Sääntövihko 2015-2016
1 SÄÄNNÖT 2015 – 2016 Kilpailusäännöt SM-säännöt 2013-2016 SM-säännöt alkaen 2017 Valtakunnansarjasäännöt Veteraanien valtakunnansarjasäännöt Farmisäännöt ja farmisopimus Toimintasäännöt Keilapallon tekniset määräykset Edustuskelpoisuussäännöt 2 3 KILPAILUSÄÄNNÖT 2015-2016 ......................................................................................................................... 5 1. Keilailukilpailun järjestäminen................................................................................................................... 5 2. Keilaradat ja välineet ................................................................................................................................ 6 3. Kilpailun järjestäjän tehtävät ..................................................................................................................... 7 4. Kilpailuista ilmoittaminen ......................................................................................................................... 7 5. Kilpailun johtaja ........................................................................................................................................ 8 6. Osanottomaksu......................................................................................................................................... 8 7. Peliasu ja välineet ...................................................................................................................................... 8 8. Myöhästynyt pelaaja ................................................................................................................................. 8 9. Pelitapa ...................................................................................................................................................... 9 10. Laiteviat ................................................................................................................................................ 11 11. Käyttäytyminen ..................................................................................................................................... 11 12. Heittosuoritus ........................................................................................................................................ 12 13. Hyväksytty heitto ................................................................................................................................... 13 14. Hylätty heitto ......................................................................................................................................... 14 15. Yliastuminen .......................................................................................................................................... 14 16. Pöytäkirjan pitäminen .......................................................................................................................... 15 17. Kilpailun tulosjärjestyksen määräytyminen.......................................................................................... 17 18. Vastalauseet .......................................................................................................................................... 18 19. Kilpailijoiden luokitus ja keskiarvon määräytyminen ............................................................................ 19 20. Viikkokilpailut ....................................................................................................................................... 21 21. Erikoiskilpailut........................................................................................................................................ 21 22. Rangaistukset......................................................................................................................................... 23 23. Edustuskelpoisuus ................................................................................................................................. 24 24. Kilpailujen televisiointi........................................................................................................................... 25 25. Muut säännöt ........................................................................................................................................ 25 26. Muutokset ............................................................................................................................................. 25 SUOMEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 2013-2014 ............................................................................. 25 1. Suomen mestaruuskilpailut henkilökohtaisesta mestaruudesta ja samassa yhteydessä kilpailtavista joukkuemestaruuksista järjestetään vuosittain seuraavasti: ...................................................................... 25 2. Suomen mestari ...................................................................................................................................... 26 3. SM-kilpailujen ajankohta ........................................................................................................................ 26 4. SM-kilpailujen anominen ........................................................................................................................ 26 5. Kilpailuista ilmoittaminen ........................................................................................................................ 27 6. Ilmoittautuminen SM-kilpailuihin ........................................................................................................... 27 4 7. Palkinnot .................................................................................................................................................. 27 8. Kustannukset ........................................................................................................................................... 27 9. Kilpailujen järjestäjiä koskevia määräyksiä.............................................................................................. 28 10. Kilpailijaa koskevia määräyksiä.............................................................................................................. 30 11. Televisiointi ............................................................................................................................................ 30 12. Kilpailujen tiedottaminen ...................................................................................................................... 30 MIESTEN AVOIMET (A-SM) SM-KILPAILUT .................................................................................................. 31 NAISTEN SM-KILPAILUT ............................................................................................................................... 32 NUORTEN JA JUNIOREIDEN SM-KILPAILUT ................................................................................................. 33 SENIORIEN SM-KILPAILUT............................................................................................................................ 34 VETERAANIEN SM-KILPAILUT ...................................................................................................................... 35 SM-KILPAILUJEN TASAPELITILANTEET ......................................................................................................... 36 SUOMEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 2017 ...................................................................................... 37 1. Suomen mestaruuskilpailut henkilökohtaisesta mestaruudesta ja samassa yhteydessä kilpailtavista joukkuemestaruuksista järjestetään vuosittain seuraavasti: ...................................................................... 37 2. Suomen mestari....................................................................................................................................... 38 3. SM-kilpailujen ajankohta ........................................................................................................................ 38 4. SM-kilpailujen anominen ........................................................................................................................ 38 5. Kilpailuista ilmoittaminen ........................................................................................................................ 38 6. Ilmoittautuminen SM-kilpailuihin............................................................................................................ 38 7. Palkinnot .................................................................................................................................................. 39 8. Kustannukset ........................................................................................................................................... 39 9. Kilpailujen järjestäjiä koskevia määräyksiä.............................................................................................. 39 1. MIESTEN SM-KILPAILUT ........................................................................................................................... 42 2. NAISTEN SM-KILPAILUT ........................................................................................................................... 44 3. NUORTEN JA JUNIOREIDEN SM-KILPAILUT.............................................................................................. 45 4. SENIORIEN SM -KILPAILUT ....................................................................................................................... 46 5. VETERAANIEN SM-KILPAILUT ................................................................................................................... 47 SM-KILPAILUJEN TASAPELITILANTEET ......................................................................................................... 48 VALTAKUNNANSARJAN SÄÄNNÖT 2015–2016 ............................................................................................... 49 VETERAANIEN VALTAKUNNANSARJAN SÄÄNNÖT 2015–2016 ....................................................................... 59 FARMISEURASÄÄNTÖ ...................................................................................................................................... 62 FARMISOPIMUS ............................................................................................................................................... 63 TOIMINTASÄÄNNÖT ........................................................................................................................................ 64 KEILAPALLON TEKNISET MÄÄRÄYKSET 1.9.2015 alkaen ................................................................................. 70 5 KILPAILUSÄÄNNÖT 2015-2016 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 9.5.2015 1. Keilailukilpailun järjestäminen 1.1 Suomen Keilailuliiton, jäsenliiton ja seuran järjestämä tai järjestettäväksi määräämä tai hyväksymä keilailukilpailu on järjestettävä ja johdettava näitä sääntöjä ja määräyksiä noudattaen. 1.2 Keilailukilpailu voidaan suorittaa vain SKL:n hyväksymillä radoilla ja välineillä ja on sen oltava SKL:n tai sen jäsenliiton hyväksymä. 1.3 Jos kilpailu on avoin vain jäsenliiton omille jäsenille, se on jäsenliiton sisäinen kilpailu (noudatetaan SKL:n kilpailusääntöjä). 1.4 Jos kilpailu on avoin kaikille SKL:n jäsenliittojen jäsenille, se on kansallinen (noudatetaan SKL:n kilpailusääntöjä). 1.5 Jos kilpailuun osallistuu keilaajia kahdesta neljään ETBF:n jäsenmaasta, se on avoin kansallinen. Jos osanottajamaita on useampia, on kilpailu haettava kansainväliseksi ETBF:ltä, ja mikäli kilpailu halutaan avoimeksi myös muiden WTBA:n alueiden keilaajille, myös WTBA:lta, SKL:n hallituksen kautta. Kansainvälisiksi anotuissa kilpailuissa noudatetaan WTBA:n sääntöjä. 1.6 Kutsukilpailu on kilpailu, jossa osanottajamäärä on rajoitettu, ja se voi olla liiton sisäinen kansallinen tai kansainvälinen kilpailu, riippuen siitä ovatko osanottajat vain omasta jäsenliitosta, useista jäsenliitoista tai toisista WTBA:n kuuluvista liitoista. Muita kilpailuja saadaan järjestää ko. jäsenliiton hallituksen luvalla. 1.7 Yksityiset, muihin WTBA:n liittoihin kuuluvat keilaajat saavat osallistua SKL:n alaisiin kilpailuihin kohdan 1.5 mukaan, mikäli heillä on osoitus jäsenyydestään. 1.8 SKL:n hallitus voi rankaista keilaajaa, joka osallistuu kilpailuihin, jotka eivät ole hyväksyttyjä, sekä jäsenliittoa, joka laiminlyö alueellaan järjestettävien kilpailujen sääntöjenmukaisuuden valvomisen. 1.9 Mikäli Suomen Keilailuliittoon kuulumaton yhteisö järjestää keilailukilpailut, johon liiton jäsenten toivotaan osallistuvan, järjestäjän on neuvoteltava SKL:n hallituksen kanssa kilpailun peliohjelmasta, säännöistä ja ajankohdasta kilpailuvaliokunnan välityksellä (poikkeus, kts. 21.2). Ellei tyydyttävään ratkaisuun neuvotteluissa päästä, hallitus voi kieltää liiton jäsenten osallistumisen kyseiseen kilpailuun. 1.10 Erikoiskilpailuja varten tulee järjestäjien laatia erilliset kilpailusäännöt sekä alku- että loppukilpailuja varten. Sääntöjen tulee perustua näihin sekä muilta osin WTBA:n kilpailusääntöihin. Säännöissä tulee mainita, onko kilpailu jäsenliiton sisäinen, kansallinen, avoin kansallinen tai kansainvälinen. Asianomaisen jäsenliiton tai tarvittaessa Suomen Keilailuliiton kilpailuvaliokunnan tulee kyseiset säännöt hyväksyä ennen kuin kilpailua voidaan järjestää. 1.11 Henkilökohtaiset kilpailut ovat aina virallisia kilpailuja, jotka vaikuttavat pelaajien keskiarvoon ja luokitukseen. Keskiarvoon tulee mukaan kaikki Suomessa kilpaillut sarjat, 6 myös uusinnat ja loppukilpailusarjat sekä joukkuekilpailujen (esim. joukkueturnaukset, valtakunnan- ja paikallissarjat) yhteydessä keilatut henkilökohtaiset sarjat poikkeuksena näissä säännöissä kohdassa 19.2 mainittu poikkeuksellisten tulosten mitätöinti sekä 1.12 kohdassa mainitut epäviralliset kilpailut (ns. ”lappukisat”). 1.12 Jäsenliiton hyväksymänä voidaan järjestää myös epävirallisia kilpailuja (ns. ”lappukisoja”), joiden tulokset eivät vaikuta keskiarvoon ja luokitukseen ja joihin voivat osallistua myös ei-rekisteröidyt pelaajat, kunhan kilpailut täyttävät seuraavat ehdot: - Kilpailun ensimmäinen palkinto saa olla maksimissaan 300 euron arvoinen - Kilpailun kokonaispalkintosumma saa olla maksimissaan 1000 euroa - Kilpailuissa noudatetaan muilta osin SKL:n kilpailusääntöjä 1.13 Kilpailijoiden aloitusradat ja pelaajien keskinäisen järjestyksen kilpailun järjestäjä määrää kuhunkin tilanteeseen parhaaksi katsomallaan tavalla. Määrityksessä otetaan huomioon mm. kilpailun sujuvuus. Joukkuekilpailussa, joka käsittää nimetyt joukkueet, on joukkueen kaikkien jäsenten nimet aina merkittävä viimeistään ennen kuin joukkueen ensimmäinen jäsen on alkanut suorittaa kilpailuosuuttaan (määräys koskee myös vaihtopelaajaa). 1.14 Suomen Keilailuliiton järjestämiä ja hyväksymiä erikoiskilpailuja, kuten Suomen mestaruuskilpailuja, valtakunnansarjoja sekä edustustason valintaohjelmaan liittyviä kilpailuja varten voidaan laatia erikoismääräyksiä ja suosituksia, jotka SKL:n liittohallitus vahvistaa. 1.15 Jäsenliitto voi halutessaan vaatia kilpailun järjestäjältä vakuuden, joka kattaa kilpailulle kutsussa tai sen anomuksessa määritellyt palkinnot. 2. Keilaradat ja välineet 2.1 Jokaisessa keilailukilpailussa kaikkien käytettävien ratojen, keilojen, pallojen ja muiden välineiden mittojen, painojen ja ominaisuuksien on oltava määräysten mukaiset. Kilpailija on itse vastuussa omien pelivälineidensä sääntöjenmukaisuudesta. Sääntöjenvastaisten pelivälineiden käyttö aiheuttaa kilpailutuloksen hylkäämisen, ja mikäli se on tahallista, rangaistuksena on määräaikainen kilpailukielto. Poikkeuksellisten ratkaisujen käyttö pelivälineissä ja -varusteissa on kielletty. Suomen Keilailuliitto valvoo, että kaikki kansainvälisissä kilpailuissa käytettävät keilaradat ovat WTBA:n sääntöjen mukaiset ja että kansallisissa kilpailuissa käytettävät radat ovat Suomen Keilailuliiton hyväksymät. 2.2 Keilaratoja, keiloja ja palloja koskevat tekniset säännöt ja määräykset on julkaistu erikseen. Mikäli keilapallon tunnistemerkinnät ovat kuluneet pois, tulee siihen kaivertaa merkintä tunnistamista varten. 2.3 Uusille keilaradoille on ensitarkastus suoritettava ennen niiden käyttöönottoa ja vanhoille uusintatarkastus peruskorjauksen yhteydessä sekä aina tarvittaessa (esim. kansainväliset- ja SM-kilpailut.). Keilaradat on tarkastettava kahden vuoden välein ja tarvittaessa korjattava annettuun määräaikaan mennessä. Korjaustarkastus ei jatka tarkastusväliä. Jäsenliitto ei saa hyväksyä kilpailuja järjestettäväksi keilahalliin, jonka ratoja ei ole hyväksytysti tarkastettu. 7 2.4 Suomen Keilailuliitolla ja jäsenliitoilla on alueellaan oikeus suorittaa ratojen tarkastuksia aina tarvittaessa. Ratojen tarkastuksesta laadittava pöytäkirja on toimitettava Suomen Keilailuliittoon välittömästi tarkastuksen jälkeen. Jos ratoja ei määräaikaan mennessä tarkasteta hyväksytysti, lähetetään hallille kehotus tilanteen korjaamiseksi. Mikäli näin ei tapahdu määräpäivään mennessä, hallissa ei saa järjestää valtakunnansarjapelejä ja mahdollisesti jo sovitut kierrokset siirretään toiseen halliin. Jos tämänkään jälkeen ratoja ei tarkasteta / korjata hyväksytyiksi, päättää hallitus kaikkien virallisten kilpailujen kieltämisestä hallissa. 2.5 Keilapallon pinnan muuttaminen käsin on sallittua vain sarjojen välissä pelialueen ulkopuolella. Jos pintaa muutetaan sarjan aikana, rangaistuksena kyseisen sarjan tulos on 0 pistettä. Keilapallon pintaan ei saa laittaa / kiinnittää vieraita aineita (esim. teippimerkkejä yms.) 2.6 Keilapallo katsotaan pelaajan henkilökohtaiseksi omaisuudeksi ja ilman sen omistajan suostumusta ei toinen pelaaja sitä saa käyttää. 3. Kilpailun järjestäjän tehtävät 3.1 Kilpailun järjestäjän tehtäviin kuuluu: a) anoa aina ao. jäsenliiton hallitukselta lupa kilpailun järjestämiseen. Kansainvälisten kilpailujen järjestämiseen on lupa anottava jäsenliiton kautta SKL:lta. b) laatia erikoiskilpailua varten kirjalliset säännöt, jotka pidetään esillä keilahallilla kilpailun ajan. c) ilmoittaa sääntöjen määräämällä tavalla kilpailusta (4.1). d) varmistaa, että ne radat, joilla kilpailu tapahtuu, ovat SKL:n hyväksymät ja että kilpailussa käytetyt välineet täyttävät SKL:n määräykset. e) asettaa jäsenliiton hyväksymä kilpailunjohtaja sekä muut tarvittavat virkailijat. f) valvoa, että vain osallistumaan oikeutetut pelaajat osallistuvat kilpailuun. g) valvoa, että kilpailupöytäkirjat, jotka on pidetty käsikirjanpidolla, tarkistetaan. h) vastata, että palkinnot jaetaan niin kuin kilpailukutsussa on ilmoitettu ja että palkinnot ovat kilpailukutsun mukaisia ja toimittaa kohdan 1.15 mukaan mahdollisesti vaadittu vakuus jäsenliitolle sen määräämään ajankohtaan mennessä. i) antaa viimeistään seitsemän vrk. kilpailun päättymisestä selvitys kilpailun jäsenliitolle. j) ryhtyä jäsenliiton, hallin sekä SKL:n mahdollisten ennätyssääntöjen mukaisiin toimenpiteisiin, jos kilpailussa on saavutettu tulos, joka on ennätyskelpoinen. 4. Kilpailuista ilmoittaminen 4.1 Kaikki SKL:n kilpailut on ilmoitettava joko jäsenliiton kilpailukutsussa, SKL:n äänenkannattajassa, asettamalla kutsuja jäsenliittojen keilahalleihin tai ilmoittamalla suoraan niille seuroille, jotka ovat oikeutettuja ottamaan osaa kilpailuun. 4.2 Kilpailukutsussa on mainittava kilpailun laatu, kilpailupäivä tai -päivät, halli, kilpailumuoto mahdollisine tasoituksineen, alkukilpailun ja finaalin pelitapa, osanottomaksun suuruus, kilpailun järjestäjä, kilpailunjohtaja, kilpailun hyväksynyt taho, palkinnot ja niiden laatu ja viimeinen kilpailuerä, uusintamahdollisuus, yksityiskohtainen ratahoidon aikataulu (esim. ennen päivän ensimmäistä erää/non stop lähdöt, hoito valmis klo 15.00). Mikäli mahdolliseen loppukilpailuun pääsee usealla eri tavalla, järjestys, jolla loppukilpailuun päässeet määritellään, pitää määritellä yksiselitteisesti kilpailukutsussa. 8 5. Kilpailun johtaja 5.1 Jokaisessa kilpailussa on oltava kilpailunjohtaja. Kilpailunjohtajan ja muiden toimihenkilöiden tulee olla tehtäviinsä hyvin perehtyneitä. Suomen Keilailuliitto nimeää yhden tai useamman pätevän henkilön, joiden on valvottava kaikkia Suomessa järjestettäviä kansainvälisiä kilpailuja. 5.2 Kilpailunjohtajan tehtäviin kuuluu: – Valvoa, että kilpailusääntöjä tarkoin noudatetaan sekä oikaista ja rangaista mahdolliset rikkomukset. – Kansainvälisissä kilpailuissa hänen on valvottava, että kilpailu suoritetaan WTBA:n sääntöjen mukaisesti ja radoilla ja välinein, jotka täyttävät WTBA:n vaatimukset. – Nimetä tilalleen kilpailun johtajan valtuuksia käyttävä valvoja, milloin hän on itse estynyt olemasta paikalla 5.3 Kilpailunjohtajalla on oikeus ryhtyä tarvittaessa rankaisutoimenpiteisiin kohdan 22. mukaan. 6. Osanottomaksu 6.1 Osanottomaksu on suoritettava ennen kilpailun alkua. Ilmoittautuminen kilpailuun edellyttää, että maksu suoritetaan, ellei ilmoittautumista peruuteta vähintään 24 tuntia ennen kilpailuvuoron alkamista. Suorittamalla osallistumismaksut keilaaja suostuu siihen, että tulosluettelo voidaan julkaista Internetissä, lehdessä, teksti-TV:ssä tai muissa medioissa. 7. Peliasu ja välineet 7.1 Kilpailuissa pelaajan on käytettävä kauluksellista siistiä paitaa. SM-kilpailuissa, valtakunnansarjoissa, paikallissarjoissa ja niissä henkilökohtaisissa kilpailuissa, joiden yhteydessä joukkuekilpailu on heitettävä samanaikaisesti, on joukkueen jäsenillä oltava samanmallinen ja samanvärinen pelipaita, jossa pitää näkyä seuran nimi. 7.2 Kilpailunjohtajalla on oikeus myöntää erityisestä syystä vapautus edellisen pykälän säännöstä. Säännön törkeästä rikkomisesta hän voi määrätä sakon, joka on ko. pelimaksun suuruinen. 7.3 Keilakenkien pohjien on oltava puhtaat radalle tultaessa ja niiden on oltava sellaista materiaalia, etteivät ne vahingoita radan pintaa eivätkä muuta sen kuntoa. Niihin ei myöskään saa lisätä mitään ainetta. (ks. myös 11.4) 8. Myöhästynyt pelaaja 8.1 Kilpailuerän ilmoitetusta aloitusajasta myöhästynyt kilpailija saa aloittaa kilpailunsa siitä ruudusta lukien, jota pelataan hänelle määrätyllä radalla tai rataparilla hänen aloittaessaan kilpailun ja hän saa lukea tuloksessa hyväkseen vain heittämänsä ruudut. 8.2 Myöhästyneen pelaajan tulokseksi keskiarvorekisteriin syötetään täysien keilattujen sarjojen pistemäärä (keskiarvoa määrättäessä käytetään täysien sarjojen sarjamäärää). 9 9. Pelitapa 9.1 Keilailukilpailut voidaan järjestää määritellyn sarjamäärän mukaisina kilpailuina ja suorittaa yhdellä tai useammalla rataparilla. 9.2 Kilpailun keilaaminen yksin ei ole sallittua. Alkukilpailuissa kaksi tai useampia keilaajia voi samanaikaisesti keilata yhdellä radalla tai rataparilla. Poikkeustilanteissa kilpailunjohtaja voi antaa luvan poiketa tästä säännöstä (esim. loukkaantumistapaukset). Loppukilpailuissa yksi tai useampia keilaajia voi samanaikaisesti keilata yhdellä radalla tai rataparilla. Jos kaksi tai useampia keilaajia keilaa samalla radalla tai rataparilla, jokaisen heistä on vuorotellen suoritettava kunkin ruudun sääntöjenmukaiset heitot. 9.3 Kilpailussa keilaajalla on oikeus neljään lämmittelyheittoon eurooppalaisessa pelitavassa aloitusradalla ja neljään lämmittelyheittoon kummallakin aloitusradalla amerikkalaisessa pelitavassa. 9.4 Jäsenliitolla on oikeus rajoittaa välittömästi ennen kilpailun aloittamista tapahtuvaa keilaamista samassa hallissa tai hallin osassa, jossa kilpailutapahtuma on. (Tämä koskee muuta keilaamista kuin kohdissa 9.3 ja 9.5 tarkoitettua kilpailutapahtumaan liittyvää lämmittelyä.) 9.5 Kilpailun järjestäjällä on oikeus halutessaan antaa pidempi lämmittelyaika kuin kohdassa 9.3 määritellään (erikoiskilpailut, finaalit). 