1. No category

LAITEKUVAUS Hydromette HT 85 T
1. BNC­liitäntä
elektrodiliitäntä puu­ ja rakennekosteusmittauksiin
2. MS­liitäntä
liitäntä PT 100­ ja FT­lämpöantureille
3. LCD­digitaalinäyttö kaikkiin mittauksiin 4. Valintakytkin asennot ”1­4” puutypin valinta (kts. puutyyppiluettelo)
4. Valintakytkin asento ”B”
rakennekosteusmittaus 4. Valintakytkin asento ”T”
lämpötilamittaus (PT­100 ja FT­
lämpöantureille)
4. Valintakytkin asento ”Batt.” pariston tai akun tilan tarkistus
5. Valintakytkin
puun lämpötilan valinta automaattiselle lämpötilankorjaukselle puunkosteusmittauksessa
6. Mittauspainike päälle kytketty/kiinni kytketty
Pariston tarkistus
Aseta valintakytkin (4) asentoon ”Batt.” ja paina painiketta (6). Jotta paristossa
olisi riittävä jännite, näytön arvon on oltava yli 7.5. Jos näytön arvo on 7.5 tai
alle, niin paristo tai akku on lähes tyhjä ja se on vaihdettava tai ladattava. Paristo
sijaitsee laitteen takana olevassa paristokotelossa, jonka kansi voidaan avata esim.
kolikolla.
On suositeltavaa, että paristo vaihdetaan tai akku ladataan jo silloin kun näytön
lukema on välillä 8.0 ja 7.5. Virtalähde
Laitteessa on vakiovarusteena 9 V:n kuivaparisto tyypiltään IEC 6 F 22 tai IEC 6
LF 22. Suositeltavaa on käyttää alkaali­mangaani­paristoa.
Laite voidaan varustaa myös uudelleenladattavalla akulla (valinnaisena
lisävarusteena, myös jälkikäteen). Tähän kuuluvalla laturilla akku voidaan ladata
verkkovirtapistorasiasta (vaihtovirta). Latausaika on n. 12 tuntia (220 V).
Mittarin säätäminen (kalibrointi)
Laite on varustettu täysin elektonisella tarkistuskorjauksella, joten käsisäätöä ei
tarvita. Mittausvälit
Puunkosteus, asento ”1­4”:
4 – 100%:n kosteusprosentti
Rakennekosteus, asento ”B” tai ”X”: 0 – 80 yksikköä resistanssi­periaatteen mukaisesti. Lukemat muunnetaan eri rakennusmateriaalien kosteusprosenteiksi taulukon avulla Lämpötila, asento ”T”:
­199,9 ­ +199,9 °C PT 100 ja FT antureilla (ainoastaan Hydromette HT 85
T) Jos mittausarvo ylittää mittavälin, ilmestyy näytön vasempaan reunaan numero
”1”.
Mitat
Muovikotelo: pituus 180 mm, leveys 115 mm, korkeus 53 mm. Paino ilman
lisävarusteita n. 400 g.
Sallitut ympäristölämpötilat
Säilytys:
+5 ­ +40 °C, väliaikaisesti ­10 ­ +60 °C Käyttö:
0 – +50 °C, väliaikaisesti ­10 ­ +60 °C
Laitetta, elektrodeja ja mittauskaapelia ei saa säilyttää tai käyttää syövyttävässä
tai liuotinpitoisessa ilmassa. Yleisesti huomioitava Laitteen ja elektrodien käyttöohjeita tulisi noudattaa tarkasti, jotta vältyttäisiin
laitteen käytön yksinkertaistamisesta johtuvista mittausvirheistä. Huom! Turvallisuuteen liittyvä varoitus
Varmistakaa kaikissa olosuhteissa ennen reikien poraamista antureille tai ennen
elektrodin kärjen lyömistä seinään, kattoon, lattiaan jne., että tällä kohtaa ei ole
sähköjohtoa, vesijohtoa tai vastaavaa. Käyttöohje puunkosteusmittaukseen
käytettäessä elektrodeja M 20 ja M 18
Valintakytkimellä (4) valitaan luku (1 – 4) , joka vastaa mitattavaa puulajia
puutyyppitaulukossa.
