Kaavaselostus
Y-tunnus: 2046295-8 TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Säkylän kunta SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan selostus 8.6.2015 Laatija Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Maarit Suomenkorpi, maisema-arkkitehti, YKS 359 Meritullinkatu 11 C, 00170 Helsinki Puh: 0108 354 200 Vireille tulo kunnanhallitus 8.10.2012 § 202 Käsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kunnanhallitus 18.8.2014 § 117 nähtävillä 26.8.-26.9.2014 Luonnos kaavoitustoimikunta 15.04.2014 § 1 kunnanhallitus 18.8.2014 § 117 nähtävillä 26.8.-26.9.2014 Ehdotus kunnanhallitus XX.XX.XXXX § XX nähtävillä XX.XX – XX.XX.XXXX Kaavan hyväksyminen kunnanhallitus XX.XX.XXXX § XX kunnanvaltuusto XX.XX.XXXX § XX 2(79) SELOSTUS 1. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ks. kansilehti. Kaavoitettavan alueen koko on yhteensä 5700 ha. Osayleiskaavoitettava alue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta. Alue A sisältää Säkylän kuntakeskuksen, rajautuu luoteessa ja pohjoisessa Euran sekä Köyliön kuntiin, lännessä Porin Prikaatin alueisiin ja sen lähellä oleviin metsäalueisiin. Etelässä alue rajautuu Pyhäjärveen sekä Pyhäjoen osayleiskaava-alueeseen. Alue B muodostuu Pyhäjärven ja Säkyläntien väliin jäävästä ranta-alueesta. Etelässä alue rajautuu Pöytyän kuntaan ja pohjoisessa Pyhäjoen osayleiskaava-alueeseen. Kuva: kaavoitettavien alueiden alustavat rajaukset. Rajauksia tarkennetaan tarvittaessa työn kuluessa. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 3(79) Kaavan nimi: Säkylän osayleiskaava ja Pyhäjoen osayleiskaavan muutos (alue A), Säkylän rantaosayleiskaava (alue B) Päätarkoitus: Osayleiskaavalla on tarkoitus antaa kunnan maapolitiikalle suuntalinjat ja mahdollistaa uusien asuin-, palvelu- ja työpaikka-alueiden toteutus. Kaavalla turvataan virkistys-, kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot. Kaava-alueen pinta-ala: n. 5700 ha Kaavaselostus koskee: 8.6.2015 päivättyä osayleiskaava karttaa Kannen kuva: Säkylän kotiseutumuseo 4(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ......................................................................................................... 2 1.1 Tunnistetiedot........................................................................................................................... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................................ 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................................... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo ....................................................................................................... 4 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä ................................................................................................... 6 1.6 Luettelo kaavan liiteasiakirjoista .............................................................................................. 6 1.7 Luettelo muista kaavoja koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ... 6 2. TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................. 8 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................................ 8 2.2 Osayleiskaava ........................................................................................................................... 8 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen ............................................................................................... 10 3. LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................10 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista .......................................................................................... 10 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................... 10 3.1.2 Luonnonympäristö ................................................................................................... 10 3.1.3 Maisema ................................................................................................................... 16 3.1.4 Rakennetun ympäristön erityisarvot ........................................................................ 19 3.1.5 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut .................................................. 25 3.1.6 Liikenne .................................................................................................................... 27 3.1.7 Ympäristösuojelu ja ympäristöhäiriöt ...................................................................... 28 3.1.8 Maanomistus ............................................................................................................ 29 3.2 Suunnittelutilanne .................................................................................................................. 29 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ............................... 29 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................................34 4.1 Osayleiskaavan suunnittelutarve ........................................................................................... 34 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ...................................................... 34 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö..................................................................................................... 34 4.3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät .......................................................... 34 4.3.2 Viranomaisyhteisyö .................................................................................................. 34 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet ...................................................................................................... 35 4.4.1 Kunnan asettamat tavoitteet ................................................................................... 35 4.4.2 Maakuntakaavan asettamat tavoitteet .................................................................... 35 4.4.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ............................................................... 36 5. Vaihtoehdot .................................................................................................................................37 5.1 Säkyläntien pohjoispuoli ......................................................................................................... 37 6. osayleiskaavaan kuvaus ...............................................................................................................39 6.1 Mitoitus .................................................................................................................................. 40 6.1.1 Rantarakentaminen .................................................................................................. 40 6.1.2 Aluevaraukset ........................................................................................................... 41 6.1.3 Asuntoalueet ............................................................................................................ 42 6.1.4 Palvelut ja työpaikat ................................................................................................. 43 6.1.5 Virkistys .................................................................................................................... 44 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 5(79) 6.2 Aluevaraukset ......................................................................................................................... 45 6.2.1 Asuinrakennusten alueet.......................................................................................... 45 6.2.2 Palvelu- ja hallintoalueet .......................................................................................... 46 6.2.3 Teollisuus- ja työpaikka-alueet ................................................................................. 47 6.2.4 Virkistys .................................................................................................................... 47 6.2.5 Loma-asuntoalueet................................................................................................... 48 6.2.6 Liikennealueet .......................................................................................................... 49 6.2.7 Erityisalueet .............................................................................................................. 49 6.2.8 Suojelualueet ............................................................................................................ 50 6.2.9 Maa- ja metsätalousalueet ....................................................................................... 50 6.3 Muut alueet ............................................................................................................................ 51 6.4 Kohdemerkinnät ..................................................................................................................... 51 6.4.1 Rakennetun ympäristön erityisarvot ........................................................................ 51 6.4.2 Muut kohdemerkinnät ............................................................................................. 52 6.5 Viivamerkkinnät ...................................................................................................................... 53 6.5.1 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto ................................................................... 53 6.5.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön suojelu................................................................ 54 6.5.3 Luonnonsuojelu ........................................................................................................ 55 6.5.4 Ympäristöhäiriöt ....................................................................................................... 57 6.5.5 Yleisiä määräyksiä ..................................................................................................... 58 7. Kaavan vaikutukset ......................................................................................................................58 7.1 Yleistä ..................................................................................................................................... 58 7.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ................................................................................. 59 7.2.1 Väestörakenne ja kehitys ......................................................................................... 59 7.2.2 Yhdyskuntarakenne .................................................................................................. 60 7.2.3 Taajamakuva ............................................................................................................. 60 7.2.4 Palvelut ..................................................................................................................... 61 7.2.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta ................................................................................. 61 7.2.6 Virkistys .................................................................................................................... 62 7.2.7 Liikenne .................................................................................................................... 62 7.2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot .................................................. 63 7.2.9 Tekninen huolto ....................................................................................................... 63 7.2.10 Erityistoiminnat ........................................................................................................ 64 7.2.11 Taloudelliset vaikutukset .......................................................................................... 64 7.2.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt .................................................................... 64 7.2.13 Sosiaalinen ympäristö............................................................................................... 65 7.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ....................................................................... 65 7.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva .............................................................................. 65 7.3.2 Maa- ja kallioperä ..................................................................................................... 66 7.3.3 Ilma ja ilmasto .......................................................................................................... 66 7.3.4 Vesistö ja vesitalous ................................................................................................. 67 7.3.5 Hulevedet ................................................................................................................. 67 7.3.6 Maa- ja metsätalous ................................................................................................. 68 7.3.7 Luonnon monimuotoisuus........................................................................................ 68 7.3.8 Luonnonsuojelu ........................................................................................................ 68 7.3.9 Natura 2000 –alue .................................................................................................... 68 7.4 Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ..................................... 68 7.5 Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan sekä asetettuihin tavoitteisiin ............ 71 8. Osayleiskaavan oikeusvakutukset ................................................................................................73 9. Osayleiskaavan toteutus ..............................................................................................................79 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus ........................................................................................................ 79 6(79) SELOSTUS 9.2 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Toteuksen seuranta ................................................................................................................ 79 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Maanomistus (kunta/ valtio/ seurakunta) Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2010 Viheralueverkosto Miljöötyypit Palvelut Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Säkylän osayleiskaavan luontoarvojen tausta- ja perusselvitys, Faunatica Oy, 2013 Säkylän alueiden osayleiskaava- alueen maisemaselvitys, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013 Säkylän osayleiskaavan rantavyöhykkeen emätilatarkastelu, Maanmittari Oy Öhman, 2013 Säkylän osayleiskaavan muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, 2013 Säkylän osayleiskaavan rakennusinventointi, Tmi Lauri Putkonen, 16.6.2014, tarkistukset 11.3.2015 Viheralueiden riittävyystarkastelu, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2014, päivitys 28.5.2015 Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Painetut lähteet Kaupallisen selvityksen päivitys Säkylä, Ramboll, 13.5.2014. Säkylä, Liikealueen laajentamisen kaupalliset ympäristövaikutukset, Entrecon Oy, 28.11.2010. Satakunnan kulttuuriympäristöt, eilen, tänään, huomenna, 2012. Satakunnan Museon julkaisuja 19/2012. Toim. Niina Uusi-Seppä. Satakunnan Museo, Satakuntaliitto. Satakunnan maakuntakaava (30.11.2011) selvityksineen. Euran kunta, vesihuollon kehittämissuunnitelma, Airix Ympäristö Oy, 2010. Satakunnan vesistöt. Käyttö ja kunnostustarpeet. Koivunen, Nukki, Salokangas. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, sarja B nro 12, 2006. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Museovirasto. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992. 1993. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992. 1993. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 7(79) Karttalähteet ja vektoriaineisto Maastotietokanta. Maanmittauslaitos OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. Suomen ympäristökeskus. Latauspalvelu LAPIO. Internet –lähteet www.gtk.fi www.ymparisto.fi – Satakunnan vesistöohjelma www.paikkatietoikkuna.fi Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI Valokuvat Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 8(79) SELOSTUS 2. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 TIIVISTELMÄ Osayleiskaavan vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksessa 8.10.2012 § 202. Säkylän kunnanvaltuusto on päättänyt 12.11.2012 § 57 käynnistää Säkylän osayleiskaavan laadinnan. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Vireilletulosta kuulutettiin Alasatakunta-lehdessä 1.7.2014. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 11.3.2013. Työneuvotteluja on järjestetty 18.11.2014 sekä 21.4.2015., joissa käsiteltiin luonnoksen nähtävillä olosta saatua palautetta keskeisiltä osin. Kaavoitustoimikunta on käsitellyt osayleiskaavaluonnosta 15.04.2014 § 1. Kunnanhallitus päätti 18.8.2014 § 117 asettaa osayleiskaavaluonnoksen sekä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Nähtävillä oloaika oli 26.8.-26.9.2014. Kaavaluonnos oli nähtävillä 26.8.-26.9.2014. Yleisötilaisuus järjestettiin 9.9.2014. Kaavaluonnoksesta saapui 27 mielipidettä ja 7 lausuntoa. Tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino. Osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa suunnittelualueen rakenteen kehittymissuunnat ja uudet rakentamisalueet sekä toimia ohjeena kunnan maankäytön muulle järjestämiselle ja maapolitiikalle. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2035. Taajamarakenne, Alue A Säkylän taajama on rakentunut pitkäksi ja nauhamaiseksi Kuivalahti-Säkylän harjulle ja etäisyydet keskustan palveluihin muodostuvat siten pitkiksi, mikä lisää autoilun tarvetta. Kestävä kehitys edellyttää tiiviin yhdyskuntarakenteen muodostamista. Keskustaa ympäröivät kuitenkin avoimet viljelysmaat kulttuuriarvoineen, mikä asettaa haasteita taajaman kestävän kehityksen mukaiselle laajentamiselle ja täydentämiselle. Osayleiskaavassa on tutkittu mahdollisuuksia taajaman tiivistämiseen ja laajentamiseen. Keskusta-alueen ympäristöön on n. 2 kilometrin etäisyydelle osoitettu uusia palvelu- ja teollisuusalueita sekä asuinalueita. Osin on hyödynnetty olemassa olevan taajaman tiivistämismahdollisuuksia ja osoitettu rakenteen lomassa säilyneitä pieniä peltoalueita rakentamiselle. Osa peltoalueista kuitenkin liittyy vanhoihin maatiloihin, jolloin niiden rakentaminen heikentäisi maatilojen kulttuuriarvoja. Olemassa olevalle Köörnummen teollisuusalueelle on osoitettu laajennusalue Säkyläntien pohjoispuolelle, jossa se tiiviisti liittyy taajamarakenteeseen. Alueen liittyminen kulttuurimaisemaan voidaan huomioida reunavyöhykkeitä kehittämällä sekä rakentamisen ohjeistuksella asemakaavoituksen yhteydessä. Uusia palvelualueita on osoitettu myös Eenokin alueelle. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 9(79) Asuinalueet on osoitettu pääosin voimassa olevien asemakaavojen mukaan. Erityisesti Huovinrinteen sekä Luvalahden alueilla on vielä paljon kaavavarantoa. Tulevaisuudessa keskustan palveluiden lähettyvillä olevien asuinalueiden kysyntä kasvaa. Keskusta lähettyville on osoitettu joitakin uusia tai täydentäviä asuinaluevarauksia mm. Huovinrinteelle, Vähä-Säkylän Rantasuon alueelle, Iso-Säkylän Vimmalan, Mattilan ja Katavatien alueille, Uudenkylän Ketunpelto-Mustametsä –alueelle sekä reservialue Isovimman Nummela-Männistö peltoalueelle. Osayleiskaavassa on huomioitu myös asemakaavojen tarkistustarpeet. Alueelle on osoitettu joitakin uusia loma-asuntoalueita, mm. Kauniitsannat -uimarannan yhteyteen sekä Pihlavan edustalle laajentaen olemassa olevaa lomaasutusta. Karhusuo, Juhantalontien ja Pääksyntien varret on osoitettu kyläalueiksi, joille on sallittu monipuolinen maa- ja metsätalouteen sekä kyläasumiseen liittyvä liike-, palvelu- ja työtilojen toteuttaminen. Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipisteen yhteyteen, Kattilakorventien ja Leppähiukantien varrelle, on osoitettu uusia teollisuusalue- ja reservialuevarauksia. Alueille voidaan sijoittaa mm. varuskuntaa tukevaa yritystoimintaa, kuten pajoja. Uusia virkistysalueita on osoitettu Luvalahden, Eenokin sekä Vähä-Säkylän alueille. Taajaman läpi on pyritty osoittamaan jatkuva viheryhteysverkosto ja turvata pääsy vapaille ranta-alueille. Alue B Alueella B yleiskaava on laadittu siten, että sen perusteella voidaan rantarakentamiselle myöntää rakennuslupa MRL 72.1 § perusteella. Ranta-alueella olemassa olevat rakennuspaikat on merkitty karttaan. Lisäksi emätilaselvityksen perusteella on osoitettu kolme uutta rakennuspaikkaa. Ranta-alueella voidaan rakentaa vain merkityille rakennuspaikoille. Yleiskaavassa on merkitty ranta-asemakaavoitetut alueet, joilla yksityiskohtainen rakentaminen toteutetaan niiden mukaisesti. Luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot. Luonto-, kulttuuri- sekä maisema-arvot on huomioitu ja merkitty kaavaan selvitysten perusteella. Laajat peltoalueet Pyhäjärven ja Köyliönjärven kulttuurimaisemassa on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi, samoin kirkon edustalla kulttuurimaiseman suuntaan säilynyt avoin peltoakseli. Kaavassa on merkitty arvokkaat rakennukset sekä rakennetut alueet. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty arkeologisen inventoinnin perusteella. Ojitukselta pääosin säilynyt Isosuo on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueella on useita EU:n luontodirektiivillä suojeltujen lajien elinympäristöjä sekä säilytettäviä kulkuyhteyksiä, arvokkaita luontotyyppejä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Pyhäjärvi kuuluu Natura-2000 –verkostoon. Ympäristöhäiriöt Melua alueella aiheuttavat sekä varuskunnan ampumamelu että liikennemelu. Ampumamelualueet sekä muut varuskunnan edellyttämät suojavyöhykkeet on merkitty kartalle. Liikennemelun osalta tulee melutaso selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä suunniteltaessa uusia melulle herkkiä toimintoja keskeisten liikenneväylien varrelle. Kartalla on osoitettu lisäksi vanhojen kaatopaikkojen alueet, joiden puhdistustarve tulee selvittää ennen alueelle suunniteltua muuta saasteille herkkää maankäyttöä (saa-merkintä). 10(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Tekninen huolto Alueella kulkevat päävesi- ja viemärilinjat on merkitty kaavaan. Alueiden halki kulkee myös 110 kV voimalinja, jonka rakennusrajoitusalue tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu alueen läpi maakaasuverkon yhteystarve, linjausvaihtoehto 2. Maakaasulinjalle tulee tarkemmassa suunnittelussa jättää riittävä käytävä rakentamiselta vapaaksi. Mikäli linjausvaihtoehto ei toteudu, voidaan alue käyttää kaavassa osoitettuun maankäyttötarkoitukseen kokonaisuudessaan. Olemassa oleva tieverkosto riittää pääosin kattamaan alueen liikennöintitarpeet. Uusi lyhyt katuyhteys on osoitettu yhdistämään Urheilutie ja Holmintie sekä yhteys Lännen teollisuusalueen laajennusalueen läpi. Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan maankäyttövaraukset toteutetaan alueella A taajamassa asemakaavoituksen avulla. Asemakaavojen toteutumisajankohtaan vaikuttavat talouden ja asumisen kehitys. Alueella B voidaan osayleiskaavaa käyttää ranta-alueella rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 §). Muilta osin asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella edellytetään rakennusjärjestyksen mukaan suunnittelutarveratkaisua. 3. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueet sijaitsevat Pyhäjärven koillis- ja itäpuolella. Kaava-alue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta, joista alue A rajautuu luoteessa ja pohjoisessa Euran sekä Köyliön kuntiin ja lännessä Porin prikaatin alueisiin ja sen lähellä oleviin metsäalueisiin. Etelässä suunnittelualue A rajautuu Pyhäjoen osayleiskaava-alueeseen. Alue B on Pyhäjärven ja Säkyläntien väliin jäävä ranta-alue, joka rajautuu pohjoisessa Pyhäjoen osayleiskaava-alueeseen sekä etelässä Pöytyän kuntaan. Alue A muodostuu Säkylän taajamasta, laajoista peltoalueista sekä metsäalueista ja on kooltaan noin 4000 hehtaaria. Alue B on noin 689 hehtaarin laajuinen metsäalue Pyhäjärven rannalla. Alueelle on loma-asustusta ja joitakin maatiloja. Maa- ja kallioperä sekä topografia Suunnittelualueiden maaperä on lajiutunut erilaisiin maa-aineksiin jääkauden lopulla. Säkylänharjun tuntumassa maaperä on harjulle ominaista soraa ja hiekkaa. Näiden ulkopuolella on hiesua ja hienoa hietaa. Alavimmissa laaksoissa maaperä on savea. Muilla selännealueilla maaperä on hiekkamoreenia tai soramoreenia. Isosuon sekä Rahkan alueilla maaperä on rahkaturvetta. Alueen A kallioperä on luoteisosissa savikiveä ja kaakkoisosissa granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia. Samaa granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia esiintyy alueen B:n eteläosissa. Alueen B:n pohjoisosissa on kiilleliusketta ja kiillegneissiä. Selvitysalueella avokallioita on vähän. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 11(79) Selvitysalueilla topografia on suhteellisen tasaista. Peltoalueilla maasto on noin 45-50 metrin korkeudella merenpinnasta ja suurimmat korkeuserot ovat A alueen eteläosissa lähellä Säkylänharjua, jossa maasto kohoaa 80-90 metriin merenpinnan yläpuolelle. Alue B on pääosin 45-65 metrin korkeudella meren pinnasta. Keskiosassa Säkyläntien varrella oleva kallioalue kohoaa noin 75 metriin meren pinnasta. Vesistöt ja vesitalous Selvitysalueet kuuluvat Eurajoen vesistöalueeseen. Eurajoki on Lounais-Suomen toiseksi suurin joki. Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä ja sen laskee Selkämereen Rauman pohjoispuolella Eurajoensalmessa. Alue jakaantuu Köyliönjärven, Pyhäjärven, Ketelinojan, Hevonniitunojan, Pyhäjoen alaosan, Pyhäjoen keskiosan sekä Lokonsuon-Isonsuon valuma-alueisiin. Lähialueiden suurimmat järvet ovat Pyhäjärvi ja Köyliönjärvi. Molemmat järvet ovat alueille tärkeitä virkistyskohteita ja raakavedenottopaikkoja. Pyhäjärvi kuuluu Eurajoen vesistöön ja on pinta-alaltaan 155,2 km² ja Lounais-Suomen suurin järvi. Järven keskisyvyys on 5,5 metriä ja rantaviivaa järvellä on noin 80km. Pyhäjärven veden korkeutta säännöstellään Kauttuakosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Pyhäjärveä juoksutettaan Eurajokeen mahdollisimman tasaisesti ja kevättulvan varalta Pyhäjärveä juoksutetaan enemmän kuin normaalisti. Pyhäjärven vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Pyhäjärveen laskevan Pyhäjoen veden laatu on nykyisin välttävä. Suurin vesistöjen kuormittaja on maatalousalueilta tuleva hajakuormitus. Liiallisen ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen uhkaa Pyhäjärveä edelleen. Pyhäjärven virkistyskäytöllinen merkitys on erittäin suuri. Pyhäjärvellä harjoitetaan ammattikalastusta. Pohjavesi Kuva: Säkylän tärkeät pohjavesialueet 12(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Alueella sijaitsee kaksi vedenhankintaa varten tärkeää 1-luokan pohjavesialuetta sekä yksi vedenhankintaan soveltuva 2-luokan pohjavesialue. Honkala (0278301) luokka 1, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Säkylänharju-Virttaankangas (0278351) luokka 1, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Uusikylä (0278302) luokka 2, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Ilmasto Vuoden keskilämpötila Säkylässä on noin +5 °C. Kylmintä on helmikuussa ja lämpimintä heinäkuussa. Hellepäiviä alueella esiintyy keskimäärin 10–14 kesässä. Vuotuinen sademäärä on noin 650mm. Sateisin kuukausi on tyypillisesti heinä- tai elokuu, jolloin sademäärä yltää keskimäärin 75–85mm. Vähiten sataa helmikuussa, keskimäärin 25–35 mm. Terminen talvi alkaa alueella noin marraskuun puolessa välissä ja kesä heti toukokuun puolenvälin jälkeen. Alue kuuluu eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Alueen sisämaan piirteet korostuvat maaston kohotessa itää ja koillista kohti. Kuva: Rantatie kulkee Kuivalahden-Säkylän harjulla, jossa metsät ovat tyypillisesti mäntykangasta. Luonnonolot Säkylä kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Kunnan alueella vallitseva metsätyyppi on kuivahko kangas. Alueen luonto on monipuolinen lehtojen, kangasmetsien, soiden ja rantojen muodostama kokonaisuus. Säkylän keskusta-aluetta ympäröivät metsäalueet ja laajat, aukeat viljelypellot. Maanviljelys, karjanhoito ja asutus ovat vähentäneet erityisesti lehtopinta-alaa. Säkylän suot ovat enimmäkseen pienialaisia ja niitä on vähän, mutta kuntakeskuksen luoteispuolella sijaitsee laaja ojittamattomana säilynyt suoalue, Isosuo. Suurin osa soista on nykyisin ojitettuja. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 13(79) Etelässä sijaitseva suunnittelualue (alue B) on pääosin talousmetsää ja rakentaminen keskittyy Pyhäjärven rannalle. Kuva: Aavalle Pyhäjärvelle avautuu rantapuuston lomasta näkymiä. Arvokkaat luontokohteet Alueelle on laadittu erillinen luontoselvitys (Faunatica Oy), jossa luontokohteet on kuvattu tarkemmin. Seuraavassa on esitetty tiivistelmä selvityksen tuloksista. Luontotyypit ja kasvillisuus Kasvistollisesti ja luontotyypeiltään selvitysalue on yleisesti ottaen tavanomaista tai köyhänpuoleista. Alueelta löydetyistä 43 huomionarvoisesta luontotyyppi- ja elinympäristökohteesta 29 on lähinnä paikallisesti arvokkaita. Alueellisesti arvokkaat tai paikallisesti huomattavan arvokkaita kohteita todettiin 12. Kaksi kohdetta sijoittuu korkeimpaan arvoluokkaan eli ne ovat luontoarvoiltaan huomattavan arvokkaita. Alueella on kolme luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä: kaksi hiekkarantaa ja yksi tervaleppäkorpi. 26 kohdetta on metsälaissa tarkoitettuja erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsälakikohteiden yhteyteen sisältyy myös viidessä (5) kohteessa vesilailla suojeltava kohde). Lakikohteisiin sisältymättömiä, muita luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita on kaava-alueella 13. Luonnonsuojelulailla suojeltavat luontotyypit edellyttävät osayleiskaavassa suojeluvarausta. Muilta osin luontotyyppikohteiden suojelu voidaan toteuttaa merkitsemällä kohteet esim. luo-merkinnällä tai pitämällä ne tulevassa kaavassa virkistys- tai metsätalousalueina. Kaksi kohdetta luokiteltiin korkeimpaan eli I arvoluokkaan: Myllyoja sekä Myllylampi ympäristöineen ja Saartensuonnokan eteläpuolella sijaitseva hiekkaranta. Arvoluokkaan II eli alueellisesti arvokkaat tai paikallisesti huomattavan arvokkaat kohteet sijoittui 12 kohdetta, jotka ovat mm. purojen ja jokien lähiympäristöjä, tervaleppäkorpi, kuiva niitty, keidassuo, runsaslahopuustoinen kangasmetsä, rantaluhtia, rehevä lehtolaikku ja hiek- 14(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 karanta. Paikallisesti arvokkaisiin eli arvoluokan III kohteisiin luokiteltiin 29 kohdetta, kuten kallioita, vähäpuustoisia soita, kivikoita, kuivia niittyjä ja rantaluhtia. Alueelta löytyi 16 vaarantuneen (uhanalaisen) kasvilajin esiintymää, jotka kaikki olivat keltamataroita. Silmälläpidettävien (NT) lajien esiintymiä löytyi 6 kappaletta. Alueellisesti uhanalaisten (RT) lajien esiintymiä ovat 2 koiruohon eli malin esiintymää sekä yksi konnanliekokasvusto. Alueellisen harvinaisuuden perusteella on lisäksi merkitty kartoille 9 muuta kasviesiintymää, joskin ”tarpeeksi” harvinaisen lajin rajanveto on hankalaa ja jossain määrin subjektiivista. Muita huomionarvoisia pistekohteita ovat 6 harvinaisen isoa tai muuten erikoista puuyksilöä, 2 isoa pylväsmäistä katajaa ja 5 ketotuulenlennon esiintymää. Löytyneet huomionarvoiset putkilokasvien lajiesiintymät ovat lähinnä paikallisesti arvokkaita; niitä on kuitenkin syytä varjella maankäytössä, erityisesti sikäli, että alue on yleisesti ottaen kasvistollisesti köyhää. Huomionarvoisiin kasvillisuus- ja elinympäristökohteisiin lukeutuu myös ketotuulenlennon kasvustoja, joilla on merkittävää potentiaalia erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan perhoslajin tuulenlentopussikoin kannalta; perhoslajin esiintymisen selvittäminen näillä alueilla olisi suositeltavaa. Alueella on seuraavat arvokkaat luontotyyppikohteet. Numerointi viittaa luontoselvityksen sekä kaavakartan kohdenumerointiin. 1. ja 5. Myllyoja. Vesilain mukainen puro sekä metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Arvoluokka 1. (sl-merkintä) 38. Hiekkarannat. Luonnonsuojelulain 29 § mukainen luontotyyppi. Arvoluokka 1. (s-1 –merkintä) 39. Hiekkarannat. Luonnonsuojelulain 29 § mukainen luontotyyppi. Arvoluokka 2. (s-1 –merkintä) 6. Metsälehto. Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö ja vesilain mukainen kohde. Arvoluokka 2. (luo-merkintä) 20. Isosuo. Muu arvokas elinympäristö. Keidassuo. Arvoluokka 2. (luo-merkintä) 23. Ruoppasuo. Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Arvoluokka 2. (luomerkintä) 30. Muu arvokas elinympäristö. (runsaslahopuustoiset kangasmetsät). Arvoluokka 2. (luo-merkintä) 31.- 33. Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (rehevät korvet + metsäluhdat). Arvoluokka 2. (luo-merkintä) 34. Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (rehevät lehtolaikut). Arvoluokka 2. (luomerkintä) Vieraslajit Vieraslajien kartoittaminen ei ollut työn kohteena, mutta alueella havaittiin jättipalsami, joka on kotiutunut niin asutuksen liepeille, Pyhäjärven rannoille, kosteisiin rantametsiin, puronvarsiin kuin entisille pelloillekin. Laji leviää tehokkaasti ja on vakava uhka erityisesti kosteiden ja rehevien kasvupaikkojen alkuperäiskasvillisuudelle ja siten luonnon monimuotoisuudelle. Jättipalsamin lisäksi löytyi mm. viitapihlaja-angervoa ja rohtoraunioyrttiä, joiden muodostama uhka on kuitenkin paikallisempi. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 15(79) Muut luontokohteet Alueelta löytyi yksi vesilain mukainen lähde ja siirtolohkareita. Uhanalaiset eläinlajit Liito-oravaselvityksessä todettiin lajia esiintyvän eri puolilla kaava-alueita. Selvityksen perusteella raportissa on esitetty yhteensä 13 liito-oravan elinpiirirajausta. Niitä tulee maankäytössä käsitellä EU:n luontodirektiivin mukaisina liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoina, joiden hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. ELY-keskus on tehnyt 8.5.2015 maastokäynnin puolustusvoimien alueella sijaitseville kohteille (3kpl) ja todennut, että alueet eivät ole liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi erityisen soveliaita, joten ne voidaan jättää huomiotta kaavassa, eikä kulkuyhteyksiä alueille tarvitse siten osoittaa. Viitasammakkoselvityksessä löytyi varmuudella yksi lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka, joka tulee suojella maankäytössä. Alue sijaitsee kuitenkin kaava-alueen ulkopuolella Hevonniitunojan suistossa ja se on perustettu luonnonsuojelualueeksi. Myös 14 muuta viitasammakolle sopivaa kutupaikkaa tulisi säästää nykyisessä muodossaan (yleensä maatai metsätalousmaana), sillä kartoituksen perusteella ei ole selvää, esiintyykö niissä viitasammakkoa vai ei. Erityisesti kahdeksalla (8) näistä kohteista on elinympäristönä merkittävää potentiaalia viitasammakon kannalta, joten ainakin näissä tarkempi selvitys olisi tarpeen, jos alueille aiotaan suunnitella niitä muuttavia maankäyttömuotoja. Lepakkolajistoltaan ja yksilömääriltään alue ei poikkea vastaavista muista eteläsuomalaisista alueista. Selvityksessä tunnistettiin kuitenkin 12 lepakoiden kannalta selvästi arvokasta aluetta. Näistä kaksi on EU:n luontodirektiivin mukaisia lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, jotka tulee suojella maankäytössä. Kaksi muuta aluetta on lepakoiden tärkeitä ruokailualueita (ja siirtymäreittejä), jotka on syytä suojella maankäytössä kansainvälisen EUROBATS-sopimuksen mukaisesti. Muut kahdeksan sellaisina, ettei niiden arvo lepakoille heikenny merkittävästi. Selvityksessä havaittiin neljä lepakkolajia: pohjanlepakko, vesisiippa, sekä viiksi/isoviiksisiippa, joita ei voi erottaa toisistaan kaikuluotausäänten perusteella, mutta molemmat ovat melko yleisiä eteläsuomalaisissa metsissä, joten on syytä olettaa molempien esiintyvän alueella. Pohjanlepakkoa esiintyi erityisen runsaasti Rantatien reunamilla. Vesisiippahavainnot keskittyivät Pyhäjärven rannoille sekä Huovinrinteen lammelle. Viiksi/isoviiksisiippa suosii selvimmin metsiä. Linnustoarvoiltaan selvitysalue on enimmäkseen melko tavanomaista. Selvitysalueen elinympäristöistä rannat ja rantametsät erottuivat kuitenkin linturikkaimpina alueina. Sen sijaan alueen pellot ja taajamat ovat linnustoltaan melko köyhiä tai tavanomaisia alueita. Neljä aluetta nousee arvoltaan selvästi yli muiden (Sarvonlahti, Katismaa, Lännen tehtaiden altaat ja Köörnummen altaat). Sarvonlahti voidaan lukea jopa maakunnallisesti arvokkaisiin lintukohteisiin, ja se kuuluu myös Suomen kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin osana laajempaa Köyliönjärven–Pyhäjärven IBA-aluetta. Muut kolme edellä mainittua aluetta sekä kaksi linnustoarvoiltaan hieman näiden alapuolelle jäävää aluetta (Pihlava ja Huovinrinteen lampi), ovat paikallisesti arvokkaita lintukohteita. Sarvonlahden alue tulisi mieluiten perustaa suojelualueeksi linnustoarvojen (ja muidenkin eliöryhmien) perusteella. Pihlavan rantavyöhyke ja Katismaan lahti tulisi jättää mahdollisuuksien mukaan vapaaksi rakentamiselta. Huovinrinteen lampi ja sitä ympäröivä metsä tulisi säilyttää virkistysalu- 16(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 eena tai perustaa suojelualueeksi. Sekä Lännen tehtaiden että Köörnummen altaiden ympäristöä voi sen sijaan kaavoittaa melko vapaasti, koska alueiden linnustolliset erityispiirteet ovat nykyiselläänkin ihmisen toiminnasta johtuvia. Alueella havaittiin mm. harmaapäätikka, hiirihaukka, isokoskelo, kaulushaikara, kivitasku, kuovi, laulujoutsen, luhtakuitti, mehiläishaukka, metso, mustakurkku-uikku, niittykirvinen, palokärki, punasotka, pyy, ruisrääkkä, ruskosuohaukka, sirittäjä, teeri, tukkasotka, tylli ja törmäpääsky. Luonnonsuojelu Pyhäjärvi kuuluu Natura 2000 –verkostoon merkittävien lintu- ja luontoarvojen perusteella. Uusikylän edustalla sijaitsee Mustasaaren luonnonsuojelualue. Suojelualue on perustettu vuonna 1989 lintuvesiluonteen säilymiseksi ja pesimärauhan turvaamiseksi. Sarvonlahden alue on suojeltu Pyhäjärven osayleiskaavalla. Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy), jossa kaava-alueen maisemaa on kuvattu tarkemmin. Maisemamaakunta Säkylä sijaitsee Ympäristöministeriön maisematyöryhmän määrittelemän maisemamaakuntajaon mukaan Lounaismaalla, tarkemmin Ala-Satakunnan viljelyseudulla. Ala-Satakunnan viljelyseutu on vaurasta viljelyaluetta, sisältäen kuitenkin muuhun Lounaismaahan nähden runsaasti karuja, metsäisiä ja soisia syrjäseutuja. Maastonmuotojen tasaisuudesta huolimatta maisemassa on voimakkaita erityispiirteitä. Seudun poikki kulkevat Säkylänharjun – Kokemäenjokilaakson – Yyterin mittavat harjumuodostot. Maisemarakenne Erityispiirteitä selvitysalueella ovat laaja ja lähes saareton Pyhäjärvi sekä alueen läpi kulkevat luode-kaakko suuntaiset harjujaksot. Säkylänharju Kulkee Köyliönjärveltä Virttaalle. Siihen liittyy Euran suunnasta Säkylän taajaman läpi kulkeva Kuivalahti-Säkylän harju. Kuva: Näkymä aavalle Pyhäjärvelle. Pyhäjärvi on lähes saareton ja seudun mittakaavassa suuri järvi. Näkymät järven yli ovat laajoja ja esteettömiä. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 17(79) Maisemarakenteessa ovat hallitsevia myös pienpiirteisesti kumpuilevat laajat moreenija kallioselänteet. Selänteiden välissä kapeissa laaksoissa ja selänteillä sijaitsevissa lukuisissa notkelmissa on soita sekä pienialaisia peltoja. Pyhäjärven ja Köyliönjärven välisellä kannaksella ja Köyliönjärven rannalla sijaitsevat laajemmat peltolaaksot. Eteläinen osayleiskaava-alue on kohtuullisen loivaa, järveen rajautuvaa selänteen reunavyöhykettä. Seudulle tyypillisesti pääosa lähialueen asutuksesta sijaitsee laakson ja selänteen välisellä vyöhykkeellä. Säkylän taajama on muodostunut Kuivalahti-Säkylän harjulle nauhamaiseksi rakenteeksi. Lisäksi peltolaaksoissa metsän reunoilla ja peltosaarekkeissa on hajaasutusta, taloryhmiä tai kyliä. Asutusta on muodostunut runsaasti myös Pyhäjärven rannoille. Maisemakuva Pääosin maisemakuva koostuu pienpiirteisistä elementeistä, maisematiloista ja näkymien vaihtelusta. Maisemakuvaan tuovat vaihtelua avarat järvi- ja peltonäkymät. Alueen läpi kulkeva Kuivalahti-Säkylän harju on tyypillistä mäntyvaltaista harjumaisemaa. Selänteillä korkeimmilla ja kuivimmilla paikoilla on mäntyvaltaista kangasta, kosteammissa notkoissa on lehtipuu- tai kuusivaltaista ja laaksoissa rehevämpää lehtipuu- ja pensaskasvustoa. Selvitysalueiden välissä sijaitsevat Pyhäjoen viljelysalueet ja Säkylänharjun pohjoispuolella avautuu Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema. Avarimmillaan maakunnallisesti arvokas Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema on sen itäosissa, Vähä-Säkylän – Huovinrinteen suunnalla. Pyhäjärven maisemallinen arvo on suuri; järvellä avautuu 25 kilometrin pituinen saareton järvenselkä. Iso-Säkylän kohdalla ja siitä länteen on siellä täällä näkymiä rajaavia maatiloja pihapuustoineen sekä metsäsaarekkeita, lisäksi ojien varsien pensaikko ja puusto lisääntyy. Saarekkeiden taakse muodostuu pienempiä maisematiloja ja avarat näkymät supistuvat. Karhusuon ja Huhdinkylän alueilla maisemakuvassa nousee esiin seudulle tyypillinen kylämäinen asutus. Näillä alueilla maisemakuva on pienpiirteistä ja vaihtelevaa. Maatilojen puustoiset pihapiirit, puukujanteet sekä metsäsaarekkeet rajaavat maisemaa. Avautuvat näkymät lyhenevät ja kapenevat, jolloin yhteys laajaan viljelymaisemaan heikkenee. Samalla maatilat tuovat maisemaan miellyttävää vaihtelua ja ilmeikkyyttä. Yhteyden avaraan kulttuurimaisemaan voi nähdä siellä täällä aukeavien kapeiden näkymien kautta. Kuva: Näkymä Köyliönjärven suuntaan Vuorenmaantieltä. Tältä kohdin avautuvat pisimmät näkymät kulttuurimaisemaan. 18(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Kuva: Säkylän kuntakeskuksen kohdalla peltoalueilla on paikoin metsäsaarekkeita sekä maatiloja ja niiden sekä muiden rakennusten pihapuustoa. Maisematila hahmottuu paikoin rajatummaksi ja näkymät laajalle peltoaukealle supistuvat jonkin verran. Kuva: Näkymä Katavistosta Sirttalantieltä keskustan suuntaan. Alueella näkymiä rajaavaa puustoa on selvästi edellä kuvattuja kohteita enemmän ja yhteys laajaan kulttuurimaisemaan on paikoin heikko. Kuva: Säkylän kirkko kohoaa viljelysaukean suuntaan säilyneen peltoakselin päätteenä Säkyläntien suunnasta katsottuna. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 19(79) Säkylän keskusta on pääosin varsin hyvin näkymättömissä kulttuurimaiseman suuntaan. Risteysalueet huoltoasemineen sekä uusi, rakenteilla oleva kaupan alue hahmottuvat rakennettuna reunana viljelysaukean suuntaan. Alue B on pääosin havupuuvaltaista metsää. Alueella on muutamia pienialaisia ja maisemaan vaihtelua tuovia peltoja. Muutoin näkymiä avautuu rannalta lähinnä Pyhäjärven suuntaan. Ranta on pääosin tiheästi rakennettua. Sisämaassa peltojen reunoilla sekä metsässä on jonkin verran asutusta ja muutamia maatiloja. Kuva: Näkymä Karhusuon alueelta. Matalat, harjakattoiset, pastellisävyiset rakennukset sopeutuvat hyvin metsän reunaan. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Köyliönjärven kulttuurimaisemat (ma 30) (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Köyliönjärven maisema-alue edustaa Ala-Satakunnan viljelyseudulle tyypillistä kulttuurimaisemaa. Alueella on lisäksi poikkeuksellisen korkeat historialliset arvot. Maiseman peruselementtinä on matalarantainen Köyliönjärvi, jota reunustavat laajat, alavat viljelykset sekä niiden takana nauhamainen asutus ja metsävyöhykkeet. Köyliönjärven kulttuurimaisema yhtyy etelässä laajana viljelyaukeana Säkylän alaviin peltomaisemiin. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin päivitys on tehty ja valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä uudet ehdotukset vuoden 2015 aikana. Inventoinnin perusteella vuoden 1995 rajaukseen ei ehdoteta muutoksia, vaan rajaus säilyy ennallaan. Maisemahäiriöt Kaava-alueella on joitakin maanottoalueita. Alueen itäosassa Säkylänharjulla on laajempia, edelleen avoimia maanottoalueita. Isosuon kohdalla Kuivalahti-Säkylän harjulla on jo käytöstä poistunut maanottoalue, jolle on alkanut luontaisesti kasvaa nuorta mäntypuustoa. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Tiedot perustuvat Museoviraston valtakunnalliseen inventointiin, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). 20(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Säkylän kirkkoympäristö (RKY2009 3945) Kirkko ja hautausmaa, kirkkoaukio. Säkylän pieni puukirkko, kirkkoaukea, sen eteläpuolella moderni seurakuntakeskus ja perinteinen pappilaympäristö muodostavat mielenkiintoisen, eri-ikäisistä rakennuksista koostuvan kirkkoympäristön. Huovinrinteen varuskunta (RKY2009 4966) Huovinrinteen ns. korpivaruskunta on karun modernin 1960-luvun kasarmiarkkitehtuurin korkeatasoinen edustaja. Se on yksi etäälle asutuskeskuksista rakennetuista, arkkitehti Osmo Lapon suunnittelemista varuskunnista. Varuskunta-alue käsittää varsinaisen kasarmialueen lisäksi asuntoalueen, lähiharjoitusalueen ja taisteluampuma-alueen. Huovintie (RKY2009 1597) Kaava-alueen ulkopuolella harjua myöten kulkee Huovintie. Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta. Köyliönsaaren Vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema (RKY2009 87) Kaava-alueen ulkopuolella Köyliössä sijaitsee Köyliönsaaren Vanhakartanon ja kirkon historiallinen maisema. Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Tiedot perustuvat Satakunnan maakuntakaavaan. Lisäksi maakunnallisesti arvokkaita ovat vuoden 1993 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt –RKYinventoinnin mukaiset kohteet, jotka eivät vuonna 2009 päivitetyssä inventoinnissa saaneet enää valtakunnallisesti arvokasta statusta. Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema (rky1993 88/kh-m 14 Säkylä) Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen alava peltolakeus on Satakunnan suurimpia yhtenäisiä peltoalueita. Säkylän kirkko ympäristöineen (rky1993 87) Katinhäntä (khs 2) Tiheään asuttu Katinhännän alue kirkon vieressä koostui jo 1700-luvulla käsityöläisistä ja mäkitupalaisista. Huovinrinteen varuskunta (kh-m 13/ khs 13) Modernin varuskunta-arkkitehtuurin tyylipuhdas tuote. Kohde on myös valtakunnallisesti merkittävä. Lännen tehtaiden asuntoalueet (kh-m 15/ khs 15) Vuonna 1951 perustetun Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n virkailijoiden ja työntekijöiden asuinalue. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 21(79) Historiallinen tielinja (ht) Historiallinen tielinjaus on osa Pyhän Henrikin tietä, jota myös pidetään osana Huovintietä. Arvokkaat rakennukset Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen rakennuskulttuurin inventointi (Putkonen 2014, tarkistettu 2015), josta löytyvät tarkemmat kohdekuvaukset. Selvityksessä on mainittu seuraavat kartalle merkityt suojelukohteet. Kohteen kaavamerkintä on esitetty suluissa. Selvitysraportissa osassa aluekohteista on suositeltu käytettävän sr-merkintää, koska alueen yksittäisetkin rakennukset on katsottu säilytettäviksi kun taas /s –aluemerkinnällä merkityillä alueilla on mahdollista vapaampi täydennysrakentaminen tai vanhan korvaaminen uudella. 1. Säkylän kirkkoympäristö, Iso-Säkylä (srk) Kirkko ja hautausmaa, kirkkoaukio Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 2. Kirkkoherranpappilan rakennusryhmä (sr) Päärakennus, pytinki, aitta ja navetta. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 3. Seurakuntakeskus (sr) Seurakuntakeskus ja siihen liittyvä rivitalo. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 4. Tuulimylly (sr) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 5. Katinhäntä, Iso-Säkylä (/s) Laaja kirkkoympäristöön liittyvä vapaasti muotoutunut pientaloalue, jonka rakennuskanta ajallisesti kerroksellisesta. Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 5a Nikkari (sr) Päärakennus, siihen liittyvä talousrakennus ja aitta sr, päärakennuksessa tulisi pyrkiä palauttamaan ikkunoiden perinteinen asu 5b Kaivola, Rno 6:185 (sr) Päärakennus 6. Ent. Kunnanlääkärin talo 1936 (sr) Päärakennus 7. Kunnantalo 1982, arkk. Matti Jokisalo (sr) sr-merkintää harkittava 8. Rantatien funktionalistiset liikerakennukset 8a. Pankinmäki, Rantatie 280. (sr) 22(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 8b. Lottala, Rantatie 275 (sr) 8c. Tuomisen liiketalo, Rantatie 281. (sr) 8e. Reunasen liiketalo, Rantatie 276. (sr) 8f. Säästöpankin talo, Rantatie 258, (sr) 8g. Osuuskaupan talo, Rantatie 247 (sr) 8h. Santaranta, Rantatie 238 (sr) Vanha osa Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 9. Perttulantien rivitaloalue 1977-82, Perttulantie 1-7, suunn. Ari Reunanen (/s) Alueen yhtenäinen ilme säilytettävä 10. Vainiintie 2 (sr) 11. Eskolan pientaloalue 1960-luvulta, Marttilantie, Eskolantie (/s) Alueen yhtenäinen ilme säilytettävä 13. Säkylän Isokoulu 1952 (sr) Vanha koulurakennus 14. Entinen kansalaiskoulu 1970 arkk. Kauko Kaunisto Ei erityismerkintää 15. Lamppala, rantatie (sr) Päärakennus 16. Andell, Lamppalantie 10 (sr) Päärakennus 17. Mäkelä, Rantatie 381a (sr) Vanha päärakennus sr, tienvarren asuinrakennus huonokuntoinen (ei erityismerkintää) 18. Mattilan peltoaukea, Rantatie 399-417 (/s) Mattilan aitta sr 19. Säkylän kotiseutumuseo, Iso-Säkylä (/s) 20. Säkylän pääterveysaseman vanha osa, Välskärintie 5 (sr) Vanha kunnalliskoti 21. Salminen, Rantatie 233, rak. 1950 Totti Sora (sr) 22. Vainio, Rantatie 227, rak. 1932 (sr) Asemakaavalla suojeltu (peltivuoraus) 23. Liike- ja asuinrakennus Vainio II, Rantatie 224 (sr) sr-merkintää harkittava 24. Seuratalo Honkala, Vähä-Säkylä (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 25. Poroholmantien pientaloalue (/s) 26. Entinen Vähäsäkylän koulu (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 28. Seppä, Rantatie 181 (sr) Päärakennus 29. Ruona, Rantatie 133 (sr) Päärakennus 30. Mäkitalo, Vähä-Säkylä (sr) Päärakennus, luhti ja aitat Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 31. Aaltonen, Viheläntie 2, 2:28 (sr) 32. Seurakunnan leirikeskus, Pihlava (sr) Leirikeskus ja sauna Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 33. Haapsaari, Haapsaarentie 21 (/s) 34. Huovinrinteen varuskunta (sr) Ruokala, urheilutalo, esikunta, sotilaskoti ja kasarmirakennukset Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 35. Huovinrinteen asuntoalueet (sr) Lamellikerrostalot, rivitalot Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 36. Lännen tehtaiden konttori (sr) 37. Haapa-aron yhtenäiset asuntoalueet (/s) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 38. Sokerinkeittäjäntien asuntoalue (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 39. Päiväkoti Onnimanni (sr) 40. Kivenhakkaajan rivitaloalue, Kivenhakkaajantie (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 41. Ukkomestarintien rivitaloalue, Ukkomestarintie 1-5 (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 42. Puhosrannan asuntoalue, Puhosrannantie ja Kiekkokuja (/s) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 43. Teerimäen pientaloalue (/s) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 23(79) 24(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 44. Rantavimman alue, Rantavarintie (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 45. Partiokolo, Rantavimma 3 (sr) 46. AsOy Mänty-Vimma, Rantatie 960 (sr) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 47. Ketunpellon pientaloalue (/s) 48. Huvila, Rantatie 1180 (sr) 49. Lehtimäki, Karhusuon koulu, Karhusuontie 295 (sr) 50. Huvirannan huvila, Vahoniemi (sr) 53. Rantakulma, Rno 51:3, Rantakujantie 3 Asuinrakennus sr 61. Vanha-Perttula, Sirttalantie 113 Päärakennus sr Kiinteät muinaisjäännökset Alueelle on laadittu erillinen arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy). Inventoinnissa alueella todettiin alla luetellut kiinteät muinaisjäännökset. Numerointi viittaa inventointiraportin kohdeluetteloon. Kiinteät muinaismuistot ovat muinaismuistolailla suojeltuja. nimi Kirkonkylä Kolerikiventie 4 Kuronen Mikkola/Kirkkoharju Vähä-Säkylä Jaspa Vähä-Säkylän koulu Honkala Mäkelä 1 Aroniemi Huovinrinne Huovinrinne 2 Ruona Iso-Säkylä (Stor Säkylä) Rekola Iso-Säkylä (Stor Säkylä) Antti Pääksy nro 4 5 7 9 17 18 22 23 24 28 29 30 ajoitus ajoittamaton kivikautinen historiallinen rautakautinen historiallinen historiallinen historiallinen historiallinen historiallinen kivikautinen historiallinen kivikautinen laji hautapaikat asuinpaikka valmistus kivirakenteet asuinpaikka asuinpaikka valmistus valmistus valmistus asuinpaikka valmistus asuinpaikka 31 historiallinen asuinpaikka 32 33 historiallinen historiallinen asuinpaikka valmistus tyyppi tervahauta röykkiöt kylänpaikat kylänpaikat tervahauta tervahauta hiilimiilu hiilimiilu hiilimiilu N 6777167 6775666 6773904 6775487 6776388 6776486 6776146 6777501 6770678 6775496 6775391 6776310 6777389 E 248286 250860 252357 252020 249561 249487 249985 247721 250755 252366 252349 249980 247925 6777415 248087 6778800 251550 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 25(79) Väestön rakenne ja kehitys Säkylän kunnan asukasluku oli vuoden 2014 lopussa 4539, joista alle 6-vuotiaita oli 6,7%, 7-12-vuotiaita 5,6%, 13-15-vuotiaita 3,4%, 16-18-vuotiaita 3,0%, 19-64 -vuotiaita 56,0%, yli 65-vuotiaita 25,2%. Asuntokunnan keskikoko on noin 2,1 henkilöä. Asumisväljyys oli 47,7 m²/henkilö. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Säkylän väkiluku vähenee seuraavan 20 vuoden aikana noin 320 henkilöllä. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Säkylän taajama sijaitsee Kuivalahti-Säkylän harjulla kapeana ja noin 13 kilometrin pituisena, nauhamaisena rakenteena. Etäisimmät asuinalueet sijaitsevat lähellä Euran kunnan rajaa, noin 9 kilometrin päässä keskustasta. Taajamarakenteen välissä on metsäisiä rakentamattomia alueita, soita sekä peltoja. Pyhäjärven rannoilla on paikoin runsaastikin asutusta. Myös keskustan palvelut sijaitsevat nauhamaisesti pääkadun varrella. Taajaman itäpäässä sijaitsee Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipiste. LänsiSäkylässä, Iso-Vimman alueella sijaitsee laaja Säkylän teollisuusalue. Jonkin verran teollisuutta on myös Köörnummen alueella Säkyläntien varrella. Kuvat: Näkymiä keskustasta. 26(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Rantatien varrella, Vähä-Säkylän ja Iso-Säkylän välillä on paikoin havaittavissa vanhaa kylänraittia. Kadun varrella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa sekä vanhoja pihapiirejä, mutta niiden lomassa on paljon uudempaa rakennuskantaa. Taajamakuva on siten vaihteleva ja kerrostunut. Uudemmat alueet sijaitsevat harjun laitamilla ja muodostavat ilmeeltään yhtenäisempiä alueita. Palvelut Säkylän keskustassa sijaitsee suurin osa kunnan ja seurakunnan palveluista sekä kaupallisista palveluista. Keskustassa sijaitsevat esimerkiksi kunnanvirasto, seurakuntatoimisto, kirkko, päiväkoti, peruskoulut, lukio ja kansalaisopisto, terveysasema, neuvola, vanhusja vammaispalvelut, liikuntapalveluita sekä kesäteatteri. Keskustan alueella ovat myös tori, kala- ja venesatamat, kirjasto, posti ja linja-autoasema. Huovinrinteessä sijaitsee päiväkoti, alakoulu ja Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipiste. Lännessä Iso-Vimman alueella sijaitsee liikekeskus, päiväkoti sekä urheilukeskus. Ulkoilu ja virkistys Alueen viher- ja virkistysalueiden nykyistä kaavoitustilannetta sekä niiden saavutettavuutta ja riittävyyttä on tarkasteltu erillisellä selvityksellä (Viheralueiden riittävyystarkastelu, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2014). Puutteita havaittiin lähinnä Luvalahden alueella, jossa suositeltiin huomioimaan nykyisin virkistyskäytössä olevat alueet ja osoittamaan alueelle virkistyskäyttöön laajempi virkistysalue. Alueella sijaitsevat Iso-Vimman urheilukeskus, Honkalan urheilukeskus sekä Katinhännän urheilualue. Iso-Vimman urheilukeskuksessa on talvisin jääkiekkokenttä, jalkapallokenttä, tennis- ja lentopallokenttiä, n.4km pururata ja talvisin latu. Katinhännän urheilualueella on lähes vastaavat palvelut. Honkalan urheilukeskuksessa on yleisurheilu- ja jalkapalloilukenttä Pyhänjärven rannalla. Keskustan lähellä sijaitsee lisäksi Säkylän halli, josta löytyvät palloiluhalli ja kuntosali. Muita ulkoilualueita ovat Huovinrinteen ulkoilualue ja Harjureitti. Huovinrinteen ulkoilualue sijaitsee varuskunta-alueella olevalla Säkylänharjulla. Alueella on ampumahiihtokeskus, ulkoilureittejä sekä prikaatin koulu- ja taisteluampumaradat. Ulkoilureiteillä järjestetään mm. vuotuiset Huovinretken latu- ja polkuretket. Alueella saa liikkua vain merkityillä poluilla. Harjunreitti alkaa osayleiskaava alueelta (alueen A kaakkoisosasta) ja johtaa alueen ulkopuolelle. Se on merkittävä kunnan ulkoilualue. Talvisin alueella on latuverkosto ja kesäisin alueella on erilaisia retkeilyreittejä, joiden varrelta löytyy erilaisia majoittumispaikkoja ja saunoja. Rantatietä ja Pyhän Henrikintietä kulkee valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti. Alueelta löytyy myös muutama uimaranta ja näköalapaikka, laavuja sekä tulentekopaikkoja. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Vuonna 2009 kunnan työpaikoista 63,9 % oli palvelualalla, 30,1 % jalostusalalla ja 5,2 % alkutuotantoalalla. Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuoden 2012 lopussa oli 120 % ja työllisyystilanne on parempi kuin muualla maakunnassa. Säkylän kunnan suurimmat työnantajat olivat vuoden 2012 lopussa Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipiste, Lännen Tehtaat Oyj, johon kuuluu Apetit Pakaste Oy, Sucros, Hankkija-Maatalous Oy ja Apetit Suomi Oy. Muita kunnan suurimpia työnantajia SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 27(79) ovat Säkylän kunta, Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymä, Länsi-Kalkkuna Oy ja HK Säkylä, joiden työntekijät siirtyvät 2012 lopussa Kivikylän Kotipalvaamo Oy:lle. Uuden liike-alueen asemakaavan yhteydessä on laadittu kaupallinen selvitys, jota on päivitetty toukokuussa 2014. Selvityksen mukaan Säkylä on paikallinen palvelukeskus. Ostovoimaa saapuu mm. Köyliöstä ja Pöytyältä sekä sitä kasvattavat kesäasukkaat että varusmiehet. Selvityksen mukaan nämä kaksinkertaistavat Säkylän omaan väestöpohjaan perustuvan laskennallisen kaupan pinta-alan tarpeen. Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipiste Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati kuuluu maamme kehitettävien joukkoosastojen joukkoon. Prikaati on Maavoimien valmiusyhtymä ja kansainvälinen valmiusjoukon pääkouluttaja. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä ja Satakunnassa. Yhdyskuntatekniikka Talous- ja jätevedet Säkylän kunnalla on oma vesilaitos, joka sisältää kolme vedenottamoa. Vedenottamot sijaitsevat Säkylän harjulla. Säkylän vesilaitoksella on vedenottolupa 4500 m3 vuorokaudessa ja vuonna 2009 Säkylässä vettä pumpattiin verkostoon 734 191 m3. Säkylän vesilaitoksella on ylä- ja alasäiliöt Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipisteen alueella sekä alasäiliö Lusikkaojalla. Vuonna 2009 Säkylä on kuulunut Rauman seudun vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, johon on merkitty uusi Säkylä – Eura sekä Köyliö – Säkylä siirtoviemäri. Säkylän kunnalla on myös oma jätevedenpuhdistamo, joka on mitoitettu käsittelemään jätevesiä 7200 m3 vuorokaudessa. Vuonna 2009 jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin 562 730 m3 jätevesimäärää. Vuoden 2003 alusta Säkylän vedenpuhdistamo on ottanut vastaan Pöytyän kunnan Yläneen alueen jätevedet ja 2010 joulukuun alusta Köyliön kunnan jätevedet. Vedenpuhdistamon käsitellyt vedet lasketaan purkuviemärillä Eurajokeen. Voimajohdot Säkylän kunnan läpi kulkee Fortumin omistama Eura-Säkylä 110kV voimajohto. Kaatopaikka Jätekeskus Hallavaara on neljän kunnan (Säkylä, Eura, Huittinen ja Köyliö) yhteinen kaatopaikka, joka sijaitsee Köyliö kunnan lounaisosassa lähellä Euran ja Säkylän rajaa. Jätekeskus vastaanottaa yhdyskuntajätettä, biohajoavia jätteitä, lajiteltuja hyötyjätteitä sekä vaarallisia jätteitä. Liikenneverkko Alueen läpi kulkee seututie 204 Eurasta Pöytyälle. Köyliön kautta Huittisiin kulkee Vuorenmaantie (st 212) ja Virttaan suuntaan Virttaantie (st 213). Köyliön suuntaan johtavat Kepolatie/Hallavaarantie/Luvalahdentie (mt 2111), Peipohjantie/Köyliöntie (mt 2140), Kuninkaanlähteentie (mt 2044) sekä Torotie-Murronlähteentie (mt 12686) ja Huovinrin- 28(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 teentie/Kattilakorventie (mt 12693). Eurasta Vähä-Säkylään kulkee myös Rantatie (mt 12691). Huovinrinteen läpi kulkee Turuntie (mt 12692), joka jatkuu etelään Pyhäjoentienä (mt 12699). Säkylässä toimii Satakunnan seutuliikenne, jonka bussiliikenne lähtee keskustasta Turun ja Porin, Rauman ja Pohjanmaan suuntiin. Säkylän ja Rauman välillä kulkee joitakin koulupäivien vakiovuoroja. Liikenneviraston vuoden 2012 liikennemääräkartan mukaan seututiellä 204 (Säkyläntie) kulkee Euran suuntaan 4180 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustasta Huittisten, Virttaan ja Pöytyän suuntaan kulkee 5103 ajoneuvoa päivittäin. Kaava-alueen B kohdalla Säkyläntiellä kulkee 2806 ajoneuvoa päivittäin. Vuorenmaantiellä kulkee päivittäin noin 1328 ajoneuvoa. Iso-Vimman teollisuusalueelle johtaa rata Euran suunnasta. Rata ei ole nykyisin käytössä. ELY-keskus on laatinut perusparannussuunnitelmaa mm. tieosuudelle Huovinrinne (Säkylä) – Korvenkylä (Huittinen). Huovinrinteentien ja Kalliokorventien nykyinen nelihaaraliittymä porrastetaan Vuorenmaantielle. Kuva: Liikennemäärät (ajoneuvoa vuorokaudessa) vuonna 2010 ja 2012 Porin Prikaatin käytössä olevan Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipisteen toiminnasta aiheutuu ampumamelua, joka estää sijoittamasta melulle herkkiä toimintoja melualueelle. Liikenne aiheuttaa melua pääteiden varrella. Melualueista on olemassa ELY-keskuksen karkea ja suuntaa-antava liikennemäärien perusteella laskettu malli. Alueen itäosassa on voimassa olevia maa-ainestenottolupia. Pilaantuneiden maiden osalta kaavaan on merkitty kolme entistä kaatopaikka-aluetta, joiden pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee selvittää ennen niiden käyttöä herkempään toimintaan. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 29(79) Kuva: Puolustusvoimien toiminnan aiheuttamat melualueet. Säkylän kunnalla on maanomistusta lähinnä asemakaavoitetuilla alueilla. Kunnan omistus kaava-alueella on noin 310 ha eli 6,6 %. Suomen valtion omistus on noin 105,5 ha eli 2,2 %. Säkylän seurakunnan omistus on noin 35,5 ha eli 0,7 %. Valtaosa eli n. 90,4 % on yksityisomistuksessa. Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 30.11.2011 Satakunnan maakunta-kaavan. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 13.3.2013. 1. Kehittämisperiaatemerkinnät: Maakuntakaavassa alue A kuuluu lähes kokonaan kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeseen (kk), jolle kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehitystarpeita. Alue A on myös suurimmalta osaltaan matkailun kehittämisvyöhykettä (mv-2), jossa on tarkoitus kehittää kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailua. Alue B on matkailun kehittämisvyöhykettä, jossa on tarkoitus kehittää kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailua. 30(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 2. Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät (1 Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (kh1), joka ulottuu alueen A koillisosaan taajamarakenteeseen saakka. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä on myös Katinhännän alue. Iso-Vimman alueella Lännen tehtaiden asuntoalue on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (kh2). Kaavaan on merkitty myös maakunnallisesti arvokas Huovinrinteen varuskunta (kh2). Maakunnallisesti arvokkaita kohteita ovat Säkylän kirkko ympäristöineen, Säkylän kotiseutumuseo, Pyhän Henrikin tie (ht), Seurakunnan leirikeskus Pihlava (kh), Rantatien funktionalistiset liikerakennukset (kh), Seuratalo Honkala (kh), Vähäsäkylän koulu (kh), Mäkitalo Vähä-Säkylässä (kh) sekä Lännen tehtaiden asuntoalueet (kh). Pyhäjärvi on Natura-aluetta. Pyhäjärven rannassa, Säkylän taajaman kohdalla sijaitseva harju on osoitettu pohjavesialueeksi. Alueen A kaakkoisosa on puolustusvoimien harjoitusalueen melualuetta me-2, jolla melutaso ylittää ajoittain tason 50 dB. 3. Aluevaraus- ja kohdemerkinnät Alue A on Säkyläntien lounaispuolelta merkitty aluevarausmerkinnöillä, pääasiassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Puhdistamon ja Köörnummen alueet on merkitty teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T). Köörnummen puhdistamo on lisäksi merkitty jätevedenpuhdistamon kohdemerkinnällä. Karhusuo on merkitty palvelukyläksi (at) ja Säkylän kalasatama on osoitettu merkittäväksi kalasatamaksi (ls1). Mustametsänkari on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Metsälehdon ja Sammalmäen alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden välittömässä läheisyydessä (M1). Isosuo on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueelle B Mäkisen niemelle on osoitettu virkistysalue (v) ja Loma-Säkylän matkailupalveluiden alue (RM). 4. Viiva- ja muut merkinnät Säkyläntie ja Vuorenmaantie on osoitettu seututeiksi (st) ja Pyhäjoentie historialliseksi tieksi (ht). Peipohjantie/Köyliöntie ja Kuninkaanlähteentie on merkitty tärkeiksi yhdysteiksi. Iso-Vimmasta lähtevä rautatie on osoitettu yhdysradaksi/sivuradaksi. Metsälehdon ja Sammalmäen alueille on osoitettu ohjeellinen luode-kaakko-suuntainen ulkoilureitti. Olemassa oleva Säkyläntien suuntainen voimalinja on merkitty kaavaan (z). Yhdysvesijohdot (v) ja siirtoviemärit (j) Loma-Säkylästä Vähä-Säkylään sekä keskustasta Kankaanpäähän on merkitty kaavaan. Taajamatoimintojen alueelle voidaan osoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka eivät ole seudullisesti merkittäviä. Jollei selvitysten perusteella muuta osoiteta, merkitykseltään paikallisen yksikön koko on alle 3000 k-m². Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen ja ostovoiman kasvun perusteella. Maakuntakaavakartalla on esitetty valtakunnallisesti arvokkaat alueet vuoden 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) –inventoinnin mukaisesti. Kohteiden arvoluokitus on tällä hetkellä maakunnallinen. Päivitetyn RKY 2009 mukaan valtakunnallisesti arvokkaita kohteita ovat Säkylän kirkkoympäristö, Huovinrinteen varuskunta sekä Huovintie. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 31(79) 5. Koko maakuntakaava-aluetta koskevat suunnittelumääräykset Maakuntakaavassa on annettu yleisiä, koko maakuntaa koskevia suunnittelumääräyksiä, joista Säkylän osayleiskaavaa koskevat rantarakentamista sekä vesien tilaa. Kuva: Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Osayleiskaavoitettavien alueiden rajaukset merkitty sinisellä katkoviivalla. Vaihemaakuntakaava 1 Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 joulukuussa 2013, jonka jälkeen vaihemaakuntakaava saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö vahvisti 3.12.2014 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö hylkäsi kaavasta tehdyt viisi valitusta. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 koskee maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimatuotannon alueita, eikä siinä ole osoitettu Säkylän osayleiskaavaa koskevia aluevarauksia. Koko maakuntaa koskevat seuraavat määräykset: Tuulivoimatuotannon alueita tai yksittäisiä tuulivoimaloita suunnitellessa tulee huolehtia riittävästä etäisyydestä ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin, kulttuuriympäris- 32(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 tön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeisiin alueisiin, kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaisiin lintualueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin, virkistysalueisiin sekä melutasoltaan hiljaisiin alueisiin. Tuulivoimatuotannon alueiden tai yksittäisten tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee varmistaa riittävät melu-, valo- ja välkevaikutusten etäisyydet vakituiseen ja lomaasutukseen. Tuulivoimatuotannon alueita tai yksittäisiä tuulivoimaloita suunniteltaessa on otettava huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti maisemaan ja linnustoon sekä ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten syntyminen. Suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää tuulivoimatuotannon linnustoon kohdistuviin yhteisvaikutuksiin Selkämeren rannikkovyöhykkeellä, lähinnä valtatien 8 länsipuolella. Vaihemaakuntakaava 2 Satakunnan maakuntahallitus päätti 24.11.2014 käynnistää Vaihemaakuntakaavan 2 laatimisen. Siinä käsitellään seuraavia teemoja: energiantuotanto (turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia), soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Vaihemaakuntakaava 2 on aloitusvaiheessa. Yleiskaava Alueella A on voimassa kunnanvaltuuston 5.12.1988 hyväksymä oikeusvaikutteeton osayleiskaava ja sen tarkistus vuodelta 1995. Kaava on vanhentunut, eikä sillä ole enää ohjausvaikutusta. Kuva: Säkylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava vuodelta 1988. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 33(79) Suunnittelualueella, Vähä-Säkylän eteläpuolella, on pienellä alueella voimassa oikeusvaikutteinen Pyhäjoen osayleiskaava, hyväksytty 3.9.2012. Tältä osin on kyse osayleiskaavan muutoksen laadinnasta. Muutettavat alueet on osoitettu voimassa olevassa kaavassa maa- ja metsätalousalueiksi (M, M-1 ja MT). Pyhäjoen osayleiskaava sijaitsee pääosin alueiden A ja B välissä. Kuva: Ote Pyhäjoen osayleiskaavasta (KV 3.9.2012). Asemakaava Taajaman alue on pääosin asemakaavoitettu. Alueella on voimassa useita asemakaavoja. Alueella B on joitakin ranta-asemakaavoja. Rakennusjärjestys Pyhäjärviseudun rakennusjärjestys on hyväksytty Säkylän, Euran ja Köyliön kunnanvaltuustoissa 12.12.2011 ja se on tullut voimaan 17.1.2012. Rakennuskiellot Maakuntakaavan mukaisilla virkistys- ja suojelualueilla, teknisen huollon ja liikenteen alueilla ja linjoilla on MRL 33§:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. (Ks. selostus kohta 8.) Kaavoitusta varten laaditut selvitykset Säkylän osayleiskaavan luontoarvojen tausta- ja perusselvitys, Faunatica Oy, 2013 Säkylän alueiden osayleiskaava- alueen maisemaselvitys, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013 Säkylän osayleiskaavan rantavyöhykkeen emätilatarkastelu, Maanmittari Oy Öhman, 2013 Säkylän osayleiskaavan muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, 2013 Säkylän osayleiskaavan rakennusinventointi, Tmi Lauri Putkonen, 16.6.2014, tarkistukset 11.3.2015 Viheralueiden riittävyystarkastelu, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2014, päivitys 28.5.2015. 34(79) 4. SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Alueen suunnittelu on käynnistetty Säkylän kunnan toimesta. Osayleiskaavalla mahdollistetaan uusien alueiden asemakaavoittaminen ja alueen B loma-asuntojen rakennuslupien myöntäminen yleiskaavan perusteella sekä osoitetaan kunnan maapolitiikalle suuntalinjat. Kunnanhallitus on päättänyt osayleiskaavan vireilletulosta 8.10.2012 § 202. Vireilletulosta kuulutettiin Alasatakunta-lehdessä 1.7.2014. Säkylän kunnanvaltuusto on päättänyt 12.11.2012 § 57 käynnistää Säkylän osayleiskaavan laadinnan. Kunnanhallitus on käsitellyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa 18.8.2014 § 117. Kaavoitustoimikunta on käsitellyt kaavaluonnosta 15.04.2014 § 1. Kunnanhallitus on käsitellyt kaavaluonnosta 18.8.2014 § 117 Kaavan laadintaa ovat kunnassa lisäksi ohjanneet tekninen johtaja Tarmo Saarinen sekä kunnanjohtaja Teijo Mäenpää. Kaavoitustyö on järjestetty siten, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta kaavan laadinnan eri vaiheissa. Luettelo osallisista sekä osallisten mahdollisuudet osallistua kaavan laadintaan sekä alustava aikataulu on kuvattu kaavan Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumisja arviointisuunnitelma on nähtävissä kunnanvirastolla sekä kunnan kotisivuilla koko kaavoitusprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 26.8.-26.9.2014. Kaavaluonnos oli nähtävillä 26.8.-26.9.2014. Yleisötilaisuus järjestettiin 9.9.2014. Kaavaluonnoksesta saapui 27 mielipidettä. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta nähtävillä olon aikana. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 11.3.2013. Kaavaluonnoksesta saapui 7 lausuntoa. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 35(79) Työneuvotteluja on järjestetty 18.11.2014 sekä 21.4.2015, joissa käsiteltiin luonnoksen nähtävillä olosta saatua palautetta keskeisiltä osin. Kaavaehdotus lähetetään viranomaisille lausunnolle. Kunnan keskustaajaman alueelle (alue A) laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaava sekä Pyhäjoen osayleiskaavan muutos ja kunnan eteläisimpiin osiin (alue B) laaditaan rantaosayleiskaava, joka noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain 72§:n mukaisia asetuksia rantarakentamisessa. Säkylän kunnan muita tavoitteita ovat: 1. Maantie 201 (Lieto-Eura) koilliselle puolelle tutkitaan mahdollisuutta osoittaa uutta asumista ja yritystoimintaa. 2. Rantarakentaminen on tarkoitus toteuttaa alueella A pääosin asemakaavalla. 3. Porin Prikaatin, Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipisteen ja sitä ympäröivälle alueelle toimintaa tukevan rakentamisen (valtio tai yksityinen rakentaminen) mahdollistaminen. 4. Voimassa olevien asemakaavojen mukaisen vähittäiskaupan suuryksiköiden toteaminen osayleiskaavassa sekä mahdollisten uusien tilaa vievän erikoiskaupan toimintojen osoittaminen alueelle. 5. Pyhäjoen osayleiskaavan muutosalueelle asuntorakentamisen osoittaminen. Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavan laatimiselle. Maakuntakaavan suunnittelumääräykset asettavat yleiskaavalle mm. seuraavia keskeisiä tavoitteita: Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen turvaamalla samaan aikaan viher- ja virkistysverkon jatkuvuus sekä palvelujen saatavuus. Lisäksi tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä rakennettuja verkostoja, vähentämällä liikennetarvetta sekä edistämällä joukkoliikenteen ja kevytliikenteen edellytyksiä. Suunnittelussa tulee lisäksi huomioida kulttuuri-, maisema- ja luonto sekä ympäristöarvot ja niiden säilyminen sekä viher- ja virkistysverkko. Rantarakentaminen sijoitetaan sietokyvyltään kestäville ranta-alueille turvaten kullakin vesistöalueella riittävät yleiset virkistyskäyttömahdollisuudet sekä tasapuolisuus. Omarantaisen loma-asutuksen mitoitus tulee sijoittua välille 0-8 loma-asuntoa mitoitusrantaviivaa kohti. Alueidenkäytön suunnittelun on oltava vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista edistävää. Yleiskaavassa tulee turvata alueen teknisen huollon kehittämismahdollisuudet. 36(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista koskevat Säkylän osayleiskaavoitusta seuraavat keskeiset yleis- ja erityistavoitteet: Toimiva aluerakenne Maanpuolustuksen tarpeet ja riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista, kulttuurista kestävyyttä ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen sekä edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Edistetään energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti, taajamien vesihuoltoratkaisujen toteutuskelpoisuus ja jätevesihaittojen ehkäisy. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä, luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilyttäminen. Edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle. Matkailualueiden eheyttäminen ja riittävät alueet matkailun kehittämiselle. Rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 5. SELOSTUS 37(79) VAIHTOEHDOT Tavoitteet Suurimmat kasvupaineet rakentamiselle ovat keskustan yhteydessä, jossa palvelut ovat lähellä. Säkylän taajama on muodostunut pitkäksi ja nauhamaiseksi, mikä ei tue yleisiä suunnittelutavoitteita yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä, palvelujen hyvästä saavutettavuudesta tai yksityisautoilun vähentämisestä ja kevyen liikenteen tukemisesta. Keskusta rajautuu Pyhäjärven sekä Säkyläntien väliin jäävälle kapealle alueelle. Olemassa olevan rakenteen sisällä on vain vähän tiivistämismahdollisuuksia. Osa keskustarakenteessa säilyneistä rakentamattomista alueista on vanhoihin maatiloihin liittyviä peltoaukeita ja siten niillä on kulttuurihistoriallista ja maisemallista arvoa. Tästä syystä on tarkasteltu keskustan rakenteen laajentamista Säkyläntien pohjoispuolelle. Säkyläntien eteläpuolelle on toteutumassa asemakaavan mukainen kaupan alue. Uusia kaupan alueita ja asuinalueita on tarkasteltu kahdella vaihtoehtoisella sijainnilla liittyen olemassa olevaan kaupan alueeseen sekä keskustaan. Maakuntakaava määrittelee seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajaksi alueella 3000 k-m². Yleiset vähittäiskauppaa koskevat suunnittelutavoitteet ovat edistää kaupan palveluiden sijoittumista keskusta-alueille sekä turvata eri kulkumuodoin saavutettavissa olevan vähittäiskaupan palveluverkon säilyminen ja kehittymisen edellytykset. Vaihtoehdot Vaihtoehdossa 1 on osoitettu uusia kaupan alueita Säkyläntien pohjoispuolelle olemassa olevan kaupan alueen yhteyteen. Ratkaisu keskittää kaupan yhdelle alueelle. Toteutusta rajoittavat kuitenkin Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat, vuonna 2011 voimaan tulleet uudet säädökset. Vaikka alueelle sijoitettaisiin ainoastaan maakuntakaavan mukaisia, paikallisesti merkittäviä alle 3000 k-m² kaupan yksiköitä, on mahdollista, että yksikköjen yhdessä muodostama keskittymä on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Keskittymän rajana pidetään 10 000 k-m²:ä. Vaikutuksia tulisi selvittää tarkemmalla kaupallisten vaikutusten arvioinnilla. Vaihtoehdossa 2 osa uusista kaupan alueista onkin sijoitettu toisen keskustaan johtavaan liittymään, Sivarintien ja Säkyläntien risteykseen, jossa on nykyisin huoltoasema. Vaihtoehdossa kaupan alueet saadaan jaettua siten, että keskittymistä muodostuu pienempiä ja niiden vaikutukset siten jäävät vähäisemmiksi. Alueet ovat lähellä keskustaa (noin 1 km) ja niille johtaa olemassa oleva kevyen liikenteen verkosto. Sijoittelu tukee siten palveluiden hyvää saavutettavuutta. Risteykseen toteutettavilla kiertoliittymillä ja liikennejärjestelyillä voidaan varmistaa turvallinen ylikulku tien pohjoispuoleisille alueille. Molemmissa vaihtoehdoissa uusia teollisuusalueita on keskitetty olemassa olevan Köörnummen teollisuusalueen yhteyteen. Uusia asuinalueita on osoitettu keskustan luoteispuolelle Säkyläntien molemmin puolin olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Uusilla rakentamiseen osoitetuilla alueilla maisemakuva on rikkonaisempaa lukuisista pihapiireistä ja metsäsaarekkeista johtuen ja yhteys laajaan kulttuurimaisemaan hahmottuu heikommin. Lisäksi rakenteilla oleva kaupan alue rajautuu avoimeen kulttuurimaisemaan ilman suojaavaa puustoa. Uusien alueiden yhteydessä voitaisiin niiden reuna-alueet suunnitella ja toteuttaa kulttuurimaisemaan sovittaen ja muodostaa maise- 38(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 mavaikutuksia vähentävää reunapuustoa. Tällöin rakentaminen ja Säkyläntien liikenne eivät näkyisi merkittävästi kulttuurimaisemassa, mutta keskeisiltä alueilta avautuisi edelleen näkymiä kulttuurimaisemaan. Erityisesti kirkon edustalla säilynyt yhteys kulttuurimaisemaan on haluttu säilyttää. . Kuva: Säkyläntien pohjoispuoli, vaihtoehto 1. Asemakaavan mukainen toteutumassa oleva kaupan alue rajattu sinisellä. Kuva: Säkyläntien pohjoispuoli, vaihtoehto 2 SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 6. SELOSTUS 39(79) OSAYLEISKAAVAAN KUVAUS Taajamarakenne, Alue A Säkylän taajama on rakentunut pitkäksi ja nauhamaiseksi Kuivalahti-Säkylän harjulle ja etäisyydet keskustan palveluihin muodostuvat siten pitkiksi, mikä lisää autoilun tarvetta. Kestävä kehitys edellyttää tiiviin yhdyskuntarakenteen muodostamista. Keskustaa ympäröivät kuitenkin avoimet viljelysmaat kulttuuriarvoineen, mikä asettaa haasteita taajaman kestävän kehityksen mukaiselle laajentamiselle ja täydentämiselle. Osayleiskaavassa on tutkittu mahdollisuuksia taajaman tiivistämiseen ja laajentamiseen. Keskusta-alueen ympäristöön on n. 2 kilometrin etäisyydelle osoitettu uusia palvelu- ja teollisuusalueita sekä asuinalueita. Osin on hyödynnetty olemassa olevan taajaman tiivistämismahdollisuuksia ja osoitettu rakenteen lomassa säilyneitä pieniä peltoalueita rakentamiselle. Osa peltoalueista kuitenkin liittyy vanhoihin maatiloihin, jolloin niiden rakentaminen heikentäisi maatilojen kulttuuriarvoja. Olemassa olevalle Köörnummen teollisuusalueelle on osoitettu laajennusalue Säkyläntien pohjoispuolelle, jossa se tiiviisti liittyy taajamarakenteeseen. Alueen liittyminen kulttuurimaisemaan voidaan huomioida reunavyöhykkeitä kehittämällä sekä rakentamisen ohjeistuksella asemakaavoituksen yhteydessä. Uusia palvelualueita on osoitettu myös Eenokin alueelle. Asuinalueet on osoitettu pääosin voimassa olevien asemakaavojen mukaan. Erityisesti Huovinrinteen sekä Luvalahden alueilla on vielä paljon kaavavarantoa. Tulevaisuudessa keskustan palveluiden lähettyvillä olevien asuinalueiden kysyntä kasvaa. Keskusta lähettyville on osoitettu joitakin uusia tai täydentäviä asuinaluevarauksia mm. Huovinrinteelle, Vähä-Säkylän Rantasuon alueelle, Iso-Säkylän Vimmalan, Mattilan ja Katavatien alueille, Uudenkylän Ketunpelto-Mustametsä –alueelle sekä reservialue Isovimman Nummela-Männistö peltoalueelle. Osayleiskaavassa on huomioitu myös asemakaavojen tarkistustarpeet. Alueelle on osoitettu joitakin uusia loma-asuntoalueita, mm. Kauniitsannat -uimarannan yhteyteen sekä Pihlavan edustalle laajentaen olemassa olevaa lomaasutusta. Karhusuo, Juhantalontien ja Pääksyntien varret on osoitettu kyläalueiksi, joille on sallittu monipuolinen maa- ja metsätalouteen sekä kyläasumiseen liittyvä liike-, palvelu- ja työtilojen toteuttaminen. Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipisteen yhteyteen, Kattilakorventien ja Leppähiukantien varrelle, on osoitettu uusia teollisuusalue- ja reservialuevarauksia. Alueille voidaan sijoittaa mm. varuskuntaa tukevaa yritystoimintaa, kuten pajoja. Uusia virkistysalueita on osoitettu Luvalahden, Eenokin sekä Vähä-Säkylän alueille. Taajaman läpi on pyritty osoittamaan jatkuva viheryhteysverkosto ja turvata pääsy vapaille ranta-alueille. Alue B Alueella B yleiskaava on laadittu siten, että sen perusteella voidaan rantarakentamiselle myöntää rakennuslupa MRL 72.1 § perusteella. Ranta-alueella olemassa olevat rakennuspaikat on merkitty karttaan. Lisäksi emätilaselvityksen perusteella on osoitettu kolme uutta rakennuspaikkaa. Ranta-alueella voidaan rakentaa vain merkityille rakennuspaikoille. Yleiskaavassa on merkitty ranta-asemakaavoitetut alueet, joilla yksityiskohtainen rakentaminen toteutetaan niiden mukaisesti. 40(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot. Luonto-, kulttuuri- sekä maisema-arvot on huomioitu ja merkitty kaavaan selvitysten perusteella. Laajat peltoalueet Pyhäjärven ja Köyliönjärven kulttuurimaisemassa on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi, samoin kirkon edustalla kulttuurimaiseman suuntaan säilynyt avoin peltoakseli. Kaavassa on merkitty arvokkaat rakennukset sekä rakennetut alueet. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty arkeologisen inventoinnin perusteella. Ojitukselta pääosin säilynyt Isosuo on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueella on useita EU:n luontodirektiivillä suojeltujen lajien elinympäristöjä sekä säilytettäviä kulkuyhteyksiä, arvokkaita luontotyyppejä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Pyhäjärvi kuuluu Natura-2000 –verkostoon. Ympäristöhäiriöt Melua alueella aiheuttavat sekä varuskunnan ampumamelu että liikennemelu. Ampumamelualueet sekä muut varuskunnan edellyttämät suojavyöhykkeet on merkitty kartalle. Liikennemelun osalta tulee melutaso selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä suunniteltaessa uusia melulle herkkiä toimintoja keskeisten liikenneväylien varrelle. Kartalla on osoitettu lisäksi vanhojen kaatopaikkojen alueet, joiden puhdistustarve tulee selvittää ennen alueelle suunniteltua muuta saasteille herkkää maankäyttöä (saa-merkintä). Tekninen huolto Alueella kulkevat päävesi- ja viemärilinjat on merkitty kaavaan. Alueiden halki kulkee myös 110 kV voimalinja, jonka rakennusrajoitusalue tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu alueen läpi maakaasuverkon yhteystarve, linjausvaihtoehto 2. Maakaasulinjalle tulee tarkemmassa suunnittelussa jättää riittävä käytävä rakentamiselta vapaaksi. Mikäli linjausvaihtoehto ei toteudu, voidaan alue käyttää kaavassa osoitettuun maankäyttötarkoitukseen kokonaisuudessaan. Olemassa oleva tieverkosto riittää kattamaan alueen liikennöintitarpeet. Uusi lyhyt katuyhteys on osoitettu yhdistämään Urheilutie ja Holmintie keskustan tuntumassa sekä Rantatie ja Säkyläntie Iso-Vimman alueella. Alueella A rakentamisen määrä määräytyy taajamassa asemakaavoituksen ja asemakaavan ulkopuolisilla alueilla rakennusjärjestyksen mukaisesti suunnittelutarveratkaisujen kautta. Rakentamista ohjaa voimassa oleva rakentamisjärjestys niiltä osin kuin osayleiskaavassa ei asiasta toisin mainita. Alueella B mitoitus määräytyy ranta-alueella kantatilaperusteisesti rantaviivan pituuden mukaan. Rannat on rakennettu varsin täyteen kymmeniä vuosia sitten aikana, jolloin rantarakentamista ei säännelty yhtä tiukasti kuin nykypäivänä. Loma-asutus voi aiheuttaa myös vesistöjen kuormitusta, mikä on eräs rakentamisen määrää säätelevä tekijä Natura-alueisiin kuuluvan Pyhäjärven rannalla. Nykyisten rantojen rakentamista ohjaavien vaatimus- SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 41(79) ten mukaan tulee säilyttää myös virkistyskäyttöön yhtenäistä rakentamatonta rantaa. Tästä syystä maanomistajien kannalta täysin tasapuoliseen mitoitukseen ei nykypäivänä päästä. Nykyisin rakennuspaikkojen määrä on yleensä sidottu myös kantatilalaskelmaan perustuvaan mitoituslukuun, joka on sama koko kunnan alueella ja siten pyrkii maanomistajien tasavertaiseen kohteluun. Suurimman rakennusoikeuden saa kiinteistö, jonka alueella on mahdollista säilyttää runsaasti myös rakentamattomia metsäalueita. Pienin rakennusoikeus on vanhoilla alle 2000 m² kiinteistöillä ja suurin yli 4000 m² kiinteistöillä. Uusien rakennuspaikkojen tulee nykypäivänä olla vähintään 2000 m². Alueella B osayleiskaava-alueella mitoitusrantaviivan pituus on 8,291 km. Tästä asemakaavoitettujen tai tekeillä olevien asemakaavojen osalta mitoitusrantaviivan pituus on 1,593 km. Rakennuspaikkoja muodostuu asemakaavoilla 61 kpl, mikä tarkoittaa 38,3 rakennuspaikkaa / rantakilometri. Kaavoittamattoman mitoitusrantaviivan pituus on 6,698km. Olemassa olevia rakennuspaikkoja on ranta-alueella 134 ja uusia on emätilaselvityksen perusteella osoitettu 3, yhteensä 137 rakennuspaikkaa eli 20,5 rakennuspaikkaa / mitoitettu rantakilometri. Yhteensä rakennuspaikkoja on siten 23,9 / rantakilometri. Alueen pinta-ala on yhteensä n. 5700ha. Alueen A pinta-ala on n. 4950 ha, alueen B n. 780 ha. Eri maankäyttömuotoihin varattujen alueiden määrät on esitetty oheisessa taulukossa. Aluevaraus AK AP nykyinen AP uusi AR AO AL AT AM (A res) C KM P nykyinen P uusi PTY PVU-1 PY TP nykyinen TP uusi T nykyinen T uusi (T res) TT Pinta-ala (ha) 9,8605 360,3897 23,8484 18,7605 34,3640 9,1320 79,0125 83,7725 19,0124 19,6163 15,6961 4,0304 6,4742 1,1709 4,4100 24,1905 30,5793 12,0936 139,6624 131,9849 42,4125 112,1637 A yhteensä C yhteensä KM yhteensä 619,1401 19,6163 15,6961 P yhteensä 40,2760 42(79) SELOSTUS TY VL VL uusi VU VV RA RA uusi RA-1 RA-2 RA-3 RM RM-1 LH E-1 EN EP EH EV SL M M-1 MT MA MY W YHT. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 9,2851 115,3560 79,8099 11,5393 0,8419 28,6784 5,7477 7,0695 20,3690 17,6589 11,9254 1,7251 1,4428 11,2268 3,4270 275,9099 3,2226 1,1542 0,4975 1056,0366 132,6773 529,3056 1303,3451 150,0444 825,3748 5724,8832 T yhteensä 435,7690 V yhteensä 207,5471 R yhteensä LH yhteensä 93,1740 1,4428 E yhteensä SL yhteensä 294,9405 0,4975 M yhteensä W yhteensä 3171,4090 825,3748 Palveluiden lähellä olevien asuntojen kysyntä kasvaa väestön ikärakenteen vanhetessa ja omaehtoisten liikuntamahdollisuuksien heiketessä. Kävelyetäisyyden päässä olevat palvelut parantavat tällöin ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotona. Kunnassa on runsaasti työpaikkoja, ja yleiskaavalla niiden kehittämistä on pyritty turvaamaan. Siten elinkeinojen kehittymisen myötä alueelle saattaa muuttaa myös uusia työikäisiä asukkaita. Viimeisen 10 vuoden aikana on haettu asemakaavoitetuilla alueilla keskimäärin 9 asuinrakennusten lupaa vuosittain, joskin viime vuosina määrä on vähentynyt ollen viimeisenä viitenä vuonna noin kuusi/vuosi. Asuinrakennukset ovat olleet pääosin yhden asunnon sisältäviä. Rivitaloja on 10 vuoden aikana toteutettu yhteensä kahdeksan, kerrostaloja yksi. Yleiskaava-alueella on haettu kymmenessä vuodessa yhteensä 21 lupaa yhden asunnon asuinrakennuksille. Kaavoittamattomilla alueilla lupia on haettu yhden asunnon rakennuksille yhteensä viisi. Tämän mukaan arvioituna toteutuu osayleiskaavan tavoitevuoteen 2035 mennessä taajama-alueelle noin 120-180 omakotitaloa, 16 rivitaloa ja kaksi kerrostaloa. Asuntojakauma puoltaa uusien AP-pientaloalueiden osoittamista osayleiskaavassa. Pientaloalueille on mahdollista asemakaavoittaa myös rivitaloja. Kerrostaloja on mahdollista toteuttaa keskustatoimintojen alueelle sekä vielä toteutumattomille AK- tai AL -tonteille. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 43(79) Erityisesti Luvalahden sekä Huovinrinteen alueilla on asemakaavoissa vielä runsaasti rakentamattomia tontteja. Näillä alueilla tonttien kysyntä ei ole kuitenkaan suurta. Asuintonttien kysyntä Huovinrinteen alueella saattaa kasvaa, mikäli varuskunnan toiminta kasvaa tulevaisuudessa. Luvalahden alueen tonttien kysyntä saattaa kasvaa, mikäli Säkylän ja Euran kunnat tulevaisuudessa yhdistyvät. Euran kunnan puolella asutus ulottuu lähelle kuntien rajaa. Yhteensä kaavavarantoa on kunnassa noin 105 asuintonttia sekä 6 asuin- ja toimistorakennustonttia, mahdollistaen noin 250 uutta asukasta. Keskustan lähettyville on osoitettu joitakin uusia tai täydentäviä asuinaluevarauksia mm. Huovinrinteelle, Vähä-Säkylän Rantasuon alueelle, Iso-Säkylän Vimmalan, Mattilan ja Katavatien alueille, Uudenkylän Ketunpelto-Mustametsä –alueelle sekä reservialue Isovimman Nummela-Männistö peltoalueelle. Osayleiskaavassa on huomioitu myös asemakaavojen tarkistustarpeet. Uusia pientalovaltaisia asuinalueita yhteensä n. 238 484 m². Laskennallisesti osayleiskaavassa esitetystä asuinalueiden pinta-alasta toteutuu asemakaavassa tontteina noin puolet eli 119 242m², toisen puolen ollessa mm. puisto- ja katualueita. Mikäli rakentamisen tehokkuus tontilla olisi e=0.25, tuottaisi tämä rakennusoikeutta yhteensä noin 29 800 k-m². Tämä tarkoittaisi noin 80 uutta pientalotonttia (kooltaan n. 1500 m ²). Osayleiskaava mahdollistaa siten noin 170 uutta asukasta laskettuna nykyisellä asuntokunnan keskikoolla (2,1 henkilöä). Karhusuo, Juhantalontien ja Pääksyntien varret on osoitettu kyläalueiksi, joille on sallittu monipuolinen maa- ja metsätalouteen sekä kyläasumiseen liittyvä liike-, palvelu- ja työtilojen toteuttaminen. Näille alueille voisi sijoittua arviolta n. 60 uutta asukasta. Arviolta kaava mahdollistaa siten kaavavarannon huomioiden alueelle noin 500 uutta pysyvää asukasta. Lisäksi keskustatoimintojen (C) sekä asuin- ja liikerakennusten (AL) alueelle voi sijoittua täydennysrakentamisen kautta lisää asuntoja. Uusia RA-loma-asuntoalueita on alueella A osoitettu Kauniitsannat-uimarannan yhteyteen sekä Pihlavan edustalle yhteensä n. 57 480 m², laajentaen olemassa olevaa lomaasutusta. Jos näistä toteutuu tonttipinta-alana asemakaavassa noin 28 738 m² ja tehokkuudella e=0.06 kerrosalana n. 1725 k-m² muodostuu alueelle noin 15 uutta lomaasuntoa. Alueella B on osoitettu 3 uutta loma-asuntojen rakennuspaikkaa emätilaselvityksen perusteella. Nykyisen ikärakenteen mukaan uusista asukkaista on n. 40 alle kouluikäisiä, päivähoitopaikkaa tarvitsevia. Alakouluikäisiä (7-12v.) on noin 28 ja yläkouluikäisiä 16 (13-15v.). 