www.aikashop.fi
Nro 39
24. syyskuuta 2015
RV
Ristin Voitto
Digi-
Ristin voitto
<< PRO2 - Posti Oy <<
Posti Green
STAY WITH
STACY
w w w. r i s t i n v o i t t o . f i
19. maaliskuuta 2015
”Sisäiset haavat heijastuvat jumalasuhteeseen”
Eeva Vainio kouluttaa sielunhoitajia. Sivu 2
»Lukuvuosi alkoi
Isossa Kirjassa ja
muissa opinahjoissa
Sivu 4 ja Opistoposti-liite
Kampus
kutsuu
Pääkirjoitus » Rakenteita uudistamassa
»Maahanmuuttajia
kääntyy kristityiksi
Keski-Euroopassa
Sivu 7
■ Espanjankielinen Kairos-kurssi
Sivu 6
■ Viisas käyttää aikansa oikein Sivu 10
■ Hamas pohjustaa uutta sotaa
Sivu 13
Sivu 3
» puheenaihe » uutiset » keskustelu » usko ja elämä » ajassa » radio-TV » ilmoitukset
2 puheenaihe
24. syyskuuta 2015
RV
RV
Ristin Voitto
Isossa Kirjassa alkaa keväällä sielunhoitoterapiakoulutus
”Raamatun ilmoitus on
itsessään terapeuttinen”
Kristillinen viikkolehti ■ Vuodesta 1912 ■ Päätoimittaja Leevi Launonen
Suomen helluntaiseurakuntien julkaisu ■ 104. vuosikerta, ISSN 0355-4155 ■ www.ristinvoitto.fi
Toimituksen postiosoite rv.toimitus@aikamedia. fi ■ Aikamedia/RV-lehti, Jäspilänkatu 2, 04250 KERAVA ■ fax (09) 495 676
Rakenteita uudistamassa
Anna Lehtinen
Anna Lehtinen
Ison Kirjan opettaja Eeva
Vainio toivoo seurakuntien sielunhoidon
kehittyvän yhä kuuntele-
J
vammaksi.
umalan rakkaus voi
muuttaa ihmistä
ja parantaa hänet.
Raamattu kertoo,
että ihminen voi
saada Jumalalta anteeksi ja olla
yhteydessä häneen. Ihmisestä
voi tulla oman elämänsä subjekti, ja hän voi päästä yli elämäänsä
jarruttavasta ongelmasta.
Muun muassa tällaisin ajatuksin Iso Kirja -opisto alkaa
tammikuussa kouluttaa sielunhoitoterapeutteja monimuotokoulutuksena. Opiston henkilökunnasta tiiviimmin koulutusta on suunnitellut Eeva Vainio,
jolla on käytännöllisen teologian
MA-tutkinto Global Universitysta. Useita vuosia Isossa Kirjassa
sielunhoitoa opettanut Vainio on
myös rakentanut opiston sielunhoitoterapiakoulutukseen oman
terapiamallin.
– Ei ollut valmiina sellaista
mallia, jolla päästäisiin keskustelusta pidemmälle. Sellaista, joka
kantaisi prosessin, jossa ihminen
lopulta näkee mahdollisuuden
päästä ongelmastaan eteenpäin.
Malli eli ajatus ihmisen psyyken rakenteesta ja siihen vaikuttamisen keinoista on se, joka
erottaa sielunhoitoterapian lyhytkestoisesta sielunhoidosta.
– Sielunhoitoterapia yhdistää
psykologiaa ja teologiaa. Mallimme pohjalla on kognitiivis-analyyttisen lyhytterapian ajatuksia,
joihin on integroitu hengellisyys
mukaan. Keskeistä siinä on sielunhoitajan ja asiakkaan sielunhoitoterapeuttinen suhde sekä
sielunhoitajan oma suhde Jumalaan.
Helluntaiherätyksen opistossa
sielunhoitoterapeutin koulutukseen sisältyy myös vahva hengellinen näkökulma.
– Opintoihin kuuluu sielunhoidollisen raamatuntulkinnan kurssi. Tietääkseni sellaista
ei tarjota missään muualla Suomessa, missä sielunhoitoterapeutteja koulutetaan, Eeva Vainio kertoo.
Hän toteaa jo Raamatun lukemisen antavan paljon eväitä
sielunhoidosta kiinnostuneelle
kristitylle.
– Omaa sieluani virkistävät
erityisesti Psalmit ja se, miten
voin tunteissani samaistua Psalmin kirjoittajaan.
vielä järjestelty ollenkaan. Sielunhoitoterapian koulutusta oli pyydetty meiltä jo vuosia.
