1. No category

Petäjäveden lukio
OPINTO-OPAS
2015–2016
Kuva: Onni Laitinen
2
Hyvä Petäjäveden lukion opiskelija
Lukuvuosi 2015-2016 on koulumme juhlavuosi. Kunnan oma lukio aloitti toimintansa syksyllä 1965. Sitä ennen lukiokoulutuksesta kiinnostuneet olivat hakeutuneet lähinnä Jyväskylän ja Keuruun lukioihin. Toisella paikkakunnalla opiskelusta aiheutuvat kustannukset rajoittivat huomattavasti lukioon menemistä. Tuolloin ei vielä nautittu tämän päivän opintososiaalisista eduista. Tänään, 50 vuotta myöhemmin, voimme olla kiitollisia silloisille päättäjille ja lukion asiaa ajaneille. Sijoittaminen koulutukseen on, kuten sittemmin on myös taloudellisesti vaikeina aikoina yhä uudelleen todettu, yksi yhteisen hyvinvoinnin edellytys ja sen
turvaaja.
Tulemme juhlistamaan tätä merkkivuotta lukuvuoden aikana. Ajankohdista ja tavoista päätämme alkusyksyllä ja kerromme niistä kotisivuillamme. Myös muista lukuvuoden tapahtumista ja vierailuista sekä opiskeluun liittyvistä ajankohtaisista asioista saat tiedon seuraamalla sivujamme ja Wilma-viestejä.
Se, että lukion lukuvuosi on juhlavuosi koulun historiassa, on ilon ja ylpeyden aihe. Suurin
osa kouluvuodesta on kuitenkin ”sitä tavallista”, arkista aherrusta, läksyjä, kokeita, kertaamista, tenttejä. Sekin on mielestäni ilon ja ylpeyden aihe. Meidän tämän päivän hyvinvointiin
tottuneiden on hyvä muistaa, että koulunkäynti ja opiskelu on maailmanlaajuisesti ajatellen
etuoikeus. Se, onko arki ikävää ja yksitoikkoista puurtamista vai jotain muuta, riippuu paljolti asenteesta.
Lukuvuonna 2015-2016 jatkamme lukiomme painopistealueiden, kansainvälisyyden, kulttuurin ja yrittäjyyden näkymistä kouluvuodessa. Myös viime vuoden kehittämiskohteet, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja opetussuunnitelmatyö, ovat edelleen ajankohtaisia.
Lukion uudet opetussuunnitelmat ja uusi tuntijako astuvat voimaan syksyllä 2016, jolloin
myös toteutetaan ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset.
Lukiomme opiskelijamäärä on tänä lukuvuotena 59. Oman kuntamme nuorten lisäksi olemme saaneet opiskelijoita myös kahdesta muusta kunnasta. Uskon, että tarjoamamme pienen
lukion edut ovat tärkeä tekijä lukion valinnassa. Oppilaskunta hoitaa entiseen tapaan kirjavuokrausta, uudet tietokoneet odottavat lukion aloittavia ja myös tietotekniikan luokan uusitut koneet saadaan pian asennettua.
Opettajakunnassa on vain yksi muutos kevääseen verrattuna. Mervi Hokkasen perhevapaan
sijaisena toimii kuvataiteen opettaja Annina Huovinen tämän lukuvuoden.
Olen aikaisemminkin puhunut siitä, että koulu on kohtaamispaikka. Siellä kohtaavat niin
nuoret ja aikuiset kuin nuoret toisensa. Toivon, että jokainen opiskelijamme kokee oman
lukionsa paikkana, johon tulee mielellään, jossa on valmis työskentelemään opettajien ja,
ennen kaikkea, toisten opiskelijoiden kanssa. Koulun näyttämöllä pääroolissa ovat nuoret,
käsikirjoituksen runko, ehkä lavastuskin, saattaa tulla opettajilta, mutta vuorosanat ja koreografian valitsevat opiskelijat.
Hyvää lukuvuotta 2015-2016!
