1. No category

PYSÄKÖINTI JOENSUUN
KESKUSTA-ALUEELLA
Maaliskuu 2015
PYSÄKÖINTI JOENSUUN
KESKUSTA-ALUEELLA
Ramboll Finland Oy
Kirjastokatu 4
70100 KUOPIO
T +358 20 755 611
www.ramboll.fi
ESIPUHE
Pysäköintiratkaisuilla on suuri vaikutus siihen, kuinka houkuttelevana ja viihtyisänä alue koetaan asumisen, asioinnin ja työ- tai opiskelupaikkojen sijoittumisen kannalta. Alueen ja toimintojen saavutettavuus ja toisaalta liikenneympäristön turvallisuus ja viihtyisyys ovat pysäköintijärjestelyjen keskeisiä tavoitteita. Pysäköinnistä aiheutuvaa liikennettä ja sen aiheuttamia haittoja pyritään
aina vähentämään tarkoituksenmukaisesti.
Pysäköinti vaatii runsaasti tilaa. Suuri osa autoista vaatii kaksi autopaikkaa
pelkästään työmatkapysäköinnin vuoksi. Lisäksi tarvitaan runsaasti pysäköintipaikkoja eri asiointikohteissa. Yksityiskäytössä olevat henkilöautot ovat pysäköityinä yli 95 % käyttöajastaan.
Tässä suunnitelmassa on tarkasteltu pysäköintiä Joensuun keskustassa ja Niinivaaralla lähialueineen. Suunnitelman pohjaksi on kuvattu pysäköinnin nykytila ja kehittämistarpeet. Suunnitelmassa on käyty läpi, miten pysäköintitarve
otetaan huomioon kaavoituksessa. Pysäköintijärjestelyjen kehittämistä on käsitelty alueittain sekä erilaisten käyttäjäryhmien kannalta. Suunnitelmassa on
otettu kantaa pysäköinnin maksujärjestelmien ja opastuksen kehittämiseen
sekä uusien älyliikenneratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksiin. Lisäksi on käsitelty kaupungin pysäköintiyhtiön ja pysäköinninvalvonnan tehtäviä ja toimintaa.
Suunnitelma on laadittu Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön toimeksiannosta. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Jarmo Tihmala, Ari
Varonen ja Juha-Pekka Vartiainen Joensuun kaupungilta sekä Pertti Dahl Joensuun Pysäköinti Oy:stä. Ryhmä on pitänyt 5 kokousta.
Suunnitelmaa laadittaessa on kuultu Joensuun pysäköinninvalvojia. Suunnitelman työohjelmaa on käsitelty kesäkuussa 2014 Joensuun vammaisneuvostossa, joka on evästänyt suunnittelua.
Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet
Olli Mäkelä, Jukka Räsänen, Tuomas Lehteinen, Mikko Ruokolainen, Pilvi Lesch
ja Susanna Kukkonen.
Joensuussa maaliskuussa 2015
Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö
SISÄLTÖ
1.
Työn sisältö ja tavoitteet ............................................................. 1
2.
Suunnittelualue ja -kohteet.......................................................... 2
3.
Pysäköinnin nykytila ja kehittämistarpeet .................................... 3
3.1 Autojen määrä ja autotiheys .................................................... 3
3.2 Pysäköintipaikkojen lukumäärä................................................. 6
3.3 Kiinteistöjen pysäköintipaikat ................................................... 7
3.4 Kadunvarsipysäköinti .............................................................. 8
3.5 Pysäköintitalot..................................................................... 11
3.6 Pysäköintialueet................................................................... 11
3.7 Maksullinen katupysäköinti .................................................... 12
3.8 Asukaspysäköintijärjestelmä .................................................. 13
3.9 Pysäköintiluvat .................................................................... 16
3.10 Pysäköintipaikkojen käyttöasteet ............................................ 16
3.11 Pyörä- ja mopopysäköinti ...................................................... 21
3.12 Linja- ja kuorma-autojen pysäköinti ........................................ 24
3.13 Huoltoliikenne ..................................................................... 25
3.14 Liikuntarajoitteisten pysäköinti ............................................... 25
3.15 Pysäköinnin ohjaus............................................................... 26
4.
Pysäköinnin tavoitteet (pysäköintipolitiikka).............................. 28
5.
Pysäköintiratkaisut kaavoituksessa............................................ 32
5.1 Autopaikkanormit................................................................. 32
5.2 Pyöräpysäköintinormit .......................................................... 34
5.3 Erityiskysymyksiä................................................................. 36
5.4 Pysäköinnin kehittämismalleja ................................................ 36
5.5 Katujen käyttö pysäköintiin.................................................... 37
5.6 Suosituksia ......................................................................... 39
6.
Pysäköinnin kehittämisperiaatteet ............................................. 40
6.1 Pysäköintilaitokset................................................................ 40
6.2 Pysäköinnin säätely .............................................................. 41
6.2.1 Pysäköinnin maksullisuus ja hinnoittelu ........................... 41
6.2.2 Mobiilimaksaminen käyttöön.......................................... 42
6.2.3 Kadunvarsipysäköinnin rajoitukset.................................. 43
6.2.4 Asukaspysäköintijärjestelmän uusiminen ......................... 43
6.3 Erityisryhmien pysäköinti....................................................... 45
6.3.1 Linja- ja kuorma-autojen pysäköinti ................................ 45
6.3.2 Huoltoliikenteen pysäköinti ............................................ 46
6.3.3 Liikuntarajoitteisten pysäköinti ....................................... 46
6.4 Pyöräpysäköinti ................................................................... 47
6.5 Varautuminen erityispalveluihin .............................................. 48
6.5.1 Autojen yhteiskäyttö .................................................... 48
6.5.2 Sähköautojen lataus..................................................... 48
7.
Pysäköinnin järjestäminen eri alueilla ........................................ 49
7.1 Ydinkeskusta ....................................................................... 49
7.2 Muu ruutukaava-alue ............................................................ 50
7.3 Mehtimäen urheilupuisto - Tiedepuisto - yliopistokampus ............ 50
7.4 Otsola ................................................................................ 52
7.5 Penttilänranta - Aittaranta - Itäranta ....................................... 52
7.6 Niinivaara ........................................................................... 53
8.
Kaupungin pysäköintiyhtiön asema ............................................ 57
8.1 Nykytila.............................................................................. 57
8.2 Pysäköintiyhtiön kehittäminen ................................................ 58
9.
Pysäköinnin valvonta ................................................................. 60
10. Pysäköinnin opastus .................................................................. 62
11. Älykkäät pysäköintipalvelut ....................................................... 64
12. Toimenpideohjelma ................................................................... 70
LÄHTÖAINEISTO
LIITTEET
Liite 1.
Liite 2.
Pysäköintialueet.
Pysäköintipaikkanormit eri kaupungeissa.
KÄSITTEET
Asiointipysäköinti
Kaupoissa ja toimistoissa sekä työpaikoilla vierailevien asiakkaiden
pysäköinti.
Asukaspysäköinti
Asukkaiden ja heidän vieraidensa pysäköinti omalla asuinalueellaan.
Asukaspysäköintijärjestelmä
Maksulliseen lupaan perustuva järjestelmä, jossa luvan lunastaneille
asukkaille tai yrityksille annetaan vapautuksia pysäköintirajoituksista.
Autotiheys
Alueen autojen määrä asukasta kohti (yleensä autoa/1000 as.).
Erityisryhmien
pysäköinti
Liikuntavammaisten, tilauslinja-autojen, kuorma-autojen ym.
erikoisajoneuvojen pysäköinti
Liityntäpysäköinti
Pysäköinti joukkoliikenneaseman tai -pysäkin yhteyteen järjestetyllä
pysäköintipaikalla siksi aikaa, kun autoilija tai pyöräilijä käyttää joukkoliikenteen palvelua.
LPA-alue
Asemakaavassa autopaikkojen korttelialueeksi osoitettu alue.
Työpaikkapysäköinti
Työpaikan työntekijöiden pysäköinti.
Pysäköintialue
Yleiseen pysäköintiin tarkoitettu merkitty kattamaton alue.
Pysäköintilaitos
Yleiseen pysäköintiin tarkoitettu pysäköintialue tai -talo.
Pysäköintinormi
Asemakaavassa ilmoitettu autopaikkojen tai pyöräpaikkojen määrä
paikkaa/asunto tai paikkaa/kerros-m2.
Pysäköintitalo
Yleiseen pysäköintiin tarkoitettu talo tai muu katettu rakenne.
Vuoropysäköinti
Liikennemerkein osoitettu pysäköintikielto vuoropäivin kadun eri puolilla.
Vuorottaispysäköinti,
autopaikkojen yhteiskäyttö
Autopaikkojen yhteiskäyttö eri käyttäjäryhmien kesken esim. päiväaikaan työntekijöiden ja muulloin asukkaiden käytössä.
1
1.
TYÖN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET
Työssä selvitetään Joensuun keskusta-alueen pysäköinnin nykytila ja kehittämistarpeet sekä tehdään esitykset pysäköinnin kehittämiseksi. Pysäköintijärjestelyjen kehittämistä tarkastellaan osaalueittain. Työssä käsitellään sekä autojen että polkupyörien pysäköintiä.
Kaavoitusta varten arvioidaan nykyisten autopaikkanormien sopivuus. Pyöräpysäköinnin osalta
selvitetään, miten pyöräpysäköintiä on tarpeen kaavoituksessa ohjata. Yhtenä selvityskohteena
on, millä periaatteilla lisääntyvä pysäköintitarve voidaan ratkaista, kun ruutukaavan asuntokortteleiden rakentamistehokkuutta nostetaan.
Työ sisältää pysäköinnin hallinnan ja valvonnan nykytilan ja kehittämistarpeiden tarkastelun. Pysäköinnin hinnoittelu, maksuvyöhykkeet ja maksutekniikat kuuluvat selvitykseen. Lisäksi työssä
arvioidaan pysäköinnin ohjauksen kehittämistarvetta.
Pysäköinnin tavoitteet on koottu esitykseksi Joensuussa noudatettavasta pysäköintipolitiikasta.
Pysäköintipolitiikalla pyritään tukemaan kaupungin kehittämistavoitteita, jotka on kuvattu mm.
kaupunkistrategiassa, kaupunkirakenneohjelmassa ja Symmetrisen kaupungin kehitysvisiossa.
Kuva 1-1.
Pysäköintilaitosten ja kadunvarsipysäköinnin käyttöastetutkimusten perusteella arvioidaan uusien pysäköintilaitosten tarvetta. Kuvalähde: Fonectan helikopterikuvat.
2
2.
SUUNNITTELUALUE JA -KOHTEET
Suunnittelualue käsittää Joensuun keskeisen kaupunkialueen (kuva 2-1). Suunnittelualueeseen
sisältyvät:
-
ruutukaavakeskusta
Mehtimäen urheilupuiston, yliopiston ja Tiedepuiston alue
Linnunlahti Yliopistokadun vaikutusalueelta (yliopistokampuksen pysäköinnin vaikutukset)
Otsola (yliopiston ja ammatillisen oppilaitoksen pysäköinnin vaikutukset)
Penttilän - Aittarannan - Itärannan alueet sekä rautatie- ja linja-autoasemat
Niinivaaran läntiset alueet.
Oppilaitosten osalta tässä selvityksessä on käsitelty Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinnekampuksen ja Wärtsilä-kampuksen pysäköintiä. Yliopistokampusta on käsitelty v. 2013 tehdyn
Mehtimäen liikennesuunnitelman perusteella. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Peltolan ja
Otsolan kampusalueita ei ole tarkemmin käsitelty, koska pysäköintiongelmia ei ole ilmennyt.
Kuva 2-1.
Pysäköintisuunnitelman suunnittelualue.
Pysäköintijärjestelyjen osalta suunnittelu koskee lähinnä katuja ja yleisiä pysäköintialueita. Yksittäisten kiinteistöjen pysäköintipaikkojen määrää tai riittävyyttä ei ole tätä suunnitelmaa laadittaessa inventoitu, vaan niiltä osin on tukeuduttu aikaisempien selvitysten tietoihin. Tässä suunnitelmassa ei oteta kantaa yksityisten kiinteistöjen tai pysäköintitalojen sisäisiin pysäköintijärjestelyihin.
3
3.
3.1
PYSÄKÖINNIN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET
Autojen määrä ja autotiheys
Koko Joensuun kaupungin autotiheys asukasta kohti vastaa valtakunnan keskiarvoa. Ruutukaavakeskustassa autotiheys on selvästi keskimääräistä pienempi eli 73 % koko kaupungin keskiarvosta (taulukko 3-1). Ydinkeskustassa ja Niinivaaran kerrostaloalueella henkilöautotiheys jää alle
400 autoon/1000 asukasta, mutta matalamman asukastehokkuuden alueilla henkilöautotiheys on
yleensä suurempi (kuva 3-1).
Taulukko 3-1. Henkilöautotiheys eri alueilla v. 2011 lopun tilanteessa.
Henkilöautotiheys (autoa/1000 asukasta)
Koko maa
Pohjois-Karjala
556
Kuva 3-1.
605
Joensuun keskusta
(I - IV kaupunginosat)
Joensuu
554
404
Henkilöautotiheys Joensuun keskusta-alueella 250x250 m ruuduissa.
Autonomistukseen yleensä ja keskustan alhaisempaan autotiheyteen vaikuttavat monet seikat.
Keskustassa palvelut ovat jalankulkuetäisyydellä, mikä mahdollistaa autottomuuden. Pienten
ruokakuntien, opiskelijoiden ja iäkkäiden eli vähemmän autoja omistavien ryhmien osuus on keskustassa suuri. Runsaammin autoja omistavat lapsiperheet asuvat keskustan ulkopuolisilla asuntoalueilla. Haja-asutusalueella asuville auto on lähes välttämätön (kuva 3-2).
Keskustan jalankulkuvyöhykkeellä autottomien asuntokuntien osuus 45 % on selvästi muuta
kaupunkia suurempi ja moniautollisten asuntokuntien osuus 10 % taas selvästi keskimääräistä
pienempi. Pitkän aikavälin kehitystrendinä keskustan autottomien asuntokuntien osuus on hitaasti vähentynyt ja moniautollisten asuntokuntien osuus hieman kasvanut (kuva 3-3).
4
Kuva 3-2.
Autonomistus ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Joensuussa (Ristimäki ym. 2013).
Kuva 3-3.
Moniautoisten ja autottomien asuntokuntien osuudet eri vyöhykkeillä Joensuussa
(Ristimäki ym. 2013).
5
Autojen määrän ja autotiheyden kehitysennuste
Autojen määrän kehitysnäkymiä on käsitelty mm. useissa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin
selvityksissä, mutta numeerisia kehitysennusteita ei ole laadittu. Yleisen käsityksen mukaan autojen määrä Suomessa tulee vielä kasvamaan, joskin kasvu hidastuu kyllästymisasteen lähestyessä.
Pysäköintipaikkatarpeen kannalta oleellista on suhteuttaa autojen määrä rakennetun kerrosalan
tai asukkaiden määrään. Pysäköintipaikkatarpeen suhteen on nähtävissä kaksi toisiaan kompensoivaa trendiä: autotiheyden kasvu asukasta kohti lisää autojen määrää, mutta toisaalta asumisväljyyden kasvu vähentää asukkaiden määrää asuntoa tai kerrosneliömetriä kohti.
Suomen kaupunkiseuduilla asumisväljyys on vuosina 1985 - 2010 noussut yli 30 % runsaasta 28
neliömetristä yli 37 neliömetriin/asukas. Kasvutahti on kuitenkin hidastunut 2000-luvun loppupuolella, erityisesti keskustojen jalankulkuvyöhykkeillä (kuva 3-4). Tulotason lisäksi asumisväljyyden kasvu liittyy asuntokuntien keskikoon pienenemiseen.
Kuva 3-4.
Asumisväljyys Suomen kaupunkiseuduilla yhteensä vuosina 1985 - 2010. (Ristimäki
ym. 2013).
Vaikka sekä autotiheyden kasvu että asumisväljyyden lisääntyminen näyttävät olevan tasaantumassa, voidaan olettaa, että nämä kehityskulut jatkossakin kompensoivat toisiaan. Tällöin pysäköintipaikkojen määrässä/asumiskerrosala ei ole tarvetta varautua kasvuun. Eli nykyisen rakennuskannan osalta ei ole tarvetta varautua autopaikkanormin kasvattamiseen.
Joensuun keskusta-alueella tavoite rakentamistehokkuuden kasvattamiseen lisää uusien autopaikkojen tarvetta. Lisäksi autopaikkojen tarpeeseen vaikuttaa se, kuinka pysäköintipaikkojen
saatavuudella halutaan vaikuttaa alueelle suuntautuvan ostos-, asiointi- ja työpaikkaliikenteen
määrään.
Autokannan määrään vaikuttavia ilmiöitä ovat autojen yhteiskäytön yleistyminen ja pitkällä aikavälillä automaattisesti ohjattavien ns. robottiautojen tulo markkinoille. Sähköautojen ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös vetyä polttoaineenaan käyttävien autojen yleistyminen vaikuttavat
pysäköintiratkaisuihin.
6
Kun joukko toisistaan riippumattomia ihmisiä käyttää yhtä tai useampaa autoa yhteisten sääntöjen ja korvausten mukaisesti, puhutaan autojen yhteiskäytöstä. Pääkaupunkiseudulla on useampia yhteiskäyttöä tarjoavia yrityksiä. Yksi yhteiskäyttöauto korvaa eri tutkimusten mukaan 8 - 10
yksityisautoa ja yksi yhteiskäyttöautopaikka lähes 20 yksityisautopaikkaa.
Ilman kuljettajaa liikkuvat robottiautot mahdollistavat varsinkin kaupungeissa luopumisen omasta autosta. Tällä on dramaattinen vaikutus pysäköintipaikkatarpeeseen. Kysymyksessä on kuitenkin hyvin pitkän aikavälin visio, joka vaikuttaa vasta usean vuosikymmenen päästä.
3.2
Pysäköintipaikkojen lukumäärä
Erilaisten pysäköintipaikkojen määrät osa-alueittain on esitetty kuvassa 3-5 ja liitteessä 1. Rakentamisen ja muiden muutosten myötä pysäköintipaikkojen määrä muuttuu koko ajan.
Kuva 3-5.
Pysäköintipaikkojen määrä kadunvarsilla ja tonteilla osa-alueittain sekä pysäköintialueilla ja pysäköintitaloissa. Tonttipaikkojen määrä perustuu v. 2006 tehtyyn inventointiin.
7
Ruutukaavakeskustan alueella on noin 10 600 asukasta ja 12 900 pysäköintipaikkaa. Näistä on
- maantasaisilla pysäköintialueilla runsaat 1000 paikkaa
- pysäköintitaloissa n. 1600 paikkaa
- kadunvarsilla n. 2300 paikkaa
- tonteilla n. 8000 paikkaa (v. 2006 tilanne).
Mehtimäen urheilupuiston alueella on runsaat 1 300 pysäköintipaikkaa. Näistä 504 paikkaa on
Hallitien pysäköintitalossa ja 232 paikkaa Kenttämiehentien maksullisella pysäköintialueella. Raviradan kahdella sorapintaisella pysäköintialueella on yhteensä noin 410 paikkaa. Alueella ei ole
juurikaan kadunvarsipaikkoja. Tiedepuiston työpaikkapysäköintiä ja alueen suurten tapahtumien
pysäköintiä tapahtuu Länsikadulla ja muilla lähikaduilla.
Tiedepuistossa on noin 1 000 työpaikkaa ja noin 1 000 opiskelijapaikkaa. Muutoin Mehtimäen pysäköinti liittyy siellä olevien urheilulaitosten käyttöön ja erilaisten tapahtumien liikenteeseen.
Yliopistokampuksen alueella on noin 1 000 työpaikkaa. Opiskelijoita on kirjoilla noin 8 000,
joista noin 4 000 on aktiiviopiskelijoita. Metsäntutkimuslaitos mukaan lukien alueella on yhteensä
noin 780 pysäköintipaikkaa. Näistä noin 290 paikkaa on Siltakadun ja Tulliportinkadun välisellä
alueella ja noin 490 paikkaa Siltakadun ja Urheilupuiston välisellä alueella. Paikoista noin 220 on
vapaan pysäköinnin käytössä. Pääosa on lupapaikkoja alueella työskentelevien käyttöön. Yliopiston paikoista noin 150 on lämmitystolppapaikkoja.
Yliopistorakennusten osalta on käynnissä rakennusten saneerausta ja yksiköiden muuttoja, mikä
heijastuu myös pysäköintijärjestelyihin. Yliopistoalueelle laaditaan kehitysvisiota, joka voi tuoda
muutostarpeita alueelle.
Yliopistokampuksen alueella ei ole kadunvarsipaikkoja. Työpaikkapysäköinnin estämiseksi on lähimpänä yliopistoa, sen pohjoispuolella sijaitseville asuntokaduille asetettu päiväaikaisia pysäköintirajoituksia. Toisaalta yliopistoalueen vapaan pysäköinnin paikoilla on havaittu vähäistä alueen ulkopuolisten työpaikkapysäköintiä.
Niinivaaran asukasluku on noin 4 400 henkeä. Alueella ei ole tehty kattavaa pysäköintipaikkojen
inventointia. Keskussairaalan pysäköinti tapahtuu kahdessa yhteensä runsaat 1 000 paikkaa sisältävässä pysäköintitalossa sekä osittain sairaalan piha-alueilla. Suvikadun liikekeskuksen alueella on noin 150 pysäköintipaikkaa, joista osa on henkilökunnan käytössä. Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksen alueella on noin 170 pysäköintipaikkaa ja Tikkarinteen kampusalueella runsaat 200 pysäköintipaikkaa. Lisäksi alueella on joitakin pieniä pysäköintialueita.
Pääosin asukaspysäköinti on tonteilla, mutta pohjoisosan kerrostaloalueella on myös kadunvarsipysäköintiä.
Penttilän - Aittarannan alueen asukasluku oli v. 2013 noin 3 000 henkeä, mutta kasvaa asuntorakentamisen myötä jatkuvasti. Asukas- ja työpaikkapysäköinti on pääosin kiinteistökohtaisena
tonttipysäköintinä. Jokikadulla on 94-paikkainen pysäköintitalo, jonka paikat on tarkoitettu lähikiinteistöjen sopimuskäyttöön. Penttilän ratapihan tuntumassa Suvantosillan alla on pienehkö
yleinen pysäköintialue.
Rautatie- ja linja-autoasemien alueella on maksullinen 74-paikkainen pysäköintialue sekä lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja saattoliikenteelle.
3.3
Kiinteistöjen pysäköintipaikat
Ruutukaava-alueen kiinteistöjen pysäköintipaikkoja (kuva 3-5 edellä) on selvitetty v. 2006 tehdyssä opinnäytetyössä (Timo Ritala: Joensuun keskustan pysäköintiselvitys). Kiinteistöjen pysäköintipaikat selvitettiin inventoimalla piha-alueet ja laskemalla kellaripaikat rakennusluvista.
Tonttikohtaisia autopaikkamääriä verrattiin tontille rekisteröityjen autojen määrään. Vertailu tehtiin pelkästään kerrostalotonteilla. Rekisteröityjen autojen määrä ylitti autopaikkojen määrän 33
tontilla 264 tontista, joten 13 %:lla kiinteistöistä oli vajausta autopaikoista tonteilla. Korttelikohtaisesti tarkasteltuna autopaikoista oli puutetta kolmessa korttelissa ruutukaava-alueen eteläosassa (korttelit 56, 69 ja 71).
Kokonaisuudessaan tonttien autopaikkatilanne ei vuonna 2006 vaikuta kovin hankalalta. Tosin
osa autoista on rekisteröity yritysten nimiin, jolloin ne eivät välttämättä kohdistu käyttäjän osoitteen mukaisesti.
8
Tilanne vuodesta 2006 lienee jonkin verran muuttunut. Ruutukaava-alueen omakotitonteille on
rakennettu kerrostaloja, mutta autopaikkoja on samalla toteutettu autopaikkanormin mukaisesti.
Autokanta on kasvanut, joskaan autotiheys (autoa/asukas) ei keskustassa ole välttämättä lisääntynyt samassa suhteessa.
3.4
Kadunvarsipysäköinti
Keskustan ruutukaava-alueella on noin 2 300 pysäköintipaikkaa kadunvarsilla. Paikkojen määrä
osa-alueittain on esitetty edellä kuvassa 3-5.
