PARIKKALAN KUNNAN METSIEN METSO-SUOJELUESITYS 2015 Valkoselkätikka © Juha Juuti 31.1.2015 Juha Juuti Sivu 2/13 METSO-SUOJELUESITYS Suojeluesityksen tarkoituksena on turvata uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja parantaa lajien selviytymistä yhdyskuntarakenteiden lomassa yhdistämällä pirstaleisia arvokohteita yhtenäisemmiksi ja eheämmiksi kokonaisuuksiksi. Näin turvataan myös lehtoalueiden sekä välialueiden monipuolisen lajiston säilymistä alueella. METSO-ohjelman mukaiseen suojeluun esitettävät alueet sijoittuvat eri puolille Parikkalan kuntaa. Kaikki selvitystyön yhteydessä raporttiin päätyneet kohteet on kartoitettu ja niistä on tehty KuntaMETSO-raportti (liite 2). Raportissa kaikki alueet on esitelty ja kuvailtu sanallisesti sekä tehty arvioinnit METSO-valintakriteerien mukaan. KuntaMETSOselvitystyön teki luontokartoittajaksi opiskeleva parikkalalainen, Matti Lötjönen, kesäharjoittelutyönä 2014. Selvitystyön mahdollisti Tuuliaisen säätiöltä saatu apuraha, josta kiitämme säätiötä. Kaikki raporttiin päätyneet kohteet ovat riittävän hyvin yhteydessä toisiin arvokohteisiin tai jo suojelussa oleviin kohteisiin, joten ne täyttävät hyvin METSO-kriteerit ja ovat siten suojeluun soveltuvia kohteita. METSO-suojelu on joustava suojelumuoto, sillä se ei estä virkistyskäyttöä ja olemassa olevat polkuverkostot sekä muut virkistykseen liittyvät rakenteet voidaan säilyttää. Alueita koskevat suojelumääräykset ja korvaukset voidaan joustavasti sopia ELY-keskuksen ja maanomistajan välisin keskusteluin. Kunta saa korvauksen suojelusta KuntaMETSO-ohjelman mukaisesti. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry esittää Parikkalan kunnalle kyseisten arvokohteiden suojelua parantamaan uhanalaisten lajien mm. valkoselkätikan selviytymistä näillä yhdyskuntarakenteiden lomassa olevilla alueilla sekä alueellisesti uhanalaiselle kuukkelille tärkeiden metsäalueiden suojelemiseksi. Liitteeseen 1 on koottu suojeluun esitettävien kohteiden tarkat karttarajaukset ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti tehtynä. Suojeluun esitettävät alueet on merkitty karttoihin vihreällä rasteroinnilla ja suojeluun lisäarvoa tuovat alueet on merkitty rajausten sisälle tummemmalla sinisävyisellä rasteroinnilla. Liitteen 1 lopussa on yhteenvetotaulukko (Taulukko 1) kohteiden perustiedoista. Ruokolahdella 31.1.2015 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Juha Juuti, puheenjohtaja METSO- suojeluvastaava ja ELY- keskuksen METSO- yhteistoimintaryhmän jäsen Yhteystiedot: Email: [email protected] Puhelin: 0500 221213 2 Sivu 3/13 LIITE 1 KUNNAN POHJOISOSAN KOHTEET Kohde 1. Niukkalan keskusta ja kohde 2. Kalkkusaaret Kohde 3. Uukuniemi, Kokonlahti 3 Sivu 4/13 Kohde 4. Niukkalan Salokylä, Lonkalampi, Paskolampi ENTISEN SAAREN SEUDUN KOHTEET Kohde 5. Akonpohjan keskusta 4 Sivu 5/13 Kohde 6. Vaaranmäki Kohde 7. Pitkäpohja 5 Sivu 6/13 SÄRKISALMEN SEUDUN KOHTEET Kohde 8. Mälkiänmäki, (Rajasuo) Kohde 9. Riihilahti 6 Sivu 7/13 Kohde 10. Jätevedenpuhdistamo (Risulaani) Kohde 11. Puhdistamontie 7 Sivu 8/13 Kohde 12. Liuharanta PARIKKALAN KESKUSTAN KOHTEET Kohde 13. Surumäki 8 Sivu 9/13 Kohde 14. Sikoharju, Törölampi ja kohde 15. Likolampi Kohde 16. Ristimäki 9 Sivu 10/13 Kohde 17. Vierevinharju, Pikkupunkaharju Kohde 18. Tiviänlampi 10 Sivu 11/13 KUNNAN ETELÄ-OSAN KOHTEET Kohde 19. Koitsanlahden koulu Kohde 20. Peruspohja, Sourunmäki (Pörö-Peikko) 11 Sivu 12/13 YHTEENVETOTAULUKKO KOHTEIDEN PERUSTIEDOISTA PARIKKALAN KUNNAN METSIEN METSO -SUOJELUESITYKSEN KOHTEET Kohde Tilan nimi Tila n:o Paikan ja alueen nimi Kasvupaikka METSO- n:o Koko rajauksen luokka Ydinalueen pinta-ala ha pinta-ala ha Huomautus 2.1 Kunnan pohjoisosan kohteet: 1 Koivurinne 580-431-6-30 Niukkala, Koivurinne lehtoa II 2,8 4,5 uhanalainen laji 2 Hovinselkä 580-431-6-70 Niukkala, Kalkkusaari lehtomainen tuore kangas I-II 0,3 0,3 saaren pohjoispuoli lähellä mantereen rantaa (300m) 3 Metsäkangas 580-427-3-14 Uukuniemi, Kokonlahti lehto II 0,1 0,1 Kattilalammen rantaan rajoittuva alue, uhanalainen laji 4 Hovinselkä 580-431-6-70 Niukkala, Salokylä, Lonkalampi puustoiset suot, korvet I 7,0 13,7 Paskolampi ja sen ympäröimät suoalueet, ruohokorpi 2.2 ent. Saaren seudun kohteet 5 Seppälä 580-408-10-95 Akonpohjan keskusta lehto I 4,6 4,6 rantametsä, uhanalainen laji 6 Iljala 580-424-34-4 Saarenkylä, Vaaranmäki lehto II-III 7,3 12,8 kuivahko lehto rinnemaastossa, kehittyvä lehto, paranee luonnonhoitotoimenpiteillä 580-406-17-9 (580-406-8-12) Pitkäpohja ? pienvesien lähimetsä, lehtoa metsäluhdat ja tulvametsät lehtomainen tuore kangas I I II 26,6 39 kohteelle sijoittuu kolme eri tyyppistä arvoaluetta 7 2.3 Särkisalmen kohteet 8 Metsälä Ukonkallio Kärpänen 580-413-6-74 580-413-6-74 580-413-6-76 Rajasuo, Mälkiänmäki lehtomainen tuore kangas puustoiset suot, ruoho- ja heinäkorpi I I 12,2 24 runsaslahopuustoinen kangasmetsä ja puustoinen korpi sekä ruoho- ja heinäkorpi 9 Venevalkama Jokiranta 580-413-11-60 580-413-6-145 Särkisalmi, Riihilahti lehto metsäluhdat ja tulvametsät II I 3 3 tulvavaikutteinen lehtometsäalue uhanalainen laji 10 Puhdistamo 580-413-35-0 Särkisalmi, Risulahti lehtomainen tuore kangas metsäluhta ja tulvametsä I 1,6 1,6 tuore lehtomainen kangas, metsäluhta ja tulvametsä uhanalainen laji 11 Sahala Lautatarha 580-413-4-7 580-413-4-53 Särkisalmi, Puhdistamontie lehto, tulvametsää ja luhtaa I 3,7 3,7 järeitä haapoja, tervaleppää, hieskoivuja uhanalainen laji 12 Rauhala Kennola Kolmikuma 580-403-2-6 580-403-2-12 580-403-2-13 Särkisalmi, Liuharanta lehto I 0,8 0,8 järeitä vanhoja puita, haapoja, koivuja, pihlajaa mänty, kuusi sekä eriasteista lehtilahopuuta 2.4 Parikkala, keskustan