1. No category

Blogit teksteinä
ja erojen
lukeminen
Metodifestivaalit 19.8.2015, Tampereen yliopisto
Sukupuolen tutkimisen metodipäivitys
Tuija Saresma, FT, dos., yliopistotutkija
Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos
Blogit
•
•
•
•
•
•
•
•
•
web-logs
Suosittu kommunikaation muoto
Kenties netin tärkeimpiä sovelluksia
Postaukset, keskustelu, seuraaminen,
linkittäminen
Sosiaalisuus, yhteisöllisyys, mutta myös
identiteettityö
Eivät ole viimeisteltyjä ja lopullisia teoksia,
vaan prosessin “pysäytyskuvia”: tila, jossa
aina odotetaan seuraavaa postausta tai
kommenttia
Puolijulkisuus; intersubjektiivisuus;
nopealiikkeisyys; ”demokraattisuus”;
avoimuus; silti konventiot ja säännöt
Funktioita: informaatio, vaikuttaminen;
vakuuttaminen; opastaminen;
opettaminen; leikki
Työmääritelmä: Blogit ovat internetissä
julkaistavia, kronologisesti organisoituvia
tekstikokonaisuuksia, jotka voivat koostua
mm. sanoista ja kuvista, jotka linkittyvät
toisiinsa ja mahdollistavat kommentoinnin
Erilaisia blogeja
”Minä-bloggaus”
•
•
•
•
Elämäjulkaiseminen ”dokumentoi, reflektoi,
säilyttää” (Östman 2015)
o Tyyliblogit (Lindroos 2015); muotiblogit
(Noppari & Hautakangas 2012)
o ”Kotiblogit” (Jäntti & Järvinen 2014) ym.
lifestyleblogit
Harrasteblogit
o Opetus- ja opiskelublogit, kokkaus- ja
leivontablogit, matkablogit, käsityöblogit,
ohjelmointiblogit, sisustusblogit,
kuntoilublogit, kirjablogit (esim. Taas yksi
kirjablogi); lemmikkieläinblogit (Leppänen
2015)
Tapahtumablogit
o Hääblogit, vauvablogit, festari- ja
konserttiblogit, rakennusblogit…
Matkablogit (Suomen parhaat matkablogit)
Vaikuttaminen
•
•
•
•
•
•
•
•
Mielipideblogit, poliittiset blogit (Soinin
Ploki)
Pamflettimaisuus, tendenssikirjoittaminen;
tavoitellaan julkisuutta, laajaa
lukijakuntaa
Tyyli: provosointi/analysointi
”Maahanmuuttokriittiset” blogit (Hallaahon Scripta – Kirjoituksia upoavasta
lännestä)
Antifeministiset, maskulinistien ja
miesaktivistien blogit (Laasasen blogi,
Exposing Feminism; ks. Saresma 2012;
2014)
Rasismin vastaiset blogit (Ruskeat tytöt)
Feministiset blogit (Feministen vuoro)
Maahan- ja maastamuuttajien blogit (ks.
