22 Tilastomatematiikka Edellä olevissa tapauksissa otokset oletettiin keskenään riippumattomiksi. Edellisessä esimerkissä poikien testipistemäärät eivät millään tavalla vaikuta tyttöjen saamiin testipistemääriin tai päinvastoin. Niin sanotussa klassisessa koeasetelmassa tutkitaan samaa koehenkilöiden ryhmää ennen liettyä tutkimusta ja sen jälkeen. Tällöin havaintoarvot eivät ole toisistaan riippumattomia. ESIMERKKI 20 Valmistaja väittää, ettei heidän valmistamansa kasvirasva pienentää veren kolesterolipitoisuutta. Väitteen oikeellisuuden toteamiseksi poimittiin satunnaisesti 10 koehenkilöä. Heidän kolesteroliarvonsa mitattiin, minkä jälkeen he korvasivat aikaisemmin käyttämänsä rasvan kyseisellä kasvirasvalla. Kymmenen viikon kuluttua mittaus tehtiin uudestaan. Tulokset olivat seuraavat: Voidaanko luotettavasti päätellä, että kasvirasva pienentää veren kolesterolipitoisuutta? Tutkimalla arvojen erotuksia havaitaan, että lähes poikkeuksetta kolesteroliarvot ovat pienentyneet. Näin näyttää siltä, että tuote saattaa pienentää veren kolesterolipitoisuutta. Jos erotus ei poikkea nollasta tai poikkeama on vähäinen, niin ei ole näyttöä, että muutosta o f* tapahtunut. 7.3.5 Verrannollisten parien t-testi Poimitaan n yksikön otos perusjoukosta siten, että tehdään samoille tilastoyksiköille kaksi mittausta. Näin saadaan n toisistaan riippuva havaintoparia. Asetetaan nollahypoteesi H0: Molempien mittaustulosten keskiarvo perusjoukossa on sama eli 1 2 . Oletetaan, että havaintoparien erotuksen jakauma on likimäärin normaalinen. Tällöin testisuure t d , jossa sd n d = havaintoparien erotusten keskiarvo, s d = erotusten keskihajonta ja n = havaintoparien lukumäärä, noudattaa t-jakaumaa vapausastein n-1, jos nollahypoteesi on tosi.
© Copyright 2024