Selvitysraportti - Kuopion kaupunki
HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSA SELVITYSRAPORTTI Tammikuu 2015 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄSUOMESSA SELVITYSRAPORTTI Kansikuva: Juuso Haarala Ramboll Finland Oy Kirjastokatu 4 70100 KUOPIO T +358 20 755 611 www.ramboll.fi HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI ESIPUHE Hälytysajoneuvojen kulun nopeuttamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi niille on tarpeen järjestää liikennevaloissa vihreä valo. Ajoneuvojen satelliittipaikannus ja nykyaikainen tiedonsiirtotekniikka ovat avanneet kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteuttamiseksi. Oulun seudulla on toteutettu ensimmäisenä Suomessa tällainen uuteen tekniikkaan perustuva järjestelmä, jossa hälytysajoneuvojen sijaintitiedon perusteella järjestetään liikennevaloissa vihreä valo niitä lähestyvälle hälytysajoneuvolle. Tässä työssä on selvitetty, kuinka Itä-Suomeen saataisiin toteutettua vastaava uuteen tekniikkaan perustuva hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä. Selvityksessä on käyty läpi etuusjärjestelmän toteuttamisvaihtoehtoja, järjestelmän edellyttämiä muutoksia liikennevaloissa ja hälytysajoneuvoissa, järjestelmän aiheuttamia kustannuksia sekä järjestelmän hyötyjä ja haittoja. Selvitykseen sisältyy esitys liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttamistavaksi ja aikatauluksi sekä esitys jatkotoimiksi. Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet Joensuun, Kuopion, Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden kaupungit, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitokset sekä Etelä-Savon ja PohjoisSavon sairaanhoitopiirit. Uuteen tekniikkaan perustuvat hälytysajoneuvojen liikennevaloetuudet eivät olisi mahdollisia ilman Oulun seudulla tehtyä kehitystyötä. Haluamme kiittää erityisesti Oulun kaupungin liikenneinsinööri Jukka Talvea, joka siellä käytössä olevan järjestelmän vastuuhenkilönä on osallistunut merkittävällä panoksella tämän selvityksen syntymiseen. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet Olli Mäkelä, Jouko Hintsala, Antti Mustaniemi, Pilvi Lesch ja Susanna Kukkonen. Kuopiossa tammikuussa 2015 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI SISÄLTÖ 1. Tausta ja tavoitteet ..................................................................... 1 2. Liikennevaloja ja hälytysajoja koskeva toimintaympäristö Itä-Suomessa .............................................................................. 2 2.1 Selvityksen osalliset ............................................................... 2 2.2 Liikennevalot......................................................................... 2 2.3 Pelastustoimi ......................................................................... 4 2.4 Ensihoito .............................................................................. 6 3. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelyt .......................... 9 3.1 Oulun seudulla toteutettu järjestelmä ........................................ 9 3.1.1 Toimintaperiaate ........................................................... 9 3.1.2 Liikennevalojen toiminta ............................................... 10 3.1.3 Ajoneuvolaitteisto ........................................................ 11 3.1.4 Palvelinohjelmisto ........................................................ 12 3.1.5 Liikennevalojen muutostarpeet ...................................... 12 3.1.6 Oulun seudun järjestelmän kehitysnäkymät ..................... 12 3.2 Muut järjestelmävaihtoehdot.................................................. 13 3.2.1 Muualla Suomessa toteutetut etuusjärjestelmät ................ 13 3.2.2 Liikennevalotoimittajien tai muiden palveluntuottajien mahdollisuudet toteuttaa etuusjärjestelmä ....................... 14 4. Etuusjärjestelmän perusratkaisu Itä-Suomessa .......................... 16 4.1 Ratkaisuvaihtoehdot ............................................................. 16 4.2 Liittyminen kaupunkikohtaisesti Oulun seudun järjestelmään (suositeltava vaihtoehto) ....................................................... 16 4.3 Itä-Suomen yhteinen järjestelmä tai kaupunkikohtaiset järjestelmät ........................................................................ 16 4.4 Hankintamenettelyt hankintalain kannalta ................................ 17 5. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen ............................ 19 5.1 Ajoneuvolaitteiden hankinta ................................................... 19 5.2 Liikennevaloihin tehtävät muutokset........................................ 19 5.3 Liittyminen Oulun seudun järjestelmään................................... 20 6. Kustannukset ja kustannusjaon periaatteet ................................ 22 6.1 Eri osapuolten tehtävät ja kustannusjaon periaatteet ................. 22 6.2 Järjestelmän ylläpitokustannukset........................................... 22 6.3 Järjestelmän hankinta- ja toteuttamiskustannukset.................... 22 7. Liikennevaloetuusjärjestelmän vaikutukset ................................ 25 7.1 Onnettomuudet ................................................................... 25 7.2 Aikasäästöt ja niiden vaikutukset ............................................ 26 7.3 Haitat muulle liikenteelle ....................................................... 26 7.4 Oulun seudun järjestelmän hyöty-kustannustarkastelu ............... 26 8. Jatkotoimet ............................................................................... 28 HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI LIITTEET 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Lahdessa ja Tampereella toteutetut liikennevaloetuusjärjestelmät Käyttö- ja ylläpitosopimus; Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Liittymissitoumus Oulun seudun hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmään. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Joensuussa Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Kuopiossa Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Mikkelissä Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Siilinjärvellä Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Savonlinnassa Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Varkaudessa Yhteyshenkilöluettelo HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 1. 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Tieliikenneasetuksen (TLA 52 §) mukaan hälytystehtävässä olevan säädettyjä valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon ja poliisiajoneuvon kuljettaja saa erityistä varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa punaista valoa näyttävää liikenneopastinta. Vanhastaan hälytysajoneuvojen kulkua nopeuttamaan on ollut käytössä erilaisia tietyille paloasemilta lähteville reiteille toteutettuja järjestelmiä, joilla reiteillä olevat liikennevalot saadaan keltavilkulle tai mahdollisesti osoittamaan vihreää reitin suunnassa. Etuuden on saanut päälle painonapilla paloasemalta tai sittemmin myös osalla järjestelmiä VIRVE-viranomaisradioverkon avulla. Itä-Suomen kaupungeissa tällaisia järjestelmiä on vielä muutama käytössä. Varkaudessa on kolme eri reittiä, jotka saadaan keltavilkulle joko paloasemalta tai VIRVE-verkon kautta. Joensuun paloasemalla on nykyisin käytettävissä painonappeihin perustuva pakkovihreän antava reitti muutamiin lähiliittymiin. Se on jäänyt vähälle käytölle tehtävälle lähtevän kuljettajan keskittyessä tärkeämpiin asioihin. Ainoastaan paloaseman tonttiliittymän keltavilkkua käytetään. Savonlinnassa on paloaseman tonttiliittymässä keltavilkkutoiminto, jota ei käytetä. Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa on ollut vanhan aluehälytyskeskuksen aikaan keskuksesta ohjattavia keltavilkkuun perustuvia etuusjärjestelyjä, jotka ovat jääneet pois käytöstä siinä vaiheessa kun hätäkeskus on keskitetty yhdeksi Itä-Suomen hätäkeskukseksi ja hätäkeskuksen tehtäviä on rajattu. Ajoneuvojen satelliittipaikannus ja nykyaikainen tiedonsiirtotekniikka ovat avanneet kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteuttamiseksi. Oulun seudulla on toteutettu ensimmäisenä Suomessa tällainen uuteen tekniikkaan perustuva järjestelmä, jossa hälytysajoneuvojen sijaintitiedon perusteella järjestetään liikennevaloissa vihreä valo niitä lähestyvälle hälytysajoneuvolle. Järjestelmän avulla voidaan hälytysajoneuvojen kulkua nopeuttaa ja parantaa liikenneturvallisuutta, kun hälytysajoneuvoille saadaan vihreä ja muille suunnille on punainen valo. Hälytysajoon lähtevän ajoneuvon kuljettaja laittaa etuuspyynnön päälle ajoneuvossa olevalla kytkimellä, mutta muuten järjestelmä toimii kuljettajan kannalta automaattisesti. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, kuinka Itä-Suomeen saataisiin toteutettua vastaava uuteen tekniikkaan perustuva hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä. Selvityksessä käydään läpi - vaihtoehdot järjestelmän vaatiman ohjausohjelman osalta järjestelmän laajuus siihen liitettävien liikennevalojen ja hälytysajoneuvojen määrän suhteen liikennevaloissa, niiden ohjauskojeissa ja tietoliikenneyhteyksissä tarvittavat muutokset ja niiden kustannukset hälytysajoneuvoihin tarvittava laitteisto ja sen kustannukset järjestelmän toteuttamis- ja ylläpitokustannukset ja kustannusjaon periaatteet järjestelmän hyödyt ja haitat sekä muut vaikutukset esitys järjestelmän toteuttamistavaksi ja aikatauluksi esitys jatkotoimiksi järjestelmän toteuttamiseksi. Toimiakseen järjestelmä vaatii yhteistyötä liikennevaloja ylläpitävien tien- ja kadunpitäjien sekä hälytysajoneuvoja käyttävien pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien kesken. Tämän vuoksi selvitys on tehty yhteistyönä viiden kaupungin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, kolmen pelastuslaitoksen ja kahden sairaanhoitopiirin kesken. Keskeinen osa selvitystä on ollut eri osapuolten valmiuksien ja yhteisnäkemyksen kartoittaminen. Selvityksen tarkoituksena on olla pohja liikennevaloetuusjärjestelmää koskeville yhteispäätöksille. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 2. LIIKENNEVALOJA JA HÄLYTYSAJOJA KOSKEVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ ITÄ-SUOMESSA 2.1 Selvityksen osalliset 2 Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä edellyttää yhteistyötä liikennevaloista vastaavien tien- ja kadunpitäjien ja hälytysajoista vastaavien pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien kesken. Toimiakseen järjestelmä vaatii ohjausohjelmiston lisäksi ajoneuvolaitteet ja muutoksia liikennevaloissa. Muutokset liikennevaloissa ja ajoneuvolaitteiden hankinta kannattaa kaupunkikohtaisesti ajoittaa samaan aikaan, joten toteutusaikataulu on tarpeen sovittaa yhteen eri osapuolten kesken. Tienpitäjä omistaa ja ylläpitää liikennevalot. Tienpitäjänä toimii kaduilla kunta ja maanteillä ELYkeskus. Maanteiden ja katujen risteyksissä liikennevalojen kustannukset jaetaan eri tienpitäjille yleensä tulohaarojen suhteessa. Liikennevalojen ylläpito hoidetaan yleensä käytännössä siten, että kunta vastaa kaikista alueellaan olevista liikennevaloista ja laskuttaa ELY-keskukselta maanteitä koskevan osuuden. Tienpitäjinä selvityksessä ovat mukana Joensuun, Kuopion, Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden kaupungit sekä Pohjois-Savon ELY-keskus. Kuopion kaupunki ylläpitää myös Siilinjärven liikennevalot, joten myös ne ovat selvityksen piirissä. Itä-Suomessa liikennevaloja on lisäksi Iisalmessa, Kiteellä, Nurmeksessa, Pieksämäellä ja Suonenjoella, mutta nämä kaupungit eivät ole mukana tässä selvityksessä. Pelastuslaitokset omistavat paloautot ja muut pelastusajoneuvot. Selvityksessä ovat mukana kaikki Itä-Suomen kolme maakunnallista pelastuslaitosta: Etelä-Savon pelastuslaitos, PohjoisKarjalan pelastuslaitos ja Pohjois-Savon pelastuslaitos. Sairaanhoitopiirit vastaavat alueensa ensihoidosta. Sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Käytännöt Itä-Suomen sairaanhoitopiireissä ovat erilaisia. Tämän selvityksen kannalta on oleellista, mikä organisaatio päättää, vastaa ja kustantaa ambulansseissa tarvittavien ajoneuvolaitteiden hankinnan. Tämän vuoksi selvityksessä suoraan ovat mukana Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Muualla ambulanssien ajoneuvolaitteiden hankinta on pelastuslaitoksen vastuulla. Ambulanssien ja paloautojen lisäksi poliisilla on runsaasti hälytysajoja. Poliisin hälytysajoneuvot on mahdollista ottaa liikennevaloetuusjärjestelmään samalla tavoin kuin muut hälytysajoneuvot. Poliisilla on kuitenkin erittäin tiukat tietoturvavaatimukset, joiden vuoksi liittyminen kaupunkien hallitsemaan järjestelmään ei ole etuuksien pilotointia lukuun ottamatta mahdollista. Tämän vuoksi poliisi ei ole mukana tässä Itä-Suomea koskevassa selvityksessä. 