Katsaus täydennyskoulutustarjontaan Suomessa
Katsaus täydennyskoulutustarjontaan Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö, 25.6.2015 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Korkeakouluharjoittelija Markus Markkanen Sisällysluettelo Taulukot ja kaaviot ............................................................................................................................................ 3 1. Johdanto ja tiivistelmä................................................................................................................................... 5 1.1 Johdanto .................................................................................................................................................. 5 1.2 Päähavainnot selvityksestä...................................................................................................................... 6 2. Henkilöstökoulutuksen hankinta ja järjestäminen työnantajien näkökulmasta vuonna 2010 ..................... 9 2.1 Yritysten panostus henkilöstökoulutukseen säilynyt jokseenkin ennallaan vuosien 2005–2010 välillä10 2.2 Henkilöstömäärät ja toimiala vaikuttavat kurssikoulutuksen tarjontaan, koulutukseen osallistumiseen ja koulutustuntien määrään ........................................................................................................................ 13 2.3 Koulutus jakautui tasaisesti ulkoiseen ja sisäiseen koulutukseen ......................................................... 14 2.4 Ulkoisen koulutuksen hankinnassa eroja yrityskoon ja toimialan mukaan........................................... 15 2.5 Koulupalveluiden osto yksityisiltä yrityksiltä kasvanut vuosien 1999–2010 aikana ............................. 18 2.6 Koulutuksen sisältö painottui niin toimialakohtaisen erityisosaamisen kuin toimialariippumattoman asiakas- ja johtamistaitojen kehittämiseen ................................................................................................. 19 2.7 Sisällöltään koulutus toimialariippuvaista ............................................................................................. 20 2.8 Henkilöstökoulutukseen osallistumiseen liittyvät erot kaventuneet EU-maiden välillä ....................... 23 2.9 Kustannukset eroavat EU-maiden kesken eikä kustannuskehityksen osalta ole selkeää jakolinjaa uusien ja vanhojen euromaiden välillä ........................................................................................................ 25 3. Täydennyskoulutuksen kilpailutilanne yliopistojen näkökulmasta ............................................................. 29 3.1 Yliopistot kokevat kilpailua täydennyskoulutuksessa muilta korkeakouluilta ja oppilaitoksilta ennen yksityistä sektoria ........................................................................................................................................ 29 3.2 Yrityksiä erityisesti liikkeenjohtoon, markkinointiin ja viestintään liittyvässä koulutuksessa .............. 31 3.3 Merkittävimmät yksityiset kilpailijat painottuvat liikkeenjohdon ja organisaation koulutukseen ....... 32 4. Katsaus täydennyskoulutusta tarjoaviin yrityksiin koulutusalan mukaan .................................................. 35 4.1 ICT .......................................................................................................................................................... 36 4.2 Liikkeenjohto ja organisaatio................................................................................................................. 38 4.3 Ammatilliset erikoisoppilaitokset ja HAUS Kehittämiskeskus ............................................................... 47 4.4 Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta .............................................................................. 51 4.5 Työvoima- ja rekrytointikoulutus .......................................................................................................... 52 4.6 Viestintä ja markkinointi........................................................................................................................ 53 4.7 Kouluttajien ja koulutusjärjestelmän kehittäminen .............................................................................. 54 4.8 Projektijohtaminen ................................................................................................................................ 55 4.9 Kansainväliset kauppakorkeakoulut ...................................................................................................... 55 5. Yritysten taloustiedot .................................................................................................................................. 58 1 5.1 Liikevaihdossa suuria eroja yritysten välillä .......................................................................................... 59 5.2 Viidenneksellä yrityksistä liikevaihto kasvoi .......................................................................................... 63 5.3 Liiketoiminnan tulos suurimmalla osalla positiivinen ........................................................................... 67 5.4 Tulos nousussa puolella yrityksistä........................................................................................................ 72 5.5 Henkilöstömääriltään yritykset pieniä tai keskisuuria ........................................................................... 77 5.6 Henkilöstömäärät pysyneet vakaina viime vuodet ............................................................................... 78 6. Tilastokeskuksen aineiston perusteella tehty yleiskatsaus yrityksiin päätoimialaluokassa koulutus ..... 80 6.1 Koulutus toimialana pieni kansantaloudellisesti ................................................................................... 81 6.2 Erilaisia kursseja järjestävät yritykset kattavat suurimman osan toimialaluokan yrityksistä ............... 82 6.3 Keskiasteen ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset suurimpia yhteenlasketun liikevaihtonsa perusteella ................................................................................................................................................... 84 6.4 Keskiasteen ammatilliset oppilaitokset suurimpia koulutusalan työllistäjiä ......................................... 86 6.5 Suurin osa toimialan palkoista maksetaan erilaisten kurssien järjestäjien, kuljettajakoulutuksien ja keskiasteen ammatillisen koulutuksen toimesta ........................................................................................ 88 6.6 Koulutusalan yritykset suuruusluokittain .............................................................................................. 90 6.6.1 Liikevaihto....................................................................................................................................... 90 6.6.2 Henkilöstön lukumäärä................................................................................................................... 92 Lähdeluettelo................................................................................................................................................... 93 Liitetaulukot..................................................................................................................................................... 95 2 Taulukot ja kaaviot Neljä toimialaa, missä panostettiin eniten koulutukseen koko henkilöstö kohden vuonna 2010, olivat: ..... 11 Neljä toimialaa, missä panostettiin vähiten koulutukseen koko henkilöstö kohden vuonna 2010, olivat: .... 11 Taulukko 1. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista sekä kustannukset työntekijää, osallistujaa ja tuntia kohden vuonna 2010...................................................................................................... 12 Taulukko 2. Kurssikoulutuksen tarjonta, koulutukseen osallistuneet ja koulutustuntien määrä toimialan, sektorin ja henkilöstömäärän mukaan vuonna 2010 ...................................................................................... 14 Taulukko 3. Koulutustuntien jakautuminen sisäiseen ja ulkoisen koulutukseen yrityksen päätoimialan ja kokoluokan mukaan vuonna 2010 .................................................................................................................. 15 Taulukko 4. Ulkoisen koulutuksen järjestäjät osuuksina kurssikoulutustunneista vuonna 2010 ................... 17 Taulukko 5. Koulutuspäivien osuus järjestäjän mukaan vuosina 1999, 2005 ja 2010 .................................... 18 Taulukko 6. Kurssikoulutuspäivien osuus koulutuksen sisällön mukaan vuonna 2010 .................................. 20 Kaavio 1. Kurssikoulutuksen sisältö päätoimialan mukaan vuonna 2010 ....................................................... 21 Taulukko 7. Koulutuksen sisältö osuuksina kurssikoulutustunneista vuonna 2010........................................ 22 Kaavio 2. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010, EU 15 maat................................................................................................................................................................. 23 Kaavio 3. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010, muut EUmaat................................................................................................................................................................. 24 Kaavio 4. Henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja koulutuksen määrä EU-maissa vuonna 2010 .............. 25 Kaavio 5. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010, EU 15 -maat. 26 Kaavio 6. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010, muut EU-maat ......................................................................................................................................................................... 26 Taulukko 8. Kurssikoulutuskustannukset vuosina 2005 ja 2010 EU-jäsenmaissa, Norjassa ja Kroatiassa ...... 28 Taulukko 9. Eri koulutuksen järjestäjien maininnat kategorioissa 1-5 (1= kilpailee eniten yliopiston oman täydennyskoulutuksen kanssa) ....................................................................................................................... 31 Taulukko 10. Yliopistojen yrityslistaus merkittävistä kilpailijoista koulutussisällön mukaan (yritysten lukumäärä)....................................................................................................................................................... 32 Taulukko 11. Eri yliopistojen listoilla mainitut toimijat (mainintojen lukumäärä) .......................................... 33 Taulukko 12. Yliopistojen yrityslistaus merkittävistä kilpailijoista päätoimipaikan mukaan (yritysten lukumäärä)....................................................................................................................................................... 33 Taulukko 13. Täydennyskoulutusta tarjoavat yritykset koulutussisällön mukaan (yrityksien lukumäärä) .... 35 Taulukko 14. Osittain valtiorahoitteisten toimijoiden saama rahoitus vuonna 2014 ja sen osuus liikevaihdosta sekä rahoitus vuonna 2015 ...................................................................................................... 36 Taulukko 15. Yritykset tilinpäätösvuoden mukaan ......................................................................................... 58 Taulukko 16. Yritykset jaoteltuna liikevaihdon mukaan ................................................................................. 60 Kaavio 7. Yritysten liikevaihdon osuus koko otoksesta ................................................................................... 61 Kaavio 8. Yritysten liikevaihto (yli 2 000 000€) ................................................................................................ 62 Kaavio 9. Yritysten liikevaihto (alle 2 000 000€).............................................................................................. 63 Kaavio 10. Yrityslistauksessa kolmen suurimman yrityksen liikevaihdon kehitys vuosien 2009–2014 välillä 65 Kaavio 11. Liikevaihdon kehitys vuosien 2009–2014 välillä ............................................................................ 66 Kaavio 12. Pienempien yritysten liikevaihdon kehitys vuosien 2009–2014 välillä ......................................... 67 Taulukko 17. Liiketoiminnan tulokset ............................................................................................................. 68 Kaavio 13. Yritysten liiketoiminnan tuloksien osuudet koko otoksesta .......................................................... 69 Kaavio 14. Yritysten liiketoiminnan tulos (yli 100 000€) ................................................................................. 70 Kaavio 15. Yritysten liiketoiminnan tulos (alle 100 000€) ............................................................................... 71 3 Kaavio 16. Negatiivisen tuloksen tehneet yritykset ........................................................................................ 72 Kaavio 17. Liiketoiminnan tuloksen trendit vuosien 2009–2014 välillä .......................................................... 74 Kaavio 18. Tuloksen kehitys pienempien yritysten osalta vuosien 2009–2014 välillä .................................... 75 Kaavio 19. Tuloskehitys tappiollisten yritysten osalta vuosien 2009–2014 välillä .......................................... 77 Kaavio 20. Yritysten henkilöstömäärät ............................................................................................................ 78 Kaavio 21. Henkilöstömäärien kehitys vuosien 2009/10–2013/14 välillä....................................................... 79 Taulukko 18. Yritykset toimialoittain vuonna 2013 (TOL 2008) ...................................................................... 81 Taulukko 19. Yritykset Suomessa toimialoittain vuonna 2013........................................................................ 82 Kaavio 22. Yritysten jakautuminen toimialaluokassa koulutus ....................................................................... 83 Kaavio 23. Yrityksien tarkempi toimialaluokka jako toimialaluokassa koulutus ............................................. 84 Kaavio 24. Liikevaihdon jakautuminen toimialaluokassa koulutus ................................................................. 85 Kaavio 25. Liikevaihdon tarkempi toimialaluokka jako toimialaluokassa koulutus ........................................ 86 Kaavio 26. Henkilöstön jakautuminen toimialaluokassa koulutus .................................................................. 87 Kaavio 27. Henkilöstömäärien tarkempi toimiala jako toimialaluokassa koulutus......................................... 88 Kaavio 28. Palkkasummien jakaantuminen toimialaluokassa koulutus .......................................................... 89 Kaavio 29. Palkkasummien tarkempi jako toimialaluokassa koulutus ............................................................ 90 Taulukko 20. Koulutusalan yritykset liikevaihdollisesti ................................................................................... 91 Taulukko 21. Koulutusalan yritykset henkilöstökoon mukaan ........................................................................ 92 Liitetaulukko 1. Mitkä osaamisalueet yritys arvioi tärkeiksi yrityksen kehityksen kannalta lähivuosien aikana ......................................................................................................................................................................... 95 Liitetaulukko 2. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010 EU:n jäsenvaltioissa sekä Norjassa ja Kroatiassa 1) ................................................................................................. 96 Liitetaulukko 3. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010 EU:n jäsenvaltioissa sekä Norjassa ja Kroatiassa 1) ................................................................................................. 97 Liitetaulukko 4. Muihin koulutusmuotoihin (pl. kurssimuotoinen koulutus) osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010 .................................................................................................................................................... 98 Liitetaulukko 5. Yritysten taloustiedot, päätoimipaikka ja valtion rahoitus kansallisen toimialaluokituksen mukaan ............................................................................................................................................................ 99 Liitetaulukko 6. Määritelmät päätoimialaluokasta koulutus......................................................................... 104 4 1. Johdanto ja tiivistelmä 1.1 Johdanto Tämän selvityksen on laatinut Markus Markkanen ollessaan korkeakouluharjoittelijana opetus- ja kulttuuriministeriössä, aikuiskoulutuspolitiikan yksikössä. Tehty selvitys luo katsauksen Suomen kilpailutilanteeseen ja tarjontaan täydennyskoulutuksen osalta. Selvityksen tavoitteena on tukea korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavan erikoistumiskoulutuksen kehittämistä. Selvitys on laadittu osittain (a) olemassa olevaan aineistoon perustuen – käyttäen hyväksi aiempia selvityksiä ja kartoituksia sekä eri sivustojen keräämiä yritystietoja – ja osittain (b) itsenäisen tiedon keruun avulla. Selvityksessä käytettyihin aiempiin tutkimuksiin kuuluivat työnantajien kustantamaa henkilöstökoulutusta selvittävä Tilastokeskuksen CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus 2010 ja työelämän päättäjien arvioihin perustuva eri alojen merkittäviä toimijoita kartoittava Talouselämän TEP tutkimus vuodelta 2014. Tietoja kerättiin myös internetlähteistä. Käytettyihin sivustoihin kuuluivat yritys- ja luottotietoyhtiö Suomen Asiakastieto Oy, pohjoismaiden merkittävimpiä eri alanyrityksiä listaava largestcompanies.fi -sivusto, Tilastokeskus ja yritysten omat kotisivut. Itsenäinen tiedonkeruu koostui yliopistojen täydennyskoulutusyksiköille suunnatusta kyselystä, minkä avulla selvitettiin yliopistojen näkemyksiä täydennyskoulutuksen kilpailutilanteesta. Täydennyskoulutusta on selvityksen aikana tarkasteltu kolmesta eri näkökulmasta: (1) työnantajien näkökulmasta, (2) yliopistojen näkökulmasta ja (3) kuvaamalla koulutusta tarjoavia yrityksiä ja niiden taloustietoja. Työnantajien näkökulma pohjautuu Tilastokeskuksen tekemään henkilöstökoulutus tutkimukseen, missä tarkasteltiin henkilöstökoulutuksen hankintaa ja järjestämistä yritysten näkökulmasta. Yliopistojen näkökulma perustuu yliopistojen täydennyskoulutusyksiköille suunnattuun kyselyyn. Täydennyskoulutusta tarjoavista yrityksistä on kartoitettu tietoa eri lähteitä (Tilastokeskus, Suomen Asiakastieto Oy, Largescompanies.fi, Talouselämän TEP -tutkimus ja yritysten omat kotisivut) hyväksi käyttäen. Selvitykseen on myös sisällytetty katsaus yrityksistä, jotka toimivat Tilastokeskuksen rakenne- ja tilinpäätöstilastojen perusteella toimialaluokassa koulutus. Selvitys rakentuu seuraavanlaisesti: Aluksi luvussa 2 täydennyskoulutusta käsitellään työnantajien näkökulmasta katsomalla, kuinka yritykset järjestivät ja hankkivat henkilöstökoulutuksensa Suomessa vuonna 2010, sekä vertaamme saatuja tuloksia aiempien vuosien tilanteeseen. Lisäksi tarkastelemme lyhyesti tilannetta koko Euroopan tasolla. Luvussa 3 tarkastelemme täydennyskoulutuksen kilpailutilannetta yliopistojen näkökulmasta. Luvun aikana selvitetään yliopistojen näkemyksiä siitä, mitkä toimijat kilpailevat yliopistojen oman täydennyskoulutuksen kanssa kaikkein vahvimmin, ja missä koulutusaloilla on eniten yksityistä tarjontaa, sekä missä koulutusalalla yliopistot kokevat yksityisen sektorin kilpailevan eniten heidän oman tarjontansa kanssa. Lukuun 4 on tehty lyhyitä kuvauksia täydennyskoulutusta tarjoavista yrityksistä ja niiden koulutustarjonnasta. Luvussa 5 näiden yritysten taloustietoihin on paneuduttu Suomessa tapahtuneen liiketoiminnan osalta hieman tarkemmin. Luku käy läpi yritysten liikevaihdon, liiketoiminnan tuloksen ja henkilöstömäärien suuntauksia lähivuosien osalta. Luku 6 tekee yleiskatsauksen kansalliseen toimialaluokitukseen pohjautuen, missä tähän jaotteluun perustuen tarkastellaan toimialaluokkaa koulutus. Luvun aikana Tilastokeskuksen keräämien rakenne- ja 5 tilinpäätöstilastojen avulla tarkastellaan toimialaluokassa koulutus toimivia yrityksiä, niiden kokoluokkia, koko toimialan kokoa kansantaloudellisesti ja eri koulutusalojen jakautumista toimialaluokan sisällä. 1.2 Päähavainnot selvityksestä CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus 2010 (1) Henkilöstökoulutuksen volyymi säilyi aiempien vuosien tasolla. Henkilöstökoulutustutkimuksen pohjalta voidaan todeta, ettei mitään dramaattista ole tapahtunut henkilöstökoulutukseen käytettyjen menojen suhteen vuosien 2005–2010 aikana. Vuonna 2010 yritysten koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista oli 1,4 prosenttia, missä oli vuoteen 2005 verrattuna laskua 0,1 prosenttia. Yritykset käyttivät kurssikoulutukseen koko henkilöstöä kohden 573 euroa ja koulutukseen osallistunutta työntekijää kohden 1425 euroa. Kurssikoulutuksen kustannusrakenne säilyi likimain entisellään. Koulutusajan palkat (47,6 %) ja palkkiot kurssijärjestäjille (36,3 %) olivat suurimmat kustannuserät. Yrityksen kokoluokka ei vaikuttanut panostukseen koulutukseen osallistunutta kohden. Sen sijaan osallistumisaktiivisuuden nousu yrityskoon mukana näkyi kustannuksien samanaikaisena nousuna koko henkilöstöä kohden, kun yrityskoot kasvoivat. (2) Henkilöstömäärät ja toimiala vaikuttivat kurssikoulutuksen tarjontaan, koulutukseen osallistumiseen ja koulutustuntien määrään. Mitä suurempi yritys sitä todennäköisempää oli, että henkilöstölle tarjottiin koulutusta ja siihen myös osallistuttiin. Keskimäärin 66,5 prosenttia yrityksistä järjesti koulutusta henkilöstölleen ja 40,2 prosenttia henkilöstöstä puolestaan osallistui kurssikoulutukseen. Koulutukseen käytetty työaika säilyi lähes ennallaan noin 9 tunnissa. Tilastokeskus epäilee, että yksi syy saattaa liittyä sykleittäin tapahtuviin koulutusinvestointeihin, jolloin yhden jakson aktiivisempaa koulutuspanostusta seuraa maltillisempi kouluttautumisjakso. (3) Koulutus jakautui tasaisesti sisäisen, yrityksen itsensä järjestämän, ja ulkopuoliselta organisaatiolta ostetun koulutuksen kesken. Sisäisen koulutuksen osuus oli 50,6 prosenttia ja ulkoisen koulutuksen osuus oli 49,4 prosenttia vuonna 2010. Yrityksen sisäisen koulutuksen osuus nousee johdonmukaisesti yrityksen kokoluokan mukana, sillä pienillä yrityksillä ei ole lainkaan tai on vain vähän omaa koulutushenkilöstöä. Eri toimialojen välillä ei tässä suhteessa ollut mitään selkeästi erottuvaa jakolinjaa, ja myös teollisuudessa ja palvelualoilla jako sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen oli jokseenkin yhtenevä. (4) Koulupalveluiden osto yksityisiltä yrityksiltä on kasvanut vuosien 1999–2010 aikana. Yksityisten yritysten osuus on kasvanut selvästi koko 2000-luvun; vuonna 1999 noin kolmannes kurssikoulutuksesta oli yksityisten koulutusyritysten järjestämää, kun vuonna 2010 jo yli puolet kurssikoulutuksesta ostettiin yksityisiltä yrityksiltä. (5) Ulkoisen koulutuksen hankinnassa oli eroja yrityskoon ja toimialan mukaan. Pienet yritykset käyttivät koulujärjestelmän oppilaitoksia sekä muita koulutuksen tarjoajia (ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja erikoisoppilaitokset, kansan- ja kansalaisopistot, opintokeskukset ja 6 kesäopistot) kurssikoulutuksessaan jonkin verran suuria yrityksiä enemmän. Varsinkin suurimmissa yrityksissä koulutuspalvelujen osto kohdistui yksityisiin koulutusyrityksiin. Teollisuusyritykset ja palvelualojen yritykset käyttivät ulkoisen koulutuksen järjestämisessä erilaisia koulutustahoja lähes yhteneväisellä tavalla. Eri toimialojen välillä oli huomattaviakin eroja ulkoisen koulutuksen hankinnassa. (6) Koulutuksessa painottuu niin toimialakohtainen erityisosaaminen kuin toimialariippumattoman asiakas- ja johtamistaitojen kehittäminen. Työ- ja tehtäväkohtaisen osaamisen sekä yleisluontoisten taitojen kehittäminen kattoivat yhdessä kaksi kolmasosaa koulutuksen sisällöstä. Sisällöltään koulutus riippuu enemmän toimialasta kuin yrityskoosta. (7) Henkilöstökoulutukseen osallistumiseen liittyvät erot ovat kaventuneet EU-maiden välillä. Kehitys kuvastaa erityisesti Itä-Euroopan maiden yritysten lisääntyvää panostusta henkilöstökoulutukseen. Koko Euroopan tasolla työnantajien kustantamaan henkilöstökoulutukseen osallistuminen oli vuonna 2010 36 prosenttia, missä kasvua vuoteen 2005 kertyi 4 prosenttia. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista ei ollut muuttunut EUmaissa ja oli 1,6 prosenttia vuonna 2010. Koulutukseen käytetty työaika oli noin 10 tuntia EU:ssa. Näin ollen Suomi on henkilöstökoulutuksen mittareilla Euroopan keskitasoa. Yliopistojen täydennyskoulutusyksiköille suunnattu kysely (1) Yliopistojen oma täydennyskoulutusmyynti kohtaa kilpailua ensisijaisesti muilta korkeakouluilta ja oppilaitoksilta ennen yksityistä sektoria. (2) Yliopistojen vastauksien mukaan yrityksiä on erityisesti liikkeenjohtoon, markkinointiin ja viestintään liittyvässä koulutuksessa. Yksityisen tarjonnan koettiin kilpailevan oman täydennyskoulutustarjonnan kanssa eniten johtamis- ja esimieskoulutuksessa. Täydennyskoulutusyritysten taloustiedot (1) Taloustietojen perusteella yritysten kokoerot olivat huomattavia niin liikevaihdoltaan, tulokseltaan kuin henkilöstömääriltäänkin. Suuremmilla yrityksillä liikevaihto oli keskimäärin yli 11 kertaa isompaa kuin liikevaihdoltaan pienempien yritysten. Liiketoiminnan tulokset vaihtelivat noin puolestatoista miljoonan molemmin puolin. Eniten henkilöstöä työllistäneessä yrityksessä oli työntekijöitä enemmän kuin kahdessatoista vähiten työllistäneessä yrityksessä työntekijöitä oli yhteensä. (2) Liikevaihdon, tuloksen tai henkilöstömäärien perusteella ei ole havaittavissa yleisempää trendiä. Liikevaihto kasvoi noin viidenneksellä yrityksistä edelliseen tilastovuoteen1 verrattuna. Tulos koheni puolella yrityksistä. Tulos oli positiivinen kolmella neljästä yrityksestä. Yleisesti ottaen yritysten henkilöstömäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia liikevaihdon ja/tai tuloksen heilahteluista huolimatta. Syy trendien puuttumiselle voi olla toimialassa itsessään, sillä a) koulutustarve ei 1 Viimeisimmät tilastovuodet eivät ole kaikilla yrityksillä samoja, joten verratessa edelliseen tilastovuoteen puhutaan yrityksestä riippuen joko vuodesta 2012 tai 2013. Katso taulukko 15. 7 varsinaisesti katoa suhdanteiden mukana, ja b) matalasuhdanne voi myös toimia koulutuskysyntää lisäävänä tekijä taloudellisen epävarmuuden ja muuttuvien olosuhteiden lisätessä kouluttautumisen tarvetta niin kotitalouksien kuin yritystenkin osalta. Nämä tekijät voivat mm. edes auttaa koulutuskysynnän säilymistä suhteellisen vakaana suhdannevaihteluista huolimatta, mistä trendien puuttuminen ja yritysten taloudelliset luvut saattavat olla viitteitä. Tilastokeskuksen aineiston perusteella tehty yleiskatsaus yrityksiin päätoimialaluokassa koulutus (1) Tilastokeskuksen yrityksiltä keräämien rakenne- ja tilinpäätöstietojen perusteella koulutus toimialana oli vuonna 2013 verrattain pieni kansantaloudellisesti yritysten ja henkilöstön lukumäärällä sekä liikevaihdolla mitattuna. Toimialan 3323 yrityksestä 40 prosenttia oli erilaisia atk-, valmennus- yms. kursseja järjestäviä yrityksiä. Keskiasteen ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset kattoivat reilun neljänneksen yritysten yhteenlasketusta 869 miljoonan euron liikevaihdosta ja toimialalla palkatuista 9137 työntekijästä. Palkkoja toimialalla maksettiin yhteensä 300 miljoonaa euroa, tästä kolme neljäsosaa maksettiin erilaisten kurssijärjestäjien, kuljettajakoulutuksien ja keskiasteen ammatillisen koulutuksen toimesta. (2) Yritysten kokoerot olivat huomattavia aineiston perusteella. Isommat yritykset olivat liikevaihdollisesti noin 7 kertaa suurempia ja käyttivät noin 17 kertaa enemmän rahaa palkkamenoihin kuin pienemmät yritykset. Suurimmassa osassa yrityksistä työntekijöitä oli enintään neljä. Kaikki yritykset luokitellaan liikevaihtonsa puolesta pieniksi tai keskisuuriksi yrityksiksi. 