Heljä Nummela
3
YHTEYSTIEDOT
Petäjäveden lukio
Koulutie 1
41900 PETÄJÄVESI
puh. 014 2673 117 (opettajat)
s-posti henkilöstölle: [email protected]
http://www.petajavesi.fi/lukio
http://www.peda.net/veraja/petajavesi/lukio/tiedote
Kanslia
rehtori Heljä Nummela
toimistosihteeri Sari Hytönen
(014) 2673 058, 040 522 1320
(014) 2673 176, 050 436 8372
Opiskelijahuolto
opinto-ohjaaja Risto-Matti Matero
kouluterveydenhoitaja Sari Kaartinen
kuraattori Anne Kovanen
terveyskeskuslääkärit
(014) 2673 147, 050 447 3357
(014) 269 0410
(014) 267 3040
(014) 3366 238, 3366 239
Kiinteistönhoito
kiinteistönhoitaja Paula Siekkinen
päivystävä talonmies
050 911 9806
0400 726 281
OPETTAJAT LUKUVUONNA 2015–2016
Opettaja
Huotari, Kati
Huovinen Annina
Isomöttönen, Anu
Jylhä, Pia
Kannisto, Pirjo
Koskenranta, Päivi
Kujala, Henna-Liisa
Kulju, Reijo
Liljavirta, Marjut
Lippojoki, Merja
Matero Risto-Matti
Torkki, Tuomas
Varvikko, Nina
Vuoriniemi, Heli
Vääränen, Anu
Oppiaine
liikunta
kuvataide
englanti, ranska, 3 vt. ryhmänohjaaja
erityisopetus
apulaisrehtori
äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito
matematiikka, fysiikka, 1 vt. ryhmänohjaaja
liikunta, terveystieto
ruotsi, saksa, 2 vt. ryhmänohjaaja
biologia, maantieto
historia, psykologia, filosofia, opintoohjaus
kemia, matematiikka
musiikki
uskonto, historia, yhteiskuntaoppi
äidinkieli ja kirjallisuus
4
Puhelin
050 447 1191
050 447 1331
050 382 5720
040 778 5707
050 303 4570
050 413 6196
050 447 1225
050 447 1337
050 436 3618
050 432 7648
050 447 3357
050 448 6787
050 447 1139
050 464 5601
050 444 1166
TYÖAJAT
Päivittäiset työajat
8.15 – 9.05
9.10 – 9.55
10.05 – 10.50
11.00 – 11.45
11.45 – 12.05
12.05 – 12.35
12.35 – 13.20
13.30 – 14.15
14.20 – 15.05
15.10 – 15.55
1. oppitunti
2. oppitunti
3. oppitunti
4. oppitunti
ruokailu
siesta
5. oppitunti
6. oppitunti
7. oppitunti
8. oppitunti
Ryhmänohjaustuokio
Ryhmänohjaustuokio (10–15 min.) pidetään kerran viikossa jaksoittain sovittavina aikoina.
Ryhmänohjaustuokiossa käydään läpi tärkeimmät opiskeluun liittyvät ajankohtaiset asiat.
Ryhmänohjaustuokiot ovat kaikille lukiolaisille pakollisia ja niistä sekä koulun tapahtumista
muodostuu puolet OP3O-kurssista (lukio-opintoihin ohjaava kurssi). Kurssin alkuosa opiskellaan oppitunneilla 1. vuosikurssin alussa opinto-ohjaajan johdolla.
Lukuvuoden jaksotus
1. jakso
2. jakso
3. jakso
4. jakso
5. jakso
6. jakso
11.8.–22.9.
23.9.–10.11.
11.11.–19.12.
7.1.–26.2.
7.3.–19.4.
20.4.–4.6.
Yhteensä
Helatorstain jälkeinen perjantai 6.5.2016 on vapaapäivä.
31 pv
30 pv
29 pv
37 pv
30 pv
32 pv
189 pv
Loma-ajat
Syysloma
Joululoma
Talviloma
Pääsiäisloma
12.10.–18.10.2015
20.12.2015–6.1.2016
29.2.–6.3.2016
25.3.–28.3.2016
Lomamatkat tulee sijoittaa koulun loma-aikoihin.
Vanhempainillat
Lukiossa järjestetään vuosittain yksi yhteinen vanhempainilta opiskelijoiden vanhemmille ja
huoltajille. Lukuvuoden 2015–2016 vanhempainilta on tiistaina 29.9.2015.
5
TAPAHTUMAKALENTERI
Elokuu
Syyskuu
Ke 19.8
To 20.8.
Ti 25.8.
Ti 1.9.
7.-9.9.
11.-28.9.
Ti 29.9.
Marraskuu Pe 20.11.
To 26.11.
ilm. myöh.
Joulukuu
Pe 4.12.
Pe 11.12.
La 19.12
Helmikuu Pe 12.2.
15.-17.2.
To 18.2.
Pe 19.2.
Maaliskuu 14.3.-1.4.
To 24.3.
Huhtikuu Pe 29.4.
Ti 19.4.
Kesäkuu
Pe 3.6.
La 4.6.
1. vt:n ryhmäytymispäivä klo 8.15 – 14.15
Valokuvaus
Lukion oppilaskunnan kokous siestalla
Lukion oppilaskunnan hallituksen
järjestäytymiskokous siestalla
Syksyn yo-kuuntelut
Syksyn yo- kirjalliset kokeet
Vanhempainilta
Sibelius-konsertti
Adventtikirkko
Lukion 50-vuotisjuhla
Itsenäisyys- ja yo-juhla
Lucian päivän aamunavaus ja kauneimmat joululaulut
Joulujuhla
Äidinkielen tekstitaidon koe
Yo-kuuntelut
Penkinpainajaiset 5. tunnilla
Vanhojen päivän tanssiesitys 3. tunnilla
Yo-kirjalliset kokeet
Kiirastorstain aamunavaus kirkossa 1. tunnilla
Vapputapahtuma 6. tunnilla
Tutustumisretki Kuopioon
Kevätjumalanpalvelus klo 10.45
Kevät- ja ylioppilasjuhla klo 11.00
Kulttuuripäivän ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.
