päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuus
PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTON TOIMIVUUS Muikku Sisko Pro - gradu tutkielma Terveystieteiden laitos Hoitotieteen tieteenala Oulun yliopisto Toukokuu 2015 OULUN YLIOPISTO LKT, Terveystieteiden laitos, hoitotiede TIIVISTELMÄ Sisko Muikku Päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuus Pro gradu-tutkielma: 35 sivua, 3 liitettä Toukokuu 2015 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja kartoittaa päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuutta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoon ja tuottaa tietoa kehitettäessä päivystävän sairaanhoitajan asiakkaiden hoitotyön käytäntöä perusterveydenhuollossa. Tutkimusaineisto (n=112) kerättiin maaliskuussa vuonna 2015 strukturoidulla kyselylomakkeella Oulun seudun kolmen eri kunnan terveyskeskuksesta. Kohderyhmän muodostivat päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton asiakkaat. Tutkimukseen vastasi 112 päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla käynyttä asiakasta. Aineisto analysoitiin SPSS 22- tilasto-ohjelmalla. Tutkimustuloksia tarkasteltiin prosentti- ja frekvenssijakaumilla, joita havainnollistettiin taulukoilla ja kuvioilla. Lisäksi taustatekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyden yhteyttä tutkittiin ristiintaulukoimalla ja kaksisuuntaisella χ²-riippumattomuustestillä. Tutkimuksen kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan vastaajat olivat tyytyväisiä päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimintaan. Tyytyväisiä oltiin sairaanhoitajilta saatuun hoitoon ja ohjaukseen. Sairaanhoitajia pidettiin ammattilaisina, joilta sai asiantuntevaa hoitoa. Taustatekijät eivät tulosten mukaan vaikuttaneet tyytyväisyyteen. Tulosten perusteella kehittämistarpeeksi nousi ajanvarauksen saatavuuden parantaminen. Tässä tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan edelleen kehittämiseen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Avainsanat: päivystävä sairaanhoitaja, potilastyytyväisyys, hoitajan vastaanotto UNIVERSITY OF OULU Faculty of Medicine, Institute of Health Sciences ABSTRACT Sisko Muikku Functionality of Emergency Nurses’ Reception Master Thesis 35 pages, 3 appendix May 2015 The purpose of this study was to describe and identify the functionality of emergency nurse receptions from the patients’ perception. The goal of this study was to determine the level of patient satisfaction with emergency nurse receptions and to provide information that can be utilized in the further development of the emergency nurses’ work practice in primary healthcare. Data (n=112) was collected through a structured questionnaire survey from three separate regional health centres around the nearby regions of Oulu in March 2015. The target group consisted of patients who had been cared for by emergency nurses who held receptions. A total of 112 patients replied to the questionnaire. The data was analysed by using the statistical program SPSS 22. The results of this study were examined by percentage frequency distributions and are displayed as charts and figures. In addition, the relationship between different background factors and patient satisfaction were examined through cross tabulation and a two-way χ²- test for independence. This study’s qualitative data was analysed by inductive content analysis. The results of this study indicate that patients who responded to the questionnaire were satisfied with the functionality of the reception held by emergency nurses. The patients were satisfied with the care and guidance given by nurses. Patients considered the emergency nurses as professionals who provide professional treatment and care. Based on the results of this study, different background factors did not have an effect on the satisfaction of the patients. The study findings indicate that improving appointment availability is an area that needs the most development. The information gathered in this study can be used to improve the functionality of the emergency nurse reception to better correspond to the needs of the patient. Keywords: Emergency Nurse, Patient Satisfaction, Nurse Consultation Sisällys TIIVISTELMÄ ABSTRACT LUETTELO TAULUKOISTA, KUVIOISTA JA LIITTEISTÄ 1JOHDANTO 2 SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTO TERVEYSKESKUKSESSA 3 2.1 Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotto 4 2.2 Päivystävä sairaanhoitaja 5 3 HOITAJAVASTAANOTON POTILASTYYTYVÄISYYS 7 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 8 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 9 5.1 Aineiston keruu ja valinta 9 5.2 Kyselylomakkeen kehittäminen ja luotettavuus 10 5.3 Aineiston analyysi 11 5.4 Tutkimuksen eettiset lähtökohdat 12 6 TUTKIMUSTULOKSET 14 6.1 Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot 14 6.2 Vastaanottokäyntien pääasialliset käyntisyyt 15 6.3 Hoitajan vastaanoton toimivuus asiakkaan näkökulmasta 16 6.4 Tyytyväisyys palveluun 18 6.5 Palvelun saatavuus ja tarjonta 19 6.6 Laadullisen aineiston analyysi 20 7 POHDINTA 24 7.1 Tutkimustulosten tarkastelua 24 7.2 Sairaanhoitajan vastaanoton käyntisyyt 25 7.3 Potilastyytyväisyys sairaanhoitajan toimintaan perusterveydenhuollon vastaanotolla 7.3.1 Päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toiminnan kehittäminen 7.4 Sairaanhoitajan vastaanoton ajanvarauksen kehittäminen 26 27 29 7. 5 Tutkimuksen luotettavuus 30 7.6 Johtopäätökset ja jatkotutkimushaasteet 30 LÄHTEET 32 LUETTELO TAULUKOISTA, KUVIOISTA JA LIITTEISTÄ Taulukot Taulukko 1. Yhteenveto tutkimukseen osallistuneiden taustatiedoista. Taulukko 2. Tyytyväisyys palveluun Kuviot Kuvio 1. Naisten ja miesten ero terveyden kokemisessa Kuvio 2.Vastaanotolle hakeutumisen syy Kuvio 3 Hoitajan käyttäytyminen vastaanoton alussa Kuvio 4 Asiakkaan kokemus hoitajan kuuntelutaidosta Kuvio 5. Hoitajan vastaanoton toimivuuteen vaikuttavat tekijät Liitteet Liite 1. Kyselylomakkeen saatekirje Liite 2. Kyselylomake Liite 3. Sisällönanalyysin eteneminen 1JOHDANTO Terveyspalvelut jaetaan perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja erilaisia palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunnan terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksen lääkärinvastaanotto on tarkoitettu akuutisti sairastuneille ja pitkäaikaista sairauttaan hoitaville. (STM 2014.) Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on kartoittaa terveysaseman päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla lisätään terveyspalveluiden joustavuutta ja vähennetään lääkärien vastaanoton työtaakkaa. (Burley 2011.) Tutkimuksen lähestymistapa on kvantitatiivinen. Tutkielma sisältää myös kvalitatiivisen osion. Tutkimusaineisto (n=112) kerättiin maaliskuussa vuonna 2015 strukturoidulla kyselylomakkeella Oulun seudulla kolmen eri kunnan terveyskeskuksesta päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton eri-ikäisiltä asiakkailta. Tutkimusaiheen valinta lähti tutkielman tekijän omasta mielenkiinnosta aiheeseen ja useiden vuosien työkokemuksesta päivystävänä sairaanhoitajana. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoon ja tuottaa tietoa kehitettäessä päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoa perusterveydenhuollossa. Aiheella on yhteiskunnallista merkitystä sekä organisaatiotasolla että asiakkaita ajatellen. Organisaatiot saavat tutkimuksen avulla uutta tietoa, jolla voidaan parantaa sairaanhoitajan vastaanoton toimintaa enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Tutkimus tukee jo aiheesta aiemmin tiedettyä tutkimustietoa ja tuo esille näkökulman etenkin päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuudesta ja asiakkaiden tyytyväisyydestä palveluun. Aiemmissa tutkimuksissa (Sandhu 2009, Street ym. 2009, AlbersHeitner ym. 2012, Boev 2012, Jones 2014) on osoitettu potilaiden olevan tyytyväisiä sairaanhoitajan vastaanottoon ja hoitajien antamaan hoitoon. Hoitajien on koettu antavan hoitoa ammattimaisesti, tehokkaasti, kärsivällisesti ja ymmärtäväisesti. Asiakkaat ovat kokeneet sairaanhoitajan käyttäytymisen vaikuttavan vastaanoton toimivuuteen. Yleisesti sairaanhoitajia on pidetty ystävällisinä ja osaavina. (Boev 2012.) 3 2 SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTO TERVEYSKESKUKSESSA Terveyskeskuksen sairaanhoitotoimintaan sisältyy muun muassa lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotot. Sairaanhoito terveyskeskuksessa on yleislääkärijohtoista. Terveyskeskuksissa on mahdollista ottaa ja tutkia perustasoisia laboratorionäytteitä sekä kuvata röntgenkuvia. Sairaanhoitajat muodostavat yhden suurimmista ammattiryhmistä terveyskeskuksissa.