Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Itä-Suomen yksikkö
Kuopio
16.3.2015
75/2014
Etelä-Savon ELY –keskus
Pertunmaan kunta
Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
16.3.2015
Sisällysluettelo
Kuvailulehti
1
JOHDANTO
1.1 Yleistä
1.2 Aikaisemmat tutkimukset
2
2
MAASTOTUTKIMUKSET
2.1 Maastokartoitus
2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset
2.3 Painovoimamittaukset
2.3.1
Menetelmän perusteista
2.3.2
Mittaustulosten käsittely ja tulosten tulkinta
2.4 Maatutkaluotaus
2
2
2
3
3
4
4
3
MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI
3.1 Maaperän 3D-malli
4
6
4
TULOKSET
4.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva
4.2 Tutkimusalueen geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta
4.3 Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä
suojaavan irtomaakerroksen paksuus
8
8
10
5
YHTEENVETO
KIRJALLISUUSLUETTELO
LIITTEET
Liite 1.
Liite 2.
Liite 3.
Liite 4
Liite 5.
Liite 6.
Liite 7.
Liite 8.
Liite 9.
Liite 10.
Tutkimuspistekartta 1:10 000
Maaperän korkokuvakartta 1:10 000
Kallionpinnan korkokuva 1:10 000
Kallionpinnan viistokuva
Pohjavedenpinta 1:10 000
Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1:10 000
Irtomaakerroksen paksuus 1:10 000
Maaperän 3D -rakennemalli
Painovoimaprofiilit
Kairauspöytäkirjat ja havaintoputkikortit
1
11
14
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
1
16.3.2015
1
1.1
JOHDANTO
Yleistä
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Pertunmaan kunnassa sijaitsevalle Kuortin (0658802) vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle.
Hanke on toteutettu yhteystyössä Etelä-Savon ELY -keskuksen ja Pertunmaan kunnan kanssa.
GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista vastasi geologi Jari Hyvärinen. Mallinnuksista ja raportoinnista
vastasi geologi Anu Eskelinen. Painovoimamittauksista tulkintoineen ja maatutkaluotauksista vastasi ympäristögeofyysikko Juha Mursu. Kairausten ohjelmoinnista vastasi geologi Arto Hyvönen.
Kuva 1. Kuortin pohjavesialueen sijainti.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
2
16.3.2015
Tässä raportissa selvitetään tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa, harjun
syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua kairauksiin, painovoimamittauksiin, maatutkaluotauksiin ja pohjaveden pintatietoihin perustuen. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä
maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja
pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten
määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjaveden suojelua sekä pohjavettä
uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden mahdollisten virtausmallien laadinnassa.
1.2
Aikaisemmat tutkimukset
Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty seuraavia tutkimusraportteja
•
Suunnittelukeskus Oy. 1969. Pertunmaa, pohjavesitutkimus kk:n ja Kuortin alueet 1969
•
Mikkelin vesipiirin vesitoimisto. 1978. Lisäselvitykset Pertunmaan kunnan kirkonkylän ja Kuortin vedenottamoiden suoja-aluesuunnitelmien liitteeksi.
•
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 2003. Neste A-24 Pertunmaa. Pohjavesitutkimus 3.8.9.2003. 11368B. Neste Markkinointi Oy.
•
Suunnittelukeskus Oy. 2003. Kaivonpaikkatutkimukset Kuortin pohjavesialueella. 551-C3206.
Pertunmaan kunta.
Lisäksi käytettävissä olivat tutkimusalueen kallioperäkartta (1:100 000), maaperäkartta (1:20 000) ja
maastokartat.
2
2.1
MAASTOTUTKIMUKSET
Maastokartoitus
Tutkimusalueelle tehtiin maastokäynti 15.5.2014. Maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Alueella ei ole tuoreita maaperäleikkauksia,
joten sedimentologisia leikkaushavaintoja ei voitu tehdä. Uusien havaintoputkien korkeustiedot mitattiin
VRS-GPS –laitteistolla ja alueen havaintoputkista mitattiin vesipinnat. Kaikista havaintoputkista ei
mittauksia voitu tehdä, koska käytettävissä olleet avaimet eivät käyneet kaikkien putkien lukkoihin tai
havaintoputki oli tuhoutunut.
2.2
Havaintoputkiasennukset ja kairaukset
Huhtikuussa 2014 tutkimusalueella tehtiin maaperäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia seitsemässä tutkimuspisteessä Destia Oy:n GM200 –monitoimikairakoneella. Kahteen kairauspisteeseen asennettiin pohjaveden havaintoputket. Kairauspisteiden ja havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1.
Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin seitsemässä tutkimuspisteessä yhteensä 145 metriä ja havaintoputkea asennettiin 68 metriä. Halkaisijaltaan 60 mm pohjavesiputket ovat suuritiheyksistä polyeteeniä (PEH) ja ne soveltuvat jatkossa pohjaveden pinnan tarkkailun lisäksi pohjaveden laadun tarkkai-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
3
16.3.2015
luun. Kairaajat havainnoivat maaperän kerrosrakennetta silmämääräisesti. Maaperä- ja pohjavesinäytteitä
ei tämän tutkimuksen yhteydessä otettu. Havaintoputkikortit ja kairauspöytäkirjat ovat liitteessä 10.
Kuva 2. Maaperäkairausta, maalajihavainnointia ja kalliovarmistusta GM200 –kairauskalustolla.
Kuva J.Torniainen, Destia Oy.
Tutkimusalueella tehtiin maaperäkairauksia GTK:n kevyellä GM50 –kairakalustolla lokakuussa 2014
kuudessa tutkimuspisteessä. Kairauspisteiden maalajitietoja hyödynnettiin maaperän 3D -rakennemallin
laatimisessa. GM50 –kairausten kairauspöytäkirja on liitteessä 10.
2.3
2.3.1
Painovoimamittaukset
Menetelmän perusteista
Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maapeitteen tiheys on huomattavasti pienempi kuin kallioperän tiheys, voidaan
painovoimamittauksia käyttää maapeitteen paksuuden arviointiin. Menetelmän tarkkuus on parhaimmillaan noin +/- 10 % maapeitteen paksuudesta. Painovoima-mittausten avulla ei pystytä erottelemaan eri
maalajeja eikä myöskään pystytä määrittämään pohjavedenpinnan tasoa.
Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimamittauslinjat pyritään sijoittamaan maastoon siten, että
niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai pisteillä, joissa kalliopinnan sijainti tunnetaan. Lisäksi mittauslinjat pyritään suunnittelemaan siten, että ne kulkevat kalliotasoltaan tunnettujen pisteiden
kautta ja mielellään myös siten, että mittauslinjat kulkevat toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, joka on perustasona paikallisille painovoimavaihteluille. Maanpinnan
tarkka korkeustieto mittauslinjan matkalta on tunnettava. Korkeus mitataan yleensä letkuvaa'alla tai VRSGPS -mittauksilla. Kun maapeitteen ja kallion välinen tiheysero tunnetaan, voidaan painovoima-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
4
16.3.2015
anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maapeitteen todellista paksuutta on hyvä kontrolloida kairauksilla, koska sekä alueellinen painovoimataso että ainesten tiheydet voivat muuttua.
2.3.2
Mittaustulosten käsittely ja tulosten tulkinta
Painovoimamittaustulokset redukoitiin Bouguer-anomaliaksi keskitiheydellä 2670 kg/m3. Tämän jälkeen
Bouguer-anomalialle tehtiin ns. topografinen korjaus Geosoftin Oasis montaj 7.5 –ohjelmistolla. Topografisella korjauksella pyritään poistamaan maanpinnan topografiavaihtelun aiheuttamia painovoimaanomalioita. Korjauksessa käytettiin Maanmittauslaitoksen DEM 10 -korkeusaineistoa johon oli lisätty
painovoimamittauksen yhteydessä havainnoidut korkeusarvot.
Painovoimamittausaineiston tulkinta tehtiin Encomin ModelVision Pro 13 –ohjelmistolla. Paikallisesta
painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus olettaen, että painovoimavaihtelu aiheutuu pääasiassa maa-aineksesta. Tulkinnassa malli sidotaan pisteissä, joissa kallion pinnan taso tunnetaan
(kairaus tai kalliopaljastuma). Tulkinnassa maa-ainekselle käytettiin tiheyttä 1800 kg/m3 ja kalliolle 2670
kg/m3.
Painovoimamittauksia tehtiin kymmenellä linjalla yhteensä 5,9 kilometriä. Painovoimamittausten tulokset
on esitetty profiileina liitteessä 9.
2.4
Maatutkaluotaus
Maatutkaluotaus on sähkömagneettinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu maankamaraan lähetettyjen
radioaaltojen takaisin heijastuvan osan rekisteröintiin. Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta. Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, jossa sillä saadaan tietoa jopa yli
30 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasoista, maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Näillä tiedoilla on merkittävä osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia.
Tutkimusalueella luodattiin GTK:n maatutkakalustolla huhtikuussa 2014 kaikkiaan 8,8 linjakilometriä
(liite 1). Maatutkaluotauksissa käytettiin Ramac ProEx –maatutkakalustoa ja suojaamattomia Rough Terrain letkuantenneja, joiden taajuudet ovat 25 ja 100 MHz. 25 MHz:n antennin syvyysulottuvuus on parempi, kun taas 100 Mhz:n antennilla saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa muodostuman pintaosista.
Maatutkalinjojen tulkinnat tehtiin GeoDoctor –ohjelmistolla ja tutkimuslinjoille tehdyt korkeuskorjaukset
perustuvat Maanmittauslaitoksen DEM 10 -korkeusaineistoon. Yksittäisiä maatutkaprofiileita ei raportissa esitetä vaan tutkaprofiileilta tulkittuja pohjavesi- ja kallionpintoja on hyödynnetty mallinnuksissa.
3
MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI
Maastotutkimusten ja käytettävissä olleiden muiden tutkimusaineistojen tulokset käsiteltiin ArcMap –
ohjelmistolla ja sen laajennusosilla. Tulosten esikäsittelyn jälkeen syntyneestä aineistosta tehtiin mallinnukset alla kuvatulla tavalla. Mallinnusten tulokset on visualisoitu ArcGIS – ohjelmistolla 1:10 000 mittakaavaisille karttapohjille A3-koossa. Kaikki mallinnusten korkeustasot ovat N60 –
korkeusjärjestelmässä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
5
16.3.2015
Maanpinnan korkeusmalli muodostettiin Maanmittauslaitoksen DEM10-aineistosta, johon yhdistettiin
painovoimamittauksien yhteydessä mitatut korkeustiedot sekä VRS-GPS –laitteistolla mitatut maanpinnan korkeudet. Maanpinnan korkeusmallista muodostettu vinovalaistu korkokuva on esitetty maaperäkarttaan yhdistettynä liitteessä 2.
Kallionpinnan korkeusmalli (liite 3) muodostettiin kairaustietojen, painovoimamittausten, maatutkaluotausten ja kalliopaljastumien avulla. Nyt tehdyissä kairauksissa tehtiin kolmen metrin kalliovarmistus, joten
kallionpinnan korkeustietoja voidaan näiden tutkimuspisteiden osalta pitää luotettavina. Pistemäisistä
korkeustiedoista interpoloitiin pintamalli ArcMap -sovelluksen avulla. Mallin solukokona käytettiin 5
metriä ja mallin interpoloinnin ulottuvuus tunnetulta pisteeltä on 150 metriä.
Pohjavedenpinnan korkeusmallin (liite 5) laskennassa käytettiin pohjavesiputkien ja luonnonvesipintojen
mittaustietoja sekä maatutkaluotauksista tulkittua pohjavedenkorkeustietoa. Kaikista niistä alueen havaintoputkista, jotka saatiin avattua, mitattiin pohjaveden pinnankorkeus maastokäynnin yhteydessä toukokuussa 2014. Muista havaintoputkista hyödynnettiin ympäristöhallinnon POVET –tietojärjestelmästä saatavia pinnankorkeustietoja. Pistemäisestä tiedostosta interpoloitiin 5 metrin solukoolla pintamalli ArcMap-sovelluksen avulla. Mallin interpoloinnin ulottuvuus tunnetulta pohjaveden havaintopisteeltä on 200
metriä.
Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus (liite 6) saatiin vähentämällä interpoloitu kallionpinta
pohjavedenpinnasta ArcMap-sovelluksen Raster calculator – toiminnolla. Pohjavedenpinnan yläpuolisen
irtomaakerroksen paksuus (liite 7) saatiin maanpinnan korkeusmallin ja pohjavedenpinnan korkeusmallin
erotuksesta. Pohjavedenpinnan yläpuoleisen maakerroksen paksuutta tarkasteltiin ainoastaan niillä alueilta, joilta oli luotettava arvio pohjavedenpinnan sijainnista. Erotus laskettiin ArcMap-sovelluksen Raster
