1. No category

1
LUONNOS KH 09032015
LIMINGAN HYVINVOINTIKERTOMUS
Vuosittainen raportti vuosilta 2013 - 2014 ja suunnitelma vuodelle
2015
OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA
RAPORTOINTI
Hyvinvointikatsaus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen keskustellaan nykyisin paljon julkisuudessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yleisesti hyväksytty tavoite, arvo, jonka eteen yksilöt ja yhteisöt ilmoittavat toimivansa. Kukin hahmottaa asian ja käsitteen tavallaan, taustaansa peilaten.
Hyvinvointityön hyvien käytäntöjen vahvistamisessa, kuntalaisten omavastuun toteutumisessa
ja uusien toimintatapojen kehittämisessä tarvitaan koko kuntaa: kuntalaisia, yhteisöjä sekä
kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Jokainen voi vaikuttaa omilla elintavoillaan merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Vastuu hyvinvointia ja terveyttä tukevista valinnoista on jokaisella kuntalaisella itsellään. Limingan kunta pyrkii omalta osaltaan järjestämään asukkaiden
hyvinvointia edistäviä palveluita eri väestöryhmien tarpeiden mukaan kunnan talouden kantokyvyn rajoissa. Limingan kunta pyrkii toimillaan siihen, että Liminka on viihtyisä ja turvallinen
asuinpaikka.
Lähtökohta on, että ihmisten sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta tulisi lisätä ja
samalla vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä ja syrjäytymistä. Keskeistä on väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä tukeva toiminta. Kyse on samaan aikaan terveellisten elintapojen vahvistamisesta ja erityisesti sairauksien vähentämisestä ja terveyserojen kaventamisesta. Yksi
avainsanoista on ennaltaehkäisevä työ. Vain sen osaamisen kartuttamisen avulla sairaudet ja
sosiaaliset ongelmat kyetään tunnistamaan ajoissa ja tarvittavat tukitoimet käynnistetään oikea-aikaisesti, siis mahdollisimman varhain. Jokaisen ihmisen ulottuvilla tulisi olla terveellinen
ja turvallinen elin- ja työympäristö.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on otettu nykypäivän kuntajohtamisen ytimeen. Kunnan
kaikki toiminta, päätöksenteko ja johtaminen tähtäävät lopulta ihmisten hyvinvoinnin edellytysten ja kokemusten vahvistamiseen. Tämän tunnistaminen, tunnustaminen ja saattaminen käytäntöön vaatii edelleen niin ajattelutavan kuin toimintatapojenkin uudistamista.
Limingan kuntajohtamisessa on kehitetty kolmen vuoden ajan hyvinvointijohtamisen rakenteita,
kuvattu vastuita ja tuotettu hyvinvointitietoa sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla vuonna
2014 loppuneen Terveempi Pohjois-Suomi2 -hankkeen tuella. Samalla on kerätty kokemusta
organisoitumisesta, haettu toimintatavoille mielekästä muotoa ja kehitetty tiedonkeruun työvälineitä ja raportointia. Tavoitteena on ollut löytää juuri Limingan kokoiselle toimijalle optimaalinen
tapa nivoa hyvinvointityö osaksi normaalia arkea. Prosessi on ollut antoisa ja opettavainen.
Ymmärrys hyvinvointityön merkityksestä on syventynyt ja sen painoarvo johtamisen keskeisenä
osa-alueena vahvistunut.
Limingan kunnan vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan ja arvioidaan edellisvuoden toteumaa, sieltä kuluvalle vuodelle siirtyneitä tai johtuvia tavoitteita, toimenpiteitä ja resursointia. Toteumassa esitetään se, miten vuosittaisessa toiminnassa on edetty valtuustokausittaiseen hyvinvointikertomukseen kirjattujen tavoitteiden suuntaan.
2
LUONNOS KH 09032015
Hyvivointikertomuksen indikaattoritiedot ovat vuosilta 2006 – 2013 sen mukaan, miten ne ovat
päivittyneet SotkaNetin tietoihin. Näiden lisäksi on hyödynnetty muita teemoihin liittyviä
indikaattoritietoja.
Hyvinvointityön kokonaiskoordinoinnista vastaa kunnanjohtaja keskeisten johtavien viranhaltijoiden ja asiantuntijatyöntekijöiden tukemana. Hyvinvointiryhmän puheenjohtajuutta hoitaa perusturvajohtaja. Lähtökohtana on ymmärrys siitä, että hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien
kuntalaisten asia ja työ on osa kuntaorganisaation työntekijöiden ja esimiesten jokapäiväistä
toimintaa. Tavoitteena on, että hyvinvoinnin edistämisen on läsnä kaikkialla ja osa normaalia
rutiiniomaista työskentelyä ja päätöksentekoa toimintojen eri tasoilla. Tällöin työtä tehdään yhtä
aikaa ja osana kaikkea muuta toimintaa. Tämän tavoitteen mukaisesti on vuoden 2014 aikana
selvästi tapahtunut edistystä.
Kuntavisiossa liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä,
sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen
liittyy keskeisesti Limingan strategisen johtamisen päämääriin vuosille 2013 – 2016. Ensisijainen vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä on jokaisella ihmisellä itsellään.
Kunnan tehtävänä on tukea asukkaiden hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kunnan ohjelmatyössä on erityisesti painotettu lasten, nuorten ja
lapsiperheiden hyvinvointia. Ohjelmatyötä jatketaan kohdentaen työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointiin. Vuoden 2014 hyvinvointikertomus ja kouluterveyskyselyjen tulokset nostavat esiin
haasteita ja vahvuuksia, jotka liittyvät liminkalaisten hyvinvointiin.
Liminkalaisten korkea koulutustaso, matala pienituloisuusaste ja tuloerojen tasaisuus on
positiivinen lähtökohta väestön hyvinvointiin ja talouteen. Tuloeroihin keskeisimmin vaikuttavat
tekijät ovat työllisyys ja työttömyys. Työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden lisääntymisen kehityssuunta on haaste hyvinvoinnissa, joskin nuorisotyöttömyyden vähentämisen
toimenpiteet ovat jo näkyvissä. Työllä on suuri merkitys hyvinvoinnille. Merkitys ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös työssä viihtyminen liittyy olennaisesti hyvinvointiin ja syrjäytymiskehityksen estämiseen. Vuoden 2013 alusta tuli voimaan nuorisotakuu, jonka mukaisesti
alle 25-vuotiaalle työttömälle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan kolmen kuukauden kuluessa töitä, koulutusta tai muita työllistymistä auttavia tukitoimia.
