1. No category

SAUVON ESKARIIN
Toimintavuosi 2015 - 2016
Toimintakautena 2015-2016 eskarilaisia on 35. Eskaritilat sijaitsevat Välitalossa ja kunnanviraston päädyssä, Ylätalossa. Välitalossa toimii kaksi esiopetusryhmää. Toisessa ryhmässä on 13 lasta ja heidän kanssaan toimivat lastentarhanopettaja Pia Blomroos sekä lastenhoitajat Marjut Alander, Ritva Heikkilä ja
Elina Holmijoki.
Toisessa ryhmässä on 9 lasta ja heidän kanssaan toimivat lastentarhanopettaja
Susanna Hellsberg (sijaisenaan lastentarhanopettaja Hilkka Malkki 9.10.15 asti)
ja lastenhoitaja Iida Sarkiola.
Työväentalon esiopetusryhmässä on 13 lasta. Heidän kanssaan toimivat lastentarhanopettaja Tiina Himanen ja lastenhoitaja Tiina Järvelä.
Miinanmäellä sijaitsevien eskaritilojen lisäksi meillä on mahdollisuus käyttää
yläkoulun liikuntasalia sekä Touhutaloa (entinen Vahtisten koulu).
Eskarivuoden toiminta-ajat:
Syksy:
ke 12.8. - pe 18.12.2015
syysloma: vko 42 ma 12.10. - pe 16.10.2015
joululoma: la 19.12.2015 - ke 6.1.2016
Kevät:
to 7.1. – ti 31.5.2016
talviloma: vko 8 ma 22.2. – pe 26.2.2016
lomapäivä pe 6.5.2016
Yhteystiedot:
Välitalon eskari, Museotie 3
puh. 4744 186, 050-591 3319 Pia
050- 591 3154 Susanna (Hilkka)
Työväentalon eskari, Nummenpakantie 16
puh. 4744 117, 050-591 3621 Tiina
Päivähoidonohjaaja Hanna-Leena Heinonen
puh. 4744183, 050-570 7276
Lisäksi käytämme eskarin ja kodin välisessä tiedottamisessa internetissä toimivaa Wilma-ohjelmaa.
Eskarin 10 teesiä
 Lapsen hyvinvointi ja onnellisuus ovat etusijalla. Haluamme tarjota lapselle hyvän ja turvallisen päivän aina kotiin lähtöön asti.
 Toimitaan ystävällisyyden ja ilon merkeissä.
 Hyväksytään toinen toisemme.
 Toimitaan lasten ajatusten ja ideoiden viitoittamana.
 Leikki on tärkeä osa toimintaa.
 Toiminta on lasten ja aikuisten yhdessä kasvamista,
kokemista ja oppimista.
 Ryhmän säännöt muotoutuvat yhdessä lasten kanssa keskustellen, lähtökohtana turvallinen ja toimiva toiminta.
 Lapsen kanssa keskustellaan asiallisesti,
huumorilla höystäen ja tarpeen vaatiessa jämäkästi.
 Vanhemmat tuntevat oman lapsensa, joten yhteistyö heidän
kanssaan on työmme perusta.
Esiopetuksen työntekijöiden tietämys lapsen kasvusta ja kehityksestä tukee osaltaan vanhemmuutta.
 Eskariopen lähimmät yhteistyökumppanit ovat
lapset, vanhemmat ja työyhteisö.
MITÄ ESIOPETUS ON?
Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys-, oppimisedellytyksiä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus
muodostavat lapsen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden.
LAPSI ESKARISSA
Eskari-ikäinen lapsi on aktiivinen tutkija ja leikkijä. Kaiken lähtökohtana on lapsen kyky ja halu oppia, jota voidaan vahvistaa innostamalla lasta aktiiviseen osallistumiseen ja saamaan sitä kautta onnistumisen kokemuksia.
Aktiivinen oppiminen on tutkivaa oppimista, joka tapahtuu parhaiten
luonnollisissa arkipäivän tilanteissa. Lasta kannustetaan ja ohjataan
ottamaan asioista selvää, hänen uteliaisuuttaan tuetaan ja kysymyksiinsä vastataan ja myös hänelle itselleen annetaan mahdollisuus löytää vastaus mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vastaukset löytyvät
parhaiten ohjaamalla lasta omakohtaisten havaintojen tekoon.
Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi oppii parhaiten
toimiessaan itselleen mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen, luova tekeminen ja ilmaisu ovat lapselle ominaisia toimintatapoja.
Lisäksi esiopetuksen tehtävänä on ohjata lasta ikäänsä vastaavaan
vastuulliseen toimintaan ja ryhmän yhteisten sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetus tukee lapsen
tervettä itsetuntoa ja oppimaan oppimisen taitoja myönteisten oppimiskokemusten ja ystävyyssuhteiden avulla.
Vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa harjoitellaan parhaiten
sosiaalisia taitoja. Lapsen säännöllinen osallistuminen esiopetukseen
lisää hänen ryhmään kuuluvuuden tunnettaan. Tärkeitä oppimisen polulla ovat elämykset, onnistumisen ilo ja yhdessäolo. Aikuisen rooli
eskarissa on olla kannustava opastaja ja havainnoija.
ESKARIN TAVOITTEET
Esiopetuksen keskeisten sisältöalueiden aiheita ei käsitellä oppiainejakoisesti, vaan ne pyritään eheyttämään luonnollisiin, lapsen elämänpiiriä koskettaviin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin
ja jäsentäviin teema- tai projektikokonaisuuksiin. Teemojen ja projektien suunnittelussa ja niiden toteutuksessa lapset ovat alusta asti mukana. Lapsilta tulevat ehdotukset ja ideat otetaan huomioon ja
toimitaan lapselle merkityksellisesti vaikuttavien asioiden pohjalta
monipuolisesti, elämyksellisesti ja eri aistien käyttöä hyödyntäen
Opettajan tulee tiedostaa eri sisältöalueille asetut lapsen valmiuksia
kehittävät tavoitteet ja arvioida niiden toteutumista teema- ja projektityöskentelyssä.
Elämäntaidot
Esiopetusvuoden aikana lapset harjoittelevat yhteiselämän pelisääntöjä, kuten
leikeissä ja peleissä toistensa kanssa toimimista sekä erilaisiin tilanteisiin sopivaa käyttäytymistä. Lisäksi opetellaan selviytymään arkipäivän tilanteissa, kuten
ruokailussa, pukeutumisessa, siisteydessä sekä pienten työtehtävien teossa,
omatoimisesti ja ryhmän jäsenenä.
Kieli ja vuorovaikutus
Esiopetuksessa tuetaan kokonaisvaltaisesti lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymistä antamalla aikaa lasten spontaanille vuorovaikutukselle vertaisryhmässä.
Lasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään puhumalla ja kertomalla ajattelustaan
sekä harjaannutetaan toisten kuuntelemista ja ymmärtämistä rikastuttamalla
lapsen sana- ja käsitevarastoa. Kieli tulee tutuksi leikittelemällä eli riimittelemällä, tarinoimalla, satujen lukemisella sekä harjoittelemalla kuuntelemaan puhetta ja sen osia, kirjain, tavu, sana ja lause sekä kirjainäänneyhteyttä.
Matematiikka
Lapsen matemaattista ajattelua ja valmiuksia tuetaan ohjaamalla lasta kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin
ilmiöihin sekä kertomaan niihin liittyvästä ajattelustaan. Lukujonotaitoja harjoitellaan lukualueella 0-20 leikkien ja pelien avulla. Esiopetusikäisen matemaattisten taitojen harjaannuttamiseen kuuluvat numeromerkki /lukumääräkäsitteen
harjaannuttaminen, vertailu painon, määrän ja pituuden mukaan, mittaaminen,
kellon aikoihin tutustuminen ja geometristen taitojen harjaannuttaminen perusmuotojen ja kolmiulotteisen rakentelun puitteissa.
Luonto ja ympäristö
Luonto- ja ympäristöasioiden oppimisen lähtökohtana on vahvistaa lapsen elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja rakennettuun ympäristöön, johon Sauvon kunta tarjoaa hyvät puitteet. Lapsi saa ikänsä
mukaista ohjausta luonnosta ja ympäristöstä huolehtimiseen esim. kierrätyksen
puitteissa. Liikennekasvatuksen avulla lapsi harjaantuu liikkumaan turvallisesti
ympäristössään.
