1. No category

NAANTALIN KAUPUNKI
Manner-Naantalin osayleiskaava
Perusselvitysraportti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
12260-P23569
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
1 (39)
11.3.2015
Sisällysluettelo
1
Johdanto .......................................................................................................................3
2
Kaupungin seudullinen asema...........................................................................................3
3
4
2.1
Maakuntakaava ................................................................................................................... 3
2.2
Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 .............................................................................. 5
Väestö ..........................................................................................................................6
3.1
Väestönkehitys ja väestöennuste ........................................................................................... 6
3.2
Väestön sijoittuminen .......................................................................................................... 6
Työpaikat ......................................................................................................................7
4.1
5
6
Työpaikkamäärä .................................................................................................................. 7
Palvelut ....................................................................................................................... 10
5.1
Kaupan palvelujen sijoittuminen ........................................................................................... 10
5.2
Julkiset palvelut ................................................................................................................. 11
Suunnittelutilanne......................................................................................................... 15
6.1
Naantalin kehityskuva 2035 ................................................................................................. 15
6.2
Keskustan rakennemalli....................................................................................................... 17
6.3
Yleiskaavat ........................................................................................................................ 17
6.4
Keskustan arkkitehtikilpailu.................................................................................................. 19
6.5
Asemakaavat ..................................................................................................................... 20
7
Maanomistus................................................................................................................ 23
8
Jätehuolto ................................................................................................................... 24
9
Vesi- ja viemärijohdot ................................................................................................... 25
9.1
Vesijohdot ......................................................................................................................... 25
9.2
Pohjavesialueet .................................................................................................................. 25
9.3
Jätevesiviemäriverkosto ...................................................................................................... 28
9.4
Sadevesiviemäriverkosto ..................................................................................................... 29
10 Muu kunnallistekniikka .................................................................................................. 30
10.1 Kaukolämpöverkosto........................................................................................................... 30
11 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot .............................................................. 31
12 Liikenne ...................................................................................................................... 31
12.1 Ajoneuvoliikenne ................................................................................................................ 32
12.2 Liikennemäärät .................................................................................................................. 33
12.3 Liikenneturvallisuus ............................................................................................................ 34
12.4 Joukkoliikenne ................................................................................................................... 35
12.5 Pysäköinti ......................................................................................................................... 37
12.6 Kävely ja pyöräily ............................................................................................................... 37
12.7 Raideliikenne ..................................................................................................................... 38
12.8 Vesiliikenne ....................................................................................................................... 38
12.9 Kulkumuotojakauma ........................................................................................................... 39
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Perusselvitysraportti
2 (39)
11.3.2015
kannen kuva: Google/ Naantalin keskustan ilmakuva
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
1
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
3 (39)
Johdanto
Tähän perusselvitysraporttiin on koottu Manner-Naantalin osayleiskaavoitustyön
pohjaksi perusselvitykset, jotka käsittävät Naantalin kaupungin nykytilannetta ja
viimeaikaista kehitystä kuvaavat tiedot ja selvitykset. Perustiedot on koottu olemassa
olevista lähtöaineistoista ja aiemmista selvityksistä.
Manner-Naantalin osayleiskaavoitustyön tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen
osayleiskaava, joka vastaa alueen maankäytöllisiin tavoitteisiin, strategisissa
suunnitelmissa asetettuihin väestö- ja työpaikkatavoitteisiin ja muissa ylemmissä
suunnitelmissa asetettuihin tavoitteisiin.
2
Kaupungin seudullinen asema
2.1 Maakuntakaava
Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä
23.8.2004. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa Manner-Naantalin osayleiskaavaalueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä:





Aluevaraukset: taajamatoimintojen alue (A), työpaikka-alue (TP),
keskustatoimintojen alue (C), teollisuustoimintojen alue (T), erityistoimintojen alue
(E), satama-alue (LS), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), virkistysalue (V)
Osa-alueet ja kohteet: kaupunkikehittämisen kohdealue, pohjavesialue (pv),
kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue, luontokohde (SL),
suojeltava rakennetun ympäristön kokonaisuus (SR)
Verkostot ja liikenne: rautatie, valta-/kantatie, seututie, eritasoliittymät,
yhteystarve, ulkoilureitti, veneilyreitti, venesatama, suurjännitelinja (Z),
maakaasuverkon reittivaihtoehdot (K)
TP –alueelle voidaan rakentaa myös pienehköjä asuntoalueita, mikäli alueelle ei
kohdistu ympäristöhäiriöitä.
Punainen viivamerkintä rajaa maakunnallisen tason kaupunkikehittämisen
kohdealueen, johon Naantalin keskusta-alue kuuluu. Alueella yhdyskuntarakennetta
tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Tiivistämisen pitää olla ympäristön
laatua kehittävää.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
4 (39)
Kuva 1. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta (Varsinais-Suomen liitto).