Limingassa asutaan ahtaammin kuin koko maassa keskimäärin, koska perheiden keskikoko on keskimääräistä suurempi. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on noin 16 % kaikista asuntokunnista. Koko maan ahtaasti asuvien määrä on 8,7 % asuntokunnista. Asunnottomia yksinäisiä ei ole. Liminka on selkeästi perheiden asuinpaikka. Yhden hengen asuntokuntia on poikkeuksellisen vähän.
Limingan uusi valtionosuuslaskelman pohjana käytettävä THL sairastavuusindeksi on
101,8 ikävakioituna. Kelan sairastavuusindeksi vuodelta 2013 on 104,8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL julkisti uuden sairastavuusindeksin kesäkuussa 2012. THL:n sairastavuusindeksit (aivoverenkiertohäiriö, sepelvaltimotauti, tukiliikuntaelin, mielenterveys, syöpä ja
tapaturmat) julkaistiin ensimmäisen kerran, joten niiden kehitystä ei voida vielä arvioida. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ao. sairausryhmän
merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen
keskiarvo. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Koko
maassa sairastavuusindeksi on 100. Tällä hetkellä tulokset ovat saatavana vain yhdeltä ajanjaksolta alueittain.
Päihdehuollon palvelujen käyttö ja kustannukset näyttävät indikaattoreiden valossa pieniltä.
Tässä on huomioitavaa, että päihdeongelmaisten avohuoltoa toteutetaan useassa paikassa
(mielenterveysneuvolassa, vastaanotoilla ja sosiaalitoimessa) eikä kaikki toteutunut hoito tilas-
3
LUONNOS KH 09032015
toidu päihdehuolloksi. Kokonaisuutena päihdehuollon avohuollon asiakkaiden vähäinen määrä
ja asiakkuuksien lasku johtuu kuitenkin siitä, ettei palveluita ole tarpeeksi saatavilla.
Lasten ja nuorten suuri osuus kunnan väestöstä on hyvä lähtökohta ja samalla haaste palveluiden järjestämiselle. Indikaattoritiedot kertovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin yleiselläkin
tasolla tapahtuvasta polarisoitumisesta. Yhä suurempi osa voi entistä paremmin, mutta vastaavasti eri hyvinvoinnin ongelmat ovat kasautumassa noin kymmenesosalle lapsista ja nuorista. Tämä tieto tulee myös tuoreista kouluterveyskyselyjen tuloksista vuodelta 2013.
Yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden lopussa 93 ja alle 25 -vuotiaita työttömiä oli 63. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25 - 64 -vuotiaiden osuus 0,8 % vastaavanikäisestä väestöstä on alhainen. Voidaan olettaa että aikuisiällä useimmat työttömäksi jäävät
saavat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa jolloin toimeentulotukioikeutta ei välttämättä vielä muodostu ansiosidonnaisella päivärahakaudella. Samoin toimeentulotukea pitkäaikaisesti
saaneiden 18 - 24-vuotiaiden osuus 1,5 vastaavanikäisestä väestöstä on alhainen. Työttömyys luvuissa on nousua edelliseen vuoteen nähden. Limingan tilanne on parempi kuin valtakunnallisesti.
Liminkalaisista 75 vuotta täyttäneistä 88,8 % asuu kotonaan. Kotona asuminen on ikäihmisille tärkeää ja valtaosa haluaa asua kotonaan niin kauan kuin suinkin on mahdollista. Kotona
asumiseen liittyy vapauden ohella voimakas kokemus itsemääräämisoikeuden toteutumisesta.
Arvokkaan lisän kunnan tuottamiin palveluihin kuntalaisten elämänlaadun, osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa ovat tuoneet kuntalaisia edustavat yhteisöjen ja järjestöjen toiminta.
Kuntalaisten omatoimisuutta ja yhteistyötä ylläpitävää toimintaa on kunta vuosittain tukenut
myöntämällä yhteisöjen ja urheiluseurojen toimintaan avustuksia. Limingan kunnan tuottama
palvelutarjonta ei toteudu ilman terveitä ja hyvinvoivia työntekijöitä. Kunta panostaa työntekijöidensä ja työyhteisöjensä hyvinvointiin ja se on hyvä, sillä se heijastuu välittömästi kuntalaisten saamaan palveluun.
Hyvinvoivat lapset oppivat paremmin ja terveet työntekijät viihtyvät työelämässä pidempään.
Toimintakykyiset vanhukset ovat onnellisempia ja voivat asua omissa kodeissaan. Terveys
paitsi lisää ihmisten hyvinvointia, se on myös taloudellisesti erittäin kannattavaa. Hyvinvointija terveyserojen kasvut tulevat kalliiksi. Terveyseroja kaventamalla, ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen kautta voidaan vähentää kustannuksia ja samalla väestön työ- ja toimintakyky kohenee. Useiden tutkimusten perusteella on todettu, että 20 prosenttia väestöstä kuluttaa 80 prosenttia palveluiden voimavaroista. Terveyseroista johtuviin kustannuksiin voidaan
vaikuttaa erityisesti sillä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien terveys kohenee.
Kunnan terveydenedistämistyö ja sen aktiivisuus tulee esiin TEA -viisarissa, joka on kunnan terveyden edistämisaktiivisuutta kuvaava mittari. Tiedonkeruuta hoitaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) ulottuvuudet kuvaavat toimintaa eri näkökulmista. Perusajatuksena on, että toimiakseen laadukkaasti ja tehokkaasti kunnan
on huomioitava nämä näkökulmat. Terveyden edistämisen aktiivisuutta kuvataan muun muassa sitoutumisen, johtamisen, terveysseurannan ja tarveanalyysin, voimavarojen, yhteisten käytäntöjen ja osallisuuden kautta. Terveydenedistämisaktiivisuutta seurataan neljällä eri toimialalla: kunnan johto (kunnan strateginen johtaminen), perusopetus, liikunta ja perusterveydenhuolto. Vuosina 2013 ja 2014 tehtyjen arviointien perusteella Limingan kunnan hyvinvoinnin ja
terveydenedistämisen aktiivisuus on merkittävästi parantunut ja tullut näkyväksi.