Saresma 2015)
Omat blogitutkimukseni
•
•
•
Yliopistotutkija, Populismi liikkeenä ja retoriikkana
o Suomen Akatemia, 2012–2016, PI Urpo Kovala
o Oma tutkimukseni: Intersections of gender, class, race, and
sexuality in male activist texts
PI, Kuulumisen kulttuurit – Kiinnittymisen affektiivisuus ja materiaalisuus
o Koneen säätiö, 2015–2017
o Oma tutkimukseni: Belonging, inclusion and exclusion in the
”immigration critical” and anti-feminist internet fora
PI, Kodin, arjen ja kansakunnan idealisointi suomalaisessa
blogosfäärissä
o Suomen Kulttuurirahasto
o Vuoden apuraha (myönnetty 2012, käyttö 2016)
o Tutkimme FT, tutkijatohtori Saara Jäntin kanssa kahta blogityyppiä:
estetisoituja ”kotiblogeja” ja pamflettimaisia miesasiablogeja
Keskeisiä käsitteitä
•
•
•
•
•
•
Sukupuoli rakennettuna, performatiivisena, tuotettuna ja purettavana
(analysoitavana)
Performatiivisuus: Sukupuoli tekemisenä – toiminnassa ja teoissa
rakentuvana
o sukupuoli tuotetaan toistoteoissa
o sukupuolen suorittamisen tavat määrittyvät kulttuuristen
käytäntöjen ja toimintasääntöjen pohjalta (Butler 1990; 1993:
Doing gender)
o bloggaaminen sukupuolen tekemisenä (Austin 1962, How to do
things with words)
Narratiivisuus, omaelämäkerrallisuus
Ero, erot
Affektiivisuus, affektit, tunteiden politiikka (Ahmed 2004)
Populistinen retoriikka, vihapuhe, kaunapuhe
Lukijan positioni
• Blogitekstit ovat kontekstisidonnaisia: ne tuotetaan
tietyssä historiallisessa tilanteessa, sosiokulttuurisessa
ympäristössä
• Bloggaaminen kuvaa ja konstruoi ”todellisuutta”; rajattu
ja puolueellinen pysäytyskuva nykykulttuurista
• Luen blogeja feministisenä tutkijana, sukupuolentutkijana
ja kulttuurintutkijana
• Analysoin tekstien affektiivista ilmaisua ajatellen, että
tekstit ovat vaikutusvaltaisia
• Ja että tutkija-lukijana minun on liitettävä teksti
yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä
• Feministinen tutkimus (ja kulttuurintutkimus): poliittisuus,
emansipatorisuus pyrkimys analysoida ja muuttaa
maailmaa
• Blogien lukemisen strategisuus, poliittisuus ja eettisyys
Tekstit ja affektit
• Tekstien emotionaalisuus tai affektiivisuus liittyy yhtäältä
siihen, miten tekstit liikuttavat tai aikaansaavat
vaikutuksia
• Toisaalta vaikuttavuus liittyy siihen, miten teksteissä
performoidaan erilaisia tunteita
• Tunteet eivät siis ”ole” tai ”sijaitse” teksteissä, vaan ne
tulevat oleviksi vasta nimettäessä ja kohdistuessaan
johonkin
• Kiertäessään julkisuudessa affektiiviset tekstit järjestävät
ihmisiä yksilöinä ja ryhmien jäseninä asettamalla niissä
kuvattuja toisia tunteidemme ”lähteiksi”
(Ahmed 2004, 1,13)
• Tuntemusrakenne (Williams: structure of feeling; Ojajärvi)
Blogien tutkimisen metodologiaa ja
mahdollisia metodeja
•
•
•
•
Blogitekstien ”maailmallisuus”:
teksti + konteksti
tuottaja/tekijä + materiaaliset
ehdot + lukijat, käytöt,
vaikutukset
Tekstuaaliset keinot (retoriikka,
metaforat, narratiiviset
rakenteet, tyyli) suhteessa
siihen, mitä kerrotaan, kenelle
ja miksi
Bloggaamisen
performatiivisuus: mihin
kirjoittamisen aktissa pyritään
ja mitä tullaan tehneeksi?
bloggaamisen politiikat
Blogit kulttuurisina tiloina ja
artefakteina: teksti + konteksti
•
•
•
•
Internet-etnografia (Dominguez
et al. 2007); virtuaalinen
etnografia: havainnointi
Tekstintutkimus: blogit
diskursseina, representaatioina
o Diskurssianalyysi;
sisällönanalyysi; retoriikan
analyysi (Vuori 2004)
o Visuaalinen analyysi
Intersektionaalisuus metodina
(Karkulehto & Saresma &
Harjunen & Kantola 2012;
Saresma 2014b): erojen ja
niiden yhteenkietoutumisen
analysoiminen
Muita?
