SUOMEN KORIPALLOLIITTO RY:N YHTEYSTIEDOT

Sisällysluettelo
SUOMEN KORIPALLOLIITTO RY:N YHTEYSTIEDOT ................................................................ 3
TOIMINTASÄÄNNÖT ................................................................................................................................ 4
1 luku - Liiton nimi, kotipaikka ja tarkoitus .................................................. 4
2 luku - Liiton jäsenet ja vuosimaksut ......................................................... 4
3 luku - Liitosta eroaminen ja erottaminen sekä kurinpito ............................... 5
4 luku - Sitoutuminen antidopingtoimintaan ................................................. 5
5 luku - Organisaatio ja päätösvallan käyttö ................................................. 5
6 luku - Varsinainen liittokokous ................................................................ 5
7 luku - Liittovaltuusto ............................................................................. 6
8 luku - Liittohallitus ................................................................................ 8
9 luku - Aluekokous ................................................................................. 9
10 luku - Aluehallitus ............................................................................. 10
11 luku - Liiton tilit ja niiden tarkastus ...................................................... 11
12 luku - Yleisiä määräyksiä .................................................................... 11
KILPAILUSÄÄNNÖT .................................................................................................................................12
1 luku - YLEISTÄ .................................................................................... 12
2 luku - EETTISET PERIAATTEET ................................................................ 13
3 luku - KILPAILUTOIMINTA ..................................................................... 14
4 luku – AIKUISTEN HUIPPU- JA KILPAKORIPALLOSARJAT ............................... 17
5 luku - SEURA ...................................................................................... 18
6 luku - PELAAJA ................................................................................... 18
7 luku - KORVAUS PELAAJAN KASVATTAMISESTA ......................................... 24
8 luku - VALMENTAJA ............................................................................. 25
9 luku - EROTUOMARI ............................................................................ 26
10 luku - EDUSTUSKELVOTTOMUUS, VASTALAUSE, KURINPITO JA
MUUTOKSENHAKU ................................................................................. 26
KURINPITOSÄÄNNÖT ............................................................................................................................29
1§ Soveltamisala .................................................................................. 29
2§ Velvoitteet ...................................................................................... 29
3§ Rankaisuoikeus ............................................................................... 29
4§ Rangaistavat rikkomukset ................................................................. 30
5§ Rangaistukset ................................................................................. 30
6§ Rangaistusmäärät ............................................................................ 31
7§ Rangaistusten täytäntöönpano ........................................................... 32
8§ Ilmoitus rikkomuksesta ..................................................................... 32
9§ Asianosaisen kuuleminen .................................................................. 33
10§ Päätös rangaistuksesta ja valituksesta ................................................. 33
11§ Valitusoikeus .................................................................................. 33
12§ Valitus urheilunoikeusturvalautakunnalle ............................................. 34
13§ Valitusmenettely .............................................................................. 34
14§ Muutoksenhaun vaikutus rangaistuksen täytäntöönpanoon ..................... 34
15§ Kurinpitosääntöjen vahvistaminen ...................................................... 34
SARJAMÄÄRÄYKSET...............................................................................................................................35
MIESTEN KORISLIIGAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16................................... 35
NAISTEN KORISLIIGAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 .................................. 40
MIESTEN I-DIVISIOONA A:N SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 ............................ 45
MIESTEN I-DIVISIOONA B:N SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 ............................ 49
NAISTEN I DIVISIOONAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015–16.................................. 54
-1-
MIESTEN JA NAISTEN KARSINNAT I DIVISIOONAAN 2015–16 .......................... 58
SENIOREIDEN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 .............................................. 66
A- JA B-NUORTEN VALTAKUNNALLISTEN SARJOJEN JA KARSINTOJEN
SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 ................................................................. 70
C-NUORTEN SM-KARSINNAN JA SM-SARJAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 ....... 80
NUORTEN PELISÄÄNNÖT ....................................................................................................................85
C-NUORTEN PELISÄÄNNÖT ...................................................................... 85
MINIEN JA MIKROJEN PELISÄÄNNÖT ........................................................... 85
EROTUOMARIOHJESÄÄNTÖ ..............................................................................................................87
KOMISSAARIOHJESÄÄNTÖ .................................................................................................................92
PALKITSEMISOHJE ...................................................................................................................................93
ALUETOIMINNAN HALLINTO-OHJEET ..........................................................................................95
SUOMEN KORIPALLOLIITON MATKUSTUSSÄÄNTÖ 2015 .................................................98
TÄRKEIMPIEN PALVELUIDEN JA TUOTTEIDEN MAKSUT 2015 .......................................99
EROTUOMARIPALKKIOT 2015-16 ............................................................................................... 102
LIITON PELIPALLOT KAUDELLA 2015–2016.......................................................................... 103
SEURASIIRTOLOMAKE 2015-16 .................................................................................................... 104
-2-
SUOMEN KORIPALLOLIITTO RY:N YHTEYSTIEDOT
Liiton toimisto: Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki,
Laskutusosoite:
Suomen Koripalloliitto ry, PL 581, 00063 LASKUNET
puh: 0207 928 928, faksi: (09) 149 6713
sähköposti: [email protected]
[email protected]; Internet: www.basket.fi
Hallinto ja tukitoimet
Toiminnanjohtaja Vesa Walldén
Hallintopäällikkö Katja Mäntylä
Viestintä- ja kehityspäällikkö Mika Mäkelä
Business Manager Susanna Vartiainen
puh
0440 465 028
044 032 1083
044 562 6626
040 415 4232
Valmennus ja koulutus
Päävalmentaja ja Henrik Dettmann
Valmennuksen johtaja Ari Tammivaara
Naisten päävalmentaja Pekka Salminen
Maajoukkuekoordinaattori Piia Kettunen
Nuorten olympiavalmentaja Antti Koskelainen
Nuorten olympiavalmentaja Jari Nykänen
Nuorten olympiavalmentaja Hanno Möttölä
Nuorten valmentaja Jussi Räikkä
0400 506 184
044 550 7707
050 369 4517
044 020 8008
040 574 9947
0400 188 855
050 598 1313
040 515 9685
Kilpailu ja kenttätoiminta
Kilpailutoiminnanjohtaja Tom Westerholm
Kilpailupäällikkö Ulla Karlsson
Erotuomaritoiminnan päällikkö Kati Nynäs
Kenttäpäällikkö Jarmo Lehtonen
Kenttäpäällikkö Jukka Pyrrö
Kenttäpäällikkö Tiina Karvonen
044
044
044
044
044
044
567
556
524
020
034
906
4426
7776
1254
5854
4312
6068
ProBasket Oy / Koripalloliiton myynti ja markkinointi
Laskutusosoite:
ProBasket Oy/ Ostolaskut 3372F, PL 72, 00521 Helsinki
Toimitusjohtaja Vesa Walldén
Myynti ja markkinointi Timo Vertio
0440 465 028
040 544 9872
-3-
TOIMINTASÄÄNNÖT
(hyväksytty liittokokouksessa 2.11.2013)
1 luku - Liiton nimi, kotipaikka ja tarkoitus
1§
Yhdistyksen nimi on Suomen Koripalloliitto ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki.
Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto.
2§
Liiton tarkoituksena on toimia Suomessa koripalloilua järjestävien,
yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten liittona ja edustaa jäseniään
Kansainvälisessä koripalloliitossa (Fédération Internationale de Basketball) sekä
järjestää monipuolista koripallotoimintaa lajin kaikille harrastajille.
Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin
periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Tarkoitustaan liitto toteuttaa:
1
järjestämällä kansallista kilpailu-, harrastus- ja koulutus- toimintaa
koripalloilun kaikilla tasoilla sekä osallistumalla kansainväliseen toimintaan
Kansainvälisen koripalloliiton jäsenenä,
2
vahvistamalla koripalloilun kilpailu- ja harrastustoiminnassa tarvittavat
kilpailu- ja muut säännöt sekä niitä täydentävät säännöt ja ratkaisemalla näitä
sääntöjä koskevat erimielisyydet,
3
valvomalla Kansainvälisen koripalloliiton asettamien velvoitteiden ja
sääntöjen noudattamista Suomessa,
4
julkaisemalla ja kustantamalla koripalloilua käsittelevää aineistoa,
5
valvomalla koripalloilun etuja sekä
6
toimeenpanemalla asianomaisella luvalla juhlia, rahankeräyksiä ja arpajaisia
sekä ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä muilla
samantapaisilla keinoilla.
2 luku - Liiton jäsenet ja vuosimaksut
3§
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä rekisteröity yhdistys, joka toimii liiton
tarkoituksen toteuttamiseksi ja sitoutuu noudattamaan liiton toiminta-, kilpailu- ja
kurinpitosääntöjä sekä niiden yhteisöjen sääntöjä, joihin liitto jäsenenä kuuluu.
Liiton jäsenyyttä on haettava kirjallisesti liittohallitukselta ja jäsenhakemukseen on
liitettävä yhdistyksen säännöt sekä todistus rekisteröinnistä. Liiton varsinaisesta
jäsenestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.
Liiton jäsenmaksun vahvistaa vuosittain liittovaltuusto, ja seuran on maksettava se
kulloinkin kesäkuun loppuun mennessä.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
4§
Liitolla voi olla kannatusjäseninä yksityisiä henkilöitä tai oikeustoimikelpoisia
yhteisöjä, jotka maksavat liittovaltuuston vahvistaman maksun. Kannatusjäsenellä ei
ole läsnäolo-oikeutta liiton kokouksissa.
-4-
5§
Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi ja
kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat pitkään toimineet ansiokkaasti liiton hyväksi.
Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Kunniapuheenjohtajana voi olla
vain yksi henkilö kerrallaan.
3 luku - Liitosta eroaminen ja erottaminen sekä kurinpito
6§
Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen
puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokouksessa. Eroaminen tulee
voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana siitä on ilmoitettu.
7§
Liittohallitus voi erottaa seuran liiton jäsenyydestä, mikäli se ei ole täyttänyt näiden
sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai
toiminnan perustaa. Erottamispäätöksen katsotaan tulleen seuran tietoon seitsemän
päivän kuluttua siitä, kun tieto päätöksestä on sille postitettu kirjatussa kirjeessä.
Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti liittovaltuustolle. Valitus on
toimitettava liittohallitukselle 30 vuorokauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksi
saannista. Erottamispäätös tulee voimaan, kun valitusaika päättyy tai liittovaltuusto
on tehnyt asiasta päätöksen.
Liittohallitus voi myös päättää seuran sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta.
Seuran tai sen joukkueen sulkemisesta kilpailutoiminnasta ja muista
kurinpitotoimista päätetään liittovaltuuston vahvistamien kurinpitosääntöjen
mukaisesti.
8§
Liitolla on oikeus rangaista liiton toimintaan osallistuvaa henkilöä ja seuran jäsentä
liittovaltuuston vahvistamien kurinpitosääntöjen mukaisesti.
4 luku - Sitoutuminen antidopingtoimintaan
9§
Liitto ja seurat sitoutuvat noudattamaan voimassa olevaa Urheilujärjestöjen,
Kansainvälisen olympiakomitean ja Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA)
dopingsäännöstöä sekä Euroopan Neuvoston hyväksymän dopingin vastaisen
yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen
allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisia sääntöjä.
5 luku - Organisaatio ja päätösvallan käyttö
10§
Liiton organisaatioon kuuluvat liittokokous, liittovaltuusto, liittohallitus sekä
aluekokous ja sen aluehallitus. Aluekokouksia on kuusi, ja ne ovat: eteläinen,
itäinen, kaakkoinen, keskinen, läntinen ja pohjoinen. Aluekokouksen rajat määrää
liittokokous siten, että liiton kaikki jäsenyhdistykset kuuluvat maantieteellisen
asemansa perustella johonkin aluekokoukseen. Liittohallitus sekä aluehallitus
omalla toiminta-alueellaan asettavat tarpeeksi katsomansa toimintayksiköt ja
työryhmät.
6 luku - Varsinainen liittokokous
11§
Varsinainen liittokokous kokoontuu joka toinen vuosi loka- tai marraskuussa
liittohallituksen kutsusta.
12§
Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1
2
3
4
5
kokouksen avaus
kokouksen puheenjohtajan valinta
kokouksen sihteerin, pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta
edustettuina olevien seurojen ja niiden äänimäärien toteaminen
kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-5-
6
7
8
9
10
11
12
13
13§
esityslistan hyväksyminen
liittohallituksen selostus kuluneen kaksivuotiskauden toiminnasta
liittohallituksen esitys toiminnan tavoitteeksi seuraavalle nelivuotiskaudelle
liittovaltuuston jäsenille suoritettavat korvaukset
liittohallituksen puheenjohtajan vaali
liittovaltuuston jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä vaali
liittovaltuuston puheenjohtajan vaali liittovaltuuston jäsenten joukosta
muut esityslistalle olevat asiat
Liittokokouksessa seuralla on yksi varsinainen ääni ja yksi lisä-ääni kutakin
koripallolisenssiä kohti, kuitenkin enintään 200 ääntä. Äänimäärä lasketaan seuran
viimeksi päättyneen kilpailuvuoden maksettujen koripallolisenssien perusteella.
Seura voi nimetä liittokokoukseen korkeintaan neljä edustajaa, joista yksi käyttää
seuran koko äänimäärää. Kukin edustaja voi edustaa vain yhtä seuraa ja seuran
edustajalla tulee olla seuran antama valtakirja, jossa ilmoitetaan, kuka edustajista
käyttää äänivaltaa.
Äänioikeus on seuralla, joka on maksanut edellisen vuoden jäsenmaksunsa.
Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenillä sekä liiton kunniapuheenjohtajalla ja
kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Liittokokous voi
myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille.
14§
Liittokokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten
mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on
kannattanut.
Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Jokainen äänestyslippuun merkitty
ehdokas saa yhtä monta ääntä, kuin on seuran koko äänimäärä. Äänestyslippuun on
merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimi, kuin vaalissa on valittavia. Äänten
mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.
15§
Liittohallituksen on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille
henkilöille kirjallinen kutsu varsinaiseen liittokokoukseen aikaisintaan kuusi viikkoa
ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta.
Liittokokoukselle voivat esityksiä tehdä liittovaltuusto, liittohallitus ja seura. Seuran
esitys varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäväksi asiaksi on toimitettava
kirjallisena liiton toimistoon elokuun 1 päivään mennessä.
16§
Ylimääräisen liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Päätöksen kokouksen
koollekutsumisesta tekee liittovaltuusto tai liittohallitus. Liittokokous on myös
kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa,
mikäli vähintään 1/10 seuroista sitä vaatii kirjallisesti liittohallitukselta määrätyn
asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4
momentissa mainituille henkilöille viimeistään kuukautta ennen ylimääräistä
liittokokousta.
7 luku - Liittovaltuusto
17§
Liittovaltuuston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan joka
toinen vuosi varsinaisessa liittokokouksessa.
Jokaiselta alueelta valitaan kaksi jäsentä aluekokousten ehdotusten perusteella.
Näiden lisäksi alueilta valitaan yhteensä 20 jäsentä aluekokousten ehdotusten
perusteella siten, että kultakin alueelta näin valittavien jäsenten määrä on samassa
suhteessa kuin alueen koripallolisenssien määrä on koko maan lisensseihin.
-6-
Jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Alueilta suhteellisesti valittavien
jäsenten määrä lasketaan viimeksi päättyneen kilpailuvuoden maksettujen
koripallolisenssien mukaan.
Lisäksi varsinainen liittokokous valitsee 0-5 liittovaltuuston jäsentä joilla ei ole
varajäseniä ja joiden valinta ei ole sidottu alueisiin ja joista aluekokoukset eivät tee
ehdotusta.
Liittovaltuuston jäsenen ja varajäsenen toimikausi on varsinaisten liittokokousten
välinen kahden vuoden jakso.
Liittovaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajan
toimikaudekseen liittovaltuuston jäsenistä.
Liittovaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan ehdollepanotoimikunnan.
Ehdollepanotoimikunnan toimikausi kestää varsinaista liittokokousta seuraavaan
valtuuston syyskokoukseen saakka. Ehdollepanotoimikunnan tehtävänä
on valmistella liittokokoukselle liittohallituksen puheenjohtajan vaali sekä
liittovaltuustolle liittohallituksen jäsenten ja heidän henkilökohtaisten
varajäsentensä vaali ja tilintarkastajan ja varatilintarkastajan vaali.
Liittovaltuuston jäsen tai varajäsen ei voi olla samanaikaisesti liittohallituksen jäsen.
Mikäli liittovaltuuston jäsen valitaan liittohallituksen jäseneksi, tulee hänen tilalleen
liittovaltuuston jäseneksi hänen henkilökohtainen varajäsenensä jäljellä olevaksi
toimikaudeksi.
Liittohallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuuston kokouksissa.
Liittovaltuusto voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin
henkilöille.
18§
Liittovaltuusto kokoontuu vuosittain varsinaiseen kevätkokoukseen huhtitoukokuussa ja varsinaiseen syyskokoukseen marras-joulukuussa. Kutsu
liittovaltuuston varsinaisiin kokouksiin on lähetettävä kirjallisena sen jäsenille
aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Liittovaltuusto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen, mikäli liittovaltuusto tai
liittohallitus niin päättää. Valtuusto on myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin
viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli 1/3 liittovaltuuston jäsenistä sitä
vaatii kirjallisesti liittohallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten.
Kokouskutsu on lähetettävä liittovaltuuston jäsenille kirjallisena viimeistään kolme
viikkoa ennen ylimääräistä kokousta.
19§
Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.
Liittovaltuustossa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Liittovaltuustossa asiat ratkaistaan
erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.
Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Kukin äänestyslippuun merkitty ehdokas
saa yhden äänen. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan
nimet, kuin vaaleissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.
20§
Liittovaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1
kokouksen avaus
-7-
2
3
4
5
6
7
8
9
10
21§
Liittovaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
22§
kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta
esityslistan vahvistaminen
liiton toimintakertomus
liiton tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen
liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteet
muut kokouskutsussa mainitut asiat
muut liittovaltuuston jäsenten tai liittohallituksen esittämät asiat, jotka
liittovaltuusto päättää ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen
puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä.
kokouksen avaus
kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta
esityslistan hyväksyminen
joka toinen vuosi liittovaltuuston varapuheenjohtajan vaali liittovaltuuston
toimikaudeksi
liittohallituksen jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä vaali
erovuorossa olevien tilalle
tilintarkastajan ja varatilintarkastajan vaali; tilintarkastajan ja
varatilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jonka
piiristä valitaan vastuuhenkilö
joka toinen vuosi ehdollepanotoimikunnan nimeäminen
seuroilta kannettavat jäsenmaksut ja kannatusjäsenten maksut
liiton luottamushenkilöille maksettavien palkkioiden ja matkakorvausten
perusteet
liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle
liiton tiedotusten julkaiseminen
muut kokouskutsussa mainitut asiat
muut liittovaltuuston jäsenten tai liittohallituksen esittämät asiat, jotka
liittovaltuusto päättää ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen
puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä.
Liittovaltuusto vahvistaa liiton kilpailu- ja kurinpitosäännöt. Kurinpitosäännöissä
määritellään seuroihin, seurojen jäseniin sekä muihin koripallotoimintaan
osallistuviin yhteisöihin ja henkilöihin kohdistuvat kurinpito- ja
rangaistustoimenpiteet. Kilpailu- ja kurinpitosääntöjä koskeva muutosehdotus on
jätettävä kirjallisena kokouksen puheenjohtajalle viimeistään esityslistaa
hyväksyttäessä.
Liittovaltuusto päättää kiinteistön ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä sekä
vakuuden antamisesta ja takaukseen menemisestä toisen puolesta.
Liittovaltuusto päättää liiton alueista ja niiden lukumäärästä ja vahvistaa tarvittaessa
aluetoiminnan ohjesäännön.
8 luku - Liittohallitus
23§
Liittohallitukseen kuuluvat varsinaisen liittokokouksen valitsema liittohallituksen
puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ja jäseninä liittovaltuuston
valitsemat kahdeksan muuta jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Puolet
jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Liittohallitus valitsee keskuudestaan
varapuheenjohtajan vuosittain.
-8-
Liittohallituksen jäsenen toimikausi on valintaa seuraavat kaksi kalenterivuotta.
24§
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
Kokouskutsu on toimitettava kaikille jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä
on vähintään puolet jäsenistä.
Liittohallituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa
yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan liittohallituksen
päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa
äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
25§
Liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä ja hoitaa liiton asiat lain, näiden
sääntöjen sekä liittokokouksen ja liittovaltuuston päätösten mukaisesti.
Liittohallituksen erityisenä tehtävänä on:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
26§
kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuusto sekä valmistella niille esitettävät
asiat
hoitaa liiton taloutta, omaisuutta ja niitä koskevaa tilinpitoa sekä laatia
toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toimintakertomus
hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet ja pitää jäsenluetteloa
vahvistaa viralliset pelisäännöt
valvoa, että erimielisyydet ja sääntörikkomukset ratkaistaan kilpailusääntöjen
mukaisesti, ja toimia muutoksenhakuelimenä kilpailu- ja kurinpitosäännöissä
määrätyissä asioissa
asettaa tarvittavat toimintayksiköt ja työryhmät hoitamaan liiton toimintaa
sekä vahvistaa niille tarvittaessa ohjesäännöt
antaa tarvittaessa valtakirja liiton edustajille
ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtaja
valvoa liiton toimintaa
järjestää vuosittain koripalloilun Suomen mestaruuskilpailut kilpailusääntöjen
mukaisesti sekä päättää sarjamääräyksistä
myöntää kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen järjestämisluvat sekä
osallistumisluvat kansainvälisiin kilpailuihin sekä
seurata koripalloilun kehitystä ja valvoa, että liiton toiminnassa noudatetaan
Kansainvälisen koripalloliiton sääntöjä ja määräyksiä.
Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja,
kumpikin yksin, tai liittohallituksen varapuheenjohtaja yhdessä liittohallituksen
siihen oikeuttaman henkilön kanssa.
9 luku - Aluekokous
27§
Liiton alueella on aluekokous, johon on osallistumisoikeus kaikilla kyseisen alueen
seuroilla. Aluekokous toimii alueellisena rekisteröimättömänä yhteistyö- sekä
liittovaltuutettujen vaalissa valmistelevana elimenä.
Varsinainen aluekokous kokoontuu joka toinen vuosi syyskuussa.
28§
Varsinaisessa aluekokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1
2
3
4
5
6
kokouksen avaus
kokouksen puheenjohtajan valinta
kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta
edustettuina olevien seurojen ja niiden äänimäärien toteaminen
kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
esityslistan hyväksyminen
-9-
7
8
9
10
11
12
13
14
aluehallituksen selostus alueen kuluneen kaksivuotiskauden toiminnasta
aluehallituksen esitys toiminnan tavoitteiksi seuraavalla kaksivuotiskaudelle
aluehallituksen puheenjohtajan vaali toimikaudeksi, joka kestää seuraavat
kaksi kalenterivuotta
aluehallituksen jäsenmäärä
aluehallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali
liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten vaalia varten tehtävät ehdotukset
muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä
muut seurojen tai aluehallituksen esittämät asiat, jotka aluekokous päättää
ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen puheenjohtajalle
kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä.
Aluekokouksen pöytäkirja on toimitettava liittohallitukselle välittömästi sen
vahvistamisen jälkeen.
29§
Aluekokouksessa noudatetaan, mitä pykälässä 13 on säädetty äänioikeudesta,
äänivallan käytöstä, seurojen edustajista ja valtakirjasta.
Liittohallituksen ja aluehallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus
aluekokouksessa. Aluekokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa
muillekin henkilöille.
30§
Aluekokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja
on kannattanut.
Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Jokainen äänestyslippuun merkitty
ehdokas saa yhtä monta ääntä kuin on seuran koko äänimäärä. Äänestyslippuun on
merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia. Äänten
mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.
31§
Aluehallituksen on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille
henkilöille kirjallinen kutsu varsinaiseen aluekokoukseen aikaisintaan neljä ja
viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Ylimääräiseen aluekokouksen kutsuu koolle aluehallitus. Päätöksen kokouksen
koollekutsumisesta tekee liittohallitus tai aluehallitus. Aluekokous on myös
kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa,
mikäli vähintään puolet alueen seuroista sitä vaatii kirjallisesti aluehallitukselta
määrätyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on lähetettävä seuroille ja 13
pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille viimeistään kolme viikkoa ennen
ylimääräistä kokousta.
10 luku - Aluehallitus
32§
Aluehallitukseen kuuluvat aluekokouksen valitsema aluehallituksen puheenjohtaja,
jota kutsutaan alueen puheenjohtajaksi, ja jäseninä aluekokouksen valitsemat
vähintään kolme ja enintään kahdeksan muuta jäsentä, joilla on henkilökohtaiset
varajäsenet. Aluehallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Aluehallituksen jäsenen toimikausi on valintaa seuraavat kaksi kalenterivuotta.
33§
Aluehallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
Kokouskutsu on toimitettava kaikille jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä
on vähintään puolet jäsenistä.
- 10 -
Aluehallituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa
yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan aluehallituksen
päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa
äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Aluehallitus voi asettaa omalla toiminta-alueellaan tarpeellisiksi katsomansa
toimintayksiköt ja työryhmät.
11 luku - Liiton tilit ja niiden tarkastus
34§
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on lähetettävä liiton toiminta-kertomuksen ja
muiden tarvittavien asiakirjojen ohella tilintarkastajalle viimeistään 40 päivää ennen
liittovaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajan on annettava lausuntonsa
viimeistään 30 päivää ennen kokousta.
12 luku - Yleisiä määräyksiä
35§
Näiden sääntöjen muuttamista koskeva päätös tulee hyväksytyksi, jos muutosta on
kannattanut vähintään kolme neljäsosaa liittokokouksessa edustettujen, pykälässä
13 määrätyllä tavalla laskettujen, äänten kokonaismäärästä.
36§
Liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä, vähintään
kuukauden väliajoin pidettävässä liittokokouksessa. Päätös tulee hyväksytyksi, jos
molemmissa kokouksissa purkamista on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa
liittokokouksessa edustettujen, pykälässä 13 määrätyllä tavalla laskettujen, äänten
kokonaismäärästä.
37§
Jos liitto on päätetty purkaa, jaetaan liiton jäljelle jääneet varat purkamispäätöksen
tehneen jälkimmäisen liittokokouksen määräämällä tavalla koripalloilun
kehittämiseen Suomessa.
- 11 -
KILPAILUSÄÄNNÖT
(liittovaltuuston hyväksymät 9.5.2015)
1 luku - YLEISTÄ
1§
Kilpailusääntöjen soveltamisala ja hyväksyminen
Kilpailusääntöjä sovelletaan Suomen Koripalloliitto ry:n ja siihen kuuluvien seurojen
järjestämään kilpailutoimintaan.
Liittovaltuusto päättää kilpailusääntöjen hyväksymisestä ja niihin tehtävistä
muutoksista. Kilpailusäännöt on julkaistava ja annettava tiedoksi seuroille ja muille
kilpailutoimintaan osallistuville tahoille.
2§
Soveltamisohjeet, sarjamääräykset, manuaalit ja muut säännöt
Liittohallitus tai sen määräämä toimielin voi antaa näitä kilpailusääntöjä koskevia
soveltamisohjeita. Liittohallitus tai sen määräämä toimielin voi antaa
sarjamääräyksiä kilpailutoiminnan järjestämisestä. Alueen järjestämässä
kilpailutoiminnassa sarjamääräykset voi antaa aluehallitus. Liittohallitus tai sen
määräämä toimielin, ja alueen järjestämässä kilpailutoiminnassa aluehallitus, voi
antaa sarjaa koskevan manuaalin.
Liittohallitus voi antaa valmentajien koulutustasoa koskevat säännöt, joissa
määrätään sarjakohtaisista koulutustasovaatimuksista sekä niitä koskevien asioiden
käsittelystä ja muutoksenhausta.
Soveltamisohjeella liittohallitus voi täydentää epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa
kohdissa kilpailusääntöjä.
Sarjamääräyksellä liittohallitus tai sen määräämä toimielin ja alueen järjestämässä
kilpailutoiminnassa aluehallitus voi antaa seuraavista asioista tarkemmat
määräykset:
1) sarjassa pelaavien joukkueiden määrä;
2) sarjajärjestelmä;
3) sarjan ja karsintasarjan täydentäminen;
4) otteluiden järjestäminen;
5) ranking-järjestys FIBA:n järjestämiin tai hyväksymiin kansainvälisiin kilpailuihin,
6) laiminlyönnit ja niistä seuraavat rikemaksut ja muut seuraamukset; ja
7) alueen kilpailutoiminnassa kilpailusääntöjen 37 §:ssä säädetyistä nuorten
sarjojen ikärajoista poikkeavien sarjojen järjestämisestä sekä tyttöjen ja poikien
pelaamisesta samassa joukkueessa tai sarjassa.
Manuaaleilla kilpailunjärjestäjä voi antaa seuroille tarkempia yksityiskohtaisia
määräyksiä sarjan otteluiden järjestämisestä ja niihin liittyvistä asioista.
Liittohallituksen antamat soveltamisohjeet, muut säännöt ja liittohallituksen sekä
aluehallituksen tai niiden määräämän toimielimen antamat sarjamääräykset ja
manuaalit on annettava kirjallisesti tiedoksi seuroille ja muille kilpailutoimintaan
osallistuville tahoille.
3§
Etusijajärjestys
Mikäli soveltamisohjeet, sarjamääräykset, manuaalit tai koripallon viralliset
pelisäännöt ovat joiltakin kohdin ristiriidassa kilpailusääntöjen kanssa, sovelletaan
kilpailusääntöjä.
- 12 -
4§
Liittohallituksen ja aluehallituksen tehtävät
Liittohallitus voi siirtää näissä säännöissä tarkoitettuja tehtäviään asettamilleen
yksiköille tai ryhmille. Aluehallitus käyttää liittohallituksen näiden kilpailusääntöjen
mukaista toimivaltaa alueen toiminnassa.
5§
Määritelmät
Näissä kilpailusäännöissä käytetään seuraavia määritelmiä:
 FIBA on Kansainvälinen Koripalloliitto
 Kilpailuvuosi on 1.7.–30.6. välinen aika
 Liitto on Suomen Koripalloliitto ry.
 Seura on koripalloliiton varsinainen jäsen
 Siirtotakaraja on kilpailuvuoden helmikuun viimeinen päivä
 Rinnakkaislisenssin viimeinen lunastuspäivä on kilpailuvuoden joulukuun
viimeinen päivä
2 luku - EETTISET PERIAATTEET
6§
Reilun pelin periaate
Liiton kilpailutoiminnassa noudatetaan Valtakunnallinen liikunta- ja
urheiluorganisaatio ry:n (Valo) Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet.
Osallistuessaan liiton kilpailutoimintaan henkilö sitoutuu noudattamaan urheilun
eettisiä ja reilun pelin yleisiä periaatteita, joita ovat toisen ihmisen kunnioitus ja
tasavertainen kohtelu, rehellisyys, avoimuus, oikeudenmukaisuus, demokraattisuus,
terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vastuullinen kasvatus sekä kestävä kehitys ja
luonnon kunnioittaminen.
7§
Antidoping
Liiton ja seurojen toimintaan osallistuvat henkilöt ovat velvollisia noudattamaan
Suomen antidopingsäännöstöä ja FIBA:n antidopingsäännöstöä. Seuran
velvollisuutena on valvoa, että kaikki sen pelaajat, valmentajat sekä muut
toimihenkilöt noudattavat antidopingsäännöstöjä.
8§
Vedonlyöntiin osallistumisen ja sopupelin kielto
Seuran hallitukseen tai johtokuntaan taikka lajijaostoon tai vastaavaan toimielimeen
kuuluva henkilö tai seuran työntekijä ei saa itse tai edustajan välityksellä osallistua
vedonlyöntiin niissä kohteissa, joissa seura on osallisena.
Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitettu pelaaja, valmentaja tai muu
joukkueen jäsen ei saa itse tai edustajan välityksellä osallistua vedonlyöntiin niissä
kohteissa, joissa joukkue on osallisena.
Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitettu erotuomari, toimitsija tai komissaari
taikka kuuluttaja tai tilastoija ei saa itse tai edustajansa välityksellä osallistua
vedonlyöntiin niissä kohteissa, joissa hän on osallisena.
Sellainen liiton tai alueen toimielimen jäsen tai liiton tai alueen työntekijä, jonka
tehtäviin kuuluu käsitellä joukkueen jäsenen edustuskelpoisuutta koskevia asioita,
ei saa itse tai edustajansa välityksellä osallistua vedonlyöntiin niissä kohteissa,
joissa edustuskelpoisuudella voi olla merkitystä.
Ottelun lopputuloksesta sopiminen tai muu ennalta tapahtuva järjestäminen sekä
näiden tekojen yrittäminen on kielletty.
Liiton tai seuran toiminnassa mukana olevan henkilön on ilmoitettava liitolle ja
seuralle, jos hänelle on ehdotettu ottelun lopputuloksen sopimista tai järjestämistä
tai häneen on muutoin otettu yhteyttä tässä tarkoituksessa.
- 13 -
9§
Päihteiden käytön kielto
Alkoholin, huumeiden ja nuuskan käyttö sekä niiden vaikutuksen alaisena
esiintyminen ottelutapahtuman yhteydessä pelikentällä ja sen välittömässä
läheisyydessä on kielletty kaikilta otteluun osallistuvilta pelaajilta, valmentajilta ja
muilta joukkueen jäseniltä sekä erotuomareilta ja toimitsijoilta. Seurojen tulee
huolehtia siitä, että urheiluun liittyvissä tilanteissa, kuten voitonjuhlissa ja
urheilijoiden ja johdon lausunnoissa ei anneta nuorisolle myönteistä kuvaa
päihteiden tai tupakkatuotteiden käytöstä tai niiden liittymisestä urheilemiseen.
3 luku - KILPAILUTOIMINTA
Kilpailut ja sarjat
10§
Koripallokilpailut
Liiton alaisia koripallokilpailuja ovat mestaruuskilpailut, kansainväliset kilpailut ja
seurojen järjestämät ottelut ja kilpailut sekä liiton tai alueen järjestämät muut
aikuisten ja nuorten kilpailut sekä Unified koripallosarjat.
11§
Koripallon pelisäännöt
Liiton alaisissa koripallokilpailuissa sovelletaan kulloinkin voimassa olevia koripallon
virallisia pelisääntöjä. C-nuorten, minien ja mikrojen sarjoissa sovelletaan lisäksi
liittohallituksen vahvistamia nuorten pelisääntöjä.
12§
Mestaruuskilpailut ja sarjat
Mestaruuskilpailut järjestetään kilpailuvuosittain erikseen miesten, naisten,
seniorien ja nuorten sarjoissa sekä miesten ja naisten Suomen Cup-kilpailuissa.
Sarjat jaetaan huippukoripallosarjoihin, kilpakoripallosarjoihin ja
harrastekoripallosarjoihin.
Huippukoripallosarjoja ovat:
 Miesten Suomen mestaruussarja (Korisliiga),
 Naisten Suomen mestaruussarja (Naisten Korisliiga),
 Miesten SM-karsintasarja ja SM-karsintaottelut sekä
 Naisten SM-karsintasarja ja SM-karsintaottelut
 Pyörätuolikoripallon Suomen Mestaruussarja
Kilpakoripallosarjoja ovat:
 Miesten I divisioona A
 Miesten I divisioona B
 Naisten I divisioona,
 Karsinnat miesten I divisioonaan,
 Karsinnat naisten I divisioonaan,
 A-poikien ja A-tyttöjen Suomen mestaruussarjat,
 B-poikien ja B-tyttöjen Suomen mestaruussarjat sekä
 C-poikien ja C-tyttöjen Suomen mestaruussarjat
 Pyörätuolikoripallon I divisioona
 Naisten 3x3 koripallon Suomen Mestaruussarja
 Miesten 3x3 koripallon Suomen Mestaruussarja.
Harrastekoripallosarjoja ovat:
 Miesten II–VI divisioonat,
 Naisten II–IV divisioonat,
 Seniorien Suomen mestaruussarjat eri ikäluokissa,
 A-poikien, A-tyttöjen, B-poikien ja B-tyttöjen valtakunnalliset I divisioonat,
 A-poikien, A-tyttöjen, B-poikien ja B-tyttöjen valtakunnalliset II divisioonat sekä
 Nuorten SM-karsintasarjat.
- 14 -
Suomen mestaruussarjan voittanut joukkue on Suomen mestari ja Suomen Cup kilpailun voittanut joukkue on Suomen Cup -mestari.
13§
Kansainväliset kilpailut ja ottelut
Liittohallitus päättää osallistumisesta maajoukkueiden välisiin kilpailuihin sekä
maaotteluiden järjestämisestä.
Seuran ja FIBA:n alaisen yhteisön väliset muut kuin FIBA:n kilpailujärjestelmään
kuuluvat tai FIBA:n hyväksymiin kilpailuihin kuuluvat ottelut eivät saa häiritä 12
§:ssä tai tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettua kilpailutoimintaa. Jos seuran
kansainvälinen ottelu vaikuttaa liiton tai alueen vahvistamaan toimintaan, on siihen
saatava kilpailun järjestäjän lupa. Seuran on haettava lupaa viimeistään 60 päivää
ennen ottelua. Hakemukseen on liitettävä ottelun järjestämistä koskeva seuran
päätös.
14§
Suomen Cup -kilpailut
Liittohallitus määrää miesten ja naisten Suomen Cup-kilpailujen järjestämistavan.
15§
Seurojen järjestämät ottelut ja kilpailut
Seura voi järjestää otteluita ja kilpailuja edellyttäen että ne eivät aiheuta haittaa
liiton tai alueen järjestämille kilpailuille. Seuran ja liittoon kuulumattoman yhteisön
väliseen kilpailuun tai otteluun on saatava liittohallituksen lupa.
Seuran järjestämässä ottelussa, jonka erotuomarina toimii liiton hyväksymä
erotuomari, sovelletaan koripallon virallisia pelisääntöjä ja liiton kurinpitosääntöjä.