Muut tapahtumat, tilaisuudet sekä kansainväliseen vaihtoon liittyvät ja muut vierailut päivitetään lukuvuoden aikana. Kts. lukion painopistealueet.
OPPIAINEIDEN LYHENTEET
Äidinkieli
A-saksa
Pitkä matematiikka
Kemia
Uskonto
Psykologia
Kuvaamataito
Liikunta
Tietotekniikka
ÄI
SA
MA
KE
UE
PS
KU
LI
TI
Ruotsi
Alkava saksa
Lyhyt matematiikka
Biologia
Elämänkatsomustieto
Historia
Yhteiskuntaoppi
Eurooppa-kurssi
6
RU
SB3
MB
BI
ET
HI
YH
EUR
Englanti
Alkava ranska
Fysiikka
Maantieto
Filosofia
Musiikki
Opinto-ohjaus
Draama
EN
RB3
FY
GE
FI
MU
OP
DRA
KOEVIIKKO
Jakson lopussa on koeviikko, jolle on keskitetty jakson kokeet. Kunakin koepäivänä on yksi
koe.
Koeaika: klo 8.15 – 11.00, kokeesta saa poistua aikaisintaan 9.30.
Seuraavan päivän kokeen pohjatunti, jolloin kerrataan koealueen keskeiset asiat, alkaa
klo 11.35. Pohjatunti on kurssin oppimäärään kaikille kuuluva yhteinen tunti.
Jos opiskelija on sairaana kurssikoepäivänä, huoltajan on ennen kokeen alkua puhelimitse ilmoitettava opiskelijan poissaolosta ryhmänohjaajalle, muutoin opiskelija
menettää yhden koesuorituskerran.
Koeviikon viimeisenä iltapäivänä voidaan järjestää kaikille lukiolaisille yhteistä projektityöskentelyä tai Jakson henkilö –tapahtuma, jossa opiskelijat saavat kuulla vierailijoita
teemoilla kansainvälisyys ja yrittäjyys. Tapahtuma on osa OP-kurssia.
UUSINTAKUULUSTELU
Uusintakuulustelussa voi suorittaa edeltävän jakson hylättyjä kursseja.
3. ja 6. jakson uusintakuulustelupäivinä voi suorittaa myös hyväksytyn kurssin.
Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan koulun kotisivujen kautta.
Kuluvan lukuvuoden uusintakuulustelupäivät sekä viimeinen ilmoittautumispäivä:
• 6.10.2015
ilmoittautuminen viimeistään 2.10.2015
• 24.11.2015 ilmoittautuminen viimeistään 20.11.2015
• 26.1.2016
ilmoittautuminen viimeistään 22.1.2016
• 22.3.2016
ilmoittautuminen viimeistään 18.3.2016
• 3.5.2016
ilmoittautuminen viimeistään 29.4.2016
• 14.6.2016
ilmoittautuminen viimeistään 4.6.2016
WILMA JA KURSSIARVOSANAT
Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen tunnus Wilma-ohjelmaan, jossa voi tarkastella mm. kurssivalintoja ja suoritettuja kursseja. Opiskelija tekee Wilmassa myös kurssivalinnat erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Wilmaan on linkki koulun kotisivuilta.
KURSSIN SUORITTAMINEN OPETUKSEEN OSALLISTUMATTA
Jos opiskelija haluaa suorittaa jonkin kurssin, mutta se ei sovi hänen työjärjestykseensä, hän
voi suorittaa sen osallistumatta opetukseen. Kurssiesitteestä näkyy, mitkä kurssit eivät sovellu itsenäiseen opiskeluun.
7
Kurssin itsenäisestä suorittamisesta on aina sovittava asianomaisen opettajan kanssa
ennen jakson alkamista. Opettaja antaa itsenäistä suorittamista varten ohjeet ja siitä tehdään suoritussopimus.
Kurssin itsenäiseen suorittamiseen kuuluu aina:
* kurssikoe
* kielissä suullisen kielitaidon koe
* kirjallisia tehtäviä esim. esseitä, referaatteja ja/tai tutkielmia
* opettajan pitämiä ohjaustunteja
Kurssin itsenäinen suorittaminen on vaativaa, mutta samalla se myös harjaannuttaa jatkoopintoihin.
ARVIOINTI
Kurssin arvostelu
Kurssi arvostellaan jakson päätyttyä asteikolla 4-10. Kurssikuvauksissa on kerrottu, mitkä
kurssit voidaan arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty.
Arvioinnin perusteena on jatkuva näyttö, johon sisältyvät tuntityöskentely, kotitehtävien
suoritus, esitelmät, tutkielmat yms. sekä kurssikoe. Opiskelijan runsaat poissaolot kurssilta
voivat estää kurssin jatkamisen ja opiskelijan osallistumisen kurssikokeeseen.
