Maaniitun päiväkodin esiopetuksen toimintasuunnitelma 2015-2016 Sisältö: 1. Yksikkö 2. Toiminta-aika 3. Toimintaympäristön kuvaus 4. Toiminnan painopistealueet 5. Toiminnan yksikkökohtaiset tavoitteet 6. Menetelmät 7. Esiopetuksen oppilashuolto 8. Retket ja tapahtumat 9. Yhteistyö vanhempien kanssa 10. Yhteistyö koulun kanssa 11. Arviointi 1. Yksikkö Maaniitun päiväkoti Väinöläntie 2 01900 Nurmijärvi Kaarnakolon esiopetusryhmä puh. 040-3174222 Naavanotkon esiopetusryhmä puh. 040-3172061 Sähköposti: [email protected] 2. Toiminta-aika Esiopetuksessa noudatetaan koulun toiminta-aikoja. Lukuvuosi 2015-2016: Syyslukukausi alkaa 12.8.2015 ja päättyy 22.12.2015. Kevätlukukausi alkaa 7.1.2016 ja päättyy 4.6.2016. Lomat: Syysloma 12.-18.10.2015 Joululoma 23.12.2015-6.1.2016 Talviloma 22.-28.2.2016 Pääsiäisloma 25.3.-28.3.2016 Helatorstain jälkeisenä perjantaina ei ole esiopetusta. (Kouluissa vapaapäivä). Esiopetusta järjestetään yksikössämme klo 9.00-13.00. 3. Toimintaympäristön kuvaus Maaniitun päiväkoti sijaitsee Nurmijärven kirkonkylällä. Päiväkodin vieressä on Maaniitun koulu ja urheilukentät, joita hyödynnämme ulkoliikunnassa. Koulun liikuntasaliin meillä on liikuntavuoro kerran viikossa. Päiväkodin lähiympäristössä on hyvä metsäretkikohde sekä erilaisia leikkipuistoja. Myös kirjasto ja kirkko sekä seurakunnan tilat sijaitsevat lähietäisyydellä. Maaniitun päiväkodissa on kolme ryhmää: Kaarnakolo (22 lasta), Naavanotko (22 lasta) ja Tuohitupa (20 lasta). Kaarnakolon ja Naavanotkon ryhmät ovat kokopäiväisiä esiopetusryhmiä, joissa on myös viisivuotiaita lapsia. joka ryhmällä on käytössään omat ryhmätilat sekä päiväkodin yhteiset tilat. Aamuisin kokoonnumme päiväkodin saliin, mikä mahdollistaa eri ryhmissä olevien sisarusten yhdessäolon ja luontevan tutustumisen muiden ryhmien aikuisiin. Monet kalenterivuoden juhlat ja tapahtumat ovat koko päiväkodin yhteisiä ja niitä vietetään sekä päiväkodin tiloissa että lähiympäristössä. Toimivan fyysisen ympäristön lisäksi myös henkisellä ja sosiaalisella ympäristöllä on tärkeä merkitys lasten hyvinvoinnille. Tavoitteenamme on luoda turvallinen ja myönteinen, lasta arvostava ja kunnioittava kasvuympäristö lapsille. Tarjoamme lapsille monipuolista toimintaa, jossa huomioidaan lasten vahvuudet ja erilaiset kehitystarpeet. Lapsi saa ihmetellä, pohtia, kysellä, kyseenalaistaa ja käyttää mielikuvitustaan. Tavoitteenamme on luoda ympäristö, jossa lapsen oma-aloitteinen toiminta on mahdollista. 4. Toiminnan painopistealueet Esiopetuksessa tavoitteenamme on kokonaisvaltainen oppiminen ja oppimisen ja oivaltamisen ilo. Lapsen motivaatiota ja kokemusta oppijana vaalitaan. Kannustava ilmapiiri rohkaisee lasta yrittämään ja opettelemaan ja myös oppimaan erehdysten kautta turvallisessa ja myönteisessä ympäristössä. Lasten jakaminen pienryhmiin mahdollistaa rauhallisen ja kiireettömän toiminnan. Leikillä on tärkeä merkitys vuorovaikutustaitojen kehittymisessä, oppimisessa ja uusien asioiden sisäistämisessä. Leikin kautta tapahtuva oppiminen korostuu esiopetuksessa. Leikin kautta lapsi pystyy asettumaan toisen asemaan. Leikissä mielikuvitus pääsee valloilleen ja leikin kautta lapsi saa turvallisesti kokeilla uusia taitoja ja käydä läpi erilaisia rooleja. Esiopetusvuoden aikana harjoitellaan myös itsestä ja omista tavaroista huolehtimista sekä itsenäistä toimimista arjen tilanteissa. Sosiaalisten taitojen opettelu, ryhmässä