-1- Jäsenlehti 3/2013 15.12.2013 Kuva Aino Hagner, 25 vuotisjuhlassa Tasemo standaareilla muistetut. -2- Kuka puolustaa metsänomistajan asiaa? Työn alla on enemmän kuin koskaan aikaisemmin metsänomistajaa koskettavia laki- ja muita uudistuksia. Metsälaki on nyt käsittelyssä eduskunnassa. Mhy (Metsänhoitoyhdistus) laki on hyväksytty ja tiedetään, että Mhy kentällä on menossa iso työ valmistauduttaessa veroluonteisen metsänhoitomaksun muuttumiseen jäsenmaksuluonteiseksi. Metsäkeskukset ovat haljenneet kahteen osaan: viranomaisja liiketaloudelliseen osaan. Liiketaloudellinen osa, nyt Otso nimen saanut toimija on kovan haasteen edessä varmistaessaan kannattavan toimintansa. Metsänomistajien – eikä vähimmin kaupunkilaismetsänomistajien – kannalta iso asia on MTK:n (Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto) sääntömuutosprosessi. Nyt ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttyjen sääntöjen mukaan metsänomistajat pääsevät mhy:n kautta MTK:n jäseniksi. Tämä on metsänomistajien kannalta iso muutos, sillä aikaisemmin Mtk:n ja mhy:en välillä oli alueelliset mhy- liitot. Suora yhteys ja vaikuttaminen on siis jatkossa tiiviimpää. MTK on ainut järjestö, jolla on osaamista ja tarvittavaa organisaatiota valvoa ammattimaisesti metsänomistajien etua kansallisesti ja myös Eu-tasolla. Me etämetsänomistajat voimme omalla aktiivisuudellamme arvokkaalla tavalla kyllä täydentää edunvalvontaa. Moni metsänomistaja tulee toimeen ilman mhy:tä. Itse olen saanut käyttämistäni mhy:stä hyvää palvelua. Silti minulla on yhteistyösopimus metsäyhtiön kanssa, joka on ollut hyödyllinen. Mutta viime kädessä edunvalvonnallinen näkökulma minulla ja metsäyhtiöllä on monissa asioissa vastakkainen. Siksi tarvitaan vahvaa Mtk:ta ja sen metsäpuolen osaajia. Ja erittäin tärkeätä on, että MTK:lla on suuri määrä metsänomistajajäseniä. Antti Haapamäki puheenjohtaja Myllyvainiontie 54, 37500 Lempäälä puh. 050 62743 [email protected] -3- Tulevia tapahtumia: TaSeMo:n retki UPM:n Korkeakosken sahalle ja Ollikaisen Hirsirakenne Oy:hyn Lähtö: 22.1.2014 Klo 8.30 Vanhan kirkon edestä Klo 10 Tutustuminen UPM Timber, Korkeakosken sahaan jossa aluksi kahvitarjoilu Juupajoella, Klo 12.30 Lounas Ruovesi, Kukkapaikka kahvila ravintola Klo 14 Tutustuminen Ollikaisen Hirsirakenne Oy:hyn, Ruovesi n. Klo 18 Paluu Tampereelle Matkan hinta 30 €/hlö Kerätään bussissa menomatkalla, varaathan sopivan rahan. Hinta sisältää bussikuljetuksen ja lounaan. Vähimmäismäärä retken järjestämiselle on 20 henkeä. Sitovat ilmoittautumiset Pertti Kauppiselle, pertti.h.kauppinen<at>dnainternet.net, p. 050 547 6248 pe 10.1.2014 mennessä. Kerro myös mahdollinen erityisruokavaliosi. +++ -4- Kolmen asian metsäilta ke 12.2.2014 klo 18 alkaen Tampereen Seudun Osuuspankin henkilöstöravintola Holvissa. Uusi metsälaki Johtaja Arto Sorri, Suomen Metsäkeskus Myrskyt ja tuhohyönteiset aiheuttavat vuosittain isoja vahinkoja. Miten metsävakuutus korvaa vahingot. Kannattaako metsät vakuuttaa? Pohjola Vakuutus, myyntipäällikkö Matti Roms Tiedätkö että voit kartuttaa eläkettäsi Mela-vakuutuksella? (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) Mela asiamies Ville Paulaniemi Tilaisuuden alussa kahvitarjoilu Käyntiosoite: Pellavatehtaankatu 21 C, 5 kerros. Ilmoittaudu pe 31.1. klo 16 mennessä puhelimella numeroon 010 254 6019 tai op.fi/tampere -> Ilmoittaudu tapahtumiin. +++ Moottori- ja