Ero(t)
• Difference (ero) on feministisen teorian keskeinen käsite
• (Éthique de la) différence sexuelle, (Luce Irigaray, Julia
Kristeva), (radikaali) ei-hierarkkinen sukupuoliero
• Mutta sukupuoli ei ole ainoa (eikä välttämättä aina
merkittävin) ero
• Rotu! Etnisyys! Luokka! Seksuaalisuus! (Kimberlé
Crenshaw; Patricia Hill Collins; Avtar Brah; Ann Phoenix;
Audre Lorde)
• Intersektionaalisuus korostaa erojen moninaisuutta ja
niiden leikkautumista ja yhteisvaikutusta
(Rossi 2010; Valovirta 2010)
Intersektionaalinen
analyysi
•
Intersektionaalisuus = yhteiskunnallisten rakenteiden ja jakolinjojen
(sukupuoli, luokka, etnisyys, vammaisuus…) leikkautuminen,
kietoutuminen ja vaikutukset ihmisiin ja ihmisryhmiin: tilanteisiin, asemiin,
kohteluun ja/tai identiteettiin
•
Rakenteellinen, poliittinen, representaatioiden intersektionaalisuus
(Crenshaw 1989) + performatiivinen intersektionaalisuus (Karkulehto,
Saresma, Harjunen & Kantola 2012)
•
Monitahoisten identiteettien ja ulossulkemisen ja alistuksen kokemusten
vuorovaikutus (Davis 2008)
•
”Naistutkimuksen ehkä tärkein kontribuutio tieteelle” (McCall 2005)
•
Yleensä tarkastelun kohteena vallan marginaaleihin jäävät ryhmät
(Crenshaw 1990: mustat köyhät naiset)
•
Kukaan ei ole pelkästään etuoikeutettu tai pelkästään alistettu (Choo &
Ferree 2010, 133)
ns. merkitsemättömien kategorioiden ja
”normatiivisten ryhmien” analyysi (Choo & Ferree 2010)
Analyysin tasoja
1.
2.
3.
Tekstin taso: ilmaisu suhteessa esim. omaelämäkerrallisuuteen
ja affektiivisuuteen sekä tyylikeinoihin kuten ironiaan ja
sarkasmiin, viha- ja kaunapuhe. Suostuttelun ja
vakuuttamisen keinot?
Suhteiden taso (relationaalisuus): Kuka kirjoittaa ja kenelle?
Tunteiden ja affektien intentionaalisuus korostuu, kun tekstien
tunteita (kuten kaunaa ja aggressiota) luetaan johonkuhun
kohdistuvina (esim. eksplisiittinen ja/tai implisiittinen
antifeminismi, rasismi). Analyyttiset/ propagandistiset/
emansipatoriset tarkoitusperät?
Yhteiskunnallinen taso: miten kirjoitusten sisältö on tulkittavissa
yhteiskunnallisessa kehyksessään (esim. neoliberalismi,
prekarisaatio, globalisaatio)
(Saresma 2015b)
Vanhat ja uudet metodit
•
•
•
•
•
•
•
•
”Vanhat” metodit (tekstintutkimuksen metodit kuten diskurssianalyysi,
retoriikantutkimus ja sisällönanalyysi sekä etnografia) ovat sovellettavissa
ja käytettävissä sellaisenaankin
Mutta uusi ympäristö (digitaalinen media: valtava, jatkuvasti muuttuva,
prosessuaalinen) vaatii tutkijalta uudenlaisia metodisia otteita,
kokeilunhalua, uskallusta
”How to deal with the multiplicity of voices that emerge in the new
spaces of communication?” (Nikunen & Horsti 2012)
Blogit ovat informaatiota, politiikkaa ja vaikuttamista (Nissenbaum 2010) –
ja mitä muuta? Henkilökohtaista tilitystä, vihapuhetta, vastapuhetta…
Tarvitaan monia menetelmiä
Tarvitaan kriittistä otetta (kuten sukupuolentutkimuksessa/
feministisessä tutkimuksessa aina), mutta myös ”reparatiivista luentaa ja
kirjoittamista” eikä vain paranoidia luentaa (Sedgwick 1997)
Vaikka blogien tutkimus voi tuntua hankalalta (aggressiivinen
keskustelukulttuuri, ”ikävät” aiheet, likaviemäreiden penkominen…),
blogosfääri on ajankuvaa, jota kriittiseltä ja emansipatoriselta alalta
tuleva tutkija ei voi ohittaa
Kirjallisuus
Ahmed, Sara 2004. The Cultural Politics of Emotions. Edinburgh: Edinburgh University Press.