Valintakytkin (5) asetetaan osoittamaan mitattavan puun lämpötilaa. Mittauselektrodi kytketään kaapelin välityksellä laitteen BNC­liitäntään (1).
Mittauselektrodi lyödään tai painetaan puuhun.
Painetaan mittaspainiketta ja luetaan mittausarvo näytöstä (3) välittömästi, heti
kun lukema on tasaantunut. Mittauspainiketta painetaan enintään 3 sekuntia.
Puutyyppitaulukko
Oheisesta puutyyppitaulukosta katsotaan valinta (1 ­ 4 ) puulajin
valintakytkimelle (4) automaattista mittausarvojen puulajikohtaista korjausta
varten. Lämpötilakorjaus
Laitteeseen sisäänrakennettu automaattinen mittausarvojen lämpötilankorjaus (5)
mahdollistaa kylmän tai lämpimän puun tarkan mittaamisen ilman taulukon
avulla suoritettavaa tarkistusta. Mittauksia suoritettaessa normaalissa huoneenlämpötilassa asetetaan
lämpötilankorjauskytkin 20 °C asteeseen. Puun lämpötilan ollessa alle tai yli 20 °
C, esim. kun mitataan kuivatuksen aikana tai välittömästi sen jälkeen, asetetaan
lämpötila puun tai kuivatuslämpötilan mukaisesti. Jäätynyttä puuta, jonka
kosteus on yli 20% ei voi mitata. Luokittelemattomien puulajien mittaaminen
Luokittelemattomille puulajeille määritellään mittarista valittava asento
kuivaustestin avulla. Tätä tarkoitusta varten mitataan ensin koepalan kosteus
kaikilla neljällä asennolla ja sen jälkeen määritellään todellinen kosteus kuivaus­
l. uunitestin avulla. Valintakytkimen asento, joka koepalan mittauksessa oli
lähinnä kuivaustestin avulla saatua tulosta, on jatkossa aina tälle puulajille
valittava asento. Kuivaustesti suoritetaan 100 ­105 °C:n lämpötilassa aina painon
vakiintumiseen asti. Kosteusprosentti lasketaan seuraavan kaavan mukaan:
Painon menetys x 100 ­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­ = Puun kosteus painoprosenteissa Kuivapaino
Jos luovutaan esitetystä määrittelystä puutyypin valintakytkimen oikealle
asetukselle, on suositeltavaa mitata kaikki luokittelemattomat puulajit kytkimen
asennolla 3. Mittauselektrodien kytkentä Laitetta voidaan mittauksesta riippuen käyttää eri mittauselsktrodien kanssa.
Elektrodit M 18, M 20, M 20­HW ja M 20­Bi kytketään laitteeseen (liitäntä 1)
kaapelin MK 8 välityksellä. Kaapelin laitteeseen tulevassa päässä on BNC­
urosliitin, jota naarasliittimeen liitettäessä kierretään oikealle kunnes se
lukkiutuu. Johtoa irrottaessa liitintä käännetään vasemmalle ja vedetään pois.
