Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö
TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Karelia Ammattikorkeakoulun Oy:n hallituksessa 13.1.2015. Tutkintosääntö tulee voimaan 14.1.2015 alkaen ja korvaa kaikki aiemmat tutkintosäännöt. 1 AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT.............................. 1 2 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSTEHTÄVÄ ................................... 1 2.1 Koulutusalat ja tutkinnot .................................................................................................. 1 2.2 Opetuksen suunnittelu ..................................................................................................... 2 3 OPISKELIJAKSI OTTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS .................................................. 2 3.1 Aloituspaikat ja opiskelijavalintaperusteet ...................................................................... 2 3.2 Opiskelijavalinta................................................................................................................ 2 3.3 Ilmoittautuminen opiskelijaksi......................................................................................... 3 3.4 Opiskeluoikeus .................................................................................................................. 3 4 OPISKELU KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA ................................................. 4 4.1 Opinto-ohjaus ................................................................................................................... 4 4.2 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen .................................. 4 4.3 Opintosuoritusten arviointi ja merkitseminen ................................................................ 5 4.4 Opintosuoritusten arvioinnin oikaisu ..............................................................................6 4.5 Kielitaitovaatimukset ........................................................................................................6 4.6 Harjoittelu .........................................................................................................................6 4.7 Opinnäytetyö ..................................................................................................................... 7 4.8 Vapaasti valittavat opinnot ............................................................................................... 7 4.9 Kypsyysnäyte ..................................................................................................................... 8 4.10 Suoritusvilppi .................................................................................................................... 8 4.11 Kurinpitomenettely ........................................................................................................... 8 5 VALMISTUMINEN JA TODISTUKSET ........................................................................... 9 5.1 Tutkintotodistukset ..........................................................................................................9 5.2 Muun koulutuksen todistukset ........................................................................................9 1 1 AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖT Karelia-ammattikorkeakoulun sääntöjen perustana ovat Ammattikorkeakoululaki (932/2014) ja sitä täydentävä asetus (1129/2014), Osakeyhtiölaki (624/2006), Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön yhtiöjärjestys, Joensuun kaupungin omistajapolitiikka sekä Joensuun kaupungin konserniohje. Karelia-ammattikorkeakoulun toimintaa määrittävät seuraavat säännöt (hyväksyjä suluissa). Karelia Ammattikorkeakoulu Oy Johtosääntö (oy:n hallitus) Karelia-ammattikorkeakoulun sisäiset säännöt Tutkintosääntö (oy:n hallitus) Toimintasääntö (rehtori) Johtosäännössä määrätään yhtiön ja ammattikorkeakoulun toiminnasta ja hallinnosta. Toimintasäännöllä määrätään ammattikorkeakoulun sisäisestä organisaatiosta ja johtamisesta johtosäännön puitteissa. Ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä annetaan ammattikorkeakouluopintoihin liittyviä, lainsäädäntöä täsmentäviä määräyksiä ja ohjeita. Ammattikorkeakoulun prosessikuvaukset sekä niihin liittyvät toiminta- ja työohjeet täydentävät tutkintosäännössä esitettyjä koulutustoiminnan menettelytapoja ja vastuita. 