9.6 Pelitapoja Eurooppalainen pelitapa Keilaaja (tai joukkue) pelaa sarjan kokonaisuudessaan yhdellä radalla. Radalla voi olla myös useampia keilaajia (normaalisti kaksi). Rataa vaihdetaan normaalisti yhden sarjan jälkeen. Amerikkalainen pelitapa Keilaaja (tai joukkue) pelaa sarjan käyttäen kahta vierekkäistä rataa (rataparia). Rataparilla voi olla kaksi tai useampia keilaajia. Rataparia vaihdetaan sarjoittain tai useamman sarjan jälkeen. Keilattaessa samalla rataparilla aloitetaan uusi sarja siltä radalta mihin edellinen päättyi. Rataparia vaihdettaessa, aloitetaan uusi sarja parilliselta radalta, mikäli edellinen sarja päättyi parilliselle radalle (ja päinvastoin). Edellä olevasta määräyksestä voidaan poiketa tarvittaessa automaattisten pistelaskimien takia. Baker (joukkuekilpailu) Baker-joukkuekilpailuissa joukkueen jokainen jäsen pelaa vuorollaan samaan sarjaan kuuluvat ruudut kunnes sarjan kaikki kymmenen ruutua on pelattu loppuun. Pelaajavaihto voidaan suorittaa ainoastaan täysin sarjoin paitsi, jos kyseessä on sairauskohtaus tai loukkaantuminen, jolloin pelaajavaihto voidaan suorittaa kesken sarjan (kilpailunjohtajan harkinnan mukaan). 10 Desperado-sarja Erikoiskilpailuissa voidaan keilata myös ns. desperado-sarja, jonka mukaan selviää ennalta määrätty määrä keilaajia finaaliin. Desperado keilataan eurooppalaisella pelitavalla alkuperäisen kilpailun tasoituksin. Radalla voi olla eri määrä keilaajia. Desperado-sarjan voi keskeyttää ilman kilpailunjohtajan erillistä lupaa. Turbo Erikoiskilpailuissa voidaan määritellä myös ns. turbosarja(t), jonka mukaan selviää ennalta määrätty määrä keilaajia finaaliin. Turbosarja pitää olla maksettuna ennen ko. sarjan alkua. Match play Kaksi keilaaja (tai joukkuetta) pelaa samalla rataparilla. Paremmin sijoittunut määrää/valitsee aloitusvuoron. Aloitusvuoron saanut pelaa yhden ruudun vasemmanpuoleisella radalla. Oikeanpuoleiselta radalta aloittava pelaa kaksi ruutua, yhden molemmilla radoilla. Vasemmalta aloittanut jatkaa samalla tavalla ja näin pelataan sarja loppuun. Mikäli kyseessä on kaksi sarjaa, pelataan toinen sarja samalla tavalla (aloitusvuoro samalla pelaajalla kuin ensimmäisessä sarjassa). Round-robin (eli jokainen jokaista vastaan) Kaikki pelaajat (joukkueet) pelaavat toisiaan vastaan yleensä yhden sarjan ottelun ennakkokaavion mukaan. Ennakkokaavio määrää aloittajan (vasemmanpuoleinen rata). Voittobonus on 30 pistettä pelaajaa kohti ja tasapelibonus 15 pistettä. Mikäli round robinissa pelataan myös sijoitussarja, jaetaan siinäkin bonukset. Tasatuloksen sattuessa bonukset jaetaan myös eri tasoituksen omaavien pelaajien kesken. Pudotuspeli (porrasfinaali, ns. stepladder) Finaalipeleihin selviytyneet pelaavat toisiaan vastaan yhden tai kahden sarjan ottelun match play -pelitavalla. Hävinnyt putoaa pelistä voittajan jatkaessa eteenpäin. Tasatuloksen sattuessa voittaja on vähemmän tasoituksia saanut pelaaja. Saman tasoituksen omaavat pelaajat suorittavat tasatuloksen sattuessa kahden ruudun uusinnan (9. ja 10. ruutu), mikäli kilpailun säännöissä ei ole muuta määrätty. Paremmin sijoittunut määrää aloittajan. Tarvittaessa uusintoja jatketaan aloittajaa vaihtaen, kunnes voittaja on selvillä. Uusintakin keilataan match play-pelitavalla. Shoot out-finaali Shoot out-finaalissa edeltävän kilpailuosion parhaat keilaavat loppupelit paremmuusjärjestyksessä. Alkuvaiheissa kolme tai useampi keilaajaa pelaa yhden sarjan ottelun amerikkalaisella tai match play-pelitavalla. Sarjan paras keilaaja jatkaa kilpailua, muiden pudotessa jatkosta. Loppuottelussa pelaa kaksi keilaajaa. Shoot out –finaalissa keilaajan lopullinen sijoitus ei saa huonontua edeltävästä kilpailuosiosta yhtä sijaa enempää . Playoff – finaali Playoff – finaalissa edeltävän kilpailuosion parhaat keilaavat loppupelit playoff – kaavion mukaan. Edeltävän osion sijoitus voi antaa keilaajalle paikan suoraan esimerkiksi lopulliseen finaaliin tai ns. välierävaiheeseen muiden aloittaessa esimerkiksi ns. puolivälieristä. Playoff -finaali sopii käytettäväksi silloin, kun loppukilpailun ensimmäisen osion sarjamäärä on enintään viisi sarjaa. Playoffissa kaksi tai useampi keilaaja keilaa ottelun (sarja tai useampi) pääsystä jatkoon seuraavaan otteluun. Lopullisessa finaalissa 11 keilaa kaksi tai kolme keilaajaa. Playoff -finaalissa keilaajan sijoitus saa pudota useamman kuin yhden sijan verran edeltävän vaiheen sijoituksesta. Playout – finaali Playout – finaalissa edeltävän kilpailuosin parhaat keilaavat loppupelit playout –kaavion mukaan. Edeltävän osion sijotus voi antaa keilaajalle paikan suoraan tiettyyn kaavioon vaiheeseen, esim. lopulliseen finaaliin. Playout finaali sopii käytettäväksi silloin, kun loppukilpailun ensimmäisen osion sarjamäärä on enintään viisi sarjaa. Playout –finaalissa kolme tai useampi keilaaja keilaa sarjan (tai useamman) kerrallaan huonoimman tuloksen tehneen pudotessa pois. Lopullisessa finaalissa kohtaavat kaksi tai kolme keilaajaa. Playout -finaalissa keilaajan sijoitus saa pudota useamman kuin yhden sijan verran edeltävän vaiheen sijoituksesta. Yleisohje loppukilpailun pelitavan laadintaan: Loppukilpailun pelitapaa laadittaessa tulee kiinnittää huomiota valitun pelitavan soveltuvuuteen kyseiseen kilpailuun. Playoutin ja playoffin kaltaisen pelitavan valitsemista voidaan pitää perusteltuna loppukilpailun ensimmäisen vaiheen ollessa enintään viisi sarjaa. Pidempien loppukilpailuiden osalta suosituksena on pidättäytyä edelleen round robinissa ja / tai perinteisissä kolmen parhaan pudotuspeleissä loppukilpailun alkuosioiden jälkeen. Näiden sääntöjen henkenä on, että pidemmässä finaalissa aiemmissa osioissa kärkipaikan hankkinut on lopputuloksissa vähintään toinen, kauempaa takaa voi nousta vaikka voittoon, mutta keilaajan sijoitus ei saa pudota yhtä sijaa enempää ns. pudotuspelivaiheessa edellisen vaiheen sijoituksesta. 9.7 Joukkuekilpailussa (joukkueturnaukset, valtakunnansarjat yms.) pelaajavaihto sallitaan täysin ruuduin. (Sarja kirjautuu aloittajan nimiin). 10. Laiteviat 10.1 Jos ratojen laitteisiin tulee kilpailun aikana vika, jota ei voida heti korjata, on kilpailunjohtajan määrättävä, voivatko kilpailijat jatkaa kilpailuaan toisella radalla. Jos kilpailijat joutuvat jatkamaan sellaisilla radoilla, joilla ei normaalisti tässä kilpailulähdössä kukaan olisi pelannut, sallitaan pelaajille kaksi lämmittelyheittoa ao. radalla tai rataparin molemmilla radoilla, mikäli kyseessä on molempia ratoja käyttävä kilpailumuoto. Jos teknisestä viasta johtunut tauko on yli 15 min, pelaajilla on oikeus saada kaksi lämmittelyheittoa rataa kohti, vaikka jatkettaisiin samalla radalla/rataparilla. 10.2 Jos kilpailu on pakko kokonaan keskeyttää ja jatkaa sitä myöhemmin, jatketaan siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. 10.3 Jos keila katkeaa tai muuten pahasti vahingoittuu pelin aikana, on se heti korvattava toisella keilalla, jonka on oltava mahdollisimman yhdenmukainen käytössä olevan patterin keilojen kanssa. Kilpailunjohtajan on kaikissa tapauksissa toimittava arvioijana rikkoutuneiden keilojen vaihtoa koskevissa tapauksissa. Keilan rikkoutuminen ei vaikuta keilaajan tulokseen. Kaatuneiden keilojen luku lasketaan, jonka jälkeen rikkoutunut keila on vaihdettava uuteen. 11. Käyttäytyminen 11.1 Alkoholin ja muiden päihdeaineiden vaikutuksen alaisena keilaaminen on kielletty. 12 11.2 Kilpailijat eivät saa tupakoida (koskee myös sähkötupakkaa), eivätkä käyttää nuuskaa kilpailuosioiden aikana. Määräys ei koske kilpailuosien väliin ajoittuvia taukoja, jotka kilpailunjohtaja erikseen ilmoittaa, eikä joukkuekilpailussa vaihtopelaajaa, jos hän poistuu pelialueelta. Säännön rikkomisesta seuraa nolla ao. sarjaan. Jos rike tapahtuu sarjojen välillä, rangaistus koskee seuraavaa sarjaa. Kilpailuosioksi katsotaan määrätyn sarjamäärän mukainen henkilökohtainen kilpailu, erikoiskilpailun finaaliosassa jokainen osio, joka pelataan yhtenäisellä pelaajamäärällä tai joka on erikseen yhtenäiseksi jaksoksi nimetty sekä valtakunnansarjoissa ja sarjapeleissä se pelijakso, jossa vastustaja ei muutu, sekä niihin kuuluva lämmittely. Kilpailualueelta poistuminen kilpailuosion aikana on sallittu vain kilpailunjohtajan tai hänen valtuuttamansa valvojan luvalla. 11.3 Virvoitusjuomien ja välipalojen nauttiminen on kilpailun aikana sallittua edellyttäen, että se tapahtuu siihen varatulla alueella (ei pelialueella). Pelialueeksi katsotaan varsinaisten ratojen lisäksi alue, jolla sijaitsevat kirjanpitopöydät sekä pelaajien tuolit ja lisäksi ne alueet, jotka halli on erikseen määritellyt. 11.4 Keila- ja vauhtiradalle ei saa tehdä mitään merkkejä, eikä niihin saa laittaa sellaisia aineita, jotka voivat vahingoittaa ratoja tai muuttaa niiden normaalia kuntoa ja sellaisten aineiden vieminen pelaaja-alueelle on kielletty (mm. talkki). (ks. myös 7.3) 11.5 Kilpailija saa keskeyttää vain järjestäjän luvalla (koskee myös erikoiskilpailujen uusintoja). Mikäli kilpailija joutuu keskeyttämään loukkaantumisen tai jonkun muun syyn vuoksi saa hän tulokseksi täysien keilattujen sarjojen pistemäärän (keskiarvoa määrättäessä käytetään täysien sarjojen sarjamäärää). 11.6 Keilaaja, joka on valmistautumassa heittosuoritukseensa yhtäaikaisesti oikealla puolella olevan radan keilaajan kanssa, antaa vuoron hänelle. Keilaajan tulee olla valmiina vuorollaan, eikä hän saa viivyttää heittosuoritustaan, mikäli viereinen rata sekä hänen oikealla että vasemmalla puolella on vapaa. Mikäli keilaaja ei huomioi em. kohtia, tulkitaan se ns. hitaaksi keilailuksi, jonka toistuvuudesta voi aiheutua rangaistustoimenpiteitä (ks. kohta 22). 11.7 Kohdassa 22.2 on mainittu kilpailunjohtajan oikeudet puuttua kilpailijan sopimattomaan käyttäytymiseen. 12. Heittosuoritus 12.1 Suoritus katsotaan heitoksi, kun pallo irtoaa keilaajan kädestä ja ylittää yliastumisviivan ja osuu rataan. Jokainen keilaajan suorittama heitto otetaan huomioon, ellei sitä ole uusittava kohdan 14 mukaisesti. 12.2 Keilat, jotka sinkoseinistä, takatyynystä, keilanpystytyskoneesta tai suojalaitteesta singonnut keila tai keilat kaatavat, lasketaan kaatuneiksi. 12.3 Jokaisen keilaajan omalla vastuulla on todeta ja hyväksyä, että täyden patterin keilat on oikein pystytetty. Hän saa vaihtaa virheellisen patterin, ennen kuin hän suorittaa heittonsa. Muussa tapauksessa hänen katsotaan hyväksyneen pystytyksen. 12.4 Yhden kilpailusarjan aikana keilaajalla on oikeus kaksi kertaa vaihtaa keilapatteri itse. 13 Tämän jälkeen on pyydettävä kilpailunjohtaja paikalle ja pystytysvirhe, jos sellainen havaitaan, on pyrittävä poistamaan. Mikäli pelaaja rikkoo tätä sääntöä, on seurauksena välittömästi ruudun hylkääminen. 12.5 Keilat, jotka hyväksytty heitto on kaatanut ja jotka ovat jääneet makaamaan radalle tai radan sivuosiin, luetaan kaatuneiksi keiloiksi ja ne on poistettava ennen seuraavan heiton suorittamista. Jos keilaaja kuitenkin heittää kaatuneen keilan ollessa radalla, keilapöydällä tai rännissä, heitto on hylätty ja se on uusittava. Mikäli keilaaja tahallisesti tai hyötymistarkoituksella heittää kaatuneen keilan ollessa radalla, keilapöydällä tai rännissä, keilaajan kilpailusuoritus hylätään tämän heiton osalta ja heiton tulokseksi merkitään 0. Teko johtaa lisäksi rangaistustoimenpiteisiin kohdan 22. mukaisesti. Keilaajan kanssapelaaja tai keilaaja itse saa poistaa rännikeilan pallolla sovittuaan siitä kanssapelaajansa tai -pelaajiensa kanssa. Ilmoituksen poistosta on oltava yksiselitteisen selkeä. Suositus on kuitenkin se, että keilan poistaa ratahenkilöstöön kuuluva henkilö. 12.6 Keilaajan on pelattava jokainen ruutu loppuun. 12.7 Ainoastaan ne keilat, jotka ovat kaatuneet tai kokonaan siirtyneet keilapöydältä tai radalta saa laskea sääntöjen mukaan heiton tulokseksi. 12.8 Jos sääntöjen tulkitsemisessa yksittäisessä heittosuorituksessa on epäselvyyttä tai siitä tehdään vastalause (yliastuminen, sääntöjen tulkinta tms.) eikä tapausta voida välittömästi ratkaista, on pelaajan heitettävä varaheitto tai -ruutu. 1. Jos kiista koskee ruudun ensimmäistä heittoa tai kymmenennen ruudun toista heittoa, kun ensimmäinen heitto on ollut kaato: a) Jos kiistana on mahdollinen yliastuminen, on pelaajan keilattava ruutu loppuun ja sen jälkeen keilattava varaheitto täyteen patteriin. b) Jos kiistana on mahdolliset hylätyt keilat, on pelaajan keilattava ruutu loppuun ja sen jälkeen keilattava varaheitto niihin keiloihin, jotka olisivat jäänet pystyyn, ellei kiistanalainen keila(t) olisi kaatunut. c) Jos kiistana on hylättävä heitto (kohta 14), pelaajan on keilattava ruutu loppuun ja sen jälkeen keilattava kokonainen vararuutu. 2. Jos kiista koskee paikkoyritystä tai kymmenennen ruudun kolmatta heittoa, varaheittoa ei tarvita, ellei kiistana ole hylättävä heitto. Siinä tapauksessa varaheitto on keilattava samoihin keiloihin, jotka olivat pystyssä, kun kiistanalainen heitto suoritettiin. Sen ruudun, jossa varaheitto suoritettiin, molemmat tulokset on merkittävä pöytäkirjaan ja vastalause alistettava kilpailunjohtajan ratkaistavaksi. Pääsääntöisesti jokainen tilanne olisi saatava ratkaistua välittömästi sen tapahduttua, sillä jälkikäteen tehdyt ratkaisut jäänevät useasti pelaajan tappioksi. 12.9 Kilpailuheiton voi suorittaa oikealla tai vasemmalla kädellä. Mielenosoituksellinen käden vaihtaminen aiheuttaa rangaistustoimenpiteitä kohdan 22. mukaisesti. 13. Hyväksytty heitto 13.1 Heitto katsotaan hyväksytyksi, mutta sen vaikutuksesta kaatuneita keiloja ei oteta huomioon seuraavissa tapauksissa: a) Jos suorituksen yhteydessä tapahtuu yliastuminen. 14 b) Kun pallo, joka ennen keiloihin osumista on poistunut radalta kaataa tai siirtää keiloja. c) Kun pallo sinkoutuu takatyynystä tai keilakuopasta takaisin radalle. d) Pystyyn jäänyttä keilaa, joka kaatuneita keiloja poistettaessa kaatuu tai jonka pystytyskone kaataa ei lasketa kaatuneeksi, vaan on se pystytettävä uudelleen keilapöytään merkitylle aluslevylle siihen paikkaan, jossa se oli ennen heiton suorittamista. e) Siirtynyt keila, jonka keilanpystyttäjä kaataa on asetettava alkuperäiselle paikalleen keilapöydälle. f) Siirtynyt keila, joka jää pystyyn ja joka mahdollisesti pysäyttää pystytyskoneen jää sille paikalle, johon se on siirtynyt. g) Keilat, jotka on keilattu pois keilapöydältä, mutta jotka sinkoavat takaisin keilapöydälle jääden pystyyn, on laskettava pystyyn jääneiksi keiloiksi. 14. Hylätty heitto 14.1 Heittoa ei hyväksytä eikä sitä saa katsoa suoritetuksi ja keilat on pystytettävä ja keilaajan sallittava suorittaa heittonsa uudelleen seuraavissa tapauksissa: a) Kun suoritetun heiton aikana tai välittömästi sen jälkeen huomataan, että yksi tai useampia keiloja puuttuu pystytyksestä. Kilpailunjohtaja ratkaisee riitatapauksissa keilojen pystytyksen. b) Kun keilanpystyttäjä poistaa keilan tai keiloja ennen kuin pallo osuu keiloihin. c) Kun toinen keilaaja, katselija tai jokin liikkuva esine häiritsee keilaajaa heiton aikana ja ennen kuin se on loppuun suoritettu, on keilaajan heti joko hyväksyttävä heiton tulos tai vaadittava kilpailunjohtajan hyväksymistä keilojen uudelleen pystytykseen. Kilpailunjohtaja voi hyväksyä vaatimuksen ainoastaan erittäin painavin perustein. WTBA:n säännöissä tarkoitetaan tällöin pääasiassa fyysistä kosketusta. d) Kun jokin keila, jonka keilaaja yrittää kaataa, jostakin syystä kaatuu tai siirtyy keilaajan suorittaessa heittoaan ja ennen kuin pallo osuu keiloihin. e) Kun pallo osuu johonkin vieraaseen esineeseen heiton aikana. f) Kun keilaaja suorittaa heittonsa väärällä vuorolla. g) Kun pelaaja tai joukkueiden aloittajat keilaavat väärällä radalla ja erehdys huomataan ennen seuraavan keilaajan heittoa, hylätään heitot ja pelaaja(t) heittävät uudelleen oikealla radalla (radoilla). Jos useampi kuin yksi pelaaja joukkueesta keilaa väärällä radalla, sarja keilataan loppuun ilman muutoksia ja seuraava sarja aloitetaan ohjelman mukaisella oikealla radalla. Jos henkilökohtaisessa match-play kilpailussa, jossa heitetään normaalisti kaksi ruutua kerrallaan, pelaaja keilaa nämä kaksi ruutua väärällä radalla hylätään heitot ja pelaaja keilaa ruudut uudelleen oikeilla radoilla, mikäli erehdys huomataan ennen kuin vastustaja on suorittanut hyväksytyn heiton. Jos erehdystä ei havaita ennen vastustajan heittoa, tulos hyväksytään ja pelaaja heittää seuraavat ruutunsa oikeilla radoilla. 15. Yliastuminen 15.1 Heittosuoritus katsotaan yliastutuksi, kun jokin keilaajan vartalonosa ylittää yliastumisviivan ja koskettaa jotakin kohtaa radassa, laitteissa tai rakennuksessa yliastumisviivan tai sen jatkeen toisella puolella. Yliastuminen voidaan tuomita hyväksytyn heiton suorittamisen jälkeen siihen hetkeen saakka, jolloin sama tai toinen keilaaja on vauhtiradalla valmiina suorittamaan seuraavaa heittoa. 15 15.2 Jos keilaaja astuu yli ja yksi tai useampia samalla radalla tai rataparilla kilpailevista keilaajista, jolla yliastuminen tapahtui, tai pöytäkirjanpitäjä tai kilpailun toimitsija sen havaitsee, eikä SKL:n hyväksymä automaattinen yliastumisen paljastava laite sitä ilmoita tai yliastumisenvalvoja ei sitä huolimattomuuden takia näe tapahtuvaksi, on yliastuminen julistettava tapahtuneeksi ja merkittävä pöytäkirjaan. 15.3 Mikäli keilaaja tahallisesti tai hyötymistarkoituksella astuu yli, keilaajan kilpailusuoritus hylätään tämän ruudun osalta ja ruutuun merkitään 0. Teko johtaa lisäksi rangaistustoimenpiteisiin kohdan 22. mukaisesti. 15.4 Yliastuminen lasketaan kilpailusuoritukseksi, mutta yliastutulla heitolla kaatuneita keiloja ei oteta huomioon tulosta laskettaessa. Kun yliastuminen tapahtuu keilaajan ruutuun kuuluvan ensimmäisen heiton aikana, kaikki kaatuneet keilat on pystytettävä uudelleen. Jos yliastuminen tapahtuu toisen heiton aikana, lasketaan vain ensimmäisen heiton tuloksena kaatuneet keilat. Katso myös kohta 12.8. mahdollisen varaheiton suorittaminen. 15.5 Automaattisen yliastumisen ilmaisinlaitteen ilmoittaessa yliastumisen tapahtuneeksi ei tätä vastaan voida valittaa, ellei voida osoittaa että laite ei toimi oikein, tai ellei ole selvää todistusta siitä, että keilaaja ei suorittanut yliastumista. Jos automaattinen yliastumisen ilmoittamislaite tilapäisesti menee epäkuntoon, on kilpailun johdon määrättävä joku henkilö(t), jo(t)ka voi(vat) olla myös kanssapelaaj(i)a, toimimaan yliastumisen valvojana. Yliastumisvalvojan on tehtävä ratkaisunsa heti jokaisen rikkomuksen jälkeen. Hänen on heti julistettava yliastutuksi heitto, joka on tehty sitä koskevien sääntöjen vastaisesti. Kilpailunjohtaja vahvistaa päätöksen. Tehdystä päätöksestä ei voida valittaa, ellei ole ilmeistä että yliastuminen on tuomittu väärälle kilpailijalle, tai että tuomio perustuu sääntöjen väärään tulkintaan. 16. Pöytäkirjan pitäminen 16.1 Yksi keilailusarja muodostuu pöytäkirjan 10 ruudusta. Kutakin yhdeksää ensimmäistä ruutua kohden jokainen keilaaja saa heittää kaksi heittoa, ellei ensimmäisen heiton tuloksena ole kaato. Kymmenenteen ruutuun heitetään kolme kertaa, mikäli ensimmäinen heitto on kaato tai toinen heitto paikko. 16.2 Viralliseen pöytäkirjaan ei saa tehdä asiattomia merkintöjä. 16.3 Keilaaja on suorittanut kaadon, kun hän sääntöjen hyväksymällä tavalla ensimmäisellä heitollaan on kaatanut kaikki 10 keilaa. Kaato merkitään rastilla (x) sen ruudun, jossa se on suoritettu, vasemmassa yläkulmassa olevaan pieneen ruutuun. Ruudun pisteet merkitään vasta sitten, kun keilaaja on heittänyt kaadon edellyttämät kaksi seuraavaa heittoa. Niiden kaatamien keilojen yhteismäärä lisätään kaadon antamaan 10 pisteeseen. 16.4 Keilaaja, joka kahdella hyväksytyllä heitolla kaataa kaikki 10 keilaa, on suorittanut paikon. Paikko merkitään vinoviivalla (/) ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan pieneen ruutuun. Sitä ennen on merkittävä ensimmäiseen pikkuruutuun ensimmäisellä heitolla kaadettujen keilojen lukumäärä. Ruudun pisteet merkitään vasta keilaajan suoritettua seuraavaan ruutuun kuuluvan ensimmäisen heiton, jonka kaatamien keilojen lukumäärä lisätään paikon antamaan 10 pisteeseen. 16 Milloin kymmenenteen ruutuun tehdään paikko, suoritetaan siihen ruutuun vielä kolmas heitto. 16.5 Ellei keilaajan onnistu kahdella samaan ruutuun kuuluvalla heitolla kaataa jokaista kymmentä keilaa, on hän tehnyt jätön, edellyttäen, että ensimmäisen heiton jälkeen pystyssä olevat keilat eivät muodosta aukkoa. Ensimmäisellä heitolla kaatuneiden keilojen luku merkitään ruudun vasemmassa yläkulmassa olevaan pieneen ruutuun. Toisella heitolla kaatuneiden keilojen luku merkitään ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan pieneen ruutuun. Mikäli keilaaja ei toisella heitollaan onnistu kaatamaan yhtään ensimmäisen heiton jälkeen pystyyn jääneistä keiloista merkitään jättömerkki (-) ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan pieneen ruutuun. Jokaisen ruudun, jossa jättö on tapahtunut, pisteet merkitään välittömästi toisen heiton suorittamisen jälkeen. 16.6 Aukoksi kutsutaan keilojen asentoa kun kärkikeila (nro 1) on kaatunut ja a) vähintään yksi keila on kaatunut kahden tai useamman pystyyn jääneen keilan välistä: esim. 7-9 tai 3-10. b) vähintään yksi keila on kaatunut välittömästi kahden tai useamman pystyyn jääneen keilan edestä: esim. 5-6. Aukko merkitään (O) sen ruudun, jossa se on tapahtunut, vasemmassa yläkulmassa olevaan ruutuun. Ensimmäisellä heitolla kaatuneiden keilojen luku merkitään (O) merkin sisään ruudun vasempaan yläkulmaan ennen toisen heiton suorittamista. Keilaajan paikatessa aukon, merkitään se kuten paikko (/) ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan ruutuun. Keilaajan epäonnistuessa toisessa heitossaan merkitään toisella heitolla kaatuneiden keilojen luku ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan ruutuun tai, jos hän ei onnistu kaatamaan yhtään keilaa toisella heitollaan merkitään se (-), ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan ruutuun. Pisteet jokaisessa ruudussa, jollei keilaaja ole onnistunut paikkamaan aukkoa, on merkittävä välittömästi toisen heiton jälkeen. 16.7 Yliastuttu heitto merkitään kirjaimella (F) siihen ruutuun, jossa yliastuminen on tapahtunut, eikä sen tuloksena kaatuneita keiloja lasketa keilaajan hyväksi. 16.8 Keilahalleissa, joissa ei ole automaattisia tulospalvelulaitteistoja käytössä pöytäkirjanpitäjän (yleensä kanssakilpailija) tulee pitää pöytäkirjaa SKL:n kilpailumääräysten mukaan ja valvoa, että kilpailija kilpailun päätyttyä tarkistaa pöytäkirjan, allekirjoittaa sen ja jättää kilpailunjohtajalle tai pöytäkirjojen palautuskohteeseen (hallikohtainen käytäntö). Kilpailijan tulee saada itselleen pöytäkirjajäljennös. Mikäli pöytäkirjaa pitää ulkopuolinen pöytäkirjanpitäjä, on sen tapahduttava pelialueella. 16.9 Halleissa, joissa on automaattinen kirjanpitojärjestelmä, on tätä ilman erityistä syytä kilpailuissa käytettävä. Automaattilaitteistolla kilpailun aikana näytetään kilpailun etenemistä tuloksina – ei suorituksiin liittyvää statistiikkaa (esim. pallon nopeutta) eikä peliä hidastavia animaatioita. Automaattisen kirjanpitolaitteiston pitää antaa tarvittaessa tulostettu pöytäkirja, joka voidaan tarkastaa ruutu ruudulta. Sarja tai sarjaan kuuluvat ruudut, jotka pysyvästi katoavat automaattisesta kirjanpidosta pelin aikana tai sen jälkeen, voidaan kilpailunjohdon suostumuksella pelata uudelleen, mikäli kilpailun säännöt eivät sitä kiellä. Jos todistettavasti voidaan näyttää, mitä pöytäkirjasta on kadonnut, voidaan pöytäkirja niiltä osin korjata. 17 Mikäli jäsenliitto tai kilpailun järjestäjä päättää, on kilpailuissa täytettävä paperista pöytäkirjakoostetta, josta ilmenee vähintään kilpailijan sarjatulokset, yhteistulos sekä kaadot sarjoittain. 17. Kilpailun tulosjärjestyksen määräytyminen 17.1 Keilailukilpailussa korkeammalle sijoittuu keilaaja tai joukkue, joka on saavuttanut enemmän pisteitä. a) Tasoituskilpailun tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu aina keilaaja tai joukkue, joka saa vähemmän tasoituksia. Jos tasoitus on sama, noudatetaan kohdassa alla esitettyä järjestyksen määräämistapaa. b) Tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu keilaaja tai joukkue, jolla on eniten kaatoja kymmenennen ruudun ylimääräiset heitot mukaan luettuna. c) Mikäli kaatoja on yhtä monta, korkeammalle sijoittuu keilaaja tai joukkue, jolla on pistemäärältään parempi tasoitukseton viimeinen sarja. d) Mikäli viimeinen sarja on sama, korkeammalle sijoittuu se, jonka toiseksi viimeinen tasoitukseton sarja on parempi. Jos se on sama, parempi on se, jonka kolmanneksi viimeinen tasoitukseton sarja on parempi jne. Lopuksi sijoituksen määrää arpa. 17.2 Henkilökohtaisessa kilpailussa kilpailuosan tasoitettu tulos voi olla enintään kilpailuosan sarjamäärä kerrottuna luvulla 300. Kilpailuosa on – alkukilpailu – loppukilpailun osio, jonka jälkeen osa pelaajista putoaa jatkosta – jokainen jokaista vastaan (round-robin) peleissä kukin yhtä vastustajaa vastaan pelattava osio – pudotuspelissä yhtä vastustajaa vastaan pelatut sarjat Mikäli pudotuspeleissä käytetään 300-leikkuria, pelataan tasatulokseen päätyneiden kesken yhden heiton uusinta ilman tasoituksia. Kuitenkin pelattaessa ns. round-robin - osiossa ottelu päättyy tasan sekä eritasoituksellisten että saman tasoituksen omaavien keilaajien kesken. (Tämä koskee myös tapausta, jossa edellä olevaa 300-leikkuria on käytetty. Ottelun päättyessä tällöin tasan 300 – 300, saavat molemmat pelaajat tasapelin mukaiset bonukset). Round-robin – osion kokonaistulokseen lasketaan tasoituspelaajalla kuitenkin mukaan myös tuloksen 300 yli menneet pisteet. Mikäli round-robin kierroksen jälkeen ollaan tasatilanteessa saman tasoituksen omaavien keilaajien kesken, voittaja ratkaistaan kohdan 17.3 mukaan. 