kohteet 13 Mäkinotko 580-404-6-96 Parikkala, Surumäki kallioketo ja lehtolaikku II 2,6 11 puustoinen perinnebiotooppi, kallioketo ja lehtolaikku loppuosa tuoretta kangasta, jolla useita korpialueita 14 Huotikkala 580-404-1-127 Parikkala, Sikoharju ja Törölampi lehto, CT kangas I 5,8 5,8 järeitä vanhoja lehtipuita ja harjulla kilpikaarnamäntyjä suppalampi ja rantalehtoa, koko alue I-luokkaa 15 Huotikkala 580-404-1-127 Parikkala, Likolampi CT kangas, lehto I-II 2 16 kuiva CT kangas paahdeympäristöä ja Likolammen rantavyöhyke ja supat lehtipuita kasvavaa lehtoa 580-402-27-29 Parikkala, Ristimäki lehto, I 2,5 2,5 Tervaleppälehtoa, pienvesien lähimetsä ja tulvametsä uhanalainen laji 580-402-68-9 Parikkala, Vierevinharju, Pikkupunkaharju CT kangas, isovarpuräme I-II 3,7 16,7 Maisemallisesti arvokkaita harjuja ja suppien soita Parikkala, Tiviänlampi lehto I 4,2 4,2 tulvavaikutteinen lehto pienvesien lähimetsät uhanalainen laji I 0,65 0,65 lehto vaihtelee tuoreesta kuivahkoon I-II 6,25 33,8 Suuria korkeuseroja käsittää kallioinen/louhikkoinen metsäalue, jossa korpipainanteita sekä pieniä lehtokuvioita. Kuukkelin elinpiiriä 16 17 Vierevi 18 580-413-4-61 580-419-3-5 2.5 Kunnan etelä-osan kohteet 19 Nevalaisenharju 580-10-20-49 Koitsanlahti lehto 20 Pöröpeikko 580-402-64-0 Peruspohja, Sourunmäki MT kangas, osin VT ja ravinteikkailla osilla OMT Ydinalueet yht. Kokonaisala yht. 97,7 198,75 Taulukko1 12 LIITE 2 KuntaMETSO -raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA ................................................................................ 3 2. METSO -OHJELMAAN SOVELTUVAT ALUEET …........... 4 2.1 KUNNAN POHJOISOSAN KOHTEET …............................ 4 Kohde 1. NIUKKALAN KESKUSTA …................................ 4 Kohde 2. NIUKKALA KALKKUSAARI …........................... 5 Kohde 3. UUKUNIEMI KOKONLAHTI …........................... 6 Kohde 4. NIUKKALAN SALOKYLÄ, PASKOLAMPI ….... 7 2.2 ENTISEN SAAREN SEUDUN KOHTEET …...................... 8 Kohde 5. AKONPOHJAN KESKUSTA …............................... 8 Kohde 6. VAARANMÄKI ….................................................. 9 Kohde 7. PITKÄPOHJA …...................................................... 10 2.3 SÄRKISALMEN SEUDUN KOHTEET ….......................... 11 Kohde 8. MÄLKIÄNMÄKI, (Rajasuo) …............................... 11 Kohde 9. RIIHILAHTI …........................................................ 13 Kohde 10. JÄTEVEDEN PUHDISTAMON Risulaani ........ 15 Kohde 11. PUHDISTAMONTIE …......................................... 16 Kohde 12. LIUHARANTA ….................................................. 17 2.4 KESKUSTAN KOHTEET …................................................. 18 Kohde 13. SURUMÄKI ….….................................................. 18 Kohde 14. SIKOHARJU, TÖRÖLAMPI …............................ 19 Kohde 15. LIKOLAMPI …...................................................... 20 Kohde 16. RISTIMÄKI …....................................................... 21 Kohde 17. VIEREVINHARJU, PIKKUPUNKAHARJU ….... 22 Kohde 18. TIVIÄNLAMPI ….................................................. 24 2.5 KUNNAN ETELÄ -OSAN KOHTEET ….............................. 26 Kohde 19. KOITSANLAHDEN KOULU …........................... 26 Kohde 20. PERUSPOHJA, SOURUNMÄKI (PöröPeikko) … 27 2 KuntaMETSO -raportti 1. Taustaa Tässä raportissa esitellään METSO -vapaaehtoissuojeluun soveltuvia Parikkalan kunnan omistamia metsäkohteita. Kunnan tapauksessa suojelu toteutettaisiin valtakunnallisen vanhojen metsien suojeluohjelman, KuntaMETSOn puitteissa. KuntaMETSO on pääpiirteiltään yhteneväinen yksityismetsien suojeluohjelman, METSOn kanssa. Ajantasaiset (elokuu 2014) tiedot kunnan omistamista metsäpalstoista löytyivät Teknisen toimiston avulla kiinteistötietojärjestelmästä. Kiinteistökohteita oli noin 200 kpl. Paikallinen Metsänhoitoyhdistys tarjosi pohjatietoja ja ehdotuksia varsinaisten maastokäyntikohteiden valitsemiseksi. Tiedot haettiin MHY:n ylläpitämästä uusimmasta Parikkalan kunnan metsänhoitosuunnitelmasta. Jari Kontiokorpi oli tehnyt pohjatyötä kartoittaessaan potentiaalisia tikkametsiä ja lahjoitti tiedot tämän raportin aineistoksi. Lisäksi selvityksen tekijä valitsi kohteita paikallistuntemuksen ja karttatyön perusteella maastokäyntikohteiksi. YHTEENVETO: Eri elinympäristojen jakaantuminen kohteiden kesken: METSO elinympäristö: Lehdot Kohdenro, jolla ao. elinympäristö esiintyy Kohteiden lkm 1, 3, 6, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 19 10 2, 7, 8, 10, 17, 20 6 5, 7, 9, 15, 16, 17, 18, 20 8 4, 8, 17, 20 4 Metsäluhdat ja tulvametsät 7, 9, 10 3 Harjujen paahdeympäristöt 14, 15, 17, 3 Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet --- 0 Puustoiset perinneboitooopit 13 1 Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt --- 0 Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 20 1 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiser suot 3 KuntaMETSO -raportti 2. METSO -OHJELMAN SUOJELUUN SOVELTUVAT ALUEET 2.1 KUNNAN POHJOISOSAN KOHTEET Kohde 1. Niukkalan keskusta : Lehtokohde Kohde 2. Niukkalan keskusta : Kalkkusaari Kohde 3. Kokonlahti. Kattilalampi Kohde 4. Niukkalan Salokylä : Lonkalammen Paskolampi Kohde 1.: NIUKKALAN KESKUSTA Kiinteistötunnus: 580-431-6-30 Koivurinne, Kuvion pa: 3,1 ha Tiheä lepikko METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Lehdot / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehdot. Kuvaus: Pienen, umpeenkasvaneen ojan äärellä oleva kostea lehto. Kuvion lounaisrajalla ojan varressa jonkin verran luhtaisuuta. Kenttäkerroksessa horsmaa, hiirenporrasta ja suo-ohdake. Reunassa nuoria hieskoivuja. Lähempänä tietä tiheä harmaalepikko, jossa ruokaili valkoselkätikka (renkaaton). Pensaskerroksessa on paljon tuomea. Rinne kohoaa nopeasti koilliseen päin ja puustoon liittyy muutamia haapoja ja kuusitiheikkö. Kaikkialla runsasti maapuita ja talviaikaan taipuneita isohkoja tuomen runkoja. Ylempänä heinäniitty, jonka yläreunassa n. 40 m halkaisijaltaan oleva suppa, jossa haaparyhmä ja lahovikaisia koivuja. Osa haavoista on järeitä. 