EtELä-KarjaLa - Metsänhoitoyhdistykset
Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiakaslehti 3/2015 • 31.8.2015 Kimmo Hanhisalo Imatra Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari sivu 3 Tiestön kuntoon panostettava! sivu 4 Halpuutatko puusi ilman kilpailutusta? sivu 5 Riittääkö puu ja korjuukalusto? sivu 9 Kemeran tuet taimikonhoitoon sivu 19 Ajankohtaista puukauppatietoa metsäilloissa Mhy Etelä-Karjala Lavolankatu 10, 53600 Lappeenranta p. 020 413 4700 www.ek.mhy.fi PEFC/02–1–01 2 Metsänomistajat Etelä-Karjala PÄÄKIRJOITUS Onnistunutta edunvalvontaa - Kaakkois-suomessa metsätalouden tulos valtakunnan paras Yksityismetsätalouden tulos on jälleen Kaakkois-Suomessa valtakunnan korkein. Ja Kaakkois-Suomessa korkeimmat hakkuumäärät hehtaaria kohden ovat Mhy Etelä-Karjalan alueella. Tämä on osaltaan yhdistyksen ansiota, joka aktiivisella neuvonnalla ja puuntarjonnalla on saanut metsänomistajat hyödyntämään metsiään täysimäärisesti. Vertaamalla ympäristöön, on yhdistys omalla toiminnallaan lisännyt alueeltaan markkinoille tulevaa puumäärää arviolta 300.000 m³. Rahassa tämä on 12 milj. euroa. Ja tämä lisäys on tapahtunut useana vuonna peräkkäin. Mielestäni tämä on jäsenille sitä parasta edunvalvontaa. Talous edellä myös metsässä Luonnonvarakeskuksen laskemien tilastojen mukaan jokainen alueemme metsähehtaari tuottaa keskimäärin 216 €/hehtaarilta joka vuosi. Kun metsähehtaarin myyntihinta tilakaupoissa on 4.500 euroa hehtaarilta, saadaan metsähehtaarin tuotoksi 4,8 %. Metsä on siis tuottava sijoitus. Moni metsänomistaja näkeekin metsän hyvänä sijoituskohteena, jossa rahat ovat tallessa ja ne tuottavat hyvin. Metsä on kuin hyvin lypsävä lehmä, josta ei kannata luopua. Lehmäkään ei lypsä ilman päivittäistä hoitoa Monelle metsä on pahanpäivän vararahasto, jossa käydään, kun on oikein tarve rahasta. Metsää ei kuitenkaan voi museoida, vaan sitä pitää hoitaa jatkuvasti. Harvennushakkuut on suoritettava ajallaan, vaikka rahantarvetta ei olisi. Taimikot kasvavat roskapuuta joka kesä metrin verran. Raivaussahalle riittää töitä lähes jokaiselle vuodelle. Jos ei itse pysty metsään- sä hoitamaan, niin silloin pitää kutsua ammattilaiset asialle. Monesti tulojen ja kulujen satuttaminen samaan ajankohtaan mahdollistaa suurempienkin hoitotöiden suorittamisen. Eli hakataan ensiharvennusleimikko ja perataan taimikko samalla kertaa ja rahoitetaan hoitotyöt puurahoilla. Ja metsän tuotto paranee. Yhdistyksen jäsenyys Yli 80 % alueemme metsänomistajista on yhdistyksemme jäseniä. Kiitos kaikille liittyneille. Eri tilaisuuksissa on kyselty perusteita liian alhaiseksi koetulle 50 euron jäsenmaksulle. Osa jäsenistä olisi toivonut, että suuremmat tilat olisivat maksaneet suurempaa jäsenmaksua. Tasamaksusta päätettäessä jäsenistämme koostuva valtuusto näki jäsenmaksun olevan lähinnä henkilökohtaisen jäsenmaksun, jolla katetaan jäsenen tila- koosta riippumattomat jäsenyyden aiheuttamat kulut. Näitä ovat esimerkiksi tiedotteet, jäsenlehdet, tilaisuudet ja yleinen metsätalouden edunvalvonta. Jäsenmaksun osuus yhdistyksen kiinteistä (=palkka) kuluista on noin 10 %. Vastaavasti jäseniltä palveluista perittävät maksut ovat aina määrään tai pinta-alaan sidottuja, jolloin suuremmat tilat maksavat pinta-alansa suhteessa suuremman osan kuluistakin. Esim. uudistusalat ovat isoilla tiloilla suuremmat ja niitä on useammin suurilla kuin pienillä tiloilla. tarvitsee hoitajaansa kuten aikaisemminkin. Ja jäsenet, jotka aikaisemminkin käyttivät aktiivisesti yhdistyksen palveluja, tekevät niin jatkossakin. Kiitos luottamuksesta. Jatkamme sen velvoittamina luottavaisesti kohti tulevaisuutta. Elämä jatkuu uuden mhy-lain aikana Vapaaehtoiseen jäsenmaksuun siirtyminen kuulosti aluksi pelottavalta, mutta nyt vajaa vuosi uutta aikaa elettynä huomaankin, ettei se maailma miksikään muuttunut. Metsä kasvaa ja se Markku Vaario johtaja PUHEENJOHTAJAN PALSTA Elokuun aamuna Perheessämme harrastetaan torikauppaa. Aikaisilta herätyksiltä ei voi välttyä, siitä on tullut jo käytäntö. Aamuradiossa pohdittiin mikä on ihmisen olemisen/elämisen tarkoitus ja tärkein tehtävä. Professorimies esitti näkemyksenään, että se on työ ja joukkona tekeminen, ei niinkään onnellisuus, lisääntyminen ym. Jostakin syystä tuli mieleen muurahaiskeko, siellä toimittaneen näin. Metsän omistaminen, ja kaikki toimet mitä siellä sitten tehdäänkin ovat ihan oikeaa työtä. Metsässä kulkiessaan useimmat katselevat puita ”sillä silmällä”. Onko hakkuutarvetta, kasvua, terveydentilan muutoksia, tuulenkaatoja. Taimikoita soisi katseltavan pidempääkin, onko taimikonhoidon aika. Moni ojitus-ja tiehanke on saanut alkunsa näistä samoiluista ja pohdinnoista. Näin toimiessaan metsänomistaja on huomaamattaan tehnyt suunnittelua joka usein johtaa tekemiseen. Todennäköisesti omistaja on myös onnellinen. Näin on yhdistynyt työ ja onnellisuus. Ja ne muurahaiset, ne ovat meille liittolaisia. Suojellaan niitä. Kaupallinen marjankeruu jatkuu läpi Suomenmaan marjojen kypsymisen edetessä. Metsän satoa on mukavasti kerättäväksi. Edellinen marjakausi meni ilman suuria ongelmia, mutta kuluvana kesänä ongelmia on ilmennyt. Maastossa ajelu, tulen teko ja roskaaminen ovat maanomistajan kannalta haitallisimpia. Näihin on syytä puuttua, ettei ilmiöstä muodostuisi maan tapa. Tämän vuoden puukaupan huippu osunee syksyksi. Talouden alakulosta huolimatta tukkia ja kuitua ostetaan tarvetta vastaavasti, suuria varastoja kukaan ei halua kerryttää. On siis pari hyvää syytä tehdä metsäkäynti; katsella leimikon paikkaa ja kerätä metsän satoa ruokapöytään. Timo Partinen hallituksen pj. [email protected] ETELÄ-KARJALA Toimialue: Imatran ja Lappeenrannan kaupungit ja Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Lemin ja Taipalsaaren kunnat Jäsenmaksu 2015: 50 euroa/omistaja Jäseniä: 8.400 metsänomistajaa Jäsenten metsäpinta-ala: 220.000 hehtaaria Puuston kasvu: 1,6 milj. kuutiota vuodessa Kestävä hakkuusuunnite: 1,6 milj. kuutiota vuodessa Henkilöstö: 107 htv Liikevaihto: n. 10 milj. euroa Toimistot: Lavolankatu 10, Lappeenranta Toritie 1, Ruokolahti, Sahakuja 4, Parikkala, Koskentie 4, Ylämaa Metsänomistajat Etelä-Karjala Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Vastaava päätoimittaja Jouni Tiainen osoitteenmuutokset p. 020 413 4700 Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015 3 Metsänomistajat Etelä-Karjala Tiestön kunto rajoittaa hakkuiden lisäämistä Metsätiestön heikko kunto on usein pullonkaulana, kun mietitään leimikon korjuuajankohtaa ja keinoja tuotantolaitosten vaatiman tasaisten puuvirtojen täyttämiseksi. Jatkossa puunkäyttö tulee entisestään lisääntymään, joten metsäteiden kunnon merkitys kasvaa entisestään. Hyvien teiden varressa olevat leimikot ovat kysyttyjä ja tieyhteyden laatu näkyy myös metsänomistajan tilipussissa. Puunkäyttö lisääntyy tulevaisuudessa Viimeinen vuosi on ollut jo kertaalleen auringonlaskun alaksi povatun kotimaisen metsäteollisuuden kannalta vahvasti hyvien uutisten aikaa. Massiiviset investoinnit biotuotetehtaisiin ja pienemmät petraukset vanhoihin laitoksiin lisäävät toteutuessaan puun kysyntää miljoonilla kuutioilla ja tämä tulee varmasti näkymään positiivisessa mielessä myös eteläkarjalaisen metsänomistajan taloudenpidossa. Puunkäytön ja hakkuumäärien lisäys tullaan huomiomaan myös uudessa alueellisessa metsäohjelmassa. Huomioitavaa on, että metsänomistaminen KaakkoisSuomen alueella on ollut tuottavinta koko maahan suhteutettuna jo tähänkin asti. Vuonna 2014 yksityinen metsänomistaja nettosi Kaakkois-Suomessa 216,30 € metsähehtaaria kohti, kun vastaava luku koko maan osalta oli reilu 100 €/ha. Vaikka raakapuun käytön lisäys on merkittävä, on metsissämme reserviä vastaamaan kysyntään ilman, että kestävä hakkuusuunnite ylittyy. Puun riittävyyttä suurempi mietinnän paikka on se, miten puut saadaan toimitettua tasaisena virtana käyttöpaikoille. Korjuuta rajoittaviin sääolosuhteisiin ei voida vaikuttaa, mutta sen sijaan tiestöön voidaan. Metsäautotien tehokas