Tekla 29.1.2015 § 7, liite 23
Lapinlahti, kirkonseudun asemakaavan muutos korttelit 61, 65, 67, 68 ja 255 ( Torin seutu ) /
lausunnot ja mielipiteet:
20.1.2015
Tekninen lautakunta päätti 11.9.2014 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä
22.9.-22.10.14. Suunnitelmasta jätettiin yhteensä 12 lausuntoa ja mielipidettä.
1. Lapinlahden Vesi Oy / Vesihuoltoinsinööri Marja-Leena Nevalainen ja Verkostomestari Pekka
Sairanen
Lapinlahden Vesi Oy ilmoittaa lausuntonaan, että Ystintiellä ei ole omaa hulevesiviemäriverkkoa. Alueen
poikittaa kaksi eri hulevesiputkea, toinen Kangaslahdentien suuntaisesti ja toinen torilta päin jatkuen
kortteleiden välistä Koivutielle. Kaavaluonnoksesta ei käy ilmi, ovatko alueelle suunnitellut asuin- ja
liikekiinteistöt kellarillisia vai eivät. Mikäli kaava sallii kellareiden rakentamisen, tulee rakentajien hoitaa
kuivatus pumpuilla tai vaihtoehtoisesti Ystintielle on rakennettava syvempi sadevesiviemäri esimerkiksi
Leppäsyrjäntien kautta notkoon, jossa on jo olemassa hulevesiviemärin (315 mm) purkupää.
Lapinlahden Vesi Oy saneeraa alueen jätevesiviemärilinjat tänä syksynä. Jätevesiviemärilinjojen
korkeusasema ei myöskään salli kellareiden viemäröintiä tällä hetkellä, jolloin mahdollisia kellaritiloja ei voi
viemäröidä jäteveden osalla.
Edelleen Lapinlahden Vesi Oy ilmoittaa lausuntonaan, että kortteliin 67 AL- ja KL-tonttien väliin on
muodostettava rasite olemassa olevaa hulevesiviemäriä varten.
Vastine:
Asemakaavaan lisätään rasitemerkintä korttelin 67 läpäisevälle hulevesiviemärille.
Vesilaitoksella ei ole velvollisuutta rakentaa viemäreitä tai hulevesiviemäreitä kellaritiloja varten. Mikäli kellari
halutaan kuitenkin rakentaa, joutuu rakennuttaja huolehtimaan pumppauksesta olemassa oleviin
verkostoihin. Pohjavesi on alueella niin syvällä, ettei kellareiden rakentamista ole katsottu tarpeelliseksi
kieltää.
2. Jääskeläinen Airi
Mielestäni tori on hyvä sellaisenaan kuin se jo on. Pienen kylän väki mahtuu sinne, harvoin siellä tungosta
on, silloin kuuluukin olla kun tapahtumaa sattuu olemaan se luo toritunnelmaa.
Antaa jäljellä olevien vanhojen talojen rakennuskulttuurin näkyä ei niitä nyt niin paljon ole jäljellä torin ja
kirkon ympärillä, nehän kuuluu taidepitäjään jotain vanhaa jotain uutta. Niissä näkyy ajan historia ja
rakennuskulttuuri.
Sopu sijaa antakoon. My Home sweet Home
Vastine:
Suunnittelualue on keskeisin osa Lapinlahden kuntakeskusta. Mikäli liiketilojen tarve vielä lisääntyy, on
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta syytä vähentää tarpeetonta liikennettä ja keskittää
mahdolliset liiketilat kunnan keskustaan olevien palveluiden yhteyteen. Rakentamisen täydellinen
jäädyttäminen ei näin ollen ole valtakunnan eikä kunnan tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista.
Asemakaavassa uudisrakentaminen sopeutetaan mittakaavaltaan kirkonkylän olevaan kulttuuriympäristöön.
3. Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue / alueidenkäytön ylitarkastaja
Leila Kantonen ja ympäristönsuojelun erityisasijantuntija Jorma Lappalainen
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) esittää lausuntonaan
asemakaavan muutoksesta seuraavaa:
Kulttuuriympäristöt
On hyvä, että kaavamuutosalueelle on nyt päivitetty kulttuuriympäristöjen inventoinnit. Seuraava kohde
kaava-alueella tarvitsee suojelumerkinnän (sr):
- 8. Ystintie 5 Mäkitupa 1900-luvun alku, piharakennus, kaivo ja kellari, 1950-luvun asuinrakennus, merkintä
on tarpeen koska Mäkitupa on viimeinen alueella yleisesti vallinneesta työmiesten ja käsityöläisten
asuntotyypistä. Asuinrakennus vuodelta 1950 on esimerkkikohde rintamamiestaloista, se on säilynyt hyvin
alkuperäisessä asussaan sekä ulkoa että sisältä.