4
LUONNOS KH 09032015
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset
Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen
1. Sähköisten palveluiden kehittäminen:
- varhaiskasvatuksessa siirrytty sähköiseen tiedoksiantoon päätöksissä
- tekniset palvelut: tonttivarauksessa sähköinen järjestelmä, mahdollistaa paikannuksen
- sosiaalisen median käyttöä lisätty
- On liitytty eArkisto ja sähköinen resepti on vakiintunut käyttöön
2. Palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen
- Palveluseteli otettu käyttöön ikääntyneiden palveluissa; tehostettu palveluasuminen ja kotihoito
3. Aukioloaikojen ja palveluverkon arviointi
- poliittinen linjaus oppimisympäristöön puuttuu
- markkinoita avattu yksityiselle palvelutuotannolle
4. Kuntalaiskyselyt
- KiVa -tilannekartoitus keväisin koululaisille
- Toisen asteen opiskelijoiden kurssipalautteen kerääminen
- Senioribarometri 65 – 74-vuotiaille
- Henkilökuljetukset ja joukkoliikennekuljetukset
- Osallistuttu THL:n tekemään asiakastyytyväisyyskyselyyn äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta
Ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen
1. Perhekeskustoiminta
- Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointityöryhmä (hyvinvointijohtaminen)
- perhetyö on keskitetty sosiaalipalveluiden yhteyteen ja toimintamallina varhainen perheiden tukeminen
- perhetyötä on vahvistettu yhden työntekijän resurssilla ja ryhmätoiminnallisia työmenetelmiä käyttöönottamalla
- Yhteistyö järjestöjen kanssa on käynnistynyt Lasten kaste -hankkeen ja Liikkuva Liminka hankeen myötä.
2. Lapset puheeksi -menetelmä
- Lapset puheeksi -menetelmän koulutuksia on jatkettu ja menetelmää on otettu käyttöön.
3. Toisen asteen opiskelijoiden systemaattinen lukitestaus
4. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten oppilashuoltoryhmien käyttöönotto/opiskeluhuoltosuunnitelma
5. Toiminnalliset ja vanhemmuutta tukevat vanhempainillat
- perhevalmennuksen isätyö
6. Suun ja hampaiden terveyden painopisteen muuttaminen
- käynnit suuhygienistillä ovat lisääntyneet ja suuhygienistit ovat olleet mukana mm. Esikko –
ryhmissä
5
LUONNOS KH 09032015
7. Liikuntamahdollisuuksien esiintuominen ja parantaminen
- Henkilöstölle on järjestetty täydennyskoulutusta; esim. Metsämörri –ohjaajakoulutus
8. Liikuntareseptin käyttöönotto
- Hankerahoitusta haettu liikuntareseptin ja liikuntapalveluiden kehittämiseen
- koulutettu henkilökuntaa kuntouttavaan työotteeseen
Syrjäytymisen ehkäisy
Osallisuuden mahdollistaminen
Avustuspolitiikan linjauksen valmistelu on aloitettu.
- Tiivistetty yhteistyötä eri järjestöjen ja seurakunnan kanssa;
• vähävaraisille perheille joulurahaa ja -lahjoja
- kunta mukana nuorten miesten Tie armeijaan valmennuksessa
- Kerhosta kaveri kaikille –hanke
Osallisuuden tukeminen
2. Työpajatoiminta
- sosiaalisen työllistämisen kehittäminen on aloitettu
Kansantautien väheneminen
Terveellisten elämäntapojen tukeminen
1. Terveyskasvatuksen ja elämäntapaohjauksen tehostaminen (perusturvapalvelut, sivistyspalvelut)
- on järjestetty ravitsemukseen ja tupakointiin liittyviä teematapahtumia koululaisille;
Vuoden palkitut –teemapäivä, Liikkuva Liminka –hanke, On POP liikkua –tapahtumat syksyllä,
OAMK:n opiskelijoiden järjestämä hyvinvointiin liittyvät tietoiskut ja ensiapukoulutukset yms., Smokefree, Suomimies liikkuu bussi, Valio + stipendit
2. Liikunnan ja liikkumisen tukeminen (esim. liikuntaresepti on haettu rahoitusta), (vastuutahona
kaikki palvelut)
3. Omahoitopiste avattu uuteen terveyskeskukseen
4. Painonhallintaryhmiä on vedetty yhteistyössä kansalaisopiston kanssa
5. Tehtiin päätös savuttomasta kunnasta.
Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima
Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa
Liminka on väestörakenteeltaan Euroopan nuorin kunta. Kunnan väestön keski-ikä on 30,6 vuotta.
Väkiluvun kasvu on hidastunut. Lapsiperheitä kaikista perheistä on 61,7 %.
6
LUONNOS KH 09032015
Väestöennusteen mukaan ikääntyneiden (yli 75 v) määrä kasvaa tasaisesti ja rauhallisesti lähivuosina. Kuitenkin vuoteen 2030 mennessä ikääntyneiden määrä kaksinkertaistuu tämän hetkiseen
määrään verrattuna.
Väestön huoltosuhde eli huollettavien lasten ja ikäihmisten suhde työikäisiin vuonna 2013 oli 76,8.
Arvo on noussut tasaisesti vuosittain. Taloudellinen huoltosuhde on 1,6 joka on 0,3 yksikköä korkeampi kuin maan keskiarvo. Tämä johtuu kunnan nuoresta väestörakenteesta.
7
LUONNOS KH 09032015
Huoltosuhde, demografinen
Liminka
Koko maa
Kempele
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Oulu
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
-
-
-
-
74
50,3
54,4
70,7
50,2
53,5
45,5
74,1
50,6
53,9
72
50,6
54,9
45,7
75,2
51,5
56
72,7
51,2
55,7
46,3
74,7
52,9
57
74,4
52,1
58,1
47,4
75
54,3
58,6
76
53,8
59,5
48,3
76,8
55,7
59,9
77,7
55,3
61,4
49,4
Väestön koulutasomittain ilmaiseen väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen
jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Liminkalaiset
ovat opiskelleen keskimäärin 3,9 vuotta peruskoulun jälkeen. Tällä indikaattorilla mitattuna liminkalaiset ovat koko maahan verrattuna keskimäärin pitempään koulutettuja.