(Mattila 2005.) Ensimmäiset omaa vastaanottoa pitävät sairaanhoitajat, nurse practionerit, PN ovat aloittaneet Yhdysvalloissa 1960- luvulla. (O'Brien 2003.) Australiassa vastaanottoa pitävä sairaanhoitaja Practice Nurse, PN on rekisteröity sairaanhoitaja, jolla on lisäkoulutus. (Mahomed 2012.) Suomessa vastaanottoa pitävän sairaanhoitajan koulutus vaihtelee. Meillä vastaanottoa yleensä pitää sairaanhoitaja, lisäkoulutuksen saanut päivystävä sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Hoitajavastaanotolla hoidetaan sekä pitkäaikaissairaita että akuutisti sairastuneita. (Peltonen 2009.) Tässä tutkimuksessa keskitytään päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoon. Perusterveydenhuoltoon tuli suuri uudistus vuonna 1972, jolloin kansanterveyslaki tuli voimaan. Kansanterveyslaki (30.12.2010/1327) sanoo seuraavanlaisesti ”Terveydenhuoltolain 13–22 ja 24–29 §:ssä tarkoitettuja toimintoja varten tulee kunnalla olla terveyskeskus. Sen toimintoja voidaan tarpeen mukaan sijoittaa sivuvastaanotoille tai järjestää liikkuvien toimintayksiköiden avulla.” Kunnan tulee järjestää asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito sekä lääkinnällinen kuntoutus. Sairaanhoito on järjestettävä potilaan lääketieteellisen tarpeen mukaan. Tätä tarkoitusta varten kunnassa tulee olla terveyskeskus. Kansanterveyslain myötä terveyskeskus syrjäytti aiemman kunnanlääkäri- instituution. (Kauhanen ym. 2013.) 4 2.1 Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotto Päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton tarkoituksena on helpottaa potilaiden palvelujen saatavuutta terveyskeskusten päivystysvastaanotolla (Rajala ym. 2005). Päivystävä sairaanhoitaja voi itsenäisesti sekä lääkäriä tarvittaessa konsultoimalla hoitaa osan terveyskeskuksen päivystyspotilaista. Päivystävän sairaanhoitajan toiminnan tehostamisella saadaan selkeyttä vastaanoton toimintaan helpottamalla lääkäreiden työpainetta ohjaamalla potilaita päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle sekä selkiyttämällä hoitajien vastaanottotoimintaa. Potilaiden kannalta erityisesti jonotusajat lyhenevät sekä mahdollisuus nopeampaan vaivan hoitoon mahdollistuu. Samalla myös turvataan useamman potilaan hoitoon pääsy mahdollisuus. Kuitenkin halutessaan potilaalla on mahdollisuus päästä lääkärin vastaanotolle. (Hukkanen ym. 2005, Rajala ym. 2005.) Lääkärin ja hoitajan välisen työnjaon kehittäminen perusterveydenhuollossa koskee sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan itsenäistä vastaanottotoimintaa, nimetyn lääkäri sairaanhoitaja/terveydenhoitaja -työparin toimintaa sekä erilaisten pitkäaikaissairaiden seurantavastaanottoja. Sairaanhoitajille on siirretty tehtäviä, jotka ovat perinteisesti kuuluneet lääkäreille, mutta jotka sairaanhoitajat ovat oppineet lisäkoulutuksella ja perehdytyksellä. Hoitajavastaanottotoiminnan kehittämisen taustalla on Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma 2008- 2011 (Kaste.) Kaste-ohjelman yksi päätavoitteista on parantaa palveluiden laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Tavoitteisiin pyritään varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. (Miettinen 2011.) Hoitajavastaanotolla sairaanhoitajat ovat kokeneet voivansa hoitaa potilaita kokonaisvaltaisemmin ja potilaiden kohtaamiseen sekä huomioimiseen on ollut enemmän aikaa. (Vallimies- Patomäki ym, 2003, Helle- Kuuskoski ym. 2005.) Vastaanottotyötä tekevä sairaanhoitaja toteuttaa hyvin itsenäistä hoitotyötä. Tämä vaatii hoitajalta korkeaa työmoraalia (Virtanen ym. 2012). Yhdysvalloissa on todettu useassa tutkimuksessa, että vähäisillä lääkäriresursseilla ei pystytä vastaamaan perusterveydenhuollon kysyntään ja tarpeisiin. Tämän vuoksi tarvi- 5 taan myös erikoissairaanhoitajia, jotka pitävät omia vastaanottoja. (Poghosyan ym.2012.) Lähes jokaisella Suomen kunnalla on terveysasemalla sairaanhoitajan vastaanotto, joissa sairaanhoitajat itsenäisesti hoitavat potilaita (STM 2010). Peltosen (2009) väitöskirjassa todetaan asiakkaiden haluavan lisää henkilöstöä vastaanotoille, sekä lääkäreitä että hoitajia. Samassa tutkimuksessa lääkärit toivovat vastaanottotoiminnan kehittämistä henkilöstön keskinäisen työn suunnitteluun ja hoitajat työnjaon toimintamallin säilyttämiseen. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen vuonna 2013 tekemässä kyselytutkimuksessa selviää, että terveyskeskusten hoitajien työajasta suurimman osan vievät kiireelliset, päivystykselliset asiat ja hoidon tarpeen arviointi puhelimitse sekä vastaanoton pitäminen, joiden osuuden arvioidaan tavallisesti olevan 25 - 30 % työpanoksesta. Väestöpohjaltaan yli 50 000 asukkaan terveyskeskuksissa vastaanoton pitämiseen kuluu työpanoksesta keskimäärin hieman suurempi osa kuin pienemmissä terveyskeskuksissa. (Rintanen ym. 2014.) Lääkärilehden artikkelissa 17/2009, 1585 todetaan seuraavanlaisesti: Merkittävää on myös, että kaksi kolmesta akuutisti vastaanotolla käyneestä potilaasta ei tavannut omalääkäriään. Päivystävät hoitajat hoitivat itsenäisesti jopa yllättävän ison osan, kolmanneksen, terveysaseman päiväaikaisista akuuttipotilaista. Potilaiden ilmoittaman tulosyyn ja käyntidiagnoosin vastaavuus oli hyvä, joten epätarkoituksenmukaisia käyntejä pitäisi voida välttää nykyistä paremmin kehittämällä hoitoon ohjausta. (Torppa yms. 2009.) 2.2 Päivystävä sairaanhoitaja Päivystävälle sairaanhoitajalle kehitettiin vuonna 2006 koulutus yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Laajuudeltaan koulutus on 30 opintoviikkoa. (Hankonen 2014.) Oulun ammattikorkeakoulun vuonna 2013 julkaistussa opintokokonaisuus kuvauksessa sanotaan seuraavanlaisesti: Päivystävän sairaanhoitajan erikoisopinnot antavat valmiuksia päivystysvastaanotolla terveydenhuollon eri toimintayksiköissä itsenäisesti toimimiseen. Opinnot syventävät ja laajentavat aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankkimaasi ammatillista osaamista sairaanhoitotyön eri osa-alueilla päivystysvastaanotolla. (OAMK 2013.) 6 Terveysasemalla päivystävä sairaanhoitaja tutkii sekä hoitaa erilaisia infektiopotilaita ja ei-vakavasti sairaita sekä suorittaa sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Toiminta perustuu tehokkaaseen tiimityöhön. Sairaanhoitajat antavat myös todistuksia lyhyitä sairauslomia varten. (Jaatinen ym. 2002 a, b, c, d .) Sairaanhoitajan ja lääkärin toimiessa työparina samalla terveysasemalla on konsultaatio vaivattominta. Konsultaatio voi myös tapahtua puhelimitse tai sähköisesti sairaanhoitajan ja lääkärin ollessa eri toimipisteissä. (Lindström 2003). Lääkärien ja hoitajien välistä työnjakoa on uudistettu esimerkiksi hoitajien toimenkuvan laajentamisella (Rajala 2004, Haarala 2005, Buchan & Calman 2006, Vallimies- Patomäki ym. 2003), tehtävän siirroilla (Patja 2015) sekä työparityöskentelyllä (Patja 2015, Kangaspunta ym. 2014, Seilo ym. 2010). 7 3 HOITAJAVASTAANOTON POTILASTYYTYVÄISYYS Potilastyytyväisyyttä on tutkittu paljon, mutta varsinaisesti päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuudesta on vähäisesti Suomessa tutkimustietoa. Aihetta on tutkinut Joensuussa ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Pesonen (2009) otsikolla: ”potilastyytyväisyys päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoon:” Mahomed ym. (2012) tutkimuksessa potilaat kertoivat luottavansa päivystäviin sairaanhoitajiin. Heillä oli oletus, että sairaanhoitajilla on pätevyyttä ja kokemusta, jota tarvitaan heidän vastuullisessa työssään. Asiakkaat luottivat myös sairaanhoitajien koulutukseen ja siihen, että heiltä sai jopa paremmin ohjausta sairauksista kun lääkäreiltä. Härkösen (2007) tutkimuksen mukaan keskimääräinen tyytyväisyys hoitajavastaanottoon tulosten kaikilla osa-alueilla oli korkea. Jonesin ym, (2014) tutkimuksessa yli puolet (58,8%) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisempiä huolellisesti tutkineen ja terveydenhuollon koulutuksen saaneen sairaanhoitajan vastaanottoon kuin lääkärin vastaanottoon aiemmin. Kangaspunnan ym. (2014) tutkimuksen mukaan taas todetaan potilaiden kokeneen saaneensa apua terveyskeskusvastaanotolta. Hyödyllisimpinä sitä pitivät potilaat, jotka kävivät kokeneella lääkärillä ja jonka työparina hoitaja oli. Potilastyytyväisyyteen lisäävästi vaikuttaa hoitajan antama potilasohjaus (Street ym. 2009). Hyvä ohjaus edistää paranemista ja ehkäisee toipumista hidastavia tulehduksia. Osaavalla potilasohjauksella myös turvataan vastaanottotilanteessa sairaanhoitajan ja potilaan yhteistyön sujuvuus. (Goodwin ym. 2004, Harrison & Porter 2004.) Ridsdale ym. (2000) tutkimuksen mukaan sairaanhoitajan vastaanotolla käyneet potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa hoitoon sekä nopeaan hoitoon pääsyyn. Potilaat kokivat yhteistyön hoitajien kanssa olevan rakentavampaa ja aktiivisempaa kuin lääkärin kanssa (Sandhu ym.2009). Laurantin ym. (2008) tutkimuksessa todetaan potilaiden olevan tyytyväisiä sekä sairaanhoitajien että lääkärien hoitoon. Käytännön ohjeiden antamisessa potilaat olivat sairaanhoitajan antamaan ohjaukseen tyytyväisempiä (Albers-Heitner ym. 2012). Tutkimukset ovat osoittaneet potilaiden olleen tyytyväisiä sairaanhoitajan vastaanottotoimintaan ja sairaanhoitajan antamaan ohjaukseen(Buchan & Calman 2004, Hukkanen ym. 2005, Laurant 2008, Mamomed ym.2012, Albers-Heitner ym. 2012). 