Seuran järjestämässä useamman joukkueen turnauksessa, jossa erotuomareina
toimii liiton hyväksymiä erotuomareita, sovelletaan kilpailusääntöjä,
kurinpitosääntöjä ja koripallon virallisia pelisääntöjä, mikäli turnauksen säännöissä
ei ole muuta määrätty.
16§
Ilmoittautuminen kilpailuihin
Seura vahvistaa osallistumisensa liiton ja alueen kilpailuihin toimittamalla kirjallisen
ilmoittautumisen kilpailun järjestäjän ilmoittamaan määräaikaan mennessä ja
maksamalla sarjamaksun viimeistään eräpäivänä. Ilmoittautuminen hyväksytään vain
jos seura on hoitanut liitolle kaikki edellisen kilpailuvuoden kilpailutoimintaan
liittyneet taloudelliset velvoitteensa.
17§
Sarjapaikan käyttämättä jättäminen ja sarjan täyttäminen
Seura voi 16 §:ssä tarkoitettuun määräaikaan mennessä ilmoittaa myös jättävänsä
käyttämättä sille kuuluvan sarjapaikan ja hakea mahdollisuutta pelata jollain
alemmalla sarjatasolla.
Karsintaa tai karsintasarjoja voidaan täydentää vain kahdelta varasijalta ja vain, jos
karsinnasta luopunut joukkue on ollut alemmasta sarjasta karsintaan oikeutettu.
Karsinnassa tai karsintasarjassa sijoittumiseen sovelletaan 22 §:n määräyksiä
sarjassa sijoittumiseen.
Seura ei voi siirtää eikä luovuttaa sarjapaikkaansa toiselle muussa kuin 25 §:ssä
tarkoitetussa tapauksessa. Jos seura lopettaa koripallotoimintansa tai seuran
joukkue luopuu sarjasta, liittohallitus täyttää sarjapaikan.
Luopuneelle tai sarjasta suljetulle joukkueelle voi liittohallitus hakemuksesta
myöntää sarjapaikan alemmalla sarjatasolla.
- 15 -
Ottelupaikka ja – järjestelyt
18§
Ottelupaikat
Liiton alaisissa koripallokilpailuissa ottelut on pelattava järjestävän seuran
kotipaikkakunnalla, ellei liitto tai alue hakemuksesta anna lupaa ottelun
pelaamiseen muulla paikkakunnalla tai ellei ottelua ole kurinpitosääntöjen nojalla
määrätty pelattavaksi muualla kuin kotikentällä.
18a§ Ottelun siirtäminen ja luovutus
Seuran, joka haluaa siirtää määrätyn ottelun, on kaksi viikkoa ennen määrättyä
ottelua tai välittömästi tiedon esteestä saatuaan haettava siirtoa kilpailun
järjestäjältä. Huippu- ja kilpakoripallosarjoissa ottelu voidaan siirtää ainoastaan
ylivoimaisen esteen takia tai erittäin painavista syistä.
Seura, joka ilman hyväksyttävää syytä luovuttaa ottelun, tuomitaan hävinneeksi sen
0–40. Kilpailun järjestäjä voi lisäksi sulkea luovuttaneen joukkueen sarjasta ja/tai
määrätä maksettavaksi rikemaksun. Luovutuksena pidetään ottelun aloittamatta
jättämistä ja ottelun keskeyttämistä muusta syystä kuin pelaajien loppumisen
vuoksi.
Seura, jonka joukkue ei ole saapunut sille määrättyyn otteluun tai joka
laiminlyömällä ottelujärjestelyjä aiheuttaa taloudellista vahinkoa toiselle seuralle,
alueelle tai liitolle, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
19§
Tulostiedotus
Mestaruuskilpailuihin ja alueen sarjakilpailuihin osallistuvien joukkueiden tulee
hoitaa tulostiedotus kilpailun järjestäjän määräysten mukaisesti.
20§
Otteluiden julkinen esittäminen ja mediaoikeudet
Liiton tai sen alueiden järjestämien kaikkien sarjojen mediaoikeudet
kokonaisuudessaan kuuluvat liitolle. Liitto sopii kaikki mediaoikeussopimukset
kaikkien liiton ja sen alueiden järjestämien sarjojen osalta. Seura tarvitsee aina luvan
liitolta liikkuvan kuvan lähettämiseen otteluistaan. Lupa voidaan myöntää enintään
yhdeksi kilpailuvuodeksi kerrallaan.
Sijoitusten määrittely
21§
Sijoittuminen sarjassa
Jos joukkueet pelaavat sarjassa saman määrän otteluita, niiden sijoittuminen
sarjassa perustuu niiden saavuttamiin sarjapisteisiin siten, että eniten sarjapisteitä
saanut on voittaja. Jos joukkueet pelaavat sarjassa eri määrän otteluita, niiden
sijoittuminen sarjassa perustuu niiden saavuttamiin voittosuhteisiin siten, että
parhaan voittosuhteen saanut on voittaja.
Jos joukkueet ovat pelanneet samassa sarjassa eri lohkoissa, niiden keskinäisessä
vertailussa käytetään ensimmäisenä kriteerinä voittosuhdetta omassa lohkossa ja
toisena korisuhdetta.
22§
Sarjapisteiden, korieron, voittosuhteen ja korisuhteen laskeminen sekä
tasatilanteen ratkaiseminen
Voittamastaan ottelusta joukkue saa kaksi sarjapistettä ja häviämästään nolla
sarjapistettä.
Voittosuhde (voittoprosentti) lasketaan jakamalla voitettujen ottelujen määrä
pelattujen ottelujen määrällä ja korisuhde jakamalla tehtyjen koripisteiden määrä
päästettyjen pisteiden määrällä.
- 16 -
Jos kahdella tai useammalla joukkueella on keskinäisistä otteluistakin yhtä paljon
sarjapisteitä, seuraavaksi käytetään näitä kriteerejä tässä järjestyksessä:
 suurempi koriero (=joukkueen tekemien pisteiden ja vastustajien tekemien
pisteisen erotus) keskinäisissä otteluissa
 enemmän tehtyjä pisteitä keskinäisissä otteluissa
 suurempi koriero kaikissa sarjan otteluissa
 enemmän tehtyjä pisteitä kaikissa sarjan otteluissa
Mikäli samoihin sarjapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten otteluiden
määrä ei ole yhtä suuri, ratkaisevat niiden keskinäisen sijoituksen: B1) keskinäisten
otteluiden voittosuhde, B2) keskinäisten otteluiden korisuhde ja B3) näiden
joukkueiden korisuhteet sarjan kaikissa otteluissa.
Mikäli missä tahansa vaiheessa päädytään tilanteeseen, jossa tarkasteltavien
joukkueiden määrä on vähentynyt alkuperäisestä, mutta edelleen on kaksi tai
useampia joukkueita samalla tarkasteltavalla sijalla, aloitetaan tarkastelu näiden
välillä uudestaan kohdasta A1) tai B1).
Ottelun luovuttanut joukkue sijoittuu tasatilanteessa kuitenkin aina viimeiseksi eikä
sen pelaamia otteluja oteta vertailussa huomioon.
23§
Uusinta
Mikäli Suomen mestaruus ratkaistaan sarjamuotoisena ja kaksi tai useampi
joukkueita päätyy tasapisteisiin tai samaan voittosuhteeseen, suoritetaan uusinta
kahden parhaiten sijoittuneen kesken. Uusintaottelun pelipaikan ja ajan vahvistaa
liittohallitus.
Liittohallitus tai sen määräämä toimielin ja alueen järjestämässä kilpailutoiminnassa
aluehallitus voi sarjamääräyksillä määrätä pelattavaksi uusintaottelun tai -otteluita
putoajan tai putoajien selvittämiseksi, silloin kun kaksi tai useampi joukkueita
päätyy sarjan päätyttyä tasapisteisiin tai samaan voittosuhteeseen ja yksi tai
useampi niistä sijoittuu sellaiselle sijalle, jolla putoaa sarjasta.
4 luku – AIKUISTEN HUIPPU- JA KILPAKORIPALLOSARJAT
24§
Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjat ja niihin osallistuminen
Oikeus osallistua aikuisten huippu ja kilpakoripallosarjoihin edellyttää sitä, että
osallistuva seura antaa sarjasitoumuksen ja täyttää liittohallituksen kullekin
kilpailuvuodelle sarjasitoumuksen liitteessä asettamat vaatimukset liiga- tai muun
lisenssin saamiselle. Liittohallitus tai sen vuosittain tähän tehtävään asettama
sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu ja
kilpakoripallosarjoissa ja myöntää seuralle osallistumisoikeuden.
25§
Seuran osallistumisoikeuden siirtäminen aikuisten huippu- ja
kilpakoripallosarjoissa
Liittohallitus voi hakemuksesta päättää, että seura voi siirtää sille aikuisten huipputai kilpakoripallosarjoihin myönnetyn osallistumisoikeuden määräajaksi toiselle
yhteisölle. Osallistumisoikeutta ei voida siirtää toiselle seuralle. Liittohallitus
vahvistaa siirtämistä koskevan sopimuksen, jonka tulee täyttää liittohallituksen sille
asettamat vaatimukset. Sekä seuran että sen osallistumisoikeutta käyttävän yhteisön
on täytettävä liiga- tai muun lisenssin vaatimukset ja kaikki muut aikuisten huippuja kilpakoripallosarjoissa pelaamisen ehdot. Osallistumisoikeuden saanut yhteisö ja
sen toimintaan osallistuvat henkilöt ovat velvollisia noudattamaan liiton sääntöjä
sekä Suomen ja FIBAn antidoping-säännöstöä. Sopimuksella osallistumisoikeuden
saanut yhteisö ei voi luovuttaa sitä edelleen kolmannelle osapuolelle, ellei
- 17 -
liittohallitus vahvista tätä uutta luovutusta. Tässä pykälässä tarkoitetulla yhteisöllä
voi olla samassa sarjassa vain yksi osallistumisoikeus.
26§
Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa noudatettavat erityismääräykset
Mikäli aikuisten huippu ja kilpakoripallosaroissa pelaava joukkue ei ole maksanut
sarjamaksuaan eräpäivään mennessä, on joukkue edustuskelvoton ja sen voittamat
ottelut tuomitaan hävityiksi tuloksella 0-40, kunnes sarjamaksu on maksettu.
Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa siirretyssä ottelussa ei saa pelata
pelaaja, joka ottelun alkuperäisenä ajankohtana on ollut kilpailu- tai
toimintakiellossa tai edustanut toista samassa sarjassa pelaavaa seuraa.
5 luku - SEURA
27§
Seuran velvoitteet
Seuran tulee hoitaa taloutensa ja kirjanpitonsa niitä koskevien säädösten ja
määräysten mukaisesti. Jos seura menee konkurssiin tai asetetaan selvitystilaan,
liittohallitus ratkaisee seuran tai sen toimintaa jatkavan seuran joukkueiden
sarjatasot. Miesten ja naisten edustusjoukkueiden sarjataso alennetaan.
Seuran tulee pelata ottelunsa virallisella nimellään tai käyttäen sen lyhennettä, ellei
kilpailun järjestäjä hakemuksesta toisin päätä.
Seuran tulee noudattaa urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annettua lakia
(575/2000). Lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus lajiliitolle on annettava
liitolle vuosittain tammikuun loppuun mennessä.
28§
Velvoitteiden laiminlyönti
Seuralle, joka laiminlyö liiton sääntöihin tai määräyksiin perustuvat velvoitteensa
FIBAa, liittoa tai aluetta kohtaan tai joka jättää suorittamatta näiden sääntöjen tai
kilpailun järjestäjän määräämät maksut liitolle tai toiselle liiton jäsenseuralle tai
urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (575/2000) säädetyt
velvoitteet tai toimii sarjasitoumuksen vastaisesti, voidaan määrätä maksettavaksi
rikemaksu tai sarjapisteiden menetys. Lisäksi seura tai sen joukkue voidaan sulkea
kilpailusta. Kilpailusta sulkemisesta päättää liittohallitus, alueen alaisessa
toiminnassa aluehallitus. Sarjapisteiden menetyksestä päättää Sääntö- ja
kurinpitoyksikkö.
6 luku - PELAAJA
Edustuskelpoisuus
29§
Kansalaisuus
Mestaruuskilpailuissa voi seuraa edustaa Suomen kansalainen, Euroopan Unioniin ja
Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan kansalainen sekä muu ulkomaalainen.
Ulkomaalaisen pelaajan on maksettava vuosittainen ulkomaalaispelaajan
rekisteröintimaksu, jotta hän on edustuskelpoinen.
Harrastekoripallosarjassa pelaavan joukkueen ulkomaalainen pelaaja, joka on
kilpailuvuoden aikana pelannut harrastekoripallosarjassa, on kuitenkin
edustuskelpoinen joukkueen kaikissa otteluissa ilman ulkomaalaispelaajan
rekisteröintimaksun suorittamista ja pelaajan rekisteröimistä FIBAan.
Liittoa voi kansainvälisessä kilpailussa tai ottelussa edustaa vain Suomen
kansalainen, ellei liittohallitus toisin päätä.
- 18 -
30§
Pelaaminen
Pelaajan katsotaan pelanneen ottelun silloin, kun hänet on pelaajana
suostumuksensa perusteella merkitty pöytäkirjaan.
31§
Rekisteröityminen
Pelaaja rekisteröityy siihen seuraan ja joukkueeseen, jossa hän aloittaessaan
pelaamisen kilpailuvuonna tai seurasiirron jälkeen pelaa ensimmäisen ottelun.
Huippu- ja kilpakoripallosarjoissa liittohallitus voi sarjasitoumuksella asettaa
vähimmäis- ja/tai enimmäismäärän joukkuetta kilpailuvuoden aikana edustavien
pelaajien lukumäärälle.
32§
Lisenssi
Lunastamalla lisenssin henkilö sitoutuu noudattamaan näitä kilpailusääntöjä sekä
niiden nojalla annettuja sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita sekä kurinpitosääntöjä.
Pelaajalla tulee olla pelaamiseen ko. sarjassa oikeuttava voimassa oleva lisenssi,
jotta hän on edustuskelpoinen. Lisenssistä tulee käydä ilmi pelaajan seura. Pelaaja ei
tarvitse lunastaa uutta lisenssiä siirtyessään kilpailuvuoden aikana toiseen seuraan.
Lisenssinumero on merkittävä kokonaan jokaisen ottelun pöytäkirjaan.
Liiton kilpailutoimintaan osallistumista varten ovat seuraavat lisenssit:
 Koripallolisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden
asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa pelaajana ja
valmentajana sekä toimia erotuomarina.
 Erotuomarilisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja
muiden asetettujen edellytysten täyttyessä toimia erotuomarina.
 Valmentajalisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja
muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa
valmentajana.
 Rinnakkaislisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden
asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa toista seuraa tai saman seuran
toista joukkuetta ottelussa pelaajana.
 Aikuisten kuntosarjan pelaajalisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta
koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa
ottelussa pelaajana alueen järjestämisessä kuntosarjoissa ja
harrasteturnauksissa.
 Seniorilisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden
asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa pelaajana liiton ja
alueen järjestämissä seniorisarjoissa.
 Pyörätuolikoripallolisenssillä voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden
asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa pelaajana liiton ja
alueen järjestämissä pyöräkoripallosarjoissa.
 Koripallokoululisenssillä enintään 13 vuotta oleva henkilö voi osallistua
vuoden ajan liiton, alueiden ja seurojen koripallokouluihin ja
koripallokoululaisille järjestettävään kilpailutoimintaan.
 SO (Special Olympics)-lisenssi sallii pelaamisen liiton ja alueen järjestämissä
Special Olympics-säännöillä pelattavissa otteluissa.
33§
Seuran edustaminen useassa joukkueessa
Pelaajalla on oikeus saman kilpailuvuoden aikana pelata seuransa muissakin
joukkueissa.
Pelaaja on edustuskelpoinen alemmalla tai samalla aikuisten sarjatasolla pelaavassa
seuransa joukkueessa neljäntenätoista (14) päivänä ylemmällä tai samalla
sarjatasolla pelatun ottelun jälkeen.
- 19 -
34§
Edustamisen rajoitukset siirtotakarajan jälkeen
Pelaajan pelatessa ensimmäisen ottelunsa siirtotakarajan jälkeen hän ei enää
samana kilpailuvuonna saa pelata seuransa toisessa joukkueessa alemmalla tai
samalla sarjatasolla.
Pelaaja voi seurassaan siirtyä siirtotakarajan jälkeen pelaamaan ylemmälle
sarjatasolle, mutta hän ei sen jälkeen enää samana kilpailuvuonna ole
edustuskelpoinen alemmalla tai samalla sarjatasolla.
Kahta saman tai eri seuran joukkuetta rinnakkaislisenssioikeudella edustava pelaaja
on edustuskelpoinen molemmissa joukkueissa koko kilpailukauden ajan.
35§
Edustuskelpoisuus siirretyssä ottelussa
Vahvistetun otteluohjelman mukaisesta ajasta myöhäisempään ajankohtaan
siirretyssä tai uusittavaksi määrätyssä ottelussa eivät saa pelata ne pelaajat, jotka
olivat edustuskelvottomia ottelun alkuperäisenä ajankohtana. Pelaajan tulee olla
kaikkien näissä säännöissä mainittujen ehtojen ja rajoitusten edellyttämällä tavalla
edustuskelpoinen myös siirretyn tai uusittavaksi määrätyn ottelun uutena
ajankohtana. Se, ettei pelaajalla ole alkuperäisenä ajankohtana ollut lisenssiä, ei
kuitenkaan ole edustuskelpoisuuden este siirretyssä ottelussa.
Mikäli ottelu siirtyy vahvistetun otteluohjelman mukaisesta ajasta aikaisempaan
ajankohtaan, määräytyy pelaajan edustuskelpoisuus ainoastaan ottelun todellisen
ajankohdan mukaan.
Edustuskelpoisuus nuorten sarjoissa ja seniorisarjoissa
36§
Nuorten sarjojen ikärajat
Pelaaja saa pelata sellaisissa nuorten sarjoissa, joiden ikärajaa hän ei ylitä vielä sinä
kalenterivuonna, jona kilpailuvuosi päättyy. Nuorten sarjojen ikärajat ovat seuraavat:
 22-vuotiaat: 22 vuotta,
 A-nuoret: 19 vuotta,
 B-nuoret: 16 vuotta,
 C-nuoret: 14 vuotta,
 Minit: 12 vuotta ja
 Mikrot: 10 vuotta.
Nuorten sarjamääräyksissä mainitaan kilpailuvuosittain ne syntymävuodet, jotka
vastaavat nuorten sarjojen ikärajoja.
Nuorten mestaruuskilpailuissa ja alueiden järjestämissä nuorten sarjoissa pelaaja
saa edustaa seuraansa kaikissa niissä ikäluokissa ja sarjoissa, joissa hän edellä 1
momentissa olevien ikärajojen mukaan on edustuskelpoinen. Tähän
edustuskelpoisuuteen ei sovelleta 33 §:ssä tarkoitettua 14 päivän sääntöä.
Pelaaja ei kuitenkaan nuorten sarjoissa saa pelata useammassa samalla sarjatasolla
(samassa tai eri lohkossa) pelaavassa seuransa joukkueessa eikä aluefinaaleissa
saman ikäluokan eri divisioonissa, eikä saman divisioonan aluefinaaleissa pelaavissa
seuransa eri joukkueissa. Aluehallitus voi edellä olevasta poiketen päättää, että sen
järjestämissä nuorten sarjoissa pelaaja saa pelata useammassa samalla sarjatasolla
(samassa tai eri lohkossa) pelaavassa seuransa joukkueessa, ei kuitenkaan
aluefinaaleissa saman ikäluokan eri divisioonissa, eikä saman divisioonan
aluefinaaleissa pelaavissa seuransa eri joukkueissa. Nuorten mestaruussarjojen
karsintasarjoissa pelaaja voi kilpailuvuoden aikana edustaa samassa karsintasarjassa
kussakin ikäluokassa vain yhtä seuraa ja joukkuetta. Nuorten mestaruussarjoissa
pelaaja voi kilpailuvuoden aikana edustaa kussakin ikäluokassa vain yhtä seuraa ja
joukkuetta.
- 20 -
37§
Erivapaudet ikärajasta alueen järjestämissä nuorten sarjoissa
Alueen järjestämässä nuorten sarjassa kilpailun järjestäjä voi antaa siirtotakarajaan
mennessä tulleesta hakemuksesta yksittäiselle ikärajan (vain yhden vuoden yliikäinen) ylittäneelle nuorelle pelaajalle erivapauden pelata nuoremman ikäluokan
sarjassa, jos:
 pelaajan seurassa ei ole oman ikäluokan joukkuetta,
tai
 erivapauden myöntämiselle on lääketieteellinen peruste.
Pelaajan erivapaus annetaan yhdeksi kokonaiseksi kilpailuvuodeksi kerrallaan ja se
koskee vain yhtä nuoremman ikäluokan sarjassa pelaavaa joukkuetta. Kilpailun
järjestäjä voi rajoittaa erivapauden saaneiden pelaajien lukumäärää ottelu-, sarja- tai
ikäluokkakohtaisesti.
38§
Seniorisarjat
Pelaaja saa pelata sellaisissa seniorisarjoissa, joiden ikärajan hän ylittää sinä
kalenterivuonna, jona kilpailuvuosi päättyy. Seniorisarjojen ikärajat ovat seuraavat:
 30 vuotta (vain naisten seniorisarja),
 35 vuotta,
 40 vuotta,
 45 vuotta,
 50 vuotta,
 55 vuotta,
 60 vuotta,
 65 vuotta ja
 70 vuotta.
Seniorisarjojen sarjamääräyksissä mainitaan kilpailuvuosittain ne syntymävuodet,
jotka vastaavat seniorisarjojen ikärajoja. Liittohallitus tai sen määräämä toimielin voi
sarjamääräyksissä päättää myös muista seniorisarjojen ikäluokista.
Seniorisarjoissa pelaaja saa edustaa seuraansa kaikissa niissä ikäluokissa ja
sarjoissa, joissa hän edellä 1 momentissa olevien ikärajojen mukaan on
edustuskelpoinen. Tähän edustuskelpoisuuteen ei sovelleta 33 §:ssä tarkoitettua 14
päivän sääntöä.
Liittohallitus tai sen määräämä toimielin voi sarjamääräyksissä määrätä
seniorisarjoissa 5 §:ssä säädetystä poikkeavan siirtotakarajan.
Rinnakkaislisenssi
39§
Rinnakkaislisenssi
Pelaaja voi rinnakkaislisenssillä edustaa nuorten kilpailuissa tai seniorisarjoissa eri
seuraa kuin miesten tai naisten kilpailuissa. Rinnakkaislisenssiä voi käyttää vain
koripallolisenssin ja seniorilisenssin kanssa. Lisäksi pelaaja voi rinnakkaislisenssillä
edustaa kahta miesten tai naisten sarjan joukkuetta siten kuin 40 §:ssä jäljempänä
säädetään.
Rinnakkaislisenssillä pelaamisen edellytyksenä on, että pelaajalla on voimassa oleva
lisenssi (peruslisenssi) siinä seurassa, jossa hänen edustusoikeutensa on
(peruslisenssiseura) ja voimassa oleva rinnakkaislisenssi toisessa seurassa
(rinnakkaislisenssiseura).
Pelaajan tulee rinnakkaislisenssillä pelatessaan olla edustuskelpoinen myös
peruslisenssillä. Pelaaja voi pelata rinnakkaislisenssillä kilpailuvuonna ainoastaan
yhdessä seurassa (nuoret/seniorit ja aikuiset).
- 21 -
Rinnakkaislisenssiä ei voi lunastaa kunkin kilpailuvuoden joulukuun viimeisen
päivän jälkeen.
40§
Rinnakkaislisenssillä edustaminen kahdessa miesten tai naisten tai nuorten
sarjan joukkueessa
Pelaaja, joka on ikänsä puolesta oikeutettu pelaamaan nuorten sarjoissa, voi
peruslisenssiseuransa lisäksi samanaikaisesti edustaa rinnakkaislisenssillä yhtä
miesten tai naisten sarjassa pelaavaa rinnakkaislisenssiseuran joukkuetta taikka
miesten tai naisten sarjassa pelaavaa toista peruslisenssiseuran joukkuetta.
Tällaiseen edustamiseen ei sovelleta 33 §:ssä tarkoitettua 14 päivän sääntöä.
Edellytyksenä samanaikaiselle pelaamiselle aikuisten sarjoissa on rinnakkaislisenssin
lunastamisen lisäksi, että vähintään toinen näistä joukkueista pelaa aikuisten
huippu- tai kilpakoripallosarjoissa.
Tätä rinnakkaislisenssillä pelaamisen oikeutta aikuisten sarjoissa käyttävä pelaaja
voi pelata vain kahdessa joukkueessa. Hän ei siten voi pelata seuransa muissa
aikuisten joukkueissa, ellei hän lopeta rinnakkaislisenssillä pelaamista 41 §:ssä
tarkoitetulla tavalla.
Pelaaja ei ole edustuskelpoinen pelaamaan rinnakkaislisenssiseurassa samalla
sarjatasolla, jossa hän pelaa peruslisenssiseurassa. Lisäksi oikeus pelata
rinnakkaislisenssiseurassa päättyy, kun pelaajan peruslisenssiseuran ja
rinnakkaislisenssiseuran joukkueet osallistuvat samaan karsintasarjaan tai turnaukseen.
Pelaaja, joka pelaa nuorten sarjoissa, voi peruslisenssiseuransa lisäksi
samanaikaisesti edustaa rinnakkaislisenssillä koko kauden ajan yhtä nuorten
sarjassa pelaavaa toisen seuran joukkuetta. Tällaiseen edustamiseen ei sovelleta 33
§:ssä tarkoitettua 14 päivän sääntöä.
Edellytyksenä samanaikaiselle pelaamiselle nuorten sarjoissa kahden eri seuran
joukkueessa on rinnakkaislisenssin lunastamisen lisäksi, että toinen näistä
joukkueista pelaa nuorten kilpa- tai harrastekoripallosarjassa ja toinen alueen
järjestämässä nuorten sarjassa.
41§
Rinnakkaislisenssillä pelaamisen lopettaminen
Pelaaja voi lopettaa rinnakkaislisenssillä pelaamisen ilmoittamalla siitä liittoon.
Pelaaja ei voi tämän ilmoituksen tehtyään pelata saman kilpailuvuoden aikana enää
missään seurassa rinnakkaislisenssillä (joko nuoret/seniorit tai aikuiset). Ilmoitus
rinnakkaislisenssillä pelaamisen lopettamisesta on tehtävä liittoon viimeistään
siirtotakarajalla.
Pelaajasopimuksella seura voi evätä pelaajalta edustusvapauden pelata
rinnakkaislisenssillä, jos sillä on 42 §:n mukaan oikeus rajoittaa pelaajan
edustusvapautta sopimuksella.
Seurasiirrot
42§
Edustusvapaus
Pelaajalla on oikeus saada edustusvapaus seuralta sopimuksen voimassaolon
päätyttyä ja velvoitteiden tultua täytetyiksi. Seura voi evätä edustusvapauden: 1. jos
sillä on pelaajan kanssa voimassa oleva edustusvapautta rajoittava kirjallinen
sopimus; tai 2. jos pelaaja ei ole täyttänyt seuran sääntöjen mukaisia
velvollisuuksiaan.
Pelaajan alle 18-vuotiaana tekemän pelaajasopimuksen edustusvapautta rajoittavat
sopimusehdot eivät rajoita pelaajan oikeutta siirtyä toiseen seuraan näiden
kilpailusääntöjen mukaisesti.
- 22 -
43§
Siirtyvän pelaajan toimenpiteet
Suomalaisesta seurasta siirtyvän pelaajan on edustusvapauden saamiseksi
pyydettävä sitä kirjallisesti lähtöseuralta. Pyyntö on tehtävä liiton vahvistamalla
seurasiirtolomakkeella. Tämä ei koske pelaajaa, joka ei edellisenä kilpailuvuonna ole
edustanut virallisessa ottelussa mitään suomalaista seuraa.
Pelaajan on allekirjoitettava seurasiirtolomake. Alle 18-vuotiaan pelaajan
seurasiirtohakemus on lisäksi huoltajan allekirjoitettava.
44§
Lähtöseuran toimenpiteet
Seuran on annettava edustusvapautta pyytäneelle pelaajalle viikon kuluessa
kirjallinen todistus edustusvapauden myöntämisestä tai samassa ajassa ilmoitettava
hänelle kirjallisesti syyt edustusvapauden epäämiseen uhalla, että seura menettää
oikeutensa pelaajan edustusvapauden rajoittamiseen.
45§
Tuloseuran toimenpiteet
Seuran, johon pelaaja aikoo siirtyä, tulee hakea vahvistus seurasiirrolle liiton sääntöja kurinpitoyksiköltä. Hakemukseen on liitettävä tosite liittovaltuuston vahvistaman
kirjaamismaksun maksamisesta. Kirjaamismaksu ei koske mini- ja mikroikäisten
seurasiirtoja.
Seurasiirron vahvistamista koskevan hakemuksen ja ulkomailta Suomeen siirtyvältä
pelaajalta huippu- ja kilpakoripallosarjoissa vaadittavan 48 §:n 1 momentissa
tarkoitetun edustusvapaustodistuksen on oltava Koripalloliiton toimistossa,
Helsingissä viimeistään siirtotakarajalla. Naisten ja miesten korisliigoissa kilpailun
järjestäjä voi sarjamääräyksissä määrätä tästä poikkeavan siirtotakarajan.
46§
Siirtotakarajasta poikkeaminen
Aluehallitus voi myöntää edustuskelpoisuuden uudessa seurassa siirtotakarajasta
poiketen alueen järjestämissä nuorten kilpailuissa, mutta vain poikkeustapauksessa
ja erittäin painavin perustein.
47§
Edustuskelpoisuuden alkaminen
Kotimaassa seurasta toiseen siirtyvä pelaaja on edustuskelpoinen seuraavana
päivänä sen jälkeen, kun kaikilta osin täytetty seurasiirtohakemus ja tosite
suoritetusta seurasiirron kirjaamismaksusta on toimitettu Koripalloliiton toimistoon,
Helsinkiin.
Perättäisten seurasiirtojen tapauksessa pelaaja on edustuskelpoinen kuitenkin vasta
30 päivän kuluttua siitä, kun hän on edellisen seurasiirron jälkeen tullut
edustuskelpoiseksi.
Jos pelaajaa on rangaistu kilpailu- tai toimintakiellolla taikka urheilun
toimintakiellolla, hän on edustuskelpoinen ko. kiellon päättymisen jälkeen.
Jokainen seura vastaa siitä, että sen pelaajilla on edustusoikeus ja pelaaja voi
edustaa kyseistä seuraa ja joukkuetta.
48§
Kansainväliset pelaajasiirrot
Ulkomailta huippu- ja kilpakoripallosarjoihin siirtyvän pelaajan on esitettävä
asianomaisen liiton antama edustusvapaustodistus ja maksettava
ulkomaalaispelaajan rekisteröintimaksu. Pelaaja on edustuskelpoinen sen jälkeen,
kun edustusvapaustodistus ja tosite suoritetusta rekisteröintimaksusta ja kopio
pelaajan passin henkilötietosivuista on toimitettu Koripalloliiton toimistoon,
Helsinkiin. Lisäksi pelaajalla tulee olla voimassa oleva koripallolisenssi.
- 23 -
Harrastekoripallosarjassa pelaavan joukkueen ulkomaalainen pelaaja, joka on
kilpailuvuoden aikana pelannut harrastekoripallosarjassa, on edustuskelpoinen
joukkueen kaikissa otteluissa ilman ulkomaalaispelaajan rekisteröintimaksun
suorittamista ja pelaajan rekisteröimistä FIBA:an.
49§
Edustuskelpoisuus pelaamattomuuden jälkeen
Pelaaja, joka edellisenä kilpailuvuonna ei ole edustanut virallisessa ottelussa mitään
suomalaista seuraa, on edustuskelpoinen uudessa seurassa ilman
seurasiirtomenettelyä edellyttäen, että seuralla, jota hän on viimeksi edustanut, ei
ole 42 §:ssä mainittuja perusteita evätä edustusvapautta. Tämä koskee myös
ulkomailta harrastekoripallosarjoihin siirtyvää pelaajaa.
50§
Edustusoikeutta koskevan kysymyksen ratkaiseminen
Liitto voi seuran tai pelaajan kirjallisesti esittämästä pyynnöstä osapuolia sitovalla
tavalla määritellä ja ratkaista, missä seurassa taikka joukkueessa pelaajan
kilpailusääntöjen mukainen edustusoikeus on. Liitto voi evätä pelaajalta
edustuskelpoisuuden väliaikaisesti, kunnes edustusoikeutta koskeva kysymys tai
epäselvyys on ratkaistu. Ratkaisupyyntö on esitettävä liiton sääntö- ja
kurinpitoyksikölle, joka ensimmäisenä asteena ratkaisee edustusoikeutta koskevan
asian sekä päättää edustuskelpoisuuden väliaikaisesta epäämisestä.
Edustusoikeutta koskeva kirjallinen ratkaisupyyntö on tehtävä kuukauden kuluessa
siitä, kun pelaajasiirto on vahvistettu tai seura on kirjallisesti evännyt
edustusvapauden. Osapuolina oleville seuroille ja pelaajalle on varattava tilaisuus
tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Sen, jolla on edustusoikeuteen tai sen
siirtymiseen liittyviä väitteitä, on näytettävä väitteensä toteen. Liitto tekee
ratkaisunsa sille annettujen kirjallisten selvitysten perusteella.
Liitto ratkaisee liittoa ja osapuolia sitovasti ainoastaan edustusoikeutta koskevan
kysymyksen. Liitto ei ratkaise osapuolten välistä mahdollista muuta riitaa, eikä
sellaisen riidan mahdollisella myöhemmällä lopputuloksella ole merkitystä liiton
tekemään edustusoikeutta koskevaan ratkaisuun tai sen perusteella tehtyihin
toimenpiteisiin. Osapuolilla ei ole oikeutta vaatia tai saada liitolta korvausta
sellaisesta vahingoista tai menetyksestä, joka niille mahdollisesti aiheutuu liiton
edustusoikeutta koskevasta päätöksestä.
7 luku - KORVAUS PELAAJAN KASVATTAMISESTA
51§
Kasvattajapalkkio
Kasvattajapalkkio on liiton koulutustoimintaan osallistumisen maksamiseen
oikeuttava koulutusseteli. Kasvattajapalkkion suuruuden kullakin tasolla vahvistaa
vuosittain liittohallitus. Kasvattajapalkkio maksetaan vain liiton jäsenseuroille. Liitto
maksaa pelaajan kasvattajaseuralle kasvattajapalkkion seuraavissa tapauksissa:
 Kun pelaaja ensimmäisen kerran pelaa huippukoripallosarjassa pelaavassa
joukkueessa (taso 1);
 kun pelaaja ensimmäisen kerran pelaa aikuisten virallisessa maaottelussa
(taso 2); ja
 kun pelaaja ensimmäisen kerran pelaa nuorten maajoukkueessa nuorten EMkilpailussa (taso 3).
Kasvattajapalkkio maksetaan kultakin tasolta vain kerran, eli yhdestä pelaajasta
enintään kolmeen kertaan. Mikäli pelaaja saavuttaa suoraan tason 2 tai 3, vaikka
hän ei ole vielä saavuttanut tasoa 1 tai 2, maksetaan kasvattajapalkkio heti myös
alemman tai alempien tasojen osalta. Tässä tapauksessa ei kasvattajapalkkiota
makseta enää silloin, kun pelaaja saavuttaa kyseisen alemman tason.
- 24 -
Kasvattajapalkkiota ja sen maksamista koskevat määräykset eivät koske pelaajaa,
joka on saavuttanut jonkin kasvattajapalkkioon oikeuttavan tason ennen 1.7.2005,
kyseisen tason osalta.
Pelaajasta, joka saa 39 §:n mukaisesti osallistua seniorisarjaan, ei makseta
kasvattajapalkkiota.
52§
Kasvattajaseura
Pelaajan kasvattajaseura on se seura, jonka joukkueisiin pelaaja on ollut
rekisteröityneenä nuorten sarjoissa vähintään neljä kilpailuvuotta, lukuun ottamatta
22-vuotiaiden miesten ja 22-vuotiaiden naisten sarjoja.
Mikäli tällaisia seuroja on enemmän kuin yksi, kasvattajaseura on se seura, jota
pelaaja on edustanut edellä määritellyissä sarjoissa useampana kilpailuvuonna.
Mikäli pelaaja on edustanut vähintään neljänä, mutta yhtä monena kilpailuvuonna
kahta tai useampaa eri seuraa, kasvattajaseura on se seura, jota hän on edustanut
näistä ensimmäisenä.
Mikäli pelaaja on saman kilpailuvuoden aikana edustanut näissä sarjoissa useampaa
kuin yhtä seuraa, katsotaan pelaajan kasvattajaseuraa määritettäessä hänen
edustaneen sitä seuraa, jota hän on edustanut siirtotakarajalla.
Mikäli seura lopettaa koripallotoimintansa ja eroaa liiton jäsenyydestä tai menee
konkurssiin tai asetetaan selvitystilaan ja sen koripallotoimintaa jatkaa toinen liiton
jäsenseura, siirtyvät kasvattajaoikeudet tälle seuralle, jos liittohallitus on toiminnan
siirtymistä koskevaa päätöstä tehdessään tehnyt seuran hakemuksesta myös tätä
koskevan päätöksen. Päätös voi koskea vain niitä pelaajia, jotka siirtyvät samalla
koko toiminnan siirtymishetkellä tähän uuteen seuraan ja päätöksessä on mainittava
näiden pelaajien nimet.
