Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö

TUTKINTOSÄÄNTÖ
Hyväksytty Karelia Ammattikorkeakoulun Oy:n hallituksessa 13.1.2015.
Tutkintosääntö tulee voimaan 14.1.2015 alkaen ja korvaa kaikki aiemmat tutkintosäännöt.
1
AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT.............................. 1
2
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSTEHTÄVÄ ................................... 1
2.1 Koulutusalat ja tutkinnot .................................................................................................. 1
2.2 Opetuksen suunnittelu ..................................................................................................... 2
3
OPISKELIJAKSI OTTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS .................................................. 2
3.1 Aloituspaikat ja opiskelijavalintaperusteet ...................................................................... 2
3.2 Opiskelijavalinta................................................................................................................ 2
3.3 Ilmoittautuminen opiskelijaksi......................................................................................... 3
3.4 Opiskeluoikeus .................................................................................................................. 3
4
OPISKELU KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA ................................................. 4
4.1 Opinto-ohjaus ................................................................................................................... 4
4.2 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen .................................. 4
4.3 Opintosuoritusten arviointi ja merkitseminen ................................................................ 5
4.4 Opintosuoritusten arvioinnin oikaisu ..............................................................................6
4.5 Kielitaitovaatimukset ........................................................................................................6
4.6 Harjoittelu .........................................................................................................................6
4.7 Opinnäytetyö ..................................................................................................................... 7
4.8 Vapaasti valittavat opinnot ............................................................................................... 7
4.9 Kypsyysnäyte ..................................................................................................................... 8
4.10 Suoritusvilppi .................................................................................................................... 8
4.11 Kurinpitomenettely ........................................................................................................... 8
5
VALMISTUMINEN JA TODISTUKSET ........................................................................... 9
5.1 Tutkintotodistukset ..........................................................................................................9
5.2 Muun koulutuksen todistukset ........................................................................................9
1
1
AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT
Karelia-ammattikorkeakoulun sääntöjen perustana ovat Ammattikorkeakoululaki (932/2014) ja sitä
täydentävä asetus (1129/2014), Osakeyhtiölaki (624/2006), Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön yhtiöjärjestys, Joensuun kaupungin
omistajapolitiikka sekä Joensuun kaupungin konserniohje. Karelia-ammattikorkeakoulun toimintaa
määrittävät seuraavat säännöt (hyväksyjä suluissa).
Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
 Johtosääntö (oy:n hallitus)
Karelia-ammattikorkeakoulun sisäiset säännöt
 Tutkintosääntö (oy:n hallitus)
 Toimintasääntö (rehtori)
Johtosäännössä määrätään yhtiön ja ammattikorkeakoulun toiminnasta ja hallinnosta. Toimintasäännöllä määrätään ammattikorkeakoulun sisäisestä organisaatiosta ja johtamisesta johtosäännön
puitteissa. Ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä annetaan ammattikorkeakouluopintoihin liittyviä, lainsäädäntöä täsmentäviä määräyksiä ja ohjeita.
Ammattikorkeakoulun prosessikuvaukset sekä niihin liittyvät toiminta- ja työohjeet täydentävät tutkintosäännössä esitettyjä koulutustoiminnan menettelytapoja ja vastuita.
2
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSTEHTÄVÄ
Ammattikorkeakouluilla on kolme lakisääteistä tehtävää: koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä aluekehitystehtävä. Karelia-ammattikorkeakoulu järjestää ammattikorkeakoulututkintoihin ja
ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavia korkeakouluopintoja, ammatillisia erikoistumiskoulutuksia, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja muuta täydennyskoulutusta sekä toteuttaa
ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin koulutuksiin voi sisältyä
englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai -kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan
kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia, jotka tukevat
opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Suomenkielisessä koulutuksessa opiskeleva
opiskelija voi halutessaan tehdä opinnäytetyönsä englannin kielellä.
2.1 Koulutusalat ja tutkinnot
Valtioneuvoston myöntämä toimilupa määrittelee Karelia-ammattikorkeakoulun koulutusvastuut.
Toimiluvan perusteella ammattikorkeakoulun tulee antaa ammattikorkeakouluopetusta seuraavilla
aloilla:
1)
2)
3)
4)
5)
kulttuuriala
luonnontieteiden ala
luonnonvara- ja ympäristöala
matkailu-, ravitsemis- ja talousala
sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
2
6) tekniikan ja liikenteen ala
7) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Karelia-ammattikorkeakoulussa voi suorittaa liitteissä 1 ja 2 lueteltuja ammattikorkeakoulututkintoja
ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
2.2 Opetuksen suunnittelu
Ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014, 2-5 §) on säädetty tutkintoon johtavien opintojen yleiset
tavoitteet ja yleinen rakenne. Opetussuunnitelmien laadinnan perustana ovat toimintaa ohjaavat lait
ja säädökset, ammattikorkeakoulun strategiset valinnat, työelämän ja sen kehittämisen tarpeet,
opiskelijoiden oppimisvalmiudet sekä käytössä olevat resurssit. Opetussuunnitelmien pohjalta laaditaan vuosittaiset opetuksen toteutussuunnitelmat. Koulutuspäälliköt vastaavat omien koulutusvastuidensa opintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä.