Liittimiä ei saa käsitellä liian voimakkaasti. Kaapelia ei saa vetää. Puunkosteutta mittaavan elektrodin käsittely
Lyöntielektrodi M 20
Elektrodi lyödään mitattavaan puuhun mittauskärjet poikkisyyn suuntaisesti
(elektrodin runko on valmistettu iskunkestävästä muovista). Pois otettaessa
voidaan kärjet löysätä kevyellä poikkisyyn suuntaisella sivuttaisliikkeellä. Jotta puun ytimen kosteus voidaan määritellä, elektrodin kärkien on työnnyttävä
syvyyteen, joka on noin 1/4 – 1/3 puun paksuudesta. Kun mittauslaite varustettuna elektrodi M 20:lla toimitetaan ensimmäisen kerran,
niin mukana toimitetaan 10 vaihtokärkeä pituuksilla 16 ja 23 mm. Nämä on
tarkoitettu mittauksiin, joissa puun paksuus on 30 mm tai 50 mm. Jos on mitattava tätä paksumpia puita, niin mittauskärjet voidaan vaihtaa
vastaavasti pitempiin. Kärjen pituuden kasvaessa on huomioitava, että myös vaara
kärjen katkeamisesta tai vääntymisestä lisääntyy (erityisesti kärkeä pois
vedettäessä). Tämän takia on suositeltavaa, että paksumpiin tai erityisen koviin
puihin käytetään elektrodia Ramm M 18. Mittauskärkien hattumutterit tulisi kiristää ennen mittauksia pihdeillä tai
sopivalla avaimella. Höllästi kiinnitetyt kärjet katkeavat helposti. Ramm­elektrodi M 18
Ramm­elektrodin molemmet kärjet lyödään juntalla poikkisyyn suuntaisesti
haluttuun mittaussyvyyteen. Jotta voitaisiin mitata puun sisuksen kosteus, on
kärkien työnnyttävä 1/4 – 1/3 syvyyteen puun paksuudesta.
Kärjet vedetään pois samoin juntalla, lyöntisuunta ylöspäin. Hattumutterit tullisi
kiristää ennen mittauksia pihdeillä tai sopivalla avaimella. Löyhät mittauskärjet
katkeavat helposti.
Ensimmäisen kerran toimitettaessa Ramm­elektrodi M 18:n mukana toimitetaan
10 vaihtokärkeä pituuksin 40 ja 60 mm (ilman eristystä). Nämä on tarkoitettu
mittauksiin, joissa puun paksuus on enintään n. 120 mm tai vastaavasti n. 130
mm. Jos mitataan puuta, jonka kosteus on jakaantunut epätasaisesti, so. jos puussa on
kosteuspesäkkeita tai puun pinta on sateelle altistumisen jälkeen kosteampi kuin
sisus, niin on suositeltavaa käyttää tefloneristettyjä mittauskärkiä. Ne
mahdollistavat tarkan mittauksen puun eri alueilta ja kerroksilta. Niitä on
saatavilla 10 kappaleen pakkauksissa pituuksilla 45 mm (Til.nro 4450) tai 60 mm
(Til.nro 4500). Yleistä tietoa puunkosteusmittauksesta
Hydromette HT 85 T:n toimintaperiaate perustuu jo kauan tunnettuun
sähkövastuksen (resistanssi) tai ­johtavuuden mittaukseen. Tämä perustuu siihen,
että sähkövastus riippuu voimakkaasti kulloisestakin puun kosteudesta. Täysin
kuivan puun sähkön johtavuus on niin pieni, eli vastus on niin suuri, että juuri
minkäänlaista sähkövirtaa ei ole havaittavissa. Mitä enemmän puussa esiintyy
vettä, sitä johtavammaksi puu tulee eli sitä pienemmäksi tulee resistanssi. Kyllästymispisteen (n. 30 %:n puunkosteus) yläpuolella mittaus menettää
lisääntyvästi tarkkuuttaan puulajista, ­tiheydestä ja puun lämpötilasta riippuen.
Tästä johtuen erityisesti eurooppalaisilla havupuilla ja sellaisilla eksoottisilla
lajeilla kuin Meranti/Lauan mittauserot ovat suurempia (40%:sta lähtien), kun
taas esim. sellaiset puulajit kuin tammi, pyökki ja Limba voidaan mitata suhteellisen tarkasti aina korkeisiin kosteuspitoisuuksiin (n. 60 – 80 %:in
puunkosteus) saakka. Jotta saataisiin laadullisesti mahdollisimman hyvät mittaustulokset, tulisi
näytteeksi valitut puut mitata useammasta kohtaa. On huomioitava, että
elektrodin mittauskärjet työnnetään poikkisyyn suuntaisesti vähintään 1/4:aan ja
enintään 1/3:aan asti puun paksuudesta. Jäätyneen puun, jonka kosteus on yli 20
%, mittaaminen ei ole mahdollista.