1618-vuotiaita on n.15, työikäisiä (19-65v.) n.3280 sekä eläkeläisiä 125. Osayleiskaavassa on osoitettu olemassa olevat julkiset palvelut (PY), joilla sijaitsevien nykyisten palveluiden arvioidaan riittävän tulevaisuuden tarpeisiin. Uusille palvelun- ja hallinnon alueille (P) voidaan tarvittaessa sijoittaa myös julkisia palveluita. Säkylän työpaikkaomavaraisuus on hyvä ja alueen elinkeinoelämän kehittymismahdollisuudet ovat suotuisat. Yritysalueet sijaitsevat liikenteellisesti keskeisillä alueilla pääväylien varrella. Nykyisin toiminnassa olevien teollisuusyritysten laajennustarpeet on huomioitu uusina aluevarauksina näiden yhteydessä. Iso-Vimman teollisuusaluetta on laajennettu länteen päin. Köörnummen teollisuusaluetta on laajennettu Säkyläntien pohjoispuolella, alueella jo sijaitsevien ruokateollisuusyritysten ympäristöön. Teollisuusaluetta ja teollisuuden re- 44(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 servialuetta on osoitettu myös varuskunnan lähettyville, jolloin niille voi sijoittua mm. varuskunnan toimintaa tukevia yrityksiä, kuten pajoja. Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati kuuluu maamme kehitettävien joukko-osastojen joukkoon. Tästä syystä alueelle on osoitettu runsaasti varuskunnan toimintaa tukevia aluevarauksia. Kaavassa on osoitettu keskusta-alueen lisäksi olemassa olevat kaupan ja palvelujen alueet sekä uusi liikealue Vähäsäkylän peltoalueella. Lisäksi on osoitettu uusia palvelujen alueita Eenokin alueelle. Alueella on kaavavarantona yhteensä 12 teollisuustonttia, 1 liiketontti sekä 6 asuin- ja toimistorakennustonttia. Uusia teollisuus ja työpaikka-alueita (T, TP) on osoitettu yhteensä noin 1 440 000m². Tästä olisi asemakaavassa tonttipinta-alaa puolet eli noin 720 000m². Mikäli tehokkuutena näytettäisi e=0.50, tuottaisi tämä yhteensä noin 360 500 km². Teollisuusyritysten tilantarve vaihtelee runsaasti, joten muodostuvien tonttien määrästä voidaan antaa vain karkeita arvioita. Samoin muodostuvien työpaikkojen määrä vaihtelee voimakkaasti alasta riippuen. Jos työpaikkoja lasketaan muodostuvan 1 jokaista 120-200 k-m² kohti, syntyy uusia työpaikkoja karkeasti 1800-3000. Uusia kaupan- ja palvelujenalueita (P) on noin 64 700m², josta tonttipinta-ala on asemakaavassa n. 32 350m². Mikäli tehokkuutena olisi e=0.35, tuottaisi tämä yhteensä noin 11 300 k-m². Myös liikeyritysten tilantarve vaihtelee, joten muodostuvien tonttien määrää on vaikea arvioida. Uusia työpaikkoja voisi muodostua karkeasti 100-250 periaatteella 1 työpaikka / 50-100 k-m². Vähittäiskaupan suuryksiköille varatut alueet sijaitsevat asemakaavojen mukaisesti keskustan läheisyyteen rakentuvalla uudella liikealueella Säkyläntien varressa. Alueelle saa sijoittua merkitykseltään paikallisia vähittäiskaupan suuryksiköitä yhteensä 20 000 k-m², josta päivittäistavarakauppaa saa olla enintään 6 400 k- m². Keskustatoimintojen (C) sekä asuin- ja liikerakennusten (AL) alueelle voi sijoittua täydennysrakentamisen kautta lisää liiketilaa. Pääosin nämä ovat kuitenkin olemassa olevia, asemakaavoitettuja alueita. Uusia varauksia ei ole osoitettu. Keskustatoimintojen alueella on sallittu merkitykseltään paikallisia vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen. Osayleiskaava mahdollistaa yhteensä siten karkeasti 2000-3200 uuden työpaikan muodostumisen. Virkistysalueiden riittävyyttä on tarkasteltu erillisessä selvityksessä, joka on päivitetty vastaamaan kaavaehdotusta. Asemakaavoissa varatut virkistysalueet ovat pääosin riittäviä. Osayleiskaavassa on esitetty uusia aluevarauksia niille alueille, joilla virkistystä ei ole turvattu riittävästi asemakaavoilla. Länsi-Säkylän alueella on olemassa oleva kuntorata, jolle ulkoilu pääosin ohjautuu. Osayleiskaavaehdotusvaiheessa tämä alue on muuttunut teollisuusalueeksi, jolloin luonnoksessa ollut MU-alue on muutettu VL-lähivirkistysalueeksi säilyviltä osin. Uusi kuntorata toteutetaan tälle alueelle. Lisäksi Eenokin käytössä oleva virkistysalue ja Hiittennokan alueelle on osoitettu uutena aluevarauksena. Sivarintien ja Säkyläntien risteykseen jäähallin läheisyyteen on osoitettu PVU-alue, jolle voi sijoittua tulevaisuuden tarpeen mukaan joko kaupallisia palveluja tai virkistyspalveluja, esimerkiksi urheilukenttä. Yhteensä uusia aiemmin kaavoittamattomia VL-varauksia on n. 751 250 m² ottamatta huomioon kapeita viherkäytäviä. Lisäksi osayleiskaavassa on huomioitu joitakin vähäisempiä asemakaavan muutostarpeita virkistysalueiden osalta. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 45(79) Osayleiskaavassa on osoitettu myös keskeiset taajamarakenteen sisällä säilytettävät viheryhteydet. Osayleiskaavassa on kaikkiaan n. 207ha virkistysaluevarauksia. Osayleiskaavan toteutuessa asukasmäärää olisi noin 5100. Osayleiskaavalla muodostuu siten kaikkiaan noin 407m² virkistysalueita jokaista asukasta kohti. Osayleiskaavassa osoitettujen lähivirkistysalueiden lisäksi asemakaavojen kautta asuntoalueille syntyy pienempiä lähipuistoja (VP). AK Kerrostalovaltainen asuntoalue Merkinnällä on osoitettu nykyiset, voimassa olevien asemakaavojen mukaiset alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu kerrostaloihin. AP Pientalovaltainen asuntoalue Pääosa Säkylän taajaman asutuksesta on pientalovaltaista. Merkinnällä on osoitettu voimassa olevien asemakaavojen mukaiset pientaloalueet sekä uusia asemakaavoitettavia alueita mm. Eenokin, Haapsaaren ja Köörnummen alueelle, jäähallin luoteispuoleiselle alueelle, Vähä-Säkylän Rantasuon sekä Huovinrinteen alueelle. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten alue Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten alue Huovinrinteessä. AO Erillispientalojen alue Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva haja-asutus maisemallisesti arvokkailla peltoaukeilla. Kaavamääräys: Alueen rakentamisessa ja ympäristötoimenpiteiden yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen arvokkaan maisemakuvan säilymiseen. Rakennukset tulee materiaaleiltaan, väreiltään, sijoitukseltaan ja mittasuhteiltaan sovittaa arvokkaaseen ympäristöön. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten alue Merkinnällä on osoitettu asemakaavojen mukaiset asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueet. Alueella voi olla asuinrakennuksia, liike- ja/tai toimistorakennuksia sekä yhdistettyjä asuin-, liike- ja toimistorakennuksia. AT Kyläalue Merkinnällä on osoitettu Karhusuon, Juhantalontien ja Pääksyntien kyläalueet, jonne voi sijoittua asutusta, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja työtiloja. Kaavamääräys: Alue varataan tiiviiseen maaseutumaiseen asumiseen ja maa- ja metsätaloutta palvelevien rakennusten rakentamiseen sekä kyläasutukseen liittyville liike-, palvelu- ja työtiloille, joista ei aiheudu ympäristöön melua, tärinää, ilman tai veden pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. 46(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Alueen rakentamisessa ja ympäristötoimenpiteiden yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen arvokkaan kyläkuvan säilymiseen. Rakennukset tulee materiaaleiltaan, väreiltään, sijoitukseltaan ja mittasuhteiltaan sovittaa arvokkaaseen ympäristöön. AM Maatilojen talouskeskusten alue Alueen maatilojen talouskeskukset on merkitty AM-merkinnällä. Alue varataan maa- ja metsätaloutta sekä siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevia asuin-, tuotanto ja talousrakennuksia varten. A /res Mahdollinen asumisen laajenemisalue Merkinnällä on osoitettu Iso-Vimmassa alue, jotka tällä hetkellä ovat maa- ja metsätalouskäytössä, mutta joka tulevaisuudessa voidaan tarvittaessa asemakaavoittaa asuinalueiksi. C Keskustatoimintojen alue Merkinnällä on osoitettu Säkylän keskusta-alue. Kaavamääräys: Alueelle on sallittu sijoittaa palvelu- ja hallintotoimintoja, asumista, keskustaan soveltuvaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoimintoja sekä näihin liittyvät liikenne ja virkistys sekä yhdyskuntatekninen huolto. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään paikallisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen taajamakuvaan, ominaispiirteisiin, viihtyisyyteen ja toimivuuteen, jalankulku-, huolto- ja julkisen liikenteen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen sekä häiriöttömyyteen. KM Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Merkinnällä on osoitettu keskustan itäpuolella olevat asemakaavojen mukaiset kaupallisten palvelujen alueet, joille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaavamääräys: Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään paikallisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, yhteensä enintään 20000 k-m², josta päivittäistavarakauppaa saa olla enintään 6400 k-m². P Palvelujen ja hallinnon alue Merkinnällä on osoitettu asemakaavojen mukaiset palvelujen ja hallinnon alueet. Uusia asemakaavoitettavia alueita on osoitettu Eenokin alueelle. PTY Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue Merkinnällä on osoitettu asemakaavan mukainen palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue Katinhännässä. Alueelle voi sijoittaa kalanjalostusta sekä muuta satamaan liittyvää ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta toimintaa sekä näitä tukevia palveluita, kuten myymälöitä, ravintoloita ja kahviloita. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 PVU-1 SELOSTUS 47(79) Julkisten ja yksityisten palvelujen sekä virkistyspalvelujen alue Merkinnällä on osoitettu uusi asemakaavoitettava palvelujen alue Sivarinkujan ja Säkyläntien risteykseen. Alueelle saa toteuttaa julkisia ja yksityisiä palveluita tai virkistyspalveluita, kuten urheilukentän. PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Merkinnällä on osoitettu asemakaavojen mukaiset julkisten palvelujen ja hallinnon alueet. TP Työpaikka-alue Merkinnällä on osoitettu asemakaavoitettu työpaikka-alue Säkyläntien ja Torotien risteyksessä. Lisäksi on osoitettu olemassa oleva yritysalue Hallaaarantien varrella. Alueelle voi sijoittaa toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. T Teollisuus- ja varastoalue Merkinnällä on osoitettu Köörnummen sekä Turuntien varren asemakaavoitetut teollisuus- ja varastoalueet. Uusia asemakaavoitettavia teollisuusalueita on osoitettu olemassa olevan teollisuusalueen yhteyteen Säkyläntien pohjoispuolelle sekä Lännen teollisuusalueen yhteyteen. Lisäksi Huovinrinteelle on Kattilakorventien varrelle osoitettu uusi teollisuusalue, jolle voidaan sijoittaa esimerkiksi varuskunnan toimintoja tukevaa teollisuutta sekä pajoja. Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati kuuluu maamme kehitettävien varuskuntien joukkoon. Kehittyvän toiminnan turvaamiseksi kaavassa on haluttu huolehtia riittävien varuskuntaa tukevien toimintojen sijoittumismahdollisuuksista myös tulevaisuudessa. TT Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alue Merkinnällä on osoitettu asemakaavoitetut Iso-Vimman alueella sijaitsevat teollisuusalueet, erityisesti Lännen teollisuusalue. TY Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia Merkinnällä on osoitettu Uudenkylän alueella olevat asemakaavoitetut teollisuusalueet, joiden läheisyydessä on ympäristövaikutuksille herkkiä toimintoja kuten asumista, virkistystä, lomailua, kouluja tai hoitopalveluita, tai pohjavesi-, suojelu- tai muita ympäristöarvoja sisältäviä alueita. T /res Mahdollinen teollisuuden laajenemisalue Leppähiukantien varrelle on osoitettu tulevaisuutta varten alue, jolle voidaan tarvittaessa asemakaavoittaa teollisuus- ja varastoalueita tarvittaessa, esimerkiksi varuskunnan toimintoja tukevaa teollisuutta varten. VL Lähivirkistysalue Säkylän taajamassa sijaitsevat virkistysalueet on osoitettu VL-merkinnällä. Keskeiset säilytettävät viheryhteydet taajaman sisällä on osoitettu jatkuvana verkostona. Vahoniemen asukkaiden yhteiskäytössä oleva ranta on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Nykyisin 48(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 keskeisiä kaavoitettuja virkistysalueita ovat keskustan Lehmuun-Katismaan alue, IsoVimman urheilukentän läheinen ranta sekä Huovinrinteen koulun ympäristö. Uusia lähivirkistysalueita on osoitettu Luvalahteen, Hiittennokan alueelle sekä Eenokin alueelle. Asemakaavoituksessa tulee huolehtia viheryhteyksien muodostamisesta asuinalueilta näille lähivirkistysalueille. VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Merkinnällä on osoitettu asemakaavoitetut laajat virkistys- ja vapaa-ajankeskusten sekä urheilukenttien alueet, joilla merkittävä osa toiminnasta tapahtuu ulkona. Alueelle on sallittua rakentaa virkistykseen liittyviä rakennelmia ja rakennuksia, kuten sauna- ja pukeutumis- tai suihkutilat. VV Uimaranta-alue Merkinnällä on osoitettu Kauniitsannat –uimaranta. Alueelle saa rakentaa toimintaan liitettäviä vähäisiä rakennuksia ja rakennelmia. RA Loma-asuntoalue Merkinnällä on osoitettu alueella A, Säkylän taajaman läheisyydessä sijaitseva olemassa oleva loma-asutus. Uusi alue on osoitettu Kauniitsannat-uimarannan läheisyyteen. Kaavamääräys: Asemakaavalla alueelle voidaan osoittaa myös ympärivuotista asutusta. RA-1 Loma-asuntoalue Merkinnällä on osoitettu Säkylän alueella B sijaitseva loma-asutus kiinteistöillä, joiden pinta-ala on alle 2000 m². Sallittu rakennuspaikkojen enimmäismäärä on merkitty kaavakartalle. Kaavamääräys: Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000m². Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 6% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 120 k-m². Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan 80 k-m² kokoisen loma-asunnon, yhden korkeintaan 25 k-m² kokoisen saunarakennuksen sekä yhden korkeintaan 20 k-m² kokoisen vierastuparakennuksen sekä käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia kokonaisrakennusoikeuteen sisältyen. Olevia rakennuksia saa korjata ja korvata olevassa laajuudessaan. Indeksi osoittaa rakennuspaikkojen lukumäärän. RA-2 Loma-asuntoalue Merkinnällä on osoitettu Säkylän alueella B sijaitseva loma-asutus kiinteistöillä, joiden pinta-ala on 2000-4000 m². Sallittu rakennuspaikkojen enimmäismäärä on merkitty kaavakartalle. Kaavamääräys: Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000m². Rakennuspaikan rakennusoikeus on 140 k-m². Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan 100 k-m² kokoisen loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden korkeintaan 25 k-m² kokoisen saunarakennuksen sekä yhden korkeintaan 30 k-m² kokoisen vierastuparakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia kokonaisrakennusoikeuteen sisältyen. Olevia rakennuksia saa korjata ja korvata olevassa laajuudessaan. Indeksi osoittaa rakennuspaikkojen lukumäärän. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 RA-3 SELOSTUS 49(79) Loma-asuntoalue Merkinnällä on osoitettu Säkylän alueella B sijaitseva loma-asutus kiinteistöillä, joiden pinta-ala on yli 4000 m². Sallittu rakennuspaikkojen enimmäismäärä on merkitty kaavakartalle. Kaavamääräys: Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 4000 m². Rakennuspaikan rakennusoikeus on 160 k-m². Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan 120 k-m² suuruisen loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden korkeintaan 30 k-m² kokoisen vierastuparakennuksen, yhden korkeintaan 25 k-m² kokoisen saunarakennuksen ja rakennuspaikan käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia kokonaisrakennusoikeuteen sisältyen. Olevia rakennuksia saa korjata ja korvata olevassa laajuudessaan. Indeksi osoittaa rakennuspaikkojen lukumäärän. RM Matkailupalvelujen alue Merkinnällä on osoitettu matkailu- ja lomakeskuksille, lomakylille, hotelleille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille varattavat alueet alueella A. RM-1 Matkailupalvelujen alue Merkinnällä on osoitettu matkailu- ja lomakeskuksille, lomakylille, hotelleille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille varattavat alueet alueella B. Kaavamääräys: Alueelle saa sijoittaa enintään 4 matkailua palvelevaa rakennusta, joiden yhteinen kerrosala on enintään 200 k-m² sekä enintään 4 toimintaan liittyvää talousrakennusta, joiden yhteinen kerrosala on enintään 100 k-m². Olevia rakennuksia saa korjata ja korvata olevassa laajuudessaan. LH Huoltoasema-alue Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat, asemakaavoitettu huoltoasema sekä sen toimintaan liittyvien myymälä- ja ravintolatilojen sekä korjaamotoimintojen alue Säkyläntien ja Sivarikujan risteyksessä. E-1 Erityisalue, joka on tarkoitettu maan läjittämistä varten Köörnummella on osoitettu alue maanläjitystä varten. Kaavamääräys: Läjitystoiminnan päätyttyä alueelle tulee laatia maisemointisuunnitelma. EN Energiahuollon alue Merkinnällä on osoitettu Köyliön-Säkylän Sähkö Oy:n toimitilat sekä muuntamokenttä Kuninkaanlähteentien varressa. EP Puolustusvoimien alue Merkinnällä on osoitettu puolustusvoimien käytössä olevat Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipiste, sekä sen harjoitus-, uimaranta- ja vastaavat alueet. 50(79) SELOSTUS EH SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Hautausmaa-alue Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat hautausmaat. EV Suojaviheralue Merkinnällä on osoitettu liikenneväylien varrella sijaitsevia viheralueita, joiden tarkoituksena on pääasiassa suojata muita alueita haitoilta, ja joita ei sijaintinsa takia voida käyttää virkistysalueina. SL Luonnonsuojelualue. Merkinnällä on osoitettu Mustasaaren luonnonsuojelualue. /s-1 Alue, jolla ympäristö säilytetään Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat alueet, joilla on kulttuuriympäristöllisiä tai taajamakuvallisia arvoja. Kaavamääräys: Uudisrakentaminen ja rakennuksissa suoritettavat muutos- ja korjaustoimenpiteet sekä muut ympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että ympäristön kulttuurihistoriallinen ja/tai taajama- tai kyläkuvallinen luonne säilyy. Asemakaavoitettavilla alueilla suojelu ratkaistaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. /s-2 Alue, jolla ympäristö säilytetään Merkinnällä on osoitettu paikallisesti arvokkaat alueet, joilla on kulttuuriympäristöllisiä tai taajamakuvallisia arvoja. Kaavamääräys: Uudisrakentaminen ja rakennuksissa suoritettavat muutos- ja korjaustoimenpiteet sekä muut ympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että ympäristön kulttuurihistoriallinen ja/tai taajama- tai kyläkuvallinen luonne säilyy. Asemakaavoitettavilla alueilla suojelu ratkaistaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Merkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön varatut alueet. M-1 Maa- ja metsätalousalue Merkinnällä on osoitettu alueen B ranta-alueella sijaitsevat maa- ja metsätalousalueet. Kaavamääräys: Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Alue on MRL 72 § mukaista ranta-aluetta. MT Maatalousalue Merkinnällä on osoitettu maatalousalueet. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 51(79) Kaavamääräys: Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouskäyttöön. Alueella on sallittu maataloutta palveleva rakentaminen. Rakentaminen on sijoitettava siten, ettei yhtenäisiä peltoalueita tarpeettomasti pirstota. MA Maisemallisesti arvokas peltoalue Merkinnällä on osoitettu maatalouskäytössä olevat alueet, jotka kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen tai ovat paikallisesti erityisen merkittäviä, kuten Säkylän kirkon edustalla säilynyt avoin peltoakseli. Täydennysrakentaminen alueella tulee sijoittaa nykyisen rakenteen yhteyteen ja olemassa oleviin pihapiireihin. Kaavamääräys: Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Uudisrakentaminen on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava maatilojen talouskeskusten yhteyteen. Maatilatalouteen liittyvä rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen toimenpiderajoitus. MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Merkinnällä on osoitettu Isosuo, metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiin ympäristöarvoihin ja ympäristönhoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kaavamääräys: Metsänhakkuu on suoritettava alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla siten, että maisemalliset ja muut ympäristölliset arvot säilyvät. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen toimenpiderajoitus. W Vesialue Vesialueella on osoitettu Pyhäjärvi. Seuraavat kohteet on kuvattu kappaleessa 3.1.4 Rakennetun ympäristön erityisarvot. SM Muinaismuistokohde Merkinnällä on osoitettu muinaismuistolain (295/1963) nojalla suojellut kiinteät muinaisjäännökset. Kaavamääräys: Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Numerointi viittaa selvitysraporttiin. srk Kirkkolain nojalla suojeltu kohde Merkinnällä on osoitettu Säkylän kirkko. 52(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Kaavamääräys: Kirkkolain 14 luvun 5§ nojalla suojeltu kirkollinen rakennus. Korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. sr Arvokas rakennus tai rakennettu ympäristö Merkinnällä on osoitettu arvokkaat rakennukset. Kaavamääräys: Maankäyttö- ja rakennuslain 41§:n 2 momentin nojalla määrätään, että arvokasta rakennuskantaa ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden ja käyttötarkoitusten muutosten on oltava sellaisia, että rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas luonne säilyy. Numerointi viittaa selvitysraporttiin. Venesatama/venevalkama Merkinnällä on osoitettu nykyiset venesatamat/venevalkamat. Kalasataman aluetta suunniteltaessa Liikennevirastolle ja satamatoiminnasta vastaavalle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Uimaranta Merkinnällä on osoitettu nykyiset uimarannat Nykyinen lomarakennuspaikka. (Alue B) Merkinnällä on osoitettu osayleiskaavan eteläisen osan olemassa olevat rakennuspaikat. Uuden lomarakennuspaikan likimääräinen sijainti. (Alue B) Merkinnällä on osoitettu osayleiskaavan eteläisen osan uudet rakennuspaikat likimääräisellä sijainnilla. Nykyinen saunan rakennuspaikka Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat erilliset rantasaunan rakennuspaikat. Kaavamääräys: Rakennuspaikalle saa sijoittaa enintään 25 k-m² suuruisen rantasaunan. Sauna liittyy maatilan talouskeskukseen tai asuinrakennukseen eikä rakennuspaikkaa saa erottaa erilliseksi kiinteistöksi. Uusi saunan rakennuspaikka Merkinnällä on osoitettu uudelle sisämaahan sijoitetulle lomarakennuspaikalle kuuluva uusi rantasaunan rakennuspaikka Saartensuonnokkaan. Saunan rakennuspaikkaa ei saa erottaa erilliseksi kiinteistöksi. Venevalkama / venevaja Merkinnällä on osoitettu kalastuskäytössä olevat venevajat Rantakujan edustalla. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 st SELOSTUS 53(79) Seututie Merkinnällä on osoitettu Säkyläntie (st 204) ja Vuorenmaantie (st 212). yt/kk Yhdystie/Kokoojakatu Merkinnällä on osoitettu yhdystiet ja kokoojakadut. Uusi tie/katuyhteys Merkinnällä on osoitettu uusi lyhyt katuyhteys yhdistämään Urheilutie ja Holmintie sekä uusi yhteys teollisuusalueen läpi Länsi-Säkylässä välille Säkyläntie ja Rantatie sekä samalle kohdalle tehtävä Rantatien linjauksen oikaisu. ht Historiallinen tielinja Historiallinen tielinjaus on osa Pyhän Henrikin tietä. Tielinjaus on arvotettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Aluetta koskevista maankäytön suunnitelmista on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta. Liittymä Merkinnällä on osoitettu teiden yhtymäkohdat. Eritasoliittymä Säkyläntien ja Rantatien eritasoliittymä on osoitettu merkinnällä. Kiertoliittymä Säkyläntien ja Palomiehentien kiertoliittymä on osoitettu merkinnällä. Uusi kiertoliittymä Säkyläntien ja Sivarinkujan/Kuninkaanlähteentien liittymään on osoitettu uusi kiertoliittymä. Yhdysrata Merkinnällä on osoitettu Euran suunnasta saapuva yhdysrata, joka ei ole nykyisin käytössä. Ulkoilureitti Säkylän harjureitistön yhdysreitti sekä ulkoilureitti Vahoniemen alueella on osoitettu merkinnällä. Kevyen liikenteen reitti Säkylän kevyen liikenteen reitit on osoitettu merkinnällä. Uusi kevyen liikenteen reitti Merkinnällä on osoitettu Rantatien ja uuden Iso-Vimman teollisuusalueelle johtavan kadun kohdalle tehtävä Rantatien linjauksen oikaisu. 