Asumisen erikoislehti Tiistaina 7.7.2015 Koti& asuminen Nuorella Media, joka on oikeus houkuttaa ja tietää. koukuttaa Kestotilaajana Sinä voit tavoittaa 269 000 kuluttajaa. lahjoittaaperäti nuorelle *Yhteistavoittavuus 2 kk lehdet. www.savonsanomat.fi:n kanssa. (KMT 2014) savonsanomat.fi/omalehti 10.–19 . 7 . 2 0 1 5 Koko perheen tapahtuma Lapinlahden Alapitkällä 10.–19.7.2015 Avoinna joka päivä 10–18 NÄYTTELYLIITE omakotitalonayttely.fi/lapinlahti 2 | KOTI JA ASUMINEN TIISTAINA 7.7.2015 ELINVOIMAN ESIMERKKIÄ LAPINLAHDELTA T ervetuloa vierailemaan, asumaan ja yrittämään Lapinlahdelle, jonka juurilta ovat lähtöisin useat taiteen, tieteen, politiikan, uskonnon ja yrittäjyyden merkkimiehet ja –naiset. Lapinlahden kansallismaisemista on vuosisatojen ajan ammennettu aiheita tarinoihin, sävellyksiin ja kuvituksiin, jotka ovat kertoneet tarinaa ihmisten ahkeruudesta, selviytymisestä ja yhteistyöstä läpi vaikeiden aikojen. Tämän vahvan työn ja yritteliäisyyden sekä henkisen sivistyksen perimän velvoittamina meidän on omin ponnistuksin jatkettava tätä tarinaa seuraaville sukupolville. Tarina jatkuu elinvoiman ylläpitämisenä, joka ilmenee kunnan uudistumisena, kehityksenä ja joustavuutena. Elinvoima tarkoittaa vetovoimaista ympäristöä, joka houkuttelee ihmisiä ja yrityksiä alueelle. Lapinlahden kunnan näyttävin tempaus elinvoiman, asumisen ja yritystoiminnan edistämiseksi on Omakotitalonäyttely 2015 Alapitkällä, Kekkolankankaalla. Tämä on yksi tapa nostaa esille lapinlahtelaista osaamista, innostusta, tietoa ja taitoa. Tulosta syntyy niin yrityksissä kuin kunnissakin kun porukka on hivenen hullua, innokasta, jaksavaa ja kunnianhimoista puskeakseen kohti uutta, joskus epävarmaakin, usein työtunteja laskematta. Lapinlahti tarjoaa asukkailleen modernia maaseutumaista asumista hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lapinlahden kuntakeskukseen on matkaa 20 kilometriä, Iisalmeen ja Kuopioon ajaa puolessa tunnissa. Erinomaiset tietoliikenneyhteydet mahdollistavat muun muassa etätyöskentelyn, mikä helpottaa arkeen liittyvien asioiden hoitamista. Koulun ja päiväkodin läheisyys lisäävät lapsiperheiden arjen helppoutta ja sujuvuutta. Omakotitalonäyttelyssä on nähtävää koko perheelle. Näyttelytapahtuman teemapäivät Katti Matikaisen vierailusta sporttipäivään tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen näyttelykokemukseen. Kymmenet näytteilleasettajat tuovat osaamistaan esille rakentamiseen, asumiseen ja kotiin liittyen. Perinteisestä messutapahtumasta poiketen mielenkiintoisia tutustumispaikkoja ovat mm. Suomen Asutusmuseo ja Halosen Museosäätiön kesänäyttely. Omakotitalonäyttely koskettaa tuhansia ihmisiä ja vaatii tavattomasti ponnistuksia ja työtunteja. Ilman talkoolaisia, yhteistyökumppaneita ja tukijoita tämä ei olisi ollut mahdollista. Tästä työstä ja kumppanuudesta esitän mitä suurimmat kiitokset Lapinlahti on elinvoimainen, aktiivinen ja hyvinvoiva, hyvien palvelujen ja vahvan talouden omaava 10 000 asukkaan kulttuuri- ja liikuntapitäjä. Lapinlahden kunnalle on sydämen asia turvata aktiivisen ja hyvän elämän puitteet. Tervetuloa viihtymään! Marko Korhonen Kunnanjohtaja ALAPITKÄ SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ J ärjestyksessään neljäs Omakotitalonäyttelyprojekti huipentuu heinäkuussa järjestettävään tapahtumaan. Kymmenen päivän ajan Alapitkän taajamassa esitellään pohjoissavolaista osaamista. Tapahtuman lukuisat näytteilleasettajapisteet ja rakennetut näyttelykohteet antavat paikallisille yrityksille hyvän mahdollisuuden esitellä tuotteitaan ja osaamistaan näyttelyn yleisölle, josta osa tulee maakunnan ulkopuolelta. Joustava näyttelymalli ottaa huomioon kunnan omat lähtökohdat ja resurssit. Se mahdollistaa hyvinkin erilaisten näyttelyiden järjestämisen. Tällä kertaa Lapinlahden taidepitäjän pitkät perinteet näkyvät näyttelyn sisällössä neljänä eri taidekokonaisuutena: Halosten museosäätiön kokoamassa näyttelyssä, Lapinlahden kuvataidelukion kokoelmanäyttelyssä, osallistavana katumaalauksena Kekkolankankaan taloalueella ja Iisalmen kuvataideseuran nykytaiteen myyntinäyttelyssä. Jokainen näistä näyttelyistä voisi olla täysin itsenäinenkin. Nyt Omakotitalonäyttelyvieraat saavat nauttia niistä talokohteiden ja perinteisen messutunnelman lisäksi. Alapitkä on sijaintinsa takia ihanteellinen maakunnallisen tapahtuman järjestämiselle. Hyvät ja nopeat yhteydet Kuopiosta, Siilinjärveltä ja Iisalmesta antavat mahdollisuuden ympäristökuntien asukkaille päästä tutustumaan lapinlahtelaiseen kyläasumisen esimerkkiin. Lapinlahden Alapitkä edustaa kylätaajamaa, jossa toimiva ja aktiivisessa käytössä oleva koulu on selkeästi kylän kehittymisen kannalta tärkeä. Kunnostamalla ja laajentamalla koulua Lapinlahden kunta on antanut selkeän viestin, että Alapitkä on tärkeä tulevaisuudessakin. Peräti kahdeksan kymmenestä nuoresta pitää itselleen parhaana asumismuotona omakotitaloa. Tämä tuli selville Turun yliopiston tekemässä tuoreessa tutkimuksessa. Yli puolet 18-30-vuotiaista nuorista sijoittaa unelma-asuinpaikkansa maaseudulle, mutta kaupunkien lähelle. Asuminen omassa asunnossa maaseudulla on tulevaisuudenkuva, jonka toteutumista nuoret pitävät kaikkein todennäköisimpänä. Alapitkällä rakennettavuudeltaan hyvällä Kekkolankankaan alueella tämä tulevaisuudenkuva on mahdollista toteutua. Omakotitalonäyttely osaltaan tutustuttaa myös nuoria Alapitkän kylään, johon on helppo tulla ja rakentaa oma talo. Helppo tulla tapahtumaan - helppo myös asua ja nauttia. Omakotitalonäyttelyllä ja siihen liittyvällä markkinoinnilla on tavoitteena pitkäaikaiset vaikutukset. Hyvät tulokset aikaisemmista näyttelykunnista puhuvat puolestaan että näin käy. Omakotitalonäyttelyalueet ovat olleet näyttelyn jälkeen vetovoimaisia alueita, joille on rakennettu tasaiseen tahtiin uusia taloja. Alapitkän Kekkolankankaan asuinalueella on kaikki edellytykset tulla valtakunnalliseksi esimerkiksi hyvästä uudesta 2010-luvun omakotitaloasumista edistävästä asutustoiminnasta. Resepti on helppo – annetaan kuntalaisille mahdollisuus rakentaa unelmien koti unelmien asuinalueelle. Poklossi Oy Timo Ovaskainen Tom Polamo HIENOT ON SYSTEEMIT! Mammutteja, Muksula ja maailman pisin alapitkäjalkainen - sellaista kaikkea löytyy Lapinlahden omakotitalonäyttelystä. Se vain tässä pikkiriikkisen mietityttää, että mitä mieltä mammutti on pupulaarimusiikista? Onko paikalla omakotitalojen lisäksi katinkonttitaloja? Millaisen polkuauton alapitkäjalkainen tarvitsisi? Hau-stavatko Kuopion kaverikoirat savoa? Tulen ottamaan tästä kaikesta selvää Alapitkälle maanantaina 13.7.2015, mau-ahtavaa! Sanotaan silloin tassupäivää! Terveisin, Katti Matikainen, virallinen reissukissa ja suojelija KOTI JA ASUMINEN | 3 TIISTAINA 7.7.2015 Suomen Asutusmuseo l Iisa 45 mi Tsasouna Asutustoiminnan muistomerkki km P 1 0 . –19.7.2015 Kesäteatteri Nuorisoseurantalo Valaistu kuntorata Lapinlahden Omakotitalonäyttely järjestetään 10.–19.7.2015 Alapitkällä. Näyttelyssä pääsee tutustumaan asumiseen ja omakotitaloihin Kekkolankankaan uudella omakotitaloalueella. Näyttelyssä esitellään lisäksi ajankohtaisia rakentamisen uutuuksia sekä asumiseen liittyviä palveluita ja tuotteita taloalueella ja koulukeskuksen tiloissa. P Linja-autopysäkit, myös pikavuoro Koulukeskuksen näyttelyalue Lipunmyynti Info P Alapitkän Pirtti – Työväentalo Viitost Halosen museosäätiö tuottaa Työväentalolle näyttelykokonaisuuden. Suomen Asutusmuseossa pääsee tutustumaan aitoon asutustilaan ja sen historiaan. Lisäksi päivittäin vaihtuvaa ohjelmaa. Tämä kaikki yhdellä lipulla. Kirkko ie 9115 2 3 1 4 5 5 4 Omakotitalonäyttely on koko perheen tapahtuma. Näyttely on avoinna joka päivä 10–18. 