17.3 Erikoiskilpailun (joka voi olla myös tasoituskilpailu) ja kansainvälisen kilpailun finaalissa noudatetaan tasapelitilanteessa keilaajien kesken seuraavaa menettelytapaa: Finaalin muodostuessa useammasta eri osasta ratkaistaan eri osien paremmuus kohdan 17.1 mukaan paitsi round-robin - kierroksen jälkeen (myös ennen sijoitussarjaa, mikäli sellainen pelataan), jolloin järjestys määräytyy seuraavasti: a) Tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu se, jonka puhdas tulos round-robin kierrokselta (ilman bonuksia ja tasoituksia) on parempi. b) Puhtaan tuloksen ollessa sama, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut keskinäisen ottelun. c) Mikäli keskinäisen ottelun perusteellakaan ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, jolla on pistemäärältään parempi tasoitukseton viimeinen sarja. d) Mikäli viimeinen sarja on sama, korkeammalle sijoittuu se, jonka toiseksi viimeinen tasoitukseton sarja on parempi. Jos se on sama, parempi on se, jonka kolmanneksi viimeinen tasoitukseton sarja on parempi jne. Lopuksi sijoituksen määrää arpa. 18 Jos sijoitussarjan jälkeen ollaan tasatilanteessa, suoritetaan kahden (9. ja 10.) ruudun uusinta (uusintoja), kunnes paremmuus selviää. Lopullisessa finaalissa, kun kyseessä on ns. pudotuspelit/match-play (mukana voi olla vielä useampia keilaajia tai joukkueita), suoritetaan tasapelitilanteessa samalla kilpailutasoituksella pelaavien pelaajien tai joukkueiden kesken kahden (9. ja 10.) ruudun uusinta (uusintoja), kunnes paremmuus selviää. Mikäli ko. kilpailun säännöissä on erikseen mainittu, voidaan suorittaa muunkinlainen määrätyn pituinen uusintaottelu. 17.4 Sarjakilpailuissa tasapelitilanteessa jaetaan pisteet sarjan sääntöjen perusteella. 18. Vastalauseet 18.1 Kilpailua tai kanssakilpailijoita koskeva vastalause, joka koskee kilpailusääntöjen rikkomista, on tehtävä pääsääntöisesti suullisesti kilpailunjohtajalle mahdollisimman pian ko. tapahtumasta, jotta vastalause voidaan käsitellä välittömästi. Jotta vastalause otetaan käsiteltäväksi, on se jätettävä kirjallisesti palkintojen jakoon mennessä, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluessa tapahtumasta. Jos kilpailunjohtaja on itse ko. tapahtuman havainnut, voi hän antaa vapautuksen kirjallisen vastalauseen antamisesta, mutta hänen on meneteltävä, kuten kohdassa 18.2 edellytetään. Muussa tapauksessa pelattu sarja/sarjat jäävät siten kuin ne keilattiin (ks. myös kohta 18.6). 18.2 Kilpailunjohtajan on jätettävä selvitys järjestävän liiton hallitukselle ja erikoiskilpailujurylle, mikäli sellainen on nimetty. Järjestävän liiton on ratkaistava asia, jota vastalause koskee. 18.3 Jos vastalause koskee kilpailusta annettua virheellistä tulosluetteloa, voidaan se käsitellä, jos se on sääntöjen mukaisesti jätetty 24 tunnin kuluessa tulosluettelon julkistamisesta. 18.4 Vastalauseeseen on liitettävä 50 €, joka maksetaan takaisin, jos vastalause hyväksytään (riippuen tilanteesta kilpailunjohtaja voi antaa harkintansa mukaan kirjallisesti vapautuksen ko. maksun suorittamisesta). Kansainvälisissä kilpailuissa noudatetaan WTBA:n määräyksiä. 18.5 Pöytäkirjanpidossa tai yhteenlaskussa tapahtuneet virheet on korjattava heti virheen löydyttyä. Kyseiset virheet ratkaisee kilpailunjohtaja. Kilpailun järjestäjällä on pöytäkirjojen tarkastusvelvollisuus. (Ks. myös 3.1 g) Jos pöytäkirjaote eroaa automaattisista laskimista saadusta tulostuksesta, laskinten tuloste on virallinen tulos. 18.6 Erikoistapauksissa järjestäjällä, järjestäjän jäsenliitolla tai SKL:n hallituksella on mahdollisuus käsitellä myös 7 vrk:n aikana kilpailun päättymisestä jätetty vastalause tai huomautus, jos sen peruste on selvinnyt vasta jälkeenpäin tai jos vastalause kohdistuu kilpailun järjestäjän virheeseen. 18.7 Suomen Keilailuliiton liittohallitus on oikeutettu lopullisesti ratkaisemaan kaikissa liiton alaisissa kilpailuissa tehdyt vastalauseet, jos asia saatetaan liiton hallituksen käsiteltäväksi seitsemän päivän kuluessa siitä, kun päätös on ilmoitettu vastalauseen tekijälle. 19 19. Kilpailijoiden luokitus ja keskiarvon määräytyminen 19.1 Liittoon kuuluvat keilaajat jaetaan pelisaavutusten perusteella viiteen luokkaan (M, A, B, C ja D). Luokittelu perustuu luokitushetkellä pelaajalla voimassa olevaan keskiarvoon. 19.2 Keilaaja luokitellaan keskiarvon perusteella ensimmäisen kerran, kun hänellä on pelattuna vähintään 24 sarjaa. Sarjat voivat olla muodostuneita yhden tai useamman kauden ajalla. (200 pelattuun kilpailusarjaan asti hänen keskiarvonsa on kaikkien keilattujen henkilökohtaisten sarjojen antama aritmeettinen keskiarvo.) Keskiarvokilpailuissa pelaajan keskiarvona käytetään 180,00, kunnes hän on saanut pelatuksi 24 sarjaa, jolloin hänen keskiarvonsa määräytyy näiden 24 sarjan mukaan seuraavan laskentajakson alusta. Pelaajan keskiarvo määräytyy 200 sarjan rajan saavuttamisen jälkeen laskentajaksoittain (yleensä kuukauden pituinen ajanjakso) seuraavasti: Luvusta 200 vähennetään laskentajaksolla keilattujen sarjojen määrä. Saadulla luvulla kerrotaan voimassa oleva keskiarvo. Saatuun lukuun lisätään laskentajaksolla kaadetut keilat. Näin saatu luku jaetaan luvulla 200. Keskiarvossa ovat mukana myös uusinnat, finaalit, joukkuekilpailujen henkilökohtaisesti keilatut sarjat, desperado-sarjat ja myös firmakeilailussa keilatut sarjat. Laskennassa sellaiset kilpailutulokset, joiden tarkka sarjakeskiarvo on vähemmän kuin 0,9 * voimassa oleva keskiarvo lasketaan mukaan tuloksella 0,9 * voimassa oleva keskiarvo * tuloksen sarjamäärä. Tämä ei koske väliä 24 – 200 sarjaa eli tulosaikaa, jossa keskiarvo on aritmeettinen. Muutos tehdään SKL:n keskiarvolaskennassa, joten nämäkin tulokset toimitetaan keskiarvolaskentaan aivan normaalisti. Keskiarvo päivitetään kuukausittain siten, että mukaan lasketaan kalenterikuukauden loppuun mennessä päättyneiden kilpailuviikkojen tulokset. Erikoiskilpailun sijoittuessa paikkaan, jossa maanantai on pyhäpäivä (esim. toinen pääsiäispäivä), voidaan tällainen maanantai sisällyttää edeltävään kilpailuviikkoon kuuluvaksi. Uuden keskiarvon kuukausittainen voimaanastumispäivä on laskentajakson päättymisestä viikon päästä maanantaina. Myös voimaanastumisessa vaikuttaa maanantaille sijoittuva pyhäpäivä, mikäli tämä maanantai on määritetty edelliseen kilpailuviikkoon kuuluvaksi. Poikkeukset: a) heinä- ja elokuu, joiden tulokset käsitellään yhtenä kokonaisuutena b) vuoden vaihde, jolloin voimaanastumispäivä on viikon tai kahden kuluttua maanantaina. Jos keilaaja pelaa jakson aikana 200 sarjaa tai enemmän, lasketaan keskiarvo seuraavasti: jakson heitettyjen tuloksien summa jaetaan jakson sarjojen määrällä. Laskennassa sellaiset kilpailutulokset, joiden tarkka sarjakeskiarvo on vähemmän kuin 0,9 * voimassa oleva keskiarvo lasketaan mukaan tuloksella 0,9 * voimassa oleva keskiarvo * tuloksen sarjamäärä. Kuukausien laskentarajapäivät sekä uusien keskiarvojen voimaanastumispäivät ilmoitetaan vuosittain Keilaaja-lehdessä sekä SKL:n internetsivuilla. Kilpailijan kilpailuhetken virallinen keskiarvo on nähtävissä SKL:n internetsivuilta. Keskiarvojen voimassaolokauden aikana tapahtuneet muutokset (korjaukset) päivitetään Internet-sivulle heti muutosten teon jälkeen, joten siellä oleva tieto on ajantasainen. Myös SKL:n toimistoon voidaan erityistapauksissa tukeutua keskiarvotiedon saamiseksi. 19.3 Keilaajille tehdään luokkatarkistuksia kahdesti vuodessa: tammikuussa ja kauden vaihtuessa heinäkuussa. Tammikuun luokituksessa keilaaja voi vain nousta. Keilaaja voi nousta tai pudota useammankin kuin yhden luokan kerrallaan. 20 Poikkeuksen muodostaa D-luokan keilaajan luokkatarkistus. D-luokan keilaajan luokitus tarkistetaan luokkaan C seuraavassa keskiarvolaskennassa, kun hänen virallinen keskiarvonsa ylittää D-luokan ylärajan. (Keskiarvo lasketaan, kun vähintään 24 kilpailusarjaa on kilpailtuna.) 19.4 Luokitusrajat – M-luokkaan kuuluvat ne pelaajat, joiden keskiarvo on 205,00 tai yli. – A-luokkaan kuuluvat ne pelaajat, joiden keskiarvo on 195,00 tai yli, mutta alle 205,00. – B-luokkaan kuuluvat ne pelaajat, joiden keskiarvo on 175,00 tai yli, mutta alle195,00. – C-luokkaan kuuluvat ne pelaajat, joiden keskiarvo on 155,00 tai yli, mutta alle 175,00. – D-luokkaan kuuluvat ne pelaajat, joiden keskiarvo on alle 155,00. Aloittava keilaaja merkitään D-luokkaan. Poikkeuksen muodostavat keilaajat, joille on ennen rekisteröitymistä muodostunut jo keskiarvo esimerkiksi firmaliigaan tai vastaaviin kilpailuihin osallistumisen kautta. Tällainen keilaaja luokitellaan saavuttamansa keskiarvon mukaisesti. Kerran D-luokasta noussut keilaaja ei voi koskaan pudota takaisin D-luokkaan. Pelaaja, jolla kauden aikana ei ole lainkaan kilpailusarjoja missään hallissa, säilyttää keskiarvonsa ja luokitetaan sen mukaisesti. 19.5 Sellaisissa tapauksissa, joissa voidaan pitävästi osoittaa, että keilaajan keilailutaito edellyttää ylempää tai alempaa keskiarvoa kuin mikä hänellä on, on jäsenliiton hallituksella velvollisuus tarkistaa ao. keilaajan keskiarvo missä kauden vaiheessa tahansa. Alempi keskiarvo pelaajalle voidaan määritellä tapauskohtaisesti vain, jos hänellä on ollut pitkäaikainen tauko keilailussa, sairaus, kyseessä on aloittelija tms. Pelaajalla on oikeus hakea keskiarvon muutosta tai sen kumoamista SKL:n liittohallitukselta seitsemän päivän kuluessa päätöksen tietoon saattamisesta. Uudelleen keilailun aloittavan keilaajan luokka on se, missä luokassa hän oli ennen taukoa. Keskiarvokilpailuissa tällaisen pelaajan keskiarvona käytetään ko. luokan ylärajaa (esim. B-luokassa 194,99) painoarvolla 24 sarjaa, Keilaajan luokan ollessa M, käytetään keskiarvona SKL:n Top-listan korkeinta keskiarvoa painoarvolla 24 sarjaa. 19.6 Keskiarvon määräytymisperusteista on olemassa erillinen sovellutusohje, jota on saatavissa SKL:n toimistosta. 19.7 Ulkomaille rekisteröidylle pelaajalle, joka kilpailee Suomessa avoimissa keilailukilpailuissa, määräytyy keskiarvo Suomessa pelattujen kilpailujen perusteella, kun sarjoja on kertynyt 24. Siihen asti noudatetaan tasoituksellisten kilpailujen tasoitusta määriteltäessä hänen kotimaassaan voimassa olevaa keskiarvoa. Mikäli todistettavaa keskiarvoa ei ole, ulkomainen pelaaja keilaa ilman tasoituksia. 19.8 Keilaaja voi lunastaa harrastajalisenssin, jolla hänellä on rajoitetut osallistumisoikeudet kilpailutoimintaan. Keilaaja kirjautuu harrastajajäseneksi jonkun jäsenliiton alueelle. Harrastajalisenssillä keilaaville pidetään normaalia keskiarvoseurantaa. Harrastajalisenssin omaava keilaaja saa keilata kilpailuissa vain oman jäsenliittonsa alueella. Harrastajalisenssillä saa osallistua vain viikkokilpailuihin, ei erikoiskilpailuihin. Mikäli jäsenliitto ei järjestä viikkokilpailuja, harrastajalisenssillä osallistutaan erikoiskilpailuun sen kilpailumaksulla. Harrastajalisenssillä pelaaville annetaan omat esinepalkinnot, he eivät kilpaile yleisistä palkinnoista. Esinepalkintoja 21 jaetaan niin, että kolmesta osanottajasta jaetaan yksi palkinto, 11 osanottajasta jaetaan kaksi palkintoa, 21 osanottajasta kolme jne. Palkinnot hankkii erikoiskilpailun järjestäjä. Harrastajalisenssillä ei saa osallistua sarjakilpailuihin. Firma- ja veteraanikeilailuun osallistuminen on sallittua. Kilpalisenssi-keilaaja ei voi siirtyä suoraan harrastajalisenssiin. Jos keilaaja on ollut rekisteröimättä vähintään yhden pelikauden, hän voi hankkia harrastajalisenssin. 20. Viikkokilpailut 20.1 Kukin jäsenliitto päättää itse järjestetäänkö sen alaisissa halleissa erillisiä viikkokilpailuja. Normaalitapauksessa viikkokilpailun pituus on yksi kalenteriviikko. Hiljaisena kesäaikana se voi olla pidempikin. 20.2 Jäsenliitto voi päättää viikkokilpailussa käytettävät ryhmät ja niiden luokka- tai keskiarvorajat, samoin kuin mahdollisesti käytettävät tasoitukset. 20.3 Jäsenliitto voi päättää jaetaanko viikkokilpailuissa palkintoja ja niiden jakautuman ja suuruuden. Mikäli palkintoja jaetaan, on jäsenliitto vastuullinen niiden maksamisesta. 20.4 Jos hiljaisena kesäaikana (n.15.5.–15.8) järjestetään kilpailuja keilailuliiton tai halliyrittäjän toimesta, voidaan viikkokilpailun palkinnot jättää jakamatta, mikäli niitä varten ei ole kerätty erillistä palkintomaksua. Myös tämän kohdan mukaisten kilpailujen tulokset on toimitettava valtakunnalliseen keskiarvolaskentaan kalenterikuukausittain. 21. Erikoiskilpailut 21.1 Kilpailu on anottava aina jäsenliitosta liittokohtaisesti ilmoitettuna aikana. Jäsenliitto voi halutessaan alistaa anomukset SKL:n päätettäväksi. Valtakunnallisesti tiedotettavat kilpailut on ilmoitettava SKL:lle. 21.2 Kilpailun voivat järjestää vain rekisteröidyt seurat ja liitot sekä oman jäsenliiton hyväksymänä jäsenliiton alainen keilahalli. (Poikkeus: ks. kilpailusäännöt 20.4 ja 1.9) 21.3 Alkukilpailun pelitapa on joko amerikkalainen tai eurooppalainen, välimuotoja tai yhdistelmiä eikä valinnaisuutta sallita. Suositeltavaa on, että henkilökohtaisen kilpailun sarjamäärä on vähintään viisi (5) sarjaa. 21.4 Erikoiskilpailun ajoittuessa kahdelle keskiarvokaudelle, käytetään tasoituspelaajalle tasoituksen määritykseen kilpailuhetken keskiarvoa. On mahdollista, että kilpailija saa erikoiskilpailussa, jossa on useampia kilpailuryhmiä, finaalipaikan kahteen finaaliin, sekä se, että kilpailija on ansainnut finaalipaikan alemmassa ryhmässä, mutta hänen keskiarvonsa on muuttunut ylemmän ryhmän mukaiseksi. Noudatettavat menettelytavat ovat: - kahden finaalipaikan tapauksessa on kilpailijan alkukilpailun päätyttyä viipymättä ilmoitettava järjestäjälle, kumpaan finaaliin hän osallistuu. Vapautuva finaalipaikka täytetään niin, että finaaliin oikeutettujen määrä on kilpailukutsun mukainen. - kilpailijalla, vaikka hänen keskiarvonsa olisi loppukilpailuhetkellä ryhmärajan ulkopuolella, on oikeus osallistua erikoiskilpailun loppukilpailuun, jos hän on sinne paikan alkukilpailussa saanut. Hän saa tasoitusta kilpailun tasoitustaulukon perusteella. (Esimerkiksi ryhmässä ”ka. alle 180” noudatettava tasoitustaulukko voi olla sama, kuin 22 ylemmässäkin ryhmässä ja kilpailun molempien ryhmien tasoitukset lasketaan saman taulukon mukaisesti.) 21.5 Keskiarvoperusteisissa kilpailuissa on aina käytettävä kilpailuhetken virallista keskiarvoa. Erillisestä anomuksesta voi kilpailuvaliokunta myöntää poikkeuksia tähän määräykseen. Keskiarvotasoituksellisissa kilpailuissa kaikki pelaavat omalla keskiarvollaan ilman lisätasoituksia. Meneillään olevan keskiarvotasoituksellisen kilpailun keskiarvotaulukon on oltava näkyvissä kilpailuhallissa. Tasoitus määritetään aina yhtä sarjaa koskevana ja kilpailutasoitus on kilpailun sarjamäärä kerrottuna sarjatasoituksella. Taulukkorajat ovat vapaasti järjestäjän valittavissa, mutta pyöristyksissä on noudatettava seuraavaa sääntöä: Kilpailijan voimassa oleva keskiarvo pyöristetään ensin kokonaisluvuksi (esim. 193,51 = 194, 193,49 = 193). Tämä vähennetään pelaajan sovellettavan taulukon ylärajasta ja saatu erotus kerrotaan tasoitusprosentilla. Lopputulos pyöristetään kokonaisluvuksi, joka on pelaajan kilpailussa saama sarjatasoitus. Keskiarvotasoituskilpailujen sattuessa kausien vaihteeseen noudatetaan erillisohjetta, joka toimitetaan halleille tarvittaessa sen jälkeen kun kilpailutavalle on saatu hyväksyminen kilpailuvaliokunnalta. Keskiarvotasoituskilpailun sijoittamista kausien vaihteeseen on vältettävä. Mikäli erikoiskilpailuissa on eritason kilpailuja rinnan, ei kilpailija voi missään tapauksessa osallistua molempien tasojen finaaliin. 21.6 Mikäli erikoiskilpailun aikana järjestetään viikkokilpailu, järjestävä seura ja halli/jäsenliitto voivat sopia keskenään erityiset vuorot, jolloin voi pelata vain erikoiskilpailuissa. 21.7 Loppukilpailun pelimuodon on käytävä ilmi kilpailukutsusta ja SKL:n kilpailuvaliokunnalla on oikeus tarkistaa sitä. Loppukilpailun on oltava maksuton. Loppukilpailussa käytettävän ratahoidon tulee olla sama kuin alkukilpailussa. Mikäli alkukilpailussa käytetään eri jaksoilla eri olosuhteita, tulee loppukilpailuissa käytettävän olosuhteen olla joku näistä ja käytettävä olosuhde tulee ilmoittaa kilpailujulisteessa. Mikäli alkukilpailun jaksoja pelataan useammassa hallissa, on finaalissa oltava sama ratahoito kuin ko. hallin alkukilpailussakin. Eri jaksoissa käytettävät olosuhteet on ilmoitettava kilpailujulisteessa. 21.8 Loppukilpailu aloitetaan aina nollilta, ellei SKL:n hyväksymissä säännöissä muuta sanota (esim. SM-säännöt). Loppukilpailun kuluessa ei tilannetta välillä nollata ennen kuin mahdollisissa pudotuspeleissä. Loppukilpailun ensimmäisen vaiheen sarjamäärä on vähintään neljä sarjaa. Loppukilpailussa on käytettävä samaa tasoitustaulukkoa kuin alkukilpailussakin. 21.9 Loppukilpailun yksilöity pelitapa tulee olla pelaajien nähtävillä ennen finaalia. (Suositeltavaa on myös ilmoittaa, miten pelaajat sijoitetaan radoille finaalin kussakin vaiheessa). 21.10 Ennen loppukilpailujen pudotuspelivaiheen alkua on molemmilla kilpailijoilla neljä lämmittelyheittoa rataparin molemmilla radoilla. Kullakin seuraavaksi peliin tulevalla on kaksi lämmittelyheittoa rataparin molemmilla radoilla. Vuoroaan odottava pelaaja saa lämmitellä ennen osuutensa alkua kilpailunjohtajan osoittamalla radalla tämän rajaaman ajan verran. Mikäli rataparia pudotuspelien edetessä vaihdetaan, on molemmilla pelaajilla kaksi lämmittelyheittoa molemmilla radoilla. 23 Pudotuspelien ratojen tulee olla samoja, joita käytetään ennen pudotuspelejä olleissa pelin vaiheissa. 21.11 Ennen loppukilpailujen jatko- ja round robin –pelivaiheiden alkua on pelaajilla neljä lämmittelyheittoa aloitusrataparin molemmilla radoilla. Mikäli pelataan sijoitussarja, on pelaajilla ennen sijoitussarjan alkua kaksi lämmittelyheittoa sijoitussarjan rataparin molemmilla radoilla. 21.12 Finaalista poisjääneen pelaajan tilalle määrätään tarvittaessa täytepelaaja. Poisjäänyt pelaaja palkitaan palkintoluettelon mukaan. (Jos poisjääneitä on useita, sijoituksen ratkaisee alkukilpailutulos). Poisjääneen pelaajan tilalle finaaliin ei saa nostaa tuloslistan seuraavaa keilaajaa. 21.13 Kilpailun järjestäjän tulee huomioida verohallituksen urheilijaverotusta koskevat ohjeet. 21.14 Palkintojen tulee olla tyypeiltään ja laadultaan kilpailukutsun mukaisia ja ne on jaettava seitsemän (7) vuorokauden kuluessa kilpailun päättymisestä. 21.15 Kilpailussa on palkittava kaikki finaaliin päässeet osanottajat. Palkinnon suuruuden on oltava vähintään kilpailumaksun suuruinen. (Kilpailumaksulla tarkoitetaan kilpailukutsussa mainittua hintaa.) Mikäli kilpailu on kaksi- tai useampiosainen, kilpailumaksu on näiden osien yhteissumma. Poikkeuksen tähän voi myöntää kilpailuvaliokunta (esim. joukkuekilpailut, joissa pelitavasta johtuen voi olla finaalissa paljon joukkueita tai henkilökohtaiset suurkilpailut, joissa finaalin alkuosassa on yli 24 pelaajaa) 21.16 Jokaisesta erikoiskilpailusta järjestäjän tulee laatia kilpailu- ja tiliselvitys seitsemän (7) vuorokauden kuluessa kilpailun päättymisestä asianomaiselle jäsenliitolle. Mikäli selvitys tehdään jäsenliiton toimesta, on se annettava tiedoksi kilpailun järjestäjälle. 21.17 Mikäli jonkin kilpailun kohdalla ei voida suoraan noudattaa kohdan 21 sääntöjä, on kilpailun säännöt vahvistettava SKL:n kilpailuvaliokunnassa. 22. Rangaistukset 22.1 Rekisteröityä keilaaja (tai seuraa), joka ei noudata Suomen Keilailuliiton, jäsenliiton tai kyseisen kilpailun kilpailu- ja muita sääntöjä, tai joka toimii liiton tarkoitusperiä loukkaavalla tavalla, voidaan rangaista kuten seuraavissa kohdissa on mainittu. 22.2 Kilpailunjohtajalla on oikeus ryhtyä rankaisutoimenpiteisiin ja tarvittaessa suljettava pois kilpailusta kilpailija, joka kilpailun aikana esiintyy sopimattomasti, mielenosoituksellisesti tai hyvien tapojen vastaisesti. Menettelytavat ovat tällöin 1. huomautus (valkoinen kortti), 2. varoitus (keltainen kortti), 3. rankaisutoimenpiteet (punainen kortti). Rankaisutoimenpiteet ovat ruudun hylkääminen, kilpailuista sulkeminen ja/tai tuloksen hylkääminen. Törkeästä rikkomuksesta voidaan tuomita mikä tahansa em. rangaistuksista. Kilpailunjohtajan on heti suljettava pois kilpailusta keilaaja, joka hyötymistarkoituksella, epärehellisin keinoin tai sääntöjen vastaisesti pyrkii vaikuttamaan tulokseensa tai rikkoo kohdan 11.4 määräystä. Kilpailusta poissuljettu kilpailija huomioidaan kuitenkin osanottajamäärässä. Kilpailunjohtaja voi lisäksi esittää kilpailijalle muunkinlaista rangaistusta, josta päättää jäsenliiton hallitus ja tarvittaessa edelleen SKL:n hallitus. 24 Ruudun hylkääminen seuraa välittömästi tahallisesta yliastumisesta (ks.15.3). Lisäksi kohdan 11.6 (hidas keilailu) rikkomisesta seuraavasti: 1. huomautus (valkoinen kortti), 2. varoitus (keltainen kortti), 3. rangaistus (punainen kortti) eli ruudun hylkääminen. Mikäli sama keilaaja rikkoo uudelleen tätä sääntöä, hylätään ruutu joka kerran. Tämän kohdan rangaistukset annetaan aina erillisesti. Kilpailunjohtajalla on oikeus puuttua yleisön häiritsevään käytökseen. 22.3 Jäsenliitot hoitavat rangaistukset myös omien sääntöjensä mukaisesti. Jäsenliitto voi antaa kilpailijalle kirjallisen varoituksen tai sulkea pois kilpailutoiminnasta määräajaksi oman liittonsa tai piirinsä alaisissa keilahalleissa. Jäsenliitto voi esittää kilpailijalle rangaistusta, joka koskee kilpailutoimintaa valtakunnallisesti. Rangaistuksesta päättää kuitenkin SKL:n hallitus. 22.4 SKL:n liittohallitus voi määrätä rangaistuksia jäsenliitoille, jäsenliittojen alaisille seuroille ja rekisteröidyille keilaajille joko suoraan tai jäsenliiton esityksestä. Liittohallitus voi rangaista jäsenistöään suoraan mm. seuraavissa asioissa: kansainvälinen kilpailutoiminta, SKL:n valtakunnallinen kilpailutoiminta, valtakunnansarja jne. Liittohallitus on lopullisesti oikeutettu ratkaisemaan kaikissa liiton alaisissa kilpailuissa tehdyt rankaisutoimenpiteet ja vastalauseet, joissa asia saatetaan liiton hallituksen käsiteltäväksi 7 päivän kuluessa siitä, kun järjestäjälle esitetty vastalause on käsitelty ja päätös esitetty vastalauseen tekijälle. Urheilija voi valittaa liittohallituksen päätöksestä Urheilijoiden Oikeusturvalautakuntaan. Dopingtapauksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Määräaikainen kilpailukielto. Pääsääntöisesti ensimmäisellä kerralla kaksi vuotta. 2. Toistuvasta dopingista elinikäinen kilpailukielto. 3. Suomen Antidopingtoimikunnan lausunnon perusteella varoitus. Dopingin alaiset aineet on lueteltuna Suomen ADT:n ”Kielletyt ja sallitut lääkeaineet urheilussa” – julkaisussa. Rangaistuksesta päättää SKL:n liittohallitus. 22.5 Kilpailija tai kilpailujoukkueeseen kuuluva henkilö kuten valmentaja tai seurajohtaja ei saa itse tai edustajan kautta lyödä vetoa omasta kilpailutapahtumasta. Rikkomuksesta seuraa pääsääntöisesti kahden vuoden kilpailu- ja toimitsijakielto. Rangaistuksesta päättää SKL:n liittohallitus. 22.6 Seura tai kilpailija, joka sopii kilpailutapahtuman tuloksen etukäteen menettää kilpailu- ja toimitsijaoikeutensa pääsääntöisesti kahdeksi vuodeksi. Tapahtumalle on oltava pitävä näyttö. Rangaistuksesta päättää SKL:n liittohallitus. 22.7 Liittovaltuusto päättää mahdolliset erottamiset toimintasääntöjen 8 § mukaan. 22.8 Jokainen jäsenliittoon kuuluva yhdistys tai rekisteröity keilaaja saa hakea muutosta jäsenliiton päätökseen, jolla seuran tai keilaajan oikeutta osallistua kilpailutoimintaan on rajoitettu. Muutosta on haettava kirjallisesti 7 päivän kuluessa siitä, kun rangaistus on saatettu asianomaisen tietoon. 22.9 Jäsenliitot ovat velvollisia valvomaan, että rangaistustoimenpiteitä noudatetaan sekä ilmoittamaan niistä kirjallisesti Suomen Keilailuliittoon. 23. Edustuskelpoisuus 23.1 Rekisteröidyn keilaajan, joka aikoo vaihtaa jäsenliittoaan tai keilaseuraa, tulee noudattaa SKL:n liittohallituksen vahvistaman edustuskelpoisuussäännön määräyksiä. 