FORESTRY HElmikuu 1/2015 • Elämää luonnon varassa
• Elämää luonnon varassa • Metsätalous FORESTRY Helmikuu 1/2015 Metsävaratietoa on nyt tarjolla! Sijoittaminen metsään on entistä helpompaa Puhdas biohiili – tulevaisuuden ihmeaine? Lääkäri määrää reseptillä metsään… Metsänhoitoyhdistyksissä on muutosvoimaa! HIIHTÄEN KOHTI KEVÄTTÄ! Meton Saariselän kelohonkaisilla majoilla Pomoselässä ja Teräväpäässä on vielä hyvin tilaa keväällä, matkustit sitten yksin, kaksin tai isommalla porukalla. Majat sijaitsevat Saariselän keskustassa ja samalla myös aivan latujen vieressä. Tietoa ja kuvia majoista sekä varaukset: www.pomoselka.fi SUOMI ELÄÄ LUONNOSTA U lkoasiainministeriön Suomea esittelevän 13. vuosijulkaisun Focus on Finland 2015 tämän vuotinen ”sisältö kumpuaa suomalaisesta luonnosta”, kuten ministeriön tiedotteessa todetaan. Suomalainen luonto on perusta biotaloudelle, hyvinvoinnille ja luovuudelle – ja niistä koostuu suomalainen vauraus. Suomi todellakin elää – myös tulevaisuudessa – luonnosta. Meillä on siihen erinomaiset edellytykset. Ulkoasiainministeriön julkaisu on suunnattu kansainvälisille markkinoille ja sen yhtenä tavoitteena on kertoa Suomen liiketoimintamahdollisuuksista ja houkutella uusia investointeja maahamme. Monikielisen julkaisun sisällöstä vastaavat ulkoministeriön ohella työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra, Invest in Finland/Finpro ja Finnfacts. Julkaisua jaetaan mm. ulkomailla olevien lähetystöjen kautta. Tosiasiassa Suomella on vielä pitkä tie kuljettavana monipuolisten luonnonvarojen hyödyntämisessä. Vaikka suomalaisten luonnonvarojen merkitys on oivallettu jo aikaa sitten, viive oivalluksista konkreettisiin tekoihin on usein kovin pitkä ja mutkainen. Meillä herätään hieman hitaasti; lieneekö sitten syynä byrokratia, liika sääntely, rohkeuden puute vai jokin muu, kuten arvaamaton� poliittinen päätöksenteko. Siitähän tuoreena esimerkkinä kertoo myös käsittämätön venkoiluesitys metsähaketuen porrastuksesta. Toinen, paljon pienempi, mutta lajissaan havainnollinen esimerkki löytyy lehtemme jutusta: keskiaukeamalla oleva juttu metsäluonnon hyvinvointivaikutuksista ja niiden tuotteistamisesta. On aika hämmentävää, että Japani, jota ei varsinaisesti voi metsämaaksi kutsua, on lyhyessä ajassa perustanut runsaat sata terveysmetsää! Yhdysvalloissa puolestaan lääkärit kirjoittavat potilailleen reseptejä luontoon! Miksi metsärikas Suomi ei ole edelläkävijä, vaikka metsien ja luonnon terveysvaikutuksista on puhuttu meilläkin julkisuudessa jo pari vuosikymmentä? Suomessa on runsaasti eri tavoin suojeltua metsäluontoa. Hallitusti hyödyntämällä ne voitaisiin hyvin tuotteistaa terveysmetsiksi ilman, että suojeluarvot kärsivät. Imagoarvo olisi suuri ja viisaasti tuotteistamalla ja markkinoimalla toiminta olisi jopa tuottoisaa. Ovathan ihmiset valmiita maksamaan turhistakin ”terveystuotteista” nykyisin aivan uskomattomia summia. Luontoa voitaisiin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja tehokkaammin myös sairauksien ennaltaehkäisyyn. Aiheestahan on olemassa jo lukuisia selkeitä tutkimustuloksia. Ennen pitkää ennaltaehkäisyllä olisi myös kansantaloudellisesti merkittävä vaikutus. Jos tämä on mahdollista Japanissa, miksi se ei onnistuisi meillä luontorikkaassa Suomessa. Monia pk-yrittäjiäkin tämän tyyppinen palveluntarjonta näyttäisi kiinnostavan. Suomen kannattaa pitää luonnonvaroistaan hyvää huolta. Se ei tarkoita luontoreservaatteja, vaan hallittua, kestävää ja monipuolista luonnosta elämistä, kuten ihmiset sukupolvien ajan ovat osanneet tehdä. Tässä murrosajassa mahdollisuudet ovat entistä moninaisemmat, etenkin, kun Suomella on vähäväkisenä maana poikkeuksellisen runsaat ja rikkaat luonnonvarat. Ne antavat meille luontevan etulyöntiaseman moniin muihin maihin verrattuna, mikäli osaamme ja annamme alan toimijoille mahdollisuuden hyödyntää luonnonvarojamme luovasti. Se vaatii jahkailun sijaan nopealiikkeisyyttä. Päätöksenteossa se vaatii selkeää, vaalikaudet ylittävää näkemystä Suomen vihreän talouden tulevaisuudesta. Vielä se näkemys ei ole ainakaan poliittisille päättäjille täysin kirkastunut. METSÄTALOUS 1 HELMIKUU 1/15 Metsätalous Metsämies – Skogsmannen v. 1909–1996 Metsätalous – Forestry v. 1997– METSÄALAN AMMATTILEHTI 19.Vuosikerta Toimitus Mikonkatu 8 A, 5. krs 00100 Helsinki Faksi (09) 6126 5530 Päätoimittaja Pirjo Korhonen-Salapuro Puh. 040 761 9176 [email protected] Toimittajat/Freelancer Heikki Jaakkola Heikki Kiuru Martti Linna Vesa Martikainen Rauno Numminen Nro 2 3 4 5 6 7 Aineistopvm. 03.03. 10.04. 22.05. 27.08. 09.10. 19.11. llmestymispvm. 27.03. 05.05. 16.06. 22.09. 03.11. 16.12. Ilmoitukset Hilpi Oksanen Puh. 040 821 4052 [email protected] Tilaukset Metsätalous-Forestry Mikonkatu 8 A, 5 krs. 00100 Helsinki Puh. 040 761 9176 Faksi (09) 6126 5530 Tilaushinta 35 € /vuosikerta Osoitteenmuutokset Anne Marttinen Puh. 040 761 0416 [email protected] Julkaisija METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Taitto Tutta Toivonen Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Paino Forssa Print 2014 Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa 4 8 14 20 26 30 36 38 Yksityismetsien noin 14 miljoonasta metsähehtaarista jo 9,5 miljoonaa hehtaaria on käyttövalmiina Metsään.fi -palvelussa. Toistaiseksi palvelua käyttää vasta muutama tuhat metsänomistajaa. Suomen Metsäkeskuksessa kuitenkin uskotaan tilanteen muuttuvan nopeasti. Epävarmoina aikoina metsäsijoittaminen on alkanut kiinnostaa myös muita kuin asiaan vihkiytyneitä metsänomistajia ja -ammattilaisia. Uudet sijoitusrahastot tarjoavat metsäsijoituksia myös niille, jotka eivät ehdi tai halua perehtyä syvällisesti metsän omistamisen kiemuroihin. Kivihiilestä halutaan eroon. Kaikkialla. Pystyisikö ympäristöystävällinen biohiili korvaamaan kivihiilen? Tuleeko biohiilestä Suomelle uusi vaurauden lähde? Kotimainen Torrec Oy on yksi alan toimijoista, joka kehittää ja kaupallistaa biohiilen tuotantoteknologiaa Japanilaiset ovat jo sertifioineet runsaat sata terveysmetsää. Yhdysvalloissa lääkäri kirjoittaa potilaalle lähetteen luontoon. Myös metsärikkaassa Suomessa metsän terveys- ja hyvinvointipalvelut kannattaisi tuotteistaa.� Myllerrys metsänhoitoyhdistyksissä houkutteli ennätysmäärän väkeä tammikuussa pidetyille mhy-päiville. Tukea muutoksiin tarjottiin useammassakin alustuksessa.Yhteiset tulevaisuuden haasteet yhdistivät mhy-ammattilaisia. Vuoden 2015 puuvartissuku on puutarhasta monille tuttu kärhö eli Clematis. Suomessa luonnonvaraisena kasvaa ainoastaan herkkä ja kaunis Siperiankärhö. Suojellun kasvin löytää vain muutamasta salaisesta paikasta… Metsätalousinsinööriopiskelijoiden vuoden 2014 harjoittelupalkoista on tehty yhteenveto. Haapa-kyselystä paljastuu, että eniten harjoittelijoita palkkasivat metsänhoitoyhdistykset. Riista kiinnostaa. Evolla loppuvuodesta järjestetty riistaseminaari houkutteli salin täyteen riista-asioista innostunutta väkeä. Lisäväriä seminaariin toivat alustajat Virosta ja Latviasta. lehden paperi on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaisesti. ISSN 1239-677X Metsätalous-Forestry ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Lehti ei vastaa ilmottajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu virheellisistä ilmoituksista rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset pyydetään tekemään kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Kannen kuva Antti VASTAVALO/PENTTI SORMUNEN Kannen kuva Koli / kuvaliiteri.fi METSÄTALOUS 2 HELMIKUU 1/15 LÖYDÄ ASIAKKAASI - TEE HELPOMMIN TULOSTA! METSÄÄN.FI YHDISTÄÄ METSÄNOMISTAJAT METSÄALAN TOIMIJAT Asiakastuki 029 432 409 | [email protected] | www.metsakeskus.fi Metsävaratieto palvelee nyt kaikkia SÄHKÖISET METSÄPALVELUT OVAT TÄTÄ PÄIVÄÄ Metsänomistajia, ja metsäalan palveluntarjoajia yhdistävä sähköinen Metsään.fi-asiointipalvelu ottaa hyödyn irti Suomen metsäkeskuksen hallussa olevasta metsävaratiedosta ja tuo sen koko alan käyttöön. Palvelu tuo kustannussäästöjä ja tehokkuutta – mutta vain, jos kaikki toimijat osallistuvat sen tietojen ylläpitoon. UUSIA OMINA I LUVASS SUUKSIA A VUODE TÄMÄN N AIKA NA Teksti ja kuvat Martti Linna METSÄTALOUS 4 HELMIKUU 1/15 M etsään.fi avautui metsänomistajaasiakkaille marraskuussa 2012. Toimijoille tarkoitettu osio saatiin käyttöön tasan vuotta myöhemmin.Vuoden vaihteeseen 2014/2015 mennessä palvelun oli ottanut käyttöönsä noin 6 000 metsänomistajaa. Paljon suurempaa määrää odotettiin, myöntää asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen Suomen Metsäkeskuksesta. – Jos tilalla on ollut voimassa oleva metsäsuunnitelma, ei ehkä ole ollut halukkuutta maksaa Metsään.fi-palvelusta. Tai sitten metsänomistajan kaikista tiloista ei ole ollut palvelussa valmista aineistoa. Myös metsävaratiedon laadussa on ollut parantamisen varaa. Tilanne on kaikilta osin parantumassa nopeasti. Iittainen kertoo, että yksityismetsien noin 14 miljoonasta metsähehtaarista noin 9,5 miljoonaa oli jo vuoden vaihtuessa käyttövalmiina palvelussa. Se, onko palvelu pysyvästi maksuton metsänomistajille, selviää maaliskuussa, kun metsäkeskusta koskeva uusi maksuperusteasetus tulee voimaan. Joka tapauksessa metsäkeskus tarjoaa palvelun maksuttomana metsänomistajille helmikuun loppuun saakka. Sähköinen asiointipalvelu on jo osoittanut tarpeellisuutensa. – Metsänomistajat ovat antaneet noin 145 000 kappaletta suostumuksia siihen, että heidän metsävaratietojaan voidaan antaa metsäpalveluiden tarjoajille,Veikko Iittainen kertoo. – Se tarkoittaa noin 1,7 miljoonaa hehtaaria. Noin 400 000 hehtaaria on myös ladattu tarjoajien omiin järjestelmiin. Ajantasainen, metsässä mukana oleva metsävaratieto säästää työaikaa ja kustannuksia hakkuu- ja hoitotöiden suunnittelijalta verrattuna siihen, että hän lähtisi maastoon pelkän peruskartan kanssa. Toimijoille yhden kunnan tietojen latausmahdollisuus maksaa 60 euroa kalenterivuodelta. Se investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Metsään.fi-palvelussa metsänomistajia ja metsätiloja koskevien tietojen selailu perustuu aina metsänomistajan antamaan lupaan. Tähän mennessä suurin osa noista luvista – eli suostumuksista – on saatu Metsäkeskuksen omana työnä. Asiakkuuspäällikkö Iittainen uskoo, että jatkossa suostumuksia tulee entistä enemmän muiden metsäalan toimijoiden kautta. Metsätieto kun on kaikkien yhteinen asia. Lisää luontotietoa ja parempia karttoja – Metsäkeskus keskittyy tiedon ylläpitoon ja jakamiseen. Muut toimijat rakentavat sovelluksensa siihen päälle. Pelisäännöt ovat kaikille toimijoille samat. Me metsäkeskuksessa toivomme, että metsätieto palautuu meille ajantasaisena takaisin. Metsäkeskus päivittää palvelun metsäMETSÄTALOUS 5 HELMIKUU 1/15 Tehokkaalla metsävaratietojen jakamisella ja hyödyntämiselle syödään yhteistä hyvää kakkua, vakuuttavat asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen Metsäkeskuksesta (vas.) ja jäsenpalvelupäällikkö Hannes Vickholm Metsä Groupista.Tieto luo uusia mahdollisuuksia palvelujen markkinointiin ja helpottaa kanssakäymistä metsänomistajien kanssa. varatietoja metsänkäyttöilmoitusten, kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten ilmoitusten sekä omien tarkastustensa tulosten avulla. Päivitettyä tietoa voi järjestelmään antaa sekä metsänomistaja itse, että hänen valtuuttamansa metsätoimija. Palveluun tulee uusia ominaisuuksia tämän vuoden aikana. – Keväällä viemme järjestelmään lisää metsäkeskuksen hallussa olevaa luontotietoa uhanalaisista lajeista. Toimijat ovat toivoneet palveluun isokokoisempia karttoja, ja sekin parannus toteutuu keväällä. Syksyn 2015 iso asia on metsätalouden rahoituslain mukaisten hakemusten tekomahdollisuuden lisääminen palveluun. Tietoa toimijoiden omiin palveluihin Lähes kaikilla metsäpalvelujen tarjoajilla on a P us k a jo omat sähköiset palvelunsa metsänomistaja-asiakkailleen. Esimerkiksi Metsä Groupin paletin ytimen muodostaa sähköinen metsäsuunnitelma. Sen metsävaratietojen ylläpitoon sopii mainiosti Metsään.fi-palvelusta metsänomistajan suostumuksella ladattava aineisto. Lisäksi verkosta löytyy esimerkiksi metsävero-ohjelma, verkkokauppa bonusasiakkaille sekä muuta erilaista yhteydenpitoa ja viestintää. – Siellä on myös mahdollista tehdä erilaisia vaihtoehtois- ja muita metsälaskelmia, kertoo jäsenpalvelupäällikkö Hannes Vickholm. – Tulossa on mobiiliversio metsäsuunnitelmasta. Jatkossa Metsäverkkopalvelussa voidaan käydä myös puukauppaan liittyvä tarjousdialogi sähköisesti. Sekä Suomen Metsäkeskus että Metsä Group ovat kartoittaneet metsänomistajakunnan halukkuutta ja valmiuksia uusien sähköisten metsäpalvelujen käyttöön. Hannes Vickholm sanoo, että potentiaalisten käyttäjien määrä kasvaa kovaa vauhtia. Viiden vuoden päästä tilanne on kokonaan toinen kuin nyt. Metsään.fi:n kautta tulleisiin metsänomistajien tiedonluovutuslupiin ovat Metsä Groupin kenttähenkilöt tarttuneet mielellään puukauppa- ja metsänhoitotarjousten merkeissä. MINISTERIÖN VILLISIKATYÖRYHMÄ SAAMASSA TYÖNSÄ PÄÄTÖKSEEN? Mikä on villisian asema Suomessa tulevaisuudessa? Kotoperäinen lajimme tekee paluuta Venäjän rajan ylitse ja kanta on vähitellen vahvistunut Suomessa. Nyt Suomen villisikakannaksi arvioidaan 500–1000 eläintä.Vertailuna naapurimaahamme Ruotsiin: siellä saatiin jahtikaudella 2013–2014 saaliiksi 70 000 