9114 4 3 3 9116 2 2 1 1 ET Kuop Kekkolankankaan omakotitaloalue 2 9119 4 3 5 4 6 5 7 9118 1 9120 1 2 km Sisältää pysäköinnin sekä bussikuljetukset koulukeskuksen ja talonäyttelyalueen välillä. Alle 18-vuotiaat veloituksetta. 3 9117 io 38 Lippu 15 euroa 1 2 3 3 4 Samalla näyttelylipulla sisäänpääsy • talokohteisiin ja näyttelyalueelle Kekkolankankaalla • koulukeskuksen alueelle • Alapitkän Pirtin näyttelyyn • Suomen Asutusmuseoon Pysäköinti Infopiste Ruoka ja juoma Opastettu ja ilmainen pysäköinti on järjestetty kävelyetäisyyden päähän Alapitkän koulukeskuksen kentälle, Laakson monttuun ja Alapitkän Nuorisoseurantalon piha-alueelle. Opastus parkkipaikoille 5-tieltä. Näyttelyn infopiste sijaitsee koululla sisäänkäynnin yhteydessä. Infon puoleen voi kääntyä kaikenlaisissa tilanteissa. • Edullinen lounas joka päivä koulukeskuksella • Irtojäätelöä Kekkolankankaan jäätelöpisteellä • Kahvia ja leivonnaisia Alapitkän Pirtin kahviossa • Kahvia ja leivonnaisia Suomen Asutusmuseon kahviossa Liikkuminen Alapitkällä Etäisyydet Alapitkällä ovat lyhyitä ja taittuvat kävellen. Sen lisäksi on mahdollisuus hypätä bussin kyytiin. Ilmainen bussi kulkee nonstoppina välillä Alapitkän Pirtti ja Kekkolankankaan taloalue. Pysähdys on myös Talokohde Pitkäsen kohdalla. (Katso tarkemmat kartat seuraavalta aukeamalta.) Etäisyyksiä • Koulu – Alapitkän Pirtti 250 m • Alapitkän Pirtti – Talokohde Pitkänen 400 m • Talokohde Pitkänen – Talokohde Kastelli 300 m Tervetuloa Lapinlahden Omakotitalonäyttelyyn! Muksula Muksula lapsille sijaitsee päiväkodin tiloissa koulukeskuksella. Muksula on kiva ja mukava paikka mihin voi jättää perheen pienimmät leikkimään valvottuihin olosuhteisiin sillä välin kun käy esimerkiksi tutustumassa talokohteisiin. Näyttelyradio 107,6 MHz Kuuluvuus n. 20 km säteellä Alapitkältä. 4 | KOTI JA ASUMINEN TIISTAINA 7.7.2015 Alapitkän koulun näyttelyalue i P Sali A: A C B • Lapinlahden kunta • Pohjois-Savon Pelastuslaitos • SPR Lapinlahti • Alueen yhdistykset Tila D: • Kaista Savoon -hanke D i INVAPAIKAT TSTO Tila C: Näyttelybussi Sisään Tila B: • Hirsirakentamisen videoesitys • Wiljami 10.–12.7. • Sanoma Lifestyle -lehtien myyntipiste Ensiapu MEDIA • Nelko Oy • Elemenco Oy • Iisalmen kaupunki • Iisalmen Kuvataideseura • Titi Reijonen & Jenna Perälä • Onewood • Pop Up -kauppa • Suunnittelutoimisto Heikkilä Ky • Tilasuunnittelu Siron Ky Info ja lipunmyynti ENSIAPU MUKSULA WC PÄIVÄKOTI RUOKAILU Kierrokset päivittäin Lapinlahden kuvataidelukio WC NorppaLaiturit PÄIVÄKODIN LEIKKIALUE Talovalvonta Savinainen Savon Sanomien lukukatos Anjan Pihaputiikki Oy Rakennus- ja Kiinteistömarkkinointikamari Oy Kelosauna ja pihakalusteita Esimerkki oikein lastatusta jätekuormasta, Liikenneturva Pyöris Pyöräilynystävät ry. Lasten liikennepuistossa ajat myös akkuautoilla LEIKKIALUE Mammutti Toripaikat Autotalo E. Hartikainen Oy Näyttelytalot Alapitkän Pirtin näyttely (n. 200 m) PUNAINEN TUPA – Muotoilua ja museolöytöjä • Halosten museosäätiö • Keraamikko Susanna Hotari • Keraamikko Riikka Heiskanen • Keraamikko Jenni Linnove • Tekstiilisuunnittelija Johanna Mattila-Turunen • Ateljee Keltainen Talo • Studio Halonen Oy • AnnaQ / Taito Ylä-Savo ry • Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu • Taiteen Edistämiskeskus Alapitkän Pirtti WC KAHVIO Näyttelytalot Talokohde Pitkänen (n. 400 m) KOTI JA ASUMINEN | 5 TIISTAINA 7.7.2015 Kekkolankankaan taloalue i Talokohde Pitkänen T Alapitkän kirkko • Varpaisjärven Kivikiinteistöt Oy • Rakennuspalvelu Soininen • Rakennusmittapelti Oy • Ylä-Savon Ammattioppilaitos / Maanrakennus • Skaala Lapinlahden ev.lut. srk klo 12–18 Info ja pääportti T Talokohteet Näyttelybussi Katumaalaus ”Alapitkäjalkainen” • Taitelija Markku-Jussi Komulainen • Tikkurila Oy • Sokeva Oy • Rautia Lapinlahti Oy Inssisauna – siirtyy autolla minne vain Kävellen Hansacontainers Oy:n Allergiakonttiasunto ja neuvottelutila T Frisbeegolf – kokeile tutustumisradalla KAT i IE JÄÄTELÖ Ylä-Savon Ammattioppilaitos / Maanrakennus: Näin kaivutyöt rakennuksellasi alkavat IE • Kastelli • Kuopion Uuni ja Kaakeli Oy • Nibe Energy Systems Oy LAAVU HIEK Talokohde Maaranen • Nibe Energy Systems Oy WC Savon Lasituote Oy: Lasipaviljonki Salvos Saunat: Hirsisauna kylpyvalmiina tunnissa SK-Lasi Oy: Lasikatettu mittatilausterassi Omatalo Oy: Koti nopeasti Rakennus- ja Kiinteistömarkkinointikamari Oy: käsinveistetty kelosauna Olament Oy: CLT-massiivipuurakennus Siirrettävä Erikoiskohde: 14-metrinen teräsputkiasunto Suomen Perinnehirsi Ky: Liikuntaesteisille soveltuva käsinveistetty laavu AN KANKAANT Talokohde Kastelli Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu: punamullan keitto 15.7. T KOL Destia Oy: maa-ainesesimerkkejä rakentamiseen KEK Talokohde Pitkänen Talokohde Kastelli n. 250 m Savon Koulutuskuntayhtymä Alapitkän metsästysseura: Käsinveistetty hirsilaavu ja nokipannukahvit Talokohde Mammuttikoti Etsi taloalueelta pieni Veeramammutti! • Mammuttikoti • Säästöpankki Optia Talokohde Valkonen • Nelko Oy T T Näyttelyn ohjelma Joka päivä: la 11.7. ke 15.7. Korjausrakentamisen päivä • Opastetut kierrokset päiväkodissa klo 10.30 ja 15.30 • Opastetut kierrokset Suomen Asutusmuseolla klo 12.00 ja 14.00 (kesto n. 1 h) • Kirkko avoinna klo 12–18, kahvitarjoilu ja opas paikalla • Alapitkäjalkaisen maalaus • Liaanihyppy • Perinnemestari Hannu Rinne paikalla • Punamultamaalin keittoa • Homekoiran toimintanäytös koulun alueella klo 11.00 ja 14.00 Päiväkohtainen ohjelma vaihtelee hieman eri päivinä. pe 10.7. Savon Sanomien päivä • Liikenneturva paikalla ma 13.7. Lasten päivä • • • • • Katti Matikainen paikalla Pentti Rasinkangas ja Pupulaarimusiikkia-trio eViihde ja pelipäivä, Kaista Savoon -hanke Tietoiskuja arkiliikunnasta Kuopion Kaverikoirat esittelevät toimintaansa to 16.7. Sisustuksen teemapäivä • Sisustussuunnittelun puheenvuorot klo 11.00, 13.00 ja 15.00, Tilasuunnittelu Siron Ky ti 14.7. pe 17.7. Teemana puutarhat ja pihat • Infoja laajakaistarakentamisesta • Valokuituoperaattorit paikalla • Petrin tietokoneklinikka: kysy tohtorilta mitä tahansa tietokoneisiin tai sähköisiin palveluihin liittyvää • Asiantuntijapuheenvuorot klo 11.00, 13.00 ja 15.00, Anjan Pihaputiikki 6 TIISTAINA 7.7.2015 Koti ja asuminen Sisällä Perinnerakentaminen ei ole este energiatehokkuudelle Sivut 8–9 Hirsi luo kotoisaa mökkimäisyyttä Sivu 10 Muren sisarusten talosta Suomen Asutusmuseoksi Sivut 12–13 Alapitkän maamerkki on taidekilpailun satoa Sivu 14 Rakentaisitko mummolan yläkertaan? V iidestä Lapinlahden omakotitalonäyttelyn talosta Alapitkällä kolme on vähintään kahden hengen talouksia. Lopuista kahdesta talosta vastaavat yksin asuvat miehet. Toinen heistä, Matti Pitkänen kertoo, että omakotitalo on ollut haave pikkupojasta lähtien (sivu 8). 