calculator – toiminnolla.
Mallit kallionpinnan sekä pohjavedenpinnan korkeuksista on muodostettu interpoloimalla. Menetelmän
luonteesta johtuen kyse on vain arviosta tunnettujen havaintopisteiden (esimerkiksi kairaukset) ulkopuolella. Pintamalleja tarkasteltaessa onkin aina huomioitava mittaus ja mallinnusmenetelmien rajoitukset.
Kallionpinnan korkeustaso on varmuudella selvillä ainoastaan kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat kuitenkin yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta.
Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä
johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia
tai – painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa
aiheuttaa mallin vääristymistä. Yleisesti ottaen kaikkien mallien tarkkuus on sitä parempi mitä lähempänä
alue sijaitsee mitattuja pohjaveden ja kallion pinnantasoja.
Kuortin tutkimusalueelta ei ollut käytettävissä laserkeilausaineistoa. Maanpinnan korkeusmalli on laskettu Maanmittauslaitokset DEM10 aineistosta, johon on yhdistetty mitattuja maanpinnan korkeusarvoja
(mm. painovoimamittaukset, VRS-GPS -mittaukset). Kaikissa alueelle aiemmin tehdyissä kallioon ulottuneissa kairauksissa ei ollut mitattu maanpinnan korkeustasoa. Näille pisteille maanpinnan korkeus on
poimittu em. korkeusmallista, mikä aiheuttaa virhettä kallionpinnan korkeustasoihin. Osassa kairauspisteissä myös sijainti oli määritetty vanhoilta tutkimuskartoilta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
6
16.3.2015
3.1
Maaperän 3D -rakennemalli
Tutkimusalueelta laadittiin havainnollinen maaperän 3D -rakennemalli, jossa eri päämaalajiyksiköt on
mallinnettu erillisinä tilavuuskappaleina kallionpintaan saakka. Mallin laatimisessa ja päämaalajiyksiköiden määrittämisessä käytettiin harjualueelle tehtyjä kairauksia, joiden perusteella tutkimusalueelle laadittiin maalajipoikkileikkauksia (kuva 3). Varsinainen 3D-maalajitilavuuskappaleiden mallintaminen perustuu maalajipoikkileikkausten välisiin interpolointeihin (IDW), jotka tehtiin käyttäen ArcGIS:n ArcHydroGroundwater –laajennusosaa (AHGW) sekä pohjaveden virtausmallinnusohjelmaa GMS 10 (Groundwater Modelling System). Koska Kuortin alueelta ei ollut käytettävissä tarkkaa maanpinnan korkeusmallia (laserkeilausaineistoa), noudattavat rakennemallissa interpoloidut eri maalajikappaleiden rajapinnat
suurelta osin peruskartan korkeuskäyrästön korkeuksiin sidottua tarkkuutta. Tarkempaa maanpinnan korkeustietoa oli käytettävissä vain pistemäisesti painovoimamittauslinjojen kohdilla.
Kuva 3. Tutkimusalueen maalajipoikkileikkaukset. Pohjoinen kuvan oikeassa yläkulmassa.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
7
16.3.2015
Maaperän 3D –rakennemallinnuksen tulokset on esitetty liitteessä 7. Mallin 3D –pdf –esitys on toimitettu
hankkeen yhteistyökumppaneille.
Mikäli erillisen pohjaveden virtausmallin laadinta osoittautuu tarpeelliseksi, voidaan rakennemallissa esitettyjä maalajitietoja käyttää virtausmallinnuksessa tausta- tai lähtöaineistona (esim. harjualueen vedenjohtavuusvyöhykkeiden rajauksessa).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
8
16.3.2015
4
4.1
TULOKSET
Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva
Kuortin tutkimusalue kuuluu Savon liuskealueen eteläisimpään osaan ja sen kallioperä muodostuu liuskeista ja gneisseistä (kuva 4). Nämä kivilajit kuuluvat Hämeestä Savoon kaareutuvaan svekofenniseen
liuskevyöhön. Mäntyharjun kartta-alueella, johon Kuortin tutkimusalue kuuluu, liuskeiden kulku on lähes
lännestä itään eli samansuuntainen kuin Hämeen liuskevyöhykkeessä. Alueen kallioperän synty liittyy
noin 1900 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneeseen svekofenniseen orogeniaan. Kivet ovat alkuperältään
turbidiittivirtauksista kerrostuneita hiekka-, siltti- ja savisedimenttejä, jotka ovat kohonneessa lämpötilassa ja paineessa metamorfoituneita fylliiteiksi, kiilleliuskeiksi, kiillegneisseiksi ja migmatiiteiksi. (Simonen 1982, Kähkönen 1998)
Kuva 4. Tutkimusalueen kallioperä yhdistettynä maanpinnan korkeusmalliin. Suomen kallioperä – DigiKP. Digitaalinen karttatietokanta [Elektroninen aineisto]. Espoo. Geologian tutkimuskeskus [viitattu 5.6.2014]. Versio 1.0.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
9
16.3.2015
Kallioperän korkokuvan mallinnus perustuu kairauksiin, kalliopaljastumiin sekä painovoimamittausten ja
maatutkaluotausten tulkintoihin. Mallinnettu kallionpinnan korkokuva on esitetty liitteessä 3 ja kallionpinnan viistokuvat liitteessä 4.
Kuortin tutkimusalueella kallionpinta on korkeimmillaan alueen luoteisosassa tasolla +120 m mpy (N60).
Tällä alueella on lukuisia kalliopaljastumia ja alueella oleva vanha maa-ainesalue rajautuu pohjoisosastaan kallioleikkaukseen. Tutkimusalueen länsiosassa kallioalueet ovat tasolla +115 m mpy (N60) eteläosassa tasolla +110 - +115 m mpy (N60). Alimmillaan kallionpinta on pohjavesialueen eteläosassa Multamäen ja Kangaslammin välisellä alueella tasolla +60 - +75 m mpy (N60). Tällä alueella on lounaskoillinen –suuntainen kallioperän painanne, johon harju on kerrostunut. Myös Kangaslampi sijaitsee tässä
painanteessa. Pohjavesialueen keski- ja pohjoisosassa kallio on tasolla +100 - +105 m mpy (N60).
Kuva 5. Kalliopaljastuma entisellä maa-ainestenottoalueella Kuortin vedenottamon pohjoispuolella.
Kuva A.Eskelinen
Kallio on paljastuneena pohjavesialueella sekä luontaisesti että maa-ainesten oton seurauksena (kuva 5).
Monin paikoin kallio nousee pohjavesipinnan yläpuolelle ja jakaa pohjavesialuetta pienempiin osaalueisiin ja rajoittaa pohjaveden virtausta (liite 5 ja liite 6).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
10
16.3.2015
4.2