Koulutustasomittain
Liminka
Koko maa
Kempele
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Oulu
2004
-
2005
-
2006
-
2007
-
2008
372
325
379
298
314
367
389
2009
382
330
384
303
318
374
394
2010
389
335
390
310
321
382
399
2011
392
340
394
315
325
388
402
2012
401
345
399
321
329
394
406
2013
408
351
401
326
334
400
411
Kaikki ikäryhmät
Sairastavuusindeksi oli 104,8 vuonna 2013. Tämä indeksi on laskenut vuoden 2008 jälkeen lähes
12 yksikköä. Indeksi on nyt vertailukunnista korkeampi Oulussa ja Tyrnävällä. Lääkekorvausoikeusindeksi on Limingassa (117,8) korkea verrattuna vertailukuntiin. Tämä voi kuvata hyvän hoidon ja
lääkehoidon piirissä olevien kuntalaisten määrää. Toisaalta arvo kuvaa sitä, että kunnassa on paljon lääkehoitoa tarvitsevia kuntalaisia.
8
LUONNOS KH 09032015
Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu
Liminka
2004
-
2005
-
2006
-
2007
-
2008 2009 2010 2011 2012 2013
116,6 114,4 113,3 112,4 109,8 104,8
Koko maa
-
-
-
-
-
Kempele
-
-
-
-
102,7 107,1 105,2 102,4 100
Tyrnävä
-
-
-
-
109
110
109,6 113,3 113,6 114
Raisio
Lempäälä
-
-
-
-
91,9
92,1
92,1
89,6
92,4
88,9
Oulu
-
-
-
-
107,4 107,8 107,7 107,9 107,6 108,4
-
-
-
93,7
88,2
-
92,5
90,2
100,5
94,2
90,8
Kansantauti-indeksi (vuonna 2011 127,8) on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut tasaisesti. Selkeästi edelleenkin laskusuunnassa ovat sydämen vajaatoimintaa, nivelreumaa ja astmaa
kuvaavat indeksit. Sydämen vajaatoimintaa ja astmaan kuvaavat indeksit ovat kuitenkin edelleen
hyvin korkeat koko maahan verrattuna. Diabetesta, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetautia
kuvaavat indeksit ovat lähteneet kasvuun vuoden 2010 jälkeen. Koko maahan verrattuna psykooseja on edelleen vähän.
250,0
KELA:n terveyspuntarin kansantaudit 2006 - 2013
Diabetes
200,0
Psykoosit
Sydämen vajaatoiminta
150,0
Nivelreuma
Astma
100,0
Verenpainetauti
Sepelvaltimotauti
50,0
Yhteensä
0,0
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
9
LUONNOS KH 09032015
Kansantauti-indeksit
Diabetes
Psykoosit
Sydämen vajaatoiminta
Nivelreuma
Astma
Verenpainetauti
Sepelvaltimotauti
Yhteensä
2006
130,7
98,7
2007
122,4
103,1
2008
120,7
92,8
2009
121,9
82,9
2010
114,9
76,4
2011
116,3
83,8
2012
114,6
80,1
2013
118,1
79,4
198,0
136,8
154,2
130,2
140,8
141,3
185,0
133,4
149,2
131,5
139,4
137,7
182,0
142,6
145,6
132,6
134,0
135,8
182,2
149,7
149,1
133,5
133,0
136,0
173,8
143,9
143,8
132,4
128,2
130,5
149,0
139,1
141,1
135,7
129,6
127,8
154,0
141,4
140,1
133,9
127,8
127,4
165,9
132,1
133,6
132,5
129,0
127,2
Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi on Limingassa vertailukuntien korkein 152,6. Kempeleessä sama
luku on 139,7 ja Tyrnävällä 116,9. Raisiossa ja Lempäälässä luku on alle 100. Indikaattori kuvaa
TULE-sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuutta 16 - 64-vuotiaasta väestöstä.
Kuolleisuusindeksissä (vuonna 2011 97,6) on kunnan pienuudesta johtuen suuriakin vaihteluita.
Vuoteen 2010 nähden indeksi on laskenut.
Työkyvyttömyysindeksi (vuonna 2011 120,0) on noussut vuodesta 2005 lähtien ollen korkeimmillaan 124,1 vuonna 2010. Indeksi on vertailukuntiin nähden korkea, vain Tyrnävällä (123,0) arvo on
koreampi.
Perusterveydenhuollon avoterveydenhuollon kaikki lääkärikäynnit ovat laskeneet vuodesta 2002
vuoteen 2005. Tämän jälkeen käynnit ovat kääntyneet nousuun. Tämä kertoo lääkäripalveluiden
hyvästä saatavuudesta.
Päihdehuollon palvelujen käyttö ja kustannukset näyttävät pieniltä. Päihdehuoltoa toteutetaan hajautetusti useassa paikassa eikä kaikki hoito tilastoidu. Kokonaisuutena päihdehuollon asiakkaiden
määrä ja asiakkuuksien lasku johtuu kuitenkin siitä, ettei palveluja ole riittävästi saatavilla. Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat lisääntyneet vuodesta 2002 lähtien 862 eurosta
1426 euroon. Kustannukset ovat vertailukuntiin nähden korkeat, mutta koko maahan verrattuna
hieman matalammat. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat pysyneet kuntalaista kohden
laskettuna alle alueen keskiarvon (771 euroa/asukas vuonna 2010). Painotus hoidossa on siirtynyt
osastohoidoista avohoitokäynteihin. Kustannusten pitäminen kurissa on jatkuvasti haasteellisempaa vaativien hoitojen, toimenpiteiden ja lääkitysten vuoksi.
Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat olleet huolestuttavan korkeat. Vuosina 2002, 2006 ja 2010 liikennerikkomuksia on tilastoitu selkeästi enemmän kuin muina vuosina. Limingan korkeat arvot voivat johtua myös kunnan sijainnista kahden
valtaväylän risteysalueella. Liikenneturvallisuutta on parannettu tieliikennejärjestelyin (pyörätiet,
alikäytävät, liikennevalot ja liikenneympyrät). Kyläkeskuksessa on huomioitu erityisesti jalankulkijat
(punainen matto). Liikenneturvallisuuden parantaminen näkyy tilastoissa, arvo on matalammillaan
kuin koskaan aikaisemmin ja lähestyy maan keskiarvoa.