Vararehtori hyväksyy tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumiskoulutusten opetussuunnitelmat toimialajohtajien esityksestä. Muiden kuin edellä mainittujen koulutusten opetussuunnitelmat hyväksyy toimialajohtaja tai vararehtori.
Vararehtori päättää vuosittain lukuvuoden alkamis- ja päättymispäivistä, jaksotuksesta sekä opetuksellisesta ajasta.
3
3.1
OPISKELIJAKSI OTTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS
Aloituspaikat ja opiskelijavalintaperusteet
Ammattikorkeakoulu päättää vuosittain otettavien opiskelijoiden määristä. Kareliaammattikorkeakoulun toimiluvassa määritellään koulutusvastuut, joihin liittyviä tutkintoja ammattikorkeakoulun tulee antaa. Ammattikorkeakoulun sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä tavoitesopimuksessa määritellään tutkintotavoitteet koulutusaloittain. Karelia Ammattikorkeakoulu
Oy:n hallitus päättää vuosittain toimiluvan ja tavoitesopimuksen perusteella valittavien opiskelijoiden määrästä ja aloituspaikkajaosta. Vararehtori päättää opiskelijavalintaperusteista. Opiskelijavalintaperusteiden lähtökohtana ovat valtakunnalliset, koulutusalakohtaiset suositukset, joita tarkennetaan tarvittaessa.
3.2 Opiskelijavalinta
Opiskelijavalinnassa ja opiskelupaikan vastaanottamisessa noudatetaan Ammattikorkeakoululain
(932/2014, 28 §, 33 - 35 §) säädöksiä. Toimialajohtaja päättää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, erikoistumiskoulutusten, ammatillisen täydennyskoulutuksen ja avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoiden opiskelijavalinnoista.
Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden on mahdollista hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen tutkinto-opiskelijoiksi erillishaun kautta. Avoimen ammattikorkeakouluopintojen perusteella ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijaksi hakevalla tulee olla suoritettuna
vähintään 60 opintopistettä ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan hakevalla 20
3
opintopistettä kyseessä olevaan koulutukseen soveltuvia opintoja. Sosiaali- ja terveysalalle valittavien
tulee läpäistä hyväksytysti kyseisen koulutuksen valintakokeet sekä täyttää lainsäädännön vaatimat
opiskelijaksi ottamisen edellytykset.
Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi hakea oikaisua opiskelijavalintaan ammattikorkeakoulun
osakeyhtiön hallitukselta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa opiskelijavalinnan tulosten
tiedoksisaannista. Hallituksen on otettava oikaisupyyntö käsiteltäväkseen 30 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta.
3.3 Ilmoittautuminen opiskelijaksi
Ammattikorkeakoulun opiskelijaksi ilmoittautumisen ja opiskeluoikeuden menettämisen käytännöissä noudatetaan Ammattikorkeakoululain (932/2014, 29-36 §) säädöksiä.
Tutkintoon johtava koulutus
Opiskelijan on ilmoittauduttava joka lukuvuosi läsnä- tai poissaolevaksi. Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, mikäli hän ei tee läsnä- tai poissaoloilmoitusta määräaikana. Opintojaan jatkavan
opiskelijan on ilmoittauduttava opiskelijapalveluiden vuosittain erikseen määrittelemänä ilmoittautumisaikana. Opintojaan aloittavan opiskelijan on ilmoittauduttava opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä. Ilmoittautuminen tehdään lukuvuodeksi kerrallaan. Jos opiskeluoikeus kuitenkin
päättyy joulukuussa, ilmoittautumisen voi tehdä vain syyslukukaudeksi.
Ilmoittautumistieto on mahdollista muuttaa hakemuksesta opintoasiainpäällikön päätöksellä kesken
lukuvuoden erityisen syyn perusteella. Erityisiä syitä voivat olla opiskelijan elämäntilanteessa tapahtuneet huomattavat muutokset, esimerkiksi oma tai perheenjäsenen vakava sairastuminen, äitiys- ja
isyysloma sekä varusmies- tai siviilipalvelus. Hakemukseen on aina kun se on mahdollista liitettävä
ko. viranomaisen kirjallinen todistus asiasta. Muuttunut ilmoittautumistieto tulee voimaan hakemusta seuraavan kuukauden alusta lukien ja päättyy kuluvan lukuvuoden lopussa.