Keskeneräinen kurssi on suoritettava loppuun viimeistään seuraavana uusintakoepäivänä.
Hylätty kurssi
Voidaan uusia
• opiskelemalla kurssi uudelleen, kun se on tarjolla
• kerran uusintakuulustelussa
• etenemisesteen takia toisen kerran 3. tai 6. jakson uusintakuulustelussa, kun opiskelija
on ensin suorittanut aineen- ja/tai erityisopettajan antamat valmistavat tehtävät
• opettajan kanssa sovittuna itsenäisenä suorituksena
Hyväksytty kurssi
Voidaan uusia kerran
• osallistumalla opetukseen, kun kurssi on tarjolla tai
• 3. tai 6. jakson uusintakuulustelussa
Parempi kurssiarvosana jää voimaan.
Oppiaineen arvostelu
Oppiaine arvostellaan, kun kaikki opiskelijan valitsemat aineen kurssit on opiskeltu eikä
opiskelijalla ole etenemisestettä ko. aineessa. Hän on ts. suorittanut vähintään 2/3 kursseista hyväksytysti (aineen kursseja 1-2 = kaikki hyväksyttyjä, kursseja 3-5 = saa olla yksi
8
hylätty, kursseja 6-8 = saa olla kaksi hylättyä kurssia, kursseja 9 tai enemmän = saa olla kolme hylättyä kurssia). Kaikki oppiaineen suoritetut kurssit otetaan huomioon oppiaineen arvosanaa annettaessa. Päättöarvosanaa annettaessa opettaja voi painottaa kolmannelle kouluvuodelle osoitettuja kursseja.
Lukion oppimäärän suoritus
Edellyttää vähintään 75 kurssin suorittamista. Opintoihin tulee sisältyä vähintään 47-51 pakollista ja 10 syventävää kurssia.
Lukio-opiskelu edellyttää päätoimista opiskelua oppimäärän suorittamiseksi säädetyssä
ajassa. Sen voi toteuttaa opiskelemalla esim. 1. ja 2. kouluvuotena kumpanakin vähintään 30
kurssia ja 3. kouluvuotena vähintään 15 kurssia. Jos opiskelija suunnittelee 4 vuoden opintoohjelmaa, hänen tulee ottaa työjärjestykseensä jaksoittain vähintään 3 kokonaista kurssia
hajautettujen kurssien lisäksi.
LUKIODIPLOMIT
Lukiossa voi suorittaa taito- ja taideaineiden lukiodiplomeja soveltavina kursseina.
Opetushallituksen kehittämien lukiodiplomien avulla opiskelija voi osoittaa osaamistaan ja
harrastamistaan lukiossamme seuraavissa opinnoissa: kuvataide, käsityö, liikunta, media,
musiikki ja teatteri. – Lukiodiplomitodistus liitetään lukion päättötodistukseen.
Kysy lisätietoja aineenopettajilta tai ks. http://www.edu.fi/lukiokoulutus/lukiodiplomit.
OPINTOJEN TUKI
Erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa mm.
lukemisen ja kirjoittamisen, matemaattisissa ja opiskeluteknisissä vaikeuksissa. Ensimmäisen vuosiluokan opiskelijalle tehdään valtakunnallinen lukiseula heti lukio-opintojen alussa.
Yksilöllinen lukitestaus tehdään tarvittaessa lukiseulan jatkotoimenpiteenä. Tarvittaessa
erityisopettaja kirjoittaa toteamastaan lukivaikeudesta lausunnon ylioppilaslautakuntaa varten. Lukihäiriölausuntojen käsittelystä ja lausuntojen vaikutuksista kokeista saatuihin arvosanoihin voi käydä lukemassa: www.ylioppilastutkinto.fi
Erityisopettajalla käynneistä opiskelija voi kerätä kurssin: OP4O Opiskelutaitojen kehittäminen -kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia ja/tai opiskelutyyliin tai kattavasti opiskelun hallintaan liittyviä pulmia. Kurssilla pyritään tehostamaan luku- ja kirjoitustaitoa, tukemaan opiskelijaa oman oppimistyylin löytämisessä, opiskelutaitojen parantamisessa sekä vahvistamaan opiskelijan myönteistä minäkuvaa oppijana.
Opiskelutekniikoiden opiskelussa voidaan keskittyä opiskelijan vaikeaksi kokeman oppiaineen sisältöjen opiskeluun. Kurssi voi tällöin toimia oppiaineen "reppauksena".
Ennen jokaista jaksoa erityisopettaja ilmoittaa lukion klinikkatunnin ajankohdan.
Halutessasi voit ottaa erityisopettajaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla tai opon / aineenopettajan kautta erilaisissa opiskeluusi liittyvissä ongelmissa.