Varsinais-Suomen liitossa on aloitettu Varsinais-Suomen taajamien maankäytön,
palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan tekeminen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
5 (39)
2.2 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035
Turun seudun rakennemalli 2035, joka ei ole oikeusvaikutteinen, on kuntien
yhteistyössä laatima maankäytön suunnitelma, joka on hyväksytty Naantalin
kaupunginvaltuustossa 7.5.2012 § 23. Rakennemallissa koko Turun seudulle on
asetettu tavoitteeksi 75 000 uutta asukasta ja 20 000 uutta työpaikkaa. Naantalin
osuus väestötavoitteesta on +5 500 asukasta, mikä väljyyden kasvu huomioon ottaen
tarkoittaa uutta asuntorakentamista +9 900 asukasta varten.
Kuva 2. Turun seudun rakennemalli 2035, ote ydinkaupunkialueen maankäytön muutosalueet kartasta (Pöyry 2012).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
3
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
6 (39)
Väestö
3.1 Väestönkehitys ja väestöennuste
Naantalin kunnan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa noin 18 900 asukasta.
Väestönkasvu on ollut Naantalissa ja Varsinais-Suomen maakunnassa viime
vuosikymmeninä positiivinen. Vuosien 1995 – 2013 välisenä aikana Naantalin väkiluku
on kasvanut noin 3 100 asukkaalla (16 %).
Naantalin kaupungin oma väestötavoite vuodelle 2035 on noin 24 000 asukasta.
Keskusta-alueen yleiskaavalla pyritään varmistamaan maankäytölliset valmiudet elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja uusien työpaikkojen muodostumiselle sekä
positiiviselle väestökehitykselle.
3.2 Väestön sijoittuminen
Väestö on keskittynyt Naantalin keskusta-alueelle Armonlaaksontien länsipuolelle ja
luonnollisesti kerrostaloalueille Ruonassa ja Karvetissa. Tiiviimpiä pientalovaltaisia
alueita ovat Tammisto, Lietsala, Luikkio, Soininen ja Immanen. Manner-Naantalin
osayleiskaava-alueella asui vuonna 2012 noin 12 511 asukasta. Naantalin kunnan
väestötiheys on 60,62 asukasta / km2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
7 (39)
Kuva 3. Väestön sijoittuminen Manner-Naantalin osayleiskaava-alueella tilastoalueittain.
4
Työpaikat
4.1 Työpaikkamäärä
Vuonna 2011 Naantalissa oli yhteensä noin 6155 työpaikkaa. Pääosa työpaikoista
Naantalin kaupungin alueella oli jalostuksessa (34 %) ja palvelualoilla (59 %).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
11.3.2015
8 (39)
Taulukko 1 Eniten (yli 200 työpaikkaa) työllistävät toimialat Manner-Naantalin osayleiskaavaalueella.
Teollis
uus
SoininenSoiniemi
Myllärinm
äki
Väinölä
Sammalk
allio
SuovuoriSuopelto
Lietsala
Rakenta
minen
Tukku- ja
vähittäiskaup
pa;
moottoriajon
euvojen ja
moottoripyör
ien korjaus
Kuljet
us ja
varast
ointi
Majoitus- ja
ravitsemist
oiminta
Ammatill
inen,
tieteellin
en ja
tekninen
toiminta
Hallinto- ja
tukipalvelut
oiminta
Koulu
tus
Terveysja
sosiaalipa
lvelut
Taite
et,
viihd
e ja
virkis
tys
20
3
3
2
0
2
0
0
1
1
22
47
17
3
7
1
0
1
11
0
0
3
0
0
3
4
0
1
53
0
3
2
3
0
0
4
2
0
0
0
0
5
7
1
0
3
1
0
6
0
0
26
17
1
3
3
0
40
1
0
20
1
10
6
10
6
0
0
14
0
1
0
0
0
135
1
124
99
133
0
1
1
11
0
1
13
9
1
196
10
0
0
15
0
8
2
0
0
0
0
4
12
84
13
25
19
0
4
61
2
0
10
2
2
7
1
0
0
1
0
11
19
19
16
0
3
3
19
0
0
1
13
6
5
14
2
6
0
16
1
Ali-Taimo
0
15
0
0
0
0
1
0
14
0
Tammisto
0
16
9
1
1
1
1
0
14
0
Ailostenni
emi
Humalist
o
MetsäLuikkio
Viluluoto
0
13
38
11
51
140
78
24
213
192
0
0
2
0
4
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
19
13
5
0
2
13
0
0
0
5
0
40
0
0
0
1
0
0
0
0
4
1
1
0
2
0
0
1
0
Taimo
Kalevanni
emi
PappilaMaijamäk
i
Vanhakau
punki
Kantakau
punki
Immanen
Luikkio
Ruona
Rautatiea
lue
Peräniitty
Karvetti
117
55
32
45
5
1
27
18
24
0
Vadjo
20
11
1
0
0
1
0
0
0
0
Venka
9
1
0
1
2
0
0
0
0
4
Ladvo
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Satama
525
29
8
49
3
35
0
0
0
0
Murikko
0
5
0
0
0
0
0
0
0
0
197
63
56
78
3
8
57
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
958
373
394
240
282
254
323
208
760
210
Luolala
Kuparivu
ori
Yhteensä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
9 (39)
Osayleiskaava-alueella oli vuonna 2011 noin 4428 työpaikkaa, eniten teollisuusaloilla
(958 kpl) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (760 kpl). Eniten työpaikkoja sijaitsee
Ailostenniemella (919) ja Satama-alueella (741 kpl). Kantakaupungissa on noin 220
työpaikkaa.