2.2 Liikennevalot Liikennevalojen rakentaminen ja hoito kuuluvat tienpitäjälle. Tienpitäjä hankkii suunnitelmiensa pohjalta liikennevalojen rakentamis- ja muutostöitä urakoitsijoilta, jotka voivat käyttää liikennevalolaitteiden toimittajia aliurakoitsijoinaan. Liikennevalojen hoito (ylläpito) on usein ulkoistettu urakoitsijalle, jos tienpitäjällä ei ole omaa huolto-organisaatiota. Tienpitäjä seuraa valojen toimintaa ja pitää ne liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa. Liikenteen aiheuttamat muutokset ohjelmoinnissa voidaan tehdä tienpitäjän, huoltourakoitsijan tai liikennevalotoimittajan toimesta. Tekniset viat hoitaa huoltourakoitsija. Liikennevalokojeet on kytketty kaapeli- tai mobiiliyhteydellä keskusjärjestelmään, jonka kautta saadaan tieto liikennevalojen vioista ja sen avulla voidaan seurata valojen toimintaa sekä tehdä ohjaustoimenpiteitä. Suomessa käytössä olevat liikennevalojen keskusjärjestelmät ovat toimittaneet Imtech Oy (entinen Peek Traffic Oy) tai Swarco Oy. Osassa kaupunkeja on käytössä kummankin toimittama järjestelmä ja osassa vain toisen. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 3 Yhteen kytketyissä liikennevaloissa liikennevalokojeiden välinen tiedonsiirto vaatii kojeiden välisen kaapeliyhteyden tai luotettavan 3G-yhteyden samaan aikapalvelimeen. Kaapeliyhteyksissä on pitkään käytetty kuparikaapelointia. Uusissa ja saneerauskohteissa käytetään nykyisin pääasiassa valokuitua. Molemmilla kaapelointitavoilla liikennevalojen tietoverkko voidaan rakentaa nopeaksi IP-tietoliikenneverkoksi, jota uusimmat liikennevalokojeet voivat hyödyntää. Tähän selvitykseen sisältyvien kuntien alueella on yhteensä 170 liikennevalot, joista 7 on pelkästään suojatievaloja (taulukko 2-1). Tarkemmin liikennevaloja on eritelty kuntakohtaisissa liitteissä. Taulukko 2-1. Liikennevalojen määrä kunnittain. Kunta Liikennevalojen määrä Risteysvalot Suojatievalot Yhteensä Joensuu 43 4 47 Kuopio 56 7 63 Mikkeli 26 2 28 13 - 13 Siilinjärvi 3 - 3 Varkaus 14 2 16 163 7 170 Savonlinna * Yhteensä * Kuopion kaupunki vastaa Siilinjärven liikennevalojen ylläpidosta Kaupungeissa ja ELY-keskuksessa liikennevaloasiat ovat yleensä jonkun tai joidenkin henkilöiden osatehtävinä. Joissakin kaupungeissa liikennevalosuunnittelua tehdään omana työnä, mutta yleensä suunnittelupalvelut hankitaan alan palveluntuottajilta. Liikennevalojen huolto on yleensä ulkoistettu. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 2.3 4 Pelastustoimi Alueelliset pelastuslaitokset vastaavat pelastustoimesta alueellaan. Pelastustoimintaa ovat kiireellisesti suoritettavat toimet, jotka onnettomuuden sattuessa tai uhatessa toteutetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi sekä vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi. Pelastuslaitosten hälytysajot liittyvät onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämään kiireelliseen pelastustoimintaan sekä tulipalojen ja muiden onnettomuuksien torjuntaan ja ehkäisyyn. Itä-Suomessa toimii kolme pelastuslaitosta: - Etelä-Savon pelastuslaitos - Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - Pohjois-Savon pelastuslaitos. Itä-Suomessa pelastuslaitosten toimialueet vastaavat maakuntajakoa (kuva 2-1). Kuva 2-1. Itä-Suomen pelastuslaitosten toimialueet. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 5 Vuonna 2013 Itä-Suomen pelastuslaitoksilla oli yhteensä 12 100 pelastustoimen hälytystehtävää jakautuen pelastuslaitoksittain: - Etelä-Savon pelastuslaitos 3 600 hälytystehtävää - Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 4 900 hälytystehtävää - Pohjois-Savon pelastuslaitos 3 600 hälytystehtävää. Toimintavalmiusalueet Pelastustoimintaa varten on käytössä riskialuejako (I-IV). Riskialueella I on onnettomuuksien määrä ja myös suuronnettomuuksien uhka arvioitu suurimmaksi. Alueeseen kuuluvat suurimmat kaupunkitaajamat ja suurteollisuusalueet. Riskialueeseen IV kuuluu vastaavasti asumattomia tai hyvin harvaan asuttuja alueita, joilla onnettomuuksien määrä on vähäinen. Riskialueille on määritelty valmiusajat, joiden puitteissa tulee alueelle pystyä toimittamaan apua. Pelastustoiminnan suorittaminen tehokkaasti edellyttää, että pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen riskialueittain pääsääntöisesti seuraavasti: Ensimmäisellä riskialueella 6 minuutin kuluessa hälytyksestä. Suunnittelun perusteena käytetään sitä, että pelastusjoukkue saataisiin kokonaisuudessaan paikalle 20 minuutissa hälytyksestä. Toisella riskialueella 10 minuutin kuluessa hälytyksestä. Suunnittelun perusteena on se, että pelastusjoukkue saataisiin kokonaisuudessaan paikalle 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Kolmannella riskialueella 20 minuutin kuluessa hälytyksestä. Suunnittelun perusteena on se, että pelastusjoukkue saataisiin kokonaisuudessaan paikalle 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Neljännellä riskialueella toimintavalmiusaika voi olla edellä mainittuja aikoja pidempikin. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmällä pienennetään vasteaikoja ja parannetaan pelastustoiminnan palvelutasoa. Palo- ja sairaankuljetuskalusto saapuu nopeammin tapahtumapaikalle, mikä vähentää suoraan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja. Nopeutuneiden ajosuoritusten myötä ajoneuvot pääsevät tavoiteaikoihin entistä pidemmillä etäisyyksillä. Vasteaikojen pienentyminen vaikuttaa lähes kaikkien pelastustehtävien onnistumisen todennäköisyyteen. Nopeammin paikalle saapuva pelastushenkilökunta mm. parantaa potilaan selviytymisen todennäköisyyttä ja pienentää tulipaloista aiheutuvia vahinkoja. Liikennevaloetuusjärjestelmän piiriin tulevat paloautot Pelastustoimen tiukoista vasteaikatavoitteista seuraa, että paloasemaverkko on suhteellisen tiheä eli lähtöpaikkoja on runsaasti. Paloasemia on Etelä-Savossa 34, Pohjois-Karjalassa 23 ja PohjoisSavossa 26 kappaletta. Tiheän paloasemaverkon vuoksi kärkiautojen toiminta-alueet ovat suhteellisen rajattuja. Tästä seuraa, että liikennevalojen etuusjärjestelmän edellyttämiä ajoneuvolaitteita kannattaa hankkia lähinnä vain niihin paloautoihin, jotka toimivat liikennevalopaikkakunnilla. Kauempana sijaitsevat yksiköt liikkuvat harvemmin liikennevaloissa. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 6 Selvitystyöhön liittyen pelastuslaitokset ovat arvioineet eri kaupunkien liikennevaloetuusjärjestelmiin tulevien pelastustoimen hälytysajoneuvojen määrän lähtöpaikoittain taulukon 2-2 mukaisiksi. Kaikkiaan Itä-Suomessa järjestelmän piiriin olisi tulossa 46 - 48 pelastustoimen ajoneuvoa. Taulukko 2-2. Liikennevaloetuusjärjestelmän piiriin tulevat pelastustoimen yksiköt (paloautot) lähtöpaikoittain. Taulukko perustuu pelastuslaitosten tekemiin arvioihin. 2.4 Ensihoito Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitoyksikköön. Sairaanhoitopiirit järjestävät alueensa ensihoitopalvelun. Ne voivat hoitaa toiminnan itse, yhteistyössä pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa tai ostaa palvelun muulta palvelun tuottajalta. Itä-Suomessa on neljä sairaanhoitopiiriä (kuva 2-2): - Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (Mikkelin ja Pieksämäen seutukunnat) - Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Savonlinnan seutukunta ilman Heinäveden kuntaa) - Pohjois-Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Pohjois-Karjalan maakunta ja Heinäveden kunta) - Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (Pohjois-Savon maakunta). Itä-Suomen sairaanhoitopiirit ovat järjestäneet ensihoidon kuljetukset (ambulanssitoiminnan) eri tavoin. Tämän selvityksen kannalta on oleellista, kuka päättää ambulansseihin tarvittavien liikennevaloetuusjärjestelmään liittyvien ajoneuvolaitteiden hankinnasta ja vastaa niiden kustannuksista. Ajoneuvolaitteiden hankintavastuun suhteen tilanne on seuraava: - Etelä-Savon sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun ja siihen liittyvät kuljetukset itse ja vastaa ambulanssien ajoneuvolaitehankinnoista. - Itä-Savon sairaanhoitopiiri järjestää ensihoidon ambulanssipalvelut pääosin yhteistyössä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslaitos vastaa ambulanssien ajoneuvolaitehankinnoista. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 7 - Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri järjestää ensihoidon ambulanssipalvelut yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ja Heinäveden kunnassa Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslaitokset vastaavat ambulanssien ajoneuvolaitehankinnoista. - Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun ja siihen liittyvät kuljetukset itse sekä osalla aluetta (Kuopio, Suonenjoki, Varkaus) yhteistoimintana Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Sairaanhoitopiiri vastaa ambulanssien ajoneuvolaitehankinnoista koko alueen osalta. Kuva 2-2. Itä-Suomen sairaanhoitopiirien toimialueet. Ensihoidon lisäksi ambulanssit suorittavat siirtokuljetuksia eri terveydenhoitoyksiköiden välillä. Osa näistä kuljetuksista on kiireellisiä. Vuosittain esimerkiksi Pohjois-Savon alueella on noin 23 000 ensihoitotehtävää eli lähes viisinkertainen määrä pelastustoimen hälytystehtäviin verrattuna. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 8 Liikennevaloetuusjärjestelmän piiriin tulevat ambulanssit Itä-Suomessa on yhteensä noin 89 ambulanssia ensihoitotehtävissä (taulukko 2-3). Lisäksi alueella toimii joitakin yksityisiä palveluntuottajia, joiden ajoneuvot eivät sisälly em. kokonaismäärään. Osa ambulansseista on pääosin siirtokuljetustehtävissä. Taulukko 2-3. Itä-Suomen ensihoidon yksiköt (ambulanssit) lähtöpaikoittain. Taulukko perustuu sairaanhoitopiireistä ja pelastuslaitoksilta saatuihin tietoihin. Toisin kuin paloautot ambulanssit toimivat laajalla alueella ja myös syrjäisemmillä lähtöpaikoilla sijaitsevien ajoneuvojen kuljetukset suuntautuvat usein liikennevalopaikkakunnilla sijaitseviin sairaaloihin. Ambulansseilla on paloautoihin verrattuna huomattavasti enemmän hälytystehtäviä, jopa kymmenkertaisesti. Näin ollen ambulanssit kannattaa varustaa varsin kattavasti liikennevaloetuuksiin liittyvillä ajoneuvolaitteilla. Jos laitehankintoja joudutaan venyttämään useammalle vuodelle, kannattaa hankinnat aloittaa liikennevalopaikkakunnan kalustosta. Uuteen kalustoon ajoneuvolaite kannattaa hankkia heti. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 3. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELYT 3.1 Oulun seudulla toteutettu järjestelmä 9 3.1.1 Toimintaperiaate Oulun seudulla on kehitetty hälytysajoneuvojen satelliittipaikannukseen ja langattomaan tietoliikenteeseen perustuva liikennevaloetuusjärjestelmä. Järjestelmän toimintaperiaate käy ilmi kuvasta 3-1. Kuva 3-1. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteutus GPS-paikannuksen ja mobiilitiedonsiirron avulla. Lähde: Antti Mustaniemen diplomityö 2013. Hälytysajoneuvo paikantaa jatkuvasti sijaintinsa satelliittipaikannuksen (GPS) avulla (1). Hälytysajossa oleva ajoneuvo lähettää mobiilitiedonsiirrolla sekunnin välein sijaintitietonsa palvelintietokoneelle, kun etuudet ovat päällä (2). Kun ajoneuvo lähestyy liikennevaloja, palvelintietokoneella oleva ohjelma päättelee siihen määriteltyjen pyyntöalueiden perusteella liikennevalojen ohjaustarpeen ja lähettää ohjaussignaalin liikennevalojen ohjauskojeelle (3). Liikennevalokoje käynnistää liikennevaloissa pakkovihreän hälytysajoneuvojen kulkusuunnalle. Etuus poistetaan, kun hälytysajoneuvo saapuu risteysalueelle ja pyyntöalueella ei ole muita hälytysajoneuvoja. Järjestelmän toteuttajat ja laajuus Oulun seudun järjestelmän ovat vuosina 2010 - 13 hankkineet yhteistyössä Oulun kaupunki, Oulu - Koillismaan pelastusliikelaitos ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Järjestelmän hankinta on maksanut noin 250 000 €. Järjestelmän toteutus on kilpailutettu, ja siihen on osallistunut useita yrityksiä. Toteutuksessa on käytetty yleisesti saatavilla olevia komponentteja. Järjestelmän teettäjillä on omistusoikeus järjestelmään lähdekoodeineen. Järjestelmän ylläpidosta vastaa Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Järjestelmän keskusohjelmisto sijaitsee Oulun tietotekniikkaliikelaitoksen palvelimella, johon on toteutettu tietoliikenneyhteydet hälytysajoneuvoista ja liikennevalojen ohjauskojeista. Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2011 ja se on osoittautunut hyvin toimivaksi. Vuonna 2014 tapahtuneen laajennuksen jälkeen järjestelmä on toiminnassa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella käsittäen 201 liikennevaloliittymää ja 100 hälytysajoneuvoa (kuva 3-2). HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 10 Kuva 3-2. Vuonna 2014 Oulun seudulla kehitetty liikennevaloetuusjärjestelmä on käytössä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa käsittäen 201 liikennevaloristeystä ja 100 hälytysajoneuvoa. 3.1.2 Liikennevalojen toiminta Oulun seudulla liikennevaloetuusjärjestelmän piirissä ovat kaikki aktiivisessa hälytysajossa olevat ajoneuvot. Järjestelmä kattaa kaikki liikennevalot ja liikennevaloissa kaikki tulosuunnat. Liikennevaloissa kullekin tulosuunnalle on ohjelmistossa määritelty etuuspyyntöalue (kuva 3-3). Kun hälytysajoneuvo saapuu etuuspyyntöalueen sisälle, ohjausjärjestelmä käynnistää etuuden ajoneuvon tulosuunnalle. Hälytysajoneuvolle syttyy vihreä punaiseksi muutettavien opastinryhmien minimivihreän ja suoja-aikojen jälkeen. Tavoitteena on saada vihreä niin aikaisin, että tulosuunta ehditään tyhjentämään liikennevaloissa seisovista autoista hälytysajoneuvon edestä. Mikäli tulosuunta on jo vihreänä, sitä jatketaan. Kun hälytysajoneuvo saapuu liittymäalueelle, palaa valo-ohjaus jatkamaan normaalia ohjelmaansa. Ajoneuvosta lähetettävän suuntavilkkutiedon perusteella järjestelmä osaa ennakoida ajoneuvon kääntymisen, jolloin etuus käynnistetään risteävällä suunnalla olevissa liikennevaloissa. Kuva 3-3. Esimerkki liikennevalokohtaisista etuuspyyntöalueista Oulun katuverkolla. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 11 Etuuksien saamisen ehtona on hälytysvilkkujen käyttö. Lisäksi hälytysajoon lähtiessä kuljettajan täytyy käynnistää etuudet ohjaamossa olevasta ohjauspaneelista, jonka valoista näkee järjestelmän tilatiedon. 3.1.3 Ajoneuvolaitteisto Ajoneuvolaitteisto koostuu ohjelmoitavasta 3G-modeemista, ulkoisesta antennista ja järjestelmän käyttöpaneelista. 3G -modeemi Ajoneuvoissa GPS-paikannus. Kaupallisen mobiiliverkon kautta tapahtuva tiedonsiirto on toteutettu Fältcom MIIPS Committo 6204 3G+GPS-laitteella. Lisäksi ajoneuvojen katolle on asennettu yhdistelmäantenni parantamaan paikannustarkkuutta ja tietoliikenneyhteyttä. Modeemin tehtävä on kerätä satelliittipaikannuksen avulla tietoa ajoneuvon paikasta ja ajoneuvon väylästä tietoa suuntavilkkujen sen hetken tilasta. Modeemi välittää nämä tiedot palveluntarjoajan 3G-verkon avulla järjestelmän palvelimelle, jossa toimiva ohjelmisto vertaa ajoneuvon etenemistä ennalta määriteltyihin etuuspyyntöalueisiin. Käyttöpaneeli Järjestelmä edellyttää toimiakseen vain käynnistämisen käyttöpaneelista (kuva 3-4). Näin kuljettaja pystyy keskittymään pelkästään ajosuoritukseen. Automaattinen käynnistyminen ilman käyttäjältä vaadittavia toimia olisi toteutettavissa, mutta käyttäjältä kuitenkin haluttiin vaatia käynnistyspainikkeen painamista, jottei järjestelmän olemassaolo ja tarkoitus unohtuisi. Lisäksi tällä voidaan välttää turhien etuuksien käynnistyminen esimerkiksi liikennevaloristeysten lähellä olevissa kohteissa sekä hälytysvaloja testattaessa. Kuva 3-4. Ajoneuvoihin asennettava käyttöpaneeli. Etuudet kytkeytyvät automaattisesti pois päältä kuljettajan kytkiessä päälle käsijarrun tai vaihtaessa vaihteen P-asentoon. Tällä toiminnolla katkaistaan etuuspyyntö, mikäli ajoneuvo jää etuuspyyntöalueen sisälle esimerkiksi liikennevaloristeyksessä olevan pelastustehtävän vuoksi. Oulussa käytettävien ajoneuvolaitteiden veroton hinta on asennettuna ja ohjelmoituna noin 1 200 €. Asennuksista on vastannut Signal Partners Oy. Tulevaisuudessa ajoneuvolaite on mahdollista toteuttaa hyödyntämällä nykyaikaiseen hälytysajoneuvoon muutenkin sisältyviä laitteita, kuten ajoneuvotietokonetta, antenneja ja monikanavareititintä. Tämä vaatii kuitenkin kehitystyötä kansallisella tasolla. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 12 3.1.4 Palvelinohjelmisto Oulun seudun järjestelmän ohjausohjelma sijaitsee Oulun tietotekniikkaliikelaitoksen virtuaalipalvelimella, joka toimii Windows 7 käyttöjärjestelmällä. Palvelin sisältää järjestelmän ohjaus- ja hallintasovellukset, Track Player –historiatietojen esitysohjelmiston sekä HALI Video Client liikennekameroiden ohjaussovelluksen. Palvelinohjelmistolla ylläpidetään liikennevaloetuuksien ajoneuvojen ja pyyntöalueiden tietokantaa. Alueita voi piirtää ja muokata karttakäyttöliittymässä. Ohjelmisto näyttää järjestelmään rekisteröityjen ajoneuvojen sijainnin ja tilan reaaliajassa. Track Player –sovelluksella voi seurata lokitietoihin tallentuneita hälytysajojen historiatietoja, jotka helpottavat toiminnan seuraamista ja vikojen jäljittämistä. Lisäominaisuutena Oulun järjestelmässä on sovellus, joka ohjaa liikennevaloliittymissä olevien liikennekameroiden katselusuunnan hälytysajon tulosuunnalle ja poiskuittauksen yhteydessä liittymän suuntaan. Näin liikennekameran tallenteelle jää hälytysajon matka liittymän läpi. HALI-palvelinohjelmistolla hoidetaan vain hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksia. Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet edellyttävät monipuolisempaa ohjauslogiikkaa, joka kannattaa ratkaista omalla ohjelmallaan. Hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmä edellyttää nopeaa tietoliikenneverkkoa, mitä voidaan hyödyntää myös joukkoliikenne-etuuksia toteutettaessa. Palvelinohjelmiston on toteuttanut Special Code Oy, jonka toimintaa jatkaa nykyään Elektro Arola Oy. Ohjelmiston kaikki omistusoikeudet ovat viranomaisilla, joten ohjelmiston jatkokehittämistyö ei ole sidoksissa aikaisempiin tekijöihin. Ohjelmisto käyttää nykyisin MapFactorin karttalisenssiä, jonka hinta määräytyy ajoneuvojen määrään perusteella. 3.1.5 Liikennevalojen muutostarpeet Etuusjärjestelmän liikennevalokojeiden tai ohjauslogiikoiden on oltava TCP/IP-protokollaa käyttävässä tietoliikenneverkossa, jolla tietoliikenteen viiveet saadaan minimoitua. Hitaat verkkoyhteydet, kuten LNET, GSM-data tai GPRS, tuovat ohjauksiin viivettä. Tulevaisuudessa kojeet tarvitsevat nopean tietoliikenneverkon muutenkin, koska uusimmat liikennevalokojeet (EC-2 ja ITC-2B) vaativat TCP/IP-verkon olemassaolon. Verkko voidaan rakentaa olemassa olevien kupariyhteyksien lisäksi valokuituyhteyksien tai mobiiliyhteyksien avulla. Oulussa suositaan kiinteitä yhteyksiä ja oman kaapeliverkon ulkopuolella käytetään DSL-liittymiä. Näin toteutettuun etäverkkoon voi yhdistää useita kaukana olevia kojeita, jos niiden kesken on kaapeliyhteys. Oulun järjestelmässä tietoliikenneverkko on toteutettu Actelis-tietoliikennelaitteilla, joita on oltava yksi jokaisessa verkkoon kytketyssä kojekaapissa. Samoja laitteita käyttävät mm. teleoperaattorit. Tietoliikenneyhteyden lisäksi liikennevalokojeen ohjaukseen tarvitaan Ylli-yleisliitäntäyksikkö, joka muuntaa TCP/IP-komennon I/O-komennoksi. Jos liikennevalokojeessa ei ole jo I/O-korttia, täytyy sellainen lisätä. Oulun tietoliikenneverkon toteutti Oulun Energia Urakointi Oy. Jos liikennevalokojeet ovat TCP/IP-keskusjärjestelmässä (Omnivue, Omnia, Centrafik tai RMS), voidaan liikennevalokojetta ohjata keskusjärjestelmän avulla. Tällöin ei tarvita Actelis- ja Ylli -laitteita eikä I/O-kortteja. Liikennevalojen kojeohjelmointiin on tehtävä määritykset, mitkä valo-ohjausryhmät ovat kunkin tulosuunnan etuudessa vihreänä. Ohjelmiin tehtävät muutokset voi suorittaa liikennevalojen omistaja, asiaan perehtynyt urakoitsija tai liikennevalojen laitetoimittaja. Oulun toteutuksessa liikennevalomuutoksia ohjelmoivat Livara Oy, Oulun Energia Urakointi Oy ja kojemuutosten yhteydessä Peek Traffic Oy (nykyinen Imtech Traffic & Infra Oy). 3.1.6 Oulun seudun järjestelmän kehitysnäkymät Oulussa käytettyä menetelmää on esitetty kehitettäväksi kansallisesti siten, että hyödynnetään jo olemassa olevia laitteita sekä ajoneuvojen että liikennevalojen osalta. Tämä mahdollistaa etuuksien toteuttamisen äärimmäisen kustannustehokkaasti kaikkiin hälytysajonevoihin ja liikennevaloihin koko valtakunnan laajuisesti ilman erikseen hankittavia laitteita. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 13 Ajoneuvojen osalta kyse on ohjelmistopäivityksestä ja liikennevalojen osalta ohjelmistorajapinnasta. Yksi korkean turvallisuustason palvelin riittää ohjaamaan etuuksia koko maassa. Kaupunkiseudut voivat liittyä järjestelmään omassa aikataulussaan ja valtaosan työstä voi tehdä myös paikallisesti. Etuuksien käyttöönotto tehdään vakioiduksi ja mahdollisimman helpoksi. Oulun seudun tilaajat luovuttavat konseptin ja siihen liittyvät lähdekoodit avoimen järjestelmän pohjaksi. Järjestelmälle on tarpeen löytää kotipesä valtionhallinnosta sekä perustaa ohjausryhmä etuuksia käyttävistä tahoista. Järjestelmän ylläpidon ja jatkokehityksen kustannukset katetaan vuotuisilla käyttömaksuilla, jotka toimijoiden määrän vuoksi eivät pääse nousemaan kovin suuriksi yksittäisten toimijoiden näkökulmasta. Parhaillaan (loppuvuosi 2014) on käynnissä hankesuunnittelu kaksivuotisesta kansallisesta hankkeesta, jossa luodaan toiminnalle pohja sekä pilotoidaan etuuksia neljässä kaupungissa. Hanketta on tarkoitus jatkaa monivuotisella EU-hankkeella, jossa konseptia pilotoidaan useassa maassa ja erikokoisissa kaupungeissa. Kuva 3-5. 3.2 Idea kansallisesta avoimeen ohjelmistoon ja rajapintoihin perustuvasta järjestelmästä. Muut järjestelmävaihtoehdot Itä-Suomessa toteutettavaa liikennevaloetuusjärjestelmää varten on Oulun seudun järjestelmän lisäksi selvitetty, onko muualta saatavissa vastaavan tapaista uuteen tekniikkaan perustuvaa järjestelmää. Sitä varten on käyty läpi - muissa Suomen kaupungeissa käytössä olevia etuusjärjestelmiä - pyritty selvittämään, onko eri palveluntuottajilla valmiuksia toimittaa tällaista järjestelmää. 