toimiminen sekä toisen huomioonottaminen ovat tärkeitä asioita esikoululaisille. Lapset harjoittelevat kuuntelemaan toisia, antamaan puheenvuoron ja odottamaan omaa vuoroaan. Haluamme tukea lapsia itsenäiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseen. Työskentelytaitojen oppiminen on tärkeää: harjoittelemme ohjeiden kuuntelemista sekä keskittymistä. Esiopetuksessa huomioidaan eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset. S2 – eli suomea toisena kielenä käyttävien lasten identiteettiä tuetaan arvostamalla hänen kulttuuriaan. Myös lapsen liittymistä paikalliseen kulttuuriin ja kieliympäristöön tuetaan. Kielen kehittymistä havainnoidaan seurantalomakkeen avulla. Perheen kulttuuriin liittyvistä tavoista, perinteistä ja erityispiirteistä keskustellaan perheen kanssa, jotta voimme tukea lapsen identiteetin vahvistumista. Esiopetuksessa tutustumme erilaisiin kulttuureihin lasten näkökulmasta. 5. Toiminnan yksikkökohtaiset tavoitteet On tärkeää, että jokainen päivä esiopetuksessa on turvallinen ja kannustava esiopetuspäivä, jonka aikana vahvistamme ja tuemme lapsen yksilöllisyyttä, omatoimisuutta ja itseluottamusta. Lapsi nähdään osaavana ja tärkeänä henkilönä ja hänen ajatuksiaan ja ideoitaan kuunnellaan ja arvostetaan. Lapsen itsetunnon kehittymistä ja positiivisen minäkuvan syntymistä tuetaan esikoulussamme päivittäin. Lapsille opetetaan suvaitsevaisuutta ja yhteistyötaitoja. Tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat meille tärkeitä arvoja, kiusaamista ja leikkien ulkopuolelle jättämistä emme hyväksy. Kiusaamisen suhteen pyrimme ennaltaehkäisevään työhön. Uuden lukuvuoden alkaessa annamme aikaa ryhmäytymiselle ja uusiin kavereihin tutustumiselle. Leikkitaulun käyttö edesauttaa lasten keskinäistä tutustumista ja se mahdollistaa leikkimisen kaikkien kanssa. Esikouluvuoden alussa keskustelemme lasten kanssa yhteisistä pelisäännöistä ja niihin sitoutumisesta: lapset keksivät asioita, joita ryhmissämme saa tehdä ja miettivät hyvän kaverin ominaisuuksia. Kiusaamistilanteisiin puutumme välittömästi ja pyrimme selvittämään ristiriitatilanteet yhdessä lasten kanssa keskustellen. Tärkeää on, että lapset keksivät ratkaisumalleja ristiriitojen selvittämiseksi. Esiopetusvuoden aikana tutustumme kirjaimiin ja lukukäsitteisiin harjoittelemalla kirjainten äänteitä ja pieniä matemaattisia laskutehtäviä. Kirjaimia ja numeroita käydään läpi mahdollisimman monipuolisesti: liikkuen, laulaen, tehtävien, tieto- ja viestintätekniikan sekä pelien ja leikkien kautta. Kannustamme lapsia liikkumaan aktiivisesti niin sisällä kuin ulkonakin. Tavoitteenamme on, että mielekkäästä liikunnasta tulee osa lapsen jokapäiväistä arkea antamalla positiivista palautetta. Koulun liikuntasalin käyttö mahdollistaa eri lajeihin tutustumisen. Lähiympäristöstämme löytyy useita luontoretkikohteita, joita hyödynnämme toiminnassamme. Pidämme tärkeänä luonnon tutkimista ja ympäristön kunnioittamista ja havainnointia. Päiväkodin ulkopuolelle suuntautuvilla retkillä harjoittelemme hyvää liikennekäyttäytymistä. Kannustamme lapsia tutkimaan asioita ja ottamaan asioista selvää myös itse. On tärkeää, että lasten kysymyksiin ja ihmettelyyn vastataan. Lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa on tärkeää lasten motivaation kannalta. 