8 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuutta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoon ja tuottaa tietoa kehitettäessä päivystävän sairaanhoitajan asiakkaiden hoitotyön käytäntöä perusterveydenhuollossa. Tietoa voidaan käyttää vastaanottotoiminnan edelleen kehittämiseen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Tutkimuskysymykset: 1. Millaiseksi asiakkaat arvioivat sairaanhoitajan vastaanoton toimivuuden? 2. Kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat vastaanottotoimintaan? 3. Miten asiakkaat haluavat kehittää sairaanhoitajan vastaanottoa. 9 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Aineiston keruu ja valinta Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä Oulun seudulla kolmen eri kunnan terveysasemalla maaliskuun 2015 aikana. Tutkimuksessa oli mukana kooltaan erisuuruisia terveyskeskuksia. Luvat tutkimukselle haettiin tutkimussuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Alun perin tarkoituksena oli ulottaa tutkimus lisäksi Oulun kaupungin hyvinvointikeskuksille, mutta koska sieltä ei saatu tutkimuslupaan vastausta opinnäytetyön aikaresurssien sisällä, useista pyynnöistä huolimatta, on tässä tutkimuksessa keskitytty Oulun seudun kolmelle terveysasemalle. Tutkimukseen terveysasemat valittiin sillä perusteella, että niissä oli päivystävä/akuuttisairaanhoitaja ja aktiivisesti toimiva sairaanhoitajan vastaanotto. Tutkija kartoitti etukäteen sähköpostitse jokaisen terveysaseman esimieheltä hoitajavastaanoton asiakasmäärää, jonka toivottiin olevan vähintään 20 henkilöä päivässä. Tämän perusteella päädyttiin kyseisiin terveysasemiin. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Oulun seudun kolmen terveysaseman akuutti/päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla käyneet asiakkaat. Tutkimuksen kokonaisotos koostui asiakkaista, jotka olivat käyneet vastaanotolla aikavälillä 2.3.- 20.3.2015. Kyselylomakkeet toimitettiin terveysasemien esimiehille ja he antoivat lomakkeet ohjeiden kera jaettavaksi sairaanhoitajille vastaanotolla. Ennen tutkimusaineiston keräämistä tutkija kertoi tutkimuksesta ja sen toteutuksesta henkilökohtaisesti tapaamisessa jokaiselle terveysaseman esimiehelle. Kyselylomakkeen liitteenä oli saatekirje, jonka asiakkaat lukivat ennen kyselylomakkeeseen vastaamista. Saatekirjeessä kerrottiin tutkimuksesta, sen toteuttamisesta ja hyödyntämisestä. Siihen oli liitetty tutkijan yhteystiedot, jotta kyselyyn vastaaja voisi halutessaan olla yhteydessä tutkijaan. Luonteeltaan tutkimus oli kartoittava ja kuvaileva. Kyseessä oli poikkileikkaustutkimus, koska se on kertaluonteinen ja yhden ajankohdan kattava. (Hirsjärvi ym. 2009). 10 Tutkimuksen kohdejoukkona olivat päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla käyneet kaikenikäiset asiakkaat. Vanhemmat vastasivat lapsensa hoitoa koskevassa tilanteessa. Asiakkaat saivat kyselylomakkeet päivystävältä sairaanhoitajalta vastaanoton jälkeen. Vastattuaan kyselylomakkeeseen nimettömänä asiakkaat palauttivat kyselyn vastaanoton tiloissa olevaan palautuslaatikkoon. 5.2 Kyselylomakkeen kehittäminen ja luotettavuus Määrällisessä tutkimuksessa tutkimusaineisto kerätään usein kyselylomakkeen avulla. Tällöin tutkijan ja tutkimuksen osallistujan välille ei välttämättä synny konkreettista vuorovaikutussuhdetta. (Aho & Kylmä 2012.) Ennen kyselylomakkeen laadintaa tulee päättää käytetäänkö jo olemassa olevaa mittaria vai suunnitellaanko kysymykset itse. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.) Tässä tutkimuksessa kyselylomake (LIITE 1) on laadittu itse. Kyselylomake on laadittu tutkimuskysymykset mielessä, aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta ja tutkijan henkilökohtaista työkokemusta apuna käyttäen (Vehkalahti 2008). Kyselylomakkeen käytettävyyden osalta lomake esitestattiin kolmella erään terveysaseman päivystävän sairaanhoitajan asiakkaalla. Tutkija sai myös kahdelta kollegalta muutosehdotuksia kyselylomakkeeseen. Esitestauksen jälkeen kyselylomakkeeseen tehtiin muutamia rakenteellisia muutoksia, joilla lomakkeen ulkoasun rakennetta selkiytettiin ja luettavuutta parannettiin. Joidenkin kysymysten paikkaa vaihdettiin loogisuuden lisäämiseksi. Kysymysten määrä kuitenkin pysyi ennallaan. Esitestauksen etuna on, että tällöin lomakkeen näkökohtia voidaan tarkistaa ja lomaketta korjata varsinaista tutkimusta varten (Hirsjärvi ym. 2009, Uhari& Nieminen 2012, Polit & Beck 2012). Kyselylomakkeen muuttujat olivat luokittelu- ja järjestysasteikollisia. Kyselylomakkeessa käytettiin monivalintakysymyksiä sekä Likert- asteikollisia strukturoituja kysymyksiä (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013; Metsämuuronen 2009). Kyselylomakkeessa(LIITE 2) oli 15 kysymystä, jotka kartoittivat tutkimuskysymyksen 1 mukaisesti millaiseksi asiakkaat arvioivat sairaanhoitajan vastaanoton toimivuuden ja kysymyksen 2 mukaisesti kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat vastaanottotoimintaan? 11 Kyselylomakkeen ensimmäisessä osiossa kartoitettiin asiakkaiden taustatietoja. Taustatiedoissa kysyttiin asiakkaan ikää, sukupuolta, vastaajaa (itse vai huoltaja), terveyden kokemusta, vastaanottokäynnin pääasiallista syytä ja aiempaa kokemusta hoitajavastaanotolta. Toisessa osiossa kysyttiin vastaanoton toimivuutta ja tyytyväisyyttä. Väittämien asteikot olivat viisiportaisia: 1 = täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä. Lisäksi lomakkeessa oli viisi kyllä tai ei vastausta sisältävää kysymystä ja tyytyväisyyttä kartoittava kysymys asteikolla 1-10. Kolmannessa osiossa kartoitettiin vastaanoton saatavuutta kolmessa kysymyksessä. Viimeisellä avoimella kysymyksellä haettiin vastausta tutkimuskysymykseen 3 miten asiakkaat haluavat kehittää sairaanhoitajan vastaanottoa? Kyselytutkimuksen etuna on, että kyselyn avulla saadaan kerättyä laaja tutkimusaineisto. Huolellisesti laadittu kyselylomake on helppo käsitellä tallennettuun muotoon ja analysoida tuloksia tietokoneen avulla. (Hirsjärvi ym. 2009.) 5.3 Aineiston analyysi Tässä tutkimuksessa määrällinen tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä tilastollisen tietojenkäsittelyn IBM SPSS Statistic 22-ohjelmaa. Ensimmäiseksi havaintoaineisto koodattiin ja siirrettiin havaintomatriisiin. Aineistosta laskettiin jakauman ja hajonnan tunnuslukuja. Aineistosta muodostettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumataulukoita. Taustatekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyden yhteyttä tutkittiin ristiintaulukoimalla ja kaksisuuntaisella χ²-riippumattomuustestillä. Yksinkertainen ja hyvä menetelmä kahden ryhmän vertailemiseksi on ristiintaulukointi. Aineisto kuvailtiin graafisesti, sillä havainnollistetaan havaintoaineistoa kokonaisuutena. (Uhari & Nieminen 2012). Avoimen kysymyksen tulokset esitetään pelkistettyjen käsitteiden kautta muodostuneina yläluokkina ja havainnollistetaan suorilla lainauksilla. Aineistossa (n=112) avoimeen kysy- mykseen oli vastaus 28 lomakkeessa. Vastauksista osa oli pitkiä ja vastaanoton toimivuutta oli pohdittu monilla eri ajatuksilla. Avoin kysymys analysoitiin aineistolähtöisellä (induktiivisella) sisällön analyysilla Aineiston analyysi aloitettiin keräämällä vastauksista merkityksellisiä alkuperäisilmaisuja. Alkuperäisilmauksista tehtiin pelkistettyjä ilmauksia, joista pyrittiin etsimään sisällöllisesti samankaltaisia ilmauksia. Pelkis- 12 tämisellä tarkoitetaan aineiston yksiköiden esittämistä lyhytsanaisesti. Pelkistetyt ilmaisut yhdistetään samaan kategoriaan eli luokkaan. (Polit& Beck 2012, Kylmä & Juvakka 2007.) Sen jälkeen muodostetaan alaluokista yläluokkia. Tässä tutkimuksessa tämä tehtiin koko ajan muistaen tutkimuskysymyksiä. Aineistolähtöisessä sisällön analyysissa, edetään kolmivaiheisesti aineiston pelkistämisen kautta ryhmittelyyn ja aineiston käsitteellistämiseen.(Kylmä & Juvakka 2007.) Sisällönanalyysin luotettavuuden arviointiin vaikuttavat tutkija itse, aineiston laatu ja analyysi sekä tulosten esittäminen. Analysoinnissa korostuu yhteys aineiston ja tulosten välillä. Sisällönanalyysin haasteena on, miten pystyy pelkistämään aineiston niin, että se kuvaa mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa ilmiötä. (Hirsjärvi & Hurme 2000, Eskola& Vastamäki 2007.) Esimerkki aineiston analyysin etenemisestä on esitetty liitteessä 3. 5.4 Tutkimuksen eettiset lähtökohdat Ennen tutkimuksen tekemisen aloitusta tutkija voi valmistautua kohtaamaan eettisiä ongelmatilanteita (Hallamaa ym. 2006). Tutkimusta tehtäessä tutkijan on otettava huomioon monia eettisiä kysymyksiä. Tutkimuseettiset periaatteet ovat yleisesti hyväksyttyjä, mutta niiden tunteminen ja niiden mukaan toimiminen on jokaisen tutkijan omalla vastuulla. (Hirsjärvi ym. 2009.) Tätä tutkimusta tehtäessä on pyritty huolellisuuteen ja tarkkuuteen sekä raportoitu tulokset rehellisesti niille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Tässä tutkimuksessa osallistujia informoitiin kirjallisessa saatekirjeessä tutkimuksen tarkoituksesta ja sen toteuttamisesta. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Tutkimukseen osallistuvilla oli tarvittaessa mahdollisuus saada tutkijalta lisätietoa tutkimuksesta. Tutkijan yhteystiedot olivat tiedotteessa joka jaetaan kaikille tutkimukseen osallistuville. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen ym. 2013.) Kyselylomakkeeseen vastattiin nimettömänä ja vastaajan henkilöllisyyttä ja kyselylomaketta ei missään tutkimuksen vaiheessa yhdistetty toisiinsa. Tutkimusaineistot säilytettiin koko tutkimusprosessin ajan asianmukaisesti, tuhoutumiselta sekä ulkopuolisilta suojattuna, ja ne hävitetään tutkimuksen päätyttyä.(Metsämuuronen 2003, Hallamaa ym. 2006, Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen ym. 2013.) 13 Tutkielman tekijä pohti terveyskeskuksia valitessaan voisiko tehdä kyselyn terveyskeskukseen, jossa on itsekin aikoinaan ollut päivystävänä sairaanhoitaja useamman vuoden. Tutkija myös tuntee henkilökohtaisesti lähes kaikki kyselylomakkeita jakaneet päivystävät sairaanhoitajat. Näillä seikoilla saattoi olla mahdollisesti merkitystä tutkimuksen vastausprosenttia kohottavasti. Tutkimustulosten raportointivaiheessa tulee kuitenkin muistaa avoimuus ja rehellisyys, joten tutkija on pyrkinyt kuvaamaan tutkimustuloksia mahdollisimman objektiivisesti (Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen ym 2013). 14 6 TUTKIMUSTULOKSET 6.1 Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot Sairaanhoitajien vastaanotolla käyneistä ja tutkimukseen vastanneista (n= 112) 62,5 % oli naisia ja 37,5 % miehiä. Vastaajien keski-ikä (ka) oli 32,4 vuotta ja vastaajana 77,7 % oli potilas itse ja 22,3 % huoltaja. Aiempaa kokemusta hoitajavastaanotolla käynnistä oli 76,8% vastaajista. Taulukko 1. Yhteenveto tutkimukseen osallistuneiden taustatiedoista. TAUSTATIEDOT n % 70 42 112 62,5 37,5 100 36 36 38 110 32,1 32,1 33,9 98,2 87 25 112 77,7 22,3 100 86 26 112 76,8 23,2 100 Sukupuoli Nainen Mies Yhteensä Ikä 0-18v. 19-40v. 41-85v. Yhteensä Vastaaja Potilas Huoltaja Yhteensä Aiempi kokemus hoitajavastaanotosta Kyllä Ei Yhteensä Vastaajista suurin osa koki terveytensä joko kohtalaiseksi (30,4%) tai melko hyväksi (45,5%). Melko huonoksi terveytensä koki vain 6,3%. Kuviossa 1. on esitetty miesten ja naisten välinen ero terveyden kokemisessa. 15 Kuvio 1. Naisten ja miesten ero terveyden kokemisessa Miesten ja naisten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (p= 0,21) terveyden kokemisessa sairaanhoitajan vastaanotolle tullessa. 6.2 Vastaanottokäyntien pääasialliset käyntisyyt Tutkimuksessa kartoitettiin myös syitä minkä vuoksi sairaanhoitajan vastaanotolle hakeuduttiin. Pääasiallinen käyntisyy oli terveydentilan arviointi (55,4%). Muut käyntisyyt olivat näytteenotto (16,07%), injektio tai muu lääkitys (9,8%), toimenpide (8,9%) sekä muu mikä (9,8%). (kuvio 2) 16 Kuvio 2.Vastaanotolle hakeutumisen syy Viimeisessä vastausvaihtoehdossa ”Muu mikä” vastaajalla oli tilaa kirjoittaa halutessaan käyntisyy. Muutamassa vastauksessa oli eritelty syitä, joita olivat esimerkiksi: märkärupiepäily, silmätulehdus, sairaslomatodistus ja lapsen hoitovapaa todistus. Kaikki nämä vastaukset kuvaavat myös terveydentilan arviointi kohtaa. 6.3 Hoitajan vastaanoton toimivuus asiakkaan näkökulmasta Hoitajan käytöstä ja vastaanoton sujuvuutta tutkittiin Likert- asteikollisissa kysymyksissä 6- 8. Asiakkaan saapuessa vastaanotolle kartoitettiin ensimmäistä kokemusta hoitajan käytöksestä. Kysymykseen ”hoitaja otti minut ystävällisesti vastaan” olivat vastanneet kaikki vastaajat. (n=112). Tutkimuksen mukaan hoitajan ystävällisyydestä täysin samaa mieltä oli 82,14% vastaajista, jokseenkin samaa mieltä 15,18% vastaajista ja täysin eri mieltä 2,68%. (kuvio 3). 17 Kuvio 3 Hoitajan käyttäytyminen vastaanoton alussa Seuraavaksi haluttiin tietää kuunteliko hoitaja asiakasta ja ottiko tämän oireet/asian vakavasti. Vastaajista täysin samaa mieltä siitä, että hoitaja kuunteli ja otti asian vakavasti oli 83,9% (n=94), jokseenkin samaa mieltä oli 12,5% (n=14), ei samaa eikä eri mieltä 1,8% (n=2) ja täysin eri mieltä oli 1,8%. (n=2).(kuvio 4.) 18 Kuvio 4 Asiakkaan kokemus hoitajan kuuntelutaidosta Vastaajista suurin osa (82,1%) koki saaneensa asiantuntevaa ja kattavaa hoitoa päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla. Jokseenkin samaa mieltä hoitajan asiantuntijuudesta oli 16,1%, ei samaa eikä eri mieltä 0,9% (n=1) ja jokseenkin eri mieltä 0,9% (n=1). Vastaajista enemmistö (80,4%) sai vaivansa hoidettua päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla. Lääkärin tutkimusta koki lisäksi tarvitsevansa 15,2% vastaajista. Hoitajan antamaan ohjaukseen oltiin tyytyväisiä, 99,1% (n=111) vastasi hoitajan antaman ohjauksen olevan riittävää, ja vain yksi vastaajista (0,89%) vastasi ei kysyttäessä oliko ohjaus riittävää. 6.4 Tyytyväisyys palveluun Tyytyväisyyttä palveluun kartoitettiin asteikolla 1-10. Täysin tyytyväisiä (10) palveluun oli 50% kaikista vastaajista. Arvosanan 9 antoi 37,5% vastaajista. Sukupuolten välillä ei 19 ollut merkittävää eroa tyytyväisyyden kokemisessa.(p=0,567). Kokonaistyytyväisyys palveluun on siis korkea. Alla olevassa taulukossa esitetään tyytyväisyys palveluun luokitellun iän mukaan ja asteikolla 5-10, koska vastaajat olivat arvioineet palvelun laatua sillä numeraalisella asteikkovälillä. Taulukko 2. Tyytyväisyys palveluun 0-18v. 19-40v. 41-85v. YHT 10 9 8 7 5 13,36% 16,96% 1,79% (n=15) (n=19) (n=2) 15,18% 9,82% 4,46% (n= 17) (n=11) (n= 5) 21,43% 9,82% 1,79% 1,79% 0,89% (n= 24) (n=11) (n=2) (n=2) (n=1) 50% 37,5% 8,9% 1,79% 1,79% (n=56) (n=42) (n=10) (n=2) (n=2) Tyytyväisyyttä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimella, jossa p-arvoksi saatiin 0,098 eri ikäluokkia tarkastellessa. Merkittävää eroa ikäluokkien välillä ei ollut. Tuloksista voidaan tehdä päätelmä, että asiakkaat ovat pääosin joka ikäluokassa hyvin tyytyväisiä saamansa palveluun. Ikäluokassa 41- 85 vuotta on suurin määrä (21,43%) arvioinut palvelun täydeksi kympiksi. Tosin tässä ikäluokassa on muista ikäluokista poiketen kolme heikompaa arvosanaa. 6.5 Palvelun saatavuus ja tarjonta Palvelun saatavuutta ja tarjontaa kysyttiin kolmessa viimeisessä kysymyksessä seuraavilla kysymyksillä: ”päivystävän/akuuttisairaanhoitajan vastaanotolle oli helppo päästä”, ”minulle tarjottiin suoraa aikaa hoitajan vastaanotolle” ja ”olisin halunnut päästä lääkärin vastaanotolle”. Vastausvaihtoehtoina olivat kyllä ja ei. Vastaajista (n=111) 97,3% (n=109) oli sitä mieltä, että hoitajan vastaanotolle pääsi helposti, kahdessa vastauksessa oli vastattu ei ja yksi oli jättänyt vastaamatta kysymykseen. Suoraan hoitajan 20 vastaanotolle aikaa oli tarjottu 94,6% (n=106) vastaajista. Tulosten mukaan lääkärin vastaanotolle olisi halunnut päästä 31,3% (n=35) vastaajista. Enemmistö vastaajista 67,9% (n=76) oli siis menossa hoitajan vastaanotolle ja pääsi sinne. 6.6 Laadullisen aineiston analyysi Kyselylomakkeen viimeinen kysymys oli avoin: ”kerro omin sanoi mitä toiveita sinulla olisi sairaanhoitajan vastaanoton suhteen ja millä tavalla nykyinen malli ei vastaa toiveitasi?” Vastauksissa ei niinkään pohdittu omia toiveita vastaanoton suhteen vaan enimmäkseen analysoitiin vastaanoton sujumista asiakkaan näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan etsiä vastauksia siihen mitkä asiat vaikuttavat hoitajan vastaanoton toimivuuteen. Pari kehittämisehdotustakin tuli liittyen puhelinpalveluun ja sähköiseen ajanvaraukseen. Yläkategorioiksi muodostuivat hoitajan ammattitaito, hoitajan käytöstavat, hoitajan toimintatavat ja ajanvaraus hoitajan vastaanotolle. (Kuvio 5) Hoitajan ammattitaito Hoitajan HOITAJAN VASTAANOTON TOIMIVUUS käytös Hoitajan toimintatavat Ajanvaraus hoitajan vas- taanotolle Kuvio 5. Hoitajan vastaanoton toimivuuteen vaikuttavat tekijät 21 Hoitajan ammattitaito Vastaajien näkemyksen mukaan hoitajan ammattitaidosta korostuivat kliinisen hoitotyön osaaminen ja ohjauksen ammattimaisuus. Vastauksissa on kerrottu hoitajan ammattitaitoon liittyvistä kokemuksista muun muassa seuraavilla ilmaisuilla. ”Osaa katsoa korvat lapselta, ei tarvitse mennä lääkärille” Tämä vastaus oli neljässä kyselylomakkeessa. Asiakkaat selkeästi arvostavat sitä, että korvaa kipuilevan lapsen kanssa ei tarvitse mennä lääkärille vaan korvien tutkiminen onnistuu sairaanhoitajan vastaanotollakin. ”Poskiontelotulehduksen toteaminen onnistuu hoitajallakin” ”se osas kattoa sillä jutulla poskarit niin ei tarvinnu mennä lääkärille. Tosi helppoa.” Koulutettu päivystävä sairaanhoitaja pystyy sinusultraäänellä tutkimaan asiakkaan poskiontelot ja toteamaan poskiontelotulehduksen. Tämän taidon osaamiseen oli viitattu kymmenessä vastauksessa. ”Toimenpide sujui nopeasti ja ammattimaisesti” ”Olen tyytyväinen hoitajan antamaan asiantuntevaan ohjaukseen. Ohjaus annettiin niin, että oli helppo lähteä kotiin hyvien ohjeiden kanssa.” Hoitajan antamaa ohjausta oli käsitelty sekä lyhyesti että pitkästi useammassa lomakkeessa. Kaikki vastaukset olivat tyytyväisyyttä ilmaisevia. Vastauksissa korostui myös se, että hoitajan antama ohjaus oli ymmärrettävää ja selkokielistä. Hoitajan tekemää toimenpidettä esimerkiksi korvahuuhtelua kuvailtiin nopeaksi ja ammattimaiseksi. 