3.2.1 Muualla Suomessa toteutetut etuusjärjestelmät Antti Mustaniemen diplomityössä v. 2013 on tarkasteltu hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmien toteutuksia maailmalla ja Suomessa. Diplomityössä asiaa on käsitelty tässä esitettyä laajemmin. Satelliittipaikannukseen perustuvat etuusjärjestelmät ovat maailmanlaajuisestikin vielä harvinaisia. Useimmat käytössä olevat järjestelmät perustuvat yksinkertaisemmilla tekniikoilla toteutettuihin ratkaisuihin, kuten ilmaisinsilmukoin, optisella tai radiotunnistuksella toteutettuun tunnis- HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 14 tukseen. Suomessa on toteutettu automaattisia etuusjärjestelmiä Oulun lisäksi Lahdessa ja Tampereella. Radiolähettimiin perustuvia Lahden ja Tampereen järjestelmiä on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Tampereen ja Lahden järjestelmät poistuvat käytöstä, kun kaupungit luopuvat Lnetin käyttöön perustuvista vanhoista keskusjärjestelmistään. Tampere selvittää parhaillaan uuden järjestelmän hankkimista ja Oulun järjestelmän monistaminen on katsottu varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Selvityksen tuloksena on todettavissa, että Oulun seudun järjestelmä on ensimmäinen Suomessa uudella tekniikalla toteutettu järjestelmä eikä muita valmiita vaihtoehtoja ole tarjolla. 3.2.2 Liikennevalotoimittajien tai muiden palveluntuottajien mahdollisuudet toteuttaa etuusjärjestelmä Valmiiksi tuotteistuja Itä-Suomen kaupunkeihin soveltuvia hälytysajoneuvojen satelliittipaikannukseen perustuvia liikennevaloetuusjärjestelmiä ei ole Suomessa saatavilla eikä sellaisia ole tiedossa muualtakaan maailmalta. Mahdollinen Itä-Suomeen hankittava järjestelmä pitäisi saada ensisijaisesti kokonaistoimituksena, jossa ohjausohjelmisto voisi sijaita palveluntuottajan palvelimella ja jonka ylläpito voisi jäädä palveluntuottajan tehtäväksi. Etuusjärjestelmän hankinta tilaajan hallinnassa osakilpailutuksin Oulun seudun tapaan on hankintatavaltaan työläs ratkaisu. Selvitystyön kuluessa ei mukana olevien kaupunkien taholta ole ilmennyt halukkuutta tällaisen hankintatavan vetäjäkaupungiksi. Liikennevalojärjestelmätoimittajilla arvioidaan oleva parhaat valmiudet tuotteistetun kokonaisratkaisun kehittäjäksi ja toteuttajaksi. Osajärjestelmien toimittajia esimerkiksi ajoneuvolaitteiden osalta varmaan löytyy muitakin. Selvitystyöhön liittyen on käyty keskusteluja liikennevalotoimittaja Swarco Oy:n kanssa heidän valmiuksistaan järjestelmätoimittajaksi. Swarco on tuonut markkinoille joukkoliikenteen liikennevaloetuusjärjestelmän, jossa ajoneuvopäätteenä toimii matkapuhelin. Järjestelmän ohjelmisto toimii palvelimella, jonka välityksellä liikennevalokojeita ohjataan. Järjestelmän toiminta perustuu päätelaitteen lähettämään paikkatietoon, jonka perusteella ohjelmisto määrittelee etuuspyynnön. Toistaiseksi järjestelmän ainoa toteutus löytyy Hyvinkäältä, jossa sen avulla on toteutettu joukkoliikenne-etuusjärjestelmä, joka kattaa neljä valo-ohjattua liittymää. Järjestelmää tullaan laajentamaan tulevaisuudessa kattamaan myös kaupungin muita liittymiä. Järjestelmän toiminta perustuu Oulun tapaan etuusalueisiin, joille saapuessaan etuusjärjestelmään kirjattu ajoneuvo laukaisee halutun kaltaisen etuuden ohjauskojeella. Vastaavasti etuus kuitataan pois kun ajoneuvo poistuu pyyntöalueelta. Ohjelmisto toimii palveluntuottajan palvelimella, joten se ei vaadi tilaajalta palvelinjärjestelyjä. Eroavaisuudet Oulun hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmän toteutukseen: Toistaiseksi on toteutettu vain joukkoliikenne-etuuksia Ei sovellu sellaisenaan pakkoetuustoteutukseen Toteutukseen tarvittava kalusto vähäisempi Ajoneuvolaitteena toimii älypuhelin Ei hyödynnä vilkku-, vaihde- tai hälytysvalojen käyttötietoa Etuustoiminto koko ajan päällä, pyytää etuuden aina liikennevalojen lähellä Ei huomioi ajoneuvon kääntymistä Tietoliikenne- ja GPS-yhteyden laatu huonompi (ajoneuvon sisällä olevan puhelimen antenneilla) Liikennevalokojeen ohjaus Omnivue-keskusjärjestelmän etäohjauksena Toimii palvelumallilla, jossa palvelusta maksetaan vuosittaista lisenssimaksua Tähän sisältyy tulevat päivitykset joiden myötä mahdollisesti myös uusia ominaisuuksia Hälytysajoneuvojen etuuksien toteuttaminen edellyttäisi järjestelmän muokkaamista ja parametrien uudelleen määrityksiä. Toimittajan mukaan hälytysajoneuvojen etuudet on kuitenkin toteutettavissa järjestelmän avulla. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 15 Swarco on valmis jatkamaan keskusteluja järjestelmän toteuttamiseksi Itä-Suomen kaupunkeihin. Järjestelmän etuna saattaisi olla mahdollisuus toteuttaa hälytysajoneuvojen ja joukkoliikenteen etuudet saman palveluntuottajan toimesta. Yritys toimii jo usean Itä-Suomen kaupungin liikennevalotoimittajana, mikä helpottaa järjestelmän toteuttamista. Huonoja puolia on se, että järjestelmän mukauttaminen hälytysajoneuvoille soveltuvaksi vaatii kehitystyötä, mikä tuo hankintaan epävarmuutta. Tärkeä näkökohta on tavoite valtakunnallisen yhdenmukaisen hälytysajoneuvoja palvelevan järjestelmän toteuttamiseksi. Tässä suhteessa muilta palveluntuottajilta hankittava järjestelmä on hankala. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 4. ETUUSJÄRJESTELMÄN PERUSRATKAISU ITÄSUOMESSA 4.1 Ratkaisuvaihtoehdot 16 Ratkaisuvaihtoehtoja siitä, kuinka hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmä voitaisiin Itä-Suomessa toteuttaa, on useita: - liittyminen kaupunkikohtaisesti Oulun seudun järjestelmään tai sen jatkokehityksen tuloksena mahdollisesti syntyvään valtakunnalliseen järjestelmään - toteutetaan Itä-Suomessa yhteinen ratkaisu, johon kaupungit liittyvät - hankitaan kaupunkikohtaisesti oma liikennevalojen etuusjärjestelmä. Selvitystyön kuluessa on käynyt selväksi, että ensisijainen etenemistapa on liittyminen Oulun seudulla toteutettuun järjestelmään. Seuraavassa on kuitenkin käyty läpi erivaihtoehdot, arvioitu niiden toteuttamismahdollisuuksia sekä hyviä ja huonoja puolia. 4.2 Liittyminen kaupunkikohtaisesti Oulun seudun järjestelmään (suositeltava vaihtoehto) Oulun seudulla toteutettu ratkaisu on käytännössä osoittautunut hyväksi ja toimivaksi. Alun perin Oulun seutua palveleva järjestelmä on sittemmin onnistuneesti laajennettu Raaheen, Ylivieskaan, Kuusamoon, Kajaaniin, Sotkamoon ja Kuhmoon. Itä-Suomen kaupunkien liittyminen nykyiseen järjestelmään on teknisesti ja järjestelmän kapasiteetin puolesta täysiin mahdollista. Internet-teknologiat mahdollistavat sen, että palvelimen ja ohjausohjelmiston sijainnilla ei ole merkitystä. Vaikka järjestelmää on laajennettu noin 200 liikennevaloristeystä ja 100 hälytysajoneuvoa kattavaksi, uusia risteyksiä ja hälytysajoneuvoja voidaan hyvin lisätä järjestelmään ilman, että sen toimivuus huononee. Kun kysymyksessä on käytössä oleva järjestelmä, jolla on toimiva ylläpito-organisaatio, järjestelmään liittyminen helppoa eikä vaadi liittyviltä organisaatioilta ohjausjärjestelmän hankintaan tai ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Toisaalta Oulun järjestelmän laajentaminen tuo etuja myös siinä nykyisin oleville, koska järjestelmän laajentuessa sen vaatima ylläpitotyö ei lisäänny samassa suhteessa ja uusien organisaatioiden mukaantulo pienentää ylläpidon maksuosuuksia. Liikennevaloetuusjärjestelmän perustajaorganisaatiot Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat tehneet kehittämisinvestoinnin. Ne omistavat täydet oikeudet kehitettyyn järjestelmään. Julkisorganisaatioina ”perustajajäsenillä” ei ole kaupallisia intressejä järjestelmän suhteen. Selvitystyön kuluessa käytyjen alustavien keskustelujen perusteella järjestelmään mukaan pääsy ei edellytä erityistä ”liittymismaksua”, mutta liittymisestä aiheutuvat kulut on tarpeen korvata. Merkittäviä Oulun järjestelmään liittymistä puoltavia näkökohtia ovat yhtenäisestä ratkaisusta ja sen kehittämisnäkymistä saatavat synergiaedut. Yksi yhtenäinen järjestelmä mahdollistaa sen, että mikä tahansa hälytysajoneuvo saa liikennevaloetuudet kaikissa järjestelmän piiriin kuuluvissa liikennevaloissa. Erityisesti ambulanssit liikkuvat hälytystehtävissä laajoilla alueilla, jotka tulevien SOTE-ratkaisujen myötä saattavat edelleen laajentua. Kehitysvisiona on, että Oulun seudun järjestelmä voisi tulevaisuudessa laajentua valtakunnalliseksi järjestelmäksi. Mahdollinen poliisin mukaan tulo edellyttänee tällaista ratkaisua. Itä-Suomen kaupunkien mukaan tulo edistää osaltaan tällaista kehityskulkua. 4.3 Itä-Suomen yhteinen järjestelmä tai kaupunkikohtaiset järjestelmät Kun selvitystä käynnistettäessä ei ollut varmaa, onnistuuko ensisijaiseksi ratkaisuksi osoittautunut Oulun seudun järjestelmään liittyminen, on selvitetty muina vaihtoehtoina joko järjestelmän toteuttamista Itä-Suomen yhteisenä järjestelmänä tai järjestelmien toteuttamista kaupunkikohtaisina. Selvitystä teettävät kaupungit ovat halunneet, että myös muut vaihtoehdot kuin Oulussa toteutettu järjestelmä selvitetään. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 17 Vaihtoehtoisina ratkaisuina tulisivat kysymykseen: - Hankitaan tai toteutetaan vastaavanlainen liikennevalojen etuusjärjestelmä kuin Oulun seudulla. - Hankitaan joltakin palveluntuottajalta vastaavanlainen järjestelmä. Kummassakin vaihtoehdossa järjestelmä voidaan toteuttaa Itä-Suomen yhteisjärjestelmänä, joidenkin kaupunkien yhteisenä ratkaisuna tai kaupunkikohtaisina ratkaisuina. Oulun seudun viranomaiset omistavat täydet oikeudet toteutettuun järjestelmään, sen yhteydessä laadittuihin ohjelmiin ja mahdollisiin kehitysversioihin. Oulun seudun järjestelmäratkaisu olisi todennäköisesti saatavissa Itä-Suomessa mahdollisesti toteutettavien järjestelmien pohjaksi. Luovutusehtoja ei kuitenkaan ole sen tarkemmin selvitetty, kun työn kuluessa kävi ilmeiseksi, että järjestelmän monistamisen lisäksi on myös mahdollista liittyä mukaan Oulun seudun valmiiseen järjestelmään. Yksi vaihtoehto on, että Itä-Suomeen hankittaisiin vastaavanlainen järjestelmä joltakin palvelutuottajalta. Työn kuluessa tällaista vaihtoehtoa on selvitetty ennakkoarvioiden mukaan potentiaalisimmalta palveluntuottajalta liikennevalotoimittaja Swarco Oy:ltä. Swarcolla tai muilla suomalaisilla toimittajilla ei ole valmiina GPS-paikannukseen perustuvaa hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmää. Alustavien selvitysten mukaan esimerkiksi Swarco olisi valmis toteuttamaan tällaisen järjestelmän joukkoliikenteen liikennevaloetuuksia varten laatimansa järjestelmän pohjalta. Tällaisen järjestelmän sisältöä ja soveltuvuutta on tarkemmin arvioitu kohdassa 3.2.2. Sekä Itä-Suomen yhteisen että erityisesti kaupunkikohtaisten järjestelmien ongelmana on, ettei kaupungeilla ole juurikaan valmiuksia henkilöresurssien tai rahoituksen kannalta omien järjestelmien toteuttamiseen. Itä-Suomen kaupungeissa liikennevaloasiat ovat jonkun tai joidenkin henkilöiden osatehtävänä. Itä-Suomen yhteinen järjestelmä edellyttäisi, että joku kaupunki ottaisi asiassa vetovastuun. Alustavien keskustelujen perusteella halukkuutta tai valmiutta tällaiseen vetovastuuseen ei kuitenkaan löytynyt. Järjestelmän hankinta ja ylläpito kannattaisi hankkia kokonaisratkaisuna, jolloin järjestelmän ylläpito jäisi sen toteuttavalle palveluntuottajalle. Sekä yhteisen että kaupunkikohtaisten järjestelmien hankinta edellyttävät melkoista työpanosta. Koska hankinta pitäisi kilpailuttaa, järjestelmän vaatimusmäärittely pitäisi tehdä riittävällä tarkkuudella. Vaikka Oulun seudun vaatimusmäärittelyt saataisiin pohjaksi, määrittelyjen kokoaminen vaatii työtä ja näkemystä hankinnan sisällöstä. Yhteenvetona voidaan todeta, että oman järjestelmän toteuttaminen joko yhteisesti Itä-Suomeen tai kaupunkikohtaisesti on selvästi hankalampi, työläämpi, kalliimpi ja epävarmempi vaihtoehto kuin liittyminen Oulun seudun valmiiseen järjestelmään. 