Metsänomistajat - Metsänhoitoyhdistykset

Metsänomistajat
LOUNAMETSÄ
Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti
1/2015
sivu 3
Kohti aidompaa
jäsenyyttä
sivut 6-7
Apteerauksella arvoa
puukauppaan
sivut 10-11
Metsän
M
etsän arvon määritys
määrity
ys
sivut 20-21
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
MTK – lyhyt oppimäärä
sivut 28-29
Lounametsä laatii
metsäsuunnitelman
mukaan taskuun
PEFC/02-44-02
www.pefc.fi
MHY jäsenlehti 1/2015
Kohti aidompaa jäsenyyttä ........................................................................................................................... 3
Uusia toimihenkilöitä Metsänhoitoyhdistys Lounametsään ................................................................. 4-5
Apteerauksella arvoa puukauppaan......................................................................................................... 6-7
Puukauppa yskien käyntiin........................................................................................................................... 9
Metsän arvon määritys ........................................................................................................................... 10-11
Taimikonhoidon abc ................................................................................................................................12-13
Sisäsivuilla:
Uudenkaupungin lämpölaitos on tervetullut lisä energiapuun käyttäjiin.............................................14
Vilahdus tulevaisuudesta .............................................................................................................................15
Metsäsertifiointi todentaa hyvän metsänhoidon......................................................................................16
Louna-Jukola tuo suunnistavan maailman Varsinais-Suomeen ..............................................................17
Metsänuudistamisessa hyvät tulokset, kun työt tehdään oikein ...................................................... 18-19
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK – lyhyt oppimäärä................................................. 20-21
Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset .......................................................................................................... 21
Määräämisvaltaisena oikeustoimikelvottomaksi – menetyksiä ja harmaita hiuksia ........................... 22
Metsänomistajien toivomuksia hallitukselle ............................................................................................ 23
Puun käytön lisäys asettaa haasteita liikenneverkolle ............................................................................ 26
Lounametsä laatii metsäsuunnitelman mukaan taskuun ..................................................................28-29
MTK:n jäsenedut 2015 ................................................................................................................................. 30
Puheenjohtajan palsta .................................................................................................................................31
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksut ......................................................................................................31
Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ........................................................................................................ 32-33
Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenedut ........................................................................................ 34
Jäsenpalvelulomake .................................................................................................................................... 35
Lounametsässä tapahtuu ............................................................................................................................ 36
Pyhäranta, Varhokylä
Janila 3:21
7,0 ha
Eurajoki, Kuivalahti
Koskenmaa 3:44
8,5 ha
26000 €
27000 €
Tulossa uusia kohteita
(mm. Rusko, Laitila, Nousiainen)!
2
MHY jäsenlehti 1/2015
Kohti aidompaa jäsenyyttä
Vuodenvaihde oli metsänhoitoyhdistyksille historiallinen metsänhoitomaksuvelvollisuuden
poistuessa. Vaihtuessaan lakisääteisestä vapaaehtoiseksi jäsenyys muuttuu entistä aidommaksi. Aiemmin veroluonteista metsänhoitomaksua valvottiin tiukasti, ja se tuli käyttää lähinnä
metsätalouden edistämiseen.
Jäsenmaksuilla rahoitetaan yksityismetsätalouden harjoittamisen edellytysten eteen tekemäämme työtä.
Konkreettisiksi esimerkeiksi edunvalvonta-asioista voidaan ottaa vaikkapa metsien kiinteistöveron torjuminen, puun käytön edistäminen tai energiapuuasiat.
Jäsenmaksut eivät kuitenkaan yksin riitä edunvalvonnallisen toiminnan rahoittamiseen. Niiden lisäksi
käytämme liiketoiminnasta saamiamme tuottoja tähän
työhön. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa suurta voittoa. Emme jaa osinkoja emmekä maksa
korkotuottoja, vaan pidämme palvelumaksujen tason
edullisena jäsenille. Tämä erottaa meidät muista toimijoista. Tämän kaiken vuoksi kannattaa käyttää oman organisaation, metsänhoitoyhdistyksen, palveluja.
myös niiden muita kannanottoja ja toimintaa. Kuinka ne
edistävät yksityismetsänomistajien toimintaedellytyksiä tai kilpailua puukaupassa? Kyse ei ole pelkästään
palveluiden saatavuudesta tai tarjonnasta.
On ilahduttavaa huomata, että metsänomistajat ovat
ymmärtäneet jäsenyyden merkityksen. Metsänhoitoyhdistyksen ovi on jatkuvasti avoinna myös eropäätöksensä tehneille sekä uusille metsänomistajille. Tervetuloa!
Harri Tasanen
toiminnanjohtaja
Metsänhoitoyhdistys
Lounametsä
Yhdessä saamme enemmän aikaan
Tällä hetkellä näyttää siltä, että hyvin suuri osa metsänomistajista jatkaa jäsenenä metsänhoitoyhdistyksessä.
Eroilmoituksensa jättäneitä on vain noin yhden prosentin verran jäsenistämme. Muiden toimijoiden kampanjat metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä irtisanoutumisen puolesta eivät ole onneksi kantaneet tämän
suurempaa hedelmää.
Metsäyhtiöiden ja muiden toimijoiden palvelusopimukset ovat ihan hyviä, kun vaan ymmärtää niiden sitovuuden ja perimmäisen tarkoituksen. Kannattaa seurata
Jäsenlehti
Metsänomistajat
LOUNAMETSÄ
Vastaava toimittaja: Hannu Justen • 044 533 8242 • [email protected]
Toimitussihteeri: Irja-Liisa Makkonen • 040 766 9679 • [email protected]
Toimituskunta: Harri Tasanen, Hannu Justen, Irja-Liisa Makkonen
ISSN: 2323-9204 (painettu) ISSN: 2323-9212 (verkkojulkaisu)
Sivunvalmistus ja paino: Painorauma Oy, Rauma, painosmäärä 10 200 kpl
Seuraava Metsänhoitoyhdistys Lounametsän lehti ilmestyy lokakuussa 2015
Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.lounametsa.mhy.fi
Kansikuva: Katriina ja Minttu tekemänsä MHY-lumiukon vieressä Laitilassa.
3
MHY jäsenlehti 1/2015
Uusia toimihenkilöitä Metsänhoitoyhdistys Lounametsään
Isossa työyhteisössä tapahtuu henkilövaihdoksia
lähes vuosittain. Vuoden 2015 aikana kolme pitkän työuran tehnyttä toimihenkilöä jää eläkkeelle. Heidän tilalleen on valittu uudet toimihenkilöt, jotka työskentelevät jonkin aikaa eläkkeelle
jäävien henkilöiden ”kisälleinä”. Lounametsän
hallinto ja johto kiittävät jo tässä vaiheessa eläkkeelle siirtyviä heidän pitkästä, ansiokkaasta
työstään metsänomistajien hyväksi.
Uutena tie- ja oja-asiantuntijana on aloittanut jo joulukuun
alussa metsätalousinsinööri Petri Lähteenmäki. Hän tuli
vahvistamaan tie- ja ojapalveluja, jotta Arto Leinon ansiosta hyvään vauhtiin päässeen palvelun kaikki toimeksiannot pystytään hoitamaan. Kun valmis alan ammattilainen
löytyi, haluttiin hänet heti mukaan Lounametsän riveihin.
Petrin toimialueena ovat Mynäsalon, Kuhankuonon ja Peimarin tiimit tukikohtanaan Mynämäen toimisto. Arto Leino
jatkaa Vakan, Rannikon ja Pyhäjärven tiimien alueella.
Mynäsalon tiimin Kustavi-Taivassalon alueen metsäasiantuntija Jarmo Mäntynen jää eläkkeelle kesällä, ja Vehmaa-Lokalahden alueen metsäasiantuntija Maija Viirros
Petri Lähteenmäki:
Olen Raisiolainen 47-vuotias metsätalousinsinööri. Perheeseeni kuuluvat avovaimo Hanna sekä lapset Petra
ja Pauli sekä mäyräkoira Viivi. Harrastan kaikenlaista luonnossa liikkumista mm. metsästystä, kalastusta ja
vaeltamista. Olenkin toiselta koulutukseltani eräopas. Esittelykuvakseni
olen valinnut kuvan, jossa olen lintujahdissa Pohjois-Ruotsissa. Metsäala
on aina kiinnostanut minua johtuen luonnonläheisistä harrastuksistani. Omat savotat olen aloittanut alle
18 vuoden iässä. Toimihenkilönä olen
työskennellyt eri työnantajien palveluksessa vuodesta 1989 alkaen. Viimeiset 6 vuotta olen hoitanut yksityistieasioita Metsäkeskuksessa ja Otso
metsäpalveluissa. Olen Tieyhdistyksen hyväksymä tieisännöitsijä. Mhy
Lounametsällä työnkuvaani kuuluvat
tie- ja ojahankkeiden suunnittelu ja
toteutus.
4
siirtyy Vakka-tiimin metsäesimieheksi Laitilaan. Heidän
tilallaan 1.4. aloittaa valmistuva metsätalousinsinööri Eero
Anttila. Tiimin sisällä on tapahtunut ja tapahtuu muitakin
muutoksia. Metsäasiantuntija Sirkka Asikainen työskentelee loppuvuoden osa-aikaisena, ja uutena toimihenkilönä
aloittava Jussi Posio tekee osan työajastaan Mynäsalon tiimillä.
Kuhankuonon tiimin Naantalin alueen metsäasiantuntija Lasse Nurmi jää hänkin eläkkeelle kesällä, ja hänen tilalleen tulee metsänhoitaja Jussi Posio. Nurmi ja Mäntynen
ovat hoitaneet toimiaan noin 40 vuotta, viimeiset vuodet
ennen eläköitymistään osa-aikaisina. Jotta voimme taata
kaikille alueille riittävän palvelun, Posio jakaa työaikansa
puoliksi Kuhankuonon ja Mynäsalon tiimeille.
Peimarin tiimin metsäesimies Markku Sipponen jää
myös loppuvuodesta eläkkeelle lähes 40 vuoden työuran
jälkeen. Hänen pestinsä perii nykyinen tiimin metsäasiantuntija Juuso Rihko. Uutena metsäasiantuntijana PaimionPiikkiön-Sauvon alueella aloittaa 2.5. metsätalousinsinööri
Olli Rantanen.
Pyhäjärven tiimissä on 2.2. aloittanut metsäesimies Tiina Vuoriston sijaisena valmistuva metsätalousinsinööri Elmeri Juura.
MHY jäsenlehti 1/2015
Eero Anttila:
Olen Eero Anttila, alunperin Pöytyältä kotoisin. Aloitin työuran rakennuksilla, mutta veri veti kuitenkin metsäalalle. Siksi lähdin vuonna 2012 opiskelemaan metsätalousinsinööriksi Hämeen ammattikorkeakouluun Evolle, josta valmistun vuoden 2015 aikana. Harrastukset liittyvät kaikki metsään
ja luontoon ollen metsästys, kalastus sekä metsätöiden tekeminen.
Elmeri Juura:
Olen 25-vuotias metsäihminen Raumalta ja valmistun piakkoin metsäinsinööriksi. Asustelen Raumalla tyttöystäväni kanssa ja hänen
kanssaan tulee paljon harrastettua liikuntaa. Kaikennäköinen liikkuminen on lähellä sydäntä. Varsinkin juoksu, pyöräily ja hiihto vievät
suuren osan vapaa-ajasta. Metsässä tulee vietettyä runsaasti aikaa
niin työn puolesta kuin suunnistaessakin. Metsätaidoissakin löytyy –
tuore Lounais-Suomen yleisen sarjan metsätaitomestari 11.2 Virttaalla.
Jussi Posio:
Kuva: Oiva Mikola
Jussi Posio, 27. Olen koulutukseltani maatalous- ja metsätieteen maisteri, metsänhoitaja. Olen kotoisin Liedosta maatilalta ja innostukseni
metsäalaan alkoi jo ennen kouluikää. Aikaisemmin olen työskennellyt mm. maa- ja metsätalousyrittäjänä, projektipäällikkönä YK:n Euroopan talouskomissiossa Genevessä, Sveitsissä. Viimeiset 2,5 vuotta
työskentelin Mondi Group:lla Itävallassa, missä toimin puukuituvahvistetun muovikomposiitin myyntipäällikkönä. Myin komposiittia autoteollisuudelle autojen sisäosien ja kodinkoneiden kotelointien raaka-aineeksi. Odotan innolla töiden alkamista MHY Lounametsässä ja
uusiin työkavereihin, metsänomistajiin ja sidosryhmiin tutustumista.
Olen innoissani paluusta kotiseuduilleni sekä metsäasiantuntijana
auttamaan metsänomistajia löytämään sopivat palvelut, jotta metsänomistajat saavuttaisivat mahdollisimman hyvin yksilölliset tavoitteensa metsätaloudessa.
5
MHY jäsenlehti 1/2015
Apteerauksella arvoa
puukauppaan
Erityisesti päätehakkuuleimikoilla puutavaralajien yksikköhintojen lisäksi puun rungon
apteeraus ostajakohtaisesti on
merkittävin leimikon kokonaishintaan vaikuttava tekijä.
Tukkipuu on järeää puutavaraa, jota
käytetään sahatavaran tai vanerin valmistukseen. Yleisesti käytetään rajana
minimilatvaläpimittaa männyllä 15
cm ja kuusella 16 cm. Niitä ohuemmat
pölkyt, jotka käytetään samaan tarkoitukseen, ovat pikkutukkeja. Tukkipuu
on puunrungon kallein osa – yli puolet
kalliimpi kuin loppuosa, josta tehdään
kuitu- tai energiapuuta. Tukin hinta
seuraa yleensä hyvin käyttöarvoa toisin kuin kuitupuun, jonka hintaan lopputuotteen hintavaihteluilla ei viime
vuosina juurikaan ole ollut merkitystä.