Poissaolevaksi voi ilmoittautua yhteensä korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi opintojen koko keston
aikana. Poissaoleva opiskelija ei voi osallistua opetukseen eikä tentteihin, suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua tai saada ohjausta opinnäytetyöhön.
Avoin ammattikorkeakoulu
Ilmoittautuminen tapahtuu erillisen ohjeen mukaisesti.
3.4 Opiskeluoikeus
Opiskeluoikeuteen liittyvissä asioissa noudatetaan ammattikorkeakoululain säädöksiä (932/2014, 30
§).
Tutkintoon johtava koulutus
Opiskeluoikeuden saa tutkinnon laajuuden mukaiseksi ajaksi sekä yhdeksi vuodeksi välittömästi sen
jälkeen. Mikäli opiskelija ei voi suorittaa opintojaan normaalitahdissa, hän voi ilmoittautua poissaolevaksi yhteensä enintään kahdeksi vuodeksi. Poissaolojakso ei lyhennä opiskeluoikeusaikaa. Opiskeluaika ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen päivätoteutuksessa on tutkinnon laajuuden mukainen, ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen monimuotototeutuksessa
henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmassa suoritettavaksi määriteltyjen opintojen laajuuden mukainen ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa ao. koulutusohjelman
opetussuunnitelman mukainen. Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa on opiskelijan ilmoittauduttava
läsnä- /poissaolevaksi joka lukuvuosi.
4
Opiskeluoikeutta vailla oleva opiskelija ei voi osallistua opetukseen tai tentteihin, suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua tai saada ohjausta opinnäytetyöhön. Ilman opiskeluoikeutta opiskelija ei
voi saada tutkintoa.
Opiskeluoikeuden päättyessä opintoasiainpäällikkö voi erityisistä syistä myöntää tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijalle jatkoaikaa opintojen loppuunsaattamiseen. Jatkoajan pituus määräytyy
jäljellä olevien, päätoimisesti suoritettavien opintojen mukaan. Hakemus on tehtävä ennen opiskeluoikeuden päättymistä.
Aiemmin esitettyjen perusteiden lisäksi sosiaali- ja terveysalan sekä musiikkipedagogiopiskelijoiden
opiskeluoikeudesta on säädetty erikseen (932/2014, 33–36 §, 39 §). Lakia sovelletaan 31.12.2011 jälkeen
sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden osalta opintonsa aloittaneisiin ja musiikkipedagogiikkaan
suuntautuvien opiskelijoiden osalta 31.12.2012 jälkeen opintonsa aloittaneisiin. Sosiaali- ja terveysalan
sekä musiikkipedagogiikan opiskelijoiden opiskeluoikeus voidaan pidättää, peruuttaa ja palauttaa a)
opintoihin soveltumattomuuden, b) terveydentilan ja toimintakyvyn, c) rikosrekisterimerkinnän tai
d) aiemman opiskeluoikeuden peruuttamisen salaamisen perusteella. Näiden säädösten soveltaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa on kuvattu erillisessä ohjeistuksessa.
Opintoasiainpäällikkö voi hakemuksen perusteella palauttaa opiskeluoikeuden pääsääntöisesti seuraavan lukukauden alusta lukien. Opiskeluoikeutta ei palauteta koulutuksesta eronneelle. Eronnut
opiskelija voi jatkaa opintojaan avoimessa ammattikorkeakoulussa ja saatuaan opinnot valmiiksi hakea opintoasiainpäälliköltä opinto-oikeuden palauttamista.
4
OPISKELU KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA
4.1 Opinto-ohjaus
Karelia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaus perustuu ammattikorkeakoulun erilliseen ohjaus- ja
opiskeluhyvinvointisuunnitelmaan. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada ohjausta koko opintojensa ajan. Ohjauksesta vastaavat opinto-ohjaajat ja muut opettajat yhteistyössä muun henkilöstön ja
opiskelijoiden kanssa.
4.2 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Opiskelijalla on oikeus hyödyntää aiempaa osaamistaan osana tutkintoa riippumatta siitä, missä ja
miten osaaminen on hankittu. Opiskelijan on mahdollista hakea aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnustamista osaksi tutkintoa. Ammattikorkeakoulun aiemmin hankitun
osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintatavat on kuvattu erillisessä ohjeistuksessa.
