Liite 3 rakennuslautakunta 11.11.2015 § 47 1 Kari Pajarinen 16.10.2015 Piilintie 47 42870 Kotala [email protected] KEURUUN KAUPUNGIN RAKENNUSLAUTAKUNNALLE OIKAISUVAATIMUKSET, KOSKIEN SUUNNITTELUTARVERATKAISUA 1.10.2015 / LUPATUNNUS 15-0001-SUU JA RAKENNUSLUPAPÄÄTÖSTÄ 2.10.2015 / LUPATUNNUS 15-0176-R / PÄÄTÖSOTE 05.10.2015 Keuruun kaupungin rakennustarkastaja on myöntänyt 01.10.2015 suunnittelutarveratkaisulla ja samaa asiaa koskevalla rakennusluvalla 2.10.2015 Greenwatt Ahvenneva Oy Ab:lle luvat tuulivoimalapuistoon (4 tuulivoimalaa) Pihlajaveden kylän Onkimainen tilalle 249-407-30-6. Olen em. tilan välitön rajanaapuri vakituisesti asumalla tilallani 249-407-21-22 ja kesämökkitonttini 249-407-21-24 kautta. Suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupapäätös vaikuttavat olennaisesti vakituisesti asumalleni tilalle ja sijoitusmielessä hankkimalleni kesämökkikiinteistölle. Vastustan tehtyjä päätöksiä. Päätökset on tehty säädettyjen lakien, asetusten ja ohjeiden vastaisesti. Päätösten vaikutus tulee aiheuttamaan monenlaista haittaa allekirjoittaneelle ja muille alueen asukkaille, yrityksille ja luonnolle. Asiassa ei ole menetelty säädösten edellyttämällä tavalla ja hakijan hakemus on monelta osin virheellinen ja puutteellinen. Tuulivoimahankkeesta ei ole tehty kaikkia asianmukaisia selvityksiä. Asia on niin laaja ja moninainen, jolloin sitä tulee tarkastella ja ratkaista monen säädöksen pohjalta, jotka on nyt ohitettu. Uudistan 2.9.2015 antamassani muistutuksessa lausumani asiat ja vaatimukset. OIKAISUVAATIMUS Rakennuslautakunnan tulee kumota rakennustarkastajan 1.10.2015 ja 2.10.2015 tekemät asiaa koskevat suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa. 2 1. SUUNNITELMARATKAISUSTA Kyseessä olevaa hanketta ei voi ratkaista suunnitelmaratkaisulla, kuten nyt on menetelty. 1.2. Otteita THL:n kalvosarjasta ”Tuulivoima terveydensuojelun näkökulmasta” Suunnittelutarveratkaisu = laajennettu rakennuslupaharkinta Sovelletaan vain hyvin selkeissä ja ristiriidattomissa hankkeissa, - kun suunnitellulla tuulivoima-alueella ei ole toimintojen yhteensovittamisen tarvetta maanomistajalla ei ole muita intressejä maankäytön suhteen. Hyväksymisen jälkeen rakennuslupa-toimintaa koskevia lupaehtoja ei voida antaa. 1.3. Otteita johtaja Jari Keinäsen ja ylitarkastaja Vesa Pekkolan / STM / Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Ympäristö ja Terveys-lehden 4/2014 artikkelista ”Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta”. - Suunnittelutarveratkaisua tulisikin soveltaa vain poikkeustapauksissa hyvin selkeissä ja ristiriidattomissa hankkeissa. - Suunnittelutarveratkaisuna toteutetuissa hankkeissa ei saada välttämättä selville kaikki tuulivoimaloiden vaikutusalueella syntyviä haittoja tai maankäytön ristiriitoja. - Suunnittelutarveratkaisuissa tulisi tehdä vastaava ympäristö- ja terveyshaittoihin liittyvä arviointi kuin yleiskaavamenettelyssä tai YVA:ssa. - Suunnittelutarveratkaisussa tehdyt selvitykset arvioi rakennusvalvontaviranomainen, joka ei ole kunnan paras ympäristö- ja terveysvaikutusten asiantuntija. - Jos hanke hyväksytään, voidaan tämän jälkeen hankkeelle myöntää rakennuslupa, mutta mitään erityisiä toimintaa koskevia lupaehtoja ei voida antaa. 