Kuntien integraatioalusta

Kuntien integraatioalusta
Hannes Rauhala
3.11.2015
Johdantoa asiaan
•
•
•
•
Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa aikanaan
Sitran pilotti.
Pilotissa ilmene ettei kunnan sisäisiä integraatiotarpeita voida ratkaista xroad-palveluväylän teknologialla, vaan tähän tarvitaan sisäinen
integraatioalusta, jossa pystytään tekemään integraatioihin ja tietosisältöihin
liittyvää hallintaa ja yhdenmukaistamista
2014 Espoo toteutti Kuntien Tieran kanssa kehitysprojektin kunnan sisäisen
integraatioalustan arkkitehtuurin, vaatimusten ja tarvittavien hankintaasiakirjojen laatimiseksi siten, että integraatioalusta mahdollistaisi kuntien
välisen yhteistyön ja kehittämiskustannusten jakamisen
Keväällä 2015 havaittiin, että Espoolla, Turulla ja Vantaalla on yhteinen
akuutti tarve kunnan sisäisen integraatioalustan osalta  kuntien
integraatioalusta siten, että se toimii yksittäisen kunnan näkökulmasta myös
porttina kansalliseen palveluväylään (VM Kapa)
2
Yhteinen tarve ja intressi
•
•
•
•
Integraatioalustan ja -palvelun sekä standardoidun
integraatiorajapintamäärityksen avulla tavoitteena alentaa
integraatiokustannuksia.
Integraatioalustan ja -palvelun avulla tavoitellaan erilaisia kyvykkyyksiä ja
välinettä tarjota standardoitua keinoa sisäisiin integraatioihin. Palvelu toimii
samalla askeleena kohti liittymistä kansalliseen palveluväylään.
Espoolla, Turulla ja Vantaalla sekä muilla kunnilla on integraatiotarpeita
runsaasti ympäri kaupunkia eikä ole tarpeen kehittää pistemäisiä ratkaisuja
päällekkäin (tuottavuus, kyvykkyys, jne.). Integraatioalustan ja -palvelun
avulla tavoitellaan erilaisia kyvykkyyksiä ja välinettä tarjota kunnan yhteinen
ja yhtenäinen ratkaisu.
Strateginen intressi: Kuntien yhteistyö rajapintojen avaamisessa ja
integraatiokyvykkyyden kehittämisessä nopeuttaa kuntien
tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämistä ja vähentää toimittajaloukkuja
3
Kuntien integraatioalusta mahdollistajana
kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutukselle
KanTa
Tunnistamisen
palvelut
KanSa
Valtuutustenhallinta
Suostumusten
-hallinta
TOR
Viranomaisten
muut
tietovarannot
Yleiset
yrityssektorin
tietovarannot
YTJ
KiinteistötietoSäätiöjärjestelmä
rekisteri
Kaupparekisteri
Yhdistysrekisteri
Väestötietojärjestelmä
Perustietovarannot
Tilasto-keskus
XXX
THL
Kela
Kansalliset
viranomaiset
Yliopistolliset
sairaalat
Kansalliset
palveluntarjoajat
Palvelunäkymät
Kansallinen palveluväylä
Yhteentoimivuus
Nopeasti toteutettavat
uudet palvelut
Yhteentoimivuus
Kansalainen
Kuntien integraatioalusta
Muut kunnat
Kunnan
tytäryhtiöt
Kunnan
liikelaitokset
Tekninen toimi
Sosiaali- ja
terveystoimi
Sivistystoimi
Kunta
Konserni-hallinto
Kuntayhtymät
Paikalliset
palveluntuottajat
Alueelliset
palveluntuottajat
4
Integraatioarkkitehtuurin visio ja
periaatteet (1)
Visio: Kaikki integraatiot toteutetaan ensisijaisesti kuntien integraatioalustan
kautta (järjestelyssä mukana olevat kunnat)
Toimintaprosessien saumaton työnkulku edellyttää tiedon siirtymistä eri
järjestelmien välillä ja tähän tarvitaan järjestelmien välisiä integraatioita.
Järjestelmien väliset integraatiot ovat työläitä toteuttaa ja hallita, ja vaativat
muutoksia usein sekä lähde- että kohdetietojärjestelmissä. Myös tietojärjestelmien
avoimet rajapinnat ovat edellytys tehokkaalle integraatioiden rakentamiselle.
Mukaan tulevien kuntien integraatiot toteutetaan jatkossa integraatioalustan
kautta. Linjaus koskee kaikkia uusia integraatiota. Tulevaan kansalliseen
palveluväylään integroidutaan integraatioalustan kautta.
5
Integraatioarkkitehtuurin visio ja
periaatteet (2)
Koska Espoon, Turun ja Vantaan järjestelmäarkkitehtuuri on kompleksinen ja integraatioiden
tarve suuri, on järkevää käyttää integraatioalustaa (ESB), jonka kautta integraatioita on
helpompi toteuttaa ja hallita (vrt. point-to-point-integraatiot). Hajanaisen integraatioympäristön
hallinta on tällä hetkellä aikaa vievää ja haastavaa, mistä johtuen kustannusten hallinta ja
kehitystiekartan luominen on vaikeaa.