Tutkimusalueen geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta
Kuortin pohjavesialueen geologisen rakenteen ja syntyhistorian selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, joita on täydennetty maastohavainnoilla,
maatutkaluotausten sedimentologisella tulkinnalla ja kairaustiedoilla. Tutkimusalueen sisäisen rakenteen
tulkintaa vaikeuttaa tuoreiden maaperäleikkausten puute.
Kuortin pohjavesialue on osa lähes pohjois-eteläsuuntaista katkonaista harjujaksoa, joka alkaa etelässä
Jaalasta Toiselta Salpausselältä ja jatkuu tutkimusalueen pohjoispuolella Pertunmaan keskustaajaman
kautta Jousanharjulle. Harjujakso päättyy Suontee –järveen. Tutkimusalueella harju on noin 1,7 km pitkä
ja noin 500 metriä leveä. Harjumuodostuma rajautuu pohjoisessa, lännessä, etelässä ja kaakossa kallio- ja
moreenimaastoon, idässä Kangaslampeen ja hienosedimenttikerroksiin. Maisemallisesti harju ei eroa ympäröivästä maastosta, koska merkittävin osa harjusta on ollut maa-ainesten ottotoiminnan piirissä.
Kuortin pitkittäisharjumuodostuma on syntynyt sulavalta jäätiköltä virtaavan veden kuljettamasta ja lajittelemista kiviaineksesta. Harjun suunta kuvastaa sulavan jäätikön virtaussuuntaa ja aineksen kerrostuminen on tapahtunut jäätikkötunnelissa tai –railossa. Virtausta ja aineksen kerrostumista on ohjannut harjun
länsipuolinen kallioalue. Karkein lajittunut aines (karkea hiekka, sora ja kivinen sora) on kerrostunut kallioperän lounas-koillinen –suuntaiseen painanteeseen. Koska Kuortin alueella ei ole tuoreita maaleikkauksia, muodostuman synnyn aikaisista olosuhteista ei voi tehdä tarkempia päätelmiä. Myöskään
maatutkaluotausprofiileilta ei ollut tulkittavissa harjun syntyolosuhteita selvittäviä sedimenttirakenteita.
Kuvassa 6 on esitetty leikkausprofiili harjun pituussuunnassa etelä-pohjoissuuntaisesti. Leikkausprofiilin
sijainti on esitetty liitteessä 2. Kaaviollisessa leikkauksessa voidaan havaita kallioperän pinnanmuotojen
jakavan pohjavesimuodostuman pienempiin osa-alueisiin. Leikkaukseen tulkitut maalajit perustuvat alueella tehtyjen kairausten maalajihavaintoihin.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
11
16.3.2015
Kuva 6. Painovoimamittausten, kairausten ja maatutkaluotausten perusteella laadittu kaaviollinen leikkaus maaperän rakenteesta ja kallionpinnan korkokuvasta harjun pituussuuntaisessa poikkileikkauksessa A-A’. Leikkauksen
sijainti on esitetty liitteessä 2.
4.3
Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus
Tutkimusalueen havaintoputkista, tulkituista maatutkaluotauksista ja luonnonvesipinnoista saatujen tasotietojen perusteella interpoloitu pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitekartassa 5. Liitekartassa 6
on esitetty pohjaveden kyllästämän maapeitteenpaksuus ja liitekartassa 7 pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen (vajovesivyöhykkeen) paksuus.
Kuortin pohjavesialue on osa pitkää ja katkonaista, lähes pohjois-eteläsuuntaista harjujaksoa, joka kulkee
pohjoisesta Jousanharjulta Pertunmaan kuntakeskuksen kautta Kuorttiin. Pohjavesialueella sijaitsee vedenottamo, josta nykyään otetaan suurin osa Pertunmaan kunnan vedestä. Luvan mukaisilla ja nykyisillä
vedenottomäärillä, osa vedenottamolta käyttöön saatavasta vedestä on Kangaslammesta rantaimeytyvää
vettä. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 300 m³/d.
Kuortin pohjavesialueella on rautapitoisia horisontteja, jotka häiriintyvät liian voimakkaan vedenoton
seurauksena ja pohjaveden rautapitoisuus kohoaa. Kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia on todettu
pohjavesialueella tehdyissä vedenhankintatutkimuksissa. Lisäksi vedenottamolla ja pohjavesialueella on
todettu kohonneita liuotinaineiden pitoisuuksia, joiden päästölähde ei ole toistaiseksi selvinnyt (POVET).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
12
16.3.2015
Kuva 7. Kuortin vedenottamoalue. Kuva A.Eskelinen
Vaihtelevalla tasolla oleva kallionpinta jakaa Kuortin pohjavesimuodostuman erillisiin pohjavesialtaisiin
joiden välinen virtaus on vähäistä tai sitä ei esiinny ollenkaan (kuva 6).
Pohjavesimuodostuman eteläosassa pohjavesi on useammassa havaintoputkessa tasolla +95,6 m mpy
(N60). Tältä alueelta pohjavedet virtaavat itä-koilliseen kohti Kangaslampea. Suora yhteys pohjoiskoilliseen kohti vedenottamoa katkeaa nyt tehtyjen tutkimusten perusteella pohjavesipinnan yläpuolelle
kohoavaan kallionpintaan. Myös maaperässä voi olla pohjaveden virtausta estäviä hienoaineskerroksia,
jotka hidastavat pohjaveden virtausta kohti vedenottamoa.
Alimmillaan pohjavesi on Kangaslammin länsi-luoteispuolella, missä myös Kuortin vedenottamo sijaitsee. Vedenottamon alueella (kuva 7) pohjavesi on tasovälillä +94,5 - +94,9 m mpy (N60). Vedenottamon
etelä-kaakkoispuolella, noin 100-200 metrin etäisyydellä ottokaivoista, pohjavesi on tasolla
+95,1 - +96,1 m mpy (N60). Kangaslammen vesipinta on noin tasolla +95 m mpy (N60). Havainto on
POVET -tietojärjestelmästä 28.5.2008. Vedenottamon länsipuolella olevassa havaintoputkessa pohjavesi
on tasolla +98,2 m mpy (N60).
Pohjavesialueen pohjoisosassa olevassa havaintoputkessa pohjavesi on tasolla +101,5 m mpy (N60). Tutkimusalueen pohjoisosaan tehdyistä maatutkaluotauksista voidaan pohjavesi tulkita noin tasolle +102 m
mpy (N60).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
13
16.3.2015
Pohjaveden virtaus suuntautuu muodostuman eteläosasta itä-koilliseen kohti Kangaslampea. Suora virtaus
koilliseen kohti vedenottamo todennäköisesti estyy kalliokynnyksen vuoksi. Vedenottamon pohjoispuolella sijaitsee kalliokynnys, jonka eteläpuolelta vedet virtaavat vedenottamoa kohti ja pohjoispuolelta pohjois-koillisen suuntaan.
Vedenottamon länsi- ja lounaispuolelta virtaus suuntautuu kohti vedenottamoa. Huonosta virtausyhteydestä tai kallion rajoittamasta virtauksesta (liite 9, painovoimalinja 6) kertoo kuitenkin pohjavesipintojen