4 KuntaMETSO -raportti Kohde 2.: NIUKKALA, KALKKUSAARI (isomman Kalkkusaaren pohjoisosa) Kiinteistötunnus: 580-431-6-70 Hovinselkä, Kuvion pa: 0,3 ha Mäntymaapuu METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Runsaslahopuustoiset kangasmetsät / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt, jotka eivät täytä luokan I valintaperusteita. Kuvaus: Kalkkusaaret sijaitsevat Pyhäjärvessä, Niukkalan edustalla Molemmissa saarissa on mökki, myös kohteena olevassa saaressa, sen toisessa päässä. Kuvio sijaitsee isomman saaren luoteisosassa. Kalliorantainen ja kohtalaisesti kohoava saaren keskiosa. Yleisilmeeltään hyvin tiheä tuore kangasmetsä ja luonnontilaisen kaltainen (hakkuusta ei näy jälkiä). Pääpuuna kuusi ja mänty, n. 10% hieskoivua, joka sekin hakkuukypsän kokoista. Saman verran tervaleppiä rantaviivassa. Pensaskerroksessa runsaasti katajaa. Kenttäkerros rehevä; isolehtistä puolukkaa ja mustikkaa. Eriasteisia lahopuita kohtalaisen paljon (eriasteista lahopuuta, läpimitta yli 20cm, enemmän kuin 5m3/ha) 5 KuntaMETSO -raportti Kohde 3.: UUKUNIEMI , KOKONLAHTI Kattilalammen ranta Kiinteistötunnus: 580-427-3-14 Metsäkangas, Kuvion pa : 0,082ha Laskuoja METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Lehdot / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehdot Kuvaus: Lehto, joka sijaitsee pienvesiympäristössä. Pinta-alaltaan pieni kohde rajoittuu länsireunastaan pienen Kattilalammen (0,5ha) rantaan. Etelärajan muodostaa aukkohakkuun reuna. Vaikkakin lammen rannoilla kasvaa enemmistönä järviruokoa ja vähän osmankäämiä, se ei ole erityisen umpeenkasvanut. Lammen rannassa on järviruokovyöhyke ja sitä seuraa kapea lehtokorven vyöhyke, jossa mm. rahkasammalia. Varpuina mustikkaa ja isolehtistä puolukkaa. Näkyvin putkilokasvi on hiirenporras, mutta ei täysin peittävänä kerroksena. Lehtokorpi muuttu maaston kohtotessa nopeasti tuorelehtotyypiksi. Lammen laskuojaa Pyhäjärveen perattu n. 20-30 v. sitten (Kuva) Penkereillä on kasvillisuutta, mm. koivuja, harmaaleppiä ja halavia, joista valkoselkätikka on kaivanut toukkia. Kuusia vain yksittäin kappalein. samoin katajia lehtopensaana. Ojassa on ruostelähteitä. Muualla puut kasvavat muusta maastosta hieman koholla juurimättäillä (tulvavaikutus). Mättäiden reunoilta löytyy karhunsammalia ja metsälehväsammalta. Aivan kohteen rajalla on kuivimmassa nurkassa noin 140 vuotias mänty (avohakkuun reunassa). Paikka on ehkä ollut aikaisemmin karjan metsähakana ja rantaniittynä. Viereinen palsta on vanhaa niittyä, nyt suurruoholehtoa, joka on metsitetty koivulle. Yhdistämällä viereisiä alueita lammen rannasta, tästä voisi saada edustavan suojelukohteen. Kohde on metsälakikohde (pienen lammen välitön lähiympäristö) 6 KuntaMETSO -raportti Kohde 4.: NIUKKALAN SALOKYLÄ, LONKALAMPI, Paskolampi Kiinteistötunnus: 580-431-6-70 Hovinselkä , Kuvion pa 4,4 ha METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat / Luokka I – Vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet. Kuvaus: Ruohokorpi suotyyppi. Lammen keskustaa kohti korpi muuttuu rahkarämeeksi ja keskellä on avovesi. Pääpuuna hieskoivua ja rämeessä kitukasvuista mäntyä. Kenttäkerroksessa mm. kurjenjalka ja suopursu. On Metsälakikohde. 7 KuntaMETSO -raportti 2.2 ent. SAAREN SEUDUN KOHTEET Kohde 5. Akonpohjan keskusta : Rantametsä Kohde 6. Saaren Kirkko : Vaaranmäki Kohde 7. Pitkäpohja: Karklampien pienvesiketju Kohde 5.: AKONPOHJAN KESKUSTA Kiinteistötunnus: 580-408-10-95 , Seppälä . Kuvion pa 4,0 ha. Tikan koloja rannan harmaalepässä Kohde sijaitsee Suur Rautjärven rannalla, Akonpohjan keskustassa rajoittuen toiselta laidalta Selkäsaarentien peltoaukeisiin. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Pienvesien lähimetsät / Luokka I - Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät Kuvaus: Suur Rautjärven rannassa oleva rantalehto, jonka kenttäkerros on heinäinen ja sarainen. Paljon maapuita, pökkelöitä. Myös tuulenkaatoja. Halavissa tikan syönnöksiä. Muutama järeä haapa. Kuvion reunassa joki, joka kuljettaa lietettä ja aiheuttaa Joen purkukohdassa ajoittiaista tulvaa joen suuhun, jossa paljon saraa. tulvainen saraikko 8 KuntaMETSO -raportti Kohde 6.: VAARANMÄKI Kiinteistötunnus: 580-424-34-4 Iljala I. Kuvion pa 5,0 ha Sekametsän eri-ikäistä puustoa Kuvio 1. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Lehdot / Luokka III – Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät lehdot. Kuvaus: Tässä kuivassa lehdossa on jonkinverran lahopuuta sekä maassa että haapapökkelöinä. Rinteessä on vieläkin järeitä haapoja, joissa isoja tikankoloja, mutta merkkejä esim. liito-oravista ei löytynyt. Kohde sijaitsee Naattikummun Natura2000 -suojelualueen vieressä (välissä on tie). Pohjoisnurkassa on jyrkänne jonka rinteillä yli 100v. kuusia ja muutamia haapoja jyrkänteen aluspuina. Jyrkänteen edustavin osa jää alueen ulkopuolelle. (Vaskivuori) Naattikummun puoleisella reunalla, pellon reunassa on kujanne, jota reunustavat metsän puolella yli 100v. kuuset ja pellon puolella pihlajarivistöt (Kuva). Puukujanne: vanhat kuuset ja pihlajat 9 KuntaMETSO -raportti Kohde 7.: PITKÄPOHJA Kiinteistötunnus: 580-406-17-9 ja 580-406-8-12, Kuviot 1-3 yht. pa 5,0 ha Tulviva puro kuviolla 2. Kuvio 1. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Pienvesien lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät Luonnontilainen kahden pienen lammen yhdistävä puro, jonka reunamilla tiheä kenttäkerros (mm. hiirenporrasta). Puusto eri-ikäistä harmaa- ja tervaleppää sekä hieskoivua. Lahopuuta on jonkinverran pökkelöinä, maapuina ja puroon langenneina. Sulkeutuneissa puron loopeissa on rahkasammalia. Metsälakikohde. Kuvio 2. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Metsäluhdat ja tulvametsät / Luokka I – Luonnontilaisen kaltaiset tai lahopuustoiset metsäluhdat ja tulvametsät Tämän kuvion leveimmällä kohdalla puron voimakas meanderointi ja tulviminen tasaisella maanpinnalla tekee kuviosta ruohoisen metsäluhdan jossa on myös saniaislehdon piirteitä, tiheä hiirenporras- ja mesiangervo kasvusto. Puron tulvavaikutus ulottuu koko piirretylle kuviolle. Puron varressa metsäsammalia. Metsälakikohde. Kuvio 3. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Runsaslahopuustoiset kangasmetsät /Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt , jotka eivät täytä luokan I valintaperusteita. Kuvio yhdessä puronvarren kanssa muodostaa monimuotoisen kokonaisuuden. 10 KuntaMETSO -raportti 2.3 SÄRKISALMEN KOHTEET Kohde 8 Rajasuon Mälkiänmäen vanha lahopuustoinen kangasmetsä Kohde 9 Särkisalmen Riihilahden rantametsät Kohde 10 Särkisalmen vedenpuhdistamon risulaanin rantametsä Kohde 11 Särkisalmen Puhdistamontien rantametsä Kohde 12 Liuharanta, Lehto Kohde 8.: MÄLKIÄNMÄKI, PARIKKALA Rajasuo. Kuviot 1. ja 2. pa yht. 7,1 ha Kiinteistötunnukset: 580-413-6-74, Metsälä 580-413-6-76, Kärpänen 580-413-6-74, Ukonkallio Kuvion 1. Maapuita ja tiheä kuusikko Paikka sijaitsee Parikkalan ja Savonlinnan (ent. Punkaharjun kunta) rajalla. Matkaa Saimaan rannalle n. 6km. Kohteen länsipuolella on hakkuuaukeaa, jossa Särkisalmen Metsästysyhdistyksen ampumarata. Myös itäpuolella hakkuuaukea (alkaa Kuvion2. itäpuolelta jatkuen itään aina jyrkänteelle asti) Kohteen pohjoisreunassa on suursikala. Eteläpuolelta kulkee retkeilyreitti. Puolen kilometrin päässä on laavu ja tulentekopaikkoja. Oronmyllyn leirikeskus ja hiihtoladut on kilometrin päässä. Savonlinna-Parikkala valtatielle nro 14 on matkaa 2 km. 11 KuntaMETSO -raportti Kuvio 1. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Runsaslahopuustoiset kangasmetsät / Luokka I - Vanhapuustoiset ja runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt Kuvaus: Tiheäpuustoista reheväpohjaista MT kangasta. Kaikkein korkeimpien mäenhuippujen välittömästä läheisyydestä alkaa mosaiikkimaisia vyöhykkeitä, joissa tiheän havupuusto; mänty ja kuusi vaihtuu välillä haapa- ja välillä kuusitiheiköksi. Myös lahovikaisia koivuja esiintyy kohtalaisesti. Haavat eivät ole erityisen järeitä, vaan pitkiä (johtuu ehkä tiheästä puustosta ympärillä). Vain vähän tikankoloja. Haapojen määrä on suuri ja monessa eri muodossa: terveinä, keloina sekä monen eri ikäisenä maapuuna. Merkillepantavaa koko Mälkiänmäen alueessa on suuri lahopuun määrä. Asta -myrskyn kaatamat puut, lähinnä männyt ja kuuset ovat täysin koskematta (muodostavat uuden lahopuun jatkumon) ja myös aikaisemmin kaatuneet puut ovat maapuina edelleen. (Kuva edellä) Kuvio 2. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Puustoiset suot / Luokka I – Vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet. Kuvaus: Kuvio sijaitsee Mälkiänmäen rinteen puolessavälissä olevalla ”tasanteella” tultaessa eteläsuunnan polkua pitkin. Idän puolella kuvio rajautuu, kapean suojavyöhykkeen eristämänä, hakkuuaukeaan. (hakkuuaukean itäpäässä, jyrkänteen reunalla on kalasäääsken tekopesä jonka pesinnästä ei tietoa, keväällä näin tosin reviirillä soidintavan parin). Kuvio on Metsälakikohde (Ruoho- ja heinäkorpi) Laikun ympärillä kitukasvuisia kuusia ja muutama koivu. Kenttäkerroksessa kastikkaa Jonkinverran lahomaapuita. Keskellä kosteaa, jossa vain rahkasammalta. Laikun eteläreunasta lähtevä rahkasammalten peittämä polku alamäkeen on kriittinen tekijä kuvion vesitalouden kannalta: jos ura syvenee jostain syystä esim. metsäkoneen kulku tai polun kuluminen, niin vesi karkaa sitä pitkin. Laikun viereen on jo nyt ajettu jostain syystä metsäkoneella. Todennäköisesti ylämaastossa oleva kivilohkareen ympärillä oleva lähde ruokkii tätä korpipainannetta (lähteestä lähtee rahkasammaleinen ”juotti” painanteen suuntaan) Korpipainanne maapuineen 12 KuntaMETSO -raportti Kohde 9.: RIIHILAHTI, SÄRKISALMI, Kuviot 1.- 3. pa yht 2,0 ha Kiinteistötunnukset: 580-413-11-60 Venevalkama ja 580-413-6-145 Jokiranta Tervaleppä kuviolla 3. Kuvio 1. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Lehdot – Luokka II - Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehdot. Kuviolla on runsasta hiirenporrasta kasvava saniaislehto. Valtapuuna tuomi; useita 25 cm paksuisia tuomiryhmiä. Toisena valtapuuna harmaaleppä, jonkinverran koivua. Aivan rannassa on myös tervaleppiä. Kuvio 2. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Pienvesien lähimetsät – Luokka II - Muut monimuotoisuudelle merkittävät pienvesien lähimetsät Luokituskriteerinä on puuston ikä. Männyt ovat paksuja ja iältään 140-180v. Tyypiltään avoimen paikan mäntyjä; paksuja mutta vain keskikorkeita. Osa kilpikaarnaisia. Paksuin mänty on läpimitaltaan 57cm , pisin mänty 26m. Kuvio 3. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Metsäluhdat ja tulvametsät – Luokka I - Luonnontilaisen kaltaiset tai lahopuustoiset metsäluhdat ja tulvametsät Kuvaus: Kuvion luonne on tulvametsäinen.Vallitsevana puuna tervaleppää koivun ohella. Myrsky on kaatanut suuren osan n. 30 v. koivuista. Nyt korjaamattomina tai vain katkottuina maassa, joten on hyvä lahopujatkumo. Kolmantena yleisenä puulajina on 13 KuntaMETSO -raportti halava, joissa paljon valkoselkätikat syönnöksiä. Paksuin halava on läpimitaltaan 40cm. Hyvin ohuistakin halavan ytimistä tikka on löytänyt toukan. Kuvion läpi virtaa hiesupohjainen erittäin matala oja/puro. Joiltakin osin se on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena purona joka meanderoi voimakkaasti. Virtaaman parantamiseksi puroa on oiottu. Yläjouksulta tulee paljon lietettä, hienoa hiekaa (hiesua), joka aiheuttaa kuviolle vähintäänkin ajoittaisen tulva-ilmiön, ellei peräti koko kasvukauden kestävän. Puro/oja meanderoi. Reunoilla jättipalsamia. Ojansuun kasvustoa: järvikorte, korpikaisla, ... Kenttäkerroksessa vallitsevana on hiirenporras, mesiangervo, ratamosarmio ja saroja. Myös lehtopensaita ja yksittäisiä kotkansiipi -pensaita esiintyy. Puron pohjassa ja rannoilla korpikaisla -kasvustot ovat tiheitä, samoin järvikortteen. Puron pohjassa myös ruostelähteitä. Tienvarteen on villiintynyt jättipalsameja (viereisistä puutarhoista ). Maaperä on vain ohuelti (n.5cm) lehdon multaa. Heti tämän kerroksen alla on joen kuljettama hiesu/lietekerros. 14 KuntaMETSO -raportti Kohde 10.: JÄTEVEDENPUHDISTAMO, Risulaani. Kuvioden pa 1,1 ha Kiinteistötunnus: 580-413-35-0, Puhdistamo Kuvio 1. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Runsaslahopuustoiset kangasmetsät / Luokka I – Vanhapuustoiset ja runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt Kuvaus: Kuvio sijaitsee nykyisen jätevedenpuhdistamon vieressä olevan risulaanin kohdalla rannassa. Kuviolla on pieni niemi, jossa on yli 150 vuotiaita kilpikaarnaisia järeitä mäntyjä terveinä että keloina että myös maapuina. Metsätyyppi on lehtomainen kangasmetsä (lehtopensaita). Kuviolla myös haavikko, joista suurin osa on järeitä. Myös tikansyönnöksiä. Kuvio 2. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Metsäluhdat ja tulvametsät / Luokka I – Luonnontilaisen kaltaiset tai lahopuustoiset metsäluhdat ja tulvametsät Kuvaus: Niemen tyvellä, molemmin puolin on tervaleppäinen ja hieskoivuinen tulvametsä, joka sekin on lahopuinen. Pohjakerroksessa heinä, saroja ja järvikortetta. 15 KuntaMETSO -raportti Kohde 11.: PUHDISTAMONTIE (rantametsä ennen Puhdistamoa). Yht pa 3,5 ha Kiinteistötunnukset: 580-413-4-7, Sahala ja 580-413-4-53 Lautatarha Paksuja tervaleppiä. Tikansyönnöksiä. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Lehdot / Luokka I – Puustoltaan vanhat, runsaslahopuustoiset tai jaloja lehtipuita kasvavat lehdot. Kuvaus: Kohde koostuu kahdesta peräkkäisestä, tiensuuntaisesta rantametsälohkosta. Ranta on loiva, joten rantaviivan paikkaa ei pysty sanomaan, vaan metsä vaihtuu tulvametsän kautta luhdaksi ja järviruovikoksi. Puhdistamontiestä alkaen hieman yli puolenvälin rantaan päin alue on suurruoholehtoa, jossa pääpuuna hieskoivu, 60% ja haapa 40%. Monet ova järeitä haapoja, yksi läpimitaltaan 67cm. Sekapuuna halavaa ja tervaleppiä. Lehtipuut muodostavat lahojatkumon: tuoreet tuulenkaadot, pökkelöt ja maapuut. Myös tikansyönnöksiä. Lähempänä rantaa muodostuu on tulvainen tervaleppäluhta, jossa myös halavia. Samoin näistä muodostunutta lahopuuta. Pohjalla kasvaa heiniä, saroja ja järvikortetta. Routinut tulvajuurakko Luhdan järvikortteikko 16 KuntaMETSO -raportti Kohde 12.: LIUHARANTA. Pa: 0,8 ha Kiinteistötunnukset: 580-403-2-6, Rauhala 580-403-2-12, Kennola 580-403-2-13, Kolmikulma METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Lehdot / Luokka I – Puustoltaan vanhat, runsaslahopuustoiset tai jaloja lehtipuita kasvavat lehdot Kuvaus: Kuvio koostuu kolmesta pienestä vierekkäisestä kiinteistöstä. Metsätyyppi on kuiva lehto. Kuvio rajautuu pohjoisreunastaan laitumeen ja sillä reunaa kasvaa lehtipuita mm. koivuja, haapoja ja pihlajia (paksuin 45 cm !). Eteläreuna rajautuu omakotitontin puutarhaan ja pihatiehen, joten metsänreuna on saanut paljon valoa kasvaen vanhoja kilpikaarnaisia, yli 150 v. mäntyja: läpimitta 70-76 cm. Maasto kohoaa kuvion itäreunalla, jossa on samanlaisia mäntyjä. 6-tien varresssa haavikko, muutama niistä on järeitä, läpimitta 50 cm. Yksi iso kuusi, läpimitta 64 cm. Sekapuuna paksuja tuomia. Pensaskerroksessa lehtopensaita. Maassa on paljon paksuja lahopuita. Pystyssä myös muutama mäntykelo ja lehtipuupökkelöitä. Maapuita ja koivupökkelö Paksu tuomi. Kehrääjäkoin seittiä. Vanhaa sekapuustoa Maapuita ja kuivia lehtopensaita 17 KuntaMETSO -raportti 2.4 PARIKKALA, KESKUSTAN KOHTEET Kohde 13 Surumäen perinneympäristö, kallioketo Kohde 14 Sikoharjun ja Törölammen luonnonsuojelualue Kohde 15 Likolammen hiekkapaljastumat ja rantametsät sekä lehtolaikku Kohde 16 Ristimäen rantametsä Kohde 17 Vierevinharjun ja PikkuPunkaharjun harjumuodostumat Kohde 18 Tiviänlammen rantametsä Kohde 13.: SURUMÄKI. Kuvion pa 2,5 ha Kiinteistötunnus: 580-404-6-96, Mäkinotko Kuvio 1. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Puustoiset perinnebiotoopit / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät puustoiset perinnebiotoopit Kuvaus: Kuviolla on aikaisemmin ollut lehmien haka, joka nyt alkanut kasvaa pieniä puuryhmiä (voivat olla myös alkuperäisiä laidunnuksen aikaisiakin) ja puiden taimia. Rinteessä on pari kolme paljastunutta kalliolakilaikkua, joiden reunoilla on ketomaista matalaa kasvustoa. Alempana on lehtomainen kuvio ja sähkölinjan alla lähteinen kohta. Lehtokuvion pensaskerroksessa mm. koiranheisi sekä pihlajan ja tammen taimia Puustona nuorta nuorta koivua, halava ryhmiä, haaparyhmä. Sijaitsee vanhassa kulttuuriympäristössä, Surumäen kartanon kupeessa: Samanlaisia kallioketoja/hakamaita on muissakin kohdissa kartanon vanhassa vaikutuspiirissä, esim. Satumäessä Malikallionkujalla ja vanhainkoti Käskynkän ympäristössä ja Siromäessä. 