Kuva 4. Työpaikkojen sijoittuminen osayleiskaava-alueella tilastoalueittain.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
5
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
10 (39)
Palvelut
5.1 Kaupan palvelujen sijoittuminen
Naantali on tärkeä matkailun keskus, jossa sijaitsevat mm. Naantalin Muumimaailma ja
kylpylä. Naantalissa erikoistavarakaupan tarjonta on väestöpohjaan nähden melko
heikkoa; asioinnit suuntautuvat enimmäkseen kauppakeskus Myllyyn sekä Turun
keskustaan. Kaupungin keskustassa sijaitsee useita matkailua tukevia palveluita kuten
ravintoloita ja kahviloita. Naantalin keskusta on omaleimainen ja tiivis. Alueella on
helppo liikkua jalan ja polkupyörällä. Alueella liikkuvat turistit tukevat ostovoimallaan
Naantalin keskustan palveluita ja niiden kehittymistä. Naantalin keskustan
päivittäistavarakaupan tarjonta on hyvä ja vastaa asukasmäärän asettamiin tarpeisiin.
Kuva 5. Kaupan palvelut osayleiskaava-alueella.
Naantalin nykyinen kaupan palveluverkko muodostuu 6 päivittäistavara-myymälästä
joista valtaosa sijoittuu kaupungin keskustaan ja sen tuntumaan. Osayleiskaavaalueella toimivat seuraavat päivittäistavara-myymälät:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava

K-Supermarket Ellen (Alppilankatu 2)

K-Supermarket Ukko-Pekka (Venekuja 5)

K-Market Etappi (Nuhjalantie 8)

Lidl Naantali (Rautakatu 2)

Valintatalo Naantali (Tullikatu 14)

S-Market Tuulensuunkatu Naantali (Tuulensuunkatu 12)
11 (39)
Erikoiskaupan myymälöitä eivät toimi osayleiskaava-alueella. Naantalin Apteeki toimii
Luostarinkadulla. Posti toimii Tullikadulla. Naantalin keskustassa toimivat myös kolme
pankkia - Turun seudun osuuspankki, Nordea ja S-Pankki.
Kuva 6. Naantalin kaupan alueiden rajaukset (harmaa viiva) ja kaupan rakennukset (lähde:
Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys 2013 ja Naantalin kaupunki 2014).
5.2 Julkiset palvelut
Valtaosa Naantalin julkisista palveluista on sijoittunut kaupungin keskustaan ja sen
lähialueille. Suunnittelualueella sijaitsee muun muassa 6 peruskoulua, yksi lukio,
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
12 (39)
Naantalin ammatti-instituutti, kaupungin kirjasto sekä pääterveysasema. Julkisten
palveluiden sijoittuminen on esitetty kuvissa 7, 8, 9.
Kouluverkko ja oppilaitokset
Naantalin keskusta-alueella toimii tällä hetkellä kaksi yläkoulua – Kristofferinkadulla
(Maijamäen koulu) ja Rimpikujalla (Suopellon koulu). Alakouluja (luokat 1-6) toimivat
Kuparivuorentiella (Kuparivuoren koulu), Teräskadulla (Karvetin koulu), Soinistentiella
(Taimon koulu) ja Tiilenkantajantiella (Lietsalan koulu). Naantalin lukio toimii
Vadstenanpollulla. Naantalin musiikkiopisto ja opisto toimivat Kalevanniemen koulussa.
Kuva 7. Kouluverkko ja oppilaitokset osayleiskaava-alueella.
Päiväkodit ja esiopetus
Kunnalliset
päiväkodit
sijaitsevat
Karvetissa,
Keskustassa,
Kreivinniityssä,
Kultarannassa (lakkautetaan 2014), Merimaskussa, Nuhjalassa, Ruonassa, Soinisissa,
Suovuoressa, Taimossa, Tammistossa ja Viialassa. Kaikissa päiväkodeissa annetaan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
13 (39)
esiopetusta ja lisäksi keskustan alueella toimii osapäiväinen esiopetusyksikkö lapsille,
jotka eivät tarvitse päivähoitoa. Naantalin varhaiskasvatussuunnitelman laadittiin
joulukuussa 2010.
Kuva 8. Päiväkodit osayleiskaava-alueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
14 (39)
Terveys- ja sairaalapalvelut, vanhustenhoito
Naantalin
terveyskeskus
saaristokaupungin
hoitotulosyksikköön, mm:
toimii
Tuulensuunkadulla.
Naantalin
laajentuneen
ja
vanhuspalvelujen
tehtäväalue
jaetaan
neljään

Tehostettu palveluasuminen: Ryhmäkodit Viiala, Myllynkiventie, Katavakodin
Onnela Rymättylässä ja Kummelin ryhmäkoti Velkualla.