8 2. Henkilöstökoulutuksen näkökulmasta vuonna 2010 hankinta ja järjestäminen työnantajien Luvussa tehdään katsaus Tilastokeskuksen toteuttamaan vuotta 2010 koskevaan yritysten henkilöstökoulutustutkimukseen.2 Henkilöstökoulutustutkimus toteutetaan viiden vuoden välein kaikissa Euroopan Unionin maissa. Tutkimus kattaa yksityisen sektorin vähintään 10 työntekijän yritykset vuonna 2010 pois lukien maa- ja metsätalousala, koulutusala sekä sosiaali- ja terveysala. Suomen vastausaineistossa on 1 560 yritystä, jotka edustavat kaikkiaan 16 380 yritystä ja niiden 1 150 000 työntekijää. Luvun tarkoituksena on luoda kuvaa täydennyskoulutuksen kilpailutilanteesta koulutusta hankkivien yritysten näkökulmasta. Henkilöstökoulutustutkimuksen avulla luodaan kuva työnantajan kustantamasta henkilöstökoulutuksesta ja samalla selvitetään: (1) koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, (2) kurssikoulutukseen osallistuneiden ja henkilöstökoulutuksena saatujen koulutuspäivien määrää ja kehitystä, (3) koulutuksen jakautumista sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen,3 (4) hankitun koulutuksen sisältöä ja järjestäjiä, (5) mitä sisältöalueita työnantajat itse korostavat ja pitävät tärkeinä henkilöstökoulutuksessa, sekä lopuksi (6) katsomme tilannetta koko Euroopan tasolla. Yleiset havainnot henkilöstökoulutustutkimuksesta: (1) Yritysten koulutusmenot pysyivät likimain ennallaan vuosien 2005–2010 aikana. Vuonna 2010 yritykset käyttivät kurssikoulutukseen koko henkilöstöä kohden 573 euroa ja koulutukseen osallistunutta työntekijää kohden 1425 euroa. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista säilyi aiempien vuosien tasolla 1,4 prosentissa. Kurssikoulutuksen kustannusrakenne pysyi jokseenkin ennallaan. Koulutusajan palkat ja palkkiot kurssijärjestäjille kattoivat yhdessä yli 80 prosenttia kustannuksista. Yritysten panostus koulutukseen osallistunutta kohti vaihtelee yrityksen koon mukaan melko vähän. Sen sijaan kustannukset koko henkilöstöä kohden kasvavat yrityksen kokoluokan mukana. Teollisuuden ja palvelusektorin välillä ei ollut suurta eroa koulutuspanostuksen suhteen. Eri toimialojen kohdalla oli kuitenkin nähtävissä suurta vaihtelua sen mukaan, kuinka paljon koulutukseen panostettiin osallistujaa kohden. (2) Kurssikoulutusta henkilöstölleen tarjonneiden yritysten osuus laski hieman vuosien 2005–2010 aikana. Toisaalta koulutukseen osallistuneiden osuus kasvoi samaan aikaan. Vuonna 2010 40,2 prosenttia henkilöstöstä osallistui kurssikoulutukseen ja 66,5 prosenttia yrityksistä järjesti koulutusta henkilöstölleen. Koulutukseen käytetty työaika pysyi suunnilleen 9 tunnissa. Palvelualojen yritykset järjestävät koulutusta jonkin verran teollisuutta enemmän. Näiden kahden sektorin välillä ei kuitenkaan ollut suurta eroa osallistuneiden lukumäärän tai käytetyn työajan suhteen. Erot eri toimialojen välillä saattoivat sen sijaan olla suuriakin. 2 http://www.stat.fi/til/cvts/2010/03/cvts_2010_03_2013-10-03_fi.pdf http://tilastokeskus.fi/til/cvts/2010/cvts_2010_2012-11-28_fi.pdf http://tilastokeskus.fi/til/cvts/2010/02/cvts_2010_02_2013-04-17_fi.pdf 3 Sisäisellä koulutuksella viitataan yrityksen itsensä järjestämään koulutukseen. Ulkoisella koulutuksella puolestaan viitataan ulkopuoliselta organisaatiolta hankittavaan koulutukseen. 9 (3) Koulutus jakaantui tasaisesti sisäisen, yrityksen itsensä järjestämän, ja ulkopuoliselta organisaatiolta ostetun koulutuksen kesken, eikä tämän suhteen ollut havaittavissa suuria muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Eri toimialojen välillä jakauma sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen oli myös yhtenevä. Ulkoisen koulutuksen osuus oli kuitenkin pienemmissä yrityksissä suurempi isompiin yrityksiin verrattuna; 10–19 hengen yrityksissä ulkoisen koulutuksen osuus oli 68 prosenttia, kun vastaavasti yli 1000 työntekijän yrityksissä ulkoisen koulutuksen osuus oli 33,7 prosenttia. (4) Koulutuspalveluiden osto yksityisiltä yrityksiltä on lisääntynyt huomattavasti koko 2000-luvun ja vuonna 2010 yli puolet kurssikoulutuksesta ostettiin yksityisiltä yrityksiltä. Varsinkin suurimmissa yrityksissä koulutuspalvelujen osto kohdistui yksityisiin koulutusyrityksiin. Pienemmät yritykset sen sijaan käyttivät koulujärjestelmän oppilaitoksia sekä muita koulutuksen tarjoajia kurssikoulutuksessaan jonkin verran suuria yrityksiä enemmän. (5) Koulutuksen sisältö painottuu niin toimialakohtaisen erityisosaamisen kuin toimialariippumattoman asiakas- ja johtamistaitojen kehittämiseen. Nämä aihe-alueet kattoivat kaksi kolmasosaa koulutuksen sisällöstä. Sisällöltään koulutus on toimialariippuvaista. Yrityskoolla ei sen sijaan ollut vaikutusta kurssikoulutuksen sisältöön. (6) Koko Euroopan tasolla työnantajien kustantamaan henkilöstökoulutukseen osallistuminen lisääntyi 4 prosentilla vuodesta 2005 ollen 36 prosenttia vuonna 2010. Suuntaus heijastaa erityisesti ItäEuroopan maissa toimivien yritysten kasvavaa koulutuspanostusta. Ruotsin osallistumisaste oli 47 prosenttia.4 Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista ei ollut muuttunut EU-maissa ja oli 1,6 prosenttia vuonna 2010. Kustannustasot eroavat maiden välillä, eikä selkeää jakolinjaa kehityskehityksen osalta ei ollut havaittavissa uusien ja vanhojen EU-maiden välillä. Suomi on henkilöstökoulutus panostuksen suhteen Euroopan keskitasoa. 2.1 Yritysten panostus henkilöstökoulutukseen säilynyt jokseenkin ennallaan vuosien 2005–2010 välillä Henkilöstökoulutukseen käytetyt menot säilyivät aiempien vuosien tasolla vuosina 2005–2010.5 Yritysten kurssikoulutukseen käyttämät menot vuonna 2010 olivat 573 euroa työntekijää kohden. Kasvua vuoteen 2005 nähden tuli 10 prosenttia, mutta kustannustason muutokset huomioituna yritysten koulutuspanostus työntekijää kohden laski reaalisesti jonkin verran.6 Yritysten koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista oli 1,4 prosenttia vuonna 2010. Vuoteen 2005 verrattuna laskua kertyi 0,1 prosenttia. Kurssikoulutuksen kustannusrakenne pysyi likimain samana vuosien 2005–2010 välillä. Suurin kustannuserä muodostui työntekijöiden koulutusajan palkkakustannuksista. Koulutuksen järjestäjälle 4 Muista pohjoismaista (Norjasta ja Tanskasta) ei ole saatavilla tietoja vuoden 2010 osalta. Vuonna 2005 Norjassa osallistumisaste oli 29 % ja Tanskassa 35 %. 5 Toisaalta on muistettava talouden vaikeuksien alkaneen Euroopassa osittain vuoden 2010 jälkeen, ja jonkin mielenkiintoista seurata millaisia vaikutuksia tällä pitkittyneellä matalasuhdanteella on yrityksien innokkuuteen investoida koulutukseen. 6 Elinkustannusindeksi nousi vuodesta 2005 vuoteen 2010 yhteensä 9,8 %, mutta työvoimakustannukset nousivat vastaavana aikana ansiotasoindeksin mukaan 19,1 %. 10 maksettavat palkkiot olivat Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2010 selkeästi toiseksi suurin kustannus. Koulutusajan palkat käsittivät vuonna 2010 47,6 prosenttia kurssikoulutuksen kustannuksista, missä kasvua vuoteen 2005 nähden oli 0,9 prosenttia. Palkkiot kurssijärjestäjille kattoivat 36,3 prosenttia kustannuksista, minkä osalta kasvua puolestaan kertyi 0,1 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 1999 tilanteeseen nähden palkkioiden osuus kokonaiskustannuksista oli noussut muutaman prosenttiyksikön verran. Kustannukset koko henkilöstöä kohden kasvavat yrityksen kokoluokan mukaan. Tämä selittyy osittain sillä, että samanaikaisesti myös osallistumisaktiivisuus nousee yrityskoon mukana (Katso luku 2.2). Sen sijaan panostus koulutukseen osallistunutta kohti vaihtelee yrityksen koon mukaan melko vähän. Toisin sanoen koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista ja koulutuskustannukset osallistujaa kohden sekä koulutuskustannukset per koulutustunti, ovat jokseenkin yhteneväisiä eri koko-luokissa, eikä selkeää kehityssuuntaa yrityskoon mukaan ole havaittavissa. Yritysten panostus koulutukseen osallistunutta kohden vuonna 2010 oli 1425 euroa. Teollisuus ja palvelualojen yritysten välillä ei ole suurta eroa koulutuspanoksen mukaan. Eri toimialojen kohdalla oli kuitenkin vuonna 2010 nähtävissä varsin suurta vaihtelua sen mukaan, kuinka paljon koulutukseen panostettiin osallistujaa kohden. Majoitus- ja ravitsemusalalla tämä summa oli 630 euroa, kun taas rahoitus- ja vakuutusalalla 2 400 euroa. Tilastokeskuksen mukaan tämä voi johtua osin toimialojen ammatti- ja henkilöstörakenteen erilaisuudesta, mikä tarkoittaa, että yritysten koulutustarve vaihtelee sekä määrältään että laadultaan. Neljä toimialaa, missä panostettiin eniten koulutukseen koko henkilöstö kohden vuonna 2010, olivat: 1) 2) 3) 4) Massan, paperituotteiden valmistus (1296 €) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (1293 €) Informaatio ja viestintä (1182 €) Energia-, vesi- ja jätehuolto (1146 €) Neljä toimialaa, missä panostettiin vähiten koulutukseen koko henkilöstö kohden vuonna 2010, olivat: 1) 2) 3) 4) Tekstiilien ja vaatteiden valmistus (93 €) Majoitus- ja ravitsemustoiminta (239 €) Kulkuneuvojen valmistus (260 €) Rakentaminen (275 €) 11 Taulukko 1. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista sekä kustannukset työntekijää, osallistujaa ja tuntia kohden vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 12 2.2 Henkilöstömäärät ja toimiala vaikuttavat kurssikoulutuksen tarjontaan, koulutukseen osallistumiseen ja koulutustuntien määrään Kurssikoulutusta henkilöstölleen tarjonneiden yritysten osuus laski hieman vuosien 2005–2010 aikana. Samaan aikaan kuitenkin koulutukseen osallistuneiden osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön. Koulutukseen käytetty työaika sen sijaan vähentyi hiukan vuodesta 2005 ollen vuonna 2010 9,1 tuntia. Kaikista yksityisen sektorin vähintään yli 10 työntekijän yrityksistä 40,2 prosenttia henkilöstöstä osallistui kurssikoulutukseen ja 66,5 prosenttia yrityksistä järjesti koulutusta henkilöstölleen vuonna 2010. Palvelualojen yritykset järjestivät koulutusta jonkin verran teollisuutta enemmän. Näiden kahden sektorin välillä ei kuitenkaan ollut suurta eroa osallistuneiden lukumäärän tai käytetyn työajan suhteen. Erot eri toimialojen välillä saattoivat sen sijaan olla suuriakin. Esimerkiksi rahoitus ja vakuutus toiminnassa yli puolet (53,9 %) osallistui koulutukseen, kun vastaavasti elintarviketeollisuudessa ainoastaan neljäsosa (24 %) osallistui koulutukseen. Rahoitus- ja vakuutusalalla järjestettiin kaikkein aktiivisimmin kurssikoulutusta (86 %). Vastaavasti rakennusalalla hieman alle puolet (47,2 %) yrityksistä järjesti kurssimuotoista koulutusta henkilöstölleen. Rahoitus- ja vakuutusalalla myös koulutukseen käytetty työaika oli selvästi suurinta (17,3 tuntia) ja aloilla käytettiinkin lähes tuplasti enemmän aikaa koulutukseen kuin toimialoilla keskimäärin. Vähiten aikaa koulutukseen käytettiin elintarviketeollisuudessa (4,8 tuntia). Toisin sanoen rahoitus ja vakuutus alalla koulutukseen käytettiin 3,5-kertaa enemmän aikaa kuin elintarvikealalla. Tilastokeskus epäilee, että yksi syy saattaa liittyä sykleittäin tapahtuviin koulutusinvestointeihin, jolloin yhden jakson aktiivisempaa koulutuspanostusta seuraa maltillisempi kouluttautumisjakso. Yrityksen kokoluokka vaikuttaa selvästi koulutuksen tarjoamiseen sekä koulutukseen osallistumiseen. Mitä suurempi yritys sitä todennäköisempää oli, että henkilöstölle tarjottiin koulutusta ja siihen myös osallistuttiin; yli 250 työntekijän yrityksistä 88,9 prosenttia järjesti koulutusta, kun vastaavasti 10–49 työntekijän yrityksistä 62 prosenttia järjesti koulutusta, ja yli 250 työntekijän yrityksistä 48 prosenttia osallistui koulutukseen, kun vastaavasti 10–49 työntekijän yrityksistä vastaava luku oli 32,2 prosenttia. 13 Taulukko 2. Kurssikoulutuksen tarjonta, koulutukseen osallistuneet ja koulutustuntien määrä toimialan, sektorin ja henkilöstömäärän mukaan vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 2.3 Koulutus jakautui tasaisesti ulkoiseen ja sisäiseen koulutukseen Vuonna 2010 koulutus jakaantui melko tasan sisäiseen, yrityksen itsensä järjestämään, ja ulkopuoliselta organisaatiolta ostettuun koulutukseen. Tässä suhteessa ei ollut havaittavissa selkeätä muutossuuntaa. Ulkoisen koulutuksen osuus nousi muutaman prosentin vuosien 2005–2010 aikana. Vuonna 1999 ulkoisen koulutuksen osuus oli 53 prosenttia, mistä osuus oli vuoteen 2005 mennessä laskenut 47 prosenttiin. Tästä kuitenkin ulkoisen koulutuksen osuus nousi 49 prosenttiin vuoteen 2010 tultaessa. Ulkoisen koulutuksen osuus on siis säilynyt jokseenkin ennallaan jo vuosikymmenen ajan ja näistä lähtökohdista ajatellen voidaan olettaa, että kysyntää ulkoiselle koulutukselle löytyy myös jatkossa. Yrityksen sisäisen koulutuksen osuus nousee johdonmukaisesti yrityksen kokoluokan mukaan, sillä pienillä yrityksillä ei ole lainkaan tai on vain vähän omaa koulutushenkilöstöä. Toisaalta suuremmat yritykset myös 14 käyttävät yksityisten koulutusalan tarjoamia palveluita pieniä enemmän. Alle 50 työntekijän yrityksissä lähes kolme neljästä koulutuksesta ostettiin ulkopuolisilta koulutuksen järjestäjiltä – suurimmissa yrityksissä vain kolmasosa. Eri toimialojen välillä ei tässä suhteessa ollut mitään selkeästi erottuvaa jakolinjaa ja myös päätoimialoittain (teollisuus vs. palvelut) jako sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen oli jokseenkin yhtenevä. Taulukko 3. Koulutustuntien jakautuminen sisäiseen ja ulkoisen koulutukseen yrityksen päätoimialan ja kokoluokan mukaan vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 2.4 Ulkoisen koulutuksen hankinnassa eroja yrityskoon ja toimialan mukaan Tilastokeskus on käyttänyt seuraavanlaista jaottelua koulutuksen järjestäjistä: 1) Koulujärjestelmän oppilaitokset (koulut, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot ja korkeakoulut), 2) Muut koulutuslaitokset (ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja erikoisoppilaitokset, kansan- ja kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäopistot), 3) yksityiset koulutusyritykset, 4) työnantaja- ja toimialajärjestöt, 5) ammattiliitot ja 6) muut koulutuksen tarjoajat. Henkilöstökoulutus -tutkimuksen perusteella pienet yritykset käyttivät koulujärjestelmän oppilaitoksia sekä muita koulutuksen tarjoajia kurssikoulutuksessaan jonkin verran suuria yrityksiä enemmän; 10–19 työntekijän yrityksistä 10,7 prosenttia käytti oppilaitoksia, 15,2 prosenttia muita koulutuksen tarjoajia ja 39,1 prosenttia koulutusyrityksiä ulkoisessa koulutuksessaan. Varsinkin suurimmissa yrityksissä koulutuspalvelujen osto kohdistui yksityisiin koulutusyrityksiin; yli 1000 työntekijän yrityksissä vain 7,1 prosenttia käytti oppilaitoksia, 13,3 prosenttia muita koulutuksen tarjoajia ja 63,5 prosenttia koulutusyrityksiä ulkoisessa koulutuksessaan. 15 Teollisuusyritykset ja palvelualojen yritykset käyttivät ulkoisen koulutuksen järjestämisessä erilaisia koulutustahoja lähes yhteneväisellä tavalla. Teollisuusalojen yritykset käyttivät hieman enemmän ammattiliittoja ulkoisessa koulutuksessaan. Palvelualojen yritykset sen sijaan käyttivät muita koulutuksen järjestäjiä hieman teollisuutta enemmän. Eri toimialojen välillä oli kuitenkin huomattavia eroja. Yksityisiä koulutusyrityksiä käytettiin selvästi muita enemmän informaatio ja viestintä alalla, missä 74,8 prosenttia ulkoisesta koulutuksesta ostettiin koulutusyrityksiltä. Muita toimialoja, joissa käytettiin paljon koulutusyrityksiä, muihin ulkoisen koulutuksen tarjoajiin nähden olivat: koneiden ja laitteiden valmistus (69,3 %), rahoitus- ja vakuutustoiminta (60 %) sekä tekstiilien ja vaatteiden valmistus (54,4 %). Toimialat kuten mineraalien kaivu (35,8 %), rakentaminen (27 %) ja kulkuneuvojen valmistus (23,8 %) käyttivät muita aloja enemmän muita koulutuslaitoksia, joihin luetaan ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja erikoisoppilaitokset, kansan- ja kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäopistot. 16 Taulukko 4. Ulkoisen koulutuksen järjestäjät osuuksina kurssikoulutustunneista vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 17 2.5 Koulupalveluiden osto yksityisiltä yrityksiltä kasvanut vuosien 1999–2010 aikana Koulutuspalveluiden osto yksityisiltä yrityksiltä on lisääntynyt huomattavasti koko 2000-luvun ajan. Vielä vuonna 1999 noin kolmannes kurssikoulutuksesta oli yksityisten koulutusyritysten järjestämää, kun kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2010 jo yli puolet kurssikoulutuksesta ostettiin yksityisiltä yrityksiltä. Kaiken kaikkiaan ulkoisesta koulutuksesta suurin osa – noin kaksi kolmasosaa (yksityiset koulutusyritykset ja muut yritykset) oli yksityisen sektorin järjestämää koulutusta vuonna 2010. Vastaavasti vuosien 1999–2010 välillä koulujärjestelmän oppilaitokset ja muut koulutuslaitokset ovat menettäneet osuuksiaan koulutuksen tarjoajina. Vuonna 1999 koulujärjestelmän oppilaitosten ja muiden koulutuslaitosten yhteinen osuus ylitti reilusti kolmanneksen koko tarjonnasta, kun vastaavasti vuonna 2010 niiden osuus oli tippunut viidennekseen. Viimeisellä tarkastelujaksolla tosin osuuksien vähentyminen oli kuitenkin pysähtynyt ja kääntynyt jopa hienoiseen nousuun. Ammattiliittojen osuus on hieman laskenut, mutta pysynyt kuitenkin vakaana viimeisen tarkastelujakson aikana. Toisaalta taas työnantajan- tai toimialajärjestöjen osuus on kasvanut tarkastelujakson aikana. Tosin senkin osuus laski vuosien 2005–2010 välillä. Muutokset koulutuspäivien osuuksissa ovat kaiken kaikkiaan olleet suurempia vuosien 1999–2005 aikana, minkä jälkeen kehitys on ollut huomattavasti maltillisempaa. Taulukko 5. Koulutuspäivien osuus järjestäjän mukaan vuosina 1999, 2005 ja 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 18 2.6 Koulutuksen sisältö painottui niin toimialakohtaisen erityisosaamisen kuin toimialariippumattoman asiakas- ja johtamistaitojen kehittämiseen Kurssikoulutus painottui vuonna 2010 selvästi kolmeen eri sisältöalueeseen: 1) teknisiin, käytännöllisiin tai tehtäväkohtaisiin taitoihin (38,3 %), 2) asiakastyöhön liittyviin taitoihin (14 %), ja 3) johtamistaitoihin (13,4 %). Yhdessä nämä kolme sisältöaluetta kattoivat kurssikoulutuksen sisällöstä kaksi kolmasosaa. Työnantajilta kysyttiin samalla, kuinka merkittävinä he pitävät eri sisältöalueita omassa kurssikoulutuksessaan ja saadut vastaukset heijastelivat melko tarkkaan eri sisältöalueiden todellisia osuuksia kurssikoulutuksesta. Toimialan ammatteihin tai työtehtäviin liittyvän erityisosaamisen korostuminen henkilöstökoulutuksessa on tietysti luonnollista. Toimiala- ja työkohtaisia taitoja pidettiin myös työnantajien puolesta selvästi tärkeimpinä koulutuksen aihepiireinä. Koulutuspalveluita tarjoavat yritykset myös tiedostavat tämän ja monet tarjoavatkin yrityksen tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuita.7 Tilastokeskus selvitti myös työnantajien näkemyksiä tulevaisuuden koulutustarpeita ajatellen ja tämän kyselyn perusteella näyttäisi siltä, että edellä mainitut aihe-alueet säilyvät relevantteina ja tulevat olemaan henkilöstökoulutuksen keskiössä myös jatkossa (Liitetaulukko 1). Seuraavaksi tulivat toimialariippumattomat asiakastyötaidot ja johtamistaidot. Näiden kahden osuudet olivat melko lailla samat ja ne myös nähtiin lähes yhtä tärkeinä koulutuksessa. Näiden kolmen jälkeen osuudet laskivat samoin kuin maininnat tärkeimpinä koulutuksen aihe-alueina. Näyttää siis siltä, että yritykset pyrkivät keskittämään käytettävissä olevat resurssit koulutuksen osalta sekä tarkoin määriteltyihin että yleisen liiketoiminnan kannalta tärkeisiin aihepiireihin, mikä on myös oletettua. Työnantajat näyttävät luottavan työntekijöiden yleisten teknisten taitojen riittävyyteen ja vieraitten kielten osaamiseen. Yritykset kenties myös näkevät, että ongelmanratkaisutaitoja tarvittaessa nämä palvelut ostetaan ulkopuolisilta konsulteilta, tai vastaavasti suullisen ja kirjallisen viestinnän taitoja tarvitsevilla on jo tätä vastaava osaaminen ja koulutus – ja tätä kautta tarvittavat taidot, eikä koulutukseen olla valmiita tästä syystä panostamaan. Kenties yllättäen myöskään tiimityötaitojen kehittämistä ei pidetty kovin tärkeänä, eikä sen osuus näin ollen noussut kovin suureksi. Tämä siitäkin huolimatta, että tiimityöskentely on entisestään korostunut työpaikoilla. 7 Katso luvun 4 yrityskuvaukset. 19 Taulukko 6. Kurssikoulutuspäivien osuus koulutuksen sisällön mukaan vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 2.7 Sisällöltään koulutus toimialariippuvaista Sisällöltään koulutus oli toimialariippuvaista, kuten voidaan olettaakin. Eniten vaihtelua oli asiakastyöhön liittyvän koulutuksen osuuksissa, mihin odotetusti palvelualojen yritykset panostivat teollisuutta enemmän. Vaihtelua oli myös ammattiosaamiseen liittyvässä koulutuksessa, joka oli merkittävämpää teollisuuden aloilla. Muita merkittäviä eroja on havaittavissa IT-osaamisen ja johtamistaitojen osalta. Palvelualoilla koulutuksessa painottuivat asiakaspalveluosaaminen sekä IT-ammattilaisten erityiskoulutus teollisuutta enemmän. Teollisuustoimialoilla pakollisten kurssien osuus koulutustunneista oli selvästi palvelualoja suurempi. Tämä johtuu Tilastokeskuksen mukaan siitä, että ´pakolliset kurssit´ eivät aina luokitu luontevasti tarjottuihin sisältövaihtoehtoihin, minkä vuoksi ’Muu osaamisalue’ -luokka on teollisuusalalla huomattavasti korkeampi kuin palvelualoilla ja muutoinkin varsin suurta. Vaikka tietotekniset perustaidot ovatkin nykyään työpaikoilla varsin korkealla tasolla, tietotekniikkaan liittyvän koulutuksen osuus kasvoi kuitenkin vielä reilun prosenttiyksikön vuosien 2005–2010 aikana. Tämä kehitys voi johtua yhteiskuntien ns. tietokoneistumisesta, mikä tarkoittaa mm. tietotekniikan hyödyntämisen laajentumista eri toimialoille ja ammatteihin, jolloin yhä useampi toiminto tullaan jatkossa suorittamaan tietotekniikan avulla. Tämän lisäksi uudet ja alati päivittyvät apuvälineet ja sovellukset edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista ohjelmistoihin ja laitteisiin, mikä osaltaan ylläpitää IT-koulutuksen kysyntää. 20 Kielikoulutuksen osuus sen sijaan laski prosenttiyksikön verran vuodesta 2005 siitäkin huolimatta, että työelämä on kansainvälistynyt vauhdilla viime vuosikymmenien aikana ja kansainvälistä osaamista korostetaan myös työpaikoilla paljon. Tämä voi olla seurausta siitä, että kaikilla aloilla kielitaitoa ei katsota välttämättömäksi ammattiosaamisen kannalta. Toisaalta taas vieraiden kielten osaamisen taso on uusilla, työmarkkinoille tulleilla ikäluokilla selvästi aikaisempia sukupolvia korkeampi ja näin ollen kielitaitokoulutuksen lisäämisen tarve ei ehkä olekaan entisen kaltainen. Tästä näkökulmasta on mielenkiintoista seurata kielitaitokoulutuksen kysynnän kehitystä lähitulevaisuudessa englanninkielen aseman korostuessa entisestään niin työelämässä kuin arjessa. Näin ollen myös työnantajat saattavat olettaa yhä vahvemmin tulevaisuudessa, että uudet työntekijät omaavat korkean kielitaidon jo työmarkkinoille tullessaan tai hankkivat kielitaidon omaehtoisena koulutuksena vapaa-ajalla. Yritykset hyötyvätkin globalisaation mukana kasvavasta kielitaidosta ja yritykset voivat entistä vahvemmin ”ulkoistaa” kielikoulutustaan työntekijöille julkisen koulutuksen sekä omatoimisen opiskelun kautta. Kaavio 1. Kurssikoulutuksen sisältö päätoimialan mukaan vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 Kurssikoulutuksen sisältö vaihteli varsin vähän yrityksen kokoluokan mukaan. 21 Pelkästään sisäistä kurssikoulutusta järjestäneissä yrityksissä koulutus painottui sisällöltään johtamistaitoihin ja asiakastyöhön selvästi enemmän kuin ulkoista koulutusta tarjonneissa yrityksissä. Yhdessä nämä kattoivat kolme neljäsosaa vain sisäistä koulutusta järjestäneiden yrityksien koulutuksesta. Ulkopuolisilta järjestäjiltä ostettu kurssikoulutus puolestaan kohdistui toimialakohtaisiin teknisiin, käytännöllisiin tai tehtäväkohtaisiin taitoihin. Käytännölliset ja tehtäväkohtaiset taidot kattoivat lähes puolet ainoastaan ulkoista koulutusta järjestäneiden yritysten koulutussisällöstä. Asiakastyöhön liittyvän koulutuksen korostuminen ainoastaan sisäistä koulutusta järjestäneissä yrityksissä saattaa viitata siihen, että yritykset kokevat tuntevansa oman asiakasryhmänsä ulkopuolisia paremmin tai vastaavasti johtamistaitojen osalta kyse saattaa olla siitä, että yrityksen oma organisaatiorakenne tai kulttuuri vaatii koulutuksen räätälöimistä vastaamaan yrityksen omaa toimintaympäristöä. Voi siis olla, että yritykset haluavat keskittää käytettävissä olevat resurssinsa niin ulkoisen kuin sisäisenkin koulutuksen osalta nimenomaan yritystä suoraan palvelevaan (toimialakohtaiseen) koulutukseen. Ja toisaalta taas minimoida yleisluontoisen – muita yrityksiä ja toimialoja hyödynnettävän – koulutuksen osuuden henkilöstökoulutuksessaan, muokkaamalla esimerkiksi toimialariippumatonta koulutusta omiin tarpeisiinsa. Taulukko 7. Koulutuksen sisältö osuuksina kurssikoulutustunneista vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 22 2.8 Henkilöstökoulutukseen osallistumiseen liittyvät erot kaventuneet EUmaiden välillä Yleisesti ottaen yritysten kustantamaan henkilöstökoulutukseen osallistuminen oli lisääntynyt Euroopan Unionin jäsenmaissa vuosien 2005–2010 aikana. Kasvua kertyi 4 prosenttia ja vuonna 2010 36 prosenttia henkilöstöstä osallistui koulutukseen. Erityisesti tämä kehitys johtui uusien, vuoden 1995 jälkeen liittyneiden, EU-maiden osallistumisasteen noususta. Tästä johtuen myös erot eri EU-maiden välillä ovat kaventuneet, kun aiemmin alhaisen osallistumisasteen maat kurovat eroa kiinni korkean osallistumisasteen maihin nähden. Jäsenvaltion välillä on kuitenkin eroavaisuuksia koulutukseen liittyvissä trendeissä. Vanhojen jäsenvaltioin (EU 15) osalta kehitys on ollut vaihtelevaa – osalla osallistumisaste on selvästi noussut ja osalla taas pysynyt jokseenkin ennallaan. Mailla kuten Espanja, Belgia, Portugali, Saksa, Italia ja Alankomaat osallistumisaste oli selvästi noussut vuoteen 2005 nähden. Espanjan osallistumisaktiivisuus (48 %) nousi peräti 15 prosenttia. Belgian osallistumisaktiivisuus (52 %) nousi vastaavasti 12 prosenttia. Näiden maiden osallistumisaste onkin jo paljon Suomea (40 %) ja EU-maiden keskiarvoa (36 %) korkeampi. Toisaalta taas maissa kuten Luxemburg, Ruotsi, Suomi, Itävalta, Ranska ja Iso-Britannia taso säilyi likimain samana.8 Pohjoismaisessa vertailussa Ruotsilla oli ainoastaan korkeampi osallistumisaste kuin Suomella. Ruotsissa kurssimuotoiseen koulutukseen osallistui 47 prosenttia (+1 %) henkilöstöstä. Tanskan tai Norjan osalta tietoja ei ole saatavilla vuodelta 2010, mutta vuonna 2005 Tanskassa 35 prosenttia ja Norjassa 29 prosenttia osallistui henkilöstökoulutukseen, joten kummatkin olivat Suomen vuoden 2005 lukujen (39 %) alapuolella. Tanska oli kuitenkin vuoden 2005 EU-keskiarvon (32 %) yläpuolella. Kaavio 2. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010, EU 15 -maat *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 8 Tarkemmat tiedot katso liitetaulukko 2. 