Metsänomistajan kannalta on tärkeintä, että leimikon tukkipuun laadun täyttävistä rungonosista tehdään
tukkia mahdollisimman täysimääräisesti. Tukin laatuvaatimuksetkaan eivät ole kaikilta osin yhteneväiset, sillä
on käyttöpaikkoja, joihin kelpaavat
lengommat, oksikkaammat ja vikaisemmat puut kuin normaalisti. Vastaavasti tällaisen tukin yksikköhinta on
aina alempi.
Suomalaisten sahojen vaikea
pärjätä bulkkituotemarkkinoilla
Suomalaiset sahat ovat pääsääntöisesti altavastaajia halpahintaisen, alempilaatuisen sahatavaran tuotannossa.
Pärjätäkseen täsmätuotemarkkinoilla
sahojen on tuotettava sahatavaraa,
joka on tarkalleen ostajan määrittelemien mitta- ja laatuvaatimusten mukaista.
Sahatavaran tuotanto alkaa siitä,
kun sahalla laaditaan ja metsässä
syötetään moton tietokoneelle apteerausohje, jonka mukaan puun
katkaisukohta määritetään. Apteerauksen tarkoitus on saada puusta mahdollisimman paljon sahan tarvitsemiin
6
mittoihin katkottuja tukkeja ja puun
tukkiosa hyödynnetyksi mahdollisimman tarkkaan. Tämä onnistuu sitä
paremmin, mitä enemmän sallittuja
puun pituuksia ja läpimittoja on käytettävissä.
Tukin mitat ja laadut
ostajakohtaisia
Jokainen ostaja määrittää kauppaso-
pimuksessa tukin minimi- ja maksimiläpimitat sekä sallitut tukin pituudet. Lisäksi voi olla, yleensä erillisellä
liitteellä, tarkemmat mittamääräykset
laaduittain. Mitat voivat olla jaettuina
ns. haluttuihin ja apumittoihin. Apumittoja on määrä käyttää vain, kun
katkottavasta rungosta ei ole tehtävissä halutun mittaista tukkia. Kauppasopimuksesta itsessään ei voi suoraan
sanoa tarkkaan, miten hyvin tukkiosa
MHY jäsenlehti 1/2015
tulee hyödynnetyksi. Pikkutukin tekeminen voi vaikuttaa katkontaan parantavasti tai huonontavasti.
Sahatukilla on vikojen suhteen kaikilla ostajilla hyvin samanlaiset vaatimukset, sillä kilpailevathan puutavaratuotteet samoilla markkinoilla. Huonompilaatuista tukkia ostavat yleensä
pienemmät sahat, jotka kilpailevat
joustavuudella ja pienillä myyntierillä
täsmäkohteisiin. Lisäksi esimerkiksi
kyllästettäväksi menevälle mäntytukille on lievemmät laatuvaatimukset.
ternetin sähköiselle puumarkkinapaikalle, www.puumarkkinat.fi. Saatuja
tarjouksia vertaillaan ostajittain.
Miten sitten vertailu tehdään, kun
kaupan ehdoista ei suoraan voi päätellä, kenen korjaamana leimikon
kokonaisarvo on suurin? Metsänhoitoyhdistyksellä on käytössään ostajittain historiatietoa niiden korjaamista
leimikoista. Tästä aineistosta on nähtävissä kunkin ostajan keskimääräinen
katkonta samantyyppisessä leimikos-
sa. Ostajan tarjoamista yksikköhinnoista ja keskiarvokatkontatiedoista
voidaan laskea paras ennustettava leimikon kokonaishinta.
Hintojen ja katkonnan lisäksi metsänomistajan myyntipäätökseen vaikuttavat mahdollisesti hänen aikaisemmat kokemuksensa eri ostajista.
Suuri merkitys voi olla korjuuaikataululla, rahaliikenteen nopeudella sekä
ostajan käyttämällä urakoitsijalla, jonka korjuujälki on hyväksi tunnettu.
Leimikon tarjousvertailu ostajittain
Metsänomistaja päättää aina, miten
puukaupassa toimitaan. Metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttaessa puukaupan leimikko laitetaan myyntiin in-
Ohjeistusta hankintahakkaajalle
Sovi aina ennen hakkuun aloitusta puiden välityksestä metsänhoitoyhdistyksen kanssa, tai tee puukauppa ostajan kanssa.
Samalla saat ohjeet tukin mitta- ja laatuvaatimuksista, joita
tulee tarkasti noudattaa. Yleisin raakkisyy on pölkyn alamittaisuus. Katkaisutarkkuuden on oltava +/- 3 cm tavoitepituudesta.
Puun hintaan vaikuttavat puutavaralajien eräkoot. Eräkokovähennykset ja –lisät vaihtelevat ostajittain, mutta alle kymmenen kuution erissä hinta putoaa yleensä merkittävästi.
Keväällä on aina liikaa tukkia! Yritä ajoittaa työsi siten, että
puutavara on luovutettavissa mahdollisimman aikaisin ennen
kevättä. Syksyllä hankintapuut saa aina helpommin kaupaksi.
Keväällä kelirikkoaikaankin ajokelpoisen tien varteen varastoiduille puille on helpompaa löytää ostaja.
Metsässä myrskytuho on aina vahinko. Ainoastaan paikallinen, suppeaksi jäävä tuho ei vaikuta puun markkinahintoihin.
Yleisimmät havutukkien mitat
mäntytukin latvaläpimitta 15 – 37 cm
kuusitukin latvaläpimitta 16 – 37 cm
havutukin pituudet (dm) 43,46, 49, 52, 55
Tukkipuun peruslaatuvaatimukset
Havutukeissa ei sallita:
lahoa, sinistymisvikaa, toukanreikiä, halkeamia
ym. teknisiä vikoja, latvamutkaa, monivääryyttä,
lenkoutta yli 1 cm/juoksumetri
Latvalieriön ulkopuolella sallitaan:
tervasroso, koro, korjuuvaurio, muu tekninen vika
Moton tietokone ehdottaa tukin
katkaisukohdan - kuljettaja kuitenkin päättää.
7
MHY jäsenlehti 1/2015
T A I M I A ,
J O T K A
Meillä on ollut tapana
selviytyä.
8
K E S T Ä V Ä T
MHY jäsenlehti 1/2015
Puukauppa yskien käyntiin
– kuitupuuta käyttävän teollisuuden
kannattavuus erinomainen
Iloiset uutiset puun käyttöä lisäävistä investoinneista saivat jatkoa helmikuun alussa. Finnpulp
Oy suunnittelee havusellutehtaan rakentamista
Kuopioon ja Stora Enso ilmoitti osavuosikatsauksen yhteydessä investoivansa Varkauteen puutuotetehtaaseen, joka lisää havutukin käyttöä
noin neljännesmiljoona kuutiometriä vuodessa.
Julkinen keskustelu investointien ympärillä
on kääntynyt hämmästyttävästi puuvarojen
riittävyyteen ja metsäluonnon monimuotoisuuteen sen sijaan, että rakentavasti mietittäisiin
miten kaikki investoinnit saataisiin järkevästi
toteutettua.
Teollisuudelle hyvä tulos
Metsäteollisuus teki kokonaisuutena hyvän tuloksen viime
vuonna, vaikka otettaisiin huomioon myös heikosti kannattavat paino- ja kirjoituspaperit. Tulosten taso korostuu entisestään, kun niitä peilaa äärimmäisen vaikeana jatkuvaan
taloustilanteeseen. Kuitupuuta käyttävässä teollisuudessa
kannattavuus liiketulosprosentilla tai sijoitetun pääoman
tuotolla mitattuna oli erinomainen.
Tukkia käyttävässä teollisuudessa paras tulos tehtiin vanerilla. Sahatavaran markkinatilanne on heikentynyt ja hintakehitys kääntynyt laskuun hiipuvan kysynnän ja korkeana
pysyvän tarjonnan tuloksena. Sahatavaran tuotanto kasvoi
Suomessa viime vuonna viisi prosenttia, mutta sahatavaran
varastot olivat joulukuussa 45 prosenttia korkeammat kuin
vuotta aiemmin.
Puukauppa käynyt hitaasti
Puukaupan alkuvuosi on ollut, ehkä hieman odotetustikin,
hankala. Kuitupuuta on runsaasti sekä pysty- että kaadetun
puun varastoissa. Tukkiakin on ostettu ja hakattu varastoihin lähikuukausien tarvetta vastaavasti.
Talvileimikoiden menekki on erityisen vaikeaa. Niitä jäi jo
edelliseltä talvelta korjaamatta, eivätkä tämän talven kelit
ole tilannetta juurikaan helpottaneet. Helmikuun puoliväliin mennessä puuta oli yksityismetsistä ostettu kolmannes
viime vuotta vähemmän.
Puun kysynnässä painopiste on jo siirtymässä kovan
maan leimikoihin. Ratkaiseva tekijä puukaupan käynnistymiselle on myös sahatavaramarkkinoiden kehitys lähikuukausina. Heikentyvä euro jonkin verran parantaa hintakilpailukykyä vientimarkkinoilla, mutta kestää muutamia
kuukausia ennen kuin valmiin sahatavaran varastot normalisoituvat ja vilkastuttavat myös puun kysyntää.
Puun kysynnässä painopiste
on jo siirtymässä kovan maan
leimoihin.
Kysyntä on tällä hetkellä kokonaisuutena heikko, mutta
tilanne vaihtelee alueellisesti kuitenkin jonkin verran. Parhaiten kysyntää näyttäisi olevan havutukilla. Hintakehitys
on ollut hienoisesti laskeva viime kuukausina, eikä suuria
muutoksia liene odotettavissa. Koko vuoden osalta kohtalaista puukauppanäkymää tukevat vilkkaasti käyvät hakkuut ja puun tuonnin supistuminen.
Erno Järvinen
Tutkimuspäällikkö
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
9
MHY jäsenlehti 1/2015
Metsän arvon määritys
Metsän arvon määritys perustuu tuoreeseen metsäarvioon. Yleisin arviointitapa on summa-arvomenetelmä. Toinen mahdollinen on tuottomenetelmä, jossa metsän arvo lasketaan arvioidusta metsän
tulevasta tuotosta.
Metsätila-arvioita laaditaan tilakauppojen pohjaksi, perunkirjoitusta ja
lahjaveron määräämistä varten, suojelu- ja muita lunastuksia yms. varten.
Päivitetty metsäsuunnitelma auttaa
huomattavasti metsäarvion teossa.
Toisaalta ellei metsäsuunnitelmaa ole,
kannattaa se tilata samalla kuin met-
säarvio, sillä valmistuuhan se samoilla
maastokäynneillä.
Toimeksiantaja voi olla kiinteistön
myyjä tai ostaja, vakuutusyhtiö, rahoituslaitos tai kiinteistönvälittäjä.
Metsänhoitoyhdistysten metsätilaarvioinneissa noudatetaan hyvää kiinteistönarviointitapaa koskevia määrä-
yksiä. Metsään kohdistuvat arviot tehdään ainoastaan kiinteistön haltijan
suostumuksella. Tarkan ja luotettavan
tila-arvion laatiminen edellyttää aina
maastokäyntiä. Ainoastaan harvoissa
tilanteissa riittää ”lausunto tilan arvosta”, joka tehdään toimistotyönä olemassa olevan tiedon pohjalta.
METSÄMAAN HINNAT €/HA
Maakunta
Varsinais-Suomi
Satakunta
Verottajan hinta
€/ha
(v. 2015)
4800
4200
MML kauppahintarekisteri
Mediaani €/ha
(v. 2014 alkupuolisko)
4 528
3 868
Metsätilat Oy LKV
ka-hinta €/ha
(v. 2012-2014)
5000
5200
.
F
U
TÊÊTJI
P
JEF
U
BBO
TÊÊOOÚ
M
M
JTF
TU
J
.
JU
F
O
W
BSBM
M
JTVVU
U
BTJI
P
JEF
U
BBO Metsäsi kasvaa ja voi parhaiten, kun siitä huolehditaan hyvin. Varallisuutesi toimii samalla tavalla ja me
olemme valmiita huolehtimaan siitä puolestasi yhä parempiin tuloksiin. Näyttöäkin meillä on. Ota yhteyttä
ja kysy lisää sijoittamisen ratkaisuistamme.
Rauma
Kalliokatu 2
02 838 5599
Turku
Eerikinkatu 6 B
02 524 1000
Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy
(LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.
