksi turvetuotannon aluevarausta. Nämä eivät ole esteenä tuulivoimapuiston toteuttamiselle.”
” Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaava toteuttaa Keski-Suomen ilmastostrategiaa. Liitolla
ei ole huomautettavaa tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen.”
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015

Kaavaselostuksessa on mainittu väestön ikärakenteesta pohjautuen tilastokeskuksen tietoihin. Kyseinen maininta oltaisiin voitu jättää pois, sillä tehtyjen selvitysten laajuuteen
tai voimalasijoitteluun ei ko. maininnalla ole ollut mitään vaikutusta.

Tuulivoimalat tuovat Kyyjärven kunnalle kiinteistöverotuloja, mahdollisesti yhteisöverotuloja ja myös maanvuokratuloista hyödytään kunnan alueella. Tuulivoimapuistojen rakennusaikainen tulo seutukunnalle on merkittävä. Tuloa muodostuu suoraan rakennusyrityspalvelujen ostojen kautta, mutta myös siten, että alueella majoitetaan rakennustyömiehiä. Lisäksi tuulipuisto tarvitsee huoltoa, joka tulee yleensä hoitaa lähialueelta. Yleisesti
arvioidaan, että yhdeksän voimalan hanke työllistää 100–300 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutus ei kohdistu suoraan pelkästään Kyyjärvelle, vaan myös seutukunnan yrityksiin. Tuulivoimalat tuovat maanvuokratuloja alueen maanomistajille, mikä sekin vaikuttaa Kyyjärven kunnan elinvoimaisuuteen.

Kunta on tehnyt hankevastaava YIT Rakennus Oy:n kanssa kaavoitussopimuksen. YIT vastaa hankkeen kaavoituskustannuksista ja tarvittavista selvityksien kustantamisesta.
Kunta vastaa kaavoituksesta normaalin kaavoitusmenettelyn mukaisesti.

Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen on poistettu lähinnä Vääräjärven ympäristön
asutusta oleva voimala nro 5.