Ruutukaava-alueen pysäköintirajoitukset käyvät ilmi kuvasta 3-6. Pääkaduilla ja kokoojakaduilla
pysäköinti on yleensä kielletty. Ydinkeskustassa kadunvarsipaikat ovat maksullisia. Pysäköintikieltoa aikarajoituksin on käytetty lähinnä katuosuuksilla, joilla halutaan estää työpaikkapysäköinti, mutta mahdollistaa ostos- ja asiointipysäköinti.
Kuva 3-6.
Ruutukaava-alueen pysäköintirajoitukset.
Pysäköinnintarkastajien haastattelussa tuli esiin joitakin kadunvarsipysäköinnin aikarajoituksiin
liittyviä kehittämistarpeita. Saman kadun eri puolilla aikarajoitusten tulisi mielellään olla yhtenäisiä (esimerkiksi Torikadun pohjoisosa). Pysäköintipaikkojen niukkuus johtaa siihen, että aikarajoitettuja pysäköintipaikkoja käytetään työpaikkapysäköintiin ja käydään kääntämässä pysäköintikiekkoja useaan kertaan työpäivän mittaan, esimerkiksi Kauppakadun pohjoisosassa.
Ympärivuotinen vuoropysäköinti on laajalti käytössä asuntokaduilla erityisesti kaupunginosissa I
(ruutukaavan luoteisosa) ja IV (ruutukaavan lounaisosa). Vuoropysäköinti helpottaa ja sujuvoittaa talvikunnossapitoa. Joensuussa on totuttu pitkään käytössä olleeseen vuoropysäköintiin (kuva 3-7) eikä siitä juurikaan tule negatiivista palautetta. Suuri osa kaduista on niin kapeita, ettei
vuoropysäköintiä ole tarkoituksenmukaista poistaa kesäajaksi. Vuoropysäköinti estää pitkäaikaisen pysäköinnin, koska autoa on siirrettävä pysäköintipaikalta päivittäin.
9
Kuva 3-7.
Ruutukaavakeskustassa laajalti käytössä oleva vuoropysäköinti helpottaa katujen talvikunnossapitoa. Varsinkin etelä-pohjoissuuntaiset
asuntokadut ovat niin kapeita, että vuoropysäköinti on tarpeen pitää
ympärivuotisena. Kuva Sepänkadulta.
Eteläkaupungissa Kalastajankadulla, Malmikadulla ja Koulukadulla on käytössä pysäköintikielto
talvikauden huoltopäivinä (kuva 3-8). Tämä helpottaa ja nopeuttaa lumen poistoa ja muuta talvihoitoa. Kokemukset ratkaisusta ovat hyviä.
Kuva 3-8.
Pysäköintikielto talvikauden huoltopäivinä. Kuva Malmikadulta.
10
Kadunvarsipysäköintiä ajoradan ja jalkakäytävän välisellä istutuskaistalla on toteutettu mm. Länsikadun pohjoisosassa (kuva 3-9), Koulukadun eteläosassa ja Yläsatamakadulla. Kapeilla asuntokaduilla tämä on pysäköinnin kannalta ja ulkonäöllisesti hyvin toimiva ratkaisu, mutta talvikunnossapidon kannalta työläs ja hankala. Pohjoiskadulla kadunvarsipysäköinti on lyhyellä osuudella
siirretty korotetulle pysäköintikaistalle (kuva 3-10).
Kuva 3-9.
Kadunvarsipysäköintiä ajoradan ja jalkakäytävän välisellä istutuskaistalla. Kuva Länsikadun pohjoisosasta.
Kuva 3-10. Kadunvarsipysäköintiä
Pohjoiskadulta.
korotetulla
pysäköintikaistalla.
Kuva
11
3.5
Pysäköintitalot
Joensuussa on 12 pysäköintitaloa, joista 7 sijaitsee ruutukaava-alueella (kuva 3-5 edellä ja taulukko 3-2). Pysäköintitaloissa on yhteensä noin 4 100 pysäköintipaikkaa, joista ruutukaavaalueella on noin 1 700 paikkaa.
Taulukko 3-2. Joensuun pysäköintitalot.
Pysäköintitalo
Osoite
Anttilan pysäköintitalo
Torikatu 29b
406 Joensuun Pysäköinti Oy
Kauppakadun pysäköintitalo
(P-Ykkönen)
Kauppakatu 21
248 Joensuun Ykköspaikoitus Oy
P-Centrum
Kirkkokatu 26
253 P-talo Kirkkokatu 26 B Oy
Iso Myyn parkki
Torikatu 25
221 Kauppakeskus Iso Myy
Sokoksen pysäköintitalo
Torikatu 20
264 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
Carlsonin pysäköintikellari
Torikatu 18
Citymarketin pysäköintitalo
Kauppakatu 16
Ruutukaavakeskusta yhteensä
Autopaikat
Haltija
Huomautukset
Sisäänajo Kirkkokadulta.
60 Tavaratalo Carlson
275 K-Citymarket Joensuu
1727
Hallitien pysäköintitalo
Hallitie 2
504 Joensuun Pysäköinti Oy
Tiedepuiston P-talo.
Tikkapysäköinti-pysäköintitalo
Tikkamäentie 16
511 Tikkamäen Palvelut Oy
Keskussairaalan asiakkaille
352 ap ja henkilökunnalle 159
ap.
Pysäköintitalo PH
Tikkamäentie 16
500 Tikkamäen Palvelut Oy
Keskussairaalan henkilökunnalle.
Prisman pysäköintitalo
Voimatie
760 P-Karjalan Osuuskauppa
Rantaparkin pysäköintitalo
Jokikatu 5
94 Joensuun Rantaparkki Oy
Keskustan ulkopuolella yhteensä
2369
Kaikki yhteensä
4096
Vain sopimuskäyttäjille.
Suurin osa pysäköintitaloista on kauppaliikkeiden yhteydessä ja tarkoitettu lähinnä niiden asiakaspysäköintiin. Tiedepuiston pysäköintitalo on tarkoitettu työpaikka- ja asiakaskäyttöön. Keskussairaalan pysäköintitalo PH on tarkoitettu pelkästään henkilökunnalle, joiden paikkoja on
myös Tikkapysäköinnissä. Rantaparkin pysäköintitalo Jokikadulla on pelkästään lähikiinteistöjen
asukas- ja työpaikkapysäköintiin.
3.6
Pysäköintialueet
Suunnittelualueella on noin 3 300 pysäköintipaikkaa erilaisilla pysäköintialueilla. Näistä runsaat
1 000 paikkaa sijaitsee ruutukaava-alueella. Pysäköintialueiden sijainti on esitetty edellä kuvassa
3-5 ja tietoja pysäköintialueista löytyy liitteestä 1. Pääosa pysäköintialueista on yleisiä kaikille
avoimia paikkoja, mutta osa alueista tai niiden pysäköintipaikoista on varattu lähikiinteistöille tai
työpaikkapysäköintiin.
Pysäköintialueiden paikoista on maksullisia ruutukaava-alueella noin 460 paikkaa. Lisäksi maksullisia ovat Kenttämiehentien ja rautatieaseman pysäköintialueet.
12
3.7
Maksullinen katupysäköinti
Ydinkeskustassa kadunvarsipysäköinti on maksullista. Maksulliset ja aikarajoitetut kadunvarsipaikat ovat lähinnä lyhytaikaista asiointipysäköintiä varten. Maksullisia kadunvarsipaikkoja oli v.
2013 keskustassa 495 paikkaa (kuva 3-11). Alue on jaettu kolmeen maksuvyöhykkeeseen. Maksuvyöhykkeet ja taksat on tarkistettu 1.1.2014 alkaen. Suhteessa eräisiin vertailukaupunkeihin
taksat ovat näitä vastaavalla tasolla (taulukko 3-3).
Kuva 3-11.
Pysäköinnin
maksuvyöhykkeet ja pysäköintitaksat
keskustassa
1.1.2014 alkaen.
Taulukko 3-3. Kadunvarsipysäköinnin taksat eräissä kaupungeissa v. 2014.
Vyöhyke
Joensuu
Kuopio
I
2,00 €/h
2,40 €/h
II
1,50 €/h
III
1,30 €/h
Jyväskylä
Mikkeli
Helsinki
2,00 €/h
1,00 €/h
4,00 €/h
1,60 €/h
2,00/1,00/0,50€/h
-
2,00 €/h
-
-
-
1,00 €/h
13
Pysäköintimaksut kerätään lipukeautomaateilla, joita on yleensä yksi kadun
kortteliosuudella.
Lipukeautomaattien
hankinnasta ja ylläpidosta vastaa Joensuun Pysäköinti Oy, joka ostaa automaattien huollon ja puhtaanapidon ulkopuolisilta palvelutuottajilta. Kaupungin pysäköinnintarkastajat seuraavat automaattien toimintaa ja tekevät korvausta vastaan pieniä huoltotoimenpiteitä, kuten lipukepaperinauhan vaihtoa.
Joensuun Pysäköinti Oy:llä on yhteensä
36 lipukeautomaattia kadunvarsilla ja pysäköintialueilla. Automaatit toimivat kolikoilla. Kolmessa automaatissa (rautatieasema, tori ja Pienteollisuustalon edusta
Kirkkokadulla) pysäköinti voidaan lisäksi
maksaa matkapuhelimella. Tällöinkin laite
tulostaa pysäköintilipukkeen, joka viedään näkyville auton tuulilasin taakse.
Muissa kaupungeissa yleinen korttimaksumahdollisuus lipukeautomaateissa edellyttää tietoliikenneyhteyksiä, jotka ovat
häiriöalttiita ja vaativat enemmän huoltoa.
Joensuussa ei toistaiseksi ole käytössä mobiilimaksamista, jossa maksaminen ja maksuvalvonta
tapahtuvat sovellusohjelmilla matkapuhelimen tai muiden mobiilisovellusten avulla ilman pysäköintilipuketta.
3.8
Asukaspysäköintijärjestelmä
Joensuun keskustan asuntokortteleiden alueella on käytössä asukaspysäköintijärjestelmä. Järjestelmä palvelee ensisijaisesti vanhoja kiinteistöjä, joille ei asemakaavassa ole velvoitetta autopaikkojen rakentamisesta tai velvoite on hyvin pieni.
Kiinteistö voi hakea pääsyä asukaspysäköinnin piiriin kaupunkirakenneyksiköltä. Asukaspysäköintipaikkoja voidaan käyttää vain nykyisen autopaikkanormin vähimmäispaikkamäärän saavuttamiseen. Normin ylittävää pysäköintitilaa on hankittava muualta, esimerkiksi vuokraamalla lisäpaikkoja pysäköintilaitoksista.
Asukaspysäköinnin piiriin hyväksytyn kiinteistön asukkaat voivat lunastaa pysäköintitunnuksen.
Tunnuksia luovutetaan kiinteistökohtaisesti enintään normia vastaava määrä ja korkeintaan yksi
tunnus huoneistoa kohden. Tunnus oikeuttaa pysäköimään liikennemerkein merkityllä, tunnusta
vastaavalla asukaspysäköinnin alueella. Asukaspysäköintiluvan hinta v. 2014 oli 25,42 €/vuosi.
Ruutukaavakeskustan asuntokorttelit on jaettu kuuteen asukaspysäköintipiiriin, joista kahdessa
ei nykyisellään ole lainkaan asukaspysäköintiä (kuva 3-12). Vuonna 2013 asukaspysäköintijärjestelmän piirissä oli 17 tonttia. Asukaspysäköintiä oli seitsemällä katuosuudella. Alkuvuonna 2013
lunastetut 42 lupaa jakautuivat siten, että alueella A oli 20, alueella B 4, alueella C 14 ja alueella D 4 lupaa.
14
Kuva 3-12. Nykyinen asukaspysäköintijärjestelmä.
Nykyisellään asukaspysäköintijärjestelmän käyttö Joensuussa on vähäistä. Sillä on merkitystä ainoastaan muutamien kortteleiden pysäköinnin helpottamisessa. Vuonna 2006 tehdyn selvityksen
mukaan rekisteröityjen autojen määrä ylittää autopaikkojen määrän vain 13 % tonteista, mikä
selittää asukaspysäköinnin vähäistä kysyntää.
Joensuussa asukaspysäköinnin piiriin pääsy edellyttää kiinteistökohtaista sopimusta. Sopimusmahdollisuus on vain kiinteistöillä, jotka eivät voi toteuttaa vähimmäisautopaikkavaatimusta
omalla tontillaan. Muissa kaupungeissa yleisenä käytäntönä on, että kaikilla asukaspysäköintialueen asukkailla ja yrityksillä on mahdollisuus lunastaa rajoitettu määrä pysäköintitunnuksia. Kiinteistöjen kanssa ei yleensä tehdä sopimuksia.
15
Kuva 3-13. Asukaspysäköintitunnus oikeuttaa pysäköimään pysäköintirajoituksista välittämättä. Kuva Kirkkokadun pohjoispäästä.
Joensuussa asukaspysäköintitunnuksen hinta 25,42 €/vuosi on halpa verrattuna muihin kaupunkeihin (taulukko 3-4). Nykyinen hinta ei vastaa edes lupakäsittelyn kustannuksia. Esimerkiksi
Helsingissä asukas- ja yrityspysäköinnin hintaa on päätetty nostaa, ja laajentaa sitä uusille alueille.
Taulukko 3-4. Kaupunkien asukaspysäköintilupien hinnat sekä pysäköintitunnusalueiden määrät
keskustoissa keväällä 2013. Taulukon oikeanpuoleisin sarake kuvaa, monelleko
autolle yhdellä luvalla saadaan pysäköintitunnus (Karhula ym. 2013).
Nykyisellään asukaspysäköintijärjestelmän merkitys Joensuussa on pieni. Järjestelmän tulevaisuus tulisi ratkaista osana muita pysäköintiratkaisuja.
16
3.9
Pysäköintiluvat
Pysäköintiä varten on käytössä erilaisia maksullisia pysäköintilupia:
-
-
Yleispysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään maksutta keskustan yleisillä pysäköintipaikoilla
ja maksullisilla kadunvarsipaikoilla.
Yritysten huoltoautojen pysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään yrityksen huoltoajossa olevan huoltoauton keskustan maksullisella kadunvarsipaikalla yhden tunnin ajaksi.
Asukaspysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään asukaspysäköintijärjestelmän piirissä olevilla
katuosuuksilla. Pysäköintitunnuksen voivat lunastaa asukaspysäköinnin piiriin hyväksyttyjen kiinteistöjen asukkaat.
Poliisi voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan.
Kaupunki myöntää ilmaisen pysäköintiluvan Joensuun alueella asuville sotaveteraaneille.
Kaupungin pysäköintilupapalvelu on keskitetty kaupungin palvelupisteeseen Carelicumiin. Vammaisten pysäköintiluvat myöntää poliisi.
Taulukko 3-5. Kaupungin myöntämien pysäköintilupien hinnat ja määrät vuonna 2013.
Pysäköintilupatyyppi
Luvan hinta v. 2014
Lupamäärä v. 2013
Yleispysäköintiluvat
-
vuosiluvat
-
kuukausiluvat
Yritysten huoltoautojen pysäköintiluvat
Asukaspysäköintiluvat
65,10 €/kk
244 kpl
129 kpl
322,40 €/vuosi
128 kpl
25,42 €/vuosi
43 kpl
545,60 €/vuosi
Uusia veteraanien ilmaispysäköintilupia ei enää juuri haeta. Myönnettyihin lupiin tehdään muutoksia 3 - 5 kpl/vuosi mm. rekisteritunnuksen vaihdon vuoksi.
Asukaspysäköintiluvat tilitetään kaupungille ja lupien myyntitulo v. 2013 oli noin 1 000 €. Muiden
lupien myyntitulot tilitetään Joensuun Pysäköinti Oy:lle ja näistä Carelicumin palvelupiste saa 10
% myyntiprovision. Muiden lupien myyntitulot v. 2013 olivat noin 192 000 €.
3.10 Pysäköintipaikkojen käyttöasteet
Joensuussa on tehty vuosien mittaan runsaasti pysäköintilaskentoja katupysäköinnistä, pysäköintilaitoksista ja keskustan polkupyöräpysäköinnistä. Tutkimukset on tehty yleensä ns. partiomenetelmällä, jolloin pysäköityjen ajoneuvojen määrä on laskettu tietyn ajankohdan kertalaskentana,
päivälaskentana yleensä kahden tunnin välein (tuntivaihtelu) tai laajimmillaan viikon mittaisena
laskentana (viikonpäivä- ja tuntivaihtelu). Koska laskennat on yleensä tehty kesäkaudella, tämän
selvityksen yhteydessä tehtiin katu- ja pysäköintilaitoslaskennat talvikaudella huhtikuussa 2014.
Kuvaan 3-14 on koottu katupysäköinnin käyttöasteita eri pysäköintilaskennoista. Kuvan 3-15
kartoissa on kuvattu kaduille pysäköityjen autojen sijainti tarkemmin kahtena työpäivänä. Käyttöasteet ovat suurimpia ydinkeskustaa ympäröivillä osa-alueilla, joilla katupaikat alkavat paikoin
olla käytännössä täyskäytössä. Erityisen kuormitettuja ovat ruutukaavan kaakkoisosassa Kauppakatu, Torikatu ja Kalastajankatu, ruutukaavan koillisosassa Kauppakatu, Torikatu, Sairaalakatu
ja Pohjoiskatu (alueen virastotalojen pysäköinti) sekä Tiedepuiston lähistöllä Länsikatu ja sen
poikkikadut. Ruutukaavan ulkopuolisilla pientaloalueilla katupysäköinti on vähäistä.
Pysäköintilaitosten keskimääräiset käyttöasteet käyvät ilmi kuvasta 3-16. Käyttöasteiden tuntivaihtelu pysäköintitaloissa on kuvassa 3-17 ja pysäköintialueilla kuvassa 3-18. Korkeimmat käyttöasteet ovat Kanavarannan, Niskakadun, Sokoksen ja kauppakeskus Iso Myyn pysäköintilaitoksissa. Joidenkin pysäköintilaitosten käyttöasteet ovat kovin matalia. Suurimmat käyttöasteet ovat
yleensä alkuiltapäivästä, mutta tuntivaihtelussa on laitoskohtaisia eroja. Yleensä laitoksissa on tilaa; ainoastaan Kanavaranta on loppuiltapäivästä täynnä. Tuntivaihtelun suhteen muista poikkeaa Rantaparkki Jokikatu 5:ssä, jossa pysäköintitalon omistavien kiinteistöjen sopimuspysäköinti
on hallitseva käyttötapa.
17
Kuva 3-14. Kadunvarsipaikkojen käyttöasteet osa-alueittain eri pysäköintilaskennoissa vv. 201314. Laskennat ovat olleet kertalaskentoja keskipäivällä. Käyttöasteessa on otettu
huomioon vuoropysäköinnin paikkamäärää vähentävä vaikutus.
Kuva 3-15 Kadun varteen pysäköidyt autot (piste/auto) kortteleittain ja suunnittain alkuiltapäivästä torstaina 6.6.2013 ja keskiviikkona 4.9.2013.
18
Kuva 3-16. Pysäköintitalojen ja -alueiden keskimääräiset käyttöasteet arkipäivisin.
Kuva 3-17. Pysäköintitalojen käyttöasteiden tuntivaihtelu keskiviikkona 9.4.2014.
19
Kuva 3-18. Pysäköintialueiden käyttöasteiden tuntivaihtelu keskiviikkona 9.4.2014.
Pysäköintilaitosten alhaiset käyttöasteet mahdollistaisivat keskusta-alueella ahtaaksi käyvän kadunvarsipysäköinnin ohjaamisen pysäköintilaitoksiin kadunvarsipaikoituksen aikarajoituksia tiukentamalla ja maksullisuutta laajentamalla. Myös Tiedepuiston ympäristössä kadunvarsipysäköintiä tulisi pyrkiä siirtämään Hallitien pysäköintitaloon.
Mehtimäen urheilupuisto ja yliopistokampus
Mehtimäen urheilupuiston ja yliopistokampuksen (Siltakadun eteläpuoli) alueella on kaikkiaan
runsaat 2100 pysäköintipaikkaa (kuva 3-19):
- 580 paikkaa Mehtimäen urheilualueen pysäköintialueilla (sis. Kenttämiehentien ja Vesikon
pysäköintialueet)
- 504 paikkaa Hallitien pysäköintitalossa
- 410 paikkaa raviradan pysäköintialueilla
- 500 paikkaa yliopistorakennusten ja Metsäntutkimuslaitoksen pysäköintialueilla
- 150 Länsikadun kadunvarsipaikkoja.
Hallitien pysäköintitaloa lukuun ottamatta pysäköintipaikat ovat avopaikkoja. Raviradan pysäköintialueet ovat sorapintaisia, mutta muut paikat ovat päällystettyjä.
20
Kuva 3-19. Mehtimäen urheilupuiston ja yliopistokampuksen pysäköintialueiden sijainti, paikkamäärät ja käyttörajoitukset sekä pysäköintitutkimuksen suuralueet.
21
Vuonna 2013 alueelle laaditun liikennesuunnitelman yhteydessä tehtiin pysäköintitutkimus. Yhteenveto pysäköintipaikkojen käyttöasteista osa-alueittain on kuvassa 3-20.
Kuva 3-20. Yliopistokampuksen (alue A) ja Mehtimäen urheilupuiston (alue B) pysäköintipaikkojen keskimääräiset käyttöasteet normaalina työpäivänä syyskuussa 2013.
Yliopistokampuksen (alue A) pysäköintialueiden, jotka pääosin ovat erillisluvilla alueen työntekijöiden käytössä, käyttöaste työpäivän aikaan klo 8 - 16 on korkea. Aurora-rakennuksen edustapaikat ovat lähes täynnä ja useat muutkin pysäköintipaikat ovat yli 80 %:sesti täynnä. Kenttämiehentien maksullinen pysäköintialue on kuitenkin vain 30 - 40 %:sesti käytössä huolimatta alhaisesta tuntihinnasta.
Urheilupuiston (alue B) pysäköintialueiden käyttöaste työpäivinä on selvästi yliopistokampusta
alhaisempi keskimäärin vain 30 %. Jäähallin eteläpuolinen vapaa pysäköintialue on puolillaan,
mutta muut eteläosan urheilurakennusten pysäköintipaikat ovat päiväaikaan melko vähällä käytöllä. Raviradan pysäköintialue on lähes tyhjä. Länsikadun kadunvarsipaikat erityisesti Tiedepuiston läheisyydessä ovat varsin kuormitettuja, mutta Hallitien pysäköintitalo on vain puoliksi täynnä.
Urheilupuiston pysäköintipaikoille on tyypillistä, että niiden käyttö on vilkkaampaa iltaisin ja viikonloppuisin. Pysäköintipaikkojen mitoituksessa on otettu huomioon ottelutapahtumien pysäköintitarpeet. Normaalisti alueen pysäköintipaikat ovat tällöinkin riittäviä, mutta päällekkäiset ottelut
tai messut ja muut erityistapahtumat ylittävät joskus alueen pysäköintikapasiteetin.
3.11 Pyörä- ja mopopysäköinti
Joensuussa pyöräilyn osuus on perinteisesti suuri. Tähän vaikuttavat mm. kaupungin pyöräilylle
sopiva koko, tasainen maasto, hyvät pyöräilyolosuhteet ja väestön opiskelijapainotteisuus.
Pysäköityjä pyöriä on runsaimmin Kauppakadun kävelykadulla välillä Siltakatu - Niskakatu ja Siltakadun pohjoislaidalla välillä Rantakatu - Kauppakatu (kuvat 3-21 ja 3-22). Muutoinkin ydinkeskustassa on pyöräpysäköintiä runsaasti, mutta se jakautuu tasaisemmin. Keskustan ulkopuolella
pyöräpysäköintiä on runsaasti rautatieasemalla ja yliopistokampuksella.
Vaikka pyörätelineitä on ydinkeskustassa runsaasti, sesonkiaikaan pysäköidyt pyörät eivät mahdu
telineisiin. Myös rautatieasemalla on tarpeen järjestellä runsasta pyöräpysäköintiä (kuva 3-23).
Mopoille on varattu pysäköintipaikat Keskuskujalta ja Siltakadun varrelta Vapaudenpuiston laidalta. Näistä jälkimmäinen on tarkoitettu myös moottoripyörien pysäköintiin (kuva 3-24).
Mopoautoja on Joensuussa 118 kpl (tilanne 30.9.2014), kun mopoja on noin 2 800 kpl. Pysäköidessään mopoautot käyttävät henkilöautolle merkittyjä pysäköintipaikkoja. Mopoautojen pysäköintiin on tarpeen varautua joidenkin koulujen pihoilla, mutta mopoautojen pysäköinti ei toistaiseksi ole Joensuussa erityinen ongelma.