Liitto pitää kilpailuvuosittain rekisteriä kaikista kasvattajapalkkioon oikeutetuista
pelaajista ja heidän kasvattajaseuroistaan. Kasvattajaseura voi lunastaa sille
kuuluvan uuden kasvattajapalkkion kunkin kilpailuvuoden päätyttyä. Vastuu
kasvattajapalkkion lunastamisesta on kasvattajaseuralla.
Kasvattajaseura on oikeutettu käyttämään liiton sille maksaman kasvattajapalkkion
kahden seuraavan kilpailuvuoden aikana pelaajan kasvattajapalkkioon oikeuttavalla
tasolla pelaaman ottelun jälkeen. Kasvattajaseura ei voi siirtää kasvattajapalkkion
käyttöoikeutta toiselle seuralle.
Mikäli pelaajalla ei ole näiden sääntöjen mukaista kasvattajaseuraa, hänestä ei
makseta kasvattajapalkkiota.
8 luku - VALMENTAJA
53§
Valmentajalisenssi
Valmentajalla ja apuvalmentajalla tulee olla voimassa oleva koripallolisenssi kaikissa
liiton ja alueen kilpailuissa. Lisenssinumero on merkittävä kokonaan jokaisen
ottelun pöytäkirjaan.
Liittovaltuusto päättää liittohallituksen esityksestä valmentajien sarjakohtaisista
koulutustasovaatimussäännöistä ja niihin tehtävistä muutoksista.
- 25 -
9 luku - EROTUOMARI
54§
Erotuomarit
Virallisissa otteluissa on oltava liittohallituksen valtuuttamat erotuomarit, joilla tulee
olla voimassa oleva koripallolisenssi. Lisenssinumero on merkittävä kokonaan
jokaisen ottelun pöytäkirjaan.
Tuomareiden on oltava pelaaviin seuroihin kuulumattomia ja myös esteettömiä
pelaaviin joukkueisiin kuuluviin jäseniin nähden, elleivät joukkueet keskenään toisin
sovi tai kilpailunjärjestäjä erityisen painavista syistä muuta päätä.
Erotuomarit ovat velvollisia raportoimaan tuomitsemassaan ottelussa
havaitsemistaan kilpailusääntöjen ja kurinpitosääntöjen vastaisesta toiminnasta
liitolle.
Liittohallitus luokittelee määräämiensä perusteiden mukaan erotuomarit kansallisiin
luokkiin.
Erotuomareilla on oikeus saada tuomitsemastaan ottelusta liittohallituksen
kilpailuvuosittain vahvistama sarjakohtainen palkkio sekä matkaotteluista
matkakorvaus ja päiväraha kulloinkin voimassa olevan Suomen Koripalloliiton
matkustussäännön mukaisesti.
Jos ottelu peruuntuu ja erotuomarit ovat saapuneet pelipaikalle, on erotuomarit
oikeutettu syntyneisiin matkakorvauksiin.
Jos ottelupaikalla on vain yksi erotuomari paikalla ja ottelu molempien joukkueiden
suostumuksesta päätetään pelata, on erotuomari oikeutettu puolitoistakertaiseen
ottelupalkkioon.
Liitto maksaa kunkin ottelun erotuomaripalkkiot ja aiheutuneet kulukorvaukset
kuukausittain erotuomarin ilmoittamalle pankkitilille. Erotuomarin tulee toimittaa
verokorttinsa liittoon.
Liitto laskuttaa kuukausittain seuroja niiden joukkueiden pelaamien otteluiden
erotuomarimaksuista erillisen liittohallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti.
Erotuomari- ja komissaaritoimintaa varten liittohallitus vahvistaa ohjesäännön.
10 luku - EDUSTUSKELVOTTOMUUS, VASTALAUSE, KURINPITO JA
MUUTOKSENHAKU
55§
Edustuskelvottomuus
Kilpailu- tai toimintakiellossa oleva pelaaja on edustuskelvoton.
56§
Edustuskelvottomuuden vaikutus ottelun lopputulokseen
Joukkuetta rangaistaan edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta
kurinpitosääntöjen 5§:n 1 momentin 1, 2, 8, 9, 10, 12 ja/tai 13 kohdassa
tarkoitetulla seuraamuksella. Jos edustuskelvottoman pelaajan peluuttaminen on
ollut tahallista tai sillä on tavoiteltu kilpailullista etua, rangaistukseen on
sisällytettävä edellä 13 kohdassa tarkoitettu voitettujen otteluiden julistaminen
hävitetyiksi tuloksella 0-40 ottaen huomioon, mikäli näiden kilpailusääntöjen 59§:n
4 momentissa määrätään.
57§
Vastalause
Vastalause voidaan tehdä erotuomareiden, toimitsijoiden tai pelaavien seurojen
sääntöjen tai sarjamääräysten vastaisesta menettelystä sekä pelaajan
edustuskelvottomuudesta, mutta ei sääntötulkintakysymyksistä, joiden ratkaisu
- 26 -
riippuu erotuomarin harkinnasta. Kun joukkue aloittaa ottelun, se hyväksyy
olosuhteet ja ottelua edeltäneet toimenpiteet eikä voi enää tehdä niitä koskevaa
vastalausetta.
58§
Vastalauseen tekeminen
Joukkueen kapteenin tai valmentajan on ilmoitettava tuomarille mahdollisesta
vastalauseesta heti vastalauseeseen johtavan tapahtuman jälkeen, jos pelikello on
pysäytettynä, tai viimeistään seuraavan pelikatkon aikana. Tuomarin on tällöin
välittömästi selitettävä päätöksensä ja, jos tarpeen, tarkastettava pöytäkirja ja
pistetilanne.
Jos joukkue ottelun päätyttyä haluaa edelleen tehdä vastalauseen, on joukkueen
kapteenin allekirjoituksellaan tehtävä pöytäkirjaan vastalausevaraus. Kapteenin tai
valmentajan on 20 minuutin kuluessa ottelun päättymisestä tehtävä
ottelupöytäkirjan kääntöpuolelle tai erilliselle ottelupöytäkirjaan liitettävälle
asiakirjalle merkintä vastalauseen jättämisestä. Päätuomarin on vahvistettava
merkintä vastalauseen jättämisestä allekirjoituksellaan. Päätuomarin on heti
ilmoitettava vastustavan joukkueen kapteenille tai valmentajalle ja toimitsijoille
tehdystä vastalauseesta.
Vastalausetta ei oteta tutkittavaksi ilman tapahtumahetkellä tehtyä ilmoitusta ja
ottelun jälkeen tehtyjä merkintöjä.
59§
Vastalauseen käsittely
Erotuomareiden, toimitsijoiden taikka pelaavien seurojen sääntöjen tai
sarjamääräysten vastaisesta menettelyä koskevan vastalauseen on oltava kilpailun
järjestäjällä kahden vuorokauden kuluessa ottelun päättymisestä. Samassa ajassa on
vastustavan joukkueen annettava oma lausuntonsa sekä toimitsijoiden selvityksensä
heidän toimintaansa koskevasta vastalauseesta ja aina kummankin erotuomarin
lausuntonsa.
Erotuomareiden, toimitsijoiden taikka pelaavien seurojen sääntöjen tai
sarjamääräysten vastaisesta menettelyä koskevaan vastalauseeseen on liitettävä
tosite liittovaltuuston vahvistaman vastalausemaksun maksamisesta. Maksu
palautetaan, jos vastalause hyväksytään tai sen tekemiseen katsotaan
yksittäistapauksessa olleen perusteltuja syitä.
Pelaajan edustuskelvottomuutta tai erotuomarin esteellisyyttä koskevasta
vastalauseesta ei tarvitse maksaa vastalausemaksua. Tällainen vastalause on tehtävä
kilpailun järjestäjälle 30 päivän kuluessa ottelusta. Myöhemmin tehdyllä
vastalauseella ei ole vaikutusta ottelun lopputulokseen eikä joukkueiden
sijoittumiseen sarjassa.
Myös kilpailun järjestäjä voi todeta pelaajan pelanneen edustuskelvottomana tai
erotuomarin rikkoneen jääviyssääntöä. Tämä voi johtaa kurinpitomenettelyyn ja sen
lisäksi sillä voi olla vaikutusta ottelun lopputulokseen ja joukkueiden sijoittumiseen
sarjassa, mikäli rikkomus havaitaan viimeistään 30 päivän kuluessa ottelusta.
60§
Vastalauseasiassa tehtävä ratkaisu
Erotuomareiden, toimitsijoiden taikka pelaavien seurojen sääntöjen tai
sarjamääräysten vastaisesta menettelystä tehty vastalause voidaan hyväksyä vain,
jos väitetty sääntöjen vastainen tapahtuma on olennaisesti vaikuttanut ottelun
lopputulokseen.
Pelaajan edustuskelvottomuutta koskevan vastalauseen hyväksyminen johtaa
voitetun ottelun tuomitsemiseen hävityksi tuloksella 0–40, jos edustuskelvottoman
pelaajan peluuttaminen on ollut tahallista tai sillä on tavoiteltu kilpailullista etua,
rangaistukseen on sisällytettävä edellä 13 kohdassa tarkoitettu voitettujen
- 27 -
otteluiden julistaminen hävitetyiksi tuloksella 0-40 ottaen huomioon, mikäli näiden
kilpailusääntöjen 59§:n 4 momentissa määrätään. Joukkuetta rangaistaan
edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta kurinpitosääntöjen 5§:n 1 momentin
1, 2, 8, 9, 10, 12 ja/tai 13 kohdassa tarkoitetulla seuraamuksella.
Hävityksi tuomitulla ottelulla ei ole kuitenkaan merkitystä joukkueen sijoittumiselle
sarjassa tai osallistumiselle sarjan seuraavaan vaiheeseen, jos joukkue on
sijoittumisensa perusteella jo pelannut yhdenkin ottelun sarjan seuraavassa
vaiheessa ennen kuin ottelu on tuomittu hävityksi.
61§
Toimivaltainen toimielin
Kilpailu- ja pelisääntöjen soveltamista ja vastalauseita koskevat asiat käsittelee liiton
sääntö- ja kurinpitoyksikkö, alueen järjestämissä sarjoissa kuitenkin aluehallitus tai
sen valtuuttama toimielin.
62§
Kurinpitosäännöt
Kurinpitosääntöjen soveltamisalasta, kurinpitomenettelystä, velvoitteista,
rankaisuoikeudesta, rangaistavista rikkomuksista, rangaistuksista ja niiden
määrästä, asianosaisen kuulemisesta, valitusoikeudesta ja valitusmenettelystä sekä
rangaistuksen täytäntöönpanosta määrätään liittovaltuuston vahvistamissa
kurinpitosäännöissä.
63§
Muutoksenhaku
Liiton toimielinten ja niiden jaosten tekemiin kilpailutoimintaa koskeviin päätöksiin
sekä aluehallituksen kilpailu- ja pelisääntöjen soveltamista sekä vastalauseista
antamiin päätöksiin voi asianosainen hakea muutosta liiton sääntö- ja
kurinpitoyksiköltä valittamalla.
Sääntö- ja kurinpitoyksikön kilpailusääntöjen soveltamista ja edustusoikeutta
koskevaan päätökseen voi asianosainen hakea muutosta liittohallitukselta
valittamalla. Sääntö- ja kuripitoyksikön tekemiin pelisääntöjen soveltamista
koskeviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
Muutoksenhaussa asianosaisena pidetään sitä, jota muutoksenhaun alainen päätös
koskee välittömästi.
Liittohallituksen tai sen vuosittain tähän tehtävään asettaman sarjalisenssiyksikön
tekemään päätökseen seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja
kilpakoripallosarjoissa voidaan hakea muutosta valittamalla urheilun
oikeusturvalautakuntaan sen säännöissä mainituin edellytyksin.
Valitus ja tosite liittovaltuuston vahvistaman valitusmaksun maksamisesta on
toimitettava kirjallisesti valituksen käsittelevälle toimielimelle 14 päivän kuluessa
päätöksen tiedoksi antamisesta uhalla, että valitusta ei oteta käsiteltäväksi. Valitus
voidaan toimittaa myös faksilla tai sähköpostilla.
Valitusmaksu palautetaan, jos valitus hyväksytään tai sen tekemiseen katsotaan
yksittäistapauksessa olleen perusteltua syytä.
Mikäli valittaja on ylivoimaisesta esteestä johtuen ollut estyneenä tekemään valitusta
säädetyssä määräajassa, voi valituksen käsittelevänä toimielin hakemuksesta, joka
on tehtävä viipymättä esteen lakattua, harkintansa mukaan myöntää valittajalle
uuden, enintään viikon pituisen, määräajan valituksen tekemiseen.
- 28 -
KURINPITOSÄÄNNÖT
(liittovaltuuston hyväksyttämät 9.5.2015)
1§
Soveltamisala
Suomen Koripalloliiton (jäljempänä liitto) kurinpitosääntöjen alaisia ovat
a) liittovaltuuston jäsenet sekä liittohallituksen ja sen asettaman
toimintayksikön, työryhmän tai muun toimielimen jäsenet;
b) aluehallituksen ja sen asettaman toimintayksikön, työryhmän tai muun
toimielimen jäsenet;
c) seurat ja niiden jäsenet sekä seuran hallituksen tai johtokunnan taikka
lajijaoston tai vastaavan toimielimen jäsenet ja toimihenkilöt;
d) seuran joukkueet;
e) Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitetut pelaajat, valmentajat ja muut
joukkueen jäsenet; ja
f) Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitetut erotuomarit, toimitsijat ja
komissaarit sekä kuuluttajat ja tilastoijat.
2§
Velvoitteet
Suomen koripalloliiton toimintaan osallistuvat henkilöt ja seurat ovat velvollisia
noudattamaan hyvää urheiluhenkeä, reilun pelin periaatteita, voimassa olevia
sääntöjä ja määräyksiä sekä liiton päätöksiä ja Suomen lakia.
3§
Rankaisuoikeus
Rankaisuvaltaa käyttävät näissä kurinpitosäännöissä mainituissa rikkomuksissa
seuraavat toimielimet:
a) liittohallitus;
b) sääntö- ja kurinpitoyksikkö;
c) liiton kurinpitopäällikkö;
d) aluehallitus tai sen valtuuttama toimielin; ja
e) alueen kurinpitopäällikkö.
Liittohallitus käsittelee kurinpitoasian, kun seuraamuksena voi olla erottaminen
liitosta, erotuomarivaltuutuksen peruuttaminen, joukkueen sulkeminen liiton
kilpailutoiminnasta tai Urheilujärjestöjen dopingsäännöstön perusteella määrättävä
elinikäinen urheilun toimintakielto.
Sääntö- ja kurinpitoyksikkö käsittelee kurinpitoasian, kun asia koskee liiton
järjestämää kilpailu- ja muuta toimintaa tai 1 §:n a) ja b) kohdassa tarkoitettuja
henkilöitä. Liiton kurinpitopäällikkö käsittelee kuitenkin kurinpitoasian liiton
järjestämissä kilpailuissa silloin, kun seuralle määrättävä seuraamus on sakkoa
enintään 2.000 euroa tai henkilölle määrättävä seuraamus on sakkoa enintään 300
euroa, taikka kilpailu- tai toimintakieltoa enintään yksi kuukausi.
Aluehallitus tai sen valtuuttama elin käsittelee kurinpitoasiat silloin, kun asia koskee
alueen järjestämää kilpailu- ja muuta toimintaa. Alueen kurinpitopäällikkö käsittelee
kuitenkin kurinpitoasian alueen järjestämissä kilpailuissa silloin, kun henkilölle
määrättävä seuraamus on kilpailu- tai toimintakieltoa on enintään yksi kuukausi.
Seurojen järjestämässä kilpailutoiminnassa rankaisuvaltaa käyttää liiton sääntö- ja
kurinpitoyksikkö tai liiton kurinpitopäällikkö, mikäli toinen joukkue pelaa liiton
järjestämässä sarjassa. Muissa tapauksissa rankaisuvaltaa käyttää sen alueen, jonka
alueella ottelu pelataan, aluehallitus tai sen valtuuttama toimielin.
Jos määrättävä seuraamus on ankarampi rangaistus kuin asiaa käsittelevällä
toimielimellä on oikeus, on sääntö- ja kurinpitoyksikön sekä aluehallituksen tai sen
valtuuttaman toimielimen ja alueen kurinpitopäällikön siirrettävä asian käsittely
viivytyksettä valitusasteen käsiteltäväksi. Liiton kurinpitopäällikön on siirrettävä
- 29 -
tällaisessa tapauksessa asian käsittely viivytyksettä sääntö- ja kurinpitoyksikön
käsiteltäväksi.
4§
Rangaistavat rikkomukset
Kurinpitosääntöjen nojalla voidaan rangaista sitä,
1. joka rikkoo liiton tai alueen voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita
liiton tai alueen sääntöjen tai määräysten nojalla annetaan;
2. joka tahallaan antaa tai yrittää antaa vääriä tai virheellisiä tietoja harhauttaakseen
liiton tai alueen toimielimiä tai muuten johtaa harhaan tai yrittää johtaa harhaan
näitä toimielimiä;
3. joka vahingoittamistarkoituksessa tahallaan aiheuttaa haittaa liiton tai sen seuran
toiminnalle;
4. joka liiton, alueen tai seurojen järjestämässä toiminnassa käyttää loukkaavaa tai
halveksivaa kieltä tai eleitä, jotka saattavat loukata muita toimintaan osallistuvia
henkilöitä tai yleisöä;
5. joka liiton, alueen tai seurojen toiminnassa tahallaan uhkaa tai loukkaa muiden
toimintaan osallistuvien henkilöiden fyysistä tai henkistä koskemattomuutta;
6. joka syyllistyy Suomen antidopingsäännöstössä tai FIBA:n antidopingsäännöstössä
määriteltyyn dopingrikkomukseen kilpailussa ja kilpailujen ulkopuolella.
Dopingrikkomuksia ovat Suomen antidopingsäännöstön mukaan:
 Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä
otetussa näytteessä;
 Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys;
 Kieltäytyminen dopingtestistä;
 Dopingvalvonnan välttely ja siihen liittyvän ilmoitusvelvollisuuden
laiminlyönti;
 Dopingvalvonnan tai -testin manipulointi ja sen yritys;
 Dopingaineiden hallussapito;
 Dopingaineiden ja -menetelmien levittäminen; ja
 Dopingin edistäminen.
7. joka syyllistyy liiton, alueen tai seurojen järjestämässä toiminnassa rasistiseen
käytökseen tai laiminlyö liiton velvoitteisiin, sääntöihin tai määräyksiin perustuvan
velvollisuuden puuttua tällaiseen käytökseen;
8. joka yrittää pelata, pelaa tai ehdottaa pelaamista ennakolta sovittuun
lopputulokseen pyrkien tai laiminlyö tällaista ehdotusta koskevan
tiedonantovelvollisuuden liitolle;
9. joka syyllistyy vedonlyöntiin osallistumista ja sopupeliä koskevien sääntöjen
vastaiseen toimintaan tai laiminlyöntiin; tai
10. joka liiton, alueen tai jäsenseurojen toiminnassa käyttäytyy lainvastaisesti tai
muutoin ilmeisen epäurheilijamaisesti.
11. seuraa, joka sallii virallisilla verkkosivuillaan tai seuran sosiaalisen median kanavilla
kurinpitosääntöjen 4 §:n 1 momentin kohdissa 2 – 5, 7 tai 10 rangaistavaksi
määrätyn sisältöisen kirjoituksen tai muun aineiston julkaisemisen
12. seuraa, jonka pelaaja, valmentaja ja muu joukkueen jäsen on syyllistynyt 4 §:n 1
momentin 6 kohdassa määrättyyn dopingrikkomukseen.
Edellä 1 momentin 5, 7, 8 ja 9 kohdissa mainitut rikkomukset on pääsääntöisesti
katsottava vakaviksi.
5§
Rangaistukset
Kurinpitosääntöjen perusteella voidaan määrätä seuraavia rangaistuksia
1. varoitus;
2. sakko;
3. kilpailukielto, joka voidaan määrätä väliaikaiseksi, määräajaksi, elinikäiseksi tai
käsittämään tietyn määrän otteluita samassa tai eri sarjassa tai niissä yhteensä;
4. toimintakielto;
5. toimintatehtävien rajoitus;
6. erotuomarivaltuutuksen peruutus;
- 30 -
7. erottaminen liitosta;
8. seuran tai joukkueen sulkeminen kilpailutoiminnasta määräajaksi tai toistaiseksi;
9. ottelun tai otteluiden määrääminen pelattavaksi muualla kuin kotikentällä;
10. ottelun tai otteluiden määrääminen pelattavaksi ilman katsojia;
11. ottelun mitätöiminen ja mahdollinen uusiminen;
12. joukkueen yhden tai useamman pisteen menettäminen nykyisessä tai tulevassa
kilpailussa; ja
13. joukkueen julistaminen hävinneeksi ottelussa tuloksella 0–40.
Dopingrikkomuksissa noudatetaan kulloinkin voimassaolevia antidopingsäännöstöjä
ja niissä mainittuja rangaistuksia.
Lisäksi rankaisuvaltaa käyttävä elin voi määrätä seuralle 1 momentin 1-2, 8 ja 11-13
kohdassa määrätyn seuraamuksen, jos seuran joukkue kuuluu Suomen
antidopingtoimikunnan testauspooliin ja seura rikkoo velvoitteen antaa
olinpaikkatietojaan. Aloite seuraamuksen määräämiselle on tultava aina Suomen
antidopingtoimikunnalta.
Liiton toimintaan osallistuvaa henkilöä voidaan rangaista 1 momentin 1-5 kohdissa
määritellyillä rangaistuksilla.
Erotuomaria voidaan rangaista 1 momentin 1 ja 3-6 kohdissa määritellyillä
rangaistuksilla.
Seuraa voidaan rangaista 1 momentin 1, 2 ja 7 kohdissa määritellyillä
rangaistuksilla. Seuraa tai sen joukkuetta voidaan rangaista myös 8-13 kohdissa
määritellyillä rangaistuksilla.
Ottelun tai otteluiden määrääminen pelattavaksi muualla kuin kotikentällä voidaan
määrätä rangaistukseksi vain, mikäli on kysymys järjestävän seuran huomattavasta
laiminlyönnistä.
Elinikäinen, määräaikainen ja väliaikainen kilpailu- tai toimintakielto ja urheilun
toimintakielto ovat voimassa kaikissa liiton ja alueen kilpailuissa sekä seurojen
järjestämissä otteluissa.
Samanaikaisesti voidaan seuraamuksena määrätä 1 momentissa määriteltyjä eri
rangaistuksia.
Jos Valoon kuuluva lajiliitto tai sen jäsenenä oleva muu liikuntajärjestö on rangaissut
henkilöä vähintään kuuden (6) kuukauden kilpailu- tai toimintakiellolla, voidaan
häntä rangaista näiden sääntöjen nojalla.
6§
Rangaistusmäärät
Kilpailukieltoa tai toimintakieltoa voidaan määrätä seuraavasti:
1. Liittohallitus enintään kaksi vuotta;
2. Sääntö- ja kurinpitoyksikkö enintään yhden vuoden;
3. Liiton kurinpitopäällikkö enintään yhden kuukauden;
4. Aluehallitus tai sen valtuuttama elin enintään kuusi kuukautta sekä alueen
kurinpitopäällikkö enintään yhden kuukauden; ja
5. Liittohallitus voi Suomen antidopingsäännöstön perusteella määrätä
elinikäisen urheilun toimintakiellon ja sääntö- ja kurinpitoyksikkö enintään
kahden vuoden urheilun toimintakiellon.
Käytettäessä kilpailukiellon määräämisessä ottelujen lukumäärää, ei kilpailukieltoa
saa määrätä pitemmäksi kuin edellä 1 momentin mukaan on oikeus.
Sakkoa voidaan määrätä seuralle seuraavasti:
- 31 -
1.
2.
3.
4.
Liittohallitus enintään 5.000 euroa;
Sääntö- ja kurinpitoyksikkö enintään 3.500 euroa;
Liiton kurinpitopäällikkö enintään 2.000 euroa;
Aluehallitus tai sen valtuuttama elin enintään 1000 euroa.
Sakkoa voidaan määrätä henkilölle seuraavasti:
1. Liittohallitus enintään 2.000 euroa;
2. Sääntö- ja kurinpitoyksikkö enintään 1.000 euroa; ja
3. Liiton kurinpitopäällikkö enintään 500 euroa.
7§
Rangaistusten täytäntöönpano
Kilpailukiellon täytäntöönpanoa voidaan siirtää kokonaan tai osittain seuraavalle
kilpailuvuodelle. Tällöin kilpailukielto on määrättävä käsittämään tietty määrä
otteluita siten, että Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitettu pelaaja,
valmentajalle tai muu joukkueen jäsen ei saa seuraavana kilpailuvuonna edustaa
sellaista joukkuetta, johon hän rekisteröityy välittömästi kilpailukiellon jälkeen.
Seuran on maksettava sille määrätty sakko 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi
antamisesta uhalla, että sakotettu seura ja sen joukkueet voidaan sulkea
kilpailutoiminnasta.
Henkilölle määrätty sakko on maksettava 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi
antamisesta. Mikäli Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitetulle pelaajalle,
valmentajalle tai muulle joukkueen jäsenelle määrättyä sakkoa ei ole maksettu tässä
määräajassa, on henkilö edustuskelvoton, kunnes sakko on maksettu.
Kilpailukieltoon määrätty henkilö ei saa osallistua joukkueen jäsenenä mihinkään
kilpailutoimintaan. Kilpailukiellossa oleva henkilö ei saa olla missään tekemisissä
joukkueen kanssa ottelun yhteydessä. Kielto astuu voimaan siitä, kun joukkue
saapuu ottelupaikalle kuitenkin viimeistään 90 minuuttia ennen ottelun alkua. Hän
ei saa olla pukuhuoneessa eikä sen lähettyvillä. Hän ei saa myöskään osallistua
ottelun jälkeiseen lehdistötilaisuuteen. Kilpailukiellossa olevalla henkilöllä on oikeus
istua ottelun aikana katsomossa, mutta kaikenlainen pelin ohjaaminen tai muu
joukkueen kanssa yhteydessä oleminen on kiellettyä. Toimintakieltoon määrätty
henkilö ei saa toimia missään 1 §:n mukaan kurinpitosääntöjen alaisessa tehtävässä.
Toimintakielto sisältää aina myös kilpailukiellon.
Seura on vastuussa kilpailu- ja toimintakiellon sekä urheilijan toimintakiellon
noudattamisesta. Näiden kieltojen rikkomisesta voidaan rangaista seuraa ja kieltoon
määrättyä henkilöä.
8§
Ilmoitus rikkomuksesta
Virallisen raportin ottelutapahtumista voi tehdä vain ottelun erotuomari, komissaari,
liiton nimeämä ottelutarkkailija tai liiton kilpailuissa sääntö- ja
kurinkurinpitoyksikön ja alueen kilpailuissa aluehallituksen tai sen valtuuttaman
toimielimen erikseen hyväksymä puolueeton henkilö.
Muu henkilö voi tehdä tarkoin yksilöidyn ilmoituksen rikkomuksesta ja se on
toimitettava kirjallisesti liitolle tai asianomaiselle toimielimelle viikon kuluessa
rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi. Edellä mainittu ilmoitus voidaan tehdä
kirjeitse, faksilla tai sähköpostilla. Tällainen ilmoitus voidaan käsitellä
asianomaisessa toimielimessä ainoastaan erittäin painavista syistä.
Mikäli ilmoitus on toimitettu väärälle toimielimelle, on sen toimitettava asiakirjat
välittömästi oikealle toimielimelle.
Painavista syistä voidaan asianomaisen toimielimen tietoon tulleet rikkomukset
käsitellä, vaikka niistä ei ole tehty ilmoitusta tai raporttia.
- 32 -
9§
Asianosaisen kuuleminen
Raportin tai muun rikkomuksesta tehdyn ilmoituksen johdosta on rikkomuksesta
epäillylle välittömästi varattava mahdollisuus antaa vastine. Rikkomuksesta epäillylle
on toimitettava kopio raportista tai muusta ilmoituksesta. Kirjallinen vastine on
toimitettava viikon kuluessa vastinepyynnön tiedoksi saamisesta uhalla, että asia
voidaan ratkaista ilman sitä. Selvitys voidaan antaa asian erityisesti vaatiessa ja
toimielimen hyväksyessä sen myös suullisesti. Vastine voidaan tehdä kirjeitse,
faksilla tai sähköpostilla. Vastine voidaan pyytää asianomaisen seuran välityksellä.
Liiton tai alueen kurinpitopäällikön toimiessa toimielimenä 4 §:n 1 momentissa
mainituissa tapauksissa, on vastine annettava kahden vuorokauden kuluessa siitä,
kun asianosainen sai tiedon raportista tai muusta ilmoituksesta, jonka perusteella
kilpailu- tai toimintakielto voidaan määrätä.
Toimielin voi määrätä vastinepyynnön yhteydessä rikkomuksesta epäillyn
väliaikaiseen kilpailu- tai toimintakieltoon ilman asianosaisen kuulemista kunnes
asia on käsitelty. Päätös väliaikaisesta kilpailu- tai toimintakiellosta on käsiteltävä
ilman viivytystä.
Toimielin voi harkintansa mukaan hankkia lisäselvityksiä tai kutsua asianosaisen tai
muun henkilön henkilökohtaisesti kuultavaksi.
Vastinepyynnön yhteydessä toimitetut raportit ja muut selvitykset on tarkoitettu
ainoastaan asianosaisten tiedoksi.
10§ Päätös rangaistuksesta ja valituksesta
Kurinpitoasiassa annettu päätös on lähetettävä asianosaiselle ja hänen seuralleen ja
9 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa mainitulle muulle asianosaiselle
kirjeitse, faxilla tai sähköpostilla kolmen (3) päivän kuluessa päätöksen antamisesta,
mikäli rangaistulla tai muulla asianosaisella on valitusoikeus. Päätökseen on
liitettävä valitusosoitus.
Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan välittömästi rangaistulle tai hänen seuralleen faksilla
tai sähköpostilla tai suullisesti.
Liiton tai alueen kurinpitopäällikön määrätessä kilpailu- tai toimintakiellon, on
päätös annettava ja ilmoitettava viimeistään viikon kuluessa siitä kun seura tai
pelaaja on toimittanut 9 §:ssä mainitun vastineen.
Jäsenseuraa tai sen toimielimiä tai jäseniä koskeva päätös on toimitettava
asianosaiselle liittoon ilmoitetulla osoitteella tai seuran tai sen toimielimen
puheenjohtajalle tai sihteerille.
Päätös valituksesta on lähetettävä valittajalle, kuten määrätään rangaistulle
lähetettävästä päätöksestä.
11§ Valitusoikeus
Rangaistulla on oikeus valittaa sääntö- ja kurinpitoyksikön ensimmäisenä asteena ja
liiton kurinpitopäällikön tekemään päätöksestä liittohallitukselle. Rangaistulla on
oikeus valittaa aluehallituksen tai sen valtuuttaman toimielimen sekä alueen
kurinpitopäällikön kurinpitopäätöksestä sääntö- ja kurinpitoyksikölle.
Seuraavissa tapauksissa muulla kuin rangaistulla henkilöllä on oikeus valittaa silloin
kun häneen kohdistuneesta kurinpitosäännöissä määritellystä teosta ei ole
seurannut mitään rangaistusta:
1. Kuripitosääntöjen 1§:ssä mainituille henkilöillä, kun häneen on kohdistettu
fyysistä väkivaltaista käyttäytymistä; ja
- 33 -
2. Seuralla, kun siihen on kohdistettu 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua
toimintaa.
Seuralla, jonka etuja tai oikeuksia on loukattu 4 §:n 1 momentin 1, 3, 8 tai 9
kohdissa esitetyllä tavalla, on oikeus valittaa sääntö- ja kurinpitoyksikön
ensimmäisenä asteena tekemästä päätöksestä liittohallitukselle ja aluehallituksen tai
sen valtuuttaman elimen tekemästä päätöksestä sääntö- ja kurinpitoyksikölle
rangaistuksen osalta.
12§ Valitus urheilunoikeusturvalautakunnalle
Liittohallituksen ensimmäisenä asteena tekemään sekä sääntö- ja kurinpitoyksikön
tekemän päätöksen valituksesta liittohallituksen antamaan päätökseen voidaan
hakea muutosta valittamalla urheilun oikeusturvalautakuntaan sen säännöissä
mainituin edellytyksin.
13§ Valitusmenettely
Valitus ja tosite liittovaltuuston vahvistaman valitusmaksun maksamisesta on
toimitettava kirjallisesti valituksen käsittelevälle toimielimelle 14 päivän kuluessa
päätöksen tiedoksi antamisesta uhalla, että valitusta ei oteta käsiteltäväksi. Valitus
voidaan toimittaa myös faksin tai sähköpostin välityksellä.
Mikäli valittaja on ylivoimaisesta esteestä johtuen ollut estyneenä tekemään
valituksen säädetyssä määräajassa, voi valituksen käsittelevänä toimielin
anomuksesta, joka on tehtävä viipymättä esteen lakattua, harkintansa mukaan
myöntää valittajalle uuden enintään viikon pituisen määräajan.
Liittohallitus voi erityisen painavasta syystä ja määräajoista riippumatta poistaa
rankaisuvaltaa käyttäneen toimielimen päätöksen kurinpitoasian käsittelyssä
tapahtuneen menettelyvirheen tai säännösten väärän soveltamisen takia sekä
tarvittaessa palauttaa asian sen uudelleen käsiteltäväksi.
Päätös valituksesta on lähetettävä valittajalle kuten 10 §:ssä määrätään rangaistulle
lähetettävästä päätöksestä.
14§ Muutoksenhaun vaikutus rangaistuksen täytäntöönpanoon
Näiden kurinpitosääntöjen nojalla määrätty rangaistus pannaan täytäntöön vaikka
siihen haettaisiin muutosta valittamalla liittohallitukselle tai sääntö- ja
kurinpitoyksikölle. Nämä voivat kuitenkin määrätä rangaistuksen täytäntöönpanon
keskeytettäväksi jo ennen valituksen ratkaisemista.
15§ Kurinpitosääntöjen vahvistaminen
Liittovaltuusto vahvistaa kurinpitosäännöt ja päättää niihin tehtävistä muutoksista.
- 34 -
SARJAMÄÄRÄYKSET
MIESTEN KORISLIIGAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16
Korisliigaan kuuluvat runkosarja ja pudotuspelit sekä mahdolliset karsintaottelut.
SARJAMANUAALIT
Korisliigassa pelaaville seuroille toimitetaan sarjamanuaalit, joista ilmenee yksityiskohtaiset
toimintaohjeet Korisliigan otteluiden järjestämisestä. Seurat ovat sarjalisenssihakemuksella
ja sarjasitoumuksella sitoutuneet noudattamaan sarjamanuaaleissa annettuja ohjeita sekä
niiden laiminlyönneistä määritettyjä sanktioita.
1
JOUKKUEIDEN MÄÄRÄ KAUDELLA 2015-16
Korisliigassa pelaa kaudella 2015-16 kymmenen (10) joukkuetta.
2
SARJAJÄRJESTELMÄ
2.1
RUNKOSARJA PELIKAUDELLA 2015-16
Runkosarja pelataan kymmenen (10) joukkueen nelinkertaisena sarjana, jossa jokainen
joukkue pelaa 36 ottelua. Runkosarjan kahdeksan parasta selviävät pudotuspeleihin ja
runkosarjan viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue putoaa miesten I-divisioona A:han
pelikaudeksi 2016-17.
2.2
PUDOTUSPELIT
Yleistä
 Pudotuspeleihin selviävät runkosarjassa sijoille 1-8 sijoittuneet joukkueet.
 Pudotuspelit sisältävät puolivälierät (8 joukkuetta), välierät (puolivälierän voittaneet
4 joukkuetta), pronssiottelut (välierän hävinneet 2 joukkuetta) ja finaalit (välierän
voittaneet 2 joukkuetta).
 Pudotuspeleissä vastakkain asetetaan kaikissa vaiheissa aina runkosarjassa
parhaiten ja huonoiten sijoittunut joukkue, toiseksi parhaiten vastaan toiseksi
huonoiten sijoittunut, jne…(esim. välierissä jäljellä runkosarjan 1., 3., 4. ja 7. – >
peliparit ovat 1 - 7, 3 - 4).
 Pudotuspeleissä kotiedun (1., 3., 5. ja 7. ottelu) saa se joukkue, joka on sijoittunut
vastustajaansa paremmin runkosarjassa.
 Liitto voi määrätä ottelut pelattavaksi eri päivinä
 Mikäli jokin pudotuspeliottelu televisioidaan, määrää liitto ottelupäivän ja ottelun
alkamisajan.
Puolivälierät
 Kahdeksan joukkuetta.
 Runkosarjan 1. vs 8., 2. vs 7., 3. vs 6. ja 4. vs 5.
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme voittoa.
Välierät
 Neljä joukkuetta (puolivälierien voittajat)
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan neljä voittoa.
Pronssiottelu
 Kaksi joukkuetta (välierien häviäjät)
 Pelataan vain yksi ottelu runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä.
Finaalit
 Kaksi joukkuetta (välierien voittajat)
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan neljä voittoa.
 Ottelusarjan voittaja on Suomen mestari.
- 35 -
2.3
KORISLIIGAAN NOUSEMINEN JA SIITÄ PUTOAMINEN
Pelatakseen Korisliigassa pelikaudella 2016-17 tulee joukkueen kaudella 2015–16 sijoittua
runkosarjassa sijoille 1-9.
Kauden 2015–16 Korisliigan runkosarjassa viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa Idivisioona A:han pelikaudeksi 2016–17.
Kauden 2015–16 miesten I-divisioona A:n pudotuspelien finaalin voittaja nousee
Korisliigaan pelikaudeksi 2016–17.