10
MHY jäsenlehti 1/2015
Tila-arvio tehdään:
•
•
•
•
•
tilakaupan pohjaksi
perintö- ja lahjaveron määräämisen pohjaksi
metsävahingon arvioimiseksi (vakuutusyhtiöiden lomakkeille)
lunastuksia tai tilojen jakoa varten
summa-arvomenetelmällä ja/tai tuottoarvomenetelmällä
Toimeksiantajan kanssa sovitaan:
•
•
•
•
•
mikä omaisuusosa arvioidaan
minkä ajankohdan arvosta on kyse
arviolausunnon tarkoituksesta
palvelun hinnasta
toimitusaikataulusta
Metsätila-arvion tekoa varten tarvittavat ennakkoselvitykset:
•
•
•
•
•
•
•
onko arvioitavasta kiinteistöstä käytettävissä voimassa oleva metsäsuunnitelma
tiedossa olevat metsänhakkuusopimukset
lainhuutotodistus
tiedossa olevat arvoon vaikuttavat tekijät, kuten esim. rauhoitus- ja metsälakikohteet sekä kaavat
tiedossa olevat maa-ainesvarastot (soranotto, turve, kalliot)
rakennuspaikat ja rakennukset
yhteiset osuudet ja oikeudet, yhteismetsät sekä tieoikeudet ja rasitteet (kiinteistörekisterin
mukaiset)
• vuokrasopimukset
Arvion laadinnassa:
• taimikoilla käytetään arvioperusteena pituutta tai ikää, sekä arvioidaan taimikon
metsänhoidollista tilaa
• kuviokohtaisia vähennyksiä, lisäyksiä sekä odotusarvokertoimia tai odotusarvolisiä käytetään
aina, kun niille on tarvetta (kuviokohtaisesti)
• hakkuumahdollisuudet ja -ajankohta määritetään kuvioittain
• kasvatusmetsien puustolle käytetään alueen 1-3 edellisen vuoden keskihintoja, heti
realisoitavissa olevalle päätehakkuukypsälle puustolle lyhyemmän aikavälin hintoja, esim. puolen
vuoden
• pyritään yhtenäiseen hinnoitteluun, joka voi alueesta riippuen olla maakunta- tai
metsänhoitoyhdistyskohtainen
• arvioissa käytetään keskikantohintoja, jotka on jaettu kehitysluokittain kolmeen luokkaan
(ensiharvennus, harvennushakkuu ja uudistushakkuu)
• odotusarvoja lasketaan (odotusarvokertoimen avulla) vain kasvatettavalle puustolle
• taulukkoarvot perustuvat hyvin hoidettuihin ja kasvatuskelpoisiin tasaikäisiin metsiköihin
• kertoimeen on tehtävä korjaus alaspäin, jos:
- puusto ylitiheää tai liian harvaa
- maapohja soistunutta tai runsaskivistä
- kasvupaikalla väärä puulaji
Laskelma perintö- ja lahjaveron määräämiseksi
Perintö- ja lahjaveron määräämistä varten tehtävälle metsätila-arviolle verohallinto on antanut
ohjeet. Tila-arvio on ensisijainen tapa metsän arvon määrityksessä. Jos tilalla on voimassa oleva
metsäsuunnitelma, sitä voidaan käyttää metsän arvon laskemiseen seuraavasti:
• laskelma tehdään summa-arvomenetelmällä
• suunnitelmassa olevia puustomääriä korotetaan 4,5 %:n vuotuisella kasvulla
• metsän arvoa vähentävänä tekijänä otetaan huomioon suunnitelman laatimisen jälkeen
suoritetut hakkuut
• hehtaarikohtaiset maapohjan arvot ja taimikon arvot ovat verohallinnon ohjeessa
• puunhinnat Metsäntutkimuslaitoksen Metinfosta (www.metla.fi/metinfo/mo).
• kokonaisarvon korjaus eli tukkualennus on 30 %
11
MHY jäsenlehti 1/2015
Taimikonhoidon abc
Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon
tavoitteena on, ettei kasvatettavan puuston kasvu pääse taantumaan lehtipuiden varjostuksen
tai muun puuston liiallisen tiheyden vuoksi.
Jos taimikon annetaan kasvaa hoitamattomana:
l puut jäävät ohuiksi ja laadultaan vaatimattomiksi
l vähäarvoisen lehtipuuston osuus voi kasvaa suureksi
l hoitamattomuus vaikuttaa puuston koko kiertoaikaan
l kantorahatuloa saadaan vähemmän ja merkittävästi
myöhemmin
Taimikonhoidossa poistetaan ensisijaisesti:
l vahingoittuneet ja huonolaatuiset puut
l liian tiheässä kasvavista laadultaan samanarvoisista
puista pienemmät
Mäntyvaltainen taimikko
l kylvömänniköissä varhaisperkaus on yleensä tarpeen
jo alle metrin valtapituudessa
l istutustaimikossa varhaisperkaus on yleensä tarpeen
1 - 2 -metrisessä männyn taimikossa
l jos vesoittuminen on lievää, hoitoa voidaan viiväs-
tyttää 2 - 3 metrin pituusvaiheeseen asti (perkaus
tällöin kuitenkin työläämpää)
l tiheimpiä männyntaimituppaita voidaan myös
harventaa ja susipuita poistaa
Kuusivaltainen taimikko
l varhaisperkaus on yleensä tarpeen jo noin metrin
pituusvaiheessa, varsinkin rehevimmillä kasvupaikoilla
l voidaan harkita reikäperkausta, jossa lehtipuusto poistetaan noin metrin säteellä kuusentaimen ympäriltä
l vesasyntyinen lehtipuusto on syytä poistaa kokonaan
Koivuvaltainen taimikko
l etukasvuinen, vesasyntyinen lehtipuusto poistetaan
MYÖHEMPI TAIMIKONHOITO
Mäntyvaltainen taimikko
l pyritään harventamaan 3 - 6 metrin valtapituudessa
l harvennetaan tiheyteen 2000 - 2500 puuta hehtaarilla
l mitä varhemmin taimikko hoidetaan,
sitä suuremmaksi tiheys jätetään
l turvemailla taimikonhoitotiheys voi olla em. tiheyksiä
hieman alhaisempi
Myy leimikkosi yhdelle Suomen suurimmista yksityisistä
puunjalostajista. Me ymmärrämme puidesi todellisen
arvon. Luvian Sahalla syntyvät tarkkaan valituista raakaaineista korkealuokkaiset LuviaWood-massiivipuutuotteet.
Tutustu tuotteisiin osoitteessa www.luviawood.fi tai tule
Puutavarataloon (Tehdastie 3, Luvia).
Ota yhteyttä hankintaesimieheemme ja tee puukaupat!
Mikko Sampolahti
GSM 0400 791 266
mikko.sampolahti@luviansaha.fi
Hankinta-alue: Harjavalta, Kiikoinen, Kokemäki, Lavia,
Nakkila, Sastamala ja Ulvila
Reijo Ojala
GSM 0400 520 522
reijo.ojala@luviansaha.fi
Hankinta-alue: Eura, Eurajoki, Kiukainen, Laitila, Lappi,
Luvia, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rauma,
Uusikaupunki ja Vehmaa
Salla-Mari Keto
GSM 0400 791 415
salla-mari.keto@luviansaha.fi
Hankinta-alue: Alastaro, Aura, Huittinen, Köyliö, Oripää,
Punkalaidun, Pöytyä, Säkylä ja Yläne
Matti Riitamaa
GSM 0400 484 622
matti.riitamaa@luviansaha.fi
Hankinta-alue: Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen,
Karinainen, Koski, Kylmäkoski, Loimaa, Marttila,
Mellilä, Somero, Tammela, Tarvasjoki, Urjala,
Valkeakoski ja Ypäjä
Lassi Nieminen
GSM 0400 591 966
lassi.nieminen@luviansaha.fi
Hankinta-alue: Ahlainen, Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää,
Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kristiinankaupunki,
Merikarvia, Noormarkku, Parkano, Pomarkku, Pori ja
Siikainen
Luvian Saha Oy | Sahantie 1, 29100 Luvia
Puh. 020 779 1100 | Fax (02) 540 0110
www.luviansaha.fi | www.luviawood.fi | www.puutavaratalo.fi
12
MHY jäsenlehti 1/2015
Kuusivaltainen taimikko
l pyritään harventamaan 3 - 5 metrin valtapituudessa
l harvennetaan tiheyteen 1800 - 2200 puuta hehtaarilla
(mutta ei istutustiheyttä harvemmaksi)
l taimikonhoitoa aikaistetaan, jos taimikko on selvästi
ylitiheä
l verhopuut poistetaan hallanaroilla kasvupaikoilla
taimikon ollessa 4 - 5 –metrinen
Koivuvaltainen taimikko
Rauduskoivikot
l harvennetaan yleensä 4 - 7 metrin valtapituudessa
l harvennetaan tiheyteen 1600 - 1800 puuta hehtaarilla
Hieskoivikot
l harvennetaan yleensä 5 - 8 metrin valtapituudessa
l harvennetaan tiheyteen 2000 - 2500 puuta hehtaarilla
Poistuman laskenta
Haluttaessa tietää työvaikeus, lasketaan koealasäteellä 1,78
m poistetun puuston määrä kannoista. Hehtaarikohtainen
kantoluku saadaan kertomalla tulos 1000:lla. Poistetun
puuston keskiläpimitta on kolmen koealan keskipistettä lähimpänä olevan kannon läpimittojen keskiarvo.
Kuvion pinta-ala, ha
0,5 – 1,9
2 – 3,9
4 – 5,9
6 – 7,9
8 –9,9
10 +
Mitattavia koealoja, kpl
5
6
7
8
9
10
TYÖN JÄLJEN SEURANTA
Kasvamaan jätetyn taimikon tiheys
Kasvamaan jätetyn puuston mittaus tehdään koealasäteellä 4 metriä.
Lasketaan 4 metrin säteen sisällä kasvamaan jätettyjen
kuusten, mäntyjen ja koivujen runkoluvut, lasketaan ne
yhteen. Kun luku kerrotaan 200:lla, saadaan hehtaarikohtainen taimimäärä.
Taimikonperkaus onnistuu omatoimiselta metsänomistajalta.
13
MHY jäsenlehti 1/2015
Uudenkaupungin lämpölaitos
on tervetullut lisä energiapuun
käyttäjiin
Bioenergian käytön lisäystä tarvitaan, jotta Suomen hiilitase saadaan sopimusten mukaiseksi ja suurempi osa metsien kasvusta hyödynnetyksi. VSV-Energia Oy:n jo pitkään suunnitelmissa olleen lämpölaitoksen energialähteeksi oli päätetty jo aikaisessa vaiheessa biopolttoaineet.
Lämpölaitos on parasta aikaa rakenteilla, ja tämän lehden ilmestymisen
aikoihin vuorossa on laitoksen perustusten valu. Käyntiin laitos on lähdössä ensi syksynä. Energiapuun hankinta
on kuitenkin jo aloitettu tekemällä toimitussopimus Metsänhoitoyhdistys
Lounametsän kanssa, joka välittää
laitokselle jäsenmetsänomistajiensa
puuta ja siitä tehtyä haketta. Toisena
toimittajana toimii laitoksella energiapuun haketuksen ja murskauksen hoitava yrittäjä. Tarvittava kokonaisenergiantarve on 100 gigawattituntia, josta turpeella voidaan tuottaa enintään
20 prosenttia ja loput puuperäisellä
polttoaineella. Lounametsän välittämän puuaineen määrä tulee olemaan
reilut 30 000 kuutiometriä puuta rankana ja hakkeena.
Vakka-Suomen Voiman projekti- ja tuotantojohtaja Mika Salo VSVEnergian lämpölaitoksen tontilla Uudessakaupungissa. Takana näkyy
laitoksen sijaintipaikka, jolle perustusten valu on juuri alkamassa.
Lisää puunkäyttöä tarvitaan
Vaikka puukauppa on viime vuodet
käynyt kohtuullisen hyvin, on paras
kysyntä kuitenkin kohdistunut tukkipuuhun. Pienempiläpimittaisen puun
käyttöön tulevat lisäykset ovat kaikki
tervetulleita. Metsäteollisuus on tehnyt kaikkensa halvan kuitupuun saamisen varmistamiseksi. Se on jäänyt
yksin vaatiessaan energiapuun tuen
kohdistamista ainoastaan kuitupuuksi
kelpaamattomaan puuhun, mutta onnistunut viivyttämään tukipäätöksiä.
Puuta on riittävästi yhdelle ja useammallekin Suomeen oikein sijoitetulle
uudelle sellutehtaalle sekä lisäksi lukuisalle määrälle bioenergialaitoksia.
Hannu Justen
metsäpäällikkö
Mhy Lounametsä
14
VSV-Energian lämpövoimalaitoksen faktat:
l Alueelle rakennettiin soijatehtaan tarpeita varten vuonna 2013 valmistunut
nestekaasukattilalaitos, joka tullaan muuttamaan kiinteän kattilalaitoksen
projektin aikana kaukolämmön tuotantoon sopivaksi. Em. laitoksen lisäksi oli
tavoitteena rakentaa soijatehtaan lämmön tarvetta varten voimalaitos, joka
olisi höyryn lisäksi tuottanut sähköä ja kaukolämpöä. Kävi kuitenkin niin että
toinen toimija solmi sopimuksen soijatehtaan höyryn tuottamisesta jolloin
VSV-Energia Oy päätti rakentaa pelkästään kaukolämpöä tuottavan laitoksen.
l Uusi 20 megawatin lämpölaitos on rakenteilla ja valmistuu tämän vuoden
syksyyn mennessä.
l Kokonaisinvestointi on noin 16-18 miljoonaa euroa.
l Laitos tuottaa kaukolämpöä Uudenkaupungin kaupungin lämpöverkkoon
sekä Valmetin autotehtaalle.
l Laitos tuottaa puulla 90 gigawattituntia lämpöenergiaa.
l Metsänhoitoyhdistys Lounametsä välittää laitokselle jäsenmetsänomistajiensa energiapuuta rankana ja hakkeena 30 000 – 35 000 kuutiometriä vuodessa ja puun murskausurakoitsija loput.
MHY jäsenlehti 1/2015
Metsäyhtiön toimitusjohtaja astuu
metsänhoitoyhdistyksen toimistoon.
Tukkipuuta pitäisi saada. ”Montako
laitetaan?” kysyy mhy:n johtaja Thomas Barrera. ”Yksi riittää”, asiakas ilmoittaa.
Puulajista ei puhuta mitään, mutta
se ei nyt olekaan oleellista. Sekä myyjä
että ostaja ovat helsinkiläisen Pihlajamäen ala-asteen kuudesluokkalaisia,
jotka opettelevat ensimmäistä kertaa
työelämän tapoja.
Paikka on Helsingin Tekniikan museoon rakennettu Yrityskylä, jonka
kulisseissa toimivat samat yritykset
ja julkiset palvelut kuin millä tahansa
kylänraitilla. Koululaiset viettävät yhden päivän Yrityskylän työntekijöinä.
Sitä ennen oppitunneilla on käyty läpi
muun muassa, mitä työ on, ja mitä
ovat palkka, voitto ja verot.
Jokainen oppilas on täyttänyt hakemuksen, johon on saanut luetella kolme mieluisinta tehtävää. Opettaja on
järjestänyt työhaastattelun, jossa on
muistettu kättelyt ja katsekontaktit.
Nyt koululaiset soveltavat oppimaansa – näkevät vilahduksen aikuisten
elämästä.
Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee myös metsänasiantuntija, joka
selvittää metsänhoitopelin avulla, paljonko eri toimenpiteet maksavat, ja
mitä ne tuottavat. Toimiston vieressä
metsäkoneen kuljettaja kaataa ja katkoo puita simulaattorin avulla.
Suomeen sopiva
Yrityskylä on toiminnanjohtajansa,
luokanopettaja Tomi Alakosken, kehittämä tuote. Koulutyössä Alakoski
huomasi, miten vähän yläkouluun siirtyvät tiesivät elinkeinoelämästä. Hän
oivalsi, että itse osallistumalla lapset
oppisivat parhaiten. Yrityskylän esikuvia löytyi maailmalta, ja Alakoski
muokkasi konseptin Suomeen sopivaksi.
Jotkut pitivät Alakosken ideaa aluksi
hulluna, mutta niin vain ensimmäinen
Yrityskylä aloitti 2010. Nyt kyliä toimii
jo 13 paikkakunnalla, ja 40 000 kuudesluokkalaista eli 70 prosenttia ikäluokasta vierailee niissä. Opettajien ja
oppilaiden antaman palautteen keskiarvo on kiitettävä.
Yrityskylien toiminnan organisoi
elinkeinoelämän ylläpitämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Rahoitusta
tulee muiden muassa kumppanuusyrityksiltä sekä Suomen Metsäsäätiöltä, joka on ollut mukana alusta asti.
Se haluaa varmistaa, että metsäasiat
käyvät koululaisille tutuiksi osana tavallista yritystoimintaa.
Syyskuussa 2014 Yrityskylä valittiin maailman kuuden parhaimman
koulutusinnovaation joukkoon World
Innovation Summit for Education -kilpailussa.
Thomas Barrera ja Eemil Mehto Pihlajamäen
ala-asteelta työskentelevät Yrityskylän metsänhoitoyhdistyksessä.
Voittoa vai tappiota?
Kuva: Krista Kimmo
Yrityskylässä kuudesluokkalaiset oppivat, mistä tulee palkka
ja mitä ovat verot. Kansainvälisesti tunnustetun koulutusinnovaation rahoittajiin kuuluu
Suomen Metsäsäätiö. VarsinaisSuomen oma Yrityskylä toimii
Turun keskustassa ja siellä vierailee joka lukuvuosi noin 500
kuudesluokkalaista.
Kuva: Hanna Lehto-Isokoski
Vilahdus tulevaisuudesta
Metsänhoitoyhdistyksen toimistossa
Thomas Barrera on puoleen päivään
mennessä maksanut kolmelle työntekijälle palkan ja hakenut yrityslainaa.
Iltapäivällä hän tekee vielä tuloslaskelman, josta selviää, onko toiminta
voitollista vai tappiollista. Työ tuntuu
kivalta ja sopivan haastavalta. ”Olen
oppinut ainakin laskujen maksua. Niitä on tullut paljon.”
Hanna Lehto-Isokoski
Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi
suosituimmista.
Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien
viestintää. Tavoitteena on edistää metsäelinkeinoa lisäämällä puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä sekä Suomessa että maailmalla.
Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta,
joka peritään puukaupan yhteydessä. Maksu on 0,2 prosenttia pystykaupan
arvosta, ja metsänomistaja saa vähentää
sen verotuksesta. Jos metsänomistaja tulee
mukaan, myös puut ostava yhtiö maksaa
samansuuruisen summan Metsäsäätiölle.
Säätiö saa siis alkuperäisen summan kaksinkertaisena.
15
MHY jäsenlehti 1/2015
Metsäsertifiointi todentaa
hyvän metsänhoidon
Metsien sertifioinnin tavoitteena on edistää kestävää metsätaloutta sekä parantaa puupohjaisten tuotteiden markkinoille pääsyä.
Sertifioinnin tavoitteena on mm. edistää luonnon monimuotoisuutta uudistusalan kulotuksella.
Uudet sertifiointikriteerit ohjaavat myös edistämään lasten ja nuorten metsätietämystä.
Suomessa on ollut käytössä PEFC-metsäsertifiointi jo reilut kymmenen
vuotta. PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää
ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa.
Metsätiloja metsäsertifioinnissa on mukana noin 311 500. Yli 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Osallistumalla PEFCmetsäsertifiointiin metsänomistaja voi kestävän metsätalouden harjoittamisen ja oman puunsa menekin varmistamisen lisäksi tarjota kuluttajille niin koti- kuin vientimarkkinoilla mahdollisuuden tehdä vastuullisia
valintoja.
PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen
perhemetsätalouteen, sillä sen lähtökohtana ovat aina kunkin maan
metsätalouden erityispiirteet. PEFC-sertifioinnissa asetetaan metsien
hoidolle monia tärkeitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa
metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Metsiin liittyvän lainsäädännön
noudattaminen tuottaa hyvän perustan metsäsertifioinnissa asetettujen
vaatimusten toteutumiselle.
PEFC-sertifioinnin toteutus muuttuu mutta ei vaadi
metsänomistajalta toimenpiteitä
Uudistetut sertifiointikriteerit velvoittavat säilyttämään kiinteät muinaisjäännökset metsänkäyttötoimissa. Metsäkoneella ei ajeta muinaisjäännöksen näkyvien osien päältä, vaikka
ne olisivat jäässä tai lumen peitossa.
Metsänomistajajärjestön uudistuksessa lakkautettiin Metsänomistajien
liitot, jotka ovat hallinnoineet kaikkien toimijoiden puolesta sertifiointia.
MTK:n ja metsäteollisuuden perustama uusi Kestävän Metsätalouden
Yhdistys ry on jatkossa sertifikaatin haltija. Metsäsertifiointi toteutetaan
vuonna 2015 edelleen alueellisena sertifiointina maakuntajaolla. Mukana
oleminen ei vaadi metsänomistajalta erityisiä toimenpiteitä, kun hän jatkaa mhy:n jäsenenä.
Ryhmäsertifiointi säästää kustannuksissa, jolloin se on metsänomistajan kannalta kannattavin valinta. Yritykset haluavat yhä useammin ostaa
sertifioitua puuta, joten metsänomistajan puunmyynnin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta PEFC-sertifiointi on järkevä valinta. Riippumatta siitä, mitä kautta metsänomistaja ilmoittautuu mukaan
sertifiointiin, on hänen metsiensä täytettävä sertifioinnin vaatimukset.
Sertifiointiryhmään ei ole pakko kuulua, jos vaatimukset tuntuvat metsänomistajasta kohtuuttomilta. Mhy:n jäsenkin voi jättäytyä sertifioinnin
ulkopuolelle, mutta silloin puutakaan ei voi myydä sertifioituna.
Sertifioinnin vaatimukset uudistuvat 2016
PEFC-sertifioinnin vaatimuksia päivitetään viiden vuoden välein toimintaympäristön muutosten vuoksi. Tarkoitus on ottaa uudet vaatimukset
käyttöön viimeistään vuoden 2016 alusta. Siihen asti mennään entisin
ehdoin. Metsänomistajalle suoraan uudistus ei tuo paljon päänvaivaa,
mutta metsäorganisaatioiden toimintaan on tulossa tarkennuksia.
Voimassaoleva standardi sertifioinnin vaatimuksista löytyy PEFC Suomen verkkosivuilta osoitteesta www.pefc.fi.
16
MHY jäsenlehti 1/2015
Louna-Jukola tuo suunnistavan
maailman Varsinais-Suomeen
Suunnistuksen suurtapahtuma
saapuu ensi kesänä lähelle Turkua, kun Jukolan viesti suunnistetaan Paimiossa 13.–14.6.2015.
Louna-Jukolaksi nimetty
kilpailu käydään nopeassa ja
haastavassa, tyypillisessä varsinaissuomalaisessa avokalliomaastossa noin 25 kilometrin
päässä Turun keskustasta.
Järjestelyistä vastaavat suunnistuksen erikoisseurat Paimion Rasti ja Turun Suunnistajat. Jukolan ajankohta on aina viikkoa ennen juhannusta.
Neliosuuksinen Venlojen viesti käydään lauantaina iltapäivällä noin klo
14 alkaen, ja voittajajoukkue on maalissa noin kolmen tunnin uurastuksen
jälkeen. Seitsenosuuksinen Jukolan
viesti starttaa lauantai-iltana noin klo.
23, joten otsalamppuja voidaan tarvita muutamalla osuudella. Voittajajoukkue käyttää viestiin keskimäärin
kahdeksan tuntia. Nimenä Louna-Jukola kuvaa tapahtuman sijaintia Lounais-Suomessa. Kilpailukeskus rakentuu Paimioon aivan Turku–Helsinkimoottoritien varteen, ajoharjoitteluja karting-ratojen sekä Paippi-hiihtoputken alueille. Kilpailumaasto suuntautuu etelään vanhan ykköstien toisella puolen aina Sauvon rajalle asti.
Louna-Jukolan järjestelyoikeudet
myönnettiin marraskuussa 2008, joten valmisteluja on tehty kiihtyvällä
vauhdilla jo useiden vuosien ajan. Viimeinen työntäyteinen vuosi on hyvää
vauhtia menossa ja järjestelyt jo pitkällä. Tapahtuman ydin, kilpailukart-
Lounametsän joukkue osallistui Jämi-Jukolan viestiin 19.-20.6.04 joukkueella Markku Sipponen, Harri Tasanen, Matti Sipilä, Hannu Grönholm, Tapani Jääoja, Tapani Holmijoki ja
Mikko Kaamanen. Sijoitus oli 823, osallistujia yli 1300, joten taakse jäi yli 500 joukkuetta.
ta ja -radat, ovat jo painoa vaille valmiina. Järjestäjien tavoitteena on järjestää kaikkien aikojen paras Jukolatapahtuma ja samalla rikkoa osanottoennätykset niin Venlojen kuin Jukolan viestissäkin. Jälkimmäiseen tavoitteeseen tarjoaa hyvät edellytykset sijainti lähellä Turun satamaa ja lentoasemaa sekä moottoritien välityksellä pääkaupunkiseutua, mistä syystä
osallistujilla on varsin helppo pääsy
kilpailuun. Odotettavissa on jopa 18
000 osanottajaa sekä useita kymmeniä tuhansia yleisönä. Jukolan viestin
kasvun on viime vuosina mahdollistanut kuntojoukkueiden määrän lisääntyminen. Jukolaan tullaan nauttimaan
reipashenkisestä liikunnasta niin työkuin kaveriporukoillakin. Myös paikallisella Metsänhoitoyhdistys Lounametsällä on pitkästä aika oma joukkue Louna-Jukolassa. Tule näkemään
ja kokemaan kuuluisa Jukolan tunnelma osanottajana, katsojana tai talkoolaisena! Louna-Jukolassa ”Jokainen on
voittaja”.
Tutustu tapahtumaan osoitteessa
www.jukola.com/2015
Erkki Haavisto
varapuheenjohtaja
Mhy Lounametsä
varajohtaja
Louna-Jukola
17
MHY jäsenlehti 1/2015
Metsänuudistamisessa
hyvät tulokset, kun työt
tehdään oikein
Istuttamalla uudistaminen
Taimien istutus on yleensä varma ja
nopea menetelmä metsän uudistamiseksi. Jos tavoitteena on saada aikaiseksi muutamassa vuodessa miehenmittainen, pintakasvillisuuden kilpailusta voittajana selvinnyt taimikko,
on istutustyö tehtävä huolellisesti ja
ohjeita noudattaen. Lähes kaikki metsään istuttamalla tehtävästä uudistamisesta tapahtuu Suomessa nykyisin
paakkutaimilla.
vua varten lämpöä, vettä, ravinteita
ja happea. Tainta ei siis missään nimessä tule istuttaa mättään vieressä
olevan laikun pohjalle, raakaan kivennäismaahan. Siellä olosuhteet kasvua
ajatellen ovat kaikkea muuta kuin
hyvät. Oikeaoppisesti laikkumätästetyillä kohteilla ei kuivuuteen kuolleita
taimia ole esiintynyt kuivien ja kuumien kesienkään jälkeen käytännössä
lainkaan. Yleensä kuivumiskuoleman
on aiheutunut edellisvuosien taimilla
keväällä esiintyvä ahava eli kuiva, lämmennyt ilma on kuivattanut taimen
maan ollessa vielä jäässä ja vedensaannin ollessa estyneenä.
Maanmuokkaus
Ensimmäinen asia, joka tarvitaan, on
kunnollinen, kasvupaikalle soveltuva
maanmuokkaus. Istuttamista ilman
maanmuokkausta ei voi suositella
juuri missään tilanteessa. Kuuselle soveltuvia muokkaustapoja ovat erilaiset mätästykset – normaaleilla kivennäismailla laikkumätästys ja erilaisilla
vedenvaivaamilla mailla kääntö- tai
ojitus(navero)-mätästys. Maanmuokkaus kohottaa maan lämpötilaa, mikä
puolestaan parantaa erityisesti juurien kasvua. Lisäksi muokkaus vähentää
vesakon ja muun pintakasvillisuuden
haittaavaa vaikutusta taimen kasvuun. Hyvä mätäs on korkeudeltaan
10-20 cm, leveyttä ja pituutta on 5060 cm. Pinnalla on 5-10 cm paksu, yhtenäinen kivennäismaan kerros, joka
suojaa mättään sisällä olevaa humuskerrosta kuivumiselta.