käyttöikä on käytöstä ja kunnossapidosta riippuen 25-40 vuotta. Valtaosa tiestöstä on rakennettu 70- ja 80-luvuilla, joten lähivuosina on odotettavissa merkittävä tiestön perusparannustarve. Tien perusparannusta ei kannata lykätä Lisääntyvä puun käyttö vaatii metsätiestön kunnon kohentamista. Tiestön pintamateriaalivalinnoilla luodaan edellytykset ympärivuotisille hakkuille. tarpeettoman pitkälle, koska hankkeen kustannukset ovat pienemmät, mitä aikaisemmin se toteutetaan. Hyvän tien varrella olevat leimikot ovat kysyttyjä kohteita, koska ne voidaan hakata tai vähintään kuljettaa pois kesäkelissä. Hintaero ”kesä ja talvipuun” kohdalla on jo nyt selvä, mutta todennäköisesti jatkossa ero tulee vielä kasvamaan, koska viimetalven kaltaiset huonot korjuuolosuhteet eivät kannusta ostajia hankkimaan talvileimikoita. Usein jo ensimmäisen hakkuun lisähinta maksaa metsänomistajalle investoinnin takaisin. Valtio tukee metsäteiden perusparantamista jatkossakin Kemera-laki uudistui kesäkuun alussa. Uudessa laissa metsäautoteiden perusparannusten tukeminen on huomioitu. Tuki tieremontin toteuttamiseen on 40 % hankkeen arvonlisäverottomista kuluista. Osakkaalle jäävä nettomaksuosuus on huomioitavissa metsätalouden verotuksen poistoina. Windows 95 Windows 10 http://www.doaudit.fi – ota yhteyttä! Metsäautotien perusparannushanke lähtee liikkeelle tiekunnan kokouksen päätöksellä, tarvittaessa tiekunta perustetaan, jotta jatkossa tien hallinnointi onnistuu. Suunnittelutyössä määritellään tieremontin vaatimukset. Varsinaisia tietöitä on muun muassa tierungon muotoilu, ojien perkaukset, rumpujen uusimiset sekä tien pintarakenteiden ajo ja levitys. Teksti ja kuva: Tuomas Kähö metsänhoitopäällikkö Ota suunnaksi Metsänomistajat! Varmista äänioikeutesi ja Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin kuuluminen PEFC-sertifiointiin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet Maksamalla 50 euron jäsenmaksun vuonna 2015 bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc säilytät äänioikeutesi valtuustovaaleissa ensi ultrices ornare.mhy:n In laoreet bibendum pharetra. vuoden valtuustovaaleissa. Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat Jäsenyys takaa myös kuulumisen helppohoitoiseen metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot alueelliseen sertifiointijärjestelmään. löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi. Kysy lisää jäseneduista toimihenkilöiltämme. Metsänomistajat 1 ETELÄ-KARJALA KAINUU Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV KUVA: MArKUs lAUKKAnen Tiestö on merkittävin rajoittava tekijä Minna Kauppi 4 Metsänomistajat Etelä-Karjala Johtajan palsta Ostaja myyjän edunvalvojana puukaupassa? Halpuutatko puusi unohtamalla kilpailuttamisen? UPPATAVOILLA Myyjän mielestä puusta ei kos- ylihintaista palvelua bonuksen antajalta, pieneltä rahalta, voi sitä yrittää tinkiä os5 31-34 kutistaa saadun firmojen hyödynostojen merkityktajan tarjouksen päälle. Tuskin onnistuu. valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu, Mhy:n joka hintaseuranta) keskihinnat (uudistushakkuu, Kymi-Savo alueella, LUKE) kaan saa tarpeeksi korkeaa hinsettömäksi. 59,47 57,25 2,22 taa. Muutama euro lisää tuntuisi Jos myyjä ei kilpailuttamisen kautta Kilpailutuksella 56,98 55,82 1,16 helppoa hyvältä ja vauhdittaisi puukauphae parempaa hintaa puulle, niin millä rahaa myyjälle 44,03 44,49 -0,46 paa. Mutta teetkö itse jotain pa- muulla tavalla se hinta nousisi? Eli osa 17,51 17,14 0,37 remman puukaupan puolesta? Kilpailutus puunmyyjistä halpuuttavat omatoimises18,17 18,04 on helppo 0,13 tapa ansaita lisäKun on valmis leimikko, ti hintatasoa, tekemällä kauppoja ilman tuloja metsästä. 16,98 16,94 0,04 päähän sen terveys heikkenee ja se on altis erilaisille tuhoille. Vanhoihin kuusimetsiin iskeytyy juurikääpä ja kirjanpainaja. Männikköihin tulee juuritervasta ja tervasrosoa. Samoin vanhat metsät ovat alttiita myrskytuhoille. Viime kesän kylmyys pelasti kuusikkomme kirjanpainajalta, mutta runsastunut kuoriaiskanta on edelleen metsissä. Metsät kannattaa siis uudistaa ajallaan, jolloin metsän tuotto on vielä kohtalainen ja terveys tyydyttävä. Tällöin myös erilaisten tuholaisten aiheuttamat menetykset ovat pieniä. Yllättävän moni metsänomistaja on tyy- kilpailutusta. siitä on helppo pyytää tarjoukset eri yhtitymätön puun hintakehitykseen, mutta ei öiltä. Yhdistys tekee leimikoita jäsenetuna tee asialle mitään. Unohdetaan markki- Katkonta A ja O jäsenilleen ilmaiseksi. Rahanarvoinen etu natalouden perusajatus, että ostajalla ja Puukaupan lopputulokseen vaikuttaa jäsenmaksu vastaan. Yllä oleva taulukko omaksi taulukoksi sivun loppuun. myyjällä on kaupassa vastakkaiset int- yksikköhinnan lisäksi määrä. Jos ostaja Jos haluaa jättää kilpailutuksen yhdisressit. Olemme tulleet laiskoiksi kauppa- katkoo arvokasta tukkia halvemmaksi tyksen tehtäväksi, niin samalla hyötyy miehiksi ja tyydytään sen ensimmäisen kuitupuuksi, on se myyjän, ei ostajan tap- yhdistyksen katkontatiedoista. Yhdistys ostomiehen tekemään tarjoukseen. Emme pio. Siksi katkonta kannattaa huomioida tekee tarjousvertailun huomioiden samal- Puukauppa on yhteispeliä vaivaudu kyselemään muiden tarjouksia. jo kauppaa tehdessä. Katkonta riippuu la yhtiöiden väliset katkontaerot. YhKaakkois-Suomen hyvä metsätalouden Kuidun keskihinnat 2015, vko 31 - 34 mutta suurin teki- distyksen puukaupan kilpailutuspakettiin kannattavuus €/m3 tietysti hakkaajasta, on seurausta hyvästä puuBonus 18,50 harhautus jä on ostajan katkontaohjeet. Kaikkien kuuluu myös hakkuun valvonta, jolloin kauppailmapiiristä. Teollisuuden piiput Monasti ostaja liittää tarjoukseen jon- ostajien katkontatulokset ovat yhdistyk- varmistetaan, että hakkuu ja erityisesti ovat lähellä, joten ostohalut ovat ymmär18,00 valtakirjakauppojen josta voidaan jo kin bonuksen, jolla vaikeutetaan vertai- sen tietojärjestelmässä, katkonta suoritetaan sovitulla tavalla. rettävästi teollisuudella kohdallaan. Myös hinnat (uudistushakkuu, lujen tekemistä ja viedään huomio pois kauppaa tehdessä laskea kunkin ostajan tarjonta on vastannut ostotarpeita, jolloin 17,50 Mhy:nvaikutus hintaseuranta) puun hinnasta. Kun joko tarjoaa muu- katkonnan lopputulokseen. Vain Puuta tarvitaan kysyntä ja tarjonta ovat kohdanneet. Tätä 17,00 satasen kylkijäisen, niin emme taman yhdistyksellä on tiedossa kaikkien ostajien Suomessa on meneillään useita metsä- perinnettä jatketaan ja laitetaan puukaupfirmojen ostojen ajattele katkontatiedot. teollisuuden investointeja, jotka lisäävät pa liikkeelle tänäkin syksynä. 16,50 minkä takia ostaja näin avokätiATAVOILLA keskihinnat seksi ryhtyy. Ei kai kukaan kauppamies Katkontatieto tuntuu vähämerkityksel- neljänneksellä puun käyttöä. Lisääntyvä (uudistushakkuu, Kymi-34 16,00kylkiäisiä hyvää hyvyyttään. Vanha tarjoa liseltä asialta puukauppaa tehdessä, mutta puu pyritään ostamaan kotimaasta, koska Savo alueella, LUKE) valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu, Mhy:n hintaseuranta) firmojenVenäjän ostojentuontipuuhun keskihinnat (uudistushakkuu, sanonta, ettei lahjahevosen suuhun pidä meidänkin alueella ero voi olla tukissa ei haluta turvautuaKymi-Savo alueella, LUKE) 15,50 katsoa, ei puukaupassa pidä paikkaansa. jopa 5 euroa kuutiolle parhaan ja huo- nykyisessä tilanteessa. Tämä57,25 on haaste 2,22 59,47 mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu Monesti kylkiäisellä pitää ostaa jotain noimman välillä. Jos viisi euroa tuntuu metsänomistajille. Uusien investointien 56,98 55,82 1,16 edellytys on toimivat puumarkkinat. Tänä 44,03 44,49korjat--0,46 syksynä kysyntä kohdistuu kesällä €/m3 Tukin keskihinta tavissa oleviin leimikkoihin. 17,14 Niin tukilla 0,37 17,51 2015, vko 31 - 34 kuin kuidulla on kysyntää ja hinnat ovat 0,13 60,00 18,17 18,04 viime syksyn tasolla. Nyt tehdyt kaupat 58,00 16,98 16,94 0,04 menevät nopeasti hakkuuseen. 56,00 valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu, Mhy:n hintaseuranta) 54,00 52,00 50,00 Yllä48,00 oleva taulukko omaksi taulukoksi sivun loppuun. 