villisikaa. Suomessa uutisointi villisiasta on ollut pääsääntöisesti negatiivista. Afrikkalainen sikarutto (African swine fiber ASF) on ollut otsikoissa, sekä mahdolliset maataloustuhot tulevaisuudessa. Ruotsalaisissa jahtileh- Valmiita kuvioita, luontokohteita sekä hakkuu- ja hoitoehdotuksia. Metsäkeskuksen teettämän laserkeilauksen tulosten lisäksi Metsään.fi:n metsävaratietoa pidetään yllä toimijoilta tulevilla tiedoilla.Tiedot toimenpiteistä metsässä päivittyvät järjestelmään muutamassa viikossa. Aina vuoden lopussa Metsäkeskus kasvattaa puustoa vuoden kasvulla, sekä laskee uudet hoito- ja hakkuuehdotukset seuraaville viidelle vuodelle. – Kentältä ei ole juurikaan tullut negatiivista palautetta sovelluksen käytettävyydestä. Tiedon laadussa on ollut vaihtelua. Jokaisen toimijan toive tietenkin on, että käytettävissä oleva tieto pitää paikkaansa. dissä sen sijaan kirjoitetaan uudenlaisesta metsästyksestä ja miten villisian lihan myötä saadaan riistalihaa kuluttajille. Suomalaiset metsästäjät käyvät kaupallisissa villisikajahdeissa pääosin Virossa. Maa- ja metsätalousministeriön asettamalla työryhmällä on kiire: ensimmäinen kokous pidettiin 15. joulukuuta 2014 – ja viimeinen, neljäs kokous, pidetään jo 26. helmikuuta 2015. Kokousaikaa on varattu kaksi tuntia per kokous, joten työskentely vaikuttaa poikkeuksellisen tehokkaalta ja päämäärätietoiselta. Tarkempaa tietoa työryhmän työstä ei ole julkisuuteen tihkunut… Juha Ojalan vetämässä työryhmässä ovat Janne Pitkänen (MMM), Katri Levonen (MMM), Miia Kauremaa (Evira), Ilkka Ala-Ajos (Suomen riistakeskus), Erkki Kiukas (Suomen riistakeskus), Mikael Antell (Uudenmaan riistaneuvosto), Teemu Simenius (Suomen metsästäjäliitto), Juha Sormunen (Suomen metsästäjäliitto), Aarno Puttonen (MTK), Pirjo Kortesniemi (ETT) ja Ohto Salo siht. (Suomen riistakeskus). Lisäksi kutsuttuina asiantuntijoina ovat Jani Pellikka (LUKE) ja Pertti Hakanen (MTK). � TURKU LOIKKAA UUSIUTUVIEN SUUNTAAN METSÄTALOUS 6 HELMIKUU 1/15 Turku Energia investoi pellettikäyttöiseen 10 miljoonan euron lämpökeskukseen ja vähentää näin öljyn käyttöä. Laitos rakennetaan Luolavuoreen. Se valmistuu joulukuussa 2015. Lämpökeskuksen teho on 40 megawattia. Öljyn käyttö vähenee Turku Energian omassa vara- ja huipputuotannossa puoleen nykyisestä. Laitos lisää valmistuessaan 2,5 prosenttiyksikköä uusiutuvan energian määrää kaukolämmön tuotannossa ja vähentää arviolta 15 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. METSÄHAKKEEN TUOTANTOTUEN RAJAUSESITYSTÄ EI VOI YMMÄRTÄÄ M aan hallitus on esittänyt, että metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettava tuki olisi puolet nykyisestä, jos metsähake on valmistettu ”järeän puun hakkuukohteelta saaduista jalostukseen soveltuvista rungonosista”. Hallituksen esitys vie pohjan metsähakkeen ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteilta. On jo kauan korostettu, että tarvitsemme pitkäjänteisyyttä energiapolitiikkaan. Tämä viesti on varmasti mennyt perille myös hallitukselle. Siitä huolimatta hallitus tekee esityksen, joka kylvää epävarmuutta nimenomaan kasvavalle metsäenergian alalle. Toteutuessaan hallituksen esitys aiheuttaa investointihaluttomuutta koko metsäenergian ketjuun, puukauppaan, -korjuuseen, haketukseen sekä kuljetukseen. Suomessa puuta riittää monenlaiseen käyttöön kauaksi tulevaisuuteen; niin teollisuuden tarpeisiin kuin energiakäyttöön ja lisäksi moniin muihinkin uusiin innovaatioihin. Olemme tällä hetkellä todella kaukana puupulasta. Mikäli kuvitellaan, että tällainen tilanne joskus vuosikymmenten jälkeen, kun neljänkymmenen vuoden hakkuusäästöt metsien vuosikasvun lisäksi, on käytetty, elämme jo aivan erilaisessa maailmassa. Uskon, että seuraava päättäjäsukupolvi on sil- loin kykenevä tekemään uusia ratkaisuja koko metsä- ja luonnonvarasektorin hyväksi. Kuka pystyy esimerkiksi tänä päivänä sanomaan, mitkä ovat puun jalostuksen menestystarinat ja kärjet tulevaisuudessa? Puun jalostaminen energiaksi eri muodoissaan on varmasti tulevaisuudessa aivan erilaista kuin tänä päivänä. Metsäenergian kasvun mukana myös jalostusastetta nostava tutkimus- ja kehitystoiminta tulee nousemaan. On suuri ajatusvirhe kuvitella, että metsäenergian tuotantoteknologian kehitys pysähtyisi tähän. Kun lakiesityksiä tehdään tällä tavalla, on jokseenkin turhaa pyytää toimijoilta lausuntoja luonnoksiin. Hallituksen esitys ammuttiin annetuissa lausunnoissa alas. Kuitenkin hallituksella oli jostain syystä kova tahto viedä esitystä porrastetusta haketustuesta eteenpäin vastoin alan toimijoiden tahtoa. Vaikka lausuntokierros puhui selvää kieltään, työ- ja elinkeinoministeriö ei halunnut minkäänlaisia jatkokeskusteluja hyvän ja yhteisen ratkaisun saamiseksi, vaan valitsi mahdollisimman kielteisen tavan toimia. Samana päivänä, kun lakiesitys oli hyväksytty maan hallituksessa, �alkoi tihkua tietoja siitä, että lakiesityksen takana oleva ministeri, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori oli mahdollisesti siirtymässä politiikasta pois. Tämä asia on vielä omiaan lisäämään hämmennystä ja kysymysmerkkejä lakiesityksen ympärillä. Onneksi on vielä lakiesityksen eduskuntakäsittely edessä. Håkan Nystrand METSÄTALOUS 7 HELMIKUU 1/15 METSÄ KIINNOSTAA SIJOITUSRAHASTOJA Metsän omistaminen kiinnostaa entistä enemmän myös sijoitusrahastoja. Sijoittajille metsä tarjoaa hyvän mahdollisuuden pienentää riskiä hajauttamalla sijoituksia. Metsäomaisuuden hankinta voi olla rahastoillekin työlästä, isojen aluekokonaisuuksien rakentaminen edellyttää paljon jalkatyötä ja kaupanhierontaa. Teksti ja kuvat Heikki Jaakkola S ijoitusrahastot ovat alkaneet kiinnostua entistä enemmän metsän omistamisesta. Tätä mieltä on LähiTapiolan yhteysjohtaja Eeli Hulmi, joka näkee sijoitusmarkkinoilla selvän trendin. Rahastojen kautta on sijoitettu aiemmin metsäalalla toimiviin yhtiöihin, viime vuosina markkinoille on kuitenkin alkanut ilmestyä kiihtyvään tahtiin myös suoraan metsäomaisuuteen sijoittavia rahastoja. Ammattisijoittajien kiinnostuksen taustalla Hulmi näkee yleistä sijoitusympäristöä leimaavan alhaisen korkotason sekä osakemarkkinoiden riskit. Maailmassa on juuri nyt paljon rahaa, joka hakee itselleen turvallista kasvuympäristöä. Vaikka metsäomaisuus ei tarjoaisi sijoitetulle pääomalle huipputuottoa, plusmerkkistä tulosta on odotettavissa myös huonoina aikoina. Sijoittajien näkökulmasta olennaista on samalla se, että metsä tarjoaa erinomaisen tavan hajauttaa sijoituksia. Hulmin mukaan metsäomaisuuden arvokehitys ei korreloi juurikaan osakemarkkinoiden kanssa, minkä takia metsä sopii hyvin samaan salkkuun osakkeiden kanssa. – USA:ssa metsäsijoituksista on jo pitkä kokemus ja samalla tutkittua tietoa toteutuneesta kehityksestä. – Koska arvokehitykset eivät ole sidoksissa toisiinsa, metsä tarjoaa erinomaisen tavan sijoitusten hajauttamiseen. Metsäomaisuuden tuotto on perinteisesti korreloinut positiivisesti myös inflaation kanssa. Viimeksi mainittu mittari ei tosin puhu metsäsijoituksen puolesta juuri nyt Euroopassa, missä monet ekonomistit ovat huolissaan inflaation vähäisyydestä. Hankinta haasteena Yksittäiselle sijoittajalle eli rahasto-osuuden ostajalle sijoitusrahasto on epäilemättä helpoin tapa päästä kiinni metsäomaisuuteen. Koska sijoittaja ei omista metsää vaan ainoastaan osuuden tätä omistavasta rahastosta, sijoittajan ei tarvitse huolehtia metsän hoitoon tai omistamiseen liittyvistä velvotteista. Sijoitusrahasto itse edustaa hyvin erilaista omistusta kuin perinteiset suomalaiset metsänomistajat. Monessa tapauksessa viimeksi mainittujen metsäalat ovat olleet pieniä ja näihin on sitouduttu tunnesyistä tiukasti. Omistus on ollut usein myös passiivista eikä tätä ole arvioitu ekonomistien näkökulmasta. Rahastot edustavat paljon aktiivisempaa omistusta, missä metsää paitsi hoidetaan, myös ostetaan ja myydään liukkaasti markkinatilanteen mukaan. Metsän hankinta lienee yksi rahastojen keskeisistä haas- METSÄTALOUS 8 HELMIKUU 1/15 teista. Omistukseen on saatava suuria, yhtenäisiä metsäaloja, jotta näiden hoito olisi kustannustehokasta. Tällaisten rakentaminen Suomessa ei ole aivan helppoa. Energiapuu tuotteena Rahastot avaavat periaatteessa myös ulkomaisille sijoittajille mahdollisuuden päästä käsiksi Suomessa sijaitsevaan metsäomaisuuteen. Kolikon toisena puolena myös suomalaiset sijoittajat voivat rahastojen avulla päästä käsiksi ulkomailla sijaitseviin metsiin. Mahdollista on tietysti myös sijoittaminen ulkomaisiin metsärahastoihin. Etenkään eteläisimmillä alueilla tärkein metsästä kerättävä “tuote” ei välttämättä ole rakentamiseen tai puusepänteollisuuteen päätyvä laatupuu; kasvatuksen fokuksessa voi olla myös kuitu- tai polttopuu. Ympäristö, kasvilajit ja metsän hoito ovat tällöin tietysti täysin toisenlaisia kuin Suomessa. – FAO:n arvion mukaan raakapuun kysyntä kasvaa maailmassa 30 % seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, osin bioenergian tarpeen takia. – Energiapuun tuottaminen tähän soveltuvilla puulajeilla nopeaa kasvua tukevassa ympäristössä voi olla tulevaisuudessa merkittävä osa maailman metsätaloutta. Energiapuun osalta kansainväliset markkinat kehittyvätkin nyt nopeasti. Ilmastomuutoksen torjunta ja bioenergian kysyntä myös muista syistä ovat johtaneet siihen, että energiapuuta kuljetetaan jo laivarahteina sekä Itämerellä että Atlantilla. Pelletillä on jo nyt maailmanmarkkinahinta, kohta tällainen muodostunee myös hakkeelle. Tieto sijoittajista ei ole julkista Hankinta työlästä käsityötä Ulkomaisten sijoittajien osuutta suomalaisissa sijoitusrahastomuotoisissa metsärahastoissa on vaikea arvioida koska tieto osakkuuksista ei ole julkista. Markkinavalvoja Paula Kirppu Finanssivalvonnasta kertoo rahastojen omistuksen olevan verottajan ja tiettyjen viranomaisten saatavilla, mutta vapaasti sitä ei saa jakaa. Metsärahastoja on toteutettu myös kommandiittiyhtiöinä, jolloin tieto sijoittajista eli “yhtiömiehistä” on nähtävissä julkisessa kaupparekisterissä. Kirpun mukaan kuitenkin myös kommandiittiyhtiössä voidaan rakentaa esimerkiksi velkakirjojen avulla omistusketjuja, joiden loppupää jää piiloon. Taaleritehtaalla on nyt jo kolme metsärahastoa. Sekä metsät että sijoittajat ovat tässä tapauksessa suomalaisia. Metsärahastojen vetäjä Jyrki Ketola kertoo minimisijoituksen olevan pari vuotta sitten perustetussa, vanhimmassa rahastossa 100.000 euroa. Uusimmassa rahastossa 30.000 e. Sijoituksen alarajan määrittelyä ohjaa se, että rahastot ovat komandiittiyhtiöitä. – Yhtiömuodon takia osakkuuksiin liittyy kustannuksia, jotka eivät riipu sijoituksen suuruudesta. – Rahastolle kertyvien kustannusten takia pienet sijoitukset eivät ole järkeviä. Sijoitetun pääoman tuottotavoite kulujen jälkeen on 4 prosenttia. Ketolan itsensä tekemä metsän hankinta on aktiivista ja Vaikka metsäomaisuus ei ehkä tarjoakaan sijoitetulle pääomalle huipputuottoa, plusmerkkistä tulosta on odotettavissa myös huonoina aikoina, toteaa LähiTapiolan yhteysjohtaja Eeli Hulmi. METSÄTALOUS 9 HELMIKUU 1/15 melkoisen työlästä “käsityötä”. Ostokset ovat isoja, pienimmätkin kohteet ovat kooltaan yli 200 hehtaaria. Prosessin alussa Ketola etsii rahaston kannalta mielenkiintoisia metsäaloja ensin päätteeltä. Sopivan tilan löytyessä hän ajaa paikan päälle tutkimaan aluetta ja jos kohde vaikuttaa edelleen hyvältä, alue tarkistetaan muiden tekemillä mittauksilla. Tämän jälkeen alkaa varsinainen kaupan hieronta eli tarjousten teko.Tarjouksen tekemisestäkin on vielä pitkä matka kaupan syntymiseen. –Suunnilleen joka kymmenes tarjous johtaa kaupan syntymiseen. Vaikka hankinta vaikuttaa työläältä, metsistäkin vallitsee Ketolan mukaan markkinatasapaino. –Myös metsäomaisuudelle riittää sekä kysyntää että tarjontaa. METSÄSTÄ VARMAA TUOTTOA Metsäsijoituksen tarjoajilla on kullakin omat intressinsä siihen, miksi h�e haikailevat kansalaisten rahavarojen perään.Yhteistä kaikille sijoitusten tarjoajille on se, että pelkästä hyvästä tahdosta sitä ei tehdä. Kyse on bisneksestä. Toki kaikki varmasti ja vakaasti haluavat myös metsänomistajille koituvan rahallista hyötyä ja jotkut muutakin hyötyä. Teksti Rauno Numminen P erinteisin tapa ryhtyä metsänomistajaksi on ostaa metsäkiinteistö. Viime vuosina tämä ei kuitenkaan ole ollut aivan helppoa, sillä ostajia on ollut paljon enemmän kuin myyjiä. Metsäkiinteistöjen hinnat ovat myös olleet suhteellisen korkeat. Markkinat kuitenkin määrittelevät hinnan, joten jos haluaa saada metsää, siitä pitää maksaa käypä hinta. Metsäkiinteistöstä erityisen kiinnostavia ovat olleet sellaiset, joihin kuuluu osuus yhteismetsään. Yhteismetsän osakkaana metsänomistaja saa normaalisti tuloa yhteismetsäosuutensa perusteella. Jaettavan rahamäärän päättää osakaskunta ja veron maksaa yhteismetsä. Lapin yhteismetsä kerää varoja metsien ostoon Yhteismetsän omistukseen on myös muita mahdollisuuksia kuin sellaisen metsäkiinteistön osto, johon kuuluu yhteismetsäosuus. Pohjoisessa toimii Lapin yhteismetsä, joka kerää rahaa vapailta markkinoilta metsäkiinteistöjen ostoon. Minimi sijoitusmäärä on 20 000 euroa. Käytännössä Lapin yhteismetsään liittyminen tapahtuu niin, et- tä osakas sitoutuu sijoittamaan yhteismetsään haluamansa rahamäärän. Siinä vaiheessa, kun yhteismetsä löytää sopivan hankittavan metsäkiinteistön, rahan sijoittaminen realisoituu. Osakas saa ostettavasta