huomattava ero vedenottamon (+94,9 m mpy) ja sen länsipuolisen havaintoputken (+98,2 m mpy) välillä.
Havaintopaikkojen etäisyys on noin 120 metriä ja vesipintojen ero 3,3 metriä viittaa huonoon hydrauliseen yhteyteen havaintopaikkojen välillä. Myös aiemmissa vedenhankintatutkimuksissa on todettu, että
koepumppauksella ei ole ollut vaikutusta Kuortintien länsipuolelle (Mikkelin vesipiirin toimisto 1978).
Luonnontilassa pohjavesi purkautuisi idässä Kangaslampeen ja siitä koilliseen lähtevän pelto-ojan lähteisiin. Nykyisellä vedenotolla Kangaslammista tapahtuu kuitenkin rantaimeytymistä ja virtaus suuntautuu
vedenottamon suuntaan.
Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus (liite 5) on suurimmillaan 30-35 metrin luokkaa muodostuman keskiosissa Kangaslammin länsi- ja lounaispuolella. Kuortin vedenottamon alueella ja vedenottamon lounaispuolella pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on 20-25 metrin luokkaa. Pohjavesialueen luoteisosassa kallio on laajalla alueella pohjavesipinnan yläpuolella. Myös vedenottamon pohjoispuolella kallio on pohjavesipinnan yläpuolella estäen pohjavesivirtauksen pohjoisesta kohti vedenottamoa.
Pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus (liite 6) on suurimmillaan Kangaslammin länsi- ja luoteispuolella 10-15 m luokkaa. Kuortin vedenottokaivojen alueella, entisellä maa-ainestenottoalueella, irtomaakerroksen paksuus on alle viisi metriä. Maa-ainesten oton seurauksena harjun ydinalueella on laajemmillakin alueilla pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus alle viisi metriä. Harjun liepeillä
pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus on alle viisi metriä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Geologinen rakenneselvitys
14
16.3.2015
5
YHTEENVETO
Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Pertunmaan
kunnassa sijaitsevalle Kuortin vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (0658802). Tutkimuksissa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä
käytettiin kairauksia, painovoimamittauksia, maatutkaluotauksia ja maastokartoituksia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen
vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan määrittelylle.
Tutkimusten perusteella alueen kallionpinnan ja pohjavedenpinnan tasosta, pohjavedellä kyllästyneen
maapeitteen paksuudesta ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuudesta on saatu selkeä kuva.
Kallionpinta on Kuortin pohjavesialueella korkeimmillaan alueen luoteisosassa tasolla
+120 m mpy (N60). Tällä alueella on lukuisia kalliopaljastumia ja alueella oleva vanha maa-ainesalue
rajautuu pohjoisosastaan kallioleikkaukseen. Tutkimusalueen länsiosassa kallioalueet ovat tasolla
+115 m mpy (N60) eteläosassa tasolla +110 - +115 m mpy (N60). Alimmillaan kallionpinta on pohjavesialueen eteläosassa Multamäen ja Kangaslammin välisellä alueella tasolla +60 - +75 m mpy (N60),
missä on lounas-koillinen –suuntainen kallioperän painanne, johon harju on kerrostunut. Pohjavesialueen
keski- ja pohjoisosassa kallio on tasolla +100 - +105 m mpy (N60).
Vaihteleva kallionpinta jakaa Kuortin pohjavesialueen useisiin pienempiin osa-alueisiin. Etelä-lounaassa
sijaitsevassa pohjavesialtaassa pohjavedenpinta on tasolla +95,6 m mpy (N60). Tältä alueelta pohjavedet
virtaavat itä-koilliseen kohti Kangaslampea. Vedenottamoalueella ja sen lähiympäristössä pohjavesi on
tasolla +94,5 – +96,1 m mpy (N60) ja pohjavesi virtaa kohti ottokaivoja. Vedenottotilanteissa myös Kangaslammista tapahtuu rantaimeytymistä. Pohjavesialueen pohjoisosassa pohjavesi on tasolla +101,5 +102 m mpy (N60) ja pohjavesivirtaa pohjoiseen sekä itään, missä purkautumista tapahtuu pelto-ojien
lähteisiin.
Suurimmat pohjavesivarastot sijaitsevat pohjavesimuodostuman keskiosassa Kangaslammen länsi- ja
lounaispuolella, missä sijaitsevat sekä nykyiset vedenottokaivot että tutkitut vedenottopaikat. Ohuimmat
pohjavedellä kyllästyneet maapeitteet sijaitsevat pohjavesimuodostuman luoteis- ja pohjoisosassa, missä
kallio on myös monin paikoin pohjavesipinnan yläpuolella.
Irtomaakerroksen paksuus on suurimmillaan Kangaslammin länsi- ja luoteispuolella 10-15 metrin luokkaa. Maa-ainesoton seurauksena laajoilla alueilla harjun ydinalueilla pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus on alle viisi metriä. Myös vedenottamon kohdalla irtomaakerroksen paksuus on alle viisi
metriä.
KIRJALLISUUS
Simonen, A. 1982 Suomen geologinen kartta 1:100 000: kallioperäkarttojen selitykset/Lehdet 3123 ja
3142. Mäntyharjun ja Mikkelin kartta-alueiden kallioperä
Kähkönen, Y. 1998. Svekofenniset liuskealueet – merestä peruskallioksi. Teoksessa Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T.(toim.) Suomen kallioperä.
470000
470500
LIITE 1
6812000
469500
6812000
469000
Harjulampi
103.5
Pohjaveden havaintoputki
Punainensilta
Jokiranta
Sillankorva
6811500
Kuusimäki
.
!
GTKF
F
Ukonvuori
.
!
Kairaus
Maatutkaluotauslinja
6811500
Lintula
KUORTIN POHJAVESIALUEEN RAKENNETUTKIMUS
Tutkimuspistekartta
Painovoimamittauslinja
GTK5
GTK3P3
6810500
F
Mäntylä
GTK6P6
F
Kuortinkartano
Multamäki
6810000
Tattarimäki
.
!
KP-parkkipaikka
95.4
Kangaslampi
2009
KP5
Rekola
Kuortti
Kankaala
Koiralampi
6810500
.
!
.
!
6811000
Korpela
Noitalansuo
Lammasvuori
.
!
KP4-peltihalli
Jokela
Heinilä
Jokipelto
ki
jo
n
u
nn
i
P
6810000
6811000
120
Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
Kpa
Keskisenmutka
Karttatuloste © GTK
Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK
Pohjavesialuerajat © SYKE
Mallasmäki
6809500
6809500
0
469000
469500
470000
470500
0,25
0,5
mittakaava 1:10 000
0,75
1 km
469000
469500
470000
470500
471000
Lintula
Harjulampi
Ukonvuori

