1. Selvitä ja tee lista kymmenestä maanjäristyksestä, joiden
Kookossaaren laatta MANNER 3 | 2 Maankuori liikkeessä eteläamerikan laatta nazcan laatta 1. Selvitä ja tee lista kymmenestä maanjäristyksestä, joiden arvioidaan aiheuttaneen eniten kuolonuhreja. Valitse järistyksistä kolme ja selvitä tarkemmin, mitkä litosfäärilaatat aiheuttivat liikkuessaan järistyksen. Törmäyssauma Loittonemissauma Litosfäärilaatat •reykjavik pohjoisamerikan laatta Juan de Fucan laatta Liikesuunta, nuolen pituus kuvastaa liikkeen nopeutta •helsinki euraasian laatta •istanbul •san francisco tyynenmeren laatta pohjoisamerikan laatta •tokio filippiinien laatta arabian laatta Karibian laatta tyynenmeren laatta afrikan laatta Karoliinien laatta Bismarckin laatta Kookossaaren laatta nazcan laatta eteläamerikan laatta Scotian laatta indo-australian laatta Fidžin laatta auckland• antarktiksen laatta alue Törmäyssauma vuosi kuolonuhreja* Loittonemissauma Liikesuunta, 1) Shaanxi, Kiinanuolen pituus 1556 820 000 kuvastaa liikkeen nopeutta 2) Haiyuan, Kiina 1920 270 000 3) Tangshan, Kiina 1976 240 000 4) Antiokia, Turkki 526 240 000 5) Sumatra, Indonesia 2004 230 000 6) Aleppo, Syyria 1138 230 000 7) Haiti 2010 220 000 8) Damghan, Iran 856 200 000 9) Ardabil, Iran 893 150 000 10) Kanto, Japani 1923 140 000 * kuolonuhrien määrä vaihtelee eri lähteissä. 2. Ota selvää, mitä muita maanjäristysten voimaa kuvaavia asteikoita käytetään Richterin asteikon lisäksi. Richterin magnitudiasteikko on tunnetuin maanjäristysten voimakkuutta kuvaava asteikko. Seismologit käyttävät yleensä momenttimagnitudi-asteikkoa. Se on pitkälti verrannollinen Richterin asteikkoon, mutta laskemisessa on korjattu eräitä Richerin asteikon heikkouksia, etenkin mitattaessa suuria järistyksiä. Toisinaan käytetään myös Mecallin asteikkoa, joka kuvaa 12-portaisella asteikolla maanjäristyksen intensiteettiä eli vaikutusta ja järistyksen aiheuttamaa tuhoa maanpinnalla. Muita eri maissa käytettyjä asteikkoja ovat mm. Liedu-, Shindo-, Medvedev-, Sponheuer-, Karnik- ja Euroopan makroseisminen asteikko. © Otava Scotian laatta MANNER 3 | 2 Maankuori liikkeessä 3. Piirrä kaavakuva maanjäristyksen aiheuttaman tsunamiaallon synnystä. Merkitse kuvaan litosfäärilaattojen liikesuunnat nuolilla. Miksi kaikki maanjäristykset eivät aiheuta tsunamia? Tsunamin synty TYYNI TY VA LTAY N E N M L A AT TE R E N A VA LTA 2. 3. Se nd a i 1. MERI A M E R IK L A AT T A N A Alityöntövyöhyke Litosfäärilaatojen törmäyssaumassa tapahtuu alityöntö, jolloin kallioperään kertyy pitkän ajan kuluessa jännitystä. Paine kasvaa ja ylempi laatta saattaa taipua ja kohota. Kallioperä repeää. Ylemmän litosfäärilaatan reuna kohoaa ja työntää merivettä äkillisesti ylöspäin, jolloin syntyy tsunami. Useimmat maanjäristyksen aiheuttamat tsunamit syntyvät mannerlaattojen alityöntövyöhykkeellä. Alityöntyvä litosfäärilaatta taivuttaa ylemmän laatan reunaa alaspäin. Tällöin syntyy jännitystila, joka laukeaa maanjäristyksenä, kun ylemmän laatan reuna ponnahtaa takaisin ylöspäin. Samalla yläpuolinen vesimassa nousee, joutuu epävakaaseen tilaan ja muodostaa tsunamiaallon. Maanjäristykset, jotka ovat magnitudiltaan alle 5, eivät voi muodostaa tsunamia. Toisaalta suuri osa järistyksistä tapahtuu maa-alueilla, jolloin tsunamia ei voi syntyä. Tsunameja ei tavallisesti myöskään synny litosfäärilaattojen sivutessa toisiaan, sillä järistyksen liike ei suuntaudu silloin yläpuoliseen vesimassaan. 4. Tarkastele kirjan kuvaa 17a maanjäristyksistä Fennoskandiassa. Miksi alueen voimakkaimmat järistykset on havaittu Norjan pohjoispuolella lähellä Huippuvuoria? Atlantin keskiselänne kulkee Islannin poikki ja kääntyy kohti Huippuvuoria. Keskiselänne laajenee jatkuvasti, kun Euraasian ja Pohjois-Amerikan litosfäärilaatat erkanevat toisistaan. Tämä saa aikaan toistuvia maanjäristyksiä keskiselännettä ympäröivillä alueilla. Pohjois-Ruotsissa, Käsivarren Lapissa ja Pohjois-Norjassa on lisäksi runsaasti kallioperän siirroksia, jotka aiheuttavat pieniä maanjäristyksiä. Norjan luoteisosassa maanjäristyksiä syntyy mannerjalustan reunalla, jossa maankuoren rakenne vaihtelee ja merenpohjan laajat sedimenttialueet aiheuttavat kuormitusta. Myös maankohoaminen saa aikaan pieniä maanjäristyksiä eri puolilla Fennoskandiaa. © Otava
© Copyright 2024