9
POISSAOLOT
Jos opiskelija sairastuu ja joutuu olemaan koulusta pois, huoltaja ilmoittaa asiasta
ryhmänohjaajalle mahdollisimman pian poissaolopäivänä. 18 vuotta täyttänyt opiskelija voi
ilmoittaa poissaolonsa itse poissaolopäivänä, mahdollisimman pian.
Jos sairaus osuu koepäivälle, huoltajan on ilmoitettava opiskelijan poissaolosta soittamalla
ryhmänohjaajalle ennen kokeen alkua, muutoin opiskelija menettää yhden koesuorituskerran. Täysi-ikäinen opiskelija voi hoitaa asian itse, muuten samalla tavalla.
Muista syistä kuin sairastumisesta johtuviin poissaoloihin pyydetään etukäteen ryhmänohjaajalta lupaa. Lupaa pyydettäessä selvitetään poissaolon syy. Yli kolmen päivän mittaisiin
poissaoloihin lupaa pyydetään rehtorilta ryhmänohjaajan kautta. Opettajien työtilan Ahjon
eteisessä on saatavilla tähän tarkoitukseen olevia kaavakkeita.
Kaikki poissaolot on selvitettävä oma-aloitteisesti ennen jakson päättymistä. Näin varmistetaan kurssisuorituksen saaminen ajallaan.
Poissaolot vaikuttavat kurssiarviointiin opettajan arvion mukaan. Jos opiskelijalla on runsaasti poissaoloja, opettaja harkitsee, voiko opiskelija jatkaa kurssin suorittamista.
Lukiomme poissaolokäytänteitä noudattamalla nuori harjoittelee tulevaa työelämää ja sen
toimintamalleja varten.
10
SUOSITUS KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYKSEKSI
Pakollinen kurssi (P), Syventävä kurssi (S), Soveltava kurssi (O)
AINE
ÄI
EN
SA
RU
SB3*
RB2
RB3*
MA
MB
BI
GE
FY
KE
UE/UO/ET
FI
PS
1. VUOSI
1P 2P
11
O
1P
1P 2P
1P 2P
1S 2S
1S 2S
1S 2S
1P 2P
1P 2P
1P
1P
1P 2S
1P
1P 2P
1P
1P
HI
YH
KU**
MU**
TE
LI
1P
1P
1P
1P
1P
1P
AT
DRA
1O
OP***
1P
Kansainvälisyys
Liikennekasvatus
Oppilaskunta
Yrittäjyys
Yhteensä
3P
7S
2P
3P
3P
3S
3S
3S
3P
3P
3S
2. VUOSI
4P
5P 7S
4P
4P
3P
4S 5S 6S
4S
4S 5S 6S
4P 11S 5P
4P
2P
2P
4S
2S
3P
2S
2S
(5S
2P )
2P
2P
3S
3O 4O
1O
1O
5P
5P
4P
7S
5S
7S
6P
5P
3S
3S
5S
3S
4S
3S
6P
7S
6P
7S
5P
7S
8S
6S 7S
8S 9S
7P 8P 12S 9P
6P
7S
4S
5S
4S
6S
7S
4S
5S
3S
4S
3P
2P
3S
3S
2S
2P
4P 5S
3S
4S
4S
2O
4O
(1O)
1O
1O/2
O
(1O)
3O
5O
kurssia
4S
3. VUOSI
6P 8S 9S
6S
4S
5S
5S
3S
5S
7O
8S
8S
6S
10P 13S 14S
8S 9S
8S
5S
6S
4S
5S
6O
7O
6O
2O 3O
2S
Suoritusjärjestys on ohjeellinen ja tähtää lukion suorittamiseen kolmessa vuodessa.
Yhteensä oppimäärän on oltava 75 kurssia, joista vähintään 10 syventäviä.
* B3-kielen oppimäärä suoritetaan kahdessa vuodessa: ensimmäisenä vuotena viisi kurssia ja
toisena kolme kurssia. Alkava kieli vaihtelee vuosittain ja sen voi aloittaa joko 1. tai 2. vuositasolla.
** Yksi pakollinen kurssi molemmista ja toinen pakollinen joko kuvataiteesta tai (ja) musiikista.
11
9S
6S
6O
6O
kurssia
*** Pakollinen kurssi on hajautettu kolmelle vuodelle
9S
4O
kurssia
PETÄJÄVEDEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA
Aineryhmä
Oppiaine
Pakolliset
kurssit
6
Syventävät
kurssit
3
Soveltavat
kurssit
Englanti (A1)
Saksa (A2)
Ruotsi (B1)
Ranska (B2)
Saksa (B3)
Ranska (B3)
6
6
5
3
2
2
7
8
8
2
Matematiikka
lyhyt matematiikka
pitkä matematiikka
6
10
3
4
Reaaliaineet
Biologia
Maantieto
Fysiikka
Kemia
Uskonto/elämänkatsomustieto
Filosofia
Psykologia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Terveystieto
2
2
1
1
3
2
9
5
3
1
1
4
2
1
3/2
3
4
2
2
2
Musiikki
Kuvataide
1-2
1-2
3
3
1 (diplomi)
1 (diplomi)
2
1
3
1
2
3
Äidinkieli ja kirjallisuus
Kielet
Taideaineet
Liikunta
Oppilaanohjaus
2
2
Soveltavat kurssit
Käsi- ja taideteollisuuskurssit
Draama
Abikurssit (EN ja RU)
Oppilaskunta
Yrittäjyys
Muut kurssit
Espanja (kansalaisopisto)
Venäjä (kansalaisopisto)
Muut muualla suoritettavat kurssit sovitaan erikseen rehtorin kanssa.