Kaavatyöhön liittyen on tehty kattavat taustaselvitykset. Tehtyihin selvityksiin ja muihin
kaava-asiakirjoihin on voinut ja voi tutustua mm. osoitteessa: http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/kyyjarvi/peuralinna.
4. Jokela Erkki ja Seija
PEURALINNAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
Omistamme Kyyjärven Peuralinnassa kiinteistön nimeltään Koivuranta ja sen kiinteistötunnus on
312-403-0020-0028-R. Alueella on ollut asutusta jo kivikauden ajoilla. Talomme sijaitsee aivan
Väärämäen keskustassa noin 1,5 km lähimmästä, suunnitellusta tuulimyllystä ja noin 1 km päässä
aiotun kaavan rajasta. Olemme suunnitelleet mökin rakentamista aivan tuulipuiston vieressä olevan puron/joen rantaan maillemme (ks lute 4). Siinä tuulimyllyt olisivat lähimmillään 300...400
m:n päässä.
Kannanotto
Vastustamme Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä esillä olevan osaIllstumis-ja arviointisuunnitelman mukaisesti ja mitä Swecon esittämä tuulivoiman osayleiskaava
osoittaa. Vastustamme vaillinaisten ja hätäisesti tehtyjen suunnitelmien käyttämistä näinkin suuressa, ympäristölle haitallisessa hankkeessa. Lisäksi vastustamme koko tuulivoimahanketta epärealistisena ja verorahojen tuhlauksena.
Perusteluja
Tuulivoimalaksi suunniteltu alue sijaitsee hyvin alavalla maalla, mäkiä on hyvin vähän, joten alueella ei tuule. Emme halua tuulivoimaloita alueelle.
1.Ympäristöhaitat ovat merkittäviä (ks ympäristövaikutusten arviointi 28.11.2013) Ympäristöselvitysten arviointitulokset ovat lisäksi puutteellisia eikä ympäristövaikutuksia ole huomioitu kaavaehdotuksessa. Asiakirjassa kerrotaan kuitenkin, että tuulivoimalan tuontia alueelle, tulee harkita
kriittisesti.
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Peuralinnassa sijaitsee Natura 2000-verkostoon liitetty luonnonarvoiltaan arvokas ja laaja suokokonaisuus luonto-Ja lintudirektiivien mukaisena alueena. Peuralamminneva on tärkeä aapasuo.
Alueella on myös muita Natura-alueeseen liittyviä alueita, esim. harvinaiset dyyniesiintymät. Peuralinna on aikoinaan tullut tunnetuksi tervastaan, joten alueella (paljon juuri tuolla tuulivoimalaksi kaavoitetulla alueella) on hyvin paljon tervahautoja ja uhripaikaksi nimetty Hiidenkallio. Alueella on runsas eläimistö. Suunnitellulla alueen vierellä on myös kirkasvetinen Ahvenlampi,
minne kylän asukkaat ja vapaa-ajanasukkaat sekä ympäristökuntien (esim. Alajärvi, Vimpeli,
Perho, Kyyjärvi) asukkaat/lomalaiset menevät runsain sakein uimaan ja virkistäytymään.
Peuralinnassa (kuten suunnitelmissa sanotaan) on paljon lintujen ja eläinten pesimispaikkoja.
Peuralinna osuu myös muuttolintujen reitille (ks Bird life).
Suunnitelmissa mainitaan myös, että linnuston ja Iiito-oravien ym. luontoarvio on tehty yhdellä
maastokäynnin perusteella, mikä käynti ei todellakaan voi kertoa totuutta. Alueella on mm liitooravia (jo lapsena niitä näimme ja kutsuimme niitä “siipioraviksi”).
Luonnon ympäristökatselmus on tehty syyskuussa. Hyvät ihmiset, ei silloin ole linnun pesintäaika,
linnut jo muuttaneet ja kasvit jo kuolleet. Alueella on metsojen ja teerien soidinpaikkoja, sekä
maakotkan pesimisalue. Kuivattu Heinuanjärvi on keväisin/kesäisin täynnä lintuja. Äänet kuuluvat
hyvin mökillemme. Ympäristövaikutusten arvioinnin selvityksessä ei ole mainittu mitään melu-,
valo-, maisema-ja varjovaikutuksista.
Päätös ymp. vaikutusten arvioinnissa, kohta päätös: miksi ei noudateta lakia 468/1994? Samassa
arviointimenettelyssä sanotaan, että esim. maakotkan pesimisalueen takia hankealueen sijainti
on haastava. Lisäksi sanotaan, että vain 2 päivän maastotyö ei ollut riittävä. Kasvustoaja linnustoa
on tutkittu 13...14.9.2014, jolloin kasvit ovat jo kuolleet ja suurin osa muuttolinnuista on muuttanut pois. Luontotiedot ovat riittämättömiä, jotta hankkeen luontovaikutuksia voisi määrittää.
Luontotietoja tulee tutkia pitkällä, usean vuoden, aikavälillä.
Haittavaikutuksista kerrotaan, että ne on mallinnettu matemaattisesti, samalla todetaan, että ei
ole tietoa mallien toimivuudesta. Hankkikaa tietoa toimivuudesta!
Keski-Suomen vaihemaakuntakaavassa Peuralinnan aluetta ei ole osoitettu mahdolliseksi tuulivoima-alueeksi. Maa kuntakaavaan merkitään vain seudullisesti merkittävät ja potentiaaliset tuulivoima-alueet. Miksi Peuralinna on valittu ja miksi Väärämäen matala seutu, miksei esim. kylällä
korkea Huumarkangas? Kyseisessä, voimassaolevassa maakuntakaavassa alue on merkitty EO/tu
eli turvetuotantoalueeksi, lähialueella onkin turvetuotantoa.
Suunnitelmassa sanotaan, että alueella ei ole muuta yritystoimintaa, vaikka alueella on runsaasti
turvetuotantoa (ks vaihemaakuntakaava) ja alue on lisäksi merkitty turvetuotantoalueeksi. Onko
maakuntakaavaa tarkoitus tulevaisuudessa muuttaa? Tähän se muutos ei kuitenkaan kerkiä.
Swecon tekemässä tuulivoimayleiskaavakartassa on merkitty muutamia luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Näitä on esim. Hiidenkallion alueelle merkityt kohdat
“luo”= luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue on metsälain 10 pykälän