raivaussahojen huoltoilta ja Akkukäyttöisen sähkömoottorisahan esittely 20.2.2014 alkaen klo 17.00 Pirkanmaan Pienkone Center Kuoppamäentie 10 Tampere Mukaan voit ottaa oman moottori- ja / tai raivaussahan Tervetuloa kunnostamaan sahat kesää varten ! Mukaan pääsee 15-20 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset. 10.2.2014 mennessä Mirjam Hokkaselle: s-posti: [email protected] puh: 041 506 9070 +++ -5- TAMPEREEN SEUDUN METSÄNOMISTAJAT RY. TaSeMo KOKOUSKUTSU Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 04.03.2014 klo 17.30 - 20.00 Ålandsbankenin tiloissa Hämeenkatu 8 TAMPERE Ohjelma: klo 17.30 Tilaisuuden avaus. Antti Haapamäki puheenjohtaja klo 17.35 Ålandsbankenin puheenvuoro klo 18.05 Metsänhoitoyhdistykset ison haasteen edessä. MHY- Pirkanmaan toiminnanjohtaja Tapio Viinikka klo 18.35 Vuosikokous: Sääntöjen 9 § mukaiset vuosikokousasiat. Yhdistyksemme johtokuntaan Haapamäki Antti Hagner Aino Hokkanen Mirjam Karttinen Sirkku Kauppinen Pertti Taimi Pertti Yli - Ruka Tuomas kuuluvat seuraavat henkilöt: puheenjohtaja varapuheenjohtaja taloudenhoitaja Vuonna 2014 vuosikokouksessa valitaan johtokunnan erovuoroisten jäsenten tilalle jäsenet 3 vuodeksi. Puheenjohtaja Antti Haapamäellä on täyttynyt ensimmäinen (3) kolmivuotiskausi. Nykyisen voimassa olevan yhdistyksemme sääntöjen mukaan sama henkilö voidaan valita puheenjohtajaksi enintään (2) kahdeksi (3) kolmivuotiskaudeksi peräkkäin. Muut erovuoroiset johtokunnan jäsenet ovat: Aino Hagner ja Tuomas Yli-Ruka Tervetuloa kuulemaan ajankohtaista asiaa ja vaikuttamaan yhdistyksemme toimintaan! Toivomme ilmoittautumista kahvitarjoilun järjestämiseksi. 25.02.2014 mennessä Ålandsbankeniin s-posti: [email protected] tai puh: 0204 293 200 / Varpu Taavettila. Kokousta koskevat tiedustelut johtokunnan jäseniltä. Tervetuloa! Johtokunta TaSEMo Metsämatka Skotlantiin 24.8. – 29.8.2014 -6Skotlanti kiehtoo. Omaperäinen luonto on muovannut omaperäisen ja ylpeän kansan. Tästä yhdistelmästä on syntynyt ainutlaatuinen Ylämaan kulttuuri. Skotlanti on satsannut viime vuosikymmeninä runsaasti nummimaiden metsittämiseen ja luonnon hoitoon. 1960 - luvulla paljaina olleet rinteet ovat saaneet kasvuisan puuston peitteekseen. Saamme matkallamme hyvän käsityksen alueen metsätaloudesta ja ympäristönhoidosta. Alueelle on tyypillistä tyylikkäät linnat, loistokkaat puutarhat, viskin valmistus, kansantarinat ja uskomukset, unohtamatta paikallista ilonpitoa.. Tarkka ohjelma ja ilmoittautumisohjeet maaliskuun jäsenlehdessä. Tiedustelut matkasta: Mirjam Hokkanen: [email protected] puh: 041 506 9070 +++ -7- Toteutuneita tapahtumia: Metsänhoitoyhdistyksen energiapuuretkeily 5.4.2013 Tutustuimme nykyaikaiseen energiapuun hankintaan Mhy Pirkanmaa on iso toimija energiapuun hankinnassa. Isoin energiapuun käyttäjä alueellamme on Tampereen kaupungin Naistenlahden lämpövoimala. Mhy toimittaa voimalaan vuodessa noin 100 000 kiintokuutiota, noin 200 000 megawattituntia, kolmannen osan laitoksen puunkäytöstä, tarkoittaa noin 2 000 rekkakuormaa. Voimalan energiasta merkittävä osuus tulee puun poltosta. Energiapuuta kerätään rankapuuna, jätepuuna, korjuujätteenä jne. Iso osa kerätystä energiapuusta varastoidaan väliterminaaleissa, joista yksi on Tampere – Vaasa tien varressa näkyvällä paikalla Ylöjärvellä. Retkeilyn isäntänä toimi Mhy Pirkanmaan toiminnanjohtaja Tapio Viinikka. Hän johdatti