54(79) SELOSTUS z SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Voimalinja 110kV Merkinnällä on osoitettu Eura-Säkylä 110 kV voimalinja. Rakennusraja on johdon keskilinjasta 23 metriä molemmille puolille, joka on samalla koko johtoalue. Reunapuuvyöhykkeet 10 metriä ovat molemmilla reunoilla johtokatua. Johtoaukea on 13 metriä molemmin puolin johdon keskilinjasta. Kaavamääräys: Johtoalueelle ei sijoittaa ilman voimajohdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia, rakennelmia tai istutuksia. j Pääviemärilinja Merkinnällä on osoitettu pääviemärilinjat. v Päävesijohtolinja Merkinnällä on osoitettu päävesijohtolinja. Maakaasuverkon yhteystarve Maakuntakaavan mukainen maakaasuverkon linjausvaihtoehto 2 on osoitettu merkinnällä. Maakaasulinjalle tulee tarkemmassa suunnittelussa jättää riittävä käytävä rakentamiselta vapaaksi. Mikäli linjausvaihtoehto ei toteudu, voidaan alue käyttää kaavassa osoitettuun maankäyttötarkoitukseen kokonaisuudessaan. Ranta-asemakaava-alue Merkinnällä on osoitettu osayleiskaavan eteläisen osan ranta-asemakaava-alueet, jossa rakentaminen määräytyy ranta-asemakaavan mukaan. Pyhäjärven ranta-alueen raja Merkinnällä on osoitettu osayleiskaavan eteläisen osan ranta-alue. Seuraavat kohteet on kuvattu kappaleessa 3.1.3 Maisema ja 3.1.4 Rakennetun ympäristön erityisarvot. ma-1 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Merkinnällä on osoitettu kaava-alueelle ulottuva osa valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta, Köyliönjärven kulttuurimaisemat. Kaavamääräys: Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen säilymistä. Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen ja muut suoritettavat toimenpiteet on sopeuttava rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin, taajamakuvallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja/ tai maisemallisiin arvoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusten sijoitteluun, mittakaavaan, mittasuhteisiin ja materiaalivalintoihin. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 ma-2 SELOSTUS 55(79) Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä Säkylän kirkonympäristö ja Huovinrinteen varuskunta sekä maakunnallisesti merkittävät Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen kulttuurimaisema, Katinhäntä ja Lännen tehtaiden asuntoalueet. Kaavamääräys: Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen säilymistä. Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen ja muut suoritettavat toimenpiteet on sopeutettava rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin, taajamakuvallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja/tai maisemallisiin arvoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusten sijoitteluun, mittakaavaan, mittasuhteisiin ja materiaalivalintoihin. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Viheryhteystarve Merkinnällä on osoitettu säilytettävät tai kehitettävät viheryhteydet. Merkittyjen viheryhteyksien säilymisestä ja muodostumisesta tulee huolehtia jatkosuunnittelussa. Seuraavat kohteet on kuvattu tarkemmin kappaleessa 3.1.2. Luonnonympäristö. SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä on osoitettu Mustalahden luonnonsuojelualue. pv Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Merkinnällä on osoitettu pohjavesialue, jolla on ympäristönsuojelulain 8 §:n mukainen pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain 3 luvun 2 §:n mukainen yleinen luvanvaraisuus. Kaavamääräys: Pohjavesialueella rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittavat ympäristönsuojelulain 8 §:n mukainen pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain 3 luvun 2 §:n mukainen pohjavesiesiintymän laadun, määrän ja käyttökelpoisuuden heikentämistä koskeva vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus. Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus on suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. Rakentaminen, ojituksen ja maankaivu on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. nat Natura 2000 –verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Merkinnällä on osoitettu Pyhäjärven Natura 2000-alue. saa Puhdistettava/kunnostettava maa-alue Merkinnällä on osoitettu entisten kaatopaikkojen alueet. s-1 Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 29 § mukainen luontotyyppi Merkinnällä on osoitettu alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 29 § mukainen luontotyyppi. 56(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Kaavamääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka muuttavat sen ominaispiirteitä. Aluetta tulee hoitaa siten, että luontoarvot ja alueen ominaispiirteet säilyvät. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen toimenpiderajoitus. s-2 Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 § tarkoittaman direktiivilajin, liito-oravan, lisääntymis- ja levähdyspaikka Merkinnällä on osoitettu alueen osa, jolla sijaitsee liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikka. Kaavamääräys: Alueen puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen toimenpiderajoitus. sl Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee vesilain mukainen puro sekä metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Merkinnällä on osoitettu Myllyojan sekä Huovinrinteen lammen alue. Numerointi viittaa selvitysraporttien ja kaavaselostuksen kohdekuvauksiin. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen toimenpiderajoitus. luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Merkinnällä on osoitettu alueen osa, joka on metsälain tai vesilain mukainen luontotyyppi tai elinympäristö. Numerointi viittaa selvitysraporttien ja kaavaselostuksen kohdekuvauksiin. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen toimenpiderajoitus. luo-2 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Linnustollisesti arvokas alue. Merkinnällä on osoitettu Katismaan ja Pihlavan rantavyöhykkeet. luo-3 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Alue on luonnonsuojelulain 49 § tarkoittaman direktiivilajin, lepakon, kannalta tärkeä lisääntymis-, levähdys tai ruokailualue. Merkinnällä on osoitettu Haapsaaren, Vähäkylänlahden ja Lehtikarin rantavyöhykkeet ja Huovinrinteen kaakkoisalue. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen toimenpiderajoitus. luo-4 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Alue on luonnonsuojelulain 49 § tarkoittaman direktiivilajin, lepakon, kannalta tärkeä muu alue. Alueelle voidaan rakentaa harkitusti niin, että puusto säilyy. Rantametsien tarpeeton raivausta ja pirstomista tulee välttää. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen toimenpiderajoitus. Merkinnällä on osoitettu eteläisen alueen B:n rantavyöhykkeitä. Ekologinen yhteys Likimäärin nuolen osoittamalla alueella tulee säilyttää yhtenäinen, riittävän leveä puustovyöhyke, joka toimii liito-oravan kannalta kulkuyhteytenä. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 57(79) Säilytettävän puuston on suositeltavaa olla kuusivaltaista, pääasiassa yli 10 m korkeaa. Järeät haavat ja kuuset tulisi säilyttää. Kulkuyhteyden ohjeellinen minimileveys on 30 metriä. Tätä kapeammissa kohdissa ja peltojen reunoilla tulee huolehtia säilytettävien puiden myrskynkestävyydestä. me Liikennemelun 55dB teoreettinen meluvyöhyke Merkinnällä on osoitettu teoreettinen Säkyläntien meluvyöhyke, joka tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Tarpeellinen melutorjunta suunnitellaan asemakaavoituksen ja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. me-1 Ampumamelualueen raja Merkinnällä on osoitettu Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipisteen ampumamelualue, jolla ampumamelutaso on välillä 65 dB (LAI max) tai 55 dB(Aeq) ja 70 db (LAI max) tai 60 dB(Aeq). Kaavamääräys: Alueella ei sallita uusien asuinrakennusten rakentamista, vaan ainoastaan olevien asuinrakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen, mikä ei lisää uusien asuntojen lukumäärää, on sallittu. me-2 Ampumamelualueen raja Merkinnällä on osoitettu Säkylän - Niinisalon varuskunnan Säkylän toimipisteen ampumamelualue, jolla ampumamelutaso on välillä 60 dB (LAI max) tai (50 dB(Aeq) ja 65 db (LAI max) tai 55 dB(Aeq). Kaavamääräys: Asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittävästä hankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. sv1 Suojavyöhyke Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustusvoimia palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. sv2 Suojavyöhyke. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. 58(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. MRL:n 72.1 §:n nojalla määrätään, että alueella B osayleiskaavaa saadaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena osayleiskaavan RA-1, RA-2 ja RA-3 -loma-asuntoalueilla sekä RM-1-matkailupalvelujen alueella osayleiskaavassa osoitetuilla rakennuspaikoilla sekä määrätyn rakennusoikeuden mukaisesti. Osayleiskaava on kokonaisuudessaan MRL 16 § mukaista suunnittelutarvealuetta, jolla rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolella. Seututeiden tai melualueiden läheisyyteen melulle arkoja toimintoja sijoitettaessa tulee selvittää alueen meluolosuhteet. Yli 50 metriä korkeiden tuulivoimaloiden maanpäällisiä osia ei saa rakentaa ilman puolustusvoimien hyväksyntää. Tuulivoimaloita koskevista suunnitelmista ja mahdollisista selvitystarpeista tulee pyytää lausunto Pääesikunnalta. Vesihuoltoverkoston toiminta-alueella (vesi ja/tai jätevesi) sijaitsevat kiinteistöt on liitettävä kunnalliseen verkostoon. Muilla alueilla jätevedet on johdettava viemäriverkostoon milloin se olosuhteiden mukaan on mahdollista. Muussa tapauksessa jätevedet on käsiteltävä kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtaisesti suodatinkentässä tai pienpuhdistamossa, tai kulloinkin voimassa olevien jätevesiasetusten tms. määräysten mukaisesti. Elinkeinotoimintaan, kuten maatiloihin, liittyvä jätevesien käsittely ratkaistaan ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla noudatetaan lisäksi vesihuoltolaitoksen ohjeita ja määräyksiä. Maankäytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja asemakaavoituksessa tulee huolehtia MRL 103 i § mukaisesti hulevesien hallinnasta mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen ensisijaisesti kiinteistöllä. Hulevedet on imeytettävä tai jos imeytys ei ole mahdollista, johdettava hidastaen mahdollisimman luonnonmukaisesti eteenpäin. Muilta osin noudatetaan voimassa olevaa rakennusjärjestystä. 7. KAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tulee selvittää kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja –asetuksen (MRA) edellyttämällä tavalla. MRL:n 9 §:n mukaan ”kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 59(79) vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan katsoa olevan olennaisia vaikutuksia.” MRA 1 §:n perusteella selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan nykytilanteeseen kohdistuvia muutoksia verrattuna siihen, että osayleiskaavassa esitetyt aluevaraukset ovat toteutuneet kokonaan. Arviointi perustuu kaavan lähtötietoihin, käytettävissä oleviin ja kaavatyön aikana laadittuihin selvityksiin, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä maastokäynteihin. Vaikutusten arvioinnit on laadittu asiantuntija-arvioina. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellään myös periaatteellisella tasolla mahdollisten haitallisten vaikutusten estämistä tai lieventämistä ohjeistukseksi jatkosuunnittelulle, asemakaavoitukselle ja viranomaistoiminnalle. Laaditut taustaselvitykset ovat olleet suunnittelun lähtötietoina ja ne ovat vaikuttaneet kaavaratkaisun muodostumiseen. Tällä keinoin osaltaan pienennetään kaavan ympäristövaikutuksia. Vaikutusarviointia täydennetään kaavoituksen edetessä. Kaavalla arvioidaan olevan vaikutuksia lähinnä kaava-alueella sekä sen lähiympäristössä. Välillisiä vaikutuksia kaava-alueen ulkopuolisille alueille saattaa aiheutua lähinnä työpaikkaliikenteen myötä. Säkylän työpaikkaomavaraisuus on korkea (120%), mikä tarkoittaa sitä, että Säkylä tarjoaa runsaasti työpaikkoja myös lähikuntien asukkaille. Osayleiskaavan uusien aluevarausten myötä mahdollistuva elinkeinojen kehittyminen mahdollistaa entistä suuremman työvoiman virtauksen alueelle. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Säkylän asukasluku vähenee seuraavan 20 vuoden aikana noin 400 asukkaalla. Lasten, nuorten ja työikäisten osuus vähenee ja iäkkäiden osuus kasvaa yleisen kehityksen mukaisesti. Tilastokeskuksen arvio ei kuitenkaan huomioi sitä, että elinkeinoelämän kehittyminen tai kuntaliitokset voivat tulevaisuudessa vaikuttaa väkilukua lisäävästi. Mikäli alueelle muodostuu runsaasti uusia työpaikkoja osayleiskaavan toteutumisen myötä, on mahdollista, että alueelle muuttaa myös uusia asukkaita. Kunnan tavoitteena on elinkeinoelämän voimakas kehitys ja väestönkasvu sitä kautta. Osayleiskaava mahdollistaa tavoitellun väestön kasvun ja työpaikkojen kehittämisen. Osayleiskaavassa on osoitettu uusia asuinalueita erityisesti keskustan tuntumaan, mikä palvelee erityisesti palvelujen läheisyyttä kaipaavia asukkaita, kuten ikääntyvää väestöä. Alueen B rannat ovat nykyisellään varsin täyteen rakennettuja. Osayleiskaavassa on osoitettu muutama uusi rakennuspaikka, joten alueen loma-asutus lisääntyy vain hieman. Alueen B osalta yleiskaavalla ei siten ole merkittäviä vaikutuksia väestörakenteeseen ja väestön kehitykseen. 60(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Säkylän nykyinen taajama on muodostunut pitkäksi nauhaksi harjulle Pyhäjärven ja laajojen peltoaukeiden väliin. Nykyisen taajaman laidoilta on keskustaan matkaa yli 5 kilometriä, mikä tarkoittaa autoilun osuuden lisääntymistä ja kevyen liikenteen osuuden vähenemistä asiointimatkoilla, mitä kauemmas keskustasta mennään. Taajaman reunaalueilla on myös tonttikysyntä vähäisempää ja alueilla on runsaasti toteutumattomia asemakaavoja. Keskustan lähellä puolestaan ei ole tarjolla uusia tontteja. Kuitenkin väestön ikääntyessä erityisesti palveluiden lähellä olevien asuntojen kysyntä kasvaa. Osayleiskaavalla onkin pyritty valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaiseen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja vastaamaan tulevaan kehitykseen sekä asukkaiden sekä elinkeinoelämän tarpeisiin. Osayleiskaava tiivistää nykyistä yhdyskuntarakennetta keskustan läheisyydessä. Taajamarakenteen lomaan jääneitä pienialaisia peltoja on osoitettu asuinalueiksi ja rakennetta on osin laajennettu Säkyläntien pohjoispuolella Köörnummen teollisuusalueen osalta. Uudet palvelut on sijoitettu keskustaan sekä hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuen, noin kilometrin päähän keskustasta, jolloin palvelut ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa myös kävellen ja polkupyörällä. Osayleiskaavassa on osoitettu kyläalueita (AT) Karhusuontien, Juhantalontien ja Pääksyntien varsille. Näillä alueilla on mahdollista yhdistää asuminen maa- ja metsätalouteen sekä erilaisia työtiloja tarvitseviin toimintoihin, jotka eivät sovellu taajamaan. Tältä osin yleiskaava luo edellytyksiä erityyppisiin asumis- ja työskentelymahdollisuuksiin eri elämäntilanteissa oleville ihmisille. Uudet työpaikka-alueet on sijoitettu olemassa olevien työpaikkakeskittymien yhteyteen sekä pääliikenneväylien varrelle. Teollisuusalueita on sijoitettu myös varuskunta-alueen lähettyville. Näille alueille voi sijoittua erityisesti puolustusvoimien tarpeita tukevia yrityksiä. Ratkaisuilla on pyritty synergiaetuihin, liikennöintitarpeen vähentämiseen ja suuntaamiseen pääteille sekä kohdistamaan vaikutukset niille alueille, joille on jo kohdistunut esim. teollisuuden aiheuttamia muutoksia. Voidaan arvioida, että yleiskaavan toteutuessa aiheutuu jonkin verran liikennemäärien kasvua pääliikenneväyliltä työpaikka-alueille. Liikenneratkaisut ja liikenteen tilavaraukset tarkastellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Työpaikat ovat Säkylän voimavara, ja mahdollistamalla yleiskaavan avulla kysyntää vastaava monipuolinen asuintonttitarjonta turvataan osaltaan myös elinkeinoelämän ja palveluiden kehittymistä. Alueella B ei yhdyskuntarakenteeseen kohdistu merkittäviä muutoksia muutaman uuden loma-rakennuspaikan myötä. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen johtaa paikallisiin muutoksiin taajamakuvassa. Osa taajaman sisällä olevista avoimista, pienialaisista peltoalueista muuttuu asuin- tai työpaikka-alueiksi. Vaikutukset taajamakuvaan voivat olla myönteisiä, neutraaleja tai kielteisiä, riippuen rakentamisen laadusta ja tehokkuudesta tiivistettävillä alueilla. Vaikutukset tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Asemakaavalla ja toteutussuunnittelun yhteydessä voidaan ohjata rakentamisen ja ympäristön laatua ja ilmettä alueelle soveltuvalla tavalla. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 61(79) Nykyisessä taajamakuvassa näkyy voimakkaasti rakentamisen ajallinen kerroksellisuus. Uudet ja vanhat rakennukset limittyvät paikoin muodostaen varsin moni-ilmeistä taajamakuvaa. Yhtenäisinä säilyneet vanhaa ja arvokasta rakennuskantaa sisältävät alueet on rajattu kaavakartalle ja kaavassa on annettu alueita koskevia määräyksiä. Tällä pyritään alueiden arvojen ja yhtenäisten aluekokonaisuuksien säilyttämiseen sekä vähentämään taajamakuvaan kohdistuvia muutoksia. Rakentaminen tapahtuu taajamassa asemakaavoituksen perusteella. Asemakaavoissa voidaan antaa rakentamista koskevia määräyksiä, joiden avulla uusista alueista muodostuu ilmeeltään yhtenäisiä ja taajamakuvasta hallittu. Samoin voidaan huomioida alueiden liittyminen olemassa olevaan ympäristöön ja sovittaa alueet taajamakuvallisesti yhteen. Alue B säilyy taajamakuvaltaan loma-asuntoalueena sekä haja-asutusalueena, eikä yleiskaavan toteutuminen aiheuta merkittävää vaikutusta alueen taajamakuvaan. Osayleiskaavassa on nykyinen keskusta osoitettu keskustatoimintojen alueena (C), jonne voi sijoittua sekä monipuolisia julkisia ja kaupallisia palveluita että asumista. Nykyiset alueen palvelut voivat kehittyä ja täydentyä asemakaavoituksen perusteella. Päivittäistavarakaupat ovat keskusta-alueelta jo osittain siirtyneet uudelle asemakaavoitetulle liikealueelle keskustan itäpuolelle, noin 1 kilometrin päähän, Säkyläntien varteen. Tämä alue on osoitettu vähittäiskauppojen suuryksiköiden alueeksi (KM), jonne saa sijoittaa merkitykseltään paikallisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Liikealueen asemakaavaa varten laaditun kaupallisen selvityksen sekä sen sisältämän vaikutusten arvioinnin mukaan päivittäistavarakaupan tilantarve vuonna 2030 on 6400 k-m². Säkylän päivittäistavarakaupan vahvistuminen ei lisää kilpailua Euran tai Huittisten kanssa. Välillisinä vaikutuksina osa Säkylän asukkaista jää asioimaan omaan kuntaan sen sijaan, että käyttäisi etäämmällä olevia palveluita. Päivittäistavarakaupan sijoittuminen alueelle luo myös erikoiskaupalle paremmat toimintaedellytykset, jolloin ostovoiman ulosvirtaus pienenee. Muutos ei kuitenkaan aiheuta seudullisia vaikutuksia. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulevat sijoittumaan osayleiskaavan mukaisesti liike-alueelle, joka sijaitsee 200-400 metriä keskustasta. Liikealue tukee siten myös keskustan olemassa olevia palveluita. Sivarintien ja Säkyläntien risteykseen on osoitettu uusi julkisten ja yksityisten palvelujen sekä virkistyspalvelujen alue (PVU-1), jonne sijoitettavat toiminnot voivat liittyä esimerkiksi läheiseen jäähallin muodostamaan palvelukokonaisuuteen. Eenokin alueelle on osoitettu uusia palvelujen ja hallinnon alueita (P). Alueille voi sijoittua julkisia tai yksityisiä palveluita, kuten luontokeskus tai kahvila. Osayleiskaava mahdollistaa siten alueella A palveluiden monipuolistumisen, kehittymisen ja niiden hyvän saavutettavuuden sekä kaupallisten, kunnallisten että virkistyspalveluja tukevien palveluiden osalta. Alueella B osayleiskaavalla ei ole vaikutusta palveluihin. Kaavassa osoitetut uudet palvelut ja työpaikka-alueet lisäävät työpaikkojen määrää alueella ja vaikuttavat positiivisesti elinkeinoelämän kehitykseen. Kaupan alueet on sijoitettu siten, että ne voivat muodostaa toisiaan tukevia kokonaisuuksia; sama koskee uusia ja 62(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 kehitettäviä teollisuusalueita. Osayleiskaava monipuolistaa alueen elinkeinomahdollisuuksia ja tarjoaa riittävästi tonttimaata yritysten tarpeisiin asemakaavoituksen kautta. Maa- ja metsätalouselinkeinot (M, MT, MA sekä AM) sekä kyseisten alueiden käyttö on turvattu niitä koskevin merkinnöin ja sijoittamalla muu maankäyttö keskitetysti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Osayleiskaava mahdollistaa myös kylärakenteeseen (AT) soveltuvien elinkeinojen harjoittamisen ja kehittämisen. Virkistysalueiden riittävyyttä, maankäytön muutosten vaikutuksia riittävyyteen sekä ulkoiluun käytettävissä olevia reitistöjä on tarkasteltu erillisessä selvityksessä. Pääosin asemakaavoitettuja virkistysalueita on riittävästi verrattuna vastaavan kokoisiin kuntiin. Selvityksessä on suositeltu Eenokin olemassa olevien ja nykyisin virkistykseen käytettyjen alueiden osoittamista kaavoissa virkistysalueiksi sekä uusien virkistysalueiden kaavoitusta Luvalahden alueella. Näille alueille sekä Hiitteennokan alueelle onkin osoitettu uusia virkistysaluevarauksia, mikä parantaa asukkaiden virkistysmahdollisuuksia ja erityisesti laajojen virkistysalueiden saavutettavuutta. Alueella on osayleiskaavassa varauduttu teollisuusalueen laajentumiseen ja alueella olemassa oleva kuntoradan alue on varattu teollisuuskortteliksi. Kuntorata kuitenkin siirretään säilyvälle ja kaavassa osoitetulle uudelle laajalle virkistysalueelle lähemmäs Rantatietä, eikä kaavalla siten ole virkistyskäyttöä heikentävää vaikutusta. Kaikkiaan osayleiskaavassa on osoitettu aiemmin kaavoittamattomia lähivirkistysalueita noin 80ha. Osayleiskaavassa on osoitettu voimassa olevien asemakaavojen mukaiset laajemmat virkistysalueet sekä jatkuvat viheryhteydet. Uusilla asuinalueilla virkistys huomioidaan tarkemmin asemakaavoissa osoitettavin korttelipuistoin. Osayleiskaava turvaa alueen virkistyskäyttöä erityisesti alueilla, joilla ei tähän mennessä ole ollut kaavaa. Myös virkistykseen liittyvät ja niiden yhteydessä olevat palvelut on kaavassa turvattu aluevarauksin (VU, PVU-1 ja P), mikä monipuolistaa myös virkistysalueiden käyttömahdollisuuksia ja palveluntarjontaa. Liikenne tukeutuu alueella pääosin olemassa olevaan tie- ja katuverkostoon. Uudet teollisuus-, palvelu- ja työpaikka-alueet on sijoitettu siten, että niiden liikenne suuntautuu lähinnä pääteille, eikä siten aiheuta merkittäviä vaikutuksia paikallisteihin ja katuverkostoon. Uusi katuyhteys on osoitettu Niilontien ja Holmintien välille keskustan länsipuolella. Lisäksi Rantatien ja Säkyläntien välille on osoitettu uuden teollisuusalueen läpi uusi katuyhteys sekä Rantatien linjauksen muutos tällä kohdalla. Muutoksella pyritään liikenneturvallisuuden parantamiseen uudessa liittymässä. Muutoksilla on paikallisia vaikutuksia liikenteen lisääntymiseen, mutta toisaalta myös alueiden saavutettavuuden paranemiseen. Ratkaisut tarkentuvat erillisen katusuunnittelun ja asemakaavoituksen yhteydessä. Liikenteelliset vaikutukset pääteillä ulottuvat myös kunnan ulkopuolelle. Säkylään saapuu työssäkävijöitä myös kauempaa naapurikunnista, sillä nykyisinkin työpaikkaomava- SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 63(79) raisuus on 120% eli selvästi yli kunnan omien asukkaiden työpaikkatarpeen. Työpaikkojen lisääntyminen alueella lisää pendelöintiä entisestään ja lisää siten jonkin verran liikennettä pääteillä myös naapurikuntien alueella. Oletettavasti pääteiden kapasiteetti on hyvä, eikä lisäys aiheuta merkittäviä vaikutuksia. Liikenneturvallisuutta parannetaan tarpeen mukaan erillisillä suunnitelmilla ongelmallisilla tieosuuksilla. ELY-keskus on laatinut osayleiskaavoituksen aikana parannussuunnitelmaa mm. tieosuudelle Huovinrinne (Säkylä) – Korvenkylä (Huittinen). Suunnitelma on huomioitu osayleiskaavassa. Valtaosa kaavassa osoitetuista uusista asuinalueista sijaitsee alle 3 kilometrin sekä uusista palveluista 1 kilometrin päässä keskustasta, mikä tukee kevyen liikenteen käyttöä asiointimatkoissa. Olemassa oleva kevyen liikenteen verkosto on varsin kattava ja ulottuu myös uusille alueille. Uusien alueiden sisällä verkostoa tulee täydentää tarpeen mukaan. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta kevyeen liikenteeseen, mutta se tukee kevyen liikenteen verkoston käyttämistä ja kehittämistä myös uusien alueiden osalta. Uusien työpaikka-alueiden toteutuksen myötä seudullinen linja-autoliikenne saattaa muodostua kannattavammaksi lisääntyvän työmatkapendelöinnin ansiosta. Alueelle on laadittu arkeologinen inventointi, jonka mukaiset kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaan ja annettu niitä koskeva määräys. Muu esitetty maankäyttö ei aiheuta ristiriitaa arkeologisille arvoille. Kaavalla turvataan siten arvokkaiden kohteiden säilyminen. Rakennusinventoinnin mukaiset arvokkaat kohteet on niin ikään merkitty kaavakartalle ja määräyksin ohjattu niiden huomioimista maankäytössä. Yhtenäisinä säilyneet vanhaa ja arvokasta rakennuskantaa sisältävät alueet on rajattu kaavakartalle ja annettu alueita koskevia suojelumääräyksiä. Tällä pyritään alueiden arvojen ja yhtenäisten aluekokonaisuuksien säilyttämiseen. Alueelle toteutettavassa uudisrakentamisessa tulee huomioida rakentamisen sijoittuminen arvokkaaseen ympäristöön mm. materiaalien, värityksen sekä rakennustyylin puolesta. Tällä vähennetään uudisrakentamisen aiheuttamia mahdollisia haitallisia vaikutuksia vanhaan kulttuuriympäristöön. Vanhojen maatilojen ympärillä on pyritty säilyttämään peltoalueita, sillä ne kuuluvat perinteisenä maankäyttömuotona olennaisesti kulttuuriympäristöön ja sen arvojen säilymiseen. Laajat maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on turvattu yleiskaavassa osoitetuin merkinnöin. Valtionneuvoston periaatepäätöksen (1995) mukaan maisema-alueiden arvojen säilyttäminen edellyttää, että maaseudun perinteiset elinkeinot ja asutus pidetään elinvoimaisena. Kaavan toteuttaminen tukee näitä tavoitteita. Kaavan toteuttaminen ei siten muuta olemassa olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita ja pyrkii ohjeistamaan kohteiden huomioimista alueiden jatkosuunnittelussa haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Taajama-alueella on olemassa oleva vesi- ja viemäriverkosto, johon uudet asemakaavoitettavat alueet voidaan liittää. Uusien alueiden asemakaavat laaditaan tarpeen mukaan vaiheittain ja samalla alueille toteutetaan kunnallistekninen verkosto. Tarpeen mukaan tarkistetaan olemassa olevan putkiston mitoituksen riittävyys uusien teollisuusalueiden osalta. 64(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Verkoston ulkopuolisilla alueilla kiinteistöjen vedenhankinta ja jäteveden käsittely toteutetaan Ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten sekä kulloinkin voimassa olevien ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti maanomistajan kustannuksella. Kaavalla on turvattu puolustusvoimien toiminta osoittamalla alue EP-merkinnällä. Tarkempi maankäytön suunnittelu puolustusvoimien alueella laaditaan erillisen suunnitelman mukaan puolustusvoimien toimesta. Kaavassa on kuitenkin osoitettu puolustusvoimien alueelle kohdistuvat kulttuuri- ja luontoarvot huomioitavaksi alueen maankäytön suunnittelussa. Lisäksi kaavassa on osoitettu puolustusvoimien alueiden läheisyyteen uusi teollisuusalue sekä teollisuuden reservialue, joille voidaan sijoittaa mm. puolustusvoimien toimintaa tukevia yrityksiä, kuten kaluston korjaamoja ja pajoja. Osayleiskaavassa on lisäksi huomioitu puolustusvoimien toiminnasta muulle maankäytölle aiheutuvat rajoitukset. Kaavoitus tukee siten puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittymistä alueella. Taloudellisia vaikutuksia aiheutuu lähinnä uusien katuyhteyksien rakentamisesta sekä uusien alueiden asemakaavoituksesta ja kunnallisteknisen verkoston laajentamisesta näille alueille. Laatimalla ja toteuttamalla asemakaavat vaiheittain, voidaan kustannukset suhteuttaa tonttien kysyntään, eikä turhia kustannuksia synny toteutumatta jäävien alueiden osalta. Uusien kunnallisten palveluiden toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia mutta myös tuloja. Tuloja saadaan lisäksi tonttien myynnistä sekä verotuloina uusien asukkaiden ja yritysten myötä. Monipuolinen asuin- ja elinkeinoympäristö ja tiivistyvä yhdyskuntarakentaminen voivat osaltaan edistää taloudellista hyvinvointia. Elinkeinoelämän kehittymisen myötä myös kunnan talous paranee, millä on tulevaisuudessa positiivista vaikutusta kunnallisiin palveluihin. Alueen houkuttelevuus asumisen kannalta voi niin ikään kasvaa tämän seurauksena. Kaavassa on huomioitu varuskunnan toiminnasta ympäristölle aiheutuva haitta, kuten melualueet ja muut suoja-alueet, joilla maankäyttö on rajoitettua. Näille alueille ei saa sijoittaa määräysten vastaista toimintaa. Ympäristöhäiriö on lähinnä paikallinen. Teollisuusyritysten osalta toiminnan vaikutuksia ympäristöön valvotaan erillisin ympäristöluvin. Näiden osalta vaikutukset ovat niin ikään lähinnä paikallisia. Uusien palvelu-, teollisuus- ja työpaikka-alueiden toteuttamisen myötä liikenne pääteillä lisääntyy. Tästä voi aiheutua aiempaa enemmänmelua ja pienhiukkasia. Pääteiden varsille toteutettavien melulle herkkien toimintojen, kuten asumisen, osalta on syytä asemakaavoituksen yhteydessä huolehtia riittävästä melusuojauksesta sekä rakennusten ääneneristävyyden että piha- ja oleskelualueiden osalta. Rakennukset voidaan sijoittaa tien vierelle, jolloin ne suojaavat taakse jääviä piha-alueita melulta sekä ilman pienhiukkasilta. Tien varrelle voidaan myös jättää tai istuttaa havupuuvaltaista puustoa, joka edelleen vähentää melu- ja hiukkaspäästöjen kulkeutumista oleskelualueille. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 65(79) Entiset kaatopaikka-alueet on osoitettu kaavakartalla. Osayleiskaavassa kaksi niistä sijaitsee T- ja E-alueilla. Mikäli maankäyttö näillä alueilla muuttuu herkemmäksi, tulee maaperän puhdistustarve selvittää. Yksi alueista sijaitsee nykyisellä asemakaavan mukaisella puistoalueella keskustassa. Sen osalta maaperän puhdistustarve on tarpeen selvittää. Määräysten mukaisella rakentamisella kaavan toteutuksesta ei aiheudu merkittäviä ympäristöhaittoja. Yleiskaavan mahdollistama palvelutarjonnan sekä työpaikkojen lisääntyminen ja monipuolistuminen sekä kaavassa osoitetut virkistysaluevaraukset lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä, parantavat palveluita sekä työskentelymahdollisuuksia. Palvelujen läheisyys ja uudet keskustan lähellä olevat asuinalueet mahdollistavat ikäihmisten omatoimisen asumisen pidempään kotonaan ja voivat siten nostaa elämänlaatua. Myös lapsiperheiden osalta kaikki tarvittavat palvelut löytyvät kävelyetäisyydeltä, mikä helpottaa arkea. Uudet palvelut lisäävät sosiaalista kanssakäymistä ja helpottavat asioimista. Taajaman ympäristössä on vaihtelua tuovia lähimetsiä, järvenrantoja sekä kulttuuriympäristöä, jotka tarjoavat asukkaille runsaasti virikkeitä. Alueella on sekä pieniä korttelipuistoja että laajempia virkistysalueita ja lisäksi monipuoliset virkistyspalvelut erilaisiin harrastuksiin. Kaavalla on pyritty turvaamaan alueen kulttuuriperintöä, maisemallisia arvoja, luontoarvoja sekä suosittuja ulkoiluun ja virkistykseen käytettyjä alueita. Tällä on tarkoitus voimistaa asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omanarvontunnetta sekä oman lähiympäristön arvostusta. Alue on ominaisuuksiensa puolesta varsin rikas ja omaleimainen. Kaava-alueelle ulottuu Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen laaja kulttuurimaisema, jolla on sekä valtakunnallista että maakunnallista arvoa. Kaavassa on turvattu maisemaalueen arvot osoittamalla valtaosa alueesta MA-merkinnällä maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi sekä annettu ohjeita uudisrakentamisen sijoittamisesta. Tämä edistää valtioneuvoston periaatepäätöksen (1995) mukaisesti avoimen viljelymaiseman säilyttämistä. Arvokkaan maisema-alueen lounaisreunalle Säkyläntien varteen on kaavassa osoitettu Köörnummen teollisuusalueen laajennus. Kaavalla on jonkin verran vaikutuksia alueen maisemakuvaan ja kulttuuriympäristöön. Uuden maankäytön toteuttaminen tulee supistamaan nykyistä peltoaluetta jonkin verran arvokkaan alueen laidalla. Köörnummen teollisuusalueen laajentumisen osalta voidaan asemakaavassa sekä toteutuksessa vaikuttaa kulttuurimaisemaan kohdistuviin vaikutuksiin ja pyrkiä vähentämään niitä. Kokonaisuutena arvokkaaseen maisema-alueeseen kohdistuvat vaikutukset jäävät kuitenkin verraten pieniksi asianmukaisella alueen toteutuksella. Mikäli uutta rakentamista ohjataan puutteellisesti tai sen toteuttamisessa ei oteta huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteitä, vaikutus maisemakuvaan voi olla suuri. Peltoalueella on jonkin verran olemassa olevia pihapiirejä sekä metsäsaarekkeita, 66(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 joiden ansiosta taajaman reuna-alueet nykyisinkin sopeutuvat maisemaan kaukaa katsottaessa. Lisäksi tätä edesauttaa asuinalueiden reunaan istutettu puusto. Samoja keinoja käyttäen voidaan uusien alueiden reunat sopeuttaa maisemaan hyödyntämällä olemassa olevaa, ojien varsilla ja metsäsaarekkeissa kasvavaa puustoa sekä istuttamalla uutta havuvaltaista puustoa sekä monilajisia reunavyöhykkeitä. Rakennetummilla alueilla myös leikatut pensasaidat ja huolitellut kuusiaidat voivat tulla kyseeseen. Rakentamista tulee ohjeistaa asemakaavassa siten, etteivät rakennukset massoittelun, materiaalien ja värityksen puolesta ole silmään pistäviä vaan luonnonläheisiä ja ympäristöön sopivia. Taajaman reuna liittyy kulttuurimaisemaan suoralinjaisena, mutta uusien alueiden toteutuksen myötä sen liittymistä peltoalueisiin voidaan pehmentää ja muotoilla visuaalisesti ympäristöön sopivammaksi. Erityisesti teollisuusalueen kohdalla alueen yhteys avoimeen kulttuurimaisemaan on nykyiselläänkin heikko. Muutoin uudet teollisuusalueet on sijoitettu metsäiseen ympäristöön, jolloin mittakaavaltaan suurten hallien vaikutus maisemakuvassa jää paikalliseksi. Edelleen vaikutuksia voidaan vähentää huolehtimalla riittävän suojapuuston säilyttämisestä tai istuttamisesta tontin reunoilla, mahdollisuuksien mukaan rakennusten kokoa tai korkeutta rajoittamalla sekä antamalla ohjeistusta rakennusten materiaaleista, värityksestä ja arkkitehtuurista ympäristö huomioon ottaen. Yleiskaavan maisemaselvityksessä osoitetut arvokkaat alueet ja kohteet on merkitty kaavakartalle, ja kaavamääräyksin on ohjattu niiden huomioimista maankäytössä. Uudet teollisuusalueet ja kaupan alueet on pyritty sijoittamaan suhteellisen tasaisille alueille, jolloin maaston merkittävään muokkaukseen ei ole suurta tarvetta. Rakentaminen aiheuttaa aina jonkin verran paikallisia vaikutuksia maa- ja kallioperään; esimerkiksi pysäköintialueita varten voi olla tarvetta tasata maastoa jonkin verran. Kaavassa osoitetut uudet pientaloalueet on sijoitettu pääosin tasaiseen maastoon, mutta rakennukset voidaan sovittaa tarvittaessa maastoon rinneratkaisuna. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta maa- ja kallioperään. Kaavan myötä toteutuvat uudet työpaikka-alueet voivat lisätä jonkin verran liikennettä alueella, mistä johtuen ilman pienhiukkaset voivat lisääntyä. Teollisuuden päästöjä ilmaan valvotaan ympäristöluvin. Kaava luo mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle ja palvelujen monipuolistamiselle, mikä voi osaltaan vähentää autolla liikkumisen tarvetta ja siten vähentää haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Laajassa mittakaavassa kaavalla ei kuitenkaan katsota olevan merkittäviä vaikutuksia ilmastoon. Laajojen peltoalueiden laidalla sijaitsevien asuinalueiden reunaan on suositeltavaa maisemallisen merkityksen lisäksi myös alueen pienilmaston parantamiseksi muodostaa puustoinen vyöhyke. Peltoalueilla tuulee usein muuta ympäristöä voimakkaammin ja puusto suojaa pihoja tuulelta, jolloin alueet ovat asumisen kannalta miellyttävämpiä. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 67(79) Kaavalla ei osoiteta merkittäviä uusia toimintoja vesistön rannoille eikä lisätä Pyhäjärven kuormitusta. Alueen A kyläalueilla, alueen B uusilla lomarakennuspaikoilla sekä hajaasutuksen osalta jätevesien käsittely tulee hoitaa kunnan ympäristösuojelumääräysten sekä yleisten ympäristönsuojeluasetusten edellyttämällä tavalla. Uudet asuin- ja työpaikka-alueet kuuluvat kunnallistekniikan piiriin, jolloin jätevesiä ei pääse maahan. Lisäksi uudet asuin- ja työpaikka-alueet on pyritty sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueilla tulee lupakäsittelyssä ja tarkemmassa suunnittelussa huolehtia ympäristönsuojelulain sekä vesilain mukaisten ehtojen täyttymisestä. Kaavassa on annettu vesihuoltoa koskevia määräyksiä, joilla pyritään vesistöjen laatuun kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen. Yleiskaavassa on osoitettu joitakin uusia, laajoja rakennettavia alueita. Rakentaminen muodostaa usein laajoja vettä läpäisemättömiä pinnoitteita, jolloin sade- ja sulamisvesien imeytyminen maaperään vaikeutuu. Tällä saattaa olla vaikutuksia muodostuvan pohjaveden määrään ja hulevesien pinnoitteilta mukanaan huuhtomien saasteiden osalta myös pohjaveden laatuun. Vettä läpäisemättömien pinnoitteiden takia myös pintavalunta kasvaa, mikä voi lisätä mm. tulvariskiä tulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta aiheutuvien, lisääntyvien rankkasateiden myötä. Erityisesti pohjavesialueella tulisi huolehtia puhtaiden hulevesien imeyttämisestä maaperään, jotta muodostuva pohjavesi ei vähene ja tulvariski pienenee. Lisäksi tulee huolehtia saastuneiden hulevesien asianmukaisesta käsittelystä ennen niiden päästämistä maaperään. Hulevedet pyritään imeyttämään ensisijaisesti tontilla. Erityisesti laajoja pinnoitettuja alueita (asfaltoidut pysäköintialueet) sekä suuria rakennuksia käsittävillä alueilla hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota. Tällaisia ovat mm. teollisuus- ja työpaikka-alueet sekä kaupan alueet. Yleiskaavassa on ohjeistettu yleisellä tasolla hulevesien käsittelyä myöhemmin laadittavissa asemakaavoissa. Maankäytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja asemakaavoituksessa tulee huolehtia hulevesien hallinnasta mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen ensisijaisesti kiinteistöllä. Hulevedet on imeytettävä tai jos imeytys ei ole mahdollista, johdettava hidastaen mahdollisimman luonnonmukaisesti eteenpäin. Alueiden asemakaavoituksessa tulee huolehtia riittävästä tilavarauksesta hulevesien imeytykseen ja viivytykseen joko tonteilla tai läheisillä yleisillä alueilla. Asemakaavoissa voidaan myös osoittaa mm. istutettavia alueen osia, säilyttää riittävästi tonttimaata rakennusalan ulkopuolella ja tarvittaessa rakentamista koskevin määräyksin rajoittaa pinnoitettujen alueiden määrää. Alueille, joille muodostuu paljon vettä läpäisemättömiä pintoja, kuten suuria halleja ja pysäköintikenttiä, tulee laatia tarkemman suunnittelun yhteydessä hulevesisuunnitelma. Huolellisella hulevesisuunnittelulla voidaan välttyä tulvaongelmilta sekä pohjaveden laatuun ja määrään kohdistuvilta vaikutuksilta. 68(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Yleiskaavassa osoitettujen uusien aluevarausten myötä jonkin verran metsä- ja peltoalueita poistuu talouskäytöstä. Toisaalta kaavassa myös turvataan maa- ja metsätalouden edellytyksiä osoittamalla näille varatut alueet M-, M-1-, MY-, MT- ja MA –merkinnöin sekä niitä tukevin määräyksin. Arvokkaat luontokohteet on huomioitu kaavassa luontoselvityksessä annettujen suositusten mukaisesti. Arvokkaat luontotyypit on merkitty kaavakartalle sl-, s-1, s-2 ja luomerkinnöin sekä niitä täydentävin määräyksin. Liito-oravien elinympäristöt sekä tärkeät kulkuyhteydet on turvattu. Luontoselvitysten suositusten mukaan potentiaaliset viitasammakkoalueet on säilytetty ja jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Mikäli näille alueille jatkossa kohdistuu maankäyttöpaineita, tulisi sammakon esiintyminen alueilla selvittää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita on säilytetty rakentamattomina metsätalous- ja virkistysalueina mahdollisuuksien mukaan. Osayleiskaavalla ei siten ole luonnon monimuotoisuutta tai luontoarvoja heikentäviä vaikutuksia. Kohdassa Vesistöt ja vesitalous mainittuihin seikkoihin viitaten kaavalla ei ole vaikutusta pohja- ja pintavesien suojeluun. Kaavassa on huomioitu luontoselvityksen suositukset säilytettävistä ja luonnon suojelun kannalta arvokkaista alueista. Suojeltavat alueet on osoitettu asianmukaisin kaavamerkinnöin ja niitä tukevin määräyksin. Uusi asuinalue Vähä-Säkylän rantasuon alueella tulee rakentuessaan vähentämään alueella sijaitsevan vieraslajin, jättipalsamin, esiintymistä alueella ja siten parantamaan alueen luontaisten lajien elinmahdollisuuksia. Kaavoitettavan ranta-alueen ja sen läheisen vesialueen linnusto on sopeutunut niin hyvin huomattavalta osaltaan rakennettuihin ja ihmistoiminnan muunlaisessa vaikutuspiirissä jo oleviin rantoihin, ettei suhteellisesti hyvin vähäinen rakennuspaikkojen runsastuminen aiheuta sille merkittävää lisähaittaa. Kaavalla ei siten ole merkittävää vaikutusta Natura-arvoihin. Alla on esitetty yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (ks. kohta 4.4.3). Toimiva aluerakenne Aluerakenteen tasapainoista kehittämistä on pyritty tukemaan osoittamalla uusia asuin-, palvelu- ja työpaikka-alueita läheltä Säkylän kuntakeskustaa, jolloin ne ovat helposti saavutettavissa. Keskustassa sijaitsee pääosa olemassa olevista palveluista, jolloin palvelujen lisääntymisellä ja parantumisella näillä alueilla saavutetaan myös synergiaetuja. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 69(79) Palvelut voivat tukea toisiaan, jolloin niistä muodostuu kannattavampia. Palveluiden parantuminen parantaa asukkaiden elinympäristön laatua. Säkylä tarjoaa työpaikkoja myös muissa kunnissa asuville. Työpaikat on sijoitettu hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Kaavassa on osoitettu kyläalueita, joilla on mahdollistettu erityyppisten, keskustaalueelle sopeutumattomien elinkeinojen harjoittaminen. Osayleiskaavassa on huomioitu varuskunnan toiminta alueella osoittamalla sen tarvitsemat alueet (EP) sekä sen toimintaa tukevat aluevaraukset (T ja T/res). Lisäksi kaavassa on osoitettu varuskunnan toiminnasta aiheutuvat melu- ja suoja-alueet, joiden alueelle aiheutuu rajoituksia maankäyttöön. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Säkylän taajaman nykyistä nauhamaista ja siten hajanaista rakennetta on pyritty tiivistämään keskittämällä uudet asuinalueet sekä kaupan ja palvelujen alueet nykyisen keskustan tuntumaan. Tällä pyritään turvaamaan palvelujen hyvä saavutettavuus kävellen ja pyöräillen sekä vähentämään autoilun tarvetta. Kaavoituksen yhteydessä on tutkittu myös viheralueiden riittävyyttä ja siten pyritty turvaamaan elinympäristön laatua sekä palveluiden että viheralueiden saavutettavuuden osalta. Elinkeinoelämän edellytyksiä on parannettu osoittamalla uusia työpaikka –alueita liikenteellisesti keskeisille paikoille, joille on olemassa oleva kevyen liikenteen verkosto tai sellainen voidaan alueelle rakentaa olemassa olevaa verkostoa täydentäen. Terveydelle aiheutuvia haittoja on pyritty vähentämään mm. teollisuusalueiden sijoittelulla liikenteellisesti edullisille paikoille sekä osoittamalla kaavassa alueet, joille aiheutuu mm. puolustusvoimien toiminnasta johtuvia rajoitteita sekä melua. Kunnan pitkän aikavälin tavoitteena on väestönkasvu elinkeinoelämän kehittymisen myötä. Osayleiskaava mahdollistaa väestökehityksen erilaiset vaihtoehdot keskusta-asumisesta, kyläasumiseen sekä haja-asutukseen asti eri väestöryhmien tarpeiden mukaan. Osayleiskaavassa on etsitty täydennysrakentamisen sekä uudisrakentamisen alueita keskustan tuntumasta tarkoituksena yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, palveluiden saavutettavuuden parantaminen sekä autoilutarpeen vähentäminen. Osayleiskaavassa on osoitettu siten erilaisia asumisen ja työpaikkojen sijoittumismahdollisuuksia ja varauduttu siten tarjoamaan riittävä tonttitarjonta erilaisiin tarpeisiin nähden. Keskustan tuntumaan on osoitettu olemassa olevat sekä uudet virkistyspalvelualueet. Taajamakuvan osalta on varmistettu sen kehittämismahdollisuudet täydennysrakentamisen keinoin sekä huolehdittu asianmukaisin merkinnöin ja määräyksin maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja alueiden säilymisestä ja huomioimisesta jatkosuunnittelussa. Viheraluekokonaisuutta on tarkasteltu erillisellä selvityksellä, joka on huomioitu kaavoituksessa V-varauksin. Alueella on olemassa oleva kevyen liikenteen verkosto. Uudet asuin- ja palvelualueet on sijoitettu olemassa olevia verkostoja hyödyntäen. 