Opintojen hyväksilukemisessa noudatetaan Ammattikorkeakoululakia (932/2014, 37 §). Opiskelija
voi hakea aiemmin suoritettujen opintojen ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukua nykyiseen tutkintoonsa. Pääsääntöisesti voidaan hyväksilukea alle 10 vuotta vanhoja opintoja. Aiempien
opintojen hyväksilukeminen tapahtuu korvaamalla tai sisällyttämällä. Korvaamisella tarkoitetaan
tutkintoon kuuluvan opintojakson tai opintokokonaisuuden korvaamista sisällöltään samanlaisilla ja
samaa osaamista tuottaneilla korkeakouluopinnoilla. Sisällyttämisellä tarkoitetaan tutkintoon soveltuvien korkeakouluopintojen liittämistä osaksi vapaasti valittavia opintoja. Muulla tavoin hankittu
5
osaaminen osoitetaan näytön avulla. Koulutuspäällikkö päättää hyväksiluvuista, korvaavuuksista ja
sisällyttämisestä opiskelijan hakemuksen perusteella aihealueen opettajan esityksestä.
Opiskelija voi erityisistä syistä hakea vapautusta tutkintoon kuuluvista opinnoista. Rehtori päättää
opinnoista vapauttamisesta koulutuspäällikön esityksestä. Kieliopinnoista vapauttaminen (ks. kohta
4.5).
Opinnäytetyö voidaan hyväksilukea, mikäli opiskelijalla on koulutusalaan liittyvä tai muuten koulutusalalle soveltuva aiempi korkeakoulutuksessa tehty opinnäyte. Koulutuspäällikkö päättää opiskelijan hakemuksen perusteella opinnäytetyön osittaisesta tai koko työtä koskevasta korvaavuudesta
tapauskohtaisesti vastuuopettajan esityksestä.
Varusmiespalveluksessa ja siviilipalveluksessa hankitusta osaamisesta voi hakea hyväksilukua ammattikorkeakoulun AHOT-menettelyn mukaisesti. Varusmiespalvelukseen sisältyvästä aliupseerikoulutuksesta voidaan opiskelijan hakemuksen perusteella sisällyttää opintoihin korkeintaan kolme
opintopistettä ja upseerikoulutuksesta korkeintaan kuusi opintopistettä, mikäli palvelusaika on päättynyt vuoden 1999 jälkeen.
Opiskelijakunta- ja tutortoimintaan liittyviä opintosuorituksia voi sisällyttää tutkintoon korkeintaan
15 opintopistettä.
Karelia-ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus Joensuun Urheiluakatemian kanssa, jonka tavoitteena on turvata Urheiluakatemiaan valituille ammattikorkeakouluopiskelijoille mahdollisuus
opintojen sekä huippu-/kilpaurheilu-uran sujuvaan yhdistämiseen. Opiskelijat voivat sisällyttää Urheiluakatemian järjestämään ohjattuun valmennukseen osallistumisen osaksi tutkintoaan. Sisällytettävien opintojen kokonaismäärä voi olla enintään 15 opintopistettä.
4.3 Opintosuoritusten arviointi ja merkitseminen
Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu ammattikorkeakoulun yhteisiin arviointikriteereihin. Niissä määritellään kiitettävän, hyvän ja tyydyttävän osaamisen yleiset kriteerit. Opiskelun eri vaiheessa tapahtuvan arvioinnin tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee
koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arviointiperusteiden ja -menetelmien valinnan lähtökohtina ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet. Opettajan tulee viimeistään opintojakson alkaessa esittää kirjallisesti opintojen arviointiperusteet.
Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3–4), tyydyttävä (1–2), hylätty (0) tai
käyttämällä hyväksytty-arviointia (H). Korvattavissa opinnoissa käytetään samaa arviointiasteikkoa
kuin vastaavalla opintojaksolla Karelia-ammattikorkeakoulussa. Mikäli korvaavan opintosuorituksen
arviointiasteikko poikkeaa 5–1 -asteikosta, tulee arvosana muuntaa tähän asteikkoon sopivaksi. Mikäli sisällytettävä opintojakso on arvioitu asteikolla 5–1, käytetään hyväksiluvussa vastaavaa asteikkoa.
Muussa tapauksessa sisällytetyt opinnot arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H).
Tutkintoon johtavan koulutuksen opintojakson voi suorittaa samoilla tutkintovaatimuksilla kolme
kertaa opettajien määritteleminä koepäivinä. Näistä ensimmäinen suorituskerta liittyy toteutukseen
ja kaksi muuta ovat uusintoja. Tämän jälkeen opintojakso on suoritettava mahdollisesti muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Uusintaan osallistumiskertoja ei ole rajoitettu. Tentti- tai muussa arviointitilanteessa opiskelijan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa kerran tutkinnon laajuuden mukaisena aikana (esimerkiksi sairaanhoitajaopinnoissa 3,5 vuoden aikana). Opintojakson arvosanaa voi korottaa samoilla vaatimuksilla vuoden sisällä viimeisen suorituksen määräajasta lukien. Sen jälkeen arvosanaa voi korottaa,
6
mikäli sama opintojakso on tarjolla. Tällöin korotus tapahtuu voimassa olevilla vaatimuksilla. Jos korotus ei onnistu, jää aikaisempi arvosana voimaan.