6. Menetelmät Esiopetusta järjestetään yksikössämme päivittäin. Toimintaa järjestetään sekä koko ryhmän kesken että pienryhmissä. Pienryhmässä aikuisella on mahdollisuus keskittyä tiiviiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa, sillä pienessä ryhmässä on enemmän aikaa huomioida lasten yksilölliset tarpeet. Aamupiiri aloittaa esiopetuspäivän ja se sisältää kalenterin tutkimista sekä leikkejä, lauluja ja liikuntaa. Koko ryhmän tuokioissa lapset harjoittelevat ryhmän jäsenenä olemista, toisen huomioon ottamista, vuoron odottamista, kuuntelemista ja omien ajatusten kertomista. Esiopetuksessa toiminta perustuu eheyttämiseen. Toiminnan sisältöalueita ovat kieli- ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja elämänkatsomus, ympäristöja luonnontieto, fyysinen ja psyykkinen kehitys ja terveys sekä taide ja kulttuuri liitettyinä kalenterivuoden tapahtumiin. Menetelminä ovat opetustuokiot, tutkiminen ja kokeileminen, pienet työtehtävät, laulut, pelit, leikit ja retket. Sisältöalueita käsitellään myös projektien ja teemojen kautta. Toiminnallisten menetelmien tukena käytämme erilaisia materiaaleja. Lisäksi esiopetuksessa on käytössä tieto- ja viestintäteknisiä laitteita, joiden avulla voimme laajentaa kokemuksia tiedosta ja oppimisesta. Käytössämme on tablettitietokoneita, sekä iso smart –taulu. Laitteiden avulla lapset voivat tutustua tiedon etsimiseen, tallentamiseen ja laitteiden monipuoliseen käyttöön esimerkiksi tarinoiden tekemisen ja kuvittamisen sekä kuvien ja videoiden ottamisen kautta. Laitteilla voidaan harjoitella myös lukemaan ja laskemaan oppimista erilaisten sovellusten kautta. Leikki ja mielikuvitus sisältyvät kaikkeen toimintaan esiopetuksessa. Lasten leikille on varattu aikaa päivittäin. Tilojen ja välineiden muuntelun kautta leikit monipuolistuvat. Ohjaamme lapsia pitkäjänteisyyteen niin leikissä kuin muussakin toiminnassa. Aikuinen voi olla mukana tukeakseen leikin syntymistä. Haluamme, että aikuisen ja lapsen sekä lasten välinen vuorovaikutus on luontevaa arjessa tapahtuvaa kanssakäymistä ja vuoropuhelua. Aikuinen tukee lapsen itsetunnon kehitystä kannustaen ja huomioiden hänet yksilönä. Lapsi nähdään myönteisessä valossa. 5. Esiopetuksen oppilashuolto Kotien ja esiopetusryhmän kasvatushenkilöstön tukena toimii oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltoryhmä on mahdollista koota pohtimaan asioita ja ilmiöitä yleisellä tasolla, tai tarvittaessa yksittäisen lapsen asioissa, jolloin vanhemmat kutsutaan mukaan. Vanhempien ja opettajien on mahdollista neuvotella erityislastentarhanopettajan, terveydenhoitajan, psykologin tai muiden asiantuntijoiden kanssa lapsen kasvua ja kehitystä koskevissa asioissa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja Päivi Luoma osallistuu esiopetusryhmän toimintaan säännöllisin väliajoin. Rohkaisemme lapsia kertomaan huolistaan, esim. kiusaamisesta esiopetuksessa tai kotona. Kiusaamiseen puututaan välittömästi ja asiat selvitetään puhumalla. Tilannetta seurataan aktiivisesti, ettei kiusaaminen pääse toistumaan. Esiopetusryhmässä sekä lasten että aikuisten tulee oppia ymmärtämään erilaisuutta ja oppia toimimaan erilaisten ihmisten kanssa 8. Retket ja tapahtumat Esiopetusvuoden aikana osallistumme erilaisiin tapahtumiin ja retkiin yksikössämme ja lähiympäristössämme tai pidemmillä retkillä. Esimerkiksi:         Metsäretket Kirjastoretket Retket leikkipuistoihin Retket kulttuuritapahtumiin esim. Sibeliuksen satu –lastennäytelmä, Kinoviikon tapahtumat Eskariluistelut