Käyttöohje rakennusmateriaalien kosteuden mittaamiseen syväanturilla resistanssiin perustuvalla mittausperiaatteella
Hydromette HT 85 T: Kytkin (4) asetetaan asentoon ”B”.
Hydromette HT 85 Analog: Kytkin (4) asetetaan asentoon ”X”.
Elektrodi kytketään liitäntään (1) mittauskaapeli MK 8:n välityksellä, ja elektrodi
isketään tai työnnetään ohjeiden mukaisesti mitattavaan kohteeseen. Painetaan mittauspainiketta (6) ja luetaan mittaustulos näyttöruudulta (3). Luettua mittausarvoa vastaava kosteusarvo prosenteissa haetaan taulukosta.
Elektrodin kytkentä
Laitetta voidaan mitattavasta materiaalista riippuen käyttää eri mittauselektrodien
kanssa. Elektrodit kytketään laitteeseen kaapelin MK 8 välityksellä. Kaapelin
laitteeseen tulevassa päässä on BNC­urosliitin, jota liitettäessä naarasliittimeen
kierretään oikealle kunnes se lukkiutuu. Johtoa irrottaessa liitintä käännetään
vasemmalle ja vedetään pois. Liittimiä ei saa käsitellä liian voimakkaasti. Kaapelia
ei saa vetää. Rakennusmateriaalien mittaaminen rakenteista
Mitattaessa rakenteista epäorgaanisia rakennusmateriaaleja on mittaustulosta
vastaava tosiasiallinen kosteuspitoisuus (painoprosenteissa, suhteessa kuivatilaan)
haettava taulukosta.
Pehmeissä rakennusmateriaaleissa tulisi käyttää elektrodia M 20, kun taas koviin
materiaaleihin, kuten sementtipohjiin ja betoniin, on käytettävä elekrodia M 6 tai
paria M 21/100 yhdessä kontaktimassan kanssa. Betonin tai muurausten syvämittauksiin aina 25 cm:iin asti voidaan käyttää
elektrodiparia M21/250. Muilla elektrodeilla vaikeasti saavuttettavia kohteita,
esim. muiden materiaalien peittämiä kohteita, voidaan mitata elektrodilla M20­Bi,
jota on saatavilla 200 mm:n ja 300mm:n pituisilla rungosta eristetyillä kärjillä.
Pintamittauksiin (esim. betonin) on tarjolla erityiset mittausholkit tyyppiä M 20­
OF 15. Niitä voidaan käyttää ainoastaan elektrodin M 20 yhteydessä.
Iskuelektrodi M 20
Rakenteisiin sidottujen pehmeiden rakennusmateriaalien (kipsi, muovi jne)
syvämittausta varten elektrodi lyödään kärkineen kohteeseen enintään 70 mm:n
syvyyteen (elektrodin runko on iskunkestävää muovia). On pidettävä huolta siitä,
että elektrodin molemmat kärjet ovat kosketuksissa vain siihen
rakennusmateriaaliin, jota on tarkoitus mitata.
Elektrodia pois otettaessa voidaan kärjet löysätä kevyellä sivuttaisliikkeellä.
