Turun hallinto-oikeuden päätös
1 (27) Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 12.2.2015 15/0038/1 Diaarinumero 01823/13/4102 01830/13/4102 01831/13/4102 01840/13/4102 01849/13/4102 Asia Valitus yleiskaavasta Valittajat Maija ja Markku Nykopp, Espoo, Kaija ja Leo Jarho, Vantaa, Jarkko Huttunen, Pirjo Huttunen, Toni Huttunen, Joel Huttunen ja Tiia Huttunen, Kauniainen, Mika Huttunen ja Rachel Schreibmann, Kauniainen, Seija ja Toivo Huttunen, Espoo sekä Tiina ja Lauri-Veikko Hölli, Raasepori Kari-Matti Airisto, Espoo Timo ja Jaana Sirkiä, Salo Salon Luonnonmetsäsäätiö, Salo Anders Örnmark, Raasepori / asianajaja Sakari Niemelä Päätös josta valitetaan Salon kaupunginvaltuusto 7.10.2013 Salon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Näsenkartanon tuulipuiston osayleiskaavan. Valitus Maija Nykoppin ym. valitus Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava. Kaava on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asukkaita ei ole asian- Osoite Yliopistonkatu 34 PL 32, 20101 TURKU Puhelinvaihde 029 56 42400 Telekopio 029 56 42414 Sähköposti [email protected] 2 (27) mukaisesti kuultu. Ainoa kuuleminen suoritettiin vuonna 2010, ja sekin perustui vanhentuneeseen ja puutteelliseen tietoon, koska siinä ei esitetty melumallinnusta, havainnekuvia eikä välkekarttoja. Myös tuulivoimaloiden teho, korkeus ja määrä olivat merkittävästi erilaiset kuin nyt hyväksytyssä kaavassa. Päätös perustuu puutteellisesti suoritettuun meluselvitykseen. Melumallinnuksessa ei ole esitetty lainkaan melun kapeakaistaisuutta, impulssimaisuutta tai amplitudimodulaatiota. Tuulivoimalan äänen poikkeuksellisesta laadusta johtuen mallinnukseen olisi tullut lisätä +5 dB. Mallinnuksessa ei ole esitetty matalataajuisen melun terssikaistoja eikä virhemarginaaleja, eikä myöskään esitetty, mitä maaperän vaimennuskerrointa on käytetty. Mallinnuksessa olisi tullut myös käyttää valmistajan takaamia melun lähtötietoja. Mallinnus on tehty vain 8 m/s maatuulella. Mallinnus olisi tullut tehdä myös kovemmilla tuulennopeuksilla. Tuulivoimaloiden vaikutusta asuntojen sisämeluun ei ole selvitetty lainkaan. Myöskään lähistölle suunniteltujen muiden tuulivoima-alueiden (Näse II, Gumböle berget ja Västankärr) yhteisvaikutusta ei ole selvitetty. Kaava on laadittu suorittamatta luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettua Natura-arviointia. Arvionti olisi tullut tehdä, koska Kiskonjoen Natura-alue sijaitsee vain 300 metrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalan paikasta. Kaava on myös sisällöltään lainvastainen, koska melumallinnus osoittaa, että tuulivoimapuiston melutaso ylittää ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisen yöajan suunnitteluohjearvon. Ympäristöministeriön ohjearvoja olisi tullut noudattaa myös tässä kaavassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ympäristöministeriölle Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta lausunnon, jossa on esitetty, että tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla kaksi kilometriä. Alle yhden kilometrin etäisyydellä on nyt kuusi vakituista ja 21 loma-asuntoa ja kahden kilometrin sisällä 60 vakituista ja 108 loma-asuntoa. Liian lyhyt suojaetäisyys tuulivoimaloihin melun ja välkkeen suhteen voi vaarantaa asukkaiden terveyden. Kaava on tästä syystä kumottava, tai ainakin tuulivoimalat on siirrettävä niin kauaksi asutuksesta, että asetetut ohjearvot eivät ylity. Haittavaikutuksia voidaan pienentää myös siten, että tuulivoimaloiden korkeutta madalletaan niin, että niiden kokonaiskorkeudeksi tulee enintään 100 metriä. Kaava on ristiriidassa virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevan sisältövaatimuksen kanssa, koska se rajoittaa merkittävästi jokamiehen oikeuden nojalla hyödynnettäviä metsäalueita. Kaava ei myöskään ota huomioon luonnonarvojen vaalimista koskevaa sisältövaatimusta, koska kaava pirstoo alueen ekologiset käytävät uhaten niiden toimivuutta ja hiljaisuutta. Tuulivoimaloiden säädettävyyttä koskeva kaavamääräys on niin tulkinnanvarainen ja epäselvä, että se ei ole lainmukainen. Kaavassa kohtuuton haitta on kielletty ainoastaan loma-aikana. Loma-ajan ajankohtaa ei kuitenkaan ole tarkemmin määritetty. Kohtuutonta haittaa ei saa aiheutua koskaan. Kaava sallii tuulivoima-alueen lähellä sijaitsevissa asunnoissa välkehaitan aiheuttamisen enintään 20 tuntia vuodessa, mikä on lähes 2,5 kertaa enemmän kuin mitä esimerkiksi Ruotsissa pidetään hyväksyttävänä enimmäismääränä. Kaavamääräyksessä ei velvoiteta minkäänlaiseen seurantaan. Koska tuulivoimaloista aiheutuu naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen, hanke edellyttää ympäristöluvan hakemista. 3 (27) Kari-Matti Airiston valitus Kari-Matti Airisto on valittanut päätöksestä ja vaatinut sen kumoamista valituksesta tarkemmin ilmenevin perustein. Hän on valituksessaan vaatinut myös katselmuksen toimittamista. Timo ja Jaana Sirkiän valitus Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava. Kaavaa on muutettava siten, että tuulivoimaloiden etäisyys on osoitettava vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kaava on perustunut puutteellisiin ja virheellisiin meluselvityksiin. Melun mallintamisessa olisi tullut käyttää ympäristöministeriön ohjetta 4/2012 tuulivoimaloiden melutasojen mallintamisesta. Kaavassa ei ole lainkaan otettu huomioon tuulivoimaloista aiheutuvaa sykkivää (amplitudimoduloitua) melua. Tehdyn selvityksen mukaan lähtöarvona on käytetty lähtömeluarvoa 105,4 dB. Asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene, minkä tehoisesta tuulivoimalasta on kysymys, eli selvitys ei perustu tyyppikohtaiseen takuuarvoon. Kaavan maisemaselvitykset ovat riittämättömiä, koska hankkeesta ei ole asianmukaisia havainnekuvia rakennuspaikoilla. Kaava on lainvastainen, koska siinä ei ole noudatettu sosiaali- ja terveysministeriön suosittamaa kahden kilometrin suojaetäisyyttä. Sirkiöiden omistamat vapaa-ajankäytössä olevat kiinteistöt sijaitsevat alle kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloiden rakentamisalueesta. Kiinteistöt sijaitsevat alueella, jolla tehdyn meluselvityksen mukaan melun äänitaso on 40-45 dB. Tämä melutaso on uusien ohjeiden nojalla liian korkea. Tuulivoimalapuiston rakentaminen ei sopeudu maisemaan ja ympäristöön, sillä se turmelee maiseman ja aiheuttaa mittavia louhintaan ja maa-aineksen ottamiseen rinnastettavia maansiirtotöitä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää maisemallisten vaikutustensa vuoksi ympäristölupaa. Salon Luonnonmetsäsäätiön valitus Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava tuulivoimaloiden nro 6 ja 7 osalta, tai ainakin ne tulee siirtää idemmäksi, pois Ryssäntorninmäen ja Kalkutinjärven lounaispuolen lakikallioilta. Kaava on tältä osin ristiriidassa siltä edellytetyn luonnonarvojen vaalimista koskevan sisältövaatimuksen kanssa. Ryssäntorninmäki ja Kalkutinjärven lakikallio ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja muodostavat vaihtelevan ja arvokkaan suojelukokonaisuuden. Alueella on hiidenkiukaita, pirunpeltoja, kliimaksimännikköä ja suopainanteita. Tällaiselle alueelle ei sovi teollinen toiminta. Kaava olisi ollut mahdollista laatia siten, että nämä poikkeukselliset luontoarvot voidaan säilyttää kokonaisuutena. Anders Örnmarkin valitus Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava ja Salon kaupunki velvoitettava 4 (27) korvaamaan Örnmarkin oikeudenkäyntikulut. Kaavan valmistelu ja ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) tulee suorittaa uudelleen. Alueella on myös suoritettava luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettu Natura-arviointi. Hallinto-oikeuden on järjestettävä alueella katselmus hankkeen maisemallisten vaikutusten arvioimiseksi. Hallinto-oikeuden on pyydettävä asiassa EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisu seuraavaista asioista: - edellyttääkö tuulivoimalahankkeiden erityispiirteet toimialakohtaista erityistä ohjausta koskien vaihtoehtovertailun sisältöä - voidaanko vaihtoehtotarkastelulle YVA-direktiivissä asetettua tavoitetta saavuttaa ilman sijaintivaihtoehtojen tarkastelua, mikäli konkreettisessa tapauksessa toisaalta ei voida osoittaa riittäviä teknisiä vaihtoehtoisia keinoja haittojen vähentämiseksi ja toisaalta vaihtoehtoisia mahdollisia sijaintivaihtoehtoja ei ole osoitettu selvitetyn, - asettaako YVA-direktiivi tuulivoimalan erityisasemaan ympäristövaikutusten arviointivelvollisuutta sovellettaessa, - mikäli tuulivoimatuotannolle katsotaan voitavan antaa toimialakohtainen erityisasema ympäristönormien soveltamisessa, millaisin perustein näin muodostuva kilpailuoikeudellinen erityisasema on hyväksyttävissä. Nyt hyväksytty kaava poikkeaa olennaisesti YVA-selvityksen kohteena olleesta suunnitelmasta. Tällä kaavalla pohjustetaan huomattavasti laajemman tuulivoimatuotantoalueen toteuttamista. Nyt hyväksytty yleiskaava ei perustu riittäviin selvityksiin, tutkimuksiin ja vuorovaikutukseen osallisten kanssa, koska