Naantalin vanhainkoti

Kuva 9. Naantalin terveys- ja vanhustenhoitopalvelut sijaitsevat pääosin keskustan alueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
6
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
15 (39)
Suunnittelutilanne
6.1 Naantalin kehityskuva 2035
Naantalin kaupunginvaltuuston 13.2.2012 § 1 hyväksymä Naantalin kehityskuva 2035
on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja
rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden
käyttöönotolle. Kuten Turun seudun rakennemallissa myös Naantalin kehityskuvassa
tavoitellaan 5 500-6 000 asukkaan väestönlisäystä ja 1200-1700 uuden työpaikan
syntymistä Naantaliin vuoteen 2035 mennessä. Manner-Naantalin alueen osuus
tavoitteesta on 2 700 uutta asukasta, jonka lisäksi mitoituksessa tulee huomioida
asumisväljyyden kasvu (yhteensä reilu 5000 asukasta).
Kuva 10. Ote Naantalin kehityskuva 2035:stä (Pöyry 2011), maankäytön muutosalueet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
16 (39)
Kuva 11.Ote Naantalin kehityskuva 2035:stä (Pöyry 2011), alueiden ja keskusten profilointi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
17 (39)
6.2 Keskustan rakennemalli
Naantalin keskustan rakennemalli on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.4.2013 §
36. Keskustan rakennemallityön tarkoituksena on ollut luoda suuntaviivat
asemakaavoitukselle
keskustassa.
Rakennemalli
on
asemakaavoihin
liittyvä
yleiskaavallinen tarkastelu, mutta siellä ei ole oikeusvaikutuksia.
Keskustan
rakennemallityöllä on ollut tarkoitus luoda edellytyksiä keskustan lisärakentamiselle,
tarjota ratkaisuja liikenteen toimivuuden ja pysäköintijärjestelyjen parantamiseksi sekä
kehittää kaupunkikuvaa.
Kuva 12. Naantalin keskustan rakennemalli –kartta.
6.3 Yleiskaavat
Manner-Naantalin alueella on kaksi oikeusvaikutteista osayleiskaavaa: Pohjoistenalueiden osayleiskaava (1993) ja Humaliston osayleiskaava (2002). Pääosalla MannerNaantalin suunnittelualuetta ainoa yleiskaavallinen suunnitelma on vuodelta 1982 oleva
Naantalin yleiskaava, joka on vanhentunut. Pohjoisten alueiden osayleiskaavan ja
Humaliston osayleiskaavojen rajaukset on osoitettu kuvassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
18 (39)
Kuva 13. Pohjoisten alueiden osayleiskaavan ja Humaliston osayleiskaavojen rajaukset sinisellä.
Manner-Naantalin osayleiskaavan rajaus (punainen pistekatkoviiva).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
19 (39)
6.4 Keskustan arkkitehtikilpailu
Rakennemallityötä täydentämään järjestettiin kesällä 2012 keskeisten ydinkorttelien
osalta arkkitehtuurikutsukilpailu, jonka tulokset julkistettiin helmikuussa 2013. Kilpailun
tulokset toimivat asemakaavatyön pohjana.
Kuva 14 ja Kuva 15. Voittanut ehdotus “Taikurin hattu”.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
20 (39)
6.5 Asemakaavat
Suurella osalla Manner-Naantalin osayleiskaavan suunnittelualueesta on voimassa
asemakaava. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laadintaa silloin kun on tavoitteena
muuttaa asemakaavaa.
Kuva 16. Naantalin ajantasa-asemakaava yleiskaava-alueen suhteen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
21 (39)
Osayleiskaavatyötä varten arvioitiin ajantasa-asemakaavaan (2014) rakennusoikeutta
sekä aluetehokkuudet. Ajantasa-asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on
keskimäärin noin 48 % jokaisessa korttelissa rakentamatta, yhteensä noin 3 620 000
k-m2 osayleiskaava-alueella. Tarkastelu on teoreettinen, mikä täytyy ottaa huomioon
karttaa tutkiessa.
Kuva 17. Ajantasa-asemakaavan vapaiden k-m2 tarkastelu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
22 (39)
Keskustakorttelien
asemakaavamuutoksen
vireilletulo
on
kuulutettu
kaavoituskatsauksessa 2013. Noin 4,7 ha:n laajuinen suunnittelualue sijaitsee
Naantalin ydinkeskustassa. Tavoitteena on saada ydinkeskustan keskeiset korttelit ja
niihin liittyvät katualueet rakentumaan korkeatasoiseksi asuin- ja liikepaikaksi sekä
oleskelualueeksi, vahvistaa Tullikadun asemaa pääliikekatuna sekä yhdistää
kantakaupunki luontevasti Järveläntien marketalueeseen. Lisäksi tavoitteena on luoda
toimivammat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, uusi linja-autoasema oheistoimintoineen
sekä jalankulkua ja pyöräilyä korostavat viihtyisät kadut ja aukiot.