23 Uusien, vuoden 1995 jälkeen liittyneiden, maiden osallistumisaktiivisuus on ollut sen sijaan selvästi nousujohteinen. Ainoa poikkeavuus oli Slovenia, missä osallistumisaktiivisuus (43 %) laski 7 prosenttia, mutta maa oli kuitenkin edelleen EU-keskiarvon yläpuolella. Muita EU-keskiarvoa korkeammalla olleita maita olivat Tšekki 61 prosenttia (+2 %), Slovakia 44 prosenttia (+6 %) ja Kypros 37 prosenttia (+7 %). Kaavio 3. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010, muut EU-maat *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 Seuraava pistekuvio antaa hyvän yleiskuvan EU-maiden henkilöstökoulutuksesta. Pistekuvio osoittaa selkeän positiivisen korrelaation osallistumisasteen ja koulutustuntien määrän kanssa. Toisin sanoen, mitä isompi koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden osuus, sitä isompi oli koulutustuntien määrä työntekijää kohden. Suomi oli osallistumisasteella mitattuna jonkin verran EU-maiden keskiarvon (36 %) yläpuolella ja tuntien määrällä mitattuna hiukan EU-maiden keskiarvon (10 tuntia) alapuolella. Ruotsi oli puolestaan osallistumisasteella mitattuna selvästi EU-keskiarvon yläpuolella ja tuntimäärällä mitattuna jonkin verran EU-keskiarvon korkeammalla. Viro sen sijaan jäi vuonna 2010 näillä mittareilla EU-keskiarvoa matalamme tasolle. 24 Kaavio 4. Henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja koulutuksen määrä EU-maissa vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 2.9 Kustannukset eroavat EU-maiden kesken eikä kustannuskehityksen osalta ole selkeää jakolinjaa uusien ja vanhojen euromaiden välillä EU-maissa koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista oli vuonna 2010 keskimäärin 1,6 prosenttia, minkä suhteen ei ollut tapahtunut muutosta vuoteen 2005 nähden. Yleisesti ottaen vanhoissa EU-maissa panostus henkilöstökoulutukseen kustannuksilla mitattuna oli jonkin verran kasvanut. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista oli seuraavanlainen mm. seuraavissa maissa: Ranska 2,5 prosenttia (+0,2 %), Alankomaat 2,2 prosenttia (+0,2 %), Saksa 1,5 prosenttia (+0,2 %), Espanja 1,6 prosenttia (+0,4 %), Belgia 2,4 prosenttia (+0,8 %) ja Portugali 1,9 prosenttia (+0,8 %).9 Pohjoismaista Suomessa ja Ruotsissa panostus henkilöstökoulutukseen oli jonkin verran laskenut. Suomessa laskua tuli 0,1 prosenttia ja Ruotsissa 0,4 prosenttia. Ruotsissa henkilöstökoulutuksen osuus (1,7 prosenttia) työvoimakustannuksista oli tosin Suomea ja samalla EU-keskiarvoa korkeammalla tasolla vuonna 2010. Suomen prosenttiosuus oli kummallakin mittauskerralla EU-maiden keskiarvon alapuolella. Tanskan ja Norjan osalta tietoja ei ole saatavilla vuodelta 2010, mutta vuonna 2005 kurssikoulutuksen osuus työvoimakustannuksista oli Tanskassa selvästi EU-maiden korkein 2,7 prosentilla. Norjassa vuonna 2005 vastaava luku oli 1,3 prosenttia. 9 Tarkemmat tiedot katso liitetaulukko 3. 25 Kaavio 5. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010, EU 15 -maat *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista ei näyttänyt aivan yhtä selkeätä kehityssuuntaa kuin koulutukseen osallistuminen uusien EU-maiden kohdalla. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista laski selvästi Tšekissä 1,2 prosenttia (-0,7 %), Sloveniassa 1,5 prosenttia (-0,5 %) ja Virossa 1,1 prosenttia (-0,5 %). Vastaavasti Kyproksella 2,0 prosenttia (+0,7 %), Romanialla 1,6 prosenttia (+0,5 %) ja Maltalla 2,3 prosenttia (+0,5 %) koulukustannusten osuus nousi selvästi. Kaavio 6. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010, muut EU-maat *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 26 Kurssikoulutuskustannuksia lähemmin tarkasteltaessa huomataan, kuinka kustannukset eroavat maittain. Kustannuskehityksen osalta on vaikea vetää jako linjaa uusien ja vanhojen euromaiden välille, sillä kustannuskehitys on ollut varsin vaihtelevaa näissä kahdessa ryhmässä. Kustannukset koko henkilöstöä kohden olivat korkeimmat Belgiassa, missä kustannukset per työntekijä kasvoivat vuosien 2005–2010 välillä 681 eurosta aina 1084 euroon saakka, eli noin 60 prosentilla. Samoin Kyproksellakin kustannustaso on noussut huomattavasti (yli 100 prosentilla) 325 eurosta 677 euroon. Ranskassa ja Alankomaissa kustannukset koko henkilöstöä kohden olivat muihin nähden korkealla – 935 euroa Ranskassa ja 830 euroa Alankomaissa. Pohjoismaista10 Ruotsilla kustannukset koko henkilöstöä kohden olivat korkeammat kuin Suomella. Ruotsissa kustannustaso hieman laski 697 euroon (-8,6 %), kun taas Suomessa kustannukset vastaavasti aavistuksen verran nousivat 464 euroon (+3,6 %). Tanskassa kustannukset koko henkilöstöä kohden olivat vuonna 2005 koko EU-alueen korkeimmat 1011 euroa. Norjassa vuonna vastaavat kustannukset olivat alle puolet tästä (447 €). Vuonna 2010 kustannukset osallistujaa kohden olivat kaikkein korkeimmat Alankomaissa, missä kustannukset osallistujaa kohden olivat 2150 euroa (+3,2 %). Ranskassa niin ikään kustannukset osallistujaa kohden olivat yli 2000 euron – 2057 eurossa (+11,2 %). Belgian, Portugalin, Kyproksen ja Itävallan kustannukset osallistujaa kohden nousivat huomattavasti 2005–2010 aikana. Belgian kustannukset osallistujaa kohden nousivatkin toiseksi korkeimmiksi vuonna 2010, kun maan kustannukset nousivat 2094 euroon (+23 %). Portugalissa kustannukset työntekijää kohden nousivat 849 eurosta aina 1196 euroon asti (+40 %). Kyproksella kustannukset nousivat 1840 euroon (+72 %). Itävallalla vastaavasti kustannukset nousivat 1916 euroon (+21,5 %). Ruotsissa kustannukset osallistujaa kohden olivat selkeästi korkeammalla kuin Suomessa, vaikka Ruotsin kustannukset laskivat ja Suomen vastaavasti nousivat. Vuonna 2010 kustannukset osallistujaa kohden olivat Ruotsissa 1465 euroa (-11,4 %) ja Suomessa 1154 euroa (+1 %). Tanskan osalta tiedot rajoittuvat vuoteen 2005, jolloin maan kustannukset osallistujaa kohden (2724€) olivat EU-maiden korkeimmat. Samoin Norjan kohdalla tietoja ei ole vuodelta 2010, vuonna 2005 kustannukset työntekijää kohden olivat Norjassa 1544 euroa. Kustannukset per koulutustunti olivat korkeimmat Ranskassa 73 euroa (+10,6 %) vuonna 2010. Saksassakin kustannukset tuntia kohden olivat jokseenkin muihin maihin nähden korkealla 66 eurossa (+20 %). Kyproksen kustannukset nousivat selvästi aina 69 euroon (40,8 %). Vastaavasti Tšekin kustannukset koulutustuntia kohden laskivat 35 euroon (-34 %). Ruotsissa kustannukset olivat korkeammat per koulutustunti kuin Suomessa. Ruotsissa myös kustannukset kasvoivat Suomea nopeampaa tahtia vuosien 2005–2010 aikana. Ruotsissa kustannukset koulutustunnilta olivat 62 euroa (+26,5 %), kun Suomessa vastaavasti koulutustunti maksoi 51 euroa (+10,9 %). Tanskan kustannustaso per koulutustunti oli maista kaikkein korkein 93 euroa vuonna 2005, ja Norjalla sen sijaan koulutustunti kustansi 48 euroa vuonna 2005. 10 Tanskan ja Norjan osalta vuodelta 2010 ei ole tietoa saatavilla. 27 Taulukko 8. Kurssikoulutuskustannukset vuosina 2005 ja 2010 EU-jäsenmaissa, Norjassa ja Kroatiassa *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 28 3. Täydennyskoulutuksen kilpailutilanne yliopistojen näkökulmasta Täydennyskoulutuksen kilpailutilannetta kartoitettiin yliopistojen täydennyskoulutuksesta vastaaville yksiköille suunnatulla kyselyllä. Luvussa tarkastellaan kyselyn vastauksia. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yliopistojen näkemyksiä täydennyskoulutuksen kilpailutilanteesta; (1) keiden toimijoiden kanssa yliopiston oma täydennyskoulutustarjonta eniten kilpailee, (2) millä koulutusaloilla on eniten yksityistä tarjontaa ja kilpailua, ja (3) ketkä puolestaan ovat merkittäviä kilpailijoita yksityisen sektorin puolelta. Kyselyn pohjalta esiin nousseita päähuomiota olivat: (1) Yliopistot kokevat pääsääntöisesti kilpailua täydennyskoulutuksessa ensisijaisesti muilta korkeakouluilta ja koulutusjärjestelmän oppilaitoksilta, minkä jälkeen vasta yksityiseltä sektorilta. Työnantajien omaa sisäistä koulutusta tai ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen järjestämää koulutusta ei sen sijaan koettu yhtä merkittävänä kilpailijana yliopistojen oman täydennyskoulutuksen kanssa. (2) Yksityinen täydennyskoulutustarjonta painottuu liikkeenjohdon, markkinoinnin ja viestinnän koulutukseen. Erityisesti johtamis- ja esimieskoulutuksessa yksityistä tarjontaa näyttäisi vastauksien perusteella olevan paljon. (3) Laajasti (koko organisaatiolle) koulutusta antavia yrityksiä oli yliopistojen yrityslistauksessa runsaasti. Osa yrityksistä on osakeyhtiömuotoisia, jotka järjestävät koulutusta maksullisena palvelutoimintana, mutta saavat samalla valtion rahoitusta koulutuksen järjestämiseen. Listauksesta löytyy myös ulkomaalaisia kauppakorkeakouluja, joten myös ulkomaalaiset palveluntarjoajat koetaan kilpailua lisäävinä toimijoina. 3.1 Yliopistot kokevat kilpailua täydennyskoulutuksessa muilta korkeakouluilta ja oppilaitoksilta ennen yksityistä sektoria Vastausten perusteella yliopistot kokevat pääsääntöisesti kilpailua täydennyskoulutuksessa ensisijaisesti muilta korkeakouluilta ja koulutusjärjestelmän oppilaitoksilta (ammatilliset koulutuksen järjestäjät, erikoisoppilaitokset, vapaa sivistystyö), jonka jälkeen vasta yksityiseltä sektorilta. Tämä siitäkin huolimatta, että koulutusjärjestelmän oppilaitosten ja muiden koulutuslaitosten osuus yritysten koulutuspalveluiden ostosta on tippunut viime vuosikymmenen aikana, kun taas vastaavasti yksityisten yritysten osuus on kasvanut – ja kattoi vuonna 2010 jo yli puolet ulkopuolisilta organisaatioilta ostetuista kurssikoulutuksista (Taulukko 5). Mielenkiintoista onkin nähdä, mikäli kehitys jatkuu nähdyn kaltaisena ja mikäli yhteistyö tulevaisuudessa toimijoiden välillä tiivistyy, miten tilanne kehittyy tulevaisuudessa. Yliopistojen vastausten perusteella toimijoiden limittyminen on toisaalta luontevaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkökulmasta ja toisaalta herättää myös kysymyksiä. Täydennyskoulutuksen markkinoilla toimii paljon muitakin toimijoita, joiden tarjonta tulee hyvin lähelle yliopistollisten toimijoita ja jotka 29 käyttävät yliopiston asiantuntemusta ja asiantuntijoita. Muut toimijat voivat olla näkökulmasta riippuen yhteistyökumppaneita tai kilpailijoita. Huolta herättää se, toimivatko julkista rahoitusta saavat oppilaitokset kilpailussa samalta pohjalta ja vaikuttaako niiden rahoituspohja hinnoitteluun. Työnantajien omaa sisäistä koulutusta tai ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen järjestämää koulutusta ei sen sijaan koettu yhtä merkittävänä kilpailijana yliopistojen oman täydennyskoulutuksen kanssa. Tätä väitettä tukee myös se, että työnantaja- ja toimialajärjestöjen sekä ammattiliittojen osuus kurssikoulutuksesta on laskenut vuoden 1999 tasosta ja oli vuonna 2010 kummankin osalta alle 5 prosenttia (Taulukko 5). Alla olevaan taulukkoon on merkitty eri koulutuksen järjestäjien maininnat kategorioissa 1-5 (1=kilpailee eniten) sen mukaan, miten yliopistot kokivat niiden tarjonnan kilpailevan heidän oman täydennyskoulutuksensa kanssa. Taulukosta näemme, että yliopistot kokevat lähes yksimielisesti muiden korkeakoulujen kilpailevan eniten oman täydennyskoulutustarjonnan kanssa. Ainoastaan yhdessä vastauksessa muiden koulutusjärjestelmän oppilaitosten sanottiin kilpailevan eniten yliopiston oman tarjonnan kanssa. Taulukosta on siis erotettavissa hienoisia näkemyseroja kilpailutilanteen suhteen, ja esimerkiksi lähes jokainen koulutuksen järjestäjä on mainittu kategoria 3 kerran. Nämä erot selittyvät osin sillä, että kilpailu määräytyy usein tuotekohtaisesti, alueellisesti ja osittain asiakaskohtaisesti, jolloin yliopistojen vastaukset voivat vaihdella tarkastelussa olevan koulutussisällön ja yliopiston oman sijainnin mukaan. Tästä huolimatta vastauksien perusteella on nähtävissä selkeä yleinen ”tärkeysjärjestys,” missä yliopistot kokevat muut korkeakoulut ja koulutusjärjestelmän oppilaitokset vahvimpina kilpailijoinaan. Korkeakoulujen järjestämästä koulutuksesta kilpailijoina pidettiin sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen tarjontaa, niin täydennyskoulutuskeskusten kuin tiedekuntienkin järjestämää koulutusta. Kilpailevana tarjontana pidettiin sekä täydennyskoulutuksena järjestettävää maksullista koulutusta että myös avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa, maisteriohjelmia, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta sekä ammattikorkeakoulujen ammatillisia erikoistumisopintoja. Yliopistojen vastauksissa mainittiin kilpailijoina myös muita julkisia toimijoita ja virastoja, kuten esimerkiksi Opetushallitus, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, aluehallintovirasto ja Kirkon koulutuskeskus. Myös EU-rahoitteisten ohjelmien (ESR-rahoitteiset ohjelmat) koettiin kilpailevan koulutustarjonnan kanssa. Muina (ei yrityksinä) toimivista koulutuksen järjestäjistä mainittiin esimerkiksi Kuntaliitto ja kauppakamari. Vuotta 2014 koskevien toimintokohtaisen tuloslaskelmatietojen mukaan yliopistojen liiketoiminnan tuotot koulutustoiminnan osalta olivat yhteensä noin 21,8 miljoonaa euroa. Luku kuvaa liikevaihtoa, ei tulosta. Luvuissa ei ole yliopistojen yhtiöitettyä koulutustoimintaa. Yliopistojen liiketoiminnan tuotot kaiken toiminnan suhteen vuonna 2014 olivat noin 119 miljoonaa euroa. 30 Taulukko 9. Eri koulutuksen järjestäjien maininnat kategorioissa 1-5 (1= kilpailee eniten yliopiston oman täydennyskoulutuksen kanssa) Koulutuksen järjestäjä Yksityisten yritysten järjestämä koulutus Muiden korkeakoulujen järjestämä koulutus Muut koulutusjärjestelmän oppilaitokset 1) Ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen järjestämä koulutus Työnantajien itse järjestämä ja toteuttama koulutus Kategoriat ja maininnat niissä 1 2 3 xx x xxx x xx x x x 4 5 x x x xx xx x 1) ammatillisen koulutuksen järjestäjät, erikoisoppilaitokset, vapaa sivistystyö 3.2 Yrityksiä erityisesti liikkeenjohtoon, markkinointiin ja viestintään liittyvässä koulutuksessa Yliopistojen vastauksien perusteella yksityinen täydennyskoulutustarjonta painottuu liikkeenjohdon, markkinoinnin ja viestinnän koulutukseen. Yksityisen sektorin koettiin kilpailevan yliopistojen oman täydennyskoulutuksen kanssa erityisesti johtamisja esimieskoulutuksessa. Tämä sisältöalue nousikin jokaisessa vastauksessa esille yhtenä paljon kilpailtuna koulutusalana. Johtamistaidot tosin kattoivat vuonna 2010 vasta kolmanneksi suurimman osuuden yrityksien kurssikoulutuksesta. Tämä voi johtua siitä, että johtamis- ja esimieskoulutus on toimialariippumatonta koulutusta, jollaista kenties yliopistojen tarjoama koulutus myös usein on, mistä syystä tälle koulutusalalla syntyy enemmän kilpailua yliopistojen ja yritysten välille, toisin kuin toimialakohtaisessa koulutuksessa, joka vaatii asiakkaan tarpeisiin kohdennettua koulutusta. (Taulukko 6) Tämän jälkeen johtamis- ja esimieskoulutuksessa tärkeimpinä kilpailijoina tulivat muiden korkeakoulujen ja koulutusjärjestelmän oppilaitosten sekä ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen järjestämä koulutus. Yrityksien itsensä järjestämä ja toteuttama sisäinen koulutus koettiin vähiten kilpailupainetta luovaksi, vaikka yritykset pyrkivätkin sisäisessä koulutuksessaan painottamaan nimenomaan johtamistaitoihin liittyvää koulutusta (Taulukko 7). Muita esiin nousseita koulutusaloja, joista yliopistojen mukaan löytyy paljon yksityistä tarjontaa, olivat laatu-, kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan sekä projektihallinnan koulutus. Tekniikan ala mainittiin myös yhtenä koulutusalana, missä yksityinen sektori nähtiin vahvana kilpailijana muiden teknillisten korkeakoulujen kanssa. Vähiten kilpailua yksityisellä puolella nähdään olevan humanistisen- ja sosiaali-, tuotanto-, tuotekehityssekä terveysalan koulutuksessa. ICT- alalla kilpailutilanne ei ole täysin selkeä henkilöstökoulutus tutkimuksen ja yliopisto kyselyn perusteella. Yhtäältä yliopistojen vastauksien perusteella asiantuntijoille suunnatussa – tarkasti määriteltyä erikoisosaamista vaativassa – ICT-koulutuksessa ei olisi paljoa yksityistä tarjontaa. Toisaalta taas informaatio ja viestintä aloilla ulkoisesta koulutuksesta kolme neljäsosaa oli yksityisten yritysten järjestämää (Taulukko 4). Yksityisten yritysten vähäisyys erikoisosaamista vaativassa ICT-alan koulutuksessa on kuitenkin linjassa Tilastokeskuksen suorittaman henkilöstökoulutus -tutkimuksen kanssa, jonka mukaan nimenomaan ammattimaisen IT-osaamisen osuus vuonna 2010 31 kurssikoulutuspäivistä oli ainoastaan 5,8 prosenttia. Tällöin on myös oletettua, etteivät monet yritykset myöskään keskity tällaisen koulutuksen tarjoamiseen (Taulukko 6). 3.3 Merkittävimmät yksityiset kilpailijat painottuvat liikkeenjohdon ja organisaation koulutukseen Pyysimme yliopistoja nimeämään heidän oman täydennyskoulutuksensa kanssa kilpailevia yrityksiä ja vastauksien perusteella on kerätty 36 koulutusalan toimijan kattava yrityslista. Yrityslistaus heijastelee hyvin yliopistojen vastauksia mm. siitä, missä heidän mukaansa on runsaasti yksityistä tarjontaa, sillä puolet yritystä on listattuna liikkeenjohdolle ja koko organisaatiolle koulutusta antaviksi yrityksiksi. Listalla on myös osakeyhtiömuotoisia yrityksiä, jotka toteuttavat koulutusta maksullisena palvelutoimintana, mutta jotka saavat samalla myös valtion rahoitusta koulutuksen järjestämiseen. Lisäksi yliopistot mainitsivat monia ulkomaalaisia korkeakouluja. Taulukko 10. Yliopistojen yrityslistaus merkittävistä kilpailijoista koulutussisällön mukaan (yritysten lukumäärä) Liikkeenjohto ja organisaatio (18) Aalto University Executive Education Oy Eduhouse Oy FCG Koulutus Oy Grape People Finland Oy Humap Oy Innotiimi Oy Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Laatukeskus Excellence Finland Oy Leaderment Oy Opinpaja Oy Perfecto Oy Ratekoulutus Oy Romana Management Oy Spring House Oy Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Talentum Events Oy Novetos Oy Yrittäjien Koulutuskeskus Oy Työvoima ja rekrytointikoulutus (2) Primetieto Oy Saranen Consulting Oy Viestintä ja markkinointi (1) AAC Global Oy Projektijohtaminen (1) Suomen Projekti-Instituutti Oy ICT (2) PLM Group Suomi Oy Sovelto Oyj Ammatilliset erikoisoppilaitokset (5) Rastor Oy Pohto Oy Management Institute of Finland MIF Oy Markkinointi-instituutti HAUS kehittämiskeskus Oy Koulutuksen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen (1) EduCluster Finland Oy 32 Kansainväliset kauppakorkeakoulut (6) INSEAD IMD Henley Business School Standford University MIT London Business School Yrityksistä yhdeksän nimettiin useamman eri yliopiston toimesta merkittäväksi kilpailijaksi heidän oman täydennyskoulutuksensa kanssa. Nämä yritykset olivat useimmiten joko laajalla alueella toimivia ja/tai sisällöltään monipuolista koulutusta tarjoavia yrityksiä. Useamman maininnan saivat mm. kaikki yliopistojen listaamat ammatilliset erikoisoppilaitokset. Taulukko 11. Eri yliopistojen listoilla mainitut toimijat (mainintojen lukumäärä) Management Institute of Finland MIF Oy (4) Aalto University Executive Education Oy (3) Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry (3) Talentum Events Oy (2) Humap Oy (2) Laatukeskus Excellence Finland Oy (2) Rastor Oy (2) Pohto Oy (2) Yrittäjien Koulutuskeskus Oy (2) Vastauksissa oli havaittavissa jonkinasteista alueellista painottamista yliopiston oman sijainnin mukaan, mikä on odotettua. Alueellisesti yritysten päätoimipaikat ovat painottuneet pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. Huomioitavaa on kuitenkin, että yritysten liiketoiminta voi kattaa useampia kaupunkeja ja paikkakuntia. Listalta löytyy myös kuusi kansainvälistä korkeakoulua. Taulukko 12. Yliopistojen yrityslistaus merkittävistä kilpailijoista päätoimipaikan mukaan (yritysten lukumäärä) Helsinki (16) Aalto University Executive Education Oy Eduhouse Oy FCG Koulutus Oy Grape People Finland Oy HAUS kehittämiskeskus Oy Management Institute of Finland MIF Oy Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry Perfecto Oy Ratekoulutus Oy Talentum Events Oy Rastor Oy Primetieto Oy AAC Global Oy Spring House Oy Yrittäjien Koulutuskeskus Oy Sovelto Oyj Espoo (4) Novetos Oy Saranen Consulting Oy Laatukeskus Excellence Finland Oy Suomen Projekti-Instituutti Oy Turku (3) PLM Group Suomi Oy Leaderment Oy Romana Management Oy Jyväskylä (2) EduCluster Finland Oy Humap Oy Vantaa (1) Innotiimi Oy 33 Oulu (2) Pohto Oy Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Kuopio (1) Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Sveitsi (1) IMD Tampere (1) Opinpaja Oy Ranska/Singapore (1) INSEAD Englanti/Helsinki (2) Henley Business School London Business School Yhdysvallat (2) MIT Standfort University 34 4. Katsaus täydennyskoulutusta tarjoaviin yrityksiin koulutusalan mukaan Luvussa tehdään katsaus täydennyskoulutusta tarjoaviin yrityksiin lyhyiden yrityskuvauksien kautta. Yrityskuvauksissa kerrotaan lyhyesti yrityksestä ja sen koulutustarjonnasta. Kuvaukset perustuvat yritysten kotisivujen kautta saatuihin tietoihin. Yritykset on pyritty jaottelemaan niiden tarjoaman koulutuksen sisällön mukaan seuraaviin luokkiin:11 ICT, liikkeenjohto ja organisaatio, viestintä ja markkinointi, ammatilliset erikoisoppilaitokset, kansainväliset korkeakoulut, projektijohtaminen, työvoima- ja rekrytointikoulutus, elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta sekä kouluttajien ja koulutusjärjestelmän kehittäminen. Mukaan on pyritty ottamaan tietoja mahdollisimman kattavasti. Tietojen saatavuus vaihteli kuitenkin yrityskohtaisesti, ja tästä johtuen yrityskuvaukset vaihtelevat laajuudeltaan. Mahdollisuuksien rajoissa myös koulutuksen hinnoista ja kestoista on kerätty tietoa kokonaisvaltaisemman kuvan aikaansaamiseksi. Tiedot koulutustarjonnan sisällöstä ja pituudesta on kuitenkin tulkittava suuntaa antaviksi ja yleisluontoisiksi ja poikkeamat annetuista tiedoissa ovat mahdollisia. Yrityslistalla on kaikkiaan 45 yritystä/toimijaa ja lista on kerätty pääasiassa (1) osana yliopistoille suunnattua kyselyä, jossa kartoitettiin täydennyskoulutuksen kilpailutilannetta ja tarjoajia, (2) käyttäen hyväksi Talouselämän TEP-tutkimusta vuodelta 2014, jossa työelämän päättäjät arvioivat merkittäviä suomalaisia koulutusalan yrityksiä ja (3) Largestcompanies.fi sivustolta, joka listaa pohjoismaiden merkittävimpiä eri alanyrityksiä. Taulukko 13. Täydennyskoulutusta tarjoavat yritykset koulutussisällön mukaan (yrityksien lukumäärä) ICT (4) PLM Group Suomi Oy Arrow ECS Finland Oy Onsing Helsinki Oy Sovelto Oyj Liikkeenjohto ja organisaatio (21) Aalto University Executive Education Oy Eduhouse Oy FCG Koulutus Oy Grape People Finland Oy Humap Oy Innotiimi Oy Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Laatukeskus Excellence Finland Oy Leaderment Oy Novetos Oy Opinpaja Oy Perfecto Oy 11 Ammatilliset erikoisoppilaitokset (6) Rastor Oy Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry POHTO Oy HAUS kehittämiskeskus Oy AEL Oy Management Institute of Finland MIF Oy Työvoima ja rekrytointikoulutus (2) Primetieto Oy Saranen Consulting Oy Viestintä ja markkinointi (2) AAC Global Oy Mercuri International Oy Kouluttajien ja koulutusjärjestelmän kehittäminen (1) EduCluster Finland Oy Jaottelussa on myös eritelty kansainväliset toimijat omaksi ryhmäkseen. 35 Pohto Oy Ratekoulutus Oy Romana Management Oy Spring House Oy Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Talent Vectia Oy Talentum Events Oy Via Consulting YVG Oy Yrittäjien Koulutuskeskus Oy Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta (2) Rakenneteollisuus RT ry Kauppakamari Kansainväliset kauppakorkeakoulut (6) INSEAD (Ranska/Singapore) IMD (Lausanne, Sveitsi) Henley Business School (Helsinki/Englanti) London Business School/Englanti Standfort Univesity/USA MIT/USA Projektijohtaminen (1) Suomen Projekti-Instituutti Oy *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, Talouselämän TEP -tutkimus 2014 ja Largestcompanies.fi -sivusto Osa listalla olevista yrityksistä on osakeyhtiömuotoisia, jotka järjestävät koulutusta maksullisena palvelutoimintana, mutta saavat samalla valtion rahoitusta koulutuksen järjestämiseen. Osan kohdalla tätä rahoitusta voidaan pitää merkittävänä liikevaihtoon suhteutettuna. Alla olevaan listaan on merkitty toimijat, jotka saavat valtion rahoitusta. Taulukko 14. Osittain valtiorahoitteisten toimijoiden saama rahoitus vuonna 2014 ja sen osuus liikevaihdosta sekä rahoitus vuonna 2015 Valtiorahoitteiset toimijat Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry AEL Oy Rastor Oy Rakennusteollisuus RT ry Management Institute of Finland MIF Oy POHTO Oy HAUS kehittämiskeskus Oy Valtion rahoitus Osuus liikevaihdosta Valtion rahoitus Muutos 2014-2015 2014 % 2015 % 8 642 958 8 295 201 6 138 930 70,3 6 295 811 2,5 4 164 906 52,0 4 111 266 -1,3 803 718 803 718 0 699 811 14,2 483 842 -30,9 450 582 14,3 419 236 -7 75 365 1,0 70 453 -6,5 *Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen Asiakastieto Oy 4.1 ICT Arrow ECS Finland Oy Arrow ECS Finland Oy on kansainvälinen IT-ratkaisujen maahantuontiyritys ja koulutuskeskus. 36 Arrow ECS Oy:n IT-koulutukset kattavat yrityksen koko IT-ympäristön infrastruktuurista datan hallintaan, kuten palvelimet, tallennuksen ja verkkoratkaisut sekä työaseman ja sovellusten virtuaalisoinnin, analytiikan, mobiliteetin sekä hallinta-, varmistus- ja tietoturvaratkaisut. Kurssitarjonta koostuu päämiestemme virallisista koulutuksista, jotka toteutetaan heidän koulutusmateriaalein. Tarjonta sisältää peruskursseja, edistyneemmille ammattilaisille soveltuvia jatkokursseja sekä yrityskohtaisia koulutuksia. Arrow ECS Oy toimii usean IT-alan yrityksen (Citrixin, EC-Councilin, IBM:n, Symantecin, VMwaren, Juniperin, F5:n, Check Pointin, RSA:n ja Blue Coatin) virallisena koulutuskeskuksena. Yritys on Suomen ainoana virallinen Citrixin, Symantecin ja Juniperin koulutuskeskus. Yritys tarjoaa lisäksi Palo Alton ja Ciscon ohjelmisto-koulututusta. Arrow ECS Finland Oy toimii Espoossa ja Leppävaarassa. Koulutukset järjestetään Arrow ECS Oy:n koulutuskeskuksissa (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere) tai vaihtoehtoisesti verkkokursseina. Kestoltaan kurssit ovat yleensä muutamasta päivästä viikkoon ja maksavat noin 1000–3000 euroa. Onsight Helsinki Oy Onsight Helsinki Oy on Microsoft-ratkaisujen asiantuntijayritys, joka avustaa Microsoft-tuotteiden käyttöönotossa ja käytössä. Onsight tarjoaa koulutusta kurssimuotoisena, joka voi olla avoimesti järjestettyä tai sitten asiakkaan tarpeisiin räätälöityä asiakaskohtaista koulutusta. Koulutus järjestetään joko yhtiön omassa kurssi- ja testikeskuksessa tai tarpeen mukaan asiakkaan omissa tiloissa. Yritys tarjoaa myös mahdollisuuden koulutuspalveluiden hankintaan verkkokaupassa. Kurssitarjonta sisältää koulutusta ohjelmistotyövälineiden käytöstä (Word, Excel, PowerPoint), pilvipalveluista (Microsoft Azure ja Office 365), tietotyöstä (Office ja SharePoint) ja yleiseen ITinfrastruktuuriin liittyvistä ohjelmista (Windows Server ja Windows-työasema). Kurssit kestävät noin 1-5 päivää ja maksavat aina 500 eurosta yli 5000 euroon. PLM Group Suomi Oy PLM Group Suomi Oy on tietokoneohjelmistojen valmistukseen ja suunnitteluun keskittyvä yritys. Yritys tarjoaa koulutusta sekä ohjelmien perusteista että valikoiman erilaisia syventäviä kursseja eri toimialoille, kuten kone-, kuljetus-, elektroniikka ja lääkealalle. Yritys tarjoaa mahdollisuuden suorittaa SolidWorks -ohjelmistosertifikaatin erilaisin pätevyysvaihtoehdoin, kuten kumppani- ja ammattitaso, hitsatut rakenteet, pintamallinnus, FEA ja SolidWorks Expert. Avoimet kurssit ovat kestoltaan 1-4 päivää. Toimialakoulutukset kestävät 7-19 päivää. Koulutuspaikat ovat Turussa ja Tampereella. 