Verrattuna Isossa Kirjassa aiemmin järjestettyyn pastoraalisielunhoidon koulutukseen sielunhoitoterapian koulutukseen
sisältyy opiskelijan omaa sielunhoitoa 40 tuntia.
– Lisäksi se sisältää 150 tuntia sielunhoitoterapiatyöskentelyä. Viikonloppuopintojen lisäksi
opintoihin kuuluu erilaisia tehtäviä sekä työnohjausta, Eeva Vainio kertoo.
Ison Kirjan sielunhoitoterapiakoulutus järjestetään monimuotokoulutuksena, ja se kestää kahdesta ja puolesta kolmeen
vuoteen. Koulutukseen haetaan
ihmisiä, joilla on pohjakoulutus
esimerkiksi hoito- tai sosiaalialalta tai kirkolliselta alalta.
Kokemus Jumalan
rakkaudesta
Eeva Vainio toivoo sielunhoitoterapeutin koulutukseen hakeutuvan ihmisten, jotka kokevat kutsumusta sielunhoitotyöhön ja ovat motivoituneita auttamaan muita. – Seurakuntien kannattaa lähettää vastuunkantajia kouluttautumaan.
Usko ei paranna
automaattisesti
Sielunhoitoterapian koulutusta järjestetään Suomessa monissa kristillisissä oppilaitoksissa, ja
mallejakin on kehitetty useita: on
esimerkiksi RE (Rikotusta eheä)-,
Lähellä ihmistä- ja EH (Elijah House) -terapeutteja. Kristillisellä kentällä voisi jopa puhua pienimuotoisesta sielunhoitoterapiabuumista.
Eeva Vainio näkee, että sielunhoitoterapia on ilmiö, koska hengellisyyden huomioon ottavaa,
sitä tukevaa ja siitä ammentavaa
terapiaa tarvitaan.
– Sielunhoidon tarve on lisääntynyt yhteiskunnassamme, jossa on paljon epävarmuutta ja turvattomuutta. Yhteiskunnan tukemaa psykoterapiaa ei riitä kaikille
tarvitseville. Toisaalta kaikki eivät halua mennä psykoterapiaan
vaan haluavat, että terapiaan sisältyy myös hengellinen näkökulma.
Vainio uskoo, että kaikille sielunhoitoterapeutin koulutusta
järjestäville tahoille riittää opiskelijoita. Iso Kirja profiloituu helluntailaisena koulutuksen järjestäjänä, vaikka sielunhoitoterapiakoulutuksen opettajistoon kuuluu
psykologian ja sielunhoidon ammattilaisia myös muista kirkkokunnista.
Sielunhoitoterapian suosio on
siinäkin mielessä käänne, että terapia-sana ei ole aina ollut hengellisissä piireissä suosiossa. Eeva
Vainio pitääkin takavuosien sielunhoidon pahimpana virheenä uskomusta siitä, että ihmisen
kaikki ongelmat poistuvat, kun
hän tulee uskoon.
– Moni on traumatisoitunut
ongelmansa ohittamisesta ja siitä, että on pitänyt esittää tervettä
ja hyvinvoivaa uskovaista, vaikkei ole sellainen ollut, Eeva Vainio viittaa takavuosien ilmapiiriin seurakunnissa ja niiden sielunhoitotoiminnassa.
Uskosta ja jumalasuhteesta on
usein kiistämätöntä apua ihmisen ongelmien ja haavojen käsit-
telyssä – kunhan muistetaan, että
toinen paranee uskoon tullessaan
enemmän kuin toinen.
– Psyykkisesti ja tunne-elämältään terveen ihmisen on helpompi ottaa vastaan Jumalan rakkautta. Haavoittunut ihminen elää
myös jumalasuhdettaan haavojen kautta, Eeva Vainio selvittää.
Toiminta muuttuu
Ison Kirjan sielunhoitoterapiakoulutuksen pohjalla olevassa
mallissa lähdetään liikkeelle ihmisen elämässä olevasta ilmiongelmasta. Se voi olla esimerkiksi
työttömyys, avioliitossa oleva ongelma tai paha olo. Kun terapeutti
ja asiakas tarkastelevat ongelmaa
yhdessä keskustellen, sen taustalta löytyy toimintatapoja, jotka ylläpitävät ongelmaa.
– Asiakas pyritään saamaan
havainnoimaan omaa toimintaansa ja tunnistamaan näitä vakiintuneita toimintatapoja. Tämän toiminnan kautta hänestä tulee oman elämänsä subjekti,
pääkirjoitus 3
24. syyskuuta 2015
joka näkee mahdollisuuksia mennä eteenpäin ongelmastaan, Eeva
Vainio selventää.