2. KUULUTTAMISESTA Suunnittelutarveratkaisussa kerrotaan hankkeen johdosta kuullun rajanaapureita, joiden kiinteistöt ulottuivat tuulivoimalaselvityksessä esitetyn 35 desibelirajan sisäpuolelle. Lisäksi hankkeesta kerrotaan järjestetyn yleisötilaisuuden, josta on ilmoitettu lehdessä. Asianosaisten (rajanaapureiden) kuulemista ei ole tapahtunut asianmukaisesti, kuulutusmenettelyä ei ole ollut, kuten olen jo muistutuksessani 2.9.2015 selostanut. Yhden kerran lehti-ilmoituksella tehty ilmoitus tiedotustilaisuudesta ei korvaa kuulutusmenettelyä. 3 Asiassa tulee suorittaa asianosaisten kuuleminen ja asianmukainen kuulutusmenettely, jolloin kaikki asiakirjat ovat asianosaisten saatavissa. 3. LAUSUNNOISTA Asiassa on hankittu/annettu lausuntoja; Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen liitto, Keurusselän ympäristö- ja terveydensuojelutoimisto, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Virtain kaupunki, Puolustusvoimat, joihin hakija on antanut vastineensa 23.9.2015. Mistään näistä ei ole kerrottu/ilmoitettu ainakaan allekirjoittaneelle, jolloin en ole voinut niihin perehtyä, saati ottaa kantaa. Mainitut asiakirjat tulee olla esillä kuulutusmenettelyn aikana. Suunnittelutarveratkaisun mukaan Keski-Suomen ELY-keskus oli kiinnittänyt lausunnossaan huomiota mm. seuraavasti ”Selvitys linnuston osalta ei ole riittävä, sitä tulee täydentää.” Vastineessaan hakija toteaa tähän mm. seuraavaa. ”Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen tiedonannon mukaan hankealueelta tai sen ympäristöstä ei ole havaintoja suojelullisesti merkittävistä lajeista. ELY-keskuksen tiedoissa lähin pesä on lähes 4 km päässä voimaloista. Ahvennevan hankealueen lähiseudulta noin 8 km etäisyydellä on haettu kookkaiden petolintujen ja valkoselkätikan pesäpaikkatietoja. Tietohaut tehtiin Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastusrekisteriin ja sääksirekisteriin 22.9.2015. Sääksen pesätietoja haettiin sääksirekisteristä yllä olevilta alueilta vuosilta 2000-2015. Lähin tiedoissa oleva aktiivinen kalasääksen reviiri sijoittuu Kangastenperän alueelle ja etäisyys lähimpään Ahvennevan voimalaan on noin 2,9 km. Sääksisäätiö suosittelee sääksenpesän ja rakennettavan tuulivoimalan väliseksi minimietäisyydeksi 2000 metriä, joten ollaan turvallisella etäisyydellä.” Edellä olevasta voi heti todeta, ettei ELY-keskuksella ole tietoa todellisesta tilanteesta. Lähin kesällä 2015 toiminnassa oleva sääksen pesä on Sammalistontiestä Pieruvuorelle johtavan tien päästä etelään olevan hakkuuaukean reunalla olevassa männyssä, josta etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on noin 2000 metriä tai alle. Toinen toiminnassa oleva pesä on Raiskinsalossa Karimotien läheisyydessä. Todettakoon myös havainnot lähialueen kuukkelista ja huuhkajasta ovat vuodelta 2015. 4. PÄÄTÖKSIEN JA VALMISTELUN MUU ANNETTUJEN SELVITYSTEN PUUTTEET LAINVASTAISUUS SEKÄ 4.1. TUULIVOIMALAN MELUSTA Tuulivoimalan melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syntyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta. Melulle on tyypillistä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio) sekä matalien taajuuksien esiintyminen. Lisäksi on huomioitava, että rakennusten äänieristävyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi kuin keskikorkeilla tai korkeilla taajuuksilla. Tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisää se, että päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edesauttavat melun kulkeutumista. 