18 KuntaMETSO -raportti Kohde 14.: SIKOHARJU JA TÖRÖLAMPI Osa kiinteistöstä: 580-404-1-127, Huotikkala Polku harjulle – ja muistomerkille TÖRÖLAMPI. Kuvio 1. Pa 2,0 ha METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Lehdot / Luokka I – Puustoltaan vanhat, runsaslahopuustoiset tai jaloja lehtipuita kasvavat lehdot. Kuvaus: Suppalammen tuore rantalehto, jossa järeitä tervaleppiä ja haapoja. Runsas lehtopensas kerrostuma: hiirenporras ja mesiangervo. SIKOHARJU Kaikki kuviot pa yht. 1,0 ha Kuviot 2. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Harjujen paahdeympäristöt / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät harjujen paahdeympäristöt Täydentävät sosiokulttuuriset kriteetrit: Sikoharjulla on tärkeä paikallinen merkitys kansallismaisemana. Keskeinen sijainti tekee siitä suositun virkistysalueen. Harjualue ja lammen lehto on helposti myös erityisryhmien saavutettavissa; kuvioiden välissä on vanha tienpohja. On paikallisesti arvokas harjumuodostelma. Harjulla sijaitsee jatkosodan muistomerkki. Kuvaus: Metsätyyppi on kuivahkoa kangasmetsää (CT). Harjulla on yli 150 v. kilpikaarnaisia mäntyjä n. 20 % puista. Paikoin latvusaukkoisuutta, jossa paahdeympäristöön viittaavaa piirrettä. Rantaviivassa tervaleppä/koivu rivistöä. 19 KuntaMETSO -raportti Kohde 15.: LIKOLAMPI Osa kiinteistöstä: 580-404-1-127, Huotikkala Kuviot 1. Pa 0,5 ha METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Harjujen paahdeympäristöt / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät harjujen paahdeympäristöt. Kuvaus: Hiekkapaljastumia. Selvimmin näkyvissä Uimalan edustalla, jatkuen alas vedenrajaan uimarannaksi. Näkyvin putkilokasvi on kangaskorte. Tosin ylhäältäpäin kohde on vaarassa umpeutua, koska kortekasvuston päälle on kipattu puutarhajätettä. Myös alueen yleinen kasvuston rehevöityminen uhkaa paahdeympäristöä. Kangaskortematto peittää myös kuvioryppään 1. muita osia. On Metsälakikohde, hiekkapaljastuma. Kuvio 2. Pa 0,4 ha METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Pienvesisten lähimetsät / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät pienvesien lähimetsät Kuvaus: Likolammen rantaviivan ja lampea kiertävän kuntopolun väliin on jäänyt vyöhyke, jossa kasvaa eri-ikäistä tervaleppää ja hieskoivua. Myös muutamia lahoja tervaleppiä. Rannassa on venepaikkoja, jotka sijoittuvat melko hyvin maisemaan. Samanlaista elinympäristöä on kaikkialla Likolammen ympäri , mutta ne eivät ole kunnan mailla. Kuvio 3. Pa 0,3 ha METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Lehdot / Luokka II –Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehdot Kuvaus: Ns. Vanhan Hyppyrimäen alastulorinteen vieressä on rinteessä matala suppa, johon on kehittynyt tuoreehko lehto koivuineen, haapoineen ja lehtopensaineen. Lehto jatkuu myös Uimalantien vastakkaisella puolella samalla korkeudella rinteessä ulottuen lähelle rivitaloasutusta. Tästä laikusta idän suuntaan, Ortodoksi tsasounan suuntaan mentäessä rinne muuttuu kuivemmaksi jossa on pieniä hiekkapaljastumia kangaskortemattoineen. (Kuviot 1.) 20 KuntaMETSO -raportti Kohde 16.: RISTIMÄKI. Kuvioiden pa yht. 2,5 ha Kiinteistötunnus: 580-402-27-29 Eri-ikäistä tervaleppää kuviolla 1. Kuvio 1. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Pienvesien lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät Tervaleppälehtoa. Puulajisuhde koivu/tervaleppä vaihtelee laikuittain ollen kuviolla keskimäärin (50/50). Runsaasti lahopuita. Kuivahkoja (tikan)kolopuupökkelöitä ja runsaasti maapuita. Paksuin tervaleppä halkaisijaltaan 67 cm. Alueelta on aikojen saatossa tod.näk. kaadettu jonkin verran runkoja, koska puusto ei ole enää niin tiheää, kuin viereisellä kuviolla nro 2. Alueella kaksi isoa muurahaispesää sekä valtakunnallisesti uhanalaisen lajien elinvoimainen esiintymä. Kuvio 2. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Pienvesisten lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät. Kosteaa tervaleppälehtoa, lajistoltaan 90% tervaleppää. On luonnontilaisen kaltainen koska vanhat ojat ovat matalia eivätkä kuivata paljon lehtoa. Pystyisi ennallistamaan helposti. Mäeltä tuleva vesi aiheuttaa metsikköön tulvaa ympärivuoden. On Ristimäen luonnonsuojelualueen läheisyydessä (kapea metsikkö välissä). Myös valtakunnallisesti uhanlaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä Tulvainen lepikko ja tuomiryteikkö 21 KuntaMETSO -raportti Kohde 17. VIEREVINHARJU ja PIKKUPUNKAHARJU Kiinteistötunnus: 580-402-68-9, Vierevi Molemmat harjut ovat valtakunnallisessa harjujensuojeluohjelmassa. Kuva 1: Korpipainanne supassa Kuvio 1. Pa 1,9 ha METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät rämeet. Kuvaus: Kuvio koostuu Vierevinharjun ja Pikkupunkaharjun välissä olevista kolmesta peräkkäisistä rämepainanteista (entisiä suppia). Suotyypiltään nämä ovat isovarpurämeitä: näkyvimmät varvut suopursua ja vaiveroa. Kaikilla on puuton nevakeskusta. Suurin kuvio on halkaisijaltaan 50 m, jossa turvekerros yli 1,5 m. Kuvio2. PIKKUPUNKAHARJU. Pa 1,0 ha METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Runsaslahopuustoiset kuivahkot kankaat / Luokka I – Vanhapuustoiset ja lahopuustoiset kuivahkojen ja kuivien kankaiden metsiköt Kuvaus: Pikkupunkaharjun laella sijaitseva vanhapuustoinen kuvio. Rautatie jakaa Pikkupunkaharjun tällä kuviolla kahteen osaan. Harju on jääkauden aikaisen jäätikköjoen kiintoaineesta muodostunut luode-kaakko suuntainen pitkittäisharju. Laella kulkee retkeilyreitti. Harjulla on vanhaa kilpikaarnaista mäntyä. Myös tuulenkaatoja, joita ei ole millääntavoin