22 Hoitajan käytös Kolmessa vastauksessa pohdittiin hoitajan käyttäytymistä. Kahdessa näistä hoitajan käytöstä kiiteltiin ja yhdessä vastaanoton sujuvuutta arvioitiin hoitajan käytöksen mukaan. “vastaanoton sujuvuus riippuu joskus hoitajasta. Osa hoitajista on töykeitä. Kannattaa mennä aamulla niin kaikki on paremmalla päällä” “ihanan lempeä sairaanhoitaja” “asiantunteva ja nopea hoitaja” Vastauksessa jossa hoitajaa kuvattiin “lempeäksi” kerrottiin hoitajasta jääneen lempeä ja syvällinen vaikutelma. Asiakas oli kokenut sairaanhoitajan todella kuuntelevan ja olevan empaattinen kaikessa hoidossaan. Vastauksessa jossa arvioitiin osan hoitajista olevan töykeitä, pohdittiin pitkään sitä mihin kellonaikaan vastaanotolle kannattaa mennä. Tämän asiakkaan kokemuksena aamulla meneminen olisi paras vaihtoehto. Näiden vastausten perusteella voidaan siis arvioida myös hoitajan käytöksen vaikuttavan siihen minkälaisen kokemuksen asiakas vastaanoton sujuvuudesta saa. Hoitajan toimintatavat Hoitajan toimintavoista oli kirjoitettu useassa kyselylomakkeessa myönteisellä tavalla. Sairaanhoitajia oli kuvattu nopeiksi ja ammattimaisiksi. Useassa vastauksessa kerrottiin vastaanoton sujuneen toiveiden mukaisesti ja hoitajan toiminnan vastanneen odotuksia. Parissa vastauksessa myös verrattiin hoitajan vastaanoton nopeutta lääkärin vastaanottoon. “ammattimainen ja nopea hoitaja” “kaikki sujui hyvin ja vastasi toiveitani” “hoitajalla käynti on nopeaa ja saa hyvän hoidon. Lääkärille joutuu joskus jonottamaan kauan” 23 Ajanvaraus hoitajan vastaanotolle Vastauksissa joissa käsiteltiin hoitajan vastaanotolle pääsyä, oli kehittämisehdotuksena sähköisen ajanvarauksen saaminen myös päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle, koska puhelinpalvelu on ruuhkainen. “puhelinpalvelu oli ruuhkainen” “tarvitaan sähköinen ajanvaraus kun puhelimella ei pääse läpi” Parissa vastauksessa kehuttiin takaisinsoittojärjestelmää. Tästä kokemuksena oli, että hoitajan soitto ja ohjaus puhelimessa voivat jopa vähentää tarvetta hakeutua paikan päälle terveyskeskukseen. ”takaisinsoittojärjestelmä on hyvä. Voi jättää numeron niin hoitaja soittaa takasin. Aina ei sitte tarvikkaan mennä sinne paikan päälle”. ” helppo varata aika kun hoitaja soittaa takasin” 24 7 POHDINTA 7.1 Tutkimustulosten tarkastelua Mielenkiinto tämän kaltaisen tutkimuksen toteutukseen lähti tutkijan henkilökohtaisesta työnkuvasta ja kiinnostuksesta tietää miten asiakkaat kokevat päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuuden ja ovatko he tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuutta, potilastyytyväisyyttä ja kehittämisehdotuksia. 7.2 Sairaanhoitajan vastaanoton käyntisyyt Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän AvoHilmo rekisterin (2015) mukaan haulla ”sairaanhoitajan, terveydenhoitajan vastaanotolla käyneiden käyntisyyt” saadaan hoitajavastaanoton käyntisyiksi seuraavia tilastollisia kirjauksia: yläotsikkona terveyden ylläpito/sairauden ennaltaehkäisy: alaotsikkona tässä käyntisyinä muun muassa: haava, akuutti ylähengitystieinfektio, kuume, kurkun/nielun oire/vaiva, korvan tukkoisuus tai yskä. Lisäksi hoitajat ovat hoitaneet ihohaavaumia, sydänoireita, umpierityssairauksia ja eteisvärinää ja muita akuutteja erityistilanteita. (THL 2015). Tässä tutkimuksessa kysyttiin syitä hakeutumiselle päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle. Eniten vastaanotolle tämän tutkimuksen mukaan hakeuduttiin terveydentilan arviointia (55,4%) varten. Terveydentilan arviointi sisältää esimerkiksi flunssaoireiden tutkimista, työkykyisyyden arviointia ja yleistä terveydentilan arviointia. Toiseksi eniten vastaanotolle oli hakeuduttu erilaisia näytteiden ottoja (16,1%) varten. Näytteidenottoja voivat olla esimerkiksi nielunäyte, erilaiset bakteeri- ja sieninäytteet iholta tai pikaihopistonäytteet esimerkiksi CRP eli C-reaktiivinen proteiini. Avoimen kysymyksen vastauksessa muutama asiakas oli kertonut vastaanoton syyksi akuutin tai kroonisen haavanhoidon. 25 7.3 Potilastyytyväisyys sairaanhoitajan toimintaan perusterveydenhuollon vastaanotolla Laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa tutkittiin perusterveydenhuollon käyttäjien tyytyväisyyttä palveluun: Mukana oli myös Suomi, Saksan, Espanjan, Viron, Unkarin, Italian ja Liettuan lisäksi. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimella 3020 potilasta, jotka olivat käyttäneet perusterveydenhuollon palveluita. Tutkimuksessa vastaajien keski-ikä oli 51 vuotta ja yli kolme neljäsosaa (76,8%) oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. (Sanchez-Piedra ym. 2014.) Kaiken kiireenkin keskellä sairaanhoitajien pitää tarjota potilailleen myötätuntoista, tehokasta, kustannustehokasta sekä potilasta tyydyttävää hoitoa. Sairaanhoitajalla on oltava taitoa toimia myös vaikeissa ja nopeissa potilastilanteissa. Sairaanhoitajalla on oltava asiantuntemusta, tietoa ja hyvät tutkimustaidot. (Mahomed ym. 2012, Groves 2014.) Tämän tutkimuksen tuloksissa hoitajan ammattitaidosta korostuivat kliinisen hoitotyön osaaminen ja ohjauksen ammattimaisuus. Asiakkaat arvostavat sitä, että sairaanhoitajan vastaanotolla pystyttiin tutkimaan monen ikäisiä ihmisiä. Suurin osa asiakkaista (82,1%) koki saaneensa asiantuntevaa ja kattavaa hoitoa ja enemmistö (80,4%) vastasi saaneensa avun tällä vastaanottokerralla eikä tarvinnut enää lääkärin tutkimusta. Samaa päätelmää tukevat myös Mahomed ym. (2012) ja Jonesin ym. (2014) tutkimukset, joissa potilaat kertoivat luottavansa sairaanhoitajan tekemään kliiniseen tutkimukseen. Myös Sandhu (2009) on todennut tutkimuksessaan asiakkaiden luottavan hoitajien ammattitaitoon ja selviytymiseen hoitotoimenpiteistä. Terveydenhuollossa ohjaaminen on yksi tärkeä tekijä potilaan tai asiakkaan asianmukaisessa ja hyvässä hoidossa. Kokonaisvaltainen palveluprosessi ei ole tyydyttävä, ellei siihen sisällytetä potilasohjausta (Pekkarinen 2007). Potilasohjauksen onnistumisen vahvistamiseksi hoitohenkilöstön tulisi hallita monipuolisten ohjausmenetelmien käyttö. Sairaanhoitajat ovat tärkeä ryhmä potilasohjauksen antajina, koska he päivittäin kohtaavat potilaiden tarpeita. Hoitajien laajentuneet työnkuvat ja erikoisammattitutkinnot auttavat erilaisten vastaanottojen ja ohjausten pitämisessä. 26 Potilaiden tarpeet lisäävät erikoisvastaanottojen määrää. Onnistunut ohjaus on aina potilaan parhaaksi ja edesauttaa potilaan terveyden paranemista. (Bensing ym. 2001, Kyngäs ym.2007,Street ym 2009). Tässä tutkimuksessa kartoitettiin siis potilaiden tyytyväisyyttä ja päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuutta perusterveydenhuollossa. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta potilaiden olevan kaikissa ikäluokissa tyytyväisiä päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuuteen. Sairaanhoitajien ammatillinen osaaminen koettiin hyväksi ja sairaanhoitajan tekemään tutkimukseen luotettiin. Lähes kaikki vastaajat (99,1%) olivat tyytyväisiä sairaanhoitajan antamaan potilasohjaukseen ja kokivat tästä olevan apua kotihoidossakin. Potilasohjauksella halutaan saada aikaan muutosta ohjattavan tunteissa, asenteissa ja käyttäytymisessä (Kääriäinen & Kyngäs 2005.) Ohjauksen vaikuttavuutta voidaan tarkastella myös kansanterveydellisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen osalta arvioimalla onko ohjaus vähentänyt esimerkiksi lisäsairauksia, hoitokäyntejä, sairauspäiviä tai lääkkeiden käyttöä. (Kyngäs ym. 2007.) Raivion ym. (2008) tekemässä terveydenhuollon tutkimuksessa terveyskeskuksien palvelun osatekijöihin oltiin yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä. 7.3.1 Päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toiminnan kehittäminen Suomessa tehtyjä tutkimuksia päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton kehittämisestä tai päivystävän sairaanhoitajan osaamisesta löytyi hyvin vähän. Nisula (2010) on tutkinut ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään ”Päivystävän sairaanhoitajan toiminnan kehittäminen Salon terveyskeskuksessa” ja Hannus & Koskela (2013) ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään ”Päivystävän sairaanhoitajan osaaminen Oulaskankaan päivystyspoliklinikalla”. Varsinaisia hoitotieteellisiä vertailututkimuksia tälle tutkimukselle päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuudesta ei siis ole. Sen sijaan Kangaspunnan ym. (2014) lääketieteellisessä tutkimuksessa ”Potilaiden arvioon terveyskeskuskäynnin hyödystä vaikuttavat tekijät” todetaan potilaiden saaneen yhtä hyvin apua asiaansa hoitajan