10
LUONNOS KH 09032015
Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden
vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000
asukasta
Liminka
Koko maa
Kempele
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Oulu
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
-
-
-
190,9
81,8
55,3
87
103,7
59,2
74,5
163,6
91,4
45,9
100,3
149,5
56,8
62
287,4
93,8
60,7
149,8
116,6
52,8
59,9
195,1
93,4
50,7
48,3
131,2
63,8
59,5
104,5
80,2
46,5
61,8
108,5
55,4
62,8
102,3
81,6
38,5
152,1
123,9
47,7
45,8
11
LUONNOS KH 09032015
Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Keskeisimmät muutokset paketin Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet hyvinvointitiedossa
Kouluterveyskysely suoritetaan joka toinen vuosi peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukion 1. ja 2.
luokan oppilaille. Viimeisin kysely on tehty vuonna 2013. Vuonna 2015 tehdään uusi kysely.
Vakioidut prosenttiosuudet
KOETTU TERVEYS
Liminka
0
10
Kokee terveydentilansa
keskinkertaiseksi tai huonoksi
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
12
Päivittäin vähintään kaksi
oiretta
13
Väsymystä lähes päivittäin
9
Niska- tai hartiakipuja
viikoittain
23
Päänsärkyä viikoittain
25
Kohtalainen tai vaikea
ahdistuneisuus
7
Koulu-uupumus
7
Ylipaino
12
2005 (n=177)
2007 (n=212)
2009 (n=258)
2011 (n=253)
Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat
2013 (n=289)
THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. - 9.-luokkalaisten koulu-uupumus ja väsymys ovat vähentyneet vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan. Apua masentuneisuuteen on haettu enemmän ammattiauttajilta kuin aikaisempina
vuosina. Avun hakijoista enemmistö on ollut tyttöjä. Tupakointi ja humalahakuinen juominen sekä koulukiusaaminen ovat edelleen vähentyneet. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen on lisääntynyt koko
ajan vuodesta 2003 yläasteikäisillä nuorilla.
Vakioidut prosenttiosuudet
TERVEYSTOTTUMUKSET
Liminka
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Ei syö aamupalaa joka arkiaamu
36
Ei syö koululounasta päivittäin
25
Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä
47
Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1
h viikossa
23
Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän
18
Nukkuu arkisin alle 8 tuntia
22
Tupakoi päivittäin
10
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa
4
Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran
5
2005 (n=177)
2007 (n=212)
Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat
2009 (n=258)
2011 (n=253)
2013 (n=289)
THL: Kouluterveyskysely
100
%
12
LUONNOS KH 09032015
Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden huolenaiheina ovat kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi kuin edellisessä kyselyssä
vuonna 2011. Lisäksi toistuva rikkeiden teko lisääntyi.
Nuoret ja nuoret aikuiset
Keskeisimmät muutokset paketin Nuoret ja nuoret aikuiset hyvinvointitiedossa
Vakioidut prosenttiosuudet
KOETTU TERVEYS
Liminka
0
10
Kokee terveydentilansa
keskinkertaiseksi tai huonoksi
20
30
40
50
60
70
80
90
100
10
Päivittäin vähintään kaksi
oiretta
8
Väsymystä lähes päivittäin
4
Niska- tai hartiakipuja
viikoittain
25
Päänsärkyä viikoittain
24
Kohtalainen tai vaikea
ahdistuneisuus
3
Koulu-uupumus
5
Ylipaino
12
2005 (n=86)
2007 (n=90)
2009 (n=108)
2011 (n=107)
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
2013 (n=112)
THL: Kouluterveyskysely
Vakioidut prosenttiosuudet
TERVEYSTOTTUMUKSET
Liminka
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Ei syö aamupalaa joka arkiaamu
26
Ei syö koululounasta päivittäin
22
Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä
41
Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1
h viikossa
29
Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän
27
Nukkuu arkisin alle 8 tuntia
38
Tupakoi päivittäin
3
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa
16
Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran
4
2005 (n=86)
2007 (n=90)
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
2009 (n=108)
2011 (n=107)
2013 (n=112)
THL: Kouluterveyskysely
100
%
%
13
LUONNOS KH 09032015
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kokevat terveytensä vuoden 2013 kyselyn mukaan kaikilla osa-alueilla
paremmaksi kuin aikaisemmin. Myös terveystottumukset ovat parantuneet kaikilta muilta osin, paitsi
ruutuaika arkipäivisin on lisääntynyt.
Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan lukiolaisten huolenaiheina ovat vanhempien työttömyyden ja tupakoinnin lisääntyminen sekä perheen yhteisten ilta-ateriointien vähentyminen. Lisäksi koulussa kuulluksi
tuleminen vähentyi, opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät ja avun saaminen koulukäynnin vaikeuksiin
vähentyi
Työikäiset
Keskeisimmät muutokset paketin Työikäiset hyvinvointitiedossa
Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on noussut ollen nyt 56,9 vuotta. Tämä on kuitenkin toiseksi
matalin verrattuna vertailukuntiin. Se on kaksi ja puoli vuotta matalampi kuin koko maan keskiarvo.
Keskimääräinen eläkkeelle siir- 2004
tymisikä
Liminka
Koko maa
Kempele
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Oulu
-
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
-
-
-
56
58,1
55,9
54,4
58,1
57,7
55,7
52
58,8
57,7
50,7
58,4
58,7
56,6
53,4
59
55,4
55,3
58,6
59,3
56,3
55,6
59
56,1
57,3
58,1
59,7
55,9
56
59,2
56,2
57,8
58,9
58,4
56,6
56,9
59,4
58,8
57,9
58,2
58,2
56,6
Työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 – 64-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on laskenut vuodesta 2010 alkaen.
14
LUONNOS KH 09032015
Pitkäaikaistyöttömien määrä on vertailukuntien alhaisin.
Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä
Liminka
Koko maa
Kempele
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Oulu
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
-
-
-
-
14,7
21,4
23,3
16,7
16,4
24,2
19,8
14,7
15,7
15,9
11,1
7,1
16,7
17,2
21,2
20,4
21,9
14,8
10,4
20,7
21,3
20,8
23,4
25,7
13,9
14,5
20,8
22,8
17,5
24,2
22,6
16,4
17
20,1
23,8
16,9
25,1
23,6
20,5
18,3
27,6
24,5
15
LUONNOS KH 09032015
Työttömät, % työvoimasta 2004
Liminka
Koko maa
Kempele
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Oulu
-
2005
-
2006
-
2007
-
2008
7,3
8
8,1
8,7
4,8
6,3
10,8
2009
9,2
10,3
10,2
10,7
7,5
9,3
13
2010
8,2
10,2
10,1
8,5
9,2
9,1
12,6
2011
7,8
9,4
9
8,7
8,5
8
12,2
2012
8,1
9,8
9,8
9,9
8
7,9
13,1
2013
9,7
11,3
11,4
11,5
9,6
9,9
15,2
Positiivista on, että eläkkeelle siirtymisikä on noussut ja pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut.