46,00 firmojen ostojen keskihinnat (uudistushakkuu, Kymi-Savo alueella, LUKE) Vanhan metsän terveysriskit Metsällä, samoin kuin muilla elollisilla, on oma elinkaarensa, jonka päässä on vanhuus. Metsän tullessa elinkaarensa Puukauppaterveisin Markku Vaario 44,00 42,00 mäntytukki €/m3 18,50 kuusitukki koivutukki 59,47 Kuidun keskihinnat 2015, vko 31 - 34 18,00 valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu, Mhy:n hintaseuranta) 17,50 56,98 17,00 firmojen ostojen keskihinnat (uudistushakkuu, KymiSavo alueella, LUKE) 16,50 16,00 15,50 mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Tukkin keskihinta 2015, vko 31 - 34 Keskihinnat vuonna 2015, 31-34 €/m3 60,00 valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu, Mhy:n hintaostojen keskihinnat 56,00 (uudistushakkuu, Kymi-Savo alueella, LUKE) 58,00 seuranta, firmojen 54,00 52,00 mhy:n valtakirjakaupat mäntytukki 50,00 48,00 kuusitukki 46,00 koivutukki mäntykuitu 42,00 kuusikuitu mäntytukki koivukuitu 44,00 59,47 56,98 44,03 17,51 18,17 kuusitukki 16,98 valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu, Mhy:n metsäteollisuus ry erotus 57,25 55,82 44,49 17,14 18,04 koivutukki 16,94 hintaseuranta) 2,22 firmojen ostojen keskihinnat 1,16 (uudistushakkuu, Kymi-Savo alueella, LUKE) -0,46 0,37 0,13 0,04 Vihreässä laatikossa 1.7.-23.8. valtakirjaleimoissa maksetut kantohinnat 5 Metsänomistajat Etelä-Karjala Hyvät metsänomistajat Viileä kesä lähenee loppuaan ja on aika suunnata katse kohti talvileimikoita. Isäntien kanssa jutustellessa kuulee joskus sanottavan ettei puukauppa oikein käy. Tarinoinnin jatkuessa käy kuitenkin ilmi, että tunne puukauppatilanteesta onkin lehtiotsikosta peräisin. Jossain päin maata jollekin puutavaralajille ei ole hyvää kysyntää. Suurten teollisuuslaitosten sekä yksityisten sahojen puuntarve vaihtelee. Suomessa korjataan puuta keskimäärin miljoonan kuution viikkotahdilla. Kaakkois-Suomessa ja- lostavaa teollisuutta on reilusti ja puusta maksettava hinta kestää vertailun. Harvennushakkuilla ei metsänomistaja suurta tiliä tee. Harvennukset on kuitenkin ajateltava ennenkaikkea metsänhoitotyönä ja se varsinainen tili tehdään tukkipuulla päätehakkuun yhteydessä. Nyt kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen neuvojaan ja käynnistää talvileimikon suunnittelu. Mukavaa syksyä. Pekka Kärkäs Valtuuston puheenjohtaja Mahdollisuus tarjotaan, osataanko tarttua? Puukaupasta lisää Metsäilloissa, katso ajankohdat sivulta 19. neeksi. Tonni kartonkia valmistuu 4-5 puumotista, siitä voi laskea, paljonko raakaainetta tarvitaan tämän kartonkikoneen pyörittämiseen. Myös Kotkamillisin sahan sahauskapasiteettia on tarkoitus nostaa huomattavasti. Metsäteollisuuden investointitahdin kiihtyessä on kiivaaseen keskusteluun noussut kysymys, riittääkö metsissämme raaka-ainetta. Menemättä akateemiseen pohdiskeluun vastaan yksinkertaisesti, että riittää. Kun vuotuiset hakkuumäärät on nostettu 15–20 miljoonaa kuutiota suuremmiksi kuin tätä nykyä, voimme palata riittävyyskeskusteluun uudelleen. Riittääkö hakkuu- ja ajokoneita, riittääkö puutavaraautoja? Markkinataloudessa koneenvalmistajat huolehtivat, että koneita riittää. Riittääkö Minna Kauppi koneille kuskeja? Riittää. Kunhan koulutus organisoidaan uudelleen, markkinatalous hoitaa loput. Liikenneinfran parantamiseen löytyy rahat, kun tarjolla on 50 000 -100 000 uutta biotalouden työpaikkaa. pilvet metsätalouden uuden auringonnousun edestä pyyhitty pois. Jos hallitus kykenee? Meillä on omia kansanedustajia, pitkästä aikaa oma ministerikin, laittakaa heidät lujille tavatessanne. Pekka Vainikka Metsäalan ihmiset ovat kilvan kehuneet uutta hallitusohjelmaa, eikä syyttä. Jos hallitus kykenee toteuttamaan ohjelmastaan kohdan ”edistetään sukupolvenvaihdoksia, parannetaan metsätalousyrittämisen edellytyksiä ja nopeutetaan perikuntien elinkaarta”, on synkimmät PS. Jos me emme kotimaassa pysty vastaamaan teollisuuden tarjoamaan mahdollisuuteen 10-12 miljoonan lisäkuution myyntiin (merkitsee kantorahatuloissa 400 miljoonan euron lisäystä), niin puun tuojat kiittävät. Mahdollisuus tarjotaan, osataanko tarttua? KUVA: MArKUs lAUKKAnen Kuluneen alkuvuoden lukuisat investointipäätökset ovat karistaneet viimeisetkin epäilyt, etteikö metsätalouden vahva nousukausi olisi käynnistynyt. Kuluvan vuosikymmenen lopulla metsäteollisuus tarvitsee vuosittain 10–12 miljoonaa kuutiota lisää raaka-ainetta ja uusia investointi-ilmoituksia sataa jatkuvasti. Mainittakoon vaikkapa tältä kesältä vähälle huomiolle jäänyt Kotkassa toimivan Kotkamills Oy:n suunnitelma muuttaa vanha 140 000 tonnin paperikone 400 000 tonnin kartonkiko- Onko mitään, mikä voisi estää siintävän metsätalouden menestystarinan. Valitettavasti on. Suurin epävarmuus kohdistuu puun markkinoille tuloon, ketjun heikko lenkki on suomalainen metsänomistus. Metsänomistajien keskiikä on noussut jo 63 vuoteen, perikuntien määrä kasvaa, tilojen pirstoutuminen jatkuu, uusilla metsänomistajilla olisi haluja, muttei välttämättä kykyjä hoitaa metsiään. Useimpien metsänomistajien kohdalla puukauppatulot ovat vain 5-10 prosenttia vuotuisista tuloista, taloudellinen tarve puun myyntiin on vähäinen. VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa. i! Puukauppakokemus käytössäs Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti! PUUNMY YNTISUUNNITELMA Ota Äsuunnaksi N ENÄ J SEm stat var i mat Metsänomistajat! ullisem ed jäsenhinta 0 € ntiti + alv nyy e/tun jäse 75 €/tu tä 85 ilma yytttä en ann jäs ilm Hinta sisältää: Maastokäynti • at! hinnsit Arvio puumäärästä Lorem ipsum dolor amet, consectetur adipiscing • elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Hinta-arvio • Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed• dui.Työmaakartta Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In Metsänkäyttöilmoituksen teko • laoreet stamistyöt bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc Jatkotöistä sopiminen, esim. uudi • Varmista puukaupan tarkka ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. sisältö metsänhoitoyhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot Tee sopimus oman Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa! löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi. Metsänomistajat Metsänomistajat ETELÄ-SAVO ETELÄ-KARJALA KAINUU Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO hinta alk. 0,45 0,80 e/m €/m3³ + alv hint a alk. Hinta sisältää: • • • • • • • • • Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen taulukko Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Tarjousten vertailu Ostajan valinta Hakkuun suunnittelu Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta Korjuujäljen valvonta Puunkorjuun valvontaraportti Puukaupan päättäminen Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. OTA YHTEYTTÄ p. 015 357 4000 tai [email protected] OTA YHTEYTTÄ p. 020 413 4700 tai [email protected] 6 Metsänomistajat Etelä-Karjala Reino Rannanvaara Hakkuutyö sujuu Reinolta vankalla rutiinilla. Aamuinen kaste kimmeltelee heinänkorsilla ja aamu-usva alkaa hälvetä helteisen päivän tieltä, kun pysäköin autoni Ruokolahdella Kaljulan kylässä Reino Rannanvaaran metsäpalstalle vievään liittymään. Reino on aloittanut läheisen kuusikon ensiharvennuksen ja juttua tehdään hakkuutyön lomassa. ”Olen tehnyt kaikki ensiharvennukset omana työnä” toteaa Reino heti alkuun. ”Samoin puutavaran ajon olen tehnyt maataloustraktorilla. Ford 5600 traktorina vuosimallia -78, siinä Patruuna 3000 kuormain ja Tempo teliperäkärry on ollut riittävä kalusto tässä työssä.” Ahkerana mies on saanut ollakin, sillä omistuksessa on lähes 100 ha isältä perintönä tullutta metsää. Aikoinaan herätys omatoimiseen metsänhoitoon lähti jo varsin nuorena, sillä isä Aleksander otti Reinon poikasena mukaan metsätöihin. Reino muistelee kuinka hän teki koulun jälkeen iltaisin ja lomilla koivikoiden pystykarsintaa. ”Oksasahalla sahasin niin ylös kuin yletin ja isä auttoi tikapuiden ja kirveen avulla