korjattu pois. Kelopuita esiintyy harvakseltaan, samoin joitakin mäntymaapuita. Metsätyyppinä VT, kuivahko kangas. Molemmin puolin harjua on pienvesistö: Kasurinlammet ja Pitkälammet. Niiden rannoilla on runsaasti lahopuita: koivua ja aivan rannassa runsaimpana puuna tervaleppä. Se on esitetty kuviossa 3. Mäntykelo ja myrskynkaato 22 KuntaMETSO -raportti Kuviot 3.: KASURILAMMET: pohjoisrannat ja harjun viereiset lähisaaret. Pa 0,5 ha METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Pienvesien lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät Kuvaus: Kasurilammen rannat ovat järjestään lehtipuita. Suurimmaksi osaksi tervaleppää. Pieniltä osin koivua, halavaa ja harmaaleppää. Tervaleppä -vyöhykkeen takana rinteessä on haaparyhmiä ja koivuja. Kaikki nämä muodostavat lahopuuta sekä kuivan maan puolelle että sortuneena rantaveteen. Tikansyönnöksiä esiintyy. Rannassa tervaleppiä ja tervaleppäpökkelö Kuviot 4.: Pa 0,3 ha METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Harjujen paahdeympäristöt / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät harjujen paahdeympäristöt. Kuvaus: Vieressä oleva valtatie sallii valon päsyn molemmille kuvioille, eikä harjujen kupeet ole päässeet niin vahvasti umpeenkasvamaan. Kenttäkerroksen puolukka ei ole näillä kohtaa aivan niin kattava ja välissä on jäkälämättäitä. Pensaskerros on heikko, pääasiassa pientä katajaa. Siitä ei ole tietoa onko tiesuola vaikuttanut myös kasvillisuuden karuuteen. 23 KuntaMETSO -raportti Kohde 18.: TIVIÄNLAMPI: Lammen pohjoisrannan kaksi palstaa. Pa 4,0 ha Kiinteistötunnus: 580-413-4-61 ja 580-419-3-5 Parikkalan Tiviänlampi sijaitsee parin kilometrin päässä kuntakeskuksesta, aivan Siikalahden eteläkärjen, ns. Tiviänluhdan vieressä. Lammen etelärantaa sivuaa retkeilyreitti. Lammen eteläpäähän laskee Portimo-oja joka tuo kirkasta hiekkaharjujen pohjavettä aina Lähdelammesta asti. Myös Tiviänsuon ojitus purkaa vetensä Tivänlampeen. Lammen itärannan viljelyksiä suojaa samanlainen tulvapenger kuin Siikalahtea. Lammen vedet laskee edelleen Siikalahteen. Laskuoja, joka on n. 400m pitkä, ei näy kaikissa maastokartoissa; vain tulvapenkereen oja on merkitty. Tämä kohde täydentäisi Siikalahden suojeluarvoa: lammen rannat ovat otollisia paikkoja uhanalaisen lintulajien ravinnonhaussa. Myös tien vastakkaisella puolella on Metsäkeskuksen suojelema lehtometsä suojelukohteena. Lammen rannalla on pari vapaa-ajan asuntoa ja kylän yhteinen veneranta. Kuvio 1. ja Kuvio 2. METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Pienvesien lähimetsät / Luokka I - Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät Kuvaus: Kohteet ovat suurruoholehtoa, jonka puusto on n.50v koivua ja tervaleppiä. Pohjakerroksessa metsien sammalia, varsinkin puiden juurilla, jotka hieman mätästävät (tulvien vaikutusta). Mättäiden välissä on märimmissä paikoissa rahkasammalia. Koivupökkelö ja maapuita Haaparyhmä venevalkaman tien varressa 24 KuntaMETSO -raportti Lähempänä tienreunaa on istutusmännikkö, jonka kasvun parantamiseksi on kaivettu pieniä ojia, mutta ne ovat lähes umpeenkasvaneet. Maaston tasaisuus ei ole edistänyt kuivatusta. Muutamia yksittäisiä järeitä haapoja ja koivu. 10 kpl:n haaparyhmä. Kohtalaisesti maapuita ja pökkelöitä. Halavien ja tuomien osuus kasvaa rannassa sekä Siikalahteen laskevan laskuojan varressa, joka on vaikeakulkuinen ja ryteikköinen. Laskuojan runsaslajista lehtipuustoa Paksuin koivu kasvaa vinoon vanhassa rantapenkereessä (Simpelejärven lasku) 25 KuntaMETSO -raportti 2.5 KUNNAN ETELÄ -OSAN KOHTEET Kohde 19 Koitsanlahden koulu / Seppälämäki Kohde 20 Peruspohja, Sourumäki (PöröPeikko) Kohde 19.: KOITSANLAHDEN KOULU Kiinteistötunnus: 580-410-20-49, Nevalaisenharju, pa 0,65 ha METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka: Lehdot / Luokka I – Puustoltaan vanhat, runsaslahopuustoiset tai jaloja lehtipuita kasvavat lehdot. Kuvaus: Lehto sijaitsee Koitsanlahden koulun kohdalla, 6-tien Seppälänmäen puolella. Kohde on ensimmäisen Salpausselän rinne joka viettää vanhaan Simpelejärven järvialtaaseen. Kuvio rajoittu 6-tiehen ja Koitsantiehen. Kevyenliikenteenväylä jakaa alueen kahtia, mutta kiinnostavampi osa on ylempi osa rinnettä, eteläinen osa. Kohteella on muutamia järeitä, yli 100 -vuotiaita ns. avoimenpaikan koivuja, jotka osittain lahovikaisia. Kolme niistä on haaroneet alhaalta asti. Myös nuorempaa koivikkoa, muutama kuusi ja avoimella, hakamaisella kohtaa n.5 metrinen tammi. Lisäksi pienempiä vaahteroita ja yksi iso halava. Pohjoisosassa on haaparyhmä. Metsätyyppinä kuiva- tai tuorelehto. 26 KuntaMETSO -raportti Kohde 20. PERUSPOHJA, SOURUNMÄKI, (PöröPeikko) Kiinteistötunnus: 580-402-64-0, Pöröpeikko. Kuvioiden 1. - 11. pa yht. 6,25 ha Sourunmäen metsäpalsta sijaitsee Simpelejärven länsipuolella Peruspohjassa. Palsta rajoittuu länsirajastaan Ruokolahden kunnanrajaan. Viereisillä mäillä on kaksi historiallista Ruotsin ja Venäjän valtakuntien rajamerkkiä. Aluetta leikkaa kahdesta kohtaa maakunnallisesti tunnettu retkeilyreitti, Pöröpeikon Polku. Alueen viereisen lammen, Pörölammen rannassa on reittiin liittyvä laavu ja vuokrasauna, jotka ovat aktiivisessa käytössä. Parikkalan Latupiikojen ja -poikien hallinnassa. Yleisilmeeltään palstalla on suuria ja jyrkkiä korkeuseroja: korkein mäen huippu on 35m lammen pinnasta (150m mpy). Ylhäällä mäillä metsätyyppi on kuivimmillaan VT-tyypin kangasta, mutta suurin osa pinta-alasta MT-tyyppiä ja ravinteikkaimmilla rinteillä OMT:tä. (Kuvio 11.), Pöröjoen varret on kokonaisuudessaan korpityyppiä. Kohteelta voi löytää myös pienialaisesti lehdon piirteitä. Esim. kuvion 5. (lähteinen korpityyppi) kuivemmilla reunoilla. Myös joillain kallion kupeilla on kuivan lehdon laikkuja, muttei Metso -kriteereihin sopivia. Kuvio 1. Pa 0,4 ha Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät korvet. Kuvaus: Pieni kaksiosainen korpilaikku, jossa vesi on kerääntynyt kallioiden väliseen kupeeseen ja muodostanut kosteikon. Kuvio 2. Pa 0,15 ha Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät kallio- ja louhikkometsät Kuvaus: Kallion kupeeseen, louhikkoon jätetty pystymetsikkö. Pääpuuna kuusi, mutta muutamassa kohtaa myös järeä haapa. Sekapuuna koivua. 