103.5
6811500
Kuusimäki


Punainensilta
Jokiranta
KUORTIN POHJAVESIALUEEN RAKENNESELVITYS
Maaperän korkokuvakartta
Kalliomaa (Ka)
Hiekkamoreeni (Mr); Soramoreeni (SrMr)
Sillankorva
Hiekka (Hk)
6811500
0,5
LIITE 2
6812000
6812000

A'
karkea Hieta (KHt)
hieno Hieta (HHt)



Korpela
Ct
6810500
95.4
Kuortinkartano
Multamäki
10°
212 9

Jokela
Kankaala
Koiralampi

Heinilä
!
(
(
!
(
!
(
!
(
!
!
(
(
!
(
!
(
!
(
!

!
(
(
!
(
!
(
!
(
!
!
(
(
!
(
!
(
!
(
!
Saraturve (Ct) pintamaalajina
Kalliohavainto
Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
Ritvala
2009
Vuorela
Rekola
211 1
!
(
(
!
(
!
(
!
(
!
Mäntylä

Kuortti
6810000
Kangaslampi
!
(
(
!
(
!
(
!
(
!
Koivurinne
Kuntop.
0,6
!
(
(
!
(
!
(
!
(
!
6810500
Noitalansuo
!
(
(
!
(
!
(
!
(
!

Männistö
0,5
210 11
-
6810000
6811000

Saraturve (Ct)
6811000
213 0
120

Rahkaturve (St)
0
12
A
Kpa
 2
208
-

Mallasmäki
Karttatuloste © GTK
Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK
Pohjavesialuerajat © SYKE
0
469000

469500
6809500
6809500
0,5
470000
470500
471000
0,25
0,5
mittakaava 1:10 000
0,75
1 km
Mallasmäki











470000








470500



6812000
6811500
6811000





 




471000






0




Karttatuloste © GTK

Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK

Pohjavesialuerajat © SYKE

0,25
 

 











0,5
 0,75










 








1 km

mittakaava 1:10 000 



 

 



 












 










 

 

 










469500
Keskisenmutka






6810500




.
!







6810000
6810500
6810000
6809500
Kpa










 
6809500
120


6812000
6811500
6811000

469000
.
!


ki


jn o


u
 
nn
Pi
  
Yli 115

 









Jokela
Vuorela
Jokipelto
85 - 95

95 - 105
 
105 - 115

Maatutkaluotauksesta tulkittu kallionpinta



Maaperäkartoituksen kalliohavainto

>




Heinilä




2009


Kairauspiste (kalliovarmistus)
.
!
Rekola 
75 - 85


#









.
!





Vedenhankintaa varten

tärkeä pohjavesialue 



Havaintopisteet


 


Painovoimamittauspiste




.
!
Kankaala








 







 



.
!

Koivurinne


95.4

Mäntylä

Kangaslampi

65 - 75
 


Korpela
.
>!

Koiralampi



 
 mmpy (N60)
Kallionpinnantaso

 


Alle 65





LIITE 3

.>
!


Tattarimäki



0
12
.
!
.
!
Kuortti


 





Kuntop.
.
!
.
!
.
!




 
>
.
!

.
!
>
.
!
Multamäki


 







 









.
!



KUORTIN
POHJAVESIALUEEN
RAKENNESELVITYS




Kallionpinnan
korkokuva





Sillankorva





.
!
Kuortinkartano


>
.
!