Kuntien integraatioalusta mahdollistaa
• integraatioiden toteuttamisen ja integraatioalustan kustannusten jakamisen useamman
asiakaskunnan kesken.
• paremman neuvotteluasetelman tilaajakaupungeille keskeisten tietojärjestelmien
rajapintoja avattaessa/ rakennettaessa.
• mahdollisten kuntien yhteisten perustietojen jakamisen useamman kunnan kesken
• liittymisen kansalliseen palveluväylään eli integraatioalusta toimii kunnan porttina liittyessä
kansalliseen palveluväylään
• valitsemalla teknologiaksi avoimen lähdekoodin integraatioteknologia eli Apache Service
Mix minimoidaan toimittajaloukkouhin joutumisen riski
6
Integraatioarkkitehtuurin visio ja
periaatteet (3)
Kun olet miettimässä järjestelmäintegraatiota, hyödynnä niiden toteuttamisessa kuntien integraatioalustaa ja
käy läpi seuraavat asiat:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Mieti miksi olet rakentamassa integraatiota eli selvitä toimintaprosessien (työnkulku) hyötylähtöinen tarve
integraatiolle (toiminta-arkkitehtuurin muutos)
Selvitä lähdejärjestelmän integroitumismahdollisuudet eli käytettävissä olevat rajapinnat sekä tietomallin
yhdenmukaisuus
Selvitä, onko muilla järjestelmillä tarvetta samaan tietoon ja jos on, huomioi tämä rajapintojen ja tietomallien
suunnittelussa
Tarkista, onko joku toinen kunta toteuttanut jo tarvittavan integraation
Varmista tietojen osalta se, että tieto luetaan tiedon masterjärjestelmästä (ei turhaa ketjuttamista
järjestelmien läpi). Tämä huomioitava erityisesti kansallisten perustietojen osalta.
Tietosisällön muunnokset suoritetaan pääsääntöisesti integraatiopalvelussa, ei lähde- tai
kohdejärjestelmissä. Tietosisältöjä uusittaessa pyritään yhdenmukaisiin tietosisältöihin.
Kansallisen palveluväylän valmistuttua, sitä hyödynnetään ulkoisten integraatioiden toteutuksessa ja kunnan
liitäntäpisteenä siihen toimii kuntien integraatioalusta
Huomioi kansalliset koodistot ja standardit.
Kun olet hankkimassa järjestelmää, sisällytä tarjouspyyntöön integraatiopalvelun kuvaus ja tarvittavien
integraatioiden rakentaminen sekä varmista liittymiin liittyvät omistusoikeudet (kuntakonsortio)
7
Eteneminen
•
•
•
•
•
Tekninen POC (Proof of Concept), jossa muutamalla käyttötapauksella
varmistetaan konseptin toimivuus.
Osapuolet: Espoo (isäntäkunta), Vantaa ja Turku, yhteistyösopimus tekeillä
Teknisen POC:n kanssa rinnan laaditaaan tuotannonaikainen hallintamalli
(sovitetaan ”Parasta palvelua”-hallintamallin pohjalta).
Mikäli tekninen PoC & hallintamalli osoittautuvat toteuttamiskelpoiseksi,
osapuolten tavoitteena on jatkaa eteenpäin kohden tuotantovaihetta eli
ensiksi kilpailuttaa integraattoritoimija ja aloittaa kuntien integraatioalustan
tuotantovaihe
VM:n ”kansallinen palveluarkkitehtuuri” –ohjelmalta haettu rahoitusta PoC:n
toteuttamiseen. Aikataulu riippuu päätöksestä, tarkemmin seuraavalla sivulla.
8
Etenemisen aikataulu
Vaihe
Tehtäväkokonaisuus
1
Projektin toteutuksen suunnittelu ja resursointi
2
Hallintamallin kuvaus
3
Ratkaisukonseptin määrittely ja tuotteistus; Teknisen PoC‐
ympäristön toteutus 4
Integraatioiden toteutus ja testaus
5
Teknisen PoC:n verifiointi
6
Loppuraportointi ja jatkotoimenpiteistä sopiminen
1
2
3
4
5
6
7
Strateginen näkökulma &
akuutteja tarpeita
•
Mahdollistaa, vähentää
kustannuksia
•
•
Mahdollistaa, vähentää
kustannuksia, nopeuttaa
•
•
•
•
Liittyminen kansalliseen palveluväylään
(Espoo, Turku, Vantaa)
Varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmään
liittyvät integraatiot (Espoo & Vantaa)
Sähköisen asioinnin alustaan liittyvät
integraatiot (Espoo, Turku, Vantaa)
Avoin data / 6. aika (Espoo, Turku,
Vantaa)
KuntaERP-integraatiot (Espoo, Turku)
Arkistointi/säilytysjärjestelmän vaatimat
integraatiot (Espoo, Turku, Vantaa)
Yksittäiset integraatiot, jotka ratkaistaan
tällä hetkellä aina tapauskohtaisesti,
määrä kasvussa ainakin Espoossa