Äestys
Istuta muokkausjälkeen noin 20 cm humuksen reunasta
Paakun päälle kivennäismaata vähintään 2-4 cm
Älä istuta laikun syvimpään kohtaan
Laikkumätästys
Istuta mättääseen, paakun alareuna humukseen
Tiivistä istutuskohta tarvittaessa
Paakun päälle kivennäismaata vähintään 3-5 cm
Tiivistä maata taimen ympäriltä
Kuusen taimi mättäälle
Paras kasvupaikka kuusen taimelle on
muokkauksessa syntyneen mättään
päällä. Mättään pintakerroksen kivennäismaa suojaa tainta mm. tukkimiehentäituhoilta. Syvemmällä mättäässä oleva kunttakerros puolestaan on
kuusen juuristolle paras mahdollinen
kasvupaikka. Juuristo tarvitsee kas-
18
Naveromätästys
Istuta mättään keskelle korkeimpaan kohtaan
Tiivistä istutuskohta tarvittaessa
Paakun päälle kivennäismaata vähintään 3-5 cm
Tiivistä maata taimen ympäriltä
Älä istuta mättäiden väliin
MHY jäsenlehti 1/2015
Männyn taimi kivennäismaahan
laikulle
Mäntyä viljellään karummille maille kuin kuusta ja siksi uudistusala
useimmiten äestetään tai laikutetaan.
Muokkauksen tarkoituksena on toisin
kuin mätästyksessä, paljastaa kuntan
alta kivennäismaata, johon taimen saa
istutetuksi. Mänty istutetaan laikkuun
korkeimmalle kohdalle kuitenkin vähintään 20 cm päähän laikun reunasta. Männyn kylvössä siemenille paras
paikka laikussa on sama kuin taimellekin.
Koneistutus
Koneistutuskausi voi olla keväästä syksyyn asti toisin kuin käsin istutettaessa. Kaivinkoneeseen liitetyllä istutuskoneella tehdään laikkumätäs, jolloin
kaksi kunttakerrosta kääntyy vastakkain ja peittyy kivennäismaalla. Kone
istuttaa taimen keskelle mätästä siten,
että taimen juuret ulottuvat kivennäismaan peittämään kunttakerrokseen, josta taimi saa voimaa hyvään
kasvuun. Taimen istutussyvyyttä säädetään koneessa olevan tietokoneen
avulla, ja lopuksi ”kumijalka” tiivistää
istutuskohdan. Kone jaksaa istuttaa
taimen vielä iltapäivälläkin optimisy-
vyyteen. Siksi taimen kuivumisriski
pienenee oleellisesti, ja kasvuun lähtö
on nopeaa. Jos heinäkuussa tehdään
koneistutusta, tulee käyttää sitä varten kasvatettuja, lyhytpäiväkäsiteltyjä
taimia, joiden kasvu on jo päättynyt.
Elokuusta lähtien voidaan käyttää
normaalisti kasvatettuja, kasvunsa
päättäneitä taimia.
Koneistutustulokset ovat yleensä
pottiputki-istutusta parempia. Syynä
lienee juuri tuo muokkauksen samanaikaisuus ja jokaisen taimen osuminen
optimikohtaan. Käsin istutettaessa
mättäät ovat saattaneet kovettua varsinkin savimailla niin koviksi, että pottiputken lyöminen läpi kovettuneen
pinnan voi olla liian vaativaa, ja taimi
tulee laitetuksi huonompaan paikkaan.
kot puretaan kuormalavoilta ja asetellaan varjoisaan paikkaan väljästi, korkeintaan kaksi laatikkoa päällekkäin.
Samalla avataan laatikoiden tuuletusaukot. Taimien tulee sulaa hitaasti,
noin viikon kuluessa.
-Ennen istutusta on pidettävä huoli, että taimet ovat riittävän kosteita.
Paakusta tulee irrota vettä, kun sitä
puristaa kädessään, ja 30x40 cm:n
laatikon painon tulee olla 4-5 kg. Jos
painoa on vähemmän, taimia pitää
kastella (laatikko kyllä kestää muutaman kastelukerran).
-Jäisiä taimia ei pidä istuttaa, eikä
jäiseen maahan saa istuttaa. Molemmissa tapauksissa todennäköinen
seuraus on taimien jonkinasteinen
kuivuminen. Sulat, sopivan kosteat
taimet ja lämmin, hyvin muokattu
maa takaavat hyvän lopputuloksen.
Taimien kuljetus ja
varastointi
Metsänviljelyn parhaan lopputuloksen saamiseksi myös
materiaalista on pidettävä hyvää huolta. Pakastetut kuusen
ja männyn taimet on pakattu
syksyllä taimitarhalla pahvilaatikoihin ja varastoitu talven
ajan -4 asteen lämpötilassa.
- Kun taimet saapuvat, laati-
Istutuskone vuonna 2008 ja taimikko samalta paikalta kuuden kasvukauden jälkeen vuonna 2013. Koneistutustaimet lähtevät kasvuun erinomaisesti. Kuvassa
Metlan tutkija Tiina Laine, Lounametsän Juuso Rihko
ja Markku Sipponen.
19
MHY jäsenlehti 1/2015
Maa- ja metsätaloustuottajain
Keskusliitto MTK – lyhyt oppimäärä
MTK on etujärjestö, joka edistää jäsentensä
taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia sekä
maaseutuvarallisuuden kestävää, taloudellista
käyttöä ja hoitoa. MTK vaikuttaa jäsentensä ansioihin, asemaan ja arvostukseen.
MTK on nimensä mukaisesti Keskusliitto. Se on järjestö, jolla
on jäseninä toisia järjestöjä, ei henkilöjäseniä. MTK:n jäseniä ovat 14 maataloustuottajien liittoa, 80 metsänhoitoyhdistystä sekä muutama muu yhteisöjäsen.
Asiantuntijaorganisaatio
MTK:n tärkein työkalu on asiantuntijuus, jolla se vaikuttaa
kansallisesti ja kansainvälisesti. Keskusliiton ydintehtäviä
on poliittinen ja yhteiskunnallinen edunvalvonta: vaikuttaminen jäsenten hyväksi maatalous- ja metsäasioissa, yrittäjien asioissa, vero-, rahoitus- ja lakiasioissa, ympäristö- ja
maapolitiikassa sekä sosiaalipolitiikassa. Käytännön toiminta keskusliitossa on organisoitu eri linjoihin ja ryhmiin,
joista kukin vastaa omasta asiantuntemusalueestaan, sekä
erilaisiin tukipalveluihin. MTK:ssa työskentelee kaikkiaan
noin 80 henkilöä.
Toiminnan ytimen muodostavat:
l metsälinja
l maatalouslinja
l maaseutuyrittäjyyslinja
l ympäristöryhmä
l tukipalvelut: viestintä,
järjestöryhmä, koulutusryhmä, yleishallinto
sekä tietohallinto
l toimipiste Brysselissä
Ylintä päätösvaltaa MTK:ssa käyttää valtuuskunta
Järjestöuudistuksen seurauksena valtuuskunnan kokoonpano muuttui vuoden 2015 alussa. Valtuuskuntaan kuuluu
20 metsänhoitoyhdistysten edustajaa, 55 Maataloustuottajien liittojen valitsemia sekä 5 yhteisöjäsentä. Metsävaltuuskunta edustaa yksityismetsänomistajien päätäntävaltaa. Sen puheenjohtajana toimii metsänhoitaja,
maatalousyrittäjä Mikko Tiirola Petäjävedeltä. MTK:n toimeenpanevana elimenä ja keskusliiton lainmukaisena hallituksena toimii MTK:n johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat
valtuuskunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemat
ensimmäinen, toinen ja kolmas puheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä. Jäsenet pyritään valitsemaan siten, että
johtokunta edustaa mahdollisimman hyvin koko maata ja
sen tuotantosuuntia. Johtokunnan puheenjohtajana toimii
MMT, maatalousyrittäjä Juha Marttila Simosta.
MTK:n avaintavoitteet edunvalvonnassa 2015:
Lisää rahaa markkinoilta
Tehostamme markkinaedunvalvontaa järjestön kaikilla tasoilla, esimerkkeinä hallinnollisen sääntelyn purku, reilut
kauppatavat ja sopimuskäytännöt, markkinainformaation
kerääminen ja jakaminen, julkiset hankinnat, vuorovaikutus yritysten kanssa, kuluttajatyö, EU:n menekinedistämistoimet, uudet markkinakanavat sekä investointien hakeminen erityisesti metsä- ja energiasektorille.
Uutta voimaa järjestön yhteistyöstä
Vahvistamme järjestön voimaa vihreiden elinkeinojen ja
maaseudun edunvalvojana. Esimerkkeinä ovat tehokas jäsenhankinta ja -viestintä, alueellisen edunvalvonnan uusi
toimintamalli sekä järjestötyön uudet toimintamallit.
Eroon keskittävästä politiikasta – koko maa kasvuun
Osallistumme kevään 2015 eduskuntavaalikampanjointiin
mm. vaikuttamalla äänestysaktiivisuuteen, nostamalla esiin
asioita kuten maankäyttö, kaavoitus, haja-asutusalueiden
rakentamisen edistäminen, lunastuslaki, luvat ja valvonnat
sekä tie- ja tietoliikenneverkot.
Metsänomistajat
20
MHY jäsenlehti 1/2015
Metsäedunvalvonnan tavoitteet 2015:
l turvata metsänomistajan mahdollisuus tuottaa
kannattavasti puuta sekä metsän muita tuotteita ja
palveluja
l turvata metsänomistajan mahdollisuus hoitaa
metsiään kestävän metsätalouden periaatteiden ja
omalle metsätaloudelleen asettamiensa tavoitteiden
mukaan
l varmistaa metsänomistajalle oikeusturva ja
päätösvalta hänen omia metsiään koskevassa
päätöksenteossa
l parantaa metsätalouden harjoittamisen
edellytyksiä huolehtimalla, että hallitusohjelmassa
2015 – 2019 metsien kestävälle käytölle ei luoda
lisärajoitteita, ja että metsäsektorin roolia
biotalouden kehittämisessä vahvistetaan
l ottaa käyttöön uusi alueellinen
PEFC –ryhmäsertifointimalli
l kehittää puumarkkinaedunvalvontaa
l edistää metsäasioiden parempaa koordinaatiota
EU:n metsästrategian mukaisesti
l nostaa aktiivisesti elinkeinonäkökulma EU:n
metsäkeskusteluun
l ottaa käyttöön uuden toimintamallin mukainen
alueellinen metsäedunvalvonta
l kehittää metsänomistajien jäsentuotetta
ja –palveluja
l lisätä näkyvyyttämme metsänomistajien
edunvalvojana, tukea metsänhoitoyhdistysten
jäsenhankintaa sekä viestiä aktiivisesti
metsäedunvalvonnan tuloksista
l vahvistaa Metsänomistajat –brändin ja MTK:n
näkyvyyttä metsäomistajien edunvalvonnassa
Metsäedunvalvonnan tekijät löydät osoitteesta
www.mtk.fi/yhteystiedot/henkilokunta/
Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset
Metsänhoitoyhdistysten rooli on herättänyt
uuden mhy-lain myötä paljon keskustelua. On
mm. esitetty väitteitä, että Suomessa harjoitettu metsäpolitiikka olisi metsänhoitoyhdistysten, siis metsänomistajien omien yhdistysten
syytä.
Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä
perustamia yhdistyksiä. Ne olivat 1990-luvun puoliväliin
saakka selkeästi osa valtion virallista metsähallintoa, kun
valtiovalta valvoi ja ohjasi metsänhoitoyhdistystoimintaa
metsäkeskusten välityksellä. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien
omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Nyt
metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien
yhdistystensä toiminnan. Niiden palvelu- ja edunvalvontatoiminta on juuri sillä tasolla kuin metsäomistajat ovat
itse linjanneet.
Fanaattisuus on pahasta niin metsänhoidossa kuin kaikessa muussakin. Viimeisten neljän vuoden aikana kaikki
metsätaloutta koskeva lainsäädäntö on uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä uudistamistyössä oli metsäomistajien suurempi valinnanvapaus: metsäomistajan tulee
voida käsitellä omia metsiään haluamallaan tavalla. Metsäomistajaorganisaatiolla oli tässä uudistustyössä vahva
rooli, ja väitän, että lopputulos olisi ollut metsäomistajien
kannalta huomattavasti huonompi ilman MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta.
Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin.
Suurin muutos on, että yhdistykset siirtyvät entisestään
metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi, ja loppukin napanuora valtiovaltaan katkaistaan. Metsänomistajat ovat
jäseninä yhdistyksissä, maksavat niille jäsenmaksua ja
päättävät yhdistysten toiminnasta.
Niin metsänomistajien kuin kansantalouden kannalta
yhdistysten toiminta puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen korvaamatonta. Huolimatta haasteellisesta metsäomistusrakenteesta meillä on yksi maailman parhaiten
toimivista puumarkkinoista. Esimerkiksi EU-alueen puumarkkinoiden kehittämistä koskevissa analyyseissä yksi
merkittävä syy puumarkkinoiden toimimattomuuteen
on metsäomistajien yhteistyön ja omien yhdistysten
puute.
Metsänomistajien
näkökulmasta: tervemenoa neuvostoliittolainen reaalisosialismi,
ja tervetuloa metsänhoitoyhdistystoiminta!
Juha Hakkarainen
metsäjohtaja
MTK
21
MHY jäsenlehti 1/2015
Määräämisvaltaisena oikeustoimikelvottomaksi –
menetyksiä ja harmaita hiuksia
Omaisuuden käyttö ja siitä
määrääminen muutoin ei ole
aina itsestään selvää. Pätevän
oikeustoimen ehtona on osapuolten riittävä oikeustoimikelpoisuus. Jokainen meistä
voi siis päättää asioistaan itse
niin pitkään kuin ymmärtää
oikeustoimen merkityksen ja
on riittävästi selvillä siitä, mitä
on tekemässä ja miksi. Jos oikeustoimikelpoisuus menetetään
vaikkapa sairauden tai vanhuuden vuoksi, tarvitaan asioiden
hoitamiseksi edunvalvontaa.
Jos tilan luovuttaja on pidättänyt
hallintaoikeuden, on määräämisvalta
jaettu kahdelle. Tällöin olisi osapuolten ehdottomasti tiedostettava ja
osattava tilanne. Käytännössä on kuitenkin ilmennyt ristiriitoja haltijan ja
omistajan välillä. Ongelmallinen tilanne on erityisesti silloin, kun haltija pyrkii ylittämään oikeutensa puukaupassa. Vaikeissa tapauksissa erimielisyyksiä joudutaan ratkomaan jopa käräjäsalissa. Tarpeettomia hallinta- ym.
oikeuksien pidätyksiä kannattaisi siis
metsätilan luovutuksissa välttää.