kuin lääkärin vastaanotolla, käyntisyyt vaan olivat erilaisia. Tämän tutkimuksen tulokset siis tukevat tuota päätelmää, että vastaajat ovat saaneet hyvin apua vaivaansa päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla. Vastaajat kuvaavat 27 sairaanhoitajia ammattilaisiksi, jotka osaavat ohjata asioita helposti ymmärrettävällä kielellä ja tekevät toimenpiteitä ammattimaisesti. Kehitettävää sairaanhoitajien ammattitaidossa tai toimintatavoissa ei tämän tutkimuksen perusteella löytynyt. Tulevaisuutta ajatellen on kuitenkin tärkeää ylläpitää ja kehittää päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoa. Julkisessa terveydenhuollossa ollaan koko ajan kovan paineen alla. Nykyisillä lääkäriresursseilla ei aina pystytä vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Lääkäriliiton vuonna 2014 tekemässä selvityksessä terveyskeskusten lääkäritilanteesta, todetaan 40,1% terveyskeskuksia olevan jonkinasteinen lääkärivaje. (Ruskoaho 2014.). Tämäkin siis lisää tarvetta hyvin toimivalle päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella on menossa “Peruspalvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset”- hanke, jonka tavoitteena on ”tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoketjujen toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista sekä näihin vaikuttavista tekijöistä.”(THL 2015). Tutkielman tekijä odottaa mielenkiinnolla hankkeen tuloksia ja sitä millä tavalla julkisen perusterveydenhuollon ahdinkoon otetaan kantaa ja mitä kehittämisehdotuksia hanke mahdollisesti tuo mukanaan. Tutkielman tekijä näkee erittäin tärkeänä ylläpitää sairaanhoitajien ammattitaitoa ja osaamista. Sitä ajatusta tämän tutkimuksen tuloksissa tukee se, että asiakkaat kokivat saavansa ammattimaista ja hyvää hoitoa terveyskeskuksen päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla. Vaikkei sairaanhoitaja voi korvata lääkärien tarvetta, voi hän olla omalta osaltaan vähentämässä lääkärien työtaakkaa ja auttamassa palvelujen saatavuuteen terveyskeskuksessa. 7.4 Sairaanhoitajan vastaanoton ajanvarauksen kehittäminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan Oulussa toteutettu ”Oulun omahoitohanke” kuului Tekesin viisivuotiseen terveydenhuollon teknologiaohjelmaan. Hankkeessa on pyritty kehittämään tietoteknologian avulla kansalaisten sähköistä asiointia, asiakkaiden omatoimisuutta ja osallistumista. Hankkeessa kehitettiin myös sähköistä ajanvarausta sekä hoitoon liittyvää sähköistä viestintää. (Hyppönen ym. 2010.) Omahoitopalvelun raportin mukaan omahoitoalustaa käyttämällä on tehostettu hoitajien antamaa potilasohjausta ja siitä on tullut asiakasystävällisempää. Palvelulla on ollut 28 myös myönteisiä vaikutuksia ammattilaisten työkuormitukseen vähentyneen puhelinliikenteen, palvelun kautta tehtyjen ajanvarausten ja verkossa tapahtuvan neuvonnan myötä. (Kanto & Hirvasniemi 2009.) Tässä tutkimuksessa vastaajilta ei tullut toiveita suoraan omahoitoalustaan liittyen, sen sijaan puhelinpalvelun ruuhkaisuuden vuoksi oli toivottu sähköistä ajanvarausta. Sähköinen ajanvaraus toki mahdollistaisi asiakkaan omatoimisen ajanvaraamisen, mutta tutkijan mielestä päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle akuuttiasian vuoksi itsenäinen ajan varaaminen ei ole vielä mahdollista, koska ennen vastaanotolle tuloa olisi tehtävä hoidon tarpeen arviointi. Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 51§ sanoo seuraavanlaisesti: ”Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana.” Sähköinen ajanvaraus toimii kuitenkin kiireettömien asioiden hoidossa, kuten esimerkiksi kroonisten haavojen sarjahoidot, ompeleiden ja kipsien poistot. Tulevaisuudessa olisi hyvä miettiä keinoja, joilla hoidon tarpeen arviointi tehtäisiin esimerkiksi omahoitoalustan kautta sähköisellä yhteydenotolla terveydenhuollon ammattilaiseen. Tämä saattaisi osaltaan vähentää myös puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia. Nykyteknologiahan mahdollistaa monenlaisen yhteydenpidon. On olemassa erilaisia sosiaalista kanssakäymistä helpottavia sovelluksia ja kanavia, joita hyödyntämällä yhteydenpito on aktiivista ja mahdollistuu pitkilläkin välimatkoilla. Yli 50 prosenttia 16 – 89 vuotiaista seurasi jotakin yhteisöpalvelua vuonna 2014. Internetiä väestöstä käytti 86 prosenttia ja 64 prosenttia heistä käytti sitä monta kertaa päivässä. (Tilastokeskus 2014.) Internet-pohjaisen ohjauksen avulla on saatu merkittävän positiivisia tuloksia elintapaohjaukseen sitoutumisesta lapsilla ja nuorilla, joista kuusi kymmenestä ohjattavasta hyötyi. Tämä osoittaa Internet-pohjaisen ohjauksen olevan yksi suositeltava ohjausmenetelmä hoitajien antaman muun ohjauksen tukena. (Hamel ym. 2013.) Miksei siis hoidontarpeen arviointiakin voitaisi tehdä nykyteknologian avulla? Toki takaisinsoittojärjestelmä on käytössä jo 94 prosentilla (THL 2014) Suomen terveyskeskuksista, mutta tämäkin vaatii terveyskeskuksesta puhelimella yhteydenottoa. 29 Tässä tutkimuksessa takaisinsoittojärjestelmää oli pidetty hyvänä asiana, mutta tulevaisuudessa teknologian kehittyessä se jää tutkielman tekijän mielestä auttamattomasti muiden sähköisten menetelmien jalkoihin. Vuosien työkokemuksella terveysaseman lääkärivastaanotolla voin todeta takaisinsoittojärjestelmän olevan hyvä asia asiakkaan kannalta mutta ruuhkaisina aikoina myös työntekijää kuormittava. Kaikki takaisinsoittojärjestelmät eivät ole niin pitkälle kehittyneitä, että ne karsisivat samat puhelinnumerot pois, tämän vuoksi asiakkaalle voidaan joutua soittamaan useammankin kerran jos hän on takaisinsoittopyynnön monta kertaa jättänyt. 7. 5 Tutkimuksen luotettavuus Tieteellisesti toteutetussa tutkimuksessa pyritään tuottamaan mahdollisimman luotettavaa tietoa tutkitusta ilmiöstä. ( Kylmä & Juvakka 2007.) Tutkimuksessa pyritään välttämään virheitä, joten on arvioitava tehdyn tutkimuksen luotettavuutta. (Sarajärvi & Tuomi 2009). Tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan tarkastelemalla tutkimuksen reliabiliteettia ja validiteettia. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.) Reliaabelius tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta (Hirsjärvi ym. 2009). Tässä tutkimuksessa kyselylomakkeen reliabiliteettia pyrittiin varmistamaan esitutkimuksen avulla. Kyselylomaketta testattiin pienellä otoksella ja kollegoiden avustuksella. Kyselylomake osoittautui esitutkimuksessa sisäisesti johdonmukaiseksi eikä siihen tarvinnut tehdä sisällöllisesti suuria muutoksia. Reliabiliteetti on hyvä silloin kun tutkimuksen mittaukset on mahdollista toistaa muissa tutkimuksissa. (Polit & Beck 2012.) Saatekirjeen avulla pyrittiin siihen, että vastaajat ymmärtävät oikein mitä pitää tehdä ja saavat riittävästi tietoa tutkimuksen tarkoituksesta. Validiteetilla tarkoitetaan tutkimusmenetelmän kykyä mitata sitä mitä on tarkoituskin mitata. (Hirsjärvi 2009.) Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella tiettynä ajanjaksona, otanta on siis satunnainen ja taustatiedoilta vastaajat edustivat hyvin perusjoukkoa. Tutkimuksen vastaajia oli kohtalaisen paljon (n= 112) ja tutkimuksen vastausprosentti oli 80. Hyvä vastausprosentti lisää tulosten luotettavuutta, koska tuloksia voidaan jossain määrin yleistää perusjoukkoa koskeviksi. (Polit& Beck 2012.) Tutkimuksen toteuttamisen jälkeen tutkija huomasi epäkohdan kyselylomakkeen kohdassa, jossa asiakasta pyydettiin arvioimaan tuliko vaiva/asia hoidetuksi tällä vastaanottokäyn 30 nillä vai tarvitseeko hän vielä lisäksi lääkärin tutkimusta. Kysymyksen asettelussa olisi tullut eritellä johtivatko sairaanhoitajan tutkimuksessa ilmenneet seikat tarpeeseen hakeutua lääkärin vastaanotolle. Tämän eritteleminen olisi lisännyt tulosten luotettavuutta siltä osin oliko jatkohoidon tarve asiakkaan oma toive vai ammattilaisen tutkimuksen tuloksena tapahtunut lääkärinvastaanoton jatkohoito. Tutkimustulosten luotettavuutta voidaan arvioida saadun tiedon yhdenmukaisuudella aiempaan tietoon. (Hirsjärvi 2009.) Tulosten vertailtavuutta tarkasteltiin kun tuloksia vertailtiin eri maissa tehtyihin hoitajavastaanottoa koskeviin tutkimustuloksiin. Toki kulttuurierot voivat lisätä vertailun epäluotettavuutta. Luotettavuutta on pyritty parantamaan vertailemalla tuloksia myös suomalaiseen aineistoon. Tutkielman raporttia kirjoitettaessa tekstin luettavuutta tavoiteltiin hyvällä asiatyylillä. Myös tutkielman rakenteen johdonmukaisuus on tärkeä asia. (Hirsjärvi ym. 2009.) 7.6 Johtopäätökset ja jatkotutkimushaasteet Tämän tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että tutkituissa terveyskeskuksissa päivystävän sairaanhoitajan vastaanotot toimivat hyvin. Sairaanhoitajien antamaan hoitoon ja ohjaukseen ollaan tyytyväisiä kaikissa ikäluokissa eikä sukupuolten välillä ole merkittävää eroa tyytyväisyyden kokemisessa. Sairaanhoitajia pidetään ammattilaisina ja sairaanhoitajan vastaanottoa kuvataan nopeaksi ja toimivaksi. Kehittämisehdotuksena tässä tutkimuksessa on ajanvarauksen kehittäminen eteenpäin nykyaikaisen teknologian avulla. Jatkotutkimushaasteina esitetään seuraavaa: 1. Olisi mielenkiintoista kartoittaa päivystävien sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä. Vastuullinen työ lisää paineita, riittääkö ammattitaito ”pikkulääkärinä” toimimiseen ammattilaisen itsensä mielestä? Korkea asiakastyytyväisyys kertoo jostakin, ovatko ammattilaiset itse tyytyväisiä? Vastaako tehtävänkuva palkkausta? 