Seuraavat kohteet ovat paikallisen asutushistorian kannalta merkityksellisiä, joten niiden kohdalla on tarpeen
kohteiden arvon esiintuova kaavamääräys:
- 2. Impantie 13, hirsiaitta
- 6. Impantie 10, hirsiaitta
- 7. Impantie 12, Kasurisen paja ja hirsiaitat, kohde on jo yleiskaavan sr-kohde. Kohde on merkitty
maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi (mal).
Pohjavesialueet
Kaavaselostuksen sivulla 9 on syytä tarkentaa lakiviittauksia nykyisen lainsäädännön mukaiseksi: Alueella
rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain (587/2011) 3 luvun 2 § sekä
ymparistönsuojeluiain (527/20 14) 16 § (maaperän pilaamiskielto) ja 17 § (pohjaveden pilaamiskielto).
Liikenne
Suunnittelualueen läpi kulkee yhdystie 5646 (Linnansalmentie), joka aiheuttaa asemakaavaprosessissa
huomioon otettavia vaikutuksia.
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa liikenteellisten vaikutusten arvioinnista.
- Kaavamuutoksen vaikutuksia tulee arvioida liikenteellisten vaikutusten, kuten uuden liike- ja
asuinrakentamisen tuottamien liikennetuotosten osalta. Nyt esillä olevassa aineistossa on kerrottu, ettei
kaava toteutuessaan lisää alueen liikennettä. Liikennevastuualue katsoo, että uudis- ja lisärakentaminen toisi
mukanaan väistämättä lisääntyvää liikennettä. Myös yhtenä kaavamuutoksen tarkoituksena on esitetty torin
ympäristön liikennejärjestelyjen selkeyttäminen. Tällä tavoitteella on myös liikenteellisiä vaikutuksia.
Liikenteellisistä vaikutuksista tulee esittää yksityiskohtaisempaa selvitystä ja tarvittaessa arvioida erilaisten
vaihtoehtojen arviointia.
Uuden asuinrakentamisen osalta tulee varmistua Linnansalmentien (yt 5646) liikennemelun aiheuttamien
meluhaittojen selvittämisestä ja hallinnasta asuinrakentamisen vaatimukset huomioon ottaen.
Liikennevastuualue muistuttaa kyseistä tietä kulkee merkittävä määrä raskasta liikennettä Valiolle.
Kaavamerkinnöistä liikennevastuualue huomauttaa maantietä koskevaa merkintää, jonka tulee LYT:n sijasta
olla LT. LT-merkintä tulee nimetä ”maantien alueeksi”.
Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet liikennejärjestelmäasiantuntija Simo Takalammi ja arkkitehti,
ylitarkastaja Eeva Pehkonen.
Vastine:
Kulttuuriympäristöt
- Ystintie 5, Mäkitupa 1900-luvun alku, piharakennus, kaivo ja kellari, 1950-luvun asuinrakennus
Kaavan tavoitteena on tarpeettoman liikenteen välttämiseksi keskittää tuleva liikerakentaminen tälle nykyisen
kaupallisen keskuksen alueelle. Mäkituvan alue on ainoa merkittävä liikerakentamiseenkin sopiva vapaa
tontti alueella ja rakennukset ovat huonossa kunnossa, joten kaavan keskeisiä tavoitteita vaarantamatta sitä
ei voida esittää suojeltavaksi.
- 2. Impantie 13, hirsiaitta
Toriin liittyvänä Impantie 13 on sijainniltaan kunnan paras rakentamaton liiketontti. Suojelumerkintä aitan
kohdalla rajoittaisi merkittävästi asemakaavan mukaista liikerakentamiskäyttöä ja vaarantaisi asemakaavan
keskeisiä periaatteita. Nykyisellä sijainnilla aitta jäisi liikerakennuksen takapihalle, mikä alentaisi
rakennuksen arvokkuutta.
- 6. Impantie 10, hirsiaitta
Hirsiaitta on esitetty suojelumerkinnällä.