mukainen ARVOKAS ELINYMPÄRISTÖ. Samaisen Hiidenkallion vieressä on merkintä “luo 1= luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia toimia,
joilla vaarannetaan kohteen luonnonarvojen säilyminen.
Em. merkintöjä on myös muualla kaavoitettavalla alueella.
Kaavoitettavalla alueella, aivan rakennettavan tien vieressä, on merkintä sm1=kiinteä muinaisjäännös, muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen,
peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty Aluetta koskevat maakäyttösuunnitelmat tulee lähettää Museoviraston lausuntoa varten. Onko lausuntoja?
Tulee huomioida myös alueen runsas tervahautojen määrä. Koko suunnitelma on tehty puutteellisesti ja kiireellä eikä asiaan ole haluttu perusteellisesti puuttua ja paneutua. Aluetta käytetään
runsaasti virkistäytymiseen, aikaisemmin alueella oli paljon polkuja, mutta nyt teiden tultua, polkujen käyttö on vähentynyt. Kaavoittamalla alue tuulivoimalakäyttöön turmellaan virkistäytymiskäyttö.
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
2. Tuulivoimalan melu häiritsee ja aiheuttaa sairauksia. Ei ole esitetty vastaavien tuulivoimaloiden
dB-mittauksia.
3. Liikennemelu tulee olemaan hirvittävä ja alueelle tulee työntekijöitä häiritsemään kylän rauhaa. Rakennusvaiheen aikana liikenne tulee olemaan suuri, tiet kapeita ja mutkaisia, eivät kestä
nykyistä turvetuotannon liikennettäkään. Liikenteen haittavaikutusta ympäristöIle ei ole tehty
arviointia.
4. Lähikiinteistöjen arvo laskee. Tuulimyllyt näkyvät suoraan kiinteistöihimme. Onko tehty laskelmia kiinteistöjen arvojen alenemisesta? Missä?
5. Kannattavuus Onko tuulivoimala tällä alueella ja yleensä kannattava? Kannattavuuslaskelmat?
Miten voidaan sanoa, että tuulta on riittävästi, kun mittaukset on aloitettu vasta helmikuussa
2014 ja tähän hetkeen on sattunut kaksi turbulenssi-myrskyä, jotka leveydeltään noin 50...100 m
osuivat juuri mittauspisteeseen. Myrskyt ovat harvinaisia tällä seudulla. Tältä pohjalta ei voida
tuulen määrää mitata. Haluamme selvityksen tähän.
6. YIT Rakennus Oy Yit Rakennus Oy on perustanut tuulivoimalalle yhtiön, joka on ilmeisesti tarkoitus myydä rakentamisen valmistuttua. VIT Rakennus Oy on rakennusliike, onko VIT:n intresseissä pitää tuulivoimalaa? Kuka purkaa/hävittää tuulivoimalan, kun toiminta ei ole kannattavaa?
Kuka huolehtii sen jälkeen ympäristöstä, kun tukiaiset =veronmaksajien rahat, loppuvat ja tuulivoimala tulee kannattamattomaksi ilmantukiaisia? Pitkän tähtäimen suunnitelmia kaivataan ja ne
tulee esittää meille. Asiahan on niin, että valtion (veronmaksajien) rahoilla maksetaan tuki tuulivoimalla tuotetulle sähkölle. Tuulivoimalla tuotettu sähkö voi olla kolminkertainen verrattuna
pörssisähköön ja erotus maksetaan tukirahoilla=veronmaksajien rahoilla.
7. Infran suunnittelusta ei ole kirjattu mitään, tuskin laitteita helikopterilla tuodaan. Infra suunnittelu vaaditaan.
8. Kylän asukkaat ja vapaa-ajan asutus Asiapapereissa on törkeästi käsitelty kylän asukkaitta, kerrottu, että asukkaita on vähän ja ikääntyneitä. Pelkästään Väärämäessä on noin 11...12 lomaasuntoa, joidenka asukkaat ovat muuttaneet alueelle virkistäytymis-, metsästys-, kalastustarkoituksessa. Myös nuoria yrittäjiä on muuttanut alueelle. Mitä virkistäytymistä tuulimyllyt tarjoaa?
Ei riitä, että meille kerrotaan tuulimyllyjen valoja ja varjoja auringon paisteessa! Emme ole taiteilijoita. Vaadimme selvityksen, miksi vanhempaa väestöä voi käsitellä miten tahtoo.
9. Kyyjärven kunta Mikä on Kyyjärven kunnan intressi? Kohde ei työllistä paikkakuntalaisia, sillä
uskon, että YIT Rakennus Oy teettää työt alihankintana, jolloin työntekijät tulevat muualta. Miten
suuret vero/ vuokratulot kunta tulee saamaan hankkeesta? Onko näitä laskettu? Onko koko
hanke suunniteltu veronmaksajien niskaan? Miten suuria vuokria tuulivoimala maksaa yksityisille
maansa vuokranneille? Mitä Kyyjärven kunta on aikonut tehdä mahdollisille “tuulimyllyjen raadoille”?
Vaatimuksemme
Vaatimuksemme on, että kaikki em ja muutkin aiheeseen liittyvät asiat ja kalkki haittavaikutukset
ympäristölle, luonnolle (eläimille, kasvustolle ja ihmisille) selvitetään riittävän pitkällä aikavälillä,
että totuus tulee julki, ja informoidaan perinpohjaisesti asianosaisia ja asiasta kiinnostuneita ennen kaavan hyväksyttämiseksi jättämistä tai kaavaa ei hyväksytä ollenkaan. Hankkeessa tulee kaikilta osin noudattaa Suomen lakia, säädöksi ym. aiheeseen liittyvää ohjeistusta. Lisäksi tulee selvittää korvaukset niille henkilöille, joille haittaa syntyy.
Lisäksi on selvitettävä, onko hanke kannattava myös sitten, kun veronmaksajien rahoja ei enää
tukiaisiin saada. Onko kannattavaa Kyyjärven kunnalle ja ylipäätään yritykselle, joka alkaa tuulimyllyjä pyörittämään?
Vaadimme, että osayleiskaavan ehdotus hylätään. Em. haittavaikutukset luonnolle ovat niin suuria ja varsinkaan kun haittavaikutuksia ei olla haluttu edes selvittää, on turhaa edes yrittää saada
hyväksyttyä osayleiskaavaa rakennusluvan pohjaksi.
Korvaus Mikäli hanke kuitenkin toteutetaan, vaadimme aiheesta meille ja ympäristölle aiheutuneista vahingoista korvauksen.
Peuralinna