Opintosuoritukset on opettajan arvioitava ja arviointi tallennettava opintosuoritusrekisteriin mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kolmen viikon (21 päivää) kuluessa tentistä tai muusta arviointitilanteesta (esimerkiksi oppimistehtävän palauttamisesta). Opintosuoritukset tulee tallentaa
opintosuoritusrekisteriin samassa ajassa. Opettajien vapaajaksojen ajat katkaisevat määräajan kulumisen. Harjoittelun ja opinnäytetöiden suhteen noudatetaan samaa aikataulua. Opintosuoritusrekisteriin merkittävän opintototeutuksen arviointipäivämäärä on tentin tai muun suorituksen suorituspäivä tai harjoitustyön, raportin tai vastaavan palautuspäivä. Mikäli opintojen suoritukseen liittyy
tentin tai harjoittelun lisäksi palautettavia harjoitustöitä tai raportteja, on opiskelijan palautettava ne
viimeistään opintojakson tai harjoittelun päättyessä. Opiskelijapalveluista saa virallisesti vahvistetun
otteen opintosuoritusrekisteristä.
Opinnäytetyöt säilytetään pysyvästi. Kaikki muut opintosuoritukset säilytetään vähintään kuusi
kuukautta. Opintojaksojen vastuuopettajat vastaavat opintosuoritusten säilyttämisestä.
4.4 Opintosuoritusten arvioinnin oikaisu
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa.
(932/2014, 37 §).
Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun
osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä koulutuspäälliköltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija on saanut
tietoonsa arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltamisen omalta kohdaltaan. Opettajan/koulutuspäällikön on ratkaistava oikaisupyyntö 14 päivän kuluessa oikaisupyynnön esittämisestä.
Opiskelija, joka on tyytymätön opettajan/koulutuspäällikön päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti
oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut
päätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnan on otettava oikaisupyyntö käsiteltäväkseen 30 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta.
4.5 Kielitaitovaatimukset
Ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kielitaitovaatimukset
on määritelty asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista (1129/2014, 7 §). Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava ja kaksikielisellä virka-alueella valtion henkilöstöltä vaadittava toisen kielen taito
arvioidaan seuraavasti: 1) 1.8.2007 jälkeen opinnot aloittaneilla suomen/ruotsin kielen hyvä/tyydyttävä suullinen taito ja hyvä/tyydyttävä kirjallinen taito, ja 2) ennen 1.8.2007 opinnot aloittaneilla yksi arvosana hyvä/tyydyttävä.
Asetuksessa säädetyistä ammattikorkeakouluopintojen kielitaitovaatimuksista osittaisesta tai kokonaan vapauttamisesta päättää rehtori opintoasiainpäällikön esityksestä.
4.6 Harjoittelu
Ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen
soveltamiseen työelämässä. Harjoittelujaksoista tehdään aina ennen harjoittelun alkamista kirjalli-
7
nen sopimus ammattikorkeakoulun omalle harjoittelusopimuslomakkeelle. Harjoittelusopimukset
allekirjoittaa harjoittelusta vastaava opettaja. Sosiaali- ja terveysalan harjoitteluun liittyvät puitesopimukset allekirjoittaa toimialajohtaja. Kansainväliseen vaihtoon liittyvät harjoittelusopimukset
(Learning Agreement tai Training Agreement) allekirjoittavat kansainvälisten asioiden suunnittelija
sekä kv-koordinaattori. Yksityiskohtaiset harjoittelun tavoitteet, laajuus, sisältö, toteutustapa ja arviointi määritellään koulutuskohtaisesti. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin liittyvän
harjoittelun yhteiset käytännöt on kuvattu erillisessä harjoitteluohjeistuksessa.
4.7 Opinnäytetyö
Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä
soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.
Opinnäytetyön tulee liittyä kyseisen tutkinnon keskeisiin sisältöihin ja alan ammattikäytäntöihin. Se
voi olla myös osa yksi- tai monialaista, ryhmätyönä tehtävää projektia tai tutkimusta, jolloin on kuitenkin voitava osoittaa kunkin opiskelijan itsenäinen panos opinnäytetyöstä. Opinnäytetyön tulee
osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin sekä valmiutta tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaan ja ammatilliseen viestintään. Opinnäytetyön laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 opintopistettä. Opinnäytetyön arvioinnissa noudatetaan arviointiasteikkoa 5–1 sekä käytetään ammattikorkeakoulun yhteisiä
arviointiperusteita ja -lomaketta.
Opinnäytetyö tehdään suomeksi tai englanniksi, ellei toimialajohtaja opiskelijan hakemuksesta erityisestä syystä muuta päätä.