22
Kuva 3-21.
Pysäköityjen pyörien määrä perjantaina 7.6.2013 klo 12 - 14.
Kuva 3-22. Sesonkiaikaan eivät runsaat pyörätelineet riitä Kauppakadun kävelykadulla (kuva) tai
Siltakadulla.
23
Kuva 3-23. Rautatieasemalla on selvää tarvetta parantaa pyöräpysäköinnin olosuhteita.
Kuva 3-24. Moottoripyörien ja mopojen pysäköintipaikka Siltakadulla Vapaudenpuiston kohdalla on tehokkaassa käytössä.
24
Kuva 3-25. Liikuntarajoitteisten invapaikat, linja-autojen, kuorma-autojen, matkailuajoneuvojen
sekä mopojen ja moottoripyörien pysäköintipaikat keskustassa.
3.12 Linja- ja kuorma-autojen pysäköinti
Torikadulla torin itälaidalla on paikka tilauslinja-autojen lyhytaikaista pysäköintiä varten
(kuva 3-26). Koskikadulla Koulukadun ja Kirkkokadun välillä on paikka linja-autojen ja
kuorma-autojen lyhytaikaiselle pysäköinnille.
Kalevankatu välillä Siltakatu - Koskikatu on
varattu matkailuajoneuvojen ja linja-autojen
enintään 3 tunnin pysäköinnille.
Kaupungintalon lähistöllä on tullut esiin tarve
teatterikävijöiden tilauslinja-autojen pysäköintipaikalle.
Torikauppiaille on varattu pysäköintimahdollisuus Urheilutalon pysäköintialueelta. Markkinakauppiaiden pysäköinti on järjestetty Rantakadulle ja Koivuniemen kentälle.
Kuva 3-26.
Torikadulla torin reunalla on pysäköintipaikka tilauslinja-autoille.
25
3.13 Huoltoliikenne
Huoltoliikenteen pysäköinti on ongelma erityisesti Kauppakadun kävelykadulla, Siltakadun joukkoliikenneosuudella ja muualla torin ympäristössä. Kauppakadun kävelykadulla huoltoajo on rajoitettu klo 6 - 10 väliseen aikaan (kuva 3-27). Kävelykatu-liikennemerkin mukaan moottoriajoneuvon pysäköinti ja pysäyttäminen kävelykadulla on kielletty lukuun ottamatta huoltoajoon liittyvää pysäyttämistä silloin, kun huoltoajo on sallittu. Pysäyttäminen tarkoittaa ajoneuvon lyhytaikaista seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuormaamista tai
kuorman purkamista varten. Siltakadun joukkoliikenneosuudella on aluepysäköintikielto, joka
mahdollistaa huoltoajon pysäyttämisen, mutta kieltää pysäköinnin.
Kuva 3-27. Kauppakadun kävelykadulla huoltoajo on rajoitettu klo 6 - 10 väliseen aikaan.
Kävelykatu-liikennemerkki kieltää moottoriajoneuvon pysäköinnin ja pysäyttämisen lukuun ottamatta huoltoajoon liittyvää pysäyttämistä silloin, kun huoltoajo on liikennemerkin mukaan sallittu.
Kauppakadun kävelykadulla huoltoliikenne ei noudata sille asetettua aikarajoitusta eikä myöskään kävelykatu-merkkiin sisältyvää pysäköintikieltoa. Siltakadulla huoltoliikenne pysäyttää jalkakäytävälle tai pyöräkaistalle tukkien ja haitaten muuta liikennettä. Huoltoajoneuvot saattavat
viipyä pysäköintikieltoalueilla selvästi pitempään kuin ajoneuvon purkamiseen tai kuormaamiseen
tarvittavan ajan.
3.14 Liikuntarajoitteisten pysäköinti
Poliisin myöntämällä vammaisen pysäköintiluvalla saa pysäköidä (tieliikennelain 28b §):
vammaisten pysäköintiin erikseen merkityllä invapaikalla
maksullisella pysäköintipaikalla ilman maksua
alueella, jossa pysäköinti on liikennemerkein kielletty (pysäköinti kielletty- ja pysäköintikieltoalue-merkit), mutta tällöin auto ei saa olla esteenä muulle liikenteelle
ilman aikarajoitusta pysäköintipaikalla, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu.
26
Kadunvarsilla liikuntarajoitteisten invapaikkoja on eri puolilla keskustaa (kuva 3-25 edellä). Invapaikkoja on myös pysäköintitaloissa ja -alueilla eri puolilla kaupunkia.
Joidenkin yksittäisten invapaikkojen osalta on ongelmana niiden käyttäminen jatkuvaan pysäköintiin. Tällöin nämä lähellä asiointikohteen ulko-ovea sijaitsevat paikat eivät ole alkuperäisen
tarkoituksen mukaan käytettävissä liikuntarajoitteisten asiointipysäköintiin.
3.15 Pysäköinnin ohjaus
Pysäköintipaikkojen tehokas käyttö edellyttää informaatiota autoilijoille sekä ennakkoon että
matkan aikana kohdetta lähestyttäessä. Hyvin järjestetyllä pysäköinnin ohjauksella parannetaan
liikenteen sujuvuutta ja vähennetään tarpeetonta pysäköintipaikkojen hakuliikennettä katuverkossa.
Keskustan kehä Suvantokatu - Koulukatu - Yläsatamakatu - Rantakatu toimii pysäköintikehänä,
jolta yksittäisiin pysäköintilaitoksiin opastetaan sekä viittaopastuksena että portaaliopastein (kuva 3-28). Keskustan kehän sisällä on opasteita yksittäisiin pysäköintilaitoksiin (kuva 3-29). Keskustan kehältä alkavaa pysäköintiopastusta on v. 2014 parannettu, kun Yläsatamakadulle on tehty Sirkkalan sillan valmistumiseen liittyviä muutoksia.
Kuva 3-28. Keskustan kehältä Suvantokatu - Koulukatu - Yläsatamakatu - Rantakatu
opastetaan yksittäisiin pysäköintilaitoksiin sekä portaaliopastein että viittaopastein. Kuva Suvantokadulta.
27
Kuva 3-29.
Pysäköintilaitosten opastusta
katuverkolla.
Pysäköintitaloissa on sisäänajon yhteydessä Tilaa/Täynnä -vaihtuvat opasteet (kuva 3-30). Keskussairaalan uudessa henkilökunnan pysäköintitalossa on myös talon sisäinen vapaiden paikkojen
opastus.
Kuva 3-30. Pysäköintitaloissa on sisäänajon yhteydessä Tilaa/Täynnä -vaihtuva opastus.
Joensuun kaupungin internet-sivuilla on omat sivunsa pysäköinnille. Näillä on lueteltu pysäköintilaitokset ja niiden pysäköintitaksat. Kadunvarsipysäköinnistä taksavyöhykkeineen on oma karttansa. Samoin on omat karttansa invapaikkojen sijainnista, mopo- ja moottoripyöräparkeista sekä linja-autojen pysäköintipaikoista.
28
4.
PYSÄKÖINNIN TAVOITTEET (PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA)
Lähtökohdat
Pysäköintiratkaisuilla pyritään tukemaan Joensuun kaupungin kehittämistavoitteita. Pysäköinti liikennejärjestelmän osana ei sinänsä ole kenenkään tavoitteena vaan keino muiden tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Pysäköintipaikkojen järjestämisvelvollisuudet on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL
156 §). Tontin omistaja vastaa tontilla olevien toimintojen tarvitsemien pysäköintipaikkojen rakentamisesta, ja kunta vastaa yleiseen pysäköintiin tarvittavien pysäköintipaikkojen järjestämisestä.
Joensuun kaupungin strategian 2013 - 2016 neljä kriittisintä strategista päämäärää ovat
tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa
tuetaan asukkaiden hyvinvointia
uudistetaan toimintatapoja
luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle.
Strategiaan sisältyvä täydennysrakentamisen tavoite edellyttää uusia pysäköintiratkaisuja. Pysäköintiratkaisuilla pyritään tukemaan täydennysrakentamista ja kaupungin vetovoimaa kaupallisten ja muiden palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuuden osalta, jolloin luodaan edellytyksiä
yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Symmetrisen kaupungin kehitysvisiossa
(kaupunginvaltuusto 29.8.2014) asia esitettiin näin: ”Kaupunkikeskustaan on helppo tulla kaikkina vuodenaikoina, liikkuipa millä tahansa. Joensuu on siltojen kaupunki, jossa on houkuttelevia
kävely-ympäristöjä, kattava pyörätieverkosto, hyvin toimiva joukkoliikenne, älykäs pysäköintijärjestelmä ja toimiva logistiikka”.
Joensuun keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012.
Osayleiskaavan yksi keskeinen tavoite on mahdollistaa asumisen merkittävää täydennysrakentamista ruutukaavakeskustan alueella. Toinen tärkeä tavoite on jäsentää keskustan katuverkko
uudelleen siten, että ajoneuvoliikenne ohjautuu pää- ja kokoojakaduille, jolloin asuntokatuja voidaan rauhoittaa läpiajavalta liikenteeltä. Samalla tavoitellaan kevyen liikenteen olosuhteiden
merkittävää parantamista.
Osayleiskaavan liiteaineistossa ovat mm. Joensuun keskustan liikennesuunnitelma ja täydennysrakentamisen viitesuunnitelmat. Oheisaineistona kaavaan liittyy esiselvitys Joensuun kaupungin
keskustan asuntokatujen pysäköinnin tehostamisesta. Nämä ovat keskeisiä pysäköinnin järjestämistä ohjaavia aineistoja.
Yleistavoite
Joensuun keskustaa kehitetään vetovoimaisena kaikilla kulkutavoilla hyvin saavutettavana palvelukeskuksena. Pysäköintiratkaisuilla tuetaan keskusta-alueen elinvoimaisuutta asumisen, palveluiden ja työpaikkojen osalta.
Pysäköintijärjestelyt toteutetaan kaupunkiympäristöä ja viihtyisyyttä parantavilla ratkaisuilla mm.
vapauttamalla katutilaa pysäköinniltä kävelyn ja pyöräilyn käyttöön. Riittävällä ja käyttäjäystävällisellä pyöräpysäköinnillä suositaan tätä kulkumuotoa. Pysäköintiratkaisuissa otetaan huomioon erityisryhmien tarpeet (invapaikat, huolto- ja jakeluliikenne).
Asukaspysäköinti
Keskustan asemakaavojen autopaikkanormilla mahdollistetaan auton omistus ja sitä kautta keskustan houkuttelevuus asuinpaikkana. Autopaikkanormin riittävällä tiukkuudella pyritään lisäämään jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä. Keskustassa ei edellytetä autopaikan
järjestämistä jokaiselle asunnolle. Asumisväljyyden kasvu kompensoi autoistumiskehitystä, joten
autotiheyden kasvuun ei ole tarpeen varautua.
Ydinkeskustassa (keskustakehän sisäpuolella) asukaspysäköintiä ohjataan pysäköintilaitoksiin.
Kaavoissa hyväksytään pienempi autopaikkamäärä, mikäli pysäköintiä sijoitetaan pysäköintilai-
29
toksiin. Yhteistyössä Joensuun Pysäköinti Oy:n ja muiden pysäköintilaitosrakentajien kanssa
varmistetaan riittävä pysäköintipaikkatarjonta.
Pyöräilyä suositaan siten, että asuntotonteilla pyörien pysäköintipaikkojen määrään ja laatuun
panostetaan sekä pihoilla että sisätiloissa. Taajama-asemakaavoissa asetetaan normi pyöräpysäköintipaikkojen määrälle. Pyöräpysäköintiratkaisujen toimivuus varmistetaan rakennuslupavaiheessa.
Asiointipysäköinti
Keskustan kilpailukykyisyys kaupallisten ja muiden palveluiden tarjoajana varmistetaan riittävillä
pysäköintimahdollisuuksilla. Joensuu on laajan alueen kaupallinen ja hallinnollinen keskus, mikä
näkyy liikenteessä ja pysäköintitarpeessa.
Kaupat ja muut palveluntuottajat ovat ensisijaisesti itse vastuussa riittävästä pysäköintipaikkatarjonnasta. Kaupunki mahdollistaa pysäköintipaikkojen toteuttamisen kaavoituksella ja muilla
toimilla. Keskustassa asiointipysäköinti ohjataan ensisijaisesti pysäköintitaloihin. Lyhytaikaista
asiointipysäköintiä varten varataan tarvittaessa kadunvarsipaikkoja. Maksullisessa kadunvarsipysäköinnissä suositaan lyhytaikaista asiointipysäköintiä mm. progressiivisella hinnoittelulla, jolloin pysäköinnin minuuttihinta kasvaa pysäköinnin keston myötä. Tällaisen hinnoittelun järjestäminen on helpointa mobiilimaksamiseen perustuvissa järjestelmissä, mutta on toteutettavissa
myös perinteisillä maksuautomaateilla. Monipuolisella pysäköinninohjauksella helpotetaan erityisesti asiointipysäköintiä.
Pyöräilyä suositaan siten, että riittävät ja tasokkaat pyöräpysäköintipaikat sijoitetaan rakennusten sisäänkäyntien läheisyyteen.
Työpaikkapysäköinti
Työpaikkapysäköinti on työpaikkakiinteistöjen vastuulla. Pysäköinti pyritään keskittämään pysäköintilaitoksiin ja tonttipysäköintiin. Kadunvarsipaikat varataan ensisijaisesti lyhytkestoisempaan
asiointipysäköintiin ja asukaspysäköintiin. Työpaikkapysäköinnissä vältetään nimikkopaikkojen
käyttöä, koska nämä lisäävät pysäköintipaikkatarvetta keskimäärin 20 %. Pysäköintipaikoilla tämä edellyttää yhteiskäyttöisiä lämpötolppia.
Työpaikkojen pysäköintitalojen toteuttamisessa Joensuun Pysäköinti Oy:llä on aktiivinen rooli,
mikä mahdollistaa useiden työpaikkakiinteistöjen yhteisratkaisut ja edistää pysäköintipaikkojen
yhteiskäyttöä.
Pyöräilyä suositaan siten, että työpaikkojen ja erityisesti oppilaitosten pyöräpysäköinnille järjestetään sijainniltaan ja tasoltaan hyvät ratkaisut.
Keskitetyn pysäköinnin ja pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytön edistäminen
Keskusta-alueilla edistetään keskitettyjä pysäköintiratkaisuja ja pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttöä. Koska vuorottaiskäyttö vähentää autopaikkatarvetta 10 - 30 %, kaavoissa mahdollistetaan pienempi autopaikkojen kokonaismäärä, mikäli osa paikoista sijoitetaan pysäköintilaitoksiin.
Joensuun Pysäköinti Oy:n avulla ja yhteistyössä muiden pysäköintilaitosrakentajien kanssa kaupunki varmistaa riittävän pysäköintipaikkatarjonnan keskustan keskitetyn pysäköinnin alueella
ns. rasitepaikkojen sijoittamiseksi. Autopaikkojen enimmäisetäisyytenä pidetään 200 - 300 metriä asunnosta. Työpaikka- ja vapaa-ajan pysäköinnin vuorottaiskäyttöä edistetään kaikilla työpaikka-alueilla, erityisesti Mehtimäen urheilupuiston, Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun
kampusten ja yliopistokampuksen alueella.
Asukaspysäköintijärjestelmä uusitaan
Kadunvarsipaikat varataan lyhytaikaiseen pysäköintiin, mutta pysäköintitunnusjärjestelmällä
varmistetaan asukkaiden ja myös alueen työpaikkojen työntekijöiden pysäköintimahdollisuudet
siellä, missä pysäköintipaikkoja muutoin ei ole riittävästi. Asuntokaduilla, joilla on työpaikkojen
tai oppilaitosten pysäköintiin liittyviä ongelmia, kielletään pitempiaikainen yli 2 tunnin pysäköinti
muilta kuin pysäköintitunnuksen haltijoilta. Näin ohjataan työpaikka- ja oppilaitospysäköintiä py-
30
säköintilaitoksiin sekä suositaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä työ- ja koulumatkojen
kulkumuotona.
Uusittu pysäköintitunnusjärjestelmä toteutetaan katukohtaisesti suunniteltuna ruutukaavaalueella ydinkeskustaa lukuun ottamatta sekä Tikkamäellä. Alueella asuvat voivat saada yhden
vyöhykekohtaisen pysäköintitunnuksen/asunto ja alueella työssäkäyvät voivat saada yhden vyöhykekohtaisen pysäköintitunnuksen/työntekijä. Pysäköintitunnuksen hinta sisältää korvauksen
katualueen käytöstä ja järjestelmän ylläpidosta. Työntekijöiden tunnukset ovat asukastunnuksia
kalliimpia. Lupahallinta annetaan Joensuun Pysäköinti Oy:lle. Tavoitteena on, että pysäköintitunnuksen voi hankkia ja maksaa verkkopalveluna.
Asuntokortteleiden pysäköintiratkaisut
Ruutukaavakeskustassa asuntokatujen aluetta voidaan käyttää osana kiinteistöjen pysäköintiratkaisuja samalla huolehtien, että kadut säilyvät riittävästi liikennöitävinä, kevyen liikenteen olosuhteet paranevat, katutila on viihtyisä ja ratkaisun kustannukset kohdentuvat autopaikkojen
tarvitsijoille (Joensuun keskustan osayleiskaava 2012).
Merkittävän täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi autopaikkojen järjestämisen tapaa muutetaan. Mahdollisia keinoja autopaikkojen määrän lisäämiseksi tinkimättä vapaaksi jäävien kortteliviheralueiden määrästä voivat olla nykyisiä ratkaisuja täydentäen seuraavat:
- asuinrakennusten ensimmäisten kerrosten käyttäminen tehokkaasti pysäköintiin esim.
avoimina pysäköintikerroksina,
- autopaikkojen sijoittaminen nykyisille katualueille (vain asuntokadut) ja
- rakenteelliset pysäköintiratkaisut (pysäköintikannet, pysäköintitalot, pysäköintikellarit).
Asuntokatujen pysäköintikäytön tehostamiselle asetetaan reunaehtoja useasta näkökulmasta
(mm. liikenteen järjestäminen, kaupunkikuva ja viihtyisyys, katujen talvikunnossapito, teknisten
verkkojen toteuttamismahdollisuus ja kustannusvaikutukset). Pääsääntöisesti asuntokaduista
muodostetaan asukaspysäköintikatuja ainoastaan niissä tilanteissa, joissa asemakaavan muutoksella mahdollistetaan merkittäviä täydennysrakentamishankkeita asuntokatuun rajautuvissa kiinteistöissä.
Alustavan ratkaisumallin mukaan asuntokadut säilytetään katuina ja pidetään kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Toteutukseen tulevista katuväleistä perustetaan kiinteistöteknisesti erillisiä yleisiä alueita, joille autopaikkarasitteet kohdistetaan. Kaupunki vastaa alueiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä sopii kustannusten korvauksista autopaikkoihin oikeutettujen kiinteistöjen kanssa.
Katupysäköinnin hinnoittelu sekä maksutekniikat
Katupysäköinnin aikarajoituksilla ja pysäköintimaksuilla suositaan liikekeskustan kadunvarsipysäköinnissä asiointipysäköintiä ja varmistetaan lyhytaikaisten paikkojen riittävyys. Hinnoittelulla ohjataan kadunvarsipysäköintiä pysäköintilaitoksiin.
Kadunvarsipysäköinnissä mobiilimaksaminen otetaan lipukeautomaattien rinnalla kattavasti käyttöön. Pysäköintilupien hankinta ja maksaminen internetin kautta mahdollistetaan.
Pysäköintiopastus
Tehokkaalla kiinteällä pysäköintiopastuksella vähennetään turhaa pysäköintipaikan hakuliikennettä. Ydinkeskustan kiinteä pysäköintiohjaus toteutetaan keskustan kehältä alkavalla yhtenäisellä
liikennemerkki- ja portaaliohjauksella. Mehtimäen urheilupuiston ja yksittäisten pysäköintilaitosten kiinteää opastusta parannetaan käyttämällä P-tunnusta viitoissa ja portaaleissa.
Pysäköintitalojen ja -alueiden opastukseen tarvitaan ajantasainen informaatiopalvelu, joka kertoo
pysäköintilaitoskohtaisesti vapaiden autopaikkojen määrän. Tietopalvelua varten kootaan pysäköintilaitosten ajantasaiset käyttäjämäärätiedot yhteen avoimeen tietojärjestelmään. Tämän pohjalta palveluntuottajat voivat toteuttaa informaatio- ja opastusjärjestelmiä internetiin, navigaattoreihin ja muihin mobiililaitteisiin. Tietojärjestelmän toteuttamis- ja ylläpitovastuu osoitetaan Joensuun Pysäköinti Oy:lle.
31
Toripysäköintilaitoksen suunnittelun yhteydessä selvitetään ajantasaisen pysäköintilaitosten vapaiden paikkojen määrätietoihin perustuvan katuopastuksen toteuttaminen. Vaikka nykyisin kapasiteettiongelmia ei pysäköintilaitoksissa juuri esiinny, ajantasaisella informaatiolla voidaan tehostaa pysäköintiopastusta.
Hallinnointi
Kaupungin viranomaistehtäviin kuuluvat pysäköinnin käsittely kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa, pysäköintiasiat kadunpidossa sekä pysäköinninvalvonta.
Toimijan ja operaattorin roolia kaupunki hoitaa aktiivisesti oman pysäköintiyhtiön Joensuun Pysäköinti Oy:n avulla. Pysäköintiyhtiö hoitaa maksullisen kadunvarsipysäköinnin, vastaa kaupungin
pysäköintilupatehtävistä sekä toteuttaa ja operoi kaupungin omistamia pysäköintilaitoksia. Pysäköintiyhtiö toimii aktiivisesti uusien pysäköintilaitosten toteuttamiseksi siten, että pysäköintipaikkoja on tarjolla niin työpaikka-, oppilaitos-, kulttuurilaitos- kuin asuntorakentamisen käyttöön.
Pysäköintilaitosten yhteiskäyttöä pyritään edistämään.
Pysäköintiyhtiön roolia voidaan laajentaa pysäköinnin yleisen kehittämisen tehtäviin ja mm. tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon.
Kuva 4-1.
Kadunvarsipaikat varataan ensisijaisesti lyhytaikaista asiointipysäköintiä varten. Pyöräpysäköinti järjestetään lähelle sisääntulo-ovea. Pysäköintilaitosten
opastusta tehostetaan mm. käyttämällä viitoissa ja portaaleissa P-tunnusta.
Kuva Länsikadulta Tiedepuiston kohdalta.
32
5.
5.1
PYSÄKÖINTIRATKAISUT KAAVOITUKSESSA
Autopaikkanormit
Maankäyttö- ja rakennuslaki ei ohjaa pysäköintipaikkamääriä sitovin normein, vaan päätökset
tehdään paikkakunta- ja tilannekohtaisesti. Autopaikkojen määrän sääntelyssä noudatetaan tilanteen mukaan sekä vähittäis- että enimmäisnormin mukaista periaatetta. Pääsääntö on vähimmäisnormi, jonka mukaan asuntojen ja työpaikkojen yhteyteen vaaditaan vähintään tietty määrä
paikkoja, esimerkiksi yksi autopaikka tiettyä neliöiden tai asuntojen määrää kohti. Keskustoissa
tai erityiskohteissa voidaan käyttää myös enimmäisnormia, jolla rajoitettaan toteutettavien paikkojen enimmäismäärää.
Pysäköintipaikkamäärän arviointiin vaikuttavat muun muassa suunnittelun tavoitteet, alueelle
suuntautuvien matkojen määrä ja tarkoitus, mahdolliset vaihtoehtoiset kulkutavat kohteeseen,
pysäköintimahdollisuudet sekä pysäköintipaikkojen rakentamisen kustannukset. Asuinrakennusten yhteydessä pysäköintipaikkatarve riippuu myös asuntojen määrästä ja koosta, palveluiden
läheisyydestä, joukkoliikennepalveluista, rakennusten sijainnista sekä asumistiheydestä (kuva 51).
Kuva 5-1.
Pysäköintipaikkojen määrän suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä (Karhula ym. 2013).
Ihanteellisessa tilanteessa esimerkiksi keskustassa pysäköintipaikkojen täyttöaste ei koskaan ylitä 85 - 90 %:a. Tämä takaa sen, että vapaa pysäköintipaikka on aina saatavilla, eikä turhaa liikennettä vapaan paikan etsimiseksi pääse syntymään. Jos täyttöaste vain harvoin saavuttaa 85 90 %:a, voisi pysäköintipaikkamäärä olla pienempikin. Toisaalta jos täyttöaste ylittyy usein, voidaan esimerkiksi hinnoittelulla, aikarajoituksilla tai muilla keinoilla pyrkiä vähentämään pysäköinnin ruuhkaisuutta.