Jokiranta

 












Noitalansuo


Punainensilta

>





Lammasvuori


>
>





Kuusimäki









 







  

 




103.5









Harjulampi
Ukonvuori








471000
 
#

#
#
#

#
#
#
#
#
#
#
#

##
#
##
#
#
#
#
## #
###
#
# ###
#
##
#
#
#
#
##
#
#
##
#
####
# ## ####
# ####
####
#
####
#
#
#
#

#
#
#
#
#
#
#
#
#
#
# #
##
##
###
# #
# ##
#
#
#
#
#
#
#
#
#
#
##
#
#### #
#
#
#
####
#
#
#
#
#
#
#
#
#
## ####
#
#
#
#
# ## #####
#
#
#
#
#
#
#
### # ##
#
#
#####
#
#
#
#
#
#
#
#
#
#
# ##
# #
##
##
# #
###
# ##
###
#
#
####
#
#
# ###
#
#
#
# #
#
#
#
#
###
#
#
# ######
#
#
#
#
#
# ##
#
## #
# #
##
##

#
#
##
# #
#
#
#
#
#
#
# 
#
#
#
#
#
#
#
#
#
#
#
#
#
#
##
### ## ##
## ### ##
#
#
#
#
#
#
#



470500








 Lintula








470000






 




469500



469000


 