loput.” Metsälautakunnan neuvoja kirjasi kantakirjaan eri läpimitat ja karsitut rungot merkittiin maalipannalla. Ketju teräväksi ennen seuraavaa tankillista! Lapsuudessa Reino oli innokas 4 H kerholainen ja hänellä oli hoidossa taimitarha, joka lienee ollut pitäjän suurimpia, sillä tarhassa oli parhaimmillaan kasvamassa 20 000 paljasjuurista kuusen tainta. Metsäkerho oli myös innostamassa Reinoa istutus- ja leimauskilpailuihin. Reino muistelee, että 1955 hän voitti samana päivänä sekä istutus- että leimauskilpailun. ”Silloin pääsin jopa radiohaastatteluun.” Niiltä ajoilta kova kilpakumppani oli Yrjö Vento. Kansakoulun- Sutelan korkean koulun- jälkeen metsäopinnot Reino Rannanvaara kävi Rajamäen metsätyönjohtajakoulussa, josta hän valmistui hakkuuneuvojaksi 1960. Koulun jälkeen työpaikka löytyi Ekströmin koneliikkeestä. ”Työhön pätevyyden osoituksesi riitti pomon auton moottorin remontti” muistelee Reino nauraen. Ekströmillä Reino toimi moottorisahaneuvojana. Ekströmillä oli silloin Partner sahojen edustus ja Reino kiersi Suomea neuvomassa ja kouluttamassa sahojen kauppiaita ja huoltomiehiä. Silloin elettiin Suomessa metsäalan voimakasta koneellistumisvaihetta. Moottorisahat yleistyivät ja Reinolla riitti kiirettä. Työnantaja vaihtui parinkymmenen vuoden työuran jälkeen 80- luvun alkupuolella Reino siirtyi kokonaan opetus- puolelle, sillä hän aloitti 1981 Ruokolahden metsäkoulun koneopettajana. Kysymykseeni mikä on ollut työuran mieliinpainuvimpia tehtäviä. Reino vastaa viipymättä: ”Kaksi kuukauden reissua ulkoministeriön kehitysaputyössä Tansaniassa 1984 ja -85. Koulutin sikäläisiä metsureita moottorisahan käyttöön ja huoltoon.” ”Kilimanjaron rinteillä olen opettanut hallittua puun kaatoa.” toteaa Reino. Nykyään eläkeläisenä työntahti on jo verkkaisempi ja hakkuutyön lomassa on mukava taukoa pitäessä istua kannon nokassa ja katsella oman työn jälkeä. ”Viime vuosien myrskyt ovat opettaneet paljon metsänhoidosta” sanoo Reino. Reunametsien harvennuksessa hän on soveltanut ajatustaan, jossa ensimmäinen ajouraväli jätetään harventamatta. ”Tuuli ei pääse puhaltamaan kuvion sisälle” hän kertoo. ”Metsänhoito on kuin taidetta” virkkaa Reino ja samalla kertoo kuinka puun työstäminen työväenopistossa ihan oikeaksi taiteeksi on ollut viime vuosina mukava harrastus. Japanilainen puupiirros, akvarelli maalaus sekä öljyväritekniikka ovat tuttuja. Juttutuokiomme päätteeksi kokenut opettaja näyttää, vielä kuinka moottorisahan teräketju viilataan purevaksi. Teksti ja kuvat: Kimmo Hanhisalo 7 Metsänomistajat Etelä-Karjala Kirjanpainaja Asta ja Veera myrskyjen jälkeen Ruokolahden metsiin ilmestyi kaarnakuoriainen, jonka tuhot etenkin vanhoissa kuusikoissa ovat paikoin olleet suuret. Kirjanpainaja on n. viiden millimetrin pituinen kaarnakuoriainen, jonka toukat käyttävät ravinnokseen kuusen nilakerrosta. Voimakkaina kantoina kuoriainen aiheuttaa kuusten joukkokuolemia. Etenkin vanhat ja jo elinvoimaltaan hiipuneet puustot ovat yleensä ensimmäisiä kirjanpainajan hyökkäysten kohteita. Teksti ja kuvat: Kimmo Hanhisalo ”Ansoja kokemassa”. KOSKIMIES.FI Reino Rannanvaara on muutaman vuoden ajan systemaattisesti pyrkinyt torjumaan kirjanpainaja kuoriaisen tuhoja omissa metsissään. Hänellä on tällä hetkellä kymmenkunta feromoniansaa pyytämässä pois parveilevaa kuoriaiskantaa. ”Laskin, että viime vuonna pyydystin yli 250 000 yksilöä.” hän kertoo. ”Normaali parveilumäärä kuukaudessa on n. 1 dl, jos määrä nousee yli 2 dl:n on vahinkoja odotettavissa” hän toteaa. Reino on siirtänyt pyydyksiään sen mukaan, kun yksittäisiä vahinkopuita on ilmaantunut kuusikoihin. ”Parasta kuoriaisen torjuntaa on kuitenkin hyvä metsänhoito. Tuulenkaatopuut pyrin korjaamaan mahdollisimman nopeasti pois metsästä.” hän sanoo. UUTUUS! MS 261 C-M 699€ MS 201 C-M 699€ MS 193 C 459€ Täysverinen ammattikone metsureille! Edistyksellinen moottoriteknologia. Todella kevyt moottorisaha Kevyin painevalurunkoinen puutöihin kotipihalla ja ammattisaha nyt entistä tehokkaampana! Stihl M-TRONIC. puutarhassa. FS 490 CEMK FS 260 FS 460 C Erityisen tukeva, kestävä ja luotettava raivaussaha ammattikäyttöön STIHL 2-MIX-Moottorilla. Kestävä, tukeva ja ergonominen raivaussaha tuuheaan ja vaikeaan maastoon. Ammattilaisen raivaussaha tukevilla mukavuusvaljailla. M-TRONIC/ergo -kevytkäynnistys. 995€ 699€ 899€ SIS. KOLMIOTERÄN, RAIVAUSTERÄN JA SIIMALEIKKURIN. MEILTÄ SAAT KAIKKI KONEET KÄYTTÖVALMIINA! DYNAMIC VENT 299€ UUTUUS! Kevyt ja hengittävä metsurin turvapuku! Nyt yhteishintaan Dynamic Vent turvapusero ja vyötäröhousut. LEHTIPUHALTIMET SYKSYYN! BG 56 BR 500 BR 600 Käsipuhallin järkihintaan! Myydyin Tehokkain ammattikone! ammattikone! 299€ 569€ 889€ Ratakatu 37– 39, LAPPEENRANTA AVOINNA ark. 9–18, la 9 –16 Kirjanpainajan tappamia puita. UUTUUS! PIENKONEET JA TARVIKKEET Veli-Matti Suutari 050 596 5339 Mikko Silonsaari 050 599 3653 8 Metsänomistajat Etelä-Karjala Kaarnakuoriaiset metsäomaisuuden kimpussa Metsä on omistajalleen yksi suurimmista, ellei suurin omaisuuserä. Tätä omaisuuserää uhkaa monet yllättävätkin tuhot, jotka saattavat tehdä omaisuuserästä lähes arvottoman muutamissa sekunneissa. Vaikka metsään kohdistuu useita erilaisia riskejä, on Suomen yksityissomisteisista metsistä silti vakuutettuina vain noin puolet, eli miljardien eurojen arvoinen omaisuus jää vahingon sattuessa ilman minkäänlaista turvaa ja vahingosta aiheutuneet menetykset ovat suoraan pois metsänomistajan tilipussista. Metsävakuutuksen tärkeyden tajuaa valitettavasti vasta kunnolla kun jotain tapahtuu omalle metsälle. Perinteisesti myrskyt ovat tehneet Suomen metsissä pahimmat tuhot kaataen miljoonia kuutioita puuta. Nyt Suomen metsiä on myrskyvuosien jälkeen vaivannut uusi vitsaus, nopeasti leviävä kirjanpainaja, joka on kuusia tuhoava kaarnakuoriainen. Kirjanpainajan aiheuttamat vahingot kuuluvat Pohjolan laajan metsävakuutuksen korvauspiiriin. Suurin osa metsävakuutusasiakkaista valitsee laajimman turvatason metsävakuutuksesta, joka korvaa myrskyn lisäksi myös mm. hyönteisvahingot, lumivahingot, metsäpalon ja jyrsijät. Hyönteistuhot ovat olleet alueellisia, mutta vahinkoalueet kasvavat jatkuvasti. Nyt onkin erityisen tärkeää, että metsänomistajat tarkkailevat omia metsiään. Jos on havaittavissa tuhoja, niin silloin pitää toimia viipymättä, sillä puut eivät toivu ajan kanssa kirjanpainajien tekemistä vahingoista ja kirjanpainajien syömä puu kuolee. ” Jos tuhoja on niin kannattaa tehdä nopeasti vahinkoilmoitus Pohjolaan, jolloin asia saadaan eteenpäin. Pohjolan Käsittelijä tilaa vahinko arvion asiakaan haluamalta taholta. Nopein tapa vahinkoilmoituksen tekemiseksi on internet” sanoo asiakkuusjohtaja Antti Tamminen Etelä-Karjalan Osuuspankista. Pohjolalla ei ole hyönteisvahingoissa maksimikorvausta (€/ tuhoutunut kuutio), vaan hyönteisten tuhoamat puut korvataan arvion mukaan kokonaisuudessaan, vähennettynä asiakkaan omavastuulla. ”Hyönteistuhossa saattaa metsänomistajalle tulla nopeastikin suuria menetyksiä, sillä kirjanpainajan tappama ja kuivaama puu saattaa kelvata tuhon jälkeen ainoastaan energiapuuksi, jolloin tappiot voivat nousta jopa yli 50€ kuutiolta” toteaa Antti Tamminen Metsävahingon käsittely 1. I lmoitus Metsänomistaja ilmoittaa vahingon verkkopalvelussa tai puhelimitse numeroon 0303 0303. Muuta metsänomistajan ei tarvitse tehdä. 2. Kirjaus Vahinkokäsittelijä kirjaa vahingon ja tilaa tarvittaessa vahinkoarvion, jonka Pohjola maksaa. 3. Arvio Vahinkoarvion tekee metsänomistajan valitsema arvioitsija, esimerkiksi metsänhoitoyhdistys. 