Sielunhoitajan oma jumalasuhde on Ison Kirjan mallissa
tärkeässä osassa, sillä terapiassa
käytetään rukousta ja ollaan Jumalan läsnäolossa. Jumalan lisäksi sielunhoitajan on tärkeää tuntea itsensä.
– Jotta hän ei siirtäisi omia ongelmiaan tai asenteitaan asiakkaalle tai alkaisi omien tunnereaktioidensa vuoksi kohdella asiakasta sellaisena, jollainen hän ei
ole, Vainio tarkentaa.
Isossa Kirjassa on järjestetty pastoraalisielunhoidon monimuotokoulutusta vuodesta 2007.
Se on antanut eväitä erityisesti
sielunhoidon järjestämiseen seurakunnassa, ja sielunhoidon taso
Suomen helluntaiseurakunnissa
onkin parantunut.
– Sellaisissa seurakunnissa,
joissa sielunhoito on organisoitu,
se toimii hyvin. Toisaalta on paljon seurakuntia, joissa asiaa ei ole
Sielunhoitoterapian koulutuksessa harjoitellaan paljon toisen ihmisen aitoa kuuntelemista. On
vaarallista paitsi olettaa, että uskoontulo ratkaisee psyyken ongelmat, myös kertoa toiselle, miltä hänestä pitäisi tuntua.
– Toisen tunteita ja kokemuksia voi kyllä sanoittaa, mutta niitä
ei kannata arvottaa.
– Ihminen on kokonaisuus:
psyyke on mukana kaikessa ihmisen toiminnassa, myös hengellisyydessä, Eeva Vainio kertoo.
Hän on varma siitä, että Jumalan huolenpito ja vaikutus ulottuu
sielun lisäksi myös psyyken alueelle.
– Raamatun kokonaisilmoitus
on jo itsessään terapeuttinen: ihminen voi olla yhteydessä Jumalaan ja saada anteeksi, Vainio korostaa.
– Sielunhoitoterapia tähtää siihen, että ihminen saa Jumalan rakkauden kokemuksen, joka muuttaa
häntä ja voi jopa parantaa.
ERILAISET VOIMAT koettelevat rakenteita niin valtiollisella tasol-
la kuin hengellisessä toiminnassakin.
Perinteinen vallan kolmijako-oppi lainsäädäntö-, toimeenpanoja tuomiovaltaan on saanut Euroopassa aivan uusia haasteita EU:n
myötä. Myös Suomen hallituksen toimet asetettiin kyseenalaisiksi
suurmielenosoituksessa Helsingissä viime perjantaina. Hallituksen
suunnitelmat on koettu ammattiyhdistyspuolella yrityksenä romuttaa koko suomalainen kolmikantasopimisen malli.
Pakolaisten tulva puolestaan pakottaa pohtimaan uusien rakenteiden luomista turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmiin.
Tämä ei koske ainoastaan valtion ja SPR:n toimintaa. Myös helluntailiikkeen yhteiset yhdistykset ovat joutuneet pohtimaan, miten
ne voivat osaltaan vastata pakolaishaasteeseen.
Suomen helluntailiikkeen rakenteita on vuosien mittaan haastettu ja haastetaan edelleen. Ajankohtainen kysymys kuuluukin:
mikä tulisi olla seurakuntien, yhdistysten ja Helluntaikirkon rooli,
vastuu ja keskinäinen työnjako? Millainen olisi paras rakenne?
Suomen Vapaakirkko on vastannut ajan haasteisiin keskittämällä toimintaansa. Helluntailiike on puolestaan kulkenut erilaisia polkuja, vaikka pieniä fuusioitumisia onkin
yhdistyskentällä tapahtunut. Tällä hetkellä Hyry-yhteisöt kantavat osaltaan sekä toiminnallista että taloudellista vastuuta koko herätysliikkeen yhteisistä asioista. Työtä
voidaan toki tehdä monenlaisilla rakenteilla ja johtamistavoilla.
Eeva Vainio
» Ison Kirjan monimuotokoulutuksista vastaava opettaja
» pohjakoulutukseltaan sosiaalikasvattaja
» Global Universityn MA-tutkinto
käytännöllisestä teologiasta
» tehnyt myös psykoterapian valmentavat opinnot
» ollut Jämsän helluntaiseurakunnassa lapsi- ja nuorisotyössä
Pasi Parkkila
Kirjoittaja on Iso Kirja -opiston rehtori.