meidät energiapuun korjuutyömaalle, jossa esiteltiin Fixteri-paalaajan toimintaa. Sen lisäksi tutustuttiin väliterminaalissa ja tien varressa tapahtuvaan nykyaikaiseen hakettamiseen ja kasvatusikäisessä metsässä tapahtuvaan energiapuun korjuuseen. Mielenkiintoinen retki. Itselleni jäi mieleen mm. se, kuinka iso prosessi energiapuun korjaaminen on, huomioiden se, että poltettava puu tulee olla lähes aina ylivuotista. Teksti Antti Haapamäki +++ -8- TAMPERELAISIA TAIMELANMUKASSA "Viisas pitää huolta metsästään" on maan etämetsänomistajien yhteinen motto. Näissä merkeissä metsään mielivät myös Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n reippaat retkeläiset, jotka Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksiköllä oli ilo saada vieraikseen syyslauantaina 21.9.2013. Bussilastillinen opinhaluisia metsänomistajia tutustui Kemijoki-varressa sijaitsevaan Metsäkeskuksen Taimelanmukan metsäpolkuun, jonka kohteilla esiteltiin osallistujien toiveitten mukaisesti lappilaista metsätaloutta ja sen erityispiirteitä. Ennen metsään menoa nautittiin Taimelanmukan "kämpällä" Ahlqvistin Leenan ja Yli-Huikun Railin tarjoilemat makoisat kahvit, tutustuttiin puolin ja toisin, ja vaihdettiin kuulumisia. Pieni kun on tämä Suomenmaa, yhteisiä tuttuja ja tuttujen tuttujakin löytyi. Mukana metsäpolun kohteita esittelemässä oli Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Pentti Olli. Tikkasenkarin metsätila ja metsäpolun synty Rovaniemellä Tikkasenkarin tilalla sijaitseva Taimelanmukan metsäpolku on noin kahden kilometrin pituinen, ja sen varrella on kaikkiaan 12 metsällistä kohdetta. Noin 140 hehtaarin tila siirtyi Metsäkeskuksen omistukseen 1980-luvulla kaupungin kanssa tehdyn maavaihtokaupan yhteydessä. Välittömästi kaupan jälkeen aloitettiin tilalla mittavat metsänuudistamistoimet. Hakkuutuloilla rakennettiin henkilöstön koulutukseen ja virkistykseen tarkoitettu kämppärakennus hienolle paikalle Kemijoen rannalle. Metsänviljelytöiden lomassa perustettiin metsänuudistamisen ja -kasvatuksen seurantaa varten näytealoja, joilla seurataan eri tavoin uudistettavien taimikoiden ja eri puulajien kehitystä napapiirin arktisissa olosuhteissa. Myös eri maanmuokkausmenetelmien vaikutusta metsänuudistamisen onnistumiseen seurataan. Tilan etelärajalle rakennettiin naapuritilojen kanssa yhteishankkeena metsäautotie metsänhoito- ja hakkuutöiden helpottamiseksi. Edellä mainitut näytealat olivat sytykkeenä lähinnä opetustarkoituksiin suunnitellulle metsäpolulle, jonka varrella Metsäkeskus voi hyvin monipuolisesti esitellä lappilaista perusmetsätaloutta erilaisille kohderyhmille. -9Lapin metsätalouden erityispiirteistä Lapissa metsätalouden harjoittamiseen vaikuttavat muusta maasta tietyissä asioissa paljonkin poikkeavat olosuhteet, joista lyhyt yhteenvetoesitys seuraavassa. Pohjoinen sijainti luonnonoloja määräävänä tekijänä Ilmasto on karu, mutta toisaalta Golf-virran lämmittävästä vaikutuksesta johtuen se on kuitenkin leudompi kuin vastaavilla leveysasteilla esim. Siperiassa ja Kanadassa. Ilmasto on kylmä ja humidinen, eloperäisten ainesten hajoaminen on hidasta ja raakahumusta syntyy paljon. Maa-alasta noin puolet onkin soita. Alueen laajuudesta johtuen ilmasto-olosuhteissa voi on suuriakin paikallisia eroja. Lapin metsissä mänty muodostaa havumetsänrajan toisin kuin muulla maailmassa, jossa metsänrajan muodostaa yleensä kuusi tai