37 Sovelto Oyj Sovelto Oyj on ICT-alan koulutus ja konsultointiyritys, jonka osaamisalueita ovat sovelluskehitys, infra, tietoliikenne ja sovellusten koulutus. Sovelto on valtuutettu Pearson VUE-, Prometric-, Certiport- ja Kryterion-testikeskus. Yrityksessä voi suorittaa testejä näiden kaikilta päämiehiltä, joita ovat mm. Microsoft, Citrix, Cisco, Linux, IBM, Oracle, Red Hat, Vmware, Adobe ja Amazon. Yritys tarjoaa kurssikoulutusta johtamis- ja esimiestyöhön, teknologiaan ja tietotyöhön liittyen. Osa kursseista on mahdollista suorittaa verkkomuotoisina. Kurssit voivat kestää päivästä viikkoon ja maksaa noin 500–8000 euroa kurssista riippuen. Sovelto tarjoaa myös erilaisia kursseja erityisesti organisaation tehokkuuden lisäämiseksi ja muutoksen aikaansaamiseksi eri osa-alueilla. Kurssi kestävät aina päivästä muutamaan viikkoon. Hinnat vaihtelevat 900 eurosta aina muutoksen tueksi rakennetun ”Sovelto Muutospuristamo” paketin 28 750 euron hintaan. Sovelton Muutospuristamo kestää kaksi viikkoa ja sisältää neljä työpajaa. Työpajojen yhteydessä laaditaan esiselvitys, väliraportti ja loppuyhteenveto. Yritys myös järjestää erilaisia seminaareja, missä eri aihe-alueiden asiantuntijat pitävät mm. luentoja. Seminaarien kestot vaihtelevat muutamasta päivästä kausiluontoisiin (12kk) seminaareihin, joissa on 4-5 tapaamiskertaa per vuosi. Kausiluontoinen DevOps-klubi maksaa 1500 euroa. Vuonna 2015 järjestettävä muutaman päivän mittaisen Tech Conference 2015 (28-29.5) hinta on 840 euroa. Tarjonnasta löytyy myös erilaisia kesäleirejä, joiden pituus vaihtelee 2-5 päivän välillä. Hinnat vaihtelevat 900–3250 euron välillä. Aamiaisseminaarit ovat yrityksen tarjoamia ilmaisia yleensä puolipäivää kestäviä luentoja eri aiheista. Sovelto tarjoaa myös ns. Sovelto Channelia, joka verkossa toimiva yhteisöllinen oppimisympäristö. Sovelton osaamiskeskukset sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. 4.2 Liikkeenjohto ja organisaatio Aalto University Executive Education Oy Aalto University Executive Education Oy on johdon valmennusta, kehittämispalveluja ja koulutusta tarjoava yritys.12 Aalto EE:llä on toimistot Helsingissä ja Singaporessa ja se tarjoaa koulutusohjelmia myös Puolassa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa, Ruotsissa, Baltiassa, Venäjällä ja Iranissa. 12 Aalto-yliopisto päätti syksyllä 2013 yhtiöittää koko liiketoimintamuotoisen täydennyskoulutuksensa 1.3.2014 alkaen. Yhtiöittäminen toteutettiin siten, että olemassa olevan osakeyhtiömuotoisen Aalto University Executive Education Oy:n (Aalto EE) toiminta laajenee kattamaan myös Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen liiketoimintana toteutettavat täydennyskoulutuspalvelut. Uuden yrityskokonaisuuden virallinen nimi on jatkossakin Aalto University Executive Education Oy. 38 Aalto EE tarjoaa Executive MBA -ohjelmia ja liikkeenjohdon koulutusohjelmia mm. strategiaan ja johtamiseen sekä kunta-alan johtamiseen liittyen, erityisesti ylemmän johdon näkökulmasta. Talouden perusasioiden oppimiseen järjestetään verkkokurssi. EMBA –koulutusohjelma rakentuu neljän aihe-alueen ympärille: strategia, johtaminen, rahoitus ja markkinointi. Opetusta tarjotaan Suomen lisäksi Singaporessa, Puola, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa, Indonesiassa ja Iranissa. Ohjelman laajuus on 60 opintopistettä.13 Ohjelma alkaa helmikuussa ja se voidaan suorittaa 20 kuukaudessa. Ohjelmalla on moduulinen rakenne ja se seuraa kuuden viikon oppimissyklejä: (1) itsenäisen opiskelun jakso (2-3 viikkoa), (2) intensiivinen lähiopetus ohjaajan ja muiden opiskelijoiden kanssa (3 päivää) ja (3) viimeinen ”jälkimoduulinen” jakso, joka sisältää mm. esseen kirjoittamisen. Ohjelma on suunnattu jo korkeakoulututkinnon (kandidaatintutkinto) omaaville ja vähintään 5 vuotta työelämässä olleille henkilöille. Ohjelman hinta vuodelle 2016–2017 on 43 800 euroa + alv. Aalto EE järjestää myös ns. ”osa-aikaista” MBA -ohjelmaa, joka on suunnattu niille, jotka tarvitsevat enemmän aikaa ja joustavuutta opiskeluun työelämän vaatimusten takia. Ohjelman kestoksi on suunniteltu 2 vuotta, jonka aikana suoritetaan 60 opintopistettä. Hakijoilta vaaditaan vähintään kandidaatintutkintoa ja kolmen vuoden työkokemusta. Ohjelma maksaa 32 000 euroa + alv. ja 3500 euroa (+ alv.) oppimateriaaliin. Aalto Executive Doctor of Business Administration (DBA) -ohjelma on vaatimuksiltaan ja tavoitteiltaan hyvin samanlainen kuin normaalit tohtorinopinnotkin. Erona on ohjelman mahdollistama joustavuus opintojen aikana. Ohjelma aikana suoritetaan 60 opintopistettä ja 10 räätälöityä tohtoritason kurssia. Ohjelma sisältää myös verkko-opiskelua. Hakijoilta vaaditaan maisterintutkintoa. Ohjelman kesto on 3-6 vuotta ja se maksaa 29 000-34 500 euroa (+ alv.) riippuen siitä, onko hakijalla omaa materiaalia tutkintoa varten vai ei. Aalto EE järjestää myös Aalto Ececutive Summit nimistä seminaaritapahtumaa. Tapahtuma järjestetään jossain Aalto EE:n seitsemässä yhteistyömaassa. (Suomi, Singapore, Etelä-Korea, Taiwan, Puola Indonesia ja Iran) Liikkeenjohdon koulutusohjelmia on tarjolla seuraavista aihe-alueista: johtaminen ja strategia, markkinointi ja viestintä, rahoitus sekä innovaatio ja tulevaisuus. Ohjelmat järjestetään joko englanniksi tai suomeksi. Näistä eri aihe-alueista on tarjolla useita eri vaihtoehtoja ohjelman sisällä. Aalto EE teettää myös räätälöityjä ratkaisuja yrityksen kehittämisen ja strategian tarpeisiin. Asiakaskohtaisia ratkaisuja on saatavilla seuraavista aihe-alueista: tulevaisuuden strategia, strategian uusiminen ja toteutus, johtamis- ja esimiestyön kehittäminen, itsensä kehittäminen, asiakkuuksien hallinta, operatiivinen johtaminen, yrittäjyys, kasvu ja tuottavuus sekä organisaatiokulttuuri. Aalto PRO puolestaan on asiantuntijoille ja yrityksille suunnattujen koulutusohjelmien tarjoaja, joka järjestää koulutuskokonaisuuksia mm. seuraavista aihealueista: rakennusala ja ympäristö, projektihallinta ja -johtaminen, toimitusketjut ja laatu sekä tuotekehitys ja kaupallistuminen. Ohjelmien kestot vaihteleva 128 päivän välillä ja kaikista muista paitsi tuotekehityksestä ja kaupallistumisesta on saatavilla myös asiakaskohtaisia ratkaisuja. Ohjelmien hinnat vaihtelevat PMI®-sertifiointivalmennuksen 780 eurosta aina Teollinen internet (Industrial Internet) -koulutusohjelman 19 600 (+ alv.) euroon asti. 13 60 opintopistettä vastaa noin 1500–1800 tuntia opiskelua. Tämä tarkoittaa täysipäiväisesti opiskeltuna noin vuotta. 39 Aalto PRO tarjoaa myös asiakkaille ns. Lean Six Sigma -ohjelmaa, jossa yhdistyvät systemaattinen ongelmanratkaisumalli, kattava työkalupakki sekä tavoitehakuinen liiketoiminnan tarpeista lähtevä kehittäminen ja tiimien tekemät projektit. Vuonna 2013 Aalto PRO järjesti eniten täydennyskoulutuskursseja Aalto-yliopistosta. Yhdessä Pienyrityskeskuksen (PYK) ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmän kanssa se toteutti noin 550 kurssia, joihin osallistui noin 10 500 henkilöä.14 Aalto PRO järjestää lisäksi rekrytointiin tähtääviä koulutusohjelmia. Ohjelman kesto on noin 7,5 kuukautta ja työntekijän toimenkuva määritellään aina yrityskohtaisesti yrityksen kanssa. Aalto PRO:n rekrytointiin tähtäävät koulutusohjelmat ovat yhteiskunnan tukemaa koulutusta. Kokonaiskustannukset yritykselle ovat 1 200 € / kk + alv. Yrittäjien Koulutuskeskus Oy Yritysakatemia on liikkeenjohdon koulutusta tarjoava yritys. Yritys järjestää koulutusta talous- ja palkkahallinnosta, asiakaspalvelu- ja johtamistyöstä, vuorovaikutustaidoista ja työhyvinvoinnista. Näistä aihe-alueista on myös mahdollista saada yrityskohtaista koulutusta asiakkaan tarpeen mukaisesti. Koulutus voi pitää sisällään luento-opetuksen lisäksi mm. ryhmätöitä, keskusteluja, testejä ja arvioita. Kurssit kestävät 1-2 päivää ja maksavat muutamasta sadasta aina yli tuhanteen euroon. Koulutuksia järjestetään ympäri Suomen. Via Consulting YVG Oy Via Consulting YVG Oy on kansainvälinen liikkeenjohdon konsultointiyritys, jonka keskeisiä palveluita ovat johdon kehittäminen, johdon ja organisaation mittaus sekä yritysjärjestelyt. VIA Gourp:n järjestämä VIA Leadership Academy on Suomen suurin yksityinen johtamisen kehittämisinstituutti. Valtaosa tarjonnasta on vuoden kestäviä ohjelmia, joiden keskeisenä osana ovat osallistujan omat työtehtävät ja haasteet. VIA Leadership Academyn koulutus- ja kehitysohjelmat räätälöidään osallistujan tarpeiden ja mitattujen kehitysvaateiden ympärille. Koulutus kattaa kaikki esimiestasot. Muutaman päivän mittaisen alkuseminaarin eli ”Gasellijohtamisen” jälkeen kukin osallistuja jatkaa omalla kehityspolullaan joko VIA Senior Leadership in Action (SLA), VIA Leadership in Action (LA) tai julkishallinnon johtajat VIA Public Administration Leadership in Action (PALS) -ohjelmissa. Osallistujat saavat pienryhmäohjauksen lisäksi henkilökohtaista valmennusta. Koulutusohjelmasta riippuen koulutus saattaa sisältää luentoja, harjoitustehtävistä ja case-harjoituksia. 14 Aalto-yliopiston vuosikertomus 2013: http://www.aalto.fi/fi/about/reports_and_statistics/aalto_yliopisto_vuosikertomus_2013.pdf 40 Ohjelmat toteutetaan tiiviissä yhteistyössä mm. Harvard Business Schoolin, IMD:n, INSEADin, London Business Schoolin, Whartonin ja Berkeleyn yliopistojen professorien kanssa. Tämän lisäksi yritys tarjoaa VIA Executive MBA koulutus, joka on tarkoitettu työelämässä toimiville henkilöille. Koulutusohjelma räätälöidään jokaiselle osallistujalle erikseen. Opetusosiot ovat vapaaehtoisia ja opiskelu on oman aikataulun mukaisesti etenevää. Koulutusohjelmat kestävät vuoden verran, joihin saattaa sisältyä noin 15–20 lähiopetuspäivää. Ohjelmien hinnat vaihtelevat noin 5 000 eurosta aina aVIA Senior Leadership in Action -ohjelman noin 30 000 euroon. Innotiimi Oy Innotiimi Oy on johtamiskonsultointiin keskittyvä yritys, joka järjestää erilaisia seminaareja ja työpajoja, joissa se tarjoaa konsultointi- valmennus- ja coachauspalveluja. Yritys palvelee pääasiassa seuraavilla aihealueilla: innovatiivisuus, tiimien kehittäminen, muutos johtamisen kehittäminen, palaverien kehittäminen, työhyvinvointi ja asiakaskohtaamiset. Palveluihin sisältyy organisaation kehittämistarpeisiin tarjottavat erilaiset IT-työkalut ja ohjelmat. Palveluita käyttävät pääasiassa yritykset eri toimialoilta ja ylipuolet Suomen 100 suurimmasta yrityksestä lukeutuu Innotiimin asiakkaiksi. Kurssit ja tapahtumat kestävät yleensä 1-2 päivää. Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy on koulutus- ja konsultointipalveluja tuottava yritys. Yrityksen järjestämät kehittämisohjelmat on pääasiassa suunnattu yrityksen johdolle ja muille avainhenkilöille, mutta kohteena voi olla myös koko organisaatio. Kehittämisohjelma toteutetaan yleensä niin, että kutakin ohjelmaa varten kootaan ryhmä yrityksiä samalta alueelta ja valmennus toteutetaan tämän jälkeen ryhmässä. Yrityskohtaisia ratkaisuja on myös mahdollista saada. Tällä hetkellä yritys on mukana järjestämässä kolmea valmennuskurssia: 1) kansainvälistyvän kasvuyrityksen avainhenkilöiden johtamisvalmennusta, joka on tarkoitettu kansainvälistyvälle tai jo kansainvälisesti toimivalle yritykselle ja sen avainhenkilöille (alue: Satakunta), 2) toimitusjohtajakurssi (alue: Vantaa) ja 3) esimiesvalmennus (alue: koko Suomi). Näiden tulevien kurssien osallistujamäärät vaihtelevat 5-20 välillä. Kurssien kesto puolestaan vaihtelee 9-16 päivän välillä. Hinnat liikkuvat noin 3000–4000 euron välissä. Yritys toteutti yhdessä Hollantilaisen Nyenrode Business Universiteit kanssa kansainvälisen AMBAsertifioidun MBA -ohjelman vuosien 2010–2013 välillä. Ohjelmassa oli kaksi ryhmää, toinen Pohjois-Savosta 41 ja toinen Satakunnasta. Kuopion ja Porin ELY-keskukset olivat yhteistyössä mukana, ja niiden kautta ohjelma sai tukea Euroopan sosiaalirahastosta. Leaderment Oy Leaderment Oy on konsultointiyritys, joka järjestää neuvontaa, valmennustilaisuuksia asiantuntijapuheenvuoroja. Yrityksen ydinosaamista on liikkeenjohdon koulutus. ja Koulutus tarjonta painottuu mm. seuraaville alueille: johtamisvalmennusta ryhmälle, suorituksen johtamista, kehityskeskusteluja ja muutosjohtamista. Kohderyhmänä toimivat mm. johtoryhmän jäsenet, esimiehet, johtajat ja projektipäälliköt. Koulutus voi olla jaksotettu tasaisin väliajoin tapahtuvaksi (esim. 3 kertaa 3kk välein) ja kestää noin 1-2 päivää kerrallaan. Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy on erityisesti pk-yritysten liiketoiminnan ja johtamisen valmennus- ja asiantuntijaorganisaatio. Yritys tarjoaa sekä avoimia että yrityskohtaisia palveluita liiketoimintaan ja sen johtamiseen tai erikseen määritellylle liike-elämän osa-alueelle. Palvelut kattavat yritys strategian, markkinoinnin ja myynnin, talouden ja verotuksen, johtamisen ja esimiestyön, kansainvälistymisen ja yritysjärjestelyt. Koulutusohjelmat toteutetaan usein yhteistyössä alueen kehittämisorganisaatioiden kanssa. Esimerkiksi ELY-keskus ja oppisopimustoimisto tekevät usealla paikkakunnalla yhteistyötä yrityksen kanssa. Koulutuksen kestot vaihtelevat muutamasta päivästä muutamaan viikkoon ja voivat sisältää muutaman konsultointipäivän. Yrityksellä on Opetushallituksen myöntämät oikeudet yrittäjän ammattitutkinnon ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon sekä ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon järjestämiseen. Talentum Events Oy Talentum Events Oy on liikkeenjohdolle, esimiehille ja asiantuntijoille sekä IT- ja markkinointialan osaajille suunnattujen tapahtumien ja koulutusten palveluntuottaja ja B2B-media. Talentum Events tarjoaa koulutusta seuraavissa aihealueissa: juridiikka, taloushallinto, verotus, esimiestyö, ICT, HR, markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu. Koulutusten kesto on yleensä 1-2 päivää. Koulutukset järjestetään useimmiten pääkaupunkiseudulla. 42 Salcom Group Oy Osana Salcom Groupi Oy:ta toimiva Salcom Learningin on henkilöstön osaamisen kehittämisen ja toimintatapojen muuttamisen asiantuntijaorganisaatio. Salcom Learnings tarjoaa ICT-koulutusta yritysten liiketoiminnan tueksi ja kehittämiseksi. Koulutus on suunnattu niin asiantuntijoiden kuin ohjelmistokäyttäjien tarpeisiin sekä johtamisen ja projektihallinnan tueksi. Salcom Learning järjestää niin avointa koulutusta kuin asiakaskohtaisesti räätälöityä ryhmäkoulutusta. Yritys tarjoaa myös koulutusta verkossa, jolloin opetus tapahtuu joko itsenäisesti tarjotun materiaalin avulla tai sitten etäopettajan avustuksella. Salcom Akatemiassa voi räätälöidä omiin tarpeisiinsa sopivan opintokokonaisuuden, jonka voi suorittaa työn tai opiskelun ohella. Koulutus kestää vuoden ja tähän sisältyy 10 lähiopetuspäivää. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (datanomi) suoritetaan näyttötutkintona. Koulutus muodostuu lähiopetuspäivistä, harjoituksista sekä työssä oppimisesta. Yritys tarjoaa myös erilaisia ”webinaareja,” jotka ovat verkossa toteutettavia päivän polttaviin teknisiin aihealueisiin paneutuvia 1-2 tunnin mittaisia web-seminaareja. Avoin koulutus kestää yleensä muutaman päivän. Kurssista riippuen koulutus maksaa noin 200–1500 euroa. Novetos Oy Novetos Oy on konsultointiyritys joka keskittyy erityisesti johtamisen, johtajuuden ja työyhteisöjen kehittämiseen. Yritys järjestää yksilö- ja ryhmäcoaching valmennusta eri alan johtajistolle, esimiehille, asiantuntijoille, valmentajille ja henkilöstölle. Yritys järjestää myös erilaisia seminaareja ja ”aamiaistilaisuuksia” (maksuton), joissa keskustelaan liikkeenjohtoon liittyvistä teemoista Kurssit muodostuvat lähiopetuksesta, jota järjestetään noin 8-10 kertaa kurssista riippuen. Tämän lisäksi koulutusta täydennetään verkko-opetuksen avulla. Novetosin järjestämä avoin ”Vaikuttava valmentaja” valmennuskurssi koostuu kahdesta 2 päivän lähiopetusjaksosta. Kurssi maksaa 3 800 euroa. ”Luova kutsumus – ryhmäcoaching” puolestaan koostuu 9 tapaamiskerrasta, noin kolmen viikon välein. Perfecto Oy Perfecto Oy on asiakkaiden uudistumista tukeva käytännönläheinen konsultointi- ja valmennustoimisto. Yrityksen palveluihin kuuluvat viestintä, strategia- ja muutoshankkeiden fasilitointi sekä johtamista ja vuorovaikutustaitoja kehittävät valmennukset. Tarjontaan sisältyy myös verkko-opetusta. 43 Grape People Finland Oy Grape People Finland Oy on erikoistunut organisaation kehittämistyöhön. Yrityksen tarjoamat valmennuskurssit keskittyvät strategiatyöhön, innovatiivisen kulttuurin luomiseen, tiimien ja johtajuuden kehittämiseen sekä muutoshankkeisiin. Kurssit ovat suunnattu mm. esimiehille, projektipäälliköille ja erilaisille asiantuntijoille. Kurssit voivat olla joko lähiopetusta tai verkkokursseja. Valmennusta järjestetään sekä yrityskohtaisena että kaikille avoimena koulutuksena. Kestoltaan kurssit ovat yleensä muutaman päivän. Kurssista riippuen osallistujamäärät vaihtelevat 5–30 välillä ja hinnat muutamasta sadasta eurosta noin tuhanteen euroon asti. Romana Management Oy Romana Management Oy on johtamisen, organisaatioiden ja inhimillisten resurssien kehittämiseen erikoistunut yritys. Esimerkiksi johtamisen ja esimiestyön kehittämispalveluihin kuuluu: henkilökohtainen 360˚ -analyysi, esimiestyön vahvuusanalyysi, esimiesvalmennus (johtamistyökalut, -tilanteet), esimiesten ja johdon yksilö/ryhmäcoaching, johtoryhmätyön kehittäminen (toiminta, viestintä, luottamus), johdon konsultointi ja HRjohdon mentorointi. Spring House Oy Spring House Oy on suomalainen valmennustalo, jonka asiakkaina toimii niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimijoita. Yritys tarjoaa sekä henkilöstövalmennusta että työvoimapalveluita koko organisaatiolle. Henkilöstövalmennukseen kuuluu: asiakaspalveluvalmennus, myyntivalmennus, tiimivalmennus, esimiestyön ja johtamisen valmennus, uudelleensijoitusvalmennus, yhteishankintakoulutukset. Työvoimavalmennukseen kuuluu: uravalmennus, työnhakuvalmennus, verkkoasioinnin ja urasuunnittelun ohjaus, maahanmuuttajakoulutus, ammatillinen työvoimakoulutus, osaamis- ja ammattitaitokartoitus ja työhönvalmennus. Talent Vectia Oy Talent Vectia Oy on kansainvälinen konsultointiin ja valmennukseen erikoistunut yritys. Yritys tarjoaa palveluita seuraavissa alueissa: strategia, asiakaskokemus, ratkaisuliiketoiminta ja myynti, operatiivinen tehokkuus sekä johtamisen kehittäminen. 44 Johtamiseen ja esimiestyöhön on tarjolla koulutusta mm. johtamiskulttuuriin, johtoryhmän työskentelyyn ja suorituksen johtamiseen. Laatukeskus Excellence Finland Laatukeskus Excellence Finland Oy on koulutukseen ja konsultointiin erikoistunut yritys, joka järjestää seminaareja, kursseja ja valmennusta. Laatukeskuksen järjestämän Excellence Finland -kilpailun ja yrityksen muiden ulkoisten arvioinnin palveluiden tarkoituksena on muodostaa kaikenkokoisille organisaatioille tarkoitetun liiketoiminnan kartoituksen, arvioinnin ja kehittämisen palvelukokonaisuus. Kursseja on mahdollista suorittaa sekä verkko- että lähiopetuksena mm. seuraavissa aihepiireissä: organisaation suorituskyky/EFQM ja CAF – arviointimallit, toimintajärjestelmät, prosessit, LEAN, toiminnan ja laadun kehittämisen työkalut. Kesto ja hintataso vaihtelevat kurssista riippuen. Kurssit voivat olla aina päivästä kuukausiin ja hinnat 500– 10 000 euroa. Jotkut tapahtumista ovat myös ilmaisia. Tapahtumapaikat ovat Tampere, Espoo, Vantaa ja Riihimäki. Kurssit ovat pääosin suomenkielisiä, osa pidetään kuitenkin englanniksi. Ratekoulutus Oy Ratekoulutus Oy on suomalainen koulutusalan yritys, joka tarjoaa kursseja ja seminaareja kohdennettuihin tarpeisiin. Yritys tarjoaa koulutusta seuraavilla alueilla: johtaminen ja esimiestyö, esiintyminen, tuotannonohjaus, tuotekehitys, laadunvarmistus, asiakashallinta, myynti ja markkinointi, kehittäminen, viestintä- ja sosiaalinen media, ympäristö- ja turvallisuusasiat, ajankohtaiset laki- ja säännöskysymykset. Kurssit kestävät yleensä 1-2 päivää. Kurssien hinnat ovat noin 500–1300 euron välissä. Humap Oy Humap Oy on konsultointiyritys, joka on keskittynyt organisaation kehittämiseen. Yritys tarjoaa palveluita organisaation eri osa-aluille, kuten organisaation yleinen kehittäminen ja muutosprosessit, johtaminen ja tiimityöskentely, coaching, esimies- ja asiantuntijavalmennus. Yrityksen sivuilta on myös mahdollista ostaa tietokone-ohjelmistoja organisaation kehittämistarpeisiin. Opinpaja Oy Opinpaja Oy on koulutusalan yritys, jonka asiakkaita ovat niin yksityiset yritykset kuin julkisen sektorin organisaatiotkin (mm. oppilaitokset). 45 Yritys suunnittelee ja toteuttaa koulutusta ja erilaisia projekteja, konsultoi koulutukseen ja osaamiseen liittyvissä asioissa sekä tekee erilaisia osaamistarvekartoituksia, selvityksiä ja tutkimuksia. Palvelut ovat suunnatut koko organisaatiolle ja koulutusalan asiantuntijoille. Aihe-alueita on mm.: viestinnässä ja vuorovaikutustaidoissa, johtamisessa ja esimiestyössä ja työyhteisöjen kehittämisessä. Koulutus räätälöidään aina asiakkaan ja koulutuksen osanottajien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Opettajien täydennyskoulutuksessa keskitytään mm. eri opetusmenetelmien soveltamiseen ja käyttöönottoon, yhteistoiminnallisiin oppimismuotoihin ja opetusviestintään. Valittavissa on seuraavanlaisia sisältökokonaisuuksia: (1) Toiminnalliset opetusmenetelmät, joiden tavoitteena on antaa koulutuksen osallistujille tietoa ja taitoja toiminnallisten opetusmenetelmien soveltamiseksi omaan opetukseen. (2) Yhteistoiminnallinen oppiminen, jonka tavoitteena on antaa koulutuksen osallistujille tietoa yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteista sekä valmiuksia yhteistoiminnallisten opetusmenetelmien soveltamiseksi omaan opetukseen. (3) Luovat ryhmätyöskentely menetelmät, joiden tavoitteena on antaa koulutuksen osallistujille ideoita ja kokemuksia erilaisista luovista menetelmistä ryhmätyöskentelyssä (kohderyhmänä ovat erityisesti esimiehet, henkilöstönkehittämistehtävissä työskentelevät sekä ryhmän- ja tiiminvetäjät). (4) Opetusviestintä, jonka tavoitteena on antaa osanottajille eväitä opetuksen monipuolistamiseen erilaisille oppijoille paremmin sopivaksi. (5) Digitaalinen tarinankerronta, joka on pedagoginen konsepti, jossa suullisen tarinankerronta liitetään uuteen digitaaliseen tekniikkaan. (6) Opettajan ammatin tulevaisuuden kuvat, jossa on tarkoitus auttaa opettajia visioimaan opettajantyön tulevaisuutta tulevaisuusverstas-menetelmän avulla. FCG Koulutus Oy FCG Koulutus Oy toimii osana FCG Finnish Consulting Group –konsernia15, joka on monialainen konsultointiyritys, jonka palvelut keskittyvät infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnitteluun, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä kansainväliseen kehityskonsultointiin. FCG Konsultoinnin liiketoiminta koostuu erityisesti julkishallinnon johdolle suunnatuista palveluista strategisen johtamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen, ICT-palveluiden ja toimintamallien konsultoinnin ja tutkimuspalveluiden muodossa. Koulutustarjontaan kuuluu eri ammattiryhmien perus- ja jatkokursseja, ajankohtaispäiviä, verkkokoulutusta, foorumeja ja seminaareja, joita järjestetään eri puolilla maata. Koulutuksesta riippuen kurssit kestävät päivistä aina kuukausiin ja maksavat sadoista eurosta aina useaan tuhanteen euroon asti. 15 FCG Koulutus eriytettiin omaksi liiketoiminnakseen vuonna 2013 (aikaisempi nimi FCG Koulutus ja konsultointi Oy). 46 Yritys tarjoaa myös valmennuspalveluita. Palvelut kattavat johtamis- ja esimiestyön sekä muutos- ja prosessijohtamisen. Tarjolla on myös Suomen Kuntaliiton myöntämiin kuntajohtamisen sertifikaatteihin johtavat valmennusohjelmat. Eduhouse Oy Eduhouse Oy on toimivan johdon omistama koulutus- ja valmennusyhtiö. Eduhousen yhteydessä toimiva Eduhouse Trainings-yksikkö tarjoaa koulutusta seuraavissa aihealueissa: esimiestyö, HR, IT, juridiikka, markkinointi, myynti, taloushallinto, työhyvinvointi, Venäjän kauppa, verotus ja viestintä. Eduhouse tarjoaa myös asiakaan tarpeisiin räätälöityä koulutusta. Kurssit kestävät normaalisti yhden päivän ja maksavat noin 400–500 euroa. Järjestämispaikkoina toimivat Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio, Jyväskylä ja Oulu. 4.3 Ammatilliset erikoisoppilaitokset ja HAUS Kehittämiskeskus Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry Markkinointi-instituutti on suomalainen elinkeinoelämän jatko- ja täydennyskouluttaja, jonka omistaa Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry. Markkinointi-instituutti kouluttaa monipuolisesti liike-elämän eri aiheista järjestämällä työssäkäyville aikuisille kursseja ja tutkintoja. Lisäksi se tarjoaa yritysvalmennusta ja toimii organisaatioiden liiketoiminnan kehittämisen kumppanina. Markkinointi-instituutissa voi suorittaa tutkintoja tai muutaman kuukauden kestoisia kursseja avoimena yksilökoulutuksena. Kursseja on valikoimassa yli sata ja tutkintoja kolmisenkymmentä. Markkinointi-instituutti tarjoaa koulutusta mm. seuraavista aihepiireistä: sihteeri- ja assistenttityö, johtaminen ja esimiestyö, henkilöstöhallinto ja HR, kiinteistönvälitys ja isännöinti, markkinointi ja viestintä, myynti ja asiakaspalvelu, talous ja rahoitus, yrittäjyys ja ammatilliset näyttötutkinnot. Tutkintoja on puolestaan mahdollista suorittaa esimerkiksi seuraavissa aihepiireissä: Johtamisen erikoisammattitutkinto, Henkilöstöassistentin tutkinto, Henkilöstöpäällikön tutkinto, Henkilöstöjohtajan tutkinto, Luottotutkinto, Markkinointitutkinto, Talouspäällikön tutkinto, Talouden johtamisen tutkinto ja Tiedottajan tutkinto. Lisäksi Markkinointi-instituutti tarjoaa yritysvalmennusta ja toimii organisaatioiden kumppanina muutostilanteissa. Yritysvalmennusten kesto vaihtelee yhdestä koulutuspäivästä useita kuukausia kestäviin koulutuksiin yrityksen tarpeiden mukaisesti. 47 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat suureksi osaksi valtion rahoittamia, mutta opiskelija maksaa itse omarahoitusosuuden sekä tutkintomaksun (58€). Perustutkinnot ovat kokonaan valtion rahoittamia ja opiskelijalle tutkintomaksua lukuun ottamatta maksuttomia. Ammatillisia tutkintoja voi opiskella myös oppisopimuksella, jolloin opiskelu on maksutonta niin opiskelijalle kuin työnantajalle. Markkinointi-instituutin toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Oulussa. Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 8 295 201 euroa. Management Institute of Finland MIF Oy Management Institute of Finland MIF Oy tarjoaa koulutus- ja kehittämisratkaisuja julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille. MIF tarjoaa koulutusta johtamiseen, viestintään, kansainväliseen liiketoimintaosaamiseen ja tietoteknologiaosaamiseen. Kohderyhmää ovat organisaatioiden ylin johto, johtoryhmät, esimiehet, assistentit ja asiantuntijat. Kurssista riippuen koulutus kestää 1-5 päivää ja maksaa 1500–6000 euroa. Opetuspaikkana toimivat Helsinki, Tampere, Lohja/Uusimaa Turku, Espoo, Oulu, Mikkeli, Seinäjoki, Suupohja, Vaasa, Kokkola, Kuopia, Lapua, Karkkila, Vantaa ja Jyväskylä. Verkkokurssit ovat myös mahdollisia. MIF tarjoaa mahdollisuuden erikoisammattitutkinnon suorittamiseen mm. seuraavissa tutkinnoissa: Johtamisen erikoisammattitutkinto, Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto, Yrittäjän ammattitutkinto ja Tuotekehitys. Oppisopimuskoulutuksena tutkinto voidaan suorittaa 58 euron hintaan. Koulutus kestää kahdesta kolmeen viikkoa. MIF saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 483 842 euroa. HAUS Kehittämiskeskus Oy HAUS kehittämiskeskus Oy on julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUS tarjoaa koulutussidosryhmäyhteisölle. ja kehittämispalveluja pääasiassa valtionhallinnon muodostamalle Koulutustarjontaan kuuluu kursseja, seminaareja ja eripituisia koulutusohjelmia. Koulutusta on saatavilla laajasti eri osa-alueille, kuten asiakaspalveluun, EU-osaamiseen, hallintoon ja oikeuteen, johtamiseen, tiedon hallintaan ja viestintään. Johtamisen koulutusohjelmassa on esimerkiksi kolme vaihtoehtoa: Julkisen johtamisen strategia (n. 5kk ja 7000€), Esimiesten valmennusohjelma (n. 3kk ja 3000€) ja Johdon koulutusohjelma (n. 4kk ja 6000€). 