- 7. Impantie 12, Kasurisen paja ja hirsiaitat
Lapinlahden kunnassa on jo useiden vuosien ajan ollut tavoitteena kehittää ja jäntevöittää Lapinlahden
kirkonkylän keskustan maankäyttöä. Tärkeimpänä kohteena tässä on tullut esille ns. torin alueen
kaavoituksen uusiminen.
Kunta on tehnyt pitkäjänteistä työtä asian eteen mm. hankkimalla maa-alueita kaavan muutosta
Nyt on kyseessä toria ympäröivän alueen tarkastelu.
Taajamien kehittämien on kuntien kannalta elintärkeä asia. Tiivis asuinympäristö ja elävä keskusta ovat sen
kannalta tärkeimmät tavoitteet.
Torin alueen kaavamuutoksen lähtökohta selkeyttää torin ja ympäristön tulevaa rakentamista,
elinkeinopolitiikkaa, liikennejärjestelyjä ja muuta maankäyttöä.
Kaavamuutoksella luodaan edellytykset nykyisten ja tulevien liiketilojen laajentamiseen ja rakentamiseen.
Muutos mahdollistaa myös jo muutamia vuosia sitten aloitetun uusien kerros- ja rivitalojen rakentamisen.
Alueelle on paluumuuttanut paljon vanhempaa, eläkkeellä olevaa väestöä. Välimatkat palveluihin ovat lyhyet,
ne voi saavuttaa helposti jalankin.
Kohteena oleva pajarakennuksen tontti (30:15) on suunniteltu tässä kaavaehdotuksessa asuinrakennusten
korttelialueeksi. Alueelle voidaan rakentaa korkeintaan kaksikerroksisia pientaloja. Tontti rajoittuu yhdeltä
sivulta uudehkoon kerrostaloon, toiselta sivulta peruskorjattuun 50/60 luvun pientaloon ja toiselta sivulta
tyhjään tonttiin. Pajarakennukselle ei esitetä asemakaavan muutosehdotuksessa suojelumääräystä.
Samalla tontilla sijaitseville asuinrakennukselle ja talousrakennukselle on jo myönnetty purkuluvat. Mikäli
pajarakennus jäisi suojeltuna rakennuksena tontille uusien rakennusten ympäröidyksi, se muodostaisi
jonkinasteisen ristiriidan tulevaan torin alueen kaavan kokonaiskuvaan.
Pajarakennus voitaisiin siirtää johonkin toiseen ympäristöön, missä olisi jo entuudestaan samanlaista
rakennuskantaa. Siirto pitäisi toteuttaa vapaaehtoisuuteen pohjautuen, ilman vastaanottavan tontin
”suojelumääräystä”. Tästä asiasta ovat tontin 30:15 nykyiset omistajat jo neuvotelleet joidenkin tahojen
kanssa.
Pajarakennus ei muodosta enää yhtenäistä historiallista kuvaa entisajan pajan toiminnasta, sillä pajan sisällä
oleva irtaimisto on jo myyty pois, jäljellä on enää hirsirakennus. Suojelu on tavallaan menettänyt
merkityksen, koska rakennuksen toiminnallisuus on hävinnyt.
Kunnan kanta pajarakennuksen suhteen on, että rakennukseen ei tulisi kaavassa laitaa suojelumääräystä.
Pohjavesialueet
Pohjavesialueen merkintä kirjoitetaan esityksen mukaisesti.
Liikenne
Yleisen tien merkintä muutetaan esityksen mukaisesti. Asemakaavan selostukseen lisätään melun- ja
liikenteen vaikutusten arvioinnit.
4. Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo / museonjohtaja Merja Heiskanen, yli-intendentti Tapio
Laaksonen
Kaavan tarkoituksena on selkeyttää torin seudun rakentamista ja liikennejärjestelyjä sekä tarkistaa
rakennuspaikat kiinteistörajojen mukaisiksi.
Kaavoitukseen liittyen on alueen rakennusinventointi vuonna 2014 päivitetty ja täydennetty. Inventointiin
sisältyneistä kahdeksasta kohteesta yhtäkään ei ole osoitettu kaavaluonnoksessa suojelumerkinnällä.
Huomio kiinnittyy tältä osin kohteeseen Pajala (Kohde 7, Impantie 12). Kohteesta on inventointiaineistossa
mukana arkkitehti Hannu Puurusen tekemä selvitys Pajalan tontin rakennuksista ja vaiheista. Kuulun
seppämestarin Kusti Kasurisen paja on osoitettu Lapinlahden kirkonkylän osayleiskaavassa sr-merkinnällä.