metsäkiinteistöstä sijoittamansa rahamäärän mukaisen osuuden. Jos yhteismetsä hankkii esimerkiksi 100 000 euron tilan ja sillä on tiedossa viisi sellaista henkilöä, jotka haluavat sijoittaa ostoon 20 000 euroa, niin jokainen saa metsäkiinteistöstä 1/5-osan. Oston jälkeen metsäkiinteistö liitetään yhteismetsään ja sijoittaja saa sijoittamansa rahamäärän mukaisen osuuden koko yhteismetsän arvosta. Jos siis yhteismetsän summa-arvomenetemällä laskettu arvo on miljoona euroa ja hänen sijoittamansa euromäärä 20 000 euroa niin metsänomistajan osuus yhteismetsästä on 1/50-osa. Yhteismetsän osakkaaksi pääsee myös liittämällä oman metsänsä yhteismetsään. Metsänomistaja saa silloin metsäomaisuuden arvoa vastaavan osuuden yhteismetsästä. METSÄTALOUS 10 HELMIKUU 1/15 Osuuspankki mukana metsäbisneksessä Finanssiryhmä OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen on metsänomistaja ja innokas metsiensä hoitaja.Viime vuoden lopulla avattiin OP-Metsänomistaja – erikoissijoitusrahasto, joka mahdollistaa yksinkertaisen ja helpon tavan sijoittaa pitkäjänteisesti suomalaiseen metsään. Rahasto sijoittaa varansa metsäkiinteistöihin Suomessa. Sijoituksia tehdään myös metsänomistamiseen keskittyvien listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, yhteismetsäosuuksiin tai vastaaviin suoraan metsänomistamiseen liittyviin sijoitusinstrumentteihin. Rahaston sijoitusstrategia on yhdistelmä metsäsijoittamista, metsänhoidon tehokasta järjestämistä, metsäomaisuuden optimaalista taloudellista hyödyntämistä sekä vastuullista metsän omistamista. Tuottotavoite sijoitukselle on neljä prosenttia. – Rahasto tulee ajan myötä kokoamaan yhteen kotimaista metsänomistusta ja siten ehkäisemään osaltaan metsänomistuksen pirstoutumista, toteaa metsänhoitaja ja salkunhoitaja Tapio Tilli OP-ryhmästä. Rahastoon sijoittavalla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta metsään sijoittamisesta. Metsäyhtymä ei voi sijoittaa OP-Metsänomistaja – erikoissijoitusrahastoon, mutta yhteismetsä sen sijaan voi. Yhteismetsän osakkuus vai erikoissijoitusrahasto? Molemmat vaihtoehdot ovat omaisuuden hoidon kannalta varteenotettavia vaihtoehtoja sijoittaa metsäomaisuuteen. Lapin yhteismetsään pääsee mukaan 20 000 eurolla ja samalla voi konkreettisesti osallistua myös omaisuutensa hoidon ja käytön määrittelyyn osallistumalla osakaskunnan kokouksiin. Yhteismetsän osakkailla on myös oikeus metsästää yhteismetsän alueella. OP-Metsänomistaja erikoissijoitusra- hastoon pääsee puolta pienemmällä rahamäärällä kuin Lapin yhteismetsään eli 10 000 eurolla. Tässäkin vaihtoehdossa sijoittaja saa metsänomistajan statuksen, mutta esimerkiksi metsästysoikeutta rahaston omistamille maille ei saa. Metsästysoikeudet annetaan maksua vastaan paikallisille metsästysseuroille. Metsästysmaiden vuokrauksesta saatu korvaus on osa rahaston tuottoa. Erona edellä mainituissa sijoitusvaihtoehdoissa on lisäksi se, että sijoitusrahaston arvo määritellään puolivuosittain. Yhteismetsän arvon määritys on hankalampaa ja se tapahtuu harvemmin. METSÄTALOUS 11 HELMIKUU 1/15 OP-Metsänomistaja – erikoissijoitusrahaston salkunhoitaja Tapio Tillin mukaan aikaisempaa kokemusta metsään sijoittamisesta ei asiakkaalla tarvitse olla. a P us k a MAAILMANLAAJUINEN VALOKUVAUSKILPAILU NUORILLE Maailman kosteikkopäivänä 2.2. huomio keskittyy kosteikkojen rooliin tulevaisuutemme turvaajana. Päivän kunniaksi käynnistyy nuorille suunnattu maailmanlaajuinen valokuvakilpailu. Tavoitteena on saada erityisesti nuoret ymmärtämään kosteikkojen merkityksen maapallon ja heidän itsensä tulevaisuudelle. Kosteikot ovat tärkeitä tulvasuojelussa, luonnoskatastrofien vaikutusten torjunnassa, vesiensuojelussa sekä hiilen varastoinnissa. Kosteikkojen suojelu, hoito, ennallistaminen ja kestävä käyttö ovat ensisijaisen tärkeitä toimenpiteitä tulevaisuutemme turvaamiseksi niin Suomessa kuin koko maapallolla. Peräti 67 prosenttia maailman kosteikoista on tuhottu 1900-luvun alusta lähtien. Kosteikkoja pilataan ja otetaan muuhun käyttöön kiihtyvällä tahdilla. Ramsar- sopimuksen tavoitteena on kaikkien kosteikkojen suojelu ja järkiperäinen käyttö. Kosteikoiksi luetaan sopimuksessa meret ja rannikko, sisävedet ja rannat, suot, perinnebiotoopit, sisämaan tulvametsät sekä rakennetut kosteikot. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1974. Maailman kosteikkopäivän teema tänä vuonna on Wetlands for our future eli Kosteikot tulevaisuutemme hyväksi. Siihen liittyvään valokuvakilpailuun voivat osallistua 15–24 -vuotiaat nuoret kosteikkopäivän verkkosivustolla: http://www.worldwetlandsday.org/photo-contest. Kisa päättyy 2.3.2015 �ja sen pääpalkintona on lentolippu jollekin maailman upeimmista kosteikkoalueista. Kosteikkopäivää on vietetty vuodesta 1997 ja sitä koordinoi Ramsar-sihteeristö. Suomessa kosteikkopäivän tapahtumia järjestetään erityisesti syksyllä, pohjoismaisena kosteikkopäivänä, ja tapahtumia koordinoi Metsähallitus. LAMMASPAIMENIKSI HAKI ENNÄTYSMÄÄRÄ INNOKKAITA� TUHANSILLE NUORILLE KESÄTÖITÄ METSÄTEOLLISUUDESTA Kansallispuistot ja suojelualueet eri puolilla Suomea etsivät tammikuussa lammaspaimenia vuokraamaan upean kohteen sekä nauttimaan samalla rajattomasta määrästä villaterapiaa ja luonnon terveysvaikutuksia suojelualueella tai kansallispuistossa. Onnekkaat lammaspaimenet arvotaan tänä vuonna 913 hakemuksen joukosta. Lammaspaimenviikkojen suosio jatkoi kasvuaan. Kuudelle kohteelle saatiin lähes 300 hakemusta enemmän kuin edellisvuonna. Lammaspaimenia haettiin Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Närängän luonnonmetsän ja Hiidenmaan perinnetilan upeisiin maisemiin. Lammaspaimenet arvotaan hakijoiden joukosta helmikuun 2015 aikana. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan arvonnan tuloksesta helmikuussa.. Lammaspaimenviikot ovat elämysloma, jossa paimen vuokraa kauniissa maisemassa sijaitsevan tilan viikoksi itselleen. Bonuksena tulevat lampaat, jotka toimivat kyseisen suojelualueen hoitajina pitäen kulttuurimaisemaa auki. Ahojen ja niittyjen vaatelias lajisto tarvitsee säilyäkseen jokavuotista niittoa tai laidunnusta. Kansallispuistoissa kesäisin laiduntavat eläimet kaventavat huomattavasti miestyönä tehtävää vuosittaista niittosarkaa. Luonnonhoidon sivutuotteena lammaspaimenviikoista on syntynyt vetovoimainen luontomatkailun muoto ja mielenkiintoinen mahdollisuus päästä tutustumaan omakohtaisesti suojelualueisiin. Lammaspaimenviikoilla Metsähallitus on vastuussa lampaista. Jokainen lammaspaimen ohjeistetaan viikon alussa lampaiden hyvinvoinnin seuraamiseen ja paimenella on mahdollisuus pyytää apua paimentehtävässään yhteyshenkilöltä.Viikoista saadut tulot käytetään lampaiden, kohteen ja ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon. Paimenet voivat halutessaan osallistua myös suojelualueen hoitotöihin vapaaehtoisena. Metsäteollisuusyritykset tarjoavat ensi kesänä yhteensä noin 5000 kesätyö- ja Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelupaikkaa eri puolilla Suomea. Metsäteollisuuden tuotantolaitokset ovat merkittäviä työllistäjiä monella paikkakunnalla. Kesätyöntekijöiden tehtävät vaihtelevat metsänhoidosta ja tuotantotöistä erilaisiin tehtäviin logistiikassa, taloushallinnossa tai myynnissä ja markkinoinnissa. Kesätyöpaikkojen ohella metsäteollisuusyritykset tarjoavat Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmalla koululaisille mahdollisuuksia omakohtaisiin kokemuksiin työelämästä alan yrityksissä. Metsäteollisuus ry on solminut Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelun sopimukset alan palkansaajajärjestöjen - Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Sähköliitto, Metalliliitto, METO – Metsäalan Asiantuntijat, Ammattiliitto PRO - kanssa vuoteen 2016 saakka. Metsäteollisuusyritykset ovat lähteneet innokkaasti mukaan myös Vastuullinen kesäduuni 2015 -kampanjaan. Kampanja haastaa kaikenkokoiset työnantajat eri toimialoilta tarjoamaan nuorille enemmän laadukkaita kesätöitä.Työnantajille kampanja on helppo tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta käytännössä sekä kehittää työnantajakuvaansa. Vastuulliseen kesäduuni -kampanjaan osallistuvat yritykset sitoutuvat hyvän kesätyön periaatteisiin. Periaatteiden mukaan nuorille tarjotaan sopivan haasteellisia, mielekkäitä töitä, joista maksetaan käypää palkkaa. Työpaikkailmoituksessa kerrotaan, miten hakuprosessi etenee, ja päätöksistä ilmoitetaan niillekin, joita ei valita. Nuoret perehdytetään ja heitä ohjataan työssään sekä annetaan palautetta. Heitä kohdellaan tasavertaisesti muiden työntekijöiden kanssa.Vastuullinen yritys tekee kesätyöntekijän kanssa kirjallisen työsopimuksen ja työsuhteen päättyessä antaa työtodistuksen. Tarjoamalla nuorille hyvän kesätyökokemuksen yritykset varmistavat sen, että kiinnostusta ja osaamista alan töihin löytyy jatkossakin. Lisätietoja:Anne Kettunen, koulutuspoliittinen asiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 040 833 2288� Lisätietoja: Sari Airas, Metsähallitus, Ramsar-viestintä, sari.airas@metsa,fi, 040-5016127 METSÄTALOUS 12 HELMIKUU 1/15 Helsingin yliopisto Koulutus- ja KeHittämisKesKus palmenia www.HelsinKi.fi/palmenia PAIKKATIEDON ANALYYSIN METSÄSOVELLUKSET JA PALVELUMARKKINOINTI Työelämälähtöinen metsätalouden liiketoimintaosaamisen koulutus. Kysy lisätietoja: Pasi Pakkala, p. 0400 780 029, [email protected] Uusi paikkatietoon pohjautuva metsä/luonnonvaratieto luo pohjan useille palveluille metsien suunnittelusta luontomatkailuun ja korjuuteknologiasta terveyspalveluihin. Paikkatiedon analyysi -koulutus on suunnattu metsä- ja luonnonvarasuunnittelun ammattilaisille, jotka hyödyntävät uutta metsävaratietoa tai hyödyntävät paikkatietodataa palvelujen kehittämisessä. Yht. 4 lähiopetuspäivää maalis- ja kesäkuussa sekä verkko-opintoja. Ilm.12.3. mennessä. Hinta 1600 €, sis. alv. 24 % (Koulutuksen hinta 1290,32 € + alv. 309,68 €). Lisätietoja: Aija Kortesmaa, puh. 040 569 4262, Sari Ojanen, puh. 02941 20291 sekä www.helsinki.fi/palmenia. MEtSätAlOUSiNSiNööri (AMK) 240 op METSÄOPETUKSEN KEVÄTPÄIVÄT MEtSätAlOUSiNSiNööri (YAMK) 60 op Ura metsäasiantuntijana? Lue lisää: www.mamk.fi Hae 17.3.–9.4.2015 MAM K SUO = M PAR A EN S Metsäopetuksen valtakunnalliset Kevätpäivät tarjoavat ajankohtaista tietoa kaikille metsäopetuksen ammattilaisille eri oppilaitosasteilla. Sisältönä mm. metsäopetus digitaalisissa oppimisympäristöissä, metsäopetuksen ja työelämäyhteistyön kehittäminen sekä Metsäopetus ry:n käynnistämisen työpaja. Koulutus järjestetään kesäkuun alussa Helsingissä. Hinta 279 €, sis. alv. 24 % (225 € + alv. 54 €). Lisätietoja: Sari Ojanen, puh. 02941 20291. Tarkempia tietoja koulutuksista sekä ilmoittautumiset: www.helsinki.fi/palmenia -> kts. kohta koulutukset KYL VÄ HY Hyvistä siemenistä kasvaa V ÄÄ TUOTTAVA METSÄ Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO Siemenkeskus І Torholantie 33, 12100 Oitti І puh. 0294 32 6000 І www.tapio.fi METSÄTALOUS 13 HELMIKUU 1/15 BIOHIILESTÄ UUSI VIENTITUOTE Jos ja kun ilmaa saastuttavalle kivihiilelle määritellään sen oikea markkinahinta, avautuu erilaisille biopolttoaineille valtavat markkinat energiantuotannossa. Esimerkiksi puusta paahtamalla tuotettu biohiili on tuote, josta voi tulla uusi vaurauden lähde Suomen metsämaakuntiin. Teksti ja kuvat Martti Linna Biohiiltä Torrec Oy:n pilottilaitokselta. METSÄTALOUS 14 HELMIKUU 1/15 Mikä biohiili? Biohiiltä valmistetaan paahtamalla puuhaketta 250–300 asteen lämpötilassa. Sen jälkeen syntynyt hauras puuaines joko pelletöidään tai puristetaan briketeiksi. Biohiilen energiatiheys on jopa 5–6 kertaa parempi kuin puuhakkeella ja 1,5 kertaa parempi kuin puupelletillä.Yhden irtokuution kivihiilimäärän korvaamiseen tarvitaan joko 8,5 irtokuutiota haketta tai 1,2 irtokuutiota biohiiltä. K ämmenelle kaadettuna ruskeanmustat biohiilipelletit eivät ole häävin näköisiä. Oikeasti kysymyksessä on ihmeaine, jolla voitaisiin korvata eri arvioiden mukaan ainakin puolet kivihiilen käytöstä primäärienergian tuotannossa. Puulla on hakkeeksi ja perinteisiksi pelleteiksi valmistettuna monia heikkouksia, kun se kilpailee kivihiilen kanssa pääsystä energialaitosten polttoaineeksi. Suomen metsärikkaimmat alueet sijaitsevat muualla kuin siellä, missä tarvitaan eniten lämpöä ja sähköä. Hake sisältää jopa puolet tilavuudestaan vettä, eivätkä pelletit kestä kivihiilen tavoin varastointia avotaivaan alla. Puuhakkeesta paahdettu, ja pelleteiksi tai briketeiksi puristettu biohiili kääntää monet näistä puuraaka-aineen heikkouksista vahvuuksiksi. Kuivaa, hyvin koossa pysyvää ja energiatiheydeltään lähes kivihiilen veroista biohiiltä kannattaa kuljettaa pidempiäkin matkoja tehtaalta käyttökohteisiin. Logistiikan kannalta on jopa etu, että sen tuotantolaitokset ovat lähellä raakaainelähteinä toimivia metsiä. Biohiiltä pystytään usein käyttämään kivihiilen polttoon tarkoitetuissa laitoksissa ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Kun kattilalaitos rakennetaan, sen voi olettaa toimivan seuraavat viisi vuosikymmentä. Hiilen polttamiseen tarkoitettuja laitoksia on paljon: hiiltä kulutetaan maailmassa vuosittain noin kuusi miljardia tonnia. Määrä on – ilmaston kannalta valitettavasti – kasvusuunnassa. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin metsäteollisuus, ja muut käyttäjät, pystyvät puuta hyödyntämään. Tilanne on sama myös esimerkiksi Venäjällä, jossa bioenergian tuotanto on lähes olematonta, eikä metsäteollisuuden sivuainevirroilla ole käyttökohteita. Kanada voisi hyödyntää laajoja hyönteistuhometsiään paljon nykyistä enemmän myös energiantuotannossa. Kiinnostusta kivihiilen korvaamiseen biohiilellä on muuallakin. Esimerkiksi Brittein saarilla halutaan lisätä merkittävästi metsäenergian käyttöä, kun nykyiset ydinvoimalaitokset saavuttavat käyttöikänsä pään, kaasuvarat vähenevät ja vanhoja kivihiilikaivoksia ajetaan alas. Hollanti puolestaan on sitoutunut ajatukseen hiilineutraalista yhteiskunnasta. Siellä Rotterdamin satama-alueesta kehitetään koko Eurooppaan biotuotteita jakelevaa bioenergiapörssiä. Tekniikka osataan jo Jaossa on lähitulevaisuudessa miljardibisnes myös suomalaiselle osaamiselle.Torrec Oy on yksi niistä alan toimijoista, joka kehittää ja kaupallistaa biohiilen tuotantoteknologiaa.Yrityksen kolmella pääomistajalla on yhteensä yli 60 vuoden vahva osaaminen muun muassa puun kuivauksesta ja lämpökäsittelystä, lämpökäsitellyn puun pelleMETSÄTALOUS 15 HELMIKUU 1/15 Vesa Sorasahi Miktech Oy:stä toivoo, että energiataloutta koskevat ratkaisut arvotetaan koko kansantalouden kannalta eikä vain paikallisesti. Se koskee myös Helsingin Energian tulevia tuotantoratkaisuja. töinnistä sekä hakkeen ja purun lämpökäsittelystä. Yksi iso kanto biohiilen voittokululle on: ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoitettu päästökauppa ei ole toiminut toivotulla tavalla. Esimerkiksi kivihiilellä tuotettu megawattitunti energiaa maksaa Suomessa tällä hetkellä noin 15 euroa. Puhtaasti palavalla puuhakkeella hinta on kaksinkertainen, ja samaa suurusluokkaa olisi myös biohiilienergian hinta. – Biohiilen markkinapotentiaali on valtava. Mutta edellytyksenä on, että ilman likaantumiselle saadaan hinta, eli hiilen poltolle saadaan päästöoikeusmaksu, sanoo Torrec Oy:n johtaja Heikki Sonninen. – Sekä Euroopassa että Suomessa tarvitaan poliittisia päätöksiä bioenergian hyödyntämisessä. Nyt on oikea aika panostaa ja investoida tulevaisuuden biopolttoaineeseen. Niin Torrec Oy:n yksityiset omistajat ovat myös tehneet.Viime keväänä Mikkeliin valmistui yhtiön laskennalliselta kapasiteetiltaan noin 10 000 tonnin vuosituotantoon pystyvä pilottilaitos. Laitoksessa viime vuonna tehdyt koeajot osoittivat, että pie- niläpimittaisesta energiapuusta ja puunjalostuksen sivutuotteista voidaan valmistaa esikäsittelemällä, kuivaamalla, lämpökäsittelemällä ja pelletöimällä erinomaista polttoainetta. Helsingistä himoittu referenssi? – Tekniikka on tehty vientiä varten, Heikki Sonninen selittää. – Päämarkkina-alueeksi olemme suunnitelleet Venäjää. Virossa meillä on yksi laitoshanke jo pitkällä. Suomi on niin pieni maa, ettei pelkästään kotimarkkina-aluetta varten kannata kehittää uutta tekniikkaa. Se, mitä tarvitaan, on toimiva referenssi vaikkapa kotimarkkinoilta. Eli energialaitos, joka on valmis siirtymään biohiilen käyttäjäksi kivihiilen sijaan. Monesta Suomen metsämaakunnasta katsotaan tällä hetkellä Helsingin suuntaan. Pääkaupungissa halutaan lisätä uusiutuvan energian käyttämistä. Kaupunki tehnee asiassa päätöksiä lähiaikoina. Esimerkiksi Miktech Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Vesa Sorasahi Mikkelistä seuraa kiinnostuneena Helsingin päätöksentekijöitä. Jos nykyiset Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitokset muutetaan osittain biomassaa polttaviksi, on biohiili varteenotettava vaihtoehto pelleteille. – Se on niissä realistinen vaihtoehto ilman merkittäviä lisäinvestointeja laitoksiin. Jos voimalat tuottaisivat 40 prosenttia energiastaan biomassalla, se tarkoittaisinoin tuhatta uutta työpaikkaa aluetalouteen. Hyötyä ja elinvoimaa maakuntaan Miktech Oy on Mikkelin kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden yhteinen elinkeinoyhtiö. Sen ydinvastuualueisiin kuuluu bioenergia-asioiden edistäminen. Jos kaikki menee hyvin, Etelä-Savoon (todennäköisesti Ristiinaan) rakennetaan noin sadalla miljoonalla eurolla 250 000 tonnia biohiiltä vuodessa tuottava tehdas. Puuraaka-aine kertyisi Itä-Suomesta. Biohiileksi jalostettuna se vietäisiin Helsinkiin ja muualle. Kysymyksessä olisi valtava uusi elinvoiman ruiske koko seudulle. – Se loisi noin 400–500 uutta työpaikkaa metsään, logistiikkaan ja tehtaalle, Vesa Sorasahi kertoo. – Nyt Etelä-Savossa on noin 8 000 teollisuuden, ja noin 5 000 maa- ja metsätalouden työpaikkaa. Jos Helsinki saa aikaiseksi biohiilen kannalta myönteisen päätöksen vuoden 2016 aikana, niin Mikkelin uusi biohiilitehdas voi olla tuotannossa jo vuonna 2018. Vesa Sorasahi toivoo, että ratkaisujen aluetaloudelliset vaikutukset otetaan täysimääräisesti huomioon päätöksiä tehtäessä. Torrec Oy:n Mikkelin pilottilaitos maksoi 1,5 miljoonaa euroa.Yrityksen pääomistajat laittoivat siihen suoraan omia rahojaan noin 600 000 euroa.Talven ajan laitos seisoo, koska sen vesikiertojärjestelmiä ei suunniteltu pakkaskelejä varten. METSÄTALOUS 16 HELMIKUU 1/15 Hiilipäästöt kuriin puujätteellä? UTAHISSA KEHITETTIIN MOBIILI PYROLYYSILAITE Utahin kuivassa osavaltiossa Yhdysvalloissa biomassa kerätään hakkuiden jälkeen isoiksi kasoiksi ja poltetaan tulipalovaaran vuoksi. The Utah Biomass Resource Group (UBRG) kehitti yhteistyössä Amron Energyn kanssa mobiilin tavan hyödyntää huonolaatuista puujätettä ja vähentää samalla hiilipäästöjä. Käyttöä laitteelle olisi myös Suomessa. Teksti Christian Lankinen T he Utah Biomass Resource Group eli lyhyemmin UBRG kehittää, koordinoi ja tukee bioenergian ja biomassan hyödyntämisen edistämistä Utahissa. UBRG on paikallisen yliopiston (USU Utah State University) hallinnoima organisaatio ja saa rahoituksensa lähinnä yliopistolta ja muilta sponsoreilta. UBRG:n uusin keksintö perustuu liikuteltavaan pyrolyysilaitteeseen, joka kuu- mentaa biomassaa lähes hapettomissa olosuhteissa. Laite on asennettu rekan perävaunuun, joka pystyy käsittelemään 20 tonnia biomassaa päivässä. Prosessin tuloksena on 50 % öljyä, 25 % biohiiltä ja 25 % synteesikaasua, jota voidaan käyttää koneen biomassan lämmitykseen. Laitteen lämpö voidaan säätää 300 -700 celsius asteen välille. –Useimmiten kuitenkin ajamme konetta 350–450 asteen välillä, kertoo UBRG perustaja ja johtaja Darren McAvoy. METSÄTALOUS 17 HELMIKUU 1/15 – Öljyä voidaan polttaa semmoisenaan, mutta vaatii useimmiten jalostusta. Perinteiset polttokattilat voidaan pienellä vaivalla muuttaa puuöljyllä käyviksi. Tutkimme liimojen ja muovin valmistusta puuöljystä, kuten monet muutkin yritykset ympäri maailmaa. Pyörivä polttouuni vauhdittaa pyrolyysiä Markkinoilla on jo tällä hetkellä useita liikkuvia pyrolyysilaitteita. Miten utahilainen keksintö eroaa muista vastaavista laitteista? – Meidän patentoitu tekniikka perustuu pyörivään polttouuniin, joka lämmitetään ulkopuolelta, kertoo Darren McAvoy. - Tämä mahdollistaa nopeamman ja täydellisemmän pyrolyysin. Monet muut järjestelAmron energyn Ralph Coates ja Rom Gardner ”pyrolyysirekan” edessä. mät käyttävät lämmitettävää ruuvia sylinterin sisällä. Amron Enegryn omistama prototyyppi maksaa noin 500 000 dollaria.Yhtiö on kiinnostunut myymään ja kehittämään laitetta laajemminkin, mutta kysyntää ei ainakaan vielä ole ollut. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) professorin Kari Tiilikkalan mukaan mobiilit pyrolyysilaitteet soveltuvat hyvin Suomeen, jossa kuljetusmatkat ovat pitkiä. Pyrolyysilaitteet voivat olla Tiilikkalan mukaan myös osa hajautettua energiatuotantoa sekä huoltovalmiutta. VTT Oy:n vanhemman tutkijan Vesa Arpiaisen mielestä mobiilien pyrolyysilaitteiden on oltava jatkuvassa käytössä, jotta tuotannon taloudellisuutta voidaan nostaa. Pyrolyysilaitetutkimus etenee Suomessa Suomessa on tutkittu kahdessa Tekesin rahoittamassa hankkeessa hitaan pyrolyysilaitteen käyttöä. Pääraaka-aineena tutkimuksissa oli koivupuu. VTT:n koordinoimissa projekteissa tutkittiin eri tuotteiden muodostumista ja laatua eri hiiltoretorteilla, kehitettiin ja rakennettiin VTT:lle panostoiminen koehalliluokan hiiltotestilaite ja tehtiin teknis-taloudelliset laskelmat. MTT tutki nestetuotteiden käyttöä mm. karkotteina ja biohiilen käyttöä maanparannusaineena ja kompostoinnissa. Helsingin yli- opiston Lahden yksikkö selvitti tuotteiden ympäristövaikutuksia. Euroopassa mobiilin pyrolyysitekniikan kehitys on vasta alussa.VTT Oy:n johtavan tutkijan Leena Fagernäsin mukaan vuoden 2015 alussa käynnistyi uusi nelivuotinen EU-projekti Mobile Flip. Siinä kehitetään siirrettäviä prosessointilaitteistoja, joilla biomassoja voidaan jalostaa niiden syntypaikkojen läheisyydessä. Projektia koordinoi VTT ja projektissa on mukana kuusi tutkimusorganisaatiota, neljä pk-yritystä ja kaksi isoa yritystä. Suomesta projektiin osallistuvat VTT, LUKE ja Raussin Energia Oy. Yhtenä prosessina tutkitaan hidaspyrolyysiä. Siirrettävä ja jatkuvatoiminen puun BIOHIILEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Biohiili on biomassasta keinotekoisesti tuotettua hiiltä. Sitä saadaan aikaan pyrolyysillä eli kuivatislauksella. K uivatislauksessa biomassasta kaasutetaan haihtuvat ainesosat hapettomissa tai happiköyhissä oloissa muutamien satojen asteiden lämpötilassa, yleensä alle 700°C. Alle 300 °C lämpötilassa kaasuttamista kutsutaan torrefioinniksi. Siinä biomassa ei kaasuunnu eikä hiilly yhtä pitkälle kuin korkeammissa lämpötiloissa, vaan torrefioinnin tarkoitus on lähinnä parantaa energiatiheyttä ja valmistella materiaali siten energiakäyttöä varten Maailman kivihiilen käyttö on tällä hetkellä 6,6 miljardia tonnia ja käyttö kasvaa edelleen. Vuonna 2010 kivihiilen poltossa muodostui 43 % energiantuotannon (fos- METSÄTALOUS 18 HELMIKUU 1/15 siilisten polttoaineiden) hiilidioksidipäästöistä. EU maat ovat sitoutuneet CO2 päästöjen vähentämiseen (20–20–20 tavoitteet) ja kivihiilen korvaaminen uusiutuvilla polttoaineille on avainasemassa tavoitteisiin pääsemisessä. Suomalainen Torrec Oy tarjoaa asiakkailleen ratkaisun, jolla jalostaa puuhakkeesta biohiilipellettiä, jolle on rajattomat markkinat Euroopan kivihiilivoimaloissa. Hidaspyrolyysissä (hiilto, kuivatislaus) hidaspyrolyysilaitteisto suunnitellaan, rakennetaan ja demonstroidaan projektin aikana Raussin Energian ja VTT:n yhteistyönä. Tuotteiden eli tisleiden ja hiilten soveltuvuutta lannoitevalmisteisiin, kasvinsuojeluaineisiin ja heikkolaatuisen aktiivihiilen käyttösovelluksiin kuten suodatinhiileksi, tutkitaan yhteistyössä LUKEn, VTT:n ja Raussin Energian kesken. Suomalaiset osallistuvat laaja-alaisesti myös tuotteiden ja muiden prosessien kehittämistyöhön. Hidaspyrolyysin lisäksi kehitettäviä tekniikoita ovat pelletointi, märkähiilto, paahtaminen (torrefiointi) sekä eri tekniikoihin liittyen biomassojen kuivaus. Yksiköiden tuotteita voivat olla biopohjaiset kemikaalit, lannoitteet, arvomateriaalit puu kuumennetaan ilmattomassa tilassa hitaasti 450–500 °C:seen. Perinteisesti lehtipuuta käytettäessä päätuotteena syntyy hiiltä (35–40 p-%) ja sivutuotteina nesteitä (tislettä ja tervaa, yhteensä 40–45 p-%) sekä kaasuja (15–25 p-%). Hidaspyrolyysissä muodostuva hiili käytetään Suomessa nykyään lähinnä grillihiilenä. Hiilen käyttö biohiilenä muihin tarkoituksiin, kuten maanparannukseen, on vielä varsin �uutta Suomessa. tai jatkojalostukseen tarkoitetut välituotteet. Projektin kokonaisbudjetti on 10 miljoonaa euroa. Biohiiltä myydään Ruotsiin Kari Tiilikkalan mukaan biohiilen kaupallistaminen on jo alkanut. Tukholman kaupunki osti esimerkiksi viime vuonna 20 rekkalastillista biohiiltä Suomesta. Nesteiden kaupallistaminen on hidasta Euroopassa, jossa regulaatiot rajoittavat ja jopa estävät tuotteiden kaupallistamisen. Euroopan ulkopuolella esimerkiksi wood vinegar (puutisle, puuetikka) markkinat ovat suuria ja kasvu rajua. Kannattavaan liiketoimintaan Nopeapyrolyysissä lämpötila on noin 450–550 °C ja viiveaika on hyvin lyhyt (alle sekunnista muutamaan sekuntiin). Nopeapyrolyysin päätuote on neste, jonka saanto on puuraaka-aineesta riippuen 60–75 p-% ja pääkohde on polttoainekäyttö. Sitä pidetään lupaavana vaihtoehtona fossiilisille polttonesteille teollisuuden eri prosesseissa. Suomessa Joensuun biomassavoimalaitos hyödyntää nopeaa pyrolyysiä tuottaen bioöljyä. METSÄTALOUS 19 HELMIKUU 1/15 on mahdollisuudet, kunhan kaasun energia käytetään paikalliseen hajautettuun energiantuotantoon sekä nesteille että hiilille löydetään markkinat. Hidaspyrolyysissä muodostuva nestetuote sisältää tislettä ja tervaa. Tervavapaa tisle on lupaava ja markkinointikelpoinen tuote erilaisiin kaupallisiin tarkoituksiin, kuten kasvinsuojelussa esimerkiksi karkotteena nilviäisten torjunnassa sekä rikkakasvihävitteenä, Fagernäs korostaa. Kirjoittaja Christian Lankinen opiskelee Lapin ammattikorkeakoulussa metsätaloutta Metsän hyvinvointipalvelut voi tuotteistaa… L uonto ja metsä hoivaa, se on jo selvä juttu. Seuraava askel onkin jalostaa tieto tuotteiksi, joilla päästään mukaan globaalisti kasvavaan hyvinvointibisnekseen. Eurot, ruplat tai jenit ovat nyt tiukassa, mutta tilanne muuttuu.Tuotekehityksessä pitää muistaa myös se, kuinka ja kenelle hengen tuotteensa saa myytyä. Perustutkimus luo pohjaa keksinnöille ja tuotekehitykselle.Vastikään on päättynyt, Moni hakee metsästä hiljaisuutta, mutta hiljaisuus ei tarkoita tekemättömyyttä. Lumikengät