48 Avoimen koulutustarjonnan lisäksi yritys räätälöi koulutusta tilauksesta myös organisaatiokohtaisiin tarpeisiin. HAUS College järjestää myös tutkintotavoitteista ammatillista lisäopetusta oppisopimuksena. Tutkinnot ovat aikuisille soveltuvia näyttötutkintoja, joissa jokaiselle laaditaan oma henkilökohtainen suunnitelma tutkinnon suorittamiseen. Tarjontaan kuuluu tällä hetkellä: Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET), Asiakirjahallinnon ja Arkistotoimen ammattitutkinto sekä Virastomestarin ammattitutkinto. Vuonna 2015 tulossa myös taloushallinnon erikoisammattitutkinto, jossa on jatkossa mahdollista suorittaa myös henkilöstöhallinnon osaamisala. Koulutus tapahtuu yrityksen toimitiloissa Helsingissä. HAUS on valtion inhouse-yhtiö ja vastaa suuresta osasta eri ministeriöihin henkilöstökoulutuksesta. HAUS saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 70 453 euroa. POHTO Oy POHTO Oy on suomalainen koulutusalan yritys, joka järjestää sekä kaikille avoimia että yrityskohtaisia koulutuksia lähinnä teollisuuden tarpeisiin. Yrityksen kurssitarjontaan kuuluu ammattilainen osaamiseen, energian-, metallin, ja metsäteollisuuden tuotanto, kunnossapito, liiketoiminnan johtaminen ja esimiestyö, projektihallinta, T&K ja erilaiset tutkinnot (Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, Vastaavan johtajan pätevöittävä säteilysuojelukoulutus ja Verkosto johtaminen). Kurssit kestävät päivästä aina puoleen vuoteen. Koulutuspaikkana voi toimia Oulu, Helsinki, Lappeenranta, Tampere, Tornio, Tuusula, Vaasa ja Ylivieska, tai vastaavasti yrityskohtainen paikka. POHTO saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 419 236 euroa. Rastor Oy Rastor Oy16 on valtakunnallinen erikoisoppilaitos, joka järjestää aikuisten ammatillista lisäkoulutusta tekniikan alalla, rakennusalalla ja autoalalla koko Suomessa. Rastorissa eri koulutusohjelmia ja näyttötutkintoja voi suorittaa esimiestyöhön, johtamiseen, myyntiin ja asiakkuuksiin, tuotekehitykseen ja kasvuyrittäjyyteen sekä sihteerintyöhön liittyen. 16 Toukokuussa 2015 Rastor ja Markkinointi-instituutti yhdistyivät Markkinointi-instituutin kannatusyhdistyksen hankkiessa osakeenemmistön Rastor Oy:stä. Yritykset jatkavat toimintaansa omilla brändeillään ja koulutusohjelmillaan. 49 Koulutusohjelmasta riippuen koulutus kestää 6-24 kuukautta. Oppisopimuskoulutuksena toteutettu koulutus maksaa 58 euroa. Koulutus sisältää niin lähiopetusta (yleensä 10–15 kertaa), verkko-opetusta kuin työpaikalla oppimista. Tämän lisäksi yritys järjestää erilaisia valmennus- ja tehokoulutuksia. Päivän kestävät tehokoulutukset sisältävät aiheesta riippuen mm. luento-osuuksia, case-harjoituksia ja ryhmätöitä. Valmennuskoulutukset ovat myös tiiviitä ja lyhytkestoisia (2-6 pv.) kokonaisuuksia, jotka kehittävät erilaisia taitoja ja tarjoavat käytännönläheisiä ratkaisuja työelämän erilaisiin haasteisiin. Valmennukset ja tehokoulutukset maksavat noin 400 euroa. Rastor saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 4 111 266 euroa. AEL Oy AEL Oy on suomalainen tekniikan ammatillista koulutusta tarjoava yritys. Yritys kouluttaa teollisuuden ja teknisten palvelutoimialojen ammattilaisia, asiantuntijoita ja esimiehiä. Yritys tarjoaa yrityksille kehittämis- ja koulutuspalveluja sekä avoimia ja yrityskohtaisia koulutuksia. AEL:ssä järjestetään perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavaa koulutusta. Valikoimassa on yli 60 valinnaista näyttötutkintoa. Koulutustarjontaa on seuraavissa aihepiireissä: teknologiateollisuuden koulutus, prosessiteollisuuden koulutus, muiden toimialojen koulutus (esim. autoala, sähköala) ja kaikille toimialoille soveltuva koulutus (esim. energia, media ja viestintä, yrittäjyys, liiketoiminta ja johtaminen). Tutkinnot kestävät n. 1,5–2,5 vuotta. Osasta tutkinnoista peritään ainoastaan tutkintomaksu 58 euroa. Osassa on lisäksi erillinen lisämaksu erikseen yksityishenkilöille ja yrityksille. Lähiopetuspäiviä on noin 10– 20 päivää. AEL on sertifioitu koulutusyritys. Yrityksellä on ISO 9001 -laatusertifikaatti, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä sekä OHSAS 18001 -sertifioitu työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä. Yrityksen päätoimipaikka on Helsingissä, muut toimipisteet sijaitsevat Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa AEL saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 6 295 811 euroa. 50 4.4 Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO tarjoaa rakennusalan aikuisopiskelijoille ajankohtaisia teemakoulutuksia, henkilösertifiointeihin ja pätevöitymisiin valmentavia koulutuksia rakentamisen laadunvarmistuksesta, suunnittelusta, kosteudenhallinnasta ja energiatehokkuudesta sekä järjestää ammatillisiin tutkintoihin valmistavaa koulutusta. RATEKO on rakennusalan ainoa ammatillinen erikoisoppilaitos. RATEKO järjestää koulutuksia myös yrityskohtaisina. RATEKON järjestää rakennusalan tuontantojohdon (RTJ) koulutusta, jonka tavoitteena on rakennusyritysten päällikkötehtävissä toimivien ja tuotannon johtotehtäviin valmentautuvien henkilöiden valmiuksien kehittäminen. Koulutus on sisällöltään ja painotuksiltaan tulevaisuuden esimiehen valmennusohjelma. Ohjelman suoritettua voi hakea Rakennusalan tuotantojohdon pätevyyslautakunnalta (FISE Oy:ltä) työpäällikön pätevyyttä. Rakennustuotannon ammattitutkinto (RAT) on puolestaan tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat rakennusalan työnjohtotehtävissä. Tutkinnon tavoitteena on kehittää rakennusyritysten tuotantohenkilöstön valmiuksia toimia rakennusalan työnjohtotehtävissä. Tutkinto perustuu Opetushallituksen vahvistamiin Rakennustuotannon ammattitutkinnon perusteisiin. Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto (RET) soveltuu vaativissa rakennusalan työnjohtotai projektinhallintatehtävissä toimiville, joilla on vähintään viiden vuoden kokemus projektihallinnan tehtävissä. Tutkinnon tavoitteena on kehittää rakennusyritysten työnjohto- ja projektinhallintatehtävissä toimivan henkilöstön valmiuksia toimia tuloksellisesti, kannattavasti ja laadukkaasti. RETissä on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: talonrakennus- ja infra-ala. RET-tutkinto muodostuu valmistavasta koulutuksesta, joka kestää noin vuoden. Siihen sisältyy 18 lähiopetuspäivää, näyttötehtäviä ja tenttejä henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti. Tutkinto perustuu Opetushallituksen vahvistamiin Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinnon perusteisiin. RET-tutkinnon suoritettua voi hakea FISE Oy:ltä vastaavan työnjohtajan, työmaainsinöörin tai työpäällikön pätevyyttä. Muuntokoulutus TALONRAKENNUS -koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa kokeneista työntekijöistä työnjohtajia. Kolmevuotisen koulutuksen aikana suoritetaan Opetushallituksen vahvistamien tutkinnon perusteiden mukaan Rakennustuotannon ammattitutkinto (RAT). Opiskelija aloittaa monimuoto-opinnot työnjohtoharjoittelijana työnantajansa nimeämän mentorin ohjauksessa. Opiskelun päätyttyä työt jatkuvat itsenäisesti vanhemman työnjohtajan tehtävissä. Koulutusohjelman runko perustuu Opetushallituksen vahvistamiin Rakennustuotannon ammattitutkinnon perusteisiin. Koulutus on tarkoitettu talonrakennusalan ammattilaisille, joilla on pitkä työkokemus (suositeltavaa n. 10-15v). Ohjelma kestää 3 vuotta (6 lukukautta). Opiskelu suoritetaan monimuoto-opiskeluna. RATEKO järjestää lisäksi teemakoulutuksia ajankohtaisista aihealueista. Teemakoulutukset ovat 1-3 päivän kestoisia ja ne toteutetaan sekä avoimina että yrityskohtaisina. RATEKO tarjoaa myös koulutusta työturvallisuuteen liittyen mm. esimiehille suunnattua turvallisuusjohtamisesta. Työturvallisuuteen liittyen on mahdollista suorittaa työturvallisuuskortti, joka antaa perustiedot työturvallisuudesta. 51 RATEKOn pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Koulutuspaikkoina voi toimia Vantaa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Helsinki, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Seinäjoki, Tampere ja Turku. RATEKO saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 803 718 euroa. Kauppakamari Kauppakamarien tarkoituksena edistää yritystoimintaa ja talouden vapautta sekä toimia elinkeinoelämän edunvalvojina. Kauppakamarien tarjoamat palvelut kattavat lähes kaikki liike-elämän osa-alueet aina lainopillisesta neuvonnasta koulutusten järjestämiseen. Kauppakamarit ovatkin yksi Suomen suurimmista koulutusorganisaatioista. Keskuskauppakamari puolestaan järjestää valtakunnallisia tilaisuuksia ja koulutuksia edellä mainituista aihe-alueista. Tilaisuuksien kestot saattavat vaihdella päivästä useaan kuukauteen ja maksavat muutamasta sadasta eurosta aina pariin tuhanteen euroon asti sisällön ja pituuden mukaan. Kauppakamarien koulutustarjontaan kuluu mm. taloushallinto, kansainvälistyminen, myynti ja markkinointi sekä henkilöstöhallinto. Kauppakamareita on kaikkiin 19 Suomessa: Etelä-Karjalan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Savon kauppakamari, Helsingin seudun kauppakamari, Hämeen kauppakamari, Keski-Suomen kauppakamari, Kuopion kauppakamari, Kymenlaakson kauppakamari, Lapin kauppakamari, LänsiUudenmaan kauppakamari, Oulun kauppakamari, Pohjanmaan kauppakamari, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Rauman kauppakamari, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Satakunnan kauppakamari, Tampereen kauppakamari, Turun kauppakamari ja Ålands handelskammare. Kauppakamareihin kuuluu 19 000 suomalaista yritystä ja organisaatiota. 4.5 Työvoima- ja rekrytointikoulutus Saranen Consulting Oy Saranen Consulting Oy on resursoinnin asiantuntijaorganisaatio, jonka kohderyhmää ovat erityisesti ICTalan kasvuyritykset. Yritys tarjoaa palveluita resursointiin, sopeutustilanteisiin sekä tulokselliseen henkilöstöjohtamiseen. Yritys järjestää rekrytoinnin koulutusohjelmia, jotka keskittyvät pääsääntöisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) yritysten ja asiantuntijoiden palvelemiseen. Yritys järjestää kuitenkin rekrytoivia koulutusohjelmia myös mm. vakuutuskäsittelijän, sähköisen taloushallinnon sekä valmistavan teollisuuden työtehtäviin. 52 Rekrytointiohjelman ajaksi solmitaan yrityksen kanssa noin 6 kuukauden mittainen koulutussopimus. Ohjelmat voidaan räätälöidä tarpeen mukaan yrityksen tarpeisiin. Koulutusohjelmia järjestetään eri puolella Suomea. Palveluihin kuuluu myös ICT-yritysten henkilöstön sopeuttamistilanteet sekä uravalmennukset. Yrityksen koulutuskumppaneina toimii ELY-keskukset ja TE-toimistot. Muita yhteistyökumppaneita ovat Sovelto Oy, Tieturi, Knowit, Salcom ja KPMG erityisesti ICT –alan ohjelmissa. Sähköisen taloushallinnon koulutuskumppanimme ovat Eduhouse ja Lasmak. Primetieto Oy Primetieto Oy:n ydinliiketoiminto alueeseen kuuluu työvoimakoulutus, rekrytointipalvelut sekä työnantajille että työnhakijoille ja toimisto-ohjelmistokoulutus. Primetieto järjestää kehittämiskoulutusta (KEKO) alueellisen Elinkeino- Liikenne ja Ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tai työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) toimeksiannosta. KEKO:n kesto on 5 - 9 kuukautta. Yrityksen valitsemalle opiskelijalle koulutuskokonaisuus sisältää koulutusteeman mukaista opetusta ja pitkän työjakson. Teemasta riippuen opetusta on 30 - 60 päivää. Työjaksot yrityksessä voivat olla 5 - 7 kuukautta Primetieto järjestää myös rekrytointikoulutusta, mikä tarkoittaa 1) henkilöhakua alueen työnhakijoista, 2) valitun henkilön täsmäkouluttamista ja 3) perehdyttämistä yrityksen tehtävään koulutusajalla. Primetieto hakee käynnistettävälle koulutukselle Työ- ja elinkeinohallinnolta julkisen tuen. Tuki voi olla jopa 70 prosenttia rekrytointikoulutuksen kustannuksista. Julkisen tuen vuoksi mukaan lähtevän yrityksen kustannukset ovat alhaiset, enintään kolmasosa normaalilla tavalla haettavan uuden toimihenkilön rekrytointi- ja palkkakustannuksista. Toimistokoulutus on kohdennettu yritysten henkilöstölle ryhmäkoulutuksena. Primetiedolla on myös suunnitellut valmiskurssit. Koulutusryhmän koko on tavallisesti 5-12 henkilöä (max 22). Kurssien kestot ovat 1-2 päivää. Koulutuspäivän hinta on noin 250 euroa. 4.6 Viestintä ja markkinointi Mercuri International Oy Mercuri International Oy on kansainvälinen myynnin edistämisstrategioihin keskittyvä yritys. Mercuri tarjoaa avointa valmennusta erityisesti myynnin näkökulmasta mm. johtamiseen, esimiestyöhön, myyntityöhön ja asiakaspalveluun liittyen. Valmennus voi tapahtua verkkokurssina tai erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Koulutusta voi lisäksi saada asiakaskohtaisesti. 53 Johtamiseen ja esimiestyöhön liittyen koulutusta on saatavilla myynnin johtamiseen, esimiestaitoihin ja johtamiseen. Koulutus sisältää niin henkilökohtaisia tehtäviä, ryhmätöitä, tilanneharjoituksia kuin keskusteluharjoituksia kurssista riippuen. Koulutuksen kesto vaihtelee päivistä kuukausiin ja hinnat ovat noin 2500–4000 euron välillä. Tarjolla on myös muutaman tunnin kestoisia maksuttomia tapahtumia. AAC Global Oy AAC Global Oy on Pohjoismaiden johtava kansainvälistymispalvelujen tarjoaja, joka tukee asiakkaitaan osaamisen ja viestinnän haasteissa monikielisessä ja -kulttuurisessa liiketoimintaympäristössä. AAC Global on osa Sanoma-konsernia – yli 20 maassa toimivaa eurooppalaista viestintäkonsernia. Yrityksen palvelutarjonta sisältää koulutuksia ja valmennuksia aina kielistä ja viestinnästä johtamistaitoihin, käännös- ja lokalisointipalveluja sekä termienhallintaa, dokumentointia ja digitaalisia viestintäratkaisuja. Koulutus voi olla avointa (3-8 henk.) tai yrityskohtaisesti suunniteltua ryhmäopetusta, henkilökohtaista valmennusta tai konsultointia. Koulutusta on myös tarjolla verkkokursseina. Avoimeen opetukseen kuuluu noin 20 lähiopetus kertaa. Koulutus tapahtuu joko Helsingissä, Kouvolassa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Vaasassa tai Oulussa. Hinta on noin 400 euroa. 4.7 Kouluttajien ja koulutusjärjestelmän kehittäminen EduCluster Finland Oy EduCluster Finland Oy on kansainvälinen asiantuntijapalveluita tarjoava yritys, joka on Jyväskylän yliopiston konsortio. Yritys toimii eri koulutuksen kehittämisen alueilla: koulutusjärjestelmäreformeissa, koulutuksen ja opetuksen laadun arvioinnissa ja kehittämisessä, ammatillisen kehittämisen ja opettajankoulutuksen kentällä sekä työllisyyden tukemisessa ammatillisen ja korkeakoulutuksen kautta. Palveluihin Suomessa kuuluu INKA-arviointijärjestelmä, joka on työväline opetuksen laadun arviointiin ja kehittämiseen, sekä ”Minussa on Talenttia!” valmennuskokonaisuus, jonka on tarkoitus perehdyttää ja valmistaa henkilöstöä kansainväliseen liiketoimintaan ja ympäristöön. Yritys tarjoaa myös lyhytkestoisia asiantuntijaprosesseja erilaisille ryhmille, jotka ovat kiinnostuneita esimerkiksi suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. 54 4.8 Projektijohtaminen Suomen Projekti-Instituutti Oy Suomen Projekti-Instituutti Oy on kansainvälinen projektijohtamisen koulutus- ja konsultointiyritys. Avoimet projektijohtamisen valmennuskurssit on suunnattu niin kokeneille kuin aloitteleville projektipäälliköille. Tarjonta vaihtelee projektityön perusteista aina erilaisten projektijohtamisen sertifikaattien suorittamiseen. Avoimet kurssit kestävät aina päivästä noin puoleen vuoteen ja maksavat noin 600–6400 euroa. Kurssit pidetään joko Vantaalla, Espoossa tai Tampereella. Tarjolla on myös yrityskohtaista valmennusta, jonka kesto vaihtelee muutamasta päivästä pariin viikkoon. Yritys tarjoaa myös kokonaisvaltaista projektien hallintaa ja läpiviemistä tukevia ohjelmistoratkaisuja, kuten P6 EPPM-ohjelmisto, joka on suunniteltu investointien, valmistavan teollisuuden, asiakastoimitusten ja rakentamisen projektijohtamiseen. 4.9 Kansainväliset kauppakorkeakoulut Institut Européen d'Administration des Affaires (INSEAD) INSEAD on kansainvälinen kauppakorkeakoulu, joka tarjoaa vuoden mittaista täysipäiväistä Master of Business Administration (MBA) -koulutusta, executive MBA -ohjelman, tohtorinkoulutusta ja laajoja kursseja yritysjohdolle. Kansainväliset liikkeenjohdon koulutusohjelmat keskittyvät mm. Aasian markkinoihin (International Management in Asia Pacific), kestävään kehitykseen (Leading the Business of Sustainability), kansainväliseen johtamiseen (Management Skills for International Business) ja kansainvälisiin johtoryhmiin (International Directors Programme). Lähiopetus tapahtuu joko Euroopan (Ranska), Aasian (Singapore) tai Lähi-idän (Abu Dhabi) kampuksella. Ohjelmien hinnat ovat 65 800 euroa. International Institute for Management Development (IMD) IMD on kansainvälinen kauppakorkeakoulu, joka tarjontaan kuuluu MBA ja EMBA koulutusohjelmia, liikkeenjohdon koulutusohjelmia. MBA-ohjelmat kestävät vuoden. Ohjelmassa keskitytään yleiseen johtamiseen ja johtajuuteen, minkä takia useimmat työllistyvät teollisuuden alalle. Sisään otetaan 90 oppilasta, joiden tulee omata vähintään kandidaatin tutkinto ja kolme vuotta työkokemusta. 55 EMBA-ohjelmien kohderyhmänä ovat jo kokeneet yritysjohtajat (vähintään 15 vuotta työkokemusta). Ohjelma on yli vuoden mittainen. Koulutuksessa keskitytään käytännön asioihin, johtajuustaitoihin ja erilaisiin yritysmaailman teemoihin. Stanfordin yliopisto Stanfordin yliopisto on yhdysvaltalainen yliopisto Stanfordin kaupungissa Kaliforniassa, lähellä San Franciscoa. Stanfordin koulutusohjelmiin kuuluu maantieteet, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet, talous, koulutus, laki ja lääketiede. Stanfordissa oli syksyllä 2012 vajaat 16 000 opiskelijaa, joista jatko-opiskelijoita on noin 8 800. Henkilökuntaa yliopistossa on noin 2 000. Stanfordin yliopistoa pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista yliopistoista. London Business School London Business School on kauppakorkeakoulu, joka toimii osana Lontoon yliopistoa. Kauppakorkeakoulu sijaitsee Lontoossa. Koululla on monia eri koulutusohjelmia, kuten MBA ja EMBA, rahoituksesta, johtamisesta ihmisille, joilla on vähintäänkin kahden vuoden työkokemus, sekä tohtorintutkintoon johtavia koulutusohjelmia. Liikkeenjohdon koulutusohjelmia on saatavilla rahoituksesta, markkinoinnista, strategiasta, HR:sta, muutosjohtamisesta ja johtamisesta. Koulutus maksaa muutamasta tuhannesta useaan kymmeneen tuhanteen euroon. Henley Business School Osana Reading yliopistoa toimiva Henley Business School on kansainvälinen kauppakorkeakoulu, joka keskittyy johtamista ja liike-elämää palveleviin koulutusohjelmiin. Kauppakorkeakoulu järjestää Suomessa Flexible Executive MBA -ohjelmaa (Flexible Executive MBA), joka on suunnattu työelämässä toimiville yritysjohtajille. EMBA-ohjelmassa opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen: organisaatioiden johtaminen, strateginen johtaminen ja muutosjohtaminen & erikoistumisopinnot. Ohjelmaan sisältyy niin verkkoluentoja kuin yksilö- ja ryhmätyöskentelyä. Flexible Executive MBA -ohjelma alkaa kaksi kertaa vuodessa ja siihen voi hakea ympäri vuoden. Suurin osa lähipäivistä pidetään Helsingissä, missä Henleyn Suomen toimisto sijaitsee. Osa luennoista voidaan kuitenkin järjestää Henleyn kampuksella Englannissa. Ohjelman kestoksi on arvioitu kaksi vuotta. Ohjelman hinta on 36 000 euroa + matkakulut. 56 Kauppakorkeakoulu tarjoaa lisäksi ns. Henley Business School Executive Education liikkeenjohdon kehittämisohjelmia, joissa on mahdollista saada myös yrityskohtaisia ja räätälöityjä johtamisohjelmia. Henley Business School järjestää myös avoimia liikkeenjohdon ohjelmia. Ohjelmat toteutetaan kauppakorkeakoulun omalla kampuksella Englannissa tai asiakkaan omissa tiloissa. Avoimien johdon koulutusten pääkategorioita ovat mm. johtajuus, strateginen johtaminen, HR-johtaminen, coaching ja yrittäjyys. Avoimien ohjelmien kesto on 3-7 päivää. Hinnat ovat 5520–9660 euroa (hinnat perustuvat elokuussa vaihtuviin uusiin hintoihin). Coaching-palvelut Henley Centre for Coaching- ja Behavioural Change -ohjelmat tarjoavat useita avoimia ja räätälöityjä ohjelmia asiantuntijoille, managereille ja yritysjohtajille. Ohjelmat perustuvat kokemusperäiseen oppimiseen, pienryhmätyöskentelyyn ja reflektoivaan työskentelyyn. Ohjelmien kestot vaihtelevat 6-30 kuukauden välillä. Hinnat vaihtelevat ohjelman ja asiakkaan lähtötason mukaan 4133–26213 euron välillä. Massachusetts Institute of Technology (MIT) MIT on teknillinen korkeakoulu Cambridgen kaupungissa Massachusettsissa Yhdysvalloissa. MIT tunnetaan ennen kaikkea luonnontieteiden ja tekniikan opetuksesta sekä tutkimuksesta, mutta yliopistossa opetetaan myös johtamista, taloustieteitä, kieliä, poliittista historiaa ja filosofiaa. MIT Executive MBA on 20 kuukautta kestävä keskiliikkeen johdolle tarkoitettu koulutusohjelma. Hintaa ohjelmalla on yhteensä 136 000 euroa. MIT Sloan Fellows on kokopäiväinen MBA –ohjelma, joka kestää 12 kuukautta ja on suunnattu keskijohdolle. Koulutusohjelma maksaa 116 000 euroa. MIT Sloan Executive Education on ei-tutkintoon tähtäävä koulutusohjelma, josta löytyy yli 40 kurssia, jotka kestävät parista päivästä viikkoon. Hinnat vaihtelevat muutamasta tuhannesta useisiin kymmeniin tuhansiin. Ohjelmia on mahdollista valita yksilön tai organisaation tarpeisiin räätälöitynä. MIT pidetään yhtenä maailman parhaista yliopistoista. 57 5. Yritysten taloustiedot Suomen Asiakastieto Oy:n yritystietokannan avulla tehtiin katsaus eri täydennyskoulutusta tarjoavien yritysten tilinpäätöstietoihin. Tarkastelu kohdistui Suomessa tapahtuneeseen liiketoimintaan viime vuosien liikevaihdon, liiketoiminnan tuloksen ja henkilöstömäärien osalta. Luvun aikana näihin taloustietoihin perehdytään tarkemmin. Tilinpäätöstiedot ovat päivitetty 10.6.2015, minkä jälkeen tehdyt muutokset tai päivitykset taloustiedoissa eivät ole enää mukana tässä tarkastelussa. Tietojen kattavuus vaihteli yrityksen mukaan. Pääsääntöisesti kaikilta yrityksiltä oli kuitenkin saatavilla samat talouteen liittyvät perustiedot yhtä kattavasti. Yrityksien viimeisimmät tilinpäätöstiedot ovat joko vuodelta 2013 tai 2014. Luvun aikana yrityksen perässä on ilmoitettuna viimeisin tilinpäätösvuosi, jolta yrityksen tiedot ovat peräisin. Seuraavassa taulukossa yritykset on listattuna sen mukaan, miltä vuodelta yrityksen tilinpäätöstiedot ovat tarkastelussa. Otoksessa on kaikkiaan 36 yritystä.17 Seuraavat yritykset puuttuvat: IMD, Markkinointiinstituutin Kannatusyhdistys RY, Educore, Saranen Consulting Oy, Rakennusteollisuus RT ry, Kauppakamari, Stanfordin yliopisto, MIT, London Business School ja INSEAD. Taulukko 15. Yritykset tilinpäätösvuoden mukaan Tilinpäätösvuosi 2014 AAC Global Oy Aalto University Executive Education Oy AEL Oy Arrow ECS Finland Oy Eduhouse Oy FCG Koulutus Oy HAUS Kehittämiskeskus Oy Henley Business School Humap Oy Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Oy Laatukeskus Excellence Finland Leaderment Oy Management Institute of Finland MIF Oy Novetos Oy Onsight Helsinki Oy Opinpaja Oy Perfecto Oy PLM Group Suomi Oy POHTO Oy Primetieto Oy Rastor Oy Ratekoulutus Oy 17 Tilinpäätösvuosi 2013 EduCluster Finland Oy Grape People Finland Oy Mercuri International Oy Spring House Oy Yrittäjien Koulutuskeskus Oy Luvun aikana mainittu otos viittaa tähän 36 yrityksen joukkoon. 58 Romana Management Oy Salcom Group Oy Sovelto Oyj Suomen Projekti-Instituutti Oy Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Talent Vectia Oy Talentum Events Oy Via Consulting YVG Oy Innotiimi Oy *Puuttuu IMD, Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys RY, Educore, Saranen Consulting Oy, INSEAD ja Rakennusteollisuus RT ry *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Päähavainnot luvun aikana läpi käytävistä taloustiedoista: (1) Yrityskoot vaihtelevat otoksessa olevien yritysten kesken suuresti niin liikevaihdon, tuloksen kuin henkilöstömäärienkin suhteen; (a) isoimpien yrityksen liikevaihto oli keskimäärin yli 11 kertaa suurempaa kuin liikevaihdoltaan pienempien yritysten; (b) liiketoiminnan tulokset vaihtelivat noin puolestatoista miljoonan molemmin puolin; (c) henkilöstömäärältään suurimman yrityksen palveluksessa työskenteli enemmän henkilöstöä kuin kahdessatoista vähiten työllistäneessä yrityksessä yhteensä. (2) Liikevaihdon, tuloksen tai henkilöstömäärien perusteella ei ole havaittavissa yleisempää trendiä, esimerkiksi suhdanteiden mukaan, ja tilinpäätöstiedot vaihtelivatkin varsin epäsäännöllisesti eri vuosien välillä; (a) reilulla viidenneksellä yrityksistä liikevaihto kasvoi edelliseen tilastovuoteen 18 verrattuna; (b) puolella yrityksistä tulos parani ja kolmella neljästä tulos oli positiivinen; (c) yritysten henkilöstömäärät ovat pysyneet vakaina viime vuodet liikevaihdon ja tuloksen heilahteluista huolimatta. Voi siis olla, että koulutus toimialana ei ole aivan niin suhdanneherkkä kuin moni muu toimiala, ja koska koulutustarve ei varsinaisesti katoa suhdanteiden mukana ja taloudellinen epävarmuus voi myös lisätä kouluttautumisen tarvetta, minkä vuoksi koulutuskysyntä saattaa olla melko vakaata taloudellisesta tilanteesta riippumatta. On mahdollista, että trendien puuttuminen ja talousluvut viittaavat tähän. 5.1 Liikevaihdossa suuria eroja yritysten välillä Liikevaihto vaihtelee suuresti otoksessa olevien yrityksien kesken. Isoimpien yrityksen liikevaihto (yli 2 milj.) oli keskimäärin yli 11 kertaa suurempaa kuin liikevaihdoltaan pienempien yritysten (liikevaihto alle 2 milj.). 18 Joko vuosi 2012 tai 2013. Katso taulukko 15. 