YVA-menettely on ollut riittämätön. Tuulivoimaloiden vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ei ole YVA-lain tarkoittamalla tavalla tarkasteltu käytännössä lainkaan. Alueellisesti puutteellisen kokonaistarkastelun puuttuessa hankeen kokonaisvaikutukset on sirpaloitu kaavoitus- ja YVA-lainsäädännön tavoitteiden vastaisesti. Örnmark on lisäksi esittänyt muita valituskirjelmästä tarkemmin ilmeneviä valitusperusteita, jotka liittyvät varsinaiseen YVA-menettelyyn. Tuulituotantoalueen vaikutuksia muihin elinkeinoihin ja erityisesti vaikutusalueen matkailuhankkeisiin ei ole selvitetty. Kaava-alue on niin suppea-alainen, että sen kokonaisvaikutuksia ei voida arvioida. Myöskään voimansiirtokapasiteetin lisärakentamisen vaikutuksia ei ole selvitetty, eivätkä maanomistajat ole tältä osin voineet osallistua hankkeen suunnitteluun maankäyttö- ja rakennuslain sekä Århusin sopimuksen edellyttämällä tavalla. Tehty meluselvitys on puutteellinen. Selvityksessä on esimerkiksi käytetty vain A-painotettua tehotasoarvoa, joka suodattaa voimakkaasti pienitaajuista ääntä. Melua olisi tullut mallintaa oktaavikaistoittain, koska A-painotettu keskiäänitaso antaa 700 m – 2000 m välillä noin 1,1 – 4,5 dB alemman tuloksen. Asiakirjoista ei ilmene, millä tavoin Nord2000-melulaskentastandardia on laskennassa hyödynnetty. Tarkastelualue on vähäistä liikenne- ja maatalousmelua lukuun ottamatta hiljaista, joten tuulivoimalan pienitaajuinen melu erottuu suuren osan aikaa selvästi. Melumallinnuksessa ei ole käytetty tyyppikohtaisia tuulivoimaloiden päästöarvoja, eikä todellinen melu siten ole ollut päätöksentekijöiden arvioitavissa. Melumallinnuksessa olisi tullut soveltaa ympäristöministeriön uusia ohjeita. Kaavoitusta varten laadittu maisemaselvitys on puutteellinen. Vaihtoehtoisia 5 (27) tarkasteluja ei ole tehty, eikä alueelle suunniteltuja lukuisia muita tuulivoimala-alueita ole otettu lainkaan huomioon. Kaikkien hankkeiden toteutuessa Pohjois-Tenholan alueelle tullaan rakentamaan arviolta 36 voimalaa. Myöskään tuulivoimaloihin liittyvän sähkönsiirtoon tarvittavan voimalinjan aiheuttamaa maisemavaikutusta ei ole selvitetty. Yleiskaava ei ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä eikä suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu sen edellyttämä maankäyttö sopeudu maisemaan ja ympäristöön. Yleiskaava on ristiriidassa siltä edellytettyjen terveellisen ja turvallisen elinympäristön sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevan sisältövaatimuksen kanssa. Se ei ota huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista koskevaa sisältövaatimusta ja se aiheuttaa maaomistajalle kohtuutonta haittaa. Yhden kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulimyllystä sijaitsee kuusi vakituisesti käytettyä asuinrakennusta ja 21 lomarakennusta ja kahden kilometrin etäisyydellä 60 vakituista ja 108 vapaa-ajan asuntoa. Laskennallinen melutaso ylittää lähimmissä kohteissa suositusarvot huomattavasti. Tuulimyllyihin sijoitettavat lentoestevalot aiheuttavat myös merkittävää haitallista valosaastetta ennestään rakentamattomille alueille. Tuulimyllyn lapoihin kertyvä lumi ja jää voivat aiheuttaa vaaratilanteita, samoin kuin mahdollinen tulipalo. Kaavassa olisi tullut käyttää sosiaali- ja terveysministeriön suosittamaa kahden kilometrin suojaetäisyyttä. Tuulivoimapuiston rakentaminen merkitsee teollisen tuotantolaitoksen sijoittamista metsän keskelle. Aluetta ei tämän jälkeen ole mahdollista käyttää jokamiesoikeuden mukaiseen virkistykseen. Myös tuulivoimapuistoon liittyvä infrastruktuuri pirstaloi yhtenäisen metsäalueen ja vähentää sen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tämä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista, koska ne edellyttävät, että ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet otetaan huomioon. Suunnittelualue sijoittuu jyrkkärinteiselle, ympäröivästä maisemasta selvästi erottuvalle selänteelle, jonka lakialueet ovat 60 metriä pohjoispuolella avautuvaa Perniönjokilaakson maisemaa korkeammalla. Alue rajautuu pohjoisosastaan Museoviraston vuonna 2009 valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokitteleman Latokartanon alueen ympäristöön. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee myös useita paikallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia ja rakennuskohteita. Eteläosasta alue rajautuu Frankböleträsketiä reunustavaan metsätalousvaltaiseen alueeseen, joka on laaja ja yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Kiskonjoki sisältyy Kiskonjoen vesistön Natura-alueeseen, joka on suojeltu luonto- ja lintudirektiivin mukaisena alueena. Lähimmän voimalan etäisyys suojelualueeseen on noin 300 metriä. Kun otetaan huomioon alueelle suunnitellut muut tuulivoimalahankkeet, pienipiirteinen ja erämaaluonteinen Frankbölen alue jää täysin tuulivoimalarakentamisen saartamaksi. Tuulimyllyjen sijoittuminen maisemakuvan kannalta keskeisen maisemaelementin huipulle aiheuttaa sen, että voimaloista tulee maisemallisesti erittäin näkyviä ja häiritseviä. Yksi tuulimyllyn rakentamispaikoista sijaitsee jopa historiallisen Suuren rantatien päällä. Örnmark on käynnistänyt ranta-asemakaavahankkeen, jolla on tarkoitus mahdollistaa mökkivuokraukseen ja luontomatkailuun perustuva liiketoiminta hänen omistamallaan tuulivoimala-alueen naapurissa sijaitsevalla Frankbölen 6 (27) kiinteistöllä. Tuulipuistohankkeen myötä Örnmark menettää merkittävän osan rantarakentamisoikeudestaan tuulivoimaloiden aiheuttaman melun vuoksi. Tuulivoimalat pilaavat myös alueen muut vetovoimatekijät, kuten maiseman ja erämaaluonteen. Myös kauempana oleva, jo rakennettu rakennuskanta menettää merkittävän osan arvostaan. Kaava aiheuttaa näin ollen merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja kohtuutonta haittaa. Koska kaava vaarantaa Örnmarkin mahdollisuuden hyödyntää omaisuuttaan ja harjoittaa valitsemaansa elinkeinoa, kaava on ristiriidassa perustuslaissa turvatun omaisuuden suojan ja elinkeinon harjoittamisen vapauden kanssa. Kaavamääräys ”Voimaloiden tulee olla säädettävissä niin, että melu- ja välkehäiriö ei ole kohtuuton loma-asuntojen käytön aikana” on epätäsmällinen, koska ei voida tietää lomakauden pituutta. Toisaalta se on myös epätasapuolinen, koska määräys rajataan ainoastaan loma-asumiseen. On myös epäselvää, millä tavoin valvonta voidaan tältä osin luotettavasti järjestää. Tuulivoimalapuiston toiminnasta aiheutuvien haittojen, kuten melun ja välkkeen seuranta on täysin määrittelemättä. Asian käsittely ja selvittäminen Kaupunginhallitus on antanut lausunnon. Lausunnossa on esitetty, ettei KariMatti Airistolla, Markku Nykoppilla, Jarhoilla, Huttusilla, Schreibmannilla eikä Hölleillä ole asiassa valitusoikeutta. Kaupunginhallitus on lisäksi todennut, että toisin kuin valituksissa on esitetty, kilometrin säteellä tuulivoimaloista on yksi vakinaisessa käytössä oleva rakennus ja kahdeksan loma-asuntokäytössä olevaa rakennusta, joista yksi on Sirkiöiden. Lausunnossa on todettu, että asukkaita on tiedotettu eri vaiheissa ja kaava on ollut nähtävillä niin luonnoskuin ehdotusvaiheessakin. Ehdotusvaiheen jälkeen on käyty viranomaisneuvottelu, jonka tuloksena kaava-aluetta on päätetty pienentää siten, että se on 12 tuulivoimalan sijasta supistettu seitsemän voimalaa käsittäväksi. Frankbölen kiinteistön osalta kaupunginhallitus on todennut, että kiinteistön alueet ovat voimassaolevissa kaavoissa maa- ja metsätalousaluetta, eivätkä tuulivoimalat estä Puontpyölinjärven tuntumassa olevien alueitten varaamista esimerkiksi ranta-asemakaavassa loma-asumiseen. Meluselvityksen osalta on todettu, että se on laadittu hyväksytyllä menetelmällä (Nord2000), joka huomioi kolmiulotteisessa laskennassa muun ohella maastonmuodot, etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet sekä säätiedot. Lausunnossa on lisäksi todettu, että kaavoituksen hyväksymisvaiheessa poisjätetyt kaavan osat (viisi voimalaa) merkitsevät myös kaavaalueen eteläpuolisten loma-asuntojen osalta melutilanteen paranemista. Maija Nykopp asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen sekä selvitystä valitusoikeutensa perusteista. Nykopp on vielä täydentänyt vastaselitystään. Kari-Matti Airisto on esittänyt selvitystä valitusoikeudestaan ja antanut vastaselityksen. Sirkiät ovat antaneet vastaselityksen. Salon Luonnonmetsäsäätiö on antanut vastaselityksen. Örnmark on vastaselityksessään ilmoittanut oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa olevan 14 391 euroa. Örnmark on 4.9.2014 toimittanut hallinto-oikeuteen vali- 7 (27) tuksen täydennykseksi otsikoidun kirjelmän. Ympäristöministeriö on hallinto-oikeuden pyynnöstä antanut asiassa asiantuntijalausunnon, joka on toimitettu tiedoksi Salon kaupunginhallitukselle ja valittajille. Hallinto-oikeuden ratkaisu 1) Hallinto-oikeus ei tutki valitusta Markku Nykoppin, Kaija ja Leo Jarhon, Jarkko Huttusen, Pirjo Huttusen, Toni Huttusen, Joel Huttusen ja Tiia Huttusen, Mika Huttusen ja Rachel Schreibmannin, Seija ja Toivo Huttusen, eikä Tiina ja Lauri-Veikko Höllin osalta. Hallinto-oikeus ei tutki myöskään Kari-Matti Airiston valitusta. 