27 KuntaMETSO -raportti Kuvio 3. Pa 0,15 ha Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät kallio- ja louhikkometsät Kuvaus: Kallion juureen, louhikkoon jäänyt myrskynkaato /rytö alue(n. 40v kuusia) jota ei ole pystytty korjaamaan. Lahopuuta ei vielä ole syntynyt. Kuvio 4. Pa 1,5 ha Pienvesien lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät. Kuvio käsittää osan purosta, joka on puolet koko Pöröjoen pituudesta ja sen välittömät rannat. Kuviolle osuva puro-osan pituus on 280m. Koko puron pituus on 560m. Puron pohja on suurta ja keskisuurta kiveä. Puro on luonnontilaisen kaltainen: joillakin osuuksilla näkyy pengertä. Ilmeisesti vain puronpohjan kiviä ja kulkeutunutta maannosta on aikojen saatossa raivattu pois. Puron linjausta ei ole oiottu. Penkereet ovat jo täydellisesti sammaloituneita. Vaikka puron linjauksessa on pitkiä suoria osuuksia, ne näyttäisivät luonnonmukailta. Jyrkähkössä rinteessä, vesi on päässyt purkautumaan suoraviivaisesti eikä ole tarvinnut mutkitellen Puron reunametsikkö hakea uomaansa. Korkeusero tuolla puron 560m matkalla on kuitenkin yli 10m (karttamerkinnöistä laskettu arvio) Puron laidoilla on korpikarhunsammal -mättäitä. Mättäiden märissä välipinnoissa rahkasammalia, samoin kuin hitaammin virtaavien puron osissa. Puron karhunsammalta ja hiirenporrasta Rahkasammalinen välipinta Suotyyppinä tämä on lähellä saniaiskorpea, mutta turvekerros on ohuehko (vaihtelee kivipohjan epätasaisuudesta johtuen) 10-20cm. Varsinkin aivan puron äärellä kasvaa hiirenporrasta ja korpi-imarretta. Tyypin määritys opaskasvien avulla vaikeaa syksyisen ajankohdan takia. Puustoltaan erittäin tiheä, n.40v luontaisesti uudistunut kuusikko. Vain joitakin hieskoivuja ja nuoria haapoja. On Metsälakikohde. 28 KuntaMETSO -raportti Kuvio 5. Pa 1,7 ha Pienvesien lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät Kuvio jää kahden korkeamman maastonkohdan väliin muusta ympäristöstä erottuvana kosteapohjaisena rahkasammal -jatkumona. Kuvion pohjoisreunasta alkaen on havaittavissa lähteisyyttä, joka jatkuu edettäessä etelää kohti loivasti kohonevaa maastonkohtaa. Elinympäristö rajautuu erittäin tiheään rytökuusikkoon, jossa kallistuneiden juurakoiden alta paljastuu suurilohkareinen kivikkopohja. On Metsälakikohde. Kuva. Kuvion kaakkoisreunan rytö Kuvio 6. Pa 0,2 ha Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät kallio- ja louhikkometsät Kuvaus: Pienialainen jyrkänteen alusmetsikkö joka on sekametsää. Jonkinverran lahopuuta, lähinnä myrskytuhoja. Kuvio 7. Pa 0,4 ha Runsaslahopuustoinen kangasmetsä / Luokka I – Vanhapuustoiset ja runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt Kuvaus: On täydellinen myrskytuho, joka jätetty korjaamatta, mutta viereinen kuvio on korjattu pois (joten ko. kuvio rajautuu hakkuu aukkoon). Kallion (ei jyrkänteen) alusmetsää. Kuvio 8. Pa 0,3 ha Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät vanha- ja lahopuustoiset metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Kuvaus: Jyrkänteen lahopuustoinen alusmetsikkö, joka rajautuu seuraavana kuvattuun pieneen kosteaan notkelmaan, kuvioon 9. 29 KuntaMETSO -raportti Kuvio 9. Pa 0,15 ha Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat / Luokka I - Vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet. Kuvaus: Lehtokorpi / Kostea lehto -laikku. Pensaskerroksessa pajua ja kenttäkerroksessa mm. kurjenjalkaa. Osittain rahkasammalta, osittain jo lehtomultaa. Märkä ja upottava. On Metsälakikohde. Kuvio 10. Pa 0,7 ha Runsaslahopuustoiset lehtomaiset ja tuoreet kangasmetsät / Luokka I Vanhapuustoiset ja runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt Kuvaus: Kuvio sijoittuu Sourumäen yhdelle korkeimmista ja jyrkimmistä kohdista: jyrkänteen rinteessä lähes kaikki n.20-30cm halkaisijaltaan olevat kuuset ovat myrskynkaatoja. Nämä ovat vielä lahopuun nuorta kehitysvaihetta, mutta runsaudellaan täyttää kohdan I kriteerit (lahopuuta > 10 m3/ha). Kuvio 11. Pa 0,6 ha Pienvesien lähimetsät / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät pienvesien lähimetsät Kuvaus: Kuvio alkaa Pöröpeikon polun varresta ylhäältä kahden korkean kalliojonon väliin jäävästä ”ylätasangosta” jatkuen kanjonimaisesti rinnettä alas aina lähes Peruspohjantien varteen. Kuviolle on muodostunut noron/tihkupintojen jono ja sen lähimetsä, jossa on runsaasti lahopuuta.Ylhäältä päin katsottaessa huomio kiinnittyy tiheään myrskyn kaatamaan rytöön. Kaatuneet puut ova n. 40v. kuusia. Vanhempaa lahopuuta esiintyy paikoitellen aivan noron varresta tai osittain noroon sortuneena. Yläosassa noroa on edelleen tiheä (iältään 40v) kuusikko, joten kenttäkerroksen kasvillisuus ei ole päässyt runsastumaan. Kuntta on hyvin ohut ja heti sen alla on kivikkoinen maaperä. Noron alaosassa, lähempänä tietä, harvaa valoisaa kuusitaimikkoa, jossa sananjalkaa. Myös puulajisuhde muuttuu: mukaan tulee koivuja ja yksi n.40-vuotias haaparyhmä (ei järeitä). Tässä kohtaa rinne loivenee, ja kerää noron ylhäältä kuljettaman humuksen, sallien monipuolisemman kasvuston. On metsälakikohde. 30 Kuukkeli © Juha Juuti 31.1.2015 Juha Juuti
© Copyright 2024