7.7.2015 Päätoimittaja: Jari Tourunen Tuottajat: Sanna Inkinen 044 406 2385 Maiju Karhunen 044 406 2388 Visuaalinen tuottaja: Mikko Pitkänen (017) 303 581 Sähköposti: [email protected] Ilmoitusmyynti: Savon Sanomien mediamyynti (017) 303 111 mediamyynti@ savonsanomat.fi, Avainasiakaspäällikkö Heli Kukkonen (017) 303 411 Sivunvalmistus: Mediasepät Oy Painopaikka: Savon paino, Varkaus (2015) Jakelu: Savon Jakelu Oy Lehti jaetaan Savon Sanomien liitteenä tilaajille sekä lisäjakeluna kaikkiin talouksiin Kuopion, Siilinjärven, Vuorelan ja Toivalan taajamissa. Lehteä on saatavilla myös Lapinlahden omakotitalonäyttelyssä. Jakelumäärä n. 91 000. Asuminen lohkaisee entistä suuremman osan suomalaisten tuloista, ja saman ennustetaan jatkuvan ainakin vuoteen 2018. Muun muassa tästä syystä uudenlaisia asumisratkaisuja pohditaan ja kehitetään jatkuvasti. Sanna Inkinen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Sirkka Heinonen uskoo omistusasumisen vähenevän ja perinteisen ”omakotitalo keskellä kaupunkia järven rannalla” -haaveen saavan rinnalleen muita toiveasumisen malleja (Yle 19.2.2015). Hän nostaa esiin muun muassa kollektiivityyppisen yhteisöasumisen, jossa nuoret perustaisivat yhteisön. Yhdistävänä tekijänä voisi Heinosen mukaan olla vaikkapa harrastus tai elämäntapa. Kuulostaa äkkiseltään hauskalta, mutta useimmat suomalaiset taitavat kuitenkin pitää yksityisyydestään. Siitä kertoo ainakin se, etteivät soluasunnot ole opiskelijoiden mieleen. On saatava yksiö ja mieluiten keskustasta. Suomessa oli vuoden 2014 lopussa 2,6 miljoonaa asuntokuntaa, joista yksinasuvia oli 1,1 miljoonaa. Se on 42 prosenttia eli kaksi viidesosaa kaikista asuntokunnista. Sama jakauma toteutuu siis Alapitkän näyttelyalueellakin. 1960-luvun Suomessa yhden henkilön asuntokuntia oli vajaa 190 000. Viisi vuosikymmentä myöhemmin määrä on lähes kuusinkertainen. 1950–70-lukujen asumiseen voi tutustua Alapitkällä Suomen asutusmuseossa (sivut 12–13). Kunhan talo valmistuu, Pitkäsellä on käytössään noin 140 neliötä asuintilaa. Keskimäärin suomalaisella on käytössään noin 40 neliötä. Pääkaupunkiseudulla asutaan Tilastokeskuksen mukaan entistä ahtaammin. Neliöt ovatkin siellä selvästi kalliimpia kuin vaikkapa Alapitkällä. Rakennusyhtiö Fira julkisti viime viikolla eräänlaiseen yhteisöasumiseen eli ryhmärakentamiseen liittyvän kyselyn tulokset. Ryhmärakentaminen on uudisrakentamisen muoto, jossa asunnonhankkijat toimivat rakennut- tajina. Moni yhdistää termin vain pien- ja omakotitalojen rakentamiseen, mutta Fira rakentaa tällä tavoin myös kerrostaloja. Kyselyyn vastasivat 25–75-vuotiaat pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa asuvat. He pitivät ryhmärakentamisen huonoina puolina sitä, että se on liian yhteisöllistä ja riitaisaa, vie aikaa ja vastuuta on liikaa. 22 prosenttia voisi harkita osallistuvansa ryhmärakennushankkeeseen. Toisena ”uutena” asumisvaihtoehtona Sirkka Heinonen nostaa sen, että useampi sukupolvi asuisi samassa asunnossa. Tai vähintään samassa pihapiirissä. Minulle se oli arkipäivää koko peruskoulu- ja lukioajan. Mummoni ja äitini asuvat yhä vierekkäisissä taloissa. Vaikka tätä nykyä nautin keskusta-asumisesta, vierailut Alapitkän maisemissa saivat huokailemaan. Muistui mieleen, kuinka kiva oli kipaista paljain varpain mummolaan ässäkeksille. Kyllä, olisihan se hienoa, jos mummolan läheisyys olisi useammalle ihastus kuin kauhistus. Voitaisiin asua tarvittaessa yksin mutta yhteisöllisesti. Kirjoittaja on Savon Sanomien teematuottaja. Kysely: Mikä tekee Alapitkästä Alapitkän? Teksti ja kuvat: Jaana Martikainen Mitä tuumivat Alapitkästä alapitkäläiset itse ja Alapitkällä töissä käyvät? Erikoislehti Kolumni Tällaiseksi perinteiseksi maalaiskyläksi Alapitkä on hyvällä paikalla ja matka kotiin Iisalmeenkin on lyhyt. Olen nyt ollut K-kauppiaana täällä yli kymmenen vuotta. Tämä on tuntunut turvalliselta ja rauhalliselta kylältä. Marja Mantsinen, Iisalmi # Alapitkällä on hyvä kauppa, kulkuyhteydet ja ystävät. Muutin tänne 15 vuotta sitten Tuusniemeltä ja olen tykännyt. Ainoa asia, joka ihmetyttää on murre. Kun Tuusniemellä sanotaan makkarroo, täällä sanotaan makkarata. Maini Kolari, Alapitkä # Keskeiset palvelut ovat kunnossa. Täällä on pienen kylän hyvät ja huonot puolet. Kaikki tuntee kaikki ja se on hyvä varsinkin, jos on pieniä lapsia. Harrastusmahdollisuuksia löytyy ja esimerkiksi yhdistystoiminta on virkeää. Teija Penttinen, Alapitkä # Alapitkä on pieni ja kotoisa kylä. Vaikka käyn täällä vain töissä, olen vuosien aikana huomannut, miten hyvä yhteishenki täällä on. Sellainen oikea pikkukylämeininki. Olen miettinyt, että tällaisessa paikassa voisin itsekin asua. Marjo Komulainen, Lapinlahti # TIISTAINA 7.7.2015 7 Koti ja asuminen Stressitön talo projekti Akseli Muraja Päivi ja Pasi Maaranen rakensivat yhtä aikaa talon ja mökin. Pirjo Tiihonen Maarasilla ei stressata rakentamisesta. Rento-otteinen pariskunta Päivi ja Pasi Maaranen ovat pykänneet pystyyn yhtä aikaa sekä omakotitalon että kesämökin. Heidän omakotitalonsa valmistui ensimmäisenä talona Lapinlahden Kekkolankankaan uudelle asuinalueelle vuonna 2013. Samaan aikaan nousi myös mökki Rautavaaralle. Molemmat ovat kotoisin Siilinjärveltä. He ovat kulkeneet opintojen ja töiden perässä Oulun ja Joroisten kautta takaisin melkein samoille asuinseuduille, josta lähtivätkin. Kun molemmat saivat työpaikan Siilinjärveltä, tuli oma talo ajankohtaiseksi. He aloittivat rakentamisen elokuussa 2012, ja alakerta valmistui helmikuussa 2013. Maaraset tekevät kotiaan projekti kerrallaan oman budjettinsa puitteissa. Yläkerrassa on vielä sadan neliön verran tilaa, joka odottaa rakentajia. Avarassa yläkerrassa lapset Lassi ja Miisa voivat pelata tällä hetkellä vaikka sählyä, sillä autotallin tekeminen on näillä nä- kymin tärkeämpää kuin yläkerran valmistuminen. Valmiille perustuksille on toiveissa rakentaa autotalli-varasto ensi vuoden aikana. Tämän kesän panostus meni pihan asfaltointiin ja muuhun pihan muokkaukseen. – Elämässä on muutakin kuin rakentaminen. Muita talomme keskeneräisyys saattaa vaivata enemmän kuin meitä, Päivi Maaranen sanoo. Energiapiheys oli talossa eräs ratkaiseva asia. Pasi Maarasta kiinnosti maalämpö, mutta sen alkukustannukset nousivat liian korkeiksi. Siksi hän valitsi poistoilmalämpöpumpun. Laite ottaa sisäilman lämmön talteen ja käyttää sen lämmitykseen. Lattian vesikiertolämmitys toimii poistoilmalämpöpumpun avulla. Pumppu siirtää lämmön tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Olohuoneen varaava takka antaa poistoilmalämpöpumpulle lisätukea. Lisää kuvia verkkosivuilla. Jotta jaksaa rakentaa samaan aikaa mökin ja talon, tarvitaan Päivi ja Pasi Maarasen rento ote elämään. Kaiken ei tarvitse olla heti valmista, vaan taloa tehdään projekti kerrallaan. Kuvassa myös lapset Miisa ja Lassi. Puilla lämmittäminen on myös mukavuus- ja tunnelmantekijä. Sisustusvalinnoissa lapsi- ja koiraperheen asumista helpottavat seikat olivat tärkeintä. Takkaa verhoava musta kaakeli oli eräs käytännöllinen ratkaisu. Kiiltävä pinta on helpompi pitää puhtaana kuin vaalea, rapattu ja karhea pinta. Musta väri on kiitollinen savulle ja noelle. Laminaatin sävyksi valittiin harmaa, jotta lattia on helppo pitää puhtaana. – Meille ei haluttu lasikaiteita, ei taivaaseen asti ulottuvia ikkunoita eikä pihaa, joka olisi jatkuva työleiri, kuvaa Päivi Maaranen perheen toiveita. Talo on Design-Talon malli IsoPiippola 201. Se pystytettiin tontille muuttovalmiina. Keittiötä on laajennettu, ja toisin kuin alkuperäisessä talomallissa, keittiö on yhdistetty olohuoneeseen. Myös keittiön laattalattia on eräs asumista helpottava ratkaisu. Siitäkin tahrat irtoavat