ovat oivalliset mielihalujen mukaiseen liikkumiseen talvisessa luonnossa. Tukea kokemukseen voisi saada vaikka natural trainerin avulla? METSÄTALOUS 20 HELMIKUU 1/15 RESEPTILLÄ METSÄN HOIVAAN? Japanissa on jo sertifioituja terveysmetsiä, ja Yhdysvalloissa lääkärit kirjoittavat potilaille luontolähetteitä. Onko metsäinen Suomi jäämässä jälkijunaa? Teksti ja kuvat Vesa Martikainen ”Natural trainerille olisi metsässä kysyntää” Karelia Expertin toimitusjohtajana. Tällä hetkellä hän työskentelee puolisonsa kanssa oman Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Oy:n kautta. Palviainen on huomannut muutoksen ihmisten innossa ostaa luontoelämyksiä. Jos ennen nojattiin enemmän liikunnallisiin ja suorittaviin aspekteihin, niin nyt on herännyt nouseva kiinnostus hyvinvointiin, hiljaisuuteen ja voimaannuttamiseen tähtääviin tuotteisiin. Hänellä itselläänkin on oiva kokemus asiasta Kolilta ulkomaisten asiakkaiden kanssa Luonto voiman antajana –testiretkeltä. Ei fyysisesti rankalta, mutta henkisesti senkin edestä antavalta piipahdukselta Suomen luonnossa. – Silloin sain itsekin niin voimakkaat ja hienot tunteet, että tuli sellainen olo, että tällä oikeasti jaksaa pitkälle, yli 30 vuotta Kolillakin kelissä kuin kelissä liikkunut Soila Palviainen vakuuttaa. Kilot jäävät metsään ja piakkoin päättymässä monta hanketta, joilla on tutkittu metsän ja vihreän luonnon elvyttävää vaikutusta. Muun muassa verenpaine putoaa jo 20 minuutin metsäsamoilun aikana, ja suomalainen tutkijaryhmä etsii yhteyttä luontobakteerien ja allergioiden vähyyden välillä. Nyt olisikin erinomaisen ajankohtaista tehdä tuotekehitystä, uskoo matkailun parissa yli 30 vuotta Pohjois-Karjalassa ja ko- ko maankin alueella toiminut Soila Palviainen. – Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren matkamessuilla esittelemässä tiekartassakin, eli mihin suuntaan Suomen matkailua viedään, hyvinvointimatkailu oli ihan yksi kärki. Joensuulainen Palviainen on toiminut muun muassa Pohjois-Karjalassa matkailun myyntiä ja markkinointia hoitavan METSÄTALOUS 21 HELMIKUU 1/15 Ohjatuille luontoliikuntapalveluille ja -kuntoutukselle on kysyntää, ja uusille luontolähtöisille terveys- ja hyvinvointipalveluille on paljon tarvetta, sanoo myös Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnoiman Luonto liikuttamaan -hankkeen projektipäällikkö Kati Vähäsarja. Juuri päättyneessä Savossa ja PohjoisKarjalassa toimineessa hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin tuotteita ylipainoisille miehille, syrjäytymisuhassa oleville nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Esimerkiksi työikäisten miesten Metsästä motivaatiota painonhallintaan -konseptissa ravitsemus- ja liikuntaohjaus tapahtui luontokohteissa liikunnan ja miesten itse valmistaman terveellisen nuotioruoan merkeissä. Mielikuva terveysvalistajista sai metsäpolulla uuden sävyn, ja läskiä suli 16 mieheltä yhteensä 60 kiloa. Aluksi haku ryhmään työterveyshuollon kautta ei iskenyt, mutta uroot kimposivat sohvalta ylös luonnon takia. – Laitettiin lehteen ilmoitus otsikolla ”Metsästä motivaatiota painonhallintaan”, niin ryhmä täyttyi heti ja tuli vielä jonotuslista, Vähäsarja kertoo. Kati Vähäsarjan mukaan Metsähallituksen luontopalveluissa hyvinvoinnin edistäminen on nyt ja tulevina vuosina tosi vahva kehittämis- ja painopistealue. – Metsähallituksen on tarkoitus tukea Metsään voi tehdä mieltä liikuttavaa ja hoivaava myös taiteen keinoin. Kolilla oli viime kesänäkin monta polkua, joiden varrella ajatus höllentyy irti arkiasioista. TEEMATUOTTEET PUREVAT SUOMALAISIIN Helsingin Sanomat uutisoi tammikuun lopulla, että vankeudessa syntyneet pandatkin tarvitsevat erätaitokoulutusta jopa vuosia pärjätäkseen omillaan luonnossa. I hmisten valmiuteen maksaa turvallisesta ja valmiista luontoelämyksestä uskotaan myös Punkaharjulla, jossa avattiin viime talvelle kahdeksan reitin lumikenkäpuisto. Reitit merkitään nauhoilla, mutta muuta pohjustusta niille ei tehdä. Reittien pituus on 1–6 kilometriä, ja viisi niistä mutkittelee harjualueen suojelumetsissä. Viime talvi oli valitettavan lumeton, mutta nyt lunta on jo kenkäillä. Kruunupuisto Oy:n yrittäjä ja Punkaharjun matkailu ry:n puheenjohtaja Nina Rinkinen kertoo, että kulkijoita on ollut jo ihan mukavasti. – Meillä on myös kuntoutustoimintaa, ja joku ryhmä käy joka päivä. – Ja paras kevättalvihan on vielä edessä. Rinkinen on havainnut, että luonnossa liikkuminen ei olekaan nykyihmiselle enää itsestään selvää. Etenkin ulkomaisille matkailijoille helppous ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita. – Tarvitaan merkattuja ja ohjattuja palveluja. Silloin tietää jo etukäteen, paljonko vie aikaa, ja mitä on odotettavissa. Rinkinen sanoo, että me suomalaiset olemme vielä nyt huonoja maksamaan opastuksesta, mutta aika petrannee asiaa. Kukkaron aukaisemiseksi tarvitaan kuitenkin lisää muun muassa selvästi teemoitettuja palveluja ja tuotteita. – Se on sitä, mitä me tulevaisuudessa yritetään tarjota asiakkaille yhä enemmän, Nina Rinkinen kertoo. Viime kesänä Punkaharjulla avattiinkin myös niin ikään kahdeksan teemareitin sauvakävelypuisto Metsähallituksen merkitsemillä reiteillä.-vm.o Luonnossa liikkuminen ei ole enää itsestään selvää. METSÄTALOUS 22 HELMIKUU 1/15 myös toimijoita, jotka järjestävät sen rakentamissa puitteissa toimintaa. Personal trainer myös metsäpoluille Suomi ei ole hyvinvointituotteiden kehittämisessä vielä jälkijunassa, mutta ei myöskään ihan eturiuhassa. Kati Vähäsarja kertoo, että esimerkiksi Japanissa on jo nyt varmaankin reilu sata sertifioitua ja tuotteistettua terveysmetsää. – Niihin on kytketty terveysmittauksia reitin lähtöpaikalla, opastettu luontoretki ja loppuarviointi. – Kuta enemmän sitä miettii, sitä järkevämmältä se tuntuisi meilläkin.Tuotteistaminen auttaisi hahmottamaan, mikä merkitys metsällä olisi, ja ehkä silloin myös kysyntää olisi lisää. Lääkärit on kytketty vahvasti mukaan toimintaan muun muassa mittausten kautta, ja seuraava looginen askel olisi lääkärin määräys metsään. – Yhdysvalloissa on jo lääkäreiden kirjoittamia luontolähetteitä käytössä tietyllä alueella. Eri järjestöjä on kytketty toimintaan mukaan, ja lääkärit tietävät minne lähettää asiakkaita ja miten siellä toimitaan,Vähäsarja tietää. Ohjaava ja opastava personal trainer -toiminta kasvaa koko ajan kuntokeskuksissa ja liikunnan harrastamisessa. Ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Vähäsarja esittää, Moni ei-liikunnalliseksi itsensä kokeva sinnittelee vaivojensa kanssa ja kiertää kunto- ja liikuntasalit kaukaa. Luonnossa ilkeää olla oma itsensä sauvakävellenkin. METSÄ AUTTAA TYÖTÖNTÄKIN Pitkä työttömyys rassaa mielenterveyttä, fyysistä terveyttä ja intoa sosiaaliseen osallistumiseen. Metsähallituksen johtama Luonto liikuttamaan -hanke ja Lieksan työllisyyden kuntakokeilu kytkivät viime vuonna luontotapaamiset osaksi kunnan työllisyysvalmennusta. T avoitteena oli aktivoida pitkäaikaistyöttömiä pois kotoa luontoliikunnan avulla, ja perkaamaan omaa elämäänsä uusiksi. Hankkeessa perustettu seitsemän pitkäaikaistyöttömän ryhmä on kokoontunut säännöllisesti vuoden ajan.Tapaamisia on ollut viikoittain neljä tuntia kerrallaan. Luonto liikuttamaan -hanke oli mukana neljä ensimmäistä kuukautta viime tammikuusta, mutta sen jälkeen jatkettiin porukan ja kunnan omin voimin. Yhdessä on viritelty pienpetoloukkuja, käyty pilkillä, vaellettu rauhassa ja oleiltu luonnossa paikallisten yrittäjien avulla. Ja tulokset ovat olleet hyviä, kertoo Lieksan työllisyyden kuntakokeilun projektipäällikkö Marjo Vallius-Hyttinen. – He saivat luonnosta paljon toimintakykyä. Jopa se kaikkein hiljaisin ja arinkin jutteli ja osallistui keskusteluihin. – Itsekin yllätyin, miten rennosti he keskustelivat kiperistäkin asioista. Luonto on kokonaisvaltainen kuntosali, Vallius-Hyttinen toteaa. Pelkästään tämän ensimmäisen ryhmän METSÄTALOUS 23 HELMIKUU 1/15 aktiivisuus on tuonut Lieksalle 50 400 euron säästön. Olennaisempaa on kuitenkin se, että työttömälle mielialan koheneminen, sosiaalinen osallisuus ja terveyden ylläpito tarkoittavat parempia työllistymisvalmiuksia ja elämänlaatua. Kaikki ryhmäläiset ovat jatkaneet kuntouttavan työtoiminnan palveluissa, ja yksi on myös jo noussut ohjaajaksi toisille ryhmille. Selvät eurot ovat kuitenkin toimiva myyntiargumentti yrittäjille tarjota vastaavaa palvelua muillekin kunnille.-vm.o että idean voisi jalostaa myös metsään ja metsäpoluille. – Näyttäisi siltä, että ainakin meidän kokemusten perusteella tällaisille “natural trainereille” olisi kysyntää. – Monelle voi olla korkea kynnys mennä kuntokeskukseen. Liikkumaan lähtö olisi helpompaa, jos joku tulisi tueksi metsäreissulle. Tuotekehitys tähtää myyntiin Kuta teemoitetumpi luontomatkailutuote on, niin sitä kiinnostavampi se monesti myös on. Kaskisavut kiinnostavat aina. METSÄTALOUS 24 HELMIKUU 1/15 Tuotekehitys ei ole summamutikassa tehtyä puuhastelua, vaikka niinkin voi onnistaa. Soila Palviainen neuvoo lähtemään liikkeelle ideasta; mikä on oikeasti uuden tuotteen ydin. Tulevia trendejä voi haistella, mutta paras tuote syntyy omista tai verkoston vahvuuksista ja innostuksista. – Silloin kun ihminen on omimmillaan ja omalla maaperällä tekemässä asioita, niin silloin hän on vahva ja aito. – Matkailijat ovat vähän kuin lapsia. Kyllä he aistivat aika äkkiä onko tässä teeskentelyä, vai onko tämä nyt oikeasti näitten juttu. Idean tultua selväksi pitää miettiä tuotteen toteutusmalli ja testata tuote, että se oikeasti toimii. Kirjoituspöytäajattelu ei tähän riitä. Palviainen muistuttaa, että tuotekehitystä ei ole viety loppuun saakka, ja tuotetta ei ole tehty, ellei se ole myynnissä ja oikeasti ostettavissa. – Markkinointia pitää miettiä jo alusta alkaen. – Minulla on pikkuisen sellainen kutina, että meillä on monen hyvän asian kanssa jääty siinä mielessä puolitiehen, että markkinoinnille ja tiedon eteenpäin viemiselle ei olekaan enää riittänyt resursseja. Palviaisen mukaan tuote on kirjoitettava auki niin, että sen ydin on esillä. Esimerkiksi pelkkä hiihtoloma Pohjois-Karjalassa ei vielä paljon sykähdytä. Toisaalta hän muistuttaa, että nykyisessä viestintä-ähkyssä pelkkä suorasanainen teksti ei enää riitä mihinkään. On myös osattava käyttää tilanteen ja tuotteen mukaan kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa ja vaikka esittelyä kohta markkinoilla olevien virtuaalitodellisuuslasien avulla. Tuotteen myynnille on myös oltava selkeä myyntikanava. – Ja pitää olla hinta, mitä se maksaa. Mitään ei voi myydä, ellei myytävällä ole hintaa. PERINTÖVEROSUUNNITTELU Perintöveroasteikko on lahjaveroasteikkoa lievempi. Kun lahjaveroa joudutaan maksamaan jo alkaen 4 000 euron arvoisista lahjoista, verotetaan perintöjä vasta kun perinnön arvo on 20 000 euroa tai enemmän.Vero on aina saajakohtainen eli jos lahjat tai perinnöt testamentilla hajautetaan usealle saajalle, saavutetaan verosäästöä, koska kunkin kohdalla voidaan hyödyntää veroasteikkojen alarajoja. Koska asteikot ovat progressiivisia, voidaan verosäästöä saavuttaa myös sillä, että lahjojen ja perintöjen määrä pyritään mitoittamaan siten, ettei kenenkään saaman lahjan tai perinnön arvo nouse asteikon ylimmille portaille. Veronkiristyksen jälkeen korkein lähiomaisten maksama veroprosentti on 20, kun perinnön tai lahjan arvo ylittää miljoonan.Alimmillaan veroprosentti on 8, kun perinnön arvo on 20 000 ja 40 000 euron välillä. Lesken osalta voidaan hyödyntää 60 000 euron suuruista puolisovähennystä. Johtuen vähennyksestä ja siitä, että veroasteikko alkaa vasta 20 000 eurosta, voidaan leskelle ohjata esimerkiksi testamentilla verovapaasti 79.999 euron arvoinen perintö. Lahjojen yhdistäminen Progressiivinen veroasteikko kannustaa omaisuuden lahjoittamiseen pienissä erissä jälkipolville jo perittävän elinaikana. Kun sama lahjansaaja saa samalta antajalta useita lahjoja, tulee muistaa lahjoja koskeva kolmen vuoden kumulointisääntö, eli kolmen vuoden aikana samalta antajalta saadut lahjat lasketaan Alihintaiset luovutukset Jos kauppahinnasta annetaan liian suuri alennus, tulkitaan alennus veronalaiseksi lahjaksi myyjältä ostajalle. Perintö- ja lahjaverolaki sallii vajaan 25 % suuruisen alennuksen myytävän omaisuuden käypään arvoon verrattuna. Sitä suuremmat alennukset ovat lain mukaan veronalaisia. Liian suuri alennus saattaa johtaa myös ikäviin yllätyksiin myyjän luovutusvoittoverotuksessa, koska alihintaisissa kaupoissa ei todellista hankintamenoa vähennetä luovutushinnasta sellaisenaan. Silloin kun kyseessä on yrityksen luovutus ja ostajaan soveltuvat sukupolvenvaihdoshuojennukset, voidaan kauppahintaa alentaa perustilannetta enemmän ilman veroseuraamuksia. Hallintaoikeus Leskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, ellei lesken varoihin sisälly kodiksi sopivaa asuntoa. Hallintaoikeus voidaan määrätä muulle kuin omistajalle myös lahjakirjassa tai testamentilla. Hallintaoikeuden arvo pääomitetaan verotuksessa ja pääomitettu arvo vähennetään omaisuuden perintö- tai lahjavero- up tusarvosta ennen perintö- tai lahjaverotuksen toimittamista. Nyrkkisääntönä on, että mitä nuorempi hallintaoikeuden haltija, sitä suurempi alennus perintö- tai lahjaveroon. Perintöverosuunnittelun apuvälineet Elinaikana voidaan antaa lahjoja, jolloin lahjakirjoissa on syytä määritellä, onko lahjoja