Autopaikkanormit Joensuun keskustassa
Joensuun keskustassa käytetään taulukon 5-1 mukaisia keskustan osayleiskaavassa 2012 hyväksyttyjä pysäköintipaikkanormeja.
Pysäköintipaikkojen yhteiskäyttöä pyritään tehostamaan siten, että mikäli pysäköintipaikkoja sijoitetaan pysäköintilaitoksiin, paikkojen määrävaatimus on pienempi kuin tontille sijoitettaessa.
Joensuussa tämä toteutetaan käytännössä siten, että rakennusluvan yhteydessä perustetaan ra-
33
site ja maksetaan hinta todellisesta olemassa olevasta autopaikasta. Tällöin ei myydä vapautusta
autopaikan järjestämisvelvollisuudesta (=vapaaksi osto), vaan myydään yhden autopaikan suuruinen osuus olemassa olevasta pysäköintialueesta tai -talosta. Oikeutta tiettyyn autopaikkaan ei
järjestelyssä synny, mutta se voi syntyä erillisen käyttöä koskevan sopimuksen perusteella. Järjestelmä tuottaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin autopaikkoja, joita ei ole nimetty kenenkään yksinomaiseen käyttöön.
Taulukko 5-1. Autopaikkanormit Joensuun keskustan osayleiskaavassa 2012.
Toiminta
Omalle tontille sijoitettuna
Asunnot
1 ap / 100 k-m2
Pysäköintilaitokseen sijoitettuna
1 ap / 110 k-m2
Palveluasunnot
1 ap / 190 k-m2
1 ap / 190 k-m2
Liikehuoneistot
Toimisto, ravintola- ja kokoustilat
Hotellihuoneet
1 ap / 50 k-m2
1 ap / 65 k-m2
1 ap / 70 k-m2
1 ap / 85 k-m2
1 ap 1,5 hotellihuonetta kohti
1 ap 2 hotellihuonetta kohti
Autopaikkasopimus voidaan tehdä Joensuun Pysäköinti Oy:n tai jonkun muun pysäköintilaitostoimijan kanssa. Yhteistyössä pysäköintilaitostoimijoiden kanssa kaupunki varmistaa riittävän pysäköintilaitostarjonnan keskitetyn pysäköinnin alueella (kuva 5-2).
Kuva 5-2.
Keskitetyn pysäköinnin alue, jolla käytetään pienempää autopaikkanormia rakennusalaa kohti, mikäli autopaikat sijoitetaan pysäköintilaitokseen.
Autopaikkanormit muissa kaupungeissa
Vaasan keskustan pysäköintiselvityksen 2006 yhteydessä on selvitetty pysäköintipaikkanormeja
eri kaupungeissa (liite 2). Pysäköintipaikkanormit vaihtelevat mm. riippuen sijainnista kaupunkirakenteessa (ydinkeskusta, keskusta, esikaupunki).
Keravan keskustan pysäköintiselvityksessä 2012 koottiin vertailutiedoksi eri kaupunkien käyttämiä pysäköintinormeja pääkaupunkiseudulta Marja-Vantaalta ja Etelä-Leppävaarasta, Hyvinkääl-
34
tä, Riihimäeltä, Järvenpäästä sekä Mäntsälän keskustaajamasta. Asumisen pysäköintinormit vaihtelivat välillä 0,8 ap/asunto – 1 ap/asunto tai 1 ap/120 – 80 k-m2. Alimmat vaatimukset kohdistettiin keskustoihin ja hyvän joukkoliikennepalvelun alueille, tiukemmat vaatimukset keskustojen
reuna-alueille. Otaniemen pysäköintiselvityksissä 2014 päädyttiin keskeisten osien lisärakentamisessa jopa normeihin 1 ap/150 – 250 k-m2. Tässä oli taustalla erinomainen joukkoliikennetarjonta ja opiskelijoiden suuri osuus liikkujista. Myös Helsingin esikaupunkialueilla täydennysrakentamisen pysäköintipaikkanormi ollaan sitomassa raideliikenteen ja runkobussilinjojen tarjontaan (1
ap/110 – 120 k-m2), muilla alueilla tullaan käyttämään normia 1 ap/100 k-m2 tai 0,7 ap/asunto.
Vuokratalojen kohdalla pysäköintinormia voidaan lieventää vielä 20 %.
Liiketiloilla päivittäistavarakaupan osalta vaatimukset olivat Keravan selvityksen mukaan tyypillisesti välillä 1 ap/25 – 50 k-m2, muilla kaupallisilla palveluilla tyypillisesti 1 ap/50 k-m2. Toimistoilla normeissa esiintyi paljon vaihtelua, 1 ap/140 – 50 k-m2. Keravan keskustassa päädyttiin
esittämään asuntojen osalta normia 1 ap/100 k-m2, toimistoille 1 ap/50 k-m2, liiketiloille 1 ap/40
k-m2 ja oppilaitoksille 1 ap/150 k-m2).
Joensuussa käytettävät autopaikkanormit näyttävät olevan samalla tasolla kuin muissa samankokoisissa kaupungeissa.
5.2
Pyöräpysäköintinormit
Pyöräpysäköinti on oleellinen osa pyöräilymatkaa ja pyöräilyyn liittyvää infrastruktuuria. Pyöräpaikkojen puuttuminen tai alimitoittaminen johtaa usein pyörien pysäköimiseen epävirallisille paikoille, mikä voi vaikeuttaa muiden liikkumista. Hyvin järjestetty pyöräpysäköinti voi synnyttää
kysyntää ja siten lisätä pyöräilyn kulkutapaosuutta.
Pyöräpysäköintipaikkojen suositellut mitoitusarvot eri toiminnoille ja alueille ovat taulukossa 5-2.
Taulukko 5-2. Pyöräpysäköinnin suositellut mitoitusarvot eri toiminnoille. Lähde: Jalankulku- ja
pyöräilyväylien suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 11/2014.
Useat kunnat ovat ottaneet rakennusjärjestykseen määräyksen pyöräpysäköinnin järjestämisestä. Rakennusjärjestykseen otettuna pyöräpysäköintiohjeistus kattaa tasapuolisesti koko kunnan
mukaan lukien vanhat kaava-alueet, joilta pyöräpysäköintiä koskevat määräykset puuttuvat. Joensuun rakennusjärjestyksessä ei pyöräpysäköintiä toistaiseksi ohjeisteta, mutta määräykset esitetään otettavaksi sinne rakennusjärjestystä seuraavan kerran uusittaessa.
35
Esimerkkinä ote Tampereen v. 2014 hyväksytystä rakennusjärjestyksestä
24 § Polkupyörät
Määräys
Tontilta tai rakennuspaikalta on varattava polkupyörien pysäköintiä ja säilytystä varten riittävästi tilaa. Suunnitelma tilojen sijoituksesta on esitettävä
rakennuslupahakemuksen yhteydessä.
Uudisrakentamisen yhteydessä paikkoja on varattava vähintään seuraavan
taulukon mukaisesti:
1. Asuinrakennukset 1 paikka/asunto
2. Liike-, toimisto- ja hallintorakennukset 1 paikka/100 kerrosalaneliömetriä
3. Kokoontumistilat, kahvilat, ravintolat ja urheilupaikat 1 paikka/10 istumapaikkaa
4. Koulut ja oppilaitokset 1 paikka/2 oppilasta
Lisätietoja
Pyöräpaikat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava rakennuksen sisäänkäynnin tuntumaan ja niille tulee olla esteetön pääsy.
Asemakaavoja laadittaessa pyöräpysäköinnin määrää, sijoittamista ja toteuttamistapaa tarkennetaan rakennusjärjestyksen määräysten pohjalta. Keskusta-alueen asemakaavoissa käytetään
taulukon 5-3 mukaisia pyöräpysäköintinormeja. Rakennusluvissa voidaan antaa tarkempaa ohjeistusta mm. pyöräpysäköintipaikkojen laadusta, kattamisesta ja sijoittelusta.
Taulukko 5-3. Pyöräpysäköintipaikkojen määrä Joensuun keskusta-alueen asemakaavoissa.
Toiminta
Pyöräpysäköintipaikat/rakennusala
Asunnot
- opiskelija-asunnot
- palvelutalot
1 paikka / 40 k-m2
1 paikka / 20 k-m2
1 paikka / 60 k-m2
Toimistorakennukset
1 paikka / 40 k-m2
Liikehuoneistot
1 paikka / 50 k-m2
Kokoustilat, kulttuurilaitokset, liikuntasalit
1 paikka / 20 k-m2
Koulut
- peruskoulu, lukio
- muut oppilaitokset
1 paikka / 10 k-m2
1 paikka / 20 k-m2
Pyöräpysäköintiä koskevat määräykset asemakaavassa
Esimerkkinä Iiksenportin lähimarket-kaava Karsikossa
Lähimarketin rakentamista varten v. 2014 laaditussa asemakaavassa on seuraavat jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä sekä pyöräpysäköintiä koskevat määräykset:
- Jalankululle ja polkupyöräilylle on rakennettava turvalliset kulkuyhteydet
pääsisäänkäynnille kevyen liikenteen väyliltä.
- Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäynnin välittömään läheisyyteen. Kulkuyhteydet kevyen liikenteen väyliltä polkupyöräpaikoille ja
polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla ajoyhteyksillä.
- Polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään yksi kutakin kerrosalan 50
neliömetriä kohden.
- Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on katettava.
36
5.3
Erityiskysymyksiä
Liikuntarajoitteisille tarkoitettujen invapaikkojen tarve riippuu kohteesta. RT-korteissa esitetyt
normit on esitetty taulukossa 5-4. Invapaikkojen sijainti on lisäksi mietittävä esteettömyyden
kannalta.
Taulukko 5-4. Invapysäköintipaikkatarpeen arviointi RT-kortin 98-10986 mukaan.
Aluetyyppi
Invapaikkojen osuus
Asuntoalueet
1/30
Muut alueet
1/50
Autojen ja polkupyörien lisäksi on tarpeen ottaa huomioon myös mopojen ja mopoautojen pysäköintipaikkatarpeet. Tämä korostuu varsinkin koulujen ja oppilaitosten yhteydessä. Mopoautot vastaavat tässä suhteessa pieniä henkilöautoja.
Joensuussa autojen
ja
polkupyörien liityntäpysäköintipaikkoja tarvitaan
rautatie- ja linja-autoasemilla. Lisäksi osalla linjaautopysäkeistä
tarvitaan
paikkoja polkupyörien liityntäpysäköinnille. Ensisijaisesti kysymykseen tulevat joukkoliikenteen laatukäytäväpysäkit.
Kuva 5-3.
Polkupyöräpysäköintikatos linja-autopysäkin yhteydessä Kontioniemessä.
5.4
Pysäköinnin kehittämismalleja
Joensuu on selvittänyt pysäköinnin järjestämistä useilta eri näkökannoilta viimeisten 15 vuoden
aikana. Keskustan osayleiskaavan 2012 pysäköintipaikkanormit (taulukko 5-1 edellä) antavat
10 - 30 % vähemmän paikkoja kuin Ronkaisen opinnäytetyössä esitettiin (Ronkainen 2000),
mutta vastaavat Ritalan esittämiä (Ritala 2006). Asuntoalueilla pysäköintipaikkojen toteutusaste
vaihtelee kortteleittain, keskimäärin laskennallinen määrä on n. 10 % normia pienempi.
Keskitetty pysäköinti, kadunvarsipysäköinti ja tonttipysäköinti muodostavat kokonaisuuden, jota
on käsiteltävä yhdessä. Tämä näkyy myös Joensuun keskustan liikennesuunnitelmassa 2012. Liikekeskustan ja puhtaiden asuntokortteleiden välisellä alueella eri pysäköintijärjestelyiden soveltaminen voi vaihdella enemmän kuin laitospysäköintiä painottavassa keskustassa tai tonttipysäköintivaltaisilla reuna-alueilla.
Suomen Kuntaliiton julkaisussa (Kaikkonen 2012) esitettyjä kehittämisehdotuksia voi peilata
myös Joensuun keskustan pysäköinnin kehittämiseen.
Asunnon ja autopaikan kustannusten erottaminen ei ole yksinkertaista esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä. Erityisen hankalaksi tilanne muodostuu, kun puhutaan täydennysrakentamisesta.
37
Autopaikkarekisterin muodostaminen auttaisi kuntaa hallitsemaan pysäköinnin kokonaisuutta
yli omistusrajojen. Joensuun osalta suuri osa tiedoista on jo kerätty, mutta valmista sovellusta ei liene saatavilla.
Autopaikkojen mitoituksen osalta tilanne on kunnossa.
Autottomien asukkaiden huomioon ottaminen liittyy kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien saavutettavuuteen ja riittäviin lähipalveluihin. Tarkastelualueella tilanne on enimmäkseen hyvä.
Liityntäpysäköintitarve koskee lähinnä rautatieaseman ja linja-autoaseman seutua, eikä ole
paikallisen liikenteen asia.
Esimerkkitoimintamallit velvoiteautopaikkojen toteuttamissopimuksille helpottaisivat järjestelyjä. Myös autopaikkojen sijoittamiseen laitoksiin oman tontin ulkopuolelle (vapaaksiostomenettelyyn) olisi hyvä saada esimerkkejä (MRL 156 §).
Mahdollisuus järjestää kulkuyhteys useammalle kuin kahdelle tontille voisi helpottaa keskitetyn pysäköinnin järjestämistä joissakin kortteleissa. Järjestely poikkeaa MRA 37 § mukaisesta
ja vaatii vähintään poikkeusluvan.
Helsingin kaupunki ei ole vielä kyennyt valitsemaan esikaupunkialueitten pysäköinnin kehittämiseen lopullista hallintomallia. Strafican 2014 tekemässä selvityksessä mahdolliseksi todettiin seuraava kokonaisuus:
LPA-tontin maanomistaja(t) myy rakennusoikeuden rakennuttajalle.
Mikäli tontilla on rasitteita, maanomistaja sopii rakennuttajan kanssa rasitteena olevien autopaikkojen toteutuksesta. Maanomistaja lunastaa olemassa oleville taloyhtiöille riittävästi pysäköintioikeuksia.
Vanhaa LPA-aluetta käyttäneet taloyhtiöt lunastavat liittymismaksuina tarvitsemansa määrän
pysäköintioikeuksia pysäköintitalosta tai -alueelta.
Uudet taloyhtiöt lunastavat pysäköintiyhtiöltä kaavavelvoitteen mukaisen määrän pysäköintioikeuksia uusille asukkaille. Taloyhtiöt eivät tule pysäköintiyhtiön osakkaiksi.
Helsingin kaupungin pysäköintiyhtiö ja rakennuttaja sopivat kustannusten jaosta ja rahoittavat keskenään pysäköintitalon rakentamisen.
Pysäköintiyhtiö takaa, että alueelle toteutetaan vähintään velvoitepaikkojen verran pysäköintioikeuksia pysäköintitaloon, kadunvarsille tai muille alueille.
Pysäköintiyhtiö vuokraa pysäköintipaikat suoraan asukkaille. Jokaisen yhtiön asukkaille taataan käyttöön vähintään velvoitepaikkoja vastaava määrä pysäköintioikeuksia. Pysäköintioikeuden tunnuksena voi olla tuulilasiin kiinnitettävä tunnus tai elektroninen etäluettava tunnus
(suljetut pysäköintilaitokset).
Myös jäljelle jäävät maanpäälliset tonttikohtaiset pysäköintipaikat voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos asiasta päästään sopimukseen tontinomistajan/käyttäjien kanssa.
Liittymismaksuilla rahoitetaan investoinnit, vuosimaksuilla rahoitetaan paikkojen ylläpito ja
huolto.
Mikäli pysäköintiyhtiö hallinnoi myös kadunvarsilla sijaitsevia pysäköintipaikkoja, sovitaan
näiden paikkojen lunastamisesta ja ylläpidosta pysäköintiyhtiön ja HKR:n välisellä sopimuksella.
5.5
Katujen käyttö pysäköintiin
Ruutukaavakeskustassa on tavoitteena tiivistää rakennuskantaa nostamalla sallittua kerroskorkeutta tai lisärakentamisella piha-alueille. Nykyinen tilanne, jossa vähintään korttelitasolla pysäköintipaikkatarjonta on yleensä riittävä, ei tavoitetilanteessa riitä ilman toimenpiteitä. Tähän liittyen on pohdittu, miten lisäkysyntä voidaan ratkaista, ja asuinpainotteisten kortteleiden osalta
erityisesti voidaanko ruutukaava-alueen katualueita käyttää paikoitukseen ja millä periaatteilla.
Ensisijaisesti pysäköintipaikkojen lisääminen pyritään järjestämään kiinteistöjen toimesta omalla
tontilla tai korttelikohtaisilla yhteisratkaisuilla. Jos korttelitehokkuus nostetaan tavoitteelliseen tasoon e=2,0 (kerrosluku jopa 6), niin tontti- tai korttelikohtaiset rakenteelliset pysäköintijärjestelyt eivät enää yleensä riitä. Jos useammat kiinteistöt sopivat keskenään järjestelyistä, niin myös
niiden yhteiset, mahdollisesti myös kaupungin osaomistamat, keskitetyt pysäköintilaitokset olisivat mahdollisia. Tällöin pysäköintipaikkojen hinta nousee ja rahoitus ja hallinnointi tulevat haastavammaksi. Katupysäköintiä saatetaan tarvita täydentämään tonttikohtaisia ratkaisuja.
Joensuun keskustan liikennesuunnitelmassa (Tihmala 2012) on esitetty korttelit ja katualueet,
joilla käytetään piha- ja hidaskatuja (kuva 5-4). Pihakatuja käytetään ensisijaisesti asuinalueiden
38
ytimessä, jossa läpikulkuliikennettä ei ole lainkaan tai se muodostuu vain ympäröivän asutuksen
sisäisestä liikenteestä. Piha- ja hidaskaduille voidaan tarvittaessa järjestää lisärakentamisen edellyttäviä lisäpysäköintipaikkoja.
Kuva 5-4.
Joensuun keskustan liikennesuunnitelmassa 2012 on piha- ja hidaskatujen alueiksi esitetty vihreällä merkittyjen kortteleiden alueet. Piha- ja hidaskaduille voidaan tarvittaessa järjestää lisärakentamisen
vaatimia pysäköintipaikkoja.
Sekä puistokaduille (pohjois-etelä-suuntaiset kadut) että poikkikaduille (itä-länsi-suuntaiset kadut) on kehitetty poikkileikkausvaihtoehtoja (kuva 5-5), joilla pysäköintipaikkojen määrää ja siten mahdollista lisärakentamista voidaan kasvattaa. Katualueiden jäsentelyä kehittämällä voidaan saavuttaa enimmillään noin puolet lisärakentamisen edellyttämistä autopaikoista, ja tällöin
suuri osa rakennusten välisestä poikkileikkauksesta osoitetaan pysäköintiin. Katujen shared space -tyyppiset ratkaisut voivat helpottaa järjestelyjä verrattuna kaikki liikennemuodot täysin erotteleviin ratkaisuihin.
Asuntokatujen pysäköintikäytön tehostamista koskevassa selvityksessä (Vartiainen 2012) päädyttiin siihen, että hallinnollisesti asuntokadut säilytetään katuina kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Toteutukseen tulevista katuväleistä perustetaan kiinteistöteknisesti erillisiä yleisiä alueita, joille autopaikkarasitteet kohdistetaan. Suunnittelun ja toteutuksen kustannukset jaetaan uut-
39
ta rakennusoikeutta saavien kiinteistöjen kanssa. Edellä esitetty ratkaisu mahdollistaa kehittämisen joustavasti ja tarpeen mukaan vaiheistaen.
Kuva 5-5.
5.6
Esimerkkejä periaatteista, joilla katupysäköinti voidaan toteuttaa piha- ja hidaskaduilla. Ratkaisut on tarpeen tarkentaa katu- ja korttelikohtaisesti. Lähde: Joensuun
keskustan liikennesuunnitelma 2012.
Suosituksia
Lisärakentamisen edellyttämät uudet autopaikat toteutetaan ensisijaisesti tontti- ja korttelikohtaisilla ratkaisuilla. Tarvittaessa lisäautopaikkoja voidaan järjestää katualueille. Kadunvarsille toteutettavat pysäköintipaikat jaetaan kiinteistöille tasapuolisesti, jolloin niillä on mahdollisuus
hyödyntää paikkoja täydennysrakennushankkeissa.
Asuntokadut säilytetään hallinnollisesti katuina kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Toteutukseen tulevista katuväleistä perustetaan kiinteistöteknisesti erillisiä yleisiä alueita, joille autopaikkarasitteet kohdistetaan. Suunnittelun ja toteutuksen kustannukset jaetaan uutta rakennusoikeutta saavien kiinteistöjen kanssa.
Kuva 5-6.
Tiiviisti rakennetuilla kerrostaloalueilla voidaan asukaspysäköintiä järjestää katualueelle. Kuva Kuopion Petoselta.
40
6.
6.1
PYSÄKÖINNIN KEHITTÄMISPERIAATTEET
Pysäköintilaitokset
Pysäköintilaitoksilla, joita ovat pysäköintitalot ja yleiset pysäköintialueet, keskitetään pysäköintiä
tehokkaan rakentamisen alueilla sekä kauppa-, työpaikka-, urheilulaitos- ja muissa runsaasti pysäköintitilaa vaativissa kohteissa. Pysäköintilaitosten avulla vapautetaan katu- ja pihatilaa muuhun käyttöön.
Seuraavassa käydään läpi Joensuussa vireillä olevia pysäköintilaitoshankkeita ja arvioidaan niiden
tarvetta ja vaikutusta pysäköintitilanteeseen.
Pysäköintilaitoshankkeet
Pitkään vireillä ollut Toriparkkihanke Kauppatorin alle on etenemässä. Kaupunki ja Skanska Oy
ovat keväällä 2014 tehneet aiesopimuksen pysäköintilaitoksen toteuttamiseksi. Noin 400paikkainen pysäköintilaitos on tarkoitus toteuttaa yksityisellä rahoituksella, mutta kaupunki vastaa toripinnan rakentamisesta. Hankkeeseen liittyy kauppahallin uusiminen ja mahdollisesti
maanalaiset yhteydet toria ympäröiviin rakennuksiin. Toteutuessaan toriparkki vahvistaa keskustan kaupallista kilpailukykyä automarketteihin nähden.
Torikadun ja Rantakadun väliin rakenteilla olevan Senioripihan tontille on tulossa yhteensä 135
autopaikkaa. Näistä 70 avopaikkaa tulee piha-alueille ja 65 autopaikkaa tontin eteläosaan sijoitettavaan pysäköintitaloon (rakennus C kuvassa 6-1), jonka sisäänajo tulee Torikadulta. Pysäköintitalon rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2015. Koska Senioripihaan on tulossa erilaisia iäkkäiden palveluasuntoja, kiinteistön oma autopaikkatarve jäänee vähäisemmäksi kuin toteutettavat autopaikat. Senioripihan pysäköintilaitosta tulisi pyrkiä hyödyntämään läheisten Torinkadun ja Kauppakadun virastokiinteistöjen pysäköintitarpeeseen
Kuva 6-1.
Senioripiha-hankkeen yhteydessä toteutettavat pysäköintialueet ja pysäköintitalo.
Pysäköintilaitosten muutos- ja kehittämistarpeet
Ruutukaavan koillisosassa valtion virastokortteleiden 5 ja 6 osalta on selvää tarvetta lisätä
pysäköintipaikkoja. Nykyinen korttelissa 5 Torikadun ja Pohjoiskadun risteyksen lounaissektorissa
oleva pysäköintikenttä ei ole riittävä, vaan työpaikkapysäköinti täyttää lähikadut ja heijastuu
esimerkiksi Kauppakadun aikarajoitteisissa paikoissa siten, että pysäköintikiekkoa käydään työpäivän aikana kääntämässä. Vaikka Senioripihan pysäköintilaitos saattaa helpottaa tilannetta, tulisi kortteleita koskeva pysäköintilaitoshanke Torikadun ja Pohjoiskadun kulmatontille saada liikkeelle.
41
Vuonna 2011 on laadittu asemakaavaehdotus lisärakentamisesta Postitalon - Kanavarannan
alueelle. Alueella sijaitsevan Kanavarannan maksullisen pysäköintialueen käyttöaste on korkea.