Kulttuuri, kalenterivuosi ja kotiseutu
Tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen toteutuu kalenterivuoden mukaisesti. Esiopetusvuoden aikana jokin teemakokonaisuus käsittelee lapsen näkökulmasta Sauvon kulttuuria. Tutustuttamalla lasta sauvolaisuuteen,
vahvistetaan hänen kotiseutuidentiteettiään.
Luova ilmaisu
Luova ilmaisu on merkittävä osa lapsen emotionaalista kehitystä. Vuorovaikutustaidot ja itsetunto kehittyvät yhdessä toimien. Lapsen luovuus, mielikuvitus ja
itseilmaisu harjaantuvat draamaharjoituksilla. Lapselle järjestetään mahdollisuus erilaisiin taidekokemuksiin ja niiden työstämiseen. Luova ilmaisu liittyy erilaisten teemakokonaisuuksien yhteyteen. Teemakokonaisuuksiin voimme liittää
myös kameran ja videokameran käytön harjoittelua.
Musiikki
Musiikki on lapselle luontainen tapa ilmaista itseään. Yhdessä musisoiminen on
sosiaalinen tapahtuma, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä. Musisointi ei ole pelkästään laulamista tai soittamista, vaan myös loruilua, naputtelua, hyppimistä ja
rytmiikkaa. Rytminen liike kehittää myös motoriikkaa. Tanssi osana musiikkia
kehittää musiikin tulkintaa ja samalla harjaannuttaa kehon koordinaatiota ja
tasapainoa. Musiikki ruokkii luovuutta, tarjoaa älyllisiä haasteita ja kehittää
rentoutumis- sekä vuorovaikutustaitoja ryhmän lasten ja aikuisten välillä. Lisäksi se rikastuttaa tunne-elämää auttaen käsittelemään erilaisia tunteita.
Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot
Kuvallista ilmaisua ja kädentaitoja käytetään esiopetuksessa eri sisältöalueiden
eheyttämisen välineenä. Kädentaidoissa on olennaista kokeilu, tutkiminen ja oivaltaminen. Tärkeää on myös lapsen toiminnan kunnioittaminen ilman kysymystä
osaamisesta, näköisyydestä tai esittävyydestä. Lapsella on mahdollisuus kokeilla
erilaisia työtapoja tutustuen erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin sekä kokea
tekemisen iloa. Kuvallisen ilmaisun avulla lapsi tottuu työstämään elämyksiään
kuviksi.
Työskentelyn painopiste on prosessissa, ei niinkään hienoissa lopputuloksissa.
Terveys ja liikunta
Terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi lapsi saa ikätasonsa mukaista ravinto-, ruokailutapa- ja puhtauteen liittyvää hygieniakasvatusta.
Liikunnan avulla lapsi saa monipuolisia kokemuksia. Oman kehon hahmotus, perusliikkeiden hallinta, sosiaaliset taidot ja terveelliset elämäntavat kehittyvät liikuntaleikkien ja pelien avulla. Toimintaan kuuluu liikunnan perusvalmiuksien harjaannuttaminen, johon kuuluvat ryhti, juoksu, hypyt, pallottelu, tasapaino ja
rytmi sekä perusliikuntalajien alkeet ja tutustuminen erilaisiin liikuntavälineisiin.
Etiikka ja uskontokasvatus
Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus tukee persoonallisuuden tasapainoista kehitystä,
luo turvallista ilmapiiriä ja kehittää elämänmyönteisyyttä. Lasta tuetaan oman
minän ja oman toiminnan arvostamisessa sekä toisen lapsen ja aikuisen kunnioituksessa. Lasta opetetaan tekemään pohdintaa oikeasta ja väärästä, ratkaisemaan ristiriitoja yhdessä sopien sekä tekemään yhteistyötä lasten ja aikuisten
kanssa.
Esiopetuksessa lapsella on myös mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita
ja tutustua ja eläytyä kirkkovuoden juhliin perheen elämänkatsomuksen mukaisesti.