25 23.2 Jäsenliitosta eronnut keilaaja, joka rekisteröi itsensä uudelleen, merkitään kuuluvaksi siihen luokkaan, johon hän liitosta erotessaan kuului. (ks. myös kohta 19.5) 23.3 Osanottoon Suomen ulkopuolella toimeenpantaviin kilpailuihin vaaditaan SKL:n kilpailulupa (=rekisteröintikortti ja yleensä kannattaa ottaa mukaan jäsenliiton antama keskiarvotodistus). WTBA:n Euroopan vyöhykkeen jäsenten osalta noudatetaan vyöhykkeen omia sääntöjä. 23.4 Pelaaja voi tehdä toisen seuran kanssa farmiseurasopimuksen joukkuepelien pelaamiseksi farmiseurassa. Sopimuskumppanien on noudatettava erillistä farmiseurasääntöä. 24. Kilpailujen televisiointi Suomen Keilailuliiton alaisten keilailukilpailujen kuvaukseen oikeuttavan sopimuksen valtakunnallisesta televisioinnista tekee Suomen Keilailuliitto asiaomaisen televisiointiyrityksen kanssa. Poikkeustapauksissa on saatava SKL:n lupa. 25. Muut säännöt Näissä säännöissä mainitsemattomissa tapauksissa ja erikseen kuulutetuissa kansainvälisissä kilpailuissa sovelletaan WTBA:n sääntöjä ja määräyksiä. 26. Muutokset Näihin sääntöihin on Suomen Keilailuliitto ry:n liittovaltuusto oikeutettu tekemään aiheelliseksi katsomiaan muutoksia. SUOMEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 2013-2014 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 19.5.2013 1. Suomen mestaruuskilpailut henkilökohtaisesta mestaruudesta ja samassa yhteydessä kilpailtavista joukkuemestaruuksista järjestetään vuosittain seuraavasti: 1.1 Miesten avoimet (A-SM) SM-kilpailut (min. ratamäärä 16) Osallistumisoikeus kaikilla SKL:n jäsenliitojen rekisteröimillä mieskeilaajilla. 1.2 Naisten SM-kilpailut (tasot A ja B) (min. ratamäärä 8) Osallistumisoikeus kaikilla SKL:n jäsenliittojen rekisteröimillä naiskeilaajilla. Taso A: M-, A-, ja B-luokkalaiset Taso B: C- ja D-luokkalaiset C-D -luokan pelaaja voi osallistua vaihtoehtoisesti A-tason kilpailuun. 1.3 Seniorien SM-kilpailut (min. ratamäärä 8) Osallistumisoikeus SKL:n jäsenliittojen rekisteröimillä keilaajilla, jotka kilpailuvuonna täyttävät vähintään 50 vuotta. 1.4 Veteraanien SM-kilpailut (min. ratamäärä 12 kpl, poikkeustapauksissa 10) 26 Osallistumisoikeus SKL:n jäsenliittojen rekisteröimillä keilaajilla, jotka kilpailuvuonna täyttävät vähintään 60 vuotta. 1.5 Nuorten ja junioreiden SM-kilpailut (min. ratamäärä 8) Osallistumisoikeus SKL:n jäsenliittojen rekisteröimillä keilaajilla, jotka täyttävät kilpailuvuonna seuraavat ikäehdot: Nuorten sarjassa pelaaja ei saa olla täyttänyt 23 vuotta tammikuun 1. päivänä kilpailuvuonna. Juniorien sarjassa ikä saa 31.8. olla enintään 18 vuotta. (Samana vuonna voi 1.9. tai sen jälkeen täyttää 19 vuotta menettämättä osallistumisoikeuttaan.) Molemmissa ikäryhmissä kilpaillaan erikseen tyttöjen ja poikien sarjoissa kuitenkin siten, että poikien parikilpailun toinen jäsen voi olla naispuolinen, joka ei osallistu tyttöjen parikilpailuun. Lisäksi ratkaistaan ns. ikäkausimestaruudet sarjoissa ko. vuonna 1.9. ja jälkeen enintään 16 vuotta sekä enintään 14 vuotta täyttäneille keilaajille. 1.6 Joukkuekilpailut SM-joukkuekilpailut käydään kaikkien em. kilpailujen yhteydessä, kuten niissä on erikseen ilmoitettu erillissäännöissä. Samasta seurasta olevien pelaajien muodostaman joukkueen on keilattava yhtäaikaisesti. 1.7 SM-voiton antaman osallistumisoikeuden siirtyminen Jos sijoittuminen SM-kisassa tuottaa edustusoikeuden johonkin kisaan, ja jokin syy (edustamiskaranteeni, sairastuminen jne.) estää tällaisen osallistumisen, annetaan osallistumisoikeus sijoituksen perusteella seuraavalle, joka on vapaa osallistumaan. 2. Suomen mestari Avoimet SM-kilpailut voittaneesta henkilöstä käytetään nimitystä Suomen mestari. Samoin kaksi- ja nelimiesjoukkueesta käytetään nimitystä Suomen mestari. Muiden SM-kilpailujen voittajista käytetään kyseisen kilpailun mukaista etuliitettä. 3. SM-kilpailujen ajankohta Avoimet SM-kilpailut ja naisten SM-kilpailut käsittävät vuosittain keväällä järjestettävän alkukilpailun ja touko-kesäkuun aikana järjestettävän loppukilpailun. Seniorien SM-kilpailut keilataan tammi-helmikuussa, veteraanien SM-kilpailut helmimaaliskuussa, nuorten ja juniorien SM-kilpailut maalis-huhtikuussa sekä miesten ja naisten SM-kilpailut maalis-toukokuussa. 4. SM-kilpailujen anominen Paikallisliittojen on anottava SM-kilpailujen järjestämisoikeutta SKL:n liittohallitukselta tätä tarkoitusta varten tehdyllä kaavakkeella viimeistään kaksi vuotta ennen kilpailuja olevan maaliskuun loppuun mennessä. Anomuksesta tulee ilmetä järjestettäväksi halutun SM-kilpailun lisäksi kilpailuaika, ja halli ratatietoineen sekä esitettävä myös alustava budjetti ja muut mahdollisesti tarkentavat seikat. Paikallisliittoja pyydetään huomioimaan juhlavuosien tms. vuoksi mahdollisesti anottavaksi aikomansa kilpailut informoimalla liittohallitusta riittävän ajoissa. 27 Liittohallituksen päätettyä SM-kilpailujen järjestäjistä, on näiden tehtävä liittohallitukselle esitys kilpailujen järjestelyistä ja selvitys kilpailukutsun tekstistä kilpailuja edeltävän lokakuun 15. päivään mennessä. Kilpailujen järjestelyistä tehtävästä esityksestä tulee ilmetä ainakin seuraavat asiat: – kilpailujen pääpiirteinen aikataulu alku- ja loppukilpailujen osalta – kilpailumaksu ja sen muodostumiseen vaikuttavat tekijät yksityiskohtaisesti eriteltynä – esitys palkinnoista (vähintään SKL:ltä saatavan palkintotaulukon suuruiset) ja niiden jakoperusteista Liittohallituksen päätös esityksestä annetaan saman vuoden loppuun mennessä. 5. Kilpailuista ilmoittaminen Kilpailun järjestäjän tulee ilmoittaa kustannuksellaan kilpailuista viimeistään noin kaksi kuukautta ennen kilpailujen alkua Keilaaja -lehdessä sekä jäsenliitoille ja keilahalleille jaettavilla julisteilla, joko paperisessa tai sähköisessä muodossa. 6. Ilmoittautuminen SM-kilpailuihin SM-kilpailuihin ilmoittautumisen tulee tapahtua kirjallisesti/sähköisesti. Mikäli käytössä on sähköinen varausjärjestelmä, pitää varausjärjestelmästä ilmoittautuneen saada vahvistus ilmoittautumisesta. Kilpailunjärjestäjä ilmoittaa ajankohdan, jonka jälkeen kilpailuihin voi ilmoittautua. Ilmoittautuminen käsittää tiedon osallistujien kokonaismäärästä ja joukkueiden lukumäärästä. Mikäli kilpailija peruuttaa ilmoittautumisensa lähempänä kuin kaksi viikkoa ennen varattua vuoroa, on kilpailun järjestäjä oikeutettu perimään kilpailumaksun kilpailijalta, jollei kyseistä vuoroa saada myytyä toiselle pelaajalle. Joukkueiden kokoonpanot on ilmoitettava kilpailukansliaan tai vastaavaan viimeistään 24 tuntia ennen kilpailuerän alkua. 7. Palkinnot Suomen mestaruuden voittaneille keilaajille annetaan SKL:n kultamitali, toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneille vastaavasti hopea- ja pronssimitali. Mitalit kustantaa Suomen Keilailuliitto ry. SM-kilpailujen alkukilpailujen, loppukilpailujen ja joukkuekilpailujen parhaat palkitaan perustein, jotka määritetään kohdan 4. mukaan. SM-kilpailujen alkukilpailussa sijoittuminen otetaan huomioon valtakunnan suurmestaruuksissa, joten ns. merkintäsijoituksella saattaa tätä kautta olla kilpailijalle merkitystä. Muutoin ei ns. merkintäsijoituksia tarvitse ottaa mitenkään huomioon. Vakiintuneen tavan mukaisesti ainakin naisten ja miesten A SM-kilpailuissa on tapana jakaa nk. Vuosipalkinto niille pelaajille, jotka ovat osallistuneet keskeytyksettä 20, 30 jne. kertaa ko. SM-kilpailuun (samasta vuosimäärästä voi palkinnon saada vain kerran). 8. Kustannukset Alkukilpailun kustannuksista vastaavat osanottajat itse. Loppukilpailuun selviytyneiden ratamaksut ja matkakustannukset maksaa järjestäjä. Matkakustannusten suuruus määritetään seuraavasti: Matka lasketaan yhteen suuntaan loppukilpailijan asuinpaikkakunnan Suomessa ja SM-hallin väliltä. Näin saadulle matkalle maksetaan korvausta seuraavasti: 28 alle 100 km ei korvausta 100–249 km 40 € 250–400 km 60 € yli 400 km 0,20 €/km 9. Kilpailujen järjestäjiä koskevia määräyksiä 9.1 Kilpailun johtaminen Kilpailuja varten on nimettävä johtaja, joka vastaa kilpailujen yleisjärjestelyistä ja niiden asianmukaisesta läpiviennistä. Kutakin erää varten on nimettävä kilpailunjohtajalle asetettavat vaatimukset täyttävä henkilö, josta käytetään nimitystä kilpailunjohtaja, jolla on asianmukainen tunnus ja joka johtaa käynnissä olevaa kilpailutapahtumaa SKL:n kilpailusääntöjen mukaisin kilpailunjohtajan valtuuksin. Kilpailunjohtajalle voidaan määrätä tarpeen mukaan apuvalvojia. Kilpailuja varten on nimettävä etukäteen 3-jäseninen jury, jonka yhden jäsenen on oltava SKL:sta. Puheenjohtajan ja toisen jäsenen kutsuu tehtävään järjestäjä. 9.2 Tarkastukset SM-halli on tarkastettava viimeistään kuukautta ja aikaisintaan kaksi kuukautta ennen kisojen alkamispäivämäärää. Puuratahalleissa perushionta on suoritettava A-SM-kisoja edeltävän 12 kk:n aikana. (SKL laskuttaa hallia ratatarkastuksista). Radanhoitoöljyn mittaustulos (profiili) on oltava näkyvillä hallissa koko kisojen ajan. Se on myös julkaistava Internetissä vähintään kahta viikkoa ennen kilpailujen alkua. Kilpailukeilojen tulee olla asianmukaiset, eikä niiden kunto saa kilpailun aikana oleellisesti muuttua. Mikäli käytössä on useampia sarjoja keilapattereita, pitää niitä vaihdella vähintään kahden viikon välein. Kilpailunjohtaja voi tarkistuttaa keilaajien palloja pistokokein välittömästi pelin jälkeen. Pelaajan kaikki pelialueelle viemät pallot tulkitaan pelipalloiksi riippumatta siitä keilataanko niillä vai ei. Laittoman pallon sekä muiden laittomien kilpailuvälineiden löytymisestä pelialueelta seuraa välittömästi kilpailutuloksen hylkääminen sekä muut SKL:n kilpailusääntöjen mukaiset rangaistustoimenpiteet. 9.3 Radoittelu alkukilpailuerissä Radoittelu on suoritettava siten, että rataparilla keilaa vähintään 75 % pelitavan mukaisesta pelaajamäärästä. Tarvittaessa kilpailunjärjestäjä asettaa täytepelaajat (tai valvoo, että rataparilla keilataan jokseenkin samalla nopeudella kuin muilla radoilla). Käytettävien ratojen lukumäärä vajaissa erissä on oltava minimissään alkukilpailun pelattavien sarjojen lukumäärä ja maksimissaan ensimmäisessä sarjassa käytettävien ratojen lukumäärä. 9.4 Pöytäkirjanpito Pöytäkirjoina käytetään SKL:n liittohallituksen vahvistamia pöytäkirjatyyppejä, joihin järjestäjillä on oikeus hankkia mainoksia. Kun kilpailun etenemistä seurataan automaattilaittein, riittää paperipöytäkirjaan merkityt sarjatulokset ja kunkin sarjan kaadot. Kilpailijoiden allekirjoittamat pöytäkirjat on säilytettävä kahden kuukauden ajan kilpailun päättymisestä. Mikäli valotaulut ovat käytettävissä ja hallissa ei ole automaattisia tuloslaitteita, on niitä käytettävä loppukilpailujen aikana tavanomaisen pöytäkirjanpidon rinnalla/sijaan. Kilpailun järjestäjä asettaa valotaulun pitäjät. Ko. määräyksestä voidaan joustaa finaalipelien alkujakson osalta, mutta yleisölle tulospalvelun pitää toimia koko ajan moitteettomasti. 29 Kaikkien finalistien alkukilpailupöytäkirjat pitää olla kilpailupaikalla finaalin aikana. 9.5 Finaalista poisjäänti ja keskeyttäminen Finaalista poisjäävän henkilön tilalle järjestäjä määrää täytepelaajan. Jos pelaaja round-robin -tilanteessa joutuu keskeyttämään, hänen tilalleen tulee täytepelaaja. Täytepelaajaa vastaan otteleva keilaaja saa 30 pistettä bonusta, riippumatta ottelun lopputuloksesta. Keskeyttäneen pelaajan aikaisemmille otteluvastustajille korjataan bonusmääräksi 30 p. ottelutuloksesta riippumatta. Korjaus tehdään välittömästi keskeytyksen tapahduttua. 9.6 Loppukilpailut Loppukilpailut suoritetaan, kuten erillisissä säännöissä on määrätty. Kilpailun järjestäjä lähettää finalisteille kutsun finaaliin välittömästi alkukilpailun päätyttyä. Loppukilpailun alussa pelaajilla on 10 minuutin lämmittelyaika aloitusrataparilla. Kaikissa loppukilpailuissa, joissa pelataan jokainen jokaista (round-robin) vastaan, on suoritettava ns. tekninen arvonta siten, että saman seuran pelaajat kohtaavat toisensa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. (round-robin pelikaaviot liitteenä) Jokainen jokaista vastaan peleistä alkaen finaali keilataan seuraavasti: Ottelut pelataan amerikkalaisella pelitavalla. Arvontakaavion mukaisesti vasemmanpuoleiselle radalle arvottu pelaaja aloittaa riippumatta tuloksesta. Keilataan jokainen jokaista vastaan yksi sarja + sijoitussarja amerikkalaisittain (bonukset 15/30). Mikäli sijoitussarjan jälkeen on tasapelitilanne 1. ja 2. tai 3. ja 4. sijoittuneen pelaajan kesken, suoritetaan yhden sarjan uusinta. Jos tasapisteissä on useampia keilaajia, suoritetaan kaikkien kesken yhden sarjan uusinta. Mikäli uusintasarjassa tulee tasapeli, se ratkaistaan 9. ja 10. ruudun uusinnalla. Pelijärjestys uusinnoissa määrätään arvalla. (ks. myös liite SM-kilpailujen tasapelitilanteet) Kolme parasta jatkaa seuraavasti: 3. vastaan 2. kaksi sarjaa match play-pelitavalla. Aloitusvuoron määrää (valitsee) paremman tuloksen omaava keilaaja. Aloittaja pelaa yhden ruudun vasemmanpuoleisella radalla, jonka jälkeen vastustaja pelaa kaksi ruutua alkaen oikeanpuoleiselta radalta, jonka jälkeen jatketaan vuorotellen kaksi ruutua kerrallaan molemmat sarjat. Sama pelaaja aloittaa molemmat sarjat. Finaaliin selviytyy keilaaja, jonka kahden sarjan yhteistulos on parempi. Tasatilanteessa suoritetaan kahden (9. ja 10.) ruudun uusintoja, kunnes paremmuus on selvillä. Varsinainen finaali pelataan kuten semifinaali. Suoraan finaaliin päässyt keilaaja saa määrätä (valita) aloitusvuoron. Finaalipaikan varmistanut keilaaja saa alkaa lämmitellä etukäteen nimetyllä rataparilla. Mahdollisissa pudotuspelien uusintatilanteissa pelijärjestyksen määrää korkeammin sijoittunut pelaaja. 9.7 Tulosluettelo Täydellinen tulosluettelo on julkaistava Internetissä kilpailujen päätyttyä. 9.8 Muut määräykset SM-kilpailuissa tulee noudattaa näiden määräysten lisäksi SM-kilpailusääntöjä, SKL:n kilpailusääntöjä sekä muita liittohallituksen mahdollisesti vahvistamia SM-ohjeita. 30 10. Kilpailijaa koskevia määräyksiä Kilpailijan tulee olla kilpailupaikalla vähintään 30 min ennen erän alkua. Ennen finaalipelejä on järjestäjä oikeutettu tarkastamaan pallot etukäteen kaikissa SM kilpailujen finaaleissa. Joukkueiden tulee esiintyä liittonsa hyväksymiin yhdenmukaisiin peliasuihin pukeutuneina. (Kilpailusäännöt kohta 7.1) Poikkeuksellisten ratkaisujen käyttö kilpailuasuissa ja välineissä on kielletty. Keilaaminen kilpailuhallissa on kielletty vuorokautta (24 tuntia) ennen omaa kilpailusuoritusta. 11. Televisiointi Kuvaukseen oikeuttavan sopimuksen televisioinnista tekee SKL asianomaisen televisiointiyrityksen kanssa. Rataparilla, jossa finaali keilataan, on toisen puomin mainospaikka oltava SKL:n käytössä finaalin aikana. 12. Kilpailujen tiedottaminen Kilpailujen järjestäjän on pidettävä kilpailupaikalla tulostaulua, joka on saatettava ajan tasalle päivittäin välittömästi tulosten tultua tarkastetuksi. Loppukilpailun aikana järjestäjän on pidettävä huoli siitä, että tulokset ja kilpailutilanne tiedotetaan välittömästi kilpailijoille ja katsojille. Kilpailujen järjestäjän pitää huolehtia siitä, että kilpailujen tulokset ja tapahtumat tiedotetaan yhteistyössä SKL:n tiedottajan kanssa joukkoviestintävälineille mahdollisimman hyvin. Kysymykseen tulevat ainakin paikalliset ja valtakunnalliset lehdet, Suomen Tietotoimisto (STT), Teksti-TV, paikallisradiot ja valtakunnalliset radiokanavat sekä TV:n urheilulähetykset. Näihin määräyksiin liittyy kohdan 1. mukaisten eri SMkilpailujen säännöt. 31 MIESTEN AVOIMET (A-SM) SM-KILPAILUT Kilpailuissa noudatetaan SKL:n Suomen Mestaruuskilpailujen sääntöjä sekä voimassa olevia kilpailusääntöjä. Alkukilpailu Henkilökohtainen kahdeksan sarjaa, amerikkalainen pelitapa ilman tasoituksia. Alkukilpailun perusteella ratkaistaan joukkuemestaruudet 2 x 8 sarjaa, 4 x 8 sarjaa. Rataparin vaihto sarjoittain. Kilpailussa on käytettävä vähintään neljää rataparia. Ennen jokaista kilpailuerää on tehtävä täydellinen radanhoito. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. Loppukilpailu Loppukilpailuun pääsee alkukilpailun 64 parasta keilaajaa. Lämmittelyaika on 10 minuuttia. – 64 kilpailijaa jatkaa alkukilpailun pisteisiin kuusi sarjaa amerikkalaisittain. Rataparin vaihto sarjoittain, neljä pelaajaa samalla rataparilla. Alle 32-rataisissa halleissa pelataan kahdessa erässä (sijat 33.–64. ensiksi). Erien välissä suoritetaan ratojen pesu ja hoito. – 32 parasta jatkaa ratahoidon jälkeen kuusi sarjaa amerikkalaisittain. Lämmittelyaika on 10 minuuttia. Rataparin vaihto sarjoittain, neljä pelaajaa samalla rataparilla. – 16 parasta jatkaa ratahoidon jälkeen sarjan jokainen jokaista vastaan + sijoitussarja amerikkalaisittain bonuksin, voitosta 30 pistettä ja tasapelistä 15 pistettä. Ensimmäisen sarjan alussa kaikilla on lämmittelyaika 10 minuuttia, tauon jälkeen lämmittelyaika on 10 minuuttia. Mikäli round robin jakautuu kahdelle eri päivälle, on ennen molempia osia tehtävä ratahoito. Jos round robin pelataan yhtenä päivänä, tauolla ei tehdä ratahoitoa. Ennen sijoitussarjaa kaikilla keilaajilla on kaksi lämmittelyheittoa molemmilla radoilla. – Pisteet seuraavat mukana alkukilpailusta lähtien aina pudotuspelien alkuun saakka. – Tämän jälkeen on selvillä kolme parasta pelaajaa, jotka jatkavat nollilta peliä Suomen mestaruudesta seuraavasti: Ennen pudotuspelejä tehdään käytettäville radoille ratahoito. Semifinaali, kolmas vastaan toinen, kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäisen sarjan alussa lämmittelyaika on 10 minuuttia kaikilla kolmella pelaajalla. Semifinaalin voittaja vastaan ensimmäinen kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäiseksi sijoitettu pelaaja saa lämmitellä semifinaalin aikana kilpailun järjestäjän määräämällä rataparilla. Finaalirataparilla pelaajilla lämmittelyaika on viisi minuuttia. Paremman yhteistuloksen saanut on Suomen mestari. 32 NAISTEN SM-KILPAILUT Kilpailuissa noudatetaan SKL:n Suomen mestaruuskilpailujen sääntöjä sekä voimassa olevia kilpailusääntöjä. Kilpailusarjat Taso A: M-, A- ja B-luokkalaiset Taso B: C- ja D-luokkalaiset Alkukilpailu Henkilökohtainen kahdeksan sarjaa, amerikkalainen pelitapa ilman tasoituksia. Alkukilpailun perusteella ratkaistaan joukkuemestaruudet 2 x 8 sarjaa, 4 x 8 sarjaa. Rataparin vaihto sarjoittain. Ennen jokaista kilpailuerää on tehtävä täydellinen radanhoito. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. Joukkuekilpailuissa molemmat tasot pelaavat samassa ryhmässä. Loppukilpailut, tasot A ja B Loppukilpailuun pääsee molemmilta tasoilta alkukilpailun 16 parasta keilaajaa. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. – 16 kilpailijaa jatkaa alkukilpailun pisteisiin kuusi sarjaa amerikkalaisittain. Rataparin vaihto sarjoittain, neljä pelaajaa rataparilla. – Kahdeksan parasta jatkaa ratahoidon jälkeen sarjan jokainen jokaista vastaan + sijoitussarja amerikkalaisittain bonuksin, voitosta 30 pistettä ja tasapelistä 15 pistettä. Ensimmäisen sarjan alussa kaikilla on lämmittelyaika 10 minuuttia. Ennen sijoitussarjaa kaikilla keilaajilla on kaksi lämmittelyheittoa molemmilla radoilla. – Pisteet seuraavat mukana alkukilpailusta lähtien aina pudotuspelien alkuun saakka. – Tämän jälkeen on selvillä kolme parasta keilaajaa, jotka jatkavat nollilta peliä Suomen mestaruudesta (tai naisten Suomen B-mestaruudesta) seuraavasti: Ennen pudotuspelejä tehdään käytettäville radoille ratahoito. Semifinaali, kolmas vastaan toinen, kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäisen sarjan alussa lämmittelyaika on 10 minuuttia kaikilla kolmella pelaajalla. Semifinaalin voittaja vastaan ensimmäinen kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäiseksi sijoitettu pelaaja saa lämmitellä semifinaalin aikana kilpailun järjestäjän määräämällä rataparilla. Finaalirataparilla pelaajilla lämmittelyaika on viisi minuuttia. Paremman yhteistuloksen saanut on naisten Suomen mestari. 33 NUORTEN JA JUNIOREIDEN SM-KILPAILUT Kilpailuissa noudatetaan SKL:n Suomen mestaruuskilpailujen sääntöjä sekä voimassa olevia kilpailusääntöjä. Kilpailusarjat Kilpailusarjat erikseen tytöille ja pojille: -nuoret, -juniorit, -ikäkausisarjat (kaksi kpl) Ikäkausipelaaja voi selvitä juniorien loppukilpailuun, mikäli hänen tuloksensa sitä edellyttää Ikäkausisarjoissa ei jaeta SM-mitaleja. Ikäkausimestaruudet ratkaistaan alkukilpailun perusteella. Alkukilpailu Henkilökohtainen kahdeksan sarjaa, amerikkalainen pelitapa ilman tasoituksia. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. Rataparin vaihto sarjoittain. Ennen jokaista kilpailuerää on tehtävä täydellinen radanhoito. Alkukilpailun yhteydessä ratkaistaan tyttöjen ja poikien parimestaruudet (2 x8). Poikien parikilpailun toinen jäsen voi olla naispuolinen, joka ei osallistu tyttöjen parikilpailuun. Parikilpailussa nuoret ja juniorit pelaavat samassa ryhmässä. Ikäkausisarjalaiset voivat osallistua parikilpailuun (myös yhdessä nuorten tai juniorien kanssa). Loppukilpailu Nuorten ja junioreiden loppukilpailuun pääsee molempien sarjojen alkukilpailun 16 parasta poikaa ja kahdeksan parasta tyttöä. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. – Keilataan alkukilpailun pisteisiin kuusi sarjaa amerikkalaisittain, kaksi tai kolme pelaajaa samalla radalla, hallin koosta riippuen. Rataparin vaihto sarjoittain. – Kuusi parasta jatkaa ratahoidon jälkeen sarjan jokainen jokaista vastaan + sijoitussarja amerikkalaisittain bonuksin, voitosta 30 pistettä ja tasapelistä 15 pistettä. Ensimmäisen sarjan alussa kaikilla on lämmittelyaika 10 minuuttia. Ennen sijoitussarjaa kaikilla keilaajilla on kaksi lämmittelyheittoa molemmilla radoilla. – Pisteet seuraavat mukana alkukilpailusta lähtien aina pudotuspelien alkuun saakka. Jos hallissa on vähemmän kuin 12 rataa, voi samalla rataparilla olla esim. poikapari ja tyttöpari. – Tämän jälkeen on selvillä kolme parasta keilaajaa, jotka jatkavat nollilta peliä nuorten (tyttöjen tai poikien) Suomen mestaruudesta tai junioreiden (tyttöjen tai poikien) Suomen mestaruudesta seuraavasti: Ennen pudotuspelejä tehdään käytettäville radoille ratahoito. Semifinaali, kolmas vastaan toinen, kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäisen sarjan alussa lämmittelyaika on 10 minuuttia kaikilla kolmella pelaajalla. Semifinaalin voittaja vastaan ensimmäinen kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäiseksi sijoitettu pelaaja saa lämmitellä semifinaalin aikana kilpailun järjestäjän määräämällä rataparilla. Finaalirataparilla pelaajilla lämmittelyaika on viisi minuuttia. Paremman yhteistuloksen saanut on Suomen mestari. 34 SENIORIEN SM-KILPAILUT Kilpailuissa noudatetaan SKL:n Suomen mestaruuskilpailujen sääntöjä sekä voimassa olevia kilpailusääntöjä. Kilpailusarjat erikseen miehille ja naisille. Alkukilpailu Henkilökohtainen kahdeksan sarjaa, amerikkalainen pelitapa ilman tasoituksia. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. Rataparin vaihto sarjoittain. Ennen jokaista kilpailuerää on tehtävä täydellinen radanhoito. Kilpailun yhteydessä ratkaistaan pari- (2 x 8) ja joukkuemestaruudet (4 x 8), miehille ja naisille erikseen. Loppukilpailu Miehet: Loppukilpailuun pääsee alkukilpailun 24 parasta. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. – 24 kilpailijaa jatkaa alkukilpailun pisteisiin kuusi sarjaa amerikkalaisittain, kaksi tai kolme pelaajaa samalla radalla, hallin koosta riippuen. Rataparin vaihto sarjoittain. – Kahdeksan parasta jatkaa ratahoidon jälkeen sarjan jokainen jokaista vastaan + sijoitussarja amerikkalaisittain bonuksin, voitosta 30 pistettä ja tasapelistä 15 pistettä. Ensimmäisen sarjan alussa kaikilla on lämmittelyaika 10 minuuttia. Ennen sijoitussarjaa kaikilla keilaajilla on kaksi lämmittelyheittoa molemmilla radoilla. – Pisteet seuraavat mukana alkukilpailusta lähtien aina pudotuspelien alkuun saakka. – Tämän jälkeen on selvillä kolme parasta keilaajaa, jotka jatkavat nollilta peliä Suomen mestaruudesta seuraavasti: Ennen pudotuspelejä tehdään käytettäville radoille ratahoito. Semifinaali, kolmas vastaan toinen, kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäisen sarjan alussa lämmittelyaika on 10 minuuttia kaikilla kolmella pelaajalla. Semifinaalin voittaja vastaan ensimmäinen kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäiseksi sijoitettu pelaaja saa lämmitellä semifinaalin aikana kilpailun järjestäjän määräämällä rataparilla. Finaalirataparilla pelaajilla lämmittelyaika on viisi minuuttia. Paremman yhteistuloksen saanut on miesseniorien Suomen mestari. Naiset: Loppukilpailuun alkukilpailun kahdeksan parasta. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. – Nämä kahdeksan keilaajaa pelaavat ratahoidon jälkeen sarjan jokainen jokaista vastaan + sijoitussarja amerikkalaisittain bonuksin, voitosta 30 pistettä ja tasapelistä 15 pistettä. Ensimmäisen sarjan alussa kaikilla on lämmittelyaika 10 minuuttia. Ennen sijoitussarjaa kaikilla keilaajilla on kaksi lämmittelyheittoa molemmilla radoilla. – Pisteet seuraavat mukana alkukilpailusta lähtien aina pudotuspelien alkuun saakka. – Tämän jälkeen on selvillä kolme parasta keilaajaa, jotka jatkavat nollilta peliä Suomen mestaruudesta seuraavasti: Ennen pudotuspelejä tehdään käytettäville radoille ratahoito. Semifinaali, kolmas vastaan toinen, kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäisen sarjan alussa lämmittelyaika on 10 minuuttia kaikilla kolmella pelaajalla. Semifinaalin voittaja vastaan ensimmäinen kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäiseksi sijoitettu pelaaja saa lämmitellä semifinaalin aikana kilpailun järjestäjän määräämällä rataparilla. Finaalirataparilla pelaajilla lämmittelyaika on viisi minuuttia. Paremman yhteistuloksen saanut on naisseniorien Suomen mestari 35 VETERAANIEN SM-KILPAILUT Kilpailuissa noudatetaan SKL:n Suomen mestaruuskilpailujen määräyksiä ja voimassa olevia kilpailusääntöjä. Kilpailusarjat Kilpailusarjat ko. vuonna vähintään 60 vuotta täyttäville naisille ja miehille. Ikätasoitukset Ikätasoitukset yksi piste/sarja/vuosi alkaen 61-vuotiaasta. Alkukilpailu Henkilökohtainen kuusi sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Ennen jokaista kilpailuerää on tehtävä täydellinen radanhoito. Alkukilpailun yhteydessä ratkaistaan miesten joukkuemestaruudet 4 x 6 sarjaa ja 2 x 6 sarjaa sekä naisten parimestaruus 2 x 6 sarjaa. Joukkuekilpailuissa (4 x 6 s) voivat kilpailujoukkueet olla sekajoukkueita (naisia ja miehiä). Lämmittelyaika on kymmenen minuuttia aloitusradalla ennen kilpailun alkua. Loppukilpailu Loppukilpailuun pääsee alkukilpailun perusteella kolme parasta miestä kilpailuhallin rataa kohti (kuitenkin enintään 36). Naisten loppukilpailuun selviää 12 parasta keilaajaa alkukilpailun perusteella. Loppukilpailussa keilataan kahdeksan sarjaa eurooppalaisella pelitavalla aloittaen nollilta Lämmittelyaika on kymmenen minuuttia. Kilpailun voittajasta käytetään nimitystä veteraanien Suomen mestari. 36 SM-KILPAILUJEN TASAPELITILANTEET Alkukilpailun jälkeen Jos finaaliin pääsyrajalla on kaksi tai useampia pelaajia ratkaistaan paremmuus kilpailusääntöjen kohdan 17.1 mukaan. Finaalin aikana Jos finaalissa jatkoonpääsyrajalla on kaksi tai useampia pelaajia paremmuus ratkaistaan kuten edellä eli kilpailusääntöjen kohdan 17.1 mukaan. Huom. Mikäli on jatkettu alkukilpailun pisteisiin, kaadot, sarjat jne. huomioidaan myös alkukilpailun osalta eli pitäkää myös alkukilpailun pöytäkirjat saatavilla. Ennen sijoitussarjaa Jos ennen sijoitussarjaa on kaksi tai useampia keilaajia samoissa pisteissä ratkeaa heidän keskinäinen paremmuutensa seuraavasti: 1. Tasapelitilanteessa on voittaja keilaaja, jonka puhdas tulos round-robin kierrokselta (ilman bonuksia) on parempi. 2. Puhtaan tuloksen ollessa sama, voittaja on keilaaja, joka on voittanut keskinäisen ottelun. 3. Mikäli keskinäisen ottelun perusteellakaan ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, jolla on pistemäärältään parempi tasoitukseton viimeinen sarja. 4. Mikäli viimeinen sarja on sama, korkeammalle sijoittuu se, jonka toiseksi viimeinen tasoitukseton sarja on parempi. Jos se on sama, parempi on se, jonka kolmanneksi viimeinen tasoitukseton sarja on parempi jne. Lopuksi sijoituksen määrää arpa. Sijoitussarjan jälkeen finaalipeleihin pääsy Mikäli sijoitussarjan jälkeen on tasapelitilanne 1. ja 2. tai 3. ja 4. sijoittuneen pelaajan kesken, suoritetaan yhden sarjan uusinta. Jos tasapisteissä on useampia keilaajia suoritetaan kaikkien kesken yhden sarjan uusinta. Mikäli uusintasarjassa tulee tasapeli, se ratkaistaan 9. ja 10. ruudun uusinnalla. Pelijärjestys uusinnoissa määrätään arvalla. Ennen uusintaa pelaajilla on neljä lämmittelyheittoa kummallakin radalla. Lopullinen finaali (3. vs. 2. ja 2. vs. 1.) Tasapelitilanteessa 9. ja 10. ruudun uusinta (uusintoja). Paremmin sijoittunut saa määrätä aloitusvuoron (paremmin sijoittunut ennen uusintaa). Tässä vaiheessa ei enää lämmitellä, koska jatketaan samalla rataparilla. 37 SUOMEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 2017 (voimassa ensimmäisen kerran 1.1.2017) Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 9.5.2015 1. Suomen mestaruuskilpailut henkilökohtaisesta mestaruudesta ja samassa yhteydessä kilpailtavista joukkuemestaruuksista järjestetään vuosittain seuraavasti: 1.1 Miesten (tasot A ja B) SM-kilpailut (min. ratamäärä 16) Osallistumisoikeus kaikilla SKL:n jäsenliittojen rekisteröimillä mieskeilaajilla. Taso A: M-, ja A-luokkalaiset Taso B: B-, C- ja D-luokkalaiset B-C-D -luokan pelaaja voi osallistua vaihtoehtoisesti A-tason kilpailuun. 1.2 Naisten SM-kilpailut (tasot A ja B) (min. ratamäärä 8) Osallistumisoikeus kaikilla SKL:n jäsenliittojen rekisteröimillä naiskeilaajilla. Taso A: M-, A-, ja B-luokkalaiset Taso B: C- ja D-luokkalaiset C-D -luokan pelaaja voi osallistua vaihtoehtoisesti A-tason kilpailuun. 1.3 Seniorien SM-kilpailut (min. ratamäärä 8) Osallistumisoikeus SKL:n jäsenliittojen rekisteröimillä keilaajilla, jotka kilpailuvuonna täyttävät vähintään 50 vuotta. 1.4 Veteraanien SM-kilpailut (min. ratamäärä 12 kpl, poikkeustapauksissa 10) Osallistumisoikeus SKL:n jäsenliittojen rekisteröimillä keilaajilla, jotka kilpailuvuonna täyttävät vähintään 60 vuotta. 1.5 Nuorten ja junioreiden SM-kilpailut (min. ratamäärä 6) Osallistumisoikeus SKL:n jäsenliittojen rekisteröimillä keilaajilla, jotka täyttävät kilpailuvuonna seuraavat ikäehdot: Nuorten sarjassa pelaaja ei saa olla täyttänyt 23 vuotta tammikuun 1. päivänä kilpailuvuonna. Juniorien sarjassa ikä saa 31.8. olla enintään 18 vuotta. (Samana vuonna voi 1.9. tai sen jälkeen täyttää 19 vuotta menettämättä osallistumisoikeuttaan.) Molemmissa ikäryhmissä kilpaillaan erikseen tyttöjen ja poikien sarjoissa kuitenkin siten, että poikien parikilpailun toinen jäsen voi olla naispuolinen, joka ei osallistu tyttöjen parikilpailuun. Lisäksi ratkaistaan ns. ikäkausimestaruudet sarjoissa ko. vuonna 1.9. ja jälkeen enintään 16 vuotta sekä enintään 14 vuotta täyttäneille keilaajille. 1.6 Joukkuekilpailut SM-joukkuekilpailut käydään kaikkien em. kilpailujen yhteydessä, kuten niissä on erikseen ilmoitettu erillissäännöissä. Samasta seurasta olevien pelaajien muodostaman joukkueen on keilattava yhtäaikaisesti. 1.7 SM-voiton antaman osallistumisoikeuden siirtyminen Jos sijoittuminen SM-kisassa tuottaa edustusoikeuden johonkin kisaan, ja jokin syy (edustamiskaranteeni, sairastuminen jne.) estää tällaisen osallistumisen, annetaan osallistumisoikeus sijoituksen perusteella seuraavalle, joka on vapaa osallistumaan. 38 1.8 SM-kilpailuissa ei saa osallistua lisäkisaan SM-kilpailusuorituksella. Sen sijaan sivukisoja voidaan järjestää paikkakuntalaisille ja muille mahdollisuuksien mukaan. 2. Suomen mestari Miesten ja naisten A-SM-kilpailut voittaneesta henkilöstä käytetään nimitystä Suomen mestari. Samoin kaksi- ja nelimiesjoukkueesta käytetään nimitystä Suomen mestari. Muiden SM-kilpailujen voittajista käytetään kyseisen kilpailun mukaista etuliitettä. 3. SM-kilpailujen ajankohta Miesten ja naisten SM-kilpailut käsittävät vuosittain keväällä järjestettävän alkukilpailun ja touko-kesäkuun aikana järjestettävän loppukilpailun. Seniorien SM-kilpailut keilataan tammi-helmikuussa, veteraanien SM-kilpailut helmimaaliskuussa, nuorten ja juniorien SM-kilpailut maalis-huhtikuussa. 4. SM-kilpailujen anominen Paikallisliittojen on anottava SM-kilpailujen järjestämisoikeutta SKL:n liittohallitukselta tätä tarkoitusta varten tehdyllä kaavakkeella viimeistään kaksi vuotta ennen kilpailuja olevan maaliskuun 15. päivään mennessä. Anomuksesta tulee ilmetä järjestettäväksi halutun SM-kilpailun lisäksi kilpailuaika, ja halli ratatietoineen sekä esitettävä myös alustava budjetti ja muut mahdollisesti tarkentavat seikat. Paikallisliittoja pyydetään huomioimaan juhlavuosien tms. vuoksi mahdollisesti anottavaksi aikomansa kilpailut informoimalla liittohallitusta riittävän ajoissa. Liittohallituksen päätettyä SM-kilpailujen järjestäjistä, on näiden tehtävä liittohallitukselle esitys kilpailujen järjestelyistä ja selvitys kilpailukutsun tekstistä kilpailuja edeltävän lokakuun 1. päivään mennessä. Kilpailujen järjestelyistä tehtävästä esityksestä tulee ilmetä ainakin seuraavat asiat: – kilpailumaksu ja sen muodostumiseen vaikuttavat tekijät yksityiskohtaisesti eriteltynä – esitys palkinnoista (vähintään SKL:ltä saatavan palkintotaulukon suuruiset) ja niiden jakoperusteista Liittohallituksen päätös esityksestä annetaan saman vuoden loppuun mennessä. Järjestäjän on ilmoitettava SKL:n toimistoon kilpailujen alku- ja loppukilpailujen päivämäärät viimeistään kilpailuja edeltävän huhtikuun 30. päivään mennessä. 5. Kilpailuista ilmoittaminen Kilpailun järjestäjän tulee ilmoittaa kustannuksellaan kilpailuista viimeistään noin kaksi kuukautta ennen kilpailujen alkua Keilaaja -lehdessä sekä jäsenliitoille ja keilahalleille jaettavilla julisteilla, joko paperisessa tai sähköisessä muodossa. 6. Ilmoittautuminen SM-kilpailuihin SM-kilpailuihin ilmoittautumisen tulee tapahtua kirjallisesti/sähköisesti. Mikäli käytössä on sähköinen varausjärjestelmä, pitää varausjärjestelmästä ilmoittautuneen saada vahvistus ilmoittautumisesta. Kilpailunjärjestäjä ilmoittaa ajankohdan, jonka jälkeen kilpailuihin voi ilmoittautua. 39 Ilmoittautuminen käsittää tiedon osallistujien kokonaismäärästä ja joukkueiden lukumäärästä. Mikäli kilpailija peruuttaa ilmoittautumisensa lähempänä kuin kaksi viikkoa ennen varattua vuoroa, on kilpailun järjestäjä oikeutettu perimään kilpailumaksun kilpailijalta, jollei kyseistä vuoroa saada myytyä toiselle pelaajalle. Joukkueiden kokoonpanot on ilmoitettava kilpailukansliaan tai vastaavaan viimeistään 24 tuntia ennen kilpailuerän alkua. 7. Palkinnot Suomen mestaruuden voittaneille keilaajille annetaan SKL:n kultamitali, toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneille vastaavasti hopea- ja pronssimitali. Mitalit kustantaa Suomen Keilailuliitto ry. SM-kilpailujen alkukilpailujen, loppukilpailujen ja joukkuekilpailujen parhaat palkitaan perustein, jotka määritetään kohdan 4. mukaan. SM-kilpailujen alkukilpailussa sijoittuminen otetaan huomioon valtakunnan suurmestaruuksissa, joten ns. merkintäsijoituksella saattaa tätä kautta olla kilpailijalle merkitystä. Muutoin ei ns. merkintäsijoituksia tarvitse ottaa mitenkään huomioon. Vakiintuneen tavan mukaisesti ainakin naisten ja miesten A-SM-kilpailuissa on tapana jakaa nk. vuosipalkinto niille pelaajille, jotka ovat osallistuneet keskeytyksettä 20, 30 jne. kertaa ko. SM-kilpailuun (samasta vuosimäärästä voi palkinnon saada vain kerran). Kilpailunjärjestäjä hankkii vuosipalkinnot Suomen Keilailuliitolta. 8. Kustannukset Alkukilpailun kustannuksista vastaavat osanottajat itse. Loppukilpailuun selviytyneiden ratamaksut maksaa järjestäjä. 9. Kilpailujen järjestäjiä koskevia määräyksiä 9.1 Kilpailun johtaminen Kilpailuja varten on nimettävä johtaja, joka vastaa kilpailujen yleisjärjestelyistä ja niiden asianmukaisesta läpiviennistä. Kutakin erää varten on nimettävä kilpailunjohtajalle asetettavat vaatimukset täyttävä henkilö, josta käytetään nimitystä kilpailunjohtaja, jolla on asianmukainen tunnus ja joka johtaa käynnissä olevaa kilpailutapahtumaa SKL:n kilpailusääntöjen mukaisin kilpailunjohtajan valtuuksin. Kilpailunjohtajalle voidaan määrätä tarpeen mukaan apuvalvojia. Kilpailuja varten on nimettävä etukäteen 3-jäseninen jury, jonka yhden jäsenen on oltava SKL:stä. Puheenjohtajan ja toisen jäsenen kutsuu tehtävään järjestäjä. 9.2 Tarkastukset SM-halli on tarkastettava viimeistään kuukautta ja aikaisintaan kaksi kuukautta ennen kisojen alkamispäivämäärää. Puuratahalleissa perushionta on suoritettava A-SM-kisoja edeltävän 12 kk:n aikana. (SKL laskuttaa hallia ratatarkastuksista). Radanhoitoöljyn mittaustulos (profiili) on oltava näkyvillä hallissa koko kisojen ajan. Se on myös julkaistava Internetissä vähintään kahta viikkoa ennen kilpailujen alkua. Kilpailukeilojen tulee olla asianmukaiset, eikä niiden kunto saa kilpailun aikana oleellisesti muuttua. Mikäli käytössä on useampia sarjoja keilapattereita, pitää niitä vaihdella vähintään kahden viikon välein. 40 Kilpailunjohtaja voi tarkistuttaa keilaajien palloja pistokokein välittömästi pelin jälkeen. Pelaajan kaikki pelialueelle viemät pallot tulkitaan pelipalloiksi riippumatta siitä keilataanko niillä vai ei. Laittoman pallon sekä muiden laittomien kilpailuvälineiden löytymisestä pelialueelta seuraa välittömästi kilpailutuloksen hylkääminen sekä muut SKL:n kilpailusääntöjen mukaiset rangaistustoimenpiteet. 9.3 Radoittelu alkukilpailuerissä Radoittelu on suoritettava siten, että rataparilla keilaa vähintään 75 % pelitavan mukaisesta pelaajamäärästä. Tarvittaessa kilpailunjärjestäjä asettaa täytepelaajat (tai valvoo, että rataparilla keilataan jokseenkin samalla nopeudella kuin muilla radoilla). Käytettävien ratojen lukumäärä vajaissa erissä on oltava minimissään alkukilpailun pelattavien sarjojen lukumäärä ja maksimissaan ensimmäisessä sarjassa käytettävien ratojen lukumäärä. 9.4 Pöytäkirjanpito Pöytäkirjoina käytetään SKL:n liittohallituksen vahvistamia pöytäkirjatyyppejä, joihin järjestäjillä on oikeus hankkia mainoksia. Kun kilpailun etenemistä seurataan automaattilaittein, riittää paperipöytäkirjaan merkityt sarjatulokset ja kunkin sarjan kaadot. Kilpailijoiden allekirjoittamat pöytäkirjat on säilytettävä kahden kuukauden ajan kilpailun päättymisestä. Mikäli valotaulut ovat käytettävissä ja hallissa ei ole automaattisia tuloslaitteita, on niitä käytettävä loppukilpailujen aikana tavanomaisen pöytäkirjanpidon rinnalla/sijaan. Kilpailun järjestäjä asettaa valotaulun pitäjät. Ko. määräyksestä voidaan joustaa finaalipelien alkujakson osalta, mutta yleisölle tulospalvelun pitää toimia koko ajan moitteettomasti. Kaikkien finalistien alkukilpailupöytäkirjat pitää olla kilpailupaikalla finaalin aikana. 9.5 Finaalista poisjäänti ja keskeyttäminen Finaalista poisjäävän henkilön tilalle järjestäjä määrää täytepelaajan. Jos pelaaja round-robin -tilanteessa joutuu keskeyttämään, hänen tilalleen tulee täytepelaaja. Täytepelaajaa vastaan otteleva keilaaja saa 30 pistettä bonusta, riippumatta ottelun lopputuloksesta. Keskeyttäneen pelaajan aikaisemmille otteluvastustajille korjataan bonusmääräksi 30 p. ottelutuloksesta riippumatta. Korjaus tehdään välittömästi keskeytyksen tapahduttua. 9.6 Loppukilpailut Loppukilpailut suoritetaan, kuten erillisissä säännöissä on määrätty. Kilpailun järjestäjä lähettää finalisteille kutsun finaaliin välittömästi alkukilpailun päätyttyä. Loppukilpailun alussa pelaajilla on 10 minuutin lämmittelyaika aloitusrataparilla. Kaikissa loppukilpailuissa, joissa pelataan jokainen jokaista (round-robin) vastaan, on suoritettava ns. tekninen arvonta siten, että saman seuran pelaajat kohtaavat toisensa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. (round-robin pelikaaviot liitteenä) Jokainen jokaista vastaan peleistä alkaen finaali keilataan seuraavasti: Ottelut pelataan amerikkalaisella pelitavalla. Arvontakaavion mukaisesti vasemmanpuoleiselle radalle arvottu pelaaja aloittaa riippumatta tuloksesta. Keilataan jokainen jokaista vastaan yksi sarja amerikkalaisittain (bonukset 15/30). Mikäli round robin vaiheen jälkeen on tasapelitilanne 1. ja 2. tai 3. ja 4. sijoittuneen pelaajan kesken, suoritetaan yhden sarjan uusinta. Jos tasapisteissä on useampia keilaajia, suoritetaan kaikkien kesken yhden sarjan uusinta. Mikäli uusintasarjassa tulee tasapeli, se ratkaistaan 9. ja 10. ruudun uusinnalla. Pelijärjestys uusinnoissa määrätään arvalla. (ks. myös liite SM-kilpailujen tasapelitilanteet) 41 Kolme parasta jatkaa seuraavasti: 3. vastaan 2. kaksi sarjaa match play-pelitavalla. Aloitusvuoron määrää (valitsee) paremman tuloksen omaava keilaaja. Aloittaja pelaa yhden ruudun vasemmanpuoleisella radalla, jonka jälkeen vastustaja pelaa kaksi ruutua alkaen oikeanpuoleiselta radalta, jonka jälkeen jatketaan vuorotellen kaksi ruutua kerrallaan molemmat sarjat. Sama pelaaja aloittaa molemmat sarjat. Finaaliin selviytyy keilaaja, jonka kahden sarjan yhteistulos on parempi. Tasatilanteessa suoritetaan kahden (9. ja 10.) ruudun uusintoja, kunnes paremmuus on selvillä. Varsinainen finaali pelataan kuten semifinaali. Suoraan finaaliin päässyt keilaaja saa määrätä (valita) aloitusvuoron. Finaalipaikan varmistanut keilaaja saa alkaa lämmitellä etukäteen nimetyllä rataparilla. Mahdollisissa pudotuspelien uusintatilanteissa pelijärjestyksen määrää korkeammin sijoittunut pelaaja. 9.7 Tulosluettelo Täydellinen tulosluettelo on julkaistava Internetissä kilpailujen päätyttyä. 9.8 Muut määräykset SM-kilpailuissa tulee noudattaa näiden määräysten lisäksi SM-kilpailusääntöjä, SKL:n kilpailusääntöjä sekä muita liittohallituksen mahdollisesti vahvistamia SM-ohjeita. 10. Kilpailijaa koskevia määräyksiä Kilpailijan tulee olla kilpailupaikalla vähintään 30 min ennen erän alkua. Ennen finaalipelejä on järjestäjä oikeutettu tarkastamaan pallot etukäteen kaikissa SM kilpailujen finaaleissa. Joukkueiden tulee esiintyä liittonsa hyväksymiin yhdenmukaisiin peliasuihin pukeutuneina. (Kilpailusäännöt kohta 7.1) Poikkeuksellisten ratkaisujen käyttö kilpailuasuissa ja välineissä on kielletty. Keilaaminen kilpailuhallissa on kielletty vuorokautta (24 tuntia) ennen omaa kilpailusuoritusta. 11. Televisiointi Kuvaukseen oikeuttavan sopimuksen televisioinnista tekee SKL asianomaisen televisiointiyrityksen kanssa. Rataparilla, jossa finaali keilataan, on toisen puomin mainospaikka oltava SKL:n käytössä finaalin aikana. 12. Kilpailujen tiedottaminen Kilpailujen järjestäjän on pidettävä kilpailupaikalla tulostaulua, joka on saatettava ajan tasalle päivittäin välittömästi tulosten tultua tarkastetuksi. Loppukilpailun aikana järjestäjän on pidettävä huoli siitä, että tulokset ja kilpailutilanne tiedotetaan välittömästi kilpailijoille ja katsojille. Kilpailujen järjestäjän pitää huolehtia siitä, että kilpailujen tulokset ja tapahtumat tiedotetaan yhteistyössä SKL:n tiedottajan kanssa joukkoviestintävälineille mahdollisimman hyvin. Kysymykseen tulevat ainakin paikalliset ja valtakunnalliset lehdet, Suomen Tietotoimisto (STT), Teksti-TV, paikallisradiot ja valtakunnalliset radiokanavat sekä TV:n urheilulähetykset. Näihin määräyksiin liittyy kohdan 1. mukaisten eri SM-kilpailujen säännöt. 42 1. MIESTEN SM-KILPAILUT Kilpailuissa noudatetaan SKL:n Suomen Mestaruuskilpailujen sääntöjä sekä voimassa olevia kilpailusääntöjä. Kilpailusarjat Taso A: M- ja A-luokkalaiset Taso B: B-, C- ja D-luokkalaiset B-C-D -luokan pelaaja voi osallistua vaihtoehtoisesti A-tason kilpailuun. Alkukilpailu Henkilökohtainen kahdeksan sarjaa, amerikkalainen pelitapa ilman tasoituksia. B-, C- ja D-luokan pelaajien on ilmoitettava ennen pelin alkua kumman tason kilpailuun osallistuu. Alkukilpailun perusteella ratkaistaan joukkuemestaruudet 2 x 8 sarjaa, 4 x 8 sarjaa. Rataparin vaihto sarjoittain. Kilpailussa on käytettävä vähintään neljää rataparia. Ennen jokaista kilpailuerää on tehtävä täydellinen radanhoito. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. Loppukilpailu, taso A Loppukilpailuun pääsee Rankingkiertueen osakilpailujen yhteispisteiden perusteella 8 parasta miestä sekä vähintään 40 parasta keilaajaa SM-alkukilpailun perusteella, yhteensä 48 keilaajaa. Kaikkien loppukilpailijoiden on osallistuttava alkukilpailuun. Lämmittelyaika loppukilpailun alussa on 10 minuuttia. – 48 kilpailijaa pelaa kahdeksan sarjaa amerikkalaisittain aloittaen nollilta. Rataparin vaihto sarjoittain, kolme pelaajaa samalla rataparilla. Alle 32-rataisissa halleissa pelataan kahdessa erässä (sijat 25.– 48. ensiksi). Erien välissä suoritetaan ratojen pesu ja hoito. – 24 parasta jatkaa ratahoidon jälkeen kahdeksan sarjaa amerikkalaisittain. Lämmittelyaika on 10 minuuttia. Rataparin vaihto sarjoittain, kolme pelaajaa samalla rataparilla – 12 parasta jatkaa ratahoidon jälkeen sarjan jokainen jokaista vastaan amerikkalaisittain bonuksin, voitosta 30 pistettä ja tasapelistä 15 pistettä. Ensimmäisen sarjan alussa kaikilla on lämmittelyaika 10 minuuttia, tauon jälkeen lämmittelyaika on 10 minuuttia. Mikäli round robin jakautuu kahdelle eri päivälle, on ennen molempia osia tehtävä ratahoito. Jos round robin pelataan yhtenä päivänä, tauolla ei tehdä ratahoitoa. – Pisteet seuraavat mukana pudotuspelien alkuun saakka. – Tämän jälkeen on selvillä kolme parasta pelaajaa, jotka jatkavat nollilta peliä Suomen mestaruudesta seuraavasti: Ennen pudotuspelejä tehdään käytettäville radoille ratahoito. Semifinaali, kolmas vastaan toinen, kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäisen sarjan alussa lämmittelyaika on 10 minuuttia kaikilla kolmella pelaajalla. Semifinaalin voittaja vastaan ensimmäinen kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäiseksi sijoitettu pelaaja saa lämmitellä semifinaalin aikana kilpailun järjestäjän määräämällä rataparilla. Finaalirataparilla pelaajilla lämmittelyaika on viisi minuuttia Paremman yhteistuloksen saanut on Suomen mestari. 43 Loppukilpailu, taso B Loppukilpailuun pääsee alkukilpailun 24 parasta keilaajaa. Lämmittelyaika on 10 minuuttia. – 24 kilpailijaa pelaa kuusi sarjaa amerikkalaisittain aloittaen nollilta. Rataparin vaihto sarjoittain, neljä pelaajaa samalla rataparilla. – 8 parasta jatkaa ratahoidon jälkeen sarjan jokainen jokaista vastaan amerikkalaisittain bonuksin, voitosta 30 pistettä ja tasapelistä 15 pistettä. Ensimmäisen sarjan alussa kaikilla on lämmittelyaika 10 minuuttia. – Pisteet seuraavat mukana aina pudotuspelien alkuun saakka. – Tämän jälkeen on selvillä kolme parasta pelaajaa, jotka jatkavat nollilta peliä Suomen mestaruudesta seuraavasti: Ennen pudotuspelejä tehdään käytettäville radoille ratahoito. Semifinaali, kolmas vastaan toinen, kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäisen sarjan alussa lämmittelyaika on 10 minuuttia kaikilla kolmella pelaajalla. Semifinaalin voittaja vastaan ensimmäinen kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäiseksi sijoitettu pelaaja saa lämmitellä semifinaalin aikana kilpailun järjestäjän määräämällä rataparilla. Finaalirataparilla pelaajilla lämmittelyaika on viisi minuuttia Paremman yhteistuloksen saanut on Suomen B-mestari. 44 2. NAISTEN SM-KILPAILUT Kilpailuissa noudatetaan SKL:n Suomen mestaruuskilpailujen sääntöjä sekä voimassa olevia kilpailusääntöjä. Kilpailusarjat Taso A: M-, A- ja B-luokkalaiset Taso B: C- ja D-luokkalaiset Alkukilpailu Henkilökohtainen kahdeksan sarjaa, amerikkalainen pelitapa ilman tasoituksia. C- ja D-luokan pelaajien on ilmoitettava ennen pelin alkua kumman tason kilpailuun osallistuu. Alkukilpailun perusteella ratkaistaan joukkuemestaruudet 2 x 8 sarjaa, 4 x 8 sarjaa. Rataparin vaihto sarjoittain. Ennen jokaista kilpailuerää on tehtävä täydellinen radanhoito. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. Joukkuekilpailuissa molemmat tasot pelaavat samassa ryhmässä. Loppukilpailut, tasot A ja B Loppukilpailuun pääsee molemmilta tasoilta alkukilpailun 16 parasta keilaajaa. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. – 16 kilpailijaa keilaa kahdeksan sarjaa amerikkalaisittain aloittaen nollilta. Rataparin vaihto sarjoittain, neljä pelaajaa rataparilla. – Kahdeksan parasta jatkaa ratahoidon jälkeen sarjan jokainen jokaista vastaan amerikkalaisittain bonuksin, voitosta 30 pistettä ja tasapelistä 15 pistettä. Ensimmäisen sarjan alussa kaikilla on lämmittelyaika 10 minuuttia. – Pisteet seuraavat mukana aina pudotuspelien alkuun saakka. – Tämän jälkeen on selvillä kolme parasta keilaajaa, jotka jatkavat nollilta peliä Suomen mestaruudesta (tai naisten Suomen B-mestaruudesta) seuraavasti: Ennen pudotuspelejä tehdään käytettäville radoille ratahoito. Semifinaali, kolmas vastaan toinen, kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäisen sarjan alussa lämmittelyaika on 10 minuuttia kaikilla kolmella pelaajalla. Semifinaalin voittaja vastaan ensimmäinen kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäiseksi sijoitettu pelaaja saa lämmitellä semifinaalin aikana kilpailun järjestäjän määräämällä rataparilla. Finaalirataparilla pelaajilla lämmittelyaika on viisi minuuttia. Paremman yhteistuloksen saanut on naisten Suomen mestari. 