4 4.2. Asumisterveysasetus 15.5.2015 Asumisterveysohje on muutettu asetukseksi ja tullut voimaan 15.5.2015. Asumisterveysohjeen ohjearvot muutettiin toimenpiderajoiksi, joka on pitoisuus, mittaustulos tai ominaisuus, jolloin sen, kenen vastuulla haitta on, tulee ryhtyä terveydensuojelulain 27 §:n tai 51 §:n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Mm. melu kuuluu haittana pidettäviin asioihin. 4.3. HAKIJAN ANTAMAT TIEDOT MELUN MALLINTAMISESTA JA SEN VIRHEITÄ Ympäristöministeriön ohjeessa 2 / 2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen", sivulla 23 on "Mallinnustietojen raportointi", jossa on valmis lomake raportointia varten. Kuvakaappaus EM. YM:n ohjeesta, kohta 5 ”Mallinnustietojen raportointi.” Kuvakaappaus Ahvennevan tuulivoimalaselvityksen melumallinnuksen raportoinnista, josta hakija on jättänyt pois kohdan raportin ja raportoijan tiedot. Hakija ei ole antanut 5 mitään tietoja mallinnusraportin numerosta/tunnisteesta, hyväksymispäivämäärästä, vastuuhenkilöstä ja tarkastajasta/hyväksyjästä. raportin Hakija ilmoittaa hakemuksensa edellisellä sivulla ”Melu- ja varjostusmallinnukset on laatinut insinööri Hans Vadbäck FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.” Mitä on haluttu salata, kun on jätetty lomakkeen alkuosa pois, joka ei ole voinut tapahtua vahingossa. Keskeisenä poisjätettynä kohtana on mm. se, ettei kukaan ole tarkistanut ja hyväksynyt insinööri Hans Vadbäckin laskelmia. Tällaisella menettelyllä hakijan laskelmia ei voida pitää luotettavina. ”Akustiset tiedot/laskennan lähtötiedot”-kohdassa hakija ilmoittaa melupäästötietojen perustuvan dokumenttiin ”DMS 0048 -2151_V01 , V126-3.3MWMk2A-50/60 Hz Third Octaves according to General Specification, Date 2014-1111”. Mainittua dokumenttia ei ole hakemusasiakirjoissa ja eikä sitä löydy netistäkään erilaisilla hakutavoilla. Koska dokumenttia ei ole, niin ei ole mitään mahdollisuutta tarkistaa esitettyjä lukuja äänitehotasoista. Edellä olevan perusteella on syytä epäillä, että hakijan ilmoittamat laskelmat ja kaavakuvat eivät ole luotettavia. Tuulivoimalavalmistajat yleensä antavat arvioita laitteidensa äänitehotasoista. Koska valmistajat antavat arvioita, niin tälläkin perusteella on syytä epäillä laskelmien paikkansapitävyyttä. Vaadin selitystä miksi mainitut tiedot puuttuvat ja miksi kyseistä dokumenttia ei ole asiakirjojen joukossa? Onko sellaista olemassakaan? 6 Miten suunnittelutarveratkaisun ja rakennusluvan myöntäjä on varmistanut edellä mainittujen melumallinnustietojen oikeellisuuden? Mikä on ns. takuuarvo? Mitä on selitetty puuttuvista tiedoista? Suunnittelutarveratkaisun mukaan hakija on toimittanut 25.9.2015 rakennusvalvontaan kirjeen, jossa ilmoitetaan seuraavaa. ”kun tuulivoimalaitokset on otettu käyttöön, suoritetaan melumittaus lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla vähintäänkin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Melumittaussuunnitelma toimitetaan kuukautta ennen mittausten suorittamista Keuruun kaupungin rakennusvalvontaan ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Melumittaukset suorittaa ulkopuolinen meluasiantuntija ja tulokset esitetään Keuruun kaupungin rakennusvalvonnalle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos melutaso ylittää sille asetetun raja-arvon, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin melutason