Kun edunvalvontaa toteutetaan, onkin määräämisvalta edunvalvojalla,
käytännössä maistraatilla. Metsätilan
käyttö, hoito ja hakkaaminen eivät ole
tällöin enää omissa käsissä. Puukauppoihin ja moniin muihin toimiin edellytetään maistraatin lupaa. Menettely
on usein hidasta ja kallistakin. Joka
tapauksessa metsien normaali käyttö estyy, ja monesti tilanne aiheuttaa
metsien laiminlyönnin. Jos edunvalvojaa ei lainkaan hankita, saattaa metsien käyttö kokonaan estyä pitkäksikin ajaksi.
Edunvalvoja toki edustaa päämiestä
hänen omaisuuttaan ja taloudellisia
asioitaan koskevissa oikeustoimissa sekä hoitaa ja valvoo päämiehen
omaisuutta ja etua. Maistraatti ei kuitenkaan lupaviranomaisena saa lain
mukaan ilman erityisiä perusteita antaa lupaa lahjan antamiseen, koska se
ei ole edunvalvottavan edun mukaista. Omaisuuden tai määräämisvallan
luovuttaminen perillisille on siten tällöin mahdollista ainoastaan kaupalla
ja vain käyvällä hinnalla. Siten lahjat ja
ns. sukupolvenvaihdoskaupat (hinta
juuri yli ¾ käyvästä arvosta) eivät tule
kysymykseen, kun luovuttaja on oikeustoimikelvoton.
Edellä kerrotut seikat on syytä ottaa
huomioon elämää ja omaisuuden luovutuksia suunniteltaessa. Ratkaisujen
tekeminen pelkästään veroperusteilla
ei johda aina parhaaseen tulokseen.
Oikea varautuminen tuleviin tilanteisiin voi pelastaa suvun hankaluuksilta
ja ylimääräisiltä maksuilta. Metsänomistajille asia on nyt erityisen tärkeä,
koska heidän keski-ikänsä on jo yli 60
vuotta ja nousee koko ajan.
Oikeustoimikelvottomuusriskiin voi
varautua etukäteen. Laki edunvalvontavaltuutuksesta määrää tarvittavan
menettelyn ja muodot. Edunvalvontavaltakirjalla kukin henkilö voi itse
etukäteen määrätä asioidensa hoidosta tai vaikkapa omaisuutensa tai määräämisvaltansa luovutuksesta siinä
tilanteessa, että hän tulee
kykenemättömäksi itse
hoitamaan asioitaan.
Valtuutus on tehtävä
kirjallisesti samaan tapaan
kuin testamentti. Asiakirjasta on selvästi ilmettävä
allekirjoittajan valtuuttamistahto sekä valtuutetut henkilöt. Valtakirja on
valtuuttajan ja kahden es-
22
Varautuminen pelastaa
turhilta harmeilta
teettömän todistajan allekirjoitettava.
Edunvalvontavaltakirjalla
omaisuuden luovutuskin
mahdollista
Valtakirjalla valtuuttaja nimeää toisen
henkilön valtuutettuna hoitamaan
asioita puolestaan. Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus
kattaa. Tavallista on, että valtuuttaja
oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan
omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan, sekä usein
terveydenhoidostaan. Valtuuttaja voi
oikeuttaa valtuutetun myös luovuttamaan puolestaan omaisuutta tai vaikkapa tilan luovutuksen yhteydessä
pidättämänsä hallintaoikeuden. Tämä
on erinomainen keino välttyä suvulle
kalliilta oikeustoimikelvottoman henkilön hallinta-ajalta.
Edunvalvontavaltuutus on varautumista tulevaan. Emme tiedä, kuka
sitä tarvitsee. Edunvalvontavaltuutus kannattaisi tehdä aina, kun aikoo pitää metsäomaisuuden tai sen
hallinnan pidemmän aikaa itsellään.
Esimerkiksi metsätilan luovutuksessa
pidätetty hallintaoikeus on aina riski ja
edellyttäisi mielestäni edunvalvontavaltuutuksen tekemistä. Muoto- ja sisältövirheiden välttämiseksi edunvalvontavaltakirja kannattaa laadituttaa
asiantuntijalla.
Tuomo Pesälä
metsälakimies, OTM , mti
Metsänhoitoyhdistysten
Palvelu MHYP Oy
MHY jäsenlehti 1/2015
Metsänomistajien toivomuksia
hallitukselle
Samaa vauhtia kuin eduskuntavaalit, lähestyvät myös hallitusneuvottelut ja hallitusohjelma.
Seuraavan hallituksen ohjelmasta näyttäisi tulevan aiempaa strategisempi ja vähemmän
yksityiskohtainen.
Ennen vaaleja kaikki mahdolliset etujärjestöt ja ryhmät kertovat puolueille omia tavoitteitaan. Näin ovat toimineet myös metsänomistajien edustajat MTK:sta ja metsänhoitoyhdistyksistä. Metsänomistajat erottaa monista
muista ryhmistä se, että heidän viestillään on tällä hetkellä todellista kysyntää. Suomesta halutaan rakentaa tulevien vuosien aikana biotalousyhteiskunta, jonka menestys perustuu uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön.
hajautettuihin ratkaisuihin. Nykyinen
eduskunta on oikealla tiellä edistäessään metsäenergian ja turpeen käyttöä.
Biotalouden menestys vaatii maaseudun asumisen ja yrittämisen turvaamista. Tulevan hallituksen byrokratian purkamiseen kuuluu olennaisesti maankäytön ohjaamisen muuttaminen esimerkiksi luopumalla valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista ja
vähentämällä muutoinkin maankäytön
rajoituksia.
Lunastuslain uudistaminen, puurakentamisen edistämisessä sanoista tekoihin.
Myös lunastuslain uudistamisella turvattaisiin biotalouden edistämistä. Puurakentamiselle asetettavat sitovat tavoitteet julkisessa rakentamisessa puolestaan asettaisivat puun aina
etusijalle.
Energiaomavarainen ja järkevän
kaavoituksen Suomi
Metsänomistajat esittävät, että Suomesta tehdään omavarainen ja kivihiilen tuonti lopetetaan. Hallituksen kannattaisi esimerkiksi kauppataseen kannalta suunnata energiainvestointeja uusiutuvaan raaka-aineeseen sekä
Metsänomistajien on vaikea turvata
puun saatavuutta, jos heitä ei kohdella yrittäjinä. Tulevan hallituksen tulisi
nopeasti luoda metsätalouteen toimiva sukupolvenvaihdosjärjestelmä sekä
alentaa puun myyntien verotusta kannustavalle tasolle.
Ei metsien kiinteistöverolle
Uudet rasitteet, kuten metsä kiinteistövero olisivat täyttä myrkkyä koko Suomelle. Metsätila- ja puukauppaa voitaisiin kuitenkin aktivoida metsävähennyksen laajentamisella sekä luovutusvoittoverotusta huojentamalla.
Rohkeaa tulevaisuuden tekemistä
Hallituksella on paljon tekemistä puun
saamiseksi tehtaalle saakka. EI riitä, että
metsänomistajat myyvät puuta. Samaan aikaan kuin varmistamme, ettei
Euroopan unionista aseteta lisää rajoitteita, pitäisi biotalousinvestointien lupakäytäntöjä ja investointirahoitusta
helpottaa. Metsätalouden rahoituksen
lisäksi myös alan tutkimuksen riittävyydestä ja laadusta pitäisi pystyä huolehtimaan.
Toimintaedellytykset turvaamaan
puun käytön lisäystä
Eduskunnan käsitellessä metsähakkeen tukea ja turpeen verotusta ovat
puun riittävyys ja käyttökohteet nousseet jälleen julkisuuteen. Hallituksen
esitys metsähakkeen tuen rajoittamisesta oli yliampuva, teollisuudelle puuta varaava. Metsissämme riittää puuta
niin usealle uudelle sellutehtaalle kuin
energiantuotantoonkin. Tämän hetken
puuvarojen riittävyyden asemasta poliitikkojen kannattaisi kääntää katseensa metsien käytön kannalta keskeisimpiin kysymyksiin. Puuta riittää, mutta saadaanko sitä tehtaalle, on kiinni
myös muustakin kuin metsänomistajista. Näitä toimintaedellytyksiä, joista
päättäjät voivat huolehtia, löytyy metsänomistajien toivomuslistalta useita.
Metsänomistajille mahdollisuus
yrittäjyyteen
Suomen energiankäyttö on mennyt hiilenmustaksi.
Marko Mäki-Hakola
elinkeinopäällikkö
MTK metsälinja
Suomella on käytettävinään suuret
määrät kotimaista uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvuuden vuoksi metsiä ei
voi säästää jättämällä hakkaamatta,
sillä metsien hiili vapautuu kiertoon
joko puun lahotessa ja maatuessa
tai hyödyksi käytettäessä polttamalla. Uusi puusto sitoo vanhan puuston
käytöstä tai maatumisessa syntyvän
hiilen.
23
MHY jäsenlehti 1/2015
OSTAJISSA
ON EROJA
Puunhankinnassa korostuvat kokeŵƵƐ͕ŬŽŬŽŶĂŝƐǀĂůƚĂŝƐƵƵƐ͕ĂŵŵĂƫͲ
taito ja korjuujälki.
PUUT
- taimitarha
Kavastontie 120, 25460 Kisko
Pekka Uusitalo, puh. 0500-636983
[email protected]
www.puut.fi
VIELÄ NIITÄ HONKIA HUMISEE
Haluathan parhaan kokonaisratkaisunmetsällesi ja itsellesi?
Myy siis puusi meille.
WESTAS GROUP
www.westas.fi
Näkemyksiä puusta.
Tutkitusti enemmän
kasvuvoimaa ja jopa
tuplasti
tuottoa
-DORVWHWXWWDLPHWRQYDUPLQMDNXVWDQQXVWHKRNNDLQ
UDWNDLVXSXXVWRQODDGXQSDUDQWDPLVHHQMDPHWV¦Q
DUYRNDVYXQQRSHXWWDPLVHHQ
Pakkasvarastoituja, jalostettuja taimiamme on
saatavana nyt koko Suomesta. Kysy lisää paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltäsi!
Ja humisee vielä pikkuisännänkin
hakkuisiin, kun suunnitelmallisesti
uudistetaan. Metsä kasvaa niin
kuin aina ja metsärahat tuottavat
turvallisesti asiantuntevissa
paikallisissa käsissä - Säästöpankissa.
Myynti:
:ROIȌQWLH9DDVD_3XK
MRKDQJURQURV#VNRJVSODQWRUȌ_ZZZVNRJVSODQWRUȌ
24
MHY jäsenlehti 1/2015
HUIPPUTARJOUKSIA!
MS 170
1,6 hv, 4,1 kg
199,MS 181
MS 231
2 hv, 4,3 kg
299,MS 211
2,3 hv, 4,3 kg
359,MS 201
2,4 hv, 3,9 kg,
metallirunko
599,-
2,7 hv, 4,9 kg
VAIHTOSAHOISTA
PULAA
MAKSAMME
HYVIN
n
Maailma
kevein
moottori
saha
459,MS 251
3 hv, 4,9 kg
499,-
METSASAATIO.FI
” METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA
TARJOAT NUORILLE
MAHDOLLISUUDEN
INNOSTUA METSÄELINKEINOSTA.”
NIINA NUPPONEN
Metsäneuvoja
MS 1
150
1,,,3
1,3
1
3 hv,, 2,8
2 kg
490,-
Ammattisaha, metallirunko
MS 241
MS 261
649,-
699,-
3 hv, 4,7 kg
3,8 hv, 5,2 kg
Nummentie 5, Nousiainen
puh. 02-4315 211
Av. ma–pe 9–17,
la 9–13
www.noustenpyora.fi
Puusta voi
jalostaa melkein
mitä vain.
Esimerkiksi
arvopapereita.
Yhdessä hyvä tulee.
Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta
esimerkiksi rahoittamalla koululaisten metsäpäivien
järjestämistä ja opettajien täydennyskoulutusta.
METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA
Puukaupparahat kasvavat myös hakkuun
jälkeen, kunhan niille löytyy juuri sinulle
sopiva sijoitus- tai talletusmuoto. Tule
omaan Osuuspankkiisi keskustelemaan
tavoitteistasi.
Eura, Honkilahti, Karjala, Lappi, Lokalahti, Lounaisrannikko, Lounais-Suomi,
Länsi-Suomi, Merimasku, Mynämäki, Nousiainen, Paattinen, Rymättylä, Säkylä,
Taivassalo ja Turun seutu
25
MHY jäsenlehti 1/2013
1/2015
Puun käytön lisäys asettaa
haasteita liikenneverkolle
Metsäsektori on myönteisen haasteen edessä.
Metsäteollisuuden investoinnit yhdessä metsäenergian käytön lisääntymisen kanssa saattavat
lisätä kotimaisen puun käyttöä lähivuosina 10-15
miljoonaa kuutiometriä. Haasteita tulevat aiheuttamaan puun kuljetukset.
Puun käytön lisäys on tervetullut, koska metsämme pursuavat puuta, ja metsänomistajien myyntihalut ylittävät
etenkin kuitu- ja energiapuun kysynnän. Puun käytön lisääminen ei onnistu, ellei puuta saada kuljetettua metsästä jalostavalle laitokselle vuoden ympäri kaikkina kellonaikoina.
Olemme Suomessa tottuneet takavuosina ylpeilemään toimivalla tieverkolla ja kuljetusmahdollisuuksilla.
Tiestön kunnossapidon laiminlyönneistä
korjausvelkaa
Salakavalasti maamme on ajautunut liikenneverkon suureen
korjausvelkaan, joka on lisäksi kasvamassa räjähdysmäisesti.