Kuva 18. Keskustakorttelien asemakaavamuutoksen rajaus.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
7
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
23 (39)
Maanomistus
Naantalin kaupungin omistamat maat sijoittuvat pääasiassa asemakaavoitetuille
alueille. Suurin osa kaupungin omistamista maista on asemakaavojen Y-, V-, VR- ja Lalueita. Lisäksi kaupunki omistaa Luolalassa EV-, ET- ja T-alueita, Järveläntien vieressä
T-alueita, Rautakadulla ja Maskuntien itäpuolella TY-alueita ja Immasentien
pohjoispuolella MT- ja M aluetta.
Kuva 19. Naantalin kaupungin maanomistukartta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
8
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
24 (39)
Jätehuolto
Koko kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen alueeseen, lukuun ottamatta pieniä
saaria, joihin ei ole kulkuyhteyttä ja joiden jätekertymät ovat vähäiset. Järjestettyyn
jätteenkuljetukseen kuuluvat kaikki kiinteistöiltä, yhteisistä keräysvälineistä ja
aluekeräyspaikoista kuljetettavat yhdyskuntajätteet, lukuun ottamatta tuottajavastuulle
määrättyjä jätteitä ja järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Turun
Seudun Jätehuolto Oy hoitaa Naantalin jätehuollon organisointi- ja käsittelytehtäviä.
Kuva 20. Jätehuollon järjestäminen Manner-Naantalin osayleiskaavan alueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
9
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
25 (39)
Vesi- ja viemärijohdot
Naantalin vesihuoltolaitos huolehtii käyttöveden toimittamisesta kiinteistöille, vesijohtoja viemäriverkostojen kunnossapidosta sekä jäte- ja sadevesien poisjohtamisesta.
Kaupunginhallitus hyväksyi 31.1.2013 Naantalin vesihuollon kehittämissuunnitelman.
Vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää vesihuollon nykytila,
kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisuja. Kehittämissuunnitelman ennusteet
on laadittu vuoteen 2030 saakka ja toimenpiteet vuoteen 2020 saakka.
Kehittämissuunnitelman mukaan kaupungin vesihuoltolaitos vastaa toiminta-alueidensa
ja tulevien asemakaava-alueiden vesihuoltoverkostoista (lukuun ottamatta rantaasemakaavat), ei haja-asutusalueista.
9.1
Vesijohdot
Koko kaupungin alueen verkostoissa on noin 14 300 liittyjää. Liittymisaste
vesijohtoverkostoon koko kaupungin alueella on 78 % asukkaista. Kaikkiaan
ominaisvedenkulutus on noin 280 l/as/d. Ennusteen mukaan liittymisprosentin
odotetaan kasvavan nykyisestä 78 %:sta noin 81 %:iin vuoteen 2030 mennessä.
Vesijohto- on kaikilla asemakaava-alueilla.
osayleiskaava-alueella n. 305 km.
Vesijohtoverkoston
pituus
on
koko
Naantali hankkii vetensä Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Naantaliin vesi johdetaan Raisio Naantali kuntayhtymän vesilaitokselta. Raakavetenä käytetään Virttaankankaalta
johdettua tekopohjavettä ja TSV Oy:n tekopohjavettä. Naantalin vesihuollon
kehittämissuunnitelman
mukaan
Lietsalan
pohjavesialueen
(VHA3)
käyttöä
varavesilähteenä ja suojelua jatketaan.
9.2 Pohjavesialueet
Lietsalan pohjavesialue1
Lietsalan I luokan pohjavesialue on lähes kolme kilometriä pitkä kaakko-luode suuntaiseen kallioperän ruhjelaaksoon kerrostuneessa harjumuodostumassa sijaitseva
ja
pohjavesiesiintymä.
Pohjavesialueen
kokonaispinta-ala
on
2,22
km2
2
muodostumisalueen pinta-ala 1,06 km . Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä
700 m3 vuorokaudessa. Alueella sijaitsevat Naantalin kaupungin Koivukummun
vedenottamo ja Torkkelin lisäkaivo. Suurimmat riskit Lietsalan pohjavesialueella ovat
liikenne ja tienpito, teollisuus ja yritystoiminta sekä golfkenttä.
Lietsalan
pohjavesialue
on
mainittu
vesihuoltolaitoksen
valmiusja
varautumissuunnitelmassa kriisivesilähteenä. Vesihuoltolaitoksen kannalta Lietsalan
pohjavesialue on suhteellisen helposti käyttöönotettavissa oleva kriisiajan vesilähde ja
nykyisen luokituksen perusteella riittävä. Kriisin toteutuessa vedenottamon klooraus- ja
ilmastuslaitteet tulee ottaa käyttöön. Laitteet on käyttöönotettavissa noin vuorokauden
kuluessa, jonka jälkeen juomakelpoista vettä voidaan kriisin ajaksi johtaa verkostoon.
1
Naantalin kaupunki 2013, Lietsalan, Taattisen ja Kauppilan pohjavesialueet
Suojelusuunnitelma
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
26 (39)
Kuva 21. Ote Naantalin kaupungin vesihuollon toiminta-aluekartasta Manner-Naantalissa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
Kuva 212. Vesijohto osayleiskaava-alueella.