2 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSTEHTÄVÄ Ammattikorkeakouluilla on kolme lakisääteistä tehtävää: koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä aluekehitystehtävä. Karelia-ammattikorkeakoulu järjestää ammattikorkeakoulututkintoihin ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavia korkeakouluopintoja, ammatillisia erikoistumiskoulutuksia, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja muuta täydennyskoulutusta sekä toteuttaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin koulutuksiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai -kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Suomenkielisessä koulutuksessa opiskeleva opiskelija voi halutessaan tehdä opinnäytetyönsä englannin kielellä. 2.1 Koulutusalat ja tutkinnot Valtioneuvoston myöntämä toimilupa määrittelee Karelia-ammattikorkeakoulun koulutusvastuut. Toimiluvan perusteella ammattikorkeakoulun tulee antaa ammattikorkeakouluopetusta seuraavilla aloilla: 1) 2) 3) 4) 5) kulttuuriala luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 2 6) tekniikan ja liikenteen ala 7) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Karelia-ammattikorkeakoulussa voi suorittaa liitteissä 1 ja 2 lueteltuja ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. 2.2 Opetuksen suunnittelu Ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014, 2-5 §) on säädetty tutkintoon johtavien opintojen yleiset tavoitteet ja yleinen rakenne. Opetussuunnitelmien laadinnan perustana ovat toimintaa ohjaavat lait ja säädökset, ammattikorkeakoulun strategiset valinnat, työelämän ja sen kehittämisen tarpeet, opiskelijoiden oppimisvalmiudet sekä käytössä olevat resurssit. Opetussuunnitelmien pohjalta laaditaan vuosittaiset opetuksen toteutussuunnitelmat. Koulutuspäälliköt vastaavat omien koulutusvastuidensa opintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Vararehtori hyväksyy tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumiskoulutusten opetussuunnitelmat toimialajohtajien esityksestä. Muiden kuin edellä mainittujen koulutusten opetussuunnitelmat hyväksyy toimialajohtaja tai vararehtori. Vararehtori päättää vuosittain lukuvuoden alkamis- ja päättymispäivistä, jaksotuksesta sekä opetuksellisesta ajasta. 3 3.1 OPISKELIJAKSI OTTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS Aloituspaikat ja opiskelijavalintaperusteet Ammattikorkeakoulu päättää vuosittain otettavien opiskelijoiden määristä. Kareliaammattikorkeakoulun toimiluvassa määritellään koulutusvastuut, joihin liittyviä tutkintoja ammattikorkeakoulun tulee antaa. Ammattikorkeakoulun sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä tavoitesopimuksessa määritellään tutkintotavoitteet koulutusaloittain. Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päättää vuosittain toimiluvan ja tavoitesopimuksen perusteella valittavien opiskelijoiden määrästä ja aloituspaikkajaosta. Vararehtori päättää opiskelijavalintaperusteista. Opiskelijavalintaperusteiden lähtökohtana ovat valtakunnalliset, koulutusalakohtaiset suositukset, joita tarkennetaan tarvittaessa. 3.2 Opiskelijavalinta Opiskelijavalinnassa ja opiskelupaikan vastaanottamisessa noudatetaan Ammattikorkeakoululain (932/2014, 28 §, 33 - 35 §) säädöksiä. Toimialajohtaja päättää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, erikoistumiskoulutusten, ammatillisen täydennyskoulutuksen ja avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoiden opiskelijavalinnoista. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden on mahdollista hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen tutkinto-opiskelijoiksi erillishaun kautta. Avoimen ammattikorkeakouluopintojen perusteella ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijaksi hakevalla tulee olla suoritettuna vähintään 60 opintopistettä ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan hakevalla 20 3 opintopistettä kyseessä olevaan koulutukseen soveltuvia opintoja. Sosiaali- ja terveysalalle valittavien tulee läpäistä hyväksytysti kyseisen koulutuksen valintakokeet sekä täyttää lainsäädännön vaatimat opiskelijaksi ottamisen edellytykset. Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi hakea oikaisua opiskelijavalintaan ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallitukselta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa opiskelijavalinnan tulosten tiedoksisaannista. Hallituksen on otettava oikaisupyyntö käsiteltäväkseen 30 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta. 3.3 Ilmoittautuminen opiskelijaksi Ammattikorkeakoulun opiskelijaksi ilmoittautumisen ja opiskeluoikeuden menettämisen käytännöissä noudatetaan Ammattikorkeakoululain (932/2014, 29-36 §) säädöksiä. Tutkintoon johtava koulutus Opiskelijan on ilmoittauduttava joka lukuvuosi läsnä- tai poissaolevaksi. Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, mikäli hän ei tee läsnä- tai poissaoloilmoitusta määräaikana. Opintojaan jatkavan opiskelijan on ilmoittauduttava opiskelijapalveluiden vuosittain erikseen määrittelemänä ilmoittautumisaikana. Opintojaan aloittavan opiskelijan on ilmoittauduttava opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä. Ilmoittautuminen tehdään lukuvuodeksi kerrallaan. Jos opiskeluoikeus kuitenkin päättyy joulukuussa, ilmoittautumisen voi tehdä vain syyslukukaudeksi. Ilmoittautumistieto on mahdollista muuttaa hakemuksesta opintoasiainpäällikön päätöksellä kesken lukuvuoden erityisen syyn perusteella. Erityisiä syitä voivat olla opiskelijan elämäntilanteessa tapahtuneet huomattavat muutokset, esimerkiksi oma tai perheenjäsenen vakava sairastuminen, äitiys- ja isyysloma sekä varusmies- tai siviilipalvelus. Hakemukseen on aina kun se on mahdollista liitettävä ko. viranomaisen kirjallinen todistus asiasta. Muuttunut ilmoittautumistieto tulee voimaan hakemusta seuraavan kuukauden alusta lukien ja päättyy kuluvan lukuvuoden lopussa. Poissaolevaksi voi ilmoittautua yhteensä korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi opintojen koko keston aikana. Poissaoleva opiskelija ei voi osallistua opetukseen eikä tentteihin, suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua tai saada ohjausta opinnäytetyöhön. Avoin ammattikorkeakoulu Ilmoittautuminen tapahtuu erillisen ohjeen mukaisesti. 3.4 Opiskeluoikeus Opiskeluoikeuteen liittyvissä asioissa noudatetaan ammattikorkeakoululain säädöksiä (932/2014, 30 §). Tutkintoon johtava koulutus Opiskeluoikeuden saa tutkinnon laajuuden mukaiseksi ajaksi sekä yhdeksi vuodeksi välittömästi sen jälkeen. Mikäli opiskelija ei voi suorittaa opintojaan normaalitahdissa, hän voi ilmoittautua poissaolevaksi yhteensä enintään kahdeksi vuodeksi. Poissaolojakso ei lyhennä opiskeluoikeusaikaa. Opiskeluaika ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen päivätoteutuksessa on tutkinnon laajuuden mukainen, ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen monimuotototeutuksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmassa suoritettavaksi määriteltyjen opintojen laajuuden mukainen ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa ao. koulutusohjelman opetussuunnitelman mukainen. Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa on opiskelijan ilmoittauduttava läsnä- /poissaolevaksi joka lukuvuosi. 4 Opiskeluoikeutta vailla oleva opiskelija ei voi osallistua opetukseen tai tentteihin, suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua tai saada ohjausta opinnäytetyöhön. Ilman opiskeluoikeutta opiskelija ei voi saada tutkintoa. Opiskeluoikeuden päättyessä opintoasiainpäällikkö voi erityisistä syistä myöntää tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijalle jatkoaikaa opintojen loppuunsaattamiseen. Jatkoajan pituus määräytyy jäljellä olevien, päätoimisesti suoritettavien opintojen mukaan. Hakemus on tehtävä ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Aiemmin esitettyjen perusteiden lisäksi sosiaali- ja terveysalan sekä musiikkipedagogiopiskelijoiden opiskeluoikeudesta on säädetty erikseen (932/2014, 33–36 §, 39 §). Lakia sovelletaan 31.12.2011 jälkeen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden osalta opintonsa aloittaneisiin ja musiikkipedagogiikkaan suuntautuvien opiskelijoiden osalta 31.12.2012 jälkeen opintonsa aloittaneisiin. Sosiaali- ja terveysalan sekä musiikkipedagogiikan opiskelijoiden opiskeluoikeus voidaan pidättää, peruuttaa ja palauttaa a) opintoihin soveltumattomuuden, b) terveydentilan ja toimintakyvyn, c) rikosrekisterimerkinnän tai d) aiemman opiskeluoikeuden peruuttamisen salaamisen perusteella. Näiden säädösten soveltaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa on kuvattu erillisessä ohjeistuksessa. Opintoasiainpäällikkö voi hakemuksen perusteella palauttaa opiskeluoikeuden pääsääntöisesti seuraavan lukukauden alusta lukien. Opiskeluoikeutta ei palauteta koulutuksesta eronneelle. Eronnut opiskelija voi jatkaa opintojaan avoimessa ammattikorkeakoulussa ja saatuaan opinnot valmiiksi hakea opintoasiainpäälliköltä opinto-oikeuden palauttamista. 