vaivatta pyyhkimällä. Tosin lapsiperheessä on tullut myös sirpaleita, kun lasi putoaa laattalattialle. – Tuleepahan uusittua astiastoja, Päivi Maaranen nauraa. Koska isäntää kiinnostivat energia-asiat ja emäntää sisustus, työnjako on ollut sujuvaa. Sisustusvalinnoissa helpottivat Design-Talon valmiit pintamateriaalien ja sävyvaihtoehdot. Valmiiksi suunnitelluista ja yhteensopivista sävyistä oli hyvä valita, eikä aikaa tuhlaantunut sisustus- ja rautakaupoissa kiertelyyn. Uudessa kodissaan he tekisivät vain vaaleasta eteisestä tummemman, muutoin perhe on tyytyväinen kotiinsa. – Taloa voisi kehittää rakentaessa loputtomasti. Suunniteltu budjetti pitää onneksi kehitysideat järkevissä rajoissa, Pasi Maaranen toteaa. Koska koko perhe on yleensä enemmän saunan puolella kuin pesuhuoneessa, saunaan lohkaistiin lisätilaa pesuhuoneesta. Talokohde ”Maaranen” Budjetin puitteissa ■■Omakotitalo sijaitsee Lapinlahden Kekkolankankaalla. ■■Siinä asuvat Päivi ja Pasi Maaranen, lapset Lassi (10) ja Miisa (7), sekä koirat Tara ja Häjy. ■■Alakerrassa on eteinen, yh- distetty olohuone-keittiö, vanhempien makuuhuone, molempien lasten huoneet, vaatehuone, saunatilat, WC ja kodinhoitohuone. ■■Tontti on 1 600 neliön kokoinen. Ansaitset paremman keittiön Tervetuloa suurmyymäläämme valitsemaan omasi uudesta & upeasta mallistosta! Varaa ilmainen suunnitteluaika keittiomaailma.fi Kuopio, Kauppakeskus Cantti • Leväsentie 2B • MA-PE 10–18, LA 10–14 • Puh. 0207 991 270 Lankaliittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. KATSO IHANIA KEITTIÖIDEOITA: www.keittiomaailma.fi 8 TIISTAINA 7.7.2015 Koti ja asuminen Pirita Männikkö Matti Pitkänen vuokra-asuntonsa takapihalla. Matka rakenteilla olevaan ikiomaan kotiin ei ole pitkä – se näkyy taustalla. Haaveet toteen ystävän tuella LAPINLAHTI Sanna Inkinen Katto oli tehtävä Matti Pitkäsen taloon ennen lattiavalua. Se oli tiedossa jo ennen haastattelupäivää – sitä tiistaita, jolloin Savossa satoi vuorokaudessa saman verran kuin kuukaudessa keskimäärin. – Sääolot ovat kyllä hidastaneet rakentamista, Pitkänen tuumasi. Omakotitalo on ollut varpaisjärveläislähtöisen timpurin haaveena jo pikkupojasta asti. Alueen viihtyisyyden ja sopivan tontin lisäksi muutkin seikat kallistivat vaa’an Alapitkän eduksi. – Täällä asuu sukulaisia, ja niin Kuopioon, Iisalmeen kuin Varpaisjärvellekin on lyhyt matka. – Alueella on aika paljon nuorta väkeä, laidasta laitaan ikäryhmiä. Ei mikään nääntyvä paikka. Pitkäsen puutalo rakentuu varsinaisen näyttelyalueen ulkopuolelle, mutta se on silti osa näyttelyä. Pitkäsen tontin taakse ei nouse muita taloja. Talon takaa alkaa pururata, ja takapihalle pääsee takkahuoneesta, Pitkänen kaavailee. Kun katto on saatu pystyyn eli talo säältä suojaan, Pitkänen jatkaa rakentamista muiden töiden ohessa. Neljä huonetta ja tupakeittiö, sauna, kodinhoitohuone, pari vessaa – niistä noin 140 neliötä asuinpinta-alaa lopulta koostuvat. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat varasto ja autokatos. Pitkänen sai entisen asuntonsa myytyä kevät- talvella. Väliaikainen vuokra-asunto löytyi Alapitkältä sopivasti miltei rakennustyömaata vastapäätä. Muut työt – niitä Pitkänen tekee ystävänsä Antti Hartikaisen firmassa. Hartikainen on kouluttautunut rakennusmestariksi ja piirtänyt Pitkäsen yksikerroksisen puutalon kuvat. Vuonna 1991 perustettu Varpaisjärven Kivikiinteistöt Oy oli pitkään pöytälaatikossa, kunnes kaksikko viritteli sen uudelleen henkiin. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat perusrakennustyöt sekä vesieristykset. Yhteistyö Lapinlahden kunnan kanssa on sujunut Pitkäsen ja Hartikaisen mukaan todella hyvin. – Kaikki luvat ja muut järjestyivät nopeasti. – Ja vesi- ja jätevesiliittymät maksavat usein hajaasutusalueilla moninkertaisesti tähän verrattuna, Hartikainen jatkoi hyvien puolien listaa. Sisustamisessa Pitkänen luottaa omaan näkemykseensä. – Ei liian pelkistettyä, mutta simppeliä kuitenkin. Mitään räikeitä kukkatapetteja sinne ei tule, hän hymähtää. Niin, Pitkänen rakentaa taloa tällä hetkellä vain itselleen. Iltariennot siis kutsuvat silloin tällöin. Alapitkän nuorisoseurantalolla järjestetään tansseja, mutta Pitkänen ei ole tanssimiehiä. – Isommalle kylälle joutuu lähtemään, hän naurahtaa. Pitkäsen apuna ovat Antti Hartikainen ja talkoovoimat. Perinteet kunniaan Vanhat, hyvät rakentamistavat yhdistyvät moderniin tekniikkaan Juho Valkosen omakotitalossa. LAPINLAHTI Matti Tuovinen Lähinnä kai pyrimme tällä todistamaan, että ei ole pakko ostaa valmista talopakettia. Tällaisen talon rakentaa lähes täysin metsän puista, pohtii lapinlahtelainen rakennus- ja restaurointimestari Matti Valkonen. Hän mestaroi poikansa Juho Valkosen omakotitaloprojektia. Talo on yksi Lapinlahden Alapitkällä pidettävän omakotitalonäyttelyn kohteista. Tässä kohteessa perinnerakentaminen on kunniassa. Se tarkoittaa muun muassa, että taloa ei tehty betonilaatalle, vaan niin sanotun rossipohjan päälle, irti maasta. Perinteinen ratkaisu pilareineen ja kissanluukkuineen merkitsee tuulettuvaa alapohjaa, jossa homeet eivät viihdy. Ryömintätilan korkeus on 80 senttiä. Sokkelipalkkien päälle rakennettu puuarina on puolestaan modernimpi idea, sitä suosivat muun muassa yhdysvaltalaiset talorakentajat. Arinan päälle nostatettiin talon runko, puinen sekin. Tällaisen talon rakentaa lähes täysin metsän puista. ” Alapohja ja seinät ovat kokonaisuudessaan noin 40 senttiä paksut. Lämpöeristeeksi valittiin ekologinen puukuituvilla, vaikka perinteisempiäkin olisi voitu olla, Valkonen huomauttaa. – Aivan yhtä hyvin talon olisi eristänyt sahanpurulla. Seinien vinolaudoitus on rintamamiestaloista tuttu Talokohde ”Valkonen” Perinteinen täyspuutalo ■■Juho Valkosen talo on rakennettu perinteisesti rossipohjalle. ■■Rakenteissa ei ole muovia. Talo on hengittävä mutta vedoton. ■■Se on kokopuutalo puukuituisia lämpöeristeitään myöten. ■■Asuinneliöitä on noin sata jaettuna neljään huoneeseen. ■■Seinissä on käytetty rinta- mamiestaloista tuttua vinolaudoitusta. Kerran (vas.) ja kahdesti öljytty lautalattia. ■■Rakennuksessa on maalämpö ja poistoilman lämmöntalteenotto. Perinteisistä ratkaisuista huolimatta talo on matalaenergiatalo. rakenne. Ponttilaudan ansiosta tuulensuojaksi ei tarvita edes tervapahvia. – Minulle on jäänyt sellainen käsitys, että jopa pahviin voi ajan myötä kertyä haitallista kasvustoa, Matti Valkonen sanoo. Seinien sisäpinnassa on tiiviisti asennettu ilmansulkupaperi. Yläpohjakin on umpilaudoitettu tiiviiksi. Sähköjohdot kulkevat laudoituksen läpi, läpiviennit tiivistettiin erikseen. Yläpohjaan myös jätettiin ryömintätila, jonka ansiosta jopa seinäeristeiden vaihtaminen onnistuisi rakenteita rikkomatta. – Imaisee vain selluvillat pois ja täyttää ontelot toisella eristeellä. Puulattiat on käsitelty kovettuvalla öljyllä, johon on sekoitettu väripigmenttiä. Seos täyttää puun solukon pintaa syvemmälle, joten lattian voi hioa ilman, että sen väri juuri muuttuu. Toisaalta lattian voi helposti myöhemmin maalatakin. Öljykäsittely jättää puun pinnan hieman totuttua karkeammaksi. – Tekniikka on perinteinen, joskaan ei kovin yleisesti käytetty. Itse olen tehnyt näitä monta. Hyödynsimme tässä talossa mahdollisimman paljon sitä restaurointitietämystä, mikä minulle on vuosikymmenien aikana kertynyt, Valkonen summaa. Puuhellakin jatkaa perinneratkaisuja – se tosin sijait- Keittiö