27 (39)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
28 (39)
9.3 Jätevesiviemäriverkosto
Naantalin kaupungin viemäriverkosto jakaantuu neljään verkostoon: Naantalin
keskusta, Rymättylä, Merimasku ja Velkua. Viemäriverkostoihin on liittynyt yhteensä 13
500 asukasta ja liittymisaste on noin 73 %. Naantalin kaupungin jätevesimäärä vuonna
2013 oli 869 390 m3/d. Naantalin kaupungin liittymisprosentin ennustetaan kasvavan
nykyisestä 73 %:sta 77 %:iin vuoteen 2030 mennessä.
Jätevesiviemäriverkostoa on kaikilla asemakaava-alueilla. Jätevesiviemäriverkoston
pituus on koko osayleiskaava-alueella n. 240 km. Jätevedet käsitellään Turun seudun
puhdistamo Oy:n Kakolanmäen puhdistamolla, kuten myös jatkossa esimerkiksi
Rymättylän jätevedet.
Kuva 223. Jätevesiviemäriverkosto osayleiskaava-alueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
9.4
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
29 (39)
Sadevesiviemäriverkosto
Sadevesiviemäriverkosto
kattaa
melkein
koko
asemakaavoitetun
Sadevesiviemäriverkosto pituus on koko osayleiskaava-alueella n. 700 km.
Kuva 234. Sadevesiviemäriverkosto osayleiskaava-alueella.
alueen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
30 (39)
10 Muu kunnallistekniikka
10.1 Kaukolämpöverkosto
Naantalilaisten kiinteistöjen kaukolämmön vastuulliseksi jakelijaksi ja myyjäksi vaihtui
1.1.2012 alkaen Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab. Turku Energia huolehtii lämmön
toimittamisesta
kiinteistöille,
kaukolämpöjohtojen
kunnossapidosta
ja
niiden
asennustöiden valvonnasta.
Kaukolämpöverkosto
kattaa
noin
puolet
asemakaavoitetusta
alueesta.
Kaukolämpöverkosto ei ole saatavilla Soinisessa, Immasella ja Lietsalassa sekä Luikkion
ja osittain Taimon ja Viluluodon alueilla. Kaukolämpöverkosto pituus on koko
osayleiskaava-alueella n. 79 km.
Kuva 245. Kaukolämpöverkosto osayleiskaava-alueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
31 (39)
11 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Argeologinen selvitys vanhankaupungin osalta sekä kulttuuriympäristön inventointi
erityisesti 1940-1970- luvun rakennuskannan osalta on käynnistynyt.
12 Liikenne
Manner-Naantaliin on hyvät liikenneyhteydet sekä kotimaasta että ulkomailta.
Kaupungin keskusta sijoittuu Turun kehätien (E-18, Kt. 40) tuntumaan. E-18 on osa
Euroopan laajuista TEN-T verkkoa. Kaupunkiin johtaa rautatie ja satamaan syväväylä.
Naantalin satama on osa TEN-T verkkoa. Lähin lentokenttä on Turun lentokenttä
kehätien tuntumassa. Kuvassa 25 on esitetty suunnittelualueen ajoneuvoliikenteen
verkko. Kuvassa yleisten teiden pääväylät on esitetty punaisella ja tärkeimmät
katuyhteydet keltaisella värillä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
32 (39)
Kuva 256. Osayleiskaava-liikenneverkko.
12.1 Ajoneuvoliikenne
Ajoneuvoliikenteellä on kolme pääreittiä Naantaliin. Turun kehätie on yksi kolmesta
merkittävästä sisääntuloväylästä Naantaliin. Turun kehätien kautta on yhteydet
valtateille 1, 8, 9 ja 10 Helsingin, Porin, Tampereen ja Hämeenlinnan suuntiin. Muut
ajoneuvoliikenteen pääreitit ovat seututie 185 (Naantalintie) Turun keskustasta ja
Aurinkotie Raision keskustan suunnasta. Maskun suuntaan johtaa maantie 1893
(Maskuntie, Vantontie). Seututie 189 (Rymättyläntie) johtaa keskustasta saaristoalueelle.
Katuverkon pääyhteydet ovat Aurinkotien lisäksi E-18 tien eteläpuolisella alueella
Patenttikatu – Viestitie ja Satamatie sekä keskustassa Järveläntie, Tuulensuunkatu,
Käsityöläiskatu ja Uolevi Raaden katu. Taimontie, Soinistentie, Immasentie ja Ruonan
yhdystie ovat merkittäviä kokoojakatuja ydinkeskustan ulkopuolella.
Ajoneuvoliikenteellä ei ole merkittäviä yhteyspuutteita.
saavuttaessa keskustan saavutettavuus on puutteellinen.