4. Päätös Korvauspäätös pohjautuu vahinkoarvioon ja vakuutuksen ehtoihin. Valitse turvataso tarpeesi mukaan Metsävakuutuksessa on valittavissa eri turvatasoja: METSÄVAKUUTUS TURVATASOT Myrsky x x Lumi x x Palo, salamanisku ja jälkivartiointi x x Hyönteiset x Tulva x Anastaminen tai vahingonteko x Sienitaudit T Metsäkauriit* T Jänikset, jyrsijät ja linnut T x x METSÄPALOVAKUUTUS x x x x T = korvaa vain taimikolle ja istutettaville taimille aiheutuneita vahinkoja * Valtio korvaa hirvituhoja yksityisille henkilöille SE TUNNE, KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN... METSÄNOMISTAJAN KAIKKI PANKKI- JA VAKUUTUSPALVELUT YHDESSÄ op.fi/metsa 9 Metsänomistajat Etelä-Karjala Uuden Kemeran-lain mukaiset Mies metsästä korvaukset viivästyvät Metsäkeskukselta saadun tiedon mukaan taimikonhoidon ja juurikäävän torjunnan Kemera-korvaukset saadaan maksuun aikaisintaan lokakuussa. Lisäksi osa maksatuksista siirtyy seuraavalle vuodelle rahanpuutteen vuoksi. Uuden lain mukaan näihin töihin tarvitaan ennakkoon rahoitushakemus. Hakemuksia on lähetetty metsäkeskukseen runsaasti, nyt jo yli 20 000 kappaletta. Metsäkeskuksen atk-järjestelmät eivät ole ehtineet muutokseen mukaan, ja hakemusten käsittely on ruuhkautunut. Toteutusilmoi- tuksia tehdyistä töistä ei ole voitu juurikaan tehdä, koska hankkeelle täytyy saada ensin hyväksyntä ja hankenumero, jotta suunnitelma ja toteutus kohtaavat toisensa. tua odottelemaan rahoja useita kuukausia. Viivästykset aiheuttavat harmia metsänomistajille Maan hallitus on viestinyt uusista leikkauksista, jotka koskettavat myös Kemeratukia. On väläytelty, että tukitasoja alennetaan, tai joitakin työmuotoja poistuu kokonaan korvausten piiristä. Nyt siis kannattaa toimia ripeästi ja laittaa hommaat vireille vielä tämän vuoden puolella. Tänä vuonna tehty rahoitushakemus varmistaa tämänhetkisten tukitasojen saannin, vaikka työt toteutettaisiin vasta ensi vuonna. Työt metsissä ovat täydessä käynnissä ja koko ajan valmistuu uusia työmaita. Työntekijät tarvitsevat palkkansa ja metsänhoitoyhdistykset joutuvat luonnollisesti laskuttamaan teettämänsä työt sitä mukaa kun ne saadaan päätökseen. Hankkeista sovittaessa on laskettu, että Kemera-korvaukset kattavat osan kuluista. Nyt maanomistajat saattavat jou- Kemeratukiin leikkauksia ensi vuodelle – toimi nyt! Jouni Tiainen Metsässä liikkuminen on tuttua puuhaa entiselle rajamiehelle ja metsurille Kyösti Koivusalolle. Metsätöitä hän aloitti tekemään isänsä apuna jo 9 –vuotiaana justeerin kahvoissa 50-luvulla. Koulunsa päätettyään hän teki jo säännöllisesti metsänviljelyä, kulotusta, hakkuutöitä ja osallistui uittoonkin. Miehestä olisi voinut tulla koulutukseltaankin metsäalan ammattilainen, mutta koska harjoittelupaikka ei auennut ajoissa, lähti hän rajavartiostoon. Rajavartiolaitoksen palveluksessa vierähtikin 28 vuotta rajavartijan ja vartiopäällikön tehtävissä ympäri KaakkoisSuomea. Aktiivinen ammatti piti miehen liikkeessä, mutta silti vapaa-ajallaan Kyösti harrasti urheilun lisäksi metsätöitä. Kilpahiihto ja suunnistus toivat Kyöstille mm. hiihtosuunnistuksen SM-kul- Uuden kemera-lain tuet taimikonhoitoon Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki (kemera) tuli voimaan kesäkuun alussa. Metsänomistajan kannalta suurin uudistus on, että jatkossa kemera-tukea saa myös taimikon varhaishoitoon. Vanha laki mahdollisti tuen saannin vain yli 2 metrisille taimikonhoitokohteille. Taimikon varhaishoidon tuki 160 euroa hehtaarille - tukea saa kohteille, joissa taimien keskipituus hoitotyön jälkeen on välillä 0,7 – 3 metriä - poistettavia runkoja kohteella on oltava vähintään 3000 kpl hehtaarilla ja hoitotyön jälkeen taimikkoon saa jäädä enintään 5000 tainta hehtaarille - hankkeen koko täytyy olla vähintään 1 hehtaari, mutta se voi koostua useammasta eri kuviosta kuitenkin niin, että pienin kuvion koko on vähintään puoli hehtaaria - tukea taimikon varhaishoitoon maksetaan 160 euroa hehtaarille Nuoren metsän hoidon tuki 230-450 euroa hehtaarille - tukea saa kohteille, joissa puuston pituus hoitotyön jälkeen on yli 3 metriä ja puuston keskiläpimitan alle 16 cm - kohteella on oltava poistettavia runkoja vähintään 1000 kpl hehtaarilla ja hoitotyön jälkeen kohteelle saa jäädä enintään 3000 runkoa hehtaarille - hankkeen koko täytyy olla vähintään 2 hehtaaria, mutta se voi koostua useammasta eri kuviosta kuitenkin niin, että pienin kuvion koko on vähintään puoli hehtaaria - tukea nuoren metsän hoitoon maksetaan 230 euroa hehtaarille - jos nuoren metsän hoidon yhteydessä syntyvää pienpuuta kerätään vähintään 35 kuutiota hehtaaria kohden, korotetaan tuki 450 euroon hehtaarille. Tukea voi saada kahteen kertaan Uusi kemera-laki mahdol- listaa tuen saamisen taimikonhoitoon kahteen kertaan. Tukea voi saada sekä varhaisperkaukseen että vielä erikseen taimikonhoitoon tai nuoren metsän kunnostukseen. Hoitotöiden välin täytyy olla vähintään 7 vuotta. Muista tehdä ilmoitus (rahoitushakemus) metsäkeskukseen ennen töiden aloittamista Uusi kemeralaki edellyttää, että ennen hoitotöiden aloittamista täytyy tehdä ilmoitus (rahoitushakemus) Metsäkeskukseen. Hoitotyöt voidaan aloittaa vasta sitten, kun ilmoitus on tehty. Mikäli ilmoitusta (rahoitushakemusta) ei tehdä, eivät kohteet ole tukirahoituskelpoisia. Rahoitushakemuslomakkeet löytyvät netistä Metsäkeskuksen sivuilta www.metsakeskus.fi. Voit antaa ilmoituksen teon myös metsänhoitoyhdistyksen neuvojan tehtäväksi. Uutta sahaa mallailemassa. taa vuonna 1977. Metsätyöt pysyivät myös lähellä sydäntä. Vapaa-ajallaan ja lomillaan Kyösti piti yllä ammattitaitoaan tekemällä metsänviljelyä, raivuita ja hakkuita. Ylämaalla työskennellessään hän tutustui 70-luvulla metsänhoitoyhdistyksen neuvojaan Hannu Aholaan. Metsänhoitoyhdistykselle Kyösti onkin tehnyt paljon työtunteja. Hän laskee saavuttaneensa miljoonan istutetun taimen rajan tänä vuonna ja raivattuja hehtaarejakin lie kertynyt jo yli tuhat. Työura Rajavartiolaitoksessa on jo takana, mutta metsästä tämä mies ei pääse. Yhä veri vetää raivaussahan puikkoihin karmeisiin paikkoihin, joissa on pitkistä jaloista hyötyä. Rajamiehenä piti pärjätä kaikkien kanssa ja näyttää esimerkkiä. Kyösti onkin todellinen esimerkki nuoremmilleen. Liikkuminen ja työskentely luonnossa pitävät mielen ja kehon virkeänä. Teksti ja kuva: Nina Lappalainen 10 Metsänomistajat Etelä-Karjala Kaava voi rajoittaa metsänkäyttöä Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä. Yleiskaava on metsänomistajan kannalta tärkein maa- ja metsä-omaisuuden käyttöön vaikuttava kaavamuoto. Sen laatii kunta. Kaavamääräykset eivät saa johtaa met-sänomistajan kannalta kohtuuttomiin vaikutuksiin. Jokaisen maanomistajan on siten syytä seurata maa-kunnan ja oman metsäpaikkakunnan alueella tapahtuvaa kaavoitusta. Toimenpiderajoitukset vähentävät hakkuumahdollisuuksia Kaavan laatimisen ajaksi tai kaavamääräyksissä voidaan kaava-alueelle määrätä toimenpiderajoitus ja maisematyölupavaatimus. Silloin kaava-alueella ei saa suorittaa kaavan toteuttamista vaikeuttavaa toi-menpidettä ilman maisematyölupaa. Tällaisia lupaa vaativia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi maisemaa muuttava puiden kaato tai maankaivaminen. Yleiskaavaalueilla toimenpiderajoitus ja maisematyö-lupavaatimus ovat voimassa, jos kaavassa tai kaavamääräyksissä niin määrätään. Asemakaava-alueilla useimmat maisemaa muuttavat toimenpiteet vaativat maisematyöluvan automaattisesti, ellei kaavassa toisin määrätä. Luonnonvarakeskus, entinen Metsäntutkimuslaitos, teki EteläSuomessa 32 kunnan alueella tutkimusta erilaisten kaavamääräysten vaikutuksista metsätalouteen. Rajoitetun puuntuotannon, koskee lähinnä uudistushakkuita, piirissä oli pahimmillaan jopa 17 % kunnan metsä- ja kitumaan pinta-alasta. Tähän lisättynä puunostajien vähäisempi kiinnostus ostaa puuta maisematyölupavelvoite alueilta, voi vähentää ko. kunnan alueen kantorahatuloja jopa neljänneksellä. Vaihteluväli kuntien kesken on toki suuri, mutta kunta- ja biotalouden näkökulmasta näin suuret vaikutukset ovat masentavia. Kaavamerkinnät ja – määräykset selkeiksi Kaavamääräyksillä voidaan rajoittaa metsien käyttöä maiseman, luonnonarvojen tai vaikkapa virkistys-tarpeiden turvaamiseksi. Luonnonarvoja kaavassa merkitään esimerkiksi, SL, MY tai luo- merkinnällä, virkistys- ja ulkoilualueita VL ja MU sekä maisema-alueita ma -merkillä. Erilaisia variaatioita alaviittei-neen näiden käytöstä on useita. Kyseisten kaavamerkintöjen käyttö on