Lisäksi työttömien määrä työvoimasta on suhteellisen matala verrattuna vertailukuntiin. Vaikuttaa
siltä, että satsaus kuntouttavaan työtoimintaan on kannattavaa.
Ikäihmiset
Ikäihmisiä, yli 75-vuotiaita, on suhteutettuna muuhun väestöön vähän (xx yli 75-vuotiasta,
12/2014). Ikääntyneiden määrän on ennustettu kasvavan hitaasti. Määrä kaksinkertaistuu vasta
vuoteen 2030 mennessä samoin kuin Tyrnävällä. Yli 75-vuotiaista asuu kotona 88,8 %, joka on
valtakunnallisia tavoitteita vähemmän (Ikäihmisten palveluiden laatusuositus STM 2008).
Säännöllisen kotihoidon piirissä on yli 75-vuotiaita 15,1 %, mikä pitäisi olla valtakunnallisten tavoitteiden mukaan 13 - 14 %. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä on kuitenkin laskenut
vuodesta 2009, jolloin määrä oli n. 19 %.
Keskeisimmät muutokset paketin Ikäihmiset hyvinvointitiedossa
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet
75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Liminka
Koko maa
Kempele
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Oulu
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
-
-
-
-
17,4
11
13,6
10,3
8,1
9,2
16,2
17,9
11,3
13,4
11,4
7,4
9,2
14,9
19,7
11,8
16,1
13,5
7,7
13
13,3
20
12,2
15,4
12,9
7,3
10,7
14,4
18,8
11,9
13,5
13,9
7,5
10,1
13,9
17,2
11,9
13
13,1
8,5
9,4
14,3
16
LUONNOS KH 09032015
Yhteensä laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa on yhteensä 11,2 % yli 75-vuotiaista.
Tämä on huomattavasti enemmän kuin valtakunnallisissa tavoitteissa.
Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta
täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä
Liminka
Koko maa
Kempele
Tyrnävä
Raisio
Lempäälä
Oulu
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
-
-
-
-
6
5,9
2,6
7,8
5,6
5,7
5,8
5
5,4
2
7,5
5,2
5,7
5,8
6
4,7
2,3
6,7
4,8
6
5,7
6,2
4,4
2
3,8
4,2
5,9
5,7
6,5
3,8
2,6
4,1
3,5
5,2
5,3
6,1
3,1
1,2
2,7
3,4
5,5
4,8
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen, perusturva
Palvelurakenteen muuttaminen lain ja suositusten mukaiseksi
1. Ikäihmisten palvelutarpeen kartoitusta ja palveluohjausta tehostetaan
•
•
•
RAI-toimintakykymittari on otettu käyttöön kotihoidossa ja palvelutarpeen arvioinnissa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen RAI-koulutukset on pidetty. Vuonna 2014 otettiin käyttöön hoitosuunnitelmaosio.
Sekä tehostettuun palveluasumiseen että kotihoitoon on laadittu kriteerit.
Kotihoidossa on otettu käyttöön Effica-kotihoito.
2. Päivätoiminnan aloittaminen vuonna 2013
•
Päivätoiminta alkoi maaliskuussa 2013. Päivätoiminnassa on tällä hetkellä yksi ohjaaja (lähihoitaja-sosionomi). Ryhmät kokoontuvat maanantaista torstaihin säännöllisesti klo 8.30 - 15.00. Aluksi ikäihmisten mukaan saaminen ryhmään oli haasteellista, mutta tällä hetkellä ryhmät ovat
täynnä. Ryhmäkoko maksimissaan on yhdeksän henkilöä. Päivätoiminnan tarve määritellään yksilöllisesti, joten käyntikertoja on yhdestä kolmeen kertaa viikossa.
17
LUONNOS KH 09032015
•
Tulevaisuudessa päivätoimintaa tulee kehittää siten, että ryhmäkokoa voidaan suurentaa. Tämä
tarkoittaa toisen ohjaajan resursointia, joka voisi olla esimerkiksi fysioterapeutti. Näin saataisiin
tuettua ikääntyneen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kotona selviytymistä.
3. Laitoshoidon purkaminen, korvataan tehostetulla palveluasumisella
•
•
Palvelurakenteen kartoitus tehtiin vuonna 2013. Tällöin arviointiin ympärivuorokautisten hoivan
tarve vuoteen 2030 saakka.
Palvelukeskus-hanke käynnistyi 2013 ja kuntakeskukseen päätettiin rakentaa tehotetun palveluasumisen yksikkö. Samaan yhteyteen tulee tilat ikääntyneiden päivätoiminnalle, kotihoitoyksikölle ja ikäihmisten neuvolalle. Rakennustyöt alkavat vuonna 2015.
Virikkeiden ja viihtyvyyden lisääminen
1. Vanhuspalveluissa yhteistyön kehittäminen järjestöjen, vapaaehtoisten ja kunnan omien palveluiden
kanssa (perusturva- ja sivistyspalvelut)
•
Lukion vapaaehtoistyön kurssilaiset käyvät Ala-Temmeksen vanhainkodilla. Sydänyhdistyksen
kanssa on ollut keskustelua, että he voisivat osallistua vapaaehtoistyöhön.
2. Ikäihmisille suunnattujen kirjastotuokioiden aloittaminen (sivistyspalvelut)
3. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö
4. Kuntoilulaitteita keskustan puistoon (tekniset palvelut)
OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU
2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset
Limingan visio 2020
Liminka on itsenäinen 15.000 asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa
uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta.
Uusi liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen
Limingan kunnan arvot ovat luovuus, asukaslähtöisyys, kustannustietoisuus ja vastuullisuus.