Domínguez, Daniel & Beaulieu, Anne & Estalella, Adolfo & Gómez, Edgar; Schnettler, Bernt & Read, Rosie 2007. Virtual Ethnography. Forum Qualitative
Sozialforschung / Forum: Qualitative Social Research, 8(3), http://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:0114-fqs0703E19.
Nikunen, Kaarina & Horsti, Karina 2012. The ethics of hospitality in changing journalism: A response to the rise of the anti-immigrant movement in Finnish media
publicity . European Journal of Cultural Studies .
Jäntti, Saara & Järvinen, Suvi 2015. Kotiblogien julkiset käpertymisen maisemat. Teoksessa Tuija Saresma & Saara Jäntti (toim.), Maisemassa. Sukupuoli
suomalaisuuden kuvastoissa. Jyväskylä: Nykykulttuuri.
Leppänen, Sirpa 2015. Dog blogs as ventriloquism: Authentication of the human voice. In Discourse, Context & Media. Special issue: Authenticity, Normativity and
Social Media. Guest editors Sirpa Leppänen, Janus Spindler Møller and Thomas Rørbeck Nørreby, in press.
Lindroos, Noora 2015. ”Otin sen vastaan kuin nainen. Itkin.” Naisille mahdollistuvat toimijuudet tyyliblogeissa. Pro gradu, Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin
tutkimuksen laitos.
Karkulehto, Sanna & Saresma, Tuija & Harjunen, Hannele & Kantola, Johanna 2012. Intersektionaalisuus metodologiana ja performatiivisen intersektionaalisuuden
haaste. Naistutkimus – Kvinnoforskning 4 (2012), 16–27.
Nissenbaum, Helen 2010. Privacy in Context. Technology, Policy, and the Integrity of Social Life. Stanford, California: Stanford Law Books.
Noppari, Elina & Hautakangas, Mikko 2012. Kovaa työtä olla minä. Muotibloggaajat mediamarkkinoilla. Tampere: TUP.
Rossi, Leena-Maija 2010. Sukupuoli ja seksuaalisuus, erosta eroihin. Teoksessa Tuija Saresma & Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Käsikirja sukupuoleen.
Tampere: Vastapaino.
Saresma, Tuija 2012. Miesten tasa-arvo ja kaunapuhe blogikeskustelussa. Teoksessa Sukupuoli nyt! Purkamisia ja neuvotteluja, s. 13 34. Toim. Hannele Harjunen &
Tuija Saresma. Jyväskylä: Kampus Kustannus.
Saresma, Tuija 2014a. Maskulinistiblogi feministidystopiana ja kolonialistisena pastoraalina. Teoksessa Tuija Saresma & Saara Jäntti (toim.), Maisemassa. Sukupuoli ja
kansallisuus suomalaisuuden kuvastoissa, s. 249–284. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus.
Saresma, Tuija 2014b. Racism, sexism, misogyny, and homophobia? The intersections of resentment speech in the Nordic Masculinist Blogs. Racialization, racism,
and anti-racism conference, Nordic Networkf of Racism Research, University of Ålborg, Tanska, 23.11.2014.
Saresma, Tuija 2015a. Blogs of belonging: Affectivity, materiality, and relationality in the online biographical fragments of migrants. Esitelmä konferenssissa
Biographies of Belonging, VU University, Amsterdam, 10.–3.2015.
Saresma, Tuija 2015b. Kauna tuntemusrakenteena Timo Hännikäisen kokoelmassa Ilman – Esseitä seksuaalisesta syrjäytymisestä. Teoksessa Anna Helle & Anna
Hollsten (toim.), Kirjallisuus ja tunteet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tulossa.
Sedgwick, Eve Kosofsky 2003. Touching Feeling: Affect, Pedagogy, Performativity. Durham: Duke UP.
Valovirta, Elina 2010. Ylirajaisten erojen politiikkaa. Teoksessa Tuija Saresma & Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Käsikirja sukupuoleen. Tampere:
Vastapaino.
Vuori, Jaana 2004. Sukupuolen ja seksuaalisuuden retorinen analyysi. Teoksessa Marianne Liljeström (toim.), Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta, s.
93–140. Tampere: Vastapaino.
Williams, Raymond. Marxism and literature. Oxford: Oxford University Press.