Mittauskärkien hattumutterit tulisi kiristää ennen mittauksia pihdeillä tai
sopivalla avaimella. Höllästi kiinnitetyt kärjet katkeavat helposti. Kun mittauslaite,
joka on varustettu elektrodi M 20:lla, toimitetaan ensimmäisen kerran, niin
mukana toimitetaan 10 vaihtokärkeä pituuksilla 16 ja 23 mm. Nämä on
tarkoitettu mittauksiin, joissa syvyys on enintään 20 mm tai 30 mm. Jos halutaan
näitä syvempiä mittauksia, voidaan kärjet vaihtaa pitempiin (40 mm ja 60 mm),
ja jolloin on huomioitava lisääntyvä vaara kärjen katkeamiselle. Huom!
Pintojen likaantumisesta (esim. öljyyntyminen) voi seurata mittausvirheitä. Käyttöohje lämpötilamittauksiin
Lämpötilamittaus PT 100­anturilla ja FT­luotaimilla.
Kytkin (4) käännetään asentoon ”T”. Kulloisenkin lämpötilatunnistimen liitin
kytketään liitäntään (2). Painetaan mittauspainiketta ja luetaan mittausarvo Celsius­asteina näytöstä (3).
Yleisesti huomioitava lämpötilamittauksissa
Lämpötilan virheetöntä mittausta varten on tunnistimen ja kohteen välille saatava
tasainen lämpötilaero. Tämä saavutetaan helposti mitattaessa suuria määriä
nesteitä tai isokokoisia kohteita, joiden lämpöpitoisuus on suuri. Tällöin on
huomioitava, ettei tunnistimeen (koetinputki, ­pää jne) vaikuta joiltain osiltaan
jokin muu lämpötila (ympäristön ilmanlämpötila). Tämän takia suosittelemme, että ehdottomasti pidetään huolta siitä, että tunnistin
upotetaan kohteeseen kokonaisuudessaan tai se varustetaan erityisellä suojalla.
Tähän tulisi käyttää polyesteria tai hyvälaatuista (tiheää) vaahtomuovia
läpimitaltaan 30 mm ja pituudeltaan vaikutukselle alttiin osan kokoinen.
Pintatunnistimelle OT 100 voidaan käyttää vähintään 30 mm paksuista polyesteri­
tai vaahtomuovipalaa suojaamaan lämpö­ tai kylmävirtauksilta seinän lämpötilan
mittauksissa. Materiaaleja , jotka johtavat huonosti lämpöä tai joiden lämpöisyys on pieni
(esim. styropor, lasivilla, lasi jne), ei ole usein teknisistä syistä johtuen
mahdollista mitata virheettömästi mekaanisella tunnistimella. Jotta tällöin
saataisiin kelvollisia tuloksia, on huomioitava ympäristön lämpötila tai sitten
suoritettava likimääräisiä mittauksia. FT­tyyppisarjaan kuuluvan taipuvan lämpötilaluotaimen käsittely Lämpötilan virheetöntä mittausta varten on tunnistimen ja kohteen välille
saatava tasainen lämpötilaero. Tämä saavutetaan helposti mitattaessa suuria
määriä nesteitä tai isokokoisia kohteita, joiden lämpöpitoisuus on suuri. Tällöin on huomioitava, ettei tunnistimeen (letkun pituus) vaikuta joiltain osiltaan jokin
muu lämpötila (ympäristön ilmanlämpötila). Tämän takia suosittelemme, että
ehdottomasti pidetään huolta siitä, että lämpötilan ollessa alle 60 °C tunnistin
upotetaan kulloiseenkin kohteeseen kokonaisuudessaan (vähintään 6 cm). Huoneenlämpötiloja (varastot, kuivaamot jne) mitattaessa tunnistin tulisi
kiinnittää hyvin tuuletettuun paikkaan.
Mitattaessa irtomateriaalia on huolehdittava siitä, että koko tunnistinkärki (letku
sekä väh. 10 cm kaapelista) upotetaan kohteeseen. Lämpötilatunnistin FT:tä voidaan käyttää aina + 120 °C­asteeseen asti.
Teflonkaapelin avulla tunnistinta voidaan käyttää myös lievästi syövyttävissä
materiaaleissa.