Strategiset päämäärät 2013 - 2016
Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen
1. Asukkaiden omavastuun vahvistaminen
2. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen
3. Syrjäytymisen ehkäisy
4. Työllisyyden edistäminen
5. Kansantautien väheneminen
6. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen
18
LUONNOS KH 09032015
3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
Limingan kunnan kuntastrategia
Kaavoitus
Oulun seudun ja valtion välinen aiesopimus, MALPE 2013 - 2015
Turvallisuussuunnitelma
Lastensuojelusuunnitelma
Valmiussuunnitelma
Perusopetuksen opetussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma
Limingan kunnan esiopetussuunnitelma
Neuvolatoiminnan suunnitelma
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintasuunnitelma
Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025
Seudullinen päihdesuunnitelma, SEPÄ
Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden, Ikähoiva-työryhmän muistio, STM 2011
Pohjois-Pohjanmaan liiton hyvinvointisopimus
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2013
4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna
Vuonna 2015 Limingassa panostetaan erityisesti liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen.
1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Asukkaiden omavastuun vahvistaminen
Tavoitteet
Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit
Palveluiden muotoilu
asukaslähtöisiksi
1. Kuntalaistilaisuudet
Arviointimittarit
Olemassa
1. Käytössä olevat sähköiset
olevin resurs- ohjelmat. Käytön aktiivisuus.
sein
2. Liikuntapalveluiden kehittämi- Hankeresurssi 2. Palvelusetelin käyttäjien
määrä suhteessa kriteerehin.
nen
3. Saavutettavuus
3. Nuorisopalveluiden kehittämi- Sähköisten
työvälineiden
nen
käyttö
4. Vastausten määrä. Tulosten
hyödyntäminen
4. Asiakaskyselyt
2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen
Tavoitteet
Toimenpiteet ja vastuu- Resurssit
Arviointimittarit
taho
Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen
1. Jatketaan perhetyön kehittämistä.
2. Lapset puheeksi menetelmä, kouluttaminen
ja juurruttaminen jatkuu
(perusturva- ja sivistyspal-
Yhteistyössä
järjestöjen ja
seurakunnan
kanssa.
1. Toimintamallin käyttöönotto
2. Menetelmän käyttö
Koulutus
19
LUONNOS KH 09032015
velut)
Olemassa olevin
3. Toiminnalliset ja vanresurssein
3. Toimintamallien käyttö
hemmuutta tukevat työmenetelmät. (sivistyspalvelut ja
perusturvapalvelut)
4. Suun ja hampaiden terveyden edistämistä edelleen
vahvistetaan (perusturvapalvelut).
4. hampaiden harjaaminen
(kouluterveys-kysely)
1.-3.
•
•
•
•
•
•
Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat
vuoden aikana/ 1000
alle 18-vuotiasta
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan
ikäisestä väestöstä
Kouluterveyskysely
(Vanhemmuuden puutetta)
Erityisen tuen piirissä
olevien määrä varhaiskasvatuksessa ja
koulussa
Tehostetun tuen piirissä olevien määrä
Etsivänuorisotyön
asiakasmäärä
2.
•
•
•
Liikuntamahdollisuuksi- 1. Lasten ja nuorten liikku- Suunnitelma ja 1.
en esiintuominen ja pa- minen huomioidaan varhais- sen käyttöönotto
rantaminen
ja opetussuunnitelmien päivityksessä (sivistyspalvelut).
2. Liikuntapalveluiden kehit- Määräraha vatämissuunnitelman valmis- raaminen talotuminen ja toimeenpano.
usarvioon
3.Liikunta elämäntavaksi -
Olemassa olevin
2.
Kouluterveyskysely (Ei
yhtään läheistä ystävää, koulukiusaamisen määrä, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus)
ESH:n avohoitokäynnit lasten psykiatrialla
ja nuorisopsykiatrialla
Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät, 016-vuotiailla
20
LUONNOS KH 09032015
Koko kunta liikkuu -tempaus resurssein
yksi kuukausi keväällä ja
toinen syksyllä.
4. Liikuntareseptin käyttöönotto
5. Kuljetusetuuksien uudelleen arviointi - hyötyliikunnan lisääminen koulumatkoihin (Hallinto- ja sivistyspalvelut)
3. Toteutumisaste
4. Reseptien määrä ja reseptin noudattaminen
5. Alle 5 km:n kuljetuksessa
olevien määrä ja määrän
muutos
6. Liikuntapolut ja -reitit
6. -7. Kouluterveyskyselystä:
- Harrastaa hengästyttävää
liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa, % 8. ja 9.
luokan oppilaista
- Koettu terveydentila
- Ylipaino
- THL:n terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA viisari)
strategisessa johtamisessa,
perusopetuksessa, perusterveydenhuollossa ja liikuntatoimessa.
3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Syrjäytymisen ehkäisy
Tavoitteet
Toimenpiteet ja vastuutaho
Resurssit
Osallisuuden mahdollis- 1. Kaikkien ikäryhmien
Olemassa olevin
taminen
Harraste- ja palveluoppaan resurssein
kehittäminen ja päivittäminen (kaikki palvelut)
Arviointimittarit
1. Oppaan ajantasaisuuden
arviointi
2. Etsivänuorisotyön ja
koulun yhteistyön tiivistäminen (sivistyspalvelut)
Koulutus
3. Lapset puheeksi menetelmä, koulutus ja
juurrutus jatkuu (perusturva- ja sivistyspalvelut)
4. Avustuspolitiikan linjaus; Määräraha talovastikkeelliset avustukset, usarvioon
tavoitteena 3. sektorin ja
kunnan yhteistyön kehittäminen
3. Menetelmän käyttö
2.-3.
Kouluterveyskyselyn osallisuusindikaattorit, joista tällä
hetkellä hyvinvointikertomuksessa seurataan ei yhtään
läheistä ystävää, % lukion 1.
ja 2. vuoden opiskelijoista
(lisää; 8.- ja 9.-luokan oppilaat)
4. Avustusten määrä
21
LUONNOS KH 09032015
5. Hanketyön hyödyntäminen, mm. Taiku
6. Ikäihmisille kokoontumispaikka
7. Kansalaisopiston kurssitarjonnan uudistaminen
8. Koulun kerhotyö-hanke
9. Kulttuuriopetussuunnitelman laatiminen
Osallisuuden tukeminen 1. Etsivänuorisotyö (sivistyspalvelut)
2. Sosiaalisen työllistämisen kehittäminen jatkuu.
Olemassa olevat
etsivät nuorisotyöntekijät
1.-2.
•
Työsuunnittelijan
työpanos
Koulutus
•
opinto-ohjaajat
•
•
•
•
3. Lapset puheeksi menetelmä, koulutus ja
juurrutus jatkuu (perusturva- ja sivistyspalvelut)
4. Jatko-opiskelupaikan
löytyminen kaikille peruskoulun päättäneille (sivistyspalvelut)
5. Omaehtoisen toiminnan
edistäminen (kaikki osastot)
Oppilaskuntatoiminnan
juurruttaminen myös alaluokilla.