Saariston
suunnasta
E18
Turun
kehätie
kuuluu
valtakunnalliseen
suurten
erikoiskuljetusten
tavoitetieverkkoon (SEKV), joten yhteysvälin mitoitustavoitteet ovat 7 metriä korkean,
7 metriä leveän ja 40 metriä pitkän kuljetuksen mukaiset. Naantalin keskustasta
tullaan kaavoituksen myötä poistamaan nykyisin SEKV:oon kuuluvat reittiosuudet
Naantalin keskustaan sekä sataman länsipuoleinen yhteys. Idän puoleinen
satamayhteys sen sijaan säilyy ja sitä pyritään parantamaan erikoiskuljetusten
tarpeisiin sopivammaksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
33 (39)
12.2 Liikennemäärät
Liikennemäärältään vilkkain tie suunnittelualueella on E-18, missä keskimääräinen
vuorokausiliikenne (KVL) on noin 13 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustassa
Ruonan yhdystie ja Aurinkotie ovat liikennemääriltään vilkkaita. Aurinkotien
liikennemäärä on yli 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Ruonan yhdystiellä
liikennemäärä on yli 5 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Naantalin liikennemäärissä on
voimakas kausivaihtelu. Kesäaikaan keskustan liikenne kasvaa huomattavasti. Raskaan
liikenteen pääreitti on myös E-18. Raskaan liikenteen osuus on 7,4 %. Viestitie ja
Patenttikatu ovat raskaan liikenteen reittejä teollisuusalueelle ja satamaan E-18 tien
lisäksi. Naantalin sataman tuottamia, kunnan rajan ylittäviä raskaan liikenteen
kuljetuksia (kotimainen kalusto) on keskimärin 1,1 milj. tonnia vuodessa. Tämä vastaa
keskimäärin 300 raskasta kuormattua ajo-neuvoa vuorokaudessa. Kuvassa 27 on
esitetty alueen liikennemäärät.
Kuva 267. Osayleiskaava-alueen liikennemäärät.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
34 (39)
12.3 Liikenneturvallisuus
Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelmatyössä on käsitelty liikenneturvallisuusasiat Naantalin osalta. Siinä laadittiin naantalilaisille asukaskysely, mikä tehtiin
keväällä 2011. Suunnitelman lähtöaineistona käytettiin Naantalin vaaranpaikatkarttaa, johon on koottu asiantuntijoiden, asukkaiden ja koululaisten mielestä
liikenteellisesti vaaralliset kohteet Naantalissa sekä onnettomuustilastojen mukaiset
ongelmakohdat.
Joitain
ongelmakohtia
on
tämän
jälkeen
parannettu.
Ajoneuvoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn osalta ongelmallisimmat kohdat ovat
Aurinkotien – Tuulensuunkadun liittymä, Tullikadun kevyen liikenteen väylä sekä
Ruonantien liittymä E-18 tielle. Meri-Naanatalissa ongelmia aiheuttaa kylpylän liikenne
ja sen pysäköinti. Liikenteen ongelmakohtia on esitetty kuvassa 27.
Kuva 278. Naantalin keskustan liikenneturvallisuuden vaaranpaikat.
Naantalissa onnettomuuksien kokonaismäärä on kasvanut 2000-luvulla. Väestön
määrä on kasvanut 10 % 2000-luvulla. Myös henkilövahinkoon johtaneiden
onnettomuuksien määrä on hieman kasvanut. Asukaslukuun suhteutettuna
henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä oli Naantalissa selvästi
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
35 (39)
alhaisempi muihin seudun kuntiin verrattuna (Naantalissa keskimäärin 75
onn./vuosi/100 000 asukasta, Turun seudulla 132 onn./vuosi/100 000 asukasta ja
koko maassa 126 onn./vuosi/100 000 asukasta vuosina 2001- 2010). Viimeisten
viiden vuoden aikana Naantalissa tapahtui keskimäärin 13 henkilövahinkoon
johtanutta onnettomuutta vuodessa.
Onnettomuuksien osalta yleisin onnettomuusluokka Naantalissa olivat yksittäisonnettomuudet. Mopedionnettomuuksia tapahtui seudun keskiarvoa enemmän.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia tapahtui 18–19-vuotiaille, mutta
myös 15-vuotiaiden ikäryhmälle tapahtui useita onnettomuuksia. Onnettomuusanalyysin perusteella 18–19-vuotiaiden juuri ajokortin saaneiden nuorten aikuisten
lisäksi 15-vuotiaat mopoilla, skoottereilla ja mopoautoilla liikkuvat nuoret ovat tärkeä
liikenneturvallisuustyön kohderyhmä Naantalissa.
Henkilövahinkojen osalta E18-tiellä on vuosina 2008–2012 tapahtunut kuolemaan
johtaneet onnettomuus Naantalissa Ruonan yhdystien kohdalla (1 kuollut).
Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpideohjelmiin on kerätty
vaikutuksiltaan tehokkaita toimenpiteitä, joiden toteuttaminen on mahdollista
lähivuosien aikana. Pienimmillään toimenpiteet ovat nopeuden alentamisia sekä
näkemien raivauksia, mittavimpia ehdotettuja kohteita ovat mm. korotetut liittymät ja
kiertoliittymät.
12.4 Joukkoliikenne
Naantalista on Turun suuntaan vuoroväliltään tiheä linja-autoliikenne ja kaupungin
sisäiseen liikkumiseen voi lisäksi käyttää täydentävää joukkoliikennettä, kuten
palveluliikennettä tai kutsutaksia. Lähin matkustajaliikenteen rautatieasema sijaitsee
Turussa.