pienentämiseksi.” Hakijan esitystä ei voida hyväksyä. Etukäteen tulee tehdä luotettavat selvitykset melu- ja varjostusmallinnuksista ja jos ne ovat hyväksyttävät, niin asiassa voidaan edetä. Hakijan tuulivoimalaselvityksessä lausutaan ”Raivattavan alueen koko riippuu valittavasta voimalatoimittajasta.” Eli hakijalla ei ole tietoa mihin voimalaan päädytään, jolloin esitetyt melumallinnustiedot eivät voi pitää paikkaansa. Tämäkin osoittaa, ettei asia ole selkeä ja yksiselitteinen. Suunnittelutarveratkaisussa todetaan Keurusselän ympäristö- ja terveydensuojelutoimiston kiinnittäneen lausunnossaan huomiota mm. seuraavaan seikkaan. ”Ahvennevan tuulivoimahankkeen melu- ja varjostusmallinnukset on tehty voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.” Edellä kerrotun perusteella melu- ja varjostusmallinnuksia ei ole tehty luotettavalla tavalla, eikä voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Myöskään ns. takuuarvoa ei ole annettu. Miten takuuarvo olisi voitu antaa, kun ei ole tiedossa valittua voimalatyyppiäkään. Aiemmin selostetun perusteella hakija ei ole antanut luotettavia melu- ja varjostusmallinnuksen laskelmia ja kaavakuvia, jotka olisi asianmukaisesti tarkistettu ja hyväksytty. Mallinnukset tulee tehdä ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta, sen jälkeen kun on tiedossa valittu voimalatyyppi ja tietenkin hakijan kustannuksella. Ulkopuolisen asiantuntija tulee valita rakennusvalvontaviranomaisen toimesta. 4.4. MELUMALLINNUKSEN TEKEMISESTÄ Melumallinnus tulee tehdä Ympäristöhallinnon voimassa olevan ohjeen mukaisesti, huomioiden seuraavat asiat Mallinnus tulee tehdä sille voimalatyypille joka kohteeseen aiotaan rakentaa tai lähtömelutasoltaan samanlaiselle tai meluisammalle voimalatyypille. 7 Mallinnuksessa tulee varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ympäristöhallinnon ohjeesta poiketen huomioida myös merkityksellinen sykinnän (amplitudimodukaation) sanktio. Paitsi jos erikseen on osoitettu paikalliset tuuliolosuhteet ja tuulivoimalan malli huomioiden, ettei sitä voi esiintyä. Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta noudattaen keskiäänitasoon 5 - 10 dB:n lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. Tällä lisäyksellä pyritään kompensoimaan melumalleissa havaittuja puutteita. (Ytark Vesa Pekkolan/STM kalvosarja 26.3.2015 ”Asumisterveysasetus 2015”. Ruotsissa seurattiin ja mitattiin vuoden ajan tuulivoimalan dB-arvoja 10-metrin korkeudelta. Keskiarvoksi tuli 39 dB ja ääripäät olivat 29-45 dB. Siten on perusteltua lisätä saatuihin arvoihin 5-10 dB. 4.5. MATALATAAJUINEN MELUMALLINNUS Hakijan tuulivoimaselvityksessä matalataajuinen melu kerrotaan lasketun Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista (DMS0048-2151_V01, V126-3.3MW-Mk2A-50/60 Hz, Third Octaves according to GeneralSpecification, Date 2014-11-11). Em. ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 antaa matalataajuiselle melulle ohjearvot asuinhuoneissa. Hakija käyttää 1.7.2015 päivätyssä tuulivoimaselvityksessä vanhentunutta tietoa, koska 15.5.2015 tuli voimaan asumisterveysasetus, jolla asumisterveysohje vuodelta 2013 muutettiin asetustasoiseksi. Tuulivoimaselvityksessä rakennusten sisälle kantautuva äänitaso on arvioitu tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin ohjearvoihin. Tanskassa oleva rakennuskanta on varmuudella erilaista kuin Keuruulla ja siten DSO1284 laskentaohje ei sovellu täällä olevien rakennusten sisälle kantautuvan äänitason arviointiin. 