on moderni. Kaapistojen sävy noudattaa talon muuta värimaailmaa, joka nojaa harmaaseen. see täysin modernissa keittiössä. Niin ikään saunan kiuas on puulämmitteinen. Moderneinta rakentamista talossa edustaa maalämpö. Lämpölaitteisto on varustettu koneellisella tuloja poistoilmanvaihdolla, jäähdytysmahdollisuudella ja lämmöntalteenotolla. Kerätyllä hukkalämmöllä kuumennetaan käyttövettä. – Maalämpö saattaa tosin olla liioittelua, sillä tulisijoilla saisi hyvin ylläpidettyä peruslämmön. Lattialämmityskin on nykypäivää, samoin kuin nelinkertaiset ikkunalasit ja ledilamppuihin perustuva valaistus. Energiankulutukseltaan rakennus on matalaenergiatalo, tosin jo varsin lähellä passiivitalon ominaisuuksia. Pesutila mitoitettiin nykyaikaisesti kahdelle suihkulle. TIISTAINA 7.7.2015 9 Koti ja asuminen Matti Tuovinen Etsitkö vuokraasuntoa tai Etsitkö vuokraasuntoosi Etsitkö vuokraasuntoa tai vuokralaista? asuntoa asuntoosi tai Meiltä löytyy molemmat! vuokralaista? asuntoosi Meiltä löytyy molemmat! vuokralaista? Meiltä löytyy molemmat! Luotettavaa vuokraLuotettavaa välitystä vuokraKu välopi ityoss stäa ja tet Siil in-aa Luo Kuo piotav ssa jär vel lä! ja Siil vuo inkr ajär välvel itylä! stä Kuopiossa ja SiilinPuijonkatu 16, 70110 Kuopio | 017 363 5566 | [email protected] www.ovv.com | www.vuokrakas.com järvellä! Puijonkatu 16, 70110 Kuopio | 017 363 5566 | [email protected] www.ovv.com | www.vuokrakas.com Kapean ja leveän laudoituksen vaihtelu antaa ilmettä julkisivuille, Matti Valkonen selvittää vielä pintakäsittelemättömän seinän äärellä. Vaihdoskohtaa rajaa pystylista. Puukuitueristettä seinässä. Tämän talon rakenteissa ei ole käytetty muovia. Tuttuja ratkaisuja rintamamiestaloista: vinolaudoitus ja perustuksen kissanluukku. Nykytimpurille perinne voi olla haaste Matti Tuovinen Usein kuulee, että nykyajan talonrakentajat eivät enää hallitse vanhan ajan kirvesmiestaitoja. Asiassa on vinha perä, mutta koko totuus se ei ole, tuumii lapinlahtelainen rakennus- ja restaurointimestari Matti Valkonen poikansa Juho Valkosen pientalotyömaalla. – Kyllä nykytimpuri tällaisen talon piirustuksista rakentaa, mutta muutamassa kohdin hän voi ihmetellä, että voiko noinkin teh- dä. Esimerkiksi miksi seinän päällä ei ole palkkia? No, sitä ei tarvita, kun kattotuolien kuorma tulee suoraan pystytolpille. Ennen kirvesmiestaidot siirtyivät isältä pojille, jotka oppivat tekemään omatoimisesti ja vastaamaan oman työnsä laadusta. Kun koulutus kehittyi, perinne katkesi. Muutos ei Valkosen mielestä ole ollut ongelmaton. – Suomessa on jo vuosikymmenten ajan valittu rakennusalan koulutukseen paljon sellaisia nuoria, jot- ka eivät ole päässeet opiskelemaan haluamalleen muotialalle. Rakentajiksi siis valmistuu ihmisiä, joille jokin muu työ olisi parempi, kuin tällainen itsenäistä osaamista vaativa ala. Entisaikaan tämäkään ei olisi välttämättä ollut pulma, koska työmailla oli mestari, joka seurasi ja opasti. Nykyajan työmailta perinteinen mestari usein puuttuu, tai hän on se henkilö, joka hoitaa paperisodan, jolloin aikaa rakentamisprosessin valvontaan jää perin vähän, Valkonen harmittelee. Korjausrakentamisen puolelle Valkonen perustaisi kernaasti uuden tehtävänimikkeen, restaurointikirvesmiehen. Tämä osallistuisi rakennuksen korjausurakkaan tuoden siihen perinnerakentamisen osaamista, joka nykyisin usein puuttuu. – Konenaulaus on sinänsä hyvä asia, mutta joskus tuntuu, että moni rakentaja ei uskalla käyttää vasaraa! Ylipäänsä arastellaan käsityökalujen käyttöä, Valkonen sanoo. (ei assa 31.8.2015 us voim otteita) Tarjo noiteltuja tu koske nettohin KUOPIO, Väliköntie 4 puh. 017 282 8925 asti. 10 TIISTAINA 7.7.2015 siilinputkipojat.fi Koti ja asuminen LVI-TARVIKEMYYMÄLÄ Aake Roininen AVOINNA MA-PE 8.30-16.30 LVI-PALVELUT SIILINJÄRVELLÄ JA LÄHIALUEILLA YLI 25 VUODEN KOKEMUKSELLA ASENNUKSET, KORJAUKSET JA HUOLLOT KÄYTTÖVESI- JA LÄMPÖJOHTOREMONTIT ILMAVESI- JA MAALÄMPÖPUMPUT T OY OPPIPOJANTIE 7 SIILINJÄRVI PUH. (017) 462 4500 VESI- JA JÄTEVESIHUOLTO KYLPYHUONE JA HANAT LÄMMITYS ILMANVAIHTO Perhe sai tämän kulkupelin isovanhemmilta. Se on alun perin lehden tilaajalahja. Lapset ovat tuunanneet tyylikkään kaaran tarroilla, ja muutenkin se on ollut kovassa käytössä. Mummola ja työ lähellä Lasikatetut terassit mittojesi mukaan Nelihenkisen perheen talo nousi pikavauhtia. Sanna Inkinen • Suomalaista liimapuuta • Kate karkaistua lasia • Turvallinen ympärivuotisessa käytössä SUUNNITTELE OMASI OSOITTEESSA WWW.LACERTA.FI TERASSILASITUS - VALMISTERASSIT - PARVEKELASITUS - LASIKAITEET SK-LASI OY PUH. 0500 377 408 [email protected] WWW.SK-LASI.FI Harmaa hirsitalo asettuu mäntymaisemaa vasten levollisesti. Kun taloon astuu sisään, sama harmonia jatkuu. 270 millimetriä paksut vaaleat hirsiseinät ja leveärunkoinen laminaatti luovat pohjan harmaalle ja valkoiselle sisustukselle. Nelihenkinen perhe teki päätöksen rakentaa omakotitalon Lapinlahden Alapitkän Kekkolankankaalle alkuvuonna 2014. Sen jälkeen ryhdyttiinkin vauhdilla toimeen. Rakentaminen alkoi saman vuoden huhtikuussa ja muuttamaan päästiin jo marraskuussa. Asukkaat tekivät sekä talon että autotallin pohjatyöt itse. Hirsirunko tuli tontille Mammuttihirreltä koottuna ja myös LVI- ja sähkötyöt tilattiin ammattilaisilta. Hartiapankki vastasi kalusteiden asennuksesta ja kattopaneeleista. Laminaatti osoittautui helpoksi asentaa. – Kolme tuntia kolmeen mieheen, vaikka vain yhdellä oli aiempaa kokemusta, perheen isä tuumaa olohuoneen lattian asennuksesta. Vaimon kotipaikka on naapurikylässä Lapinlahden Pajujärvellä, mies on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. He muuttivat Alapitkälle Oulun seudulta, jotta isovanhemmat olisivat lähempänä. Toki sekin oli olennaista, että molemmille oli tarjolla töitä lähiseudulta. Myös hyvät liikenneyhteydet ja se, että maasto oli hyvä rakentaa, vaikuttivat rakentamispäätökseen. Perhe tahtoi hirsitalon, koska pitää sitä hengittävänä, turvallisena ja luonnonmukaisena ratkaisuna. – Ja hirsi luo kotoisaa mökkimäisyyttä. Talo tuntuu 140 neliötään suuremmalta etenkin sen vuoksi, että jo eteisestä avautuu avara näkymä olohuoneeseen ja sen korkeaan kattoon. 5-vuotias poika ja tänä vuonna 7 vuotta täyttävä tytär olivat rakentamisen ajan kokopäivähoidossa, mikä nopeutti talon valmistumista. – Ilman vastaremontoitua koulua ja päiväkotia olisi jäänyt muuttamatta, perheen isä sanoo. Mies laskeskelee, että päiväkodissa ja esikoulussa on yhteensä noin 80 lasta. Alueelle on siis asettunut paljon muitakin lapsiperheitä. Kyläkauppa ja siellä sijaitseva posti kallistivat myös vaakaa Alapitkän suuntaan. Hiihtoladut ovat lähellä ja katuvalaistus saa kiitosta. Talossa on maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kokonaiskulutus näyttäisi pysyvän noin 10 000 kilowatissa vuodessa. Alkuperäissuunnitelmissa oli puusauna, mutta hankalien hormiratkaisujen vuoksi valinta osui sähkösaunaan. Valaistus on toteutettu pääosin led-valoin. Talon takapihaa hallitsee koko seinän levyinen terassi, johon mahtuu hyvin ruokailuryhmä grillin lisäksi. 10.