4.4 Hankintamenettelyt hankintalain kannalta Järjestelmän hankinta Julkisista hankinnoista säädetyn lain mukaan valtion ja kuntien sekä muiden hankintayksiköiden, kuten pelastuslaitoksen tai sairaanhoitopiirin, on kilpailutettava kynnysarvon ylittävät hankintansa. Kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoissa sekä käyttöoikeussopimuksissa on 30 000 €. Kynnysarvolla tarkoitetaan yksittäisen hankinnan kokonaisarvoa ilman arvonlisäveroa. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmän hinta ylittää 30 000 €. Oulun seudulla toteutetun järjestelmän hinnaksi on tullut noin 250 000 €, mutta seuraavan vastaavanlaisen järjestelmän hinta jää luultavasti selvästi alhaisemmaksi. Mahdollisen Itä-Suomen yhteisen järjestelmän tai kaupunkikohtaisten järjestelmien hankinta tulee hankintalain mukaan kilpailuttaa. Vaikka yhteinen järjestelmä hankittaisiin usean kaupungin toimesta yhteishankintana esim. hankintarenkaana, on ennakoidun kynnysarvon laskennassa otettava huomioon kaikkien hankintamenettelyyn osallistuvien hankintayksiköiden sopimuskokonaisuuksien arvo. Eli myös tällainen yhteishankinta on tarpeen kilpailuttaa. Hankinta tulee kilpailuttaa EU:n laajuisena, mikäli kokonaishankinnan EU-kynnysarvo 207 000 € ylittyy. Sitä vastoin hälytysajoneuvoissa tarvittavien ajoneuvolaitteiden hankintaa tai yksittäisiin liikennevaloihin tehtäviä muutostöitä voidaan tarkastella omina hankintoinaan. Kilpailuttaminen on tarpeen, mikäli hankittavien ajoneuvolaitteiden yhteissumma ylittää 30 000 €. Vastaavasti mikäli HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 18 yksittäisen kaupungin liikennevalojen muutostöiden tai tarvittavien kaapelointien tai muiden tiedonsiirtokanavien hankinnan yhteissumma ylittää 30 000 €, niiden kilpailuttaminen on tarpeen. Hankintoja on mahdollista jaotella pienempiin osakokonaisuuksiin tai useammalle vuodelle. Kuitenkin on syytä ottaa huomioon ns. pilkkomiskielto eli hankintoja ei saa keinotekoisesti pilkkoa liian pieniksi kokonaisuuksiksi kilpailuttamisvelvoitteen välttämiseksi. Liittyminen valmiiseen liikennevaloetuusjärjestelmään Vaihtoehto, jossa kunta, pelastuslaitos tai sairaanhoitopiiri liittyy sitoumuksella valmiiseen Oulun seudulla toteutettuun järjestelmään, ei ole hankintalain tarkoittama hankinta. Liittyminen toteutetaan liittymissopimuksella/yhteistyösopimuksella, jossa sitoudutaan yhteistyön ehtoihin ja liikennevalojärjestelmän ylläpitämiseen liittyviin kustannuksiin ja investointiperiaatteisiin. Mahdolliset tulevat kilpailutukset hoidetaan jatkossa keskitetysti uuden yhteistyöorganisaation kautta. Järjestelmään liittymisestä ei todennäköisesti tule mitään ”liittymismaksua”, mutta sitoumuksen perusteella jaetaan järjestelmään liittymisestä aiheutuvat kulut ja ylläpitokustannukset eri osapuolille. Mikäli liittymissitoumus tulkitaan hankintalain mukaiseksi pitkäaikaiseksi hankintasopimukseksi, sen kynnysarvona on huomioitava enimmillään neljän vuoden arvo. Toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan voimassa olevien hankintojen osalta sopimuksen ennakoidun arvon laskennassa tulee käyttää sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48 eli siis neljän vuoden aikana maksettavia maksuja ja korvauksia. Kun vuotuiset keskusjärjestelmän vuotuiset ylläpitokustannukset ovat nykyisin noin 20 000 €/vuosi, yksittäisen kunnan, ELY-keskuksen, pelastuslaitoksen tai sairaanhoitopiirin osuus neljältä vuodelta laskettuna summana jää selvästi alle kynnysarvon 30 000 €, joten sitoumusta ei tällaisellakaan hankintatulkinnalla ole tarpeen kilpailuttaa. Ajoneuvolaitehankinnat tai liikennevalojen muutostyöt kuuluvat hankintalain piiriin ja on tarpeen kilpailuttaa, mikäli hankinnan kynnysarvo 30 000 € ylittyy. Käytännössä Oulun järjestelmään liittyminen tarkoittaisi osapuolilta 2 - 3 erillisen tilauspäätöksen tekemistä. Tilauksia tulisi tehdä keskusjärjestelmään tietoliikenne- ja ohjelmistomuutoksista, etuusalueiden suunnittelusta, liikennevalojen ohjelmoinnista ja tietoliikenteestä sekä ajoneuvolaitteista ja -asennuksista. Lisäksi kustannuksia tulee etuuksien testaamisesta ja käyttöönotosta. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 5. 19 LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN Seuraavassa on kuvattu hälytysajoneuvojen liikennevalojärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Toimenpidekuvauksen lähtökohtana on liittyminen Oulun seudun järjestelmään. Liikennevaloihin tehtävät muutokset ovat periaatteessa samankaltaisia valittavasta järjestelmästä riippumatta. Ajoneuvolaitteet ja erityisesti palvelinjärjestelmä ovat erilaisia mahdollisissa muissa järjestelmäratkaisuissa. Järjestelmän kannalta on oleellista, että järjestelmää toteutetaan kaupunkikohtaisesti eri osapuolten yhdessä sovitussa aikataulussa. Ajoneuvolaitteista ei ole hyötyä, jos liikennevalot eivät ole etuusjärjestelmän edellyttämässä valmiudessa. Toisaalta muutoksia liikennevaloissa ei kannata tehdä, elleivät hälytysajoneuvot pysty järjestelmää hyödyntämään. 5.1 Ajoneuvolaitteiden hankinta Oulun seudun järjestelmään ajoneuvolaitteet on toimittanut kilpailutuksen perusteella Signal Partners Oy. Uusien laitteiden hankinta on kuitenkin syytä kilpailuttaa uudelleen. Hankinta kannattanee tehdä pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien yhteishankintana, jolloin hintaa voidaan saada alemmaksi. Tavoitteena on käynnistää kehitystyö, jossa selvitetään liikennevaloetuusjärjestelmässä tarvittavien lisävarusteiden ja tietoliikenneyhteyksien kytkeminen muihin hälytysajoneuvolaitteisiin. Tämän työn tulokset saataneen hyödynnettyä ainakin uusissa hälytysajoneuvoissa. 5.2 Liikennevaloihin tehtävät muutokset Liikennevalokojeisiin tehtävät muutokset vaihtelevat kaupungeittain käytössä olevasta tietoliikenneverkosta ja keskusjärjestelmästä riippuen. Jos kaupungissa on TCP/IP-tietoliikenneverkko ja uusia kojeita, laitehankinnat ovat vähäisiä. Vanhemmat verkkoratkaisut ja kojeet täytyy varustaa tarvittaessa Actelis-tietoliikennelaitteella, Ylli-yleisliitäntäyksiköllä ja I/O-kortilla. Kojeisiin, jotka on jo varustettu I/O-korteilla, ei niitä tarvitse lisätä. Kuvassa 5-1 on esitetty tietoliikennelaitteiden hankintatarpeet kaikille kojetyypeille. Joensuussa ja Mikkelissä LNET-verkossa oleviin kojeisiin tarvittavat laitteet voi korvata sillä, että keskusjärjestelmä uusitaan TCP/IP-pohjaiseksi. Osa laitehankinnoista voidaan jättää pois kojeuusinnoilla tai päivittämisellä. Liikennevalojen ohjelmistorajapintojen käyttö sekä eri kaupunkien tietoliikenneverkkoon yhdistäminen vaativat kehitystyötä Oulun järjestelmässä ja siitä koituu myös jonkin verran kustannuksia. Kojeiden liittäminen järjestelmään voidaan ajoittaa useammalle vuodelle, jos investointi on suuri. Toteutus kannattaa aloittaa hälytysajoneuvojen pääreittien liittymistä ja edetä vähemmän käytettyihin liittymiin. Kaikki liittymät ja kaikki tulosuunnat, myös ilman ajoneuvoliikenteen ilmaisimia olevat, kannattaa ottaa järjestelmään mukaan. Toteutus alkaa pyyntöalueiden suunnittelusta ja kojeohjelmoinnin etuusryhmien määrittelystä. Kustannukset tarkentuvat tarkemman suunnittelun yhteydessä. Liikennevalojen muutosten ja etuuspyyntöalueiden suunnittelutyön voi suorittaa liikennevalokonsultti yhteistyössä ohjelmoijan kanssa. Ohjelmiin tehtävät muutokset voi suorittaa asiaan perehtynyt tilaaja, urakoitsija tai liikennevalojen laitetoimittaja. Tietoliikenneverkon suunnittelun ja toteutuksen voi tehdä liikennevalotoimittaja, -urakoitsija tai muu verkkoihin erikoistunut yritys. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI Kuva 5-1. 5.3 20 Liikennevalokojeisiin tarvittavat tietoliikennelaitteet kaupungeittain kojetyypeittäin eri keskusjärjestelmillä. Liittyminen Oulun seudun järjestelmään Sopimusasiat Oulun seudun järjestelmän tilaajaosapuolet Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue ovat toukokuussa 2013 tehneet järjestelmän käyttö- ja ylläpitosopimuksen. Sopimuksen 3 §:ssä on varauduttu järjestelmän laajentamiseen: ”Sopimukseen voidaan liittää uusia tien- tai kadunpitäjiä sekä hälytysajoja hoitavia tahoja, mikäli nämä sitoutuvat tämän sopimuksen ehtoihin ja ylläpidon kustannuksiin allekirjoittamalla liitteenä olevan sitoutumislomakkeen. Sitoutumislomakkeessa ilmoitetaan liittyvän osapuolen rooli, jonka oikeudet ja vastuut on määritelty tässä sopimuksessa.” Järjestelmän käyttö- ja ylläpitosopimus on liitteenä 2 ja sopimukseen liittymisen sitoumuslomake on liitteenä 3. Sopimusteknisesti Oulun seudun järjestelmään liittyminen tapahtuu täyttämällä ja allekirjoittamalla sitoumuslomake. Ennen sitoumuslomakkeen täyttöä on kuitenkin syytä olla yhteydessä Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin ja sopia käytännön liittymisjärjestelyistä ja -kustannuksista. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 21 Järjestelmään liittyminen ei edellytä ”liittymismaksua”, mutta järjestelmään liittyvä taho sitoutuu osallistumaan järjestelmän ylläpitokustannuksiin sekä maksamaan liittymisestä aiheutuvat kustannukset. Liittymisen tekniikka ja käytäntö Oulun järjestelmään liittyminen voidaan tehdä lisäämällä pelastusajoneuvot ja liikennevaloliittymät ominaisuuksineen Oulun palvelinsovelluksen tietokantaan. Sovelluksen käyttäjien määrä ja oikeudet täytyy sopia nykyisten järjestelmän käyttäjien kanssa. Ajoneuvolaitteiden hankinnat ja asennukset voidaan tehdä sopivina erinä käytettävissä olevan rahoituksen mukaisesti. Pyyntöaluesuunnittelu voidaan tehdä kokonaisuutena kaikille järjestelmään tuleville liikennevaloille ja uudet alueet voidaan viedä tietokantaan kerralla. Järjestelmä toimii, kun pyyntöalueet on viety järjestelmään, ajoneuvoasennukset on suoritettu, ohjelmointimuutokset on tehty liikennevalokojeisiin ja tarvittavat tietoliikenneverkon muutokset toteutettu. Liikennevalojen ohjelmistorajapintojen hyödyntäminen sekä liittyminen toisen kaupungin tietoliikenneverkosta vaativat jatkokehitystä Oulun järjestelmään. Järjestelmä on otettavissa alueittain käyttöön huomioiden kunkin kaupungin ja hälytysajoneuvojen omistajien toteutusresurssit. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 22 6. KUSTANNUKSET JA KUSTANNUSJAON PERIAATTEET 6.1 Eri osapuolten tehtävät ja kustannusjaon periaatteet Oulun seudun liikennevaloetuusjärjestelmän käyttö- ja ylläpitosopimuksessa kustannusjako on määritelty seuraavasti: - Tien- ja kadunpitäjät vastaavat omistamiensa liikennevaloliittymien etuuksien toiminnasta ja kustannuksista. - Pelastuslaitos ja muut hälytysajoja suorittavat tahot vastaavat omistamiensa ajoneuvolaitteiden sekä ajoneuvohalliensa GPS-toistinten toiminnasta ja kustannuksista. - Keskusjärjestelmän toiminnasta ja hallinnoinnista vastaa Oulun kaupunki. Siitä aiheutuvat kustannukset jaetaan puoliksi pelastuslaitosten ja muiden hälytysajoja suorittavien tahojen sekä tien- ja kadunpitäjien kesken. Hälytysajoja suorittavien kustannukset jaetaan edelleen ajoneuvojen omistussuhteessa sekä tien- ja kadunpitäjien kustannukset liikennevaloliittymien omistussuhteessa. 