viimeaikaisissa kaavoissa lisääntynyt, etenkin kaupunki- ja taaja-ma-alueilla sekä niiden läheisyydessä tehtävissä kaavoissa. Kuntaliitosten myötä tällaisia kaupunkialueille tarkoitettuja kaavamääräyksiä leviää maaseutualueille, joissa niillä ei ole tarkoituksenmukaista tarvetta. Niihin voi olla liitetty myös maisematyölupavaatimus, valitettavasti myös metsätalousalueilla. Kaavamääräysten tulee olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä, eivätkä ne saa olla maanomistajille koh-tuuttomia. Monesti alueen merkintä on epämääräinen ja liian laaja. Tämä korostuu etenkin luo- ja MY- merkintöjen käytössä. Pistemäisiä, pienialaisia tai muuttuvia kohteita, kuten metsälakikohteet, liito-orava jne., jotka huomioidaan jo muun lainsäädännön kautta toiminnassa, ei tulisi merkitä kaavaan. Ylimääräistä työtä aiheutuu myös kyseisten kaavamäärä- ysten selvittämisestä. Niiden sisältöä joutuu ha-kemaan kaavaselostuksesta tai erillisestä kaavan liitteenä olevasta selvityksestä. Tämä tekee kaavan tosiasiallisten vaikutuksien selvittämisestä hankalaa. Maisematyölupa Vaikka kaavassa on maisematyölupavaatimus, niin aina ei kuitenkaan maisematyölupaa tarvita. Vaiku-tuksiltaan vähäiseksi katsottava toimenpide ei vaadi maisematyölupaa. Milloin toimenpide on vähäinen? Vähäiseksi toimenpiteeksi voidaan katsoa sellainen toimenpide, joka ei vaikuta kaavoituksessa alueelle määrättyyn käyttötarkoitukseen tai siihen ympäristöön ja maisemaan, jossa alue sijaitsee. Käytännössä metsänhoidollisesti oikein tehtyjen taimikonhoitojen ja harvennushakkuiden ei voitane katsoa muuttavan maisemaa. Uudistushakkuu ja voimakas maanmuokkaus saattavat vaatia maisematyöluvan. Suojelu- tai virkistysalueilla, maisema-alueilla, rantaalueilla, erityisiä luontoarvoja omaavilla ja taajama-alueilla on luvanhakukynnys alhaisempi, johtuen alueiden erikoiso- minaisuuksista ja kaavassa määrätystä käyttötar-koituksesta. Maisematyölupaa ei voida myöntää kaavassa olevien suojelumääräysten vastaisesti esim. luonnonsuojelukohteilla. Monesti maisematyölupavaatimus lisää vain turhaa byrokratiaa ja kustannuksia. Maisematyöluvan hinta vaihtelee kunnittain kympeistä useisiin satasiin. Maanomistajien on tarkoin seurattava, ettei maisematyö-luvan hakemista edellytetä kaavamääräyksissä kovin kevyin perustein. Mhy:n lisäksi tämän vuoden alusta maakuntaan on saatu lisäresurssia maan- ja metsänkäyttöasioihin vaikuttavien kaavojen ja ohjelmien seurantaan ja käytännön vaikuttamiseen. Toimintaa tehdään vahvas-sa yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen ja alueen maataloustuottajien kanssa. Keskusliitto MTK:lla on Kaakkois-Suomeen sijoitettu alueen metsäasiantuntija, Hannu Ripatti. Toimipaikka on Kouvolassa tuottajaliiton toimiston yhteydessä. Metsänhoitoyhdistys tekee edunvalvontaa kaavoituksessa Metsänhoitoyhdistys pyrkii vaikuttamaan omalla toimialueellaan kaavoitukseen, jos kaavalla on metsäta-loudellisia vaikutuksia. Mhy on tehnyt lausuntoja ja muistutuksia mm. Lappeenrannan kaupungin, Ruoko-lahden ja Lemin kuntien kaavoista, kiinnittäen huomioita etenkin aiemmin kerrottuihin seikkoihin. Tätä työtä jatketaan metsänomistajien hyväksi. Metsänhoitoyhdistys on luonteva paikka aloittaa oman asian eteenpäin vienti. Hannu Ripatti metsäasiantuntija MTK:n metsälinja, Kouvola puh. 0400 754 253 [email protected] www.mtk.fi Vireillä tai suunnitteilla olevia kaavoja. Tarkemmat selvitykset kaavoista on nähtävillä kuntien nettisivuilta. Vahvistettavana / vireillä / tulossa - Ruokolahden kunnassa Saimaan alueen rantayleiskaavan tarkistus, Mietinsaari, uudelleen nähtävänä 17.8-16.9.2015 - Lappeenrannan kaupungissa on ollut nähtävillä ja edelleen vireillä kaupungin keskustaaja-man keskusta-alueen, itäisen, eteläisen ja läntisen osan osayleiskaavat, Hyväristönmäen osayleiskaava, Nuijamaantien osayleiskaava, Korvenkylän osayleiskaava, - Lemin kunnassa Iitiän tienvarsialueen osayleiskaava luonnos tulossa 2015 - Lemin kunta harkitsee Huttulan kyläyleiskaavan käynnistämistä tulevina vuosina - Parikkalan kunnassa Koirniemen ja Kolmikannan osayleiskaavat ovat olleet nähtävillä ja osin vireillä Lisäksi kaupungeissa ja kunnissa on mittava määrä asemakaavoja vireillä niin taajamiin kuin ranta-alueille. Ota rohkeasti puheeksi Ota rohkeasti puheeksi perintömetsä. Ota rohkeasti puheeksi perintömetsä. perintömetsä. Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua ja kysy lisää spv-palveluista. metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin ja kysy lisää spv-palveluista. Avoimesti ja Asikainen, ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos Meiltä saat apua Kimmo LKV, julkinen kaupanvahvistaja, Väätäisentieonnistuu. 5, 51900 JUVA metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin p. 0400 156 022, [email protected] - JUVA - PUUMALA Asikainen, LKV, julkinen Väätäisentie 5, 51900 JUVA LKV, ja kysyKimmo lisää spv-palveluista. Jouni Tiainen, LKV, kaupanvahvistaja, Erkki Kivistö, Petra LKV, Tiiterontie 17 A, 58700 SULKAVA p. 0400Huupponen, 156 022, [email protected] julkinen kaupanvahvistaja, - JUVA - PUUMALA julkinen kaupanvahvistaja, p. 044 742 2353, [email protected] - SULKAVA - PUUMALA Toritie - JUVA 1 Lavolankatu 10 Kimmo Asikainen, LKV, julkinen 17 kaupanvahvistaja, Väätäisentie 5, 51900 JUVA Petra Huupponen, LKV, Tiiterontie A, 58700 SULKAVA 53600 Lappeenranta 56100 Ruokolahti p. 0400 156 022, [email protected] SULKAVA - JUVA - PUUMALA p. 044 742 2353, [email protected] - PUUMALA - JUVA p. 020 413 4890, p. 020 413 4710, Petra Huupponen, LKV, Tiiterontie 17 A, 58700 SULKAVA [email protected] [email protected] p. 044 742 2353, [email protected] - SULKAVA - PUUMALA - JUVA Metsänomistajat Metsänomistajat METSÄ-SAVO METSÄ-SAVO Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi ETELÄ-KARJALA METSÄ-SAVO Metsänomistajat Etelä-Karjala Lavolankatu 10 • 53600 Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • •Väätäisentie 5 • 51900 JUVA Lappeenranta www.mhy.fi/etelakarjala • www.metsanomistajat.fi www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi 11 Metsänomistajat Etelä-Karjala Männyn istutusmääriä nostettava Puulajivalintaa syytä tasapainottaa metsänviljelyssä Metsänviljelyä on Suomessa harjoitettu laajemmassa mittakaavassa 60-luvulta lähtein. Männyn valtakausi metsänviljelyssä ajoittui 60-luvun puolivälistä 90-luvun alkuun. 90-luvulla kuusikuidusta tehtävät aikakausi- ja painopaperit nousivat metsäteollisuuden ”syömähampaiksi”, nostaen kuusikuidun hinnan selvästi mänty- ja koivukuitua korkeammaksi. Kun samaan aikaan kuusisahatavan kysynnän kasvu nosti kuusitukin hinnan mäntytukin hinnan tasolle, alkoi metsänomistajien kiinnostus kuusen viljelyyn kasvaa. 90-luvun puolivälistä lähtein kuusi on ollut metsänviljelyn valtapuulaji. Kysynnän rakenne muuttuu Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas rakennemuutos. Kehityksen taustalta löytyvät internet ja mobiilimaailma. Kuusikuituun pohjautuvan aikakausilehti-, paino- ja sanomalehtipaperin käyttö on kääntynyt vääjäämättömään laskuun. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on suljettu jo 15 paperikonetta. Samanaikaisesti sellun ja kartongin kysyntä ja hinnat ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Alkuvuoden lukuisat investointipäätökset osoittavat, että metsätalouden vahva nousukausi on käynnistynyt. Kuluvan vuosikymmenen lopulla metsäteollisuus tarvitsee vuosittain 10–12 miljoonaa kuutiota lisää raaka-ainetta. Investoinnit ovat suuntautuneet sellun ja kartongin tuotantoon, jossa pääraakaaine on mänty ja koivu. Istutusmääristä lähes 80 prosenttia kuusta Kaakkois-Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana vuotuinen istutusala ollut keskimäärin 4850 hehtaaria, josta 3700 hehtaaria on ollut kuusta, 850 hehtaaria mäntyä ja 300 hehtaaria koivua. Lisäksi mäntyä on kylvetty 800 hehtaaria alalle ja luontaisesti männylle on uudistettu 1350 hehtaaria ja kuuselle 600 hehtaaria. Kun lasketaan yhteen sekä metsänviljelymäärät että luontainen uudistaminen, niin vuosittain männylle uudistuu 3000 hehtaaria, kuuselle 4300 hehtaaria ja koivulle 300 hehtaaria. Taimisäkeistä löytyy lähes pelkästään kuusen taimia. Jatkossa olisi hyvä, jos taimisäkeistä alkaisi pilkistämään myös männyn taimen latvat. istutusta tulisi lisätä noin 1000 hehtaarilla vuodessa. Kuusen istutusta puolestaan tulisi vähentää noin 1000 hehtaarilla. Tavoitteelliset vuotuiset istutusmäärät olisivat männyllä noin 1800 hehtaaria, kuusella 2700 hehtaaria ja koivulla 500 hehtaaria. Kun tähän lisätään männyn kylvö ja männyn sekä kuusen luontainen uudistuminen, männylle uudistettaisiin vuodessa noin 4000 hehtaaria, kuuselle 3300 hehtaaria ja koivulle 500 hehtaaria. Tällä puulajisuhteella päästäisiin myös optimaaliseen tilanteeseen maapohjan rehevyyden ja puulajien välillä. Rehevyydeltään männyn kas- vatukseen parhaiten sopivia maapohjia on lähes täsmälleen puolet Kaakkois-Suomen metsämaista ja kuuselle ja koivulle sopivia toinen puoli. veydenhuollon ja koulutuksen avulla. Metsänomistajaa kannustetaan vastaavasti investoimaan kärsivällisesti kaukana tulevaisuudessa odottaviin tuottoihin kemera -investointituen avulla. Siinä valtio sijoittaa yhden euron ja metsänomistaja kaksi tai kolme euroa kymmenien vuosien päästä odottaviin tuloihin. Investointi tulevaan hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. han on kuin hyvin valmennettu synnytys. Syntymän jälkeiset neuvolakäynnit on verrattavissa taimikon tarkastuksiin. Varhaishoito tapahtuu eskari-iässä ja taimikonhoito rippikouluiässä. Metsällä on aivan kuten ihmiselämässä riski sairastua ja jopa kuolla ennenaikaisesti. Terveydentilasta huolehtiminen ja vakuutusturva ovat perustarpeita – niistä ei pidä tinkiä. ratkaise kaikkea. Hakkuussa käytettävät tukkipituudet ja muut kauppakirjan ehdot vaikuttavat lopputulokseen. Monesti aliarvioidaan katkonnan vaikutus. Tukkipuun ja kuitupuun hintaero on päätehakkuulla 1:3 ja harvennuksillakin 1:2,5. Siksi korjuuta pitää aina valvoa, että se toteutuu kauppakirjan ehtojen mukaisesti. Korjuun valvonta vaatii osaamista ja mittaustietoja. Aivan kuten lasten kasvatuksessa on myös metsänhoidossa nyrkkisääntöjä. Taimikon perustaminen muokattuun maa- Ensiharvennus on kuin ammattitutkinto, jossa pitkäjänteisyys palkitaan ensimmäisten hakkuutulojen muodossa. Merkittäviä tilipäiviä metsästä saa vain kolmesti kiertoajassa - ensiharvennustulojen jälkeen vielä toisesta harvennuksesta ja päätehakkuusta. Kannattavuuden kannalta hakkuiden oikea-aikaisuus ja korjuutyön laatu ovat tärkeitä. Koska tilipäiviä on harvassa, myös yksikköhintoja kannattaa seurata muutaman vuoden tähtäimellä ja päättää myyntiajankohdasta kulloisenkin markkinatilanteen pohjalta. Vuodet eivät ole veljeksiä – toisinaan kysellään vahvemmin kuusi- ja toisinaan mäntyvaltaisia leimikoita. Metsänomistajalla on oikeus vaatia tiedot katkotuista pölkyistä ja niiden pituus- ja läpimittajakaumasta eikä se saa riippua siitä onko metsänomistaja antanut valtakirjan asioidensa hoitamiseen vai ei. Jo pelkkä tietoisuus siitä, että joku valvoo korjuuta ja katkontaa on vahinkoja ennalta ehkäisevää. Vastaavasti epäilys siitä, että mittaustietoja pantataan, on omiaan viemään puukaupan luottamusta. Jos oma osaaminen tai aika ei riitä korjuun valvontaan kannattaa se palvelu ehdottomasti ostaa omalta metsänhoitoyhdistykseltä. Jatkossa kuitupuun jalostuskapasiteetti on lisääntymässä merkittävästi. Se tarkoittaa, että katkonnan kanssa on oltava vielä nykyistäkin valppaampana. sän kestä olla passiivisen omistuksen vaiheessa ilman, että tuotot pienenevät. Vanhuuteen kuuluu voimien heikkeneminen eikä ennen täysi-ikäisyyttä ole oikeuksia eikä kykyjäkään huolehtia viisaasta päätöksen teosta. Tämän vuoksi metsän tulisi vaihtaa omistajaa kahdesti tai kolmesti ihmisen elinkaaren aikana. Aivan kuten sote-ratkaisujen tulee metsätilojen sukupolvenvaihdosten olla valtiovallan erityissuojelussa. Molemmista on kirjaukset Sipilän hallituksen ohjelmassa. Ne pitää myös toteuttaa. Mäntyä lisättävä, kuusta vähennettävä Paremman tasapainon säilyttämiseksi teollisuuden tulevan puun kysynnän ja metsien puulajirakenteen välillä männyn Pekka Vainikka Elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus, kaakkoinen palvelualue Kuin ihmiselo Metsän kiertokulku on verrattavissa ihmisen elämään. Ensin ollaan pari kolme vuosikymmentä pelkästään kuluja aiheuttavan huolenpidon varassa. Jos laiminlyö oikea-aikaiset hoidot, jäävät tulevaisuuden tuotot heikoksi. Jos tekee ne ajallaan, säästää kustannuksista ja varmistaa hyvän tuoton. Yhteiskunta panostaa vahvasti lapsiin ja nuoriin ter- Puukaupan kilpailutus on viisasta, sillä harva ostaja pystyy maksamaan parasta hintaa kaikenlaisista leimikoista. Yksikköhinta ei kuitenkaan Vaikka metsän kiertoaika on ihmiselon mittainen, ei met- Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y. 12 Metsänomistajat Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:n markkinakatsaus Jouni Tiainen Millaiset ovat metsätilakaupan näkymät loppu vuodelle? Kaupankäynti on ollut alkuvuodesta vilkkaampaa kuin viimevuonna. Kauppoja välityskohteista tehtiin vuonna 2014 63 kpl, kun tännä vuonna on jo sovittu 50 välityskohteen kauppat. Metsätilat ovat olleet kylläkin pienempiä kuin edellisenä vuonna. Uskon, että loppuvuosi jatkuu metsätilojen osalta vilkkaana mutta tonttikauppojen osalta markkinatilanne on haastava. Rantarakennuspaikan pitää olla hyvä, jotta se kiinnostaa ostajia. Etelä-Karjalassa Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:n toimesta tehtyjen alkuvuoden kauppojen keskihinta on ollut n. 4 260 €/ha ja puustoa kohteissa on ollut n. 122 m³/ha. Kysytyimpiä ovat edelleen taajamien lähellä sijaitsevat puustoiset kohteet hyvien tieyhteyksien varrella. Metsäkiinteistökaupassa lama ei vaikuta niin kuin asuntokaupassa. Minkälaisiin myyntiaikoihin tulisi varautua? Keskimääräinen myyntiaika on yli kuukauden. Tarjousten pyyntö pitkittää myyntiaikaa, mutta se on antanut yleensä hyvän lopputuloksen myyjälle. Oleellisinta olisikin asettaa lähtöhinta oikein, jolloin kauppa käy sujuvasti. Ostajat arvostavat oikein hinnoiteltuja kohteita ja tällöin niihin on saatu runsaammin tarjouksia. Mitä erityistä tulisi ottaa huomioon, kun myy tai ostaa metsätilaa? Myyjän kannattaa myydä tila puineen. Tällöin maksaa vähemmän veroja valtiolle. Lisäksi sellaiset kohteet ovat kysytympiä, joissa on hakattavaa. Vanhat rakennukset ovat yleensä rasite metsänostajalle. Metsäarvio kannattaa teettää aina metsänhoitoyhdistyksellä. Vain siten myyntihinta asettuu oikealle tasolle, kun arvio perustuu maastossa käyntiin. Myös ostajat arvostavat hyvin tehtyä tila-arviota. Ostettaessa kannattaa selvittä mm. kiinteistön sijainti, tiestö, tilan metsänhoidollinen tila ja hakkuumahdollisuudet. Joillekin osuudet yhteisiin vesialueisiin tai mahdollisuus liittyä metsästysseuraan ovat tärkeitä asioita. Kohteeseen kannattaa aina käydä tutustumassa paikan päällä. Erkki Kivistö, kiinteistönvälittäjä (LKV) Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV/ Mhy Etelä-Karjalan toimialue Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV johtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa Metsätiloja myynnissä: Imatra, Hallikkala ja Räikkölä, 12,2 ha, neljän tilan kokonaisuus, mitkä myydään yhdessä. Hp. 38.000 € / Kivistö Imatra, Immalanjärvi, n. 2,6 ha puustoinen määräala Laitilanlahdentien ja Jäppilänniementien risteyksessä Hp. 22 000 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Lappeenranta, Lahnajärvi (Ylämaa, Mättö), kahden tilan kokonaisuus. Kotilammen rannalla 1 rantarakennuspaikka. Kaunis puutoinen rinnepaikka. Palsta rajoittuu myös Monnonjärveen. Hp. 48.000 € / tarjous / Kivistö Lappeenranta, Sirkjärvi. 