1. Selvitä ja tee lista kymmenestä maanjäristyksestä, joiden

Kookossaaren
laatta
MANNER 3 | 2 Maankuori liikkeessä
eteläamerikan
laatta
nazcan
laatta
1. Selvitä ja tee lista kymmenestä maanjäristyksestä, joiden arvioidaan aiheuttaneen
eniten kuolonuhreja. Valitse järistyksistä kolme ja selvitä tarkemmin, mitkä
litosfäärilaatat aiheuttivat liikkuessaan järistyksen.
Törmäyssauma
Loittonemissauma
Litosfäärilaatat
•reykjavik
pohjoisamerikan
laatta
Juan de Fucan
laatta
Liikesuunta, nuolen pituus
kuvastaa liikkeen nopeutta
•helsinki
euraasian laatta
•istanbul
•san francisco
tyynenmeren
laatta
pohjoisamerikan
laatta
•tokio
filippiinien
laatta
arabian
laatta
Karibian
laatta
tyynenmeren
laatta
afrikan laatta
Karoliinien
laatta
Bismarckin
laatta
Kookossaaren
laatta
nazcan
laatta
eteläamerikan
laatta
Scotian laatta
indo-australian laatta
Fidžin
laatta
auckland•
antarktiksen laatta
alue Törmäyssauma
vuosi
kuolonuhreja*
Loittonemissauma
Liikesuunta,
1) Shaanxi,
Kiinanuolen pituus
1556
820 000
kuvastaa liikkeen nopeutta
2) Haiyuan, Kiina
1920
270 000
3) Tangshan, Kiina 1976
240 000
4) Antiokia, Turkki 526
240 000
5) Sumatra, Indonesia 2004
230 000
6) Aleppo, Syyria
1138
230 000
7) Haiti
2010
220 000
8) Damghan, Iran
856
200 000
9) Ardabil, Iran 893
150 000
10) Kanto, Japani
1923
140 000
* kuolonuhrien määrä vaihtelee eri lähteissä.
2. Ota selvää, mitä muita maanjäristysten voimaa kuvaavia asteikoita käytetään
Richterin asteikon lisäksi.
Richterin magnitudiasteikko on tunnetuin maanjäristysten voimakkuutta kuvaava asteikko. Seismologit käyttävät yleensä momenttimagnitudi-asteikkoa. Se on pitkälti verrannollinen Richterin asteikkoon, mutta laskemisessa on korjattu eräitä Richerin asteikon heikkouksia, etenkin mitattaessa suuria
järistyksiä.
Toisinaan käytetään myös Mecallin asteikkoa, joka kuvaa 12-portaisella asteikolla maanjäristyksen
intensiteettiä eli vaikutusta ja järistyksen aiheuttamaa tuhoa maanpinnalla. Muita eri maissa käytettyjä asteikkoja ovat mm. Liedu-, Shindo-, Medvedev-, Sponheuer-, Karnik- ja Euroopan makroseisminen asteikko.
© Otava
Scotian laatta
MANNER 3 | 2 Maankuori liikkeessä
3. Piirrä kaavakuva maanjäristyksen aiheuttaman tsunamiaallon synnystä. Merkitse
kuvaan litosfäärilaattojen liikesuunnat nuolilla. Miksi kaikki maanjäristykset eivät
aiheuta tsunamia?
Tsunamin synty
TYYNI
TY
VA LTAY N E N
M
L A AT TE R E N
A
VA LTA
2.
3.
Se
nd
a
i
1.
MERI
A M E R IK
L A AT T A N
A
Alityöntövyöhyke
Litosfäärilaatojen törmäyssaumassa
tapahtuu alityöntö, jolloin kallioperään
kertyy pitkän ajan kuluessa jännitystä.
Paine kasvaa ja ylempi laatta
saattaa taipua ja kohota.
Kallioperä repeää. Ylemmän litosfäärilaatan reuna kohoaa ja työntää merivettä
äkillisesti ylöspäin, jolloin syntyy tsunami.
Useimmat maanjäristyksen aiheuttamat tsunamit syntyvät mannerlaattojen alityöntövyöhykkeellä.
Alityöntyvä litosfäärilaatta taivuttaa ylemmän laatan reunaa alaspäin. Tällöin syntyy jännitystila, joka
laukeaa maanjäristyksenä, kun ylemmän laatan reuna ponnahtaa takaisin ylöspäin. Samalla yläpuolinen vesimassa nousee, joutuu epävakaaseen tilaan ja muodostaa tsunamiaallon.
Maanjäristykset, jotka ovat magnitudiltaan alle 5, eivät voi muodostaa tsunamia. Toisaalta suuri osa
järistyksistä tapahtuu maa-alueilla, jolloin tsunamia ei voi syntyä. Tsunameja ei tavallisesti myöskään
synny litosfäärilaattojen sivutessa toisiaan, sillä järistyksen liike ei suuntaudu silloin yläpuoliseen vesimassaan.
4. Tarkastele kirjan kuvaa 17a maanjäristyksistä Fennoskandiassa. Miksi alueen
voimakkaimmat järistykset on havaittu Norjan pohjoispuolella lähellä Huippuvuoria?
Atlantin keskiselänne kulkee Islannin poikki ja kääntyy kohti Huippuvuoria. Keskiselänne laajenee
jatkuvasti, kun Euraasian ja Pohjois-Amerikan litosfäärilaatat erkanevat toisistaan. Tämä saa aikaan
toistuvia maanjäristyksiä keskiselännettä ympäröivillä alueilla.
Pohjois-Ruotsissa, Käsivarren Lapissa ja Pohjois-Norjassa on lisäksi runsaasti kallioperän siirroksia,
jotka aiheuttavat pieniä maanjäristyksiä. Norjan luoteisosassa maanjäristyksiä syntyy mannerjalustan
reunalla, jossa maankuoren rakenne vaihtelee ja merenpohjan laajat sedimenttialueet aiheuttavat
kuormitusta. Myös maankohoaminen saa aikaan pieniä maanjäristyksiä eri puolilla Fennoskandiaa.
© Otava