Pakolliset kurssit
Syventävät kurssit vähintään
Soveltavat kurssit
YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN
47–51
10
75
12
6
4
1
1-2
1
1
1
YLIOPPILASTUTKINNON KOEPÄIVÄT
SYKSY 2015
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ti 8.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja
ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa, englanti, ranska, venäjä, espanja/italia
Kirjalliset kokeet
pe 11.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 18.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 21.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 25.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia,
maantiede, terveystieto
ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
KEVÄT 2016
Kirjallinen koe
pe 12.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 15.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti, saksa, ranska, espanja/venäjä
ti 16.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso, suomi, A- ja B-taso
ke 17.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia
Kirjalliset kokeet ma 14.3. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 16.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia,
maantiede, terveystieto
pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä
ma 21.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 30.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
pe 1.4.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
13
Pakolliset aineet
Pakollisina aineina on suoritettava neljä (4) koetta: äidinkieli sekä kolme seuraavista:
ruotsi, vieras kieli, matematiikka tai reaaliaineiden koe.
Pakollisiin aineisiin pitää sisältyä yksi vaativamman tason koe. Kahden eri tason kokeita
järjestetään matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä.
Ylimääräiset aineet
Ylimääräisten aineiden lukumäärää ei ole rajoitettu.
Lukiossa opiskeltu oppimäärä ei rajoita kokelaan mahdollisuutta valita ylioppilaskoe.
Kokeet perustuvat pakollisiin ja syventäviin kursseihin.
YLIOPPILASKOKEIDEN UUSIMINEN
Hylätty pakollinen koe voidaan uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hyväksytty koe
voidaan uusia yhden kerran ilman aikarajoituksia. Tutkintoa voi myös täydentää suorittamalla uusia aineita yo-todistuksen jälkeen.
YLIOPPILASTODISTUS
Ylioppilastodistuksen saamisen ehtona on lukion päättötodistus.
YO -todistukseen merkitään
• paras suoritus ja mahdolliset uusinnat otetaan huomioon, jos ne on suoritettu ennen
yo-todistuksen saamista
• kompensaatio on edelleen mahdollista: yo-lautakunta vahvistaa, ellei kokelas itse sitä
kiellä
• arvosanat ja pistemäärät
laudatur L/7
eximia cum laude approbatur E/6
magna cum laude approbatur M/5
cum laude approbatur C/4
lubenter approbatur B/3
approbatur A/2
improbatur I/0
Erillinen todistus annetaan, jos tutkintoa ei ole suoritettu määräajassa. Kaikista reaaliaineiden kokeista voi saada erillisen todistuksen.
Lisätietoja osoitteesta www.ylioppilastutkinto.fi.
14
TENTIT
Ylioppilaskirjoitusten yhteyteen kuuluvat suulliset tai kirjalliset kuulustelut pidetään
koulutyön päättymisen ja kirjoitusten alkamisen välisenä aikana sekä kirjoitusten jälkeen.
Tentteihin osallistuminen on suotavaa, sillä niiden avulla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.
Tentit arvostellaan lukion yleisillä arvosteluperusteilla. Jos tentissä osoittaa selvästi
parempaa oppiaineen hallintaa kuin koulutodistus osoittaa, opettaja voi nostaa päättöarvosanaa yhdellä numerolla. Tentti käsittää koko aineen oppimäärän, jonka opiskelija on
opiskellut.
SUULLISEN KIELITAIDON TUTKINTO
Abiturienteilla on mahdollisuus suorittaa vieraissa kielissä valtakunnallinen suullisen
kielitaidon koe. Englannissa koe järjestetään kurssilla EN8S ja ruotsissa RU6S. Kokeen suorittaminen edellyttää kurssille osallistumista. Kokeesta annetaan erillinen todistus ylioppilastodistuksen yhteydessä.
PUHEVIESTINTÄTAITOJEN PÄÄTTÖKOE
Abiturientit (ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat) voivat suorittaa lukiossamme
puheviestintätaitojen päättökokeen eli Puhvi-kokeen. Ennen päättökoetta suositellaan
opiskeltavaksi puheviestinnän kurssi ÄI7s.
Opetushallitus laatii tehtävät vuosittain, ja kokeen voi suorittaa joulukuussa tai tammikuussa. Puhvi-kokeen todistus liitetään lukion päättötodistukseen.