3
OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti)
Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset
Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m
 Turva-etäisyyteen kentän sivuille voi sarjalisenssiyksikkö myöntää lisenssin
myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mikäli turvaetäisyys on kuitenkin vähintään 1,50m
Turva-alueen tulee olla pelialueesta selvästi poikkeavan värinen, mikäli pelikentässä on
muita kuin koripallokentän viivat, ja väritetyn alueen tulee olla vähintään 1,0m ja enintään
2,0m levyinen
Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset
Katsomon paikkaluvun tulee olla yhteensä vähintään 1200 henkeä
 Seuralle voidaan myöntää enintään yhdeksi pelikaudeksi poikkeuslupa pienempään
paikkalukuun, mikäli seuralla on esittää rakentamis- tai peruskorjauspäätös
paikkaluvun ehdot täyttävälle katsomolle. Rakentamisesta tai peruskorjauksesta
tulee olla kaupungin/kunnan päätös.
Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1)
Hallin lämpötilan tulee olla 160 C – 250 C
Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1)
Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen
yleisötilaisuuteen
Peliareenalla tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä
ottelutapahtuman aikana:
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone kotijoukkueelle (min. 20m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone vierasjoukkueelle (min. 20m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone erotuomareille (min. 15m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone ensiavulle (min. 12m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone dopingtestaukselle (min. 12m2) 1)
Sarjalisenssiyksikkö voi myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan
yhdeksi vuodeksi kerrallaan
1)
Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita:
 pelikentän kummassakin päässä2) tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden
pistemäärän näytöt
 tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla),
pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella), aikalisien määrä 1-3 sekä
pelaajien pelinumerot2), sukunimet2) ja tehdyt henkilökohtaiset pisteet 2)
 kolmeen suuntaan näyttävä2) 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös
pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä
 kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on
hyvin voimakas ja terävä ääni
 hallintavuoron ilmaiseva elektroninen2) vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä)
 joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa
 numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä
- 36 -

2)
korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä
kunkin erän lopussa
Suositeltava, pakollinen kaudesta 2017-2018 alkaen.
Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen
hajoamista varten.
Kotijoukkueen tulee tilastoida jokainen kotiottelunsa liiton LIVE-tilastoinnilla ja tallentaa
tilastot liiton netti-palvelimelle. Tämä toiminto vaatii kiinteän laaja-kaistayhteyden, jonka
miniminopeus on 2Mbs ja yhteyden on toimittava siinä pisteessä, jossa tilastointi
suoritetaan. Langattoman tai mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole
luvallista.
Jokainen ottelu tulee kuvata ja tallentaa ottelutallenne liiton tallennepalveluun.
 Kaikki ottelut tulee kuvata Keemotion kamerajärjestelmällä. Tämä toiminto vaatii
kiinteän laajakaistayhteyden, jonka miniminopeus on 10Mbs ja yhteyden on
toimittava siinä pisteessä, jossa järjestelmän serveri on. Langattoman tai
mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole luvallista. Kotijoukkue
vastaa kamerajärjestelmän käynnistämisestä ja sulkemisesta.
 Mikäli ottelu pelataan hallissa (liiton hyväksymä siirto), jossa kuvaaminen Keemotionilla ei onnistu tai kuvaaminen ei jonkun muun hyväksyttävän syyn (esim.
laiterikko) vuoksi onnistu, tulee kotijoukkueen kuvata kotiottelunsa ja tallentaa
ottelutallenne yhtenä tiedostona ottelupäivänä klo 24:00 mennessä liiton
tallennepalvelimelle.
Median edustajille ja ottelun jälkeiselle lehdistötilaisuudelle tulee olla käytettävissä
toimivat puitteet
 kirjoittavalla toimittajalla istumapaikka, pöytä sekä sähköpistoke
 valokuvaajille tulee osoittaa omat työskentelytilat kentän laidalta turva-alueen
ulkopuolelta
 ottelun jälkeen medialle tulee osoittaa työskentelytila korkeintaan yhden tunnin
ajaksi
 ottelutapahtuman aikana median käytettävissä tulee olla langaton laajakaistayhteys
Katsojien palvelua varten on oltava asialliset tilat ja toiminnot.
Seuralla on laadittuna ottelutapahtumaa varten turvallisuus- ja pelastussuunnitelma.
Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii
omista matka- ja majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura vastaa
ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka-, majoitus- ruokailu- ym.
kuluistaan.
Ottelut alkavat maanantai-perjantai kello 18:30 ja lauantai-sunnuntai kello 17:00
poikkeuksena itsenäisyyspäivä, jolloin ottelut alkavat kello 15:00. Kilpailujaos voi myöntää
painavista syistä yksittäiselle ottelulle poikkeavan alkamisajan viikonloppuisin sekä
pyhäpäivinä kello 15:00-18:00 väliltä. Runkosarjan viimeisen kierroksen ottelut pelataan
kaikki samaan aikaan.
4
EROTUOMARIT JA KOMISSAARIT
Kaikissa Korisliigan otteluissa (runkosarja ja pudotuspelit sekä mahdolliset karsintaottelut)
käytetään kolmen (3) erotuomarin järjestelmää. Erotuomarit ja komissaarit kaikkiin
Korisliigan oteluihin nimeää liiton erotuomariyksikkö liittohallituksen antamien ohjeiden
mukaisesti.
Komissaaria käytetään kaikissa pudotuspeleissä ja mahdollisissa karsintaotteluissa. Liiton
päätöksellä komissaari voidaan lisäksi määrätä jonkin seuran otteluihin, mikäli sen
- 37 -
järjestämissä otteluissa on esiintynyt toistuvia sarjamääräysten tai manuaalin
laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura. Liitto voi harkintansa
mukaan määrätä komissaarin myös muihin otteluihin. Tällöin kustannuksista vastaa liitto,
ellei muuta ole päätetty.
Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin
palkkio runkosarjan ottelussa.
Runkosarjan kaikki erotuomarikustannukset sisältyvät Korisliigan sarjamaksuun.
Pudotuspeleissä ja mahdollisissa karsintaotteluissa niihin osallistuvat seurat vastaavat
erotuomari- ja komissaarikuluista. Kussakin pudotuspeli- ja karsintavaiheessa lasketaan
kaikista sen vaiheen kuluista yhden ottelun keskiarvo ja kukin seura maksaa kulut
järjestämiensä otteluiden määrän mukaisesti. Pronssiottelun katsotaan kuuluvan
välieräsarjaan.
5
TIEDOTUSTILAISUUDET
Koripalloliitto järjestää kilpailukauden aikana seuraavat tiedotustilaisuudet, joihin jokainen
Korisliigaan osallistuva seura on velvollinen lähettämään vähintään kaksi edustajaa, jotka
ovat joukkueen päävalmentaja sekä seuran valitsema kilpailutoiminnanjohtajan hyväksymä
pelaaja:
 Korisliigan alkamista edeltävä tiedotustilaisuus
6
TV-OTTELUT
TV-otteluksi valitun ottelun pelipäivä tai sen alkamisajankohta voidaan tarvittaessa muuttaa
TV:n tarpeiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet manuaalissa.
7
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
RANKING-JÄRJESTYS KAUDELLE 2016-17
Suomen mestari
Korisliigan runkosarjan 1.
SM-hopeajoukkue
SM-pronssijoukkue
Korisliigan runkosarjan 2.
Korisliigan runkosarjan 3.
Korisliigan runkosarjan 4.
Korisliigan runkosarjan 5.
Korisliigan runkosarjan 6.
Korisliigan runkosarjan 7.
Korisliigan runkosarjan 8.
Korisliigan runkosarjan 9.
I-divisioona A:n finaalin voittaja
Korisliigan runkosarjan 10.
I-divisioona A:n finaalin hävinnyt
Liittohallitus päättää kansainvälisiin sarjoihin osallistuvat joukkueet ja ilmoittaa ne
kilpailun järjestäjälle.
8
KORISLIIGAN TÄYDENTÄMINEN
Mikäli jokin Korisliigaan urheilullisin perustein oikeutetuista seuroista ei jätä
sarjalisenssihakemusta (luopuu sarjasta) tai sille ei myönnetä sarjalisenssiä ja liittohallitus
päättää täydentää sarjaa, se tapahtuu ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan rankingjärjestyksen mukaisesti.
9
RIKE- JA SAKKOMAKSUT
Sarjalisenssihakemuksessa ja sen liitteissä, näissä sarjamääräyksissä tai sarjamanuaaleissa
mainittujen asioiden laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai
määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään
sarjalisenssikriteereissä tai -manuaaleissa mainittujen summien suuruisina.
- 38 -
Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle
tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai
liittohallitus.
Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille
määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja
kurinpitoyksikkö tai liittohallitus.
10
SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN
Seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus
liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä.
Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja
kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin
edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen
vahvistaa liittohallitus.
Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta
31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen
jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua
sarjamaksua palauteta.
- 39 -
NAISTEN KORISLIIGAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16
Naisten Korisliigaan kuuluvat runkosarja ja pudotuspelit.
SARJAMANUAALIT
Naisten Korisliigassa pelaaville seuroille toimitetaan sarjamanuaalit, joista ilmenee
yksityiskohtaiset toimintaohjeet naisten Korisliigan otteluiden järjestämisestä. Seurat ovat
sarjalisenssihakemuksella ja sarjasitoumuksella sitoutuneet noudattamaan
sarjamanuaaleissa annettuja ohjeita sekä niiden laiminlyönneistä määritettyjä sanktioita.
1
JOUKKUEIDEN MÄÄRÄ KAUDELLA 2015–16
Naisten Korisliigassa pelaa kaudella 2015-16 yhdeksän (9) joukkuetta.
2
SARJAJÄRJESTELMÄ
2.1
RUNKOSARJA PELIKAUDELLA 2015-16
Runkosarja pelataan yhdeksän (9) joukkueen kolminkertaisena sarjana, jossa jokainen
joukkue pelaa 24 ottelua. Runkosarjan kuusi parasta selviävät pudotuspeleihin ja
runkosarjan viimeiseksi (9.) sijoittunut joukkue putoaa naisten I-divisioonaan pelikaudeksi
2016–17.
Ensimmäinen kolmannes (9 kierrosta) pelataan siten, että kotiedut ja vastustajat niissä
määräytyvät edellisen kauden naisten Korisliigan runkosarjan sijoitusten
(rankingjärjestyksen) perusteella. Kaksi seuraavaa (2. ja 3.) kolmannesta (18 kierrosta)
pelataan normaalisti kaksinkertaisena sarjana, jossa kaikki pelaavat kaikkia vastaan koti- ja
vierasottelun
2.2
PUDOTUSPELIT
Yleistä
 Pudotuspeleihin selviävät runkosarjassa sijoille 1-6 sijoittuneet joukkueet
 Pudotuspelit sisältävät puolivälierät (4 joukkuetta), välierät (runkosarjan 1. ja 2. sekä
puolivälierän voittaneet 2 joukkuetta), pronssiottelu (välierän hävinneet joukkueet)
ja finaalit (välierän voittaneet joukkueet)
 Pudotuspeleissä vastakkain asetetaan kaikissa vaiheissa aina runkosarjassa
parhaiten ja huonoiten sijoittunut joukkue, toiseksi parhaiten vastaan toiseksi
huonoiten sijoittunut, jne…(esim. välierissä jäljellä runkosarjan 1., 2., 3. ja 6. – >
peliparit ovat 1 - 6, 2 - 3).
 Pudotuspeleissä kotiedun (1., 3. ja 5. ottelu) saa se joukkue, joka on sijoittunut
vastustajaansa paremmin runkosarjassa.
 Liitto voi määrätä ottelut pelattavaksi eri päivinä
 Mikäli jokin pudotuspeliottelu televisioidaan, määrää liitto ottelupäivän ja ottelun
alkamisajan.
Puolivälierät
 Neljä joukkuetta.
 Runkosarjan 3. vs 6. ja 4. vs 5.
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme voittoa.
Välierät
 Neljä joukkuetta (runkosarjan 1. ja 2. sekä puolivälierien voittajat)
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme voittoa.
Pronssiottelu
 Kaksi joukkuetta (välierien häviäjät)
 Pelataan vain yksi ottelu runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä.
- 40 -
Finaalit
 Kaksi joukkuetta (välierien voittajat)
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme voittoa.
 Ottelusarjan voittaja on Suomen mestari.
2.3
NAISTEN KORISLIIGAAN NOUSEMINEN JA SIITÄ PUTOAMINEN
Pelatakseen naisten Korisliigassa pelikaudella 2016–17 tulee joukkueen kaudella 2015–16
sijoittua runkosarjassa sijoille 1.-8.
Kauden 2015–16 naisten Korisliigan runkosarjassa viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa
suoraan I-divisioonaan pelikaudeksi 2016-17.
Kauden 2015-16 naisten I-divisioonaan pudotuspelien 1. ja 2. nousevat naisten Korisliigaan
pelikaudeksi 2016-17.
3
OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti)
Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset
Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m
 Turva-etäisyyteen kentän sivuille voi sarjalisenssiyksikkö myöntää lisenssin
myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mikäli turvaetäisyys on kuitenkin vähintään 1,50m
Turva-alueen tulee olla pelialueesta selvästi poikkeavan värinen, mikäli pelikentässä on
muita kuin koripallokentän viivat, ja väritetyn alueen tulee olla vähintään 1,0m ja enintään
2,0m levyinen
Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset
Katsomon tulee olla kiinteä tai vastaava hyväksytty katsomorakennelma
Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1)
Hallin lämpötilan tulee olla 16 0C – 25 0C
Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1)
Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen
yleisötilaisuuteen
Peliareenalla tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä
ottelutapahtuman aikana:
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone kotijoukkueelle (min. 20m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone vierasjoukkueelle (min. 20m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone erotuomareille (min. 15m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone ensiavulle (min. 12m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone dopingtestaukselle (min. 12m2) 1)
Sarjalisenssiyksikkö voi myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan
yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
1)
Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita:
 pelikentän kummassakin päässä2) tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden
pistemäärän näytöt
 tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla),
pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella), aikalisien määrä 1-3 sekä
pelaajien pelinumerot2), sukunimet2) ja tehdyt henkilökohtaiset pisteet 2)
 kolmeen suuntaan näyttävä2) 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös
pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä
 kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on
hyvin voimakas ja terävä ääni
 hallintavuoron ilmaiseva elektroninen2) vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä)
 joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa
 numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä
- 41 -

2)
korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä
kunkin erän lopussa
Suositeltava vaatimus tai tekninen ominaisuus.
Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen
hajoamista varten.
Kotijoukkueen tulee tilastoida jokainen kotiottelunsa liiton LIVE-tilastoinnilla ja tallentaa
tilastot liiton netti-palvelimelle. Tämä toiminto vaatii kiinteän laaja-kaistayhteyden, jonka
miniminopeus on 2Mbs ja yhteyden on toimittava siinä pisteessä, jossa tilastointi
suoritetaan. Langattoman tai mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole
luvallista.
Jokainen ottelu tulee kuvata kotijoukkueen toimesta ja tallentaa ottelutallenne yhtenä
tiedostona ottelupäivänä klo 24:00 mennessä liiton tallennepalvelimelle.
Median edustajille ja ottelun jälkeiselle lehdistötilaisuudelle tulee olla käytettävissä
toimivat puitteet
 kirjoittavalla toimittajalla istumapaikka, pöytä sekä sähköpistoke
 valokuvaajille tulee osoittaa omat työskentelytilat kentän laidalta turva-alueen
ulkopuolelta
 ottelun jälkeen medialle tulee osoittaa työskentelytila korkeintaan yhden tunnin
ajaksi
 ottelutapahtuman aikana median käytettävissä tulee olla langaton laajakaistayhteys
Katsojien palvelua varten on oltava asialliset tilat ja toiminnot.
Seuralla on laadittuna ottelutapahtumaa varten turvallisuus- ja pelastussuunnitelma.
Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii
omista matka- ja majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura vastaa
ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka-, majoitus- ruokailu- ym.
kuluistaan.
Ottelut alkavat maanantai-perjantai kello 18:30 ja lauantai-sunnuntai kello 17:00
poikkeuksena itsenäisyyspäivä, jolloin ottelut alkavat kello 15:00. Kilpailujaos voi myöntää
yksittäiselle ottelulle poikkeavan alkamisajan viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä kello 14:0018:00 väliltä. Runkosarjan viimeisen kierroksen ottelut pelataan kaikki samaan aikaan.
4
EROTUOMARIT JA KOMISSAARIT
Kaikkiin naisten Korisliigan otteluihin (runkosarja ja pudotuspelit) erotuomarit nimeää
erotuomariyksikön vahvistama erotuomarinimeäjä liittohallituksen antamien ohjeiden.
Komissaaria käytetään naisten Korisliigassa kaikissa välierissä ja finaaleissa sekä
pronssiottelussa, jolloin kustannuksista vastaa ottelun järjestävä seura. Liiton päätöksellä
komissaari voidaan määrätä sellaisen seuran otteluihin, joissa on esiintynyt toistuvia
sarjamääräysten tai manuaalin laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä
seura. Liitto voi harkintansa mukaan määrätä komissaarin myös muihin otteluihin. Tällöin
kustannuksista vastaa liitto, ellei muuta ole päätetty.
Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin
palkkio runkosarjan ottelussa.
Naisten Korisliigan runkosarjassa seurat maksavat kotiotteluidensa erotuomarikulut
kauden alussa ilmoitetun keskitetyn maksujärjestelmän ja maksuaikataulun mukaisesti
liiton lähettämää laskua vastaan.
- 42 -
Naisten Korisliigan pudotuspeleissä niihin osallistuvat seurat vastaavat erotuomari- ja
komissaarikuluista. Kussakin pudotuspelivaiheessa lasketaan kaikista sen vaiheen kuluista
yhden ottelun keskiarvo ja kukin seura maksaa kulut järjestämiensä otteluiden määrän
mukaisesti. Pronssiottelun katsotaan kuuluvan välieräsarjaan.
5
TIEDOTUSTILAISUUDET
Koripalloliitto järjestää kilpailukauden aikana seuraavat tiedotustilaisuudet, joihin jokainen
naisten Korisliigaan osallistuva seura on velvollinen lähettämään vähintään kaksi edustajaa,
jotka ovat joukkueen päävalmentaja sekä seuran valitsema kilpailutoiminnanjohtajan
hyväksymä pelaaja:
 naisten Korisliigan alkamista edeltävä tiedotustilaisuus
6
TV-OTTELUT
TV-otteluksi valitun ottelun pelipäivä tai sen alkamisajankohta voidaan tarvittaessa muuttaa
TV:n tarpeiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet manuaalissa.
7
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
RANKING-JÄRJESTYS KAUDELLE 2016-17
Suomen mestari
Naisten Korisliigan runkosarjan 1.
SM-hopeajoukkue
SM-pronssijoukkue
Naisten Korisliigan runkosarjan 2.
Naisten Korisliigan runkosarjan 3.
Naisten Korisliigan runkosarjan 4.
Naisten Korisliigan runkosarjan 5.
Naisten Korisliigan runkosarjan 6.
Naisten Korisliigan runkosarjan 7.
Naisten Korisliigan runkosarjan 8.
Naisten I-divisioonan finaalin voittaja
Naisten I-divisioonan finaalin häviäjä
Naisten Korisliigan runkosarjan 9.
Naisten I-divisioonan välierän häviäjä paremmalla runkosarjasijoituksella
Naisten I-divisioonan välierän häviäjä huonommalla runkosarjasijoituksella
Liittohallitus päättää kansainvälisiin sarjoihin osallistuvat joukkueet ja ilmoittaa ne
kilpailun järjestäjälle.
8
NAISTEN KORISLIIGAN TÄYDENTÄMINEN
Mikäli jokin naisten Korisliigaan urheilullisin perustein oikeutetuista seuroista ei jätä
sarjalisenssihakemusta (luopuu sarjasta) tai sille ei myönnetä sarjalisenssiä ja liittohallitus
päättää täydentää sarjaa, se tapahtuu ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan rankingjärjestyksen mukaisesti.
9
RIKE- JA SAKKOMAKSUT
Sarjalisenssihakemuksessa ja sen liitteissä, näissä sarjamääräyksissä tai sarjamanuaaleissa
mainittujen asioiden laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai
määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään
sarjalisenssikriteereissä tai -manuaaleissa mainittujen summien suuruisina.
Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle
tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai
liittohallitus.
Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille
määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja
kurinpitoyksikkö tai liittohallitus.
- 43 -
10
SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN
Seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus
liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä.
Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja
kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin
edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen
vahvistaa liittohallitus.
Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta
31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen
jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua
sarjamaksua palauteta.
- 44 -
MIESTEN I-DIVISIOONA A:N SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16
Miesten I-divisioona A:han kuuluvat runkosarja, pudotuspelit ja divarikarsinta.
SARJAMANUAALIT
Miesten I-divisioonassa pelaaville seuroille toimitetaan sarjamanuaalit, joista ilmenee
yksityiskohtaiset toimintaohjeet I-divisioonan otteluiden järjestämisestä. Seurat ovat
sarjalisenssihakemuksella ja sarjasitoumuksella sitoutuneet noudattamaan
sarjamanuaaleissa annettuja ohjeita sekä niiden laiminlyönneistä määritettyjä sanktioita.
1
JOUKKUEIDEN MÄÄRÄ KAUDELLA 2015–16
Miesten I-divisioona A:ssa pelaa kaudella 2015-16 kahdeksan (8) joukkuetta.
2
SARJAJÄRJESTELMÄ
2.1
RUNKOSARJA PELIKAUDELLA 2015-16
Runkosarja pelataan kahdeksan (8) joukkueen nelinkertaisena sarjana, jossa jokainen
joukkue pelaa 28 ottelua. Runkosarjan neljä parasta joukkuetta selviävät pudotuspeleihin
ja pudotuspelien voittaja nousee Korisliigaan pelikaudeksi 2016-17. Runkosarjan
viimeiseksi (8.) sijoittunut joukkue pelaa divarikarsinnan I-divisioona B:n runkosarjassa
paremmin sijoittunutta välierien häviäjää vastaan.
2.2
PUDOTUSPELIT
Yleistä
 Pudotuspeleihin selviävät runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet.
 Pudotuspelit sisältävät välierät (4 joukkuetta) ja finaalit (välierän voittaneet
joukkueet).
 Välierien otteluparit ovat runkosarjassa sijoille 1. ja 4. sekä sijoille 2. ja 3. sijoittuneet
joukkueet.
 Pudotuspeleissä kotiedun (1., 3. ja 5. ottelu) saa se joukkue, joka on sijoittunut
vastustajaansa paremmin runkosarjassa.
 Liitto voi määrätä ottelut pelattavaksi eri päivinä.
Välierät
 Neljä joukkuetta, runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet.
 Runkosarjan 1. vs 4. ja 2. vs 3.
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa.
Finaalit
 Kaksi joukkuetta, välierien voittajat.
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa.
 Ottelusarjan voittaja nousee Korisliigaan edellyttäen, että seura täyttää
sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan.
2.3
MIESTEN I-DIVISIOONA A:ssa PELAAMINEN 2016-17
Pelatakseen miesten I-divisioona A:ssa pelikaudella 2016–17 tulee joukkueen sijoittua
kaudella 2015–16 runkosarjassa sijoille 1.-7.
Kauden 2015–16 miesten I-divisioona A:n runkosarjassa viimeiseksi (8.) sijoittunut joukkue
pelaa divarikarsinnan paras kolmesta (2 voittoa) I-divisioona B:n runkosarjassa paremmin
sijoittunutta välierien häviäjää vastaan. Ottelusarjassa kotiedun (1. ja 3. ottelu) saa Idivisioona A:ssa pelannut joukkue. Ottelusarjan voittaja pelaa miesten I-divisioona A:ssa
pelikaudella 2016-17, edellyttäen, että seura täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja
sen sarjapaikka vahvistetaan.
Kauden 2015–16 miesten I-divisioona B:n pudotuspelien kaksi parasta nousee I-divisioona
A:han pelikaudeksi 2016–17.
- 45 -
Kauden 2015-16 Korisliigan viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue putoaa I-divisioona A:han
pelikaudeksi 2016-17.
3
OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti)
Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset
Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m
 Turva-etäisyyteen kentän sivuille voi sarjalisenssiyksikkö myöntää lisenssin
myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mikäli turvaetäisyys on kuitenkin vähintään 1,50m
Turva-alueen tulee olla pelialueesta selvästi poikkeavan värinen, mikäli pelikentässä on
muita kuin koripallokentän viivat, ja väritetyn alueen tulee olla vähintään 1,0m ja enintään
2,0m levyinen
Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset
Katsomon tulee olla kiinteä tai vastaava hyväksytty katsomorakennelma
Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1)
Hallin lämpötilan tulee olla 160 C – 250 C
Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1)
Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen
yleisötilaisuuteen
Peliareenalla tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä
ottelutapahtuman aikana:
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone kotijoukkueelle (min. 20m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone vierasjoukkueelle (min. 20m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone erotuomareille (min. 15m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone ensiavulle (min. 12m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone dopingtestaukselle (min. 12m2) 1)
Sarjalisenssiyksikkö voi myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan
yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
1)
Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita:
 pelikentän kummassakin päässä2) tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden
pistemäärän näytöt
 tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla),
pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella), aikalisien määrä 1-3 sekä
pelaajien pelinumerot2), sukunimet2) ja tehdyt henkilökohtaiset pisteet 2)
 kolmeen suuntaan näyttävä2) 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös
pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä
 kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on
hyvin voimakas ja terävä ääni
 hallintavuoron ilmaiseva elektroninen2) vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä)
 joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa
 numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä
 korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä
kunkin erän lopussa
2)
Suositeltava vaatimus tai tekninen ominaisuus.
Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen
hajoamista varten.
Kotijoukkueen tulee tilastoida jokainen kotiottelunsa liiton LIVE-tilastoinnilla ja tallentaa
tilastot liiton netti-palvelimelle. Tämä toiminto vaatii kiinteän laaja-kaistayhteyden, jonka
miniminopeus on 2Mbs ja yhteyden on toimittava siinä pisteessä, jossa tilastointi
suoritetaan. Langattoman tai mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole
luvallista.
- 46 -
Jokainen ottelu tulee kuvata kotijoukkueen toimesta ja tallentaa ottelutallenne yhtenä
tiedostona ottelupäivänä klo 24:00 mennessä liiton tallennepalvelimelle.
Median edustajille ja ottelun jälkeiselle lehdistötilaisuudelle tulee olla käytettävissä
toimivat puitteet
 kirjoittavalla toimittajalla istumapaikka, pöytä sekä sähköpistoke
 valokuvaajille tulee osoittaa omat työskentelytilat kentän laidalta turva-alueen
ulkopuolelta
 ottelun jälkeen medialle tulee osoittaa työskentelytila korkeintaan yhden tunnin
ajaksi
 ottelutapahtuman aikana median käytettävissä tulee olla langaton laajakaistayhteys
Katsojien palvelua varten on oltava asialliset tilat ja toiminnot.
Seuralla on laadittuna ottelutapahtumaa varten turvallisuus- ja pelastussuunnitelma.
Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii
omista matka- ja majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura vastaa
ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka-, majoitus- ruokailu- ym.
kuluistaan.
Ottelut alkavat maanantai-perjantai kello 18:30 ja lauantai-sunnuntai kello 17:00
poikkeuksena itsenäisyyspäivä, jolloin ottelut alkavat kello 15:00. Kilpailujaos voi myöntää
yksittäiselle ottelulle poikkeavan alkamisajan viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä kello 14:0018:00 väliltä. Runkosarjan viimeisen kierroksen ottelut pelataan kaikki samaan aikaan.
4
EROTUOMARIT JA KOMISSAARIT
Kaikissa miesten I-divisioona A:n runkosarjan otteluissa, kaikissa pudotuspeleissä sekä
divarikarsinnassa käytetään kolmen (3) erotuomarin järjestelmää. Erotuomarit ja
komissaarit kaikkiin I-divisioonan oteluihin nimeää liiton erotuomariyksikkö
liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Komissaaria käytetään kaikissa miesten pudotuspeleissä ja divarikarsinnassa. Liiton
päätöksellä komissaari voidaan lisäksi määrätä jonkin seuran otteluihin, mikäli sen
järjestämissä otteluissa on esiintynyt toistuvia sarjamääräysten tai manuaalin
laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura. Liitto voi harkintansa
mukaan määrätä komissaarin myös muihin otteluihin. Tällöin kustannuksista vastaa liitto,
ellei muuta ole päätetty.
Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin
palkkio runkosarjan ottelussa.
Miesten I-divisioonan runkosarjassa seurat maksavat kotiotteluidensa erotuomarikulut
kauden alussa ilmoitetun keskitetyn maksujärjestelmän ja maksuaikataulun mukaisesti
liiton lähettämää laskua vastaan.
Miesten I-divisioona A:n pudotuspeleissä ja divarikarsinnassa niihin osallistuvat seurat
vastaavat erotuomari- ja komissaarikuluista. Kussakin pudotuspeli- ja
divarikarsintavaiheessa lasketaan kaikista sen vaiheen kuluista yhden ottelun keskiarvo ja
kukin seura maksaa kulut järjestämiensä otteluiden määrän mukaisesti.
5
1.
2.
3.
RANKING-JÄRJESTYS KAUDELLE 2016–17
Korisliigasta pudonnut
I-divisioona A:n finaalin hävinnyt
I-divisioona A:n runkosarjan 1.
- 47 -
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
12.
13.
I-divisioona A:n runkosarjan 2.
I-divisioona A:n runkosarjan 3.
I-divisioona A:n runkosarjan 4.
I-divisioona A:n runkosarjan 5.
I-divisioona A:n runkosarjan 6.
I-divisioona A:n runkosarjan 7.
I-divisioona B:n pudotuspelien 1.
I-divisioona B:n pudotuspelien 2.
Divarikarsinnan voittaja
I-divisioona A:n runkosarjan 8.
Divarikarsinnan häviäjä
6
SARJAN TÄYDENTÄMINEN
Mikäli jokin miesten I-divisioona A:han urheilullisin perustein oikeutetuista seuroista luopuu
sarjasta tai sille ei myönnetä sarjalisenssiä ja liittohallitus päättää täydentää sarjaa, se
tapahtuu ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan ranking-järjestyksen mukaisesti.
7
RIKE- JA SAKKOMAKSUT
Sarjalisenssihakemuksessa ja sen liitteissä, näissä sarjamääräyksissä tai sarjamanuaaleissa
mainittujen asioiden laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai
määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään
sarjalisenssikriteereissä tai -manuaaleissa mainittujen summien suuruisina.
Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle
tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai
liittohallitus.
Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille
määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja
kurinpitoyksikkö tai liittohallitus.
8
SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN
Seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus
liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä.
Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja
kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin
edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen
vahvistaa liittohallitus.
Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta
31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen
jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua
sarjamaksua palauteta.
- 48 -
MIESTEN I-DIVISIOONA B:N SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16
Miesten I-divisioona B:hen kuuluvat runkosarja, pudotuspelit ja divarikarsinta.
SARJAMANUAALIT
Miesten I-divisioonassa pelaaville seuroille toimitetaan sarjamanuaalit, joista ilmenee
yksityiskohtaiset toimintaohjeet I-divisioonan otteluiden järjestämisestä. Seurat ovat
sarjalisenssihakemuksella ja sarjasitoumuksella sitoutuneet noudattamaan
sarjamanuaaleissa annettuja ohjeita sekä niiden laiminlyönneistä määritettyjä sanktioita.
1
JOUKKUEIDEN MÄÄRÄ KAUDELLA 2015-16
Miesten I-divisioona B:ssä pelaa kaudella 2015-16 neljätoista (14) joukkuetta.
2
SARJAJÄRJESTELMÄ
2.1
RUNKOSARJA PELIKAUDELLA 2015-16
Pelikaudella 2015-16 miesten I-divisioona B:n runkosarja pelataan neljäntoista (14)
joukkueen kaksinkertaisena sarjana, jossa jokainen joukkue pelaa 26 ottelua. Runkosarjan
neljä parasta joukkuetta selviävät pudotuspeleihin ja pudotuspelien 1. ja 2. nousevat Idivisioona A:han pelikaudeksi 2016-17. Runkosarjan kolme viimeistä (12.-14.) joukkuetta
putoavat alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17.
2.2
PUDOTUSPELIT
Yleistä
 Pudotuspeleihin selviävät runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet.
 Pudotuspelit sisältävät välierät (4 joukkuetta) ja finaalit (välierän voittaneet
joukkueet).
 Välierien otteluparit ovat runkosarjassa sijoille 1. ja 4. sekä sijoille 2. ja 3.
sijoittuneet joukkueet.
 Pudotuspeleissä kotiedun (1., 3. ja 5. ottelu) saa se joukkue, joka on sijoittunut
vastustajaansa paremmin runkosarjassa.
 Liitto voi määrätä ottelut pelattavaksi eri päivinä.
Välierät
 Neljä joukkuetta, runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet.
 Runkosarjan 1. vs 4. ja 2. vs 3.
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa.
Finaalit
 Kaksi joukkuetta, välierien voittajat.
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa.
 Molemmat finaaliin selvinneet joukkueet nousevat miesten I-divisioona A:han
edellyttäen, että seura täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka
vahvistetaan.
2.2
MIESTEN I-DIVISIOONA B:ssä PELAAMINEN 2016-17
Pelatakseen miesten I-divisioona B:ssä pelikaudella 2016-17 tulee joukkueen sijoittua
kaudella 2015–16 runkosarjassa sijoille 1.-11.
Kauden 2015–16 miesten I-divisioona B:n runkosarjassa paremmin sijoittunut välierien
häviäjä pelaa divarikarsinnan paras kolmesta (2 voittoa) miesten I-divisioona A:n
runkosarjassa viimeiseksi (8.) sijoittunutta joukkuetta vastaan. Ottelusarjassa kotiedun (1.
ja 3. ottelu) saa I-divisioona A:ssa pelannut joukkue. Ottelusarjan häviäjä pelaa miesten Idivisioona B:ssa pelikaudella 2016-17, edellyttäen, että seura täyttää sarjalisenssin
myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan.
- 49 -
Kauden 2015–16 miesten I-divisioona B:n runkosarjan kolme viimeistä (12.-14.) joukkuetta
putoavat alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17.
Kauden 2015–16 I-divisioonan karsintojen voittaja nousee I-divisioona B:hen pelikaudeksi
2016–17.
Joukkue on villikortti arviointiryhmän ja sarjalisenssiyksikön tekemän rankingin kahden (2)
parhaan joukossa ja liittohallitus vahvistaa sen sarjapaikan.
3
OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti)
Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset
Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m
 Turva-etäisyyteen kentän sivuille voi sarjalisenssiyksikkö myöntää lisenssin
myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mikäli turvaetäisyys on kuitenkin vähintään 1,50m
Turva-alueen tulee olla pelialueesta selvästi poikkeavan värinen, mikäli pelikentässä on
muita kuin koripallokentän viivat, ja väritetyn alueen tulee olla vähintään 1,0m ja enintään
2,0m levyinen
Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset
Katsomon tulee olla kiinteä tai vastaava hyväksytty katsomorakennelma
Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1)
Hallin lämpötilan tulee olla 160 C – 250 C
Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1)
Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen
yleisötilaisuuteen
Peliareenalla tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä
ottelutapahtuman aikana:
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone kotijoukkueelle (min. 20m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone vierasjoukkueelle (min. 20m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone erotuomareille (min. 15m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone ensiavulle (min. 12m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone dopingtestaukselle (min. 12m2) 1)
Sarjalisenssiyksikkö voi myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan
yhdeksi vuodeksi kerrallaan
1)
Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita:
 pelikentän kummassakin päässä2) tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden
pistemäärän näytöt
 tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla),
pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella), aikalisien määrä 1-3 sekä
pelaajien pelinumerot2), sukunimet2) ja tehdyt henkilökohtaiset pisteet 2)
 kolmeen suuntaan näyttävä2) 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös
pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä
 kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on
hyvin voimakas ja terävä ääni
 hallintavuoron ilmaiseva elektroninen2) vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä)
 joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa
 numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä
 korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä
kunkin erän lopussa
2)
Suositeltava vaatimus tai tekninen ominaisuus
Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen
hajoamista varten
- 50 -
Kotijoukkueen tulee tilastoida jokainen kotiottelunsa liiton LIVE-tilastoinnilla ja tallentaa
tilastot liiton netti-palvelimelle. Tämä toiminto vaatii kiinteän laaja-kaistayhteyden, jonka
miniminopeus on 2Mbs ja yhteyden on toimittava siinä pisteessä, jossa tilastointi
suoritetaan. Langattoman tai mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole
luvallista.
Jokainen ottelu tulee kuvata kotijoukkueen toimesta ja tallentaa ottelutallenne yhtenä
tiedostona ottelupäivänä klo 24:00 mennessä liiton tallennepalvelimelle.
Median edustajille ja ottelun jälkeiselle lehdistötilaisuudelle tulee olla käytettävissä
toimivat puitteet:
 kirjoittavalla toimittajalla istumapaikka, pöytä sekä sähköpistoke
 valokuvaajille tulee osoittaa omat työskentelytilat kentän laidalta turva-alueen
ulkopuolelta
 ottelun jälkeen medialle tulee osoittaa työskentelytila korkeintaan yhden tunnin
ajaksi
 ottelutapahtuman aikana median käytettävissä tulee olla langaton laajakaistayhteys
Katsojien palvelua varten on oltava asialliset tilat ja toiminnot.
Seuralla on laadittuna ottelutapahtumaa varten turvallisuus- ja pelastussuunnitelma.
Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii
omista matka- ja majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura vastaa
ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka-, majoitus- ruokailu- ym.
kuluistaan.
Ottelut alkavat maanantai-perjantai kello 18:30 ja lauantai-sunnuntai kello 17:00
poikkeuksena itsenäisyyspäivä, jolloin ottelut alkavat kello 15:00. Kilpailujaos voi myöntää
yksittäiselle ottelulle poikkeavan alkamisajan viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä kello 14:0018:00 väliltä. Runkosarjan viimeisen kierroksen ottelut pelataan kaikki samaan aikaan.