4.5.1 Maakertoimesta Tyyni vedenpinta, kallio ym. kovat pinnat heijastavat ääntä. Täysi heijastus voi vahvistaa ääntä 6 dB. Pelto- ja metsämaa ovat akustisesti pehmeitä, silti vahvistusta matalilla äänillä, keskitaajuuksilla vaimennusta. Maakertoimen vaikutus ei oikein sovi ISO9613-2 mukaisissa laskelmissa, jos äänilähde on korkealla. Allekirjoittaneen maanpinnan taso on noin 144 metriä ja tuulivoimalan yli 180 metriä, jonka päälle tuulivoimala napakorkeus 137 metriä. Roottorin lapa käy tätäkin korkeammalla, eli metriä lisää. 4.6. MAAKUNTAKAAVASTA Hanke on maakuntakaavan vastainen, jota ei voida ohittaa ja alueelle tulee laatia asianmukaisessa järjestyksessä osayleiskaava. Edellä mainitut kohdat tulee huomioida kaavamääräyksissä esim. rakennettavien tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittama lähtömelutason takuuarvo saa olla korkeintaan 100 dB. 8 Kaikki haittojen selvittämiseksi tehtävät melu- ja muut tarpeelliset mittaukset tai selvitykset tulee teettää voimalaitoksen lupia hakevan kustannuksella. Velvoite tulee kirjata lupaehtoihin ja niille tulee saada riittävä vakuus. Mikäli voimalat rakennetaan, niihin tulee niihin asentaa automatiikka, joka pysäyttää ne, kun on riski häiritsevän välkkeen syntymiselle. Hakija siis itsekin epäilee, että melutasot voivat ylittyä. Mitkä ovat silloin konkreettiset keinot ryhtyä toimenpiteisiin melutason pienentämiseksi? Onko sellaisia olemassakaan? 4.7 YMPÄRISTÖLUVASTA Tuulivoimaloille tulee saada ympäristölupa, koska lähialueilla on pysyvää ja loma-asutusta. Tuulivoimaloista todennäköisesti aiheutuu naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta käyntiäänestä ja pyörivien lapojen vilkkumisesta. Tässä yhteydessä tulee tarkastella erityisen huolella matalat eli infraäänet ja niiden vaikutukset. Lainvoimainen ympäristölupa on haettava ennen rakennusluvan myöntämistä. 4.8 YMPÄRISTÖNSUOJELULAISTA Lain tarkoituksena on parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja turvata terveellinen ympäristö mm. melun suhteen. Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jossa on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaíkutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen, 4.9 YMPÄRISTÖLUPA Terveydensuojelulain näkökulmasta tuulivoima-alueen suunnittelu tulisi toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavana. - maakuntakaavalla osoitetaan parhaiten tuulivoiman hyödyntämiseen sopivat alueet. yleiskaavalla ja asemakaavalla osoitetaan tuulivoimaloiden paikat tarkemmin. Laajempi kuulemismenettely kuin esim. rakennusluvassa. On huolehdittava, että vaikutusarvioinnissa myös vaikutukset ihmisten terveyteen on arvioitu oikein. 4.10 HANKKEEN SELKEYS JA RISTIRIIDATTOMUUS Alueella on voimassaoleva maakuntakaava, jossa kyseinen paikka on merkitty kiviaineisten ottoalueeksi. Kuvakaappaus hakijan Ahvennevan tuulivoimalaselvityksestä, jossa näkyy myös maakuntakaavaan merkitty kiviainesten ottoalue. 9 4.11. OTE RAKENNUSLUVASTA, LUPATUNNUS 15-0176-R 6.1.”…Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava tarvittavan palkkaamansa ammattitaitoisen henkilöstön kanssa siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu mm., että hänen rakennustyössä käyttämänsä rakennustuotteet täyttävät niille asetettavat vaatimukset. Suunnittelijoiden tehtävänä on määritellä suunnitelmissa, millaisia ominaisuuksia rakennustuotteelta vaaditaan.” Oikaisuvaatimuksen tekijän käsityksen mukaan vasta nyt ryhdytään suunnittelemaan tuulivoimalarakennusta (tai pikemminkin teollisuuslaitosta) ja annetaan erityisiä toimintaa koskevia lupaehtoja. 10 4.12 Otteita johtaja Jari Keinäsen ja ylitarkastaja Vesa Pekkolan / STM artikkelista ”Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta” jatkuu - - - - Alle 2 km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita. Terveydensuojelun näkökulmasta tuulivoimaloiden yksityiskohtainen suunnittelu tulisi toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavana, ei suunnittelutarveratkaisuna. Suunnittelutarveratkaisua tulisikin käyttää vain silloin, kun tuulivoimalaitosta suunnitellaan alueelle, jossa ei ole toimintojen yhteensovittamisen tarvetta, eikä maanomistajilla ole muita intressejä maankäytön suhteen. Tuulivoimalathan tulevat rajoittamaan maankäyttöä koko vaikutusalueellaan, eikä esimerkiksi melualueelle voida käytännössä rakentaa asutusta, loma-asutusta tai muuta melulle herkkää toimintoa. Tuulivoimarakentamiseen ei ole juurikaan sovellettu ympäristölupamenettelyä. Toimijoiden tavoitteena on sijoittaa voimalat niin, ettei riskiä naapuruussuhdelain mukaisesta kohtuuttomasta rasituksesta ei synny ja ympäristölupamenettely vältettäisiin. Ympäristölupamääräyksissä voitaisiin esimerkiksi rajoittaa voimalaitoksen käyttöä sellaisissa tuuliolosuhteissa, joissa lähialueille syntyy haittaa. Tuulivoimaselvityksestä ilmenee, että maanomistajalla on tarkoitus tulevaisuudessa ryhtyä ottamaan 1-luokkaiseksi todettua kiviainesta alueelta. Eli maanomistajalla on muitakin intressejä maankäytön suhteen. 4.13. Naapuruussuhdelaista Tuulivoimaloiden toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa (NaapL 17§) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksesta johtuen. Ympäristölupamenettely olisi tarpeen, jolloin sen lupaehdoissa määriteltävien ehtojen avulla toimintaa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse syntymään ja haittoja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ympäristölupa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asukkaille. 4.14 Maisemallisesti arvokkaat alueet ym. Suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa eivät riittävästi huomioi Pihlajaveden reittiä, joka kuuluu suojeltuun Projekt Aqua-ohjelmaan. Myöskään ei huomioida arvokkaita Kituskoskia. Alueella on myös rantarakentamiseen 11 kuuluvia kohteita ja yleisessä käytössä oleva julkinen Valkoisen lammen uimarantaa, joille tehtyjen päätösten toteuttaminen aiheuttaa haittaa. Virtain kaupunki on edellyttänyt, ettei hankkeesta saa toteutuessaan aiheutua Virtain puolella oleville kiinteistöille haittaa. Melumallinnuksen puutteiden ja virheiden vuoksi tätä ei ole huomioitu. 5. Lopuksi Ahvennevan tuulivoimaloita ei voi rakennuttaa suunnittelutarveratkaisulla ja myönnetyllä rakennusluvalla. Ne tulee kumota. Mikäli asiassa aiotaan jatkaa, niin asiaa tulee tarkastella YVA-menettelyllä ja ratkaista asianmukaisella ympäristöluvalla sekä lainmukaisella osayleiskaavalla, jossa asianosaiset kuullaan heidän oikeuksiin kuuluvalla tavalla. Minimietäisyys asutuksiin tulee olla kustakin tuulivoimalasta vähintään 2 km. Ystävällisin terveisin Kari Pajarinen Kari Pajarinen