Pohjois-Savon maakuntakaavassa se on osoitettu kulttuurihistorialliseksi arvokkaaksi kohteeksi
(maakunnallisesti arvokas).
Myös muutamaa muuta rakennusinventointikohdetta voitaisiin ajatella mahdollisina asemakaavallisina
suojelukohteina - mutta tätä ei voi pitää välttämättömänä. Pajalan kulttuurihistoriallinen arvo on todettu jo
aiemmin. Kaava-aineistossa ei ole kerrottu syytä sille, miksi Pajalaa ei ole osoitettu suojeltavaksi. Mikäli
kohdetta ei suojella, on tähän esitettävä kaava-aineistossa asianmukaiset perusteet.
Vastine:
Kohteena oleva pajarakennuksen tontti (30:15) on suunniteltu tässä kaavaehdotuksessa asuinrakennusten
korttelialueeksi. Alueelle voidaan rakentaa korkeintaan kaksikerroksisia pientaloja. Tontti rajoittuu yhdeltä
sivulta uudehkoon kerrostaloon, toiselta sivulta peruskorjattuun 50/60 luvun pientaloon ja toiselta sivulta
tyhjään tonttiin. Pajarakennukselle ei esitetä asemakaavan muutosehdotuksessa suojelumääräystä.
Samalla tontilla sijaitseville asuinrakennukselle ja talousrakennukselle on jo myönnetty purkuluvat. Mikäli
pajarakennus jäisi suojeltuna rakennuksena tontille uusien rakennusten ympäröidyksi, se muodostaisi
jonkinasteisen ristiriidan tulevaan torin alueen kaavan kokonaiskuvaan.
Pajarakennus voitaisiin siirtää johonkin toiseen ympäristöön, missä olisi jo entuudestaan samanlaista
rakennuskantaa. Siirto pitäisi toteuttaa vapaaehtoisuuteen pohjautuen, ilman vastaanottavan tontin
”suojelumääräystä”. Tästä asiasta ovat tontin 30:15 nykyiset omistajat jo neuvotelleet joidenkin tahojen
kanssa.
Pajarakennus ei muodosta enää yhtenäistä historiallista kuvaa entisajan pajan toiminnasta, sillä pajan sisällä
oleva irtaimisto on jo myyty pois, jäljellä on enää hirsirakennus. Suojelu on tavallaan menettänyt
merkityksen, koska rakennuksen toiminnallisuus on hävinnyt.
Kunnan kanta pajarakennuksen suhteen on, että rakennukseen ei tulisi kaavassa laitaa suojelumääräystä.
5. Lapinlahden vasemmisto ry / Markku Miettinen ja Pentti Ryth
Lapinlahden vasemmisto ry:n omistama tila korttelissa 61 on kaavaluonnoksessa merkitty kerrostalotontiksi
Nykyään siinä sijaitsee työväentalo.
Jotta nykyinen käyttö voisi jatkua, esitämme, että kaavaan tulisi vaihtoehtoinen merkintä, joka mahdollistaisi
työväentalon säilymisen ja sen laajentamisen.
Vastine:
Mielipiteen esittäjän tilalle on osoitettu kaavamääräyksellä mahdollisuus säilyttää kokoontumistiloja
kerrostalorakentamisen ohella.
6. Museovirasto / intendentti Marja-Leena Ikkala
Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ja Museoviraston tekemän yhteistyösopimuksen mukaan museo
hoitaa kulttuuriympäristön viranomaistehtäviä Pohjois-Savossa. Näin ollen Museovirasto ei lausu kyseisestä
kaava-asiasta.
Vastine:
Lausunto ei vaikuta kaavan sisältöön.
7. Pohjois-Savon Pelastuslaitos / johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa esitettyyn asemakaava muutokseen. Kaikki alueen
henkilö- ja paloturvallisuutta koskevat rakenteelliset asiakokonaisuudet hoidetaan rakennuslupakäsittelyssä,
jossa pelastuslaitos on lausunnon antajana rakennushankkeen osalta.
Vastine:
Lausunto ei vaikuta kaavan sisältöön.
8. Savon Voima Verkko Oy, Suunnittelu / verkostosuunnittelija Asko Pennanen
Lausuntopyyntöönne 1 1.9.2014 viitaten lausumme sähköverkon osalta seuraavaa:
Varaamme kaksi puistomuuntamon paikkaa yhden torille ja toisen Mäkikujan varteen 255 korttelin KL tontille.
Puistomuuntamoiden aluevarauksen koko on (15x15) m.