Lintula
470000
470500
Ukonvuori
LIITE 5
KUORTIN POHJAVESIALUEEN RAKENNESELVITYS
Pohjavedenpinta
Harjulampi
103.5
Pohjavedenpinnan taso m mpy (N60)
Punainensilta
Jokiranta
Kirkkoaidanniittu
Sillankorva
98
6811500
6812000
469500
97
.
!
Alle 95
95 - 96
6811500
6812000
469000
96 - 97
97 - 98
>
&
120
Kuntop.
6810500
97
98
2009
Kankaala
Pohjaveden havaintoputki
Rekola
Heinilä
F
Koiralampi
Jokela
Havaintopisteet
.
!
Kuortti
.
!
Vedenhankintaa varten
tärkeä pohjavesialue
Mäntylä
6810500
&
95
96
F
6810000
Pohjaveden virtausta rajoittava
kallioperän rakenne
95
.
!
Pohjaveden virtaussuunta
98
F
F
F
F F
F F F&
F
F
F FF
Multamäki
Pohjavedenpinnan korkeuskäyrät
(katkoviivalla 0,5 m käyräväli)
6811000
2
> 10
95
Kuortinkartano
Tattarimäki
Korpela
>
>
Kairauksen yhteydessä
havainnoitu pohjavesipinta
Maatutkauksesta tulkittu pohjavesipinta
Jokipelto
ki
jn o
u
nn
i
P
6810000
6811000
g99
Yli 100
&
100
>
99
0
10
1
10
Noitalansuo
Lammasvuori
99 - 100
&
F
&
98 - 99
F
Kpa
Keskisenmutka
Karttatuloste © GTK
Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK
Pohjavesialuerajat © SYKE
6809500
6809500
Mallasmäki
0
0,25
0,5
mittakaava 1:10 000
469000
469500
470000
470500
0,75
1 km
469500
Lintula
470000
470500
471000
LIITE 6
Harjulampi
Ukonvuori
103.5
KUORTIN POHJAVESIALUEEN RAKENNESELVITYS
Pohjavesivyöhykkeen paksuus
Punainensilta
Jokiranta
Sillankorva
6811500
Kuusimäki
.
!
6811500
469000
Pohjavedellä kyllästyneen
maaperän paksuus (metriä)
Kallio pohjavesipinnan yläpuolella
0-5
>
5 - 10
15 - 20
Noitalansuo
Lammasvuori
>
Korpela
>
20- 25
6811000
F
6811000
120
10 - 15
25 - 30
yli 30
>
95.4
Kuortinkartano
.
!
Kangaslampi
2009
Vedenhankintaa varten
tärkeä pohjavesialue
Havaintopisteet
Pohjaveden havaintoputki
.
!
Rekola
>
Kankaala
Heinilä
F
Koiralampi
Jokela
.
!
Jokipelto
ki
jn o
u
nn
i
P
Kairauksen yhteydessä
havainnoitu pohjavesipinta
Maatutkauksesta tulkittu pohjavesipinta
6810000
6810000
Tattarimäki
Kuortti
Mäntylä
F
Multamäki
Pohjaveden virtausta rajoittava
kallioperän rakenne
6810500
F
F
F
F F
F F F
F
F
F FF
6810500
Kuntop.
F
Kpa
Keskisenmutka
Mallasmäki
6809500
6809500
Karttatuloste © GTK
Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK
Pohjavesialuerajat © SYKE
0
0,25
0,5
mittakaava 1:10 000
469000
469500
470000
470500
471000
0,75
1 km
469500
Lintula
470000
470500
471000
LIITE 7
Harjulampi
Ukonvuori
103.5
KUORTIN POHJAVESIALUEEN RAKENNESELVITYS
Pohjaveden yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus
Punainensilta
Jokiranta
Sillankorva
6811500
Kuusimäki
6811500
469000
.
!
Irtomaapeitteen paksuus (metriä)
Alle 0
0-5
>
5 - 10
120
Korpela
>
6810000
Kuortti
Kankaala
>
2009
Heinilä
Kairauksen yhteydessä
havainnoitu pohjavesipinta
Maatutkauksesta tulkittu pohjavesipinta
Vuorela
Rekola
F
Koiralampi
Mäntylä
Kangaslampi
Jokela
.
!
.
!
Jokipelto
ki
jn o
u
nn
i
P
6810000
.
!
Pohjaveden havaintoputki
F
Multamäki
Havaintopisteet
Ritvala
F
F
F
F F
F F F
F
F
F FF
6810500
Kuntop.
95.4
Vedenhankintaa varten
tärkeä pohjavesialue
Koivurinne
>
Kuortinkartano
Yli 20
6811000
>
15 - 20
6810500
6811000
F
Noitalansuo
Lammasvuori
Tattarimäki
10 - 15
0
12
F
Kpa
Keskisenmutka
Karttatuloste © GTK
Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK
Pohjavesialuerajat © SYKE
6809500
6809500
Mallasmäki
0
469500
470000
470500
0,5
mittakaava 1:10 000
100
469000
0,25
471000
0,75
1 km
LIITE 9
KAIRAUSPÖYTÄKIRJA GM200, DESTIA OY
Tutkimuspaikka
Tunnus
Koordinaatit (kkj3)
Kuortti
GTK5
x= 3470238
0-5,4 m
5,4-8,6 m
Tunnus
Koordinaatit (kkj3)
LIITE 10
y= 6813669
sora
kallio
GTKF
x= 3470451
y=6814306
0-2,0 m
sora
2,0-3,0 m
hiekka
3,0-9,4 m
sora
9,4-12,4 m
kallio
pohjavesi n. 3.5 m syvyydellä
Tunnus
Koordinaatit (kkj3)
KP5
x= 3469634
y=6813143
0 - 2,0 m
sora
2,0-6,2
kallio
pohjavesi n. 1.5 kallio
Tunnus
Koordinaatit (kkj3)
KP4-peltihalli
x= 3470009
y=6812952
0-1,4 m
täyttömaa
1,4-8,2 m
sorainen hiekka
8,2-12,0 m
kallio
pohjavesi n. 2.0 m syvyydellä
Tunnus
Koordinaatit (kkj3)
KP-parkkipaikka
x= 3469811
0-28,8 m
2,8-32,6 m
y=6813277
HHk
kallio
MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2014
GTK
Kuortti P 3
Projekti:
Putken numero:
Asiakkaan viite:
Puhelin:
Kairakone:
Asentaja:
Puhelin:
Asennuspäivä:
X:
Y:
Z:
Koordinaatit:
Koordinaattijärjestelmä:
GM 200
J.Torniainen
0400 258044
2.4.2014
HAVAINNOT
Pvm.
2.4.14
15.5.14
Syvyys putkenpäästä
4,95
4,90
Pohjavesipinnan taso
95,07
95,12
Wmax =
Wmin =
95,12
95,07
Huom.
469932,28
681059,74
99,02
ETRS-TM35FIN, N60
TASOTIEDOT JA RAKENNE
Putken yläpään taso:
100,02
Siivilän alapään taso:
74,02
Putkimateriaali:
PEH
Putken halkaisija, mm:
60,00
Siivilän rako, mm:
Vandaaliputken materiaali:
Maanpäällinen putki
Jatkoputken pituus:
Siivilän pituus:
Putken kokonaispituus:
0.3
Teräs
1,00
3,00
22,00
26,00
Putki maanpinnasta:
Maalajit
1,00
Jatkoputken pituus:
3,0
Siivilän pituus:
22,0
Syvyys [m]
0-25,0
25,0- 28,0
Maalaji
Sr
KALLIO
Lisäosat
Routapanta
Vandaaliputki
Lukko
Suodatinsukka
Huomautukset
Maalajit ovat aistinvaraisia
Toimivuustesti
1min
3min
5min
10min
Destia Oy
Y-tunnus 2163026-3
Kyllä (X)
x
x
x
MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2014
GTK
Kuortti P 6
Projekti:
Putken numero:
Asiakkaan viite:
Puhelin:
Kairakone:
Asentaja:
Puhelin:
Asennuspäivä:
X:
Y:
Z:
Koordinaatit:
Koordinaattijärjestelmä:
GM 200
J.Torniainen
0400 258044
4.4.2014
HAVAINNOT
Pvm.
15.5.14
Syvyys putkenpäästä
14,07
Pohjavesipinnan taso
95,49
Wmax =
Wmin =
95,49
95,49
Huom.
469809,87
6810484,85
108,56
ETRS-TM35FIN, N60
TASOTIEDOT JA RAKENNE
Putken yläpään taso:
109,56
Siivilän alapään taso:
67,16
Putkimateriaali:
PEH
Putken halkaisija, mm:
60,00
Siivilän rako, mm:
Vandaaliputken materiaali:
Maanpäällinen putki
Jatkoputken pituus:
Siivilän pituus:
Putken kokonaispituus:
0.3
Teräs
1,00
13,40
28,00
42,40
Putki maanpinnasta:
Maalajit
1,00
Jatkoputken pituus:
13,4
Siivilän pituus:
28,0
Syvyys [m]
0- 30
30-36
36-37
37-42,2
42,2-45
Maalaji
Hhk
Sr
KarkeaHk
Mr
KALLIO
Lisäosat
Routapanta
Vandaaliputki
Lukko
Suodatinsukka
Huomautukset
Maalajit ovat aistinvaraisia
Toimivuustesti
1min
3min
5min
10min
Destia Oy
Y-tunnus 2163026-3
Kyllä (X)
x
x
x
Kuortti GM50 20.-21.10.2014
Syvyys/m
1,00
4,00
6,00
11,70
13,20
13,20
KP1 x=469848,77: y=6810763,73
Maalaji
Muuta
Ht
Kuivaa
SrHk
Kairattu täryllä.
KHk
Kivetön, märkää.
Hk
Painui helposti.
Mr?
Kovaa.
KaLo
ritys n. 3 m siirtymä, 13 m KaLo
Pohjavesi 1.78 m (mittarilla)
KP2 x=469900,73: y=6810960,45
Syvyys/m
Maalaji
Muuta
1,00
HkSr
Kiviä.
7,00
SrHk
7,00
Kalo?
yritys n. 3 m siirtymä, 5 m Ki.
Pohjavesi 3.4 m (mittarilla)
KP3 x=470050,99: y=6811134,85
Syvyys/m
Maalaji
Muuta
6,00
SrHk
7,20
KHk
7,20
KaLo?
yritys n. 3 m siirtymä, 5.2 m Ki.
Pohjavedestä ei havaintoa.
Syvyys/m
1,00
3,00
5,00
6,00
6,00
KP4 x=470064,50: y=6811031,42
Maalaji
Muuta
KHk
Kuivaa
KHk
Pyörittämällä ja painamalla.
KHk
Täryllä. Kiviä
KHk
Tiivistä, kivistä kuivaa.
eps.
ritys 5.1 m, kolmas yritys 4.4 m
Pohjavedestä ei havaintoa.
KP 5 x=469973,12: y=6810955,69
Syvyys/m
Maalaji
Muuta
2,60
Ht
Kuivaa.
3,00
SrHk
Märkää.
4,70
KHk
4,70
e.p.s
Rapakallio? (vaalea kivilaji)
itys, n. 3 m siirtymä 4.4 m, e.p.s
Pohjavesi 2.3 m (mittarilla)
KP6 x=470015,06: y=6810899,36
Syvyys/m
Maalaji
Muuta
5,30
SrHk
Märkää
5,30
e.p.s
Rapakallio? (vaalea kivilaji)
itys, n. 3 m siirtymä 5.7 m, e.p.s
Pohjavesi 0.37 m (mittarilla)