–19.7.2015 Talokohde ”Mammuttikoti” Avarasti hirsitalossa Vanhempien makuuhuoneesta pääsee suoraan kylpyhuoneeseen. Päätyseinän kyltissä lukee: ”Rakkauden ei tarvitse olla täydellistä, sen tulee olla vain aitoa”. ■■Nelihenkisen perheen kodissa on kaksi lastenhuonetta, vanhempien makuuhuone, vierashuone, kodinhoitohuone, kylpyhuone, sauna ja erillinen wc. Lisäksi keittiö ja olohuone ovat samaa yhtenäistä tilaa. ■■ Neliöitä on 140. Talo valmistui vuonna 2014. KOTI JA ASUMINEN | 11 TIISTAINA 7.7.2015 Uusia raikkaita koteja Saaristokaupungissa +HLQlNXXVVDWHKW\\Q DVXQWRNDXSSDDQ 6lLKNHHVWlWDUMRDPPH YXRGHQKRLWRYDVWLNNHHW AS OY LEHTONIEMEN SÄIHKE Messuportinkatu 4 A, Kuopio Esimerkiksi: 3h+k+s 4 krs. 74 m2 Vh: 211 640 € 3h+k+s 1 krs. 78 m2 Vh: 201896 € 2h+k+s 3 krs. 48,5 m2 Vh:155 307 € Ota yhteyttä puh. 0207 606 337. Uusi osoitteemme: Minna Canthin katu 4 A 3.krs SHDEDVXQQRWÀ MARKKINOIDEN LAAJIN MAALÄMPÖPUMPPUVALIKOIMA Valittavan lämpöpumpun malli riippuu talon asuinpinta-alasta, perheenjäsenten lukumäärästä ja näiden perusteella lasketusta energiantarpeesta. Mitä suurempi talo ja energiankulutus, sitä suurempia ovat myös tulevat säästöt. NIBEn monipuolisesta maalämpöpumppuvalikoimasta löydät lompakkoosi sopivan, laadukkaan, tehokkaan ja helppokäyttöisen lämmitysratkaisun sinun kotiisi. Lue lisää osoitteessa nibe.fi. VOIMAA LUONNOSTA MUISTA MYÖS A MUKAV YS! VIILENN Ota yhteyttä ja pyydä tarjous sinun talosi NIBE lämmityksestä! S NEROKA ERI INVERTT Ö MP MAALÄ Haapaniementie 17, 70620 Kuopio Puh. 040 5590 100 / 044-975 8165 www.pr-lampo.fi 6 VUODEN NIBETURVA 12 TIISTAINA 7.7.2015 Koti ja asuminen Vuokko Nissinen TALOKOHDE: ”Kastelli” Millainen koti Jonna Partasella ja Mika Niirasella on Lapinlahden Alapitkällä? Se selviää lauantain 11.7. Savon Sanomista, kun Kylässä-sarjassa tutustutaan heidän sekä Osku- ja Ippekoirien elämään. Partasen ja Niirasen koti on yksi Lapinlahden omakotitalonäyttelyn talokohteista. Kuva: Pirita Männikkö, teksti: Sanna Inkinen Kylpylään 22.6.- 9.8.2015 ajalla 4 € lapset 4-14 v / 8 € aikuiset Kuiluntie 2, SIILINJÄRVI, puh. 017 462 1200 www.fontanella.fi Kivi- ja vihertyöt ammattitaidolla toimialueella Kuopio-Joensuu - maisemointirakentaminen, piha-, porras- ja katukivityöt, viherrakennus, uima- ja piha-altaat, muurityöt ja pienkonetyöt www.joenpihakivi.com puh. 040 511 7498, Orvokkitie 8, 80130 Joensuu PIHASUUNNITTELUA! KASVIT JA PUUTARHATARVIKKEET. Taimikatu 4, Lapinlahti, p. 0440-733 447 Avoinna: ark 8–17, La 9-13 • www.anjanpihaputiikki.fi Pekka Mikkonen Asutusmuseosäätiöstä asuu Muren naapurissa. Museossa on joka kesä jotain laitettavaa, mutta onneksi talkoolaisia löytyy. Mikkonen pitää tärkeänä, että ihmiset pääsevät näkemään, mistä olemme kotoisin ja miten olemme tulleet tähän päivään. Anni Muren keittiö on alkuperäisasussaan. Muistoja kaikilla aisteilla Suomen Asutusmuseo näyttää, että lähihistoriamme oli ahkeraa työntekoa pientilalla. Lapinlahti Vuokko Nissinen Liiterin halotkin ovat alkuperäisiä. Kaikki on niin aitoa, että pihalla melkein odottaa vanhan miehen, Yrjö Muren pyörähtävän kulman takaa vastaan tai keittiössä Anni Muren kohentavan hellassa tulta. Yrjö ja Anni olivat sisarukset, jotka tulivat Lapinlahdelle Karjalan evakkoina Salmista ja rakensivat asutustilan Lapinlahden Alapitkälle. Talo valmistui vuonna 1952, ja siinä sisar ja veli asuivat yli 20 vuotta. Molemmat kuolivat vuonna 1982 ja viiden sisaruksen viimeinen jäsen vuonna 1987. Kukaan viidestä ei ollut naimisissa, joten perillisiä ei jäänyt. Talo meni valtiolle, jolta Lapinlahden kunta osti tilan omakseen. Myöhemmin perustettiin Asutusmuseosäätiö, joka keräsi pääomaa ja hankki tilan nimiinsä. Tilasta tehtiin museo. Se oli siihen sopiva, koska paikka voitiin museoida sellaisenaan. Nuukat sisarukset eivät olleet heittäneet mitään pois, joten esimerkiksi keittiössä on runsaasti esineistöä vanhoilta ajoilta. Pääosa esineistä on 1950–1970-luvuilta. Ne ovat olleet kaikki Muren perheen käytössä. Satojen tuhansien suomalaisten juuret liittyvät sotien jälkeen syntyneiden asutustilojen elämään, sellais- ten kuin Muren talo on. Silloin elettiin yhtenäiskulttuurin aikaa, jolloin esimerkiksi huonekalut, vaatteet ja muukin elämänmeno oli suunnilleen samanlaista. Tilalla oli neljä lehmää, hevonen ja kanoja. Peltoa oli neljä hehtaaria ja metsää Alapitkä-järven takana. – Paikallismuseoissa voi tutustua paikalliseen identiteettiin ja paikallisiin ihmisiin, koordinaattori Sini Hirvonen Suomen Kotiseutuliitosta sanoo. Suomen Asutusmuseo Omakotitalonäyttelyn oheiskohde Esko, 0440 674 225 esko.nenonen@ ekoantenni.fi Tommi, 0400 674 157 tommi.laurinen@ ekoantenni.fi www.ekoantenni.fi ■■Museo on avattu vuonna 2000. ■■Se on avoinna ti-pe, su klo 10–18 ja la klo 10–16, näyttelyn ajan joka päivä klo 10–18. ■■Näyttelyn aikana museon puimalassa on Ylä-Savon museoiden yhteisnäyttely, jossa on esittelytauluja ja esineis- töä eri museoista. ■■Kävijäennätys on noin tuhat ihmistä kahden kuukauden kesäaukioloaikana. Yleensä museossa käy 800–900 vierailijaa kaudessa. Museo valittiin 2011 Savo-Karjalan vuoden paikallismuseoksi. Kilpailun teema oli hyvin hoidettu museoympäristö. ■■Suomen Kotiseutuliiton mielestä museolla on paljon mahdollisuuksia, koska se on omaleimainen ja sijaitsee hyvällä paikalla 5-tien varrella. Sen toimintaa tukevat vahvasti Lapinlahden kunta ja Asutusmuseosäätiö ja mukana on osaavia paikkakuntalaisia, jotka pystyvät hoitamaan esimerkiksi kunnostustöitä talkoovoimin. ■■Kotiseutuliitto pyrkii kehittämään matkailua Suomen paikallismuseoissa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Kotiseutumuseoiden helmet -hankkeella etsimällä hyviä esimerkkejä ja työkaluja matkailun edistämiseen parhaista museoista. TIISTAINA 7.7.2015 13 Koti ja asuminen Lasi suojaa Suomen suvelta Iisalmi Vuokko Nissinen Pihasaunassa käytettiin Hellä Mietonen -sampoota. Liiterissä on öljyjen alkuperäispakkauksia. Tutut tavarat herättävät ihmisissä muistoja. Kävijät ovat monenikäisiä ja ympäri Suomea. – 1950–1970-luvuilla nuoruuttaan eläneillä on aikalaismuistoja. Lapset kokevat mummolaelämyksiä. Usein museokäynti on nostalgiakierros, jossa tärkeintä on katsella ja muistella. Osalle faktat ovat tärkeitä, museonhoitaja Anna-Maria Holmstedt kertoo. Asutusmuseossa isovanhemmat intoutuvat usein muistelemaan lapsuuttaan lastenlapsilleen. Muistot ovat sellaisia, että niitä tuskin tulisi kerrottua arkielämässä ilman tavaroihin liittyviä muistoja. Lapinlahdelta muualle muuttaneet vierailevat asutusmuseossa mielellään. Noin kaksikolmasosaa kävijöistä tulee Pohjois-Savosta. – Ihmiset ovat vieraantuneet agraariyhteisöstä. Esimerkiksi koululaisille on ihan eri asia nähdä vanhoja esineitä ja tuntea perunakellarin tuoksu kuin lukea niistä kirjoista tai kuulla opettajan kertovan niistä luokassa, Holmstedt sanoo. Asutusmuseon päärakennus on rintamamiestalo, joi- Pihapiirissä on ollut aina kanoja. Niin tänäkin kesänä. Anna-Maria Holmstedt toimii museonhoitajana tämän kesän. Hän opiskelee museologiaa ja Suomen historiaa Jyväskylän yliopistossa. Alakertaan kuuluivat kuisti ja eteinen, keittiö, olohuone ja makuuhuone. Yläkertaan pystyi rakentamaan kaksi huonetta. Sauna oli erillisessä ulkorakennuksessa. Rintamiestalon tyyppimallistoja oli lukuisia ja mallit muistuttivat toisiaan paljon. Talot yleistyivät nopeasti ja tyyppi säilyi parikymmentä vuotta maaseudun ja esikaupunkien käytetyimpänä uudisrakennustyyppinä. Piirustukset ja teko-ohjeet olivat yksinkertaiset, jotta jokainen pystyisi rakentamaan talon ilman erityisiä kirvesmiestaitoja. Ikkunoiden koko standardisoitiin, jotta niitä pystyttiin tuottamaan sarjatuotantona. ta rakennettiin Suomeen samoilla piirustuksilla sotien