45 3. NUORTEN JA JUNIOREIDEN SM-KILPAILUT Kilpailuissa noudatetaan SKL:n Suomen mestaruuskilpailujen sääntöjä sekä voimassa olevia kilpailusääntöjä. Kilpailusarjat Kilpailusarjat erikseen tytöille ja pojille: -nuoret, -juniorit, -ikäkausisarjat (kaksi kpl) Ikäkausipelaaja voi selvitä juniorien loppukilpailuun, mikäli hänen tuloksensa sitä edellyttää Ikäkausisarjoissa ei jaeta SM-mitaleja. Ikäkausimestaruudet ratkaistaan alkukilpailun perusteella. Alkukilpailu Henkilökohtainen kahdeksan sarjaa, amerikkalainen pelitapa ilman tasoituksia. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. Rataparin vaihto sarjoittain. Ennen jokaista kilpailuerää on tehtävä täydellinen radanhoito. Alkukilpailun yhteydessä ratkaistaan tyttöjen ja poikien parimestaruudet (2 x8). Poikien parikilpailun toinen jäsen voi olla naispuolinen, joka ei osallistu tyttöjen parikilpailuun. Parikilpailussa nuoret ja juniorit pelaavat samassa ryhmässä. Ikäkausisarjalaiset voivat osallistua parikilpailuun (myös yhdessä nuorten tai juniorien kanssa). Loppukilpailu Nuorten ja junioreiden loppukilpailuun pääsee molempien sarjojen alkukilpailun 16 parasta poikaa ja kahdeksan parasta tyttöä. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. – Keilataan kahdeksan sarjaa amerikkalaisittain aloittaen nollilta, kaksi tai kolme pelaajaa samalla radalla, hallin koosta riippuen. Rataparin vaihto sarjoittain. – Kuusi parasta jatkaa ratahoidon jälkeen sarjan jokainen jokaista vastaan amerikkalaisittain bonuksin, voitosta 30 pistettä ja tasapelistä 15 pistettä. Ensimmäisen sarjan alussa kaikilla on lämmittelyaika 10 minuuttia. – Pisteet seuraavat mukana aina pudotuspelien alkuun saakka. Jos hallissa on vähemmän kuin 12 rataa, voi samalla rataparilla olla esim. poikapari ja tyttöpari. – Tämän jälkeen on selvillä kolme parasta keilaajaa, jotka jatkavat nollilta peliä nuorten (tyttöjen tai poikien) Suomen mestaruudesta tai junioreiden (tyttöjen tai poikien) Suomen mestaruudesta seuraavasti: Ennen pudotuspelejä tehdään käytettäville radoille ratahoito. Semifinaali, kolmas vastaan toinen, kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäisen sarjan alussa lämmittelyaika on 10 minuuttia kaikilla kolmella pelaajalla. Semifinaalin voittaja vastaan ensimmäinen kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäiseksi sijoitettu pelaaja saa lämmitellä semifinaalin aikana kilpailun järjestäjän määräämällä rataparilla. Finaalirataparilla pelaajilla lämmittelyaika on viisi minuuttia Paremman yhteistuloksen saanut on Suomen mestari. 46 4. SENIORIEN SM -KILPAILUT Kilpailuissa noudatetaan SKL:n Suomen mestaruuskilpailujen sääntöjä sekä voimassa olevia kilpailusääntöjä. Kilpailusarjat erikseen miehille ja naisille. Alkukilpailu Henkilökohtainen kahdeksan sarjaa, amerikkalainen pelitapa ilman tasoituksia. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. Rataparin vaihto sarjoittain. Ennen jokaista kilpailuerää on tehtävä täydellinen radanhoito. Kilpailun yhteydessä ratkaistaan pari- (2 x 8) ja joukkuemestaruudet (4 x 8), miehille ja naisille erikseen. Loppukilpailu Miehet: Loppukilpailuun pääsee alkukilpailun 24 parasta. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. – 24 kilpailijaa pelaa kahdeksan sarjaa amerikkalaisittain aloittaen nollilta, kaksi tai kolme pelaajaa samalla radalla, hallin koosta riippuen. Rataparin vaihto sarjoittain. – Kahdeksan parasta jatkaa ratahoidon jälkeen sarjan jokainen jokaista vastaan amerikkalaisittain bonuksin, voitosta 30 pistettä ja tasapelistä 15 pistettä. Ensimmäisen sarjan alussa kaikilla on lämmittelyaika 10 minuuttia. – Pisteet seuraavat mukana pudotuspelien alkuun saakka. – Tämän jälkeen on selvillä kolme parasta keilaajaa, jotka jatkavat nollilta peliä Suomen mestaruudesta seuraavasti: Ennen pudotuspelejä tehdään käytettäville radoille ratahoito. Semifinaali, kolmas vastaan toinen, kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäisen sarjan alussa lämmittelyaika on 10 minuuttia kaikilla kolmella pelaajalla. Semifinaalin voittaja vastaan ensimmäinen kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäiseksi sijoitettu pelaaja saa lämmitellä semifinaalin aikana kilpailun järjestäjän määräämällä rataparilla. Finaalirataparilla pelaajilla lämmittelyaika on viisi minuuttia. Paremman yhteistuloksen saanut on miesseniorien Suomen mestari. Naiset: Loppukilpailuun pääsee alkukilpailun kahdeksan parasta. Lämmittelyaika on 10 minuuttia aloitusrataparilla ennen kilpailun alkua. – Nämä kahdeksan keilaajaa pelaavat ratahoidon jälkeen sarjan jokainen jokaista vastaan amerikkalaisittain bonuksin, voitosta 30 pistettä ja tasapelistä 15 pistettä. Ensimmäisen sarjan alussa kaikilla on lämmittelyaika 10 minuuttia. – Pisteet seuraavat mukana aina pudotuspelien alkuun saakka. – Tämän jälkeen on selvillä kolme parasta keilaajaa, jotka jatkavat nollilta peliä Suomen mestaruudesta seuraavasti: Ennen pudotuspelejä tehdään käytettäville radoille ratahoito. Semifinaali, kolmas vastaan toinen, kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäisen sarjan alussa lämmittelyaika on 10 minuuttia kaikilla kolmella pelaajalla. Semifinaalin voittaja vastaan ensimmäinen kaksi sarjaa amerikkalaisittain. Ensimmäiseksi sijoitettu pelaaja saa lämmitellä semifinaalin aikana kilpailun järjestäjän määräämällä rataparilla. Finaalirataparilla pelaajilla lämmittelyaika on viisi minuuttia. Paremman yhteistuloksen saanut on naisseniorien Suomen mestari 47 5. VETERAANIEN SM-KILPAILUT Kilpailuissa noudatetaan SKL:n Suomen mestaruuskilpailujen määräyksiä ja voimassa olevia kilpailusääntöjä. Kilpailusarjat ko. vuonna vähintään 60 vuotta täyttäville naisille ja miehille. Ikätasoitukset yksi piste/sarja/vuosi alkaen 61-vuotiaasta. Alkukilpailu Henkilökohtainen kuusi sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Ennen jokaista kilpailuerää on tehtävä täydellinen radanhoito. Alkukilpailun yhteydessä ratkaistaan miesten joukkuemestaruudet 4 x 6 sarjaa ja 2 x 6 sarjaa sekä naisten parimestaruus 2 x 6 sarjaa. Joukkuekilpailuissa (4 x 6 s) voivat kilpailujoukkueet olla sekajoukkueita (naisia ja miehiä). Lämmittelyaika on kymmenen minuuttia aloitusradalla ennen kilpailun alkua. Loppukilpailu Loppukilpailuun pääsee alkukilpailun perusteella kolme parasta miestä kilpailuhallin rataa kohti (kuitenkin enintään 36). Naisten loppukilpailuun selviää 12 parasta keilaajaa alkukilpailun perusteella. Loppukilpailussa keilataan kahdeksan sarjaa eurooppalaisella pelitavalla aloittaen nollilta Lämmittelyaika on kymmenen minuuttia. Kilpailun voittajasta käytetään nimitystä veteraanien Suomen mestari. 48 SM-KILPAILUJEN TASAPELITILANTEET Alkukilpailun jälkeen Jos finaaliin pääsyrajalla on kaksi tai useampia pelaajia ratkaistaan paremmuus kilpailusääntöjen kohdan 17.1 mukaan. Veteraanien SM-kilpailuissa ikähyvitystä pidetään tasoituksena. Finaalin aikana Jos finaalissa jatkoonpääsyrajalla on kaksi tai useampia pelaajia paremmuus ratkaistaan kuten edellä eli kilpailusääntöjen kohdan 17.1 mukaan. Huom. Mikäli on jatkettu alkukilpailun pisteisiin, kaadot, sarjat jne. huomioidaan myös alkukilpailun osalta eli myös alkukilpailun pöytäkirjat on oltava saatavilla. Lopullinen finaali (3. vs. 2. ja 2. vs. 1.) Tasapelitilanteessa 9. ja 10. ruudun uusinta (uusintoja). Paremmin sijoittunut saa määrätä aloitusvuoron (paremmin sijoittunut ennen uusintaa). Tässä vaiheessa ei enää lämmitellä, koska jatketaan samalla rataparilla. Veteraanien SM-finaalissa tasapeli mitaleista (ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs) ratkaistaan 9. ja 10. ruudun uusinnalla (uusinnoilla). Alkukilpailussa paremmin sijoittunut saa määrätä aloitusvuoron. Kilpailunjohtaja määrää käytettävän radan, jolla keilaajat saavat heittää kaksi lämmittelyheittoa. 49 VALTAKUNNANSARJAN SÄÄNNÖT 2015–2016 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 9.5.2015 Miehet, naiset ja seniorit SARJAMUOTO Suomen Keilailuliiton alaisessa valtakunnansarjassa keilataan miesten, naisten ja seniorien sarjat. Miesten valtakunnansarjassa on viisi sarjaporrasta: SM-liiga, Ykkössarja, Kakkossarja, Kolmossarja ja Nelossarja. Naisten valtakunnansarjassa on kolme sarjaporrasta: SM-liiga, Ykkössarja ja Kakkossarja. Seniorisarjassa on kolme sarjaporrasta: Mestaruussarja, Ykkössarja ja Kakkossarja. PELITAPASÄÄNNÖKSET Pelitapa miesten SM-liiga: Valtakunnansarjassa jokainen joukkueen jäsen pelaa omaa sarjaansa. Pelaajavaihto voidaan tehdä täydeltä ruudulta ja tällainen sarja kirjautuu sarjan aloittaneen pelaajan nimiin. Pelaajavaihto myös ennen pelaajan ensimmäistä heittoa on mahdollista ja tällainen sarja kirjautuu vaihtopelaajan nimiin.ttelusta joukkue saa kaksi raskasta pistettä, tasapelistä yhden. Runkosarjan ja mitalisarjan sarjasijoitus määräytyy raskaiden pisteiden perusteella. Runkosarjassa ja mitalisarjassa raskaiden pisteiden ollessa tasan tutkitaan paremmuutta seuraavassa järjestyksessä: a) Tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu se joukkue, jolla on suurempi erotus omien keilattujen pisteiden ja vastustajien keilattujen pisteiden välillä. b) Mikäli piste-eron perusteella ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu joukkue, jolla on enemmän keilattuja pisteitä c) Mikäli keilattujen pisteiden perusteella ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut viimeisimmän keskinäisen ottelun. d) Mikäli viimeisimmän keskinäisen ottelun perusteella ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut toiseksi viimeisimmän keskinäisen ottelun, jne. e) Mikäli ratkaisua ei löydy keskinäisistä otteluista, sijoituksen määrää arpa. Pelitapa muut sarjat: Valtakunnansarjassa jokainen joukkueen jäsen pelaa omaa sarjaansa. Pelaajavaihto voidaan tehdä täydeltä ruudulta ja tällainen sarja kirjautuu sarjan aloittaneen pelaajan nimiin. Pelaajavaihto myös ennen pelaajan ensimmäistä heittoa on mahdollista ja tällainen sarja kirjautuu vaihtopelaajan nimiin. Voitetusta ottelusta joukkue saa hyvityspisteitä 30 x joukkuekoko eli viisijäseniset joukkueet 150 p, nelijäseniset joukkueet 120 p ja kolmijäseniset joukkueet 90 p/ottelu. Sarjasijoitus määräytyy kaadettujen keilojen ja bonuspisteiden yhteismäärän perusteella. Lopullisessa sarjataulukossa edellä mainittujen pisteiden ollessa edelleen tasan ja jos sijoitus ratkaisee nousun, putoamisen tai selviytymisen mitalipeleihin, tutkitaan paremmuutta seuraavassa järjestyksessä: 50 a) Tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu se joukkue, jolla on enemmän voittoja ko. sarjassa (runko-, mitali-, putoamis-, noususarja tai yhdistelmä vrt. esim. SM-liiga). b) Voittojen määrän ollessa sama, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut viimeisimmän keskinäisen ottelun. c) Mikäli viimeisimmän keskinäisen ottelun perusteella ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut toiseksi viimeisimmän keskinäisen ottelun, jne. d) Mikäli ratkaisua ei löydy keskinäisistä otteluista, sijoituksen määrää arpa. Miesten SM-liiga, 12-joukkuetta Runkosarjassa pelataan neljä kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus viisi keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Runkosarjan sijoituksien mukaan kuusi parasta joukkuetta pelaa yksinkertaisen mitalisarjan runkosarjan pelitavalla. Joukkueilla on pohjapisteinä kaikki runkosarjassa saavutetut pisteet. Mitalisarjan voittaja on SM-liigamestari.Runkosarjan viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa ykkössarjaan. Sijaluvulle 11. sijoittunut joukkue pelaa ykkössarjan nousulohkon toiseksi sijoittuneen joukkueen kanssa karsinnan runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa joukkueet pelaavat paras viidestä pelitavalla. Karsinnan parempi joukkue pelaa seuraavalla kaudella SM-liigassa ja heikompi ykkössarjassa. Miesten ykkössarja, 12-joukkuetta Runkosarjassa pelataan kolme kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus on viisi keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Runkosarjan sijoituksien mukaan jakaudutaan jatkosarjoihin. Kuusi parasta joukkuetta pelaa nousu- ja kuusi heikointa putoamissarjassa. Kierroksia on kaksi ja joukkueilla on pohjapisteinä kaikki runkosarjassa saavutetut pisteet. Noususarjan voittaja nousee SM-liigaan. Toiseksi sijoittunut joukkue pelaa SM-liigan runkosarjan sijalle 11. sijoittuneen joukkueen kanssa karsinnan runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa joukkueet pelaavat paras viidestä pelitavalla. Karsinnan parempi joukkue pelaa seuraavalla kaudella SM-liigassa ja heikompi ykkössarjassa. Putoamissarjan sijoille kolmesta kuuteen sijoittuneet putoavat kakkossarjaan. Miesten kakkossarja, 24-joukkuetta neljässä lohkossa Joukkueet on jaettu lohkoihin. Runkosarjassa pelataan viisi tai kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus on viisi keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Lohkovoittajat nousevat ykkössarjaan. Sijoille viisi ja kuusi sijoittuneet putoavat kolmossarjaan. Miesten kolmossarja Joukkueet on jaettu lohkoihin. Runkosarjassa pelataan viisi tai kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus on neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Lohkovoittajat nousevat kakkossarjaan. Jos lohkossa on kuusi tai vähemmän joukkueita, kaksi huonointa putoaa nelossarjaan. Jos joukkueita on seitsemän tai kahdeksan, niin kolme huonointa putoaa nelossarjaan. 51 Miesten nelossarja Joukkueet on jaettu lohkoihin. Runkosarjassa pelataan viisi tai kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Poikkeuksena nelijoukkueiset lohkot, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kierroksella kahdesti. Joukkueen vahvuus on neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Lohkovoittajat nousevat kolmossarjaan. Naisten SM-liiga, kahdeksan joukkuetta Runkosarjassa pelataan kahdeksan kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Runkosarjan kolme parasta pelaavat mestaruudesta porrasfinaalin paras kolmesta järjestelmällä. Porrasfinaaleissa pelataan runkosarjan pelitavalla (ilman bonuksia). Tasatilanteessa pelataan kahden (9.-10.) joukkueruudun uusintoja, kunnes ratkaisu löytyy. Ensimmäisessä ottelussa eli semifinaalissa kohtaavat runkosarjan kolmonen ja kakkonen. Ottelun voittaja selviytyy loppuotteluun eli finaaliin ja häviäjä sijoittuu SM-liigassa kolmanneksi. Loppuottelussa edellisen ottelun voittaja kohtaa runkosarjan voittajan ja tämän ottelun voittaja on SM-liigamestari. Häviäjä sijoittuu liigassa toiseksi. Semifinaalissa ja finaalissa aloitetaan uusi sarja siltä radalta mihin edellinen päättyi. Korkeammalle sijoittunut joukkue saa päättää aloitusradan ennen pelin alkua. Finaalilämmittely alkaa 15 min päästä semifinaalin päättymisestä. Runkosarjan viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa ykkössarjaan. Runkosarjan seitsemänneksi sijoittunut joukkue pelaa ykkössarjan toiseksi sijoittuneen joukkueen kanssa karsinnan runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa joukkueet pelaavat paras viidestä pelitavalla. Karsinnan parempi joukkue pelaa seuraavalla kaudella SM-liigassa ja heikompi ykkössarjassa. Naisten ykkössarja Runkosarjassa pelataan kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa. Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Runkosarjan voittanut joukkue nousee SM-liigaan. Runkosarjan toiseksi sijoittunut joukkue pelaa SMliigan seitsemänneksi sijoittuneen joukkueen kanssa karsinnan runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa joukkueet pelaavat paras viidestä pelitavalla. Karsinnan parempi joukkue pelaa seuraavalla kaudella SM-liigassa ja heikompi ykkössarjassa. Runkosarjan sijaluvuille seitsemänneksi ja kahdeksanneksi sijoittuneet joukkueet putoavat kakkossarjaan. Naisten kakkossarja Joukkueet on jaettu lohkoihin. Runkosarjassa pelataan neljä tai viisi kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Poikkeuksena nelijoukkueiset lohkot, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kierroksella kahdesti. Joukkueen vahvuus on kolme keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Lohkovoittajat pelaavat karsinnan noususta ykkössarjaan. Jokainen joukkue kohtaa toisensa kerran. Karsinnan voittaja ja toiseksi sijoittunut joukkue pelaavat seuraavalla kaudella ykkössarjassa ja muut kakkossarjassa. Karsinta pelataan kolme keilaajaa + yksi vaihtopelaaja. Karsinnan tuloksiin ei oteta runkosarjan pelejä mukaan. 52 Seniorien mestaruussarja, 12-joukkuetta Runkosarjassa pelataan kolme kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran (lauantaina seitsemän ottelua, sunnuntaina neljä ottelua). Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Naiskeilaajat saavat tasoitusta kahdeksan pistettä sarjassa. Vaihdosta miespelaajan tilalle tuleva naispelaaja ei saa tasoitusta. Jos naispelaaja vaihdetaan pois ja tilalle tulee miespelaaja, naispelaajan tasoitus poistetaan. Runkosarjan sijoituksien mukaan jakaudutaan jatkosarjoihin. Kuusi parasta joukkuetta pelaa mitali- ja kuusi heikointa putoamissarjassa. Mitalisarjassa kierroksia on kaksi (seitsemän plus kolme ottelua), putoamissarjassa kierroksia on kaksi (seitsemän plus kolme ottelua). Joukkueilla on pohjapisteinä kaikki runkosarjassa saavutetut pisteet. Finaalit pelataan viimeisen runkokierroksen päätteeksi. Tasatilanteessa pelataan kahden (9.-10.) joukkueruudun uusintoja, kunnes ratkaisu löytyy. Ensimmäisessä ottelussa eli semifinaalissa kohtaavat mitalisarjan kolmonen ja kakkonen. Sijoituksen ratkaisee yhden sarjan tulos. Ottelun voittaja selviytyy loppuotteluun eli finaaliin ja hävinnyt sijoittuu kolmanneksi. Finaalissa semifinaalin voittaja kohtaa mitalisarjan voittajan. Pelataan yksi sarja. Jos mitalisarjan voittaja voittaa, joukkue on mestari. Mikäli mitalisarjan voittaja häviää, pelataan uusi sarja. Tämän sarjan voittaja on seniorien mestari. Hävinnyt sijoittuu mestaruussarjassa toiseksi. Putoamissarjan sijoille viisi ja kuusi sijoittuneet joukkueet putoavat ykkössarjaan. Putoamissarjan neljä parasta joukkuetta pelaa ykkössarjan lohkovoittajien kanssa karsinnan runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa jokainen joukkue kohtaa toisensa kerran. Karsinnan kaksi parasta joukkuetta pelaa seuraavalla kaudella mestaruussarjassa ja muut joukkueet ykkössarjassa. Kaudella 2016–2017 mestaruussarjassa pelaa kahdeksan joukkuetta. Seniorien ykkössarja Joukkueet on jaettu neljään lohkoon. Runkosarjassa pelataan neljä kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Naiskeilaajat saavat tasoitusta kahdeksan pistettä sarjassa. Vaihdosta miespelaajan tilalle tuleva naispelaaja ei saa tasoitusta. Jos naispelaaja vaihdetaan pois ja tilalle tulee miespelaaja, naispelaajan tasoitus poistetaan. Lohkovoittajat pelaavat mestaruussarjan putoamissarjan neljän parhaan kanssa karsinnan runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa joukkueet kohtaavat toisensa yhden kerran. Karsinnan kaksi parasta joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella mestaruussarjassa ja muut joukkueet ykkössarjassa. Neljän tai viiden joukkueen lohkosta heikoin joukkue putoaa kakkossarjaan, kuuden joukkueen lohkosta kaksi heikointa joukkuetta putoaa kakkossarjaan ja seitsemän tai kahdeksan joukkueen lohkoista kolme heikointa joukkuetta putoaa kakkossarjaan. Seniorien kakkossarja Joukkueet on jaettu kuuteen lohkoon. Runkosarjassa pelataan neljä kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Poikkeuksena nelijoukkueiset lohkot, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kierroksella kahdesti. Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Naiskeilaajat 53 saavat tasoitusta kahdeksan pistettä sarjassa. Vaihdosta miespelaajan tilalle tuleva naispelaaja ei saa tasoitusta. Jos naispelaaja vaihdetaan pois ja tilalle tulee miespelaaja, naispelaajan tasoitus poistetaan. Ykkössarjaan nousee lohkovoittajat. YLEISTÄ ALEMMAT SARJAT Alempien sarjojen pelit pääsääntöisesti tehdään yhden päivän kierroksiksi. Jos lohkon kaikki joukkueet haluavat osan tai kaikki kierrokset tuplakierroksiksi, niin kaikilta joukkueilta on tultava yhteinen kirjallinen ilmoitus asiasta sarjavaliokunnalle. Sarjavaliokunta pyrkii toteuttamaan asian, jos se on mahdollista. KEILAAMINEN ENNEN KIERROSTA Keilaaminen on valtakunnansarjahallissa kiellettyä yhden (1) tunnin ajan ennen virallisen lämmittelyajan alkua. Määräys koskee koko hallia ja myös kilpailuja, joiden laskettu aika kestää kielletyn ajan sisälle. Viivästyminen sallitaan, jos sen aiheuttaa jokin ennalta arvaamaton tapahtuma esim. konerikko. Keilaamiskielto koskee kaikkia kierrokseen osallistuvia pelaajia. KILPAILUPÖYTÄKIRJA Kilpailupöytäkirjaa pitää vasemmalla radalla pelin aloittanut joukkue. Pöytäkirjan allekirjoittaa / vahvistaa molempien joukkueiden vastuuhenkilö. Pelaajien nimet pitää olla pöytäkirjassa ennen pelin alkua, myös vaihtopelaaja. Vaihtopelaajan osallistumisesta pitää tehdä pöytäkirjaan merkintä. LÄMMITTELY Joukkue ilman vastustajaa Lämmittely turnauksen aikana on kielletty (ei koske miesten ja naisten SM-liigaa sekä ykköstä, kts. sääntö alempana). Lohkoissa joissa on neljä, kuusi tai kahdeksan joukkuetta, vastustajatta jostain syystä jäänyt joukkue pelaa normaalisti. Lohkoissa joissa on viisi tai seitsemän joukkuetta otteluohjelman mukaan, ilman vastustajaa oleva joukkue pitää lepovuoron. Mikäli pois jäänyt joukkue ilmoittaa ajoissa poissaolostaan (viimeistään kierrosta edeltävänä torstaina), turnausjohtaja tekee pelikaavion uudelleen ilman lepovuoroja. Mikäli joukkue ei ilmoita mitään, pelataan alkuperäisen ohjelman mukaan. Ennen ensimmäistä ottelua Joukkueella on viidentoista minuutin lämmittelyaika aloitusrataparilla. Lämmittelyoikeus on kaikilla joukkueen pelaajilla. Lohkoissa, joissa on pariton määrä joukkueita, saa lepovuorolla aloittanut joukkue lämmitellä ennen ensimmäistä peliään seitsemän minuuttia aloitusrataparillaan. Vastustajajoukkue odottaa tämän lämmittelyn ajan. Jos hallissa on vapaa ratapari, voidaan turnausjohtajan päätöksellä lepovuoron joukkueen lämmittely suorittaa seitsemän minuutin ajan tällä rataparilla ensimmäisen kierroksen pelien aikana. Miesten/naisten SM-liigoissa ja ykkössarjoissa on käytössä lämmittelyratapari, mikäli hallissa on tarpeeksi ratoja. Lämmittelyrataparilla saa keilata vasta kun ottelut ovat alkaneet (myös tauon jälkeen). 54 Kierroksen aikana SM-liigoissa ja ykkössarjoissa on käytössä lämmittelyratapari, mikäli hallissa on tarpeeksi ratoja. Miesten SM-liigassa, miesten ykkössarjassa, naisten SM-liigassa ja naisten ykkössarjassa saa lämmittelyrataparilla olla ainoastaan yksi pelaaja / seura yhtä aikaa. Mikäli lämmittelemässä on useampi pelaaja seurasta, turnausjohtaja määrää kaikille kyseisen seuran lämmittelijöille kilpailukiellon kyseiseksi päiväksi Ratarikon sattuessa: jos joukkueet siirretään toiselle rataparille, molemmilla joukkueilla on 5 min lämmittely rataparilla. Jos korjaus kestää ja vararataparia ei ole, turnausjohtaja tekee päätöksen mahdollisesta lämmittelystä. Tauon jälkeen miesten SM-liigassa ja ykkössarjassa, naisten SM-liigassa ja ykkössarjassa sekä seniorien mestaruussarjassa on 15 min lämmittely. Lämmittely naisten SM-liigafinaaleissa ja seniorien mestaruussarjan finaalissa Runkosarjan toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet joukkueet saavat lämmitellä 15 min sillä rataparilla, jolla keskinäinen ottelu pelataan. Runkosarjan ykkönen saa lämmitellä tarkoitukseen varatulla rataparilla haluamansa ajan ensimmäisen ottelun alettua. Mikäli ensimmäinen ottelupäättyy riittävän kauan ennen finaalin alkamisajankohtaa, on edellisen ottelun voittajalla oikeus lämmitellä myös tällä rataparilla. Kuitenkin lämmittely pitää loppua 15 min ennen finaaliottelun alkua. Finaaliottelun alussa on molemmilla joukkueilla 15 minuutin lämmittelyaika. TAUOT Miesten SM-liigan runkosarjassa sekä ykkösen runko- ja jatkosarjassa on tauko molempina päivinä kolmen pelin jälkeen. Tauko kestää ratahoidon ajan. Naisten SMliigassa ja ykkösessä pidetään lauantaina kolmen pelin ja sunnuntaina neljän pelin jälkeen 30 minuutin tauko. Seniorien mestaruussarjassa pidetään tauko runko- ja jatkosarjassa lauantaina neljän pelin jälkeen, kestää ratahoidon ajan. Sunnuntaina ei taukoa. Muilla sarjatasoilla ei taukoja ole, poikkeuksena 8-joukkueiset lohkot joissa pidetään 20 min tauko neljän pelin jälkeen. RATAHOITO Tekninen valiokunta päättää olosuhteet miesten SM-liigaan, naisten SM-liigaan ja seniorien mestaruussarjaan. Olosuhde on molempina päivinä sama. Olosuhteet julkaistaan SKL:n kotisivuilla viimeistään kaksi viikkoa ennen pelikierrosta. Miesten ja naisten ykkössarjoihin päättää olosuhteet järjestävä keilahalli ja julkaisee ne omilla kotisivuillaan viimeistään kaksi viikkoa ennen pelikierrosta. Miesten SM-liigassa ja ykkösessä tehdään ratahoito tauolla molempina päivinä. Seniorien mestaruussarjassa tehdään ratahoito lauantaina tauolla. Muilla sarjatasoilla turnausjohtaja tekee päätöksen mahdollisen ratahoidon tarpeesta. OSANOTTO-OIKEUS Kaikilla SKL:n rekisteröidyillä keilaajilla on oikeus osallistua valtakunnansarjoihin. Mahdollisissa seurasiirroissa noudatetaan SKL:n edustuskelpoisuussääntöjä. Siirtyjä on kelpoinen edustamaan uutta seuraansa heti, jos entinen seura on ilmoittanut hänet vapaaksi. Jos entinen seura on ilmoittanut siirtyjällä olevan täyttämättömiä velvoitteita, on siirtyjä edustuskelpoinen vasta kun velvoitteet on täytetty. Lisäksi seniorisarjoissa: Osallistumisoikeus on kyseisenä kalenterivuonna 50 vuotta täyttävällä ja vanhemmalla nais- tai mieskeilaajalla. 