4
EROTUOMARIT JA KOMISSAARIT
Kaikissa miesten I-divisioona B:n otteluissa käytetään kahden (2) ja divarikarsinnassa
kolmen (3) erotuomarin järjestelmää. Erotuomarit ja komissaarit kaikkiin I-divisioonan
oteluihin nimeää liiton erotuomariyksikkö liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Komissaaria käytetään kaikissa miesten I-divisioona B:n pudotuspeleissä ja
divarikarsinnassa. Liiton päätöksellä komissaari voidaan lisäksi määrätä jonkin seuran
otteluihin, mikäli sen järjestämissä otteluissa on esiintynyt toistuvia sarjamääräysten
laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura. Liitto voi harkintansa
mukaan määrätä komissaarin myös muihin otteluihin. Tällöin kustannuksista vastaa liitto,
ellei muuta ole päätetty.
Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin
palkkio runkosarjan ottelussa.
Miesten I-divisioonan runkosarjassa seurat maksavat kotiotteluidensa erotuomarikulut
kauden alussa ilmoitetun keskitetyn maksujärjestelmän ja maksuaikataulun mukaisesti
liiton lähettämää laskua vastaan.
Miesten I-divisioona B:n pudotuspeleissä ja divarikarsinnassa niihin osallistuvat seurat
vastaavat erotuomari- ja komissaarikuluista. Kussakin pudotuspeli- ja
divarikarsintavaiheessa lasketaan kaikista sen vaiheen kuluista yhden ottelun keskiarvo ja
kukin seura maksaa kulut järjestämiensä otteluiden määrän mukaisesti.
- 51 -
5
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
RANKING-JÄRJESTYS KAUDELLE 2016-17
Divarikarsinnan häviäjä
I-divisioona B:n runkosarjan 1.
I-divisioona B:n runkosarjan 2.
I-divisioona B:n runkosarjan 3.
I-divisioona B:n runkosarjan 4.
I-divisioona B:n runkosarjan 5.
I-divisioona B:n runkosarjan 6.
I-divisioona B:n runkosarjan 7.
I-divisioona B:n runkosarjan 8.
I-divisioona B:n runkosarjan 9.
I-divisioona B:n runkosarjan 10.
I-divisioona B:n runkosarjan 11.
I-divisioonan karsintojen 1.
Villikortti ranking 1.
Villikortti ranking 2.
I-divisioona B:n runkosarjan 12.
I-divisioona B:n runkosarjan 13.
I-divisioona B:n runkosarjan 14.
I-divisioonan karsintojen 2.
6
SARJAN TÄYDENTÄMINEN
Mikäli jokin miesten I-divisioona B:hen urheilullisin perustein oikeutetuista seuroista luopuu
sarjasta tai sille ei myönnetä lisenssiä tai villikortti järjestelmässä ei ole riittävää määrää
kriteereitä täyttäviä hakijoita ja liittohallitus päättää täydentää sarjaa, se tapahtuu
ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan ranking-järjestyksen mukaisesti.
7
RIKE- JA SAKKOMAKSUT
Sarjalisenssihakemuksessa ja sen liitteissä, näissä sarjamääräyksissä tai sarjamanuaaleissa
mainittujen asioiden laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai
määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään
sarjalisenssikriteereissä tai -manuaaleissa mainittujen summien suuruisina.
Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle
tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai
liittohallitus.
Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille
määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja
kurinpitoyksikkö tai liittohallitus.
8
SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN
Seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus
liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä.
Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja
kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin
edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen
vahvistaa liittohallitus.
Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta
31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen
jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua
sarjamaksua palauteta.
- 52 -
9
VILLIKORTTI JÄRJESTELMÄ
Pelikaudella 2015-16 miesten I-divisioona B:ssä sijoille 12.-14. tai liiton alueellisen
sarjatoimintaan osallistunut joukkue tai akatemiajoukkue voi hakea pelikaudeksi 2016-17
miesten I-divisioona B:hen villiä korttia.
Seuran tulee toimittaa 15.5.2016 mennessä allekirjoitettu sarjapaikkahakemus liitteineen
sekä maksettava sarjamaksun 1. erä ja lisäksi seuran tulee täyttää vaadittavat
sarjalisenssiehdot sekä täytettävä villikortin myöntämisen ehdot pelikaudelle 2016-17.
Liittohallitus vahvistaa villikortilla myönnettävät sarjapaikat arviointiryhmän ja
sarjalisenssiyksikön esityksestä.
- 53 -
NAISTEN I DIVISIOONAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015–16
Naisten I-divisioonaan kuuluu runkosarja ja pudotuspelit.
SARJAMANUAALIT
Naisten I-divisioonassa pelaaville seuroille toimitetaan sarjamanuaalit, joista ilmenee
yksityiskohtaiset toimintaohjeet I-divisioonan otteluiden järjestämisestä. Seurat ovat
sarjalisenssihakemuksella ja sarjasitoumuksella sitoutuneet noudattamaan
sarjamanuaaleissa annettuja ohjeita sekä niiden laiminlyönneistä määritettyjä sanktioita.
1
JOUKKUEIDEN MÄÄRÄ KAUDELLA 2015–16
Naisten I-divisioonassa pelaa kaudella 2015-16 kymmenen (10) joukkuetta.
2
SARJAJÄRJESTELMÄ
2.1
RUNKOSARJA PELIKAUDELLA 2015-16
Pelikaudella 2015–16 naisten I-divisioonan runkosarja pelataan kymmenen (10) joukkueen
kaksinkertaisena sarjana, jossa jokainen joukkue pelaa 18 ottelua. Runkosarjan neljä
parasta joukkuetta selviävät pudotuspeleihin ja pudotuspelien 1. ja 2. nousevat naisten
Korisliigaan pelikaudeksi 2016-17. Runkosarjan viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue
putoaa naisten alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016-17.
2.2
PUDOTUSPELIT
Yleistä
 Pudotuspeleihin selviävät runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet.
 Pudotuspelit sisältävät välierät (4 joukkuetta) ja finaalit (välierän voittaneet
joukkueet).
 Välierien otteluparit ovat runkosarjassa sijoille 1. ja 4. sekä sijoille 2. ja 3.
sijoittuneet joukkueet.
 Pudotuspeleissä kotiedun (1., 3. ja 5. ottelu) saa se joukkue, joka on sijoittunut
vastustajaansa paremmin runkosarjassa.
 Liitto voi määrätä ottelut pelattavaksi eri päivinä.
Välierät
 Neljä joukkuetta, runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet.
 Runkosarjan 1. vs 4. ja 2. vs 3.
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa.
Finaalit
 Kaksi joukkuetta, välierien voittajat.
 Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa.
 Molemmat finaaliin selvinneet joukkueet nousevat naisten Korisliigaan edellyttäen,
että seura täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan.
2.3
NAISTEN I-DIVISIOONASSA PELAAMINEN 2016-17
Pelatakseen naisten I-divisioonassa pelikaudella 2016–17 tulee joukkueen sijoittua
kaudella 2015–16 runkosarjassa sijoille 1.-9.
Kauden 2015–16 naisten I-divisioonan runkosarjassa viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue
putoaa suoraan naisten alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17.
Kauden 2015–16 I-divisioonan karsintojen voittaja nousee naisten I-divisioonaan
pelikaudeksi 2016–17.
Kauden 2015-16 naisten Korisliigan viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue putoaa naisten Idivisioonaan pelikaudeksi 2016-17.
- 54 -
3
OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti)
Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset
Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m
 Turva-etäisyyteen kentän sivuille voi sarjalisenssiyksikkö myöntää lisenssin
myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mikäli turvaetäisyys on kuitenkin vähintään 1,50m
Turva-alueen tulee olla pelialueesta selvästi poikkeavan värinen, mikäli pelikentässä on
muita kuin koripallokentän viivat, ja väritetyn alueen tulee olla vähintään 1,0m ja enintään
2,0m levyinen
Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset
Katsomon tulee olla kiinteä tai vastaava hyväksytty katsomorakennelma
Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1)
Hallin lämpötilan tulee olla 160 C – 250 C
Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1)
Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen
yleisötilaisuuteen
Peliareenalla tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä
ottelutapahtuman aikana:
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone kotijoukkueelle (min. 20m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone vierasjoukkueelle (min. 20m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone erotuomareille (min. 15m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone ensiavulle (min. 12m2) 1)
 suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone dopingtestaukselle (min. 12m2) 1)
Sarjalisenssiyksikkö voi myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan
yhdeksi vuodeksi kerrallaan
1)
Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita:
 pelikentän kummassakin päässä2) tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden
pistemäärän näytöt
 tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla),
pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella), aikalisien määrä 1-3 sekä
pelaajien pelinumerot2), sukunimet2) ja tehdyt henkilökohtaiset pisteet 2)
 kolmeen suuntaan näyttävä2) 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös
pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä
 kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on
hyvin voimakas ja terävä ääni
 hallintavuoron ilmaiseva elektroninen2) vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä)
 joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa
 numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä
 korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä
kunkin erän lopussa
2)
Suositeltava vaatimus tai tekninen ominaisuus.
Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen
hajoamista varten.
Kotijoukkueen tulee tilastoida jokainen kotiottelunsa liiton LIVE-tilastoinnilla ja tallentaa
tilastot liiton netti-palvelimelle. Tämä toiminto vaatii kiinteän laaja-kaistayhteyden, jonka
miniminopeus on 2Mbs ja yhteyden on toimittava siinä pisteessä, jossa tilastointi
suoritetaan. Langattoman tai mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole
luvallista.
Jokainen ottelu tulee kuvata kotijoukkueen toimesta ja tallentaa ottelutallenne yhtenä
tiedostona ottelupäivänä klo 24:00 mennessä liiton tallennepalvelimelle.
- 55 -
Median edustajille ja ottelun jälkeiselle lehdistötilaisuudelle tulee olla käytettävissä
toimivat puitteet:
 kirjoittavalla toimittajalla istumapaikka, pöytä sekä sähköpistoke
 valokuvaajille tulee osoittaa omat työskentelytilat kentän laidalta turva-alueen
ulkopuolelta
 ottelun jälkeen medialle tulee osoittaa työskentelytila korkeintaan yhden tunnin
ajaksi
 ottelutapahtuman aikana median käytettävissä tulee olla langaton laajakaistayhteys
Katsojien palvelua varten on oltava asialliset tilat ja toiminnot.
Seuralla on laadittuna ottelutapahtumaa varten turvallisuus- ja pelastussuunnitelma.
Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii
omista matka- ja majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura vastaa
ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka-, majoitus- ruokailu- ym.
kuluistaan.
Ottelut alkavat maanantai-perjantai kello 18:30 ja lauantai-sunnuntai kello 17:00
poikkeuksena itsenäisyyspäivä, jolloin ottelut alkavat kello 15:00. Kilpailujaos voi myöntää
yksittäiselle ottelulle poikkeavan alkamisajan viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä kello 14:0018:00 väliltä. Runkosarjan viimeisen kierroksen ottelut pelataan kaikki samaan aikaan.
4
EROTUOMARIT JA KOMISSAARIT
Erotuomarit ja komissaarit kaikkiin naisten I-divisioonan otteluihin nimeää liiton
erotuomariyksikön valtuuttama erotuomarinimeäjä.
Komissaaria käytetään kaikissa finaaleissa, jolloin kustannuksista vastaa ottelun järjestävä
seura.
Koripalloliiton päätöksellä komissaari voidaan määrätä jonkin seuran otteluihin, mikäli sen
järjestämissä otteluissa on esiintynyt toistuvia sarjamääräysten tai manuaalin
laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura. Liitto voi harkintansa
mukaan määrätä komissaarin myös muihin otteluihin. Tällöin kustannuksista vastaa liitto,
ellei muuta ole päätetty.
Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin
palkkio runkosarjan ottelussa.
Naisten I-divisioonan kaikissa otteluissa järjestävä seura vastaa erotuomari- ja
komissaarikuluista.
5
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
RANKING-JÄRJESTYS KAUDELLE 2016–17
Naisten Korisliigan 9.
Naisten I-divisioonan finaalin hävinnyt
Naisten I-divisioonan runkosarjan 1.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 2.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 3.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 4.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 5.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 6.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 7.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 8.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 9.
Naisten I-divisioonan karsintojen 1.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 10.
Naisten I-divisioonan karsintojen 2.
- 56 -
6
SARJAN TÄYDENTÄMINEN
Mikäli jokin naisten I-divisioonaan urheilullisin perustein oikeutetuista seuroista luopuu
sarjasta tai sille ei myönnetä sarjalisenssiä ja liittohallitus päättää täydentää sarjaa, se
tapahtuu ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan ranking-järjestyksen mukaisesti.
7
RIKE- JA SAKKOMAKSUT
Sarjalisenssihakemuksessa ja sen liitteissä, näissä sarjamääräyksissä tai sarjamanuaaleissa
mainittujen asioiden laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai
määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään
sarjalisenssikriteereissä tai -manuaaleissa mainittujen summien suuruisina.
Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle
tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai
liittohallitus.
Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille
määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja
kurinpitoyksikkö tai liittohallitus.
8
SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN
Seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus
liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä.
Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja
kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin
edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen
vahvistaa liittohallitus.
Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta
31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen
jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua
sarjamaksua palauteta.
- 57 -
MIESTEN JA NAISTEN KARSINNAT I DIVISIOONAAN 2015–16
I-divisioonan karsintoihin kuuluvat miesten ja naisten esikarsinnat ja karsinnat.
SARJAMANUAALIT
Miesten ja naisten I-divisioonan karsinnoissa käytetään sarjamanuaaleja, joista ilmenee
yksityiskohtaiset toimintaohjeet otteluiden järjestämisestä. I-divisioonan karsinnoissa
käytetään näitä manuaaleja soveltuvin osin ja karsintoihin osallistuvat seurat sitoutuvat
noudattamaan näitä manuaaleja soveltuvin osin.
1
KARSINTOIHIN OSALLISTUMINEN
Mikäli II-divisioonan joukkue ei aio osallistua karsintoihin, on sen ilmoitettava siitä
kirjallisesti kilpailun järjestävälle alueelle 1.3.2016 mennessä. Mikäli joukkue luopuu
karsinnasta tämän jälkeen, katsotaan sen luopuneen koko sarjasta (II-divisioonasta) ja sen
on maksettava luopumissakko 700 €.
Alueiden tulee ilmoittaa kilpailupäällikölle 18.3.2016 mennessä karsintaan osallistuvat
joukkueet.
2
MIESTEN I-DIVISIOONAN KARSINNAT
2.1
YLEISTÄ MIESTEN KARSINNOISTA
Alueellisista II-divisioonan lohkoista karsintoihin selviää neljä (4) joukkuetta, jotka
jakaantuvat alueellisesti seuraavasti
 Eteläinen alue, kaksi (2) joukkuetta
 Läntinen alue, yksi (1) joukkue
 Kaakkoinen, Itäinen, Keskinen ja Pohjoinen alue, esikarsinnan jälkeen yksi (1)
joukkue.
2.2
MIESTEN ESIKARSINNAT
Kaakkoinen, Itäinen, Keskinen ja Pohjoinen alue pelaavat 3-4 joukkueen esikarsinnan siten,
että näitä neljää aluetta edustaa enintään yksi joukkue varsinaisessa ensimmäisessä
karsinnassa. Kyseiset alueet tekevät yhteisen esityksen esikarsintojen pelaamisajasta ja –
tavasta 31.1.2016 mennessä kilpailupäällikölle. Esikarsinta on pelattava 20.3.2016
mennessä.
2.3
MIESTEN KARSINNAT
Karsintaan osallistuu neljä joukkuetta, jotka sijoitetaan kahteen arvontakoriin. Joukkueet
sijoittuvat arvontakoreihin seuraavan rankingin mukaisesti
ARVONTAKORI 1
ARVONTAKORI 2
MUUT JOUKKUEET
Eteläinen alue 1.
Läntinen alue 1.
Esikarsinnan 1.
Eteläinen alue 2.
Läntinen alue 2
Esikarsinnan 2.
Esikarsinnan 3.
Esikarsinnan 4.
Muut alueellisten II-divisioonien joukkueet omassa
lohkossa saavutetun voittosuhteen mukaisessa
järjestyksessä
Jos joku joukkue luopuu oikeudesta osallistua karsintoihin, täydennetään arvontakoreja
alhaalta ylöspäin siten, että luopuneen joukkueen alapuolella olevat joukkueet nousevat
aina yhden pykälän ylöspäin.
- 58 -
Kilpailun järjestäjä arpoo 21.3.2016 karsintaturnauksen 1. päivän otteluparit siten, että
ensiksi nostetaan arvontakorista 1 joukkue, jolle nostetaan arvontakorista 2 vastustaja.
Tämä ottelupari muodostaa 1. päivän otteluparin 1-4, jossa arvontakorin 1 joukkue on
joukkue numero 1. Jäljelle jäänyt arvontakorin 1 ja arvontakorin 2 joukkue muodostavat 1.
päivän otteluparin 2-3, jossa arvontakorin 1 joukkue on joukkue numero 2.
Karsinnan järjestäjä arvotaan Eteläisen alueen ja Läntiseen alueen II divisioonien
lohkovoittajista sekä neljän muun alueen esikarsinnan voittajasta. Karsinnassa käytetään
yhteistaloutta.
Karsinnan voittaja nousee miesten I divisioona B:hen kaudeksi 2016-17 edellyttäen, että
seura täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan. Muut
karsintoihin osallistuneet joukkueet pelaavat kaudella 2016-2017 alueellisissa IIdivisioonissa.
3
NAISTEN I-DIVISIOONAN KARSINNAT
3.1
YLEISTÄ NAISTEN KARSINNOISTA
Alueellisista II-divisioonan lohkoista karsintoihin selviää neljä (4) joukkuetta, jotka
jakaantuvat alueellisesti seuraavasti
 Eteläinen alue, kaksi (2) joukkuetta
 Läntinen alue, yksi (1) joukkue
 Kaakkoinen, Itäinen, Keskinen ja Pohjoinen alue, esikarsinnan jälkeen yksi (1)
joukkue.
3.2
NAISTEN ESIKARSINNAT
Kaakkoinen, Itäinen, Keskinen ja Pohjoinen alue pelaavat 3-4 joukkueen esikarsinnan siten,
että näitä neljää aluetta edustaa enintään yksi joukkue varsinaisessa ensimmäisessä
karsinnassa. Kyseiset alueet tekevät yhteisen esityksen esikarsintojen pelaamisajasta ja –
tavasta 31.1.2016 mennessä kilpailupäällikölle. Esikarsinta on pelattava 20.3.2016
mennessä.
3.3
NAISTEN KARSINNAT
Karsintaan osallistuu neljä joukkuetta, jotka sijoitetaan kahteen arvontakoriin. Joukkueet
sijoittuvat arvontakoreihin seuraavan rankingin mukaisesti
ARVONTAKORI 1
ARVONTAKORI 2
MUUT JOUKKUEET
Eteläinen alue 1.
Läntinen alue 1.
Esikarsinnan 1.
Eteläinen alue 2.
Läntinen alue 2
Esikarsinnan 2.
Esikarsinnan 3.
Esikarsinnan 4.
Muut alueellisten II-divisioonien joukkueet omassa lohkossa
saavutetun voittosuhteen mukaisessa järjestyksessä
Jos joku joukkue luopuu oikeudesta osallistua karsintoihin, täydennetään arvontakoreja
alhaalta ylöspäin siten, että luopuneen joukkueen alapuolella olevat joukkueet nousevat
aina yhden pykälän ylöspäin.
Kilpailun järjestäjä arpoo 21.3.2016 karsintaturnauksen 1. päivän otteluparit siten, että
ensiksi nostetaan arvontakorista 1 joukkue, jolle nostetaan arvontakorista 2 vastustaja.
Tämä ottelupari muodostaa 1. päivän otteluparin 1-4, jossa arvontakorin 1 joukkue on
joukkue numero 1. Jäljelle jäänyt arvontakorin 1 ja arvontakorin 2 joukkue muodostavat 1.
päivän otteluparin 2-3, jossa arvontakorin 1 joukkue on joukkue numero 2.
- 59 -
Karsinnan järjestäjä arvotaan Eteläisen alueen ja Läntiseen alueen II divisioonien
lohkovoittajista sekä neljän muun alueen esikarsinnan voittajasta. Karsinnassa käytetään
yhteistaloutta.
Karsinnan voittaja nousee naisten I divisioonaan kaudeksi 2016-17 edellyttäen, että seura
täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan. Muut karsintoihin
osallistuneet joukkueet pelaavat kaudella 2016-2017 alueellisissa II-divisioonissa.
4
OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti)
Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset
Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m1)
Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset
Katsomon tulee olla kiinteä tai vastaava hyväksytty katsomorakennelma.
Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1)
Hallin lämpötilan tulee olla 16 0C – 25 0C
Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1)
Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen
yleisötilaisuuteen1)
Hallissa tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä
ottelutapahtuman aikana1)
Kilpailujaos voi myöntää poikkeusluvan pelaamiselle salissa, jonka olosuhteet eivät täytä
sarjamääräyksiä näiltä osin.
1)
Kilpailujaos hyväksyy karsintojen pelipaikat.
Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita:
 tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden pistemäärän näytöt
 tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla ja
aikalisien määrä 1-3
 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös pelikellon näyttö ja punainen
lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä
 kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on
hyvin voimakas ja terävä ääni
 hallintavuoron ilmaiseva vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä)
 joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä
 numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä
 korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä
kunkin erän lopussa
Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen
hajoamista varten
Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii
omista matka-, majoitus- ruokailu- ym. kuluistaan.
5
EROTUOMARIT
Kaikkiin I-divisioonan karsintaturnauksiin erotuomarit nimeää erotuomariyksikön nimeämä
liittonimeäjä. Seuran tulee välittömästi peliaikojen ja –paikkojen varmistuttua ilmoittaa niistä
kilpailupäällikölle.
6
TOIMITSIJAT
I-divisioonan karsinnoissa pitää olla kaikki koripallon virallisten pelisääntöjen mukaiset
toimitsijat (ajanottaja, kirjuri, 24 sekunnin valvoja). Kaikkien toimitsijoiden ja tilastonpitäjien
on oltava tehtäviinsä koulutettuja. Karsinnoissa ei ole pakollista tilastointia.
- 60 -
7
OTTELUPÖYTÄKIRJA JA TULOSTIEDOTUS
Ottelupöytäkirjana on käytettävä uusinta voimassa olevaa versiota. Ottelupöytäkirja on
täytettävä huolellisesti annettujen ohjeiden mukaan.
Turnauksen järjestävän seuran on postitettava ottelupöytäkirja(t) Koripalloliittoon
ottelupäivää seuraavana arkipäivänä (ehdottomasti I luokan postina ja tarvittaessa
pikakirjeenä). Järjestävän seuran on säilytettävä jäljennöskappaleensa ja pyynnöstä
toimitettava ne tai kopiot niistä kilpailun järjestäjälle.
Turnauksen järjestävän seuran on päivitettävä ottelutulokset sarjanhallintajärjestelmään
(Baskethotel) välittömästi ottelun päättymisestä.
8
TURNAUKSEN TALOUS
Karsintaturnauksissa käytetään yhteistaloutta, jossa tulot ja menot jaetaan tasan
osallistuvien joukkueiden kesken.
Järjestävän seuran on laadittava turnauksen taloudesta ao. lomakkeelle ennakkolaskelma,
jonka on oltava muilla osallistuvilla joukkueilla ja kilpailupäällikölle kaksi vuorokautta
ennen ensimmäistä ottelua. Mahdolliset huomautukset on tehtävä etukäteen välittömästi
laskelman saavuttua. Mikäli seura ei huolehdi laskelman tekemisestä ja sen
asianmukaisesta toimittamisesta, voi kilpailuyksikkö määrätä sille rikemaksun.
Lopullinen ottelutilitys siihen liittyvine maksuineen suoritetaan seitsemän (7) arkipäivän
kuluessa järjestävän seuran tilille. Tilityksen on perustuttava todellisiin tuloihin ja
menoihin, joista järjestävän seuran ja vierasjoukkueiden on esitettävä asianmukaiset,
hyväksyttävät tositteet. Jos seura ei ole suorittanut taloudellisia velvollisuuksiaan
yhteistaloudesta viikon kuluessa lopullisen laskelman saatuaan, on se velvollinen
maksamaan saavalle seuralle viivästyskoron.
Yhteistalouteen lasketaan mukaan seuraavat menot:
 salivuokrat (sisältää siivous- ja valvontapalkkiot), 3 tuntia/ottelu ja lisäksi 1
tunti/turnauspäivä yleisiä järjestelyjä
 toteutuneet erotuomarikulut
 vierasjoukkueen matkakulut koti- ja ottelupaikkakunnan välillä, edestakainen
kilometrimäärä x 1,00 €/km
 vierasjoukkueen majoituskulut turnauspäivien välisinä öinä edullisimman
paikkakunnalla vallitsevan majoitustaksan mukaisina, mikäli seurat etukäteen eivät
toisin sovi. Majoituksen tulee olla hotelli tai vastaava taso, 2-3 h-huone. Järjestävä
seura tekee pyynnöstä majoitusvaraukset. Mikäli seura ei yövy ottelupaikkakunnalla,
vaan matkustaa yöksi kotipaikkakunnalleen, halvempi vaihtoehto hyväksytään
yhteistalouteen
 jos ottelu järjestetään niin aikaisin aamulla, että vierailijaa ei voida vaatia
matkustamaan aamulla (lähtö ennen klo 7:00), voidaan kilpailupäällikön päätöksellä
myös ottelua edeltävän yön majoituskustannukset lisätä laskelmaan
Järjestävän seuran posti-, puhelin- ja muita yleisiä kuluja ei hyväksytä yhteistalouteen, eikä
myöskään toimitsijakuluja.
Joukkueeseen lasketaan kuuluviksi ottelupöytäkirjaan merkityt mukana olevat pelaajat,
valmentaja, apuvalmentaja ja joukkueenjohtaja, kuitenkin korkeintaan 15 henkilöä.
Seurat voivat vain keskinäisillä, kirjallisilla etukäteissopimuksilla poiketa edellä esitetyistä
määräyksistä.
Ottelupöytäkirjana on käytettävä uusinta voimassa olevaa versiota. Ottelupöytäkirja on
täytettävä huolellisesti annettujen ohjeiden mukaan
- 61 -
9
ULKOMAALAINEN PELAAJA
Ulkomaalaisten pelaajien pelaamista ei ole rajoitettu suomalaisissa koripallosarjoissa.
Ulkomaalaiselle pelaajalle tai ulkomailta siirtyville suomalaiselle pelaajalle on haettava
pelilupa kilpailusääntöjen kohta ”V Seurasiirrot” mukaisesti.
Karsintaturnauksissa käytetään yhteistaloutta, jossa tulot ja menot jaetaan tasan
osallistuvien joukkueiden kesken.
10
PELIASUT
I-divisioonan karsinnoissa joukkueet voivat käyttää vapaassa järjestyksessä pelinumeroita 099.
Jokaisen pelaajan peliasun tulee olla koripallon virallisten pelisääntöjen mukainen.
Kotijoukkue pelaa aina vaaleassa peliasussa (paita ja pelihousut) ja vierasjoukkue aina
tummassa peliasussa (paita ja pelihousut). Joukkueen kaikkien pelaajien on pelattava
samanlaisissa peliasuissa (paita ja pelihousut).
Pelipaidan alla voi käyttää joko mustaa tai valkoista tai pelipaidan päävärin mukaista
hihatonta paitaa tai toppia, mutta tämä ei saa missään olosuhteissa näkyä pelipaidan alta
kädentien (olkapää) eikä kaula-aukon (kaula tai niska) alueella.
Pelihousujen alla voi käyttää pelihousujen värisiä urheilutrikoita, mutta nämä eivät saa
ulottua pelihousujen lahkeen alapuolelle. Pelihousut eivät saa ylittää polvea vaan niiden
tulee päättyä polven yläpuolelle.
11
ESIKARSINTATURNAUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Kilpailun järjestäjä arpoo joukkueiden numerot. Järjestävän joukkueen numero on yksi.
Kolmen joukkueen turnaus:
1. päivä
1 – 2, 2 – 3 ja 3- 1
Neljän joukkueen turnaus:
1. päivä
2. päivä
1 - 4 ja 2 - 3
3 - 4, 1 - 2, 3 - 1 ja 4 - 2.
tai vaihtoehtoisesti voidaan turnaus järjestää siten, että ensimmäisenä päivänä neljä
ottelua ja toisena päivänä kaksi ottelua:
1. päivä
1 - 4 ja 2 – 3, 3 - 4, 1 – 2
2. päivä
3 - 1 ja 4 - 2
Kaksipäiväisen turnauksen ensimmäisen päivän otteluiden järjestys voidaan vaihtaa, mikäli
se on tarpeen joukkueiden matkojen vuoksi. Myös ensimmäisenä ja toisena päivänä
pelattavat ottelut voidaan vaihtaa keskenään.
Ottelujen alkamisaikojen välin on saman joukkueen osalta oltava vähintään kolme (3)
tuntia. Ottelut voidaan pelata myös nopeammalla aikataululla, jos peräkkäiset ottelut
pelaava joukkue hyväksyy sen ja antaa siitä kirjallisen suostumuksen (sähköpostina).
Ottelujen järjestystä voidaan muuttaa vain, mikäli kaikki joukkueet muutoksen hyväksyvät
ja antavat siihen kirjallisen (sähköpostina) suostumuksen, jonka jälkeen kilpailupäällikkö
hyväksyy sen.
Turnauksen järjestäjän tulee hyväksyttää otteluohjelma ja talouslaskelma kilpailupäälliköllä
viisi (5) vuorokautta ennen turnauksen alkua.
Turnauksessa on pelattava kaikki ottelut. Mikäli joukkue luovuttaa ottelun, katsotaan sen
luopuneen koko sarjasta (II-divisioonasta) ja sen on maksettava luopumissakko 700 €.
12
KARSINTATURNAUKSEN JÄRJESTÄMINEN
- 62 -
Karsintaturnauksen otteluohjelma:
1. päivä
Ottelu 1: 1 – 4
Ottelu 2: 2 – 3
2. päivä
Ottelu 3: häviäjä 1 – häviäjä 2
Ottelu 4: voittaja 1 – voittaja 2
Joukkueille on varattava verryttelyaikaa 60 minuuttia ennen ottelun alkua, joista viimeiset
20 minuuttia tulee olla keskeytymätöntä verryttelyaikaa. Ottelun puoliaikatauolla on
joukkueille varattava vähintään 5 minuuttia keskeytymätöntä verryttelyaikaa.
Ottelujen järjestystä voidaan muuttaa vain, mikäli kaikki joukkueet muutoksen hyväksyvät
ja antavat siihen kirjallisen (sähköpostina) suostumuksen, jonka jälkeen kilpailujaos
hyväksyy sen.
Turnauksen järjestäjän tulee hyväksyttää otteluohjelma ja talouslaskelma kilpailupäälliköllä
viisi (5) vuorokautta ennen turnauksen alkua.
Turnauksessa on pelattava kaikki ottelut. Mikäli joukkue luovuttaa ottelun, katsotaan sen
luopuneen koko sarjasta (II-divisioonasta) ja sen on maksettava luopumissakko 700 €.
13
I-DIVISIOONAAN NOUSEMINEN JA SIELTÄ PUTOAMINEN
13.1 MIESTEN I-DIVISIOONA B
Kauden 2015–16 miesten I-divisioona B:n runkosarjan kolme viimeistä (12.-14.) joukkuetta
putoavat alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17.
Kauden 2015–16 I-divisioonan karsintojen voittaja nousee I-divisioona B:hen pelikaudeksi
2016–17.
Joukkue on villikortti arviointiryhmän ja sarjalisenssiyksikön tekemän rankingin kahden (2)
parhaan joukossa ja liittohallitus vahvistaa sen sarjapaikan.
13.2 NAISTEN I-DIVISIOONA
Kauden 2015–16 naisten I-divisioonan runkosarjassa viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue
putoaa suoraan naisten alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17.
Kauden 2015–16 I-divisioonan
pelikaudeksi 2016–17.
karsintojen
voittaja
nousee
naisten
I-divisioonaan
Kauden 2015-16 naisten Korisliigan viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue putoaa naisten Idivisioonaan pelikaudeksi 2016-17.
14
RANKINGJÄRJESTYS
14.1
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
MIESTEN I-DIVISIOONA B:n RANKINGJÄRJESTYS KAUDELLE 2016-17
Divarikarsinnan häviäjä
I-divisioona B:n runkosarjan 1.
I-divisioona B:n runkosarjan 2.
I-divisioona B:n runkosarjan 3.
I-divisioona B:n runkosarjan 4.
I-divisioona B:n runkosarjan 5.
I-divisioona B:n runkosarjan 6.
I-divisioona B:n runkosarjan 7.
I-divisioona B:n runkosarjan 8.
I-divisioona B:n runkosarjan 9.
I-divisioona B:n runkosarjan 10.
I-divisioona B:n runkosarjan 11.
- 63 -
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
Miesten I-divisioonan karsintojen
Villikortti ranking 1.
Villikortti ranking 2.
I-divisioona B:n runkosarjan 12.
I-divisioona B:n runkosarjan 13.
I-divisioona B:n runkosarjan 14.
Miesten I-divisioonan karsintojen
Miesten I-divisioonan karsintojen
Miesten I-divisioonan karsintojen
14.2
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
1.
2.
3.
4.
NAISTEN I-DIVISIOONAN RANKINGJÄRJESTYS KAUDELLE 2016-17
Naisten Korisliigan 9.
Naisten I-divisioonan finaalin hävinnyt
Naisten I-divisioonan runkosarjan 1.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 2.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 3.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 4.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 5.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 6.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 7.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 8.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 9.
Naisten I-divisioonan karsintojen 1.
Naisten I-divisioonan runkosarjan 10.
Naisten I-divisioonan karsintojen 2.
Naisten I-divisioonan karsintojen 3.
Naisten I-divisioonan karsintojen 4.
15
SARJAN TÄYDENTÄMINEN
Mikäli jokin miesten I-divisioona B:hen tai naisten I-divisioonaan urheilullisin perustein
oikeutetuista seuroista luopuu sarjasta tai sille ei myönnetä lisenssiä tai villikortti
järjestelmässä ei ole riittävää määrää kriteereitä täyttäviä hakijoita ja liittohallitus päättää
täydentää sarjaa, se tapahtuu ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan rankingjärjestyksen mukaisesti.
16
RIKE- JA SAKKOMAKSUT
Näiden sarjamääräysten tai erikseen toimitettavan sarjamanuaalin laiminlyönnin
seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä
seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään sarjamanuaaleissa mainittujen summien
suuruisina.
Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle
tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai
liittohallitus.
Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille
määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja
kurinpitoyksikkö tai liittohallitus.
17


PÄIVÄMÄÄRIÄ
miesten karsinnat I divisioonaan
naisten karsinnat I divisioonaan
2.-3.4.2016
2.-3.4.2016
18
SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN
Miesten I-divisioona B:hen tai naisten I-divisioonaan urheilullisin perustein oikeutetun
seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus
liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä.
- 64 -
Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja
kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin
edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen
vahvistaa liittohallitus.
Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta
31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen
jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua
sarjamaksua palauteta.
19
VILLIKORTTI JÄRJESTELMÄ
Pelikaudella 2015-16 miesten I-divisioona B:ssä sijoille 12.-14. tai liiton alueellisen
sarjatoimintaan osallistunut joukkue tai akatemiajoukkue voi hakea pelikaudeksi 2016-17
miesten I-divisioona B:hen villiä korttia.
Seuran tulee toimittaa 15.5.2016 mennessä allekirjoitettu sarjapaikkahakemus liitteineen
sekä maksettava sarjamaksun 1. erä ja lisäksi seuran tulee täyttää vaadittavat
sarjalisenssiehdot sekä täytettävä villikortin myöntämisen ehdot pelikaudelle 2016-17.
Liittohallitus vahvistaa villikortilla myönnettävät sarjapaikat arviointiryhmän ja
sarjalisenssiyksikön esityksestä.
- 65 -
SENIOREIDEN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16
1
SENIOREIDEN SM-KILPAILUT
1.1
Edustusoikeus
Ikärajat:
miehet
naiset
35
40
45
50
55
60
65
70
vuotta
"
"
"
"
"
"
"
30 vuotta
35 "
40 "
45 "
50 "
1981 ja aikaisemmin syntyneet.
1976
"
1971
"
1966
"
1961
"
1956
"
1951
"
1946
"
1986 ja aikaisemmin syntyneet
1981
"
1976
"
1971
"
1966
"
Senioreiden edustuskelpoisuus on määritelty kilpailusääntöjen kuudennessa luvussa
(luku 6) ”Pelaaja”.
Pelaajalla on oikeus kilpailuvuoden aikana edustaa eri seniori-ikäluokissa eri seuroja,
mutta vain yhtä seuraa kussakin ikäluokassa. Pelaajalla tulee edustaessaan tämän
säännön mukaisesti eri seuroja olla voimassa oleva kilpa-, harraste-, seniori- tai
rinnakkaislisenssi kaikissa näissä seuroissa.
Esim.1: Pelaaja pelaa alueen/I divisioona/mestaruussarjaa seurassa A, hän tarvitsee
peruslisenssin ko seuraan. Jos hän pelaa seniorisarjoissa vain omassa seurassaan, ei
muita lisenssejä tarvita.
 Jos hän pelaa Miehet 35 vuotta – sarjaa seurassa B, hänen tulee lunastaa
rinnakkaislisenssi ko. seuraan.
 Jos hän pelaa vielä esim. Miehet 40 vuotta -sarjaa seurassa C, hänen tulee
lunastaa rinnakkaislisenssi ko. seuraan jne.
Esim.2: Pelaaja pelaa vain seniorisarjan pelejä. Jos hän pelaa ainoastaan omassa
seurassaan A, hänen tulee lunastaa vain seniorilisenssi.
 Jos hän pelaa vielä esim. Miehet 40 vuotta -sarjaa seurassa B, hänen tulee
lunastaa rinnakkaislisenssi ko. seuraan.