2) Hallinto oikeus ei tutki Örnmarkin valituksessa esittämiä valitusperusteita, jotka liittyvät YVA-menettelyyn tai sen arviointiselostuksen sisältöön. Hallintooikeus hylkää vaatimuksen ennakkoratkaisun pyytämisestä EU-tuomioistuimelta. 3) Hallinto-oikeus hylkää katselmuksen toimittamista koskevan vaatimuksen. 4) Hallinto-oikeus hylkää valitukset. 5) Hallinto-oikeus hylkää Örnmarkin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Ratkaisun perustelut 1) Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 92 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Lain 4 §:n mukaan kunnan jäsen on: 1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas); 2) yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä 3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. Lainhuutotodistuksen mukaan Maija Nykoppilla on yksin lainhuuto Salon kaupungissa sijaitsevaan Rantalan kiinteistöön 627-1-32. Asiassa ei ole ilmennyt, että Espoon kaupungista olevalla Markku Nykoppilla olisi kiinteistöjä Salossa. Vantaan kaupungista olevat Leo ja Kaija Jarho ovat valitusoikeutensa perusteeksi esittäneet, että heillä on hallintaoikeus samaan Rantalan kiinteistöön. Kauniaisten ja Espoon kaupungeista olevat Huttuset ja Schreibermann ovat esittäneet, että heidän omistamansa loma-asunto sijaitsee Raaseporin kaupungin alueella, noin 2,5 kilometrin etäisyydellä tuulivoimala-alueesta. Raasepo- 8 (27) rin kaupungista olevat Tiina ja Lauri-Veikko Hölli ovat valitusoikeutensa perusteeksi esittäneet, että heidän ympärivuotisessa asuinkäytössä sijaitseva, Raaseporin kaupungin alueella sijaitseva vuokra-asuntonsa on 1980 metrin etäisyydellä tuulivoimala-alueesta. Kari-Matti Airisto on valitusoikeutensa perusteeksi esittänyt, että hän omistaa Raaseporin kaupungin puolella vapaaajankiinteistön, joka sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä tuulivoimala-alueesta. Valittajat ovat valitusoikeutensa perusteeksi vedonneet tuulivoimapuiston merkittäviin maisemallisesti haitallisiin vaikutuksiin, meluun sekä häiritseviin lentoestevaloihin. He ovat myös esittäneet, että tuulivoimalapuiston vaikutus tulee kiistatta vaikuttamaan lähistöllä olevien kiinteistöjen arvoihin alentavasti. Jarhojen hallintaoikeus Rantalan kiinteistöön ei ilmene kiinteistörekisteristä, eikä kysymyksessä siten ole sellainen kuntalaissa tarkoitettu kiinteän omaisuuden hallinta, jonka perusteella kunnan jäsenyys syntyy. Maija Nykoppia lukuun ottamatta muut edellä mainituista henkilöistä eivät siten esitetyn selvityksen nojalla ole kuntalaissa tarkoitettuja Salon kaupungin jäseniä. Kun otetaan huomioon esitetty selvitys asuin- ja lomarakennusten etäisyydestä kysymyksessä olevasta kaava-alueesta, päätöksellä hyväksyä tuulivoimala-aluetta koskeva yleiskaava ei ole sellaisia välittömiä vaikutuksia näiden valittajien oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, että heitä olisi pidettävä tässä asiassa myöskään kuntalaissa tarkoitettuina asianosaisina. Heidän valituksensa Salon kaupunginvaltuuston päätöksestä on tästä syystä jätettävä tutkimatta. 2) YVA-menettelyyn liittyvät valitusperusteet ja ennakkoratkaisupyyntö Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta Hallinto-oikeuslain mukaan hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallintooikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa tai muussa laissa. Tässä asiassa on kysymys yleiskaavan hyväksymisestä. Kysymys ei siten ole ympäristövaikutusten arviointimenettelystä eikä ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta lupa-asiasta eikä myöskään hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä. Tästä syystä YVA-menettelyyn liittyvät valitusperusteet jätetään tämän asian yhteydessä tutkimatta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu yhteisöoikeuden tulkinnasta. Jos tällainen kysymys tulee esiin jäsenvaltion tuomioistuimessa, kansallinen tuomioistuin voi, jos se katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen asiassa, pyytää yhteisön tuomioistuinta ratkaisemaan sen. Örnmark on vaatinut ennakkoratkaisun pyytämistä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta. Ennakkoratkaisun pyytämiseksi esitetyt perusteet liittyvät pääasiassa YVA-direktiivin tulkintaan tuulivoimahankkeissa. Kun otetaan huomioon, että hallinto-oikeus jättää YVA-menettelyyn liittyvät valitusperusteet tässä yhteydessä edellä mainituilla perusteilla tutkimatta, ennakkoratkaisun pyytäminen ei ole tässä maankäyttö- ja rakennuslain perusteella laaditun yleiskaavan hyväksymistä koskevassa asiassa tarpeen. Hallinto-oikeus katsoo, ettei tässä asiassa ole yleiskaavan laatimisen osalta muutoinkaan esitetty kansallisen lain ja yhteisöoikeuden välistä tulkintaristiriitaa. Asiassa ei siten ole syytä pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisua. 9 (27) 3) Katselmuspyyntö Hallintolainkäyttölain mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Asian ratkaisemisen kannalta merkitykselliset seikat käyvät ilmi kaavaselostuksesta, asiakirjoissa olevista lausunnoista, maisemaselvityksistä, kartoista ja havainnekuvista. Katselmuksen toimittaminen asian selvittämiseksi ei siten ole tarpeen. 4) Menettely ja vuorovaikutus Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Yleiskaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu 10 (27) julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen. Toteutunut vuorovaikutus Kaavaselostuksen mukaan kaavoitus on käynnistetty Salon kaupunginhallituksen päätöksellä 7.6.2010. Ilmoitus kaavoituksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkaistu 5.11.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan. Hankkeesta on järjestetty kaksi yleisötilaisuutta, joissa on esitelty samaan aikaan laadittua ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia sekä kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aineistoja. Valmisteluvaiheen kuulemisen aineisto on ollut nähtävillä 1.2. –16.3.2012. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 17.1. –18.2.2013. Ehdotuksesta on tehty muistutuksia, joihin kaavan laatija on antanut vastineet. Johtopäätökset Kunta päättää itsehallintonsa nojalla kaavan sisällöstä kuultuaan asiassa ensin osallisia. Kaavan laatimiseen liittyy usein erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Tämän vuoksi vuorovaikutus ei aina voi johtaa kaikkien esitettyjen mielipiteiden huomioon ottamiseen. Kaavoitusmenettelyn laillisuutta ja menettelyssä toteutunutta vuorovaikutusta arvioitaessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännöksiä. Näin ollen, kun otetaan huomioon edellä mainittu selvitys kaavan laatimisen vaiheista, kaavan laatimisen yhteydessä toteutuneista vuorovaikutusmahdollisuuksista sekä tiedottamisesta, kaavavalmistelulta edellytetty vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaisesti. Kaavaehdotusta on nähtävillä olon jälkeen muutettu muun ohella siten, että kaava-aluetta on olennaisesti pienennetty ja samalla tuulivoimaloiden määrää on laskettu 12:sta seitsemään. Tuulivoimala 11 on siirretty kauemmaksi kantatiestä ja Raaseporin kunnan rajasta. Kaavaehdotuksessa esillä olleisiin kaavamääräyksiin on lisäksi tehty muutamia muita tarkennuksia, jotka johtuvat kaava-alueen muutoksesta. Muutoksesta on erikseen kuultu maanomistajaa. Kun otetaan huomioon, että mainitut kaavaan tehdyt muutokset ovat välittömästi koskeneet ainoastaan maanomistajan etua ja ne ovat lisäksi olleet muistutuksissa esitettyjen mielipiteiden suuntaisia, kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen laittaa uudelleen nähtäville. Kaava-alueen olosuhteet ja kaavan tarkoitus Noin 286 hehtaarin kokoinen kaava-alue sijaitsee Näsenkartanon alueella, noin 30 kilometriä Salon keskustasta etelään ja noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä Perniön keskustaajamasta. Alue rajautuu itä- ja eteläosastaan Raaseporin kaupungin rajaan. Alue on yksityisen maanomistajan omistuksessa ja metsätalouskäytössä. Alueella ei ole vakituisia eikä vapaa-ajanrakennuksia. Alueen itäosissa kulkee Perniöntie ja alueen halki kulkee Tenhola-Kemiö 110 kV:n voimajohto. Kaavaselostuksen mukaan alueen pohjoispuolella on vakituista ja 11 (27) vapaa-ajanasutusta Kuustontien ja Puontilantien varressa sekä Kiskonjoen Pruukissa. Alueen eteläpuolella sijaitseva vakituinen ja vapaa-ajanasutus on keskittynyt Puontpyölin eli Frankböleträsketin rannoille tai sen tuntumaan. Kaikki valittajien vakituisessa tai loma-asuntokäytössä olevat kiinteistöt sijaitsevat tuolla alueella. Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan Sirkiöiden rakennuksen etäisyys lähimpään tuulivoimalaan on 950 m, Nykoppin 2100 m ja Örnmarkin 1980 m. Anders Örnmark omistaa kaava-alueeseen rajautuvan Raaseporin kunnan alueella sijaitsevan maapinta-alaltaan noin 273 hehtaarin kokoisen Frankbölen kiinteistön. Kiinteistö on pääasiassa rakentamaton ja maaja metsätalouskäytössä. Kiinteistöllä on rantaa Puontpyölin ranta-alueella noin kaksi kilometriä, ja asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan ranta-asemakaavan laatiminen kiinteistön ranta-alueille on vireillä. Kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on ollut laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston ja sähköaseman rakentamisen suunnittelualueelle. Kaava on laadittu niin, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat. Kaava on valmisteltu alun perin siten, että se mahdollistaa enintään 12 tuulivoimalayksikön rakentamisen. Kaavaehdotuksesta saadun Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausunnon johdosta kaava-alue on sittemmin päätetty jakaa kahteen osaan. Esillä ollutta kaavaehdotusta on siksi muutettu siten, että se käsittää voimalinjan itäpuolella olevat seitsemän tuulivoimalaa. Tuulivoimala 11 on siirretty kauemmaksi kantatiestä ja kunnan rajasta. Kaava mahdollistaa seitsemän tuulivoimalaa käsittävän tuulivoimapuiston rakentamisen. Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 140 metriä eikä kokonaiskorkeus saa ylittää 210 metriä maanpinnasta. Tuulivoimaloiden rakentamis-, ylläpito- ja huoltotehtäviä varten rakennetaan rakennus- ja huoltoteitä. Kulkuyhteyksien lisäksi jokaisen tuulivoimalan yhteyteen rakennetaan kokoamis- ja työskentelyalue, joka raivataan kasvillisuudesta ja tasoitetaan. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnanaikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta. Tuulivoimalat yhdistetään toisiinsa maakaapelilla. Hanke ei edellytä uuden liityntävoimajohdon rakentamista. Uusi muuntoasema rakennetaan alueen keskiosassa sijaitsevan Tenhola-Kemiö 110 kV:n voimajohdon yhteyteen. Kaavan selvityksiä koskevat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan edellä mainittuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun ohella ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön. 12 (27) Melun mallintamiseen ja arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet Melutason ohjearvoista annetun valtionneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 ”Tuulivoimalarakentamisen suunnittelu” edellä mainittuun valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamaan päätökseen viitaten todennut, että se ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi oppaassa (4/2012) esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Suosituksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluoh- 13 (27) jearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon Leq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Ympäristöministeriö on Näsenkartanon osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla ja se on tullut voimaan 28.2.2014. Se on voimassa toistaiseksi. Tuulivoimaloiden melun mallinnusohje on tarkoitettu ohjeeksi suunnittelussa arvioitaessa tuulivoimaloiden tuottamaa melukuormitusta ympäristönsuojelulain täytäntöönpanossa ja soveltamisessa, sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa menettelyissä. Kaavaan liittyvä selvitysaineisto Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava Kaava-alue kuuluu osana Varsinais-Suomen maakuntavaltuustossa 10.6.2013 hyväksyttyyn Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaan, joka on sittemmin vahvistunut 9.9.2014. Vaihekaavalla on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet sisämaassa ja rannikolla. Tuulivoimavaihemaakunta kaava ei ole ollut voimassa Näsenkartanon osayleiskaavaa hyväksyttäessä, mutta sen aineistoa on käytetty ja on voitukin käyttää osayleiskaavaa laadittaessa. Vaihemaakuntakaavan tausta-aineistona on ollut muun muassa maakuntaliiton tekemä Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Tämä lisäksi maakuntakaavaa varten on laadittu erillinen linnustoselvitys, kulttuuriympäristöä koskevat selvitykset, hiljaisten alueiden kartoitus sekä ekologisten alueiden ja yhteyksien kartoitus. Vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksesta ilmenee, että aluerajaukset perustuvat Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksen tuloksiin, jonka mukaisia aluerajauksia on tarkennettu kaavatyön yhteydessä. Selvityksessä tehdyt näkyvyysja maisema-analyysit on tehty huomioiden noin 100-150 metriä napakorkeudeltaan olevat voimalat. Tuulivoimala-alueiden sijoittelussa on otettu huomioon tuulivoimaloiden aiheuttama melu-, välke-, varjostus- ja vilkkumishaitta soveltamalla 650-700 metriä leveää puskurialuetta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Asutuksesta ja loma-asutuksesta riittävän etäällä olevista ns. tyhjistä alueista on myös poistettu luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelmien (ei harjujensuojelu) mukaiset aluerajaukset, Natura-alueet, IBA- ja FINIBA-alueet sekä maisema- ja kulttuuriympäristön alueet. Näiden rajausten jälkeen vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoima-alueiden aluerajaukset osoittavat alueita, joilla tuulivoimatuotanto voidaan järjestää suurissa, vähintään kymmenen voimalaa käsittävissä kokonaisuuksissa. Merkinnöillä ei ole osoitettu yksittäisten voimaloiden sijaintipaikkoja eikä ole määritetty alueille sijoitettavien voimaloiden suurinta sallittua korkeutta tai voimalatehoa. Alueiden rajausten tarkennuksessa on kiinnitetty huomiota erityisesti lähialueen asutukseen siten, ettei alueelle sijoitettavien voimaloiden yhteisvaikutus aiheuta kohtuutonta haittaa yksittäiselle kiinteistölle. 14 (27) Nyt kysymyksessä oleva Näsenkartanon osayleiskaava-alue sijoittuu VarsinaisSuomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle (tv-101). Kysymyksessä on maakunnallisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuva alue, jolle voidaan selvitysten mukaan sijoittaa yli 10 tuulivoimalayksikköä. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen säilyminen tuulivoimatuotannolle tulee turvata kuntakaavoituksella. Kuntakaavoituksen ja alueen muun yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tulee huomioiduksi vaikutukset elinympäristöön, linnustoon sekä kulttuuriympäristön ja maiseman arvoihin. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen ja puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Näsenkartanon tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointi Varsinais-Suomen ELY-keskus on 25.1.2010 päättänyt, että TuuliWatti Oy:n Salon kaupungin eteläosaan Näsenkartanon noin 650 hehtaarin suuruiselle alueelle suunnittelema tuulivoimapuistohanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia. Päätöksen perusteluissa on todettu, että hanke sijoittuu alueelle, jolla on huomattavia luonto- ja maisema-arvoja. Tuulivoimapuiston toteuttaminen aiheuttaisi maisemassa merkittävää rakentamista. Mahdollinen vaikutus Kiskonjoen vesistön Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen erityisesti linnuston vuoksi edellyttää luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin tarpeen selvittämistä. Hankkeella on myös vaikutuksia alueen melutasoon ja liikenteeseen varsinkin rakentamisaikana. Alueella ei päätöksen tekoaikana ole ollut voimassa sellaista maakuntakaavaa, jossa olisi osoitettu tuulivoimapuiston sijainti, eikä myöskään yleiskaavaa. Päätöksessä on edellytetty, että YVA-menettely ja alueelle laadittava osayleiskaavoitus sovitetaan yhteen siten, että vaikutusten arviointimenettely palvelee sekä kaavoitusta että YVA-menettelyä. Laaditussa arviointiselostuksessa on tutkittu hankkeen vaikutukset ilmastoon, maa- ja kallioperään, vesistöolosuhteisiin, luonnonympäristöön ja linnustoon, vaikutukset luonnonsuojeluun, luonnonsuojelualueisiin ja uhanalaisiin lajeihin, vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen, vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön, melu- ja varjostusvaikutukset sekä vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen. Ympäristövaikutusten arviointi on perustunut vaihtoehtotarkastelulle, jossa vaihtoehdossa 0 (VE0) Näsenkartanon tuulivoimapuistoa ja siihen liittyvää sähköasemaa ei toteuteta. Vaihtoehdossa 1 (VE1) Näsenkartanon alueelle rakennetaan 12 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden teho on 3-5 MW ja koko tuulivoimapuiston teho siten enimmillään 60 MW. Arvioidut tuulivoimaloiden napakorkeudet ovat 120 ja 140 metriä. YVA-menettelyssä tehdyt selvitykset, jotka liittyvät valitusperusteisiin Maisema ja kulttuuriperintö YVA-menettelyn yhteydessä on arvioitu hankkeen vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Vaikutukset on laadittu asiantuntija-arviona. Olennainen osa arviointia on ollut selvittää missä ja miten alueen maisema- ja kulttuuriympäristöarvot ilmenevät. Maisemavaikutuksia on arvioitu laatimalla karttatarkasteluja ja -analyysejä, ympäristöleikkauksia, näkymäsektoritarkasteluja sekä 15 (27) tekemällä maastokäyntejä ja laatimalla havainnekuvia. Maisemaselvityksessä on todettu, että hankealueen lakialueet kohoavat yli 60 metriä pohjoispuolella avautuvaa Perniönjokilaaksoa korkeammalle. Myös hankealueen sisällä korkeussuhteet vaihtelevat