Käytöstä suuri osa kuitenkin aiheutuu kaavoitettavien kortteleiden asiakkaiden ja työntekijöiden
pysäköinnistä. Kaavamuutos mahdollistaa kortteleiden nykyisen ja suunnitellun uudisrakentamisen edellyttämät autopaikat. Pysäköintiä varten kaavaratkaisussa on osoitettu alueita maanalaisten pysäköintitilojen rakentamista varten. Pysäköintiä on järjestettävissä tonteilla myös maanpäällisenä.
Keskustaan on toteutettu merkittävä määrä uusia pysäköintilaitospaikkoja. Suunnitellun Toriparkin toteutuessa pysäköintipaikat keskustassa lisääntyvät entisestään. Liikekeskustan saavutettavuuden kannalta nämä paikat sijaitsevat keskeisemmin kuin Kanavarannan alue, joten Kanavarannan yleisestä pysäköintilaitoksesta voidaan luopua.
Pysäköintialueet Koski ja Niska ovat keskeiseen sijaintiinsa nähden pitemmän päälle tehottomassa käytössä. Alueet on osoitettu keskustan osayleiskaavassa pysäköintilaitosten alueeksi ja
on syytä säilyttää mahdollisina pysäköintitalopaikkoina. Mahdollisten pysäköintitalojen avulla voidaan keskittää keskustan uudisrakentamiseen liittyviä autopaikkoja pois tonteilta yhteiskäyttöisiin pysäköintilaitoksiin.
Pysäköintialueen Suvanto käyttöaste on niin matala ja sijainti kauempana ydinkeskustasta sellainen, että tontti voidaan hyödyntää keskustan osayleiskaavan mukaisesti palvelurakentamiseen. Alueen muu käyttö kuitenkin edellyttää siihen osoitettujen pysäköintipaikkarasitteiden kohdentamista toiseen sijaintiin.
Ruutukaavakeskustan asuntovaltaisilla kerrostaloalueilla ei ole edellytyksiä suurten keskitettyjen
pysäköintitalojen toteuttamiselle. Rakentamistehokkuuden nostamiseen liittyvät pysäköintiratkaisut on haettava kortteli- ja tonttikohtaisesti.
Rautatie- ja linja-autoaseman pysäköintilaitosratkaisut on tarpeen toteuttaa viimeistään suunnitellun matkakeskushankkeen yhteydessä. Tässä Joensuun Pysäköinti Oy:llä voisi olla merkittävä
rooli, mutta rahoitus on saatava koottua useista lähteistä.
Yliopistokampuksen, Tiedepuiston ja Mehtimäen urheilupuiston alueella on nykyisellään riittävästi
pysäköintialueita. Tiedepuiston lähikaduille heijastuva työpaikkapysäköinti tulisi ohjata Hallitien
pysäköintitaloon katujen pysäköintirajoituksia tiukentamalla tai kadunvarsipysäköinnin maksullisuuden käyttöönotolla.
6.2
Pysäköinnin säätely
Pysäköinnin säätely sisältää monia keinoja, joilla pysäköintiä voidaan ohjata tavoiteltuun suuntaan. Tässä on käsitelty lähinnä kaupungin kadunvarsipysäköintiä koskevia säätelykeinoja ja niiden toteuttamista.
6.2.1 Pysäköinnin maksullisuus ja hinnoittelu
Nykyisellään kadunvarsipysäköinti on maksullista ydinkeskustassa kehän Malmikatu - Kirkkokatu
- Yläsatamakatu - Rantakatu sisäpuolella mainitut kadut mukaan lukien sekä pysäköintialueilla
Suvanto, Koski, Niska, Kanava, Elielinkuja, Tori ja Keskuskuja (kuva 3-11 edellä).
Maksualuetta esitetään laajennettavaksi käsittämään Kauppakadun ja Torikadun osuudet välillä
Yläsatamakatu - Sairaalakatu. Näillä katuosuuksilla on nykyään runsaasti keskusta-asiointiin liittyvää pysäköintiä ja Sirkkalan sillan käyttöönotto lisää pysäköintikysyntää näillä kaduilla.
Koska kadunvarsipysäköintiä pyritään ohjaamaan pysäköintilaitoksiin, joissa on yleensä hyvin
vapaata tilaa, esitetään pysäköintitaksoja nostettavaksi taulukon 6-1 mukaisesti.
Lyhytaikaista pysäköintiä voidaan suosia progressiivisella hinnoittelulla, jolloin pysäköinnin minuuttihinta kasvaa pysäköinnin keston mukaan. Progressiivisen hinnoittelun käyttöönottoa voidaan harkita siinä vaiheessa, kun mobiilimaksaminen otetaan käyttöön. Nykyisellään Ivyöhykkeen 1 tunnin ja II-vyöhykkeen 2 tunnin enimmäispysäköintiaika rajaavat riittävästi pysäköinnin kestoa.
42
Taulukko 6-1. Esitys kadunvarsipysäköinnin taksamuutokseksi.
Vyöhyke
Nykyinen
hinta
Uusi hinta
I
2,00 €/h
2,50 €/h
II
1,50 €/h
2,00 €/h
III
1,30 €/h
1,50 €/h
6.2.2 Mobiilimaksaminen käyttöön
Nykyisellään Joensuussa pysäköintilipukeautomaatit toimivat kolikoilla. Kirkkokadun ja rautatieaseman pysäköintipaikoilla maksu voidaan tehdä myös matkapuhelimella.
Mobiilimaksaminen on nopeasti yleistynyt Suomen kaupungeissa. Maksu voidaan suorittaa soittamalla, tekstiviestillä, lähitunnisteella (NFC) tai älypuhelimen maksusovelluksella, josta viimemainitusta on älypuhelimien yleistymisen myötä tullut yleisin maksutapa. Mobiilimaksamista ja
sitä tarjoavia palveluntuottajia on tarkemmin esitelty luvussa 11 Älykkäät pysäköintipalvelut.
Mobiilimaksaminen edellyttää, että kaupunki tai pysäköintilaitosoperaattori tekee asiasta sopimuksen yhden tai useamman palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottaja kerää pysäköintimaksut
ja tilittää ne kaupungille. Palveluntuottaja ottaa maksuista sopimuksen mukaisen yleensä 3 - 5
%:n suuruusluokkaa olevan provision. Palveluntuottaja huolehtii palvelun käyttöohjeista ja merkinnöistä kadunvarsivarustuksessa (kuva 6-2).
Mobiilimaksaminen esitetään otettavaksi käyttöön Joensuussa. Joensuun Pysäköinti Oy:n tulisi neuvotella ja pyytää tarjoukset sopivilta palveluntuottajilta. Koska tavoitteena on yhtenäinen järjestelmä kaikissa pysäköintilaitoksissa,
hankinta on syytä tehdä yhteistyössä muiden
pysäköintilaitosoperaattoreiden kanssa. Pysäköinnin valvonta on tarpeen ottaa mukaan, koska maksuvalvonta tapahtuu pysäköinnintarkastajien käsitietokoneella.
Mobiilimaksamisen käyttö laajentaa maksutapavaihtoehtoja siinä määrin, että tiedonsiirtoyhteyksiltään kalliit ja häiriöalttiit korttimaksuautomaatit voidaan Joensuussa jättää ”väliin”.
Pysäköintilupien hankinnassa ja maksamisessa
esitetään otettavaksi käyttöön verkkopalvelu
nykyisen Carelicumin tiskipalvelun rinnalle.
Kuva 6-2.
Matkapuhelinmaksaminen otetaan käyttöön lisäämällä nykyisiin
lipukeautomaatteihin tätä koskeva ohjeistus. Kuva Tampereelta.
43
6.2.3 Kadunvarsipysäköinnin rajoitukset
Pysäköinnin kesto on yksi tavallisimmista keinoista kadunvarsipysäköinnin hallinnassa. Lyhyet aikarajoitukset mahdollistavat tehokkaan kierron ja estävät pitkäaikaisen pysäköinnin. Tavallisimpia pysäköintiaikarajoituksia ovat:
Hyvin lyhyet aikarajoitukset (alle 30 min) palvelevat esimerkiksi saatto- ja noutoliikennettä joukkoliikenneasemilla, kouluilla tai hotelleilla.
Lyhyet aikarajoitukset (30 - 60 min) palvelevat lyhyitä asiointipysäköintejä, kuten virastossa asioimista.
Keskipitkät 2 - 4 tunnin aikarajoitukset palvelevat pidempiä asiointipysäköintejä, kuten kaupassa, pankissa tai syömässä käymistä. Keskipitkiä aikarajoituksia käytetään usein
estämään työpaikkapysäköijiä pysäköimästä esimerkiksi asukaspysäköintiin tarkoitetuille
paikoille tai käyttämästä asiointipysäköintiin tarkoitettuja paikkoja.
Pitkät aikarajoitukset (yli 4 tuntia) palvelevat työpaikka- sekä asukaspysäköinnin tarpeita.
Työn kuluessa on tullut esiin pysäköintiaikarajoitusten yhtenäistämistarpeita. Työpaikkapysäköinnin rajoittamiseksi asuntokaduilla voitaisiin käyttää yleensä 2 tunnin aikarajoitusta. Rajoitusaikoja olisi syytä tarkistaa mm. Torikadulla ja Kauppakadulla Sairaalakadun ja Pohjoiskadun
välisillä osuuksilla sekä Tikkarinne-kampuksen lähikaduilla Niinivaaralla.
Kokemukset Joensuussa laajalti käytetystä vuoropysäköinnistä ovat hyviä ja järjestelyyn on totuttu. Samoin muutamilla kaduilla käytössä oleva pysäköintikielto talvikauden huoltopäivinä on
osoittautunut toimivaksi.
6.2.4 Asukaspysäköintijärjestelmän uusiminen
Joensuun nykyisellä asukaspysäköintijärjestelmällä on pyritty järjestämään pysäköintipaikkoja
sellaisille vanhoille kerrostalokiinteistöille, joille ei rakentamisaikaan ole asetettu nykytilanteeseen
nähden riittävää autopaikkavelvoitetta ja joiden on vaikea järjestää riittävästi tonttipaikkoja. Nykyisellään asukaspysäköintijärjestelmä on vähäisessä käytössä. Lupahinnat eivät vastaa edes käsittelykustannuksia.
Eräiden suurten työpaikkojen tai oppilaitosten ympäristössä on ongelmana, että työ- tai koulupaikkapysäköinti valtaa päiväaikaan asuntokatujen varret, jolloin kiinteistöjen oma ja asiointipysäköinti vaikeutuvat. Tällaisia kohteita ovat mm. keskussairaalan ympäristö Tikkamäellä, Tiedepuiston lähikadut, Torikadun ja Kauppakadun virastojen lähiympäristö II kaupunginosassa sekä
Karelia Ammattikorkeakoulun Tikkarinne- ja Wärtsilä-kampusten lähistöt. Samaan aikaan keskussairaalan tai Tiedepuiston henkilökunnalle varatut pysäköintitalot ovat puolityhjinä. Kun asuntokaduille asetetaan 2 tunnin pysäköintirajoitus, josta voi poiketa asukaspysäköintitunnuksella,
voidaan pitempiaikainen työ- ja koulupaikkapysäköinti ohjata pois asuntokaduilta pysäköintilaitoksiin.
Pysäköintitunnusjärjestelmä esitetään uusittavaksi. Kadunvarsipaikat varataan lyhytaikaiseen pysäköintiin, mutta pysäköintitunnuksella varmistetaan asukkaiden ja työssäkävijöiden pysäköintimahdollisuuden siellä, missä pysäköintipaikkoja muutoin ei ole riittävästi. Järjestelmä uusitaan
siten, että
- pysäköintitunnusjärjestelmä laajennetaan koko ruutukaavakeskustaan lukuun ottamatta
keskitetyn pysäköinnin aluetta sekä Tikkamäelle (kuva 6-3)
- pysäköintitunnusalueella asuvat voivat saada yhden pysäköintitunnuksen/asunto
- alueella työssäkäyvät voivat saada yhden pysäköintitunnuksen/työntekijä
- pysäköintitunnuksen hinta sisältää riittävän korvauksen katualueen käytöstä ja järjestelmän ylläpidosta, jolloin hinnaksi tulee 100 - 150 €/vuosi
- työpaikkapysäköijille hinta on tarpeen asettaa samalle tasolle kuin pysäköintitalopaikat eli
50 - 70 €/kk, jolloin pysäköintitalot tulevat houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.
Esitys asukaspysäköinnin vyöhykejaoksi on kuvassa 6-3. Joustavuuden vuoksi vyöhykkeet kannattaa tehdä suurina kuitenkin niin, että auton käyttö vyöhykkeen sisäisillä matkoilla ei ole järkevää. Tarvittaessa vyöhykkeitä voidaan myöhemmin lisätä esimerkiksi Penttilän alueelle.
44
Kuva 6-3.
Esitys pysäköintitunnusjärjestelmän vyöhykejaoksi.
Joensuussa esitetään siirryttäväksi muissa kaupungeissa yleiseen käytäntöön, että kaupunki
myöntää luvat suoraan alueen asukkaille tai työntekijöille. Pysäköintitunnusten hallinta annetaan
Joensuun Pysäköinti Oy:n tehtäväksi. Tavoitteena on, että pysäköintitunnuksen voi hankkia ja
maksaa mobiilipalveluna.
Pysäköintitunnusjärjestelmän käyttöönotto vaatii tarkempaa suunnitelmaa. On tarpeen määritellä
ne katuosuudet, joilla pysäköintitunnus on käytössä. Vuoropysäköinti, asukaspysäköinti ja työpaikkapysäköinnin rajoittaminen samalla liikennemerkillä on osoittautunut hankalaksi. Tämän
vuoksi esitetään, että pysäköintitunnuskaduilla siirrytään käytäntöön, jossa pysäköinti kielletään
kadun toisella puolella maanantaiaamusta torstaiaamuun ja toisella puolella torstaiaamusta maanantaiaamuun. Esitys käytettäviksi liikennemerkeiksi on kuvassa 6-4.
Uutta pysäköintitunnusjärjestelmää esitetään aluksi kokeiltavan jollakin pilottialueella, jolloin voidaan varmistua sen toimivuudesta. Kokeilualueena voisi olla esimerkiksi Koulukadun ympäristö
keskustan pohjoisosassa.
45
Kuva 6-4.
6.3
Ehdotus kadun vastakkaisilla puolilla käytettäviksi liikennemerkeiksi, joilla rajoitetaan työpaikkapysäköintiä, mutta mahdollistetaan asiointi- ja asukkaiden pysäköinti sekä kadun
kunnossapitotyöt.
Erityisryhmien pysäköinti
6.3.1 Linja- ja kuorma-autojen pysäköinti
Rantakadulla kaupungintalon kohdalla on Suvantokadun kiertoliittymän ja Rantakadun yleissuunnitelmassa esitetty Vapaudenpuiston puoleisten pysäköintipaikkojen muuttamista linja-autojen
pysäköintipaikoiksi (kuva 6-5). Nämä palvelevat mm. kaupunginteatterin ja Taitokorttelin asiakkaita.
Kuva 6-5.
Rantakadulle kaupungintaloa vastapäätä suunnitellut tilauslinja-autojen pysäköintipaikat palvelevat mm. kaupunginteatterin ja Taitokorttelin asiakkaita.
46
6.3.2 Huoltoliikenteen pysäköinti
Huoltoliikenteen pysäköinti on ongelma Kauppakadun kävelykadulla. Vaikka huoltoliikenne on liikennemerkein rajattu klo 6 – 10 väliseksi ajaksi, huoltoliikennettä ja pysäköintiä tapahtuu runsaasti myös muina aikoina, mikä haittaa kävelykadun normaalikäyttöä (kuva 6-6). Lisäksi huoltoautoja saatetaan pysäköidä pitkäaikaisesti muun kuin pelkän kuorman lastauksen tai purun
ajaksi.
JAR MO TIHMALA
Kuva 6-6.
Huoltoautojen pysäköinti huoltoaikojen ulkopuolella haittaa kävelykadun liikennettä.
Huoltoliikenteen aiheuttamien ongelmien vuoksi on päädytty ratkaisuun, että huoltoajo sallitaan
Kauppakadun kävelykadulla ja Siltakadun joukkoliikennekadulla vain kaupungin erityisluvalla. Luvalla saa pysäköidä lyhytaikaisesti kuorman lastausta tai purkua varten siihen tarkoitukseen erikseen määritellyillä paikoilla. Tavoitteena on, että luvan voi hankkia mobiilipalveluna. Lupaehdoissa määritellään käyttöaikarajoitukset. Lisäksi pysäköinnin valvontaa on tarpeen tehostaa.
6.3.3 Liikuntarajoitteisten pysäköinti
Liikuntarajoitteisille tarkoitettujen invapaikkojen
suunnittelussa tulee ottaa huomioon seuraavat
periaatteet:
- Kadunvarsilla invapaikkojen tulisi olla vinopaikkoja tai poikkisuuntaisia paikkoja. Ajoradan suuntaisilla paikoilla pyörätuoliin
nousu on hankalaa ja vaarallista ajoradan
puolella varsinkin pyörätuolia käyttävän
kuljettajan osalta.
- Invapaikat tulee mitoittaa ohjeiden mukaan
riittävän leveiksi. Paikan pituudessa tulee
ottaa huomioon pyörätuolin takanostimen
vaatima tila.
- Invapaikat tulee sijoittaa mahdollisimman
lähelle ulko-ovea ja mielellään sateelta
suojattuina. Kulkureittien tulee olla esteettömiä.
- Pysäköintitalot ovat monella tapaa hankalia. Pyörätuolia käyttävien kuljettajien on
tarpeen yltää portin aukaisimiin, sisäpuhelimeen ja muihin hallintalaitteisiin. Siirtymisten mm. hisseille tulee olla esteettömiä
Kuva 6-7.
Kadunvarsi-invapaikkojen tulisi sijaita
viistosti tai kohtisuoraan ajorataan
nähden. Ajoradan suuntaiset paikat
ovat hankalia ja vaarallisia pyörätuolia
käyttävälle kuljettajalle.
47
-
myös liikkumisen apuvälineitä käyttäville. Pysäköintitalojen valaistuksen tulee olla kunnollinen ja opastuksen selkeää ja näkyvää. Lähtökohtana on, että vammaisten pysäköintiluvalla pysäköinti on maksutonta. Tarvitaan ohjeistusta, kuinka maksullisilla pysäköintialueilla ulosmenoportti aukaistaan.
Pysäköintialueilla on yleistymässä käytäntö, että invapaikat maalataan sinisiksi paikkojen
käyttötarkoitusta korostamaan. Maalausten osalta on huolehdittava, etteivät ne muutu
liukkaiksi pakkasella tai sateella. Pinnan pitävyys on tärkeää erityisesti liikuntarajoitteisille.
Joensuun kaupungin vammaisneuvosto on pyynnöstä käsitellyt pysäköintikysymyksiä kokouksessaan toukokuussa 2014 ja evästänyt suunnitelman laatimista. Vammaisneuvoston mukaan vanhusväestön lisääntyminen lisää invapaikkojen tarvetta. Invapaikkoja tarvittaisiin lisää erityisesti
keskussairaalan pääovella, Torikadulla, Koskikadulla Yliopiston apteekin edessä ja torin ympäristössä yleisesti, mutta tarvetta lisätä invapaikkoja on kautta linjan.
6.4
Pyöräpysäköinti
Polkupyöräpysäköinnissä kaupunki ottaa aktiivisemman roolin. Pyörien pysäköintipaikkoja lisätään ja niiden tasoa nostetaan. Pysäköintijärjestelyjä parannetaan erityisesti keskeisillä paikoilla:
Kauppakadun kävelykadulla ja torin ympäristössä, rautatieasemalla, pääkirjaston läheisyydessä
Koskikadulla, Mehtimäen urheilupuistossa sekä oppilaitosten pihoilla. Kiinteistöiltä edellytetään
enemmän ja parempia pyöräpysäköintijärjestelyjä (kaavat, rakennusjärjestys).
Pyöräpysäköintipaikkojen tulee sijaita mieluummin hajautetusti kuin yhteen paikkaan keskitettynä, joka tapauksessa mahdollisimman lähellä kohdetta. Käyttäjien reitit ja tulosuunnat tulee ottaa huomioon pyöräpysäköinnin sijaintia suunnitellessa. Pyöräpysäköinti pyritään sijoittamaan lähemmäs kohdetta kuin autojen pysäköinti.
Pysäköintiaika vaikuttaa pysäköintitavan valintaan ja vaadittaviin ominaisuuksiin. Pysäköinnin
luonteesta riippuen pyörien pysäköintiin ja säilytykseen on olemassa hyvin moninaisia ratkaisuja
aina yksittäisistä telineistä pyöräkaappeihin ja valvottuihin sisätiloihin tai automaattisiin säilytysjärjestelmiin asti. Pyöräpysäköinti tulee aina suunnitella kohteen mukaan, sillä samat ratkaisut
eivät aina sovellu kaikille alueille. Erityisen tärkeää tasokkaan pyöräpysäköinnin järjestäminen on
oppilaitosten ja työpaikkojen yhteydessä, liikunta- ja kulttuurikohteissa sekä rautatie- ja linjaautoasemalla.
Yleisimmin pyörät pysäköidään pyörätelineisiin. Telineiden tulee sijaita kohteissaan niin, että ne
eivät haittaa muuta liikennettä. Toisaalta pyörien on hyvä olla sosiaalisen valvonnan kohteena eli
niin, että lähellä on jalankulkua. Pyöräpysäköintipaikkojen kattaminen tai sisätilojen hyödyntäminen tulee olla peruslähtökohta erityisesti pitkäkestoisessa pysäköinnissä. Kattaminen helpottaa
myös pysäköintipaikkojen kunnossapidettävyyttä ja mahdollistaa pyöräpaikkojen käytön myös
talvella. Lyhytkestoisessa pysäköinnissä lyhyt etäisyys kohteeseen ja helppokäyttöisyys sekä
pyörien järjestyksessä pysyminen ovat etusijalla.
Lähtökohtana on, että tontin omistaja vastaa määrältään ja tasoltaan riittävän pyöräpysäköinnin
toteuttamisesta. Uudiskohteissa tämä hoidetaan ottamalla pyöräpysäköintiä koskevat määräykset
yleis- ja asemakaavoihin. Hyvä keino riittävien ja toimivien pyöräpysäköintiratkaisujen järjestämiseen on kaupungin rakennusjärjestys, jossa ohjeistetaan pyöräpysäköinnin määrää ja laatua.
Pyöräpysäköinti tulee kytkeä osaksi rakennusnormeja autopysäköinnin vaatimusten rinnalle, jotta
pyöräpysäköinnin järjestämistä voidaan paremmin valvoa ja edistää. Myös rakennusluvissa voidaan antaa tarkempaa ohjeistusta muun muassa pysäköintipaikkojen laadusta, kattamisesta ja
sijoittelusta. Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa ohjeistuksia myös pyöräpysäköinnin tilantarvetta koskien tai hylättyjen pyörien poistamiseksi. Pyöräpysäköintimääräysten tulee olla yleispäteviä ja joustavia sekä antaa määrälliset minimit ja laatuvaatimukset pyöräpysäköinnin toteuttamiseen.
Jatkotoimenpiteet:
- katu- ja yleisten alueiden pyörätelineiden ja muiden pyöräpysäköintiratkaisujen inventointi
ja vienti katurekisteriin
- pyörätelinekapasiteetin vertailu pysäköintilaskentojen tuloksiin (uusien pysäköintijärjestelyjen tarve)
- pyöräpysäköintiä koskevien määräysten ottaminen rakennusjärjestykseen ja kaavoihin.
48
6.5
Varautuminen erityispalveluihin
6.5.1 Autojen yhteiskäyttö
Joensuussa varaudutaan siihen, että mikäli kaupunkiin on tulossa tai syntymässä yhteiskäyttöpalveluyritys tai -yrityksiä, tarvittavat yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikat eri puolilta kaupunkia
järjestetään. Kaupunki varautuu yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkojen järjestämiseen Joensuun Pysäköinti Oy:n pysäköintilaitoksissa.
Autojen yhteiskäyttöjärjestelmällä voidaan vähentää autojen määrää ja sitä kautta pysäköintipaikkojen tarvetta. Järjestelmään liittyjä maksaa liittymismaksun sekä kuukausimaksun ja maksaa taksan mukaan käyttämänsä henkilöauton käyttöajasta ja ajamistaan kilometreistä. Toimiakseen järjestelmä vaatii yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkoja eri puolilla kaupunkia. Suomen
oloissa paikkojen tulisi olla katettuja ja varustettuja lämpötolpilla.
Joensuun Penttilässä kokeillaan kiinteistökohtaista yhteiskäyttöautopalvelua Setlementtiasunnot
Oy:n kohteessa. Kokemusten perusteella harkitaan, voidaanko kiinteistöjen autopaikkanormia
lieventää.