Lisätietoja saat äidinkielen opettajilta sekä nettisivulta
http://www.edu.fi/lukiokoulutus/aidinkieli.
MUUT OPISKELUMAHDOLLISUUDET
Voit saada osaksi lukio-opintojasi myös muualla suoritettuja kursseja. Keskustele asiasta
aina ensin opinto-ohjaajan kanssa. Esimerkiksi seuraavanlaisia opintoja on mahdollista suorittaa:
Keuruun kansalaisopisto/
Petäjäveden osasto
Edellyttää opiston lukukausimaksun suorittamista.
Opetus alkaa syyskuussa.
Jyväskylän avoin yliopisto
Vähintään 1,5 op:n laajuiset kurssit hyväksytään lukiokurssiksi.
Kysy opinnoista tarkemmin opinto-ohjaajalta.
http://www.avoin.jyu.fi/oppiaineet/verkko-opetus/
15
Jyväskylän avoin ammattikorkeakoulu
Voit suorittaa opintoja myös avoimessa ammattikorkeakoulussa. Kysy opinnoista tarkemmin opinto-ohjaajalta.
http://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Avoin-AMK/
Liikenneopetuskurssi
Ajokorttiopetus hyväksytään lukion soveltavaksi liikennekurssiksi. Saadaksesi kurssimerkinnän käy näyttämässä ajokorttiasi kansliassa. Huom! Ajotunneilla ei saa
käydä lukion oppituntien aikana (poikkeuksena liukkaankelin harjoittelu, teoriakoe ja ajokoe, mikäli niitä ei
pystytä muutoin järjestämään).
Verkkokurssit
Voit suorittaa lukiokursseja myös verkko-opiskeluna.
Kysy opinto-ohjaajalta tarkemmin verkkokurssien suorittamisesta. Tekninen yhteyshenkilö on Tuomas Torkki.
Kurssitorin löydät osoitteesta:
http://www.isoverstas.fi/
OPPILASKUNTA
Kaikki lukion opiskelijat muodostavat yhdessä oppilaskunnan. Oppilaskunta valitsee syyslukukauden alussa järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja viisi muuta
hallituksen jäsentä 1. ja 2. vuositason ryhmistä.
Säännöllisesti kokoontuvan hallituksen tehtävänä on toimia opiskelijoiden etu- ja yhteistyöjärjestönä. Käytännössä hallitus järjestää lukuvuoden mittaan erilaisia tapahtumia, edistää kouluviihtyvyyttä yhdessä yläasteen oppilaskunnan hallituksen kanssa, ylläpitää kahviautomaattia, huolehtii kirjavuokraustoiminnasta sekä lausuu kantansa opiskelujärjestelyjä
koskeviin kysymyksiin. Lukion oppilaskunnan hallituksen edustaja käy jaksoittain tuomassa
opiskelijoiden terveiset lukion opettajainkokouksessa ja keskustelee siellä opettajakunnan
kanssa koulun ajankohtaisista kysymyksistä. Lukuvuoden päättyessä oppilaskunta jakaa stipendejä aktiivisesti kouluyhteisön toimintaan osallistuneille opiskelijoille.
Oppilaskuntatoiminnassa saa käytännön kokemusta vaikuttamisesta yhteisiin asioihin sekä
kurssisuorituksen yhden lukuvuoden kestäneestä toiminnasta.
TUTORIT
Tutorit ovat 2. vuosikurssin opiskelijoita, jotka opastavat ja neuvovat uusia opiskelijoita koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Lisäksi he osallistuvat koulun esittelytilaisuuksiin mm. yläkoulun opiskelijoille.
Tutor-oppilaat saavat koulutuksen tehtäväänsä. Heidät valitaan 1. vuosikurssin opiskelijoista
hakemuksen perusteella syyslukukauden lopussa ja koulutetaan kevätlukukaudella
Aktiivisesta tutortoiminnasta saa yhden kurssin (OP5O).
16
OPISKELIJATERVEYDENHOITO
Opiskeluterveydenhuollosta vastaa Seututerveyskeskus. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat
opiskelijakohtainen terveydenhoito, terveyskasvatus ja koulun terveydellisten olojen valvonta.
Suunterveys: kts. Seututerveyskeskus.
Kouluterveydenhoitajan tavoittaa koululta ti, to ja pe puh. (014) 269 0410 tai Wiman kautta.
KOULUMATKAETUUS
Omavastuu
Petäjäveden kunta järjestää myös lukiolaisten koulukyydit. Koulukuljetuksen omavastuu on
43 e/kk. Petäjäveden kunta maksaa omavastuusta puolet, toinen puoli peritään opiskelijalta.
Koulumatkaetuuteen ovat oikeutettuja ne, joiden koulumatka on yli 5 km.