55 SEURALLA USEAMPIA JOUKKUEITA Seuralla voi olla miesten, naisten, sekä seniorien valtakunnansarjoissa useampia joukkueita. Pelaaminen seniori-ja veteraanisarjoissa ei rajoita pelaamista muissa valtakunnansarjoissa ja/tai toisinpäin. Farmisopimuksella siirrot joukkueesta toiseen on mahdollista noudattamalla muutoin valtakunnansarja- ja farmisääntöjä. Keilaaja voi edustaa valtakunnansarjoissa emäseuraa ja yhtä farmiseuraa kauden aikana. Saman sarjatason joukkueisiin ei saa tehdä farmisopimusta. Jos joukkueessa on farmipelaaja, turnausjohtajan on tarkistettava Suomen Keilailuliiton sivulta (Kilpailutoiminta, Farmisopimukset ), että farmisopimus on voimassa. Otteluun nimetyssä joukkueessa voi olla korkeintaan kaksi farmipelaajaa (varapelaaja mukaan luettuna). Jos on kolme tai enemmän, niin joukkueen ottelutulos on 0 siitä sarjasta. Joukkueen pelaajien on kuitenkin pelattava ottelu loppuun. Pelaajille ei sarjaa merkitä keskiarvolaskentaan. Saman seuran joukkueet voivat pelata samalla sarjatasolla. Näissä säännöissä olevia määräyksiä tulkitaan tällöin kuin joukkueet olisivat kaksi eri seuraa. Pelaaja (myös nimetty varapelaaja) saa osallistua samalla sarjatasolla vain sen joukkueen peleihin, jossa hän suorittaa ensimmäisen pelinsä. Tämä sääntö koskee miesten ja naisten SM-liigaa, miesten ykkössarjaa ja seniorien mestaruussarjaa: jos seuralla on samassa sarjassa, useampia joukkueita, on seuran nimettävä ylimmällä sarjatasolla olevaan/oleviin joukkueeseen/joukkueisiin runkopelaajat (vähintään miehet 5 / naiset 4 / seniorit 4) ennen ensimmäistä valtakunnansarjakierrosta. Nämä pelaajat voivat kauden aikana pelata ainoastaan kyseisessä joukkueessa. Farmipelaajaa ei voi nimetä runkopelaajaksi. Nimettyjen runkopelaajien täytyy osallistua 30 % joukkueen valtakunnansarjanpeleihin. Mukaan lasketaan myös sarja, jossa runkopelaaja on paikalla olevana varapelaajana. Jos ehto ei täyty, joukkue maksaa sakkoa 1000€ /rikkonut pelaaja SKL:n sarjavaliokunnalle. Valiokunnalla on oikeus myöntää poikkeus tähän sääntöön painavasta syystä. Siirrot sarjatasojen välillä joukkueesta toiseen kauden aikana on sallittua. Saman viikonvaihteen aikana ei kuitenkaan voi keilata kahdessa joukkueessa; koskee myös nimettyä varapelaajaa, vaikka ei olisikaan keilannut (varapelaaja on myös joukkueen jäsen). Miesten valtakunnansarjoissa voi pelata myös naisia, jos muut näissä säännöissä olevat rajoitukset eivät sitä estä. VAJAA JOUKKUE Joukkue voi pelata yhden (1) pelaajan vajauksella. Myöhästynyt pelaaja voi tulla mukaan seuraavaan peliin (ei kesken sarjan). JOUKKUE POISSA OSASTA KIERROKSEN OTTELUJA Myöhästynyt joukkue voi tulla mukaan seuraavaan peliin. Myöhästynyt joukkue on velvollinen suorittamaan normaalit kilpailumaksut. 56 LUOVUTUSSAKKO, MAKSURÄSTIT JA POISJÄÄNTIMAKSU Kierrokselta poisjäänti Joukkueen jäädessä pois kierrokselta on se velvollinen maksamaan järjestävälle hallille kilpailumaksut, jotka sille olisi langennut sen ollessa mukana. Kilpailumaksuiksi katsotaan ratamaksut, liittojen toimintarahat, turnausjohtajan palkkiot sekä palkintomaksut. Ensimmäiseltä poisjääntikerralta ei ole muita seuraamuksia. Poisjäännin toistuessa joutuu seura maksamaan sakkoa 100€ SKL:n sarjavaliokunnalle. Kyseiselle keilahallille ja SKL:n toimistoon pitää ilmoittaapoisjäännistä etukäteen kirjallisesti (kirje, fax, sähköposti) viimeistään kierrosta edeltävänä torstaina. Lohkoissa joissa on 4, 6 tai 8 joukkuetta, vastustajatta jostain syystä jäänyt joukkue pelaa normaalisti. Lohkoissa joissa on 5 tai 7 joukkuetta otteluohjelman mukaan, ilman vastustajaa oleva joukkue pitää lepovuoron. Mikäli pois jäänyt joukkue ilmoittaa ajoissa poissaolostaan (viimeistään kierrosta edeltävänä torstaina), turnausjohtaja tekee pelikaavion uudelleen ilman lepovuoroja. Mikäli joukkue ei ilmoita mitään, pelataan alkuperäisen ohjelman mukaan. Finaalista tai karsinnoista poisjäänti Poisjäännistä pitää ilmoittaa SKL:n toimistoon kirjallisesti (kirje, fax, sähköposti) viikkoa ennen pelipäivää. Sarjavaliokunta tekee päätöksen mahdollisista seuraamuksista (sakko maksimissaan 250€ SKL:n sarjavaliokunnalle). Luopuminen Luopumisesta pitää ilmoittaa SKL:n toimistoon kirjallisesti (kirje, fax, sähköposti). Kesken kauden sarjasta luopuva joukkue on velvollinen maksamaan 200€ sakon SKL:n sarjavaliokunnalle ja jäljellä olevat kilpailumaksut, joiksi katsotaan ratamaksut, liittojen toimintarahat, turnausjohtajan palkkiot sekä palkintomaksut. Kausi katsotaan alkaneeksi 1.9. Joukkueen jäädessä pois runkosarjan viimeiseltä kierrokselta katsotaan se luopuneeksi. Tässä tapauksessa sakko on 500€ SKL:n sarjavaliokunnalle. Lisäksi joukkue suorittaa kierroksen kilpailumaksut. Luopunut joukkue jää tuloksissa viimeiseksi. Miesten ja naisten SM-liigoissa sekä ykkössarjoissa yllä mainitut maksut ovat kaksinkertaiset. Ottelutulokset jäävät luovutuksen yhteydessä voimaan. Luopunut joukkue sijoittuu lohkossaan viimeiseksi. Sarjasta luopunut seura joutuu aloittamaan alimmasta sarjaportaasta, jos se haluaa myöhemmin osallistua valtakunnansarjaan. MATKAKORVAUKSET JA PALKINTORAHAT Miesten ja naisten SM-liigoissa, miesten ja naisten ykkössarjoissa sekä seniorien mestaruussarjassa kerätään erillistä matkakorvausta ja palkintorahaa jokaiselta kierrokselta. Muilla sarjatasoilla pelaavat joukkueet voivat anoa erikseen matkakorvauksia sarjavaliokunnalta. Omavastuu kilometrimäärä on 2000 km. Anomus on vapaamuotoinen, josta käy ilmi joukkueen yhteystiedot, sarjataso, pelimatkat (km) ja mahdollinen ehdotus korvauksen määrästä. Anomus on toimitettava 15.5. mennessä SKL:n toimistoon kirjallisesti (kirje, fax, sähköposti). Sarjavaliokunta käsittelee jokaisen anomuksen ja tekee jokaisesta erillisen päätöksen. 57 NOUSUSTA KIELTÄYTYMINEN Mikäli nousun ansainnut seura haluaa kieltäytyä noususta ylemmälle sarjatasolle, joukkueen pitää toimittaa perustelut kieltäytymiselle SKL:n toimistoon kirjallisesti (kirje, fax, sähköposti) kahden viikon kuluessa sarjan päättymisestä. Mikäli kieltäytymisen syy ei ole hyväksyttävä (sarjavaliokunta tekee ratkaisun), pudotetaan kieltäytyjä yhtä sarjaporrasta alemmaksi. Noususta kieltäytyvälle joukkueelle ei makseta palkintorahoja. Nousua tarjotaan kyseisen lohkon toiseksi sijoittuneelle. Mikäli joukkue haluaa pelata ylemmällä sarjatasolla, nousun lisäksi joukkueelle maksetaan palkintorahat. Mikäli joukkue ei halua nousta, palkintorahat jäävät jakamatta. SARJATÄYDENNYKSET Tarvittaessa sarjavaliokunta täydentää seuraavaa kautta varten lohkoja ottaen huomioon edellisen kauden sarjamenestyksen sekä alueellisen sijainnin. SARJAAN ILMOITTAUTUMINEN Kaikki ne joukkueet, jotka osallistuvat valtakunnansarjaan katsotaan automaattisesti ilmoittautuneiksi sarjaan myös seuraavaksi kaudeksi. Jos joukkue haluaa jäädä pois seuraavalta kaudelta, täytyy seuran lähettää kirjallinen peruutus Suomen Keilailuliiton toimistoon toukokuun 31. päivään mennessä. Ilmoittautumismaksu seuraavalle kaudelle on maksettava toukokuun 31. päivään mennessä. Jos myöhemmin joukkue peruu osallistumisensa 31.7. mennessä ja ilmoittautumismaksu on maksettu, niin maksu palautetaan joukkueelle. Suomen Keilailuliitto laskuttaa ilmoittautumismaksun. Jos ilmoittautumismaksua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, niin huomautuslaskuun lisätään 30€ korotus. Mikäli seura ei maksa huomautuslaskua eräpäivään mennessä, joukkue katsotaan luopuneeksi sarjapaikastaan. KILPAILUN JOHTO JA VASTALAUSEET Paikallinen keilailuliitto, jonka alaisessa hallissa valtakunnansarja keilataan, on velvollinen määräämään jokaiselle kierrokselle turnausjohtajan. Mahdolliset vastalauseet on SKL:n kilpailusääntöjä noudattaen jätettävä turnausjohtajalle, joka välittää ne SKL:n sarjavaliokunnalle. Vastalauseeseen on liitettävä 50€, joka palautetaan vastalauseen tekijälle, mikäli vastalause hyväksytään. Valtakunnansarjaturnauksen tuloksia koskevat korjauspyynnöt on tehtävä seuraavasti: - Pöytäkirjavirheet on pyydettävä ja vaadittava korjaamaan ottelun aikana. - Yhteenvetolomakkeessa ilmenevät yhteenlasku- tai kirjausvirheet on pyydettävä korjaamaan viimeistään turnauksen jälkeisenä ensimmäisenä arkipäivänä (maanantai). Korjauspyyntö esitetään SKL:n toimistoon. Virheiden huomaaminen ja ilmoittaminen on sarjaan osallistuvien seurojen vastuulla. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Joukkueen on oltava ottelupaikalla vähintään puoli tuntia ennen kilpailun ilmoitettua alkamisaikaa. Pakkotilanteessa, esim. autoturma, on esteestä ja mahdollisesta myöhästymisestä tai täydellisestä estymisestä ilmoitettava turnaushalliin mahdollisimman pian. 58 Joukkuekohtainen pelimaksu on suoritettava ennen turnauksen alkua. Mikäli pelimaksu laskutetaan, kuitti suorituksesta on esitettävä pyydettäessä ennen pelien alkamista. Miesten ja naisten SM-liigan peleistä lähetetään lasku SKL:oon. Joukkue, jolta ei saada sääntöjen mukaisia maksuja, suljetaan sarjasta kunnes maksut on suoritettu. Turnaushalli / turnausjohtaja voi rajoittaa pelialueelle tuotavien kassien ja pallojen määrää käytettävissä olevien tilojen mukaan. Pallojen säännönmukaisuutta valvotaan pistokokein. Sääntörikkeen seurauksena tässä kohdassa on keilaajan tuloksen hylkääminen ko. sarjassa. Joukkue saa siirtyä seuraavalle pelirataparille vasta, kun kaikilla ratapareilla on sarja valmistunut, ellei turnausjohtaja jostakin poikkeussyystä anna erikseen siirtymislupaa. Joukkueiden pelaajilla pitää olla SKL:n kilpailusääntöjen mukainen ja yhtenäinen peliasu. Turnausjohtajalla on oikeus myöntää erityisestä syystä vapautus tästä säännöstä. Säännön törkeästä rikkomisesta hän voi määrätä seuralle sakon, joka on maksimissaan kyseisen kierroksen kilpailumaksun suuruinen. Finaaleissa ja karsinnoissa noudatetaan kaikilta osin runkosarjan menettelytapoja, ellei näissä säännöissä poikkeavaa niiden suhteen määritellä. Jos joukkue/kilpailija rikkoo näitä sääntöjä niiltä kohdin, josta ei erikseen ole määrätty sanktiota, voi sarjavaliokunta antaa siitä rangaistuksen sääntörikkomuksesta joko kirjallisen varoituksen, nollaamalla joukkueen/kilpailijan sarjan tuloksen ja/tai antamalla lisäksi maksimissaan sakkoa 250 € sarjavaliokunnalle. 59 VETERAANIEN VALTAKUNNANSARJAN SÄÄNNÖT 2015–2016 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 9.5.2015 1. Sarjamuoto Suomen Keilailuliiton alaiseen veteraanien valtakunnansarjaan saavat osallistua rekisteröidyt seurat joko yhdellä taikka useammalla joukkueella. Veteraanien valtakunnansarjassa on kolme (3) sarjaporrasta: – 18-joukkueinen kolmilohkoinen (3) mestaruussarja, – 36-joukkueinen kuusilohkoinen (6) ykkössarja ja – kakkossarja, jonka 5-7 joukkueen lohkot laaditaan ilmoittautuneiden joukkueiden mukaan siten, että lohkojen kärkijoukkueista voidaan muodostaa sopiva määrä karsintalohkoja 12 joukkueen valitsemiseksi ykkössarjaan. Kussakin sarjassa pelataan viisi (5) kierrosta. Mestaruussarjassa pelataan alkusarjan jälkeen SM-finaali, johon kutsutaan kunkin lohkon alkusarjan kaksi parasta. Ykkössarjan voittajat nousevat suoraan mestaruussarjaan. Kakkossarjan lohkovoittajat karsivat erikseen määrättävissä karsintalohkoissa pääsystä ykkössarjaan. Mestaruussarjassa voi seuraa edustaa vain yksi joukkue. Mikäli ykkössarjassa on samasta seurasta useampi kuin yksi joukkue, nämä sijoitetaan samaan lohkoon. 2. Pelitapa Veteraanien valtakunnansarjan kierroksilla lohkon joukkueet keilaavat toisiaan vastaan aikaisemmin laaditun peliohjelman mukaisesti. Joukkueessa saa heittää sukupuoleen katsomatta neljä (4) asianomaisena kalenterivuonna 60 vuotta täyttävää tai vanhempaa rekisteröityä veteraanikeilaajaa virallisia ikähyvityspisteitä käyttäen, mutta vain kolmen (3) parhaan tulos kussakin sarjassa lasketaan joukkuetulokseen. Naisveteraaneille annetaan 8 pisteen lisätasoitus sarjaa kohden. Otteluun nimetyssä joukkueessa saa olla vain yksi (1) farmipelaaja. Jokaiselle joukkueessa heittävälle lasketaan silti henkilökohtainen tulos keskiarvoineen pelipöytäkirjan ao. kohtaan. Vaihtopelaajia ei kierroksella sallita. Joukkue pelaa samassa kokoonpanossa ja ensimmäisen sarjan mukaisessa pelijärjestyksessä koko kierroksen ajan. Joukkueen kapteeni vahvistaa allekirjoituksellaan jokaisen pelin pöytäkirjaan vastustajan tuloksen. Kamppailut käydään amerikkalaisella pelitavalla. Joukkueille annetaan 15 minuutin lämmittelyaika aloitusrataparilla. 3. Kierroskirjanpito Kierroskirjanpito toteutetaan pelattavan hallin atk-järjestelmää käyttäen. Tulokset syötetään SKL:n valtakunnansarjojen peliohjelmaan siitä annettujen ohjeiden mukaisesti. Kierroksen päätyttyä joukkueille annetaan kierroksen tuloslista sekä oman joukkueen yhdistelmälomake. Kapteeni allekirjoittaa turnausjohtajalle jäävän yhdistelmälomakkeen. 4. Pisteet ja sijoitukset Seuran sijoituksen sarjataulukossa määräävät kaadetut keilat sekä voitoista, tasapeleistä ja ikähyvityksistä saadut lisäpisteet. Voitetusta sarjasta joukkue saa 60 ja tasapelistä 30 lisäpistettä. Jos näin lasketut pisteet ovat tasan ja jos sijoitus ratkaisee nousun, palkitsemisen, putoamisen tai selviytymisen mitalipeleihin, tutkitaan paremmuutta seuraavassa järjestyksessä: 60 a) Tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu se joukkue, jolla on enemmän voittoja alkusarjassa. b) Voittojen määrän ollessa sama, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut viimeisimmän keskinäisen ottelun. c) Mikäli viimeisimmän keskinäisen ottelun perusteella ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut toiseksi viimeisimmän keskinäisen ottelun, jne. d) Mikäli ratkaisua ei löydy keskinäisistä otteluista, sijoituksen määrää arpa. 5. Mestaruussarja Veteraanien mestaruussarjassa on kolme (3) lohkoa, joissa kussakin on kuusi (6) joukkuetta. Kolmella ensimmäisellä kierroksella yksi lohko pelaa sisäisen ottelun ja kaksi muuta siten, että toisen lohkon joukkueet pelaavat toisen lohkon joukkueita vastaan laaditun peliohjelman mukaisesti. Kaksi viimeistä kierrosta ovat kaikilla lohkoilla sisäisiä. Viiden pelatun alkusarjakierroksen jälkeen kunkin lohkon kaksi (2) parasta joukkuetta pääsee huhtikuussa pelattavaan finaaliin. Kunkin lohkon kaksi (2) heikoimmin menestynyttä joukkuetta putoaa seuraavaksi kaudeksi ykkössarjaan. Finaalissa pelataan sarja (1) kutakin joukkuetta vastaan 60/30 hyvityspistein virallisten ikätasoitusten lisäksi. Finaalipelit pelataan kaikille joukkueille vieraassa hallissa ja aloitetaan nollapisteistä. Finaalipelien perusteella jaetaan kolmelle parhaalle kulta-, hopea- tai pronssimitalit sekä kaikille finaalijoukkueille harjoitus- ja valmentautumisrahaa seuraavasti: I/500,-, II/400,-, III/300,-, IV/200,-, V/200,- ja VI/200,-. SM-sarjan alkusarjan lohkojen kolmanneksi (3) parhaat joukkueet palkitaan 100,- euron harjoitus- ja valmentautumisstipendillä. Mestaruussarjan osallistumismaksu on 80,- euroa joukkueelta sekä lisäksi joukkueet maksavat kunkin kierroksen pelimaksut ao. keilahalleille. 6. Ykkössarja Veteraanien ykkössarjassa on kuusi (6) lohkoa, joissa jokaisessa on kuusi (6) joukkuetta. Viiden (5) pelatun kierroksen jälkeen kunkin lohkon voittaja nousee seuraavan kauden mestaruussarjaan. Jokaisen lohkon kaksi (2) heikoimmin menestynyttä joukkuetta putoaa seuraavaksi kaudeksi kakkossarjaan. Kunkin lohkon kolmelle (3) parhaalle joukkueelle jaetaan harjoitus- ja valmentautumisrahaa seuraavasti: I/160,-, II/130,- ja III/100,-. Ykkössarjan osallistumismaksu on 70,- euroa joukkueelta sekä lisäksi joukkueet maksavat kunkin kierroksen pelimaksut ao. keilahalleille. 7. Kakkossarja Veteraanien kakkossarja jaetaan ilmoittautuneiden määrän mukaan sopivaan määrään lohkoja siten, että kuhunkin lohkoon on sijoitettu 5-7 joukkuetta. Viiden (5) pelatun kierroksen jälkeen lohkovoittajat karsivat noususta seuraavan kauden ykkössarjaan. Karsintalohkot määritetään siten, että niistä voidaan valita 12 joukkuetta seuraavan kauden ykkössarjaan. Kakkossarjan karsintalohkot muodostetaan viimeisen kierroksen jälkeen ottaen huomioon joukkueiden alueellinen sijoittuminen. Karsintapelit pelataan kaikille joukkueille vieraassa hallissa ja valtakunnansarjan pelitavalla. 61 Kunkin alkusarjan lohkon kahdelle (2) parhaalle joukkueelle jaetaan harjoitus- ja valmentautumisrahaa seuraavasti: I/120,- ja II/90,-. Jos lohkovoittaja kieltäytyy karsintapeleistä, palkintorahat maksetaan lohkon kakkoselle ja kolmoselle ja kakkonen kutsutaan karsintapeleihin. Kakkossarjan osallistumismaksu on 60,- euroa joukkueelta sekä lisäksi joukkueet maksavat kunkin kierroksen pelimaksut ao. keilahalleille. 8. Muut asiat Kun samasta seurasta on samassa sarjassa mukana useampi kuin yksi joukkue, niiden kokoonpano sinetöityy pelaajien osalta ensimmäisen ottelun perusteella, ts. pelaajien on pelattava samassa joukkueessa koko kausi. Mahdollinen täydennys on näin ollen otettava reservistä, aikaisemmin pelaamattomista seuran veteraaneista. Alemmasta sarjasta saa nostaa pelaajan ylempään sarjaan, mutta noston jälkeen tämä ei enää saa pelata alemman sarjan joukkueessa. Kierrokset alkavat yleensä klo 12.00. Poikkeukset on selvitetty lohkojaossa. Turnausjohtajan on sijoitettava parittoman joukkuemäärän lohkoissa pitkämatkaisimman joukkueen lepovuoro pelien alkuun. Mikäli samassa lohkossa on useampia saman seuran joukkueita, turnausjohtajan on laadittava peliohjelma niin, että nämä joukkueet kohtaavat kierroksen ensimmäisessä (-issä) pelissä (-eissä). Muut mahdolliset alkamisajat hyväksyy tai hylkää veteraanivaliokunta. Valtakunnansarjan vastuuhenkilö on Jaakko Virkajärvi, Vasamakatu 7 D 31, 15100 Lahti, GSM 044–5174345 ja e-mail [email protected]. Ennen siirtoanomusta asia on sovittava ao. joukkueiden kesken. Mahdolliset pelipöytäkirjavirheet on oikaistava välittömästi. Mahdolliset tuloksia koskevat protestit on jätettävä puolen tunnin (30 min) kuluessa viimeisen pelin päättymisestä. Jos joukkueesta puuttuu 1 - 2 keilaajaa, tulos lasketaan kaadettujen keilojen mukaisesti. Joukkuetta voidaan täydentää vain uuden sarjan alussa. Ellei vastustaja tule pelipaikalle, on paikalla olevan joukkueen heitettävä sarjansa. Jos joukkueelle sattuu voittamaton viivästymiseste (esim. autovaurio), on sen niin pian kuin mahdollista ilmoitettava järjestäjälle asiasta. Järjestäjän on tässä tapauksessa joustettava kilpailun alkamisajassa, mutta korkeintaan yksi (1) tunti. Järjestävän liiton/hallin on huolehdittava, että kilpailuolosuhteet ovat kaikin puolin kunnossa ja että tulospalvelu toimii osaavien (myös ATK) toimesta rikkeettömästi, oikein ja kohtuullisen nopeasti. Muilta osin veteraanien valtakunnansarjassa noudatetaan SKL:n kilpailu-, sarja- ja edustussääntöjä sekä SKL:n veteraanivaliokunnan ohjeita ja määräyksiä. SKL:n veteraanivaliokunta hyväksyi nämä säännöt kokouksessaan 12.3.2015. 62 FARMISEURASÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 9.5.2015 Suomen Keilailuliittoon rekisteröidyt seurat voivat tehdä keskenään rekisteröityjä jäseniään koskevia farmisopimuksia jäljempänä kerrotuin ehdoin. 1. Farmisopimuksella seuran jäsen voidaan siirtää edustamaan toista seuraa. 2. Keilaajan rekisteröinyttä seuraa kutsutaan näissä säännöissä emäseuraksi ja siirron kohteena olevaa seuraa farmiseuraksi. 3. Farmisopimus koskee yhtä keilaajaa. Kutakin keilaajaa saa koskea kerrallaan yksi farmisopimus. 4. Farmisopimuksia voidaan tehdä ajalla 1.7. – 31.1. 5. Farmisopimus on määräaikainen, sen voimassaolo päättyy kilpailukauden päättyessä (esim. kilpailukausi 2015 – 2016 = 1.7.2015 – 30.6.2016). 6. Vuosittaisen farmisopimusmaksun määrittää SKL:n liittohallitus (50 € 2015–2016). 7. Sopimus tehdään Suomen Keilailuliiton Farmisopimuslomakkeella, jonka yksi allekirjoitettu alkuperäiskappale toimitetaan SKL:n toimistoon osoitettuna kilpailuvaliokunnalle. 8. Farmisopimus ja farmisopimusmaksu tulee hoitaa kuntoon viimeistään 14 vuorokautta ennen ensimmäistä edustustapahtumaa farmiseurassa, kuitenkin viimeistään tammikuun 31. päivään mennessä. 9. Siirto farmiseuraan on ilmoitettava kirjallisesti (faksi, sähköposti, posti tms. kirjallinen ilmoitustapa) SKL:n toimistoon ennen edustustapahtuman alkua farmiseurassa. 10. Siirto takaisin emäseuraan on ilmoitettava kirjallisesti (faksi, sähköposti, posti tms. kirjallinen ilmoitustapa) SKL:n toimistoon ennen edustustapahtuman alkua emäseurassa. 11. Miesten, naisten, seniorien ja veteraanien valtakunnansarjat ovat eri sarjoja ja mikäli sopimuksessa niin sovitaan, koskee farmisopimus vain yhtä sarjaa. 12. Keilaajan rekisteröityminen säilyy emäseurassa. 13. SM-kilpailuissa ja henkilökohtaisissa kilpailuissa keilaaja edustaa emäseuraa, vaikka olisikin farmisopimuksen perusteella siirrettynä farmiseuraan pelaamaan joukkuepelejä. 14. Jäsenliitot voivat halutessaan rajoittaa tai kieltää farmisopimuksen käyttöä omissa paikallissarjoissaan. 63 FARMISOPIMUS Emäseura _________________________________________________________ Farmiseura _________________________________________________________ Sopimuksen kohteena oleva keilaaja: ______________________________________ - jäsennumero ________ - ________ - _______ Me ylle merkityt seurat teemme farmisopimuksen seuraavasti: Sopimus koskee rastilla merkittyjä kilpailuja: __________________valtakunnansarjoja paikallissarjoja muita joukkuepelejä Sopimuksen voimassaoloaikana noudatamme Suomen Keilailuliiton voimassa olevia farmiseurasääntöjä. Vuosittaisen sopimusmaksun SKL:lle maksaa farmiseura SKL:n pankkitilille FI51 1028 3000 3054 82 vähintään 14 vrk ennen ensimmäistä siirtoa, kuitenkin viimeistään 31.1. mennessä. Tämä sopimus on voimassa kilpailukauden ________ - ________. Sopimus raukeaa, jos se Farmiseurasääntöjen mukaan ei voi olla voimassa. Suomen Keilailuliitolle lähetettävän sopimuskappaleen liitteenä tulee olla pöytäkirjajäljennös molempien seurojen farmiseurapäätöksestä tai oikeaksi todistetut pöytäkirjaotteet. Tätä sopimusta on laadittu kolme samansisältöistä kappaletta, yksi molemmille sopimuspuolille ja yksi toimitettavaksi Suomen Keilailuliitolle ja osoitettuna Kilpailuvaliokunnalle. Mikäli sopimus koskee paikallissarjoja, on myös paikallisliitolle toimitettava sopimusjäljennös. ________________________ Paikkakunta ______________________ Päiväys ________________________ ______________________ ______________________ Emäseuran allekirjoitus Farmiseuran allekirjoitus Pelaajan allekirjoitus 64 TOIMINTASÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa Turussa 20.4.2013 1 § Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Keilailuliitto - Finlands Bowlingförbund ry. Yhdistys on Suomen keilailu-urheilun keskusliitto. Liiton kotipaikka on Helsinki. 2 § Liiton tarkoitus Suomen Keilailuliitto - Finlands Bowlingförbund ry:n, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, tarkoituksena on keilailun valtakunnallisena keskusjärjestönä edistää keilailuurheilua Suomessa. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. 3 § Toiminta Liitto toimii tarkoituksensa toteuttamiseksi seuraavilla tavoilla: 1) kuulumalla keilailun kansainvälisiin keskusjärjestöihin, Federation Internationale des Quilleurs ja World Tenpin Bowling Association, huolehtii Suomen kilpakeilailun edustamisesta ulkomailla. 