Rakenteet eivät ole
itsetarkoitus vaan
tuki toiminnalle.
Onko Samaria luterilainen vai
helluntailainen järjestö?
päihde- ja sosiaalialan yhdistys Samaria rf kuuluu jäsenyhdistyksenä sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisten lähetysjärjestöjen yhdistykseen (Församlings-förbundet rf) että
suomenruotsalaisten helluntaiseurakuntien lähetysorganisaatioon (Finlands svenska Pingstmissions, FSPM rf). Samalla Samaria-yhdistys kertoo olevansa myös yhteiskristillinen toimija.
KRISTILLINEN
kuka
Helluntailiikkeen yhteisiä rakenteita – yhteisten yhdistysten
ohella – ovat muun muassa RV, Juhannuskonferenssi ja Syyspäivät. Mutta onko päämotiivimme edelleen etsiä Jumalan johdatusta ja yhteistä hyvää? Ja onko tämä ollut yksi syy siihen, että liike on
säilynyt näinkin yhtenäisenä?
Rakenteet eivät ole itsetarkoitus vaan tuki varsinaiselle toiminnalle. Toimivia rakenteita ei kannata suin päin hylätä, mutta muutokset ympärillämme haastavat herätysliikettämmekin etsimään
parhaalle sanomalle parhaita mahdollisia rakenteita.
Helppoja ratkaisuja ei aina ole. Joskus niitä joudutaan tekemään
myös meistä riippumattomista syistä. Esimerkiksi Fida joutuu parhaillaan karsimaan toimintaansa valtion kehitysyhteistyöhön kohdentamien leikkausten vuoksi.
Myös onnistuneista rakenteellisista uudistuksista löytyy esimerkkejä. Ison Kirjan yhteistyösopimus australialaisen Alphacrucis Collegen kanssa antoi mahdollisuuden tutkintokoulutuksen
uudistamiseen paitsi sisältöjen myös rakenteiden osalta. Uudistus
läpäisi kaikki tasot – jopa niin, että päiväohjelmatkin menivät uusiksi.
Kaikki rakenteiden muutokset eivät ole aina uhka. Ne
voivat sisältää myös mahdollisuuden uuteen ja entistä parempaan toimintaan.
Miten on mahdollista, että Samaria on
yhtä aikaa sekä helluntailaisen että luterilaisen lähetysjärjestön jäsen, toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi?
– Vuosien varrella evankelis-luterilainen
kirkko on toiminut läheisessä yhteistyössä
kanssamme joissakin konkreettisissa hank-
keissa. Yksi tällainen oli Betlehem-kodin
ostaminen päihdehoitokodiksi 1970-luvulla. Myös Samaria-kodin tontti on vuokrattu kirkolta. Evankelis-luterilaisten lähetysjärjestöjen jäsenyys on antanut mahdollisuuden keskustella toisten järjestöjen ja
kirkon kanssa. Kirkko ei kuitenkaan itse
kuulu jäsenenä Samariaan, joten se ei käytä valtaa järjestössä. Sen sijaan kutsuimme vuonna 2013 Samarian ainaisjäseneksi seitsemän ruotsinkielistä helluntaiseurakuntaa, yhden metodistiseurakunnan ja
yhden ruotsinkielisen vapaaseurakunnan.
Samalla anoimme ja pääsimme jäsenyyteen suomenruotsalaisten helluntaiseurakuntien lähetysorganisaatioon, FSPM:ään,
Koemme
kuuluvamme
jäsenenä Hyryyn
välillisesti.
joka on Hyryn jäsenyhdistys. Tällä tavalla
”säätiöimme” Samariaan kertyneen omaisuuden ja näyn seurakuntiin, jotka valitsevat yhdistyksen asioista päättävän hallituksen. Seurakunnista siis lähes 80 prosenttia
on helluntaiseurakuntia.
Miksi Samaria ei kuulu Suomen helluntaiseurakuntien yhteisten rekisteröityjen yhteisöjen muodostamaan toimielimeen, Hyryyn?
– Koemme kuuluvamme jäsenenä Hyryyn välillisesti FSPM:n kautta, ja tässä vaiheessa se riittää meille. Oletamme Hyryn
pohtivan myös järjestöfuusioita ja toiminnan tehostamista, emmekä usko, että Hyryn jäsenmäärän lisääminen entisestään
toisi sitä. Sen sijaan olemme valmiit keskustelemaan kaikista järkevistä uudelleenjärjestelyistä, jotka tukevat parhaiten seurakuntien työtä.
(RV)