2. Työparityöskentelyn haasteet, mitä mieltä lääkärit ovat päivystävästä sairaanhoitajasta työparina. Toimiiko työparityöskentely hoitajan mielestä? 31 3. Sähköiset ajanvarausjärjestelmät ovat tulevaisuutta. Millä tavalla päivystävän sairaanhoitajan toimenkuvaan sopisi omahoitoalustan kautta tapahtuva hoidon tarpeen arviointi? 32 LÄHTEET Aho AL & Kylmä J. (2012) Sensitiivinen tutkimus hoitotieteessä – näkökohtia tutkimusprosessin eri vaiheissa .Hoitotiede 2012, 24 (4), 271–280. Albers-Heitner, P., Winkens, R.; Berghmans, B., Joore, M.,Nieman, F.; Severens, J. & Lagro-Janssen, T. (2013) Consumer satisfaction among patients and their general practitioners about involving nurse specialist in primary care for patients with urinary incontinence. Scandinavian Journal of Caring Sciences 2013, 27; 253-259. Bensing J, Visser A & Saan H. (2001) Patient education in Netherlands. Patient education and Counseling 44, 15-22. Boev C (2012) The Relationship Between Nurses’ Perception of Work Environment and Patient Satisfaction in Adult Critical Care. Journal of Nursing Scholarship, 2012; 44:4, 368–375. Buchan J & Calman, L. (2004) Skill-mix and policy change in the health workforce: Nurses in advanced roles. France: OECD Health Working Papers, 8, 17. Burley D (2011) Better communication in the emergency department Emergency Nurse, 2011 May; 19 (2): 32-6. Eskola J. & Vastamäki J. (2007) Teemahaastattelu: opit ja opetukset. Teoksessa Aaltola J & Valli R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. ES Bookwell Oy, Juva. Goodwin M, Higgins S, Lanfear J.H, Lewis S. & Winterbottom J, (2004) The role of the clinical nurse specialist in epilepsy. A national survey. Zeisure. 2004. volume 13, 87-94 Groves W (2014) Professional practice skills for nurses.Nursing Standard. 29, 1, 51-59. Haarala S. (2005) Lääkärin ja sairaanhoitajan työnjaon uudistaminen: Sairaanhoitajan toimenkuvan laajentaminen – projektin arviointi Kalajoen terveyskeskuksessa . Pro-gradu-tutkielma. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen laitos. Oulu. Hallamaa J, Launis V, Lötjönen S & Sorvali I.(toim) (2006) Etiikkaa ihmistieteille. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja. Hakapaino Oy, Helsinki. Hamel LM & Robbins LB (2013) Computer- and web-based interventions to promote healthy eating among children and adolescents: a systematic review. Journal of Advanced Nursing 69(1): 16-30. Hankonen R. (2014) Pässin pakeilla .Päivystävältä sairaanhoitajalta saa Kokkolassa nopean avun lieviin vaivoihin http://www.tehy.fi/tehy-lehti/2014/tehylehti-8-2014/passin-pakeilla/ Luettu 2015/3/5. Harrison E. & Porter B. (2004)A nurse-led, patient-centred mitoxantrone service in neurology.British Journal of Nursing.2004. Volume 14, no 17, 1021-1023. Helle-Kuusjoki T. (2005) Tehtäväsiirroista hoitajavastaanottoon. Sairaanhoitajien toimenkuvan laajentaminen erikoissairaanhoidossa. Pro-gradu tutkielma. Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopisto. Hirsjärvi S & Hurme H. (2000) Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. Hirsjärvi S., Remes P & Sajavaara P. (2009) Tutki ja kirjoita. 15.uudistettu painos. Kariston kirjapaino Oy. Hämeenlinna. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2007). Tutki ja kirjoita. 13. painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. 33 Hukkanen E & Vallimies-Patomäki, M.(2005)Yhteistyö ja työnjako hoitoon pääsyn turvaamisessa. Selvitys kansallisen terveyshankkeen työnjakopiloteista. Helsinki. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä. www.stm.fi/julkaisut/selvityksia-sarja. Luettu 10.11.2013. Hyppönen H, Winblad I, Reinikainen K, Angeria M &Hirvasniemi R. (2010)Kansalaisen sähköisen asioinnin vaikutukset terveysaseman toimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 25/2010. Helsinki 2010. ISBN 978-952-245-306-8 (pdf) Jaatinen (a) P- T, Kiippa P. (2002) Miten lääkäri voi auttaa potilasta ilman potilaan vastaanottokäyntiä? Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen ”lääkärihoitaja” -projektin alkuvaiheista lääkärin näkö-kulmasta. Suomen lääkärilehti 2002,Vol 57;27-29:2911-2915. Jaatinen (b) P- T, Kiippa P, Tasanko & Vanhatalo R. (2002) Miten potilas kokee tilanteen, jossa lähiterveysasemalle ei ole saatu lääkäriä? Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen ”lääkärihoitaja” – projektin alkuvaiheista väestön näkökulmasta. Suomen lääkärilehti 2002;Vol 57;30-32:3029-3032. Jaatinen (c) P- T, Vanhatalo R &, Tasanko A. (2002) Miten terveysaseman hoitaja toimii, jos terveys-asemalle ei ole saatu lääkäriä. Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen ”lääkärihoitaja” – projektin alkuvaiheista hoitajan tekemän työn näkökulmasta. Suomen lääkärilehti 2002, Vol 57;25-26:2795-2799. Jaatinen (d) P-T, Kiippa P, Tasanko A &Vanhatalo R. (2002) Mitä tehdä, kun terveysasemalla ei ole lääkäriä? Toimintamallin kuvaus. Suomen lääkärilehti 2002, Vol 57;7:783-786. Jones K, Hepburn-Brown C, Anderson-Johnson P & LM Lindo J. (2014) High patient satisfaction with nurse practitioner delivered services at two health centres in urban Jamaica. Contemporary Nurse (2014) 48(2): 181–189. Kangaspunta V, Koskela T, Soini E & Ryynänen O-P- (2014) Potilaidem arvioon terveyskeskuskäynnin hyödystä vaikuttavat tekijät. Terveydenhuollontutkimus. Suomen lääkärilehti 22/2014 vsk 69. 1654-1659. Kankkunen, P., Vehviläinen-Julkunen, K. (2013). Tutkimus hoitotieteessä. 3. painos. 16 WSOYpro. Helsinki Kansanterveyslaki30.12.2010/1327. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066 luettu 2015/3/1 Kauhanen J, Erkkilä A, Korhonen M, Myllykangas M & Pehkonen J.(2013) Kansanterveystiede. Sanoma Pro Oy. Helsinki Kylmä J & Juvakka T. (2007) Ladullinen terveystutkimus. 1.painos. Edita Prima Oy, Helsinki. Kyngäs H, Kääriäinen M, Poskiparta M, Johansson K, Hirvonen E & Renfors T (2007) Ohjaaminen hoitotyössä. Helsinki. WSOY Oppimateriaalit Oy. Kääriäinen M & Kyngäs H (2005) Käsiteanalyysi ohjaus-käsitteestä hoitotieteessä. Hoitotiede 17(5): 250-258. Laurant, M, Hermens,R, Braspenning,J, Akkermans, R, Sibbald, B & Grol, R. (2008) An overview of patients’ preference for, and satisfaction with, care provided by general practitioners and nurse practitioners. Journal of Clinical Nursing, 17, 2690–2698. Lindström E. (2003) Terveydenhuollon eri ammattiryhmien välisen työnjaon 34 kehittäminen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2003:12, Helsinki: STM. Mahomed R, St John W& Patterson E. (2012) Understanding the process of patient satisfaction with nurse-led chronic disease management in general practice. Journal of Advanced Nursing68(11), 2538–2549. Mattila,K 2005. Perusterveydenhuolto. Suomalaisten terveys. Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00052 &p_haku=mattila Luettu 2015/1/13. Metsämuuronen J (2003) Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Gummeruksen kirjapaino Oy. Jyväskylä. Miettinen V.(2011) Sairaanhoitajan osaamista ei hyödynnetä. Yli 10 000 suomalaista sairaanhoitajaa tekee osittain vääriä tehtäviä. Sairaanhoitaja 3/2011, vol 84, 25. O'Brien J (2003) How Nurse Practitioners Obtained Provider Status: Lessons for Pharmacists. History of Nurse Practitioners Am J Health Syst Pharm.2003;60(22) Oulun seudun ammattikorkeakoulu. (2013) Päivystävän sairaanhoitajan erikoistumisopinnot. http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/297 40_Paivystavan_sairaanhoitajan_erikoistumisopinnot.pdf. Luettu 2015/3/5 Patja K. (2015) Lääkäri on saatava takaisin lääkärin töihin. Lääkärilehti, näkökulma. 14 - 15/2015 vsk 70 s. 962 – 963 http://www.fimnet.fi.pc124152.oulu.fi:8080/cgicug/brs/artikkeli.cgi?docn=000042728. Luettu 2015/4/25. Pekkarinen T (2007) Toimiiko potilasohjaus? Suomen Lääkärilehti 62(11): 1103. Peltonen, E. (2009). Lääkäreiden ja hoitajien työpari- ja tiimityö vastaanottojen toimintamalleina perusterveydenhuollossa. Vertaileva tutkimus. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos: Kuopion yliopisto. Poghosyan L, Lucero R, Rauch L,& Berkowitz B. (2012) Nurse practitioner workforce: a substantial supply of primary care providers. Nurs Econ. 2012 SepOct;30(5):268-74, 294.Columbia University School of Nursing, New York, NY, USA. Polit, D & Beck, C (2012) Nursing research. Generating and Assessing Evidence for Nursing Practice. Wolters Kluwer Health, Lippincott Williams & Wilkins. China. Raivio R, Jääskeläinen J, Holmberg-Marttila D & Mattila. K. Potilastyytyväisyyden mittaaminen perusterveydenhuollossa. Yhteistyöllä luotettavaa tietoa ja vertaisarviointia. Terveydenhuoltotutkimus. Suomen Lääkärilehti 33/2008 vsk 63. Rajala K-R. (avustajat: Olli, R. & Illikainen, K.) (2005). HOLA- Hoitajien toimenkuvan laajentaminen. Pilottiprojekti. Loppuraportti. Hankkeessa: Toimivan perusterveydenhuollon, ennaltaehkäisevän työn ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen Ylivieskan seutukunnassa ja lähikunnissa. Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä. Rintanen, H, Puromäki H & Heinämäki Liisa. (2013) Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt Suomessa. Kysely terveyskeskuksille keväällä 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 18/2014. Luettu 2015/1/12. Ridsdale L., Kwan I & Morgan M.(2002) How can a nurse intervention help people 35 with newly diagnosed epilepsy? A qualitative study (of patients´ views). Zeisure. 2002. volume 11, 1-5. Ruskoaho J.(2014) Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014. Lääkäriliitto. PDFdokumentti. http://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1268/tk_l_k_ritilanne_2014_tied otus.pdf Luettu 2015/5/12. Sanchez- Piedra C, Carcia- Perez S & Santamera A. (2014) Factors associated with patient satisfaction with primary care in Europe: results from EUprimecare project. Quality in Primary Care 2014;22: 147-155. Sandhu H, Dale J, Stallard N, Crouch R &Glucksman E. (2009) Emergency nurse practitioners and doctors consulting with patients in an emergency department: a comparison of communication skills and satisfaction Emerg Med J. 2009 Jun;26(6):400-4. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Luettu 2015/1/5. Sosiaali-ja terveysministeriö. (2014) Terveyskeskukset. http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/terveyskesk ukset. Luettu 2015/1/5. Seilo N, Koskela T, Ranki P, Saarinen M, Jääskeläinen J, Mattila K. Pirkkalan malli – työparityöskentelyä ja potilaiden listautumista soveltava toimintatapa terveyskeskuksessa. Yleislääketieteen päivät 2008, Tampere, s. 12. Street Jr RL, Makoul G, Arora NK, Epstein RM. (2009) How does communication heal? Pathways linking clinician-patient communication to health outcomes. Patient Education and Counseling 74, 295-301. THL (2015) Käyntisyyt. Avo Hilmo. https://www2.thl.fi/avohilmo_report/report?id=diagnosis&l=fi&year=201 5&palveluntuottaja=&ammatti=7384&palvelumuoto=7437&yhteystapa=9 407. Luettu 2015/5/10. THL (2015) Peruspalvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/hankkeet/33439 THL( 2014) Hoitoonpääsy terveyskeskusten avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolle on pysynyt ennallaan https://www.thl.fi/fi/-/hoitoonpaasy-terveyskeskustenavosairaanhoidon-laakarin-vastaanotolle-on-pysynyt-ennallaan Tilastokeskus (2014) Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus. wwwdokumentti. http://www.stat.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014-1106_tie_001_fi.html .Luettu 2015/4/10. Torppa M, Kokkonen A, Raumavirta-Koivisto S, Iivanainen A & Pitkälä K. (2009) Päivystyspotilaiden hoitoon ohjautuminen ja hoidon tarkoituksenmukaisuus terveysasemalla päiväsaikaan. Suomen Lääkärilehti 17/2009 vsk 64 s. 1583 – 1588. Uhari, M., Nieminen, P. (2012). Epidemiologia ja biostatiikka. Duodecim. Keuruu. Vallimies – Patomäki M, Perälä M-L & Lindström E. (2003) Miten sairaanhoitajan tehtäväkuvien laajentaminen on onnistunut? Systemoitu kirjallisuuskatsaus. Tutkiva Hoitotyö Vol. 1 ( 2) Vehkalahti K. (2008) Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Tammi: Helsinki. Virtanen T.; Rantanen A. & Kaunonen, M. (2012) Polikliinisen hoitotyön autonomiaa edistävät tekijät. Tutkiva Hoitotyö Vol. 10 No. 1/2012, 13-21 LIITE 1 ARVOISA PÄIVYSTÄVÄN/AKUUTTISAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA KÄVIJÄ Teen Oulun yliopistossa hoitotieteeseen kuuluvaa pro gradu tutkielmaani päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toiminnasta. Tutkimukseni tavoitteena on tuottaa tietoa, jolla voidaan kehittää terveyskeskuksen päivystävän sairaanhoita- jan/akuuttivastaanoton hoitajan vastaanoton toimintaa. Pyytäisinkin Teitä ystävällisesti vastaamaan oheiseen kyselylomakkeeseen. Tällä kyselyllä kootaan asiakaspalautetietoa päivystävän/akuuttisairaanhoitajan vastaanottokäynneiltä aikavälillä 2.3- 20.3.2015. On tärkeää, että luet kysymykset huolellisesti ja vastaat kaikkiin kysymyksiin. Kyselyyn osallistuminen on täysin vapaaehtoista, mutta vastauksenne on arvokas vastaanottotoiminnan kehittämiseksi. Kyselylomakkeessa kysytään tutkimuksen kannalta oleellisia taustatietoja sekä päivystävän/akuuttisairaanhoitajan antamaan hoitoon ja ohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimukseen on hankittu asianmukainen tutkimuslupa. Lomake palautetaan nimettömänä ja antamanne vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja ne tulevat vain tutkijan tietoon. Kyselyn tulokset tullaan esittämään niin, että kaikkien vastaajien identiteetti on suojassa. Täytetty lomake palautetaan palautuslaatikkoon, joka on merkitty punaisilla kirjaimilla. Jos teillä on kysyttävää tutkimuksesta, voitte olla yhteydessä allekirjoittaneeseen. LÄMPIMÄSTI VASTAUKSESTANNE KIITTÄEN! Sisko Muikku Terveystieteiden maisteri-opiskelija, päivystävä sairaanhoitaja (AMK), Oulun yliopisto [email protected] LIITE 2 VASTAANOTTOKÄYNTI PÄIVYSTÄVÄN/AKUUTTIVASTAANOTON SAIRAANHOITAJAN LUONA YMPYRÖIKÄÄ valitsemanne vaihtoehto tai KIRJOITTAKAA vastaus sille varattuun tilaan. 1 Lomakkeen täytti 1. Potilas 2. Huoltaja 3. Joku muu ________________________ 2 Potilaan taustatiedot SUKUPUOLI 1. Nainen 2. Mies IKÄ (vuosina) __________ 3 Millaiseksi koette terveytenne? 1. Erittäin hyväksi 2. Melko hyväksi 3. Kohtalaiseksi 4. Melko huonoksi 5. Erittäin huonoksi _____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________ 4 Mikä oli vastaanottokäyntinne pääasiallinen syy? 1. Terveydentilan arviointi (esim. flunssaoireet) 2. Näytteenotto (nielu tms.) 3. Injektio tai muu lääkitys 4. Toimenpide (esim.ompeleiden poisto, korvahuuhtelu jne.) 5. Muu mikä _______________________________ 5 Oletteko aiemmin käynyt/käyttänyt lastanne sairaanhoitajan vastaanotolla? 1 Kyllä 2 En 6 Hoitaja otti minut ystävällisesti vastaan 1 Täysin eri mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 3 Ei samaa eikä eri mieltä 4 Jokseenkin samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä 7 Hoitaja kuunteli minua ja otti oireeni/asiani /lapseni oireet/ asian vakavasti 1 Täysin eri mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 3 Ei samaa eikä eri mieltä 4 Jokseenkin samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä 8 Sain mielestäni asiantuntevaa ja tarpeeksi kattavaa hoitoa 1. Täysin eri mieltä 2. Jokseenkin eri mieltä 3. Ei samaa eikä eri mieltä 4. Jokseenkin samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä 9 Vaivani/asiani tuli hoidettua tällä vastaanottokäynnillä 1. Kyllä 2. Tarvitsen lisäksi lääkärin tutkimusta 3. Ei, miksi _____________________________________________________ 10 Hoitajan antama ohjaus oli riittävää 1. Kyllä 2. Ei 11 Kuinka tyytyväinen olit saamaasi palveluun asteikolla 1-10? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 12 Päivystävän/akuuttisairaanhoitajan vastaanotolle oli helppo päästä 1. Kyllä 2. Ei Jos vastasit EI, minkä luulisit olevan syynä ettei vastaanotolle päässyt helposti? 13 Minulle tarjottiin suoraan aikaa hoitajan vastaanotolle 1. Kyllä 2. Ei 14 Olisin halunnut päästä lääkärin vastaanotolle 1. Kyllä 2. Ei 15 Kerro omin sanoin mitä toiveita sinulla olisi sairaanhoitajan vastaanoton suhteen ja millä tavalla nykyinen malli ei vastaa toiveitasi? ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Kiitos vastauksestanne! LIITE 3 Sisällönanalyysi ALKUPERÄISILMAISUT ALAKATEGO- YLÄKATEGORIA RIA ”osaa katsoa korvat lapselta” ”osaa katsoa korvat, ei tarvi mennä lääkärille” KLIININEN ”konsultoi tarvittaessa lääkäriä” OSAAMINEN ”osaa katsoa poskiontelot” ”huuhtoi korvat ammattimaisesti ja nopeasti” ”toimenpide sujui ripeästi” HOITAJAN AM- ”pistäminen ei käynyt yhtään kipeää” MATTITAITO ”ohjaus ja neuvonta oli selkeää ja ymmärrettävää” ”tuntu turvalliselta lähtä kotiin kun hoitsu antoi niin hyvät ohjeet” OHJAUKSEN AM- ”olen tyytyväinen saamaani ohjaukseen” MATTILAINEN ”tää hoitaja oli tuttu ja aina se ohjaa paremmin ku lääkäri” ”Olen tyytyväinen hoitajan antamaan asiantuntevaan ohjaukseen. ”Ohjaus annettiin niin, että oli helppo lähteä kotiin hyvien ohjeiden kanssa.” HOITAJAN HOITAJAN ”riippuu hoitajasta, joskus osa töykeitä” KÄYTTÄYTY- KÄYTÖS ”lempeä hoitaja, kuunteli ja oli myötätuntoinen” MISEN VAIKUTUS VASTAANOTTOON ”asiantunteva ja nopea hoitaja” HOITAJAN TOIMIN- “kaikki sujui hyvin ja vastasi toiveitani” ”hoitajalla käynti nopeaa, lääkärille joutuu jonottamaan” TAVAT VASTAANOTOLLA HOITAJAN ”puhelinpalvelu oli ruuhkainen” TOIMINTATA- ” tarvitaan sähköinen ajanvaraus, kun puhelimella ei pääse läpi” VAT AJANVARAUKSEN VAIKU- TUS HOITAJAN VASTAANOTOLLE PÄÄSYYN AJANVARAUS HOITAJAN VAS- TAANOTOLLE
© Copyright 2024