Ulkoliikuntaa koulun kentällä Valon liikuntatapahtumat Sata eskaripäivää -juhla Koko päiväkodin yhteiset tapahtumat:     Säännölliset talotuokiot Nurmijärven museon järjestämät Museo matkalaukussa –tuokiot Valokuvaus Naamiaiset        Isän- ja äitienpäivän aamupalat Isovanhempien päivä Syksyinen kirkkohetki, joulukirkko ja muu seurakunnan järjestämä ohjelma Joulujuhla Kesäaikaan siirtymisen kunniaksi järjestettävä juhla Kevätretki Kevätjuhla 9. Yhteistyö vanhempien kanssa Esiopetusikäisille lapsille laaditaan henkilökohtainen esiopetussuunnitelma syksyn aikana. Vanhempien kanssa käydään esiopetussuunnitelmakeskustelu, jossa laaditaan yhteiset tavoitteet toimintavuodelle. Tavoitteet kirjataan esiopetussuunnitelmaan, jonka toteutumista arvioidaan keväällä. Vanhempainilta järjestetään syksyllä. Toiminnastamme ja ajankohtaisista tapahtumista tiedotamme kotiin jaettavalla kuukausitiedotteella. Päiväkodissamme toimii aktiivinen vanhempaintoimikunta, jolta saamme tukea toiminnallemme. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on hyvä kasvatuskumppanuus, jonka perustana on avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus. 10. Yhteistyö koulun kanssa Esiopetuksen ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää sujuvan koulun aloituksen varmistamiseksi. Koulun aloittaminen on lapselle helpompaa ja miellyttävämpää, kun koulun maailma on lapselle jo hiukan tuttu koulua aloitettaessa. Esiopetusyksiköstämme lähtee lapsia oppilaiksi pääsääntöisesti kahteen kouluun, Maaniitun ja Karhunkorven kouluun. Viereisen koulun tilat tulevat tutuiksi liikuntasalivuorojen ja urheilukenttien käytön myötä. Vuoden aikana tehdään vierailuja molempiin kouluihin. (Kummi)luokat vierailevat myös päiväkodissa. Lapsen esiopetussuunnitelman kouluun siirtyvä osa lähetetään lapsen tulevalle opettajalle vanhempien luvalla. 11. Arviointi Lapsen edistymistä esiopetuksessa havainnoidaan säännöllisesti. Siitä keskustellaan vanhempien kanssa aamu- ja iltapäivisin. Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan syksyllä ja vanhemman kanssa järjestetään keskustelu syksyllä ja arviointikeskustelu keväällä. Tarpeen vaatiessa keskustelulle järjestetään aina aikaa. Lasten matemaattisten ja kielellisten valmiuksien kartoittamisessa käytämme Mavalka - ja Kummi 3 –nimisiä materiaaleja. Ne toimivat työmme tukena ja niiden avulla saamme arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan toimintaamme erityisesti tulee vuoden aikana suunnata. Lapsen itsearvioinnille annetaan aikaa päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa lapsen ja aikuisen välillä. Lapsi pystyy seuraamaan omaa kehittymistään oman esikoulukansionsa avulla. Kansioon tallennetaan lapsen kokemuksia ja elämyksiä sekä lapsen töitä ja muutama valokuva vuoden ajalta. Opetuksen arviointi ja kehittäminen on osa jokapäiväistä työtämme. Päivittäiset keskustelut henkilökunnan välillä mahdollistavat jatkuvan tiedon kulun. Viikoittaiset oman ryhmän ja yksikön palaverit tarjoavat mahdollisuuden uusien näkökulmien esilletuomiseen. Esimiehen kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua ajankohtaisista pedagogisista asioista. Lasten antama palaute on välitöntä ja vilpitöntä. Vanhemmilta toivotaan palautetta toiminnastamme. Palautteen avulla voimme kehittää toimintaamme. Esikouluvuoden päätteeksi jokainen lapsi saa henkilökohtaisen osallistumistodistuksen esiopetusvuodesta.