Torille sijoittuva uusi muuntamo sijoitetaan nykyisen muuntamon pohjoispuolelle n. 2 m päähän.
Toivoisimme myös saavamme asemakaavasta sähköisen version järjestelmäämme (Auto Cad 201 1
formaatti DWX tai DXF tai vanhempikin Auto Cad versio käy).
Vastine:
Konsultti toimittaa kaavan Savon Voima Verkko Oy:lle pyydetyllä tavalla.
Puistomuuntamoiden paikat osoitetaan kaavassa torille ja Mäkikujan varteen 255 korttelin KL tontille.
9. Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut / terveystarkastaja Tauno Kähkönen
Asemakaavan muutosprosessin osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa on
terveydensuojeluviranomainen ( Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut 1 terveystarkastaja Susanna
Haatainen) antanut seuraavan lausunnon:
Asemakaavan muutos selkeyttäisi torialuetta päätavoitteensa mukaisesti. Liikerakentaminen sijoittuisi
isoimman väylän viereen ja uusi asuinrakentaminen vähemmän liikennöityjen teiden varsille. Pienhiukkasten
ja muiden liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien sekä melun määrä on pienempi vähemmän liikennöityjen
teiden varsilla, joten tämä on ympäristöterveyttä edistävä tavoite. Liikennemäärät alueella eivät oletettavasti
merkittävästi lisäänny, mutta voivat painottua eri tavoin joillekin tieosuuksille vaihtoehdosta riippuen.
Asuinrakennusten oleskelupihojen sijoittaminen tieltä katsoen rakennusmassan taakse, mahdollistaisi
hiljaisemman ulkoympäristön asukkaille (vaihe 2 Ystintie). asuinrakennuksissa melun keskiäänitason tulee
olla päivällä alle 35 dB(A) ja yöllä alle 30 dB(A). Tämän katsotaan mahdollistuvan ulkomelun jäädessä
päivällä alle 55 dB(A) ja yöllä 50 dB(A).
Erillisen toritalon rakentaminen mahdollistaisi mm. torikauppiaille ja yleisölle tarkoitetun käymälän. Tämä
parantaisi yleisön palvelua ja tarkoittaisi myös hygieenisten olosuhteiden parantumista ja on siten
ympäristöterveyttä edistävä asia. Taajama-alueen suunnitelmissa on suotavaa pitää mukana kevyen
liikenteen sujuvat väylästöt liikenneturvallisuuden ja käyttömukavuuden varmistamiseksi. Pohjavesialue
sivuaa alueen lounaisosaa, johon ei juurikaan ole tulossa muutosrakentamista. Pohjavesialueen
maankäytössä on aina huomioitava pohjavesialueen suojelusuunnitelman toimenpide-esitykset.
Terveydensuojelulliset näkökohdat ovat säilyneet samoina kaavamuutosprosessin edetessä
arviointisuunnitelmavaiheesta muutosluonnosvaiheeseen.
Terveydensuojeluviranomainen pitäytyy osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa antamassaan
lausunnossa.
Vastine:
Liikennemelua on arvioitu Linnansalmentien osalta, koska sillä liikennemäärä on selvästi suurin.
Liikennemelua on tarkasteltu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Liikennemäärän, nopeusrajoituksen ja
raskaan liikenteen osuuden perusteella 55 dB:n melualueen raja on noin 40 metrin etäisyydellä
Linnansalmentien keskilinjasta. Uudet asuinrakennukset on esitetty em. rajaa kauemmaksi. Yöaikainen
liikenne on niin vähäistä, ettei yöaikaisen ohjearvon (45 dB) ylittämisen riskiä ole. Nykyrakennusten seinien
ja ikkunoiden äänieristävyys on riittävä siihen, ettei sisätiloissa ole riskiä meluarvojen ylitykseen.
Toritalon rakentamismahdollisuudet tutkitaan kaavamuutoksen yhteydessä.
Pohjavesialueen raja merkitään kaavakartalle
10. Terho Paltamo
Lapinlahden kunnan asemakaavan muutoksesta (22.09.2014) torinseudun sekä korttelista 65 tonttini
Pienelän osalta (24:29) haluan sanoa seuraavaa:
1. Koska tontistani (Pienelä 24:29, alkuperäinen pinta-ala 1800 m2) on vuosien kuluessa lohkottu yli 20 %
Impantien ja Ystintien levennyksiin, haluan rajojen tarkistamista. Taksien paikoitusalue ei saa ulottua
maalleni. Samoin taksien paikoitusalueen ja tonttini rajalle on kunnan rakennettava korkeampi uusi aita
torialueen häiriöiden minimoimiseksi.