4 OPISKELU KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA 4.1 Opinto-ohjaus Karelia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaus perustuu ammattikorkeakoulun erilliseen ohjaus- ja opiskeluhyvinvointisuunnitelmaan. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada ohjausta koko opintojensa ajan. Ohjauksesta vastaavat opinto-ohjaajat ja muut opettajat yhteistyössä muun henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. 4.2 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus hyödyntää aiempaa osaamistaan osana tutkintoa riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Opiskelijan on mahdollista hakea aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnustamista osaksi tutkintoa. Ammattikorkeakoulun aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintatavat on kuvattu erillisessä ohjeistuksessa. Opintojen hyväksilukemisessa noudatetaan Ammattikorkeakoululakia (932/2014, 37 §). Opiskelija voi hakea aiemmin suoritettujen opintojen ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukua nykyiseen tutkintoonsa. Pääsääntöisesti voidaan hyväksilukea alle 10 vuotta vanhoja opintoja. Aiempien opintojen hyväksilukeminen tapahtuu korvaamalla tai sisällyttämällä. Korvaamisella tarkoitetaan tutkintoon kuuluvan opintojakson tai opintokokonaisuuden korvaamista sisällöltään samanlaisilla ja samaa osaamista tuottaneilla korkeakouluopinnoilla. Sisällyttämisellä tarkoitetaan tutkintoon soveltuvien korkeakouluopintojen liittämistä osaksi vapaasti valittavia opintoja. Muulla tavoin hankittu 5 osaaminen osoitetaan näytön avulla. Koulutuspäällikkö päättää hyväksiluvuista, korvaavuuksista ja sisällyttämisestä opiskelijan hakemuksen perusteella aihealueen opettajan esityksestä. Opiskelija voi erityisistä syistä hakea vapautusta tutkintoon kuuluvista opinnoista. Rehtori päättää opinnoista vapauttamisesta koulutuspäällikön esityksestä. Kieliopinnoista vapauttaminen (ks. kohta 4.5). Opinnäytetyö voidaan hyväksilukea, mikäli opiskelijalla on koulutusalaan liittyvä tai muuten koulutusalalle soveltuva aiempi korkeakoulutuksessa tehty opinnäyte. Koulutuspäällikkö päättää opiskelijan hakemuksen perusteella opinnäytetyön osittaisesta tai koko työtä koskevasta korvaavuudesta tapauskohtaisesti vastuuopettajan esityksestä. Varusmiespalveluksessa ja siviilipalveluksessa hankitusta osaamisesta voi hakea hyväksilukua ammattikorkeakoulun AHOT-menettelyn mukaisesti. Varusmiespalvelukseen sisältyvästä aliupseerikoulutuksesta voidaan opiskelijan hakemuksen perusteella sisällyttää opintoihin korkeintaan kolme opintopistettä ja upseerikoulutuksesta korkeintaan kuusi opintopistettä, mikäli palvelusaika on päättynyt vuoden 1999 jälkeen. Opiskelijakunta- ja tutortoimintaan liittyviä opintosuorituksia voi sisällyttää tutkintoon korkeintaan 15 opintopistettä. Karelia-ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus Joensuun Urheiluakatemian kanssa, jonka tavoitteena on turvata Urheiluakatemiaan valituille ammattikorkeakouluopiskelijoille mahdollisuus opintojen sekä huippu-/kilpaurheilu-uran sujuvaan yhdistämiseen. Opiskelijat voivat sisällyttää Urheiluakatemian järjestämään ohjattuun valmennukseen osallistumisen osaksi tutkintoaan. Sisällytettävien opintojen kokonaismäärä voi olla enintään 15 opintopistettä. 4.3 Opintosuoritusten arviointi ja merkitseminen Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu ammattikorkeakoulun yhteisiin arviointikriteereihin. Niissä määritellään kiitettävän, hyvän ja tyydyttävän osaamisen yleiset kriteerit. Opiskelun eri vaiheessa tapahtuvan arvioinnin tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arviointiperusteiden ja -menetelmien valinnan lähtökohtina ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet. Opettajan tulee viimeistään opintojakson alkaessa esittää kirjallisesti opintojen arviointiperusteet. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3–4), tyydyttävä (1–2), hylätty (0) tai käyttämällä hyväksytty-arviointia (H). Korvattavissa opinnoissa käytetään samaa arviointiasteikkoa kuin vastaavalla opintojaksolla Karelia-ammattikorkeakoulussa. Mikäli korvaavan opintosuorituksen arviointiasteikko poikkeaa 5–1 -asteikosta, tulee arvosana muuntaa tähän asteikkoon sopivaksi. Mikäli sisällytettävä opintojakso on arvioitu asteikolla 5–1, käytetään hyväksiluvussa vastaavaa asteikkoa. Muussa tapauksessa sisällytetyt opinnot arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H). Tutkintoon johtavan koulutuksen opintojakson voi suorittaa samoilla tutkintovaatimuksilla kolme kertaa opettajien määritteleminä koepäivinä. Näistä ensimmäinen suorituskerta liittyy toteutukseen ja kaksi muuta ovat uusintoja. Tämän jälkeen opintojakso on suoritettava mahdollisesti muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Uusintaan osallistumiskertoja ei ole rajoitettu. Tentti- tai muussa arviointitilanteessa opiskelijan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa kerran tutkinnon laajuuden mukaisena aikana (esimerkiksi sairaanhoitajaopinnoissa 3,5 vuoden aikana). Opintojakson arvosanaa voi korottaa samoilla vaatimuksilla vuoden sisällä viimeisen suorituksen määräajasta lukien. Sen jälkeen arvosanaa voi korottaa, 6 mikäli sama opintojakso on tarjolla. Tällöin korotus tapahtuu voimassa olevilla vaatimuksilla. Jos korotus ei onnistu, jää aikaisempi arvosana voimaan. Opintosuoritukset on opettajan arvioitava ja arviointi tallennettava opintosuoritusrekisteriin mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kolmen viikon (21 päivää) kuluessa tentistä tai muusta arviointitilanteesta (esimerkiksi oppimistehtävän palauttamisesta). Opintosuoritukset tulee tallentaa opintosuoritusrekisteriin samassa ajassa. Opettajien vapaajaksojen ajat katkaisevat määräajan kulumisen. Harjoittelun ja opinnäytetöiden suhteen noudatetaan samaa aikataulua. Opintosuoritusrekisteriin merkittävän opintototeutuksen arviointipäivämäärä on tentin tai muun suorituksen suorituspäivä tai harjoitustyön, raportin tai vastaavan palautuspäivä. Mikäli opintojen suoritukseen liittyy tentin tai harjoittelun lisäksi palautettavia harjoitustöitä tai raportteja, on opiskelijan palautettava ne viimeistään opintojakson tai harjoittelun päättyessä. Opiskelijapalveluista saa virallisesti vahvistetun otteen opintosuoritusrekisteristä. Opinnäytetyöt säilytetään pysyvästi. Kaikki muut opintosuoritukset säilytetään vähintään kuusi kuukautta. Opintojaksojen vastuuopettajat vastaavat opintosuoritusten säilyttämisestä. 4.4 Opintosuoritusten arvioinnin oikaisu Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. (932/2014, 37 §). Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä koulutuspäälliköltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija on saanut tietoonsa arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltamisen omalta kohdaltaan. Opettajan/koulutuspäällikön on ratkaistava oikaisupyyntö 14 päivän kuluessa oikaisupyynnön esittämisestä. Opiskelija, joka on tyytymätön opettajan/koulutuspäällikön päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnan on otettava oikaisupyyntö käsiteltäväkseen 30 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta. 4.5 Kielitaitovaatimukset Ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kielitaitovaatimukset on määritelty asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista (1129/2014, 7 §). Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava ja kaksikielisellä virka-alueella valtion henkilöstöltä vaadittava toisen kielen taito arvioidaan seuraavasti: 1) 1.8.2007 jälkeen opinnot aloittaneilla suomen/ruotsin kielen hyvä/tyydyttävä suullinen taito ja hyvä/tyydyttävä kirjallinen taito, ja 2) ennen 1.8.2007 opinnot aloittaneilla yksi arvosana hyvä/tyydyttävä. Asetuksessa säädetyistä ammattikorkeakouluopintojen kielitaitovaatimuksista osittaisesta tai kokonaan vapauttamisesta päättää rehtori opintoasiainpäällikön esityksestä. 4.6 Harjoittelu Ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelujaksoista tehdään aina ennen harjoittelun alkamista kirjalli- 7 nen sopimus ammattikorkeakoulun omalle harjoittelusopimuslomakkeelle. Harjoittelusopimukset allekirjoittaa harjoittelusta vastaava opettaja. Sosiaali- ja terveysalan harjoitteluun liittyvät puitesopimukset allekirjoittaa toimialajohtaja. Kansainväliseen vaihtoon liittyvät harjoittelusopimukset (Learning Agreement tai Training Agreement) allekirjoittavat kansainvälisten asioiden suunnittelija sekä kv-koordinaattori. Yksityiskohtaiset harjoittelun tavoitteet, laajuus, sisältö, toteutustapa ja arviointi määritellään koulutuskohtaisesti. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin liittyvän harjoittelun yhteiset käytännöt on kuvattu erillisessä harjoitteluohjeistuksessa. 4.7 Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Opinnäytetyön tulee liittyä kyseisen tutkinnon keskeisiin sisältöihin ja alan ammattikäytäntöihin. Se voi olla myös osa yksi- tai monialaista, ryhmätyönä tehtävää projektia tai tutkimusta, jolloin on kuitenkin voitava osoittaa kunkin opiskelijan itsenäinen panos opinnäytetyöstä. Opinnäytetyön tulee osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin sekä valmiutta tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaan ja ammatilliseen viestintään. Opinnäytetyön laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 opintopistettä. Opinnäytetyön arvioinnissa noudatetaan arviointiasteikkoa 5–1 sekä käytetään ammattikorkeakoulun yhteisiä arviointiperusteita ja -lomaketta. Opinnäytetyö tehdään suomeksi tai englanniksi, ellei toimialajohtaja opiskelijan hakemuksesta erityisestä syystä muuta päätä. Opinnäytetyöt ovat julkisia asiakirjoja ja niiden liiteaineistossa voi olla opinnäytetyöhön liittyviä muita julkisia tai ei-julkisia dokumentteja. Liiteaineiston olemassaolo tulee todentaa opinnäytetyön julkisessa osassa. Opinnäytetyön arvioinnissa voidaan huomioida vain julkinen osa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöihin liittyvät käytännöt on kuvattu tarkemmin erillisessä opinnäytetyöohjeistuksessa. 4.8 Vapaasti valittavat opinnot Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittavien opiskelijoiden opetussuunnitelmissa ei ole määritelty erikseen vapaasti valittavia opintoja, vaan ne sisältyvät opiskelijoiden täydentävän osaamisen opintoihin. Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneiden ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat sisältävät vapaasti valittavia opintoja. Niiden laajuus on määritelty opetussuunnitelmissa. Tutkinnon laajuutta vastaavana normiopiskeluaikana opiskelija voi suorittaa opetussuunnitelmassa määriteltyä laajuutta suuremman määrän vapaasti valittavia opintoja. Vapaasti valittavat opinnot voi jokainen opiskelija valita omien osaamistavoitteidensa perusteella henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti (HOPS). Vapaasti valittaviksi opinnoiksi hyväksytään pääsääntöisesti opintojen aikana suoritettavat, tutkintoa ja ammatillista kasvua tarkoituksenmukaisesti täydentävät ammattikorkeakoulun omaan tarjontaan kuuluvat opinnot sekä muualla tarjottavat korkeakoulutasoiset opinnot. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen vapaasti valittavien opintojen laajuus määritellään opetussuunnitelmassa ja opintojen sisältö henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. 8 4.9 Kypsyysnäyte Asetuksen (1129/2014, 8 §) perusteella opiskelijan on tutkintoaan varten kirjoitettava kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte on valvonnan alainen suomen- tai ruotsinkielinen kirjallinen koe, jonka tulee osoittaa kielen käyttämisen taitoa ja perehtyneisyyttä opinnäytetyössä käsiteltyyn aihekokonaisuuteen. Kypsyysnäyte suoritetaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty hyväksyttäväksi opinnäytetyön ohjaajalle. Kypsyysnäytteen suorittamisesta tulee merkintä opiskelijan opintorekisteriin. Kypsyysnäytteen aiheet antaa opinnäytetyön ohjaaja. Kypsyysnäytteestä ei anneta arvosanaa vaan se arvioidaan hyväksytty/hylätty. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai muulla kuin suomen kielellä, tai on saanut luvan tehdä opinnäytetyön muulla kuin kyseisen koulutuksen opetuskielellä, päättää toimialajohtaja kypsyysnäytteen kielen. 4.10 Suoritusvilppi Kaikenlainen vilppi tentti- tai muussa arviointitilanteessa on kielletty. Vilpiksi katsotaan myös kirjallisen tai muun opintosuorituksen plagiointi. Vilppiin syyllistynyt opiskelija voidaan poistaa tentti- tai muusta arviointitilanteesta välittömästi, ja hänen suorituksensa voidaan hylätä. Opintosuoritus voidaan hylätä myös silloin, kun vilppi tai plagiointi havaitaan vasta suorituksen luovuttamisen jälkeen. Hylkäämisen lisäksi vilppi tai plagiointi voi johtaa myös kurinpidollisiin toimenpiteisiin. Opettajan on raportoitava vilpin tai plagioinnin vuoksi hylkäämistään opintosuorituksista toimialajohtajalle. Mikäli vilppiä tai plagiointia on opettajan näkemyksen mukaan pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä tai tahattomana, voi opettaja kurinpitomenettelyn vireillepanon sijaan alentaa opintosuorituksen arvosanaa tai pistemäärää. 