2) toimimalla jäsenliittojensa yhdyssiteenä siten, että Suomen keilailu-urheilussa noudatetaan yhtenäisiä kilpailusääntöjä ja muita määräyksiä sekä valvomalla niiden noudattamista. 3) jakamalla keilailun harrastajille keilailua koskevaa tietoa ja koulutusta. 4) järjestämällä valtakunnallisia ja kansainvälisiä kilpailuja. Liittovaltuuston päätöksellä liitto voi liittyä jäseneksi myös muihin ulko- ja kotimaisiin urheilun keskusjärjestöihin. 4 § Kielet Liiton virallinen kieli on suomi. Ruotsia käytetään kirjeenvaihdossa sellaisen jäsenen kanssa, joka sitä pyytää. 5 § Liiton nimen kirjoittaminen Liiton nimen kirjoittavat liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä, tai kaksi liittohallituksen määräämää henkilöä yhdessä. 6 § Jäsenet Liittohallitus voi hyväksyä liiton jäseneksi rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on toimia alueensa keilailua harrastavien yhdistysten yhteisenä järjestönä ja jotka sääntöjensä mukaan noudattavat liiton kilpailusääntöjä sekä muita jäsenille kuuluvia velvoitteita. Jäsenyyshakemus on tehtävä kirjallisena ja siihen on liitettävä: 1) jäljennös jäseneksi pyrkivän yhdistyksen säännöistä, 65 2) ote yhdistysrekisteristä, 3) ilmoitus jäseneksi pyrkivään yhdistykseen kuuluvista keilailuseuroista ja luettelo niiden jäsenistä, 4) liittovaltuuston kokouksen vahvistama liittymismaksu ja kutakin rekisteröityvää keilaajaa kohti perittävä rekisteröintimaksu. 7 § Jäsenen velvollisuudet Liiton jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenliitoiksi. Jäsenliittojen velvollisuudet ovat seuraavat: 1) ylläpitää luetteloa jäsenyhdistystensä niistä jäsenistä, jotka vuosittain haluavat osallistua liiton alaiseen keilailutoimintaan ja lähettää ote tästä luettelosta liitolle vuosittain lokakuun 1. päivään mennessä. Luettelo tulee täydentää, kun uusia keilaajia rekisteröityy, 2) suorittaa liittovaltuuston syyskokouksen vahvistama jäsenmaksu sääntöjen 18 §:n mukaisesti, 3) valvoa, että sen jäsenenä on ainoastaan rekisteröityjä yhdistyksiä. 4) valvoa, että sen jäsenyhdistykset ja niiden jäsenet ja toimitsijat noudattavat liiton kilpailusääntöjä, edustuskelpoisuutta koskevia määräyksiä sekä määräyksiä mestaruuksista, rangaistuksista ja muista vastaavista seikoista, 5) ilmoittaa jäsenliiton ja toimihenkilöiden osoitteen ja puhelinnumeron muuttuminen välittömästi. Liittokokous voi vahvistaa jäsenliiton noudatettavaksi muita kilpailutoimintaan liittyviä määräyksiä, ei kuitenkaan maksuvelvoitteita sen lisäksi mitä jäsenmaksuista 18 §:ssä ja rangaistuksista 19 §:ssä määrätään. 8 § Sitoutuminen antidopingtoimintaan Liitto, sen seurat ja jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön ja sitä kautta Kansainvälisen Olympiakomitean ja Kansainvälisen Keilailuliiton (WTBA) dopingsäännöstöön sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin. 9 § Eroaminen ja erottaminen liitosta Jäsenliiton, joka haluaa erota liitosta, tulee siitä kirjallisesti ilmoittaa liittohallitukselle, liittohallituksen puheenjohtajalle tai ilmoittaa erosta liittokokouksen pöytäkirjaan. Eroava jäsen vapautuu jäsenmaksun maksamisesta sen jäsenmaksukauden alusta, joka ilmoitusta lähinnä seuraa. Jäsenliitto, joka ei noudata 7 §:ssä mainittuja määräyksiä, voidaan erottaa liitosta liittovaltuuston päätöksellä. Erottaminen voidaan tehdä myös silloin, kun jäsenliiton säännöt muutetaan siten, ettei jäsenkelpoisuuden edellytyksiä enää ole olemassa. Liittovaltuusto voi erottaa jäsenliiton myös, mikäli sillä ei ole sääntöjensä edellyttämää toimintaa. Mikäli jäsenliitto haluaa liittyä myöhemmin uudelleen liiton jäseneksi, liittymismaksu on kaksinkertainen. 66 10 § Liiton elimet Liiton päätösvaltaa käyttävät liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus valtuuksiensa puitteissa. Liiton asioita hoitavat liitohallituksen lisäksi myös hallituksen asettamat valiokunnat ja liiton palvelukseensa ottamat toimihenkilöt. 11 § Liittokokoukset Liiton jäsenliitot kokoontuvat joka kolmas vuosi lokakuussa varsinaiseen liittokokoukseen. Kokouksen tehtävät ovat: 1) valita kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa, 2) tarkastaa liittohallituksen ja liittovaltuuston kertomus edellisiltä kolmelta toimintavuodelta ja tehdä niiden johdosta aiheelliset huomautukset, 3) hyväksyä liittohallituksen esityksen perusteella kolmeksi seuraavaksi kilpailukaudeksi toimintasuunnitelma ja kolmeksi seuraavaksi tilikaudeksi talouden kehittämissuunnitelma, 4) päättää liittovaltuuston jäsenten palkkioista ja matkakorvauksista, 5) valita liittovaltuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 20 varsinaista jäsentä ja kullekin viimeksi mainituista kaksi henkilökohtaista varajäsentä. Liittovaltuustoa valittaessa on liittokokouksen otettava huomioon eri sukupuolten, ikäryhmien, harrastajapiirien ja valtakunnanosien tarve saada osallistua Suomen keilailun kehittämiseen ja johtamiseen, 6) päättää edellä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuista määräyksistä jäsenliitoille, 7) päättää liiton sääntöjen muuttamisesta ja liiton lopettamisesta yhdistyslaissa säädetyssä järjestyksessä, 8) käsitellä 16 §:n 4 momentissa mainitut jäsenliittojen aloitteet, sekä 9) käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat. 12 § Liittovaltuusto Liiton päättävänä elimenä kaikissa asioissa, jotka näiden sääntöjen mukaan eivät kuulu liittokokoukselle tai joista liittokokous ei ole tehnyt päätöstä tai jotka eivät ole siinä vireillä, tai jotka kuuluvat liittohallituksen toimivaltaan, toimii liittovaltuusto, johon kuuluvat varsinaisen liittokokouksen 11 §:n 5 kohdan mukaan valitsemat jäsenet. Liittovaltuusto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin liittohallituksen määräämässä paikassa liittohallituksen kutsusta kaksi kertaa vuodessa; syyskokoukseen loka-joulukuussa ja kevätkokoukseen huhti-kesäkuussa. Kevätkokouksen tehtävänä on: 1) valita kokouksen sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa, 2) todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3) hyväksyä liittohallituksen esityksen perusteella alkavalle kilpailukaudelle varsinaisen liittokokouksen vahvistaman kolmivuotissuunnitelman puitteissa toimintasuunnitelma, 4) hyväksyä ja vahvistaa liittohallituksen tilikertomus ja tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta, 5) myöntää hallitukselle ja muille tilivelvollisille vastuuvapaus tai päättää niistä muista toimenpiteistä, joihin hallituksen antamat selvitykset antavat aihetta, 6) hyväksyä muutokset kilpailu-, luokittelu- yms. jäsenten noudatettavaksi tarkoitettuihin sääntöihin ja määräyksiin, 67 7) käsitellä ja ratkaista jäsenliittojen tekemät aloitteet, sekä8) käsitellä ja ratkaista muut kokouskutsussa mainitut asiat. Syyskokouksen tehtävänä on: 1) valita kokouksen sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa, 2) todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3) hyväksyä liittohallituksen kertomus päättyneen kilpailukauden toiminnasta, 4) päättää hallituksen jäsenten, valiokuntien jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista, 5) valita liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan varsinaista jäsentä sekä varajäsentä kolmeksi seuraavaksi tilikaudeksi (joka kolmas vuosi), 6) määrätä alkavan tilikauden liittymis- ja jäsenmaksut sekä hyväksyä liittohallituksen esityksen perusteella talousarvio seuraavalle tilikaudelle, 7) valita seuraavaksi tilikaudeksi kaksi lain vaatiman pätevyyden omaavaa henkilöä tarkastamaan liiton tilejä ja hallintoa sekä heille kaksi varamiestä, joilla on vastaava pätevyys, 8) hyväksyä muutokset kilpailu-, luokittelu- yms. jäsenten noudatettavaksi tarkoitettuihin sääntöihin ja määräyksiin, 9) käsitellä ja ratkaista jäsenliittojen tekemät aloitteet, sekä 10) käsitellä ja ratkaista muut kokouskutsussa mainitut asiat. 13 § Liiton hallitus Liiton johtamisesta huolehtii hallitus ottamiensa toimihenkilöiden avustamana. Puheenjohtaja voi kutsua hallituksen kokoon siten laajennettuna, että myös henkilökohtaiset varajäsenet käyttävät puhevaltaa, vaikka varsinainen jäsen on läsnä. Varajäsenellä on äänioikeus kuitenkin vain varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä varsinaista tai varajäsentä on paikalla. Hallituksen tehtävänä on: 1) hyväksyä jäsenanomukset, 2) valita liiton toiminnanjohtaja sekä muut tarvittavat toimihenkilöt ja valvoa liiton asioiden ja omaisuuden hoitoa, 3) valvoa liiton sääntöjen noudattamista kaikilla tasoilla ja määrätä tarvittaessa 19 §:ssä mainittuja rangaistuksia, 4) asettaa keskuudestaan tai muista henkilöistä erityisten asioiden käsittelemiseksi valiokuntia, jotka toimivat hallituksen alaisina ja joita kullekin toimintakaudelle on asetettava ainakin seuraavat: a) työvaliokunta valmistelemaan hallituksen käsiteltäviä asioita b) talousvaliokunta valmistelemaan liiton taloutta c) kilpailuvaliokunta johtamaan kansallista kilpailutoimintaa d) nuoriso- ja koulutusvaliokunta huolehtimaan keilailun opetuksesta kaikilla tasoilla e) sarjavaliokunta huolehtimaan kotimaisten valtakunnallisten sarjaotteluiden järjestämisestä f) veteraanivaliokunta huolehtimaan oman ikäluokkansa järjestö- ja kilpailutoiminnasta g) tekninen valiokunta valvomaan, että keilaradat, keilailulaitteet ja -välineet ovat sääntöjen ja määräysten mukaiset sekä laatimaan liiton suurkilpailuihin rataolosuhteita, 68 5) huolehtia siitä, että jäsenliitot hyvissä ajoin ennen liittokokousta ja liittovaltuuston kokousta saavat tilaisuuden perehtyä esille tuleviin asioihin, selvittää niiden osalta oman kantansa ja tehdä aloitteita asioiden ratkaisemiseksi, 6) valmistella liittokokoukselle ja liittovaltuustolle kuuluvat asiat, 7) vastata maajoukkuetoiminnasta ja osallistumista kansainvälisiin arvokilpailuihin, 8) järjestää ja edistää sellaista kilpailutoimintaa keilailussa, joka toteuttaa liiton tarkoitusta, 9) päättää ansiomerkkien ja muiden kunniaosoitusten jaosta ja anomisesta keilailun piirissä ansioituneille henkilöille, 10) laatia vuosittain tilikertomus ja tilinpäätös sekä seuraavan kauden toimintasuunnitelma liittovaltuuston kevätkokoukselle. Laatia tulevan vuoden tulo- ja menoarvio sekä toimintakertomus edelliseltä kilpailukaudelta syyskokoukselle esitettäväksi. Laatia liittokokousvuosina toimintakertomus sekä ehdotus seuraavien kolmen kilpailukauden toimintasuunnitelmaksi ja seuraavien kolmen tilikauden talouden kehittämiseksi, 11) huolehtia liiton kansainvälisistä yhteyksistä ulkomaille, 12) pitää luetteloa jäsenliitoista ja näiden avulla jäsenliittojen jäsenseuroista ja liiton alaiseen kilpailutoimintaan osallistuvista henkilöistä, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä rekisteröidyt keilaajat. Rekisteröidyt keilaajat voivat olla erikseen ryhmiteltyjä: lisenssi-, firma- ja harrastajakeilaajat, 13) käsitellä ne muutoksenhakemukset, jotka jäsenliiton jäsenseura tai rekisteröity keilaaja 19 § mukaisesti tekee jäsenliiton määräämästä kilpailukiellosta tai muusta toimintamahdollisuuksia rajoittavasta rangaistuksesta tai kilpailujärjestäjän ratkaisusta protestia koskevissa asioissa. 14 § Ylimääräiset kokoukset Liittohallitus voi tarvittaessa kutsua kokoon ylimääräisen liittovaltuuston kokouksen tai liittokokouksen. Ylimääräinen liittovaltuuston kokous tai ylimääräinen liittokokous on pidettävä, jos vähintään yksi viidesosa jäsenliitoista sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii. 15 § Kokouskutsut Liittokokouskutsu, jonka mukana seuraa esityslista liitteineen, toimintakertomus sekä ehdotus toimintasuunnitelmaksi ja talouden kehittämissuunnitelmaksi on lähetettävä jäsenliitoille vähintään kuukautta ennen kokousta jäsenliiton ilmoittamaan osoitteeseen kirjeessä tai sähköpostina. Kutsu liittovaltuuston kokouksiin materiaaleineen lähetetään valtuuston jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta kirjeessä tai sähköpostina. Se on samalla annettava sähköpostin välityksellä tiedoksi kaikille jäsenliitoille. Liittovaltuuston varsinaisen jäsenen tulee ilmoittaa varajäsenelleen esteestä, jos hän ei voi olla läsnä kokouksessa. 16 § Edustus-, päätös- ja aloitevalta Liittokokoukseen saa jäsenliitto valtuuttaa enintään kaksi henkilöä, joista valtakirjassa tai pöytäkirjan otteessa ensiksi mainittu käyttää jäsenen äänivaltaa. 69 Jäsenliitolla on liittokokouksessa yksi ääni kutakin jäsenliiton kuluvan vuoden kesäkuun 30. päivänä rekisteröityä alkavaa 100 lisenssikeilaajaa kohti. Jäsenliitto ei kuitenkaan saa käyttää suurempaa äänimäärää kuin viidesosa kaikista edustettuina olevista äänistä. Liittovaltuustossa käyttävät äänioikeutta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet siten, että kullakin on yksi ääni. Varajäsen voi osallistua kokoukseen vain varsinaisen jäsenen estyneenä ollessa, ensisijaisesti se varajäsen, joka liittokokouksen pöytäkirjassa mainitaan ensimmäisenä henkilökohtaisena varajäsenenä. Liittovaltuusto on päätösvaltainen, jos läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 11 varsinaista tai varajäsentä. Liittovaltuuston kokous on myös päätösvaltainen, jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat estyneitä, mutta paikalla on vähintään 12 varsinaista tai varajäsentä. Liittokokouksen ja liittovaltuuston on käsiteltävä jokainen jäsenliiton anomus tai aloite, joka vähintään kuusi (6) viikkoa ennen kokousta on toimitettu liiton toimistoon. Liittokokouksen ja liittovaltuuston päätökseksi tulee enemmistön mielipide muissa kuin sääntöjen muuttamista ja liiton purkamista koskevissa asioissa, joissa vaaditaan 3/4 kokouksessa annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee liittokokouksessa ja liittovaltuuston toimittamissa vaaleissa arpa, mutta liittovaltuuston muissa päätöksissä puheenjohtajan ääni. 17 § Tili- ja kilpailukausi Liiton tilikausi on kalenterivuosi ja kilpailukausi 1.7. -30.6. Tilien tulee olla päätetyt viimeistään tammikuun 31. päivänä ja ne on jätettävä tarkastettavaksi helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien tulee antaa niistä lausuntonsa ennen maaliskuun loppua. 18 § Jäsenmaksut Jäsenliiton on suoritettava seuraavat liittovaltuuston syyskokouksen kutakin tilikautta varten vahvistamat maksut: 1) liittymismaksu 2) jäsenmaksu, joka määräytyy siten, että erikseen suoritetaan maksu kunkin jäsenseuran perusteella ja erikseen maksu, joka määräytyy jäsenliitossa lokakuun 1. päivänä rekisteröitynä olevien keilaajien lukumäärän perusteella. Maksut suoritetaan 31.10. mennessä ja viivästymisestä peritään lain mukainen viivästyskorko. 19 § Rangaistukset Liittohallitus voi määrätä rangaistuksia jäsenliitoille, seuroille ja rekisteröidyille keilaajille. Ennen päätöksen tekoa on asianomaisille varattava tilaisuus esittää oma selvityksensä asiassa. Jos jäsenliitto laiminlyö 18 §:ssä mainittujen maksujen suorittamisen, liittohallitus voi myös päättää jäsenen sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta. Sarjapaikan tai kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta päättää liittohallitus. Liittohallitus voi evätä äänioikeuden jäsenliitolta liittokokouksessa, jos 70 jäsenliitto ei ole suorittanut säännöissä määrättyjä maksuja säännöissä määrättyyn päivämäärään mennessä. Kilpailu- ja muiden sääntöjen ja määräysten rikkomisesta määritellään rangaistukset liiton hyväksymissä ao. säännöissä ja määräyksissä. Liittohallitus voi päättää myös rekisteröityyn keilaajaan kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta, jos rekisteröity keilaaja on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti. 20 § Varat liiton purkautuessa Liiton purkautuessa jaetaan sen varat jäljelle jäävien jäsenliittojen kesken niiden todellisen jäsenmäärän suhteessa. 21 § Muut määräykset Muilta osin noudatetaan kulloinkin voimassaolevia yhdistyslain säännöksiä. KEILAPALLON TEKNISET MÄÄRÄYKSET 1.9.2015 alkaen Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 9.5.2015 1. Merkinnät Kaikissa WTBA:n hyväksymissä sekä SKL:n tai sen jäsenliiton hyväksymissä kilpailuissa käytettävissä keilapalloissa on oltava tuotenimi, valmistajan nimi sekä sarjanumero selvästi näkyvissä tunnistamista varten. 2. Materiaali Pallo on valmistettava kiinteästä aineesta, eikä sen sisällä saa olla nestettä. Siinä ei saa olla onteloita sisällä ja se on oltava ei-metallisesta aineesta lukuun ottamatta pieniä määriä koristeellisia heijastavia hiukkasia tai hiutaleita. Näiden hiukkasten tai hiutaleiden on oltava valmistajan palloon laittamia ja niiden on jakauduttava tasaisesti pallon pinnalle vähintään ¼ tuumaa (6,4 mm) paksun läpinäkyvän kuoren alla. Tämän materiaalin on oltava jakautuneena niin, että se ei vaikuta pallon tasapainoon millään tavalla ja sen paino pallossa saa olla korkeintaan ½ unssia (14 g). Metallin tai muun aineen, joka ei ole verrannollinen valmistuksessa käytettyyn alkuperäiseen materiaaliin, lisääminen keilapalloon on kiellettyä. Samoin pallon muuttaminen niin, että sen paino lisääntyy tai että sen tasapaino muuttuu sääntöjen ulkopuolelle, on kiellettyä. Keilapallon pinnalle ei saa asettaa vierasta materiaalia. 3. Pallon pinta Keilapallon pinnalla ei saa olla täsmällisen kaavan mukaisia painanteita tai uurteita, paitsi tarttumiseen käytettyjä reikiä tai uurteita, tunnistusta varten olevia kirjaimia ja numeroita ja satunnaisia kulumisen aiheuttamia lohkeamia tai jälkiä. Kaiverrettuja kuvia ei pidetä 71 täsmällisen kaavan mukaisina uurteina. Huom. Jos pallon pinnan kitkaisuutta muutetaan hiomalla tai kiillottamalla, koko pallon pinta on hiottava tai kiillotettava. 4. Paino ja koko Pallon paino ei saa ylittää 16,00 paunaa (7,25 kg). Painon alarajaa ei ole. Keilapallon ympärysmitta ei saa ylittää 27,002 tuumaa (685,8 mm) eikä alittaa 26,704 tuumaa (678,33 mm). Vastaavat halkaisijat ovat 8,595 tuumaa (218,3 mm) ja 8,500 tuumaa (215,9 mm). 5. Kovuus Keilapallon pintakovuus ei saa alittaa 72 durometriä D huoneenlämmössä (20-25 astetta C). Kemikaalien, liuottimien tai muiden menetelmien käyttäminen keilapallon pintakovuuden muuttamiseksi sen valmistamisen jälkeen on kielletty. 6. Puhdistaminen Puhdistusaineita saa käyttää, kunhan ne eivät vaikuta pallon kovuuteen ja kunhan ne poistetaan täydellisesti pallosta ennen heittoa. Mitään puhdistusainetta, joka ei täytä näitä määräyksiä, ei saa käyttää WTBA:n hyväksymässä kilpailussa. 7. Lisäosat Liikuteltavia lisäosia ei pallossa saa olla lukuun ottamatta sellaista, jolla muutetaan reikien välistä etäisyyttä tai sormien tai peukalon reikien kokoa. Nämä lisäosat on kiinnitettävä paikalleen heiton ajaksi ja kiinnitys on oltava sellainen, että niitä ei voi rikkomatta irrottaa. Irrotettavat lisäosat ovat sallittuja, edellyttäen että lisäosia käytetään muuttamaan sormenreikien väliä, porauskulmaa tai kokoa ne on valmistettu ei-metallisesta aineesta ne lukitaan paikalleen heiton ajaksi mitään välinettä ei käytetä pallon staattisen tasapainon säätämiseen välineiden alla ei saa olla onkaloa niiden tiheys ei saa ylittää 1,5 grammaa kuutiosenttimetriä kohti 8. Mekaaniset apuvälineet Keilapallo on heitettävä käsin, eikä heitossa saa käyttää mitään pallossa tai siihen kiinnitettynä olevaa välinettä, joka irtoaa heiton aikana tai on liikkuva osa heiton aikana. Poikkeuksena on henkilö, jonka käsi tai suuri osa siitä on amputoitu. Hän saa käyttää erikoista välinettä palloon tarttumiseksi ja heittämiseksi, edellyttäen että erikoisväline toimii heittäjän käden sijasta. 9. Tulpat, merkit ja logot Palloon voi laittaa tulpan pallon uudelleen poraamiseksi. Palloon voi upottaa merkkejä ohjeeksi, tarkkailua tai tunnistamista varten, edellyttäen, että nämä merkit ovat samassa tasossa pallon pinnan kanssa. 72 Missään tapauksessa pallossa ei saa olla onteloa. Tulpat ja merkit on valmistettava samanlaisesta, vaikkakaan ei täysin samasta, materiaalista, kuin pallo ja niiden on noudatettava kaikkia muita keilapalloa koskevia sääntöjä. Niiden tiheys ei saa ylittää 1,5 grammaa kuutiosenttimetriä kohti. 10. Tekniset tiedot Keilapallon valmistamisen tekniset tiedot, kuten koko, pyöreys, kovuus, kiertosäde, palautumiskerroin, kitkakerroin on määritelty USBC Equipment Specifications Manualissa. 11. Porausmääräykset Seuraavat rajoitukset koskevat reikien poraamista palloon: pallossa ei saa olla enempää kuin viisi tarttumiseen tarkoitettua reikää tai koloa pallossa saa olla yksi tasapainoreikä, jonka läpimitta ei saa ylittää 1¼ tuumaa (31,8 mm) (reunan pyöristys mukaan lukien) pallossa saa olla yksi ilmareikä jokaista sormen/peukalon reikää kohti. Reiän läpimitta ei saa ylittää ¼ tuumaa (6,4 mm) (reunan pyöristys mukaan lukien) pallossa saa olla yksi tarkastusreikä, jonka halkaisija on korkeintaan 5/8 tuumaa (15,9 mm) ja syvyys 1/8 tuumaa (3,2 mm) Tarttumiseen tarkoitettujen reikien tai kolojen määrä ei saa olla enempää kuin viisi, korkeintaan yksi kullekin sormelle, kaikki samaa kättä varten. Keilaajan ei ole pakko käyttää kaikkia reikiä jokaisella suorituksella, mutta hänen on kyettävä osoittamaan yhdellä kädellä, että kutakin reikää tai koloa voidaan käyttää tarttumiseen. Peukalon tai sormen reikä, jota ei käytetä tarttumiseen heiton aikana, määritellään tasapainoreiäksi. (astuu voimaan 1.9.2015) 12. Tasapaino Keilapallon tasapainotuksessa sallitaan seuraavat toleranssit hyväksytyssä kilpailussa: A. Yli 10 paunaa (4,53 kg) painavat pallot: a. Pallon ylä- (reikäpuoli) ja alapuolen (vastakkainen puoli) välinen ero saa olla enintään kolme (3) unssia (85 g). b. Painoero sormenreikien vasemmalla ja oikealla puolella ja sormenreikien etu- ja takapuolella olevien puoliskojen välillä saa olla enintään yksi (1) unssi (28 g). c. Pallossa, johon ei ole porattu peukaloreikää, kahden, minkä tahansa, pallonpuoliskon välinen ero saa olla enintään yksi (1) unssi (28 g). d. Pallossa, johon ei ole porattu lainkaan sormireikiä tai koloja, kahden, minkä tahansa, pallonpuoliskon välinen ero saa olla enintään yksi (1) unssi (28 g). e. Pallossa, johon ei ole porattu lainkaan reikiä tai koloja, kahden, minkä tahansa, pallonpuoliskon välinen ero saa olla enintään yksi (1) unssi (28 g). B. 8 - 10 paunaa (3,62 kg - 4,53 kg) painavat pallot: a. Pallon ylä- (reikäpuoli) ja alapuolen (vastakkainen puoli) välinen ero saa olla enintään kaksi (2) unssia (57 g). 73 b. Painoero sormenreikien vasemmalla ja oikealla puolella ja sormenreikien etu- ja takapuolella olevien puoliskojen välillä saa olla enintään kolme neljäsosaa (¾) unssia (21 g). c. Pallossa, johon ei ole porattu peukaloreikää, kahden, minkä tahansa, pallonpuoliskon välinen ero saa olla enintään kolme neljäsosaa (¾) unssia (21 g). d. Pallossa, johon ei ole porattu lainkaan sormireikiä tai koloja, kahden, minkä tahansa, pallonpuoliskon välinen ero saa olla enintään kolme neljäsosaa (¾) unssia (21 g). e. Pallossa, johon ei ole porattu lainkaan reikiä tai koloja, kahden, minkä tahansa, pallonpuoliskon välinen ero saa olla enintään kolme neljäsosaa (¾) unssia (21 g). C. Alle 8 paunaa (3,62 kg) painavat pallot: a. Pallon ylä- (reikäpuoli) ja alapuolen (vastakkainen puoli) välinen ero saa olla enintään kolme neljäsosaa (¾) unssia (21 g). b. Painoero sormenreikien vasemmalla ja oikealla puolella ja sormenreikien etu- ja takapuolella olevien puoliskojen välillä saa olla enintään kolme neljäsosaa (¾) unssia (21 g). c. Pallossa, johon ei ole porattu peukaloreikää, kahden, minkä tahansa, pallonpuoliskon välinen ero saa olla enintään kolme neljäsosaa (¾) unssia (21 g). d. Pallossa, johon ei ole porattu lainkaan sormireikiä tai koloja, kahden, minkä tahansa, pallonpuoliskon välinen ero saa olla enintään kolme neljäsosaa (¾) unssia (21 g). e. Pallossa, johon ei ole porattu lainkaan reikiä tai koloja, kahden, minkä tahansa, pallonpuoliskon välinen ero saa olla enintään kolme neljäsosaa (¾) unssia (21 g). 13. Kilpailupaikalla tarkistettavat määräykset: Kokonaispaino. Ei saa ylittää 16 paunaa (7,25 kg) Tarttumista varten olevat reiät tai kolot. Ei saa olla enempää kuin viisi. Yksi tasapainoreikä on sallittu. Halkaisija ei saa ylittää 1¼ tuumaa (31,8 mm). Yksi ilmareikä jokaista sormen/peukalon reikää kohti on sallittu. Reiän läpimitta ei saa ylittää ¼ tuumaa (6,4 mm). Yksi tarkastusreikä on sallittu. Halkaisija on korkeintaan 5/8 tuumaa (15,9 mm) ja syvyys 1/8 tuumaa (3,2 mm) Staattinen tasapaino. On täytettävä yllä olevat määräykset. Pallon kovuus, kuten yläpuolella on määrätty. 74 Suomen Keilailuliitto Ruusulankatu 3 00260 HELSINKI puh. 020 7419 660 [email protected] www.keilailu.fi
© Copyright 2024