Korjausvelkaa miettinyt parlamentaarinen työryhmä nosti
esille karuja lukuja. Jos perusväylänpitoon laitetaan vuosittain 100 miljoonaa euroa lisää, ei korjausvelka enää kasva.
Jos rahoitus nostetaan 200 miljoonaan, saadaan velkaa hiljalleen vähennettyä. Vasta 300 miljoonan euron lisäys poistaisi velan niin, ettei neljän vaalikauden jälkeen päättäjillä
olisi sama vaiva edessä.
Yksityisteillä tilanne ei ole yhtään parempi, vaan yksityistiemäärärahat ovat käytännössä loppuneet. Tänä vuonna
budjetissa on viisi miljoonaa euroa, vaikka todellinen tarve
investointeja kannustavalle järjestelmälle on kuusinkertainen. Metsätiet ovat onneksi olleet paremmalla tolalla hyvin
toimineen kemera-järjestelmän ansiosta.
Tilanne on osittain surkuhupaisa. Vaikka tiet kestäisivät,
ovat puun kuljetuksille lisäksi haasteena yli 500 painorajoitettua siltaa. Siltojen korjausjärjestystä voidaan priorisoida,
mutta silti ongelma on räjähtämässä käsiin. Tieverkolla on
canamoffroad.com
OUTLANDER-TRATORIMÖNKIJÄT
RASKAANSARJAN
AMMATTILAISET
UUTUUS!
UUTUUS!
500 DPS T3
YKSIPAIKKAINEN
alk. 8 990,-
, sis. Alv.
+ toimituskulut
MAX 1000 XT-P T3
KAKSIPAIKKAINEN
HUOM!
Can-Am kaupan
yhteydessä
Mhy-jäsenetu.
KAKSIPAIKKAINEN
TRAKTORIMÖNKIJÄ
Tuotekatu 12, Raisio. Puh. (02) 255 0355. Avoinna ma 9-18, ti-pe 9-17.
26
Talvisista olosuhteista saadaan useimpina talvina vain haaveilla länsirannikolla. Teiden on kestettävä sulan ajan puunkuljetuksia ja pääteiden kelirikkoajankin kuljetukset, jotta metsiemme puut saadaan hyödynnetyksi.
15000 siltaa, keski-iältään 38 vuotta. Siltojen peruskorjausiän pitäisi olla noin 40 vuotta. Nykyisellä rahoitustasolla
korjausvelka kasvaa 150:llä sillalla vuodessa. Kymmenen
vuoden kuluttua on siis hurja määrä painorajoitettuja siltoja
estämässä puun kuljetuksia laitoksille. Pienten teiden lisäksi
painorajoituksia on tulossa myös valtateillä oleville silloille.
Tarvitaan poliittisia päätöksiä
Suomesta voidaan rakentaa biotalousyhteiskunta, jos olosuhteet ovat kunnossa. Liikenneverkkojen rahoitus on valtiolta hyödyllinen investointi. Kunnossa oleva tiestö lisää
tehokkuutta ja elinkeinotoiminnan kannattavuutta. Tutkimuksista tiedetään myös ne positiiviset vaikutukset kansantuotteeseen, joita saadaan valtion panostuksilla liikenneverkkoon. Kolikon toinen puoli on jatkaminen nykyisellään,
jolloin korjausvelka räjähtää käsiin. Silloin voidaan olla todella huolissaan puun liikkuvuudesta.
Eduskuntavaalit käydään keväällä. Uusi hallitus, väristä
riippumatta, on vaikean tilanteen edessä. Samaan aikaan
pitää pystyä tekemään leikkauksia ja luomaan mahdollisuuksia uudelle kasvulle. Toimiva infrastruktuuri on yhteiskunnan peruspilari. Eduskuntavaalien alla ja etenkin hallitusohjelmaa valmisteltaessa on hyvä käydä keskustelua
myös vaihtoehtoisista tavoista liikenneinvestointien rahoittamiseksi. Suoran budjettirahoituksen lisäksi malleja löytyy
niin rahastoinnista kuin valtion halvemman lainakoron hyödyntämisestä.
Poliitikoilta vaaditaan myös kokonaisnäkemystä. Omalle kylälle pikavoittona
saadun tien parantamisen asemasta
pitäisi pystyä luomaan yli vaalikausien
ulottuva järjestelmällinen perusparannusohjelma.
Marko Mäki-Hakola
elinkeinopäällikkö
MTK metsälinja
MHY jäsenlehti 1/2015
27
MHY jäsenlehti 1/2015
Lounametsä laatii metsäsuunnitelman mukaan taskuun
Moni varmaan muistaa vielä
pehmeäkantisen kirjasen, jota
säilytettiin piirongin laatikossa
ja otettiin esille, kun tuli tarve
hakkauttaa metsää. Toisilla
kansion sivut olivat irronneet
ja kulmat koirankorvilla, toisilla kirja loisti uutuuttaan vielä
kymmenen vuoden jälkeenkin.
Ennen
Menneinä vuosina metsäsuunnitelmia
tehtiin kattavasti alueellisena metsäinventointina, jossa kunnan kaikki
kylät käytiin vuorollaan läpi tila kerrallaan rajalta rajalle. Ennen maastotöiden alkua pidettiin tilakohtaisen
metsäsuunnitelman markkinointitilaisuuksia, läheteltiin kirjeitä ja soiteltiin metsänomistajille. Suunnitelman
tilanneille toimitettiin sitten metsäsuunnitelma sen valmistuttua.
Mhy Lounametsässä on laadittu metsäsuunnitelmia jo aiemminkin vaativiinkin kohteisiin. Kuvassa Lasse Nurmi ja Mikko Kaamanen luovuttamassa uutta metsäsuunnitelmaa Naantalin
Kultarannan pääpuutarhurille Matti Tuomiselle kymmenisen vuotta sitten.
Nyt metsänhoitoyhdistys laatii
metsäsuunnitelmat
Uutta ja vanhaa, metsäsuunnitelmia neljältä eri vuosikymmeneltä. Paperisetkin suunnitelmat ovat vielä käytössä, mutta lähinnä päivityksen ja käytettävyyden vuoksi sähköinen suunnitelma valtaa alaa.
28
Entiset ajat ovat menneet. Tänä päivänä vastaavia koko kunnan tai kylät kattavia maastomittauksia ei enää tehdä, vaan puustotiedot saadaan
pitkälti laserkeilauksen ja ilmakuvien perusteella. Ne antavat kuitenkin vain suuntaa-antavan
tiedon metsistä. Leimikon tekoa tai metsän arvon määritystä varten perinteinen, maastomittauksiin perustuva metsäsuunnitelma on edelleen luotettavin tiedonlähde.
Metsäsuunnitelma on laadittu yleensä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, ja se on pyritty
tekemään metsänomistajan toiveita kunnioittaen. Suunnitelmassa on sanottu, paljonko puuta
on nyt ja tulevaisuudessa, missä on hakattavaa,
missä hoitotöitä, paljonko euroja tulee ja menee. Paperikansion lisäksi suunnitelman saa
myös nettiversiona. Metsäsuunnitelman sähköinen versio SilvaNetti on ollut käytössä viitisen
vuotta, ja niihin suunnitelmiin on toimenpiteiden aiheuttamat muutokset päivitetty.
MHY jäsenlehti 1/2015
Jatkossa
Metsäsuunnittelussa pyritään tulevaisuudessa suunnitelman ajantasaisuuteen. Kuviotietoja päivitetään tehtyjen toimenpiteiden mukaisiksi, ja aika ajoin lisätään kasvua. Näin metsänomistajalla on aina käytettävissään tuoreimmat
tiedot metsästään. Päivittäminen vaatii metsänomistajan ja metsänhoitoyhdistyksen välillä
tehdyn sopimuksen. Uusia suunnitelmia laaditaan metsänomistajan tilausten mukaan.
Uusinta uutta
Metsänhoitoyhdistys Lounametsä tarjoaa mobiilimetsäsuunnitelmaohjelman ilmaiseksi jäsenilleen, joilla on voimassaoleva metsäsuunnitelma Mhy:n tietojärjestelmässä. Metsäsuunnitelman pitää olla metsänhoitoyhdistyksen tekemä.
Myös muun toimijan tekemä suunnitelma käy,
jos tiedot on luovutettu mhy:lle sen tietojärjestelmään sopivassa muodossa.
Mobiilimetsäsuunnitelma on käytettävissä
älypuhelimissa maastossakin. Ohjelmaan kuuluvat metsäsuunnitelmatietojen lisäksi peruskartta ja ilmakuvat sekä maanmittauslaitoksen kiinteistöraja-aineisto.
Metsäsuunnitelma kulkee jatkossa kätevästi maastossa mukana vaikka taskussa.
Mobiilimetsäsuunnitelmasovellus on tällä hetkellä testattavana
yhdistyksen toimihenkilöillä. Tarkkaa päivämäärää sovelluksen
käyttöönotosta ei voida tätä juttua kirjoitettaessa kertoa. Ohjelma
toimii hyvin testikäytössä ja se saadaan kesään mennessä käyttöön.
Mobiilimetsäsuunnitelma METSÄSELAIN
l
l
l
l
Oma metsäsuunnitelma Mhy:den metsänomistajille
Metsäsuunnitelmat ja kuviotiedot
Metsänomistaja näkee oman suunnitelmansa tiedot
Tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartat ja
ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen
l Toimii myös ilman verkkoyhteyttä.
l Oman sijainnin näyttö
l Android- ja Windows Phone -versiot jo valmiita, iOS tulossa.
Tilaa uusi metsäsuunnitelma
metsänhoitoyhdistyksestä!
Tilauksen voit tehdä soittamalla tai sähköpostilla
joko oman alueesi metsäasiantuntijalle tai osoitteeseen [email protected].
Tilaaminen onnistuu myös taka-aukeaman tilauskupongilla,
josta näet metsäsuunnitelmatilaukseen tarvittavat tiedot.
Metsänomistajat
LOUNAMETSÄ
Metsäsuunnitelman avulla on
helppo ajoittaa toimenpiteet oikein!
29
MHY jäsenlehti 1/2015
MTK:n jäsenedut 2015
Ainoastaan Metsänomistajat -jäsenkortilla saatavat jäsenedut
LähiTapiolan edut metsänhoitoyhdistyksen jäsenille
Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa:
l 10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta. Alennuksen saaminen metsävakuutuksesta
vaatii asiakkaalta LähiTapiolan kotivakuutuksen.
l 15 %:n alennuksen metsävakuutuksesta, jos asiakkaalla on 10 000 € sijoitus säästöhenkivakuutuksessa.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenlehti; Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumero 4 kertaa vuodessa.
Aarre-lehti, Savotan puoti ja UB United Bankers tarjoavat myös etuja tai
alennuksia metsänhoitoyhdistysten jäsenille.
Yhteiset jäsenedut kaikille MTK:n jäsenille (metsänhoitoyhdistys tai MTK-yhdistys)
OP-Pohjola-ryhmä
Etuja pankkipalveluista, henki- ja eläkevakuutuksista, sijoitusrahastotuotteista ja kiinteistövälityksestä.
Energiaa edullisemmin tarjoavat Neste Oil, St1 ja Teboil.
Jäsenverkko Reppu www.reppu.mtk.fi hyötytietoa mm. verotuksesta, puun hinnoista, maanvuokrauksesta jne.
MTK:n veropuhelin neuvoo maanantaisin klo 9-12
Jäsenetuhintaista veroneuvontaa numerosta 0600 17999.
Jäsenetuja vapaa-aikaan
Holiday Club Resorts Oy tarjoaa majoitusta jäsenetuhintaan, samoin Kunnonpaikka, Sokos Hotels ja
Radisson Blu –hotellit. Kylpylä Kivitipulla vaihtuvia tarjouksia, ja Viking Linen risteilyt erikoishinnoin.
Kaikki jäsenedut löytyvät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut. Jäsenetuihin voi tulla muutoksia vuoden aikana.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa jäsenkortin ja jäsennumeron helmi-maaliskuun vaihteessa.
Jäsenedut astuvat voimaan käytännössä 1.3.2015.
Kaikkien jäsenetujen käyttäminen edellyttää jäsenyyttä metsänhoitoyhdistyksessä ja/tai MTK-yhdistyksessä.
Etujen hyödyntäminen edellyttää jäsenyyden todistamista ja jäsenmaksun maksamista.
30
MHY jäsenlehti 1/2015
Puheenjohtajan palsta
Nykyisenlainen Metsänhoitoyhdistys Lounametsä syntyi
viime vuoden alussa, kun metsänhoitoyhdistykset Länsimetsä ja Lounametsä yhdistyivät. Yhdistyminen tehtiin,
jotta oma metsänhoitoyhdistyksemme pystyy mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti palvelemaan alueensa
metsänomistajia. Lounametsä on yksi maamme suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä 9400 metsänomistajajäsenellä.
Lounametsällä on yli 30 metsäasiantuntijaa palvelemassa
jäseniämme. Lisäksi meillä on laaja metsureiden, kone- ja
kuljetusyrittäjien verkosto tekemässä töitä jäsentemme
metsissä. Pystymme palvelemaan yhdistymisen myötä entistä monipuolisemmin jäseniämme tarjoamalla heille sekä
metsänomistamiseen että niiden hyödyntämiseen liittyviä
palveluita.
Tämän vuoden alusta voimaan tullut metsähoitoyhdistyslain muutos haastaa meidätkin kehittämään edelleen
toimintaamme. Lakisääteinen metsänhoitomaksu on jäänyt historiaan ja muuttunut vapaaehtoiseksi metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksuksi. Monipuolisella ja metsänomistajajäsenien tarpeiden mukaisella palvelutarjonnalla
rakennetaan vastinetta jäsenyydelle. Haasteenamme ovat
metsänomistajien metsätaloudelleen asettamat erilaiset
tavoitteet ja niiden huomioiminen palveluiden kehittämisessä. Isommassa kokonaisuudessa asiantuntijat pystyvät
paremmin erikoistumaan, jolloin voimme tarjota jäsenille
monipuolisempia palveluita.