70(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Alueelle ei ole sijoitettu onnettomuusriskejä aiheuttavia toimintoja. Puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat melu- ja suoja-alueet sekä niitä koskevat määräykset on kirjattu kaavaan. Pääväylien varteen toteutettavilla asuinalueilla tulee määräysten mukaan huolehtia riittävästä melusuojauksesta asemakaavoitusvaiheessa. Entiset kaatopaikka-alueet on osoitettu kaavakartalla. Osayleiskaavassa kaksi niistä sijaitsee T- ja E-alueilla. Mikäli maankäyttö muuttuu herkemmäksi, tulee maaperän puhdistustarve selvittää. Yksi alueista sijaitsee nykyisellä asemakaavan mukaisella puistoalueella keskustassa. Sen osalta maaperän puhdistustarve tulee jatkosuunnittelun yhteydessä selvittää. Pohjavesialueille ei ole osoitettu uusia työpaikka-alueita. Myös uudet asuinalueet on pääosin sijoitettu pohjavesialueiden ulkopuolelle. Uudet asuin- ja työpaikka-alueet voidaan liittää olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon. Kyläalueilla ja haja-asutusalueilla tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia jätevesien käsittelystä annettuja lakeja, asutuksia sekä ympäristönsuojelumääräyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on näiltä osin ristiriitaisia tavoitteita alueen kehittämisen suhteen. Kaikkia tavoitteita ei voida toteuttaa tekemättä kompromisseja joidenkin tavoitteiden osalta. Uusien asuin-, palvelu- ja työpaikka-alueiden osoittamisella keskustan läheisyyteen on lukuisia positiivisia vaikutuksia mm. palveluiden ja työpaikkojen kannattavuuden, saavutettavuuden, olevaan tekniseen verkostoon tukeutumisen ja siten kunnantalouden, autoilun vähentämisen ja kevyen liikenteen tukemisen kannalta. Säkylän kunta saa suuren osan tuloistaan yritysverotuksen kautta. Elinkeinoelämän kehittämisen kautta kunta voi kehittyä myös väkiluvun osalta. Keskitetty taajamaratkaisu tukee näitä tavoitteita. Osayleiskaavassa on huomioitu valtakunnalliset sekä osayleiskaavaa varten laaditut inventoinnit mm. kulttuuriympäristön, rakennusten, maiseman ja luonnon osalta. Arvokkaat kohteet on osoitettu kartalla ja kaavassa on annettu niitä koskevia määräyksiä. Tarkemmassa suunnittelussa voidaan kulttuuriympäristön huomioimista tarkentaa ja vaikutusta siihen edelleen pienentää. Muut selvitysten mukaiset suositukset on huomioitu mahdollisuuksien mukaan. Kaavassa on myös osoitettu tärkeät ekologiset yhteydet. Kulttuuri- ja luontoalueita sekä väljästi rakennettujen vehreiden asuinalueiden katuverkostoa on mahdollisuus hyödyntää mm. virkistyskäytössä. Pohjavesialueille ei ole osoitettu uusia niitä vaarantavia toimintoja, ja rannoille on osoitettu uutta rakentamista vain vähäisessä määrin. Uusi rakentaminen on pyritty sijoittamaan olemassa olevan rakenteen yhteyteen, jolloin luonnonalueet säilyvät yhtenäisinä kokonaisuuksina. Osayleiskaavassa on osoitettu mm. harjureitti, joka johtaa alueelta itään laajoille metsäalueille. Alueella sijaitsee muutama olemassa oleva matkailupalvelujen alue, jotka on osoitettu osayleiskaavassa. Uusi loma-asutus on sijoitettu luontoselvityksen suositukset huomioiden. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Uudet alueet tukeutuvat olemassa oleviin teihin. Katuja ja kevyen liikenteen yhteyksiä jatketaan tarvittavin osin uusille alueille. Työpaikkojen lisääntyminen saattaa vaikuttaa positiivisesti myös seutuliikenteen kannattavuuteen. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 71(79) Henkilöautoliikenteen tarvetta on pyritty vähentämään osoittamalla uudet alueet keskustan tuntumaan, jossa asunnot, palvelut ja työpaikat ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Säkyläntielle esitetyt kiertoliittymät parantavat liikenneturvallisuutta. Osayleiskaavassa on osoitettu maakunnallisen maakaasuverkoston linjausvaihtoehto 2, joka tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Kaavassa on osoitettu myös EuraSäkylä 110kV voimalinja, joka kulkee alueen läpi. Osayleiskaavassa on huomioitu suunnitteilla oleva Vuorenmaantien perusparannus, jossa mm. Huovinrinteentien ja Kattilakorventien liittymä porrastetaan. Alla on esitetty yleiskaavan suhde maakuntakaavassa asetettuja keskeisiin suunnittelutavoitteisiin (ks. kohta 4.4.2.). Taajamarakenne Osayleiskaavoituksen yhteydessä on tarkasteltu viher- ja virkistysalueverkoston jatkuvuutta ja riittävyyttä. Tarkastelu sisältää myös yleisessä käytössä olevat rannat sekä keskeiset virkistys- ja ulkoiluyhteydet näille alueille. Taajamarakennetta on tiivistetty ja etsitty uusia ja täydennettäviä asuin-, palvelu- ja työpaikka-alueita keskustan lähettyviltä kävely- ja pyöräilyetäisyydeltä. Olemassa olevaa kevyen liikenteen verkostoa voidaan jatkaa uusille alueille. Alueet on sijoitettu tukemaan olemassa olevia keskustan palveluita ja työpaikka-alueita sekä tukeutuen olemassa olevaan tieverkkoon sekä vesi- ja viemäriverkostoon. Kunnallistekniikan johtaminen näille alueille onnistuu kuntatalouden kannalta edullisesti, vähäisin täydennyksin. Ratkaisulla on pyritty olemassa olevan rakenteen hyödyntämiseen sekä edistämään elinympäristön toimivuutta ja houkuttelevuutta palveluiden ja työpaikkojen paremman saavutettavuuden kautta. Säkylän työpaikkaomavaraisuus on erinomainen, ja kunta pyrkii kehittämään elinkeinoelämää voimakkaasti. Elinkeinoelämän kehittymisen myötä on mahdollista saada myös väestömäärä kasvuun, millä olisi positiivinen vaikutus kunnan talouteen. Kylämäisillä alueilla (AT) on sallittu rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, kylärakenteeseen ja –ympäristöön soveltuvia häiriötä aiheuttamattomia liike-, palvelu- ja työtiloja. Teollisuusalueet on sijoitettu liikenteellisesti hyvin saavutettaville alueille, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Säkyläntien pohjoispuolella sijaitsee tällä hetkellä yksi teollisuusyritys, jonka yhteyteen on osoitettu laajennusaluetta Köörnummen teollisuusalueelle. Alueen koillis-/itäpuolella on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Teollisuusalueen osalta kyseessä on olemassa olevan alueen laajennus. Uuden alueen liittymisestä arvokkaaseen viljelysmaisemaan voidaan huolehtia asemakaavoituksen yhteydessä osoittamalla alueiden reunaan puustoinen reunavyöhyke, joka vähentää vaikutuksia maisemakuvaan, sekä ohjeistamalla rakentamista mittakaavan, määrän, materiaalien ja värityksen suhteen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön soveltuvaksi. 72(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Rakentaminen Alueella ei sijaitse tulvavaara-alueita. Osayleiskaavassa on pääosin todettu ranta-alueilla olemassa olevat rakennetut sekä asemakaavoitetut alueet, minkä lisäksi on osoitettu muutamia uusia rakennuspaikkoja, mm. huomioiden rakennuspaikkojen jakautuminen maanomistajien suhteen alueella B, kantatilatarkasteluun perustuen. Rantarakentamisen mitoitus toteuttaa maakunnallisia periaatteita. Mitoituksessa on käytetty periaatteena maakunnallista normia 8 rakennuspaikkaa/km. Tämä ylittyy huomattavasti jo toteutuneen lomarakentamisen osalta. Uusia loma-rakennuspaikkoja on osoitettu muutama. Vapaata rantaa on säilytetty niillä kiinteistöillä, joilla sitä on ja sitä kautta pyritty maakuntakaavan suunnittelumääräysten toteuttamiseen. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu olemassa olevien rakennuspaikkojen läheisyyteen. Matkailu ja virkistys Alueella on joitakin matkailupalveluita, jotka on osoitettu osayleiskaavassa ja siten turvattu niiden toimintaedellytykset. Keskustan olemassa olevat virkistysalueet ja palvelut ovat täydentyneet muutamilla uusilla varauksilla. Uusien varausten osalta on pyritty tukemaan ja täydentämään lähellä sijaitsevia nykyisiä palveluita. Esimerkiksi jäähallin ja koulujen pihojen läheisyyteen on osoitettu PVU-1 –varaus, joka mahdollistaa eri tyyppisten ja monipuolisten yksityisten tai julkisten sekä virkistyspalveluiden sijoittamisen alueelle. Alueella A on ranta-alueilla useita virkistysalueiden yhteydessä olevia palvelujen alueita, jotka mahdollistavat monipuolisten virkistyspalveluiden tarjoamisen ja kehittämisen. Alueella B on osoitettu matkailupalvelujen alue, jolla toimii nykyisin vuokramökki sekä tämän yhteyteen virkistysaluevaraus. Lisäksi Vahoniementieltä on osoitettu näille alueille rannan suuntaisesti ulkoilureitti. Maakuntakaavassa esitetty 8ha suuruisesta virkistysalueesta on 7ha nykyisin viljelyssä olevaa peltoa ja yksityisiä pihapiirejä. Maaperä alueella ei siten ole kulutusta kestävää ja vaatisi mittavan parannuksen ennen kuin peltoaluetta voisi käyttää maakunnalliseen virkistykseen tässä laajuudessa. Tästä syystä on pitäydytty edellä mainituissa varauksissa. Säkylän taajaman alueelta löytyy hiekkarantoja virkistyskäyttöön. Kaavaehdotukseen on täydennetty yhtenäistä ja jatkuvaa viherverkostoa, jolla pyritään turvaamaan verkoston jatkuminen ja mahdollistamaan esimerkiksi virkistysreittien jatkuvuus tarkemmalla suunnittelulla. Tekninen huolto ja liikenne Osayleiskaavassa on osoitettu maakunnallisen maakaasuverkoston linjausvaihtoehto 2, joka tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Kaavassa on osoitettu myös Eura-Säkylä 110kV voimalinja, joka kulkee alueen läpi. Olemassa olevat ja vesihuoltosuunnitelman mukaiset vesi- ja viemäriverkoston päälinjat on merkitty kartalle. Kulttuuriperintö Säkylän nykyinen nauhamainen taajamarakenne rajautuu avoimiin viljelysalueisiin. Lisäksi rakenteen laajentamista rajoittavat paikoin teollisuusalueet sekä suoalueet. Taajaman etäisimmät alueet sijaitsevat 5-8 kilometrin päässä keskustan palveluista. Nauhamaisen rakenteen jatkaminen päistään ei ole yhdyskuntataloudellisesti edullista, eikä se tue palveluiden saavutettavuutta ja siten myöskään niiden kehittymistä. Nauhamaisen rakenteen jatkaminen lisäisi myös mm. henkilöautoilua. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 73(79) Viitaten kaavan suhteeseen valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin (kohta 7.4), on taajaman keskitetty kehittäminen nähty edullisimmaksi ratkaisuksi yhdyskuntarakenteen sekä kunnan talouden kannalta. Tämän seurauksena avoimet viljelysalueet supistuvat Säkyläntien pohjoispuolella jokin verran. Uudet teollisuusalueet on kuitenkin sijoitettu valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ulkopuolelle, ja valtaosa maisemallisesti arvokkaasta peltoalueesta on osoitettu kaavassa MA-merkinnällä. Alueella liikuttaessa yhteys laajaan avoimeen kulttuurimaisemaan ei hahmotu nykyisin peltoaluetta rajaavien metsäsaarekkeiden, ojien ja tienvarsien kasvillisuuden sekä pihoilla sijaitsevan puuston takia. Maisemanhoidon toimenpiteiden avulla kulttuurimaiseman hahmottumista voidaan edistää. Osayleiskaavassa on huomioitu selvitysten mukaiset kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot ja huolehdittu niiden säilymisestä erityyppisin merkinnöin ja määräyksin. Selostuksessa on edellytetty lausunnon pyytäminen museoviranomaiselta mm. Pyhää Henrikintietä koskevista maankäytön suunnitelmista. Luonto ja ympäristö Uudet rakennettavat alueet on pyritty sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Keskustan läheisyydessä on pohjavesialueelle osoitettu uusia asuinalueita. Nämä alueet liitetään kuitenkin kunnalliseen jätevesiverkostoon. Hulevesien ohjaus on mahdollista suunnitella asemakaavoituksen yhteydessä. Alueella ojittamattomana säilynyt Isosuo on osoitettu MY-merkinnällä. Osayleiskaava edistää Pyhäjärven vesistön alueella tehtyjä kunnostussuunnitelmia vesistöön kohdistuvan ravinnekuormituksen osalta. Yleismääräykset käsittävät jätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä sekä edellyttävät, että vesihuoltoverkoston toimintaalueella (vesi ja/tai jätevesi) sijaitsevat kiinteistöt on liitettävä kunnalliseen verkostoon ja että muutoin jätevedet käsitellään voimassa olevien määräysten mukaisesti. Muut Kaavamerkinnöissä ja määräyksissä on tuotu esille puolustusvoimien aiheuttama melu ja muu maankäyttöä rajoittava vaikutus. Alueita koskevista maankäytön suunnitelmista tulee pyytää lausunto. Osayleiskaavaa varten laaditut selvitykset on tehty myös puolustusvoimien alueelle ja arvokkaat kohteet on merkitty kartalle. Kohteet tulee huomioida puolustusvoimien laatimissa erilisissä maankäytön suunnitelmissa. 8. OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAKUTUKSET Kaava on oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:ssä määrätään yleiskaavan oikeusvaikutuksista muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. Suunnittelun ohjausvaikutus Hyväksytty yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 §). 74(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Maakuntakaavan ohjausvaikutus Maakuntakaava ei ole mm. oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa muutoin kuin yleiskaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 32.3 §). Vaikutus viranomaisiin Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 §). Säännös koskee niin kunnan, maakuntaliittojen kuin valtion viranomaisia. Rakennusjärjestys Yleiskaava-alueella rakentamista ohjaa voimassa oleva rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on asiasta toisin määrätty (MRL 14.4 §). Ehdollinen rakentamisrajoitus Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten. (MRL 43.1 §) Ehdoton rakentamisrajoitus Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään. (MRL 43.2 §) Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä kieltää käyttämästä rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus). (MRL 43.3 §) Toimenpiderajoitus Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Yleiskaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman 128 §:ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus). (MRL 43.2 §) Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72.1 §). Osayleiskaava on alueella B laadittu siten, että sitä voidaan käyttää ranta-alueella rakennusluvan myöntämisen perusteena kaavakartalla osoitetuilla rakennuspaikoilla. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 75(79) Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen MRL 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: (MRL 137.1 §) 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. (MRL 44.2 §) Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. (MRL 71 c §) Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. (MRL 71 d §). Tämä tarkoittaa sitä, että yleiskaavassa osoitetulle kaupallisten palvelujen alueelle, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM), tulee laatia asemakaava vastaavalla aluevarauksella. Yleiskaavan ja muun lainsäädännön mukaisen päätöksenteon suhde Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset suunnitelmat on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä siten kuin erityislaeissa säädetään. Muussa lainsäädännössä on vastaavasti säännöksiä, jotka yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon. Tässä suhteessa keskeisimpiä lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, rakennussuojelulaki, tielait, vesilaki, metsälaki, maa-aineslaki, kaivoslaki ja jätelaki. Luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain huomioon ottamisesta säädetään vielä tarkemmin MRL 197 §:ssä. Luonnonsuojelu Luonnon- ja maisemansuojelua ja -hoitoa koskeva erityislaki on luonnonsuojelulaki (1096/1996). Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n viittauksen mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Luonnonsuojelulain 10 luku sisältää Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoa koskevat erityissäännökset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on 197 §:n mukaan lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään. Tämä viittaus tarkoittaa kaikkien asiaan soveltuvien luonnonsuojelulain säännösten huomioon ottamista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa viranomaispäätöksissä. Myös luonnonsuojelulain 29 §:ssä mainitut suojellut luontotyypit sekä 47 §:n säännös erityisesti suojeltavista lajeista tulee ottaa huomioon yleiskaavaa hyväksyttäessä samoin 76(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 LSL 49 §:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- tai heikentämiskielto. Kulttuuriympäristö Lakia rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) sovelletaan kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja suojellaan kulttuurikehitykseen tai historiaan liittyviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja rakennettuja alueita. Tämän lain mukainen suojelu voi koskea myös rakennuksen osaa ja rakennuksen kiinteää sisustusta sekä siltaa, kaivoa tai muuta sellaista rakennelmaa samoin kuin rakennukseen liittyvää puistoa taikka muuta vastaavaa rakentamalla tai istuttamalla muodostettua aluetta. Asemakaava-alueella rakennussuojelu toteutuu pääsääntöisesti kaavasuojeluna asemakaavoituksen yhteydessä. Rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). Poikkeukset tästä on mainittu rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 2 §:ssä. Kirkolliset rakennukset on suojeltu kirkkolain nojalla (1054/1993) sekä ortodoksisesta kirkosta annetussa laissa (985/2006). Rakennettuun ympäristöön tai kulttuurihistoriaan liittyvien arvojen suojelemiseksi yleiskaavassa voidaan tietty alue tai rakennus osoittaa suojeltavaksi. Kiinteät muinaisjäännökset on määritelty muinaismuistolain (295/1963) 2 §:ssä. MRL 197.3 §:n viittaussäännöksen mukaan kaavaa laadittaessa, hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on noudatettava, mitä muinaismuistolain 13 §:ssä säädetään. Muu ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelulain (86/2000) yleisenä periaatteena ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on haitallisen toiminnan ehkäisy. Kaavoituksen yhteydessä tapahtuva sijainninohjaus on keskeinen keino ehkäistä ennakolta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 6.1 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on ympäristönsuojelulain mukaan otettava huomioon muun muassa alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Koska toimintojen sijoittamisen vaihtoehtojen valinta ja muut perusratkaisut tehdään kaavoituksen yhteydessä, on vastaavasti myös kaavaa laadittaessa otettava huomioon ympäristön pilaantumisen vaara. Yleiskaavassa osoitetun käyttötarkoituksen huomioon ottaminen merkitsee, ettei toiminta tai toiminnan sijoittaminen saa olla sillä tavoin yleiskaavan vastainen, että ratkaisu vaikeuttaisi yleiskaavan toteutumista. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) määrää mm. ilman epäpuhtauksien sitovista ja tavoitteellisista enimmäispitoisuuksista. Ilmanlaatuun vaikuttavat erityisesti liikenteen hiukkaspäästöt sekä mahdolliset teollisuuden päästöt. Vesilain (587/2011) 3 luvun 5 § mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon asemakaava. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa sääde- SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 SELOSTUS 77(79) tään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Lupa-asiaa ratkaistaessa on katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista. Hulevesien hallinta Yleiskaavassa osoitetuilla uusilla alueilla, joille muodostuu toteutuksen myötä runsaasti vettä läpäisemättömiä pinnoitteita, tai alueilla, joiden toteutuksella katsotaan muutoin voivan olla vaikutusta hulevesien imeytymiseen tai ohjaamistarpeeseen, tulee MRL 103 i § mukaisesti huolehtia hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiset tiet Maantielain (503/2005) 17 §:sn mukaan yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Tie voidaan kuitenkin suunnitella maantielain 17.3 §:n mukaisesti ilman, että suunnittelu perustuu kaavaan, jos tien luonne huomioon ottaen sen sijainti ja suhde muuhun alueidenkäyttöön voidaan ilman kaavaakin riittävästi selvittää yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Yksityiset tiet Jos yleiskaava-alueella yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) 1 §:n mukainen yksityinen tie tai tie, jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen. (MRL 92 §) Rautatiet Ratalain (110/2007) 6 § mukaan rautatietä ei saa rakentaa vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Ratasuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Yleiskaava on otettava huomioon siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. (Rautatielaki 10 § ja 11 §) Lunastaminen sekä lunastus- tai korvausvelvollisuus Asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta. (MRL 99.3 §) Jos maa MRL 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräyksen nojalla yleiskaavassa on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan, kunta tai, jos alue on kaavassa tarkoitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin, tämä on velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan haitasta korvauksen. (MRL 101 §) 78(79) SELOSTUS SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 Yleiskaavan toteuttamisesta johtuvasta korvauksesta määrätään tarkemmin MRL 14 luvussa. Lunastus- tai korvausvelvollisuuden rajoitus Kunnan tai valtion 101 §:ssä säädetty lunastus- tai korvausvelvollisuus tulee voimaan vasta kun maanomistajan hakemus saada poikkeus rajoituksesta on hylätty ja päätös on saanut lainvoiman. Kunta ja valtio vapautuvat lunastus- tai korvausvelvollisuudestaan, jos yleiskaavan muutoksen johdosta aluetta voidaan käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla yksityisiin tarpeisiin eikä lunastus- tai korvausvelvollisuutta koskevaa asiaa ole vielä lainvoimaisesti ratkaistu. Lunastus- tai korvausvelvollisuutta ratkaistaessa ei oteta huomioon niitä muutoksia omistussuhteissa ja kiinteistöjaotuksessa, jotka ovat tapahtuneet yleiskaavan tai asemakaavan hyväksymisen jälkeen, ellei niitä ole tehty kaavan toteuttamista varten. (MRL 102 §) Vesilaki Vesitaloushankkeen luvanvaraisuudesta säädetään lain 3. luvun 2 ja 3 §:ssä. Pohjaveden muuttamiskielto sisältyy mainittuun §:ään (vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus). (Vesilaki 587/2011) Muu lainsäädäntö Metsälaki (1093/1996) sääntelee talousmetsän käyttöä. Yleiskaava-alueella metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen vain maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetulla alueella. Metsälain 25 §:n mukaan kaavoitettavien ja kaavoitettujen alueiden osalta metsäkeskuksen tulee olla riittävässä yhteistyössä kuntien kanssa metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden yhteen sovittamiseksi. Maa-aineslakia (555/1981) sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen. Ottamistoiminnasta ei saa aiheutua haitallisia seuraamuksia, kuten kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erityisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai pohjavesien tilan vaarantumista. Yleiskaava-alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 34 §:ään otettiin MRL:n säätämisen yhteydessä erityinen lohkomista koskeva rajoitus. Sen mukaan oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa virkistys- tai suojelualueeksi osoitetulla alueella rakennuspaikaksi tarkoitettua kiinteistöä ei saa muodostaa lohkomalla, jos se huomattavasti vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen. On huomattava, että säännös koskee ainoastaan virkistys- tai suojelualueeksi yleiskaavassa osoitettuja alueita. Lisäksi rajoitus ei koske lohkomista muihin tarkoituksiin kuin rakennuspaikaksi. SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA, RANTAOSAYLEISKAAVA JA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 8.6.2015 9. SELOSTUS 79(79) OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Osayleiskaavan toteutus voidaan aloittaa sen saatua lainvoiman. Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2035. Osayleiskaavan maankäyttövaraukset toteutetaan alueen A taajamassa asemakaavoituksen avulla. Muilta osin asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella edellytetään suunnittelutarveratkaisua. Asemakaavojen toteutumisajankohtaan vaikuttavat palveluiden tarve, yritysalueiden kysyntä ja asumisen kehitys. Alueella B voidaan osayleiskaavaa käyttää ranta-alueella rakennusluvan myöntämisen perusteena kartalle merkityillä rakennuspaikoilla (MRL 72 §). Toteutuksen seurannasta vastaa Säkylän kunta. Helsingissä 8.6.2015 TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Maarit Suomenkorpi Maisema-arkkitehti, YKS-359
© Copyright 2024