2. Ensisijaisesti tällä toimella haluan säilyttää tonttini yhtenäisenä alueena.
3. Uusimmassa asemakaavaluonnoksessa Pienelän tonttini on merkitty liikerakennusten (KL)
korttelialueeseen. Ainakaan nykyiset Lapinlahden kauppa -ja liikerakennukset eivät edusta arkkitehtuuriltaan
näyttävyyttä, korkeutta tai kauneutta; kaikki ovat rumia ja matalia halpahalleja. Siksi esitän vaihtoehtoisesti
tonttini merkittäväksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten rakennusalueeksi (AL), mikä antaa paremmat
mahdollisuudet arvotonttini hyödyntämiseen.
4. Lisäksi kun ns. Kasurisen paja puretaan, on tontillani sijaitseva vilja-aitta keskustan ainoa alkuperäisellä
paikallaan sijaitseva ”vanha hirsirakennus”, joka ELY-keskuksen mukaan ”tulisi säilyttää”. Uusimmassa
kaavaluonnoksessa myös aittarakennus saisi olla merkittynä paikallaan.
liitteenä rakennusinventointikortti.
Vastine:
1. Rajojen tarkistus
Kaavaluonnoksessa Paltamon rakennuspaikan raja torille päin on pysytetty nykyisessä kiinteistörajassa.
Impantien ja Ystintien katualueita ei ole otettu haltuun, joten niiden osilta on noudatettu pääosin
voimassaolevan asemakaavan katualueiden rajoja. Ystintie on entisen kaavan mukaisena. Impantietä on
Paltamon kohdalla kavennettu Paltamon puolelta n. 70 senttimetrillä. Paltamon tontin länsipuolella tilaan
esitetään liitettäväksi kunnan omistamaa maa-aluetta n. 3 metrin leveydeltä. Aidan rakennusvelvollisuus ei
kuulu asemakaavassa selvitettäviin asioihin. Aitaaminen on syytä selvittää mahdollisen toritalon ja/tai
pysäköintialueen suunnittelun yhteydessä.
2. Tontti yhtenäisenä alueena
Paltamon tila ulottuu nykyisin Impantien ajoradalle saakka ja Ystintien sivuojaan, joten katualueiden
haltuunotto on näiltä osin välttämätöntä. Muilta osin tontin pinta-alaa esitetään vastaavasti lisättäväksi
kunnan maa-alueesta liitettävällä alueella.
3. Kaavamerkintä K/AL
Toriin liittyvänä Paltamon tontti on sijainniltaan kunnan paras rakentamaton liiketontti ja rauhaton
asuinrakennuksen paikaksi. Näin ollen voimassa olevan liikerakennusmerkinnän muuttaminen asumista
sallivaksi ei ole tarkoituksenmukaista.
4. Rakennusten merkitseminen
Paltamon rakennukset katualueelle osittain sijoittuvaa autotallia lukuun ottamatta sijaitsevat asemakaavassa
rakennusalalla, joten niiden säilyttämiselle ei ole estettä. Suojelumerkintä aitan kohdalla rajoittaisi
merkittävästi asemakaavan mukaista liikerakentamiskäyttöä ja vaarantaisi asemakaavan keskeisiä
periaatteita ja heikentäisi myös kiinteistön arvoa. Nykyisellä sijainnilla aitta jäisi liikerakennuksen takapihalle,
mikä alentaisi rakennuksen arvokkuutta.
11. Ympäristölautakunta
Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa;
Impantien varrella olevan ent. Kasurisen pajan tontille (nro 3) olisi laitettava kaavaluonnokseen
rakennusalueen rajausmerkinnät. Asuinrakennukselle ja osalle talousrakennuksia on myönnetty purkulupa.
Vastine:
Rakennusalan rajat on merkitty lausunnon mukaisesti.
12. Savon Voima Oyj, Energiantuotanto ja kaukolämpö / rakennuttamispäällikkö Jouko Miettinen
Lausunto koskee Lapinlahden torin seudun asemakaavan muutosta, johon Lapinlahden kunta on lähettänyt
lausuntopyynnön 15.9.2014.
Savon Voima Oyj / energiantuotanto ja kaukolämpö liiketoimintayksiköllä ei ole huomautettavaa esitettyyn
asemakaavan muutokseen.
Vastine:
Lausunto ei vaikuta kaavan sisältöön.