Jäsentensä edunvalvonnan vahvistamiseksi Lounametsä
liittyi muiden metsänhoitoyhdistysten tavoin MTK:n jäseneksi tämän vuoden alusta. Yhdessä metsähoitoyhdistykset ja MTK ovat vahvempia valtakunnallisessa ja kansainvälisessä metsäedunvalvonnassa. Monia edunvalvontaa
vaativia asioita on noussut viime viikkoina keskusteluun.
Ehdotukset haketuen rajaamisesta ja metsätalouden
kiinteistöverosta osoittavat,
että metsänomistajat tarvitsevat vahvan ja uskottavan
edunvalvonnan.
Timo Junnila
puheenjohtaja
Metsänhoitoyhdistys
Lounametsä ry
Hyvä metsänhoitoyhdistyksen jäsen,
Jäsenmaksun vastineeksi on luvassa metsänomistajille jäsenetuja, jotka varmasti takaavat että jäsenmaksulle saa katetta koko maksun edestä. Merkittävimmät ovat jäsenhintaiset palvelumaksut ja metsänomistajien edunvalvonta, mihin on käytettävissä MTK:n organisaation osaaminen ja vaikutusmahdollisuudet koko
maan ja EU:n tasolla. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet automaattisesti muka PEFC sertifioinnissa.
Puun ostajat edellyttävät, että myytävä puu on sertifioitua.
Lisäksi useita jäsenyyden ansiosta saatavia taloudellisia etuja sekä erityisesti ensi vuoden keväällä valmistuva ja metsänomistajille ilmaiseksi tarjottava mobiili metsäsuunnitelma- ja karttaohjelma älypuhelimiin,
jonka avulla metsänomistaja voi metsässä seurata metsäsuunnitelmansa kartta- ja kuviotietoja. Mobiiliin
siirrettävän metsäsuunnitelman
tulee olla metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä ja ajantasainen. Teemme uusia metsäsuunnitelmia ja päivitämme vanhoja ajantasaisiksi.
Lounametsässä päädyttiin neljäportaiseen jäsenmaksuun
metsän pinta-alan mukaan.
Alle 20 ha
20-50 ha
50-100 ha
yli 100 ha
Yhteisomistaja- ja kannatusjäsen
48 €
75 €
98 €
145 €
48 €
LOUNAMETSÄ
31
MHY jäsenlehti 1/2015
Metsänhoitoyhdis
Hallinto
Harri Tasanen
toiminnanjohtaja
0500 560 544
Turku
www.mhy.fi/lounametsa
sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi
Rannikko-tiimi
Kirkkotie 6, 27100 Eurajoki
Hannu Justen
metsäpäällikkö
044 533 8242
Laitila
Arto Mäkitalo
tiiminvetäjä, metsäasiantuntija,
Eurajoki poislukien eteläiset
kylät + energiapuuvastaava
044 533 8243
Jukka Elovaara
toimistopäällikkö,
puumaksut
040 766 9687
Turku
Ilkka Vuoristo
metsäasiantuntija, Eurajoen
eteläiset kylät ja Rauma
poislukien Lappi
044 533 8246
Irja-Liisa Makkonen
toimistonhoitaja, taloushallinto,
palkanlaskenta ja atk
040 766 9679
Turku
Jouni Vaimala
metsäasiantuntija, Lappi
044 533 8244
Marjo Marila
toimistonhoitaja,
kirjanpito
050 430 5621
Eura
Timo Junnila
metsäesimies
044 533 8245
Rannikko
Vakka
Elisa Hautakangas
toimistonhoitaja, puumaksut,
palkanlaskenta
050 3752687
Laitila
Mynäsalo
Vakka-tiimi
Anttilantie 4, 23800 Laitila
Kari Laiho
tiiminvetäjä,
metsäasiantuntija,
Laitila eteläinen
0440 722 070
Markku Haapaniemi
metsäasiantuntija
Pyhäranta-Pyhämaa-Lokalahti
0400 884 774
Harri Suominen
metsäasiantuntija
Laitila pohjoinen +
Polttila ja itäpuolinen
alue Pyhärannasta
0440 722 071
Maija Viirros
metsäesimies
045 894 6555
(siirtyy tehtävään 1.4.2015)
Kuh
Mynäsalo-tiimi
Virastotie 1, 23100 Mynämäki
Teemu Katunpää
tiiminvetäjä,
metsäasiantuntija
Mynämäki, Mietoinen
0500 780 569
Sirkka Asikainen
metsäasiantuntija
Mynämäki (Karjala)
050 353 1322
32
Eero Anttila
metsäasiantuntija
Kustavi-Taivassalo ja Vehmaa
(alkaen 1.4.2015)
0500 785 169
Pekka Tolkki
metsäesimies
050 567 3093
Jarmo Mäntynen
metsäasiantuntija
Kustavi, Taivassalo
0500 812 793
Kotitoimisto: Riihimaantie 343,
23360 KUSTAVI
(eläkkeelle kesällä)
Jussi Posio
metsäasiantuntija
Kuhankuono, Naantali
+ Mynäsalosta osa
Mynämäkeä
(alkaen 1.4.2015)
0500 780 568
MHY jäsenlehti 1/2015
istys Lounametsä
Anssi Rinne
metsäasiantuntija
Honkilahti ja Hinnerjoki
Koskenkylänraitti 21 A, 27650 Honkilahti
044 533 8240
Pyhäjärvi-tiimi
Satakunnankatu 18, 27510 Eura
Pyhäjärvi
Mikko Knuutila
tiiminvetäjä,metsäasiantuntija
Kiukainen ja Eura pohjoinen
+ lannoitusvastaava
044 533 8241
Tiina Vuoristo
metsäesimies
044 533 8247
(äitiyslomalle huhtikuussa)
Tero Lähteensuo
metsäasiantuntija
Säkylä + Eurasta valtatie
12 eteläosa + Tuiskulan +
Kauksuon alueet
044 533 8250
Elmeri Juura
metsäesimies
(äitiyslomasijainen)
044 533 8247
Kuhankuono-tiimi
Kuralankatu 2, 20540 Turku
Mikko Kaamanen
tiiminvetäjä,
metsäasiantuntija
Raisio, Lieto, Rusko, Turku
0400 922 467
Santtu Raimoranta
metsäasiantuntija
Nousiainen, Masku
0500 540 605
Lasse Nurmi
metsäasiantuntija
Naantali
0400 167 957
(eläkkeelle kesällä)
Seppo Lähteenaho
metsäesimies
0400 325 126
Jussi Posio, 0500 780 568 (alkaen 1.4.2015)
äsalo
o
Peimari-tiimi
Vistantie 19, 21530 Paimio
Tapani Holmijoki
tiiminvetäjä,
metsäasiantuntija
Sauvo, Kaarina
0400 824 201
uhankuono
Peimari
Erityispalvelut
Juuso Rihko
metsäasiantuntija
Paimio, Piikkiö, Sauvo
0500 218 561
(metsäesimieheksi kesällä)
Markku Sipponen
metsäesimies
0440 722 072
(eläkkeelle syksyllä)
Olli Rantanen
metsäasiantuntija
Paimio, Piikkiö, Sauvo
(alkaen 1.5.2015)
0400 142 863
Timo Vesterinen
kiinteistönvälittäjä LKV
0500 812 792
Kotitoimisto: Hakkeenpääntie 73,
23310 TAIVASSALO
Arto Leino
tie- ja oja-asiantuntija
Laitila
044 533 8248
Petri Lähteenmäki
tie- ja oja-asiantuntija
Mynämäki
0400 328 882
Metsänomistajien palvelupiste Helsingissä
Mhyp Oy
Tuomo Pesälä, metsälakimies
PL 6, 93101 Pudasjärvi
Puhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin
klo 9-16. Puh. 0600-39 39 59 (4,01 €/min. + pvm/mpm)
[email protected]
Kati Häkkinen
metsäneuvoja
Simonkatu 6 (PL 510), 00101 Helsinki
Puh. 020 413 2495, GSM 040 720 3160
[email protected], [email protected]
33
MHY jäsenlehti 1/2015
Metsänhoitoyhdistys Lounametsän
jäsenenä saat:
Yhdistyksen jäsenedut:
Valtakunnalliset jäsenedut:
l Maksuton PEFC-sertifiointi
l Alennusta palveluista
l Maksuttomat
koulutustilaisuudet
l Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €.
l Maksuton neuvonta
l Jäsenlehti 2 krt vuodessa
l LähiTapiola: 10 %:n alennuksen
metsä- ja kotivakuutuksesta.
l United Bankers: 30 % alennus
Metsäobligaation merkintäpalkkiosta.
l Savotan Puoti: pokara 34,90 €,
tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi
29,90 €
Maksuton metsäsuunnitelman
mobiilisovellus
METSÄSELAIN
Metsänhoitoyhdistys Lounametsä tarjoaa
mobiilimetsäsuunnitelmaohjelman ilmaiseksi jäsenilleen, joilla on voimassaoleva metsäsuunnitelma Mhy:n tietojärjestelmässä.
Mukana tulevat tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartat ja ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen.
10 % alennus puutavarasta
VEHMAA • TAIVASSALO
KAIKKI PUUTUOTTEET -10%
WWW.PK-PUU.FI
Metsänomistajat
34
✃
SAVOTAN PUOTI
Taita tästä 2.
http://www.lounametsa.mhy.fi
Muutokset voi tehdä myös osoitteessa:
Lukijan palvelukortti
Tunnus 5013289
00003 VASTAUSLÄHETYS
LOUNAMETSÄ
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Mottagaren
betalar
portot
Ohje: Täytä tiedot, leikkaa sivu irti, taita kahdesti viivoja myöten niin, että tämän sivun yläosa jää ulospäin.
✃
MHY jäsenlehti 1/2015
Taita tästä 1.
Jäsenpalvelulomake
Kaikki metsänomistajat, jotka ovat olleet metsänhoitomaksun piirissä ovat jatkossa automaattisesti
jäseniä ilman erillistä ilmoitusta. Mikäli et ole saanut Lounametsältä jäsenkorttia vuodelle 2015
maaliskuun aikana ja haluat jäseneksi, tee ilmoittautuminen alla olevalla lomakkeella.
Liityn metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi *) täytä merkityt kohdat
Haluan saada lisätietoja metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä
Osoitteeni on muuttunut/ omistajatiedot ovat muuttuneet (täytä myös jäsenyyskohta)
Tilaan metsäsuunnitelman mhy:n toimialueella oleville tiloille jäsenhintaan 75 € + 15 €/ha (+alv.). Alueen
metsäasiantuntija ottaa yhteyttä tilauksen saatuaan!
Osoite *)
Postinro ja –toimipaikka *)
Uusi omistaja
Uusi osoite
Uusi postinro ja -toimipaikka
Puhelinnumero *)
Sähköpostiosoite
Metsätilan sijaintipaikkakunta
Omistusmuoto
Päiväys
Allekirjoitus
Lisätietoja
*)
Metsäpinta-ala, ha
Yksinomistus Yhdessä puolison kanssa
*)
Yhtymä
Metsätilan kiinteistötunnus
Kuolinpesä
*)
Liityn kannatusjäseneksi
____/____ 2015
35
BAS2 - Posti Oy
METSÄNOMISTAJAN
MAALISLAUANTAI 14.3.
Eurajoella
klo. 10.00 – 14.00 Eurajoen raviradalla ja sen ympäristössä Köykäntiellä
Maalislauantain metsäpäivä
Ohjelmassa: Hakkuunäytöksiä erilaisilla hakkuukoneilla ja metsurityönä.
Esitellään vanhoja työtapoja. Hevosella kuljetetaan puuta ja ihmisiä.
Havainnollistetaan teoriassa ja käytännössä metsänkäsittelyn uusia ohjeita
ja niiden käytännön soveltamista.
Järjestelyissä mukana Metsänhoitoyhdistys Lounametsän lisäksi
Mhy, Metsäkeskus, Maataloustuottajat Eurajoen yhdistys, Eurajoen Hevoskasvatusyhdistys, Konekeskus Mikola, Winnova, Rauman Hevospalvelut, Sampo-Rosenlew
po-Rosenlew
Laitilassa
Paimiossa
klo. 10.00 – 14.00 Laitilan Krouvinummella.
Opastus 8-tieltä Krouvinummentielle.
klo. 10.00 - 14.00, Paimion toimistolla Vistantie 19
Harvennushakkuu työnäytös
Esillä mm. kevään metsänviljelyasiat ja metsäsuunnitelmien uusiminen Sauvossa 2015-2018.
Kävijöille väritulosteena satelliittikuva omasta
tilasta. Kahvi- ja pullatarjoilu!
Avoimet ovet
Tarjolla nokipannukahvia ja makkaraa.
Mynämäellä
klo. 10.00 – 13.00, Mattilan pyörä-ja
pienkoneen pihalla, Valtakatu 3
MHY:n pihatapahtuma
Mukana myös Länsi-Suomen metsätilat,
sekä tie-ja oja-asiantuntija, esittelyjä,
arvontaa sekä tarjoilua.
Turussa
klo.10.00 – 14.00, Mhy:n toimistolla Kuralankatu 2
Avoimet ovet Mobiilimetsäsuunnitelmaesittelyä ja
kävijöille väritulosteena satelliittikuva omasta tilasta.
Kahvi ja pullatarjoilu!
Metsätaitoilut
1.6 klo. 18:00 Laitilassa Padon yhteistalolla. Avoin kyläkisa.
8.9 klo. 17:00 Virttaalla. Maakunnan ja Mhy Lounametsän mestaruuskisa.
Metsäiltamat
11.9 klo. 19:00
Raision Huvilinnussa
!
A
O
L
U
T
TERVE
Metsänomistajat
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Metsänhoitoyhdistys Lounametsä
www.mhy.fi/lounametsa