 Jos hän pelaa vielä esim. Miehet 45 vuotta -sarjaa seurassa C, hänen tulee
lunastaa rinnakkaislisenssi ko. seuraan jne.
Rinnakkaislisenssien lunastamisen yleinen siirtotakaraja ei koske seniorisarjoja,
lisenssi pitää olla lunastettu ennen ensimmäistä peliä, jossa pelaaja on pelannut ja
hänet on merkitty pöytäkirjaan. Rinnakkaislisenssin voi lunastaa vain
koripallolisenssiin (kilpa- ja harrastelisenssi) tai seniorilisenssiin. Rinnakkaislisenssiä
ei lunastaa kuntosarjan lisenssiin eikä kuntosarjan lisenssillä voi pelata
seniorisarjoja.
Seniorisarjoissa ei noudateta kilpailusääntöjen 5 §:n siirtotakarajaa
Joukkuetta rangaistaan edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta
kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 momentin 1, 2, 8, 9, 10, 12 ja/tai 13 kohdassa
tarkoitetulla seuraamuksella. Jos edustuskelvottoman pelaajan peluuttaminen on
ollut tahallista tai sillä on tavoiteltu kilpailullista etua, rangaistukseen on sisällyttävä
- 66 -
edellä 13 kohdassa tarkoitettu voitettujen otteluiden julistaminen hävityiksi
tuloksella 0-40 ottaen huomioon, mitä kilpailusääntöjen 59 §:n 4 momentissa
määrätään.
1.2
Sarjajärjestelmä
Seniorisarjojen otteluiden päivämäärät selviävät vasta sarjojen ilmoittautumisten
jälkeen.
Seniorisarjojen SM-arvon edellytyksenä on, että sarjaan osallistuu vähintään 3
joukkuetta. Muussa tapauksessa sarja pelataan ilman SM-arvoa.
1.2.1 Miesten kilpailut
Kilpailun järjestäjä päättää sarjajärjestelmästä ilmoittautumisajan päätyttyä.
1.2.2 Naisten kilpailut
Kilpailun järjestäjä päättää sarjajärjestelmästä ilmoittautumisajan päätyttyä.
2
3
Vastuuhenkilöiden yhteystiedot
miesten seniorisarjat
Pekka Jääskeläinen
Kantelettarentie 9 B 26 00420 Helsinki
mp 040-718 3744
[email protected]
naisten seniorisarjat
Mari Heusala
Madetie 16 A, 02170 Espoo
mp 040-593 5951
[email protected]
Otteluiden järjestäminen
Sarjaohjelmassa ensiksi mainittu seura on ottelun järjestäjä. Ottelut on pelattava
sarjaohjelman määräämänä ajankohtana. Ottelut on järjestettävä sellaisena
ajankohtana, että vierasjoukkue voi käyttää tarvittaessa julkisia kulkuneuvoja tai voi
lähteä ja saapua kohtuullisena aikana kotipaikkakunnalleen.
Joukkueet voivat käyttää kahtatoista (12) pelaajaa kaikissa otteluissa.
Erotuomarit nimetään kaikkiin otteluihin ja maksut erotuomareille hoidetaan
keskitetyn erotuomarimaksujärjestelmän kautta.
4
Ottelusiirrot
Sarjaohjelman mukaisen pelipäivän voi muuttaa pelaavien joukkueiden yhteisellä
sopimuksella aikaisemmaksi. Mikäli ottelu siirretään vastustajan ilmoittamasta,
hyväksyttävästä syystä, on vastustajan hyväksyttävä seuraava tarjottu aika. Jos
joukkueet eivät pääse sopuun pelipäivästä, sarjavastaava määrää sen.
Ottelusiirtomaksu (55 €) voidaan määrätä, jos pelipäivä siirretään otteluohjelmaan
merkittyä päivää myöhäisemmäksi.
Kaikista pelipäivän muutoksista on ilmoitettava sarjavastaavalle.
5
Toimitsijat ja ottelupöytäkirjat
Otteluissa vaaditaan kirjuri ja ajanottaja.
Järjestävän seuran on säilytettävä jäljennöskappaleensa ja pyynnöstä toimitettava ne
tai kopiot niistä kilpailun järjestäjälle.
Ottelupöytäkirjana on käytettävä uusinta saatavilla olevaa versiota. Ottelupöytäkirjat
on täytettävä huolellisesti ja täydellisesti. Pelaajien nimet on kirjoitettava täydellisinä
etu- ja sukunimineen. Pöytäkirjaan merkitään myös koko lisenssin numero. Kaikki
yhteenvedot ja laskutoimitukset on suoritettava loppuun asti.
Ottelupöytäkirja postitetaan tai lähetetään sähköpostin liitteenä suoraan
sarjavastaavalle ottelua seuraavana arkipäivänä.
- 67 -
Ohje virallisen pelipöytäkirjan täyttämisestä on www.basket.fi–sivustolta.
6
Ottelun talous
Sarjamuotoisina pelattavissa kilpailuissa järjestävä seura vastaa yksin ottelun
taloudesta ja matkustava seura huolehtii omista matka- ja majoituskuluista.
Miesten 35+ sarjassa lyhyemmän matkan (alle 300 km) yhden päivän turnauksissa
tuomarikuluista ja salivuokrista vastaa paikallisjoukkue tai paikallisjoukkueet
yhteisesti ja vieraspaikkakuntalaiset maksavat matkakulunsa itse.
Seurat voivat keskinäisillä, kirjallisilla (esim. sähköposti) etukäteissopimuksilla
poiketa edellä esitetyistä määräyksistä. Mahdollisesta sopimisesta annetaan tieto
sarjavastaavalle.
7
Tulospalvelu
Seniorisarjoissa on lopputulos tallennettava Koripalloliiton tulospalveluun
(http://fba.baskethotel.com) välittömästi ottelun päätyttyä.
8
Lisenssit
Pelaajalla tulee olla voimassa oleva kilpa-, harraste-, seniori- tai rinnakkaislisenssi,
jotta hän on edustuskelpoinen. Koko lisenssinumero on merkittävä pöytäkirjaan.
Erotuomarin tehtävänä on tarkastaa, että kaikilla peliin osallistuvilla on maksettu
koripallolisenssi. Maksutositteen lisäksi lisenssin numero ja maksusuoritus voidaan
osoittaa liiton www.basket.fi–sivustolta kopioidulla seuran lisenssilistalla, johon
otteluun osallistuvat pelaajat on merkitty.
Lisenssinumero- tai lisenssilistatiedon puuttumisesta pöytäkirjasta seuraa rikemaksu
75 € joukkueelle.
9
Peliasut
Joukkueet saavat käyttää pelinumeroita 0-99. Otteluissa saa pitää ns. aluspaitaa.
Aluspaidan tulee olla perussävyltään samanvärinen pelipaidan kanssa.
Joukkueen pelipaitojen pitää olla yhtenäiset eli paitojen pitää olla perussävyltään
samanlaiset.
10
Hyökkäysaika
Poikkeuksena pelisääntöihin 55-vuotiaiden ja vanhempien SM-sarjoissa käytetään 30
sekunnin hyökkäysaikaa sekä 10 sekunnin sääntöä, jona joukkueen on saatavat
pallo. yli puolen kentän. Pelaavat joukkueet varmistavat poikkeuksen ottelun
erotuomareille.
11
Pelaajan tai joukkueen muun jäsenen erottaminen pelistä
Pelistä erotetusta joukkueen jäsenestä on erotuomarin toimitettava viipymättä
lausuntonsa sääntö- ja kurinpitoyksikölle.
Erotuomarin on ilmoitettava pelistä erotetulle tai joukkueen viralliselle edustajalle
erotetun henkilön oikeudesta antaa tapauksesta oma vastineensa sääntö- ja
kurinpitoyksikölle kahden (2) vuorokauden kuluessa tapahtuneesta.
12
Ottelun luovuttaminen
Ensimmäisestä luovutuksesta annetaan huomautus ja voidaan määrätä
luovutussakko 75 €. Lisäksi seura, jonka joukkue ei ole saapunut sille määrättyyn
otteluun tai laiminlyömällä ottelujärjestelyjä aiheuttaa taloudellista vahinkoa toiselle
seuralle, alueelle tai liitolle, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
Useammasta kuin kahdesta luovutuksesta joukkue voidaan sulkea sarjasta.
Senioriryhmä käsittelee kaikki, joko samaan kauteen liittyvät luovutukset
mahdollisine rangaistuksineen tapauskohtaisesti.
- 68 -
13
Sarjasta luopuminen
Jos joukkue luopuu sarjasta ilmoittautumisajan jälkeen, voidaan sille määrätä
luopumissakko 360 €.
- 69 -
A- JA B-NUORTEN VALTAKUNNALLISTEN SARJOJEN JA KARSINTOJEN
SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16
Nämä sarjamääräykset koskevat A- ja B-nuorten valtakunnallisten sarjojen ja karsintojen
pelaamista. C-nuorten SM-sarjassa on erilliset sarjamääräykset.
Kilpailuyksikkö järjestää nuorten kilpakoripallosarjat, joita ovat:
 A-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat
 B-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat
 C-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat
ja harrastekoripallosarjat, joita ovat:
 A-tyttöjen ja –poikien valtakunnalliset karsinnat ja I divisioonat
 B-tyttöjen ja –poikien valtakunnalliset karsinnat ja I divisioonat
 C-tyttöjen ja –poikien alueelliset karsinnat (alueellinen I divisioona)
Kaikissa nuorten sarjoissa noudatetaan Koripalloliiton kilpailusääntöjä sekä voimassa
olevia FIBA:n koripallon pelisääntöjä. Nämä sarjamääräykset täsmentävät em. sääntöjä
nuorten kilpakoripallosarjoihin ja valtakunnallisiin harrastekoripallosarjoihin.
Ilmoittautumalla ja osallistumalla valtakunnallisiin karsintoihin joukkue sitoutuu
pelaamaan siinä sarjassa, johon sen sijoitus karsintojen perusteella oikeuttaa (SMsarja tai valtakunnallinen I divisioona).
Nuorten ottelumanuaali
Näissä kaikissa sarjoissa käytetään nuorten ottelumanuaalia, jossa määritellään tarkemmin
ottelutapahtuman järjestämiseen liittyvät vaatimukset ja tehtävät. Seurat sitoutuvat
noudattamaan ottelumanuaalissa määritettyjä asioita. Ottelumanuaali toimitetaan
ilmoittautuneille joukkueille elokuussa.
1
Ilmoittautuminen
A- ja B-nuorten valtakunnallisiin karsintoihin ilmoittaudutaan http://fba.baskethotel.com –
sivuston kautta. Myös joukkueet, joilla on rankingin mukainen paikka suoraan II
karsintakierrokselle vahvistavat osallistumisensa 15.8.2015 mennessä. Viimeinen
ilmoittautumispäivä on 15.8.2015.
C-nuorten SM-karsintaan ilmoittaudutaan alueiden C-nuorten (eteläinen alue C-tytöt 02 tai
C-pojat 02) syksyn I divisioonaan (ylimpään sarjaan). Viimeinen ilmoittautumispäivä on
15.8.2015.
2
Nuorten sarjojen ikärajat
A-nuoret
1997 ja myöhemmin syntyneet
B-nuoret
2000 ja myöhemmin syntyneet
C-nuoret
2002 ja myöhemmin syntyneet
3
Sarjamaksut
A- ja B-nuoret
Valtakunnallinen karsinta
SM-sarja
I divisioona
160 €
265 €
265 €
Koripalloliitto laskuttaa sarjamaksut seuroilta ilmoittautumispäivämäärän jälkeen.
4
Pelaamisoikeudet
4.1
Edustuskelpoisuus
Katso kilpailusäännöt luku 6 ”Pelaaja”.
4.2
Ulkomaalainen pelaaja
Ulkomaalaisten pelaajien pelaamista ei ole rajoitettu suomalaisissa koripallosarjoissa.
- 70 -
5
Sarjavastaavat ja kilpailupäällikkö
Nuorten valtakunnallisten sarjojen sarjavastaavat nimetään elokuussa. Heidän nimet ja
yhteystiedot tiedotetaan osallistuville joukkueille ja ne julkaistaan www.basket.fi.
Koripalloliitossa nuorten valtakunnallisesta kilpailutoiminnasta vastaa kilpailupäällikkö Ulla
Karlsson, [email protected], gsm 044-556 7776.
6
A- ja B-nuorten mestaruussarjat
6.1
Joukkueiden sijoittuminen suoraan II karsintakierrokselle edellisen kauden
sijoittumisen perusteella
A- ja B-nuorten SM-sarjan ja valtakunnallisen I divisioonan joukkueet (20) saavat kauden
2015-16 SM-karsintoihin paikan suoraan karsintojen 2. kierrokselle edellisen kauden 201415 runkosarjan sijoituksen mukaan. Joukkueet saavat rankingnumeron 1-20.
Yhdellä seuralla voi olla vain yksi sijoille 1-10 ja yksi sijoille 11-20 sijoitettu joukkue. Mikäli
joukkueita on useampia, poistuu huonommin sijoittunut joukkue kokonaan sijoittelun
ulkopuolelle. Tällöin kaikki tämän joukkueen alapuolella olleet joukkueet siirtyvät
sijoittelussa yhden pykälän ylöspäin.
Mikäli sijoitettuja joukkueita on alle 20, arvotaan ne lohkot, joihin karsintojen 1.
kierrokselta tulee enemmän kuin yksi joukkue.
6.2
A- ja B-nuorten SM-sarjat
A- ja B-nuorten SM-sarjat pelataan kymmenen joukkueen kaksinkertaisena sarjana. SMsarjat alkavat seuraavasti:
A-tyttöjen ja – poikien SM-sarjat alkavat su 10.10.2015
B-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat alkavat la 17.10.2015
A-nuorten pelipäivä on lauantai ja B-nuorten pelipäivä on sunnuntai. Paikallispelejä voidaan
pelata myös arkipäivinä.
6.3
A-tyttöjen ja A-poikien valtakunnallisten sarjojen karsinta (SM-sarja ja I
divisioona)
A-tyttöjen ja A-poikien karsintaturnaukset järjestetään alla olevina viikonloppuina.
29.-30.8.2015
1. karsintakierros
26.-27.9.2015
2. karsintakierros
Karsintaturnaukset ovat taloudellisesti yhteisvastuullisia. Jos joukkueita ilmoittautuu
valtakunnalliseen karsintaan 25 tai vähemmän, järjestetään vain yhdet karsinnat ja ne
pelataan 2. karsintakierroksen ajankohtana.
6.4
B-poikien ja B-tyttöjen valtakunnallisten sarjojen karsinta (SM-sarja ja I
divisioona)
B-poikien ja B–tyttöjen nuorten karsintaturnaukset järjestetään alla olevina viikonloppuina.
19.-20.9.2015
1. karsintakierros
3.-4.10.2015
2. karsintakierros
Karsintaturnaukset ovat taloudellisesti yhteisvastuullisia. Jos joukkueita ilmoittautuu
valtakunnalliseen karsintaan 25 tai vähemmän, järjestetään vain yhdet karsinnat ja ne
pelataan 2. karsintakierroksen ajankohtana.
6.5
Valtakunnallinen 1. karsintakierros
Valtakunnallisen 1. karsintakierroksen tavoite on karsia vähintään viisi (5) joukkuetta
jatkamaan 2. karsintakierrokselle.
1. karsintakierroksella joukkueet jaetaan lohkoihin. Karsinnat pelataan kohdan ”9. A- ja Bnuorten karsintaturnausten järjestäminen” mukaisesti.
- 71 -
Jatkoon pääsevien joukkueiden määrä ilmoitetaan karsintalohkojen arvonnan yhteydessä
(osallistuvien joukkueiden kokonaismäärän ratkaisee jatkoon pääsevien joukkueiden
määrän).
6.6
Valtakunnallinen 2. karsintakierros
Valtakunnallisen 2. karsintakierroksen tavoite on karsia kymmenen (10) joukkuetta
ikäluokan SM-sarjaan ja kymmenen (10) seuraavaa joukkuetta I divisioonaan.
Karsinnan 2. kierros pelataan viidessä (5) viiden (5) joukkueen lohkoissa, joissa joukkueet
pelaavat toisiaan vastaan. Jokaisen lohkon kaksi (1. ja 2.) parasta joukkuetta selviytyy
ikäluokkansa SM-sarjaan ja kaksi (3. ja 4.) seuraavaa joukkuetta I divisioonaan. Lohkon
viimeinen joukkue voi pelata alueellisissa sarjoissa, jos on ilmoittautunut sarjaan
15.8.2015 mennessä.
6.7
Nuorten valtakunnalliset I divisioonat
A- ja B-nuorten valtakunnalliset I divisioonat pelataan kymmenen (10) joukkueen
kaksinkertaisen sarjana.
Runkosarjan päätteeksi pelataan neljän parhaan joukkueen kesken Final Four –tapahtuma,
jonka järjestäjänä toimii runkosarjan voittanut joukkue. Pelipäivä nuorten
valtakunnallisessa I divisioonassa on A-nuorilla lauantai ja B-nuorilla sunnuntai. Final Four tapahtuma pelataan A-nuorissa lauantaina 23.4.2016 ja B-nuorissa sunnuntaina 24.4.2016.
A- ja B-nuorten SM-sarjan ja valtakunnallisen I divisioonan joukkueet (20) saavat kauden
2015-16 SM-karsintoihin paikan suoraan karsintojen 2. kierrokselle edellisen kauden 201415 runkosarjan sijoituksen mukaan. Joukkueet saavat rankingnumeron 1-20.
Yhdellä seuralla voi olla vain yksi sijoille 1-10 ja yksi sijoille 11-20 sijoitettu joukkue. Mikäli
joukkueita on useampia, poistuu huonommin sijoittunut joukkue kokonaan sijoittelun
ulkopuolelle. Tällöin kaikki tämän joukkueen alapuolella olleet joukkueet siirtyvät
sijoittelussa yhden pykälän ylöspäin.
Mikäli sijoitettuja joukkueita on alle 20, arvotaan ne lohkot, joihin karsintojen 1.
kierrokselta tulee enemmän kuin yksi joukkue.
7.
A- ja B-nuorten valtakunnalliset karsinnat
A- ja B-nuorten SM-sarjan ja valtakunnallisen I divisioonan joukkueet (20) saavat kauden
2015-16 SM karsintoihin paikan suoraan karsintojen 2. kierrokselle edellisen kauden 201415 runkosarjan sijoituksen mukaan.
Muut ilmoittautuneet joukkueet pelaavat vähintään viidestä 2. karsintakierroksen paikasta.
7.1
Ensimmäinen karsintakierros
Ensimmäisellä karsintakierroksella joukkueet arvotaan lohkoihin (ei käytetä mitään
ranking-listaa).
7.2
Toinen karsintakierros
Toisella karsintakierroksella on viisi viiden joukkueen lohkoa, joista ykkönen ja kakkonen
etenevät SM-sarjaan, kolmonen ja nelonen valtakunnalliseen I divisioonaan. Toisen
kierroksen lohkojaot muodostuvat rankingin perusteella seuraavasti:
A: 1-5, 6-10, 11-15, 16-20, karsija 1 (arvotaan)
B: 1-5, 6-10, 11-15, 16-20, karsija 2 (arvotaan)
C: 1-5, 6-10, 11-15, 16-20, karsija 3 (arvotaan)
D: 1-5, 6-10, 11-15, 16-20, karsija 4 (arvotaan)
E: 1-5, 6-10, 11-15, 16-20, karsija 5 (arvotaan)
Mikäli sijoitettuja joukkueita on alle 20, arvotaan ne lohkot, joihin karsintojen 1.
kierrokselta tulee enemmän kuin yksi joukkue.
- 72 -
I karsintakierroksen sijoitusten mukaan joukkueista tehdään arvontakorit; 1. arvontakoriin
lohkovoittajat, 2. arvontakoriin lohkojen 2. sijoittuneet jne. Toisella karsintakierroksella
samaa lohkoon ei voi tulla kahta joukkuetta samasta ensimmäisen kierroksen
karsintalohkosta.
7.3
Karsintaturnausten järjestäjät
Ensimmäisten karsintaturnausten järjestäjät arvotaan kaikkien I karsintaan osallistuvien
joukkueiden kesken. Toisen kierroksen järjestelyoikeudet arvotaan rankingin 1-20
sijoittuneiden joukkueiden kesken.
8
A- ja B-nuorten pudotuspeliottelut
8.1
SM-sarjan pudotuspelit
Pudotuspeleihin selviää runkosarjan neljä (4) parhaiten sijoittunutta joukkuetta. Välierissä
runkosarjan ensimmäinen (1.) kohtaa runkosarjan neljännen (4.) ja toinen (2.) kohtaa
runkosarjan kolmannen (3.). Nämä ottelut pelataan paras kolmesta -järjestelmällä (sarjan
voittamiseen vaaditaan kaksi voittoa). Näiden otteluparien voittajat pelaavat finaaleissa ja
hävinneet pronssiottelussa. Finaali pelataan paras kolmesta -järjestelmällä (sarjan
voittamiseen vaaditaan kaksi voittoa). Ottelusarjat alkavat aina runkosarjassa paremmin
sijoittuneen kotikentällä. Pronssimitalit ratkaistaan yhdessä ottelussa, joka pelataan
runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä.
8.2.
SM-sarjan pudotuspelien aikataulut
la 16.4.2016
su 17.4.2016
ti 19.4.2016
ke 20.4.2016
A-pojat
välierä 1
välierä 2
välierä 3
vara
A-tytöt
välierä 1
välierä 2
välierä 3
vara
B-tytöt
välierä 1
välierä 2
välierä 3
vara
B-pojat
välierä 1
välierä 2
välierä 3
vara
la 23.4.2016
su 24.4.2016
ti 26.4.2016
ke 27.4.2016
finaali 1/pronssi
finaali 2
finaali 3
vara
finaali 1/pronssi
finaali 2
finaali 3
vara
finaali 1/pronssi
finaali 2
finaali 3
vara
finaali 1/pronssi
finaali 2
finaali 3
vara
la 30.4.2016
su 1.5.2016
ti 3.5.2016
ke 4.5.2016
vara
vara
vara
vara
vara
vara
vara
vara
vara
vara
vara
vara
vara
vara
vara
vara
8.3
A- ja B-nuorten valtakunnallisten I divisioonien Final Four tapahtumat
Kaikissa nuorten valtakunnallisissa I divisioonissa pelataan Final Four tapahtuma
runkosarjan neljän parhaan joukkueen kesken. Final Four tapahtumien järjestäjänä toimii
runkosarjan voittanut joukkue. Tapahtumat ovat yksipäiväisiä ja ne ovat taloudellisesti
yhteisvastuullisia. Tapahtuman kaksi viimeistä ottelua (sijoituspelit) tulee pelata samassa
pelipaikassa. Final Four tapahtumaan osallistuville joukkueille jaetaan kunniakirjat.
Välierät:
runkosarjan 1. – runkosarjan 4.
runkosarjan 2. – runkosarjan 3.
Sijoituspelit:
V1
V2
Sijat 3.-4.
Sijat 1.-2.
V1 häviäjä – V2 häviäjä
V1 voittaja – V2 voittaja
- 73 -
9
A- ja B-nuorten karsintaturnausten järjestäminen
Turnauksessa pelaaville joukkueille arvotaan järjestysnumerot, jolloin järjestäjä on numero
1. Varajärjestäjä määrätään arpomalla. Mikäli varajärjestäjä siirtyy järjestäjäksi, tulee tälle
numero 1 ja järjestelyoikeudesta luopunut siirtyy kaavion viimeiseksi.
Jos seura luopuu karsintaturnauksen järjestelyoikeudesta, sen on ilmoitettava esteestä
välittömästi sarjavastaavalle, jolloin turnaus siirtyy varajärjestäjän hoidettavaksi.
9.1
Turnauskaaviot
Kolmen joukkueen turnaus: 1. päivä 1—2, 2—3 ja 3—1
Neljän joukkueen turnaus: 1. päivä 4 - 1 ja 2—3
2. päivä 3—1, 4—2, 3—4 ja 1—2
tai vaihtoehtoisesti voidaan turnaus järjestää siten, että ensimmäisenä päivänä neljä
ottelua ja toisena päivänä kaksi ottelua:
1. päivä 4 - 1 ja 2 – 3, 3 - 1, 4 – 2
2. päivä 3 - 4 ja 1 - 2
Viiden joukkueen turnaus: 1. päivä 4—1, 2—3, 5—4, 1—2 ja 3—5
2. päivä 4—2, 5—1, 3—4, 2—5 ja 1—3
9.2
Muita turnausohjeita
Ottelujen alkamisaikojen välin on saman joukkueen osalta oltava vähintään kolme (3)
tuntia. Ottelut voidaan pelata myös nopeammalla aikataululla, jos peräkkäiset ottelut
pelaava joukkue hyväksyy sen ja antaa siitä kirjallisen suostumuksen (sähköpostina).
Ottelujen järjestystä voidaan muuttaa vain, mikäli kaikki joukkueet hyväksyvät muutoksen
ja antavat siihen kirjallisen (sähköpostina) suostumuksen, jonka jälkeen sarjavastaava
hyväksyy sen.
Turnauksissa on kaikki ottelut aina pelattava. Ottelun luovuttanut joukkue suljetaan
sarjasta ja sille määrätään 380 € luopumissakko.
10
Otteluista ilmoittaminen
10.1 SM-sarjan ja I divisioonan otteluista ilmoittaminen
Seuran on ilmoitettava SM-runkosarjan ja I divisioonan tarkat otteluajat ja -paikat
sarjavastaavalle kolmen (3) päivän kuluessa alustavan sarjaohjelman julkaisemisesta.
Sarjaohjelmat:
 A-tyttöjen ja A-poikien sarjat julkaistaan viimeistään 30.9.2015 ja ne vahvistetaan
3.10.2015
 B-poikien ja B-tyttöjen sarjat julkaistaan viimeistään 7.10.2015 ja ne vahvistetaan
10.10.2015
Ottelut on pelattava vahvistetussa sarjaohjelmassa mainittuna päivänä ja kellonaikana sekä
seuran ilmoittamassa paikassa. Tässä tapauksessa kilpailun järjestäjä vastaa tiedon kulusta
vastustajalle ja erotuomareille. Paikallisotteluita saa pelata myös arkipäivänä molempien
pelaavien joukkueiden suostumuksella.
10.2 Valtakunnallisista karsinnoista ja SM-sarjan pudotuspeleistä ilmoittaminen
Järjestävän seuran on ilmoitettava valtakunnallisen karsintaturnauksen ja SM-sarjan
pudotuspelien tarkat otteluajat ja -paikat sarjavastaavalle kolmen (3) päivän kuluessa, kun
tieto ko. otteluiden järjestämisestä on seuralle tiedotettu.
Katso myös kohta ”14 Erotuomarit”.
11
Ottelusiirrot
Mikäli jompikumpi joukkueista haluaa siirtää ohjelmaan merkityn ottelun, sen on tehtävä
siirrosta kirjallinen anomus sarjavastaavalle, joka käsittelee ja hyväksyy siirrot. Siirtomaksu
on 55 € / ottelu, joka maksetaan ottelusiirron yhteydessä ja tosite maksusta lähetetään
- 74 -
anomuksen yhteydessä. Anomuksen liitteenä on oltava vastustajan kirjallinen
hyväksyminen siirrolle.
Muita kuin kirjallisia ottelusiirtoanomuksia ei oteta käsiteltäväksi. Ottelusiirto myönnetään
vain erittäin painavilla perusteilla. Myös ottelupaikan siirrosta on tehtävä kirjallinen
anomus sähköpostilla sarjavastaavalle.
Mikäli joukkueet eivät pääse sopimukseen ottelusiirrosta tai uudesta pelipäivästä, asiasta
päättää kilpailujaos, joka määrää siirretyn ottelun pelaamispäivän.
Mikäli ottelun pelaamiselle sarjaohjelman mukaisesti ilmenee ylivoimainen este, on siitä
välittömästi informoitava sähköpostilla sarjavastaavaa. Ottelupaikan omistajalta on lisäksi
saatava kirjallinen todistus, mistä ilmenee, miksei ottelua voida pelata sarjaohjelman
mukaisesti.
Epidemiatyyppisissä sairastapauksissa ei ole olemassa mitään ottelusiirtoja koskevaa
pykälää tai vakiomenettelyä vaan jokainen tapaus käsitellään erikseen. Yleisperiaatteina
voidaan kuitenkin todeta, että:
 Kaikki loukkaantumistapaukset tulee pyrkiä paikkaamaan kokoonpanoa
täydentämällä.
 Vain akuutit epidemiatyyppiset sairastumistapaukset huomioidaan mahdollista
ottelusiirtoa käsiteltäessä.
 Tällöin, mikäli huomattava osa pelaavasta kokoonpanosta on sairastunut samaan
tautiin, otetaan ottelun siirtoasia käsittelyyn.
 Tällaisissa tapauksissa on jalkeille saatava vähintään seitsemän (7) pelikykyistä
pelaajaa.
Ylivoimaisesta esteestä tai edellä mainituista sairastapauksista johtuvista ottelusiirroista
päättää liiton kilpailujaos, joka myös määrää uuden pelipäivän. Tällöin ei siirtomaksua
peritä.
12
Ottelutapahtuman järjestäminen
12.1 Ottelupaikka ja sen laitteet
Pelikentän on täytettävä virallisten pelisääntöjen mukaiset mitat (28x15 m) ja pelialustana
on oltava puulattia (parketti).
Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset,
samanväriset ja mieluiten valkoiset. Kaikissa uusissa, rakenteilla olevissa tai
remontoitavissa pelisaleissa ainoastaan valkoiset rajaviivat ovat sallittuja.
* Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0 m
* Nuorten pudotuspeleissä pelisalissa tulee olla kiinteä katsomo (ei näyttämö tmv)
* Pelikentän pituuden on oltava 28 m, mutta kuitenkin vähintään 26 m
Nuorten pääsarjaryhmä hyväksyy pelipaikat ja se voi seuran anomuksen perusteella antaa
määräaikaisen luvan pelaamiselle salissa, jonka olosuhteet eivät täytä edellä lueteltuja
tähdellä merkittyjä kohtia. Seuran on ilmoitettava runkosarjan ja pudotuspelien pelipaikat
15.8.2015 mennessä kilpailupäällikölle.
Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita:
 tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden pistemäärän näytöt
 kummankin korin päällä 24 sekunnin laite, jossa on myös pelikellon näyttö ja
punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä
 kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on
hyvin voimakas ja terävä ääni
 hallintavuoron ilmaiseva vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä)
 tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla) ja
aikalisien määrä 1-3 sekä pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella)
- 75 -



joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa
numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä
pelisalissa tulee olla nuorten pudotuspeleissä käytettävissä kiinteä laajakaistayhteys
(lähiverkko), jonka minimikoko on 2 Mb
Järjestävä seura vastaa yksin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii omista
matka- ja tarvittaessa majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura
vastaa ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka- ym. kuluistaan.
Puutteista tai laiminlyönneistä erotuomarin tai joukkueiden edustajien tulee raportoida
kilpailupäällikölle.
12.2 Toimitsijat
Nuorten valtakunnallisten sarjojen otteluissa pitää olla kaikki koripallon virallisten
pelisääntöjen mukaiset toimitsijat (ajanottaja, kirjuri, 24 sekunnin valvoja) sekä kaksi
tilastonpitäjää. Toimitsijoiden pitää olla paikalla 30 min. ennen ottelun alkua.
Kaikkien toimitsijoiden ja tilastonpitäjien on oltava tehtäviinsä koulutettuja.
12.3 Ottelupöytäkirjat ja lisenssit
Ottelupöytäkirjana on käytettävä uusinta voimassa olevaa versiota. Ottelupöytäkirja on
täytettävä huolellisesti annettujen ohjeiden mukaan. Virallisen ottelupöytäkirjan
täyttämisestä ohjeen saa www.basket.fi tai Koripalloliitosta.
Ottelupöytäkirja on lähetettävä tilastovastaavalla (kts. tiedot kohta 12.4) ottelua tai
turnausta seuraavana arkipäivänä.
Pelaajilla, valmentajilla ja erotuomareilla tulee olla voimassa oleva koripallolisenssi.
Lisenssinumerot merkitään kokonaisuudessaan pöytäkirjaan. Maksutositteen lisäksi
lisenssin numero ja maksusuoritus voidaan osoittaa www.basket.fi tulostetulla seuran
lisenssilistalla.
12.4 Ottelutapahtumien tilastointi
Nuorten SM-sarjassa ja I divisioonassa on pakollisena koneellinen tilastointi, jolla
tilastoidaan kaikki ottelutapahtumat ja pelaajien peliaika. Tilastoinnissa käytetään
SmartStats-tilastointiohjelmaa. Tarvittaessa pitää olla valmius manuaaliseen tilastointiin,
mikäli koneellisessa tilastoinnissa ilmenee ongelmia. Manuaalisessa tilastoinnissa kaikki
yhteenvedot ja laskutoimitukset on suoritettava loppuun asti. Joukkue on velvollinen
tallentamaan tilaston yhteenvedon tiedot tilastopalveluun.
Joukkueen on ilmoitettava tilastovastaavan nimi ja yhteystiedot (sähköpostisoite ja
puh.nro) viikkoa ennen sarjan alkamista oman sarjan tilastovastaavalla (kts, nimet alla) ja
kilpailupäällikkö Ulla Karlssonille. Joukkueen tilastovastaavan pitää olla henkilö, joka
vastaa tilastoinnista ja on ottelupaikalla säännöllisesti. Jos tilaston tallentaminen ei jostain
syystä onnistu, on siitä ilmoitettava tekstiviestinä ja sähköpostina tilastovastaavalle sekä
tulospalveluun, [email protected].
Tilastoinnista ja tilastointiohjelman käyttämisestä on erilliset ohjeet, joita saa www.basket.fi
tai Koripalloliitosta.
Koneellisen tilastoinnin tiedostot on tallennettava tulospalveluun ja lähetettävä
sähköpostin liitetiedostona tilastovastaavalle ottelupäivänä klo 21:00 mennessä.
Poikien sarjojen tilastovastaava
Johanna Aaltonen
Piikuja 4 C 41, 01600 Vantaa
mp 040-506 4351
[email protected]
Tyttöjen sarjojen tilastovastaava
Timo Kytölä
Olavinlinnantie 5 E 101, 00900 Helsinki
mp 040-774 5287
[email protected]
- 76 -
12.5 Pudotuspelien tilastointi Internetissä
A – ja B-nuorten SM-sarjan pudotuspeleissä tilastointi tehdään ns. livenä, jota varten
ottelupaikalla pitää olla kiinteä Internet-yhteys (laajakaista). Lisätiedot live-tilastoinnista
toimitetaan pudotuspelijoukkueille.
12.6 Joukkueiden kokoonpanot tilastoihin
Nuorten SM-sarjoissa ja I divisioonissa joukkueen on ilmoitettava joukkueen kokoonpano
viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaisen sarjan alkamista kilpailupäällikölle. Joukkueen
kokoonpanolomake löytyy www.basket.fi –sivustolta. Yhden joukkueen kokoonpanossa voi
olla enintään 30 aktiivista pelaajaa.
Kokoonpanoon ilmoitetaan jokaisen pelaajan nimi, pelinumero, pituus, paino (ei tytöt),
syntymäaika, pelipaikka ja kasvattajaseura sekä joukkueenjohdon nimet. Pelaajia voi lisätä
kauden aikana kokoonpanoon, mutta se on tehtävä arkipäivänä klo 16:00 mennessä ennen
ko. pelaajan ensimmäistä ottelua. Tämän jälkeen ilmoitetusta tai kokonaan ilmoittamatta
jätetystä pelaajasta peritään 60 € rikemaksu.
13
Tulostiedotus
13.1
Tulostiedotus Koripalloliittoon
13.1.1 Valtakunnalliset karsinnat SM-sarjaan ja I divisioonaan
Valtakunnallisissa karsinnoissa ottelutulos tallennetaan välittömästi ottelun jälkeen
tulospalveluun (http://fba.baskethotel.com) tai lähetetään tekstiviestillä. Tuloksen
tallentamisesta/lähettämisestä vastaa turnauksen järjestävä joukkue.
13.1.2 SM-sarjat ja I divisioonat
SM-sarjoissa ja I divisioonissa tulostiedotus hoidetaan tilastoinnin kautta. Ottelun tulokset
päivittyvät automaattisesti tulospalveluun, kun ottelun tilasto tallennetaan tilastopalveluun.
Jos tilaston tallentaminen ei jostain syystä onnistu, on kotijoukkueen ilmoitettava ottelun
lopputulos tekstiviestinä ja sähköpostina tilastovastaavalle sekä tulospalveluun,
[email protected].
13.2 Tiedottaminen paikallistasolla
Järjestävä seura on velvollinen tiedottamaan nuorten SM-karsinnoista, SM-sarjan otteluista
ja –pudotuspeleistä paikallisille lehdille. Etukäteen tiedotetaan ottelutapahtumista (ottelu,
päivämäärä, kellonaika ja pelipaikka) ja jälkikäteen tiedotetaan ottelutulokset.
14
Erotuomarit
Erotuomarit kaikkiin nuorten SM-sarjojen ja I divisioonien otteluihin sekä karsintoihin
nimeää erotuomariyksikön valtuuttaman alueellinen liittonimeäjä.
Karsintaturnauksissa ja pudotuspeleissä järjestävän seuran on ilmoitettava
erotuomariyksikön valtuuttamalle alueelliselle liittonimeäjälle otteluajat ja –paikat
välittömästi, kun ne ovat tiedossa, mutta viimeistään seitsemän (7) päivää ennen turnausta
tai ottelua.
Erotuomariyksikkö voi nimetä ns. seurasidonnaisia erotuomareita SM-karsintojen ja
valtakunnallisten I divisioonien otteluihin, mikäli kilpailuyksikkö on järjestävän seuran
anomuksesta myöntänyt siihen luvan.
15
Komissaari
Komissaaria käytetään SM-finaaleissa, jolloin kustannuksista vastaa järjestävä seura.