4.11 Kurinpitomenettely Opiskelijoihin liittyvissä kurinpitomenettelyissä sovelletaan ammattikorkeakoululakia (932/2014, 38 §). Opiskelijan osallistuminen opetukseen tai muuhun ammattikorkeakoulun järjestämään tilaisuuteen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Päätöksen asiasta tekee toimialajohtaja. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitotoimiin liittyvän asian ratkaisemista. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi osakeyhtiön hallitus. Huumausainetestauksessa noudatetaan ammattikorkeakoululakia (932/2014, 36 §), jonka säädösten soveltaminen on kuvattu erillisessä ohjeessa. Ammattikorkeakoulussa toimii erillinen työryhmä, joka on keskeinen toimija käsiteltäessä ja päätettäessä opiskelijan päihteiden väärinkäyttöön, päihteiden vaikutuksen alaisena olemiseen ja huumausainerikoksiin liittyvistä asioista (Ohje opiskelijoiden päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja päihdeasioiden käsittelystä). 9 5 VALMISTUMINEN JA TODISTUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja erikoistumiskoulutusten suorittamisen perusteena on opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttaminen. 5.1 Tutkintotodistukset Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkinnon saamista varten on kaikkien suoritusten oltava opintosuoritusrekisterissä. Tutkinnon hyväksyy asianomaisen koulutusvastuun koulutuspäällikkö. Opintoasianpäällikkö vahvistaa vuosittain valmistumisaikataulun ja opiskelijapalvelut tiedottaa siitä ja muista valmistumiseen liittyvistä käytänteistä opiskelijaportaali Pakissa. Tutkintotodistukset allekirjoittaa ammattikorkeakoulun rehtori. Tutkintotodistuksen liitteenä olevan opintosuoritusrekisteriotteen ja Diploma Supplement -asiakirjan allekirjoittaa koulutuspäällikkö. 5.2 Muun koulutuksen todistukset Vararehtori allekirjoittaa erikoistumiskoulutusten ja muiden laajojen opintokokonaisuuksien todistukset. Näiden todistuksen liitteenä olevan opintorekisteriotteen allekirjoittaa koulutuspäällikkö. Muun täydennyskoulutuksen todistukset allekirjoittaa toimialajohtaja. Liite 1 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOON JOHTAVAT KOULUTUKSET, TUTKINNOT JA TUTKINTONIMIKKEET 1.8.2014 JÄLKEEN ALKAVASSA KOULUTUKSESSA Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot on määritelty asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista (1129/2014). Alla olevassa taulukossa on määritelty ammattikorkeakoulun koulutukset, tutkinnot ja tutkintonimikkeet 1.8.2014 jälkeen alkavassa koulutuksessa. Aiemmin alkaneiden koulutusten osalta noudatetaan liitettä 2. a) ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Tutkinto Hakukohde Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Laajuus, op 90 Tutkintonimike - Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen - Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Bioanalyytikko (ylempi AMK) Master of Health Care tai Fysioterapeutti (ylempi AMK Master of Health Care tai Sairaanhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care tai Sosionomi (ylempi AMK) Master of Social Services tai Terveydenhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care Insinööri (ylempi AMK), teknologiaosaaminen johtaminen Insinööri (ylempi AMK)/ metsätalousinsinööri (ylempi AMK), uusiutuva energia 60 - Insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering 60 - Insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering tai Metsätalousinsinööri (ylempi AMK) Master of Natural Resources Tradenomi (ylempi AMK), johtaminen ja liiketoimintaosaaminen 90 - - Tradenomi (ylempi AMK) Master of Business Administration b) ammattikorkeakoulututkinnot Tutkinto Hakukohde Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Musiikkipedagogi (AMK) Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto Laajuus, op 240 Tutkintonimike - Musiikkipedagogi (AMK) Bachelor of Culture and Arts Medianomi (AMK) 240 - Medianomi (AMK) Bachelor of Culture and Arts Metsätalousinsinööri (AMK) 240 - Metsätalousinsinööri (AMK) Bachelor of Natural Resources Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Restonomi (AMK) 210 - Restonomi (AMK) Bachelor of Hospitality Management Fysioterapeutti (AMK) 210 - Fysioterapeutti (AMK) Bachelor of Health Care Sairaanhoitaja (AMK) 210 - Sairaanhoitaja (AMK) Bachelor of Health Care Sosionomi (AMK) 210 - Sosionomi (AMK) Bachelor of Social Services Terveydenhoitaja (AMK) 240 - Terveydenhoitaja (AMK) Bachelor of Health Care Insinööri (AMK), energiaja ympäristötekniikka 240 - Insinööri (AMK) Bachelor of Engineering Insinööri (AMK), konetekniikka 240 - Insinööri (AMK) Bachelor of Engineering Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennustekniikka Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, talotekniikka Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka 240 - Insinööri (AMK) Bachelor of Engineering 240 - Insinööri (AMK) Bachelor of Engineering 240 - Insinööri (AMK) Bachelor of Engineering Bachelor of Business Administration, Degree Programme for International Business Tradenomi (AMK), liiketalous 210 - Tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration 210 - Tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely 210 - Tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration Liite 2 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSOHJELMAT, TUTKINNOT JA TUTKINTONIMIKKEET ENNEN 1.8.2014 ALKANEESSA KOULUTUKSESSA Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot on määritelty asetuksessa ammattikorkeakouluopinnoista (1129/2014). Liitteessä 2 on määritelty ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat, tutkinnot ja tutkintonimikkeet ennen 1.8.2014 alkaneessa koulutuksessa. Tämän ajankohdan jälkeen alkavissa koulutuksissa noudatetaan liitettä 1. a) ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Tutkinto Koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma Ympäristöteknologian koulutusohjelma Laajuus, op 90 60 60 Tutkintonimike bioanalyytikko (ylempi AMK), Master of Health Care tai fysioterapeutti (ylempi AMK, Master of Health Care tai sairaanhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care tai sosionomi (ylempi AMK), Master of Social Services tai terveydenhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering insinööri (ylempi AMK) Master of Engineering b) ammattikorkeakoulututkinnot Tutkinto Koulutusohjelma Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Degree Programme in Design Kuvataiteen koulutusohjelma Muotoilun koulutusohjelma Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto Laajuus, op 240 240 240 Tutkintonimike muotoilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts kuvataiteilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts muotoilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts musiikkipedagogi (AMK) tai muusikko (AMK) Bachelor of Culture and Arts Musiikin koulutusohjelma 270 Viestinnän koulutusohjelma 240 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 240 Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma Metsätalouden koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma 240 metsätalousinsinööri (AMK) Bachelor of Natural Resources 240 metsätalousinsinööri (AMK) Bachelor of Natural Resources restonomi (AMK) Bachelor of Hospitality Management 210 medianomi (AMK) Bachelor of Culture and Arts agrologi (AMK) Bachelor of Natural Resources Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Bioanalytiikan koulutusohjelma Fysioterapian koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Muovitekniikan koulutusohjelma Puutekniikan koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma Ympäristöteknologian koulutusohjelma Degree Programme in International Business Liiketalouden koulutusohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 210 210 210/240 210 240 240 240 240 240 240 240 210 210 210 bioanalyytikko (AMK) Bachelor of Health Care fysioterapeutti (AMK) Bachelor of Health Care sairaanhoitaja (AMK) tai terveydenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care sosionomi (AMK) Bachelor of Social Services insinööri (AMK) Bachelor of Engineering insinööri (AMK) Bachelor of Engineering insinööri (AMK) Bachelor of Engineering insinööri (AMK) Bachelor of Engineering insinööri (AMK) Bachelor of Engineering insinööri (AMK) Bachelor of Engineering insinööri (AMK) Bachelor of Engineering tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration
© Copyright 2024