6.2 Järjestelmän ylläpitokustannukset Keskusjärjestelmän ylläpitokustannukset ovat nykyisellään noin 20 000 €/vuosi. Ylläpitokustannukset koostuvat: - palvelinkuluista - päivystyskustannuksista - järjestelmän ylläpitokuluista - ajoneuvoyhteyksien tietoliikennekuluista - liikennevaloyhteyksien tietoliikennekuluista. Vuoden 2014 ylläpitosopimuksessa keskusjärjestelmän ylläpitokustannukset, jotka laskutetaan järjestelmään liittyneiltä osapuolilta ovat: - 197 €/järjestelmään kuuluva hälytysajoneuvo - 26 €/järjestelmään kuuluva liikennevaloliittymä. Järjestelmän laajentuessa keskusjärjestelmän ylläpitokustannukset eivät kasva samassa suhteessa kuin järjestelmään tulee uusia hälytysajoneuvoja tai liikennevaloja. Täten ylläpitokustannusten hälytysajoneuvoa tai liikennevaloristeystä kohden voidaan olettaa pienenevän. Varsinaisten ylläpitokustannusten lisäksi on jatkossa tulossa vähäisiä kustannuksia järjestelmän jatkokehittämisestä. Keskusjärjestelmäosuuden lisäksi järjestelmään liittyville tahoille tulee suoraan omia ylläpitokustannuksia. Ajoneuvolaite vaatii mobiililiittymän, josta tulee oma käyttömaksunsa. Lisäksi ajoneuvolaitteiden huollosta ja ylläpidosta voi tulla vähäisiä kustannuksia. Liikennevalojen osalta järjestelmän aiheuttamat huolto- ja ylläpitokustannukset ovat vähäisiä ja menevät yleensä osaksi liikennevalojen yleisiä huolto- ja ylläpitokustannuksia. 6.3 Järjestelmän hankinta- ja toteuttamiskustannukset Palvelin- ja ohjelmistokulut Palvelinohjelmistoa ja verkkomäärityksiä pitää päivittää siten, että etuuskäskyjä voidaan välittää Oulun tietoliikenneverkon ulkopuolelle. Kustannusten suuruusluokka-arvio on 30 000 €, mutta kustannukset riippuvat järjestelmään liittyvien kuntien määrästä. Näitä kustannuksia ei ole sisällytetty kuntakohtaisiin kustannusarvioihin, vaan niistä sovitaan järjestelmään liittymisen yhteydessä. Ajoneuvolaitteiden hankinta ja ylläpito Taulukossa 6-1 on esitetty eri organisaatioiden kustannukset ajoneuvolaitteiden hankinnasta ja ylläpidosta. Kustannuksissa on eritelty eri kaupunkien liikennevaloihin liittyvä osuus. Varkauden osalta on oletettu, että Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ambulansseissa ovat ajoneuvolaitteet jo valmiina Kuopion ja Mikkelin liikennevalojen vuoksi. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 23 Ambulanssien osalta kustannuksissa ovat mukana kaikki alueen ambulanssit, myös siirtoajoissa olevat. Tarvittaessa hankintaa voi porrastaa siten, että ensin hankitaan laitteet niihin ambulansseihin, joiden lähtöpaikat ovat liikennevalokaupungeissa tai niiden lähipiirissä. Paloautojen osalta ovat mukana pelastuslaitosten arvioima kalusto lähinnä liikennevalokaupungeista. Ajoneuvolaitteiden hankintahintana on käytetty Oulun seudun järjestelmälaajennuksessa toteutunutta hintaa 1 200 €/kpl. Yhteishankintana hinta luultavasti putoaa. Kehitysnäkymänä on, että ajoneuvolaitteena voidaan käyttää nykyisiä tai tulossa olevia ajoneuvotietokoneita sekä ajoneuvojen nykyisiä tietoliikenneyhteyksiä. Monikanavareitittimen käytössä isona etuna on etuuksien toiminta myös suurten yleisötilaisuuksien aikana, jolloin yleisimmät kaupalliset verkot voivat tukkeutua suuren käyttäjämäärän vuoksi. Ylläpidon osalta on käytetty nykyistä Oulun seudun käyttö- ja ylläpitosopimuksen hintaa. Kun järjestelmän piirissä olevien ajoneuvolaitteiden määrä kasvaa, yksikköhinta/laite luultavasti laskee. Käyttökustannuksiin tulevat lisäksi mobiiliyhteydestä ajoneuvosta palvelimeen aiheutuvat tietoliikennekustannukset. Voidaan olettaa, että ajoneuvolaitteiden hinnat hankintavaiheessa muutaman vuoden päästä ovat huomattavasti taulukon 6-1 lukuja alhaisempia. Taulukko 6-1. Ajoneuvolaitteiden hankinnan ja ylläpidon kustannukset organisaatioittain. Taulukossa on eritelty kunkin kaupungin liikennevaloetuuksiin liittyvä kustannus. Varkauden osalta on oletettu, että ambulansseissa on ajoneuvolaitteet jo Kuopion ja Mikkelin järjestelmien perusteella. Liikennevalojen muutostyöt Liikennevaloissa tarvittavien muutosten kustannukset on arvioitu ohjauskojekohtaisesti. Kustannuksiin sisältyvät muutostöiden suunnittelu, ohjausohjelmiin tehtävät muutokset, ohjauskojeisiin mahdollisesti tarvittavien tietoliikennelaitteiden hankinta ja mahdollisesti tarvittavat parannukset tietoliikenneverkossa. Kaikkiaan liikennevaloihin tarvittavien muutostöiden arvioidaan kuudessa kunnassa maksavan yhteensä 508 000 €. Erittely kaupungeittain ja kustannusjako kaupungin ja ELY-keskuksen välillä on taulukossa 6-2. Tarkemmin kustannukset käyvät ilmi kuntakohtaisista liitteistä 4...9. Kustannusarvioiden lähtökohtana on, että kuntien kaikki liikennevalot tulevat etuusjärjestelmän piiriin. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 24 Taulukko 6-2. Yhteenveto liikennevalojen muutoskustannuksista kunnittain ja kiireellisyysluokittain. Liittymiä Joensuu Kuopio Mikkeli Savonlinna Siilinjärvi Varka us Yhteens ä 47 63 28 13 3 16 170 Ka upungin kusta nnukset I II III 116 000 € 51 000 € - € 78 000 € 67 000 € - € 51 000 € 29 000 € 11 000 € 13 000 € 5 000 € - € 1 000 € - € - € 12 000 € 13 000 € - € 271 000 € 165 000 € 11 000 € Yhteensä 167 000 € 144 000 € 91 000 € 18 000 € 1 000 € 24 000 € 445 000 € ELY-keskuks en kustannukset I II III 16 000 € 1 000 € - € 8 000 € 5 000 € - € 15 000 € - € 1 000 € 6 000 € - € - € 2 000 € - € - € 2 000 € 8 000 € - € 49 000 € 14 000 € 1 000 € Yhteens ä 17 000 € 12 000 € 16 000 € 6 000 € 2 000 € 10 000 € 63 000 € Kaikki Yhteensä 183 000 € 156 000 € 107 000 € 25 000 € 3 000 € 34 000 € 508 000 € Liikennevalojen osalta ylläpitokustannukset koostuvat keskusjärjestelmän käyttö- ja ylläpitosopimuksen mukaisista vuosimaksuista, tietoliikennekustannuksista keskusjärjestelmän palvelimelta liikennevaloihin sekä liikennevalokohtaisista huoltokustannuksista. Taulukossa 6-3 on esitetty keskitetyn ylläpitosopimuksen mukaiset vuosikustannukset käyttäen nykyistä noin 30 €/liikennevaloliittymä vuosimaksua. Tietoliikennekustannusten lisäystä liikennevalojen osalta ei ole tässä vaiheessa arvioitu. Etuusjärjestelmästä aiheutuva liikennevalojen huoltokustannusten pieni kasvu menee osaksi liikennevalojen normaalia huoltokustannusta. Taulukko 6-3. Yhteenveto keskitetyn käyttösopimuksen ylläpitokustannuksista kunnittain ja tienpitäjittäin. Joensuu Kuopio Mikkeli Savonlinna Siil injärvi Varkaus Yhteensä K us ta nn uks et Kaupunki Ely-kes kus 1 300 € 130 € 1 800 € 130 € 700 € 140 € 300 € 130 € 30 € 60 € 400 € 130 € 4 400 € 700 € HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 7. 25 LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSET Oulun seudulla toteutetun etuusjärjestelmän vaikutuksia on selvitetty vuonna 2013 tehdyssä diplomityössä (Antti Mustaniemi. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien vaikutukset). Etuusjärjestelmän vaikutukset koostuvat: - onnettomuuksien vähentymisestä ja siitä saatavista säästöistä - aikasäästöillä saatavat hyödyt ambulanssipotilaiden parempina hoitoennusteina ja pelastustehtävissä mm. tulipalojen tehostuneena sammuttamisena - haitat muulle liikenteelle - liikennetilanteiden selkeytymisestä - pelastushenkilöstön työn ja keskittymisen helpottumisesta. Liikennevaloetuuksien tärkein ominaisuus hälytysajoneuvoilla on niiden tuoma turvallisuuden lisääntyminen. Toissijaisia järjestelmän tuottamia etuja ovat ajoaikojen lyheneminen, ajonopeuksien tasaantuminen, henkilöstön stressitason lasku, paremmat edellytykset valmistautua tehtävään matkan aikana sekä kaluston käyttökustannuksien pieneneminen. Muulle liikenteelle aiheutuvat viivytykset ovat ainoa toimivan järjestelmän todellinen haitta. Kuitenkin toimivan kuittaustoiminnon myötä muulle liikenteelle aiheuttamat viivytykset ovat pieniä. Ajojen nopeutuminen mahdollistaa laajemman toimintasäteen saman vasteajan sisällä. Nopeutumisen kautta sekä säästetään ihmishenkiä että minimoidaan aiheutuvia vahinkoja. Etuuksien ansiosta nopeudet ovat tasaisempia, eikä nopeita jarrutuksia ja kovia kiihdytyksiä tarvitse suorittaa yhtä usein. 7.1 Onnettomuudet Itä-Suomessa on seitsenvuotiskautena 2006 - 12 sattunut kaikkiaan 36 poliisin tietoon tullutta hälytysajoneuvo-onnettomuutta, joista 10 on sattunut liikennevaloissa (taulukko 7-1). Liikennevalo-onnettomuudet jakautuvat puoliksi maantieliittymiin ja puoliksi pelkästään katuliittymiin. Taulukko 7-1. Poliisin tietoon tulleet hälytysajoneuvo-onnettomuudet Itä-Suomessa vuosina 2006 - 12. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 26 Oulussa ei järjestelmän käyttöönoton jälkeen ole yksikään järjestelmää käyttävä ajoneuvo joutunut onnettomuuteen liikennevalo-ohjatussa liittymässä. Voidaan olettaa, että järjestelmän avulla voidaan liikennevalojen hälytysajoneuvo-onnettomuuksia vähentää vähintään 80 %. Itä-Suomessa tämä merkitsee noin 1,1 onnettomuuden vähenemää vuodessa. Kun käytetään liikennetalouslaskelmien keskimääräistä kustannusta 120 000 €/tieliikenneonnettomuus, Itä-Suomessa voidaan etuusjärjestelmällä olettaa saatavan vuositasolla 130 000 € onnettomuuskustannussäästöt (Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010, Liikenneviraston ohjeita 22/2010). Tämä edellyttää, että kaikki liikennevalot ja myös poliisin hälytysajot saadaan mukaan järjestelmään. 7.2 Aikasäästöt ja niiden vaikutukset Oulun seudun vaikutusselvityksen mukaan hälytysajoneuvojen keskimääräiset toimintavalmiusajat (lähtö + ajoaika) olivat v. 2012 ambulansseilla 7:53 minuuttia ja paloautoilla 5:54 minuuttia/hälytystehtävä. Toteutetun liikennevaloetuusjärjestelmän vaikutusta toimintavalmiusaikojen lyhenemiseen ei pystytty tarkkaan selvittämään. Hälytysajoneuvojen nopeuksien kasvua ja ajoaikojen nopeutumista liikennevaloissa selvitettiin. Näihin tutkimuksiin ja myös kansainvälisiin selvityksiin perustuen etuusjärjestelmän arvioitiin lyhentävän ajoaikoja 10 %. Ambulanssien osalta lyhentyneistä toiminta-ajoista saatavia säästöjä arvioitiin sen perusteella, kuinka paljon sydänkohtauspotilaiden toipumisen todennäköisyys paranee nopeamman hoitoon saannin perusteella. Pelastuskaluston osalta arviot perustuivat siihen, kuinka paljon pienentyneet ajoajat pienentävät tulipaloista koituvia vahinkoja. Oulun seudulla liikennevaloetuusjärjestelmällä saataviksi säästöiksi arvioitiin: - ambulanssien hälytystehtävissä 1,25 milj. €/vuosi - pelastustoimen hälytystehtävissä 103 000 €/vuosi. Ambulanssitoiminnan selvästi suuremmat säästöt perustuvat toisaalta hälytysajojen huomattavasti suurempaan määrään ja toisaalta pelastuneiden ihmishenkien arvoon, joka määriteltiin liikennetalouslaskelmissa käytettyjen arvon mukaan. 7.3 Haitat muulle liikenteelle Liikennevaloissa hälytysajoneuvojen etuudet aiheuttavat haittaa muulle liikenteelle. Hälytysajoneuvojen pakkovihreä katkaisee liikennevalojen normaalikierron, jolloin risteävien suuntien punainen aika pitenee ja näiden suuntien liikenteelle tulee aikaviiveitä. Toisaalta hälytysajoneuvot ajavat usein liittymän pääsuunnilla, jolloin pääsuunnan muu liikenne voi samalla saada ylimääräistä aikasäästöä. Koska liikennevalot palaavat nopeasti normaalikiertoon hälytysajoneuvon ohitettua liittymän, viiveet jäävät kuitenkin suhteellisen lyhyiksi. 7.4 Oulun seudun järjestelmän hyöty-kustannustarkastelu Kuvassa 7-1 on yhteenveto Oulun seudun järjestelmän kustannussäästöistä ja lisäkustannuksista. Kuva 7-1. Oulun seudulla 160 liikennevaloristeyksen etuusjärjestelmällä saatavat kustannussäästöt ja lisäkustannukset. Lähde: Antti Mustaniemen diplomityö 2013. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 27 Oulun seudulla tehdyn selvityksen perusteella liikennevalojen etuusjärjestelmä on liikennetaloudellisesti erittäin kannattava (taulukko 7-2). Taulukko 7-2. Oulun järjestelmähankinnan ensimmäisen vuoden tuottoaste ja hyöty-kustannussuhde 15 vuoden käyttöajalle Hankkeet ovat kannattavia, mikäli hyöty-kustannussuhde nousee yli yhden eli laskentajaksolla hyödyt ovat suurempia kuin haitat. Väylänrakennushankkeissa parhaat hyöty-kustannussuhteet ovat luokkaa 1,5...2, joten etuusjärjestelmää voidaan pitää erittäin tehokkaana liikenneväylähankkeena. Oulun seudun laskelmissa on otettu huomioon etuusjärjestelmän kehittämis- ja hankintakustannukset. Mikäli Itä-Suomen kaupungit liittyvät Oulun seudun järjestelmään, järjestelmän hankintakustannuksia ei synny ja järjestelmän kannattavuus paranee vastaavasti. Yhteenvetona vaikutuksista voidaan todeta, että Oulussa toteutettu etuusjärjestelmä toimii erittäin hyvin ja lähes poistaa liikennevalojen hälytysajoja hidastavan vaikutuksen. Järjestelmä on parantanut huomattavasti hälytysajojen turvallisuutta, nopeutta, ajojen tasaisuutta ja henkilökunnan valmistautumista tehtävään. Muulle liikenteelle aiheutuvat haitat ovat vähäisiä. Onnettomuuksien vähentymisen ja vasteaikojen parantumisen seurauksena voidaan todeta järjestelmähankinnan todeta maksavan itsensä nopeasti takaisin. Aikasäästötarkastelujen perusteella ambulanssien saaminen kattavasti etuusjärjestelmän piiriin on erityisen tärkeää. HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 8. 28 JATKOTOIMET Selvityksen käsittelykokouksessa 4.12.2014 päädyttiin siihen, että liikennevaloetuusjärjestelmä pyritään toteuttamaan Itä-Suomen alueella liittymällä Oulun seudun järjestelmään tai sen pohjalta toteutettavaan valtakunnalliseen järjestelmään. Eri osapuolten yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Sovittiin, että järjestelmän toteuttamisesta laaditaan eri osapuolten yhteinen aiesopimus. Yhteinen aiesopimus auttaa eri tahojen päätöksentekoa ja helpottaa yhteishankintoja suunnittelun, tietoliikenneratkaisujen, ajoneuvolaitteiston ja liikennevaloissa tarvittavan laitteiston sekä muutostöiden osalta. Aiesopimukseen pyritään saamaan mukaan Oulun seudun järjestelmän vastuuorganisaatiot, jolloin voidaan varmistua järjestelmään liittymisestä sekä helpottaa sopimusmenettelyjä ja uusien kuntien liittämiseksi tarvittavia tietoliikenneratkaisuja. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttamiseksi esitetään seuraavia jatkotoimia: 1. Aiesopimuksen laatiminen ja periaatepäätökset hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmän käyttöönotosta - laaditaan kaikkia osapuolia koskeva yhteinen aiesopimus - eri organisaatioiden päätökset aiesopimuksesta ja etuusjärjestelmän toteuttamisesta - alustavat kuntakohtaiset toteutusaikataulut 2. Liikennevaloetuusjärjestelmän suunnittelu - liikennevalomuutosten toteutussuunnitelman laatiminen (vastuu: kunta, ELY-keskus) - vuosiohjelma ja budjetointi, kaapeloinnin ja tiedonsiirtoyhteyksien täydentäminen, liikennevalokojekohtaiset muutostarpeet - etuuspyyntöalueiden määrittely liikennevalokohtaisesti (vastuu: kunta, ELY-keskus) - hälytysajoneuvolaitteiden hankintasuunnitelma (vastuu pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri) - ajoneuvot, joihin ajoneuvolaitteet hankitaan - hankinta-aikataulu - hankinnan suunnittelu (yhteishankintamahdollisuudet, hankintamenettelyt, kilpailuttaminen) - sitoumus liittymisestä Oulun seudun järjestelmään (vastuu: kunta, ELY-keskus, pelastuslaitos, sairaanhoitopiiri) 3. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteutus ja käyttöönotto - liikennevalomuutosten toteuttaminen (vastuu: kunta, ELY-keskus) - liikennevalokojeiden ohjelmamuutokset ja asennusten toteuttaminen - hälytysajoneuvolaitteiden hankinta ja asentaminen (vastuu: pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri) - liikennevalojen, etuuspyyntöalueiden ja ajoneuvotietojen lisääminen palvelinohjelmistoon (vastuu: Oulun kaupunki, kustannusvastuu kaikki osapuolet) - palvelimen vaatimat tietoliikennemääritykset ja ohjelmistopäivitykset (vastuu: Oulun kaupunki, kustannusvastuu: kaikki osapuolet) - käyttöönottokoulutus hälytysajoneuvojen kuljettajille (pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri) - järjestelmän ylläpitosopimuksen päivittäminen (vastuu: Oulun kaupunki) - järjestelmän käytön testaus ja kalibrointi (vastuu: kaikki osapuolet) - varmistetaan järjestelmän toimivuus liikennevalokohtaisesti, etuuspyyntöalueiden hienosäätö käytännön testauksen perusteella 4. Liikennevaloetuusjärjestelmän ylläpito - järjestelmän toimivuuden seuranta ja korjaustoimet (vastuu: kaikki osapuolet) - hälytysajoneuvojen ylläpito järjestelmässä (vastuu: pelastuslaitos, sairaanhoitopiiri)) - uudet ja poistettavat hälytysajoneuvot - liikennevalojen ylläpito järjestelmässä (vastuu: kunta, ELY-keskus) - uudet ja poistettavat liikennevalot - osallistuminen Oulun järjestelmän käytön ja ylläpidon ohjausryhmään (vastuu: eri osapuolet). HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ITÄ-SUOMESSSA SELVITYSRAPORTTI 29 LÄHTÖAINEISTO Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuudet Pohjois-Pohjanmaalla. Hankinta-asiakirjat. Oulu 27.5.2010. Liikennevalojen yleissuunnitelma. Mikkelin kaupunki. Ramboll. Toukokuu 2012. Mustaniemi, Antti. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien vaikutukset. Diplomityö. Tampereen Teknillinen Yliopisto. Tampere 2013. Talvi, Jukka. Aina vihreää liikennevaloissa hälytysajoneuvoille. Artikkeli Kuntatekniikka-lehdessä 7/2012. Oinas, Jari. Granfelt, Anders. Kotituomi, Satu. Appel, Kristian. Maanteiden liikennevalojen valtakunnalliset kehitystarpeet, esiselvitys. Liikennevirasto 2013. LIITTEET Liite 1. Lahdessa ja Tampereella toteutetut liikennevaloetuusjärjestelmät Liite 2. Käyttö- ja ylläpitosopimus; Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuudet PohjoisPohjanmaalla ja Kainuussa. Liite 3. Liittymissitoumus Oulun seudun hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmään. Liite 4. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Joensuussa. Liite 5. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Kuopiossa. Liite 6. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Mikkelissä. Liite 7. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Savonlinnassa. Liite 8. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Siilinjärvellä. Liite 9. Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Varkaudessa. Liite 10. Yhteyshenkilöt organisaatioittain. Liite 1 Lahdessa ja Tampereella toteutetut liikennevaloetuusjärjestelmät Lahti Lahdessa ajatus hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmän hankinnasta syntyi, kun hätäkeskusuudistuksen myötä oma keskus poistui kaupungista vuonna 2004. Keskuksen poistumisen myötä syntyi ajatus hankkia järjestelmä, jonka myötä ei enää tarvittaisi jatkuvaa radioyhteyttä liikennekeskuksen ja ajoneuvojen välille. Lopulta halutunlaisen järjestelmän toimittaja löydettiin Ranskasta. (Räty 2013) 1 2 3 Kuva 1. Etuuksien toteutus Capsysin laitteilla. Kuvassa 1 esitetty järjestelmä koostuu autoon asennettavasta radiolähettimestä (1), tiehen upotettavasta silmukasta (2) sekä liikennevalokojeeseen asennettavasta ohjausyksiköstä (3). Radiolähetin kytkeytyy päälle ajoneuvon kytkiessä hätävilkut. Tiehen asennettu silmukka vastaanottaa signaalin ajoneuvon ajaessa sen päältä, jolloin ohjausyksikkö saa impulssin ja puolestaan lähettää etuuspyynnön liikennevalojen ohjaukselle. Etuus kytkeytyy päälle välittömästi minimivihreän ja suoja-aikojen jälkeen. Etuuksien kestot on määritetty risteyskohtaisesti siten, että ajoneuvo ehtii hyvin risteykseen, mutta muulle liikenteelle aiheutuvat haitat jäävät pieniksi. Etuuden kestot on määritelty erikseen ambulansseille ja paloautoille, ambulanssien ajonopeuksien ollessa noin 30 % suuremmat kuin paloautoilla. Etuudet kestävät aina määrätyn ajan eikä kuittaustoimintoa ole käytössä. Useamman peräkkäisen hälytysajoneuvon tapauksessa etuuslaskuri aloittaa alusta jokaisen pyynnön jälkeen, jolloin kaikilla ajoneuvoilla on yhtäläiset etuudet. Etuuden loppuessa valot jatkavat vaihekiertoa siitä mihin ennen etuutta jäätiin. Etuusjärjestelmät on asennettu kaikkiin kaupungin paloautoihin ja ambulansseihin, sekä muutamiin ulkopaikkakuntien ajoneuvoihin. Poliisilla järjestelmä ei ole käytössä. Syy tähän ovat poliisin reittien vaihtelevuudet, jolloin vakioreiteille asennetuista etuuksista ei saataisi merkittävää hyötyä. Lähiaikoina valmistuvien uusien paloasemien johdosta tullaan etuusjärjestelmää laajentamaan, jotta nykyisiä etuuksia vastaavat toiminnot saadaan säilytettyä. Kokonaan uuteen järjestelmään siirtymistä ei pidetä mahdottomana ajatuksena, kunhan sen kokonaiskustannukset pysyvät kohtuullisina. Järjestelmän uudistus voisi olla mahdollista liikennevalojen keskusjärjestelmäuudistuksen yhteydessä. Vain pääreittejä ohjaava etuusjärjestelmä ei estä onnettomuuksia yhtä kattavasti kuin kaikkia liittymiä ohjaava järjestelmät. Esimerkiksi Lahdessa sattui vuonna 2013 onnettomuus pelastuslaitoksen johtoyksikölle pääreittien ulkopuolella. Tampere Tampereella otettiin vuonna 2007 vaiheittain käyttöön vastaavanlainen järjestelmä kuin Lahdessa oli ollut käytössä jo muutaman vuoden. Ennen nykyjärjestelmää etuudet perustuivat keskuspaloasemalla sijainneesta pelastuslaitoksen keskusohjaamosta annettuihin manuaalisesti käynnistettäviin reittikohtaisiin etuuksiin. Nykyisen järjestelmän etuuksilla varustetut risteykset määriteltiin reittikohtaisten etuuksien pohjalta siten, että käytetyimmät reitit varustettiin etuuksilla ja vastaavasti vähäiselle käytölle jääneitä reittejä ei varusteltu. Näiden lisäksi järjestelmä asennettiin reiteille, joissa tarve oli todetusti suurin. Järjestelmä perustuu yhden tunnistuksen avulla käynnistyvään useammat valot sisältävän reitin etuuksien kytkeytymiseen, poikkeuksena keskuspaloasemalta lähdettäessä manuaalisesti käynnistettävä etuus. Vilkkaimmin liikennöidyillä osuuksilla etuuksia toteutetaan keskimäärin yli 10 kertaa päivittäin. Etuusjärjestelmän edellyttämät radiolähettimet on asennettu kaikkiin Tampereen palo- ja sairasautoihin sekä muutamiin poliisiautoihin. Lisäksi lähettimet on asennettu muutamiin ulkopaikkakuntien hälytysajoneuvoihin. Järjestelmä kattaa keskusta-alueen sekä pääväylät, kauimmaisina valoina Vaasantien valot Ylöjärvellä. Suurimmaksi heikkoudeksi järjestelmässä on todettu edellä mainittu ajoneuvokuittauksen puute. Tämä aiheuttaa tarpeettomia viivästyksiä muulle liikenteelle. Toinen ongelmakohta on kauas risteyksestä rakennettavien ilmaisimien kustannukset. Kaapeleiden kaivamisen ja asentamisen edellyttämät kaivutyöt ovat kalliita, itse vastaanottimet suhteellisen edullisia. Lähivuosina toteutettavan liikennevalojen keskusjärjestelmän uusinnan myötä on todennäköistä, että myös etuusjärjestelmää päivitetään. Päivityksen yhteydessä toive olisi, että järjestelmä saataisiin linkitettyä joukkoliikenne-etuusjärjestelmään. Sekä Tampereen että Lahden toteutuksissa järjestelmän komponenttien on todettu olevan toimintavarmoja, eikä yhtään radiolähetintä ole tarvinnut vaihtaa asennuksen jälkeen. Teihin asennettujen silmukoiden riittävää tehokkuutta ja herkkyyttä joudutaan säätämään tiestön kuluessa sekä uudelleen pinnoitusten yhteydessä. LIITE 2 LIITE 3 Liite 4 Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Joensuussa Liikennevalojärjestelmä Liikennevalojen keskusjärjestelmä EC-Trak, tietoliikenneverkko LNET, oma kaapeliverkko. Liikennevaloliittymiä 47 kpl, josta ELY:n omistusosuus 9%. Kojetyypit ELC-2, ELC-3, EC-1 ja ITC-2. Liikennevaloja suunnittelevat konsultit, huoltourakoitsijana Empower Oy. Hälytysajoneuvojen lähtö- ja määräpaikat sekä pääreitit Pelastuslaitoksella on yksi paloasema Siilaisissa Noljakantien varrella. Keskussairaala sijaitsee Tikkamäellä Pielisjoen itäpuolella. Hälytysajojen pääreitit ovat pääteiden lisäksi Siltakatu, Koulukatu, Suvantokatu, Utrantie ja yhteydet keskussairaalaan. Liikennevalojärjestelmässä