Kilpailuyksikkö voi määrätä käytettäväksi komissaaria muissakin otteluissa, jolloin
kustannuksista vastaa kilpailuyksikkö.
Kilpailuyksikkö voi määrätä komissaarin sellaisen seuran otteluihin, joissa on esiintynyt
toistuvia sarjamääräysten laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura.
Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin.
- 77 -
16
Pelaajat
Nuorten valtakunnallisissa sarjoissa saa jokaisessa ottelussa pöytäkirjaan merkitä enintään
kaksitoista (12) pelaajaa. Kaikissa turnauksissa saa käyttää rajoittamatonta pelaajamäärää,
mutta yksittäisessä ottelussa kuitenkin vain kahtatoista (12) pelaajaa.
17
Peliasut (pelinumerosääntö muuttunut 14.8.2014 liittohallituksen päätöksellä)
Joukkueet voivat käyttää vapaassa järjestyksessä seuraavia pelinumeroita: 1-99 (0 ja
00 ovat kiellettyjä). Pelaajien on käytettävä samaa numeroa koko kauden jokaisessa
ottelussa. Pelinumeron vaihto on mahdollista ainoastaan silloin, kun pelaajan tilalle (ts. ao.
pelaaja ei enää pelaa joukkueessa) tulee toinen pelaaja, jolle kyseinen pelinumero siirtyy
pysyvästi. Pelinumeron muuttuminen pitää hyväksyttää tilastovastaavalla ennen pelaajan
ensimmäistä peliä.
Jokaisen pelaajan peliasun tulee olla koripallon virallisten pelisääntöjen kohdan ”4.3
Peliasut” mukainen. Peliasu on pääväriltään yhtenäinen. Raidallinen peliasu ei ole sallittu.
Käytettäessä pelihousujen alla urheilutrikoita, tulee niiden olla samanväriset pelihousujen
kanssa eikä ne saa olla pidemmät kuin pelihousut. Pelipaidan alla ei saa käyttää mitään
paitaa. Joukkueen kaikkien pelaajien on pelattava samanlaisissa peliasuissa (paita, housut).
Otteluun ei voi osallistua numeroton pelaaja eikä joukkueessa voi pelata kahta pelaajaa,
joilla on sama numero.
18
Otteluiden talous
18.1 Sarjamuotoiset ottelut
Sarjamuotoisina pelattavissa kilpailuissa (yksittäiset ottelut tai turnaukset) järjestävä seura
vastaa yksin ottelun taloudesta ja matkustava seura huolehtii omista matka- ja
majoituskuluista.
18.2 Karsintaturnauksien ja Final Four -tapahtumien talous
Karsintaturnauksissa ja Final Four -tapahtumissa käytetään yhteistaloutta, jossa tulot ja
menot jaetaan tasan osallistuvien joukkueiden kesken.
Järjestävän seuran on laadittava ottelun tai turnauksen taloudesta ao. lomakkeelle
ennakkolaskelma, jonka on oltava muilla osallistuvilla joukkueilla ja sarjavastaavalla kaksi
vuorokautta ennen ensimmäistä ottelua. Mahdolliset huomautukset on tehtävä välittömästi
laskelman saavuttua.
Lopullinen ottelutilitys siihen liittyvine maksuineen suoritetaan viiden (5) arkipäivän
kuluessa laskun saapumisesta järjestävän seuran tilille. Tilityksen on perustuttava
todellisiin tuloihin ja menoihin, joista järjestävän seuran ja vierasjoukkueiden on esitettävä
asianmukaiset, hyväksyttävät tositteet. Jos seura ei ole suorittanut taloudellisia
velvollisuuksiaan yhteistaloudesta viikon kuluessa lopullisen laskelman saatuaan, on se
velvollinen maksamaan saavalle seuralle viivästyskoron.
Yhteistalouteen lasketaan mukaan seuraavat menot:
 salivuokrat (sisältää siivous- ja valvontapalkkiot) 2 tuntia/ottelu ja lisäksi 2
tunti/turnauspäivä yleisiä järjestelyjä
 sarjamääräysten mukaiset erotuomarikulut
 vierasjoukkueen matkakulut koti- ja ottelupaikkakunnan välillä, edestakainen
kilometrimäärä x 1,00 €
 vierasjoukkueen majoituskulut turnauspäivien välisenä yönä
 jos turnauksen 1. päivän ottelu järjestetään niin aikaisin aamulla, että vierasjoukkue
joutuu lähtemään aikaisin aamulla (lähtö ennen klo 7:00), voidaan kilpailupäällikön
päätöksellä ottelua edeltävän yön majoituskustannukset lisätä laskelmaan. Asiasta
on sovittava etukäteen myös järjestäjän kanssa.
Järjestävän seuran posti-, puhelin- ja muita yleisiä kuluja ei hyväksytä yhteistalouteen, eikä
myöskään toimitsijakuluja.
- 78 -
Majoitusohjeet:
 majoituskulut, merkitään yhteistalouteen 300 €/vieras joukkue/yö
 mikäli joukkue ei yövy ottelupaikkakunnalla, vaan matkustaa yöksi
kotipaikkakunnalleen, halvempi vaihtoehto hyväksytään tilitykseen.
 järjestävä seura tiedottaa osallistuvia joukkueita paikkakunnan
majoitusvaihtoehdoista
 myös lentomatka voidaan hyväksyä ottelutilitykseen, mikäli se majoituskulut
huomioiden muodostaa edullisimman vaihtoehdon
19
Pelaajan tai joukkueen muun jäsenen erottaminen pelistä
Pelistä erotetusta joukkueen jäsenestä on erotuomarin toimitettava viipymättä lausuntonsa
sääntö- ja kurinpitoyksikölle.
Erotuomarin on ilmoitettava pelistä erotetulle tai joukkueen viralliselle edustajalle erotetun
henkilön oikeudesta antaa tapauksesta oma vastineensa sääntö- ja kurinpitoyksikölle
kahden (2) vuorokauden kuluessa tapahtuneesta.
20
Luopuminen
Joukkueen luopuessa kilpailusta seura on velvollinen maksamaan luopumissakon, jonka
suuruus on:
 valtakunnallisissa karsintaturnauksissa 380 euroa
 SM-sarjoissa 380 euroa
 I divisioonassa 380 euroa
Jos joukkueen luopuminen tapahtuu niin myöhäisessä vaiheessa, että siitä aiheutuu
kustannuksia muille seuroille, on seura velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
Jos joukkue luovuttaa ottelun, suljetaan se sarjasta ja sille määrätään luopumissakko SMsarjassa ja I divisioonassa 380 euroa.
21
Rikemaksut
Koripalloliitto voi määrätä seuralle rikemaksun mm. seuraavista asioista:
 luvaton ottelusiirto
 pelipaikan puutteelliset varusteet
 myöhästynyt, virheellinen tai puutteellinen tulostiedotus ja/tai LIVE-seuranta
 myöhästynyt, virheellinen tai puutteellinen ottelupöytäkirja ja/tai tilastointi
 myöhästynyt, virheellinen tai puutteellinen ottelutallenne
 lisenssien tai lisenssilistan puuttuminen ottelupaikalta
 pelaajan pelinumeron luvaton muuttaminen
 puutteellinen peliasu, esim. pelaajan nimen puuttuminen pelipaidasta
 uuden pelaajan ilmoittamatta jättäminen kokoonpanoon
 muu manuaalien tai muiden määräysten vastainen toiminta tai laiminlyönti
Näissä sarjamääräyksissä tai nuorten sarjojen manuaaleissa mainittujen asioiden
laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai määrätä rikemaksu.
Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä vain manuaaleissa mainittujen
summien mukaisina.
Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille
määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö tai liittohallitus.
- 79 -
C-NUORTEN SM-KARSINNAN JA SM-SARJAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16
Nämä sarjamääräykset koskevat C-nuorten SM-karsintaa, SM-sarjaa ja SM-lopputurnausta
Kilpailuyksikkö järjestää nuorten kilpakoripallosarjat, joita ovat:
 A-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat
 B-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat
 C-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat
ja harrastekoripallosarjat, joita ovat:
 A-tyttöjen ja –poikien valtakunnalliset karsinnat ja I divisioonat
 B-tyttöjen ja –poikien valtakunnalliset karsinnat ja I divisioonat
 C-tyttöjen ja –poikien alueelliset karsinnat (alueellinen I divisioona)
Kaikissa nuorten sarjoissa noudatetaan Koripalloliiton kilpailusääntöjä sekä voimassa
olevia FIBA:n koripallon pelisääntöjä. Nämä sarjamääräykset täsmentävät em. sääntöjä Cnuorten SM-karsintaan, -sarjaan ja –lopputurnaukseen.
Nuorten ottelumanuaali
C-nuorten SM-sarjassa käytetään C-nuorten ottelumanuaalia, jossa määritellään tarkemmin
ottelutapahtuman järjestämiseen liittyvät vaatimukset ja tehtävät. Seurat sitoutuvat
noudattamaan ottelumanuaalissa määritettyjä asioita. Ottelumanuaali julkaistaan ja
toimitetaan ilmoittautuneille joukkueille joulukuussa.
1
Ilmoittautuminen
C- -nuorten SM-karsintaan ilmoittaudutaan alueiden C-nuorten (eteläinen alue C-tytöt 02 tai
C-pojat 02) syksyn I divisioonaan (ylimpään sarjaan), joka toimii SM-karsintasarjana.
Alueiden järjestämiin SM-karsintasarjoihin ilmoittaudutaan 15.8.2015 mennessä.
Ilmoittautuminen tapahtuu http://fba.baskethotel.com/login –sivuston kautta.
2
C-nuorten ikärajat
C-nuoret
2002 ja myöhemmin syntyneet
3
Sarjamaksut
C-nuoret
SM-karsinta, syksy
SM-sarja, kevät
SM-lopputurnaus
alueellinen maksu
100 €
205 €
Koripalloliitto laskuttaa sarjamaksut seuroilta ilmoittautumispäivämäärän jälkeen.
4
Eduskelpoisuus
Pelaajien edustuskelpoisuus on määritelty Kilpailusääntöjen luvussa 6 ”Pelaaja”.
5
Sarjavastaavat ja kilpailupäällikkö
Nuorten valtakunnallisten sarjojen sarjavastaavat nimetään elokuussa (kts. kohta 10.3.
Ottelupöytäkirjat. Heidän nimet ja yhteystiedot tiedotetaan osallistuville joukkueille ja ne
julkaistaan www.basket.fi . Koripalloliitossa nuorten valtakunnallisesta kilpailutoiminnasta
vastaa kilpailupäällikkö Ulla Karlsson, [email protected], gsm 044-556 7776.
6
Sarjajärjestelmä
C-nuorten Suomen Mestaruus ratkaistaan kolmivaiheisessa ja turnausmuotoisessa
kilpailussa. Kilpailun kolme vaihetta ovat: SM-karsinta, SM-sarja ja SM-lopputurnaus.
6.1
SM-karsinta – alueiden syksyn sarjat
SM-karsintaan haluavat joukkueet ilmoittautuvat syksyllä alueiden järjestämiin C-nuorten
sarjoihin, jotka ovat samalla SM-karsintasarjaa. SM-karsintana käytetään alueen C-nuorten
ylintä sarjaa (I divisioona, Eteläisellä alueella C-tyttöjen 02 ja C-poikien 02 I divisioona).
Alueen syksyn sarjan (SM-karsinta) pelaamistavasta ja organisoinnista vastaa alue, jonka on
haettavat vahvistus pelaamistavalle nuorten pääsarjaryhmältä.
- 80 -
SM-karsinta on pelattava 6.12.2015 mennessä. Alueiden on ilmoitettava SM-sarjaan
aluekiintiön mukaisesti SM-sarjan paikkaan oikeutetut joukkueet 7.12.2015
kilpailupäällikölle.
6.2
Alueelliset kiintiöt SM-sarjaan
Syksyn sarjan perusteella alueellisesta sarjoista pääsee kevään SM-sarjaan yhteensä 18
joukkuetta. Sarjapaikat jaetaan aluekiintiöiden mukaan. Alueelliset kiintiöt ovat tytöissä ja
pojissa samat:
Eteläinen alue
7 joukkuetta
Läntinen alue
5 joukkuetta
Kaakkoinen
3 joukkuetta
Muut alueet **
3 joukkuetta
** Muut alueet (Itäinen, Keskinen ja Pohjoinen alue)
Jos joltakin alueelta ei ole riittävästi joukkueita tai jokin kiintiöpaikkaan oikeutettu joukkue
luopuu paikastaan, päättää sarjan täyttämisestä Koripalloliiton kilpailujaos.
6.3
SM-sarja, A- ja B-lohko
C-nuorten SM-sarjassa pelaa 18 joukkuetta. Sarja pelataan kahdessa yhdeksän joukkueen
lohkossa (A- ja B-lohkot). Molemmissa lohkoissa pelataan yksinkertainen sarja
yksipäiväisinä kolmen joukkueen turnauksina (kaksi ottelua/joukkue/turnaus).
Joukkueet jaetaan kahteen lohkoon niin, että yhden alueen joukkueet jaetaan ns.
ketjuttamalla eri lohkoihin sijoitusten perusteella. Esim. Läntisen alueen 5 joukkuetta
jaetaan seuraavasti:
Esim.
lohko x
lohko y
länsi I
Länsi II
Länsi IV
Länsi III
Länsi V
Molempien lohkojen neljä parasta joukkuetta pääsee lopputurnaukseen.
6.4









7.
Yleistä turnausmuotoisesta SM-sarjasta
yhdeksän joukkueen lohko pelataan yksinkertaisena sarjana turnausmuotoisesti
sarjassa pelataan neljä kolmen joukkueen turnausta
turnauksen ensisijainen pelipäivä on sunnuntai, muutos vain ottelusiirtomenettelyllä
turnaus pelataan yksipäiväisenä eikä siinä käytetä yhteistaloutta
järjestävä joukkue vastaa turnauksen otteluiden taloudesta (salivuokrat, erotuomarit
jne.) ja vierasjoukkueet huolehtivat omista matka- ja majoituskuluista
jokainen joukkue saa yhden turnauksen
lisäksi kolme joukkuetta saa toisen turnauksen järjestettäväksi, nämä
turnausjärjestäjät arvotaan
turnauksen ottelut pelataan niin, että kotijoukkue pelaa aina ensimmäisen ja
viimeisen ottelun sekä ensimmäisessä ottelussa pelaa se vierasjoukkue, joka on
maantieteellisesti lähempänä turnausjärjestäjää. Vierasjoukkueiden tullessa samalta
etäisyydeltä kilpailuyksikkö määrittää ottelujärjestyksen
otteluiden alkamisaikojen välin on oltava vähintään kolme (3) tuntia
SM-lopputurnaus
7.1
SM-lopputurnauksen lohkovaihe
Molempien alkulohkojen 1.-4. sijoittuneet joukkueet pääsevät SM-lopputurnaukseen,
yhteensä kahdeksan (8) joukkuetta.
Joukkueet jaetaan kahteen lohkoon niin, että SM-sarjan alkulohkoissa pelanneet joukkueet
jaetaan C- ja D-lohkoon alla olevan mukaisesti:
C-lohko
D-lohko
A-lohkon 1. sijoittunut B-lohkon 1. sijoittunut
B-lohkon 2. sijoittunut A-lohkon 2. sijoittunut
A-lohkon 3. sijoittunut B-lohkon 3. sijoittunut
B-lohkon 4. sijoittunut A-lohkon 4. sijoittunut
- 81 -
Joukkueet pelaavat yksinkertaisen sarjan omassa lohkossaan. Kaikki joukkueet lähtevät
tähän lohkoon nollasta sarjapisteestä.
7.2
Pudotus- ja sijoituspelit
Yksinkertaisen sarjan jälkeen molempien alkusarjojen (C- ja D-lohko) kaksi parasta
joukkuetta (1. ja 2. sijoittuneet) pelaavat pudotuspelit; välierät, pronssiottelun ja finaalin.
1. välierä
2. välierä
C-lohkon 1. sijoittunut – D-lohkon 2. sijoittunut
D-lohkon 1. sijoittunut – C-lohkon 2. sijoittunut
Välierien voittaneet joukkueet pelaavat finaalissa ja hävinneet joukkueet pelaavat
pronssiottelussa.
C- ja D-lohkon kolmanneksi (3.) sijoittuneet joukkueet pelaavat keskinäisen ottelun sijoista
5.-6.
C- ja D-lohkon neljänneksi (4.) sijoittuneet joukkueet pelaavat keskenään ottelun sijoista
7.-8.
7.3




Yleistä lopputurnauksesta
Koripalloliitto vastaa lopputurnauksen järjestelyistä
lopputurnauksessa ei ole yhteistaloutta, jokainen joukkue vastaa omista matka-,
majoitus- ja ruokailukuluista
turnaukseen oikeutetut joukkueet vastaavat itse majoitusten ja ruokailujen
varaamisesta Kisakallion urheiluopistolta ennakkoon lähetettyjen ohjeiden
mukaisesti
joukkueen on ilmoitettava kokoonpanonsa viikkoa ennen turnausta
kilpailunjärjestäjälle
7.4. SM-lopputurnauksesta luopuminen ja turnauspaikan täydentäminen
Jos joukkue luopuu lopputurnauspaikasta, joka sille runkosarjasijoituksen mukaan kuuluu,
määrätään joukkueelle 380 euron luovutussakko.
Jos joku joukkue luopuu lopputurnauksessa, täydennetään lopputurnausta käyttämällä
ensimmäisenä kriteerinä voittosuhdetta omassa lohkossa ja toisena korisuhdetta.
Täydentämisestä päättää Koripalloliiton kilpailujaos.
8
SM-sarjan turnauksista ilmoittaminen
Seuran on ilmoitettava järjestämänsä SM-sarjan turnauksen otteluiden tarkat otteluajat ja paikat sarjavastaavalle kuuden (6) päivän kuluessa otteluohjelman julkaisemisesta. SMsarjan otteluohjelma julkaistaan 10.12.2015 ja vahvistetaan 18.12.2015.
9
Ottelusiirrot
Mikäli ottelun tai turnauksen pelaamiselle sarjaohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee
ylivoimainen este, on järjestävän seuran välittömästi lähetettävä kirjallinen
ottelusiirtoanomus ao. lomakkeella sarjavastaavalle. Liitteenä on oltava vastustajan
kirjallinen (sähköposti) hyväksyminen siirrolle sekä kuitti tai sen oikeaksi todistettu
jäljennös ottelusiirtomaksun (55 €) suorittamisesta.
Jos ottelusiirto johtuu ottelupaikan omistajan peruutuksesta, on anomukseen liitettävä
todiste ottelupaikan omistajalta, mistä ilmenee este ottelun pelaamiseksi sarjaohjelman
mukaisesti. Tällaisesta ottelusiirrosta ei peritä siirtomaksua.
Muita kuin kirjallisia anomuksia ei oteta käsiteltäväksi. Ottelusiirto myönnetään vain
erittäin painavista syistä. Kilpailupäällikkö ilmoittaa hyväksytystä ottelusiirrosta joukkueille
ja erotuomarinimeäjälle.
Mikäli seurat eivät pääse keskenään sopimukseen ottelun ajankohdasta, Koripalloliiton
kilpailujaos määrää sen.
- 82 -
10
SM-karsinan (alueellinen) ja SM-sarjan ottelutapahtuman järjestäminen
10.1 Ottelupaikka ja sen laitteet
Kaikki ottelut on pelattava pelisääntöjen mitat täyttävässä salissa, joka on
puupinnoitteinen. Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä
teknisiä varusteita:
 yleisölle näkyvä pelikello
 aikalisäkello
 kummankin korin päällä 24 sekunnin laite, jossa on myös pelikellon näyttö ja
punainen lamppu osoittamaan peliajan tai hyökkäysajan päättymistä (voidaan
korvata lattialla oleviin 24 sekunnin laitteisiin)
 äänimerkinantolaite, jossa on hyvin voimakas ja terävä ääni
 tulostaulu
 numerotaulut pelaajan virhemäärän ilmoittamista varten
 joukkuevirheiden merkki-ilmaisimet
 pallonhallintavuoron osoitin
Puutteista tai laiminlyönneistä erotuomarin tai joukkueiden edustajien pitää raportoida
kilpailupäälliköille.
10.2 Toimitsijat
SM-sarjan otteluissa pitää olla kaikki koripallon virallisten pelisääntöjen mukaiset
toimitsijat (ajanottaja, kirjuri, 24 sekunnin valvoja). Toimitsijoiden pitää olla paikalla 30
min. ennen ottelun alkua. Kaikkien toimitsijoiden pitää olla tehtäviinsä koulutettuja.
10.3 Ottelupöytäkirjat ja lisenssit
Ottelupöytäkirjana käytetään virallista ottelupöytäkirjaa. Ottelupöytäkirja on täytettävä
huolellisesti annettujen ohjeiden mukaan. Virallisen ottelupöytäkirjan täyttämisestä ohjeen
saa www.basket.fi tai Koripalloliitosta.
Ottelupöytäkirja on lähetettävä sarjavastaavalla turnausta seuraavana arkipäivänä.
Pelaajilla, valmentajilla ja erotuomareilla tulee olla voimassa oleva lisenssi ja sen numeron
on merkittävä kokonaisuudessaan ottelupöytäkirjaan. Maksutositteen lisäksi lisenssin
numero ja maksusuoritus voidaan osoittaa www.basket.fi –sivustolta tulostetulla seuran
lisenssilistalla.
11
Tulostiedotus
SM-karsinnassa (alueelliset sarjat) ja SM-sarjassa ottelun tai turnauksen järjestävä joukkue
päivittää ottelutulokset ottelupäivän aikana tulospalveluun (http://fba.baskethotel.com/login).
12
Erotuomarit
SM-karsinnassa (alueelliset sarja) erotuomarit hoidetaan alueellisten sarjamääräysten
mukaan.
SM-sarjassa erotuomarit nimeää erotuomariyksikön valtuuttaman alueellinen liittonimeäjä.
Lopputurnauksesta erotuomareiden nimeämisestä vastaa erotuomariyksikkö.
13
Pelaajat
C-nuorten turnauksissa saa käyttää rajoittamatonta pelaajamäärää, mutta yksittäisessä
ottelussa saa pöytäkirjaan kuitenkin merkitä enintään kaksitoista (12) pelaajaa.
14
Peliasut
Joukkueet voivat käyttää vapaassa järjestyksessä seuraavia pelinumeroita: 00, 0-99.
Jokaisen pelaajan peliasun tulee olla koripallon virallisten pelisääntöjen kohdan ”4.3
Peliasut” mukainen. Peliasu on pääväriltään yhtenäinen. Joukkueen kaikkien pelaajien on
pelattava samanlaisissa peliasuissa (paita, housut).
- 83 -
15
Luopuminen
Joukkueen luopuessa kilpailusta seura on velvollinen maksamaan luopumissakon 380
euroa. Jos joukkueen luopuminen tapahtuu niin myöhäisessä vaiheessa, että siitä aiheutuu
kustannuksia muille seuroille, on seura velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
16
Rikemaksut
Näiden sarjamääräysten laiminlyönneistä langetetaan liittohallituksen vahvistama
rikemaksu 75 €.
Nuorten pääsarjaryhmä voi määrätä rikemaksun mm. seuraavista asioista:
 sarjamääräysten laiminlyönti
 pelipaikan puutteelliset laitteet
 myöhästynyt, virheellinen tai puutteellinen tulostiedotus
 myöhästynyt, virheellinen tai puutteellinen ottelupöytäkirja
 lisenssien tai lisenssilistan puuttuminen ottelupaikalta
Jos otteluiden järjestämisessä ilmenee puutteita, virheitä, laiminlyöntejä tai vastaavaa, voi
nuorten pääsarjaryhmä antaa seuralle huomautuksen tai määrätä rikemaksun.
- 84 -
NUORTEN PELISÄÄNNÖT
C-NUORTEN PELISÄÄNNÖT
C-nuorten koripalloa pelataan pääsääntöisesti koripallon virallisten pelisääntöjen
mukaan, mutta tätä ikäluokkaa varten on tehty muutamia poikkeuksia. Tässä
oleellisimmat poikkeukset:
Peliaika:
Tauot:
Joukkue:
Pallo:
4 x 10 minuuttia (4 jaksoa), jatkoaika 5 minuuttia
puoliaikatauko 8 minuuttia, jaksojen väliset tauot 2 minuuttia
pöytäkirjaan saa merkitä 5-15 pelaajaa
pelipallo nro 6, tytöt ja pojat
Virheen tunnustaminen
Henkilökohtaisen virheen saatuaan pelaajan on nostettava käsi ylös virheen
merkiksi.
Epäurheilijamainen käyttäytyminen
Erityisesti nuorten otteluissa erotuomareiden on ottelun alusta lähtien puututtava
kiroiluun, sopimattomaan puhetapaan ja epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen
virallisten pelisääntöjen mukaisesti.
Ottelupöytäkirjat
Otteluissa on käytettävä virallisia ottelupöytäkirjoja.
Ottelun päätyttyä
Erotuomari valvoo, että joukkueet kättelevät toisiaan. Tämä tapahtuu siten, että
joukkueiden pelaajat jonossa ohittavat vastustajansa ja kukin pelaaja vuorollaan
kättelee vastustajan. Joukkueen kapteeni ja valmentaja kättelevät vastustajan
kapteenin, valmentajan ja erotuomarit.
MINIEN JA MIKROJEN PELISÄÄNNÖT
Mini- ja mikrokoripalloa pelataan pääsääntöisesti koripallon virallisten pelisääntöjen
mukaan, mutta mini- ja mikrokoripalloa varten on tehty muutamia poikkeuksia.
Tässä oleellisimmat poikkeukset:
 korirenkaat 260 cm korkeudella lattiasta
 normaalin pelikentän lisäksi sallitaan seuraavat kenttämitat: 26 x
14, 24 x 13, 22 x 12 tai 20 x 11 metriä
 vapaaheittoviiva on 4,00 metrin etäisyydellä korilevystä
 korilevy on mitoiltaan 1,20 (leveys) x 0,90 (korkeus) metriä
 peliaika 4 x 8 minuuttia
 kolmen pisteen heittoa ei ole
 pelaajavartiointi on pakollinen koko ottelun ajan.
Peliaika:
Tauot:
Joukkue:
Pallo:
4 x 8 minuuttia (4 jaksoa), jatkoaika 3 minuuttia
puoliaikatauko 8 minuuttia, jaksojen väliset tauot 2 minuuttia
pöytäkirjaan saa merkitä 5-15 pelaajaa
pelipallo nro 5, tytöt ja pojat
Pakollinen pelaajavartiointi
Koko ottelun ajan on puolustettava pelaajavartiointia. Molempien joukkueiden
pelaajavartiointipakko loppuu kuitenkin silloin, kun toisella joukkueista ei ole viittä
pelaajaa kentällä.
- 85 -
Pelaajavartiointi on puolustusmuoto, jossa jokaisella puolustavalla pelaajalla on
henkilökohtainen puolustusvastuu yhdestä hyökkäävästä pelaajasta. Puolustava
pelaaja saa auttaa joukkuekaveriaan jättämällä huomioimatta oman
puolustettavansa, mutta hänen täytyy välittömästi auttamisen jälkeen palata
puolustamaan omaa vartioitavaansa tai vaihtaa puolustettavaa joukkuekaverinsa
kanssa (auta ja palaa). Edellä olevat säännöt eivät koske ylivoima eli nopean
hyökkäyksen puolustamista. Kaksi puolustajaa puolustamassa hyökkääjää pitemmän
kuin auttamishetken ajan eli ns. träppääminen on kielletty.
Puolustussäännön valvominen
Erotuomarien on valvottava puolustusmuodon käyttöä sekä puolustukseen
paluumääräysten noudattamista. Määräysten tahallisesta rikkomisesta rangaistaan
seuraavasti:
1. Erotuomari huomauttaa ja nimeää sääntöä rikkoneen pelaajan.
2. Rikkomuksen jatkuessa annetaan tekninen virhe valmentajalle.
3. Rikkomuksen edelleen jatkuessa annetaan toinen tekninen virhe
valmentajalle.
4. Rikkomuksen vieläkin jatkuessa päätuomari ehdottaa kilpailun järjestäjälle
sääntöä rikkoneen joukkueen tuomitsemista hävinneeksi ko. ottelun.
Ehdotuksensa erotuomari tekee pöytäkirjan taakse perusteltuna. Ottelu
pelataan kaikissa tapauksissa loppuun.
Virheen tunnustaminen
Henkilökohtaisen virheen saatuaan pelaajan on nostettava käsi ylös virheen
merkiksi.
Epäurheilijamainen käyttäytyminen
Erityisesti nuorten otteluissa erotuomareiden on ottelun alusta lähtien puututtava
kiroiluun, sopimattomaan puhetapaan ja epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen
virallisten pelisääntöjen mukaisesti.
Ottelupöytäkirjat
Otteluissa on käytettävä virallisia ottelupöytäkirjoja.
Ottelun päätyttyä
Erotuomari valvoo, että joukkueet kättelevät toisiaan. Tämä tapahtuu siten, että
joukkueiden pelaajat jonossa ohittavat vastustajansa ja kukin pelaaja vuorollaan
kättelee vastustajan. Joukkueen kapteeni ja valmentaja kättelevät vastustajan
kapteenin, valmentajan ja erotuomarit.
- 86 -
EROTUOMARIOHJESÄÄNTÖ
I
Ohjesääntömäärittely
Tämä ohjesääntö on tarkoitettu Suomen koripalloliiton alaisten kilpailujen
erotuomaritoiminnan järjestelyohjeeksi.
Erotuomareiden pelinjohtomääräykset ovat FIBA:n kulloinkin voimassa olevissa
virallisissa pelisäännöissä. Niistä ei erotuomareilla ole lupa poiketa muutoin kuin
kotimaisia kilpailuja varten vahvistetuissa kilpailusäännöissä ja sarjamääräyksissä
mainituin tavoin.
Liittohallituksen nimeämällä erotuomariyksiköllä on oikeus asettaa erotuomareiden
noudatettaviksi tätä ohjesääntöä täydentäviä ohjeita tai määräyksiä. Se myös
huolehtii erotuomaritoiminnan järjestelyistä, valvonnasta ja koulutuksesta
jäsentensä kesken sovitun työnjaon mukaisesti.
Muutokset tähän ohjesääntöön tekee liittohallitus erotuomariyksikön esityksestä.
II
Erotuomariluokitus
Erotuomarit luokitellaan kohdan V perusteiden mukaan kuuteen kansalliseen
luokkaan:
0
Kv. erotuomari (KVE)
Erotuomariyksikkö valitsee FIBA:n kansainväliselle erotuomariklinikalle
lähetettävät erotuomarit.
1
SM- sarjaerotuomari (SME)
Erotuomariyksikkö määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka ovat
oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan miesten SM-sarjaotteluja,
edellyttäen, että he suorittavat vaadittavat testit ja läpikäyvät ao. koulutuksen
hyväksyttävästi. Erotuomariyksikkö valitsee kilpailuvuosittain ne erotuomarit,
jotka kutsutaan SM-erotuomarien koulutusryhmään.
2
Pääsarjaerotuomari (PSE)
Erotuomariyksikkö määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka ovat
oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan miesten I-divisioonan sekä
naisten SM-sarjan otteluja, edellyttäen, että he suorittavat vaadittavat testit ja
läpikäyvät ko. koulutuksen hyväksyttävästi. Erotuomariyksikkö valitsee
kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka kutsutaan PSE-tuomarien
koulutusryhmään.
3
Liittoerotuomari (LTE)
Erotuomariyksikkö määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka ovat
oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan naisten SM-sarjan, miesten
II-divisioonan ja nuorten SM- sarjojen otteluja, edellyttäen, että he suorittavat
vaadittavat testit ja läpikäyvät ko. koulutuksen hyväksyttävästi.
Erotuomariyksikkö valitsee alueiden erotuomariryhmien esittämistä
ehdokkaista kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka kutsutaan kansalliselle
erotuomariklinikalle (KEK).
4
Sarjaerotuomari (SAE)
Kunkin alueen erotuomariryhmä määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit,
jotka ovat oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan naisten IIdivisioonan, miesten III-divisioonan ja nuorten valtakunnallisten I-divisioonien
otteluja.
- 87 -
5
Alue-erotuomari (ALE)
Kunkin alueen erotuomariryhmä määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit,
jotka ovat oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan naisten IIIdivisioonan, miesten IV-divisioonan ja alueen järjestämiä nuorten otteluja.
6
Nuorisoerotuomari (NUE)
Kunkin alueen erotuomariryhmä määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit,
jotka ovat oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan alueen
järjestämiä nuorten otteluja. Nuorisoerotuomari toimii aputuomarina, jonka
parina on aina vähintään alue-erotuomari.
Erotuomarin luokan voi tarvittaessa alentaa KV-erotuomareiden osalta liittohallitus,
SM-sarja-, pääsarja-, ja liittoerotuomareiden osalta erotuomariyksikkö sekä sarja- ja
alue-erotuomareiden osalta kyseisen alueen erotuomariryhmä.
III
Erotuomarilisenssit
Liittohallitus valtuuttaa erotuomarit kilpailuvuosittain erotuomariluokkaansa
vastaavin erotuomarioikeuksin.
Kunkin alueen erotuomariryhmä raportoi erotuomariyksikölle perus- ja jatkokurssin
hyväksytysti suorittaneista uusista nuoriso ja alue-erotuomareista, jotka
maksettuaan liittovaltuuston vuosittain vahvistaman erotuomarilisenssin saavat
oikeuden toimia nuoriso- tai alue-erotuomarina.
Erotuomarit luokitteleva elin voi alentaa erotuomarin luokan, ellei hän ole vuosittain
lunastanut erotuomarilisenssiä, osallistunut luokitukseen vaadittavaan koulutukseen
tai ellei hän ole tuominnut yhtään virallista koripallo-ottelua edellisenä
kilpailuvuotena.
Liittohallitus vastaa kansainvälisten erotuomarilisenssien lunastamisesta vuosittain
FIBA:n määräysten mukaisesti.
IV
Erotuomaritehtävien nimeäminen
Virallisissa otteluissa on oltava liittohallituksen valtuuttamat erotuomarit.
Erotuomariyksikkö tai sen valtuuttama, kyseisestä sarjasta vastaava alueellinen
liittonimeäjä nimeää kaikkien liiton järjestämien ottelujen erotuomarit. Niissä
alueen sarjoissa, joissa tuomaritasovaatimus on vähintään liittoerotuomari, alueen
sarjojen nimeäminen tulee tehdä yhteistyössä liiton sarjojen alueellisen
liittonimeäjän kanssa. Muissa alueen sarjoissa alueet voivat järjestää ottelujensa
erotuomarinimeämiset haluamallaan tavalla tuomaritasovaatimukset huomioiden.
Erotuomariyksikkö tai alueen liittonimeäjä voi poikkeustapauksissa valtuuttaa
alueen sarjojen nimeäjän käyttämään erotuomareita luokitustaan ylemmän sarjan
otteluissa.
Erotuomariyksikkö tai alueen erotuomariryhmä voi nimetä myös komissaarin
ratkaisuotteluihin tai turnauksiin. Komissaareille on omat toimintaohjeet.
FIBA:n virallisiin otteluihin erotuomarit nimeää FIBA. Muihin kansainvälisiin
otteluihin erotuomarit nimeää erotuomariyksikkö.
Erotuomariyksikkö nimeää kansainväliselle kilpailumatkalle lähtevän erotuomarin.
Huippu- ja kilpakoripallosarjoissa erotuomarit ilmoittavat kyseisen sarjan nimeäjälle,
mikäli he ovat estyneitä hoitamaan heille nimetyn erotuomaritehtävän. Nimeäjä
suorittaa vaihdon ja informoi tarvittaessa joukkueita. Muissa sarjoissa erotuomari on
- 88 -
estyneenä ollessaan itse velvollinen järjestämään sijaisen. Sijaisen on oltava
oikeutettu tuomitsemaan kyseisen sarjan otteluja.
Erotuomariyksikkö tai alueen erotuomariryhmä voi harkintansa mukaan peruuttaa
erotuomarille nimetyn erotuomaritehtävän, jos erotuomari ei ole suoriutunut hänelle
annetuista erotuomaritehtävistä asianmukaisesti tai on laiminlyönyt tehtävänsä tai
siihen olennaisesti kuuluvia velvoitteita.
V
Erotuomarien peruskoulutusvaatimukset
SM-sarjaerotuomari (SME)
 on toiminut pääsarjaerotuomarina vähintään yhden kilpailuvuoden ajan
osoittaen erinomaista pelinjohtokykyä
 osallistuu kilpailuvuosittain erotuomariyksikön määrittämiin
koulutuksiin ja suorittaa SME-tuomareilta vaadittavat testit hyväksytysti
Pääsarjaerotuomari (PSE)
 on toiminut liittoerotuomarina vähintään yhden kilpailuvuoden ajan
osoittaen erinomaista pelinjohtokykyä
 osallistuu kilpailuvuosittain erotuomariyksikön määrittämiin
koulutuksiin ja suorittaa PSE-tuomareilta vaadittavat testit hyväksytysti
Liittoerotuomari (LTE)
 on toiminut vähintään yhden kilpailuvuoden ajan sarjaerotuomarina
osoittaen hyvää pelinjohtokykyä
 on suorittanut hyväksytysti kansallisen erotuomariklinikan (KEK),
 osallistuu kilpailuvuosittain erotuomariyksikön järjestämään kauden
avauskoulutukseen ja suorittaa liittoerotuomareilta vaadittavat testit
hyväksytysti
Sarjaerotuomari (SAE)
 on toiminut vähintään yhden kilpailuvuoden ajan alue-erotuomarina
osoittaen hyvää pelinjohtokykyä
 osallistuu kilpailuvuosittain alueen järjestämään kauden
avauskoulutukseen ja suorittaa sarjaerotuomareilta vaadittavat testit
hyväksytysti
Alue-erotuomari (ALE)
 on suorittanut hyväksytysti jatkokurssin.
 on toiminut vähintään kolme kuukautta nuorisoerotuomarina ja
tuominnut aktiivisesti alueen nuorten otteluita
 on täyttänyt kuusitoista (16) vuotta. Alueen erotuomariryhmä voi
kuitenkin poikkeustapauksessa hyväksyä alue-erotuomariksi tätä
nuoremmankin henkilön.
 jatkokurssi on suoritettava viimeistään seuraavan pelikauden aikana
peruskurssin suorittamisen jälkeen
 osallistuu kilpailuvuosittain erotuomariyksikön järjestämään kauden
avauskoulutukseen ja suorittaa alue-erotuomareilta vaadittavat testit
hyväksytysti
Nuorisoerotuomari (NUE)
 on suorittanut hyväksytysti peruskurssin
 on täyttänyt viisitoista (15) vuotta. Erotuomariyksikkö voi kuitenkin
poikkeustapauksessa hyväksyä nuorisoerotuomariksi tätä
nuoremmankin henkilön
 nuorisoerotuomarin luokitus on voimassa peruskurssin suorittamisesta
kahden seuraavan pelikauden ajan
- 89 -

osallistuu kilpailuvuosittain erotuomariyksikön järjestämään kauden
avauskoulutukseen ja suorittaa nuorisoerotuomarilta vaadittavat testit
hyväksytysti
Vain kauden avauskoulutukseen osallistuneet erotuomarit saavat luvan toimia
erotuomareina kyseisellä kaudella.