OPISKELIJOILTA PERITTÄVÄT MAKSUT
Opintoretkiltä peritään omavastuu seuraavasti:
•
•
lähiseutu
muu Suomi
6e
12 e
OPISKELIJAKORTIT
Lukiolaisten liiton opiskelijakortin hakemuslomakkeen voit tulostaa Lukiolaisten liiton
kotisivulta tai hakea liittymislomake koulun kansliasta. Kortti on maksullinen.
Matkahuollon ja VR:n opiskelijakortti
Opiskelija voi hankkia Matkahuollon ja VR:n yhteisen opiskelijakortin Matkahuollon toimipaikoista tai VR:n lipunmyynneistä. Korttia varten tarvitset yhden passikuvan sekä koulun
kansliasta saatavan opiskelijatodistuksen.
Korteilla voit saada alennuksia
•
•
Matkahuollon opiskelija-alennus on 50 % aikuisten kilometritaksan mukaisesta menolipun hinnasta, kun matka on vähintään 80 km ja kun lippu ostetaan etukäteen
Matkahuollosta, matkatoimistosta tai lippuja myyvältä asiamieheltä.
Kaukoliikenteen junissa matkustaessasi saat 45–55 % opiskelija-alennusta: Peruslipun ja Joustavan lipun hinnasta, 10 matkan sarjalipun hinnasta, ryhmälipusta.
17
OPINTOTUKI
17 vuotta täyttänyt opiskelija voi saada opintorahaa seuraavan kuukauden alusta alkaen.
Valtion opintotukea (opintorahaa ja/tai opintolainaa) voi hakea verkkolomakkeella
(www.kela.fi) tai koulun kansliasta saatavalla lomakkeella. Hakemus palautetaan kansliaan,
joka toimittaa sen opintoja koskevilla merkinnöillä täydennettynä eteenpäin. Opintotuki
myönnetään hakemuksen jättämistä seuraavan kuukauden alusta.
MITEN LUKIOSSA OPISKELLAAN?
Lukiossa käsitellään laajoja asiakokonaisuuksia. Läksyjä on paljon, samoin kokeisiin luettavaa. Itsenäisen työn määrä ja oma vastuu lisääntyvät opintojen edetessä. Kurssit ovat tiiviitä,
on edettävä nopeasti.
Kehitä opiskelutaitojasi. Lukio-opiskelu on tällä hetkellä tärkein työsi. Mikäli hoidat työsi
hyvin, on palkkakin sen mukainen. Lukion päättötodistus ja ylioppilastutkintotodistus ovat
sinun avaimesi jatko-opintoihin.
Ennakoi tulevaisuus ja auta itseäsi näin:
Huolehdi oppikirjojen ja muiden työvälineiden hankinnasta ennen jakson alkua.
Käytä oppitunnit tehokkaasti; kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele,
osallistu, keskustele, kysy. Oppikirja on vain opiskelusi runko: seuraa
ajankohtaisia tapahtumia ja lue sanomalehtiä päivittäin.
Tee kotitehtävät päivittäin. Vältä ulkolukua. Pyri ymmärtämään lukemasi. Kotitehtävien huolellisella tekemisellä valmentaudut koeviikkoon.
Laadi kotityöskentelyllesi aikataulu jaksoittain.
Huolehdi terveydestäsi. Fyysinen kunto luo terveytesi, keskittymiskykysi ja opiskelusi perustan.
Äidinkielessä kirjoittamisen lisäksi myös luetaan paljon. Hanki kurssiin liittyvät teokset ajoissa ja varaa aikaa niiden lukemiseen.
Reaaliaineissa tutki kirjan sisällysluetteloa, selvitä pääasiat ja laajat
kokonaisuudet. Mieti ymmärtämistä ja muistamista helpottavat yksityiskohdat. Harjoittele esseevastauksen laatimista.
Kielissä on opeteltava sekä kirjoittamaan, lausumaan että muistamaan
uudet sanat ja sanonnat sekä kielioppiasiat. Osallistu puheeseen tunnilla. Ole aktiivinen, älä pelkää virheitä!
Matematiikkaa ei opi laskematta. Kertaa kirjan esimerkit ja tee kotitehtävät huolella.
Mikäli koet vaikeuksia opinnoissasi, ota yhteyttä opinto-ohjaajaan, erityisopettajaan, ryhmänohjaajaan tai rehtoriin.
Edellä mainituilla tavoilla voit kehittää ammattitaitoasi. Ammattitaitosi säästää aikaa ja voimia. Ehdit myös virkistäytyä, levätä, harrastaa, ulkoilla, seurustella.
Mikään ei kuitenkaan merkitse lukio-opiskelullesi niin paljon kuin koko opiskelijajoukon
myönteisyys ja aktiivisuus: MEIDÄN KOULUMME, MEIDÄN RYHMÄMME!
18
Petäjäveden lukio
Koulutie 1
41900 PETÄJÄVESI
puh. 014 2673 117 (opettajat)
s-posti henkilöstölle: [email protected]
http://www.petajavesi.fi/lukio
19