6.5.2 Sähköautojen lataus
Joensuun Pysäköinti Oy toteuttaa pilottiluontoisesti pysäköintilaitoksissaan sähköautojen pikalatauspisteitä (1 – 2 pistettä/laitos). Kaavamääräyksiin tuodaan vaatimus varautumisesta sähköautojen lataukseen asuinalueilla ja työpaikoilla. Vaatimuksena tulisi olla peruslatausmahdollisuus
kaikissa asuntojen ja työpaikkojen autopaikoissa sekä osassa vieraspaikkoja (1 vieraspaikka/
20 – 30 autopaikka). Lisäksi pienessä osassa autopaikkoja pitäisi olla teholatausmahdollisuus (pikalataus).
EU:n direktiivi puhtaan liikenteen infrastruktuurista hyväksyttiin v. 2013. Se sisältää velvoitteet
sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisesta vuoteen 2020 mennessä. Suomeen kaavailtu
latauspisteiden lukumäärä on 71 000, josta julkisten pisteiden osuus on 7 000. Velvoitetta ei ole
toistaiseksi jyvitetty kuntakohtaisesti, mutta kokonaismäärän perusteella Joensuun osuus on
useita kymmeniä julkisia latauspisteitä.
Joensuuhun sähköautojen latauspistesuunnitelma. Tällaiset suunnitelmat on laadittu mm. pääkaupunkiseudun kuntiin ja suunnitelmien laadintaa käynnistetään useissa kaupungeissa.
Sähköautoja ja sähköä käyttäviä hybridiautoja on Suomessa yli 600 autoa (tilanne syksyllä
2014). Tällaisten autojen myynti v. 2014 on yli 300 kappaletta. Sähköllä ladattavien autojen
määrän ennustetaan lähiaikoina kasvavan nopeasti.
Kuva 6-8.
Sähköautojen latauspiste kadunvarsipaikoilla Islannin Reykjavikissa v. 2009.
49
7.
PYSÄKÖINNIN JÄRJESTÄMINEN ERI ALUEILLA
Pysäköinnin järjestämisperiaatteita ja myös yksittäisiä toimenpiteitä on kuvattu luvussa 6. Seuraavassa pysäköinnin järjestämistä on käsitelty osa-alueittain (kuva 7-1):
- ydinkeskusta
- muu ruutukaava-alue
- Mehtimäen urheilupuisto - Tiedepuisto - yliopistokampus
- Otsola
- Penttilänranta - Aittaranta - Itäranta
- Niinivaara.
Kuva 7-1.
7.1
Pysäköintisuunnitelman osa-alueet.
Ydinkeskusta
Ydinkeskustassa korostuvat asiointipysäköinnin tarpeet sekä keskitetyn pysäköinnin järjestäminen asiointia, työpaikkapysäköintiä ja asukaspysäköintiä silmälläpitäen. Katutilaa pyritään vapauttamaan pysäköinniltä mm. kävelyn ja pyöräilyn käyttöön. Ydinkeskusta on keskitetyn pysäköinnin aluetta, jossa rakennusluvissa edellytettävät autopaikat voidaan sijoittaa tonteille ja käytössä olevan järjestelmän mukaisesti pysäköintilaitoksiin koko ydinkeskustan alueelle.
Pysäköintilaitoshankkeet on kuvattu luvussa 6. Tärkeätä on, että vapaita pysäköintilaitospaikkoja
on tarjolla asunto- ja toimistorakentamisen yhteydessä rasitepaikkoina käytettäviksi. Pysäköintipaikkojen yhteiskäyttöä edistetään, jolloin selvitään vähäisemmällä kokonaisautopaikkamäärällä.
Maksullisen kadunvarsipysäköinnin aluetta laajennetaan. Nostamalla kadunvarsipysäköinnin hintaa ohjataan pysäköintiä pysäköintilaitoksiin, jolloin pysäköintilaitosten käyttöastetta saadaan
nostettua ja kannattavuutta parannettua. Kadunvarsipysäköintipaikkoja vähennetään mm. torinaluspysäköintiin ja katusaneeraushankkeisiin liittyen. Lipukeautomaattien lisäksi otetaan käyttöön mobiilimaksaminen matkapuhelimella tai muilla laitteilla.
Pyöräpysäköintijärjestelyjä parannetaan erityisesti Kauppakadun kävelykadulla ja Siltakadulla välillä Kirkkokatu - Rantakatu.
Tarkistetaan kadunvarsi- ja portaaliopasteisiin perustuva pysäköintiopastus tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Selvitetään ajantasaisen pysäköintiopastuksen käyttöönotto.
50
Huoltoliikenteen aiheuttamia ongelmia ratkaistaan uudella Kauppakadun kävelykadun ja Siltakadun joukkoliikennekadun huoltoajoluvalla sekä valvontaa tehostamalla.
7.2
Muu ruutukaava-alue
Muun ruutukaava-alueen osalta korostuu asukaspysäköinnin merkitys. Asukkaiden pysäköintimahdollisuudet varmistetaan uusimalla pysäköintitunnusjärjestelmä ja tähän liittyen tiukentamalla muun pysäköinnin aikarajoituksia.
Laajat keskitetyt pysäköintilaitosratkaisut eivät tällä alueella ole toimivia. Rakentamistehokkuuden lisäämiseen liittyvät lisäpysäköintitarpeet ratkaistaan tapauskohtaisesti keskustan osayleiskaavan yhteydessä määriteltyjen yleisperiaatteiden pohjalta. Katupysäköintiä toteutetaan siihen
katuverkon jäsentelyssä soveltuviksi katsotuilla kaduilla.
Asukaspysäköintijärjestelmä uusitaan. Työpaikkapysäköintiin puututaan ongelmallisilla katuosuuksilla tiukentamalla aikarajoituksia. Työpaikkapysäköinti kuitenkin mahdollistetaan pysäköintitunnuksilla.
7.3
Mehtimäen urheilupuisto - Tiedepuisto - yliopistokampus
Alueella korostuvat työpaikkapysäköinti sekä erilaisten liikuntahallien pysäköinti. Pysäköintiratkaisujen lähtökohtana on tehokas vuorottaiskäyttö. Alueen pysäköintijärjestelyjä on selvitetty v.
2013 laaditun Mehtimäen urheilupuiston liikennesuunnitelmassa, josta on poimittu seuraavaan
pysäköintiä koskevia esityksiä.
Uudet pysäköintipaikat
Nykyisellä maankäytöllä tai näköpiirissä olevilla hankkeilla ei ole tarvetta varautua pysäköintikansien tai -talojen rakentamiseen. Mikäli maankäyttöä halutaan tulevaisuudessa tehostaa, nykyisille
pysäköintialueille voidaan rakentaa pysäköintikansia. Suunnitelmassa esitetään uusia pysäköintialueita toteutettavaksi seuraavasti (kuva 7-3):
- noin 150 autopaikkaa suunnitteilla olevan liikuntahallin yhteydessä (toteuttajaa ei tiedossa)
- 40 - 80 autopaikan alue ulkotenniskenttien länsipuolelle
- noin 150 autopaikan alue yliopiston tontille virkistysuimala Vesikon länsipuoliseen metsikköön.
Pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttö
Mehtimäen alue on erittäin otollinen pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytölle, kun yliopiston ja Tiedepuiston pysäköinti painottuu työaikaan ja Mehtimäen urheilupuiston käyttö taas iltoihin ja viikonloppuihin (kuva 7-2).
Kuva 7-2.
Vuorottaispysäköinti
soveltuu Mehtimäen
alueelle hyvin. Päiväaikaan muuten vähällä
käytöllä olevaa Kenttämiehentien pysäköintialuetta (kuvassa)
voidaan käyttää yliopiston pysäköintiin.
Vastaavasti yliopiston
pysäköintipaikkoja voidaan käyttää iltaisin ja
viikonlopuilla ottelutapahtumien pysäköintiin.
51
Joensuun Pysäköinti Oy:n hallitsemien Hallitien pysäköintitalon ja Kenttämiehentien pysäköintialueen osalta vuorottaiskäyttö toteutuu luonnostaan. Pysäköintitalon osalta vuorottaiskäyttöä
edistää alhainen ilta- ja viikonlopputaksa. Kenttämiehentien pysäköintialue on iltaisin ja sunnuntaisin ilmainen.
Kuva 7-3.
Mehtimäen urheilupuistoon ja yliopistokampukselle esitettyjen uusien pysäköintialueiden sijainti.
Pyöräpysäköinti
Pyöräilyn edistämiseksi urheilupuistoon lisätään pyöräpysäköintitelineitä, jotka pyritään sijoittamaan eri kohteiden sisäänkäyntien tuntumaan. Telineet varustetaan mahdollisuuksien mukaan
katoksilla. Alueen pyöräpysäköinti vaatii erillisen suunnitelman.
52
Pysäköintiopastus
Mehtimäen alueen opastuksen kehittämistä on suunniteltu osana v. 2013 laadittua Joensuun
kohdeopastussuunnitelmaa. Autoliikenteen opastus urheilupuistoon ja yliopistoalueelle on tarkoitus aloittaa kaikilta keskustan sisääntuloteiltä. Pysäköintipaikkojen opastus on suunniteltu kytkettäväksi alueen uusittavaan kohdeopastukseen P-tunnuksin.
Raviradan pysäköintialueiden päällystäminen ja yhteydet
Käyttömukavuuden parantamiseksi raviradan pysäköintialueet esitetään päällystettäväksi (kuva
7-4). Linnunlahdentien suojatie Hallitien läntisessä liittymässä muutetaan korotetuksi ja mahdollisesti keskisaarekkeelliseksi suojatieksi. Näillä toimenpiteillä edistetään raviradan pysäköintialueiden käyttöä urheilupuiston reservialueina.
Kuva 7-4.
7.4
Raviradan pysäköintialueita esitetään päällystettäväksi.
Otsola
Tulliportinkadun ja Siltakadun välissä sijaitsevilla yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston
kampusalueilla on pysäköintialueet työntekijöitä ja opiskelijoita varten. Huhtikuun 2014 pysäköintitutkimuksessa, pysäköinnintarkastajien haastattelussa tai maastokäyntien yhteydessä ei
kampusalueiden pysäköintiä ole havaittu Otsolan omakotitaloalueen katuverkossa, joten alueen
pysäköintijärjestelyihin ei esitetä muutoksia.
7.5
Penttilänranta - Aittaranta - Itäranta
Rautatie- ja linja-autoaseman alueella korostuvat liityntä- ja saattopysäköinnin tarpeet sekä hotelli Kimmelin kehittämisen tarpeet. Penttilänrannassa ja Aittarannassa taas asukaspysäköinti on
keskeistä.
Rautatieaseman ja linja-autoaseman alueella pysäköintijärjestelyjen kehittäminen liittyy matkakeskushankkeeseen ja symmetrisen kaupunkikeskuksen visioon. Matkakeskuksesta on laadittu
yleissuunnitelma, mutta sen toteuttaminen on lykkääntynyt eikä aikataulusta ole varmuutta.
Suunnittelun lähtökohdat ovat osin muuttuneet Kimmelin kehittämishankkeiden konkretisoituessa.
53
Nykyisen maksullisen pysäköintialueen hinnoittelussa suositaan pitkäkestoista useammankin vuorokauden liityntäpysäköintiä. Jatkossakin on tarpeen säilyttää alue, jonka hinnoittelulla mahdollistetaan pitempiaikainen juna- ja linja-automatkoihin kytkeytyvä liityntäpysäköinti.
Rautatieaseman runsasta polkupyöräpysäköintiä on tarpeen kehittää jo nykytilanteessa. Liityntäpysäköintiä varten tarvitaan katettuja pyöräpysäköintipaikkoja.
Penttilänrannan jatkuvasti rakentuvalla asuntoalueella on sen keskeisen sijainnin vuoksi käytetty
suhteellisen pientä autopaikkanormia. Vieraspaikkojen varmistamiseksi ja kakkosautoja varten
alueelle voitaisiin toteuttaa 1 - 2 keskitettyä yleistä pysäköintialuetta. Tällöin autopaikan etäisyys
asunnoista voi olla normaalia suurempi.
7.6
Niinivaara
Niinivaaralla korostuvat keskussairaalan työpaikkapysäköinti sekä ammattikorkeakoulukampusten oppilaspysäköinti ja näiden asuntokaduille heijastuvat ongelmat.
Tikkamäellä Keskussairaalan alueella on v. 2014 valmistuneen toisen pysäköintitalon (kuva 75) myötä riittävästi pysäköintipaikkoja asiakkaille, vierailijoille ja henkilökunnalle. Uuden pysäköintitalon myötä noussut henkilökuntapysäköinnin hinta vaikuttaa kuitenkin niin, että henkilökunnan pysäköintiä on kadunvarsilla ja kauppojen pysäköintialueilla. Ratkaisuksi esitetään pysäköintitunnusjärjestelmää ja asuntokatujen 2 tunnin aikarajoitusta, jolloin pysäköintiä saadaan
siirrettyä sille tarkoitettuihin pysäköintitaloihin. Myös Tikkamäen yleisillä pysäköintialueilla tulisi
olla 2 tunnin aikarajoitus työssäkäyntiaikaan, mikäli paikkoja ei ole erikseen varattu lähikiinteistöjen pysäköintiin.
Tiukemmalla pysäköintipolitiikalla ja hyvillä pyöräpysäköintijärjestelyillä voidaan samalla edistää
pyörän ja joukkoliikenteen käyttöä.
Kuva 7-5.
Keskussairaalan uuden henkilökunnalle tarkoitetun 500-paikkaisen PH-pysäköintitalon myötä alueella on riittävästi pysäköintipaikkoja. Kuukausimaksun vuoksi talo
on kuitenkin puolityhjä, kun pysäköintipaikkoja etsitään lähistön kadunvarsilta.
Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinne-kampuksella toimii Sosiaali- ja terveysalan keskus.
Kampuksella on noin 1 000 opiskelijaa, joista autopaikan tarve on 30 - 50 %:lla. Henkilökuntaa
on 80 - 100 henkilöä, joista useimmilla on autopaikka. Henkilökunta mukaan lukien autopaikkatarve on 400 - 600 autopaikkaa. Nykyisellään alueella on runsaat 200 pysäköintipaikkaa, joista
osa on kampuksen pihoilla ja osa Tapionkadun varrella olevan urheilukentän molemmin puolin
54
(kuva 7-6). Syksyllä 2014 valmistuneen pihasaneerauksen myötä on syntynyt jonkin verran uusia autopaikkoja ja pyöräpaikkoja. Tiaisenkadun ja Tikkarinne-kadun kadunvarsipaikat ovat ammattikorkeakoulun toiveiden mukaisesti päivisin 4 tunnin kiekkopaikkoja lähinnä tuntiopettajia
varten. Koska keskussairaalan klo 6:een tuleva henkilökunta yleensä ehtii vallata paikat, niiden
aikarajoitus voitaisiin tiukentaa 2 tuntiin.
Kuva 7-6.
Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinne-kampuksen pysäköintikartta. Syksyllä 2014
valmistuneen piha-alueen saneerauksen myötä alueelle on tullut hieman lisää pysäköintipaikkoja.
Nykyisellään henkilökunnalle on riittävästi lämpöpistokepaikkoja, mutta opiskelijoille ei pysäköintialueiden laajennuksen jälkeenkään ole aivan riittävästi paikkoja. Urheilukentän eteläpuolisen
pysäköintialueen laajentamista selvitetään Nepenmäen koulun asemakaavamuutostyön yhteydessä.
Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksella toimii Liiketalouden ja tekniikan keskus.
Kampuksella on noin 1 400 opiskelijaa, joista autopaikan tarve on 30 - 50 %:lla. Henkilökuntaa
on 120 - 140 henkeä, joista useimmilla on autopaikka. Henkilökunta mukaan lukien autopaikkatarve on 500 - 700 autopaikkaa. Nykyisellään Wärtsilä-talon piha-alueilla on noin 170 pääosin sorapintaista autopaikkaa (kuva 7-7). Kontiokadun länsipäästä rata-alueen reunalta on vuokralla
noin 30 autopaikan sorapintainen alue. Varapaikkoina on opastettu noin 500 metrin päässä oleva
Sortavala-talon laaja pysäköintialue, joka on lähivuosina jäämässä pois käytöstä.
Nykyisellään henkilökunnalle on tarjolla riittävästi lämpöpistokepaikkoja, mutta opiskelijoille ei
ole riittävästi pysäköintipaikkoja, mikä johtaa luvattomaan kadunvarsipysäköintiin. Yhdeksi ratkaisuksi kaavailtua pysäköintikannen rakentamista Wärtsilä-talon piha-alueelle pidetään toistaiseksi liian kalliina. Asemakaavassa on Kontionkadun varrelta nykyistä hoitamatonta metsikköä
(Ollinpuisto) varattu LPA-merkinnällä pysäköintialueeksi. Tämä tulisi rakentaa pysäköintialueeksi
viimeistään siinä vaiheessa, kun Sortavala-talon pysäköintialue jää pois käytöstä. Myös pysäköintikannen rakentamiseen Wärtsilä-talon piha-alueelle on tarpeen varautua.
55
Kuva 7-7.
Karelia-ammattikorkeakoulun
Wärtsilä-kampuksen
pysäköintialuekartta. Piha-alueilla on noin 170 autopaikkaa. Ammattikorkeakoulu on vuokrannut Kontionkadun luoteispäästä noin 30 autopaikon sorapintaisen alueen. Varapaikkoina on opastettu noin
500 metrin päässä olevan Sortavala-talon pysäköintialue, joka jää
lähivuosina pois käytöstä.
Suvikadun kauppakeskuksen pysäköintialuetta on äskettäin laajennettu puretun terveyskeskusrakennuksen paikalle. Nykyisellään pysäköintitilaa on riittävästi. Suvikujan alueen asemakaavan muutos on käynnissä ja alueelle on tarkoitus osoittaa asumista ja kaupallisia palveluita.
Asemakaavassa on varauduttu pysäköintikannen rakentamiseen nykyiselle pysäköintialueelle
(kuva 7-8).
Kuva 7-8.
Suvikadun kauppakeskuksen pysäköintialue, jolle nykyisen asemakaavan mukaan voidaan rakentaa pysäköintikansi.
56
Tikkamäen pohjoisosan kerrostaloalueella Huvilakadulla ja Tiaisenkadulla on runsaasti kadunvarsipysäköintiä, joka koostuu osaksi keskussairaalan henkilökunnan ja Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksen opiskelijoiden pysäköinnistä. Joidenkin vanhojen kerrostalojen
piha-alueella saattaa olla pulaa asukaspaikoista, joten pysäköintitunnusjärjestelmän tarve tulisi
selvittää.
Rinnekadun itäpään pysäköintijärjestelyt kaipaavat jäsentämistä (kuva 7-9).
Kuva 7-9.
Rinnekadun itäpään liikennejärjestelyt kaipaavat jäsentelyä. Pikatoimenpiteenä esitetään kadun pohjoispuolen pysäköintikielto aloitettavaksi heti kadun itäpäästä kuvassa olevan aluenopeusrajoitusmerkin kohdalta. Myös Rinnekadun osalta on tarvetta pysäköintitunnusjärjestelmän käyttöönotolle.
57
8.
8.1
KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIYHTIÖN ASEMA
Nykytila
Joensuun Pysäköinti Oy on Joensuun kaupungin pääosin omistama yhtiö, jonka tehtävänä on
omistaa ja hallita pysäköintilaitoksia ja myydä tai vuokrata pysäköintipaikkoja. Yhtiö hoitaa myös
kaupungin maksulliset kadunvarsipaikat. Joensuun Pysäköinti Oy ei hoida kaupungille kuuluvia
julkisen vallan tehtäviä, jotka kuuluvat kaupunkirakenneyksikölle ja pysäköinninvalvonnalle.
Pysäköintiyhtiön hallinnassa on kaksi pysäköintitaloa (Anttilan pysäköintitalo ja Hallitien pysäköintitalo; yhteensä 910 autopaikkaa) sekä kolme pysäköintialuetta (Suvanto, Koski ja Niska; yhteensä 293 autopaikkaa). Yhtiö hallitsee vuokraperiaatteella maksullisia rautatieaseman pysäköintialuetta (74 autopaikkaa) ja Kenttämiehentien pysäköintialuetta (232 autopaikkaa). Maksulliset kadunvarsipaikat 495 kpl ovat vuokraperiaatteella yhtiön hallussa. Näihin sisältyvät myös
Kanavarannan, Elielinkujan ja torin pysäköintialueet. Myös Pötkän pysäköintialue on siirtymässä
yhtiön hallintaan.
Joensuun Pysäköinti Oy:n syntyyn on vaikuttanut tarve keskittää ydinkeskustan pysäköintiä pysäköintilaitoksiin. Rakennusvaiheessa kiinteistö voi ostaa asemakaavassa määrätyn autopaikkanormin edellyttämiä autopaikkoja (ns. velvoitepaikat) oman tontin ulkopuolelta pysäköintilaitoksista. Käytännössä järjestelmä toimii niin, että rakennuslupavaiheessa rakentaja ja kaupunki
neuvottelevat autopaikkojen sijoittamiseen liittyvistä ratkaisuista. Velvoitepaikkojen sijoittaminen
rakennustontin ulkopuolelle edellyttää sopimusta velvoitepaikkojen ostamisesta ja rasitteen perustamista. Joensuussa tehtävissä sopimuksissa on määräaika, johon mennessä nämä rasitepaikat on järjestettävä.
Keskitetty pysäköinti pysäköintilaitoksissa mahdollistaa pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttöä,
jolloin paikkojen kokonaistarve jää pienemmäksi. Joensuussa pysäköintipaikkojen keskittämistä
pysäköintilaitoksiin edistetään mm. siten, että asemakaavassa hyväksytään pienempi autopaikkamäärä, jos autopaikat sijoitetaan pysäköintilaitoksiin kuin jos ne sijoitetaan tontille.
Aikaisemmin tontin ulkopuoliset rasitepaikat oli ostettava Joensuun Pysäköinti Oy:ltä, mutta nykyään kiinteistöt voivat ostaa rasitepaikkoja myös muilta pysäköintilaitosten haltijoilta. Joensuun
Pysäköinti Oy hinnoittelee myytävät autopaikat pysäköintilaitoksen toteuttamis- ja ylläpitokustannusten mukaan. Vuonna 2012 yhtiön hallitsemista autopaikoista 67 % oli rasitepaikkoja. Rasitepaikkoja ostavat kiinteistöt tulevat Joensuun Pysäköinti Oy:n osakkaiksi. Vuonna 2013 yhtiön
osakekannasta noin 80 % oli kaupungin ja noin 20 % autopaikkoja ostaneiden kiinteistöjen hallussa.
Joensuun Pysäköinti Oy:n toiminta
Joensuun Pysäköinti Oy:n viisijäseninen hallitus koostuu kaupungin luottamushenkilöistä. Yhtiöllä
ei ole lainkaan palkattua henkilökuntaa, vaan kaikki palvelut toimitusjohtajatehtävistä lähtien
hankitaan ostopalveluina. Kaupunginhallituksen v. 2014 tekemän päätöksen mukaan yhtiöllä voi
jatkossa olla omaa henkilökuntaa.
Yhtiön liikevaihto v. 2013 oli noin 2,1 milj. €. Tuotot koostuvat mm. pysäköintiautomaattien tuloista, pysäköintitalojen pitkäaikaissopimuksista, osakkaiden autopaikkojen (rasitepaikat) autopaikkavastikkeista ja pysäköintilupamaksuista.
Yhtiön kulut v. 2013 olivat noin 1,4 milj. €. Kuluissa ovat hallinnon sekä pysäköintilaitosten huolto- ja ylläpitokulujen lisäksi kaupungille maksettavaa vuokra kadunvarsipaikoista ja muista kaupungin vuokraamilla alueilla sijaitsevista pysäköintialueista. Tuloverojen jälkeen yhtiö tuotti v.
2013 voittoa noin 550 000 €.
Pysäköinti Oy:n esityksestä kaupunki päättää kadunvarsipysäköinnin ja muiden vuokrattujen alueiden pysäköintitaksoista. Hinnoittelussa pyritään siihen, että maksut kattavat kaupungille maksettavat vuokrat, mutta ylijäämää ei muodostu. Kertyvää pääomaa Pysäköinti Oy käyttää uusien
pysäköintilaitosten toteuttamiseen. Kiinteistöille myytävien ns. rasitepaikkojen hinnoittelu perustuu kunkin pysäköintilaitoksen rakennuskustannuksiin.