Turun kaupunkiseudulla on valittu kehityssuunnaksi siirtyminen bussien muodostamaan
runkobussilinjastoon. Bussien runkolinjaston vaiheittainen toteuttaminen vahvistaa jo
olevia joukkoliikennekäytäviä, mikä luo laajemminkin edellytyksiä kestävien
kulkutapojen lisäämiselle. Naantali on mukana Naantali-Raisio-Turku-Kaarina-Lietoseudullisessa joukkoliikennejärjestelmässä (Föli –Turun seudun joukkoliikenne).
.
Naantalin osalta runkobussilinja kulkee Naantali- Kaarina välillä.
Saariston suuntaan ovat käytettävissä yhteysalukset ja kauemmaksi matkaavien
palvelutkin ovat lähellä: Noin 15 kilometrin säteeltä löytyvät niin lentokenttä,
rautatieasema kuin matkustajalauttasatama.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
Naantalin sisäinen palveluliikennekartta N1 osana Föli-liikennettä.
36 (39)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
37 (39)
12.5 Pysäköinti
Naantalissa yleinen pysäköinti on järjestetty pääasiassa kadunvarsipysäköintinä tai
pysäköintialueilla. Keskustassa on rajoitettu pysäköintiä vanhan kaupungin alueella.
Pysäköinnin osalta ongelma on voimakas kausivaihtelu, kesällä pysäköinti¬paikkojen
kysyntä on huomattavasti vilkkaampaa kuin talvella. Yksittäisistä kohteista
terveyskeskuksen
pysäköintialue
on
kysyntään
nähden
liian
pieni.
Polkupyöräpysäköintiä
tulisi
kehittää.
Kuvassa
28
on
esitetty
keskustan
pysäköintijärjestelyt.
Kuva 289. Naantalin keskustan pysäköintijärjestelyt.
12.6 Kävely ja pyöräily
Naantalissa on kattava kävelyn ja pyöräilyn verkko. Asuin- ja työpaikka-alueet ovat
pääosin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Nykytilanteessa ei ole merkittäviä
yhteyspuutteita. Keskustan vanhoissa liiketiloissa on jonkin verran ongelmia
esteettömyyden osalta. Verkon huomattavin kehittämistarve liittyy virkistyskäyttöön
rantareitin osalta sekä keskustan kävelyolosuhteiden kehittämiseen. Kuvassa 29 on
esitetty kävely ja pyöräilyn nykyverkko. Kuvassa vihreällä esitetyt osuudet ovat vuonna
2012 verkkoon esitettyjä täydennystarpeita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
38 (39)
Kuva 30. Osayleiskaava-alueen kävelyn ja pyöräilyn verkko.
12.7 Raideliikenne
Naantaliin johtaa liikennöity rautatie, jossa kulkee tavaraliikennettä. Junat ovat
suomalaisista tavaravaunuista koostuvia junia. Naantaliin kulkee säännöllisesti
maksimissaan 2 junaa/vuorokausi, operaattorilta saadun tiedon mukaan junaliikennettä
on nykytilanteessa noin kahtena päivänä viikossa.
12.8 Vesiliikenne
Meriliikenteessä syväväylän valmistuminen on turvannut sataman mahdollisuudet ottaa
vastaan kaiken kokoisia Itämerellä liikennöiviä aluksia. Suunnittelualueella on Naantalin
satama, minne on aikataulun mukaista liikennettä. Osalla laivoista on myös
matkustajaliikennettä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.3.2015
Perusselvitysraportti
Manner-Naantalin
osayleiskaava
39 (39)
Naantalin sataman kokonaisliikenne (lastattu + purettu) vuonna 2013 oli yhteensä noin
7,07 miljoonaa tonnia, mikä on 6 % eli lähes 370 000 tonnia enemmän verrattuna
vuoden 2012 liikenteeseen. Aluskäyntejä oli Naantalin satamassa vuonna 2013
yhteensä 1757 kappaletta. Yli puolet Suomen ja Ruotsin välisestä rekka- ja
trailerliikenteestä lautoilla kulkee Naantalin sataman kautta. Rekkoja ja perävaunuja
kulki sataman kautta lautoilla yhteensä noin 141 500 kappaletta, henkilöautoja
vastaavasti noin 18 150 kappaletta.
Varsinaisen sataman lisäksi Naantalissa on useita venesatamia, joissa venepaikkoja on
yhteensä noin 900 kpl. Talvisäilytyspaikkoja noin 200 kpl. Venesatamia kaava-alueella
ovat:
- vanhan kaupungin ranta vieras- ja kotivenesatama
- Väinölä
- Kalevanlahden pappilan ja Ruonan kotivenestamat
- Taimo
12.9 Kulkumuotojakauma
Keskustaan saapuvista ihmisistä noin 50 % tekee matkan henkilöautolla. Kävelijöiden
osuus on sama kuin keskustan asuinpaikakseen ilmoittaneiden. Pyöräilyn osuus
kulkumuodoista on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Yleisesti kestävän
liikkumisen osuus on korkea. Kuvassa 30 on esitetty kulkumuotojakauma Naantalin
keskustaan suuntautuvilla matkoilla.
Kuva 291. Naantalin keskustaan suuntautuvien matkojen kulkumuotojakauma.