lehtikuusi. Lappi on pohjoisimpia puustoisia alueita maailmassa. Missään muualla ei harjoiteta intensiivistä metsätaloutta yhtä pohjoisissa olosuhteissa kuin Lapissa. Suojametsäalue Niin sanottu suojametsäalue (Inari, Enontekiö, Utsjoki, Sodankylän pohjoisosat) perustettiin suojametsälailla 1922 tarkoituksena estää metsänrajan aleneminen. Myös paikallisen väestön kotitarvepuun saantimahdollisuudet haluttiin taata lailla. Metsien käsittely on alueella sallittua, mutta se on varovaisempaa kuin muualla talousmetsissä. Lakia valvoo Metsäkeskus. Saamelaisten kotiseutualue Saamelaiskulttuurin edellytykset on otettava huomioon saamelaisten kotiseutualueella Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosissa. Tämä tulee esille erityisesti valtionmetsien käsittelyssä ja hoidossa, koska valtion metsiä tällä alueella on runsaasti. - 10 - Porojen laidun metsiä Lapissa. Tasemolaiset patikoivat katsellen Lapin metsiä Piepaljärven erämaassa. - 11 Poronhoitoalue: Koko Lappi on poronhoitoaluetta, jossa porot laiduntavat vapaasti metsissä ja tuntureilla. Metsä- ja porotalous aiheuttavat jonkin verran haittaa toisilleen; hakkuut heikentävät ja vähentävät porojen talvilaitumia ja toisaalta porot estävät koivun uudistumisen kesälaidunalueilla. Asia koskee erityisesti valtion maita. Valtio suuri maanomistaja Valtio omistaa metsätalouden käytössä olevasta metsätalouden maasta vajaat 60 % (Etelä-Suomessa noin 10 %), loput ovat yksityisluontoisessa omistuksessa (yksityiset metsänomistajat, kunnat ja seurakunnat). Yksityisluontoisten metsien osuus metsien hakkuumahdollisuuksista on kuitenkin yli puolet, mikä johtuu yksityismetsien sijoittumisesta metsänkasvua ajatellen parhaimmille kasvupaikoille etupäässä eteläiseen Lappiin. Yksityisiä metsänomistajia Lapissa on reilut 30 000 (koko maassa 700 000). Metsätilan keskikoko on noin 60 hehtaaria (koko maassa noin 30 hehtaaria). Paljon yhteismetsiä Yhteismetsiä on kaikkiaan 46 kpl ja niiden kokonaispinta-ala on lähes 300 000 hehtaaria. Suurimmat yhteismetsät sijaitsevat Kemijärvellä, Posiolla ja Sallassa. Metsät kasvavat Metsien vuotuinen kokonaiskasvu on vuosi vuodelta noussut viime vuosikymmeninä, mikä johtuu nuorten hyväkasvuisten metsien lisääntymisestä. Kokonaiskasvu Lapin metsissä on viime vuosina ollut huomattavasti kokonaispoistumaa suurempi, joten puustopääoma kasvaa vuosittain. Metsätalouden kannattavuus Metsätalouden kannattavuus on Lapissa selvästi Etelä-Suomea heikompaa. Tähän on monta syytä; muun muassa pohjoinen sijainti, puuston hidas kasvu, pieni hehtaarituotos, heikompi kantohintataso, pitkät kuljetusmatkat jne. Valtion tukitoimin (Kemera) kannattavuuseroja on jonkin verran voitu tasoittaa. Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueita Suomen lakisääteisten luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden metsätalouden maan alasta 90 % ja metsämaan pinta-alasta noin 80 % sijaitsee Lapissa. Lapin alueella on 7 - 12 kansallispuistoa, 7 luonnonpuistoa ja 12 laajaa erämaa-aluetta, joiden kaikkien hoidosta vastaa Metsähallitus. Muut metsän käyttömuodot Matkailun merkitys Lapin aluetaloudessa on kasvanut vuosi vuodelta. Sen vetovoima perustuu suurelta osin luontoon. Muita merkittäviä käyttömuotoja ovat porotalous, keräilytalous ja metsästys. Kiitokset käynnistänne, oikein hyvää loppusyksyä ja tulevaa joulunalusaikaa toivotellen Pirkko