58
8.2
Pysäköintiyhtiön kehittäminen
Miten muualla?
Jyväskylässä Jyväs-Parkki Oy on kaupungin kokonaan omistama konserni, jonka hallinnassa on
yhdeksän pysäköintitaloa ja joka vastaa kaupungin kadunvarsipysäköinnistä. Pysäköintitaloissa
on yhteensä noin 4 000 autopaikkaa. Lisäksi Jyväs-Parkki Oy omistaa mm. Jyväskylän matkakeskuksen.
Jyväs-Parkki Oy:n liikevaihto v. 2013 oli runsaat 8 milj. € eli nelinkertainen Joensuun Pysäköinti
Oy:öön verrattuna. Omaa henkilökuntaa on runsaat 10 henkilöä.
Yhtiöllä on oma huoltotiimi, jonka vastuulla on pysäköintitalojen, yhtiön muiden kiinteistöjen sekä
pysäköintilaitteistojen kunnossapito mukaan lukien kadunvarsipysäköinti. Kunnossapito sisältää
ennakoivaa huoltoa, siisteydestä huolehtimista ja korjaamista.
Palvelutiimin työ muodostuu yhtiön pysäköintituotteiden myynnistä ja asiakaspalvelusta. Valvomo on osa palvelupistettä, ja sieltä on data-, kuva- ja ääniyhteys kaikkiin yhtiön pysäköintitaloihin. Asiakkaita voidaan auttaa ja neuvoa mahdollisten ongelmien ilmaantuessa välittömästi. Palvelupisteessä työskentelee kolme palveluneuvojaa.
Toimiston henkilöstö vastaa muun muassa kokonaistoiminnan organisoimisesta sekä johtamisesta (toimitusjohtaja) ja taloushallinnosta (toimistopäällikkö). Kiinteistöjen hallinnointi (kiinteistöpäällikkö) ja uusien pysäköintitalohankkeiden suunnittelu sekä projektihallinta (projektipäällikkö)
kuuluvat myös toimenkuviin. Viestintä- ja kehitysasiantuntija organisoi ja toteuttaa Jyväs-Parkki
Oy:n sisäistä ja ulkoista viestintää. Lisäksi hän osallistuu erilaisiin yrityksen kehittämisprojekteihin.
Jyväskylän strateginen linjaus on, että kaupunki haluaa pitää pysäköintiasiat omassa hallinnassaan. Tavoitteena on, että käyttömenot katetaan pysäköintimaksutuloilla. Pysäköintilaitosinvestointeja pyritään rahoittamaan rasitepaikkojen myyntituloilla. Vireillä on pari pysäköintilaitosinvestointia. Vuonna 2013 yhtiö maksoi osinkoja kaupungille.
Kuopiossa kaupungin omistama Kuopion Pysäköinti Oy on perustettu toripysäköinnin laajennukseen liittyvää alatorihanketta varten ja yhtiö omistaa toripysäköintiin liittyvän kauppakäytävän,
jonka markkinoinnista ja liiketilojen vuokraamisesta se vastaa. Toripysäköinnin ja kahden muun
kaupungin omistaman pysäköintitalon operoinnista vastaa Kaupunkiympäristön palvelualue. Pysäköintilaitosten valvontaa ja pysäköintilupamyyntiä hoitavan, toriparkin yhteydessä olevan pysäköinti-infon kolme henkilöä ovat suoraan kaupungin palveluksessa. Kaupunki hoitaa itse maksullisen kadunvarsipysäköinnin operoinnin ja saa pysäköintimaksutulot.
Kuopion Pysäköinti Oy:n palveluksessa on projektiluontoisesti toimitusjohtaja ja assistentti. Koska nykyinen hajautettu malli ei ole toimiva, Kuopiossa mietitään, miten toiminta järjestetään jatkossa. Pysäköintilaitoksen ja näihin liittyvien liiketilojen markkinointi on tärkeää ja vaatisi päätoimista henkilöä. Tähän liittyy pysäköinnin hinnoittelu sekä pysäköintilaitoksissa että kadunvarsipysäköinnin osalta.
Mikkelissä ei ole kaupungin pysäköintiyhtiötä. Toriparkkia hallitsee yritysvetoinen Toriparkki Oy,
jossa kaupunki on mukana omien autopaikkojensa osuudella. Pysäköintilupia myy kaupungin
asiakaspalvelupiste kaupungin virastotalossa.
Esitykset Joensuun Pysäköinti Oy:n kehittämiseksi
Kaupungin kannattaa pitää pysäköinnin hallinta omissa käsissään. Omat pysäköintilaitokset parantavat kaupungin mahdollisuuksia kehittää keskitettyä yhteispysäköintiä keskustassa. Keskitetyt pysäköintiratkaisut saattavat tulla kysymykseen myös ruutukaavan asuntoalueiden rakentamistehokkuutta lisättäessä. Matkakeskuksen, työpaikkakeskittymien (mallia Tiedepuisto), kulttuurilaitosten ja muiden yksiköiden (esim. Senioripiha) osalta yhteisten pysäköintiratkaisujen toteuttamisessa kaupungin omasta toimijasta voi olla etua.
Yhtiömuodossa yksikkö voi toimia joustavammin muuttuvissa tilanteissa. Pysäköinti ja siihen liittyvät palvelut edellyttävät tehokasta markkinointia ja mahdollisuutta markkinatilanteen mukaiseen hinnoitteluun. Pysäköintilaitosten määrän lisääntyessä ja maksullisen kadunvarsipysäköinnin
59
laajentuessa volyymi kasvaa ja toimintaa voidaan tehostaa. Uusien pysäköintimaksuratkaisujen
ja pysäköinnin ohjauksen, myös älykkäiden ohjausratkaisujen, käyttöön saanti vaatii kehittämispanoksia. Ajantasainen pysäköintiopastusjärjestelmä vaatii yhtenäisen tietokannan, ohjausohjelman ja päivystysluonteista ylläpitoa.
Joensuun Pysäköinti Oy:n liiketoiminnallisen ja markkinointiroolin vahvistamiseksi sekä kehittämisvalmiuksien parantamiseksi voitaisiin harkita toimitusjohtajan tehtävän muuttamista päätoimiseksi. Tähän voisi kytkeytyä yhtiön tehtäväalueen laajentaminen esimerkiksi suunnitteilla olevan matkakeskuksen osalta (vrt. Jyväs-Parkki Oy).
Joensuun kaupungin omistajapolitiikassa 2013 - 2016 on todettu Joensuun Pysäköinti Oy:n roolin
muuttuminen: ”Omistusintressi on alkujaan ollut strateginen, mutta on toimintaympäristön muutoksen seurauksena muuttumassa myös taloudelliseksi.” Omistajapolitiikan mukaan yhtiö vastaa
investointiensa rahoituksesta. Yhtiöltä edellytetään osinkotuottoa tai muuta tuloutusta. Tämän
vuoksi yhtiöjärjestyksen voitonjakokielto on poistettu yhtiöjärjestyksestä vuonna 2013.
60
9.
PYSÄKÖINNIN VALVONTA
Joensuun kaupungin pysäköinninvalvonta valvoo poliisin ohella pysäköintisääntöjen noudattamista katuverkolla ja yleisillä alueilla. Yksityisen alueen omistaja tai haltija voi tehdä sopimuksen pysäköinninvalvonnasta kaupungin pysäköinninvalvonnan kanssa. Osa kiinteistöistä on tehnyt valvontasopimuksia yksityisten pysäköinninvalvontayritysten kanssa. Kaupungin pysäköinninvalvonnan valvomia maksullisia pysäköintipaikkoja oli vuonna 2013 yhteensä 1 100 kpl.
Näkyvä valvonta ehkäisee virheellistä pysäköintiä jo ennalta. Tarkastajat myös opastavat pysäköinnissä.
Kaupungin pysäköinninvalvonta huolehtii myös pitkäaikaisesti väärin pysäköityjen tai hylättyjen
ajoneuvojen siirtämistä ja säilyttämistä koskevista tehtävistä. Lisäksi pysäköinnintarkastajat seuraavat korvausta vastaan Joensuun Pysäköinti Oy:n pysäköintilipukeautomaattien toimintaa ja
tekevät pieniä huoltotöitä, kuten lipukepaperinauhan vaihtoja. Suuremmista häiriöistä ilmoitetaan
laitteiden huoltoyhtiölle.
Kuva 9-1.
Kaupungin pysäköinninvalvonnan lisäksi kiinteistöt käyttävät
yksityisiä pysäköinninvalvontayrityksiä.
Pysäköinninvalvojana toimii kaupungin yhdyskuntalakimies. Valvontayksikön vahvuus on viisi pysäköinnintarkastajaa ja toimistonhoitaja. Henkilövahvuus vastaa vertailukaupunkien tilannetta:
Kuopiossa päällikkö ja kuusi henkilöä sekä Mikkelissä päällikkö ja kolme henkilöä.
Vuosittain kirjoitetaan noin 15 000 pysäköintivirhemaksua. Joensuussa pysäköintivirhemaksu on
50 €.
Pysäköinninvalvonnan vuosituotot ovat noin 750 000 € ja kulut noin 350 000 €, joten pysäköinninvalvonnasta jää kaupungille ylijäämää noin 400 000 €/v.
Kehittämisesitykset
Kaikki kaupungin kiinteistöt kaupungin pysäköinninvalvonnan piiriin
- Nykyisellään vain osa kaupungin tai sen eri liikelaitosten kiinteistöistä on tehnyt sopimuksen kaupungin pysäköinninvalvonnan kanssa. Koska yksityisalueiden pysäköinninvalvonta edellyttää sopimusta, tällainen sopimus tulisi tehdä kaikkien kaupungin kiinteistöjen osalta (vastuu tilakeskus).
61
Pysäköinninvalvonnan asiantuntemuksen hyödyntäminen pysäköintijärjestelyjen
suunnittelussa
- Pysäköinninvalvonnalla on vankka käytännön kokemus pysäköintiratkaisuista ja niiden
toimivuudesta. Tätä asiantuntemusta voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää siten, että
pysäköinninvalvonnalle annetaan mahdollisuus kommentoida suunnitelmaluonnosten
pysäköintiratkaisuja valvottavuuden kannalta.
Pysäköinninvalvonnan tehostamiskohteet
- Selvitystyön kuluessa esiin tulleita tarpeita pysäköinninvalvonnan tehostamiseksi:
- huoltoliikenteen pysäköinti erityisesti Kauppakadun kävelykatuosuudella
- Mehtimäen alueen pysäköinti iltaisin, erityisesti pelastustiet
- iltavalvonnan lisääminen mm. kääntöpaikkojen osalta.
Rengaslukko
Rengaslukon käyttö perustuu
pysäköinninvalvonnasta annettuun lakiin. Rengaslukko soveltuu toistuvasti väärin pysäköivien ja virhemaksunsa laiminlyövien autoilijoiden kuriin saamiseksi. Rengaslukolla on ennalta ehkäisevä vaikutus, ja se
on vähentänyt väärinpysäköintiä.
Rengaslukkoa voidaan käyttää, kun ajoneuvoon kohdistuu viisi
maksamatonta pysäköintivirhemaksua. Omistaja saa autonsa takaisin maksamalla rästissä olevat virhemaksut ja irrotusmaksun.
Kunta voi itse päättää rengaslukon käyttöönotosta ja määrittää irrotusmaksun suuruuden.
Rengaslukko on käytössä mm. Kuopiossa (irrotusmaksu 250 €),
Lappeenrannassa (200 €), Mikkelissä (80 €) ja Helsingissä. Kuopiossa rengaslukkoa käytetään 1 - 3 kertaa vuodessa. Vuodesta
2012 lähtien ainoastaan yksi on jättänyt auton lunastamatta.
Joensuussa seurataan rengaslukosta muualla saatuja kokemuksia
ja otetaan se tarvittaessa käyttöön.
62
10. PYSÄKÖINNIN OPASTUS
Pysäköintijärjestelyjen tehokas käyttö edellyttää informaatiota autoilijalle sekä ennakkoon että
matkan aikana kohteen lähestyessä.
Liikenneinformaation karttakooste
Pysäköinnistä on koottu runsaasti informaatiota Joensuun kaupungin internet-sivuille:
http://www.joensuu.fi/pysakointi.
Internet-sivuilla on tietoa mm. pysäköintitaloista, maksullisesta kadunvarsipysäköinnistä sekä
erityispysäköintipaikkojen, kuten invapaikkojen, tilauslinja-autojen, mopojen ja moottoripyörien
pysäköintipaikkojen sijainnista.
Nyt hajallaan sijaitsevat pysäköintitiedot tulisi koota yhteen liikenneinformaatiokarttaan (kuva
10-1). Internet-sivujen lisäksi karttaa voidaan käyttää paperiversiona osana matkailuinformaatiota ja muissa yhteyksissä jaettavaksi. Liikenneinformaatio voitaisiin liittää myös osaksi kaupungin
internet-karttapalvelua.
Kuva 10-1. Jyväskylän keskustan pysäköinti- ja muiden liikennejärjestelyjen koontikartta. Joensuussa tulisi laatia vastaava mm. internet-sivuille ja muuhun käyttöön.
Kiinteä kadunvarsiopastus
Joensuun keskustassa yksittäisten pysäköintilaitosten opastus aloitetaan keskustan kehäväylältä,
joka muodostuu katujaksosta Suvantokatu - Koulukatu - Yläsatamakatu - Rantakatu. Nykyisellään opastus tapahtuu kiinteillä liikennemerkki- ja portaaliopasteilla. Kiinteän opastuksen kehittämisestä on laadittu suunnitelma, jossa on otettu huomioon mm. Sirkkalan sillan aiheuttamat
muutokset. Opastusta uusitaan tämän suunnitelman pohjalta.
Mehtimäen urheilupuiston alueella on useita pysäköintialueita ja Hallitien pysäköintitalo. Joensuun kohdeopastussuunnitelmassa v. 2013 on tehty suunnitelma pysäköintiopastuksen tehostamiseksi liittämällä P-tunnus alueen viitoitukseen ja tienvarsiopastukseen. Tarvittaessa myös muiden yksittäiskohteiden opastuksessa tulisi lisätä P-tunnuksen käyttöä varsinkin tilanteissa, joissa
kulku pysäköintialueelle tapahtuu eri reittiä kuin varsinaiseen kohteeseen.
63
Ajantasainen pysäköintiopastus
Ajantasaisella pysäköintiopastuksella tarkoitetaan opastusta, joka välittää pysäköintipaikkaa tarvitsevalle asiakkaalle reaaliaikaista tietoa pysäköintipaikkojen saatavuudesta ja ominaisuuksista
sekä ohjaa häntä pysäköintitapahtumassa. Ajantasaiseen pysäköintiopastukseen liittyy opastusmenetelmien ohella olennaisesti ajantasaisen tiedon keruu eri pysäköintimuodoista, tiedon integrointi ja jalostaminen sekä tiedon välittäminen hyödynnettäväksi eri opastusmenetelmissä. Keskeisiä pysäköintiopastukseen liittyviä ajantasaisia tietoja ovat pysäköintikohteiden reaaliaikaiset
varaustilanne-, aukiolo- ja tariffitiedot.
Ajantasaista pysäköintiopastusta voidaan antaa
- internetin ja mobiililaitteiden, kuten älypuhelimen tai navigaattorin välityksellä
- vaihtuvana fyysisenä etäopastuksena kadunvarsilla tai pysäköintilaitosten yhteydessä.
Joensuussa pysäköintitaloissa on yleensä sisään- ja ulosajoportteihin kytketyt laskurit, joiden
avulla pysäköintilaitoksen varaustilanne on jatkuvasti tiedossa. Tämän tiedon perusteella ohjataan pysäköintitalojen tilaa/täynnä -opasteita. Lisäksi Tikkamäen PH-pysäköintitalossa on pysäköintipaikka-antureihin perustuva sisäinen ajantasaisopastus.
Joensuussa tulisi toteuttaa eri pysäköintilaitosten käyttäjämäärätietojen kerääminen ja ylläpito
yhteisessä tietokannassa. Tämän avoimen tietokannan ”päälle” palveluntuottajat voivat rakentaa
erilaisia ja eri välineitä käyttäviä opastusratkaisujaan. Myös ajantasainen kadunvarsiopastus
edellyttää yhtenäisen tietokannan ylläpitoa.
Kaupungin toimeksiannosta Joensuun Pysäköinti Oy voisi hankkia tietojärjestelmän ja ottaa ylläpidon vastuulleen. Tai järjestelmä ja sen ylläpito voidaan ostaa kokonaispalveluna sopivalta palveluntuottajalta, mutta tällöinkin tarvitaan tilaajatehtävien hoitaja.
Pysäköintilaitoksissa ei nykyisellään juuri ole kapasiteettiongelmia, joten ajantasainen kadunvarsiohjaus ei vapaiden paikkojen löytämiseksi ole toistaiseksi välttämätön. Ajantasainen kadunvarsiohjaus kuitenkin helpottaa pysäköintipaikan löytämistä.
Toriparkkihankkeeseen liittyen Joensuussa tulisi selvittää ajantasaisen kadunvarsiopastuksen toteuttaminen. Kauppaliikkeitten saamista mukaan rahoittamaan järjestelmää edesauttaa se, että
pysäköintilaitosten nimien kautta ne saavat näkyvää mainontaa katukuvaan. Esimerkiksi Kuopiossa toteutettiin ajantasainen pysäköintiopastus toriparkin laajennushankkeen yhteydessä v.
2013 (kuva 10-2).
Kuva 10-2. Ote Kuopion keskustan ajantasaisen pysäköintiopastuksen suunnitelmasta.
64
11. ÄLYKKÄÄT PYSÄKÖINTIPALVELUT
Tässä luvussa on esitelty älykkäitä pysäköintipalveluita nykyisin ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Luku toimii taustatietona selvitysraportin aikaisemmissa kohdissa tehdyille Joensuuta koskeville toimenpide-esityksille.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä liikennejärjestelmässä kutsutaan lyhyesti älyliikenteeksi. Pysäköinnissä älyliikennepalveluita voidaan käyttää mm.
- pysäköintipaikkatilanteen hallintaan ja vapaiden paikkojen opastukseen
- sopivan pysäköintipaikan reittiopastukseen
- pysäköinnin maksamiseen
- palveluiden käyttämiseen ja maksamiseen.
Älykkäät pysäköintipalvelut perustuvat älypuhelimien, tablettien ja älykkäiden tunnisteiden käyttämiseen. Älykkäät tunnisteet voivat olla integroituna myös älypuhelimiin tai tabletteihin, esim.
NFC, mutta tavallisesti ne ovat vielä erillisiä laitteita tai tunnistimia, kuten RFID. Älykkäiden järjestelmien avulla pysäköinnistä tulee entistä yksilöllisempää ja käyttäjäystävällisempää, kun järjestelmän tunnistautuminen ja maksaminen tehdään henkilökohtaisten laitteiden avulla eikä keskitettyjen ja yleisten hallintalaitteiden avulla. Myös pysäköinnin valvonta helpottuu ja tehostuu,
kun hallinta- ja pääjärjestelmät saavat reaaliaikaisesti tietoa pysäköinnin tilasta ja kun tieto ajoneuvojen määrästä ja sen vuorokautisista trendeistä on tiedossa.
Pysäköintipaikkatilanteen hallinta
Tietoa pysäköintipaikkojen käyttöasteesta ja vapaiden pysäköintipaikkojen määrästä voidaan
käyttää mm. reaaliaikaiseen pysäköinnin ohjaukseen. Pysäköintilaitoksissa paikkamäärätiedot perustuvat yleensä sisään- ja ulosajoporteilla sekä mahdollisesti eri kerroksien välillä kerättäviin
laskentatietoihin. Porteilla tapahtuva laskenta perustuu tavallisesti kahteen järjestelmään: puomin laskentatietoon sekä johonkin kuljettajan tai ajoneuvon tunnistavaan järjestelmään. Näitä
järjestelmiä voivat olla mm. RFID (etäluettava tunniste), LPR (rekisterinkilven tunnistusjärjestelmä) tai pysäköintilipuke.
Pysäköintilaitoksissa voidaan käyttää myös paikkakohtaisia tunnistimia osoittamaan pysäköintialueen vapaiden ja varattujen pysäköintipaikkojen tilaa. Paikkakohtainen ilmaisinjärjestelmä
mahdollistaa tarkan opastuksen pysäköintihalleissa, kun vaihtuvat opasteet voivat esittää pysäköintikäytäväkohtaisesti vapaiden paikkojen määrän. Paikkakohtaiset ilmaisimet toimivat myös
visuaalisena opasteena, kun niissä palaa vihreä valo, jos paikka on vapaana, ja punainen, mikäli
paikka on varattu. Kuitenkaan pelkkä paikkakohtainen ilmaisinjärjestelmä ei riitä, mikäli käyttäjiä
halutaan laskuttaa pysäköintialueen käytöstä. Maksullisuuteen tarvitaan aina ajoa rajoittavat ja
säännöstelevät puomit tai vastaavat ajoa estävät laitteet esim. pollarit.
Kadunvarsille tai avopysäköintialueiden pysäköityjen ajoneuvojen tunnistamiseen on käytössä
useita erilaisia järjestelmiä, jotka voivat perustua joihinkin seuraavista tekniikoista:
-
Tunnistepohjaisessa järjestelmässä pysäköidyt ajoneuvot tunnistetaan erillisen ilmaisimen tai anturan avulla
• Maksullisuustieto erillisen järjestelmän avulla
• Paikka-/määrätieto erittäin
tarkkaa
65
-
Mobiilipohjaisessa järjestelmässä ajoneuvot /
käyttäjät tunnistetaan puhelimen tai tabletin
paikannuksen avulla
• Sovellus pelkästään pysäköintiin (pysäköintialueet / vapaat paikat)
• Voidaan yhdistää myös maksullisuustieto
• Paikannuksessa 10 m tarkkuus
-
Kamerapohjaiset järjestelmät tunnistavat ajoneuvot sekä laskevat määrän kuvatulkinnan
avulla
• Vain paikka- ja määrätieto
• Yksi kamera voi hallita useita pysäköintiruutuja
• Maksullisuustieto erillisen järjestelmän avulla
Tietoa pysäköintilaitosten vapaiden paikkojen määrästä voidaan käyttää ajantasaisessa pysäköintiohjauksessa tienvarsiopasteissa, verkkosivuilla (kuva 11-1), mobiililaitteiden ohjelmistoissa tai
navigaattoreissa. Ajantasaisen pysäköintiopastuksen toteuttaminen edellyttää yhtenäistä tietokantaa, jonka varaan erilaiset opastussovellukset voidaan toteuttaa. Tietokantaan kerätään tavallisesti vain reaaliaikainen tieto pysäköintilaitoksen vapaiden paikkojen määrästä tai ilmoitetaan,
mikäli pysäköintialue tai -laitos on täynnä tai suljettu. Tietoon voitaisiin kuitenkin lisätä myös historiatietoa siitä, miten pysäköinti on täyttynyt vastaavana ajankohtana vuosi, kuukausi, viikko tai
päivä sitten. Esitettävään karttakuvaan voidaan myös lisätä pysäköintitiedon lisäksi liikennetietoa
lähialueen tai reitin varrella olevasti liikenteestä, ruuhkista, työmaista tai mahdollisista onnettomuuksista. Ajantasaisen pysäköintipaikkatietokannan varaan on mahdollista rakentaa esimerkiksi
reittiopastussovellus kohteen lähellä olevaan pysäköintiruutuun ja liittää tähän myös pysäköinnin
maksuosuus.
Kuva 11-1. Esimerkki pysäköintilaitosten ajantasaisesta pysäköintitiedosta.
66
Ajantasainen tieto pysäköintilaitosten vapaiden paikkojen määrästä on käytössä useissa kaupungeissa kaduilla olevissa opasteissa, mm. Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Helsinki-Vantaan
lentoasemalla. Ajantasaisen opastuksen yleistymistä jarruttaa mm. se, että pysäköintilaitosten
järjestelmistä yleensä puuttuvat tarvittavat tiedonsiirtorajapinnat.
Pysäköintilaitosten tilatiedot esitetään tavallisesti vain numerotietoina sekä kadunvarsien vaihtuvissa opasteissa että sähköisissä palveluissa, joita voivat olla verkkosivut tai mobiililaitteessa oleva ohjelmisto. Yksinkertaisimmassa tapauksessa tieto ilmoitetaan vain vihreällä (tilaa) tai punaisella (täynnä tai suljettu) värillä. Kerroskohtaista tietoa ei tavallisesti esitetä verkko- tai mobiilisovelluksissa, mikäli alueiden pysäköintitapa ei poikkea merkittävästi toisistaan. Poikkeuksena
ovat kuitenkin esim. erilaiset yhteiskäyttöpysäköinnin muodot, joissa esim. halutaan erotella
asukaspysäköinnin vapaiden paikkojen määrä kaupallisen pysäköinnin (myös liityntäpysäköinti)
määrästä.