59 Yhtä yritystä lukuun ottamatta kaikki mukana olevat yritykset luokitellaan pieniksi tai keskisuuriksi liikevaihtonsa puolesta.19 Liikevaihdoltaan yli 2 miljoonan euron yrityksiä oli yhteensä 20 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 173 miljoonaa euroa, mikä kattaa 93 prosenttia koko otoksen liikevaihdosta. Yrityksiä, joiden liikevaihto oli alle 2 miljoonaa euroa, oli yhteensä 16 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 12,7 miljoonaa euroa, mikä kattaa 7 prosenttia koko otoksen liikevaihdosta. Isompien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli näin ollen noin 13 kertaa suurempaa kuin pienempien yritysten. Liikevaihdoltaan alle 2 miljoonan euron yritykset löytyvät kaaviosta 7 kohdasta ´muut´ yritykset. Kummassakin koko luokassa yrityskokojen vaihtelut suurimman ja pienimmän yrityksen välillä olivat huomattavia. Suurimman ja pienimmän yrityksen ero oli 23-kertainen liikevaihdoltaan yli 2 miljoona euroa olevien välillä, kun taas liikevaihdoltaan alle 2 miljoonan euron yritysten kesken ero oli peräti 285kertainen. Huomioin arvoista on vielä se, että kolmanneksella yrityksistä liikevaihto jäi alle 1 miljoonaan euron. Tämän lisäksi on hyvä muistaa luvun aikana, että Arrow ECS:n liiketoimintaan kuuluu myös paljon muuta toimintaa koulutuksen lisäksi mm.: analytiikan ja tiedonhallinnan ratkaisut, uuden sukupolven palvelin-, tallennus- ja verkkoteknologia, työasema- ja sovellusvirtualisointia sekä pilviratkaisuja. Samoin AAC Globalin liiketoiminta pitää sisällään myös muutakin kuin koulutusta: käännöstoiminta, sovellusten ja verkkosivujen lokalisointi, dokumentointi, ynnä muita lisäpalveluita. Taulukko 16. Yritykset jaoteltuna liikevaihdon mukaan Yritykset Liikevaihto Muutos Yli 2 milj. % 50 449 000 21 15 872 108 38 13 026 000 -7 8 721 448 1 8 267 934 -16 8 012 023 -7 7 272 684 -16 7 236 000 -10 7 061 000 -25 6 978 000 -9 5 704 996 11 5 672 687 33 4 925 339 8 4 904 000 -5 Arrow ECS Finland Oy (2014) Aalto University Executive Education Oy (2014) AAC Global (2014) AEL Oy (2014) Talent Vectia Oy (2014) Rastor Oy (2014) Sovelto Oyj (2014) Talentum Events Oy (2014) Mercuri International Oy (2013) FCG Koulutus Oy (2014) HAUS Kehittämiskeskus Oy (2014) Spring House Oy (2013) Management Institute of Finland MIF Oy (2014) PLM Group Suomi Oy (2014) Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy (2014) 4 180 725 Salcom Group Oy (2014) 3 660 898 POHTO Oy (2014) 3 146 981 Innotiimi Oy (2014) 2 829 000 EduCluster Finland Oy (2014) 2 809 000 Eduhouse Oy (2014) 2 200 007 Yhteensä 172 929 830 Keskiarvo 8 646 492 -6 -29 -1 -31 -9 -14 Yritykset Liikevaihto Muutos Alle 2 milj. % Romana Management Oy (2014) 1 708 000 -4 Humap Oy (2014) 1 462 000 -9 Suomen Projekti-Instituutti Oy (2014) 1 367 000 -19 Laatukeskus Excellence Finland (2014) 1 141 000 -8 Yrittäjien Koulutuskeskus Oy (2013) 1 138 456 -15 Onsight Helsinki Oy (2014) 967 000 40 Ratekoulutus Oy (2014) 942 000 -38 Via Consulting YVG Oy (2014) 915 000 -40 Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy (2014) 841000 -2 Grape People Finland Oy (2013) 640 000 -13 Perfecto Oy (2014) 600 000 -31 Primetieto Oy (2014) 553 221 26 Novetos Oy (2014) 180 000 -11 Leaderment Oy (2014) 140 000 -62 Opinpaja Oy (2014) Henley Business School (2014) Yhteensä Keskiarvo *Opinpajan kohdalla taloustietoja saatavilla ainoastaan vuodelta 2014. *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 19 Vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa. http://www.stat.fi/meta/kas/pk_yritys.html 60 70000 6000 12 670 677 791 917 .. -54 Kaavio 7. Yritysten liikevaihdon osuus koko otoksesta Arrow ECS Finland Oy (2014) Aalto University Executive Education Oy (2014) AAC Global (2014) AEL Oy (2014) Talent Vectia Oy (2014) Rastor Oy (2014) Sovelto Oyj (2014) 2% 2% 2% 2% Talentum Events Oy (2014) 1% 7% 2% 3% Mercuri International Oy (2013) 27 % FCG Koulutus Oy (2014) 3% 3% 3% 9% 4% 4% 4% 4% 5% 7% HAUS Kehittämiskeskus Oy (2014) Spring House Oy (2013) Management Institute of Finland MIF Oy (2014) PLM Group Suomi Oy (2014) 4% 4% Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy (2014) Salcom Group Oy (2014) POHTO Oy (2014) Innotiimi Oy (2014) EduCluster Finland Oy (2014) Eduhouse Oy (2014) Muut *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Maailman suurimpiin IT-alan tukkureihin lukeutuva Arrow ECS oli liikevaihdoltaan selvästi suurin yritys. Yrityksen liikevaihto 50,4 miljoonaa euroa kattoi yli neljänneksen (27 %) koko otoksen yhteenlasketusta liikevaihdosta. Arrow ECS:n liikevaihto oli suurempaa kuin neljän seuraavaksi suurimman yrityksen (Aalto 61 University Executive Education, AAC Global, AEL ja Talent Vectia) liikevaihto yhteensä. Liikevaihdollisesti yritys oli koko joukon ainoa, jota ei luokitella pk-yritykseksi. Seuraavaksi suurin yritys liikevaihdolla mitattuna oli Aalto University Executive Education. Yrityksen 15,9 miljoonan euron (8 %) liikevaihdon tekee merkittäväksi se, että yrityksen liiketoimintaan ei koulutustoiminnan lisäksi sisälly muuta. AAC Globalin liikevaihto 13 miljoonaa euroa (7 %) oli otoksen kolmanneksi suurinta. Näiden kolmen suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto (79,3 milj.) kattoi 42 prosenttia koko otoksesta. Tästä Arrow ECS:n osuus oli yli puolet (64,2 %). Suurempien yritysten huomattavan suurta koko eroa pienempiin kuvastaa sekin, että näiden kolmen yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli 6-kertainen pienempien yritysten (liikevaihto alle 2 milj.) yhteenlaskettuun liikevaihtoon nähden. Kaavio 8. Yritysten liikevaihto (yli 2 000 000€) 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 62 Kaavio 9. Yritysten liikevaihto (alle 2 000 000€) 1800000 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 5.2 Viidenneksellä yrityksistä liikevaihto kasvoi Vain reilulla viidenneksellä yrityksistä liikevaihto kasvoi edelliseen tilastovuoteen verrattuna (Taulukko 16).20 Tämä saattaa kuvastaa nykyistä vaikeaa taloustilanne ja kenties tästä johtuvaa halukkuutta yrityksien suunnalta painottaa sisäistä koulutusta omassa henkilöstökoulutuksessaan tai vastaavasti pyrkimystä säästää kustannuksissa karsimalla koulutusmenoista. Toisaalta yritysten henkilöstökoulutustutkimuksen perusteella tästä ei kuitenkaan välttämättä ole kyse, sillä yritysten ulkoisen koulutuksen osuus nousi hieman (joskin vähän), lisäksi kurssikoulutukseen käytetyt menot säilyivät ennallaan vuosien 2005–2010 välillä (Taulukot 1, 2 ja 3).21 Toinen selitys saattaa liittyä muiden (ja osittain uusien) opiskelumuotojen kasvaneeseen osuuteen, mikä yhdessä heikon taloustilanteen kanssa on lisännyt alan haasteita (Liitetiedosto 4). Tämä näkökulma nousi myös esille korkeakoulutetuille suunnatussa kyselyssä. 20 Yrityksestä riippuen edellinen tilastovuosi on joko 2013 tai 2014. Suluissa tilastovuosi, jolta viimeisimmät tiedot ovat peräisin. Tässä on huomioitava kuitenkin, että henkilöstökoulutustutkimus päättyy vuoteen 2010, jonka jälkeen taloudellisesti vaikeat ajat ovat edelleen jatkuneet, osittain jopa alkaneet, mikä on saattanut osaltaan vaikuttaa yritysten odotuksiin matalasuhdanteen kestosta ja näin ollen vaikutus liiketoiminnallisiin päätöksiin syntyy vasta pienellä viiveellä. Tämänkaltainen mahdollinen viive suhdanteiden ja reaalitaloudellisten vaikutusten välillä tarkoittaa, ettei suhdanteiden vaikutus ilmene tehdyssä tutkimuksessa. 21 63 Yritysten tilinpäätöstietojen perusteella ei joka tapauksessa ole havaittavissa yleisempää trendiä, vaikka kolme neljäsosaa kokikin liikevaihtonsa laskevan, sillä yritysten liikevaihdot vaihtelivat vuositasolla varsin epäsäännöllisesti. Yleisemmän trendin puuttuminen selittyy osittain käytetyn aikavälin pituudella (5-6 vuotta), josta pidemmän ajan kehitystä ei ole mahdollista havaita. Käytetystä aika välistä tulisi kuitenkin näkyä suhdanteiden vaikutus yritysten liiketoimintaan, mutta tästä ei kuitenkaan ole havaittavissa merkkejä tilinpäätöstietojen perusteella. Nähtävissä on sen sijaan hyvin erityyppistä kehitystä liikevaihdollisesti yritysten välillä. Otoksessa olevien yrityksien erilaisuus (koko, strategia ja liiketoimintamalli jne.) selittää myös osan trendien puuttumisesta. Arrow ECS:n liikevaihdon kehitys on selvästi poikkeava kolmesta suurimmasta yrityksestä. Yrityksen liikevaihto kasvoi vuosien 2009–2011 välillä yli 7-kertaiseksi, mikä selittyy osittain yrityksen suorittamien yritysostojen kautta.22 Tämän jälkeen yrityksen liikevaihto laski hieman vuosien 2011–2012 välillä. Kasvua kuitenkin tuli jälleen yhteensä 28 prosenttia vuosien 2012–2014 välillä ja samalla yrityksen liikevaihto nousi takaisin yli 40 miljoonan euron. Aalto University Executive Educationin liikevaihdon kehitys on ollut huomattavasti tasaisempaa kuin Arrow ECS:n, johtuen suurelta osin liiketoimintamallin ja -strategian eroista. Vuosien 2010–2012 välillä yrityksen liikevaihdon kasvu hieman kiihtyi ja ylitti samalla 10 miljoonaan euron rajan. Sittemmin kehitys hieman tasaantui ja vuoteen 2012 verrattuna kasvua kertyi enää vain 6 prosenttia. Vuosien 2013–2014 välillä yrityksen liikevaihdon kasvu kuitenkin jälleen kiihtyi ja kasvua kertyi 38 prosenttia, mikä nosti liikevaihdon 15,8 miljoonaan euroon. Kaikkiaan vuosien 2009–2014 välillä yrityksen liikevaihto on noussut lähes 100 prosenttia. AAC Globalin on kokenut sen sijaan päinvastaista kehitystä kuin mitä Aalto University Executive Education, sillä yrityksen liikevaihto on ollut laskujohteinen jo useana vuonna peräkkäin. Yrityksen liikevaihdon kehitys oli vielä positiivista vuosien 2009–2010 välillä, jolloin kasvua kertyi reilut 37 prosenttia, mikä selittyy osin yrityksen tekemillä yrityskaupoilla.23 Tämän jälkeen kuitenkin yrityksen liikevaihto on ollut hienoisessa laskusuunnassa. Vuoden 2010 liikevaihdosta (16,6 milj.) pudotusta on tullut kaikkiaan noin 20 prosenttia vuoteen 2014 mennessä, jolloin yrityksen liikevaihto oli 13 miljoonaa euroa. Vuosien 2012–2014 välillä liikevaihdon lasku hieman kiihtyi ja pudotusta tuli yhteensä 18 prosenttia. 22 Arrow ECS osti mm. Computerlinks Oy:n keväällä 2014. Tätä ennen yritys on tehnyt 35 strategista hankintaa vuosien 2009–2014 aikana. 23 AAC Global osti vuonna 2007 ruotsalaisen käännös- ja lokalisointipalveluihin sekä kielikoulutuksiin erikoistuneen Interverbumin yhtiöt Interverbum AB:n, Interverbum Localisation AB:n sekä Interverbum UK Ltd:n. Ostetut yhtiöt liitettiin osaksi AAC Global Ab:n toimintaa 7.8.2008 alkaen. 64 Kaavio 10. Yrityslistauksessa kolmen suurimman yrityksen liikevaihdon kehitys vuosien 2009–2014 välillä 60 000 000 50 000 000 40 000 000 Arrow ECS Finland Oy 30 000 000 AAC Global Oy 20 000 000 Aalto University Executive Education Oy 10 000 000 0 2009 2010 2011 2012 2 013 2 014 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Muita mielenkiintoisia yrityksiä liikevaihdon trendejä katsottaessa ovat esimerkiksi: Spring House, Mercuri International, Talentum Events ja Talent Vectia. Spring Housen liikevaihdon kehitys on ollut yleisesti ottaen positiivista viime vuosina, vaikka vuonna 2012 yritys kokikin pienen (-3,5 %) pudotuksen liikevaihdossaan. Voimakkainta liikevaihdon kasvu oli vuosien 2009–2010 välillä, jolloin kasvua kertyi 63,5 prosenttia. Yhteensä vuosien 2009–2011 välillä kasvua on tullut liki 100 prosenttia, kun yrityksen liikevaihto nousi reilusta 2 miljoonasta eurosta reiluun 4 miljoonaan euroon. Vuosien 2012–2013 väillä yrityksen liikevaihto kasvoi 33,4 prosenttia nousten 5,7 miljoonaan euroon. Mercuri Internationalin kehitys puolestaan on ollut yleispiirteiltään laskusuuntaista ja yrityksen liikevaihto onkin laskenut vuosien 2009–2013 välillä noin reilulla kolmanneksella tippuen aina 10,5 miljoonasta eurosta reiluun 7 miljoonaan euroon. Yritys koki vakaamman kehityksen vuosien 2010–2011 välillä, jolloin sen liikevaihto pysyi jokseenkin ennallaan kasvaen vain hieman. Tämän jälkeen yrityksen liikevaihto on lähtenyt selvään laskuun. Talentum Events on onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan 260 prosenttia vuosien 2010–2014 välillä aina 2 miljoonasta eurosta noin 7,2 miljoonaan euroon asti. Positiivisimman kasvujakson se koki vuosien 2010– 2012 välillä, kun yrityksen liikevaihto 4-kertaistui. Sittemmin liikevaihto pysyi lähes ennallaan 8 miljoonassa eurossa kunnes se kääntyi laskuun vuonna 2014, jolloin laskua tuli 10 prosenttia ja liikevaihto tippui nykyiseen 7,2 miljoonaan euroon. Talent Vectian on kokenut vaihtelevaa kehitys liikevaihdollisesti viiden viimeisen vuoden ajan. Ensin yrityksen liikevaihto laski 11 prosenttia vuosien 2009–2010 välillä, jonka jälkeen liikevaihto kasvoi 24 prosenttia vuosien 2010–2012 välillä. Tämän jälkeen yrityksen liikevaihto on lähtenyt jälleen laskuun ja vuosien 2012–2014 välillä pudotusta on tullut yhteensä 23 prosenttia, jolloin sen liikevaihto tippui yli 10 miljoonasta reiluun 8 miljoonaan euroon. 65 AEL:n liikevaihdon kehitys on ollut näistä yrityksistä tasaisinta. Aluksi vuosien 2009–2010 välillä sen liikevaihto kasvoi 18 prosenttia 9,5 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen yrityksen liikevaihto putosi yhteensä 12 prosenttia vuosien 2010–2013 välillä. Vuosien 2013–2014 välillä sen liikevaihto pysyi lähes ennallaan ja oli vuonna 2014 8,7 miljoonaa euroa. Kaavio 11. Liikevaihdon kehitys vuosien 2009–2014 välillä 12 000 000 10 000 000 Spring House Oy (2013) 8 000 000 Mercuri International Oy (2013) 6 000 000 Talent Vectia Oy (2014) 4 000 000 Talentum Events Oy (2014) 2 000 000 AEL Oy (2014) 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Pienempien yritysten kohdalla liikevaihdon rajut heilahtelut ovat odotetumpia yrityskokojen ollessa pieniä. Alla olevasta kaaviosta huomataan, että suuntaukset ovat hyvin erilaisia, eikä mitään selvää trendiä ole havaittavissa näissäkään kokoluokissa liikevaihdon mukaan. Vuonna 2008 perustettu Onsight Helsinki kasvatti liikevaihtoaan 40 prosentilla vuodesta 2013. Tätä ennen yrityksen liikevaihdon kehitys oli ollut huomattavasti maltillisempaa kasvaen yhteensä 15 prosenttia vuosien 2010–2013 välillä. Yrityksen liikevaihto vuonna 2014 oli 967 000 euroa. VIA Consulting YVG:n liikevaihto laski puolestaan 40 prosenttia vuoden 2013 tasolta tippuen näin ollen 1,5 miljoonasta eurosta alle miljoonan euron. Vuosien 2011–2013 välillä yritys kasvatti liikevaihtoaan viidenneksellä koettuaan ensin 16 prosentin pudotuksen. Yrityksen liikevaihdon kehitystä voidaankin kuvailla vaihtelevaksi viimeisien vuosien osalta. Leadermentin monen vuoden hyvä kasvu taittui vuonna 2013 ja laskua vuonna 2014 tuli 61,9 prosenttia. Tätä ennen yritys oli kasvanut vuosien 2010–2013 välillä 150 prosenttia. Yrityksen liikevaihto vuonna 2014 oli 140 000 euroa, mikä oli otoksessa toiseksi vähiten. Perfecto taas on nähnyt liikevaihtonsa tippuvan noin 60 prosenttia vuosien 2012–2014 välillä. Vuosien 2010–2012 aikana sen liikevaihto kasvoi vielä 18 prosenttia aina 1,7 miljoonaan euroon saakka. Yrityksen liikevaihto vuonna 2014 oli enää 600 000 euroa. 66 Primetiedon liikevaihto puolestaan kasvoi 26 prosenttia vuoden 2013 tasolta ja nousi 553 221 euroon vuonna 2014. Tätä ennen yrityksen liikevaihto oli laskenut kahtena vuonna peräkkäin yhteensä 27 prosenttia 600 000 eurosta reiluun 400 000 euroon. Kaavio 12. Pienempien yritysten liikevaihdon kehitys vuosien 2009–2014 välillä 1800000 1600000 Via Consulting YVG Oy (2014) 1400000 1200000 Onsight Helsinki Oy (2014) 1000000 Leaderment Oy (2014) 800000 600000 Perfecto Oy (2014) 400000 Primetieto Oy (2014) 200000 0 2010 2011 2012 2013 2014 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 5.3 Liiketoiminnan tulos suurimmalla osalla positiivinen Liiketoiminnan tulos oli positiivinen kolmella neljästä yrityksestä edelliseen tilastovuoteen verrattuna.24 Peräti 11 yrityksellä tulos ei kuitenkaan ylittänyt 50 000 euroa. Tulokset vaihtelevat yritysten välillä paljon aina plus miljoonasta miinus miljoonaan asti, ja esimerkiksi Arrow ECS:n tulos oli melkein 3-kertainen alle 100 000 euron tuloksen tehneiden yritysten yhteenlaskettuun tulokseen nähden. Tulosvaihtelut olivat myös suuria eri vuosien välillä. 24 Yrityksistä kerätyt tiedot vaihtelevat viimeisimmän tilastovuoden mukaan. Osalla yrityksistä edellinen tilastovuosi on 2013 ja osalla 2012. Suluissa on annettu viimeisin tilastovuosi. 67 Taulukko 17. Liiketoiminnan tulokset Yritykset Arrow ECS Finland Oy (2014) Spring House Oy (2013) AAC Global Oy (2014) FCG Koulutus Oy (2014) PLM Group Suomi Oy (2014) Liiketoiminnan tulos Muutos Positiivinen % 1 360 000 96 1 185 167 45 786 000 -10 649 000 508 394 000 -64 HAUS Kehittämiskeskus Oy (2014) Talent Vectia Oy (2014) 359 711 187 577 74 -140 Talentum Events Oy (2014) Onsight Helsinki Oy (2014) Eduhouse Oy (2014) Innotiimi Oy (2014) Humap Oy (2014) Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Oy (2014) Romana Management Oy (2014) Novetos Oy (2014) Laatukeskus Excellence Finland (2014) Primetieto Oy (2014) Yrittäjien Koulutuskeskus Oy (2014) Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy (2014) Aalto University Executive Education Oy (2014) Leaderment Oy (2014) Henley Business School (2014) Grape People Finland Oy (2013) Ratekoulutus Oy (2014) EduCluster Finland Oy (2013) 181 000 169 000 142 621 119 000 96 000 -61 1 094 172 -16 -51 88 815 74 000 46 000 43 000 39 570 23 000 -71 45 148 59 252 -48 23 000 -48 21 738 15 000 6 000 5 000 5 000 3 000 -96 -89 50 0 -98 -97 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 68 Yritykset Opinpaja Oy (2014) Via Consulting YVG Oy (2014) Perfecto Oy (2014) Sovelto Oyj (2014) POHTO Oy (2014) Suomen Projekti-Instituutti Oy (2014) Rastor Oy (2014) Management Institute of Finland MIF Oy (2014) Mercuri International Oy (2013) Salcom Group Oy (2014) Liiketoiminnan tulos Muutos Negatiivinen % -5 000 0 -37 000 -126 -73 000 26 -94 381 -232 -111 864 40 -115 000 -276 761 3 -152 -477 418 -690 000 -1 549 863 53 -246 -41 Kaavio 13. Yritysten liiketoiminnan tuloksien osuudet koko otoksesta Arrow ECS Finland Oy (2014) 3% 2% Spring House Oy (2013) 2% 9% 3% AAC Global Oy (2014) 22 % 3% FCG Koulutus Oy (2014) PLM Group Suomi Oy (2014) 6% 6% 20 % HAUS Kehittämiskeskus Oy (2014) Talent Vectia Oy (2014) 11 % Talentum Events Oy (2014) 13 % Onsight Helsinki Oy (2014) Eduhouse Oy (2014) Innotiimi Oy (2014) Muut (tulos alle 100 000€) *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Kolmasosalla yrityksistä liiketoiminnan tulos ylitti 100 000 euroa. Näistä yrityksistä neljän suurimman tulokset erottuivat selvästi muista. Kahdella yrityksellä tulos ylitti miljoonan euron rajan. Ensimmäinen näistä yrityksistä oli suurimman tuloksen tehnyt Arrow ECS:n, jonka liiketoiminnan tulos vuonna 2014 oli 1,4 miljoonaa euroa (22 %). Yrityksen koon huomioiden liikevoittoprosentiksi muodostui kuitenkin vain 3 %. Toinen, jonka liiketoiminnan tulos ylitti miljoona euroa, oli Spring House, jonka tulos vuonna 2013 oli 1,2 miljoonaa euroa (20 %) ja liikevoittoprosentti 20 %, mikä oli samalla koko joukon toiseksi parhain.25 Kahdella yrityksellä tulos oli 500 000-1 000 000 euron välillä. AAC Globalilla oli kolmanneksi suurin liiketoiminnan tulos koko otoksesta ja sen tulos vuonna 2014 oli 786 000 euroa (13 %). Yrityksen liikevoittoprosentiksi muodostui 6 %. Yli puolen miljoonan euron rajan ylitti myös FCG Koulutus, jonka tulos vuonna 2014 oli 649 000 euroa (11 %). Yrityksen liikevoittoprosentiksi muodostui 9 %. Näiden neljän suurimman yrityksen yhteenlaskettu liiketoiminnan tulos kattoi kaksi kolmasosaa koko otoksen tuloksesta. 25 Parhain liikevoittoprosentti oli Henley Business Schoolilla, jonka liikevoittoprosentti oli 100 %. 69 Kaavio 14. Yritysten liiketoiminnan tulos (yli 100 000€) 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Yrityksistä neljällätoista (38 %) liiketoiminnan tulos jäi alle 100 000 euron. Huomattavaa kuitenkin on, että näistä yrityksistä yhdellätoista tulos jäi alle 50 000 euron, mikä osaltaan kuvastaa yrityskokojen suurta vaihtelua otoksessa, mutta samalla myös yrityksien pientä kokoa. Yhdessä yritykset kattavat 9 prosenttia otoksen yhteenlasketusta tuloksesta. Yritykset on listattu Kaaviossa 13 kohtaan ´muut´ yritykset. 70 Kaavio 15. Yritysten liiketoiminnan tulos (alle 100 000€) 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Liiketoiminnan tulos oli negatiivinen kaikkiaan 10 yrityksillä (28 %). Salcom Groupin tulos vuonna 2014 oli puolitoista miljoona euroa miinuksella, mikä oli samalla selvästi huonoin tulos koko otoksesta. Yrityksen tulos oli suurin piirtein saman verran tappiollinen kuin kaikilla muilla (pois lukien Mercuri International) yhteensä. Myös suhteutettuna yrityskokoon yrityksen liikevoittoprosentti oli selvästi kaikkein heikoin -42 %. Mercuri International Oy tulos -690 000 euroa vuonna 2013 oli toiseksi huonoin ja sen liikevoittoprosentiksi tuli -10 %. Hieman paremman tuloksen teki Management Institute of Finland (MIF) tuloksella -477 418 euroa vuonna 2013. Sen liikevoitto prosentiksi muodostui -9 %. 71 Kaavio 16. Negatiivisen tuloksen tehneet yritykset 0 1 Opinpaja Oy (2014) -200 000 Via Consulting YVG Oy (2014) -400 000 Perfecto Oy (2014) -600 000 Sovelto Oyj (2014) -800 000 POHTO Oy (2014) Suomen Projekti-Instituutti Oy (2014) -1 000 000 Rastor Oy (2014) -1 200 000 Management Institute of Finland MIF Oy (2014) -1 400 000 Mercuri International Oy (2013) -1 600 000 Salcom Group Oy (2014) -1 800 000 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 5.4 Tulos nousussa puolella yrityksistä Liiketoiminnan tuloksien perusteella ei niin ikään ole vedettävissä suurempia johtopäätöksiä yleisistä trendeistä. Puolet yrityksistä kasvatti tulostaan edelliseen tilastovuoteen verrattuna (Taulukko 17). Trendien puuttuminen saattaa johtua (a) yrityksien erilaisuudesta (koko, strategia, liiketoimintamalli) ja/tai (b) käytetystä aikavälistä (5-6 vuotta). Syy voi myös olla siinä, ettei koulutustarve varsinaisesti katoa matalasuhdanteessa, joka voi myös toimia koulutuskysyntää lisäävänä tekijä taloudellisen epävarmuuden ja työttömyyden lisätessä uudelleen koulutuksen tarvetta niin kotitalouksissa kuin yrityksien sisällä. Tämä voi kompensoida vastavuoroisesti koulutuskysyntää vähentäviä tekijöitä matalasuhdanteessa, kuten yritysten päätöstä panostaa sisäiseen koulutukseen ja kotitalouksien päätöstä lisätä omatoimista opiskelua. Näin ollen on mahdollista, että koulutus toimialana ei koe suhdannevaihteluiden vaikutusta yhtä voimakkaana kuin monet muut sektorit ja koulutuskysyntä säilyy melko vakaana. Kuudesta suurimman tuloksen tehneestä yrityksistä vain kahdella tulos laski edelliseen vuoteen verrattuna. Parhaimman liiketoiminnan tuloksen tehneen Arrow ECS:n tulos on ollut vahvassa nousussa viime vuosien ajan; vuosien 2011–2014 välillä yrityksen tulos on noussut yli 3-kertainseksi aina 313 000 eurosta 1 360 000 72 euroon asti. Tätä ennen yrityksen tulos on kokenut suuria heilahteluita viime vuosina; ensin yrityksen koki nopean tulosnousun 234 000 eurosta aina 906 000 euroon asti, jonka jälkeen yrityksen tulos laski 65 prosenttia tippuen 313 000 euroon. Spring Housen tulos kaksinkertaistui vuosien 2009–2011 välillä, jonka jälkeen yrityksen tulos laski vuoteen 2012 mennessä 15,5 prosenttia. Yritys palasi kuitenkin jälleen kasvu uralle, kun sen tulos parani 45 prosenttia vuoden 2012 tasosta ja nousi 1,2 miljoonaan euroon. AAC Globalin liiketoiminnan tulos on ollut viime vuodet vahvassa nousussa ja vuosien 2012–2013 aikana yrityksen liiketoiminnan tulos kasvoi peräti 233 prosenttia, mikä nosti yrityksen jälleen voitolliseksi. Vuonna 2011 yrityksen tulos oli vielä peräti 2,3 miljoonaa euroa miinuksella, josta nopean tulosparannuksen ansiosta tulos nousi 878 000 euroa plussalle vuonna 2013. Seuraavana vuonna tosin tulos laski 10 prosenttia ollen vuonna 2014 786 000 euroa. Vuonna 2013 omaksi liiketoiminnakseen eritytetty FCG Koulutus teki roiman tulosparannuksen. Yrityksen tulos on ollut kasvujohteinen vuodesta 2012 lähtien, jolloin tilastot alkavat yrityksen osalta. Kasvua vuosien 2012–2013 välillä kertyi 19 prosenttia, kun tulos nousi vajaasta -200 000 eurosta -159 000 euroon. Vuosien 2013–2014 välillä yrityksen tulos nousi peräti 508 prosenttia aina 649 000 euroon saakka. PLM Group Suomi koki rajun tuloslaskun vuoteen 2013 nähden, kun sen tulos laski 64 prosenttia 1,1 miljoonasta eurosta 394 000 euroon. Tätä ennen vuosien 2010–2013 välillä yrityksen tulos oli noussut 58 prosenttia. HAUS Kehittämiskeskuksen tuloskehitys oli laskujohteinen vuosien 2009–2010 välillä ja yrityksen tulos kävi aina -773 708 eurossa asti. Tämän jälkeen yrityksen tulos kuitenkin parani huomattavasti ja nousi 181 000 euroon. Tästä eteenpäin tuloskehitys oli edellisvuosia maltillisempaa muutaman vuoden peräkkäin, kunnes vuonna 2013 yrityksen tulos nousi voimakkaasti 74 prosenttia 359 000 euroon asti. Aalto Executive Educationin hyvästä liikevaihdon kehityksestä huolimatta yrityksen liiketoiminnan tulos on tippunut rajusti viime vuosien aikana. Vielä vuonna 2012 yrityksen tulos oli 986 000 euroa. Vuosien 2012– 2014 aikana yrityksen tulos on kuitenkin laskenut 21 738 euroon ja pelkästään vuoteen 2013 verrattuna laskua kertyi 96 prosenttia. 73 Kaavio 17. Liiketoiminnan tuloksen trendit vuosien 2009–2014 välillä 2000000 1500000 1000000 Arrow ECS Finland Oy (2014) 500000 Spring House Oy (2013) AAC Global Oy (2014) 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 FCG Koulutus Oy (2014) -500000 PLM Group Suomi Oy (2014) -1000000 -1500000 HAUS Kehittämiskeskus Oy (2014) -2000000 Aalto University Executive Education Oy (2014) -2500000 -3000000 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Pienemmän koko luokan yrityksillä liikevaihdon muutoksien lisäksi myös tulos heilahtelut ovat rajumpia eri vuosien välillä. Trendien puuttumisesta huolimatta voimme kuitenkin havaita, että osan yrityksistä kohdalla tulos vaihtelut seuraavat toisiaan (Kaavio 18). Onsight Helsingin liiketoiminnan tulos koki rajun laskun vuosien 2011–2012 välillä, kun sen tulos laski noin 112 prosenttia tippuen hieman miinuksen puolelle. Tämän jälkeen yritys kasvoi kuitenkin edellisvuoteen verrattuna peräti 1094 prosenttia liiketoiminnan tuloksen noustessa 169 000 euroon. Tämä nosti yrityksen jälleen voitolliseksi yhden tappiollisen vuoden jälkeen. Yrityksen vuoden 2014 liikevoittoprosentti 17 % oli koko otoksen kolmanneksi parhain. Eduhousen tulos laski vuosien 2010–2011 aikana peräti 120 prosenttia tippuen 204 000 eurosta aina 43 000 euroa miinukselle. Tämän jälkeen yrityksen tulos jälleen nousi taas lähelle 200 000 euroa, josta tulos jälleen tippui 200 prosenttia lähes 200 000 euroa miinukselle. Sittemmin yrityksen tulos on jälleen kerran noussut 143 000 euroa plussalle. Liikevoittoprosentti yrityksellä oli 7 %. Innotiimin tulos parani vuosien 2009–2010 välillä yli 200 prosenttia, kun sen tulos nousi 55 000 eurosta 184 000 euroon. Kuitenkin vuoteen 2011 mennessä yrityksen tulos laski -8000 euroon. Vuosien 2011–2013 74 välillä yrityksen tulos nousi 141 992 euroon. Sittemmin tulos on kuitenkin tippunut 16 prosenttia 119 000 euroon. Yrityksen liikevoittoprosentti oli 4 % vuonna 2014. Educlusterin osalta tietoja on saatavilla vain vuosilta 2011–2013. Näiden vuosien aikana yritys on kokenut roiman tuloslaskun ja tänä aikana sen tulos on tippunut noin 97 prosenttia. Rajuin pudotus alkoi vuoden 2012 jälkeen, jolloin sen tulos lähti jyrkkään laskuun tippuen 99 000 eurosta aina 3 000 euroon asti. Kaavio 18. Tuloksen kehitys pienempien yritysten osalta vuosien 2009–2014 välillä 250000 200000 150000 Eduhouse Oy (2014) 100000 50000 Onsight Helsinki Oy (2014) 0 -50000 1 2 3 4 5 6 Innotiimi Oy (2014) EduCluster Finland Oy (2013) -100000 -150000 -200000 -250000 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Yritykset, joiden tulos oli negatiivinen viimeisimmän tilinpäätöstiedon mukaan, eivät kaikki suinkaan olleet tappiollisia aiempina vuosina. Osalla yrityksistä syynä on ollut viime vuosien raju tuloksen lasku ja osa yrityksistä taas on ollut lähellä nollatulosta jo useana vuonna ennen kuin niiden tulos lopulta laski miinukselle. Salcom Groupin liiketoiminnan tulos alkoi tippua vuonna 2010 tuloksen oltua 245 000 euroa plussalla tätä ennen. Vuonna 2012 tulos oli kuitenkin jo -162 000 euroa miinuksella, josta pudotusta tuli ensin peräti 576 prosenttia ja sitten vielä 41 prosenttia. Vuonna 2014 yrityksen tulos oli jo -1,5 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli -42 %, mikä oli koko joukon heikoin. Mercuri Internationalin liiketoiminnan tulos on ollut hieman plussalla useana vuonna peräkkäin, kunnes vuonna 2013 tulos kääntyi negatiiviseksi. Yrityksen tulos laski vuoden 2012 tasosta peräti 246 prosenttia päätyen 690 000 euro miinukselle. Liikevoittoprosentiksi tuli -10 %. Management Institute of Finlandin tulos on ollut jo useana vuonna peräkkäin tappiollinen. Yrityksen tulos on tästä huolimatta ollut kuitenkin nousussa viime vuosina. Vuoteen 2013 nähden parannusta tuli 53 prosenttia. Tulos jäi kuitenkin vielä -447 418 euroa miinukselle. Liikevoittoprosentti yrityksellä oli -9 %. 