tarkoitettu ennakkoperinnöksi vai ei. Lahjakirjalla tai testamentilla voidaan myös rajata lahjansaajan tai perillisen puolison avio-oikeus pois. Testamentti on hyvä apuväline perinnön hajauttamiseksi usealle saajalle. Ellei perittävä ole tehnyt testamenttia, saatetaan sama vaikutus saavuttaa myös perinnöstä luopumalla. Puolisoiden kannattaa muistaa myös avioehtosopimus. Sen avulla voidaan paitsi varautua riitaiseen eroon, myös ohjata verovapaata tasinkoa leskeksi jäävälle puolisolle. Joissakin tilanteissa saattaa olla tarpeen hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisu, jonka avulla voidaan etukäteen selvittää esimerkiksi lahjoituksen veroseuraamukset tai soveltuuko luovutukseen sukupolvenvaihdoshuojennus. Sukupolvenvaihdokset Erityistä huomiota verosuunnitteluun on syytä kiinnittää, jos perittävä omistaa yrityksen tai maatilan. Oikealla verosuunnittelulla voidaan lähipiiriin tehdyn yritys- tai maakaupan luovutusvoittoverolta välttyä kokonaan. Lahjan- tai perinnönsaajat voivat saada merkittäviä huojennuksia veron määrään sekä korotonta maksuaikaa. a t Veroasteikoista yhteen. Jos halutaan välttää lahjavero kokonaan, voidaan antaa enintään 3999 euron arvoinen lahja kolmen vuoden välein. Jos lahjojen antamisen välillä on kulunut aikaa vähemmän, lasketaan lahjat verotuksessa yhteen, jolloin lahjojen yhteenlaskettu arvo ylittää verovapaan lahjan rajan. Laki Perintöveroasteikkoihin tehtiin vuoden 2015 alusta yhden prosentin tarkistus ylöspäin kautta linjan.Verotuksen kiristyessä verosuunnittelun merkitys korostuu entisestään. METSÄTALOUS 25 HELMIKUU 1/15 Torsti Lakari Asianajaja,VT, KTM Asianajotoimisto JB Eversheds Oy [email protected] www.jbeversheds.com Työ metsänhoitoyhdistyksessä vaatii entistä enemmän yritysmäistä osaamista ja herkkyyttä aistia muutoksia, painotti puheenjohtaja Håkan Nystrand. Metsänhoitoyhdistysväki kokoontui Tampereelle EDESSÄ MUUTOSVOIMAA JA MYÖNTEISIÄ HAASTEITA METSÄTALOUS 26 HELMIKUU 1/15 Metsänhoitoyhdistyksen uusia mahdollisuuksia pohti 750 metsänhoitoyhdistyksen ammattilaista ja asiantuntijaa Tampereen Tornihotellissa 26.–27. tammikuuta.Vuoden vaihteessa metsänhoitoyhdistyksiltä poistui lakimuutoksen myötä metsänhoitomaksu ja mhy:n jäsenyys muuttui vapaaehtoiseksi. Syystäkin näillä mhy-päivillä kuultiin useita muutosvoimaa tukevia ja analysoivia alustuksia. Ministeri Petteri Orpo vakuutti, että katseet ovat jälleen kohti metsää. Haketukikiistaan hän ei halunnut ottaa selvää kantaa. Teksti ja kuvat Erkki Eteläaho M TK:n puheenjohtaja Juha Marttila, metsäjohtaja Juha Hakkarainen sekä järjestöjohtaja Matti Voutilainen avasivat alustuksissaan uuden toimintaympäristön mahdollisuuksia ja vakuuttivat, että metsänomistajien palveluja tullaan jatkossa edelleen kehittämään. Myös paljon kenttäväkeä puhuttanut metsänhoitoyhdistysten MTK jäsenyys ja sen syyt saivat MTK:n edustajilta lisää perusteluja. Tampereen Tornihotellin sali oli tupaten täynnä kiinnostunutta mhy-väkeä. METSÄTALOUS 27 HELMIKUU 1/15 MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki Keski-Pohjanmaalta lähdössä seminaaritauolle. Käytännön toiminnasta, kokemuksista ja tuntemuksista kertoivat Matti Sojakka mhy Pirkanmaalta ja Markku Vaario mhy Etelä-Karjalasta. Näissä alustuksissa todettiin mm. että tuhat mhy-kentällä työskentelevää metsäalan asiantuntijaa on avainasemassa paitsi metsänomistajan edunvalvonnan, myös liiketoiminnan kehittämisessä. Tätä työtä on tehtävä yhteistuumin yhdistyksen valtuuston, hallituksen ja toiminnanjohtajan kanssa. Metsänhoitoyhdistyksen kivijalka rakentuu entistä lujemmin metsänomistajien jäsenyyden varaan, joka nyt on täysin vapaaehtoista. Toisaalta jäsen voi myös entistä helpommin äänestää jaloillaan… Pysyykö mopo käsissä? Mukana seminaarissa oli myös hieman perinteisempää metsäväkeä…. METSÄTALOUS 28 HELMIKUU 1/15 – Innovaatioita tarvitaan etenkin liiketoiminnan kehittämisessä, mutta järkevin askelin, muistutti Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Håkan Nystrand alustuspuheenvuorossaan. Myös mhy-asiantuntijan haasteet muuttuvat. – Tarvitaan enemmän sosiaalisia taitoja etenkin palvelujen myyntityössä, lisää muutosherkkyyttä ja yritysmäistä osaamista, Nystrand painotti.. Ministeri väisteli kiistanalaista metsähaketukea Maa-ja metsätalousministeri Petteri Orpo ei halunnut alustuksessaan kertoa mielipidettään ”kuumasta” metsähaketukikiistasta, vaikka salintäyteinen mhy-väki sitä odottikin. Ministeri vahvisti metsäsektorin murroksen muuttuneen positiiviseksi. – Biomassan käytön kasvu on koko kansantalouttamme tukeva voima, ministeri Orpo vakuutti.. Metsäsektorin investoinnit ovat myös nousussa ja ovat nyt noin miljardi euroa vuodessa. Ministeri korosti myös Tekesin 160 miljoonan euron tukea biotalouteen. Suomen katseet ovat jälleen kääntyneet metsään, suitsutti ministeri. Itsetunnon luotausta ja kohotusta a P us k a Näyttelijä Tom Pöystin ja kirjailija-kouluttaja Roman Schatzin tehtävänä oli antaa mhy-väelle oppia ihmisen ja etenkin suomalaisen käyttäytymisen perusteista ja asiakkaan kohtaamisesta.Tomin ja Romanin huumorilla maustetut esitykset antoivat repullisen eväitä toimihenkilöille metsänomistajan palvelutoimintaan; huumoria siinä toiminnassa usein tarvitaankin. KUOPIOON 1,4 MILJARDIN EURON SELLUTEHDAS Suomalaisomisteinen Finnpulp Oy suunnittelee uuden sellutehtaan perustamista Kuopioon. Metsäteollisuustaustaisten yksityishenkilöiden omistaman yhtiön tavoitteena on tuoda markkinoille uusi toimija, joka rakentaa Suomeen ”maailman moderneimman ja suurimman havusellutehtaan”, tiedotteessa kerrotaan. Kokonaisuudessaan hankkeen budjetti on 1,4 miljardia euroa. Hankkeeseen saattaa tulla mukaan myös ulkomainen metsäteollisuusyhtiö. Neuvotteluja Liikunta pitää hyvässä vireessä myös seminaareissa. Etualalla MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi. Katso seminaarin alustukset oheisesta linkistä http://metsatieto.fi/joomla/index.php?option=com_ content&view=article&id=20 ulkomaisten tahojen kanssa on Finnpulpin mukaan jo käyty.� Suunnitteilla olevan havusellutehtaan tuotantokapasiteetti tulee olemaan 1,1 miljoonaa tonnia havusellua, 60 000 tonnia mäntyöljyä ja 0,8 TWh biosähköä valtakunnan verkkoon. Yhtiön sähkömarkkinoille tuottaman biosähkön osuus on 1 % maamme vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Finnpulpin hanketta on valmisteltu vuodesta 2012.Ympäristövaikutusten arviointi on tarkoitus aloittaa kevään 2015 aikana, jonka jälkeen yritys voi hakea ympäristölupaa. Tämän jälkeen hanke etenee vaiheittain investointipäätökseen. Hankkeen rahoitusneuvottelut ovat käynnissä niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin sijoittajien kanssa. – Tekniikka&Talous.o LOGSET LANSEERASI UUDEN SIMULAATTORIN Uudessa Logset Simulaattorissa on korkeatasoinen grafiikka ja se käyttäytyy kuin oikea kone. Simulaattorin vahvuus on dyna- METSÄTALOUS 29 HELMIKUU 1/15 miikan tarkka simulointi. Myös ohjausjärjestelmä ja mittalaite käyttäytyvät kuin ne olisi asennettu oikeaan koneeseen. Simulaattorilaitteisto on rakennettu samoista komponenteista kuin oikea Logsetkone. Ohjelmisto on kehitetty yhteistyössä kokeneen simulaattoreiden kehittäjän, Mevean kanssa. Logset Simulaattori on teknisen tuen työkalu.Tilanteen simulointi antaa tekniselle tuelle selkeän käsityksen ongelmasta, jolloin se pystyy neuvomaan paremmin.Asiakas saa paremmat, nopeammat ja tarkat vastaukset. Logset Simulaattori tarjoaa mahdollisuuden pitää koulutuksia kuivassa, lämpimässä ja turvallisessa ympäristössä. Simulaattori on tehokas tapa kouluttaa uusista kuljettajista erinomaisia koneenkäyttäjiä. � Kokeneemmat kuljettajat voivat kehittää taitojaan ja testata uusia työskentelytapoja. Simulaattorikoulutus voidaan järjestää kokonaiselle opiskelijaryhmälle samanaikaisesti. Vuoden puuvartissuku on tuttu puutarhasta LUONNONVARAINEN SIPERIANKÄRHÖ ON SUOMESSA HARVINAISUUS Dendrologian Seura on valinnut kärhöt (Clematis) vuoden 2015 puuvartissuvuksi. Ainoa Suomessa luonnonvaraisena esiintyvä kärhö on harvinainen Siperiankärhö. Laji on meillä suojeltu. Siperiankärhöjä Lapväärttissä. KUVA VASTAVALO/MIKAEL LAINE Teksti Heikki Kiuru METSÄTALOUS METSÄTALOUS 30 30 HELMIKUU HELMIKUU 1/15 1/15 K ärhöt ovat tuttuja köynnöksiä puutarhan harrastajille. Kärhöistä tunnetaan erityisesti isokukallisia, värikkäitä lajikkeita, kuten sinikukkainen Clematis ”Jackmaniii”. Suvussa on noin 250 lajia, joita tavataan lähes kaikkialla maapallolla. Useimmat lajit esiintyvät pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeassa vyöhykkeessä. Suomessa kasvaa hyvin harvinaisena alkuperäiskasvina valkokukkainen siperiankärhö (Clematis alpina ssp. sibirica). Laji on talvenkestävä Lapissakin, mutta sitä esiintyy vain muutamassa paikassa: Lapväärttissä, Lieksassa ja Tervolassa. Kasviatlaksessa mainitaan siperiankärhön löytyneen 2000 – luvulla pohjoiselta Uudeltamaalta. Siperiankärhö on alppikärhön (Clematis alpina) itäinen, mantereinen alalaji, jonka päälevinneisyysalue ulottuu Äänisjärveltä Venäjän Kaukoitään. Puutarhoissa usein kasvatettava alppikärhö on sinikukkainen. Suojeltu Siperiankärhö viihtyy kuusikossa Siperiankärhö kasvaa meillä yleensä kuusen varassa köynnöstävänä 0,5 – 5 metriseksi. Se vaatii runsasravinteista, mieluummin kalkkipitoista maaperää. Suomessa kaikki siperiankärhön kasvupaikat ovat kuusivaltaisia sekametsiä. Lajin esiintymät Suomessa kuvattiin tieteelle varsin myöhään, ensimmäisenä Lapväärtti vuonna 1947.Tämän vuoksi laji puuttuu vanhemmista kasvioistamme. Lieksan vuonna 1981 kuvattu esiintymä oli kuitenkin ollut maanomistajien tiedossa niin kauan kuin he muistavat. Siperiankärhö rauhoitettiin vuonna 1952, ja luonnonvaraiset esiintymät on suojeltu. Uhanalaisuusluokituksessa laji on määritelty vaarantuneeksi, mikä tarkoittaa, että siihen kohdistuu uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä. Koska siperiankärhön tunnetut kasvupaikat sijaitsevat jo suojelualueilla, uhkana ovat satunnaistekijät. Luonnonsuojelulaissa siperiankärhö on erityisesti suojeltu laji, jolloin sen elinympäristön heikentäminen on kielletty. Siperiankärhö voidaan ottaa huomioon siten, että kasvupaikan lähiympäristössä ei tehdä ojituksia tai voimakkaita hakkuita. Kotimaista alkuperää olevaa siperiankärhöä ei lisätä kaupallisesti, joten taimia ei ole saatavilla. Muuta alkuperää olevia siperiankärhöjä on myynnissä, ja kestävinä ne sopivat hyvin puutarhaan. Kärhöjen pähkylähedelmien karvatupsut säilyvät talvella. Kuvassa on kärhön puutarhamuoto. Kuva Heikki Kiuru Clematis alpina ssp. sibirica on talven kestävä, kotimaista alkuperää oleva ja suojeltu Siperiankärhölaji. Kuva Heikki Kiuru METSÄTALOUS 31 HELMIKUU 1/15 EI KUITTIA KUMMEMPAA Met s inkki erov v ä Leena Juurikkala-Ketola • metsätalousinsinööri amk • ammattimainen metsäveroilmoituksen täyttäjä • Uudenmaan verotuksen oikaisulautakunnan jäsen • harrastuksena metsäverotus M etsätalouden menoissa pääroolissa on kuitti. Eli kirjallinen dokumentti ostetusta suoritteesta eroteltuine alveineen. Ei naurata, kun kylmäasemalta tankkaa 20 litraa sahapolttoainetta ja kone tokaisee, ei paperia. Se vähennys meni taivaaseen. Mitään ei ole tehtävissä, jos tarkkoja ollaan. Toki summa kannattaa kirjoittaa ylös, ottaa valokuva ja selitys viereen. Arvonlisävero jää roikkumaan, sitä kun ei itse saa erotella. Suuremmilla tankkausreissuilla siis vain nöyrästi kassalle, jossa kysytään: tarviitko kuittii…? Kuitillakin on väliä. Serkun veljen langon kälyn ex-mies on varmaan hyvä ojankaivaja, muttei lasku saa olla mille tahansa sutaistu. Laskusta on löydyttävä summa, netto, alvit veroluokittain,Y-tunnus ja ALV rekisterimerkintä nimen ja osoitteen lisäksi. Nykyajan kaupassa kuitissa voi lukea siivoustarvikkeita, kun ostit muovihanskoja tai muu puutarha, kun tarvitset oksaleikkureita. Tarkista aina kaupan kassalla kuitista, mitä tuotetta ostit.Virheellisellä kassamerkinnällä joutuu helposti menetetyn vähennyksen tielle. Tästä allikosta nousee, kun kirjoittaa itse tai pyytää kaupan kassaa kirjoittamaan, mitä oikeasti tuli ostettua. Kuitin lukukelpoisuudesta metsänomistaja vastaa seuraavat kuusi vuotta. Satojen tai tuhansien eurojen kuitit kannattanee varmistaa kopiolla ja selityksellä. METSÄTALOUS 32 HELMIKUU 1/15 METSÄASIANTUNTIJA Liitot tekivät historiaa UUDEN KESKUSJÄRJESTÖN PERUSTAMISTA TAVOITTELEVA HANKE KÄYNNISTYI Ainakin keskusjärjestöpuheenjohtajat STTK:n Antti Palola (vas.) ja SAK:n Lauri Lyly, olivat tammikuun kokouksen jälkeen pelkkää hymyä. H istoriallisessa kokouksessa Meton puheenvuorossa korostin Meton erityispiirteitä ja meidän aktiivista asemaamme STTK:ssa luonnonvarojen alalla. Sopimusalojen lisäksi Metolla on myös metsäpalveluyrittäjiä jäseninä. Monessa muussakin liitossa on yrittäjäjäseniä. Kokouksessa sovittiin muutamasta periaatteesta, jotka liittyvät uuteen ut METSÄASIANTUNTIJA 33 HELMIKUU 1/15 v Jäsens i Tammikuussa järjestettiin ammattiliittojen yhteinen kokous keskusjärjestökysymyksen selvityshankkeen käynnistämiseksi ja uuden keskusjärjestön perustamiseksi. Meton hallitus päätti joulukuun kokouksessaan, että Meto tukee keskusjärjestöhanketta ja osallistuu selvitystyöhön. Kokoukseen osallistui edustajia 75 ammattiliitosta. Henki oli sekä määrätietoinen, että hyvähenkinen. keskusjärjestöön. Uuden järjestön tavoite on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Poliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö Järjestö olisi poliittisesti sitoutumaton ja se ottaisi vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät. Keskusjärjestön toiminta pohjautuisi demokraattiseen edustukseen, joka huomioi kaikkien jäsenryhmien tarpeet. Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena. Kaikki STTK:n liitot ovat lähdössä hankkeeseen mukaan.Agrologien Liitto, joka on STTK:n yhteistyöjäsen, osallistui myös liittojen yhteiseen kokoukseen. SAK:n liittojen osallistuminen näyttää myös olevan kattava. Akavan liittojen kokonaistilanne selviää myöhemmin. mutta ainakin Uusi Insinööriliitto on tulossa mukaan selvitystyöhön. Myös ryhmä liittoja, jotka eivät tällä hetkellä kuulu mihinkään keskusjärjestöön, näyttää nyt tulevan mukaan selvityshankkeeseen. Ne liitot, jotka lähtevät mukaan selvitystyöhön, ovat ilmoittaneet halukkuutensa 10.2.2015 mennessä. Pari päivää sen jälkeen on päätetty kokouksesta niiden liittojen edustajille, jotka ovat lähdössä selvityshankkeeseen mukaan. Kokouksessa päätetään organisoitumisesta, työskentelypro- sessista ja sen aikataulusta. Osallistuvat liitot pääsevät kaikki tavalla tai toisella mukaan selvitysvaiheen työhön. Meto tulee tiedottamaan keskusjärjestöhankkeen etenemisestä kotisivuilla, lehdessä, tiedotteissa ja erilaisissa jäsentapahtumissa. Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö aloittaa toimintansa vuoden 2016 aikana. Håkan Nystrand AY-LENTOPALLON KILPAILUKUTSU 2015 Ammattiosasto- tai työpaikkajoukkueille AY- lentopallon SM-kilpailut järjestetään Tampereella 11.–12.4.2015 viidessä sarjassa. Joukkueiden kokoaminen on helppoa sillä joukkue voi koostua saman ammattiosaston tai saman työpaikan pelaajista, johon voi kuulua useammankin ammattiliiton jäseniä. Kaikkien pelaajien tulee kuitenkin olla ammatillisesti järjestäytyneitä johonkin AKAVA:n, SAK:n, tai STTK:n ammattiliittoon. Kilpailut käydään miesten A- ja B-sarjoissa, naisten A- ja B - sarjassa sekä Sekasarjassa. Kilpailujen järjestelyistä vastaa Lentopallon AY- toimikunta ja Rantaperkiön Isku. Ilmoittautumiset: kaikissa sarjoissa 18.3.2015 mennessä osoitteeseen [email protected] Sarjamaksu kaikissa sarjoissa 180 euroa/joukkue. Katso tarkempi kilpailukutsu osoitteesta. http://www.tul.fi/Lajitjakilpailut/Jaostot/Lentopallo/Aykilpailut.aspx Lisätietoja AY- kisoista Kari Heikkilä 0440 533804, [email protected] Tervetuloa Tampereelle kisailemaan lentopallon AY -mestaruuksista Lentopallon AY -toimikunta Rantaperkiön Isku UUSIA JÄSENETUJA TULOSSA KEVÄÄN AIKANA! Meto on tekemässä sopimusta jäsenedut.fi -palvelun kanssa. Jäsenedut-palvelu tarjoaa ajankohtaisia alennuksia ja tarjouksia liittojen jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen. Mukana palvelussa on parisataa yritystä lukuisilta eri aloilta. Alennusprosentit vaihtelevat 10–20 prosentin välillä. Rekisteriä hallinnoi InMind Media Oy. Lisää tietoja ja tarkemmat ohjeet palveluun rekisteröitymisestä lähetetään kaikille Meton jäsenille alkukevään aikana. Käy tutustumassa jo etukäteen monipuolisiin palveluihin www.jasenedut.fi. J äs e nS IV U T METSÄASIANTUNTIJA 34 HELMIKUU 1/15 P U H E E N J O H TA J A LTA LAAJEMPIA YMPYRÖITÄ EDUNVALVONTAAN Metsästrategia 2025 käsitellään lähiaikoina maan hallituksessa. Meto ei ollut tyytyväinen strategialuonnokseen metsäneuvoston joulukuun kokouksessa. Tämän jälkeen Meton ryhmä on käynyt täydentävää keskustelu maa- ja metsätalousministeriössä. Kirjaukset bioenergian edistämisestä ja tulevaisuudesta ovat nyt vahvemmat. Samoin on oikaistu kirjaukset eri koulutusten tärkeydestä, tarpeesta ja työvoimanäkymistä. Tavoitteet, jotka koskevat korjuumääriä sekä metsien kasvua, eivät vieläkään tyydytä, vaan ovat alimitoitetut.Tämä johtuu ministeriön virkamiesten mukaan lähinnä ilmastovelvoitteista ja hiilinielulaskelmista. Olemme yhtäkkiä tilanteessa, jossa ilmastovelvoitteet rajoittavat metsäsektorin kehittymistä! Tämä on kohtuutonta, kun hakkuusäästöjä on syntynyt vuosikymmenten aikana todella suuria määriä. Meidän onkin yhdessä muiden toimijoiden kanssa paneuduttava aktiivisesti todellisiin hiilinielulaskelmiin ja tuleviin ilmastoneuvotteluihin. Edunvalvonta ja vaikutustyö jatkuu kaikilla osaaluei�lla. Håkan Nystrand METO – Metsäalan Asiantuntijat puheenjohtaja t vu METSÄASIANTUNTIJA 35 HELMIKUU 1/15 Jäsens i J ärjestöneuvottelut Agrologien Liiton kanssa etenevät suunnitelmien mukaisesti. Maaliskuun lopussa pidetään järjestöjen yhteinen hallitusten kokous, jossa on tarkoitus päästä käytännön yksityiskohdissa eteenpäin ja kertoa myös tarkemmin meidän jäsenten edunvalvonnan yhteishankkeesta julkisuuteen. Olemme jo kauan toimineet yhteistyössä ja yhteisissä tiloissa Agrologien Liiton kanssa, joten neuvottelut ovat olleet rakentavia ja nojautuneet keskinäiseen luottamukseen. Meton liittokokouksen, valtuuston ja hallituksen selkeät linjaukset suunnasta ja järjestäytymisen tavoitteista ovat tietenkin hyvin arvokkaita, kun tehdään jotain näin uutta ja merkittävää; rakennamme yhdessä vahvempaa jäsenten edunvalvontaa ja uutta tulevaisuutta koko Suomen luonnonvarasektorin biotalouden moottorina. Hallitusohjelmaesitykset kevään vaaleja ajatellen on nyt tehty uudella tavalla. Meton hallitus päätti joulukuun kokouksessaan päälinjauksista. Tämän jälkeen on haettu vaikuttavuutta kutsumalla Agrologien Liitto, Metsänhoitajaliitto ja Agronomiliitto mukaan yhteiseen hallitusohjelmaesitykseen. Näin esityksen takana on yli 20 000 luonnonvarojen ja biotalouden asiantuntijaa ja ammattilaista.Tämä työ on viety läpi tammikuun aikana. Helmikuussa on hallitusohjelmatapaamisia eduskuntapuolueiden edustajien kanssa. METOn HAAPA-kyselyn satoa METSÄOPISKELIJOIDEN HARJOITTELUPALKAT VUONNA 2014 Syksyllä 2014 tiedusteltiin metsäopiskelijoilta harjoittelupalkkausta. Vastauksia saatiin tällä kertaa 88 kappaletta, mikä oli selkeästi edellisvuotta vähemmän… Teksti Tiina Eklund erimielisyyksiä ilmenee työpaikalla. T Harjoittelupalkkaus ja muut työsuhde-edut avallista pienempi vastanneiden määrä johti siihen, että tuloksissa ei päästy yhtä tarkkoihin lukuihin kuin vuoden 2013 kyselyssä.Vastaajia oli kaikista metsätalousinsinöörejä kouluttavista AMK:sta, mutta eniten vastauksia saatiin Tampereelta, josta oli 42 prosenttia vastaajista! Harjoittelijoita selkeästi eniten palkkasivat metsänhoitoyhdistykset (30%) ja toiseksi eniten yksityiset metsäpalveluyritykset (9%). Ensimmäisen kouluvuoden jälkeen harjoittelun tehneet saivat keskimäärin palkkaa 1300 eur/kk, mutta vaihteluväli oli varsin suuri. Lisäksi iso osa vastaajista ei ilmoittanut saaneensa palkkaa laisinkaan, mikä on poikkeuksellista edellisvuoteen verrattuna.Valtaosa vastaajista teki harjoittelun metsänhoitoyhdistyksissä tai yksityisessä metsäpalveluyrityksessä. Toisen vuoden jälkeen harjoittelun tehneet saivat keskimäärin n. 1800 eur/kk. Palkat vaihtelivat 1300–1900 eur/kk välillä, kun lisäksi saatiin verovapaita matkakorvauksia. Suurilla yrityksillä harjoittelupalkkaa maksettiin hieman alle 1800 euroa. Metsän- Harjoitteluun hakeminen nS Valtaosa eli 72 % vastanneista kertoi aloittaneensa haun harjoitteluun 3-5 kuukautta ennen aiottua harjoittelun alkua ja 22 % vastanneista jo 6-12 kuukautta aikaisemmin. Netin kautta harjoitteluhakemuksen teki 63 % ja puhelimitse otti työnantajaan yhteyttä 68 % hakijoista. Viidennes lähetti työhakemuksen postitse tai/ja kävi työpaikalla kysymässä harjoittelupaikkaa. Samassa työpaikassa harjoitteli uudelleen neljännes hakijoista. Harjoittelupaikkaa hakeneista 15 % jäi ilman harjoittelupaikkaa. Luku on selvästi viime vuotta korkeampi. Harjoitteluun valituista 60 %:lle ilmoitettiin valinnasta 1-3 kuukautta ennen harjoittelun alkua, viidennes sai tiedon 1-3 viikkoa aiemmin ja 6 % vain alle viikko ennen harjoittelun alkua. Jo 3-6 -kuukautta aiemmin tiedon harjoittelupaikastaan sai 12 % vastaajista. Ilman harjoittelupaikkaa jääneistä 27 % ei saanut työnantajalta mitään vastausta ja 13 % sai 1-3 viikkoa ennen harjoittelua tiedon, ettei pääse harjoitteluun. Aiempaan vuoteen verrattuna työnantajat ovat parantaneet harjoittelijoille vastaamista, mikä on hieno asia! Vastanneista 7 % ei allekirjoittaJäs nut kirjallista työsopimusta. Kire jallisella työsopimuksella voi todistaa, mitä on sovittu, jos IV U T METSÄASIANTUNTIJA 36 HELMIKUU 1/15 hoitoyhdistyksillä keskimäärin hieman yli 1600 euroa, mutta maksetuissa kuukausipalkoissa oli suuri hajonta. Osa sai harjoitteluunsa hyväksiluvun TES:n mukaisesta työstä, jolloin ansiot olivat em. harjoittelupalkkoja suurempia. Kolmannen vuoden jälkeen harjoittelun tehneiden palkka oli keskimäärin n. 1700 eur/kk. Suurilla metsäyrityksillä työssä olleiden ansio vaihteli 1800–2100 eur/kk välillä, kun taas julkisella sektorilla harjoitelleiden palkka oli 1200–1400 eur/kk ja metsänhoitoyhdistyksissä keskimäärin yli 1800 eur/kk. Harjoittelun keskipalkkaa laski suuri julkisella sektorilla harjoitelleiden osuus. Harjoittelijat ajoivat autolla noin 950 km/kuukaudessa, mikä valtaosin korvattiin verovapaasti 0,43 snt/km. Loma- ja pekkaspäivien saamisessa oli paljon vaihtelua. Tähän kannattaa jatkossa kiinnittää huomioita, sillä lomapäiviä kertyy lain mukaan kaikille. vähennetään verotuksessasi. Jos jäsenmaksu on unohtunut maksaa – ota yhteyttä METOn jäsenistöassistentti Anne Marttiseen, ja asia järjestyy. Kaikkea hyvää kesän 2015 harjoittelupaikkojen hakuun! Ilmoititko harjoittelusta METOon? Lisätietoja: Jäsenmaksuasioissa Meton jäseniä neuvoo jäsenistöassistentti Anne Marttinen: anne. [email protected] ja p. 040 7610 416 Harjoittelupalkkausasioissa saat tietoa METOn toimistolta, joko ko. sopimusalan asiamieheltä tai opiskelijavastaavalta.Yhteystiedot: www.meto-ry.fi Harjoittelusta tai kesätöistä tulee maksaa METOn jäsenmaksu, jolla kerrytät itsellesi ansiosidonnaisen päivärahan ehtoa. Jäsenmaksu on pieni opiskelijalle – vain 0,7 % veronalaisesta kuukausitulosta, joten kerryttäminen kannattaa! Lisäksi jäsenmaksu NUORI PITÄÄ PEREHDYTTÄÄ TALON TAPOIHIN T yöterveyslaitoksen uusi Tietoa työuran alkutaipaleelle -verkkomateriaali tarjoaa ohjeita nuoren työuran tukemiseen. Sisältö keskittyy nuorten työuran alkuun työturvallisuuden, työsuojelun yhteistoiminnan ja työkyvyn näkökulmasta. – On olennaisen tärkeää kannustaa nuorta olemaan aktiivinen työyhteisössään ja panostaa siihen, että nuori tuntee kuuluvansa porukkaan. Onnistumisen kokemukset ensimmäisessä työpaikassa saattavat määrittää nuoren työuraa pitkälle, korostaa tutkija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta. – Kun nuorelle kerrotaan vaikkapa esittäytymiskierroksen aikana lyhyesti, mitä kukin tekee ja miten se liittyy nuoren omaan työnkuvaan, hänen on helpompi nähdä oma työnsä kokonaisuuden osana. Tämä voi lisätä työn mielekkyyttä. Samalla nuori tutustuu työyhteisöön, jolloin kynnys hankkia omaa työtä tukevaa tietoa madaltuu, vinkkaa tutkija Mikko Nykänen Työterveyslaitoksesta. Vaikka ohjaamisen ja tuen tarve on yksilöllistä, jokaisen nuoren työntekijän kanssa pitää käsitellä työpaikan yhteiset toimintatavat ja työturvallisuutta koskevat asiat. Niinkin jokapäiväiset asiat kuin kahvi- ja ruokatauot on tärkeä kertoa heti työtä aloittaessa. Samoin on tärkeä kertoa, miten nuori toimii, jos hän havaitsee jonkin vaaranpaikan työtehtävässä. – Nuori ihminen ei välttämättä tiedä vielä, missä hän on hyvä. Kun työnantaja antaa hänelle asiallista palautetta, hän oppii, missä hän on kehittynyt ja missä on parannettavaa. Myönteiset kokemukset työelämästä antavatkin nuorelle varmuutta ja rohkeutta tehdä työuraansa koskevia ratkaisuja, Uusitalo toteaa. Tietopaketti perehdytyksestä on kaikkien saatavilla verkossa Tietoa työuran alkutaipaleelle -verkkomateriaali sisältää tietoa ja käytännön vinkkejä erityisesti työllisyydenhoitoon kuten työkokeilujaksoille, palkkatuettuun työhön ja muuhun työttömien nuorten työelämävalmennukseen. Nuorilla viitataan tässä oppaassa alle 25-vuotiaisiin, mutta sisällöstä on hyötyä kaikenikäisten työturvallisuuden ja työkyvyn edistämiseen. Työpaikat voivat hyödyntää materiaalia, kun he ottavat nuoria työntekijöitä työpaikalleen ja auttavat heitä koulutus- ja työurasuunnittelussa.Työllisyyspalvelujen henkilöstö voi hyödyntää materiaalia tutustuttaessaan nuoria työelämän pelisääntöihin ja vahvistaessaan nuoren valmiuksia astua työelämään. Materiaali tehtiin Työterveys ja työturvallisuus osana nuorten työllistymistä -hankkeessa (Nuorten ttt -hanke) vuosina 2013–2014. Projektin rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos. Yhteistyökumppanina oli Tampereen kaupungin työllisyydent hoidon palveluyksikkö. vu METSÄASIANTUNTIJA 37 HELMIKUU 1/15 Jäsens i Pelkkä työtehtäviin perehdyttäminen ei riitä, kun nuori tulee ensimmäiseen työpaikkaansa. Nuorelle tulee opettaa myös työpaikan tavat kuten palaveri- ja palautekäytännöt, sekä kertoa, miksi näin toimitaan. METON RIISTASEMINAARISSA KANSAINVÄLISIÄ ESIINTYJIÄ Meton riistaseminaari Evolla keräsi salin täyteen väkeä. Moni metsäammattilainen on koulutuksessaan opiskellut riista-asioita, koska metsiä käsitellessä käsitellään myös riistan koti. METO on järjestänyt pidettyjä riistakursseja aiemmin vain metsäopiskelijoille, mutta seminaariin mahtui mukaan suurempi joukko aiheesta kiinnostuneita. Teksti ja kuvat Tiina Eklund E nS