Vapaiden paikkojen tai autojen lukumäärän laskeminen on helpompaa alueilla, joissa on käytössä
puomijärjestelmä sekä sitä tukeva ilmaisin- tai tunnistusjärjestelmä. Vapaita kadunvarsipysäköintipaikkoja näyttävät ajantasaiskartat toimivat samalla periaatteella kuin pysäköintilaitoskartat (kuva 11-2). Niissä ei kuitenkaan kerrota käyttäjille vapaiden paikkojen määrää lukumäärinä,
vaan tavallisesti alueen täyttöastetta kuvaavalla värillä. Tavallisesti käytetään täyttöastetta kuvaavia värejä: vihreä (alue tyhjä tai vain muutama pysäköity ajoneuvo), keltainen (alueella muutamia / useita ajoneuvoja), oranssi (alueella paljon autoja, mutta tilaa löytyy muutamalle autolle)
ja punainen (alue on täynnä tai alueella vain muutama hajapaikka). Samalla värillä tavallisesti
esitetään koko kortteliosuuden kadunvarsipysäköinnin alue, erikseen kadun molemmat puolet.
Kuva 11-2. Esimerkki ajantasaisesta kadunvarsipaikkaopastuksesta.
Ilmaisintekniikkaa voidaan hyödyntää myös siten, että sen avulla mahdollistetaan vain tiettyjen
ajoneuvojen käyttäjien tai -ajoneuvotyyppien pysäköinti tai pysähtyminen tietyllä paikalla. Kriittiset pysäköintipaikat (invapaikat, hälytysajoneuvojen paikat tms.) varustetaan ilmaisimilla, jotka
ilmoittavat väärinpysäköidystä ajoneuvosta suoraan järjestelmän käyttäjälle ja sitä kautta myös
pysäköinninvalvojalle. Pysäköintipaikat voivat olla myös fyysisesti erotettuja tai niihin on estetty
ajo jollain laitteella (esim. automaattisella pollarilla), jolloin paikka on käytössä vain niille ajoneu-
67
voille, joilla on pääsy ja lupa pysäköidä määritellylle, lukitulle paikalle. Kyseisten paikkojen tarve
on kasvanut, kun nk. pienlogistiikka on kaupunkialueilla lisääntynyt voimakkaasti verkkokaupan
ja siihen liittyvä kotijakelun myötä. Jakeluyhtiöt haluavat varman pysäköintiruudun asuin- ja toimistorakennusten edestä, jotta kuljetusmatka olisi mahdollisimman lyhyt asiakkaalle.
Anturoidut ja valvotut paikat ovat myös tehokkaita valvoa, koska järjestelmä voi aina ilmoittaa
suoraan valvovalle taholle vaikkapa matkapuhelimeen tai erilliseen PDA -valvontalaitteeseen
(kämmentietokone) väärin tai pysäköintiajan ylittäneestä ajoneuvosta. Tällaista teknologiaa on
käytössä useassa Euroopan kaupungissa esimerkiksi Pariisissa.
Matkapuhelin pysäköintikiekkona
Matkapuhelin voi toimia myös alueella, joissa on käytössä pysäköintikiekko, virtuaalisena pysäköintikiekkona (kuva 11-3). Käyttäjä asettaa puhelimen sovellukseen alueelle sopivan pysäköintiajan tai lukee sen alueen QR-koodista tai NFC–tunnisteesta. Samalla kun käyttäjä asettaa pysäköintiajan, voi keskusjärjestelmä paikantaa käyttäjän verkon avulla, jolloin saadaan suurpiirteinen tieto myös siitä mihin ajoneuvo on pysäköitynä. Tämä tieto palvelee sekä käyttäjää mutta
myös valvontaa. Molemmilla on kokoajan reaaliaikainen tieto pysäköintiajasta sekä myös ajoneuvon sijainnista.
Sovellusta voidaan myös hyödyntää, kun tehdään päätös
pysäköinnin mobiilimaksamisesta. Samalla ohjelmistolla
voidaan maksaa pysäköinti ja se tarjoaa pysäköijälle samat pysäköintitiedot kuin sen toimiessa pysäköintimittarina.
Kuva 11-3.
Esimerkki mobiilipysäköintikiekosta.
Pysäköinnin mobiilimaksaminen
Kadunvarsipysäköinnin ja pysäköintilaitoksien pysäköintimaksut on mahdollista maksaa lipukeautomaatin sijaan matkapuhelimella. Maksu voidaan suorittaa soittamalla, tekstiviestillä, lähitunnisteella (NFC) tai älypuhelimen maksusovelluksella, joista viimemainitusta on älypuhelimien yleistymisen myötä tullut yleisin maksutapa. Pysäköintimaksut peritään palvelunkäyttäjiltä yleensä
kuukausittain luottokortilla, laskulla tai puhelinlaskun yhteydessä, mutta myös puhelimeen tai
tablettiin ladatulla ”virtuaalirahalla” voidaan suorittaa maksu lähitunnistuksen yhteydessä.
Mobiilimaksaminen edellyttää, että kaupunki tai pysäköintialueen operaattori tekee asiasta sopimuksen yhden tai useamman palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottaja kerää pysäköintimaksut
ja tilittää ne kaupungille. Palveluntuottaja ottaa maksuista sopimuksen mukaisen yleensä 3 - 5
%:n suuruusluokkaa olevan provision. Palveluntuottaja huolehtii palvelun käyttöohjeista ja merkinnöistä kadunvarsivarustuksessa. Palveluntuottaja vastaa esimerkiksi mahdollisten pysäköintimaksuvyöhykkeiden tai muiden muutosten aiheuttamista kustannuksista. Kolikkokäyttöisissä lipukeautomaateissa arviolta 20 % pysäköintituloista menee laitteiden operointiin ja huoltoon, joten järjestelmä on kaupungille edullinen.
Pysäköinninvalvonnassa mobiilimaksaminen edellyttää joko tabletin tai PDA-laitteen (kämmentietokoneen) käyttämistä. Pysäköinninvalvoja tarkistaa rekisteritunnuksen perusteella palveluntuottajan tietokannasta, että pysäköintimaksu on suoritettu.
68
Pysäköinnin mobiilimaksaminen
Mobiilipalveluilta vaadittavia ominaisuuksia:
-
Sovellus on helposti ladattavissa ja sen käyttö on helppoa.
Sovellus paikantaa GPS:llä pysäköijän sijainnin ja pysäköinti voidaan
aloittaa ja lopettaa yhdellä napin painalluksella.
Sovellus ei vaadi erillisiä tarroja tms. tuulilasiin, vaan pysäköinninvalvoja
pystyy tarkistamaan pysäköintimaksun kämmentietokoneella palveluntuottajan järjestelmästä.
Edut käyttäjille:
Edut kaupungille:
-
-
-
Maksaminen ei vaadi käteistä.
Maksu menee käytetyn ajan mukaan.
Kuukausilaskutus, jonka yhteydessä tulee tarvittava erittely pysäköinneistä.
-
Kolikkokeruuta lipukeautomaateista ei tarvita.
Lipukeautomaattien kuittipaperi- ym. huolto jää pois
Pysäköintiraportointi on eriteltyä ja reaaliaikaista.
Suomessa pysäköinnin mobiilimaksamisen palveluntuottajia ovat
- EasyPark
- NextPark
- ParkMan
- E-Parkki.
Eri palvelutuottajien ominaisuuksia on vertailtu taulukossa 11-1. Koska kehitys alalla on nopeaa,
muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Pysäköinnin mobiilimaksaminen on laajalti käytössä Suomessa.
Kuvassa 11-4 on esitetty eri kaupungeissa käytössä olevat järjestelmät.
Taulukko 11-1. Mobiilimaksujärjestelmien ominaisuuksia. Tilanne keväällä 2014.
69
Kuva 11-4. Pysäköinnin mobiilimaksujärjestelmät eri kaupungeissa. Tilanne
keväällä 2014.
Pysäköinnin mobiilimaksaminen olisi syytä ottaa käyttöön myös Joensuussa. Alkuun voitaisiin
lähteä yhden palveluntuottajan järjestelmällä. Mikäli käyttäjien taholta tulee paineita ottaa rinnalle myös muita palveluntuottajia, tätä voidaan myöhemmin harkita. Koska älypuhelimet ovat
nopeasti yleistyneet, järjestelmässä tulisi olla niille sopiva maksusovellus.
Palvelun valinnassa ja käyttöönotossa tulisi kuunnella myös kaupallisten pysäköintilaitostoimijoiden ajatuksia, sillä yhtenäinen järjestelmä koko kaupungin mahdollisimman monessa pysäköintipaikassa helpottaisi ja nopeuttaisi käytön yleistymistä.
Pitemmän aikavälin tavoitteena voi olla, että mobiilimaksamisen yleistyessä siitä tulee ainoa kadunvarsipysäköinnin maksutapa. Tällöin lipukeautomaateista ja niiden ylläpidosta voidaan kokonaan luopua, jolloin saadaan selvää kustannussäästöä ja pysäköinnin hinnoittelu muuttuu joustavammaksi. Tältä osin on syytä seurata yleistä kehitystä maksuvälineiden käytössä (kolikoiden
vähittäinen häviäminen) ja pysäköinnin maksukäytännöissä Suomessa.
Joissakin tapauksissa pysäköinnin mobiilimaksamiseen voidaan vaivattomasti yhdistää erilaisia
palveluita tai käyttäjiä palvelevia ominaisuuksia. Maksu menee mobiilipysäköinnissä vain pysäköintiajalta. Mobiilimaksamisessa voitaisiin käyttää myös kompensointia maksuissa, jolloin pysäköijä tehdessään ostoksia saisikin pysäköinnistä alennusta, esim. lukemalla maksettujen ostosten
kassakuitin QR-koodin. Mitä enemmän ostaa sitä enemmän se kompensoi pysäköintimaksua.
70
12. TOIMENPIDEOHJELMA
Taulukkoon 12-1 on koottu pysäköintisuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä, osoitettu toteuttamisvastuullisia ja tehty aikatauluesityksiä. Taulukossa 12-2 on vuonna 2013 laaditun Mehtimäen urheilupuiston liikennesuunnitelman pysäköintialueita koskevat kehittämisesitykset.
Taulukko 12-1. Toimenpiteet pysäköintisuunnitelman toteuttamiseksi.
Toimenpide
Toteutusvastuu
Aikataulu
Kaupunkiraken-
Jatkuvaa
Pyöräpysäköinti
pyöräpysäköintinormit ja -määräykset asemakaavoihin
neyksikkö KRAK
pyöräpysäköintiä koskevat määräykset rakennusjärjestykseen
KRAK
Rakennusjärjestystä uusittaessa
katu- ja yleisten alueiden pyörätelineiden ja muiden pyörä-
KRAK
2016
KRAK, VR
2016-
otetaan verkkopalvelu käyttöön pysäköintilupien hankinnassa
ja maksamisessa
Carelicum, Pysäköinti Oy
2016
otetaan käyttöön Kauppakadun kävelykadun ja Siltakadun
joukkoliikennekadun huoltoajolupa
KRAK
2015
KRAK, Joensuun
Pysäköinti Oy
2016-18
pysäköintiratkaisujen inventointi ja vienti katurekisteriin
(katoksellisten) pyörätelineiden lisääminen mm. Kauppakadulle, Siltakadulle, rautatieasemalle ja Mehtimäen urheilupuistoon
Pysäköintiluvat
Pysäköintitunnusjärjestelmä
uuden asukaspysäköintijärjestelmää korvaavan pysäköintitunnusjärjestelmän pilotointi valittavalla osa-alueella
pysäköintitunnusjärjestelmän käyttöön otto
2018
tarkistetaan tässä yhteydessä katupysäköinnin aikarajoitukset
Pysäköintimittareiden maksujärjestelmät ja maksullisen kadunvarsipysäköinnin muutokset
otetaan mobiilimaksaminen käyttöön kaikissa pysäköintimittareissa
Joensuun Pysä-
maksualueen laajentaminen kauppakadulla ja Torikadulla välille Yläsatamakatu - Sairaalakatu
Joensuun Pysäköinti Oy
2015
kadunvarsipysäköinnin taksojen korottaminen
Joensuun Pysä-
2015
2015
köinti Oy
köinti Oy
Pysäköintiopastuksen kehittäminen
kootaan liikenneinformaatiokartta internet- ja julkaisukäyttöön
KRAK
2015
toteutetaan muutokset kiinteässä pysäköintiopastuksessa
(keskustan kehä, Mehtimäen urheilupuisto)
KRAK
2015
toteutetaan yhtenäinen pysäköintilaitosten ajantasainen
käyttöastetietokanta
Joensuun Pysäköinti Oy
2016
selvitetään ajantasaisen kadunvarsiopastuksen tarve ja to-
KRAK, pysäköinti-
Toriparkin toteu-
teuttamisedellytykset toriparkin toteuttamisen yhteydessä
laitosoperaattorit
tussuunnittelu
71
Taulukko 12-1 jatkuu.
Toimenpide
Toteutusvastuu
Aikataulu
tarkistetaan invapaikkojen tarve ja sijainti
KRAK, vammaisneuvosto, pysäköinnin valvonta
2015
sähköautojen latauspisteet
Pysäköintilaitos-
2015-
Erityisryhmien pysäköinti
operaattorit
pysäköintipaikat autojen yhteiskäyttöorganisaatioille
KRAK
Tarpeen ilmetessä
Mehtimäen urheilupuiston pysäköintijärjestelyt (v. 2013 liikennesuunnitelman pohjalta, ks. taulukko 12-2)
KRAK, Joensuun
Ravirata Oy ym.
2016-
Wärtsilä-kampuksen pysäköintialueen rakentaminen Ollin-
Karelia-AMK
Tarpeen mukaan
selvitys Tikkarinne-kampuksen pysäköintialueen laajentamisesta Tapionkadun urheilukentän eteläpuolella Nepenmäen
koulun asemakaavatyön yhteydessä
KRAK
2015
paikat tilausajolinja-autoille Rantakadulle kaupungintaloa
vastapäätä
KRAK
Rantakadun katuhankkeen yhteydessä
Rinnekadun pysäköintijärjestelyjen selkeyttäminen
KRAK
2016
huoltoliikenteen valvonnan tehostaminen kävelykadulla sekä
iltaisin Mehtimäen urheilupuistossa
Pysäköinnin valvonta
Jatkuvaa
kaikki kaupungin kiinteistöt kaupungin pysäköinninvalvonnan
piiriin
Tilakeskus
2015
rengaslukon käyttöönotto
Pysäköinnin val-
Tarpeen ilmetes-
vonta
sä
Pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen
puiston metsikön LPA-alueelle ja varautuminen pysäköintikansiratkaisuun piha-alueella
Pysäköinnin valvonta
Taulukko 12-2. Mehtimäen urheilupuiston pysäköintitoimenpiteet ja niiden karkeat kustannusarviot v. 2013 laaditun suunnitelman mukaan.
Kohde
Ulkotenniskenttien länsipuolinen pysäköintialue
Pysäköintialue Natura-rakennuksen ja Vesikon väliin
Raviradan pysäköintialueiden päällystäminen
Urheilupuiston pyöräpysäköintisuunnitelman laatiminen ja
pyöräpysäköintitelineiden lisääminen
Määrä
Yksikköhinta
Hinta (€)
40-80 ap
2000 €/ap
80 000
-160 000
150 ap
2000 €/ap
300 000
10000 m2
100 €/m2
1 000 000
72
LÄHTÖAINEISTO
Autopaikkojen toteuttamiskustannukset ja niiden kohdistaminen nykyistä suuremmassa määrin
autopaikkojen käyttäjille. Helsingin kaupunki. Autopaikkatyöryhmä 31.1.2009.
Helsingin pysäköintipolitiikka. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston
selvityksiä 2013:1.
Joensuun kaupungin kohdeopastussuunnitelma. Joensuun kaupunki. Ramboll. Joensuu 2013.
Joensuun keskustan asuntokatujen pysäköintikäytön tehostaminen. Esiselvitys 20.8.2012. Joensuun kaupunki. Tekninen virasto.
Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 11/2014. Helsinki 2014.
Joensuun keskustan liikennesuunnitelma. Joensuun kaupunki 21.8.2012.
Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma. Pohjois-Savon ELY-keskus. Joensuun kaupunki. Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 3/2011. Joensuu 2011.
Kaikkonen, Heikki. Autopaikoitus- ja pysäköintiratkaisut kunnissa. Suomen Kuntaliitto. Helsinki
2012.
Kalenoja, Hanna. Häyrynen, Juha-Pekka. Tampereen keskustan pysäköintitutkimus. Tampereen
teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 51. Tampere 2003.
Kalenoja, Hanna. Vihanti, Kaisuliina. Voltti, Ville. Korhonen, Annu. Karasmaa, Nina. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Suomen ympäristö 27/2008. Ympäristöministeriö.
Helsinki 2008.
Kallio, Mirva. Asukaspysäköinnin tarve ja pysäköintinormien määrittäminen. Diplomityö. Aaltoyliopisto. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Helsinki 2011.
Karhula, Kaisa. Tiikkaja, Hanne. Palonen. Tuomas. Kalenoja, Hanna. Keskustan pysäköinti osana
liikennejärjestelmää. Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti 86. Tampere 2013.
Keskustan asukaspysäköintijärjestelmä. Joensuun kaupunki, Tekninen virasto. Luonnos 5.4.1995.
Keskustan pysäköintiselvitys 2006. Vaasan kaupunki. Suunnittelukeskus Oy. 13.2.2007.
Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa. Ympäristöopas 104. Ympäristöministeriö. Helsinki 2003.
Mehtimäen urheilupuiston liikennesuunnitelma. Joensuun kaupunki. Ramboll Finland Oy. 2013.
Multamäki, Milla. Taskinen, Johanna. Pysäköintipolitiikka ja pysäköinnin hinta Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2007. Helsinki 2007.
Pysäköintialueet. RT 98-10986 ohjetiedosto. Helmikuu 2010.
Pysäköintilaitokset. RT 98-10538 ohjetiedosto. Maaliskuu 1994.
Reihe, Hanna. Kallio, Riikka. Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut. Ympäristöministeriö 2004.
Ristimäki, Mika. Tiitu, Maija. Kalenoja, Hanna. Helminen, Ville. Söderström, Panu. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa - jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985-2010. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2013. Helsinki 2013.
Ritala, Timo. Joensuun keskustan pysäköintiselvitys. Opinnäytetyö. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuu 2006.
Ronkainen, Juha. Joensuun kaupungin kerros- ja rivitaloalueiden pysäköintinormitutkimus. Opinnäytetyö. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuu 2000.
Tervo, Rami. Pysäköinnin hinnoittelu ja ohjaus Turun ydinkeskusta-alueella. Hämeen ammattikorkeakoulu. Riihimäki 2014.
LIITTEET
Liite 1.
Pysäköintialueet
Liite 2.
Pysäköintipaikkanormit eri kaupungeissa.
Pysäköintialueet
Liite 1
Pysäköintialue (maantasoinen)
Osoite
Elielinkuja
Kanava
Kauppatori
Suvanto
Koski
Niska
Lokinkuja
Elielinkuja
Rantakatu 24
Torikatu 26
Koulukatu 18
Koulukatu 22
Koulukatu 28
Lokinkuja
Autopaikat
45
62
34
95
100
99
32
Pötkä
Rantakatu 32
29
Joensuun kaupunki
Torikatu 38
Keskuskuja
Joensuun lyseon peruskoulu
Torikatu 38
Keskuskuja
Kalevankatu 25 b
85
24
80
Keskuskuja Oy
Joensuun kaupunki
Urheilutalo, pohjoinen
Urheilutalo, eteläinen
Pääkirjasto
Siltakatu 13
Koskikatu 12
Merimiehenkatu
27
Papinkatu 1 b
Papinkatu 1 b
Koulukatu
Länsikatu 1
Länsikadun itäpuoli
57
66
74
Joensuun kaupunki
Joensuun kaupunki
Joensuun kaupunki
29
41
12
40
40
Ev. lut. srk
Ev. lut. srk
Joensuun kaupunki
Joensuun kaupunki
Joensuun kaupunki
Pys. kielletty klo 21-06.
Pys. kielletty klo 21-06.
Sorapintainen.
Kadunvarsipaikkoja.
Kaksi erillistä sorapintaista
aluetta.
Joensuun
Joensuun
Joensuun
Joensuun
Maksullinen.
Kiekkopaikkoja.
Vain erillisluvalla.
Kaksi erillistä sorapintaista
aluetta.
Ev. lut. kirkko, läntinen
Ev. lut. kirkko, itänen
Koivuniemen kenttä
Hasanniemi
Hasanniemi
Ruutukaavakeskusta yhteensä
Kenttämiehentien pysäköintialue
Hallitien pysäköintialue
Jäähallin pysäköintialue
Raviradan pysäköintialueet
Kenttämiehentie
Kisapolku 2
Kisapolku 4
Linnunlahdentie
5-9
1044
232
107
78
410
Haltija
Joensuun
Joensuun
Joensuun
Joensuun
Joensuun
Joensuun
Joensuun
Huomautukset
Pysäköinti
Pysäköinti
Pysäköinti
Pysäköinti
Pysäköinti
Pysäköinti
kaupunki
Oy
Oy
Oy
Oy
Oy
Oy
Pysäköinti Oy
kaupunki
kaupunki
kaupunki
Maksullinen. Katupaikkoja.
Maksullinen.
Maksullinen.
Maksullinen.
Maksullinen.
Maksullinen.
Kiekkopaikkoja. Osa varattu lähikiinteistöille.
Kiekkopaikkoja. Osa varattu lähikiinteistöille.
Varattu lähikiinteistöille.
Maksullinen.
Kiekkopaikkoja. Osa varattu lähikiinteistöille.
Kiekkopaikkoja.
Kiekkopaikkoja.
Kiekkopaikkoja.
Mehtimäen urheilupuisto yhteensä
Tulliportinkatu 1
Tulliportinkatu 1
293
Itä-Suomen yliopisto
Yliopistokatu 2-4
Yliopistokatu 2-4
196
Itä-Suomen yliopisto
Yliopistokatu 7
Metsäntutkimuslaitos
Yliopistokatu 7
Yliopistokatu 6
223
71
Itä-Suomen yliopisto
Metsäntutkimuslaitos
130 vapaa pysäköinti, muut
lupapaikkoja
87 vapaa pysäköinti, muut
lupapaikkoja
Lupapaikkoja.
Lupapaikkoja.
Yliopistokampus yhteensä
Rautatieasema
Ilosaari
Suvantosillan alusta
Itäranta 12
Siltakatu 1
Penttilänkatu
783
74
40
20
Joensuun Pysäköinti Oy
Joensuun kaupunki
Joensuun kaupunki
Maksullinen.
Kiekkopaikkoja.
Kiekkopaikkoja.
134
80
31
Liikekeskus
Liikekeskus
Kiekkopaikkoja.
Kiekkopaikkoja.
44
10
27
Joensuun kaupunki
Joensuun kaupunki
Joensuun kaupunki
13
Joensuun kaupunki
Kiekkopaikkoja.
Kiekko- ja lupapaikkoja..
Lisäksi Helluntaisrkn paikkoja kirkon tontilla.
Kiekkopaikkoja. Lisäksi taksipaikkoja.
Ilosaari-Itäranta yhteensä
Suvikadun liikekeskus, länsipuoli
Suvikadun liikekeskus, itäpuoli
Suvikadun liikekeskus, eteläpuoli
Mustolankadun länsipää
Rinnekadun itäpää
Tikkamäentie (Niinivaaran lukion
pohjoispuoli)
Tikkarinne-kampuksen pysäköintialueet
Wärtsilä-kampuksen pysäköintialueet
Kontionkadun luoteispää
Niinivaara yhteensä
Kaikki yhteensä
827
Suvikuja 1
Niinivaarantie
50-52
Niinivaarantie 54
Mustolankatu
Rinnekatu
Tikkamäentie
Tikkarinne 9, Tapionkatu 4
Kontionkatu
Kontionkatu 4
235
Karelia-AMK
170
Karelia-AMK
Osa sorapintaisia.
20
Karelia-AMK
Sorapintainen alue.
630
3418
Pysäköintipaikkanormit eri kaupungeissa
Lähde: Vaasan keskustan pysäköintiselvitys 2006 (perustuu kyselyyn kaupunkien liikenneinsinööreille)
Liite 2