75 Rastorin on nähnyt tuloksensa heilahtelevan paljon tarkastelu jakson aikana. Yrityksen tulos laski ensin vuosien 2009–2011 välillä 447 775 eurosta aina -150 000 euroon asti, missä se pysyi aina vuoteen 2012 asti. Tämän jälkeen yrityksen tulos lähti hyvään nousuun ja vuosien 2012–2013 aikana tulos nousi peräti 492 prosenttia aina 531 659 euroon saakka. Raju tuloslasku pudotti yrityksen kuitenkin jälleen tappiolliseksi, kun laskua kertyi 152 prosenttia ja tulos tippui -276 761 euroon. Suomen Projekti-Instituutin tuloksen raju, noin 270 prosentin, tippuminen vuosien 2010–2012 välillä on johtanut siihen, ettei yrityksen viime vuosien tulosparannus ole riittänyt nostamaan sitä voitolliseksi. Vuoteen 2012 nähden tulos parani 30 prosenttia ja vuoteen 2013 nähden vielä 3 prosenttia. Yrityksen tulos (-115 000€) oli tästä huolimatta tappiollinen vuonna 2014 ja liikevoittoprosentti oli -3 %. POHTO:n liiketoiminnan tulos on heilahdellut viime vuosina päätyen aika ajoin vain hieman positiiviselle, kuten vuosina 2010 (1000€) ja 2012 (27 000€). Vuonna 2009 yrityksen tulos oli 365 000 euroa miinuksella, samoin vuonna 2011, jolloin sen tulos oli -429 000 euroa. Vuonna 2013 yrityksen liikevaihto laski jälleen voitollisen vuoden jälkeen tappiolliseksi, kun laskua edellisvuoteen tuli peräti 783 prosenttia. Tästä yrityksen tulos on parantunut 40 prosenttia nousten -111 864 euroon vuonna 2014. Yrityksen liikevoittoprosentti oli -4 %. Sovelton tulos on ollut laskussa jo useana vuonna peräkkäin. Vuodesta 2011 laskua on tullut roimasti yrityksen tuloksen ollessa 900 000 euroa, kun vastaavasti vuonna 2014 tulos oli -94 381 euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna laskua kertyi 232 prosenttia. Yrityksen liikevoittoprosentti oli vuonna 2014 -1 %. Perfecton tulos parani 26 prosenttia vuodesta 2013, mutta pysyi kuitenkin edelleen negatiivisena (73 000€). Yrityksen positiivinen tulos (189 000€) laski miinukselle vuonna 2012, kun pudotusta kertyi 150 prosenttia. Liikevoittoprosentti yrityksellä oli koko otoksen toiseksi huonoin -12 %. Via Consulting YVG:n liiketoiminnan tulos 4-kertaistui vuoden 2011–2012 aikana. Vuonna 2013 tulos kääntyi kuitenkin laskuun tippuen kaikkiaan 126 prosenttia ja päätyen -37 000 euroon vuonna 2014. Yrityksen liikevoittoprosentti oli -4 %. 76 Kaavio 19. Tuloskehitys tappiollisten yritysten osalta vuosien 2009–2014 välillä 1500000 Salcom Group Oy (2014) 1000000 Mercuri International Oy (2013) 500000 Management Institute of Finland MIF Oy (2014) POHTO Oy (2014) 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Perfecto Oy (2014) -500000 Suomen Projekti-Instituutti Oy (2014) -1000000 Rastor Oy (2014) -1500000 Sovelto Oyj (2014) -2000000 Via Consulting YVG Oy (2014) -2500000 * Kaaviossa ei ole Opinpaja Oy:ta sillä yrityksestä on saatavilla tiedot vain vuodelta 2014. *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 5.5 Henkilöstömääriltään yritykset pieniä tai keskisuuria26 Henkilöstömääriä katsottaessa on nähtävissä kuinka yrityskoot vaihtelevat otoksessa.27 Esimerkiksi eniten henkilöstöä työllistäneen AAC Globalin palveluksessa oli enemmän henkilöstöä kuin kahdessatoista vähiten työllistäneessä yrityksessä oli työntekijöitä yhteensä. Kaikki yritykset luokitellaan pk-yrityksiksi henkilöstömääriensä mukaan. Ainoastaan kaksi yritystä työllisti yli sata henkilöä. Reilulla neljänneksellä yrityksistä oli 40–100 työntekijää ja noin viidenneksellä puolestaan oli 20–40 työntekijää. Hieman alle puolella (42 %) yrityksistä oli alle 20 työntekijää. 26 Pk-yrityksen määritelmä on henkilöstömäärillä mitattuna vähemmän kuin 250 työntekijää. http://www.stat.fi/meta/kas/pk_yritys.html 27 Otoksessa 31 yritystä. Tietoja ei saatavilla: Leaderment Oy, Henley Business School, Onsight Helsinki Oy, IMD, INSEAD, Markkinointi instituutti, Opinpaja Oy ja Rakennusteollisuus RT ry. Lisäksi Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy:n osalta henkilöstömääriä koskevia tietoja on saatavilla ainoastaan vuodelta 2010, jonka johdosta yritystä ei ole otettu mukaan tähän tarkasteluun. 77 AAC Global työllisti noin 11 prosenttia koko otoksen henkilöstöstä. Yrityksen palveluksessa oli vuonna 2014 kaikkiaan 112 työntekijää. Toiseksi suurin työllistäjä oli Talent Vectia, joka työllisti 102 henkilöä vuonna 2014. Tämä kattoi koko otoksesta 10 prosenttia. Kolmanneksi suurin työllistäjä oli Rastor, joka työllisti 71 henkilöä, mikä oli 7 prosenttia koko otoksesta. Suuresta liikevaihdostaan huolimatta Arrow ECS:n palveluksessa ei ollut kuitenkaan kuin vain 61 henkilöä vuonna 2014. Kaavio 20. Yritysten henkilöstömäärät 120 100 80 60 40 AAC Global Oy (2014) Talent Vectia Oy (2014) Rastor Oy (2014) Management Institute of… Aalto University Executive… Mercuri International Oy… Arrow ECS Finland Oy (2014) Sovelto Oyj (2014) Spring House Oy (2013) Konsulttitoimisto Seppo… HAUS Kehittämiskeskus Oy… Talentum Events Oy (2014) Salcom Group Oy (2014) EduCluster Finland Oy (2013) POHTO Oy (2014) FCG Koulutus Oy (2014) PLM Group Suomi Oy (2014) Humap Oy (2014) Suomen Projekti-Instituutti… Eduhouse Oy (2014) Romana Management Oy… Primetieto Oy (2014) Via Consulting YVG Oy (2014) Laatukeskus Excellence… Perfecto Oy (2014) Grape People Finland Oy… Innotiimi Oy (2014) Ratekoulutus Oy (2014) 0 Yrittäjien Koulutuskeskus… 20 *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 5.6 Henkilöstömäärät pysyneet vakaina viime vuodet Henkilöstömäärät ovat pysyneet melko tasaisina suurista tulos heilahteluista huolimatta. Osalla yrityksistä on kuitenkin tapahtunut merkittäviä henkilöstömuutoksia. Yksi näistä yritystä on AAC Global, jonka henkilöstömäärät olivat kasvussa samoin kuin yrityksen tulos ja liikevaihto vuonna 2009, jolloin myös yrityksen työntekijämäärä kaksinkertaistui. Tämän jälkeen kuitenkin yrityksen henkilöstömäärät ovat tippuneet yhdessä liikevaihdon kanssa ja vuonna 2014 yritys työllisti enää vain 112 henkilöä, kun aiemmin vuonna 2010 sen palveluksessa oli vielä 420 henkilöä. 78 Management Institute of Finland henkilöstömäärät28 ovat tippuneet vuodesta 2012 43 prosenttia yrityksen muutoin hyvästä kehityksestä huolimatta. Vuonna 2014 yritys työllisti 62 työntekijää. Salcom Group puolestaan lisäsi henkilöstömääräänsä29 – kenties yllättäenkin liiketoiminnan tuloksen pudotuksesta huolimatta – vuosien 2010–2013 välillä, jolloin yrityksen henkilöstömäärät kasvoivat 184 prosenttia, nousten 31 aina 88 henkilöön. Lopulta kuitenkin, kenties jatkuneesta tulospudotuksesta johtuen, yritys vähensi työntekijöitä 68 prosentilla ja vuonna 2014 yrityksessä työskenteli enää vain 28 henkilöä. Rastorin henkilöstömäärät ovat vaihdelleet vuosien mittaan. Vuonna 2009 yrityksen palveluksessa työskenteli 74 henkilöä, josta lukumäärä putosi 60 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Tämän jälkeen yrityksen henkilöstömäärä nousi jälleen 80 työntekijään ja tippui sitten 40 prosenttia vuodelle 2012. Kunnes taas nousi 40 prosenttia vuodelle 2013. Vuonna 2014 yrityksessä työskenteli 71 työntekijää. Suuren kasvun henkilöstömäärissä on kokenut Aalto Executive Education huonosta tuloskehityksestä huolimatta. Yrityksen palveluksessa oli vielä vuonna 2010 40 henkilöä, kun vastaavasti vuonna 2014 työntekijöitä oli jo 102. Edelliseen vuoteen kasvua tuli 41 prosenttia. Kaavio 21. Henkilöstömäärien kehitys vuosien 2009/10–2013/14 välillä 250 200 150 100 50 2009/2010 Arrow ECS Finland Oy (2014) Salcom Group Oy (2014) FCG Koulutus Oy (2014) Aalto University Executive… Talent Vectia Oy (2014) Innotiimi Oy (2014) Konsulttitoimisto Seppo… HAUS Kehittämiskeskus Oy… Mercuri International Oy (2013) Rastor Oy (2014) AAC Global Oy (2014) Talentum Events Oy (2014) Management Institute of… POHTO Oy (2014) Spring House Oy (2013) EduCluster Finland Oy (2013) PLM Group Suomi Oy (2014) Ratekoulutus Oy (2014) Suomen Projekti-Instituutti Oy… Eduhouse Oy (2014) Laatukeskus Excellence… Via Consulting YVG Oy (2014) Primetieto Oy (2014) Humap Oy (2014) Perfecto Oy (2014) AEL Oy (2014) Romana Management Oy… Sovelto Oyj (2014) Yrittäjien Koulutuskeskus (2014) 0 2013/2014 * Poikkeavia aikavälejä: Mercuri International Oy (2010-2013), Management Institute of Finland MIF Oy (2012-2014), EduCluster Finland Oy (2011-2013), Ratekoulutus Oy (2012-2014), Laatukeskus Excellence Finland Oy (2010-2014) ja Via Consulting YVG Oy (2010-2014) *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 28 29 Vuodelta 2013 ei tietoja. Vuosilta 2011 ja 2012 ei ole tietoja. 79 6. Tilastokeskuksen aineiston perusteella tehty yleiskatsaus yrityksiin päätoimialaluokassa koulutus Tässä luvussa teemme yleiskatsauksen yrityksiin, jotka ovat ilmoittaneet toimialakseen koulutuksen. Luvussa käytetty toimialaluokitus perustuu kansalliseen toimialaluokitukseen TOL 2008.30 Toimialatiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityksiltä keräämiin rakenne- ja tilinpäätöstilastoihin.31 Katsaus sisältää koulutusta kaikille koulutusasteille ja kaikkia ammatteja varten tarjottavan sekä yksityisen että julkisen koulutuksen. Tilastovuotena on vuosi 2013. Liikevaihto koostuu yrityksen varsinaiseen toimintaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden myyntituotoista, joista on vähennetty annetut alennukset, arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Palkkasummat ovat yritysten Suomessa maksamien palkkojen summa. Henkilöstön määrä perustuu kokoaikaisiin työntekijöihin.32 Luvun tarkoituksena on yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen avulla (1) luoda kuvaa toimialaluokassa koulutus toimivien yritysten lukumääristä, liikevaihdoista ja henkilöstömääristä ja (2) katsoa lisäksi toimialaa näistä näkökulmista koko kansantalouden tasolla sekä (3) tarkastella eri koulutusalojen jakaantumista toimialaluokan sisällä. Tulkinnan ja johtopäätöksien kannalta on kuitenkin tärkeätä huomioida, että yritykset voivat käytännössä katsoen päättää, mihin toimialaluokkaan ne kuuluvat. Tämä asettaa tiettyjä rajoitteita aineiston kattavuudelle siinä määrin, missä toimialaluokan koulutus voidaan katsoa edustavan koko koulutusalaa Suomessa. Esimerkiksi luvussa 4 mukana olleista yrityksistä yli puolet kuului johonkin muuhun toimialaluokkaan kuin koulutus (Liitetaulukko 5).33 Päähuomiot yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoista vuonna 2013: (1) Koulutus on toimialana varsin pieni kansantaloudellisesti yritysten ja henkilöstön lukumäärällä sekä liikevaihdolla mitattuna, eikä koulutus kata yli prosenttia missään edellä mainituista mittareista. Toimialalla oli yhteensä 3323 yritystä, joista yli 40 prosenttia oli erilaisia atk-, valmennus- yms. kursseja järjestäviä yrityksiä. Keskiasteen ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset kattoivat reilun neljänneksen yritysten yhteenlasketusta 869 miljoonan euron liikevaihdosta ja toimialan 9137 työntekijästä. Palkkoja toimialalla maksettiin yhteensä noin 300 miljoonaa euroa, tästä kolme neljäsosaa maksettiin erilaisten kurssijärjestäjien, kuljettajakoulutuksien ja keskiasteen ammatillisen koulutuksen toimesta. (2) Yritysten kokoerot olivat huomattavia aineiston perusteella. Liikevaihdollisesti isommat yritykset olivat noin 7 kertaa suurempia ja käyttävät palkanmaksuun keskimäärin 17 kertaa enemmän rahaa kuin pienemmät yritykset. Suurimmassa osassa yrityksistä oli enintään neljä henkilöä. Kaikki yritykset luokitellaan liikevaihtonsa puolesta pieniksi tai keskisuuriksi yrityksiksi. 30 Toimialaluokitus TOL 2008 perustuu Euroopan unionin toimialaluokitukseen, NACE Rev. 2:een, joka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella. https://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/kasikirja.pdf. 31 Tilastokeskuksen rakenne- ja tilinpäätöstilastot: http://193.166.171.75/database/StatFin/yri/yrti/yrti_fi.asp 32 Tarkempi laatuseloste: http://tilastokeskus.fi/til/yrti/2013/yrti_2013_2014-12-18_laa_001_fi.html 33 Liitetaulukossa 5 yritykset on jaoteltuna kansallisen toimialaluokituksen mukaan. 80 Taulukko 18. Yritykset toimialoittain vuonna 2013 (TOL 2008) P Koulutus 85 Koulutus 853 Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus 8531 Ylemmän perusasteen koulutus ja lukiokoulutus 85311 Ylemmän perusasteen koulutus 8532 Keskiasteen ammatillinen koulutus 85320 Keskiasteen ammatillinen koulutus 854 Korkea-asteen koulutus 8542 Korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 85420 Korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 855 Muu koulutus 8551 Urheilu- ja liikuntakoulutus 85510 Urheilu- ja liikuntakoulutus 8552 Taiteen ja musiikin koulutus 85520 Taiteen ja musiikin koulutus 8553 Kuljettajakoulutus 85530 Kuljettajakoulutus 8559 Muualla luokittelematon koulutus 85592 Koulutuskeskukset 85599 Muut koulutusta antavat yksiköt 856 Koulutusta palveleva toiminta 8560 Koulutusta palveleva toiminta 85600 Koulutusta palveleva toiminta Yritysten lukumäärä 3323 3323 40 1 1 39 39 2 2 2 3056 594 594 338 338 561 561 1563 65 1369 225 225 225 Liikevaihto 868556 868556 .. .. .. 222315 222315 .. .. .. 574879 67711 67711 28936 28936 154641 154641 323592 94830 200840 39797 39797 39797 Henkilöstön lkm yhteensä 9137 9137 2559 63 63 2496 2496 223 223 223 6077 895 895 595 595 1706 1706 2881 665 1835 278 278 278 Palkkasumma 299918 299918 .. .. .. 98652 98652 .. .. .. 177735 16037 16037 11291 11291 51006 51006 99401 31549 54932 7871 7871 7871 .. = Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salaussäännön alainen. * Liikevaihto ja palkkasummat tuhansissa euroissa *Lähde: Tilastokeskus 6.1 Koulutus toimialana pieni kansantaloudellisesti Koulutusyritykset kattoivat vain pienen osan Suomen kaikkien toimialojen yrityksistä, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna 2013. Alla olevasta taulukosta näemme, että toimialana koulutuksen koko, alla olevilla indikaattoreilla (yritysten ja henkilöstön lukumäärä sekä liikevaihto) mitattuna, oli verrattain pientä suhteessa kaikkiin muihin toimialaluokkiin. Yksi syy tähän on tietysti koulutusalan yritysten pienessä lukumäärässä, mutta myös samalla koulutusalan yritysten pienessä yrityskoossa.34 Vuonna 2013 Suomessa toimi yhteensä 354 081 yritystä, mistä koulutusalan yritysten osuus oli 3323 yrityksellä vajaat prosentin luokkaa. Samaan aikaan työntekijöitä Suomessa oli reilut 1,4 miljoonaa ja tuosta koulutuksen toimialakseen ilmoittaneiden yritysten osuus oli 0,6 prosenttia 9 137 työntekijällä. Kaikkien 34 Mielenkiintoisena vertauksena voimme ottaa kiinteistöalan, missä on lähes 8-kertaa enemmän yrityksiä kuin koulutusalalla, mutta vain tuplasti enemmän henkilöstöä. Toisin sanoen, myös muilta aloilta löytyy huomattavan paljon mikrotason (alle 10 työntekijää) yrityksiä. Toinen vastaa esimerkki löytyy maa-, metsä- ja kalataloudesta. 81 Suomen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2013 hieman yli 394 miljardia, mistä koulutuksen osuus oli alle prosentin vajaalla yhdellä miljoonalla. Teollisuus ja tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus35 sen sijaan olivat toimialoina kaikkein suurimpia. Teollisuudessa erityisesti yrityskoot henkilöstöllä mitattuna näyttäisivät olevan varsin suuria. Taulukko 19. Yritykset Suomessa toimialoittain vuonna 2013 Toimiala (TOL 2008) Yrityksiä Henkilöstöä Liikevaihto % 1 000 % milj. € % 20,0 59 4,0 1 656 0,4 34,3 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 70 791 Teollisuus 21 473 6,1 315 21,4 135 093 Rakentaminen 42 484 12,0 157 10,7 28 460 7,2 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 45 011 12,7 255 17,4 123 201 31,3 Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä 22 053 11 675 9 456 6,2 3,3 2,7 130 58 79 8,9 3,9 5,4 22 946 5 991 16 548 5,8 1,5 4,2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 6 898 1,9 44 3,0 - - Kiinteistöalan toiminta 23 847 6,7 20 1,3 7 624 1,9 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut 35 005 14 011 18 795 9,9 4,0 5,3 99 118 63 6,7 8,0 4,3 13 290 9 929 5 332 3,4 2,5 1,4 0,0 Koulutus Muut toimialat Kaikki toimialat 3 323 0,9 9 0,6 1 29 259 8,3 74 4,4 24 085 6,1 354 081 100 1 471 100 394 157 100 *Lähde: Tilastokeskus 6.2 Erilaisia kursseja järjestävät yritykset kattavat suurimman osan toimialaluokan yrityksistä Tilastokeskuksen aineistossa koulutusalan yrityksiä on tilastoitu toimialaluokassa koulutus useisiin eri alaluokkiin:36 ´853 Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus´, ´854 Korkea-asteen koulutus´, ´855 Muu koulutus´ ja ´856 Koulutusta palveleva toiminta´. Toimialaluokituksessa koulutus on kaikkiaan 3323 yritystä, joista Tilastokeskuksen aineiston perusteella suurin osa on alaluokassa ´855 muu koulutus´. Yhteensä 3056 yritystä (92 %) toimii tässä alaluokassa, johon kuuluvat aikuis-, jatko- ja täydennyskoulutus, joka liittyy työhön, harrastuksiin, tai itseopiskeluun sekä sellainen koulutus, joka ei johda opetusministeriön tunnustamaan tutkintoon, kuten erilaiset työllisyyskurssit. Tähän toimialaluokkaan kuuluu paljon perinteisesti pienyrittäjien (1-4 henkilöä) toimialoiksi katsottuja koulutusaloja, kuten autokoulut, harrastus-, virkistys- ja itseopiskeluaktiviteetteihin 35 36 Yrityslistauksessa mukana ollut Arrow ECS:n on luokiteltu tähän toimialaluokkaan. Katso liitetaulukko 5. Tarkemmat määritelmät toimialaluokasta koulutus katso liitetaulukko 6. 82 liittyvä musiikillinen ja taiteellinen opetus, urheiluun liittyvä leiri-, kurssi- ja ohjaustoiminta, mikä osaltaan selittää yritysten suurta lukumäärää tässä luokassa. Kaikkiaan 225 yritystä (7 %) on alaluokassa ´856 koulutusta palveleva toiminta´, jota ei luokitella opetuspalveluksi. Tällaisia palveluita ovat mm. oppilaitosten ulkopuolinen opinto-ohjaus ja -neuvonta, aikuiskoulutustuki- ja ammattitutkintostipendiasiat, oppimistulostentestaus. ´853 ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutukseen´ alaluokkaan on puolestaan tilastoitu neljäkymmentä yritystä ja ´854 korkeaasteen koulutukseen´ puolestaan kaksi yritystä. Yhdessä ne kattavat noin prosentin verran kaikista toimialaluokan koulutus yrityksistä. Kaavio 22. Yritysten jakautuminen toimialaluokassa koulutus 856 Koulutusta palveleva toiminta 7% 853 Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus 1% 854 Korkea-asteen koulutus 0% 855 Muu koulutus 92 % *Lähde: Tilastokeskus Jaottelemalla alaluokat vielä yksityiskohtaisemmin huomataan, että atk-, valmennus- yms. kursseja tarjoavien yritysten (85599 muut koulutusta antavat yritykset) osuus (41 %) on suurin koko otoksen perusteella. Tämä selittyy osin yrityksien pienellä koolla ja kurssitarjonnan sisällöllä. Esimerkiksi tietotekniikan käytön laajentuessa niin eri toimialoille kuin toimialojen sisällä kattamaan uusia toimintaalueita lisääntyy myös IT-alan koulutuksen tarve siitäkin huolimatta, että IT-osaaminen on jo varsin korkealla tasolla etenkin uusilla sukupolvilla. Myös ohjelmistojen jatkuva päivittäminen lisää koulutuksen 83 tarvetta työpaikoilla. Tietotekniikkaan liittyvän koulutuksen osuus tarjottavasta kurssikoulutuksesta kasvoikin hieman vuosien 2005–2010 välillä (Luku 2.7). Melkein puolet (45 %) yrityksistä sijoittuvat seuraaviin alaluokkiin: ´8551 Urheilukeskukset ja liikuntakoulutus´ (18 %), ´8553 kuljettajankoulutus´ (17 %), sekä ´8552 taiteen- ja musiikinkoulutus´ (10 %). Nämäkin toimialat ovat usein pienten yritysten toimialoja. ´8560 Koulutusta palvelevan toiminnan´ osuus on otoksen perusteella 7 prosenttia, tähän luetaan mm. oppilaitoksen ulkopuolinen oppilaanohjaus ja opintoneuvonta. Loput toimialaluokista kattavat kaikki alle 5 prosenttia otoksesta. Kaavio 23. Yrityksien tarkempi toimialaluokka jako toimialaluokassa koulutus 8560 Koulutusta palveleva toiminta 7% 8531 Ylemmän perusasteen koulutus ja lukiokoulutus 0% 8532 Keskiasteen ammatillinen koulutus 1% 8551 Urheilu- ja liikuntakoulutus 18 % 8542 Korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakoului ssa 0% 8552 Taiteen ja musiikin koulutus 10 % 85599 Muut koulutusta antavat yksiköt 41 % 8553 Kuljettajakoulutus 17 % 85593 Kielikoulut ja -opistot 4% 85592 Koulutuskeskukset 2% 85591 Kansanopistot, kansalaisopistot, työväenopistot yms. 0% *Lähde: Tilastokeskus 6.3 Keskiasteen ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset suurimpia yhteenlasketun liikevaihtonsa perusteella Toimialaluokan koulutus yhteenlaskettu liikevaihto on 868,6 miljoonaa euroa. Tilastokeskuksen keräämän aineiston perusteella ´855 muu koulutus´ alaluokan osuus tästä on selvästi suurinta 574,9 miljoonalla eurolla (69 %), kuten olettaa saattaa suurimman osan yrityksistä kuuluessa tähän luokkaan. Seuraavaksi 84 suurin osuus 222,3 miljoonaa euroa (26 %) liikevaihdollisesti on ´853 ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus´. Koulutustoimintoihin liittyvä ´856 koulutusta palveleva toiminta´, jota ei kuitenkaan lueta opetuspalveluksi, on tämän jälkeen 39,8 miljoonalla eurolla (5 %) suurin alaluokka liikevaihdoltaan. Kaavio 24. Liikevaihdon jakautuminen toimialaluokassa koulutus 856 Koulutusta palveleva toiminta 5% 853 Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus 26 % 855 Muu koulutus 69 % * Seuraavien toimialaluokkien tietoja ei ole saatu, ne ovat epävarmoja tai salaussäännön alaisia: ´853 ylempi perusteen koulutus ja korkea-asteen koulutus´ *Lähde: Tilastokeskus ´8532 keskiasteen ammatillinen koulutus´ nousee yksityiskohtaisemmassa toimialaluokka jaottelussa suurimmaksi luokaksi yhteenlasketun liikevaihtonsa puolesta kattaen 27 prosenttia koko otoksen liikevaihdosta. Toiseksi suurimmaksi luokaksi nousevat ´85599 muut koulutusta antavat yksiköt´, joihin luetaan erilaiset atk-, valmennus- yms. kursseja tarjoavat yritykset, jotka täyttävät lähes neljänneksen (24 %) koko toimialan liikevaihdosta. Viidennes (19 %) ja siten kolmanneksi suurin osuus tulee ´8553 kuljettajakoulutuksesta´, kuten auto-, lento, purjehdus-, saaristo- ja rannikkomerenkulkukouluista ja -kursseista (pl. ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus). Neljänneksi suurimpia (11 %) liikevaihdollisesti ovat ´85592 Koulutuskeskukset´, joihin luetaan 85 koulutusjärjestelmän ulkopuolella järjestetty opetus: yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen, liittojen ja muiden yhteisöjen henkilöstökoulutuskeskukset ja muut henkilöstökoulutusta antavat itsenäiset yksiköt. Viidenneksi suurinta (8 %) on järjestöjen, yhteisöjen ja yrityksien järjestämä urheiluun liittyvä leiri-, kurssija ohjaustoiminta (8551 urheilu ja liikuntakoulutus). Loput liikevaihdosta jakaantuvat seuraavasti: ´8560 koulutusta palveleva toiminta´ (5 %), ´85593 kielikoulut ja -opistot´ (3 %), ´8552 taiteen ja musiikin koulutus´ (3 %) ja ´85591 kansanopistot, kansalaisopistot, työväenopistot yms.´ alle prosentti. Kaavio 25. Liikevaihdon tarkempi toimialaluokka jako toimialaluokassa koulutus 8560 Koulutusta palveleva toiminta 5% 85599 Muut koulutusta antavat yksiköt 24 % 85592 Koulutuskeskukset 11 % 8532 Keskiasteen ammatillinen koulutus 27 % 8551 Urheilu- ja liikuntakoulutus 8% 8553 Kuljettajakoulutus 19 % 8552 Taiteen ja musiikin koulutus 3% 85593 Kielikoulut ja opistot 3 % 85591 Kansanopistot, kansalaisopistot, työväenopistot yms. 0% *Lähde: Tilastokeskus 6.4 Keskiasteen ammatilliset oppilaitokset suurimpia koulutusalan työllistäjiä Tilastokeskuksen keräämän aineiston perusteella toimialaluokassa koulutus työskentelee kaikkiaan 9137 henkilöä. Heistä 6077, eli noin kaksi kolmososaa (67 %) työllistyy ´855 muu koulutus´ alaluokassa. Tämä on tietysti oletettua, sillä aineistossa käytetyn jaottelun perusteella koulutusalan yritykset painottuivat tähän alaluokkaan. 2559 henkilöä, eli noin kolmasosa (28 %) työskentelee ´853 ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutusta´ tarjoavissa yrityksissä. Opetuspalveluihin kuulumattomat opetuspalvelut (856 86 Koulutusta palveleva toiminta) työllistävät 3 prosenttia henkilöstöstä, mikä vastaa 278 työntekijää. 223 (2 %) työskentelee ´854 korkea-asteen koulutusta´ tarjoavissa yrityksissä. Kaavio 26. Henkilöstön jakautuminen toimialaluokassa koulutus 856 Koulutusta palveleva toiminta 3% 853 Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus 28 % 855 Muu koulutus 67 % 854 Korkea-asteen koulutus 2% *Lähde: Tilastokeskus Tarkemmassa jaottelussa selviää, että ammatilliseen pätevöitymiseen tähtäävässä ´8532 keskiasteen koulutuksessa´ työskentelee kaikkiaan 27 prosenttia kaikista Tilastokeskuksen toimialajaottelussa koulutusalalla työskentelevistä henkilöistä, mikä tarkoittaa että se on yksittäisistä luokista kaikkein suurin työllistäjä. Tämä viittaisi samalla myös yritysten suuren kokoluokkaan muihin toimialaluokassa koulutus toimiviin yrityksiin nähden, sillä aineiston perusteella alaluokassa toimii ainoastaan hieman yli 1 prosenttia kaikista koulutusta tarjoavista yrityksistä. Puolet (49 %) toimialaluokan henkilöstöstä työllistyvät seuraavissa luokissa: ´muut koulutusta antavat yksiköt´ (20 %), johon luetaan erilaiset kurssien järjestäjät, ´8553 kuljettajankoulutus´ (19 %) ja ´8551 urheilu- ja liikuntakoulutus´ (10 %). Loput työskentelevät seuraavissa luokissa: ´ 8552 taiteen ja musiikin koulutus´ (7 %) ja ´85592 koulutuskeskukset´ (7 %). 87 Kaavio 27. Henkilöstömäärien tarkempi toimiala jako toimialaluokassa koulutus 856 Koulutusta palveleva toiminta 3% 85593 Kielikoulut ja opistot 3% 85599 Muut koulutusta antavat yksiköt 20 % 8531 Ylemmän perusasteen koulutus ja lukiokoulutus 1% 8532 Keskiasteen ammatillinen koulutus 27 % 8551 Urheilu- ja liikuntakoulutus 10 % 8553 Kuljettajakoulutus 19 % 85592 Koulutuskeskukset 7% 8542 Korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja 8552 Taiteen ja ammattikorkeakoului musiikin koulutus ssa 7% 2% 85591 Kansanopistot, kansalaisopistot, työväenopistot yms. 1% *Lähde: Tilastokeskus 6.5 Suurin osa toimialan palkoista maksetaan erilaisten kurssien järjestäjien, kuljettajakoulutuksien ja keskiasteen ammatillisen koulutuksen toimesta Palkkoja toimialaluokassa maksettiin yhteensä noin 300 miljoonaa euroa, josta 177,7 miljoonaa euroa (62 %) maksettiin alaluokassa ´855 muu koulutus´ ja 98,7 (35 %) euroa puolestaan alaluokassa ´853 ylemmän ja perusasteen ja keskiasteen koulutus´. Tämä vastaa 97 prosenttia kaikista toimialaluokassa maksetuista palkoista, mikä viittaa näiden kahden alaluokan suureen merkitykseen alalla. Alaluokassa ´856 koulutusta palvelevassa toiminta´ taas maksettiin 7871 (3 %) euroa koko alan palkoista. 88 Kaavio 28. Palkkasummien jakaantuminen toimialaluokassa koulutus 856 Koulutusta palveleva toiminta 3% 853 Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus 35 % 855 Muu koulutus 62 % *Tietoa ei ole saatu, se on epävarma, tai salaussäännön alainen, seuraavilta toimialaluokilta: ylempi perusasteen koulutus ja lukiokoulutus korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa *Lähde: Tilastokeskus Tarkempi toimialaluokan jako osoittaa, että ´8532 keskiasteen ammatillinen koulutus´ on palkkasummilla mitattuna suurin (35 %) yksittäinen luokka. Seuraavaksi suurin (19 %) palkanmaksaja tarkemman luokituksen mukaan on ´85599 muut koulutusta antavat yksiköt´. Lähes yhtä suuren osuuden kattaa myös ´8553 kuljettajakoulutus´ (18 %). Yhdessä nämä luokat maksavat melkein kolme neljäsosaa (72 %) kaikista toimialalla maksettavista palkoista Tilastokeskuksen toimialaluokka jaotteluun perustuvassa aineistossa. Loput ja samalla noin kolmannes (28 %) palkkasummista jakaantuu seuraavanlaisesti: ´85592 koulutuskeskukset´ (11 %), ´8551 urheilu- ja liikuntakoulutus (6 %), ´8552 taiteen ja musiikin koulutus (4 %), ´8560 koulutusta palveleva toiminta´ (3 %), ´85593 kielikoulut ja -opistot´ (3 %), ´85591 kansanopistot, kansalaisopistot, työväenopistot yms.´ (1 %). 