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Harvinaisen kauniin ja omaperäisen luonnon omaava Peuralinnan kylä sijaitsee n. 11 km keskustasta hyvien liikenneyhteyksien varrella -valtateiden 16 ja 13 kainalossa. Peuralinnassa sijaitsee
Natura 2000-verkostoon liitetty luontoarvoiltaan arvokas ja laaja suokokonaisuus (487 ha)
luonto- ja lintudirektiivin mukaisena alueena. Peuralamminneva on lisäksi yksi eteläisimmistä aapasoista. Alueella on myös harvinaisia dyyniesiintymiä. Peuralinnassa ei suinkaan tuule niin kuin
Englannissa, mutta siitä huolimatta se on yksi niistä alueista pohjoisessa Keski-Suomessa, joka
viime aikaisten tutkimusten mukaan soveltuu tuulivoimapuiston rakennusalueeksi.
Ajelemalla hiljakseen Peuralinnan kylän kautta valtatieltä toiselle voi tutustua suomalaiseen luontoon parhaimmillaan sekä luonnontilaisiin kauniisiin maisemiin. Hyvällä tuurilla saattaa bongata
lintujen lisäksi vaikka mitä muuta mielenkiintoista. Peuralinnasta muutettiin aikoinaan runsaasti
Ruotsiin. Lähdön syynä oli tieto naapurimaan hyvistä palkoista. Ruotsinsiirtolaisuus oli saman
tyyppinen muuttoliike kuin aikoinaan Amerikkaan lähtijät.
LISÄYS MUISTUTUKSEEN Erkki ja Seija Jokela 11.1.2015
Tämä muistutus ei korvaa muistutustamme 31.12.2015. Muistutukset täydentävät toisiaan. Mikäli muistutusten välillä esiintyy ristiriitoja, on tämä muistutus (11.1.2015) ristiriitojen osalta pätevin.
PEURALINNAN TUULIVOI MAPUISTON OSAYLEISKAAVA Em. muistutukseen viitaten korjaamme,
että lähimmän tuulivoimaloiden sijainti talostamme on noin 1,2...1,3 km ja uloimmasta kiinteistöstämme noin 400 m. Lähin asuttava talo on alle 1 kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Alueella on 10...15 taloa (Väärämäki). Lisäksi ns. Peuralinnan kylä (osittain) on alle 2 km
etäisyydellä lähimmästä tuulimyllystä ja Huumarkankaan kylä kauempana.
Kannanottomme
Emme hyväksy Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä.
Perustelut
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Näitä ei ole tehty. Lain voiman saaneessa 3. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimapuistoa Peuralinnan alueelle ollenkaan, ei taustaselvityksessäkään. Osayleiskaavaa tältä osin ei
voi hyväksyä.
Näin lähellä asuntoja tuulivoimalat aiheuttavat terveydelle haitallista melua, heijastuksia, välkettä ja varjoja. Mitään mittaustuloksia (kokemustenkaan pohjalta) ei ole esitetty, on vain kerrottu, että ne on matemaattisesti mallinnettu eivätkä mallinnukset ole luotettavia.
Tuulivoimala aiheuttaa myös luonnolle haittoja. Ihmisten virkistyskäyttöön, sienestykseen, marjastukseen, kalastukseen ja metsästykseen tuulivoimalIa on negatiiviset vaikutukset. Lisäksi maisemallinen näkymä huononee oleellisesti ja alueen kiinteistöjen arvo laskee. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että nykyisen melutason ohjearvot eivät sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin.
YIT on tutkituttanut aluetta linnuston osalta. Miksi maakotkan pesimisalue ja maakotkan oleskelu
on unohdettu kokonaan, entä alueella oleva kalasääsken pesimisalue, tahallaanko? Alueella on
myös liito-oravia ja lepakoita. Ks. luonnonsuojelulaki, mikä suojelee juuri noita eläimiä. Ks Birdlife. Em. eläimiä eikä niiden pesimis- ja reviirialueita saa häiritä.
Alueella on muinaisjäännöksiä, ks. museoviraston ohjeet ja määräykset ja muinaismuistolaki.
Lisäksi YIT Rakennus Oy on tehnyt maanvuokrasopimukset jo ennen kuin osayleiskaavaa on hyväksytty. Pidetäänkö kaavan hyväksymistä läpihuutojuttuna vai miten kunnan neuvottelijat ovat
asian sopineet?
Tuulivoimaloille on suunniteltu 11OkV:n maakaapeli. Kylään tulee 20 kV:n ilmakaapeli. Alueelta
yli kymmenen kilometrin päässä menee 110 kV:n ja 220 kV:n sähkölinjat. Mistä on tarkoitus maakaapelit tuoda, mihin kytkinkenttä? Miten suuren riskin maatyöt aiheuttavat ympäristölle?
Kyyjärven kunta on suunnittelemassa rantakaavoja alueen järviin ja jokiin, joista osa sijaitsee hyvin lähellä tuulivoimala-aluetta. Eikö kunta toimi tässä ristiriitaisesti?
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Osayleiskaavaa on lähdetty tekemään vailla alueen riittävää tutkimista ja arvioimista (tai niitä on
osin YIT Rakennus Oy teettänyt, onko puolueellista). Maakuntakaavaa ei ole noudatettu.
Vaatimuksemme
Vaadimme, että Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa ei hyväksytä eikä tuulivoimahanketta toteuteta.
Lisäys muistutukseemme Erkki ja Seija Jokela (15.1.2015)
Haluamme vielä tässä sähköpostissa muistutuksena korostaa, että miksi YIT Rakennus Oy on teettänyt tutkimuksia alueella. YIT Rakennus Oy on maksajana tutkimusten tekijöille. Eikö tämä ole
vastoin moraalia ja lakia, kun tutkijat ovat palkansaajia YIT Rakennus Oy:llä, eikö silloin synny tilanne, että tehdään tutkimuksia puolueellisesti. Nyt onkin käynyt esim. niin, että maakotkan reviiriä alueella on vähätelty, samoin liito-oravien asuinympäristöä ym. Eikö kukaan tutkija ole nähnyt kalasääskiä? Me olemme, ne liikkuvat Vääräjärven Paskomaan Saukkolammin alueilla. Vaadimme, että tutkimukset tehdään puolueettomasti uudestaan, eikä hanketta toteuteta lainkaan.
Vastine:

Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen on poistettu lähinnä Vääräjärven ympäristön
asutusta oleva voimala nro 5.
1.Ympäristöhaitat
 Kaavatyöhön liittyen on tehty kattavat taustaselvitykset. Tehtyihin selvityksiin ja muihin
kaava-asiakirjoihin on voinut ja voi tutustua mm. osoitteessa: http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/kyyjarvi/peuralinna. (ks. myös mm. lausunto ja vastine 4).
2. Tuulivolman melu
 Tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35
dB(A) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.

Tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutukset on mallinnettu, ja tulosten mukaan lähimmillekään asuinrakennuksille ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia.

Tuulivoimarakentaminen rajoittaa asuin- ja lomarakentamista asetettujen meluarvojen
vaikutusalueella.
3. Liikenne
 Hankkeen liikennevaikutukset ajoittuvat erityisesti tuulivoimaloiden rakennusaikaan. Lisäksi tuulivoimaloiden sijainnilla voi olla vaikutuksia tiellä liikkujiin ja liikenneturvallisuuteen. Voimaloiden rakentamisaikana jokaista voimalaa kohden kulkee karkeasti arvioiden seuraavanlaista liikennettä edestakaisin:
-noin 10 erikoiskuljetusta (tuulivoimalan osat)
-noin 80 – 100 betonikuljetusta
-noin 20 maanrakennusmateriaali-kuljetusta (Liikennemäärien muutokset ovat
huomattavasti pienemmät, jos maarakentamiseen tarvittavia maamassoja
löydetään puistoalueelta).
-Lisäksi liikennettä tulee mm. rakentamisen aikaisesta henkilöliikenteestä.