tarvittavat muutokset Kaikkiin liikennevaloliittymiin tehdään etuusjärjestelyn muutokset. Järjestelmä voidaan toteuttaa nykyisen liikennevalojen tietoliikenneverkon päälle rakentamalla ensin nopea TCP/IP-tietoliikenneverkko. Toinen mahdollisuus on päivittää liikennevalojen keskusjärjestelmä TCP/IP-protokollaa käyttävään järjestelmään. Tämä toisi merkittäviä kustannussäästöjä päällekkäisten laitehankintojen poistuessa. Kaikki liittymät kattava kaapeliverkko soveltuu hyvin järjestelmän toteuttamiseen. Risteyskojeisiin lisätään Ylli-yksiköt ja I/O-kortit niihin kojeisiin, joista se puuttuu. Kaapelointi- tai laajakaistayhteystarpeita ei ole. Kaikkien liittymien kojeisiin tarvitaan pyyntöalueiden suunnittelu ja ohjelmointimuutokset. Liikennevalojen keskusjärjestelmä kannattaa toteuttaa ensin, I/O-korttien ja Ylli-yksiköiden kustannukset voivat jäädä kokonaan pois. Kustannukset ja aikataulu Toteutuskustannusarvio on 183 000 €, josta kaupungin osuus on 166 500 € ja ELY-keskuksen osuus 16 500 €. Kustannukset voivat alentua jopa 150 000 €, jos liikennevalojen keskusjärjestelmä päivitetään ensin TCP/IP -pohjaiseksi. Oletuksena on tällöin, että keskusjärjestelmä pystyy hoitamaan tietoliikenteen riittävän nopeasti. Arvio keskitetyn käyttösopimuksen vuotuisista ylläpitokustannuksista on 1 430 €/v, josta kaupungin osuus on 1 300 €/v ja ELY-keskuksen osuus 130 €/v. Kustannukset tarkentuvat tarkemmassa suunnittelussa. Hanke jaetaan kahdelle vuodelle. Liite 5 Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Kuopiossa Liikennevalojärjestelmä Liikennevalojen keskusjärjestelmä RMS, tietoliikenneverkko TCP/IP, oma kaapeliverkko, 3Gyhteyksiä 9 kpl. Liikennevaloliittymiä 63 kpl, joista ELY:n omistusosuus 7 %. Kojetyypit FC2000, ELC-2, ELC-3, EC-1+, EC-2, ITC-1 ja ITC-2. Liikennevaloja suunnittelevat kaupunki ja konsultit, huoltourakointi omana työnä. Hälytysajoneuvojen lähtö- ja määräpaikat sekä pääreitit Pelastuslaitoksella on kaksi paloasemaa; pääpaloasema Neulamäessä ja Petosen paloasema. Yliopistollinen keskussairaala sijaitsee moottoritien rinnakkaistien Puijonlaaksontien varrella. Hälytysajojen pääreitit ovat moottoritien lisäksi Puijonlaaksontie, Savilahdentie, Tasavallankatu, Niiralankatu, Tulliportinkatu, Petosentie ja Rauhalahdentie. Liikennevalojärjestelmässä tarvittavat muutokset Kaikkiin liikennevaloliittymiin tehdään etuusjärjestelyn muutokset. Järjestelmä voidaan toteuttaa nykyisen TCP/IP-tietoliikenneverkon varaan. Kaapeliverkko soveltuu hyvin järjestelmän toteuttamiseen. Risteyskojeisiin lisätään Ylli-yksiköt ja I/O-kortit, niihin kojeisiin josta se puuttuu. Langattoman yhteyden varassa olevien kojeiden yhteysnopeus on tarkistettava ja varauduttava laajakaistayhteyteen. Kaikkien liittymien kojeisiin tarvitaan pyyntöalueiden suunnittelu ja ohjelmointimuutokset. Kojeuusintojen vuoksi osa I/O-korttien ja Ylli-yksiköiden kustannuksista voi jäädä pois. Kustannukset ja aikataulu Toteutuskustannusarvio on 156 000 €, josta kaupungin osuus on 144 000 € ja ELY-keskuksen osuus 12 000 €. Arvio keskitetyn käyttösopimuksen vuotuisista ylläpitokustannuksista on 1 930 €/v, josta kaupungin osuus on 1 800 €/v ja ELY-keskuksen osuus 130 €/v. Kustannukset tarkentuvat tarkemmassa suunnittelussa. Hanke jaetaan kahdelle vuodelle. Kuopion keskustassa rännikatujen risteysten liikennevalot ovat yleensä suojatieliikennevaloja. Liite 6 Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Mikkelissä Liikennevalojärjestelmä Liikennevalojen keskusjärjestelmät; ETC-2 ja CenTrafik, tietoliikenneverkko MDSL TCP/IP ja LNET, oma kaapeliverkko, yksi liittymä vuokrayhteyden päässä, 3G-yhteyksiä 2 kpl. Liikennevaloliittymiä 28 kpl, josta ELY:n omistusosuus 17 %. Kojetyypit FCA-2, FC2000, ELC-2, ELC-3, EC-1, EC-2, ITC-1 ja ITC-2. Liikennevaloja suunnittelevat konsultit, huoltourakoitsijana on Etelä Savon Energia Oy. Hälytysajoneuvojen lähtö- ja määräpaikat sekä pääreitit Pelastuslaitoksella on pääpaloasema paloasema kaupungin länsiosassa Jääkärinkadulla. Mikkelin VPK:lla on paloasema keskustan eteläisen sisääntuloväylän läheisyydessä Annikinkadulla ja Esikaupungin VPK:lla keskustan pohjoispuolella Rouhialantien varrella. Mikkelin keskussairaala sijaitsee keskustan pohjoisosassa Porrassalmenkadun varrella. Hälytysajojen pääreittejä ovat Viitostien lisäksi mm. Sammonkatu, Porrassalmenkatu, Maaherrankatu, Juvantie, Tenholankatu, Savilahdenkatu, Raatihuoneenkatu, Otavankatu, Hietakatu, Rinnekatu ja Lappeenrannantie. Liikennevalojärjestelmässä tarvittavat muutokset Kaikkiin liikennevaloliittymiin tehdään etuusjärjestelyn muutokset. Järjestelmä voidaan toteuttaa nykyisen LNET-tietoliikenneverkon varaan, mutta järkevää olisi uusia ensin ETC-2-keskusjärjestelmä nykyaikaiseksi. Se alentaisi toteutuskustannuksia. Kaapeliverkko soveltuu hyvin järjestelmän toteuttamiseen. Risteyskojeisiin lisätään Actelis-laitteet, Ylli-yksiköt ja I/O-kortit, niihin kojeisiin, joista se puuttuu. Langattoman yhteyden varassa olevien kojeiden yhteysnopeus on tarkistettava ja varauduttava laajakaistayhteyteen. Kaikkien liittymien kojeisiin tarvitaan pyyntöalueiden suunnittelu ja ohjelmointimuutokset. Kojeuusintojen ja keskusjärjestelmän uusimisen vuoksi osa I/O-korttien ja Ylli-yksiköiden kustannuksista voi jäädä pois. Käynnissä olevan valtatien 5 Mikkelin kohdan tiehankkeen yhteydessä uusitaan Lappeenrannantien/Rinnekadun liittymän liikennevalot (nro 120) ja rakennetaan uudet liikennevalot Lappeenrannantielle tulevaan uuteen ramppiliittymään. Näitä kustannuksia ei ole sisällytetty tähän selvitykseen. Kustannukset ja aikataulu Toteutuskustannusarvio on 107 000 €, josta kaupungin osuus on 91 000 € ja ELY-keskuksen osuus 16 000 €. Kustannukset voivat alentua jopa 90 000 €, jos liikennevalojen keskusjärjestelmä päivitetään ensin TCP/IP-pohjaiseksi. Oletuksena on tällöin, että keskusjärjestelmä pystyy hoitamaan tietoliikenteen riittävän nopeasti. Arvio keskitetyn käyttösopimuksen vuotuisista ylläpitokustannuksista on 840 €/v, josta kaupungin osuus on 400 €/v ja ELY-keskuksen osuus 140 €/v. Kustannukset tarkentuvat tarkemmassa suunnittelussa. Hanke jaetaan kolmelle vuodelle. Liite 7 Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Savonlinnassa Liikennevalojärjestelmä Liikennevalojen keskusjärjestelmä RMS, tietoliikenneverkko TCP/IP, oma kaapeliverkko, kolmeen kojeeseen ei kaapeliyhteyttä. Liikennevaloliittymiä 13 kpl, josta ELY:n omistusosuus 33 %. Kojetyypit ELC-2, ELC-3, EC-1, EC-2, ITC-1 ja ITC-2. Liikennevaloja suunnittelevat konsultit. Hälytysajoneuvojen lähtö- ja määräpaikat sekä pääreitit Pääpaloasema sijaitsee keskeisesti Savontien varrella. Savonlinnan VPK:n paloasema on Pääskylahdessa Schaumanintien varrella ja Miekkoniemen VPK:n paloasema on Miekkoniemessä Panunkadun varrella. Keskussairaala sijaitsee Talvisalossa keskustan länsiosassa. Hälytysajojen pääreitit ovat valtatien 14 lisäksi Savontie, Tulliportinkatu ja Olavinkatu. Liikennevalojärjestelmässä tarvittavat muutokset Kaikkiin liikennevaloliittymiin tehdään etuusjärjestelyn muutokset. Järjestelmä voidaan toteuttaa nykyisen TCP/IP-tietoliikenneverkon varaan. Kaapeliverkko soveltuu hyvin järjestelmän toteuttamiseen. Risteyskojeisiin lisätään Ylli-yksiköt ja I/O-kortit, niihin kojeisiin, joista se puuttuu. Kaapeliverkosta irti olevat kojeet on mahdollisesti kaapeloitava tai varauduttava laajakaistayhteyteen. Kaikkien liittymien kojeisiin tarvitaan pyyntöalueiden suunnittelu ja ohjelmointimuutokset. Kojeuusintojen vuoksi osa I/O-korttien ja Ylli-yksiköiden kustannuksista voi jäädä pois. Rahoituspäätöksen saaneen valtatie 14 Laitaatsalmen väylähankkeen yhteydessä uusitaan liikennevalot vt 14/Aholahdentien liittymässä. Vt 14/Laivamiehentien liittymän liikennevalot siirtyvät uuteen lännemmäksi rakennettavaan liittymään. Näitä liittymiä ei ole otettu mukaan tämän selvityksen investointikustannuksiin. Kustannukset ja aikataulu Toteutuskustannusarvio on 25 000 €, josta kaupungin osuus on 18 000 € ja ELY-keskuksen osuus 6 000 €. Arvio keskitetyn käyttösopimuksen vuotuisista ylläpitokustannuksista on 430 €/v, josta kaupungin osuus on 300 €/v ja ELY-keskuksen osuus 130 €/v. Kustannukset tarkentuvat tarkemmassa suunnittelussa. Hanke jaetaan kahdelle vuodelle. Liite 8 Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Siilinjärvellä Liikennevalojärjestelmä Liikennevalojen keskusjärjestelmä RMS, tietoliikenneverkko TCP/IP, oma kaapeliverkko, yksi koje 3G-yhteydessä. Liikennevaloliittymiä 3 kpl, josta ELY:n omistusosuus 67 %. Kojetyypit EC-1+ ja EC-2. Liikennevaloja suunnittelevat konsultit, huoltourakointi Kuopion kaupunki. Hälytysajoneuvojen lähtö- ja määräpaikat sekä pääreitit Paloasema ja ambulanssien lähtöpaikka sijaitsevat Nilsiäntien läheisyydessä keskustan itäpuolella Simonsalon - Jukolan alueella. Hälytysajojen pääreitit ovat valtatien 5 lisäksi Maaningantie (kt 77) ja Nilsiäntie (kt 75). Liikennevalojärjestelmässä tarvittavat muutokset Kaikkiin liikennevaloliittymiin tehdään etuusjärjestelyn muutokset. Järjestelmä voidaan toteuttaa nykyisen TCP/IP-tietoliikenneverkon varaan. Risteyskojeisiin ei tarvita lisälaitteita. Kaapeliverkosta irti oleva koje on mahdollisesti kaapeloitava tai varauduttava laajakaistayhteyteen. Kaikkien liittymien kojeisiin tarvitaan pyyntöalueiden suunnittelu ja ohjelmointimuutokset. Kustannukset ja aikataulu Toteutuskustannusarvio on 3 000 €, josta kaupungin osuus on 1 000 € ja ELY-keskuksen osuus 2 000 €. Arvio keskitetyn käyttösopimuksen vuotuisista ylläpitokustannuksista on 90 €/v, josta kunnan osuus on 30 €/v ja ELY-keskuksen osuus 60 €/v. Kustannukset tarkentuvat tarkemmassa suunnittelussa. Hanke toteutetaan kerralla. Liite 9 Liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttaminen Varkaudessa Liikennevalojärjestelmä Liikennevalojen keskusjärjestelmä Omnivue, tietoliikenneverkko TCP/IP, josta kolme kojetta erillään, kaapeliverkko ja kaksi kojetta 3G-yhteydessä, yhteyspuutteita on kahdessa kojeessa ja neljä kojetta ei ole mukana keskusjärjestelmässä. Liikennevaloliittymiä 16 kpl, josta ELY:n omistusosuus 27 %. Kojetyypit ELC-3, EC-1 ITC-1 ja ITC-2. Liikennevaloja suunnittelevat konsultit, huoltourakointi omana työnä. Hälytysajoneuvojen lähtö- ja määräpaikat sekä pääreitit Paloasema sijaitsee keskeisesti Taipaleentien varressa. Varkauden sairaala sijaitsee Kommilassa keskustan koillispuolella Savontien varrella. Hälytysajojen pääreitit ovat pääteiden lisäksi Jäppiläntie, Relanderinkatu, Ahlströminkatu, Savontie ja Kiertotie. Liikennevalojärjestelmässä tarvittavat muutokset Kaikkiin liikennevaloliittymiin tehdään etuusjärjestelyn muutokset. Järjestelmä voidaan toteuttaa nykyisen liikennevalojen tietoliikenneverkon varaan. Kaapeliverkko soveltuu hyvin järjestelmän toteuttamiseen. Kaapeliverkkoa voidaan laajentaa uusiin liittymiin. Risteyskojeisiin ei tarvita lisälaitteita. Oletuksena on, että keskusjärjestelmä pystyy hoitamaan tietoliikenteen riittävän nopeasti. Kaapeliverkosta irti olevat ja puutteellisesti toimivat kojeet voidaan ottaa järjestelmän piiriin kaapeloimalla. Osassa kannattaa käyttää laajakaista- tai langatonta yhteyttä pitkien etäisyyksien vuoksi. Kaikkien liittymien kojeisiin tarvitaan pyyntöalueiden suunnittelu ja ohjelmointimuutokset. Kustannukset ja aikataulu Toteutuskustannusarvio on 34 000 €, josta kaupungin osuus on 24 000 € ja ELY-keskuksen osuus 10 000 €. Arvio keskitetyn käyttösopimuksen vuotuisista ylläpitokustannuksista on 530 €/v, josta kaupungin osuus on 400 €/v ja ELY-keskuksen osuus 130 €/v. Kustannukset tarkentuvat tarkemmassa suunnittelussa. Hanke jaetaan kahdelle vuodelle. Liite 10
© Copyright 2024