89 Kaavio 29. Palkkasummien tarkempi jako toimialaluokassa koulutus 8560 Koulutusta palveleva toiminta 3% 85593 Kielikoulut ja opistot 3% 85599 Muut koulutusta antavat yksiköt 19 % 8532 Keskiasteen ammatillinen koulutus 35 % 85592 Koulutuskeskukset 11 % 8553 Kuljettajakoulutus 18 % 8551 Urheilu- ja liikuntakoulutus 6% 85591 Kansanopistot, kansalaisopistot, työväenopistot yms. 1% 8552 Taiteen ja musiikin koulutus 4% *Lähde: Tilastokeskus 6.6 Koulutusalan yritykset suuruusluokittain 6.6.1 Liikevaihto Yritysten kokoluokat vaihtelevat suuresti aineiston perusteella. Isommat yritykset ovat yhteenlasketun liikevaihtonsa puolesta noin 7 kertaa suurempia, kuin pienimmän kokoluokan yritykset. Huomion arvoista on myös, että kaikki yritykset luokitellaan liikevaihtonsa puolesta pieniksi tai keskisuuriksi yrityksiksi.37 Yritysten lukumäärät tippuvat yrityskoon kasvaessa, kuten olettaa saattaa. Suurimmalla osalla (42 %) koulutusta tarjoavista yrityksistä liikevaihto jää alle 39 999 euron, tällaisia yrityksiä on 1389 aineistossa. Seuraavaksi eniten (27 %) yrityksiä (kaikkiaan 893) löytyy liikevaihdoltaan väliltä 40 000–99 999 euroa, kun taas 750 yrityksellä (22 %) liikevaihto on välillä 100 000–399 000 euroa. Tämän jälkeen yritysten lukumäärä tippuu selvästi, ja vain 227 yrityksellä (7 %) liikevaihto yltää välille 400 000 – 1 999 999 euroa. Liikevaihdoltaan 2 000 000 – 9 999 999 euron yrityksiä on enää ainoastaan 54 kappaletta (2 %), ja vain 10 yrityksellä (0,3 %) liikevaihto yltää 10 000 000 – 39 999 999 euron väliin. 37 Vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa. http://www.stat.fi/meta/kas/pk_yritys.html 90 Henkilöstömäärissä on nähtävissä selkeää kasvua yrityskoon kasvaessa. Toisin sanoen, vaikka yritysten määrä tippuu yrityskokojen kasvaessa isoimmat yritykset työllistävät kuitenkin yhteensä eniten henkilöstöä koko toimialalla. Suurimmilla yrityksillä on noin neljä kertaa enemmän henkilöstöä kuin pienimmillä. Kaikkiaan 9137 ihmisestä vain pieni osa (6 %) työskentelee aineiston perusteella liikevaihdoltaan alle 39 999 euron yrityksissä. Liikevaihdoltaan 40 000–99 999 euron välillä toimivat yritykset työllistävät nekin vielä verrattain vähän (9 %) koulutusalan henkilöstöä. Tämän jälkeen yrityskoon kasvu näkyy selvänä henkilöstötarpeen lisäyksenä, kun siirrytään yrityksiin joiden liikevaihto on välillä 100 000–399 999 euroa. Näissä yrityksissä työllistyy jo tuplasti enemmän ihmisiä (20 %) kuin aiemman kokoluokan yrityksissä ja samalla myös enemmän henkilöstä kuin kahdessa aiemmassa luokassa yhteensä. Yllättävää kyllä, seuraavan kokoluokan (400 000 – 1 999 999 euroa) yrityksissä työskentelee hieman vähemmän henkilöstöä kuin edellisessä suuruusluokassa, mutta kuitenkin noin viidennes (18 %) työllistyy tämän kokoluokan yrityksissä. Työllisyys tarve ei näytä lisääntyvän dramaattisesti siirryttäessä yhä suuremman kokoluokan yrityksiin, sillä liikevaihdoltaan 2 000 000–9 999 999 euron yrityksissä työllistyy vain muutaman prosentin verran enemmän (22 %) henkilöstöä. Noin neljännes (24 %) työllistyy suurimmissa (10 000 000 – 39 999 999 euroa) yrityksissä liikevaihdon perusteella. Maksettujen palkkasummien kohdalla erot ovat kenties kaikkein dramaattisimmat, sillä isoimmat yritykset käyttävät palkanmaksuun keskimäärin 17 kertaa enemmän rahaa kuin kaikkein pienimmät yritykset. Pienimmän kokoluokan (0-39 999 euroa) yritykset maksavat ainoastaan 2 prosenttia koko toimialalla maksetuista palkoista ja seuraavan kokoluokan (40 000–99 999 euroa) yritykset puolestaan maksavat 3 prosenttia toimialan palkkasummista. Liikevaihdoltaan 100 000–399 999 euron yritykset maksavat jo huomattavasti enemmän kokonaisuutena ja niiden osuus onkin 16 prosenttia koko otoksen palkkasummista. Viidennes (20 %) toimialan yhteenlasketuista palkkasummista tulee liikevaihdoltaan 400 000–1 999 999 euron yrityksistä. Hieman alle kolmannes (28 %) palkkasummista maksetaan liikevaihdoltaan 2 000 000–9 999 999 euroa olevissa yrityksissä. Kuten olettaa saattaa suurimman osan (31 %) alan palkoista maksavat kaikkein suurimmat yritykset (10 000 000 – 39 999 999 euroa). Taulukko 20. Koulutusalan yritykset liikevaihdollisesti Liikevaihto Yhteensä 0 - 39 40 - 99 100 - 399 400 - 1 999 2 000 - 9 999 10 000 - 39 999 40 000 - 199 999 200 000 - Yritysten lukumäärä Liikevaihto Henkilöstön lkm. yhteensä Palkkasumma 3323 868556 9137 299918 1389 30081 557 5338 893 56738 828 10581 750 149185 1829 47281 227 167661 1681 59479 54 250236 2017 85605 10 214655 2225 91633 . . . . . . . . *Liikevaihto ja palkkasummat tuhansissa euroissa .. = Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salaussäännön alainen. *Lähde: Tilastokeskus 91 6.6.2 Henkilöstön lukumäärä Yrityskoon kasvaessa yrityksien lukumäärä vähenee. Varsinkin mentäessä yli kymmenen henkilön yrityksiin tippuvat yritysmäärät selvästi – noin 64 prosentilla. Henkilöstömäärän mukaan jaoteltu aineisto käy ilmi, että lähes kaikki toimijat ovat pk-yrityksiä henkilöstömäärien mukaan, ja vain 3 yritystä ylittää tämän rajan.38 Tämä jaottelu kuvastaa aineiston perusteella pienyrittäjyyden keskeistä merkitystä koulutusalan kannalta. Koulutusalan yritykset näyttäisivät Tilastokeskuksen keräämän aineiston perusteella painottuvan pieniin (14 henkilön) yrityksiin ja tässä koko luokassa toimii 92 prosenttia kaikista yrityksistä. 1-4 työntekijän yritykset kattavat liikevaihdoltaan 46 prosenttia koko otoksesta. Loput 54 prosenttia jakaantuvat melko tasaisesti eri kokoluokkien kesken: 10–19 henkilöä (12 %), 20–49 henkilöä (15 %), 50–99 henkilöä (13 %) ja 100–249 henkilöä (14 %). Muutaman hengen yritykset (1-4 henkilöä) työllistävät kolmanneksen (33 %) koulutusalalla työskentelevistä henkilöistä. Muutoin eri kokoluokan yritykset työllistävät suurin piirtein saman verran henkilöstöä: 5-9 henkilöä (11 %), 10–19 henkilöä (8 %), 20–49 henkilöä (11 %), 50–99 henkilöä (10 %) ja 100–249 henkilöä (11 %), 250–499 henkilöä (10 %). Kaikkein suurimmissa yrityksissä (500–999 henkilöä) näyttäisi kuitenkin työllistyvän kokonaisuudessaan hieman muita kokoluokkia vähemmän henkilöstöä (6 %). Yhteenlaskettujen palkkasummien perusteella pienet yritykset (1-4 henkilöä) ovat suurin palkanmaksaja 27 prosentilla. 10–19 henkilön yritykset maksavat puolestaan 14 prosenttia kaikista aineiston perusteella alalla maksettavista palkoista. Loput kokoluokat, joista tilastoja on saatavilla, maksoivat koko toimialan palkoista prosentuaalisesti melko lailla saman verran: 20–49 henkilöä (19 %), 50–99 henkilöä (20 %) ja 100–249 henkilöä (20 %). Taulukko 21. Koulutusalan yritykset henkilöstökoon mukaan Yrityksen koko Yritysten lukumäärä Liikevaihto Henkilöstön lkm. yhteensä Palkkasumma 1–4 3052 309955 3034 58331 5–9 159 .. 993 .. 10 – 19 58 78656 756 28994 20 – 49 30 104710 1032 40382 50 – 99 14 87600 915 42492 100 – 249 7 91604 976 43967 250 – 499 2 .. 884 .. 500 – 999 1 .. 547 .. 1000 – . . . . SS Yhteensä 3323 868556 9137 299918 .. = Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salaussäännön alainen. *Liikevaihto ja palkkasummat tuhansissa euroissa *Lähde: Tilastokeskus 38 Vähemmän kuin 250 työntekijää. http://www.stat.fi/meta/kas/pk_yritys.html 92 Lähdeluettelo AAC Global Oy (2015), 27.4.2015 http://www.aacglobal.com/fi/ Aalto University Executive Education Oy (2015), 27.4.2015 http://www.aalto.fi/fi/about/contact/services/aaltoee/ AEL Oy (2015), 29.4.2015 https://www.ael.fi/ Arrow ECS Finland Oy (2015), 27.4.2015 https://ecs-fi.arrow.com/Sivut/default.aspx EduCluster Finland Oy (2015), 28.4.2015 http://www.educlusterfinland.fi/fi Eduhouse Oy (2015), 30.4.2015 http://www.eduhouse.fi/ FCG Koulutus Oy (2015), 29.4.2015 http://www.fcg.fi/ Grape People Finland Oy (2015), 28.4.2015 http://grapepeople.fi/ HAUS Kehittämiskeskus Oy (2015), 29.4.2015 http://www.haus.fi/ Henley Business School (2015), 28.4.2015 http://www.henley.fi/en/?gclid=CjwKEAjwqqmsBRDGy_3h_eS80jYSJACS95Cvi81yGNanUeaYOXYUCHwKPzt 7e22O9H8qoC2h3xt4KRoC-HDw_wcB Humap Oy (2015), 30.4.2015 http://www.humap.com/ IMD 29.4.2015 http://www.imd.org/ Innotiimi Oy (2015), 27.4.2015 http://www.innotiimi.fi/site/ INSEAD (2015), 29.4.2015 http://executiveeducation.insead.edu/index.php?gclid=CjwKEAjwqqmsBRDGy_3h_eS80jYSJACS95Cvrs796HYTLHySGb9zlUrl GNb03-PwVXwBCQ21lq_AuRoC3Kbw_wcB Kauppakamari (2015), 29.4.2015 http://kauppakamari.fi/ Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Oy (2015), 28.4.2015 http://www.hoffrenconsultancy.fi/index.php?id=index2 Laatukeskus Excellence Finland Oy (2015), 28.4.2015 http://www.laatukeskus.fi/ Leaderment Oy (2015), 27.4.2015 http://www.leaderment.fi/ London Business School (2015), 6.5.2015 https://www.london.edu/ Management Institute of Finland MIF Oy (2015), 27.4.2015 http://www.mif.fi/fi/ Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry (2015), 28.4.2015 https://www.markinst.fi/ Mercuri International Oy (2015), 30.4.2015 http://fi.mercuri.net/ MIT (2015), 6.5.2015 http://web.mit.edu/ Novetos Oy (2015), 29.4.2015 http://www.novetos.fi/ 93 Onsight Helsinki Oy (2015), 30.4.2015 http://www.onsight.fi/ Opinpaja Oy (2015), 29.4.2015 http://www.opinpaja.net/ Perfecto Oy (2015), 28.4.2015 http://perfecto.fi/ PLM Group Suomi Oy (2015), 27.4.2015 http://plmgroup.fi/ POHTO Oy (2015), 29.4.2015 https://www.pohto.fi/ Primetieto Oy (2015), 30.4.2015 http://www.primetieto.fi/ Rakennusteollisuus RT ry (2015), 2.6.2015 https://www.rakennusteollisuus.fi/ Rastor Oy (2015), 30.4.2015 http://www.rastor.fi/ Ratekoulutus Oy (2015), 30.4.2015 http://www.ratekoulutus.fi/ Romana Management Oy (2015), 27.4.2015 http://www.romana.fi/ Saranen Consulting Oy (2015), 28.4.2015, http://www.saranen.fi/ Sovelto Oyj (2015), 30.4.2015 http://www.sovelto.fi/ Spring House Oy (2015), 27.4.2015 https://www.springhouse.fi/ Stanford University (2015), 6.5.2015 https://www.stanford.edu/ Suomen Projekti-Instituutti Oy (2015), 29.4.2015 http://www.projekti-instituutti.fi/ Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy (2015), 30.4.2015 http://toimitusjohtajakoulu.fi/ Talent Vectia Oy (2015), 30.4.2015, http://www.talentvectia.com/fi Talentum Events Oy (2015), 28.4.2015 http://www.talentumevents.fi/ Via Consulting YVG Oy (2015), 30.4.2015 http://www.viagroup.fi/ Yrittäjien Koulutuskeskus Oy (2015), 28.4.2015, http://www.yritysakatemia.fi/ Largestcompanies.fi (2015), 15.5.2015 http://www.largestcompanies.fi/ Suomen Asiakastieto Oy (2015), 10.6.2015 https://www.asiakastieto.fi/yritykset/ Tilastokeskus (2015), CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus –tutkimus 2010 http://www.stat.fi/til/cvts/2010/03/cvts_2010_03_2013-10-03_fi.pdf http://tilastokeskus.fi/til/cvts/2010/cvts_2010_2012-11-28_fi.pdf http://tilastokeskus.fi/til/cvts/2010/02/cvts_2010_02_2013-04-17_fi.pdf Tilastokeskus (2015), ” Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto,” 20.5 2015 http://193.166.171.75/database/StatFin/yri/yrti/yrti_fi.asp 94 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Mitkä osaamisalueet yritys arvioi tärkeiksi yrityksen kehityksen kannalta lähivuosien aikana Koulutuksen sisältö Asiakaspalvelu Tekniset, käytännölliset tai tehtäväkohtaiset taidot Tiimityötaidot Johtamistaidot Ongelmanratkaisutaidot Mitkä osaamisalueet yritys arvioi tärkeiksi yrityksen kehityksen kannalta lähivuosien aikana Mainittu vastauksissa (%) 73 67 67 65 59 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010. 95 Mitkä osaamisalueet yritys arvioi tärkeiksi oman toimintansa kannalta tulevaisuudessa Mainittu vastauksissa (%) 23 23 18 Liitetaulukko 2. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010 EU:n jäsenvaltioissa sekä Norjassa ja Kroatiassa 1) *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010. .. = Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salaussäännön alainen. 96 Liitetaulukko 3. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010 EU:n jäsenvaltioissa sekä Norjassa ja Kroatiassa 1) *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010. .. = Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salaussäännön alainen. 97 Liitetaulukko 4. Muihin koulutusmuotoihin (pl. kurssimuotoinen koulutus) osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010 Työn ohessa opiskelu Työkierto, työkomennus ym. Oppimisryhmät, laatupiirit ym. Itseopiskelu, internet-opiskelu ym. Konferenssit, work-shopit ym. Muita koulutusmuotoja tarjonneiden yritysten osuus Eri koulutusmuotoihin osallistuneiden osuus kaikista työntekijöistä Muutos 2005 2010 2005–2010 % % % 11,9 16,1 -4,2 2,1 2,9 -0,8 5,4 2,5 2,9 9,0 3,0 6,0 12,5 9,1 3,4 56,2 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 98 57,6 2,5 Liitetaulukko 5. Yritysten taloustiedot, päätoimipaikka ja valtion rahoitus kansallisen toimialaluokituksen mukaan 46510 Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa Liikevaihto Arrow ECS Finland Oy (2014) 62010 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 50 449 000 Liikevaihto Liiketoiminnan Muutos tulos % 21 1 360 000 Liiketoiminnan Muutos tulos % LiikevoitOmavatoproMuutos raisuus Muutos sentti % % % HenkilöstöMuutos määrä % 96 61 17 16 -28 PaikkaMuutos kunta % 3 LiikevoitOmavatoproMuutos raisuus Muutos sentti % % % HenkilöstöMuutos määrä % 59 Espoo PaikkaMuutos kunta % Onsight Helsinki Oy (2014) PLM Group Suomi Oy (2014) 967 000 40 169 000 1 094 .. .. 72 9 17 780 Helsinki 4 805 000 -2 394 000 -64 21 -1 15 -52 8 -60 Turku Salcom Group Oy (2014) 3 660 898 -29 -1 549 863 -41 28 -60 -57 -406 -42 -100 Helsinki 99 70220 Muu liikkeenjohdon konsultointi Aalto University Executive Education Oy (2014) Grape People Finland Oy (2013) Henley Business School (2014) Innotiimi Oy (2013) Leaderment Oy (2014) Novetos Oy (2014) Perfecto Oy (2014) Primetieto Oy (2014) Romana Management Oy (2014) Liikevaihto Liiketoiminnan Muutos tulos % LiikevoittoOmavaproMuutos raisuus Muutos sentti % % % HenkilöstöMuutos määrä % 15 872 108 38 21 738 -96 640 000 -13 5 000 0 .. 6000 -54 6000 50 .. 4 068 000 5 141 992 140 000 -62 15 000 -89 .. 180 000 -11 46 000 148 600 000 -31 -73 000 26 553 221 26 39 570 252 5 1 708 000 -4 74 000 45 15 38 102 41 PaikkaMuutos kunta % 59 -23 0 -98 Helsinki .. 29 25 1 14 Helsinki .. 100 1 100 225 Helsinki 64 19 4 30 Vantaa 93 2 10 -72 Turku 51 94 2 154 Espoo 80 8 -12 -7 Helsinki 0 44 114 7 220 Helsinki 1 26 8 4 54 Turku 4 0 .. 5 -3 5 .. 100 70220 Muu liikkeenjohdon konsultointi Liikevaihto Liiketoiminnan Muutos tulos % HenkilöstöMuutos määrä % Suomen Toimitusjohtaja koulu Oy (2014) 841 000 -2 23 000 -48 Talent Vectia Oy (2014) 8 267 934 -16 187 577 -140 83 915 000 -40 37 000 -126 11 Via Consulting YVG Oy (2014) 85592 Koulutuskeskukset AEL Oy (2014) HAUS Kehittämiskesku s Oy (2014) Mercuri International Oy (2013) Rastor Oy (2014) Sovelto Oyj (2014) LiikevoittoOmavaproMuutos raisuus Muutos sentti % % % PaikkaMuutos kunta % 46 0 3 -50 Oulu 4 23 13 -4 -167 Espoo 2 11 -53 -4 -141 Espoo LiikeLiiketoiHenkivoittominnan löstöOmavaproPaikkaValtion Osuus liikeLiikevaihto Muutos tulos Muutos määrä Muutos raisuus Muutos sentti Muutos kunta rahoitus vaihdosta % % % % % % 2014 % 8 721 448 1 412 454 113 2 0 69 12 5 114 Helsinki 6 138 930 70,3 5 704 996 359 711 74 28 2 27 211 6 55 Helsinki 7 061 000 -25 -690 000 -246 60 -7 49 -14 -10 -296 Espoo 8 012 023 -7 -276 761 -152 71 4 63 -8 -3 -156 Helsinki -232 59 -7 42 -3 -1 -262 Helsinki 7 272 684 11 -16 -94 381 101 75 365 1,0 4 164 906 52,0 85593 Kielikoulut ja opistot Liikevaihto AAC Global Oy (2014) 13 026 000 85599 Muut koulutusta antavat yksiköt Eduhouse Oy (2014) FCG Koulutus Oy (2014) Humap Oy (2014) Laatukeskus Excellence Finland (2014) Management Institute of Finland MIF Oy (2014) Opinpaja Oy (2014) POHTO Oy (2014) Spring House Oy (2013) Liikevaihto Liiketoiminnan Muutos tulos % -7 786000 Liiketoiminnan Muutos tulos % LiikevoittoOmavaproMuutos raisuus Muutos sentti % % % HenkilöstöMuutos määrä % -10 112 -16 18 48 6 LiikevoittoOmavaproMuutos raisuus Muutos sentti % % % HenkilöstöMuutos määrä % PaikkaMuutos kunta % -5 Muutos % Helsinki Paikka- Valtion Osuus liikekunta rahoitus vaihdosta 2014 % 2 200 007 -9 142 621 172 16 -1 44 51 7 179 Helsinki 6 978 000 -9 649 000 508 26 -6 17 2650 9 565 Helsinki 1 462 000 -9 96 000 -51 18 4 57 0 6 -48 Jyväskylä 1 141 000 -8 43 000 59 7 -3 69 12 3 71 Espoo 8 -477 418 53 62 .. -94 -85 -9 59 Helsinki 699 811 14,2 450 582 14,3 4 925 339 70 000 .. -5 000 24 -3 3 146 981 -1 -111 864 40 26 -2 5 6 -4 40 Oulu 5 672 687 33 1 185 167 45 58 13 28 -37 21 9 Helsinki 102 85599 Muut koulutusta antavat yksiköt Liikevaihto Liiketoiminnan Muutos tulos % LiikevoittoOmavaproMuutos raisuus Muutos sentti % % % HenkilöstöMuutos määrä % Muutos % Paikkakunta Talentum Events Oy (2014) 7 236 000 -10 181 000 -61 32 -20 55 46 3 -56 Helsinki Yrittäjien Koulutuskeskus Oy (2013) 1 138 456 -15 30 642 -85 4 0 88 2 3 -82 Helsinki 85600 Koulutusta palveleva toiminta EduCluster Finland Oy (2013) Ratekoulutus Oy (2014) Liikevaihto Liiketoiminnan Muutos tulos % LiikevoittoOmavaproMuutos raisuus Muutos sentti % % % HenkilöstöMuutos määrä % Muutos % Paikkakunta 2 809 000 -14 3 000 -97 27 -5 76 4 0 -97 Jyväskylä 942000 -38 5000 -98 3 0 28 -10 1 -97 Helsinki *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy *Puuttuu: Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys RY (85320 Keskiasteen ammatillinen koulutus), Saranen Consulting Oy (85599 Muut koulutusta antavat yksiköt) Rakennusteollisuus RT ry (94110 Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta), IMD, INSEAD ja Stanfordin yliopisto, MIT ja London Business School. *..=Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salaussäännön alainen 103 Liitetaulukko 6. Määritelmät päätoimialaluokasta koulutus 85100 Esiasteen P Koulutus koulutus Tämä pääluokka sisältää Tähän kuuluu: -6koulutuksen kaikilla kou- vuotiaille tarkoitettu lutusasteilla ja kaikkia esiopetus (alempaa ammatteja varten. Pää- perusastetta luokka sisältää sekä julki- edeltävä esiopetus) sen että yksityisen koulutuksen. Opetus voi olla suullista tai kirjallista ja sitä voidaan antaa myös radion, television ja Internetin välityksellä, kirjekurssina tai oppilaan kotona. Tämä pääluokka sisältää koulutuksen koulujärjestelmän oppilaitoksissa eri koulutusasteilla sekä aikuiskoulutuksen, lukutaito-ohjelmat jne. Tähän kuuluvat myös sotilas-, sotilaskorkea- ja vankilakoulut yms. pääluokan vastaavilla koulutusasteilla sekä erityisopetus vammaisille oppilaille kaikilla koulujärjestelmäkoulutuksen koulutusasteilla. Pääluokan sisällä luokittelu perustuu kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED 1997:n koulutusasteisiin. Toiminnot, joita oppilaitokset tarjoavat ISCED-aste 0:lla luokitellaan luokkaan 85100, ISCED-aste 1:llä luokkaan 85200, ISCED-asteilla 2-3 luokkaan 853, ISCED-aste 4:llä luokkaan 85410 ja ISCED-asteilla 5-6 luokkaan 85420. 85200 Alemman perusasteen koulutus Tähän kuuluvat oppilaitokset, jotka antavat alemman perusasteen koulutusta (peruskoulun luokat 1-6): kouluopetusta ja siihen liittyvää opetusta, joka tuottaa oppilaille perustiedot ja -taidot lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa sekä muissa oppiaineissa, kuten historiassa, maantieteessä, luonnontieteissä, yhteiskuntatieteissä, taiteissa ja musiikissa. Alemman perusasteen koulutusta annetaan yleensä lapsille. Tähän kuuluvat myös oppilaitosten tai koulujärjestelmän ulkopuolella toimivien yritysten ja yhteisöjen järjestämät lukutaito-ohjelmat, joiden sisältö vastaa alemman perusasteen koulutusta, vaikka ohjelmat on tarkoitettu alemman perusasteen kouluikää vanhemmille koulutettaville (esim. kotoutu104 853 Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus Tähän luokkaan kuuluvat ylemmän perusasteen (peruskoulun luokat 79 ja 10) ja keskiasteen yleissivistävää (lukiokoulutusta) sekä ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset. Tähän ei kuulu: - varsinainen aikuiskoulutus (855) missuunnitelmaan liittyvä opetus, aikuisten lukutaitoohjelmat yms.). Pääluokka sisältää myös opetuksen, joka liittyy ensisijaisesti urheilu- ja vapaa-ajan harrasteisiin, kuten esimerkiksi tennikseen tai golfiin, sekä koulutuksen tukipalvelut. Tähän ei kuulu: - varsinainen aikuiskoulutus (855) - lasten päivähoito ml. koululaisten iltapäivähoito (8891) Oppisopimuskoulutuksen antaminen luokitellaan oppisopimuksen tehneen yrityksen toimintaan, ei pääluokkaan P. 8531 Ylemmän perusasteen koulutus ja lukiokoulutus Tähän kuuluu ylemmän perusasteen (peruskoulun luokat 7-9 ja 10) ja keskiasteen yleissivistävää koulutusta (lukiokoulutusta) antavat oppilaitokset. Opetus on yleensä eriytynyt erikoistuneiden aineenopettajien opettamiin oppiaineisiin. Koulutus on suunniteltu antamaan oppilaille jatko-opintokelpoisuuden ammatillisessa koulutuksessa tai korkea-asteen koulutuksessa. 85320 Keskiasteen ammatillinen koulutus Tähän kuuluu keskiasteen ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset, joissa koulutus on oppiaineittain eriytynyttä ja tähtää ammatilliseen pätevöitymiseen sekä teoreettisen että käytännön taitojen opetuksen osalta. Opetuksen tarkoituksena voi olla yleinen ammatillinen pätevöityminen tietyllä ammattialalla tai erikoistuminen tiettyyn ammattiin. 85410 Korkea-asteen koulutus (pl. yliopistot ja ammattikorkeakoulut) Tähän kuuluvat oppilaitokset, koulutusalan yritykset ja vastaavat tarjoavat keskiasteen jälkeistä koulutusta, jota ei kuitenkaan luokitella korkea-asteen koulutukseksi. 854 Korkea-asteen koulutus Tähän luokkaan kuuluvat oppilaitokset sekä koulutusalan yritykset ja vastaavat, jotka tarjoavat korkeaasteen tutkintoon johtavaa koulutusta. Kelpoisuusvaatimuksena Suomessa ei ole tähän koulutukseen on luokiteltavia vähintään oppilaitoksia. keskiasteen tutkinto. Tähän ei kuulu: - varsinainen aikuiskoulutus (855) Keskiasteen ammatillista koulutusta antavia oppilaitoksia ovat ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset erikoisoppilaitokset, ammatilliset erityisoppilaitokset sekä muut ammatilliset 105 oppilaitokset. Tähän kuuluu: - kaikenlainen ammatillinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta Tähän ei kuulu: - ammatillinen koulutus korkea-asteella (854) - taideopinnot virkistys-, harrastusja itseopiskelutarkoituksessa (85520) - yleinen ajo-opetus (85530) - vammaisten työhön kuntoutus ja ammatillinen uudelleenkoulutus, kun kuntoutukseen sisältyvän koulutuksen osuus ei ole merkittävä (88103, 88992) - oppisopimuskoulutuksen antaminen luokitellaan oppisopimuksen tehneen yrityksen toimintaan 85420 Korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Tähän kuuluu: - korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa - korkea-asteen koulutusta antavat taidealan oppilaitokset - kesäyliopistot, avoin korkeakoulu - yliopistojen ja korkea- 855 Muu koulutus Tähän luokkaan kuuluu aikuis-, jatkoja täydennyskoulutus, joka liittyy työhön, harrastuksiin tai itseopiskeluun. Tähän luokitellaan myös sellainen työllisyyskoulutus, joka ei johda opetusministe- 85510 Urheilu- ja liikuntakoulutus Tähän kuuluvat yritykset, yhteisöt ja vastaavat, jotka järjestävät valmennusleirejä, kursseja yms., joissa yksilöille tai ryhmille annetaan ohjausta urheilussa ja vastaavanlaisissa harrastuksissa. 106 85520 Taiteen ja musiikin koulutus Tähän kuuluvat taide-, teatteri- ja musiikkiharrasteisiin liittyvää ohjausta antavat yritykset, yhteisöt ja vastaavat. Tällaista harrasteisiin liittyvää ohjausta antavia yksiköitä voidaan kutsua esimerkiksi kouluksi, koulujen täydennyskoulutuskeskukset riön tunnustamaan tutkintoon, esimerkiksi erilaiset työllisyyskurssit, kun taas tutkintoon johtava työllisyyskoulutus luokitellaan ammatilliseen koulutukseen (85320). Luokkaan eivät sisälly koulujärjestelmän oppilaitokset, kuten esimerkiksi urheiluopistot. Ohjausta voidaan antaa eri tavoin ja erilaisissa puitteissa, kuten ohjausta antavan, asiakkaan tai oppilaitosten Tähän kuuluvat myös liikuntatiloissa. leirit, kurssikeskukset ym., jotka antavat Tähän kuuluu: yksilöille tai ryhmille - urheiluopetus urheilu- ja (jääkiekko, koripallo, liikuntaharrastuksiin, tennis, jalkapallo vieraisiin kieliin, jne.) musiikkiin, teatteriin, - urheiluleirit kuvataiteisiin, kirjoit- - voimistelun opetus tamiseen jne. - ratsastuksen liittyvää ohjausta ja opetus, koulutusta, jota ei ratsastuskoulut luokitella luokkiin - uinnin opetus 851-854 (koulujär- urheiluvalmennus jestelmän oppilaitok- - taistelulajien sissa annettava opetus koulutus). - korttipelien opetus (esim. bridge) - joogan opetus Tähän ei kuulu: kulttuuriharrastuksiin liittyvä koulutus, esim. tanssin opetus (85520) - tanssitaiteen opetus (Teatterikorkeakoulu) (85420) - urheiluseurojen antama valmennus ja ohjaus (93120) 107 studioksi, luokaksi tms. Opetus on pääasiassa harrastus-, virkistys- ja itseopiskeluaktiviteetteihin liittyvää. Koulutus ei johda koulujärjestelmässä tunnustettuun tutkintoon. Tähän kuuluu: - pianonsoiton ja muu soiton opetus - tanssinopetus, tanssija balettikoulut - teatterikoulut (paitsi tutkintoon johtava koulujärjestelmäkoulutus) - kuvataidekoulut ja muu taideopetus (paitsi tutkintoon johtava koulujärjestelmäkoulutus) - esittävien taiteiden koulut (paitsi tutkintoon johtava koulujärjestelmäkoulutus) - valokuvauskoulut (paitsi tutkintoon johtavat) Tähän ei kuulu: - oopperan balettioppilaitos (85320) 8559 Muualla 85530 luokittelematon Kuljettajakoulutus koulutus Tähän kuuluu: Tähän kuuluvat - autokoulut yritykset, yhteisöt ja - lento-, purjehdus-, vastaavat, joiden saaristo- ja rannikkome- antamaa koulutusta renkulkukoulut ja -kurssit tai valmennusta ei (pl. ammatilliseen tutkin- voida luokitella toon johtava koulutus) aiempiin luokkiin. Tähän ei kuulu: - ammattiautonkuljettajien ja -lentäjien koulutus (85320) - merenkulkualan ammatillinen koulutus (85420, 85320) Tähän kuuluu: - koulutus, jonka koulutusastetta ei voida määritellä - opintokeskukset, jotka tarjoavat tukiopetuskursseja - valmennuskurssit tutkintoja ja pääsykokeita varten 85591 Kansanopistot, kansalaisopistot, työväenopistot yms. Tähän kuuluvat kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot ja muut vastaavanlaiset oppilaitokset, jotka tarjoavat yleissivistävää koulutusta tai harrastuksiin liittyvää ohjausta. Tähän ei kuulu: - koulutuskeskukset (85592) - kesäyliopistot, avoin korkeakoulu yms. (85420) - taiteen ja musiikin Tähän ei kuulu: oppilaitokset ja kurssittajat (85520) kotoutumissuunnitel- - urheilu- ja maan liittyvä opetus, liikuntakoulutusta aikuisten lukutaitoantavat ohjelmat (85200) oppilaitokset, - ylemmän perusas- kurssittajat yms. teen ja keskiasteen (85510) yleissivistävä koulu- - tutkintoon johtava tus (85311, 85312) työllisyyskoulutus - keskiasteen amma- (85320) tillinen koulutus (85320) - korkea-asteen koulutus (85420) - tutkintoon johtava työllisyyskoulutus (85320) 108 85592 Koulutuskeskukset Tähän kuuluu koulutusjärjestelmän ulkopuolella järjestetty opetus: yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen, liittojen ja muiden yhteisöjen henkilöstökoulutuskeskukset ja muut henkilöstökoulutusta antavat itsenäiset yksiköt. 85593 Kielikoulut ja opistot Tähän kuuluvat kielten ja keskustelutaitojen opetus (myös yksityiset kieltenopettajat). 85599 Muut koulutusta antavat yksiköt Tähän kuuluvat erilaisten kurssien (atk-, valmennusyms. kurssien) järjestäjät. Tähän kuuluu: - valmennuskurssit tutkintoja ja pääsykokeita varten - tietokoneen käytön opetus - uskonnollinen opetus ja ohjaus - ensiapukurssit, hengenpelastusopetus - esiintymistaidon opetus - vuorovaikutustaitojen, elämänhallinnan yms. opetus 85600 Koulutusta palveleva toiminta Tähän kuuluvat koulutustoimintoihin liittyvät palvelut, jotka eivät ole opetuspalveluja: - oppilaitoksen ulkopuolinen oppilaanohjaus ja opintoneuvonta - oppimistulostestaus yms. - opiskelijavaihtoohjelmien organisointi - aikuiskoulutustukija ammattitutkintostipendiasiat, maatalousyrittäjien opintorahaasiat yms. *Lähde: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/p.html 109
© Copyright 2024