jälkeen. Asuntotuotannon piti olla tehokasta, koska sodassa oli menetetty yli 100 000 rakennusta ilmapommituksissa ja alueluovutuksissa. Siirtolaisperheitä oli vähintään 100 000, ja 11 prosenttia maan väestöstä oli ilman asuntoa. Rakennuksen keskellä oli savuhormi, jonka ympärille sijoitettiin kaikki asuintilat. Asutustiloilla oli tavallista, että perhe asui ensin navettaan tehdyssä huoneessa, kunnes asuinrakennus valmistui. Näin tekivät myös Yrjö ja Anni Mure. Rakennustarvikkeista oli kova pula, joten vääntyneet naulatkin oiottiin. – Yrjö Mure käännätti työpäivän päätteeksi työmiesten taskut, ettei nauloja vain ollut joutunut vääriin käsiin, Holmstedt kertoo. Kun iisalmelainen yrittäjä Kari-Matti Ruhanen asensi terassilasituksia asiakkaille, häntä häiritsivät terassien ahtaus ja kapeus. – Tilat eivät yleensä olleet toimivia, mutta silti niiden lasituksiin käytettiin tuhansia euroja. Ruhanen rupesi miettimään, miten asiaan saisi parannuksen. Hän suunnitteli ja piirsi lasista tehdyn huvimajan, joka pitäisi sateen, tuulen ja hyttyset loitolla. Kolme vuotta sitten hän vei Lucia-lasipaviljongiksi ristimänsä uutuuden ensimmäistä kertaa näytille Seinäjoen messuille. Siitä alkoi markkinointityö, joka näyttää nyt tuottavan hedelmää. – Keväällä ja alkukesällä on myyty kymmeniä lasipaviljonkeja. Perinteisellä lasiliikkeellä olisi muuten aika hiljainen aika, koska rakentamista on vähän. Meillä on ollut töitä hyvin, ja välillä on tehty ylitöitä viikonloppuisin. Ruhanen on toimittanut erilaisia lasipaviljonkeja sekä yksityisille että yrityksille, seinät karkaistua turvalasia. Yritykset toimivat samassa teollisuushallissa, joten osaamisten yhdistäminen sujui vaivattomasti. Paviljonkien valmistuksessa on mukana muitakin iisalmelaisia yrityksiä. Teräsrungot hiekkapuhaltaa Kome. ISVetiltä tulevat ohutlevytyöt ja pulverimaalaus ja Lunawoodilta lattiamateriaalit. Savon Lasituotteen suurin vakiomallinen lasipaviljonki on 20 neliötä. Kari-Matti Ruhasen puoliso Jana Komová työskentelee myös yrityksessä. usein järven rannalle. Ensi kesäksi Ruhanen odottaa huomattavaa kasvua. Paviljonkien avulla hän uskoo liikevaihdon nousevan parikymmentä prosenttia vuosittain. Yritys työllistää tällä hetkellä viisi työntekijää. Lasipaviljongin kehittelyssä auttoi se, että Ruhasella on sekä lasi- että metallialan yritys. Paviljongin runkorakenne on terästä ja Lasista tehty huvimaja, jossa seinät liikkuvat liukuovien tavoin ja katossa on ilmanvaihtoa varten huuva, on tiettävästi ainutlaatuinen. Tekesin tekemässä markkinatutkimuksessa ja Finpron selvityksessä vastaavia ei löytynyt Pohjoismaista. Ruhanen viritteleekin vientiä Ruotsiin ja Norjaan. Tuotekehittelyyn on antanut vauhtia myös se, että Iisalmessa on kolme lasialan liikettä. Uusilla tuotteilla on mahdollista saada lisämyyntiä. Savon Lasituote Oy on yksi Lapinlahden omakotitalonäyttelyn näytteilleasettajista. Iisalmen lasialan yrityksistä esillä on myös SK-Lasi Oy. OMATALO ON SAVOLAISTA OSAAMISTA. Taloasiantuntijamme palvelee juuri sinulle sopivan talomallin valinnassa. Tutustu uusiin ONNI- ja INNO-mallistoihimme www.omatalo.com EDUSTAJASI IISALMESSA Ari Lappalainen 050 322 0309, [email protected] KUOPIOSSA Antti Parviainen 040 779 3910, [email protected] Ville Parviainen 050 587 1985, [email protected] SIILINJÄRVELLÄ Esko Hiltunen 050 321 8656, [email protected] Jukka Huttunen 050 67 280, [email protected] Muren talo ja navetta on museoitu sellaisenaan. 14 TIISTAINA 7.7.2015 Koti ja asuminen Lapset nauravat aina Jaana Martikainen Alapitkän koulun tunnistavat kaikki, vaikka eivät tietäisi paikkakunnasta mitään. Lapinlahti Jaana Martikainen Jos Alapitkälle haluaa määrittää yhden maamerkin, kauan ei tarvitse miettiä. Koulun kyljessä komeileva taideteos on piirtynyt lukemattomien Viitostiellä liikkuvien verkkokalvoille ja muistikuviin, vaikka itse kylästä ei mitään tietäisikään. – Kun kertoo jollekin tuntemattomalle, mistä koulusta on, kaikki osaavat yhdistää sen tänne, hymyilee Alapitkän koulun rehtori Jaana Suli. Iloinen ja värikäs lapsiaiheinen teos on koristanut Alapitkän koulun seinää siitä lähtien, kun kouluun tehtiin laajennusosa vuonna 1999. Kunta järjesti silloin taidekilpailun, jonka nimeksi valittiin Portti Lapinlahdelle. – Tarkoitus oli saada tähän maamerkki, joka näyttää täsmälleen, mistä Lapinlahti alkaa, kertoo jo silloin koulun rehtorina toiminut Suli. – Olin nuori kaveri ja osallistuin vähän kaikkeen. Tuohon aikaan olin kansalaisopiston maalauskurssilla, kun huomasin kisasta ilmoituksen Savon Sanomissa. Kun Hänninen näytti luonnosta nauravista lapsista opettajalleen, reaktio ei ollut häävi. – Opettaja hiukan hymähti ja sanoi sellaisella vähättelevällä äänellä, että ”voithan sää osallistua”, Hänninen nauraa. Voitto kuitenkin napsahti ja rahan lisäksi se tarkoitti töitä juhannukseksi 1999. – Maalasimme työn siskoni kanssa viidessä päivässä juhannuksen aikaan. Se oli omituista. Tieltä hiljeni liikenne melkein kokonaan. Ihan täysin liikenne ei kuitenkaan loppunut. Erityisesti yksi autoporukka ilahdutti maalareita. – Yhdestä amerikanraudasta pojat roikkuivat ikkunoista ja näyttivät takapuolta. Se jäi mieleen, taiteilija hekottaa. Kilpailun järjesti Lapinlahden kunta, jonka rakennushankkeiden kustannuksista prosentti meni tuolloin taidehankintoihin. Kunta varasi maalaustyöhön 25 000 markkaa ja kisan ykköspalkinto oli 20 000 markkaa. – Kisaan osallistui muistaakseni yksitoista työtä ja raati valitsi voittajan, Jaana Suli kertoo. Raati oli luonnollisesti arvovaltainen. Rehtorin lisäksi siihen kuuluivat Lapinlahden kunnanjohtaja, taidetoimikunnan puheenjohtaja, taidemuseon johtaja ja läänintaiteilijakin. – Muistan, että levitimme työt pöydälle ja kiersimme ympyrää. Yksi erottui heti joukosta. Kaikki asettivat saman työn ykköseksi. Työ oli iloinen ja selkeä ja siitä tiesi heti, mikä talo tämä on. Petri Hänninen ei ole ajanut Alapitkän koulun ohi viiteen vuoteen. Se vähän harmittaa. – Täytyy kyllä lähiaikoina ajaa siitä tarkoituksella ohi ja katsoa, missä kunnossa maali on. Toki värit ovat hiukan haalistuneet alkuvuosista, mutta muutoin pinta on kunnossa. Myös rehtori Jaana Suli pitää tarkasti silmällä teoksen kuntoa. Alkuperäiset värikoodit ovat vielä tallessa, ja jonakin päivänä täytyy katsoa, täytyykö teosta ehostaa. – Siitä on jo keskusteltu, mutta toisaalta se on taideteos, johon ei pitäisi koskea, Suli sanoo. Joskus teokseen on tosin koskettukin, mutta ilman lupaa. – Muutama joulu sitten joku oli laittanut hahmoille pahviset tonttuhatut. Se on ollut vaarallinen juttu, kun katolle on kymmenen metriä, Jaana Suli sanoo. Kun päätös oli tehty, lähti puhelu voittajalle. – Kun he soittivat minulle voitosta, piti ihan istua alas. Palkintosumma oli siihen aikaan todella iso raha, muistelee kisan voittanut tamperelainen Petri Hänninen. Vuonna 1999 Hänninen oli 25-vuotias ja asui vaimonsa opintojen takia Kuopiossa. Teoksen tekijä Petri Hänninen on yhä ylpeä nauravista lapsistaan. Aihe nousee yhä silloin tällöin esille. – Sukulaisille on saattanut joku puhua, että siellä Alapitkällä on muuten hassu taideteos. Ovat sitten sanoneet, että se on Petrin tekemä. Samansortin näkyvyyttä Hännisen töille ei ole sen jälkeen tullut, Petri Hännisen tavoite oli tehdä kilpailutyöstä värikäs, iloinen, selkeä ja sellainen jossa on lapsia. Aikalailla sellainen siitä tuli. Jussi Kesonen