vo-keskuksen salissa oli kuutisenkymmentä henkilöä, kun marraskuun 27. päivänä avattiin METOn ensimmäinen ”Riista-seminaari”. Yhteyspäällikkö Tiina Eklund piti avauspuheenvuoron, missä hän totesi Hämeen AMK:n Evon yksikön antaneen metsien monikäyttöJäs koulutuksen monelle nykyisin e riista-alalla työskentelevälle. Opetushallituksen metsätalo- uden koulutustoimikunnan puheenjohtajana hän näki myös, että tulevaisuudessa laajempi biologinen osaaminen on metsäammattilaisille tärkeää. Virosta ajankohtaisia kuulumisia IV U T Viron Metsästäjäliiton varatoiminnanjohtaja ja Kansainvälisen Riistansuojeluneuvosto CIC:n trofeetuomari Andres Lillemäe kertoi esityksessään Viron metsästäjien eettisistä säännöistä, sekä metsästyksestä yleisesti Virossa. Esiintyjänä Lillemäe oli mukaansa tempaava ja lämmitteli hyvin suomalaista yleisöä. Hän toi mukanaan virolaisia kirjoja ja lehtiä, jotka myytiin nopeasti loppuun. Ajankohtaisena kysymyksenä yleisöstä nousi Viron sikaruttotilanne (African swine fiber ASF) ja miten tauti vaikuttaa Viron villisikakannan hoitoon? – Ohje on, että ruokinnalla pidämme sikalaumat paikoillaan. Vanhaa emakkoa ei saa kaataa, muutoin lauma hajaantuu. Villisikakantaa hieman alennetaan nuoria yksilöitä kaatamalla, kertoi Lillemäe. Eläinkannan rakenteella metsävahinkoja torjumaan Riistatohtori ja Latvian Metsästäjäliiton puheenjohtaja Janis Baumanis kertoi sorkkaeläinkannan hoidosta esimerkkeinä saksanhirvi ja metsäkauris: – Eläinten iänmääritys ulkoisesti teh- METSÄASIANTUNTIJA 38 HELMIKUU 1/15 Jotta eläinkanta olisi elinvoimainen, tulisi Baumaniksen mukaan kannan harvennus tehdä erityisesti vasoja ja huonosarvisia nuoria yksilöitä kaatamalla, sekä pitämällä naaras-urossuhde tasapainossa. Suomalaista riistaosaamista Tiina Eklundin vasemmalla puolella trofeetuomari Andres Lillemäe ja oikealla riistatohtori Janis Baumanis. Eläkkeellä oleva riistapäällikkö, metsätalousinsinööri Veli Lappalainen kertoi trofeista riistankantojen hoidossa. Lappalainen on kansainvälinen CIC trofeetuomari ja yksi harvoista virallisista Suomen trofeetuomareista. Hänen mukaan hirvisonnien ikää tulisi nostaa; – Nykyiset hirvisonnit ammutaan aivan poikasina, kaadettujen eläinten keski-ikä on 3,5 vuotta. Kaatokypsän eläimen tulisi olla vähintään 6,5 -vuotias, kertoi Lappalainen. Lappalaisen mukaan nuoria huonosarvisia yksilöitä tulee poistaa ja taasen jättää ampumatta 2,5 – 5,5 -vuotiaat hyväsarviset urokset, jotta saadaan luonnonvalinta kunnolla toimimaan hirvikannassa; – Kun on riittävästi isoja sonneja, pääsevät ne kilpailemaan keskenään ja vahvin voittaa, totesi hän. Valkohäntäpeuran Lappalainen kertoo olevan suomalainen menestystarina; – Valkohäntäpeurakanta on kasvanut hyvin ja aina vain parempia trofeita tulee mitattavaksi.Valikoivan metsästyksen eteen on tehty Suomessa työtä – hyvänä esimerkkinä on Sorkka 2020-hanke läntisellä Uudellamaalla, kertoi Lappalainen. Tilaisuuden lopuksi Lillemäe ja Lappalainen mittasivat yleisön tuomia lukuisia sarvitrofeita. Ensimmäisenä mitattiin suomalainen harvinaisuus – metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Trofeen pisteet ylsivät reilusti yli kultamitalirajan 847,2 CIC pisteellä, joten se saavutti Suomen 8. suurimman sijan. Trofeen omistaja oli yhtä hymyä. Lisätietoja: Seminaarin ohjelma, esitykset ja valokuvia löytyvät METOn sivuilta: http://www.meto-ry.fi/ajankohtaista/tapahtumat-arkisto/296-meton-riistaseminaaritaytti-evo-keskuksen Suomen trofee-infon sivut: http://trofeeinfo.kotisivukone.com/ dään eläimen kokoa, sarvia ja niskakulmaa arvioimalla, kertoi Baumanis englanniksi. Hänen mukaansa sorkkaeläinkannat ovat usein naarasvoittoisia, johtuen metsästäjien kannanharvennuksesta tuottavuusperiaatteella. Urosten vähyys kannassa näkyy muun muassa pienentyneinä vasoina. Lisäksi kannan rakenteella on vaikutusta metsätuhoihin; – Naaras ja vasavoittoinen populaatio tekee eniten tuhoja metsätaloudelle, totesi Baumanis. Tulossa: Tallinnan trofeenäyttely pidetään 13.–19. huhtikuuta 2015 (Pärnumaantee 232, Tallinn). Lisätietoja: http://www.ejs.ee/et/uudised-ja-teated/2409-jahitrofeede-naeitused-2015.html METSÄASIANTUNTIJA 39 HELMIKUU 1/15 t vu Jäsens i Andres Lillemäe ja riistapäällikkö Veli Lappalainen mittasivat yleisön tuomia sarvitorfeita. VUOSIKOKOUKSIA METO HÄME-UUSIMAA Kutsumme METO Häme-Uusimaa ry:n jäsenet vuosikokoukseen torstaina 5.3.2015 klo 17.00. Paikka on Siltavuorenrannan väestönsuoja / Väestönsuojelumuseo, os. Siltavuorenranta 16 B, 00170 Helsinki (noin 600m Rautatieasemalta). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ohjelma: 17.00 Opastettu kierros näyttelyssä 18.00 Runsas kahvitarjoilu ja vuosikokous Vuosikokouksessa julkaistaan myös valokuvakilpailun voittajat. Ilmoittautuminen ennakkoon to 26.2.2015 mennessä sähköpostilla [email protected] Lämpimästi tervetuloa! METO KAAKKOIS-SUOMI METO Kaakkois-Suomi ry:n vuosikokous pidetään Lappeenrannassa, Scandic Patria Kauppakatu 21, perjantaina 6.3.2015 klo 17.00–19.00, jonka jälkeen ruokailu. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. METO POHJOISPOHJANMAA METO Keski-Pohjanmaa ry:n vuosikokous tiistaina 10.3.2015 klo 18. Paikka Haapajärven OP, Puistokatu 35, Haapajärvi. Aloitetaan iltapalalla. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Metosta mukana yhteyspäällikkö Tiina Eklund. METO Pohjois-Pohjanmaa ry:n vuosikokous pidetään perjantaina 27.3.2015 kello 18.00 alkaen. Paikkana Holiday Inn, Kirkkokatu 3, Oulu. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Ruokailuun ovat tervetulleita myös avecit, ilmoittautumiset Petri Törrönen p. 040 7322083. Tervetuloa! Satu Wirkkala, p. 040-7504014 METO POHJOISKARJALA METO Pohjois-Karjala ry:n vuosikokous keskiviikkona 25.3.2015, klo 16.00. Paikka METLA-talon Käpysali,Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokous alkaa klo 16. Kokouksen päätteeksi ruokailu Metla-talolla. Ruokailun jälkeen on mahdollisuus lähteä seuraamaan Joensuun Kataja Basket – Namika Lahti koripallo-ottelua klo 18.30. Tervetuloa! Johtokunta METO KESKI-SUOMI 17. Ukkoherra vuodelle 2015 On aika valita ja palkita ansioitunut metolainen. Kuka on sinun mielestäsi todellinen metsämies tai nainen, joka on ollut eduksi ammattikunnalle ja saavuttanut arvostuksesi. Ehdota oma suosikki ja anna lyhyt perustelu henkilöstä. Ilmoita [email protected] Lista aiemmista Ukkoherroista nähtävillä www.metokaakkoissuomi.fi Olemme varanneet buffet-illallisen kokouksen päätteeksi, joten ILMOITTAUDU kokoukseen viimeistään 27.2.2015 mennessä, sekä osallistutko illalliseen. Ilmoittautumiset: [email protected] tai (0400 605 419). Tervetuloa! Johtokunta METO KESKIPOHJANMAA Kutsu vuosikokoukseen ja teatteriiltaan! METO Metsäalan Asiantuntijat Keski-Suomi ry:n vuosikokous pidetään perjantaina 27.3.2015 klo 16:30 alkaen. Kokouspaikka on Nordean pääkonttori osoitteessa Kauppakatu 18, 40100 Jyväskylä. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen alussa on Nordean puheenvuoro. Meton toimistolta on alustavasti tulossa mukaan kokoukseen yhteyspäällikkö Tiina Eklund. Kokouksen jälkeen tarjoamme teatteri-illan (avec) Jyväskylän kaupunginteatterilla, jossa katsotaan Timo Rissasen ohjaama hersyvän hauska musikaalikomedia Lainahöyhenissä klo 19 alkaen. Ilmoittautumiset vuosikokoukseen ja teatteriin 14.3.2015 mennessä Petri Leinoselle 044 544 1429, [email protected]. J äs e Kokoukseen osallistujien kesken arvotaan yksi Pomoselän majoituspaketti. Kokouksessa on edustus myös Metosta. Tervetuloa Johtokunta METO HÄME Tervetuloa METO �Häme ry:n alueyhdistyksen vuosikokoukseen maanantaina 20.4.2015 klo 18.00. Paikka on Kangasalan Huutijärvi Mobilia Auto-ja Tiealan Valtakunnallinen Erikoismuseo, os: Kisaranta, Kustaa Kolmannen tie 75, 36270 Kangasala. Samassa tilaisuudessa tutustutaan myös Auto-ja Tiealan museoon ja paikalliseen hakelämpölaitokseen. Vuosikokouksessa käsitellään alueyhdistyksen sääntömääräiset asiat. Paikalla on METOn neuvottelupäällikkö Erkki Eteläaho. Tilaisuuden jälkeen on ruokatarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta METO LOUNAIS-SUOMI METO Lounais-Suomi ry:n vuosikokous pe 20.3.2015 klo 15.30. Paikka Silja Line m/s Baltic Princess. Lähtö to 19.3. Turusta klo 20.15. Paluu pe 20.3. Turkuun klo 19.15. Sitovat ilmoittautumiset 25.02. mennessä [email protected], [email protected], [email protected]. Ruokaraha 20 euroa, seuralainen 60 euroa, kerätään satamassa. Hallitus nS Tervetuloa! Hallitus IV U T METSÄASIANTUNTIJA 40 HELMIKUU 1/15 Resumé VI BYGGER VIDARE CIRKLAR I INTRESSEBEVAKNINGEN F örhandlingarna med Agrologernas Förbund om ett närmare samarbete går framåt planenligt. I mars är det meningen att styrelserna besluter om praktiska detaljer och därefter också kan berätta utåt mera om vårt gemensamma intressebevakningsprojekt. Eftersom vi redan länge har verkat i samarbete och i samma utrymmen har förhandlingarna varit konstruktiva. Besluten i Metos förbundsmöte, fullmäktige och styrelse har stakat ut riktningen då det gäller vår organisering i framtiden. Det är värdefullt att vi har ett förbund som kan göra beslut. Vi bygger nu tillsammans med agrologerna en starkare intressebevakning för medlemmarna och för hela naturresursernas framtid i Finland. Naturresurserna är motorn i hela vår bioekonomi. Förslagen till nästa regeringsprogram efter vårens val har nu gjorts på ett nytt sätt. Metos styrelse beslöt i december om huvudlinjerna. Efter det har vi bjudit in Agrologernas Förbund, Forstmästarförbundet och Agronomförbundet till ett gemensamt förslag till regeringsprogrammet. På det sättet har vi över 20 000 experter inom naturresursbranscherna bakom förslaget. Vi har gjort det gemensamma förslaget i januari och i februari ordnar vi möten om regeringsprogrammet med representanter för riksdagspartierna. Skogsstrategin 2025 behandlas snart i landets regering. Meto var inte nöjd med det förslag som behandlades på Skogsrådets möte i december. Vi har nu fört kompletterande diskussioner med jord- och skogsbruksministeriet. Skrivningarna om bioenergins framtid är nu bättre och starkare. Också texten om de olika skogsutbildningarnas vikt och behov har rättats till. Målsättningarna angående framtida drivningsmängder och skogarnas tillväxt tillfredsställer inte ännu, utan är för låga. Dethär beror enligt tjänstemän på ministeriet på klimatkraven och beräkningarna då det gäller kolbindningen. Vi har helt plötsligt hamnat i en situation där klimatåtagandena och kolbindningen begränsar vår skogssektors utveckling! Det här är oacceptabelt då vi har stora virkesbesparingar i skogarna sedan många tiotals år tillbaka på grund av underavverkning. Vi måste här tillsammans med andra aktörer aktivt arbeta på att få klarhet i verkligheten då det gäller beräkningarna av kolbindningarna och de kommande klimatförhandlingarna. Det här är inte någon ensak för miljöministeriet längre! En ny centralorganisation för förbunden är under planering. Metos styrelse har beslutat, liksom samtliga STTK förbund att delta i utredningen. Det är tänkt att det nya centralförbundet skulle inleda sin verksamhet under år 2016. Mera information till medlemmarna om detta senare då utredningsarbetet gått framåt. Håkan Nystrand METO KAAKKOIS-SUOMI SKI-EXPO MESSUILLA Meto Kaakkois-Suomen uuden johtokunnan ensimmäinen voimainponnistus oli syksyllä reissun järjestäminen Helsingin messukeskukseen. Tällä kertaa Ski-Expo messuille. Tuntui siltä, että uudistuneen johtokunnan idea lähteä Helsingin metsämessuille jo viikkoa etukäteen oli toimiva ratkaisu. Viikkoa ennen metsämessuja oli hiihdon, lumilautailun, jääkiekon ja salibändyn esittelyä Ski-Expo messuilla. Samalla kertaa oli myös digija hifi-messut. Jäseniä �saatiin mukavasti mukaan retkelle sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan maakunnista. Selke- ästi talviurheilu, valokuvaus ym. olivat jäseniä kiinnostavia aiheita. Matkaan lähdettiin jo aamun pikkutunneilla Lappeenrannasta, ja matka eteni samalla kun bussin kyytiin nousi jäseniä matkan varrelta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisi Helsingissä ollut aikaa tutustua Meton toimistoon tai vaihtoehtoisesti eduskuntaan, mutta molemmat tärkeät talot olivat kiinni. Siispä käytimme pari tuntia aikaa ihan vain Helsingissä oleskeluun ja kaupoissa shoppailuun. Metsämieshän käyttää tarjoutuneen tilanteen hyväkseen, ja kauppa kävi Stockmannilla kuin siimaa vain. Mukaan lähti tavaraa perämoottorista lähtien! Pienen jaloittelun päätteeksi oli paikallaan kokoontuminen ja ruokailu Viikinkiravintolassa. Itse messuihin tutustumiseen varasimme useamman tunnin. Kun suurin messunälkä oli tyydytetty, niin palailimme hieman väljemmin asuttujen kotiseutujemme suuntaan. Perjantaipäivä siinä meni, mutta olihan viikonvaihde vasta potkaistu käyntiin. Kiitokset osallistujille mukavasta matkaseurasta. Luvassa hyvää puukauppasäätä. Kolme askelta kohti helpompaa metsänomistajuutta: 1. Soita paikalliselle Stora Enson metsäasiantuntijalle. 2. Saat veloituksetta neuvot ja esitykset päätösten tueksi. 3. Nauti. Loppu onkin sitten metsäammattilaisten hoidossa. Jo ensimmäisen puukaupan jälkeen olet Stora Enson Tähtiasiakasohjelman etujen ja palvelujen piirissä. Metsän omistaminen voi olla siis helppoa ja palkitsevaa! ! Ota yhtey ttä 102 p. 09 8860 2 nsometsa.fi www.storae
© Copyright 2024