Hyppönen, metsänhoitaja, asiakkuuspäällikkö Metsäkeskus, Lappi Huom!!! Retkellä mukana olleiden Kaisan ja Sepon matkakertomus, joka käsittää kertomuksen koko matkasta on luettavissa seuraavassa numerossa. +++ - 13 - Juhlavasti Tampereen raatihuoneella −Tampereen Seudun Metsänomistajat ry. 25 vuotta teksti ja kuva Aino Hagner Parisataapäinen juhlavierasjoukko oli saapunut raatihuoneelle, missä Tampereen kaupunki järjesti Tasemolle 25-vuotisvastaanoton pe 18.10. Mukaan liittyi, paitsi monia metsäalan veteraaneja, myös tasemolaisten yhteistyökumppaneita eri metsäyrityksistä ja - järjestöistä. Juhlapuheiden jälkeen kohokohdaksi muodostui Tasemon pöytästandaarien jako. Ne jaettiin yhdeksälle vuosien kuluessa ansioituneelle perustajajäsenistä alkaen. Toimittajamme kierteli juhlaväen joukossa ja kyseli juhlijoiden tunnelmia. Palkituista Leena Ruohtula iloitsi mahdollisuudesta tavata tuttuja ihan alkuajoilta asti. Hänen seurassaan ollut Liisa Mehtälä, joka kiitti Tasemoa palkittujen puolesta, oli tyytyväinen: ” Minua ilahdutti erikoisesti se, että Tampereen kaupunki otti meidät vastaan. Myös perustajajäsenten huomiointi on hieno ajatus. Heistähän koko toiminta lähti alkuun ja on mielestäni jatkunut vilkkaana ja aktiivisena koko toiminnan ajan kiitos johtokuntien ja osallistuvien jäsenien.” Antti Korri juhlivasta väestä luonnehti tilaisuutta asialliseksi ja lämminhenkiseksi. Samaa mieltä oli Kaarina Peltomäki ja piti tunnelmaa juhlavana. Arja Välitalo Unto-miehineen oli jo asettunut nauttimaan pöydän antimista: ”Mahtava yhteenkuuluvuudentunne poppoolla! Noutopöytä kaikkine herkkuineen on vallan hämmästyttänyt meitä!” Hallituksen nykyisen jäsenen Pertti Kauppisen tapasin vilkkaassa keskustelussa vieraiden kanssa: ”Monet ovat vaikuttuneet upeasta ympäristöstä. Eräs Pääkaupunkiseudun Metsänomistajista arveli, että kun heillä ensi vuonna on 30-v juhla, se kaipaisi vähintään Ritarihuoneelle pääsyä!” Jäsenrekisteriä hoitava Kyösti Kuusela myönsi, että oli tullut paikalle lähinnä raatihuoneen takia. Päijäthämäläisten edustaja Liisa Korpela uskoikin, että Tampereen kaupunki osoitti juhlalla arvostavansa tamperelaisia metsänomistajia. Puheenjohtajamme Antti Haapamäen tavoitin Kerttu-rouvansa kanssa apulaispormestari Leena Kostiaisen seurasta: ”Kaupungin panostus koko paketin järjestämiseen oli minulle positiivinen yllätys, ilman sitä tällaiset juhlat olisivat ehkä jääneet järjestämättä.” Hänestä oli hyvä tavata näissä merkeissä myös Metsäkeskuksen, muiden metsäorganisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden edustajia. ”Metsässä ja metsän ympärillä kun kuhisee jatkuvasti.” - 14 Juhlan päättyessä Risto Valaja kertoi vaatenaulakolla Leena-rouvansa kanssa arvostaneensa sitä, että vanhoja toimijoita muistettiin. ”Komeat puitteet seinille ripustetun taiteen kanssa jäävät ensikertalaiselle kävijälle mieleen. Koko juhla aikatauluineen sujui hienosti. Lue tarkempi juttu Etämetsänomistajasta. Kuvassa Mtk:n metsävaltuuskunnan pj. Mikko Tiirola, esittää tervehdyksen, Tampereen apulaispormestari Leena Kostiainen, Tasemon pj. Antti Haapamäki, Suomen Etämetsänomistajien johtokunnan pj. Rauno Numminen ja Hämeenlinnan Metsänomistajien pj. Samuli Notko. +++ - 15 - … muita syksyn tapahtumia Tasemolaisia osallistui teatteriretkelle Helsinkiin la 12.10. kolmisenkymmentä. Retki toteutettiin yhdessä Huikkaan-Ruotulan omakotiyhdistyksen kanssa. Teatterikappaletta ”Metsäperkele” pidettiin hyvänä valintana. +++ Pikkujoulua juhli Juhlatalo Mancesterissa niin ikään kolmekymmentä jäsentä pe 22.11. Tutustumisen, kilpaleikkien ja maistuvan ruoan jälkeen valittiin vuoden 2013 metsätontuksi Aino Hagner. Metsätontuilla kiireinen syksy Keväällä alkaneeseen ”Lasten metsä” – hankkeeseen saatiin mukaan syyslukukauden alussa lisää koululuokkia ja avuksi kolmannen vuoden metsäinsinöörioppilaita TAMK:ista. Hankkeen esittelyn jälkeen oppilaitoksella mukaan lähti neljä ”tonttukokelasta”. Lähimetsiinsä patikoi 1-2 -luokkalaisia Vehmaisista, Takahuhdista ja Kissanmaalta. Luokkien lukumäärä oli 13. Käynnit ajoittuivat ennen syyslomaa. Metsäopiskelijat saivat ottaa tuntumaa tontturooleihin osallistumalla luokkien ryhmien vetämiseen Sikosuolla ja Kaupissa. Kouluilta saatiin piirustus- ja tervehdyspalautteita. Etenkin opiskelijapojat olivat saaneet luokkien pojista ystäviä. - 16 Metsäkäyntien jälkeen opiskelijat arvioivat hankkeen laajempia mahdollisuuksia tulevassa työssään. Yhteistyökokouksessa kirjattiin opiskelutavoitteiksi saada kouluille opasvihkonen opettajien käyttöön sekä kartoittaa Tampereella koulujen läheisyydessä hankkeeseen sopivat lähimetsiköt. Silti hankkeen laajentamiseen Tampereen länsipuolelle tai Hervantaan ei tällä hetkellä näytä olevan mahdollisuuksia, koska jatkuva metsätonttuilu on vain muutaman tasemolaisen varassa. Tähänastiset kokemukset ovat olleet hyviä. Käynnit ovat lisänneet lasten kiinnostusta ja tietämystä metsästä ja herättäneet kysymyksiä sen suojelusta ja talouskäytöstä. Aino Hagner, metsätonttuilun äiti, kuvat ja teksti Kuviss a Metsät ontut Pertti Kauppi nen metsä opiskel ijat Tamki sta Timo Ruusk o, Kalle Pisto, Janne Oikarin en ja Aino Hagne r - 17 - Piirroksessa metsätontturetkellä olleen alakoululaisen lähettämä piirustus. - 18 - Suunnittelun alla olevia tapahtumia: Retkeily Päijät-Hämeeseen toukokuussa Päijät-Hämeen Metsänomistajien vieraaksi, ohjelma suunnittelun alla. Johtokunta ottaa mielellään vastaan tapahtumaideoita! +++ Tiedotusasioita: Metsäveroiltoja järjestetään useita Pirkanmaalla tammi-helmikuussa 2014. Seuraa Metsäkeskuksen nettisivuja ja lehtiä, Metsäkeskus ja Osuuspankit järjestävät 9 kpl neuvontailtoja. Myös metsäyhtiöt järjestävät perinteisesti veroiltoja. Ilmoita jäsentietoihin ja jäsenmaksuihin liittyvät ongelmat jäsenvastaavallemme Kyösti Kuuselalle sähköpostilla [email protected] tai puh 040-5570870. Muistathan ilmoittaa muuttuneista osoitteista. Jos et ole saanut sähköpostia kuukauteen TaSeMo:lta, sähköpostiosoitteesi on vanhentunut tai muuten virheellinen. Tiedot saat päivitettyä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Huom! Lähetä Kyöstille sähköposti, se varmistaa sähkö-postiyhteyden avautumisen. Toivomme saavamme lisää sähkö-postiosoitteita, joita meillä on vain noin kolmasosalla jäsenistöstämme. Metsäkeskus järjestää jatkuvasti monipuolisesti kursseja metsänhoidosta. Koska Tasemossa haluamme välttää turhat päällekkäiset koulutukset, oletamme että jäsenistömme seuraa aktiivisesti heidän koulutuskalenteriaan www.metsakeskus.fi tai p. 040 544 8020. Metsäkeskuksen sivulta löytyy myös videoita erilaisista metsänhoitotöistä Metsäneuvot -sivulta. Niiltä voit katsoa pikakertauksen kulloisestakin työvaiheesta ennen työn alkua. Seuraa sivustoamme www.tasemo.fi Sivustomme kautta voi nykyään ilmoittautua jäseneksi yhdistykseemme