Rehtori Jaana Suli esitteli teosluonnosta Savon Sanomille toukokuussa 1999, kun laajennusosan rakentaminen oli vielä kesken. Tällainenkin siitä olisi voinut tulla. Joitakin kilpailuun osallistuneita töitä on vielä tallessa. vaikka meriiteillä mitattuna muutakin on uran aikana tapahtunut. Hänninen on tehnyt sarjakuvia aktiivisesti 20 vuoden ajan. Hän käyttää nimeä Petri Hannini. Hanninin sarjikset ovat paikkapaikoin olleet todella härskiä kamaa. Pallopäisistä rivoja laukovista hahmoista tulee väkisin mieleen Alapitkän nauravat lapset. – Se on se minun tyyli. Ainahan minä olen tehnyt niitä pallopäitä, Keskustelun edetessä paljastuu, että Alapitkän pallopäiden maalaaja on itse asiassa ehdolla heinäkuussa jaettavan Eisner-palkinnon saajaksi. Hänninen kun on yksi amerikkalaisen To End All Wars -kokoelman tekijöistä. Eisner-palkinnon merkitystä kuvaa parhaiten se, että palkintoja kutsutaan ”sarjakuvien Oscareiksi”. Aika hyvin mieheltä, jolle kansalaisopiston ope naureskeli vuonna 1999. muoto on vain kehittynyt vuosien saatossa. Tällä hetkellä näkyvin vakiotyö on yhteiskunnallisen Taisto Purna -sarjakuvan tekeminen Kanava-lehteen. Hänninen myös käsikirjoittaa Koululaisessa nykyään ilmestyvää Peräsmiehen poika -sarjista. – Teen myös käsikirjoituksia Englantiin ja Yhdysvaltoihin, Hänninen kertoo. | KOTI JA ASUMINEN 15 TIISTAINA 7.7.2015 Tehdään yhdessä UNELMIEN KODISTASI TOTTA LAPPLIN YKSILÖLLISELLÄ SUUNNITTELULLA JUURI SELLAINEN KOTI KUIN HALUATTE Monta tapaa rakentaa ajatuksista koti: Pyydä meiltä asuntolainatarjous www.saastopankki.fi/lainat tai tule juttusille konttorillemme! Valitkaa suosikkinne Lapplin monipuolisesta mallistosta! Taloja joka elämäntilanteeseen ja makuun. Voitte tutustua mallistoomme nettisivuillamme www.lappli.fi. Halutessanne suunnittelijamme räätälöi suosikkitalostanne täsmälleen perheellenne sopivan. Tai otetaan Lapplin arkkitehti mukaan. Hän suunnittelee perheenne toivetalon kaikki tarpeenne huomioiden. Tavataan Alapitkän Omakotinäyttelyssä 10. – 19.7.2015 Eetu Lukkari 044 590 0196 Vuorikatu 31-33 E17 70100 Kuopio [email protected] Iisalmi • Kiuruvesi • Kuopio • Lapinlahti • Rautavaara • Sonkajärvi • Varpaisjärvi • Vieremä www.saastopankki.fi/optia /saastopankkioptia VALOKUITU KOTONA JA MÖKILLÄ ILMOITUS ”Valokuidulla kaikki on yksinkertaista ja nopeaa” Maarasen perheen omakotitaloon pääsee heinäkuussa tutustumaan Lapinlahden Omakotitalonäyttelyssä. Kaista Savoon –hankkeen messuosastolla Alapitkän koululla esitellään asumiseen liittyviä sähköisiä palveluita sekä tarjotaan tietoa valokuidusta – tervetuloa! www.kaistasavoon.fi Yaran projektipäällikkö Pasi Maaranen saapuu töistä kotiin tasan viideksi. Hän annostelee keiton lautaselleen Lapinlahden Alapitkän uutuuttaan kiiltävässä keittiössä ja avaa lautasen viereen läppärin; samassa hetkessä langaton yhteys kiinteistön valokuituun on muodostunut. - En minä varsinaisesti etätöitä tee, paremminkin voisi sanoa, että jatkotöitä työpäivän jälkeen, Maaranen virnistää. Alapitkän kotiin perheelle on vedetty sadan megan valokuituyhteys. - Meillä on kotona paremmat yhteydet kuin töissä, Maaranen summaa ja luettelee perheen laitteita, jotka ovat joko sisäverkon kautta tai langattomasti yhteydessä valokuituliittymään: niitä on kymmenkunta läppäreistä, tableteista ja kännyköistä televisioihin. - Kyllä minunkin opiskelu on huomattavasti helpottunut, kun ei tarvitse enää mokkulan kanssa tapella, sanoo perheen äiti, Päivi Maaranen, joka opiskelee koulunkäyntiohjaajan työn ohessa. Yksinkertaisuudesta, varmatoimisuudesta ja helppoudesta perhe valokuitua kiitteleekin. Televisiopalveluun kuuluvat automaattiset tallennukset, elokuvia voi tilata suoraan omalle katselulaitteelle, 7- ja 10-vuotiaiden lasten käytössä oleviin tabletteihin ei tarvitse hankkia erillisiä liittymiä ja kuukausikustannukset pysyvät keskitetyllä ratkaisulla kurissa. - Kyllä nuo miehet varmasti tallenteista jonkun vanhan Erätulilla-jakson siinä kohtaa kaivavat, kun nukkumaan pitäisi mennä, Päivi naurahtaa. VALOKUITU POISTAA MONTA ONGELMAA Myös mökillä Rautavaaralla nautitaan valokuidun suomista iloista. Maarasen perhe lieneekin Poh- jois-Savon mittakaavassa melkoinen harvinaisuus; valokuitu löytyy sekä kotoa että mökiltä. - Minä kyllä ensin vastustin sitä, että mökilläkin jonkun härvelin edessä istutaan, Päivi myöntää avoimesti. - Mutta on se kyllä ollut luksusta, että saunan jälkeen olemme voineet keskittyä elokuvan katseluun ja aamupiirretyt ovat puolestaan maistuneet lapsille. Pasi kertoo, että viihteen lisäksi valokuidun hommaamiseen mökille on ollut myös painavia järkisyitä. - Televisio on muuttumassa ja antennin kautta ei lähetyksiä katsella pitkään enää missään; valokuidulla varmistettiin, että ohjelmat näkyy meillä jatkossakin. Mobiiliyhteydet mökkipaikoilla ovat kaikkein huonoimmat; ei siellä kaikitellen pysty puhumaan edes puheluja. Valokuitu poistaa monta ongelmaa, Pasi valottaa päätöksen taustoja. Kaista Savoon esittää: Ohjelmaa Omakotitalonäyttelyssä PE 10.7. 3D-tulostuksen esittelyä, yhteistyössä Launzer.com MA 13.7. viihde- ja pelidemoja perhepäivänä TI 14.7. valokuituteemapäivä: laajakaistainfoja, operaattorit paikalla, tietokonetohtori ja kahvitarjoilu osastollamme Lisäksi jokaisena päivänä tietoa sähköisistä palveluista, turvapalveludemo ja arvontaa. Tervetuloa osastollemme! i.fi 16 | KOTI JA ASUMINEN TIISTAINA 7.7.2015 DESTIA TOIMITTAA LAADUKKAAT CE-MERKITYT KIVIAINEKSET VALTAKUNNALLISESTI Destia tarjoaa kaikki tarvittavat kiviainekset talonrakentamiseen, tienrakentamiseen, betonituotteisiin sekä kaiken tyyppisiin päällysteisiin. Tuotevalikoimaamme kuuluvat murskeet, sorat, hiekat ja sepelit eri kokoluokissa. Myymme kiviainesta eri puolilla Pohjois-Savoa sijaitsevilta kiviainesalueiltamme noudettuna tai toimitettuna haluttuun kohteeseen. Ota yhteyttä Destian Pohjois-Savon kiviainesmyynnin vastuuhenkilöihin; saat lisätietoa oikean kiviaineksen valinnasta, hinnoista, toimitusehdoista ja lähimpänä sinua sijaitsevista kiviainesalueista. Hannu Vainikainen p. 0400 276 020, [email protected] Mikko Soininen p. 050 568 6011, [email protected] TAINEN PIHASUUNNITTELIJA MARJO HAA MÄLÄSSÄ TAVATTAVISSA KOLMISOPEN MYY TORSTAISIN KLO 17–19. stark-suomi.fi stark-suomi.fi stark-suomi.fi stark-suomi.fi stark-suomi.fi stark-suomi.fi stark-suomi.fi 490 00 149 OKSASILPPURI ast kpl VENTTI PUUÖLJY • 2500 W/230 V • oksat halk. alle 4 cm • takuu yksityiskäytössä 5 v, KG66 • 0,9 l, väritön, XM04 0 0 59 99 LYHYT MIT TA TERASSILAUTA VIHREÄ • 28x95 mm, BÄ49 • 28x120 mm, LL04 79 00 m m 1,25 /m -50% POISTAMME ERÄN KOMPOSIITTITERASSIPESSA! OJA KOLMISO stark-suomi.fi stark-suomi.fi stark-suomi.fiLAUT kpl Norm. 1,02 WC-ISTUIN SCANDI I KOMPAKT 42 • piiloviemäri, kaksoishuuhtelu • korkeus 775 mm, EO49 MÖKKIPANEELI • 14x120 mm, kuusi stp • talouslaatu, OE17 Kansi YI27 myydään erikseen. 15,70 € Hinnat voimassa 15.7.2015 saakka. Tuotteita rajoitetut erät. Ei jälleenmyyjille. Avoinna: 7–19 (9–15) Kuopio Kolmisoppi Suvannontie 12 Avoinna: 7–18 Kuopio Sorsasalo Sorsasalontie 7 stark-suomi.fi stark-suomi.fi 00 249 AKKUPORA DEWALT DCD790M2 VAIN KOLMISOPESSA kpl • 18 V, hiiliharjaton moottori • maksimivääntö 60 Nm • sis. latauslaite ja kaksi 4,0 Ah:n XR Li-ion -akkua, YJ76 VAIN KOLMISOPESSA 435 00 kpl PUUKIUAS KASTOR PK20 KARHU • 13–20 m3 saunoihin, GF71 Kiuaskivet myydään erikseen. s
© Copyright 2024