Erotuomariyksiköllä on oikeus päättää mahdollisista poikkeuksista edellä
mainittuihin vaatimuksiin
VI
VII
Erotuomarin velvollisuudet


Erotuomari on velvollinen tuomitsemaan hänelle nimetyt ottelut
Erotuomarin on huolehdittava tuomitsemistehtävänsä suorittamisesta
asianmukaisella velvollisuudentunnolla, kuten:
- oltava pelipaikalla pelisääntöjen mukaisesti vähintään 20 minuuttia ennen
ilmoitettua alkamisajankohtaa, ellei toisin määrätä, ja suoritettava sääntöjen
ja sarjamääräysten mukaiset valmiustoimenpiteet riittävän aikaisin, jotta
ottelu pääsee alkamaan määräaikana
- esiinnyttävä kaikkia osapuolia kohtaan asiallisesti ja lajia kunnioittavasti
sekä noudatettava Koripalloliiton kilpailusääntöjä ja sarjakohtaisia
määräyksiä
- erotuomaritehtävissä toimiessaan esiinnyttävä virallisten pelisääntöjen
määrittämässä erotuomariasussa sekä liiton järjestämissä peleissä
käytettävä liiton hyväksymää lämmittelytakkia
- ilmoittauduttava komissaarille, jos sellainen on paikalle määrätty
- huolehdittava, että ottelupöytäkirja on asianmukaisesti täytetty
- tarkistettava pelaajien ja valmentajan lisenssinumerot joukkueiden
esittämästä Koripalloliiton virallisesta lisenssilistasta tai alkuperäisistä
maksutositteista ja valvottava, että pelaajien, valmentajien ja
erotuomareiden lisenssinumerot on kirjoitettu ottelupöytäkirjaan
- johdettava ottelua sääntöjen mukaan ja puolueettomasti
- laadittava raportti kilpailun järjestäjälle tuomitsemastaan ottelusta jätetyn
vastalauseen johdosta
- tehtävä ilmoitus kilpailun järjestäjälle havaituista järjestelyrikkeistä sekä
puutteista
- laadittava raportti kilpailun järjestäjälle pelistä erottamisen johdosta
- päivitettävä viipymättä yhteystietojensa muutokset BasketHoteliin
- ilmoitettava omista esteellisyyksistään BasketHoteliin riittävän ajoissa
- pidettävä mukanaan erotuomarilisenssinsä (mobiili/pdf)

SME- ja PSE-tuomarit ovat velvollisia osallistumaan erotuomarien kouluttamiseen
Erotuomareiden oikeudet
Erotuomari on oikeutettu tuomitsemaan koripallo-otteluita, kun hän on osallistunut
luokituksensa mukaiseen kausittaiseen koulutukseen sekä suorittanut
hyväksyttävästi siihen liittyvät testit. Lisäksi erotuomarilla pitää olla maksettuna
koripallo- tai erotuomarilisenssi.
Erotuomareilla on oikeus saada tuomitsemastaan ottelusta liittohallituksen
kilpailuvuosittain vahvistama sarjakohtainen palkkio sekä matkakorvaus ja päiväraha
kulloinkin voimassa olevan Suomen Koripalloliiton matkustussäännön mukaisesti.
Liitto maksaa kunkin ottelun erotuomaripalkkiot ja aiheutuneet kulukorvaukset
kuukausittain erotuomarin ilmoittamalle pankkitilille. Erotuomarin tulee toimittaa
verokorttinsa liittoon.
- 90 -
Liitto laskuttaa kuukausittain seuroja niiden joukkueiden pelaamien otteluiden
erotuomarimaksuista erillisen liittohallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti.
Jos ottelu peruuntuu ja erotuomarit ovat saapuneet pelipaikalle, on erotuomarit
oikeutettu syntyneisiin matkakorvauksiin.
Jos ottelupaikalla on vain yksi erotuomari paikalla ja ottelu molempien joukkueiden
suostumuksesta päätetään pelata, on erotuomari oikeutettu puolitoistakertaiseen
ottelupalkkioon.
SME-, PSE- ja LTE-tuomareilla on oikeus päästä maksuttomasti seuraamaan liiton,
alueiden ja seurojen järjestämiä otteluja. Liitto toimittaa liittoerotuomarikortin
kaikille em. luokkien erotuomareille.
- 91 -
KOMISSAARIOHJESÄÄNTÖ
1
Vastuualueet
Komissaari on kansallisen (SKL) tai kansainvälisen (FIBA) koripalloliiton virallinen
edustaja kilpailutapahtumassa (ottelu tai turnaus), ja siten sen ylin valvoja.
Komissaarijärjestelmä on osa erotuomaritoimintaa. Erotuomariyksikkö vastaa
erotuomariohjesäännön mukaisesti erotuomaritoiminnan järjestelyistä, valvonnasta
ja koulutuksesta koko maassa. Erotuomariyksikkö vastaa myös FIBA:n suomalaisten
komissaarien kansainvälisestä toiminnasta sekä FIBA:n yhteydenpidosta
komissaareja koskevissa asioissa.
2
Valtuutus
FIBA:n komissaarit
SKL ehdottaa FIBA-komissaariksi sopivaa henkilöä, aiemmin FIBA-erotuomarina
toiminutta tai muutoin soveliasta, aktiivista toimijaa, osallistumaan FIBA:n
ehdokasklinikalle, jonka viralliset testit hänen pitää läpäistä hyväksytysti. Tämän
jälkeen FIBA:n tekninen komitea valtuuttaa hänet komissaarikseen lähettäen hänelle
SKL:n kautta asianomaisen lisenssin.
Valtuutus pysyy voimassa, kunnes mahdollisesti asetettu yläikäraja täyttyy, kunhan
SKL suorittaa komissaarin vuotuisen lisenssimaksun. Toimivan komissaarin on
lisäksi osallistuttava järjestettäville ylläpitoklinikoille ja läpäistävä niiden testit.
SKL:n komissaarit
Erotuomariyksikkö käyttää kansallisissa kilpailuissa FIBA-komissaarien lisäksi
tarpeellista määrää kansallisia komissaareja, jotka se kouluttaa ja nimeää
tehtäviinsä. Kansalliseksi komissaariksi kutsutaan vuosittain aiemmin erotuomareina
toimineita tai muutoin soveliaita, aktiivisia henkilöitä.
3
Velvollisuudet
Komissaarilla on kilpailutapahtumassa ylin määräysvalta kaikkiin läsnä oleviin
henkilöihin nähden, paitsi jos kilpailutapahtumaan on asetettu tekninen komitea,
johon kuuluvat komissaari, kilpailuvastaava ja heidän nimeämänsä kolmas jäsen.
Komissaari on puolueeton toimihenkilö, joka on käytettävissä erotuomareiden ja
joukkueiden pyytäessä tarpeellisia tietoja tai neuvoja tapahtumista. Hän varmistaa
kaikin käytettävissään olevin keinoin, että kilpailutapahtumassa noudatetaan
virallisten pelisääntöjen sekä asianomaisen koripalloliiton sääntöjen ja määräysten
kirjainta ja henkeä. Toimivan yhteistyön aikaansaaminen kilpailutapahtuman eri
osapuolten, erotuomarien, joukkueiden ja järjestäjien kesken on tällöin
avainasemassa.
Komissaari ei voi vaatia erotuomaria toimimaan koripallon virallisten pelisääntöjen
vastaisesti. Pelitilanteissa lopullisen päätöksen tekee aina päätuomari.
Komissaari on päävastuussa toimitsijapöydän työskentelyn sujumisesta, sen
valvonnasta ja ohjaamisesta.
Kilpailutapahtuman päätyttyä komissaari raportoi sovitulla tavalla tapahtumasta ja
mahdollisista protesteista sekä kurinpidollisia toimia vaativista asioista.
Komissaarilla on oikeus saada johtamastaan kilpailutapahtumasta liittohallituksen
vuosittain vahvistama sarjakohtainen palkkio.
- 92 -
PALKITSEMISOHJE
PALKITSEMISTAVAT
1.
2.
3.
4.
5.
Kunniajäsen
Ansiomerkit
Heikki Tuomala -palkinto
Suomen liikunta ja urheilu ry:n ansiomerkit
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristit ja mitalit
1
KUNNIAJÄSEN
Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi ja
kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat pitkään toimineet ansiokkaasti liiton hyväksi.
Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Kunniapuheenjohtajana voi olla
yksi henkilö kerrallaan.
2
ANSIOMERKIT
Ansiomerkit ovat:
 Kultainen ansiomerkki
 Hopeinen ansiomerkki
 Pronssinen ansiomerkki
Ansiomerkit myöntää liittohallitus tai sen asettama palkitsemisyksikkö. Ansiomerkki
voidaan myöntää myös ulkomaalaiselle. Ansiomerkki on henkilökohtainen ja se
voidaan myöntää vain täysi-ikäiselle henkilölle. Ansiomerkki jaetaan liiton
kustannuksella.
Kultainen ansiomerkki
Kultaisen ansiomerkin myöntää liittohallitus saatuaan perustellun ehdotuksen
palkitsemisyksiköltä. Edellytyksenä kultaisen ansiomerkin saamiselle on erityisen
ansiokas toiminta kansainvälisellä, valtakunnallisella tai seuratasolla. Hopeisen
ansiomerkin myöntämisestä tulee olla vähintään kolme vuotta. Kultaiset ansiomerkit
numeroidaan. Kultaisen ansiomerkin saaja saa liiton ainaisvapaakortin, joka
oikeuttaa sisäänpääsyn kaikkiin Suomessa pelattaviin koripallo-otteluihin.
Hopeinen ansiomerkki
Hopeinen ansiomerkki myönnetään liittohallituksen tai sen valtuuttaman elimen
päätöksellä henkilölle, joka menestyksellisesti on toiminut liiton tai sen alueiden ja
seurojen hyväksi. Toimintavuosia lajin parissa edellytetään olevan vähintään
kahdeksan. Pronssisen ansiomerkin myöntämisestä tulee olla vähintään neljä vuotta.
Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää pelaajalle tai erotuomarille, joka erityisen
merkityksellisesti on edustanut Suomea ja koripalloilua kansallisissa ja
kansainvälisissä kilpailuissa.
Pronssinen ansiomerkki
Pronssinen ansiomerkki myönnetään liittohallituksen tai sen valtuuttaman elimen
päätöksellä henkilöille, joka ansiokkaasti on toiminut usean vuoden aikana
koripalloilun hyväksi.
3
HEIKKI TUOMALA -PALKINTO
Liitto jakaa vuosittain Heikki Tuomala -palkinnon vapaaehtoisesta koripallotyöstä.
Palkittavan tulee olla viimeksi kuluneen vuoden aikana vapaaehtoistyöllään
merkittävästi edistänyt koripalloilun menestymistä liitto-, alue- tai seuratasolla.
Esitykset palkinnon saajaksi tulee tehdä palkitsemisyksikölle vuosittain 15.3.
mennessä.
- 93 -
4
SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY:N ANSIOMERKIT
Ansiomerkkejä myönnetään henkilöille tunnustukseksi valtakunnallisella,
alueellisella tai paikallisella tasolla liikunnan kansalaistoiminnan piirissä tehdystä
työstä lasten ja nuorten liikunnan, kunto- ja terveysliikunnan, kilpa- ja huippuurheilun, koululais- ja opiskelijaliikunnan, erityisliikunnan, liikunnan
järjestötoiminnan tai muun liikuntaa edistävän toiminnan hyväksi.
Ansiomerkkiehdotukset tulee lähettää Valo:n hallitukselle osoitettuna helmikuun tai
elokuun loppuun mennessä. Ansiomerkkisääntöjä ja hakemuslomakkeita on
saatavana osoitteessa www.valo.fi .
5
SUOMEN LIIKUNTAKULTTUURIN JA URHEILUN ANSIORISTIT JA MITALIT
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristit ja mitalit anotaan
opetusministeriöltä. Koripalloliitto vastaa koripalloliiton hallituksen tai
palkitsemisyksikön hakemien ansioristien ja mitalien kustannuksista. Ansioristien ja
mitalien sääntöjä ja hakemuslomakkeita on saatavana osoitteessa www.minedu.fi.
Anomukset tulee tehdä opetusministeriölle viimeistään 31.10.
Ohjeita ansiomerkkien hakemiseen
Edellä esitettyjä ansiomerkkejä haetaan erillisellä ansiomerkkihakemuslomakkeella,
jota on saatavana Koripalloliiton toimistosta tai osoitteesta www.basket.fi.
Ehdotuksia kunniajäseniksi ja Heikki Tuomala -palkinnon saajiksi voi tehdä
palkitsemisyksikölle. Kultaisen ansiomerkin ja muun huomionosoituksen
hakemukseen on liitettävä erillinen ansioluettelo liikuntatoiminnasta.
Ansiomerkkihakemukset tulee toimittaa Koripalloliiton tai sen alueen toimistoon.
Ansiomerkkihakemuksia käsittelee liitossa luottamushenkilöelin, joten hakemuksen
käsittelyyn on varattava vähintään yksi kuukausi aikaa.
Koripalloliitto ylläpitää palkinnonsaajista rekisteriä, josta voi tarkistaa henkilön
aikaisemmat huomionosoitukset.
Ansiomerkeistä Koripalloliitossa voi kysyä Katja Mäntylältä sähköpostitse osoitteesta
[email protected] tai puhelimitse numerosta 0207 928 928.
- 94 -
ALUETOIMINNAN HALLINTO-OHJEET
MÄÄRITELMÄT
Alueyksikkö
Liiton hallinnollinen organisaatio, joiden määrän ja maantieteelliset rajat
vahvistaa liittovaltuusto.
Aluekokous
Toimintasäännöissä määritelty kahden vuoden välein pidettävä kokous,
jossa valitaan aluehallituksen jäsenet ja kunkin alueen kiintiön mukaiset
ehdokkaat liittovaltuustoon.
Aluehallitus
Toimintasäännöissä määritelty aluekokouksen valitsema alueen
kilpailutoiminnasta vastaava ja muuta toimintaa koordinoiva elin.
Kenttäpäällikkö Alueen toiminnasta vastaava liiton virkailija.
Alueen sääntö- ja kurinpitoryhmä tai kurinpitopäällikkö
Aluehallituksen nimittämä ryhmä tai kurinpitopäällikkö, joka käsittelee ja
päättää alueen toiminnassa tapahtuvat kilpailu- ja pelisääntöjen
soveltamista ja vastalauseita koskevat asiat sekä kurinpitoasiat.
Alueiden kilpailutoiminta
Kilpailusääntöjen mukaiset alueiden järjestämät aikuisten ja nuorten
kilpailut.
Alueellisen kilpailutoiminnan ryhmä
Liittohallituksen nimeämä valtakunnallinen ryhmä, joka hallinnoi ja
koordinoi kaikkien alueiden järjestämää kilpailutoimintaa.
Alueen kilpailuryhmät
Aluehallituksen nimittämät alueen aikuisten ja nuorten kilpailutoimintoja
hoitavat, sarjavastaavista ja muista henkilöistä koostuvat ryhmät.
Sarjavastaava
Aluehallituksen nimittämä henkilö, joka vastaa yksittäisen sarjan
organisoinnista ja yhteyksistä joukkueisiin.
Erotuomarinimeäjä
Aluehallituksen tai liiton erotuomariyksikön nimittämä henkilö, joka
vastaa erotuomarien nimeämisestä alueen otteluihin alueen muiden
nimeäjien kesken sovitun työnjaon mukaisesti.
Sarjamääräykset Liittohallituksen tai kilpailutoiminnan johtoryhmän vahvistamat alueellista
kilpailutoimintaa koskevat määräykset, joiden mukaisesti kaikkien
alueiden aikuisten ja nuorten sarjat pelataan.
Manuaalit
Aluehallituksen tai alueen kilpailuryhmän vahvistamat toimintaohjeistot,
joilla määritellään kaikki kunkin alueen kilpailutoiminnassa tapahtuvat
toiminnot.
1
Tämän ohjeiston tarkoitus on selventää alueiden roolia ja niiden tehtäviä sekä
hallintoa Koripalloliiton organisaatiossa.
2
Alueyksiköitä on liittovaltuuston päätöksen mukaisesti kilpailuvuodesta 2012–
13 alkaen kuusi (6) ja niiden nimet ovat: Eteläinen, Itäinen, Kaakkoinen,
Keskinen, Läntinen ja Pohjoinen alue.
Alueiden rajat muodostuvat Suomen maakuntien mukaan seuraavasti:
1 Eteläinen: Uusimaa
2 Itäinen: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo
3 Kaakkoinen: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme
4 Keskinen: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjanmaa
5 Läntinen: Ahvenanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Satakunta ja VarsinaisSuomi
6 Pohjoinen: Kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa
3
Alueiden toimintaa koordinoi aluekokouksen valitsema aluehallitus. Alueen
vastuuvirkailijana toimii alueen kenttäpäällikkö.
Aluehallituksen erityisenä tehtävänä yhdessä kenttäpäällikön kanssa on mm:
- 95 -














laatia vuosittain alueen toimintasuunnitelma ja talousarvio
vastata liittohallituksen alueelle myöntämän vuosittaisen määrärahan
käyttämisestä toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa
vastata alueen kilpailutoiminnan järjestämisestä
avustaa liiton valmennus- ja koulutusyksikköä pelaaja- ja
valmentajakoulutusten järjestelyissä
avustaa liiton erotuomariyksikköä erotuomarikoulutuksen järjestelyissä
avustaa liiton kenttäpalveluyksikköä sen hankkeiden toteuttamisessa
asettaa tarvittavat jaokset ja työryhmät hoitamaan alueen toimintaa
laatia vuosittain alueen toimintakertomus ja vastata kilpailutoiminnan
tilastoinnista
valvoa liiton kilpailusääntöjen noudattamista alueen järjestämissä sarjoissa ja
ratkaista niissä tapahtuvat pelisääntöjen soveltamista ja vastalauseita
koskevat asiat
ratkaista alueen järjestämissä sarjoissa tapahtuneet rikkomukset liiton
kurinpitosääntöjen mukaisesti
vastata palkitsemisesta alueen kilpailutoiminnassa
vastata alueen toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten muistamisesta
kutsua koolle aluekokous ja valmistella sille esitettävät asiat yhdessä
kenttäpäällikön kanssa
vastata alueellisesta tiedottamisesta kenttäpäällikön kanssa sovittujen
menettelytapojen mukaisesti.
4
Alueiden vuosisuunnitelmat ovat osa liiton vuosisuunnitelmaa ja talousarviot
osa liiton talousarviota. Alueiden taloudet ovat osa liiton kokonaistaloutta ja
niitä seurataan kalenterivuosittain.
5
Aluehallituksen tai sen asettaman erillisen sääntö- ja kurinpitoryhmän tai
kurinpitopäällikön kilpailu- ja pelisääntöjen soveltamista ja vastalauseita sekä
kurinpitoasioita koskeviin päätöksiin haetaan muutosta liiton sääntö- ja
kurinpitoyksiköltä valittamalla.
6
Muissa kuin edellä kohdassa 5 mainituissa asioissa aluehallituksen asettamien
jaoksien ja työryhmien tekemiin päätöksiin ja toimenpiteisiin haetaan oikaisua
aluehallitukselta.
7
Näiden ohjeiden muutokset vahvistaa liittovaltuusto ja ne on toimitettava
kaikille alueille.
8
Aluetoiminnan hallinto-ohjeita täydentävät muut ohjeet
8.1
Alueen kilpailuryhmän (aikuiset ja nuoret) tehtäviä ovat mm.
 määrittää alueen järjestämien sarjojen pelaamistavat (tekee ehdotuksen
aluehallitukselle)
 määrittää sarjoihin nousevien ja niistä putoavien joukkueiden määrän
(tekee ehdotuksen aluehallitukselle)
 määrittää alueen järjestämien sarjojen aikataulut
 päättää pelikauden aikana tapahtuneista rikkeistä määrättävät sanktiot
 vahvistaa pelikauden päätyttyä sarjojen sarjataulukot
 vahvistaa pelikauden päätyttyä sarjoihin nousseet ja niistä pudonneet
joukkueet
 tarkemmat ohjeet alueen kilpailuryhmän tehtävistä antaa liiton alueellisen
kilpailutoiminnan ryhmä tai aluehallitus.
8.2
Sarjavastaavan tehtäviä ovat mm.
 tarkistaa joukkueiden ilmoittautumiset
- 96 -





8.3
tekee omien sarjojensa otteluohjelmat kilpailuryhmän päätösten ja
ohjeiden mukaisesti
valvoo sarjan ja otteluiden toteutumista sarjamääräysten mukaisesti sekä
vahvistaa ottelusiirrot
vastaa sarjan yleisestä viestinnästä joukkueiden yhdyshenkilöille yhdessä
kenttäpäällikön kanssa
toimii yhteyshenkilönä alueen ja omien sarjojensa seurojen välillä
tarkemmat ohjeet sarjavastaavien tehtävistä antaa liiton alueellisen
kilpailutoiminnan ryhmä tai aluehallitus.
Erotuomarinimeäjän tehtäviä ovat mm.
 vastaa oman osa-alueensa erikseen määriteltyjen sarjatasojen erotuomarien
nimeämisestä alueen otteluihin
 hoitaa nimettyjen erotuomaritehtävien vaihdot erikseen sovituissa sarjoissa
 valvoo oman osa-alueensa erotuomarien tuomitsemistehtävien hoitamista
 opastaa oman osa-alueensa erotuomareita mahdollisissa
ongelmatilanteissa esim. baskethotellin käytössä
 toimii yhteyshenkilönä alueen ja nimeämiensä sarjojen erotuomarien välillä
 tarkemmat ohjeet erotuomarinimeäjien tehtävistä antaa liiton
erotuomariyksikkö tai aluehallitus.
- 97 -
SUOMEN KORIPALLOLIITON MATKUSTUSSÄÄNTÖ 2015
(liittovaltuuston vahvistamat 22.11.2014)
km-korvaus
pväraha
osapväraha ulk.päiväraha
Työsuhteessa olevat
44 c
40 €
18 €
VMS
Liittovaltuusto
22 c
20 €
9€
18,5 €
Muut luottamushenkilöt*
22 c
20 €
9€
18.5 €
Kouluttajat, maajoukkuevalmentajat ja huoltajat**
44 c*
40 €*
18 €*
18.5 €
Erotuomarit***
44 c*
40 €*
18 €*
18.5 €
Maajoukkuepelaajat
-miesten ja naisten
maajoukkueet
44 c
40 €
18 €
18.5 €
(Liittokokouksen päätöksellä 2.11.2013)
*
**
5.000 km asti, ja seuraavista 39 c
Lento vain toiminnanjohtajan luvalla.
Kilometrikorvausta maksetaan yli 500 km:n edestakaisesta matkasta vain
toiminnanjohtajan luvalla.
***
Yli 500 km:n edestakaisella matkalla on käytettävä julkisia kulkuvälineitä,
lennettäessä edullisinta vaihtoehtoa käyttäen. Julkisen kulkuvälineen ratkaisee
maksaja. Kilometrikorvauksesta yli 500 km:n edestakaisesta matkasta on
sovittava erikseen järjestävän seuran kanssa.
Ulkomaan päiväraha maksetaan joukkueen jäsenenä matkustavalle
erotuomarille, joka ei saa FIBA:n määräämiä korvauksia järjestäjiltä.
Osapäiväraha maksetaan, jos matka on kestänyt yli 6 tuntia
Kokopäiväraha maksetaan, jos matka on kestänyt yli 10 tuntia.
Muuten matkustussäännön soveltamisessa noudatetaan valtion
matkustussäännön määräyksiä
Ruokailut Mikäli henkilöllä on jonakin matkavuorokautena mahdollisuus ilmaiseen tai
matkalipun hintaan sisältyneeseen ruokaan, päivärahan enimmäismäärä on
puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen
kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
Tämä ei koske luottamushenkilöille, maajoukkuetoimijoille sekä erotuomareille
maksettavia ulkomaanpäivärahoja
Lisämatkustajat 3 senttiä per matkustaja
HUOM! Matkalasku tulee toimittaa liittoon 2 kk sisällä tapahtumasta
- 98 -
TÄRKEIMPIEN PALVELUIDEN JA TUOTTEIDEN MAKSUT 2015
LISENSSIMAKSUT
Koripallolisenssi (oikeuttaa pelaamiseen, valmentamiseen ja tuomitsemiseen)
Aikuiset, kilpa
Aikuiset, harraste
A-ja B-Nuoret
C-Nuoret
Minit
Mikrot
€
107
90
89
88
60
39
Seniorit (oikeuttaa pelaamaan liiton ja alueiden järjestämissä seniorisarjoissa)
59
Erotuomarilisenssi (oikeuttaa tuomitsemiseen, mutta ei valmentamiseen tai pelaamiseen)
37
Rinnakkaislisenssi (oikeuttaa pelaamaan rinnakkaisjoukkueessa)
34
Kuntosarjalisenssi
(oikeuttaa pelaamaan alueiden järjestämissä kuntosarjoissa ja harrasteturnauksissa)
24
Valmentajalisenssi (ei pelaamis- eikä erotuomarioikeuksia)
41
Pyörätuolikoripallolisenssi
55
Special Olympics-lisenssi
20
Koripallokoululisenssi
- oikeuttaa osallistumaan liiton ja jäsenseurojen koripallokouluihin sekä liiton
koripallokoululaisille järjestettävään kilpailutoimintaan ja turnauksiin
- sisältää ryhmätapaturmavakuutuksen
10
PUOLEN KAUDEN LISENSSI (ostettavissa 1.1.2016 alkaen)
Aikuisten kilpa puolikausi
Aikuisten harraste II-V puolikausi
A- ja B-nuoret puolikausi
C-nuoret puolikausi
Minit puolikausi
Mikrot puolikausi
64
54
53
52
36
23
KILPAILUTOIMINNAN PALVELUMAKSUT
Miesten SM-sarjamaksu
* sisältää runkosarjan erotuomarikulut (kolme tuomaria)
* sisältää 3 ulkomaalaispelaajan rekisteröintimaksua
35000
Miesten I divisioona A- ja B-Divarit
2600
Naisten SM-sarjamaksu
2600
Naisten I divisioona sarjamaksu
800
Ulkomaalaispelaajan rekisteröintimaksu
miesten valtakunnalliset sarjat
naisten valtakunnalliset sarjat
390
250
Ulkomaalaispelaajan edustusvapaustodistuksen pyytäminen
- 99 -
miesten ja naisten valtakunnalliset sarjat
110
A- ja B-nuorten SM-sarjamaksut
SM-karsinnat
SM-loppusarjat
I divisioona
160
265
265
C-Nuoret
SM-karsinta syksy (alueellinen)
SM-sarja kevät
SM-lopputurnaus
100
205
Senioreiden SM-sarjat
155
Pyörätuolikoripallon SM-sarja
250
Spelial Olympics
100
PELAAJAOIKEUKSIEN KIRJAAMISMAKSU
kirjaamismaksut, aina pelaajan syntymävuoden mukaan
valtakunnalliset aikuisten sarjat
(Korisliigat ja I-divisioonat)
muut aikuisten sarjat
(alueiden aikuisten sarjat, senioreiden SM-sarjat)
Kaikki A-, B- ja C-ikäiset
(valtakunnalliset ja alueelliset)
Kaikki minien ja mikrojen ikäset
70
45
35
0
LUOPUMISSAKOT JA RIKEMAKSUT
(jos sarjakohtaisissa sarjamääräyksissä tai ottelumanuaaleissa ei ole toisin mainittu)
Tulospalvelun, pöytäkirjan tai tilastoinnin laiminlyönti
RIKEMAKSUT LUOPUMISISTA
- nuorten SM-sarjoissa ja valtakunnallisissa I-divisioonissa
- nuorten SM-karsintasarjoissa ja -turnauksissa
- muissa nuorten turnauksissa
-muissa alueiden sarjoissa, sarja- ja turnausmuotoiset
-senioreiden SM-sarjoissa
-aikuisten valtakunnalliset sarjat
75
380
380
110
410
360
810
OTTELUSIIRTOMAKSU
Ottelukohtainen
55
VASTALAUSEMAKSUT
Vastalausemaksu
Valitusmaksu
310
620
JÄSENMAKSU
Seuran jäsenmaksu
* sisältää Tuplaturva vakuutusmaksun
* sisältää Teosto ja Gramex-maksun
Kannatusjäsenmaksu
105
100
ALUEIDEN SARJAMAKSUT
Miehet II
Miehet III
Miehet III, alin
Miehet IV
410
310
235
210
- 100 -
Miehet V
Miehet VI
Miehet kunto
M50 ja M35
Naiset II
Naiset III
Naiset IV
mamma, kunto
N30
ABC ja minit
mikrot
kevät
200
180
130
160
290
210
190
110
100
180
165
105
KASVATTAJAPALKKIOT
Nuorten maajoukkuepelaaja EM-kisat (taso 1)
Aikuisten SM-sarja (taso 2)
Aikuisten maajoukkue (taso 3)
150
400
800
- 101 -
EROTUOMARIPALKKIOT 2015-16
Miesten Korisliiga
Runkosarja
200
Puolivälierät
220
Välierät
250
Finaalit
300
Harjoitusottelut
100
Naisten Korisliiga
Runkosarja
65
Pudotuspelit ja pronssiottelu
75
Finaalit
90
M1D A
Runkosarja ja puolivälierät
75
Välierät ja finaalit
95
M1D B
Runkosarja ja välierät
75
Välierät ja finaalit
95
Karsinnat 1-divisioonaan
65
N1D
Runkosarja
45
pudotuspelit (välierät ja finaalit)
50
Karsinnat 1-divisioonaan
35
Pyörätuolikoripallon SM-sarja
Runkosarja
32
Pudotuspelit
44
1-divisioona
30
Seniorisarjat
Naisten seniorisarjat
22
Miesten seniorisarjat 35 -, 40 - ja 45 - v.
24
Miesten seniorisarjat 50 -, 55 -, ja 60 - v.
22
A-pojat SM-sarja
Runkosarja
45
Pudotuspelit
50
Muut nuorten SM-sarjat ja 1-divisioonat
Runkosarja
35
Pudotuspelit
40
1-divisioonien final fourit
35
Nuorten SM-karsinnat
A-nuorten SM-karsinnat
30
B-nuorten SM-karsinnat
25
ALUEELLISET SARJAT
M2D
45
M3D
35
M4D
25
M5D
25
N2D
25
N3D
25
- 102 -
N4D
25
Miesten ja naisten kuntosarjat
25
A-juniorit
25
B-juniorit
25
C-juniorit
25
Minit
25
Mikrot
25
Supermikrot
25
Matkakustannukset korvataan Koripalloliiton matkustussäännön mukaan.
Karsinnoissa maksetaan sen sarjan palkkio, jonka sarjamääräyksiä noudatetaan, ellei
taulukossa ole toisin mainittu.
Maajoukkueiden matkoilla, joilla erotuomari on joukkueen jäsen, maksetaan vastaava
ulkomaan kulukorvaus kuin joukkueen johdolle.
Muissa kuin FIBA:n nimeämissä maaotteluissa maksetaan kyseisen tason SM-runkosarjan
palkkio.
Komissaarin palkkio on sama kuin kyseisen sarjan erotuomarin palkkio (runkosarjassa
runkosarjan palkkio, pudotuspeleissä pudotuspelien palkkio)
poikkeuksena Korisliiga, jossa komissaarin palkkion on aina erotuomarin runkosarjan
peruspalkkio.
Huom! Mikäli ottelua ei jostain syystä pelata, ei palkkioita makseta, vaan ainoastaan
kulukorvaukset.
LIITON PELIPALLOT KAUDELLA 2015–2016
1. Kaikki miesten sarjat sekä 22-vuotiaiden miesten, A ja B- poikien sarjat: pallon koko
nro: 7, paino 567-650 g, ympärysmitta 74,9 cm-78,0 cm ja materiaali: nahka tai
synteettinen nahka.
2. Kaikki naisten sarjat sekä 22-vuotiaden naisten, A ja B tyttöjen sarjat sekä C-nuorten
sarjat: pallo koko nro: 6, paino 510-567 g, ympärysmitta 72,4 cm-73,7 cm ja materiaali:
nahka tai synteettinen nahka.
3. Mini ja mikrosarjat: pallon koko nro: 5, paino 450-500 g, ympärysmitta 66-73 cm ja
materiaali: synteettinen nahka tai kumi.
- 103 -
SEURASIIRTOLOMAKE 2015-16
PELAAJAN TIEDOT (pelaaja täyttää)
Pelaajan nimi
Lähiosoite
Postinro+-paikka
Syntymäaika
puhelin
Kasvattajaseura
Pelaajan omakätinen allekirjoitus, jos
pelaaja on täyttänyt 18 vuotta
Vanhemman allekirjoitus, jos pelaaja alle
18-vuotias **
LÄHTÖSEURAN TIEDOT (lähtöseura täyttää)
Lähtöseura
joukk.sarjataso
Pelaajan
Kyllä, vapautamme pelaajan uuteen seuraan
vapauttaminen
Ei, emme vapauta pelaajaa (kirjoita alle selvitys syistä):
Selvitys:
Paikka
Päiväys
/
20
Allekirjoitus/allekirjoitukset (nimenkirjoitusoikeus) ja seuran leima:
TULOSEURAN TIEDOT (tuloseura täyttää)
Tuloseura
joukk.sarjataso
Yhteyshenkilö
puh.
Allekirjoitus/allekirjoitukset (nimenkirjoitusoikeus) ja seuran leima:
= >> - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - - - - - - - Todistus pelaajalle lähtöseuralta seurasiirtohakemuksen käsittelyyn jättämisestä.
Pelaaja, leikkaa tämä alaosa itsellesi täytettynä.
Pelaajan nimi
on tänään jättänyt seurallemme seuraedustuksen muutoshakemuksen
Paikka
Päiväys
/
Lähtöseuran nimi ja allekirjoitus
20
- 104 -
SEURASIIRROISTA LYHYESTI







Seurasiirtoaika päättyy kunakin kilpailuvuonna helmikuun viimeinen päivä
Kotimaassa seurasta toiseen siirtyvä pelaaja on edustuskelpoinen seuraavana
päivänä sen jälkeen, kun kaikilta osin täytetty seurasiirtohakemus ja tosite
suoritetusta seurasiirron kirjaamismaksusta on toimitettu Koripalloliiton
Helsingin toimistoon. Seuraavan siirron karenssi on 30 vrk. Ei koske
ulkomailta tulevia.
Perättäisten seurasiirtojen tapauksessa pelaaja on edustuskelpoinen kuitenkin
vasta 30 päivän kuluttua siitä, kun hän on edellisen seurasiirron jälkeen tullut
edustuskelpoiseksi.
Seurasiirtolomakkeessa täytyy olla lähtöseuran, tuloseuran ja pelaajan
allekirjoitus.
** Alle 18-vuotiaan pelaajan osalta, seurasiirtolomakkeessa pitää olla
jommankumman vanhemman allekirjoitus
Jos lähtöseura ei vapauta pelaajaa, tulee sen kirjoittaa seurasiirtolomakkeeseen
siitä selvitys. Lisäksi selvitys pitää ilmoittaa pelaajalle kirjallisesti.
Joukkuekohtaisissa seurasiirroissa, kysy lisää Tiina Karvonen tai Ulla Karlssonilta
Kirjaamismaksut, aina pelaajan syntymävuoden mukaan
 valtakunnalliset aikuisten sarjat (Korisliigat, I divisioonat) 70 €
 Muut aikuisten sarjat (alueiden aikuisten sarjat, senioreiden SM-sarjat, PTkoris, Special Olympics) 45 €
 kaikki A-, B- ja C-ikäiset (valtakunnalliset ja alueelliset) 35 €
 minien ja mikrojen ikäiset, ei maksua, mutta siirto tehtävä aina
KAIKKI SEURASIIRROT TOIMITETAAN KORIPALLOLIITON TOIMISTOON JA
KAIKKIEN SEURASIIRTOJEN KIRJAAMISMAKSU MAKSETAAN
KORIPALLOLIITON TILILLE
Suomen Koripalloliitto, Sääntö- ja kurinpitoyksikkö
Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki
puh. 0207 928928, fax (09) 149 6713
Nordea Pankki IBAN: FI94 2262 3800 0010 94
LISÄTIETOA
Valtakunnallisten sarjoihin siirtyvät pelaajat
Ulla Karlsson, [email protected] tai 044-556 7776
Alueellisiin, kaikki alueet, sarjoihin siirtyvät pelaajat:
Tiina Karvonen, [email protected] tai 044-906 6068
- 105 -