Tuulivoimapuistojen edellyttämät hyvät liikenneyhteydet helpottavat alueen metsätalous
— ja virkistyskäyttöä.
4. Lähikiinteistöjen arvo
Peuralinna
KYYJÄRVEN KUNTA
Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
5. Kannattavuus
6. YIT Rakennus Oy
7. Infra
 Puisto voitaneen toteuttaa hyödyntäen pitkälti olemassa olevia tielinjoja. Uusia tielinjoja
tarvitaan lyhyitä pistoyhteyksiä turbiinien paikoille. Olevaa tiestöä joudutaan luultavasti
vahvistamaan ja mahdollisesti leventämään, koska tuulivoimalat kuljetetaan osissa rakennuspaikalle ja kootaan nostopaikalla. Pisimmät yksittäiset osat ovat roottorin lavat
noin 50–60 metrin pituisina. Kunnostuksessa teiden geometriaa, leveyttä ja kantavuutta
on mahdollisesti parannettava kuljetusvaatimuksiin soveltuviksi.

Tuulivoimaloiden sähköntuotanto siirretään tuulipuiston alueelta maakaapeleilla hankealueen luoteispuolella noin 1.3 km:n etäisyydellä kulkevaan 110 kV sähkölinjaan minne
rakennetaan sähköasema tuulipuistoa varten. Puiston sisäinen sähköverkko ja linja 110
kV voimajohdolle toteutetaan keskijännitteisin maakaapelein. Keskijännitemaakaapelit
pyritään asentamaan puiston alueella tierakenteeseen. Asennustyö tehdään pääosin tierakentamisen yhteydessä. Jos kaapeleita ei jossakin kohdassa voida asentaa tierakenteeseen, kaivettavan kaapeliojan leveys on noin yksi metri. Kaapelit asennetaan vähintään
0,7 metrin syvyyteen. Mikäli asennussyvyys on tätä pienempi tai asennuspaikalla on erityisvaatimuksia, esimerkiksi mekaanista rasitusta, kaapelit suojataan erikseen asennettavilla kaapelisuojilla.
8. Kylän asukkaat ja vapaa-ajan asutus
 Tilastokeskuksen mukaan Kyyjärven väestön ikärakenne on vanhuspainotteisempi kuin
maakunnassa keskimäärin. Lisäksi ennusteen mukaan väestörakenne muuttuu yhä vanhuspainotteisemmaksi. Ikärakenne ei vaikuta millään tavoin tuulivoimaloiden sijoitteluun.