voimakkaasti. Jokilaakson eteläosassa sijaitseva Latokartano lukeutuu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennetun kulttuuriympäristön alueisiin (RKY 2009). Useiden kilometrien etäisyydellä hankealueen kaakkoispuolella sijaitsee Svenskbyn-Finbyn kylien maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Tuulivoimaloiden sijoittaminen korkealle maaston selännealueelle on hyvien tuulisuusolosuhteiden tavoittamisen ja rakentamisen kannalta luontevaa, eikä se muuta alueen maisemarakenteen luonnonelementtejä. Tuulivoimarakenteet sijaitsevat vähintään 200 metrin etäisyydellä alueella aiemmin tunnetusta ja arvioinnin aikana tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa havaituista kiinteistä muinaisjäännöksistä. Tuulivoimaloiden suuren koon vuoksi niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle. Tuulivoimalat ovat teknisiä rakenteita, jotka eroavat materiaaleiltaan ja luonteeltaan ympäristöstä ja luovat ympärilleen teknistä maisemakuvaa. Vaikutusten arvioinnissa näkyvyyden osalta on arvioitu vaikutukset korkeampien (napakorkeus 140 metriä) tuulivoimaloiden mukaan. Hanke aiheuttaa näkyvimmät maisemakuvalliset muutokset hankealueen pohjoispuolella sijaitsevalle Latokartanon avoimelle viljelyalueelle ja sen asuinrakennuksilta avautuviin näkymiin. Pihojen ja kumpareiden puusto katkaisee kuitenkin osittain näkymiä. Puontpyölin järven vapaa-ajan asunnoilta avautuvat maisemat länteen, joten muutos maisemassa ei ole vapaa-ajan asunnoilta merkittävä. Rannan tuntumasta syntyy kuitenkin paikoitellen näkymiä hankealueelle. Puusto toimii useimmiten näkösuojana pihoilta tuulivoimaloille päin, jolloin vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimalat näkyvät selvästi Puontpyölin järvellä veneiltäessä. Tuulivoimalat aiheuttavat lievää haittaa myös pimeällä, kun tuulivoimaloiden valaistus näkyy puiden yllä ympäröiviin asuinrakennuksiin kaikilla edellä mainituilla alueilla. Virkistyskäytön kannalta merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat tuulivoimaloiden välittömään ympäristöön (Ryssäntorninmäellä) sekä Puontpyölinjärven veneilymaisemiin. Hankealueella sijaitseva tie on lähialueen asukkaiden virkistyskäytössä, muuten hankealueella ei ole merkittävää virkistyskäyttöä. Tuulivoimaloiden ympärille muodostuu avoin alue, jossa maasto raivataan, tasataan ja jälkihoidetaan. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa on todettu, että maisemavaikutuksia on visualisoitu hyvin maisemavaikutusta selvittävin havainnekuvin. Tarkastelu on asianmukainen ja em. johtopäätös perusteltu. On kuitenkin huomattava, että tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista, minkä vuoksi vaikutusten merkittävyyden ja vaikutustavan arvioiminen on haastavaa, kuten arviointiselostuksessa todetaan. Arvioinnissa on riittävän kattavasti otettu huomioon arvokkaaksi luokitellut alueet ja kohteet Salossa ja Raaseporissa sekä tuulivoimapuiston alueen muinaisjäännökset. Natura-tarvearvionti Tuulivoimahankkeen vaikutuksista hankealueen pohjoispuolella sijaitsevan Kiskonjoen vesistön Natura-alueeseen (FI0200083, SCI/SPA) on laadittu Natura-tarveharkinta. Hanke sijoittuu selännealueelle, eikä sillä ole vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin tai vedenlaatuun. Selvityksen mukaan tuuli- 16 (27) voimahanke ei aiheuta muutoksia Natura-alueella esiintyviin luontodirektiivin liitteen 1 luontotyyppeihin tai liitteen II lajeihin. Tuulivoimahankkeella ei ole myöskään vaikutuksia Natura-alueella tai sen läheisyydessä pesivien tai levähtävien lintulajien elinympäristöihin. Tuulivoimaloiden toiminta ei myöskään merkittävästi heikennä lintudirektiivin liitteeseen kuuluvien lajien mahdollisuutta pesiä, levähtää ja muuttaa alueella. Tuulivoimalat eivät merkittävästi lisää lintujen kuolleisuutta alueella. Hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia niihin luontoarvoihin, joiden perusteella Kiskonjoen vesistö on sisällytetty osaksi Natura-verkostoa. Tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia Näsenkartanon alueen läheisyydessä sijaitseviin muihin Natura-alueisiin eikä muihin luonnonsuojelualueisiin ja -ohjelmiin kuuluviin alueisiin niiden etäisyydestä johtuen. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa on todettu, että Natura-tarvearviointi on asianmukaisesti tehty ja se osoittaa riittävällä tavalla, että hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä hankkeen vaikutuspiirissä olevien Natura-alueiden luontoarvoja, eikä luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi siten ole tarpeen. Melu YVA-menettelyssä tuulivoimalaitosten melua on tarkasteltu alkuperäisen suunnitelman mukaisessa tilanteessa, jossa kaava-alueen koko oli 650 hehtaaria ja suunniteltuja tuulivoimaloita 12. Tuulivoimalaitosten meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla. Laskentaohjelmana on käytetty SoundPlan 7.1 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää Nord2000-melulaskentastandardia. Malli toimii 3D-ympäristössä ja se huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. rakennukset, maastonmuodot, heijastukset ja vaimenemiset, melulähteiden käyntiajat ja suuntaavuudet sekä säätiedot. Meluvyöhykkeet on laskettu kahden metrin korkeudelle maanpinnasta. Laskennassa tuulennopeudeksi on määritelty 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta, koska tämä on tuulivoimalaitosten melusta tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella melutasoltaan usein häiritsevin tilanne. Tätä voimakkaammalla tuulella taustakohina ja siitä aiheutuva peittovaikutus lisääntyvät voimakkaasti ja toisaalta tuulivoimalaitoksen käyntiääni ei kaikilla voimalaitostyypeillä lisäänny vaan saattaa jopa pienentyä. Tuulennopeus voimalaitosten napakorkeudella on laskettu logaritmisen tuulennopeusprofiilin mukaisesti. Mallinnuksen lähtötietoina on käytetty Maanmittauslaitokselta saatua alueen numeerista kartta-aineistoa, joka sisältää mm. maanpinnan korkeustiedot, rakennukset ja vesialueet. Tuulivoimalaitosten osalta lähtötietoina on käytetty voimalaitosten suunnittelutietoja (laitosten napakorkeus ja laitosten suunnitellut sijainnit). Melutarkasteluissa on käytetty kahta eri tuulivoimalaitostyyppiä, joilla on eri napakorkeus ja eri äänitehotaso: hh = 140 m LWA 105,4 dB ja hh = 119 m LWA 106,5 dB. Mallinnuksen mukaiset melutasot eivät esiinny hankealueen ympäristössä joka puolella samanaikaisesti, vaan laskentakuvat esittävät tuulivoimalaitosten aiheuttamia melutasoja myötätuulitilanteessa tuulivoimalaitokselta tarkastelupistettä kohti. Selvityksen mukaan hankkeen melun vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen koosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muutamasta sadasta metristä jopa yli kilometriin. Laskennallinen melutaso lähimpien asuinalueiden kohdalla on noin 37-39 dB ja yksittäisten lähempänä sijaitsevien asuintalojen kohdalla laskennalliset melutasot ovat 40-43 dB. Melutaso lähimpien vapaa-ajan asuntojen kohdalla on laskentaepä- 17 (27) varmuus huomioiden valtionneuvoston päätöksen (993/92) mukaisen yöajan ohjearvojen tasalla, mutta vakituisten asuintalojen kohdalla melutaso alittaa ohjearvon. Lasketut melutasot asuinalueilla ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua pysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimalan äänen alleen suuren osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimaloiden ääni on kuitenkin kuultavissa. Meluvaikutusten haitallisten vaikutusten lieventämistä koskevassa osioissa on todettu, että tuulivoimaloista aiheutuvat meluvaikutukset riippuvat voimaloiden äänitasosta ja suojaetäisyydestä voimaloiden ja häiriintyvien kohteiden välillä. Melun kuuluminen, kokeminen ja häiritsevyys riippuvat muista melulähteistä, taustamelusta ja ympäristön laatua koskevista odotuksista. Tuulivoimaloiden melutasoon voidaan vaikuttaa mm. voimalatyypin valinnalla ja voimalan käyttöasetuksilla. Tietyillä voimalatyypeillä on mahdollista vaikuttaa voimalan tuottamaan melutasoon lapakulmaa säätämällä. Lapakulman säätäminen vaikuttaa melutason lisäksi tuotettuun sähkötehoon pienentävästi. Tuulivoimapuiston haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää kaavamääräyksin ja -merkinnöin. Kaavoituksessa voidaan antaa määräyksiä, joiden keinoin on pyrittävä vähentämään tuulivoimaloiden haittavaikutuksia ympäristöön. Yksittäisten tuulivoimaloiden vaikutukset tarkentuvat, kun lopullinen laitteiston valinta ja sijoituspaikka on päätetty. Tällöin mahdollisena haittojen lieventämiskeinona on olosuhteiden ja tarpeen mukaan tapahtuva käytön ohjaus muun ohella meluhaittojen estämiseksi tai lieventämiseksi, esimerkiksi voimalan pysäyttäminen melun kannalta häiritsevimpien olosuhteiden ajaksi. Käytönohjaustarpeet eri voimaloilla voivat olla erilaiset ja ne esitetään tarpeen mukaan kunkin tuulivoimalaitoksen rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Tällöin on tarpeen tarkastella mahdollisten vaikutusten kohdistumista yksittäisille kiinteistöille, jolloin otetaan huomioon muun muassa pihojen avautumissuunta, ympäröivät rakennukset ja puusto. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa on todettu, että Suomessa ei tällä hetkellä ole erillistä ohjearvoa tuulivoimalamelulle, eikä valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) ole suoraan sovellettavissa tuulivoimalamelulle melun erityispiirteiden vuoksi. Amplitudimodulaatio ja pientaajuinen melu eivät juurikaan näy melun häiritsevyyden arviointiin yleisesti käytetyssä A-äänenpainotetussa kokonaisäänitasossa. Siksi eräänä "korjausmahdollisuutena” on pidetty sitä, että, lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Johtopäätöksenä on todettu, että melua on arviointiselostuksessa käsitelty YVA-menettelyn kannalta riittävällä tavalla. Osayleiskaavaa varten tehty täydentävä meluselvitys Kaavoitusta varten on 13.11.2012 laadittu uusi melumallinnus, jossa YVA-menettelyssä laaditun meluselvityksen tuloksia on verrattu ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 mainittuihin arvoihin. Myös tämä täydentävä melumallinnus on tehty ajankohtana, jolloin kaavasuunnittelussa oli nyt kysymyksessä olevan kaava-alueen lisäksi mukana vielä viisi läntisintä tuulivoimalaa, jotka sittemmin rajattiin pois hyväksyttävästä kaava-alueesta. Melumallinnuksessa on käytetty kahta eri tuulivoimalaitostyyppiä, joilla on eri napakorkeus ja eri äänitehotaso: hh = 140 m LWA 105,4 dB ja hh = 119 m LWA 106,5 dB. Laskentamallina on käytetty Nord2000 -menetelmää. Äänen mahdollista kapeakaistaisuutta 18 (27) ja pienitaajuisten komponenttien osuutta ei ole selvitetty. Laskentatulokseen ei myöskään ole tehty ympäristöministeriön oppaassa 4/2012 esitettyä 5 desibelin lisäystä mahdollisen erityisen häiritsevän äänen varalta ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Meluselvityksen johtopäätöksenä on todettu, että tuulivoimaloista aiheutuvat laskennalliset melutasot ovat vakituiselle asutukselle osoitetun valtioneuvoston päätöksen mukaisen päivä- ja yöajan ohjearvojen alapuolella ja vapaa-ajan asutukselle osoitetun yöajan ohjearvon (LAeq 40 dB) tasolla. Tuulivoimalaitosten melutaso ylittää ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisen yöajan suunnitteluohjearvon (LAeq 35 dB). Lasketut melutasot ovat kuitenkin sitä luokkaa, ettei tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua pysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimalan äänen alleen suuren osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimaloiden ääni on kuitenkin kuultavissa. Hallinto-oikeuden johtopäätökset selvitysten riittävyyden osalta Melu Alueelle samaan aikaan laaditussa ja vastikään vahvistetussa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on laaja-alaisesti selvitetty alueiden soveltuvuutta tuulivoimala-alueen rakentamiseen. Nyt kysymyksessä oleva kaava-alue sijaitsee tuon vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueella. Samanaikaisesti osayleiskaavoituksen kanssa on suoritettu myös ympäristövaikutusten arviointimenettely muun ohella hankkeen meluvaikutusten osalta. Vaikutusarviointi on suoritettu yleisesti sovellettavien tuulivoimalamelun mallintamista koskevien menetelmien avulla (Nord2000) ja melutason lähtöarvoina on käytetty kahta napakorkeudeltaan eri pituista ja melutasoltaan erilaista tuulivoimalaa. Melutasot vastaavat keskimääräistä, tutkittavana olleen kokoluokan tuulivoimalaa. Saatuja tuloksia on analysoitu suhteessa melumallinnuksen tekohetkellä yleisesti sovellettuihin valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin melutason ohjearvoihin. Yhteysviranomainen on antamassaan lausunnossa pitänyt tehtyä melumallinnusta riittävänä. Samaan aikaan kaavoitusmenettelyn kanssa ympäristöministeriö on antanut uutta ohjeistusta tuulivoimala-alueiden suunnitteluun (4/2012). Ohjeessa on tuulivoimalamelun osalta todettu, että valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992) ei pidetä riittävänä tuulivoimalamelun arvioinnissa melun erityispiirteiden vuoksi ja tästä syystä ohjeessa on suositeltu käytettäväksi matalampia melutason suunnitteluohjearvoja. Lisäksi on suositeltu, että laskenta- tai mittaustulokseen lisätään 5 desibeliä mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää, kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että hankkeen vaikutukset on riittävästi selvitetty, jotta voidaan arvioida sitä, ovatko alueelle osoitetut ja sen ympäristössä jo olevat maankäyttötarpeet sovitettavissa yhteen siten, että kaava täyttää siltä edellytetyt sisältövaatimukset. Ympäristöministeriön ohje on annettu tuulivoimala-alueiden suunnittelun yhtenäistämiseksi ja se on tarkoitettu yleisesti sovellettavaksi. Ohjeessa esitetyt suositukset eivät kuitenkaan ole sellaisia välittömästi velvoittava oikeusohjeita, joiden noudattamatta jättäminen voisi välittömästi johtaa siihen, että laadittuja meluselvityksiä tulisi suoraan pitää 19 (27) lainvastaisina ja riittämättöminä. Näsenkartanon tuulivoimala-alue sijaitsee tuulivoimavaihemaakuntakaavassa nimenomaan tuulivoimaloille osoitetulla alueella. Kun lisäksi otetaan huomioon, että hanketta koskeva meluselvitys on YVA-menettelyssä katsottu riittäväksi ja mainittua meluselvitystä on täydennetty vertaamalla tulosta uudempiin tuulivoimalamelusta annettuihin tiukempiin suunnitteluohjearvoihin ja kun kaava-aluetta on sittemmin pienennetty ja sille osoitettujen tuulivoimaloiden lukumäärää pienennetty viidellä, hankkeen meluvaikutukset on kaavoituksen osalta riittävällä tavalla selvitetty. Ympäristöministeriön oppaan 4/2012 mukaan sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Näin ollen, kun on selvitetty summaarisesti melun leviämisalueella olevien piha-alueiden melutasot sekä toisaalta se, että rakennuksen vaippa vaimentaa melua, sisämelumittauksia ei ole ollut tarpeen kaavoituksen yhteydessä tehdä. Hallinto-oikeus toteaa, että yleisen tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan ohjeistuksen lisäksi ympäristöministeriö on antanut tuulivoimamelun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyviä teknisluonteisia ohjeita (2-4/2014). Ohjeissa todetaan muun ohella, että melumallinnuksen lähtöarvona käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön takuuarvoja. Tällaisten takuuarvojen puuttumiseen on viitattu useassa valituksessa. Kun otetaan huomioon, että mainitut ohjeet ovat tulleet voimaan vasta 28.2.2014 eli osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen, ei niillä ole kaavan selvitysten riittävyyttä arvioitaessa merkitystä. Uudet ohjeet tulevat kuitenkin huomioonotettaviksi kaavan toteuttamisvaiheessa. Kun arvioidaan laadittujen selvitysten riittävyyttä kaavoitusmenettelyssä, voidaan lisäksi ottaa huomioon se, että YVA-menettelyssä hyväksytyn seurantaohjelman mukaan kaavan laatimisen aikana tehty tuulivoimaloiden melumallinnus päivitetään rakennuslupahakemuksia varten tarkennettavien voimaloiden sijoituspaikkatietojen ja käytettävän voimalatyypin mukaan. Tässä yhteydessä on myös mahdollista selvittää äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä sekä huomioida edellä mainitut ympäristöministeriön antamat uusimmat tuulivoimalamelun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyvät ohjeet. Maisema YVA-menettelyssä on laaja-alaisesti kuvattu alueen ja sen ympäristön maisemallisesti arvokkaat alueet sekä esitetty havainnekuvia hankkeen vaikutuksesta kauko- ja lähimaisemassa. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa on todettu, että arvioinnissa on riittävän kattavasti otettu huomioon arvokkaaksi luokitellut alueet ja kohteet Salossa ja Raaseporissa sekä tuulivoimapuiston alueen muinaisjäännökset. Maisemavaikutuksia on visualisoitu hyvin havainnekuvin ja tarkastelu on asianmukainen. Hallinto-oikeus katsoo, samoin kuin yhteysviranomainen, että hankkeen maisemavaikutuksia on riittävästi selvitetty. Selvitykset eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla puutteellisia sillä perusteella, että havainnekuvia ei ole erikseen laadittu yksittäisten tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla. Hanke ei edellytä uuden liityntävoimajohdon rakentamista, vaan uusi muuntoasema rakennetaan alueen keskiosassa sijaitsevan Tenhola-Kemiö 110 kV voi- 20 (27) majohdon yhteyteen. Tuulivoimalat yhdistetään toisiinsa maakaapelilla. Hankkeen maisemavaikutuksia ei tältä osin ole ollut tarpeen enempää selvittää. Natura YVA-menettelyssä on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia alueen pohjoispuolella sijaitsevan Kiskonjoen vesistön Natura-alueeseen (FI0200083, SCI/SPA). Hankkeesta on laadittu Natura-tarveharkinta ja todettu, että hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia niihin luontoarvoihin, joiden perusteella Kiskonjoen vesistö on sisällytetty osaksi Natura-verkostoa. Tuulivoimahankkeella ei ole arvioitu olevan vaikutuksia myöskään muihin Näsenkartanon alueen läheisyydessä sijaitseviin Natura-alueisiin, koska ne sijaitsevat etäämpänä. Yhteysviranomainen on ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että Natura-tarvearviointi on asianmukaisesti tehty ja se osoittaa riittävällä tavalla, että hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä hankkeen vaikutuspiirissä olevien Natura-alueiden luontoarvoja, eikä luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi siten ole tarpeen. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella hallinto-oikeuden tulisi arvioida Natura-tarvearvioinnin lopputulosta toisin kuin YVA-menettelyssä on tehty. Kaava ei ole lainvastainen sillä valituksissa esitetyllä perusteella, että Natura-arviointia ei ole suoritettu. Muut selvitykset Ympäristövaikutusten arviointi on perustunut vaihtoehtotarkastelulle, jossa on tutkittu tuulivoimala-alueen sijoittamista Näsenkartanon alueelle sekä vaihtoehtoa, että sitä ei toteuteta lainkaan. Kun otetaan huomioon, että tuulivoimalarakentamiseen soveltuvien alueiden sijoittumista maakunnallisesti on laajaalaisemmin tutkittu vastikään lainvoimaiseksi tulleessa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa, sijoittamisvaihtoehtoja ei ole ollut tarpeen tämän osayleiskaavan yhteydessä laajemmin selvittää. Johtopäätös Tuulivoimayleiskaavoituksen yhteydessä on tarpeellisessa määrin hyödynnetty aikaisemmin tehtyjä selvityksiä sekä samanaikaisesti toteutettua YVA-menettelyä varten laadittuja ympäristövaikutusselvityksiä. Lisäksi niitä on osin täydennetty kaavoitusta varten. Hallinto-oikeus katsoo, että hyväksytty Näsenkartanon tuulivoimayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin. Kaavan sisältöä koskevat säädökset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. 21 (27) Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella mahdollisuudet energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Laadittaessa tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, jota voidaan käyttää tuulivoimalan rakennusluvan perusteena, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella, suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön ja että tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvoston vahvistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevan erityistavoitteen mukaan alueidenkäytössä tulee muun ohella edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomion alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Tällainen inventointi on muun ohella Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä koskeva inventointi, RKY 2009) Maakuntakaavoitus ja valtakunnalliset inventoinnit Osayleiskaavan hyväksymisen aikaan alueella on ollut voimassa Salon seudun maakuntakaava, joka on vahvistettu vuonna 2008. Kaava-alue sijoittuu maakuntakaavassa pääosin maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Alueen halki on osoitettu jo olemassa olevan suurjännitelinjan sijainti (z). Alueella on osoitettu muinaisjäännöskohteina Ryssäntorninmäki (sm 103) ja Vähäkuuston yks. vanha kylätontti (sm 117). Suojelumääräyksen mukaan muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Noin 300 metriä kaava-alueen pohjoispuolella kulkeva Kiskonjoen vesistö on osoitettu suojelukohteeksi (sl293a). Kaava-alue rajautuu pohjoisessa myös Latokartanon kulttuurimaisemaan (sra130), joka on merkittävää rakennetun ympä- 22 (27) ristön aluetta. Sitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan suunnittelun ja rakentamistoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilyttämistä turvaavia ja edistäviä. Kaava-alue rajautuu kaakkoisosastaan Uudenmaan maakunnan alueeseen. Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, jossa on osoitettu myös Näsenkartanon kaava-alueelle jatkuva kulttuuriympäristön kannalta tärkeä tielinjaus, Suuri rantatie – Kuninkaantie. Noin kahden kilometrin etäisyydellä Näsenkartanon kaava-alueesta kaakkoon on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, Svenskbyån-Olsbölen kulttuurimaisema ja kaava-alueen koillispuolella, vajaan kahden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Saarenjärvi on luonnonsuojelualuetta. Kaava-alueen eteläpuolella oleva Puontpyölinjärven ympäristö on ranta-alueita lukuun ottamatta osoitettu metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä (MLY). Kaava-alue rajautuu pohjoisosastaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuuteen (Latokartanon historiallinen ympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY 2009). Perniönjoen ja Kiskonjoen välisessä viljavassa laaksossa sijaitsevan Latokartanon historiallinen ympäristö muodostaa monipuolisen kohteen, jonka ajallinen syvyys on suuri ja jonka kerrostuneisuus on poikkeuksellisen rikas. Kaavan sisältö valitusten tarkoittamin osin Pääosa osayleiskaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavan mukaan alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen sekä ulkoilu. Alueelle saa erikseen varatuille tuulivoimaloiden alueelle (tv) rakentaa tuulivoimaloita. Alueelle on osoitettu lisäksi kolme maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MY-1 (kallio), MY-2 (hiidenkirnu) ja MY-3 (muinaisranta). Merkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joilla sijaitsee luonnonhistoriallisesti arvokkaita kohteita. Kaavamääräyksen mukaan alueella tehtävät maisemaan, kasvillisuuteen ja maaperään vaikuttavat toimenpiteet vaativat MRL 128 §:ssä tarkoitetun maisematyöluvan. Alueella sallitaan maaja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen ja ulkoilu. Alueella on erikseen osoitettu muinaismuistokohteet SM 1 (Ryssäntorninmäki), SM 2 (Ryssäntorninmäki 2), SM 3 (Kalkutinjärvi 1) sekä SM 4 (Kalkutinjärvi 2). Alueelle on osoitettu seitsemän tuulivoimalan aluetta (tv-1 ja tv-2). Niitä koskevan kaavamääräyksen mukaan tuulivoimalan tornin korkeus saa olla enintään 140 metriä eikä kokonaiskorkeus saa ylittää 210 metriä maanpinnasta. Voimaloiden tulee olla säädettävissä niin, että melu- ja välkehäiriö ei ole kohtuuton loma-asuntojen käytön aikana. Tuulivoimalan kokoamis- ja pystytysalueiden on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokoamis- ja pystytysalueet on huoltoalueita lukuun ottamatta maisemoitava rakentamisen jälkeen. Tv-2-aluetta koskee lisäksi kaavamääräys, jonka mukaan tuulivoimaloiden tulee sijaita Liikenneviraston hyväksymällä etäisyydellä kantatiestä. Roottorin lavat saavat ulottua luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaalle alueelle luo-2, jonka olosuhteet muutoin säilytetään. Tv-1 ja -2 -alueille on lisäksi osoitettu ohjeellinen tuulivoimalan sijainti ja alue, jolle tuulivoimalan lavat voivat yltää. Olemassa olevien tieyhteyksien lisäksi alueelle on osoitettu ohjeellisena uusien tai merkittävästi parannettavien tieyhteyksien ja maakaapelien sijainnit. Niitä koskevan kaavamääräyksen mukaan 23 (27) niiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonarvoihin. Kaava-alueen itäosassa tuulivoimalan nro 9 sivuitse on osoitettu historiallisen tielinjan sijainti. Kaavaa koskevan yleismääräyksen mukaan tätä yleiskaavaa saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Tuulivoimaloiden alueiden ja tiestön suunnittelussa on otettava huomioon erityisesti maisema. Voimaloiden ja tiestön sijoituksen suunnittelussa on pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Kaavan sisällön lainmukaisuus Terveellisyys, turvallisuus, viihtyisyys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säädöksiä valituksissa mainitusta kahden kilometrin suojaetäisyydestä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, vaan kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan laadittujen selvitysten ja kaavassa annettujen kaavamääräysten nojalla. Laadittu melumallinnus osoittaa, että joidenkin loma-asuntojen kohdalla on mahdollista, että tietyissä olosuhteissa ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukainen loma-asuntojen 35 dB:n yöajan melutason ohjearvo ylittyy. Mainitun ohjearvon ylittyminen ei välittömästi merkitse sitä, että kaava olisi tällä perusteella suoraan lainvastainen, vaan on arvioitava, onko mainittu haitta kaavamääräyksin tai rakennuslupamenettelyssä muutoin rajoitettavissa siten, että asumisen ja tuulivoimalarakentamiseen tarpeet voidaan sovittaa yhteen siten, että saavutetaan kaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Asiassa on otettava huomioon myös se, että viitattu 35 dB:n yöajan melutason ohjearvo on ainoastaan suositusluonteinen, eikä sillä toistaiseksi ole samanlaista oikeuskäytännössä syntynyttä sitovuutta kuin valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista (Vnp 993/1992). Suomessa ei ole annettu varsinaisia ohjearvoja tuulivoimaloiden aiheuttamalle välkkeelle eli vilkkuvalle varjostukselle. Yleisesti välkevaikutuksen rajana käytetään kuitenkin vuositasolla 8-10 tuntia. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa välkettä koskeva selvitys osoittaa, että vähintään kahdeksan tunnin välkevaikutusalueella sijaitsee vain muutamia rakennuksia. Mallinnus ei kuitenkaan ota huomioon puuston peittävää vaikutusta ja todellinen välkevaikutus riippuu siten rakennuksia ympäröivästä puustosta ja metsän peitteisyydestä. YVA-menettelyssä on selvitetty, että yksittäisen tuulivoimalan aiheuttamaan melu- ja välkehäiriöön on mahdollista vaikuttaa lapakulmaa säätämällä ja tarvittaessa jopa pysäyttämällä voimala. Käytönohjaustarpeet eri voimalatyypeillä on erilaiset ja ne esitetään tarpeen mukaan kunkin tuulivoimalaitoksen rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon kaavamääräys, joka edellyttää tuulivoimaloiden olevan säädettävissä siten, ettei melu- tai välkehäiriö saa olla kohtuutonta loma-asuntojen käytön aikana, hallinto-oikeus katsoo, että kaava on toteutettavissa siten, että se täyttää siltä edellytetyn terveellisen elinympäristön sisältövaatimuksen. YVA:n arviointiselostuksesta ilmenee, että tuulivoimalasta irtoava lumi ja jää voivat aiheuttaa riskin tuulivoimalan lähistöllä liikkuvalle, koska jää voi kovalla tuulella lentää jopa muutaman sadan metrin päähän voimalasta. Todennäköisyys tälle on kuitenkin varsin pieni. Tuulivoimaloiden rakennusluvissa voi- 24 (27) daan antaa tarvittavia määräyksiä varustaa tuulivoimalat lapojen jäänestojärjestelmällä tai jäätunnistimella tai sijoittaa tuulivoimalan alueelle putoilevasta jäästä varoittavia kylttejä. Tuulivoimala-alueet on kaavassa sijoitettu parin sadan metrin etäisyydelle naapurikiinteistöjen rajoista ja tv-2-alueilla tuulivoimalan lopullinen etäisyys kantatiestä edellyttää myös Liikenneviraston hyväksyntää. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon edellä mainittu selvitys vaaratilanteiden vähäisestä todennäköisyydestä sekä mahdollisuudesta antaa tarkentavia määräyksiä rakennusluvassa, kaava täyttää myös siltä edellytetyn turvallisen elinympäristön sisältövaatimuksen. Tehdyn selvityksen mukaan tuulivoimaloiden lentoestevalot näkyvät puiden yllä aluetta ympäröiviin asuinrakennuksiin, mutta niiden vaikutusta viihtyisyyteen ei voida pitää merkittävänä. Kaava ei tällä perusteella ole lainvastainen. Kaava on maankäytön suunnitelma, jonka lainmukaisuutta arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että kaavassa olisi määräyksiä kaavan toteuttamisesta aiheutuvan toiminnan ympäristöhäiriöiden seurannasta. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan haitan valvomisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä säädetään eräistä naapuruussuhteista annetusta laissa, terveydensuojelulaissa ja ympäristönsuojelulaissa. Myös valituksissa mainittu mahdollinen ympäristöluvan tarve ratkaistaan eri menettelyssä ympäristönsuojelulain nojalla. Virkistys ja luonnonarvot Noin 286 hehtaarin kokoiselle kaava-alueelle on osoitettu seitsemän tuulivoimalaa ja muutoin alue on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. M- ja MY-alueita koskevan kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan muun ohella ulkoilu. Kaava-alueen kokoon nähden kaavan toteuttaminen ei näin ollen merkittävästi vähennä virkistykseen soveltuvien alueiden määrää alueella. Alueen luontoarvoja on selvitetty YVA-menettelyssä ja siinä laadittua vaikutusarviointia on täydennetty kaavaselostuksessa. Alueella oleva luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja, on osoitettu kaavakartalla, eikä niille ole osoitettu tuulivoimalarakentamista. Kaava täyttää luonnonarvojen vaalimista ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen. Maisema ja kulttuurihistorialliset arvot Maisemaselvityksestä ilmenee, että hankealueen lakialueet kohoavat yli 60 metriä pohjoispuolella avautuvaa Perniönjokilaaksoa korkeammalle. Tuulivoimalat ovat teknisiä rakenteita, jotka poikkeavat selvästi luonnonmaisemasta ja suuren kokonsa vuoksi niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle. Maisemaselvityksen mukaan näkyvimmät maisemakuvalliset muutokset muodostuvat hankealueen pohjoispuolella sijaitsevalle Perniönjokilaakson avoimelle viljelysalueelle ja sen asuinrakennuksille. Kaava-alue ei kuitenkaan miltään osin ulotu valtakunnallisesti arvokkaan Näsenkartanon rakennetun kulttuuriympäristön alueelle. Svenskbyn-Finbyyn miljöö on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi ja selvityksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama muutos kyläalueeseen maisemassa on kohtalainen. Tehdyn selvityksen mukaan tuulivoimalat näkyvät selvästi myös Puontpyölin järven selälle, mutta sen maisemalliset vai- 25 (27) kutukset jäävät rannan vapaa-ajanasunnoilta vähäisiksi pihapiirejä ympäröivän puuston vuoksi. Kaava-alueen eteläpuolella olevaa Puontpyölin ympäristön maisemaa ei myöskään ole laadituissa inventoinneissa arvioitu maisemallisesti erityisen arvokkaaksi. Kulttuuriympäristöön liittyvät, alueella tunnetut muinaisjäännökset sekä historiallisen tien linjaus on osoitettu kaavakartalla, eikä niille ole osoitettu tuulivoimalarakentamista. Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden sijainti ja koko, hanketta ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia ympäristössä ja maisemakuvassa. Kaavan laatiminen edellyttää usein erilaisten ja keskenään ristiriitaistenkin sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittamista. Tähän nähden ja edellä mainitut maisemavaikutukset ja kaavan ratkaisut huomioon ottaen kaava täyttää riittävästi rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimista koskevan sisältövaatimuksen ja suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön lain edellyttämällä tavalla. Kun arvioidaan kaavan ratkaisuja kokonaisuutena, kaava edistää myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista. Kohtuuttomuus Örnmarkin valituksessa on esitetty kaavan olevan maaomistajalle kohtuuton, koska se haittaa maapinta-alaltaan noin 273 hehtaarin kokoisen Frankbölen kiinteistön hyödyntämismahdollisuuksia. Kiinteistö on tällä hetkellä pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Frankbölen kiinteistö on Uudenmaan maakuntakaavassa Puontpyölin ranta-alueita lukuun ottamatta MLY-aluetta. Puontpuolin ranta-alueilla ei ole maakuntakaavassa aluevarauksia. Alueella ei ole muita kaavoja. Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan ranta-asemakaavan laatiminen Frankbölen kiinteistön ranta-alueille on vireillä. Puontpyölin alueen rantaviiva on lähimmillään noin 1400 metrin ja enimmillään noin 2800 metrin etäisyydellä lähimmän tuulivoimalan alueesta. Kun otetaan huomioon Frankbölen kiinteistöä koskevat aluevaraukset sekä toisaalta se, että ranta-asemakaava voi koskea ainoastaan ranta-alueita ja nuo ranta-alueet sijaitsevat suhteellisen etäällä tuulivoimala-alueista, kaava ei valituksessa mainituilla tavoilla estä ranta-asemakaavan laatimista alueelle. Kaava ei myöskään estä Frankbölen kiinteistön käyttämistä nykykäyttöä vastaavasti edelleen maa- ja metsätalousalueena. Kaava ei siten tällä perusteella ole maanomistajan kannalta kohtuuton eikä se loukkaa hänen perustuslaissa turvattua oikeuttaan omaisuuden suojaan ja elinkeinon harjoittamisen vapauteen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvassa ja sen mahdollinen vaikutus kiinteistön arvoon ei ole sellainen maanomistajan kannalta kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan. Tarkoituksenmukaisuus Hallinto-oikeus voi tutkia valitusten perusteella ainoastaan tehdyn päätöksen lainmukaisuuden. Hallinto-oikeus ei voi kumota tai muuttaa päätöstä sillä perusteella, että jokin toinen ratkaisu olisi ollut valittajien kannalta tarkoituksenmukaisempi tai parempi. 26 (27) Yhteenveto Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti ja yleiskaavan laatiminen on perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaava täyttää sitä koskevat sisältövaatimukset ja edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista. Yleiskaava ei myöskään aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen. 5) Oikeudenkäyntikuluvaatimus Asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Säännöstä voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Örnmarkin valitus on hylätty. Tähän nähden ei ole kohtuutonta, että hän joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sovelletut oikeusohjeet 1) Kuntalaki 4 §, 92 § 1 mom ja 100 § Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom Maankäyttö ja rakennuslaki 188 § 1 mom 2) Hallinto-oikeuslaki 3 § Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom Euroopan yhteisöjen perustamissopimus (Rooman sopimus) 234 artikla 3) Hallintolainkäyttölaki 41 § 4) Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 24 § 2 mom, 32 § 1 mom, 39 §, 41 §, 62 §, 63 §, 65 § 77 a §, 77 b § ja 188 § 1 mom Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §, 19 §, 30 § ja 32 § Kuntalaki 90 § Valtionneuvoston 13.11.2008 hyväksymät tarkastetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 5) Hallintolainkäyttölaki 74 § Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä lukien. Valitusosoitus on liitteenä (Julkipanon jälkeen). 27 (27) Esittelijä Veronica Storträsk Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden ylituomari Hannu Renvall sekä hallinto-oikeustuomarit Tuire Nurmio ja Kari Hartzell.
© Copyright 2024