Opinnäytetyöt ovat julkisia asiakirjoja ja niiden liiteaineistossa voi olla opinnäytetyöhön liittyviä
muita julkisia tai ei-julkisia dokumentteja. Liiteaineiston olemassaolo tulee todentaa opinnäytetyön
julkisessa osassa. Opinnäytetyön arvioinnissa voidaan huomioida vain julkinen osa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöihin liittyvät käytännöt on kuvattu tarkemmin erillisessä opinnäytetyöohjeistuksessa.
4.8 Vapaasti valittavat opinnot
Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittavien opiskelijoiden opetussuunnitelmissa ei ole määritelty erikseen vapaasti valittavia opintoja, vaan ne sisältyvät opiskelijoiden täydentävän osaamisen
opintoihin.
Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneiden ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen
opetussuunnitelmat sisältävät vapaasti valittavia opintoja. Niiden laajuus on määritelty opetussuunnitelmissa. Tutkinnon laajuutta vastaavana normiopiskeluaikana opiskelija voi suorittaa opetussuunnitelmassa määriteltyä laajuutta suuremman määrän vapaasti valittavia opintoja. Vapaasti valittavat opinnot voi jokainen opiskelija valita omien osaamistavoitteidensa perusteella henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti (HOPS). Vapaasti valittaviksi opinnoiksi hyväksytään pääsääntöisesti opintojen aikana suoritettavat, tutkintoa ja ammatillista kasvua tarkoituksenmukaisesti täydentävät ammattikorkeakoulun omaan tarjontaan kuuluvat opinnot sekä muualla tarjottavat korkeakoulutasoiset opinnot.
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen vapaasti valittavien opintojen laajuus määritellään opetussuunnitelmassa ja opintojen sisältö henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa.
8
4.9 Kypsyysnäyte
Asetuksen (1129/2014, 8 §) perusteella opiskelijan on tutkintoaan varten kirjoitettava kypsyysnäyte.
Kypsyysnäyte on valvonnan alainen suomen- tai ruotsinkielinen kirjallinen koe, jonka tulee osoittaa
kielen käyttämisen taitoa ja perehtyneisyyttä opinnäytetyössä käsiteltyyn aihekokonaisuuteen. Kypsyysnäyte suoritetaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty hyväksyttäväksi opinnäytetyön ohjaajalle. Kypsyysnäytteen suorittamisesta tulee merkintä opiskelijan opintorekisteriin.
Kypsyysnäytteen aiheet antaa opinnäytetyön ohjaaja. Kypsyysnäytteestä ei anneta arvosanaa vaan se
arvioidaan hyväksytty/hylätty. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai muulla kuin
suomen kielellä, tai on saanut luvan tehdä opinnäytetyön muulla kuin kyseisen koulutuksen opetuskielellä, päättää toimialajohtaja kypsyysnäytteen kielen.
4.10
Suoritusvilppi
Kaikenlainen vilppi tentti- tai muussa arviointitilanteessa on kielletty. Vilpiksi katsotaan myös kirjallisen tai muun opintosuorituksen plagiointi.
Vilppiin syyllistynyt opiskelija voidaan poistaa tentti- tai muusta arviointitilanteesta välittömästi, ja
hänen suorituksensa voidaan hylätä. Opintosuoritus voidaan hylätä myös silloin, kun vilppi tai plagiointi havaitaan vasta suorituksen luovuttamisen jälkeen.
Hylkäämisen lisäksi vilppi tai plagiointi voi johtaa myös kurinpidollisiin toimenpiteisiin. Opettajan
on raportoitava vilpin tai plagioinnin vuoksi hylkäämistään opintosuorituksista toimialajohtajalle.
Mikäli vilppiä tai plagiointia on opettajan näkemyksen mukaan pidettävä kokonaisuutena arvioiden
vähäisenä tai tahattomana, voi opettaja kurinpitomenettelyn vireillepanon sijaan alentaa opintosuorituksen arvosanaa tai pistemäärää.
4.11 Kurinpitomenettely
Opiskelijoihin liittyvissä kurinpitomenettelyissä sovelletaan ammattikorkeakoululakia (932/2014, 38
§). Opiskelijan osallistuminen opetukseen tai muuhun ammattikorkeakoulun järjestämään tilaisuuteen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan
tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan
väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu
kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Päätöksen asiasta tekee toimialajohtaja.
Opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitotoimiin liittyvän asian ratkaisemista. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi
osakeyhtiön hallitus.
Huumausainetestauksessa noudatetaan ammattikorkeakoululakia (932/2014, 36 §), jonka säädösten
soveltaminen on kuvattu erillisessä ohjeessa. Ammattikorkeakoulussa toimii erillinen työryhmä, joka
on keskeinen toimija käsiteltäessä ja päätettäessä opiskelijan päihteiden väärinkäyttöön, päihteiden
vaikutuksen alaisena olemiseen ja huumausainerikoksiin liittyvistä asioista (Ohje opiskelijoiden
päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja päihdeasioiden käsittelystä).