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat,
% vastaavan ikäisestä
väestöstä
Huostassa olleet 0-17vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Nuorisotyöttömät, %
18 - 24 -vuotiaasta
työvoimasta
Työttömät, % työvoimasta
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet
18 - 24-vuotiaat ja 25
- 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
3. Menetelmän käyttö
4. Koulutuksen ulkopuolelle
jääneet 17 - 24-vuotiaat, %
vastaavanikäisestä väestöstä
22
LUONNOS KH 09032015
Nuorisovaltuuston jäsenten
osallistuminen lautakuntatoimintaan.
4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Työllisyyden edistäminen
Tavoitteet
Toimenpiteet ja vastuu- Resurssit
taho
Yhteistyön kehittämi- 1. Sosiaalisen työllistämisen
nen elinkeinoelämän kehittäminen jatkuu
ja koulutustahojen
kanssa
2. Kumppanuuksien kehittäminen yritysten ja 3. sektorin kanssa
Arviointimittarit
Työnsuunnittelija 1.
1.1.2015
Hanketoiminta,
EU-rahojen hyödyntäminen
Olemassa olevin
resurssein
•
•
•
Työttömyystiedot
Nuorisotyöttömyys
kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista
•
Palkkatuen määrä yrityksiin / yhdistyksiin
Työpaikkojen määrä
2.
3. Työllistämisen suunnitelma 2015
•
4. "Työvoimapalvelukeskuksen" rakentaminen
3.
5. Yrittäjyyskasvatuksen
vahvistaminen perusopetuk- Innokylä -hanke
sessa, mm. Innokylän oppimisverkosto
•
Sosiaalisen työllistämisen suunnitelma 6/2015
•
TYP-mallista päätökset
30.6.2015 mennessä
4.
Yrittäjien hankin6. Kunnan hankinnoissa
edistetään paikallisten tuot- ta-asiamies teiden ja palveluiden hank- hanke
kimista mahdollisuuksien
mukaan
7. Innolukio-toiminnan
kehittäminen
5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Kansantautien väheneminen
Tavoitteet
Toimenpiteet ja vastuutaho
Terveellisten elä1. Terveyskasvatuksen ja
mäntapojen tukemi- elämäntapaohjauksen tenen
hostaminen
HOX kouluruokailu
1.1 Ravitsemuskasvatus
(ruokahuoltopäällikkö,
opettajat)
- Kunnan ravitsemuspalveluissa käytetään uusittuja
suomalaisia ravitsemussuosituksia
- videovälitteinen painon-
Resurssit
Arviointimittarit
Henkilöstön koulut- 1.-3.
taminen, uusien
menetelmien löy•
täminen ja käyttöönotto (OTA•
koulutus, sosiaalinen media)
•
Suositaan kotimaista ja lähiruokaa
kaikissa kunnan
ruokahuollon toimipisteissä
•
•
Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu
THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu
Kansantauti-indeksi vakioitu
Mielenterveysindeksi,
ikävakioitu
Kouluterveyskyselyn elämäntapamittarit (koettu
terveydentila, ylipaino,
hengästyttävän liikunnan
harrastaminen, alkoholin
23
LUONNOS KH 09032015
hallintaryhmä
käyttö, tupakointi)
- kunnan nettisivuille hyvinvointisivusto
1.2 Liikunta elämäntavaksi
1.3 Tupakoimattomuus
- Limingan kunta on savuton kunta
2. Uudet ravitsemussuositukset
LAKU-viikolle ruokakulttuuripäivä
3. Psyykkisen terveyden ja
sosiaalisen turvallisuuden
parantaminen
4. Liikunnan ja liikkumisen
tukeminen
- kartta erilaisista liikuntareiteistä nettisivuilta helposti löydettäväksi (liikuntapaikat, kulttuuripolku,
maankohoamisenpolku
jne.)
g. Hyvinvointi- ja terveystapahtumat
Taiteilua tapahtuman
yhteydessä ”leipää ja sirkushuveja”, johon liittyy
ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvä tapahtuma
(tulossa jonakin perjantaina syyskuussa)
6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen
Tavoitteet
Toimenpiteet ja Resurssit
vastuutaho
Palvelurakenteen muuttaminen lain ja suositusten mukaiseksi
1. Palvelutarpeen
kartoituksen ja
palveluohjauksen
tehostaminen (perusturvapalvelut)
1. Koko henkilökunta
käyttää toimintakykymittaria (Raisoftohjelma)
2. Päivätoiminnan
vakiinnuttaminen
(perusturvapalvelut)
2. Tilat, henkilöstöresurssi ja yhteistyö
kunnan sekä kolmannen
sektorin kanssa
3. Uuden palvelukes-
Arviointimittarit
Käyttösuunnitelmaseurannassa olevat
ikäihmisten laatusuosituksen mukaiset
mittarit.
(Kaikki ikäihmisten mittarit, täydennettynä käyttösuunnitelman mittareilla)
24
LUONNOS KH 09032015
"Virikkeiden ja
viihtyvyyden
lisääminen"
3. Tehostetun palveluasumisen laajentaminen ja uudistaminen (perusturva-, tekniset ja
hallintopalvelut)
1. vanhuspalveluissa yhteistyön
kehittäminen järjestöjen, vapaaehtoisten ja kunnan
omien palveluiden
kanssa (perusturva- ja sivistyspalvelut)
kuksen rakennuttaminen kunnan ja kiinteistökehityshankkeen tuella/ avulla
1. Olemassa olevin resurssein
•
o
o
o
o
2. Ikäihmisille
2. Olemassa olevilla
suunnattujen kir- resursseilla ja vapaaehjastotuokioiden
toistyö sekä kolmas
aloittaminen (sivis- sektori
tyspalvelut)
3. Oppilaitosten
kanssa tehtävä
yhteistyö
Päivätoiminnassa kävijöiden määrä
Kotona asuvat 75 vuotta
täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
Yksinasuvat 75 vuotta
täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä
Säännöllisen kotihoidon
piirissä 30.11. olleet 75
vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
•
3. Olemassa olevin resurssein
4. Ikäihmisille tietotekniikka
yms. taitoja
OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY
5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa
Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua (pvm)