Tuulivoimaloiden ihmisiin kohdistuvat vaikutukset koostuvat pääosin toiminnanaikaisista
vaikutuksista. Rakennusaikana ja voimaloiden purkamisen aikana voi aiheutua vaikutuksia lisääntyneestä liikenteestä ja normaalista rakentamismelusta. Toiminnanaikaisista ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisemakuvan muutos,
melu ja varjostus. Tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutukset on mallinnettu, ja tulosten
mukaan lähimmillekään asuinrakennuksille ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia.
Melumallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset
määräykset/ ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 dB(A) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.
9. Kyyjärven kunta

Peuralinna
Tuulivoimalat tuovat Kyyjärven kunnalle kiinteistöverotuloja, mahdollisesti yhteisöverotuloja ja myös maanvuokratuloista hyödytään kunnan alueella. Tuulivoimapuistojen rakennusaikainen tulo seutukunnalle on merkittävä. Tuloa muodostuu suoraan rakennusyrityspalvelujen ostojen kautta, mutta myös siten, että alueella majoitetaan rakennustyömiehiä. Lisäksi tuulipuisto tarvitsee huoltoa, joka tulee yleensä hoitaa lähialueelta. Yleisesti
arvioidaan, että yhdeksän voimalan hanke työllistää 100–300 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutus ei kohdistu suoraan pelkästään Kyyjärvelle, vaan myös seutukunnan yrityksiin. Tuulivoimalat tuovat maanvuokratuloja alueen maanomistajille, mikä sekin vaikuttaa Kyyjärven kunnan elinvoimaisuuteen.
KYYJÄRVEN KUNTA

Vastineet 24.3.2015 20.5.2015
Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa
(6.10.2014) mm. seuraavaa:
” Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 14.11.2012) tuulivoimapuiston kokorajana on 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Siten vaihemaakuntakaavasta
johtuvia esteitä puistolle ei ole.”
Keski-Suomen liiton 3. vaihemaakuntakaavalla tarkasteltiin siis tuulivoimapuistoja, joiden koko on
vähintään 10 tuulivoimalaa. Tavoitteena oli tarkastella maakunnallisesti merkittävät, isot tuulivoimapuistoalueet. Tätä pienemmät tuulivoimapuistot ja niiden kaavoitus tapahtuu kuntien toimesta, kuten nyt Peuralinnan tuulivoimapuiston yleiskaavoitus. Yleiskaavat laaditaan aina kuntien
toimesta ja maakuntakaava on ohjeena yleiskaavojen laadinnassa.
Lisäksi Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa
(6.10.2014) mm. seuraavaa:
” Keski-Suomen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009, lainvoima
10.12.2009) alueelle sijoittuu kaksi turvetuotannon aluevarausta. Nämä eivät ole esteenä tuulivoimapuiston toteuttamiselle.”
” Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaava toteuttaa Keski-Suomen ilmastostrategiaa. Liitolla
ei ole huomautettavaa tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen.”

Peuralinna
Tuulivoimarakentamisen mahdollistava kaavatyö sisältää tarvittavien selvitysten laadinnan suunnittelualueelta ja tarvittavassa laajuudessa hankealueen lähialueilta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Viranomaiset ovat arvioineet selvitysten laajuuden
sekä tarkkuustason. Selvitykset on laadittu viranomaisvalvonnassa. Kunta on tehnyt hankevastaava YIT Rakennus Oy:n kanssa kaavoitussopimuksen. YIT vastaa hankkeen kaavoituskustannuksista ja tarvittavista selvityksistä. Kunta vastaa kaavoituksesta normaalin
kaavoitusmenettelyn mukaisesti.