9
5
VALMISTUMINEN JA TODISTUKSET
Ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja erikoistumiskoulutusten suorittamisen perusteena on opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttaminen.
5.1 Tutkintotodistukset
Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkinnon saamista varten on kaikkien suoritusten oltava opintosuoritusrekisterissä. Tutkinnon hyväksyy asianomaisen
koulutusvastuun koulutuspäällikkö. Opintoasianpäällikkö vahvistaa vuosittain valmistumisaikataulun ja opiskelijapalvelut tiedottaa siitä ja muista valmistumiseen liittyvistä käytänteistä opiskelijaportaali Pakissa.
Tutkintotodistukset allekirjoittaa ammattikorkeakoulun rehtori. Tutkintotodistuksen liitteenä olevan opintosuoritusrekisteriotteen ja Diploma Supplement -asiakirjan allekirjoittaa koulutuspäällikkö.
5.2 Muun koulutuksen todistukset
Vararehtori allekirjoittaa erikoistumiskoulutusten ja muiden laajojen opintokokonaisuuksien todistukset. Näiden todistuksen liitteenä olevan opintorekisteriotteen allekirjoittaa koulutuspäällikkö.
Muun täydennyskoulutuksen todistukset allekirjoittaa toimialajohtaja.
Liite 1
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOON JOHTAVAT KOULUTUKSET, TUTKINNOT
JA TUTKINTONIMIKKEET 1.8.2014 JÄLKEEN ALKAVASSA KOULUTUKSESSA
Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot on määritelty asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista (1129/2014). Alla olevassa taulukossa on määritelty ammattikorkeakoulun koulutukset,
tutkinnot ja tutkintonimikkeet 1.8.2014 jälkeen alkavassa koulutuksessa. Aiemmin alkaneiden koulutusten osalta noudatetaan liitettä 2.
a) ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Tutkinto
Hakukohde
Sosiaali- ja terveysalan ylempi
ammattikorkeakoulututkinto
Sosiaali- ja terveysalan
ylempi AMK,
sosiaali- ja terveysalan
kehittäminen ja
johtaminen
Laajuus,
op
90
Tutkintonimike
-
Sosiaali- ja terveysalan
ylempi AMK,
ikäosaaminen
-
Tekniikan ylempi
ammattikorkeakoulututkinto
Liiketalouden
ylempi
ammattikorkeakoulututkinto
Bioanalyytikko (ylempi AMK)
Master of Health Care tai
Fysioterapeutti (ylempi AMK
Master of Health Care tai
Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Master of Health Care tai
Sosionomi (ylempi AMK)
Master of Social Services tai
Terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Master of Health Care
Insinööri (ylempi AMK),
teknologiaosaaminen
johtaminen
Insinööri (ylempi AMK)/
metsätalousinsinööri
(ylempi AMK), uusiutuva
energia
60
-
Insinööri (ylempi AMK)
Master of Engineering
60
-
Insinööri (ylempi AMK)
Master of Engineering tai
Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
Master of Natural Resources
Tradenomi (ylempi AMK),
johtaminen ja liiketoimintaosaaminen
90
-
-
Tradenomi (ylempi AMK)
Master of Business Administration
b) ammattikorkeakoulututkinnot
Tutkinto
Hakukohde
Kulttuurialan
ammattikorkeakoulututkinto
Musiikkipedagogi (AMK)
Luonnonvara-alan
ammattikorkeakoulututkinto
Laajuus,
op
240
Tutkintonimike
-
Musiikkipedagogi (AMK)
Bachelor of Culture and Arts
Medianomi (AMK)
240
-
Medianomi (AMK)
Bachelor of Culture and Arts
Metsätalousinsinööri
(AMK)
240
-
Metsätalousinsinööri (AMK)
Bachelor of Natural Resources
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosiaali- ja
terveysalan
ammattikorkeakoulututkinto
Tekniikan
ammattikorkeakoulututkinto
Liiketalouden
ammattikorkeakoulututkinto
Restonomi (AMK)
210
-
Restonomi (AMK)
Bachelor of Hospitality Management
Fysioterapeutti (AMK)
210
-
Fysioterapeutti (AMK)
Bachelor of Health Care
Sairaanhoitaja (AMK)
210
-
Sairaanhoitaja (AMK)
Bachelor of Health Care
Sosionomi (AMK)
210
-
Sosionomi (AMK)
Bachelor of Social Services
Terveydenhoitaja (AMK)
240
-
Terveydenhoitaja (AMK)
Bachelor of Health Care
Insinööri (AMK), energiaja ympäristötekniikka
240
-
Insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
Insinööri (AMK),
konetekniikka
240
-
Insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
Insinööri (AMK),
rakennus- ja
yhdyskuntatekniikka,
rakennustekniikka
Insinööri (AMK),
rakennus- ja
yhdyskuntatekniikka,
talotekniikka
Insinööri (AMK), tieto- ja
viestintätekniikka
240
-
Insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
240
-
Insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
240
-
Insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
Bachelor of Business
Administration, Degree
Programme for
International Business
Tradenomi (AMK),
liiketalous
210
-
Tradenomi (AMK)
Bachelor of Business Administration
210
-
Tradenomi (AMK)
Bachelor of Business Administration
Tradenomi (AMK),
tietojenkäsittely
210
-
Tradenomi (AMK)
Bachelor of Business Administration
Liite 2
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSOHJELMAT, TUTKINNOT JA
TUTKINTONIMIKKEET ENNEN 1.8.2014 ALKANEESSA KOULUTUKSESSA
Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot on määritelty asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista (1129/2014). Liitteessä 2 on määritelty ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat, tutkinnot
ja tutkintonimikkeet ennen 1.8.2014 alkaneessa koulutuksessa. Tämän ajankohdan jälkeen alkavissa
koulutuksissa noudatetaan liitettä 1.
a) ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Tutkinto
Koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ylempi
ammattikorkeakoulututkinto
Sosiaali- ja terveysalan
kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma
Tekniikan ylempi
ammattikorkeakoulututkinto
Teknologiaosaamisen
johtamisen koulutusohjelma
Ympäristöteknologian
koulutusohjelma
Laajuus,
op
90
60
60
Tutkintonimike
bioanalyytikko (ylempi AMK),
Master of Health Care tai
fysioterapeutti (ylempi AMK,
Master of Health Care tai
sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Master of Health Care tai
sosionomi (ylempi AMK),
Master of Social Services tai
terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Master of Health Care
insinööri (ylempi AMK)
Master of Engineering
insinööri (ylempi AMK)
Master of Engineering
b) ammattikorkeakoulututkinnot
Tutkinto
Koulutusohjelma
Kulttuurialan
ammattikorkeakoulututkinto
Degree Programme in
Design
Kuvataiteen
koulutusohjelma
Muotoilun koulutusohjelma
Luonnonvara-alan
ammattikorkeakoulututkinto
Matkailu- ja
ravitsemisalan
ammattikorkeakoulututkinto
Laajuus,
op
240
240
240
Tutkintonimike
muotoilija (AMK)
Bachelor of Culture and Arts
kuvataiteilija (AMK)
Bachelor of Culture and Arts
muotoilija (AMK)
Bachelor of Culture and Arts
musiikkipedagogi (AMK) tai muusikko (AMK)
Bachelor of Culture and Arts
Musiikin koulutusohjelma
270
Viestinnän koulutusohjelma
240
Maaseutuelinkeinojen
koulutusohjelma
240
Metsä- ja puutalouden
markkinoinnin
koulutusohjelma
Metsätalouden
koulutusohjelma
Matkailun koulutusohjelma
240
metsätalousinsinööri (AMK)
Bachelor of Natural Resources
240
metsätalousinsinööri (AMK)
Bachelor of Natural Resources
restonomi (AMK)
Bachelor of Hospitality Management
210
medianomi (AMK)
Bachelor of Culture and Arts
agrologi (AMK)
Bachelor of Natural Resources
Sosiaali- ja
terveysalan
ammattikorkeakoulututkinto
Tekniikan
ammattikorkeakoulututkinto
Liiketalouden
ammattikorkeakoulututkinto
Bioanalytiikan
koulutusohjelma
Fysioterapian
koulutusohjelma
Hoitotyön
koulutusohjelma
Sosiaalialan
koulutusohjelma
Kone- ja tuotantotekniikan
koulutusohjelma
Muovitekniikan
koulutusohjelma
Puutekniikan
koulutusohjelma
Rakennustekniikan
koulutusohjelma
Sähkötekniikan
koulutusohjelma
Tietotekniikan
koulutusohjelma
Ympäristöteknologian
koulutusohjelma
Degree Programme in
International Business
Liiketalouden
koulutusohjelma
Tietojenkäsittelyn
koulutusohjelma
210
210
210/240
210
240
240
240
240
240
240
240
210
210
210
bioanalyytikko (AMK)
Bachelor of Health Care
fysioterapeutti (AMK)
Bachelor of Health Care
sairaanhoitaja (AMK) tai terveydenhoitaja
(AMK), Bachelor of Health Care
sosionomi (AMK)
Bachelor of Social Services
insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering
tradenomi (AMK)
Bachelor of Business Administration
tradenomi (AMK)
Bachelor of Business Administration
tradenomi (AMK)
Bachelor of Business Administration