11,5 ha, Korkea-Ahontie kulkee tilan poikki. Hp. 35 000 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Luumäki, Kurvila (Moitjärven rannalla) kahden eri rekisteriyksikön muodostama kokonaisuus yht. 33,3 ha, jolla myös 2 vapaa-ajan asuintonttia Moitjärven rannalla. Hp. 160 000 € / tarjous elokuun loppuun mennessä / Haimila Luumäki, Luotonen kaksi metsätilaa (15,8 ha ja 12,4 ha); myydään yhdessä tai erikseen. Hp. yht. 72 000 € / Tarjoukset 28.9. mennessä / Haimila Miehikkälä, Saivikkala (Taavetintien varrella) metsätila 15,1 ha hp. 98 000 € / tarjous 2.9. mennessä / Haimila Rautjärvi, Purnujärvi, n. 29,8 ha. Kiurunrannantien ja Peussantien risteyksessä määräala. Hp. 80 000 € / tarjous 11.9. mennessä/ Kivistö Ruokolahti, Kattelus, 14,2 ha. Puustoine (1 790 m³), hyvä sijoituskohde. Tila rajoittuu Ruusinmäentiehen ja Tarkkolantiehen. Hp. 68 000 € / Kivistö Rautjärvi, Lassila, 6,3 ha taimikkovaltainen tila Varpaanlahdentien ja Lassilantien risteyksessä. Hyvä puuhapalsta. Hp. 9 800 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Rautjärvi, Vähikkälä, 20 ha puustoinen (n. 2.920m³) tila. Uudistuskypsää metsää n. 9 ha. Hp. 118 000 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Taipalsaari, Sammaljärvi, 2 puustoista tilaa yht. 7 ha. Hp. 45 000 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Muut kohteet: Lappeenranta, Säkkijärven Lavola (Ylämaa), n. 1,6 ha määräala. 1 rantarakennuspaikka Valkjärven rannalla. Ranta avautuu etelään. Hp. 64 500 € / tarjous / Kivistö Luumäki, Salmi, vapaa-ajan asuintontti n. 5 000 m², jolla aurinkoisella rannalla rantaviivaa n. 160 m. Rakennettu hyvä tie perille asti! Hp. 75 000 € / tarjous/ Haimila Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa: www.metsatilat.fi Erkki Kivistö, LKV, puh. 0400 158 082 julkinen kaupanvahvistaja Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI Imatra, Immalanjärvi, rantatontti (0,32 ha) ja vanha saunamökki Immalanjärven rannalla sekä n. 1,3 ha määräala tontin ja Laitilanlahdentien välissä. Tie perille ja sähköliittymä on. Hp. 27 000 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Jouni Tiainen, LKV, puh. 0400 158 369 Lappeenranta, Hujakkala (Ylämaa), n. 0,6 ha määräala/ rantarakennuspaikka kauniin Suurijärven rannalla Miehikkälän rajalla. Ranta avautuu etelään. Kaunis puustoinen kalliorantaa. Hp. 60 000 € / tarjous / Kivistö Jarmo Haimila, LKV, puh. 0500 556 913 julkinen kaupanvahvistaja Lavolankatu 10, 50600 Lappeenranta julkinen kaupanvahvistaja Riihitie 1, 54500 TAAVETTI Turvallinen metsän ammattilainen välittää 13 Metsänomistajat Etelä-Karjala Alhaisen korkotason myötä metsästä on tullut kiinnostava sijoituskohde Vielä jokunen vuosi sitten metsään sijoittamista pidettiin ”vanhahtavana” ajatuksena. Korkojen laskun ja yleisen talouden taantuman myötä metsäsijoituksista onkin tullut rahalaitosten trendituote. Usko metsätalouteen on palannut! Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Riku Suursalmi Sijoituksille luvattava 3-5 %:n tuotto onkin yht´ äkkiä varteenotettava vaihtoehto. Ja vielä lähestulkoon riskitön sellainen. Puunjalostuksen investointipäätökset takaavat puun kysynnän pitkäksi aikaa. Saavuttaakseen luvatun tuoton, vaa- Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi tivat myös rahastojen kohteina olevat metsätilat suunnitelmalliset ja jatkuvat hoitotoimet. Pelkkä hakkuu ei riitä, vaan tulevaisuudesta on myös huolehdittava. Kun sijoittaa saadusta tulosta jatkuvasti n. 15 % uudistamis- ja hoitotöihin, päästään pitkällä aikavälillä tuohon em. 3-5 %:n tuottoon EteläSuomessa. Yksityinen ihminen voi tuon luvun jopa kaksinkertaistaa, mikäli pystyy itse huolehtimaan hoitotöistä. Ja luonto hoitaa loput! Metsätiloilla on nyt hyvä kysyntä ja hinnat kohdallaan. Kannattaako metsää ostaa nykyhinnoin? Toisaalta metsä tuottaa hoidettuna vakaata tuloa omistajalleen. Kannattaako siis myydä lypsävää lehmää? Pitää vielä muistaa, että lehmä tarvitsee hoitoa lypsääkseen. Tässä pohdinnassa kannattaa ehkä valita vain kahdesta vaihtoehdosta. Kolmas ja huonoin vaihtoehto on se ettei metsäomaisuudelle tehdä mitään. Vaihtoehto 1: Jos olet kiinnostunut metsäomaisuuden hoidosta – osta lisää metsää. Parhaan taloudellisen lopputuloksen saat jos pystyt tekemään hoitotyöt Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Onko talven aikana tullut tuhoja? Mistä voisi myydä puuta ja miten? Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijan kanssa, yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai www.mhy.fi/etelasavo ETELÄ-SAVO ETELÄ-KARJALA Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala • Lavolankatu 10 •553600 Lappeenranta Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo• Väätäisentie • 51900 JUVA • [email protected]• www.mhy.fi/etalasavo p. 020 413 4700 • www.mhy.fi/etelakarjala • www.metsanomistajat.fi Vaihtoehto 2: Jos sinua ei kiinnosta metsänhoito, et vaikkapa sairauden vuoksi siihen pysty tai siitä on tullut jopa rasite – kannattaa hyvä kysyntä hyödyntää ja muuttaa metsä rahaksi tai liittyä Etelä-Karjalan yhteismetsän osakkaaksi. Myyntitulon voi sitten vaikka sijoittaa metsärahastoon. Omaisuus säilyy, mutta vaihtaa vain muotoaan. Siis pitäisikö nyt sitten ostaa vai myydä metsäpalstoja? Saappaat jalkaan ja metsään. Metsänomistajat itse. Kiinnostus on kuitenkin tärkeintä. Jouni Tiainen kehittämispäällikkö 14 Metsänomistajat Etelä-Karjala Uutta tekniikkaa tuholaistorjuntaan Saksalainen kemian alan yhtymä BASF on tuonut metsäpuolen markkinoille uudet torjuntatuotteet kirjanpainajakuoriaisia (Ips typographus) vastaan. Trinet®P-feromoniansa suojelee pystyssä olevaa metsää ja Storanet®suojaverkko suojaa jo kaadettua puutavaraa. Molemmissa tuotteissa vaikuttavana tehoaineena on kasvinsuojeluaine Alfa-sypermetriini, jota käytetään tuhohyönteisten torjunnassa. Tuotteet rekisteröitiin Suomessa maaliskuussa ja niiden markkinointiin palkattiin myyntiedustajaksi Salla Rantanen. Rantanen on jo aikaisemmin tehnyt tuotteista tutkimuksen, ja hallitsee sen vuoksi laajan asiantuntijuuden kyseisistä tuotteista. Trinet®-P Trinet®-P-feromoniansa on alumiinista tehty kehikko, jonka päälle asetetaan kasvinsuojeluainetta sisältävä polyesteriverkko ja sisäpuolelle kirjanpainajia houkutteleva feromoniampulli. Yhdessä nämä kaksi ainetta houkuttelevat ja lopulta tappavat kuusia tuhoavia kirjanpainajia. Verkon teho kestää jopa kuusi kuukautta, ja sen voi säilöä käyttökuukausien välissä. Tuote on suunniteltu nimenomaan kirjanpainajan torjuntaa vastaan, ja se on erittäin helppo pystyttää. Eurooppalaisissa kokeissa Trinetillä on saavutettu 82 % pienempi kirjanpainajan aiheuttama puumäärän vaurioituminen hehtaaria kohti. Storanet® Storanet®-suojaverkko on polyesteristä valmistettu verkko, joka sisältää hyönteistorjunnassa käytettyä kasvinsuojeluainetta. Sen tarkoitus on suojata varastoituja puunrunkoja puun tuholaisilta. Verkko levitetään kaadettujen puunrunkojen päälle suojaamaan runkoja pinon ulkopuolelta tulevia hyönteistuhoja vastaan. Samalla verkko estää jo rungoissa olevia hyönteisiä tekemästä rungoille tuhoa sekä niitä leviämästä ympärillä olevaan metsään. Oikein käytettynä verkon teho tuhohyönteisiä vastaan on 100%. Verkon teho kestää jopa kuusi kuukautta ja sen voi säilöä käyttökuukausien välissä. Yhteystiedot: Lisätietoja voi kysellä tuotteiden myyntiedustajalta ja asiantuntijalta. Salla Rantanen, Sales representative, Forest Products, BASF OY salla.rantanen@ partners.basf.com +358 40 679 0649 Harjoitteluajan kokemuksia kesältä 2015 Jouni Tiainen Olen Ylämaalta kotoisin oleva metsätalousinsinööriopiskelija (AMK). Aloitin nyt kesän jälkeen toisen vuoden opinnot Mikkelissä. Aiemmalta ammatiltani olen paperiprosessinhoitaja ja ehdin välillä lukea myös hieman maanrakennustekniikkaakin. Kiinnostus metsäalaa kohtaan heräsi enemmän kun tein istutuksia ja raivauksia isäni kanssa. Tuli ajatus, että tästähän minä löysin sopivan alan itselleni. Metsätalousinsinöörin opinnot koostuvat luennoista, maastoopetuksesta, tehtävistä yksin ja ryhmissä, sekä tietenkin harjoitteluista. Viime talvella ja keväällä täytyi pohtia mikä olisi itselle hyvä harjoittelupaikka kesäksi. Metsänhoitoyhdistys harjoittelupaikkana kiinnosti. Halusin tutustua työpaikkaan ja sen toimintatapoihin ja olikin loistouutinen kun keväällä kuulin että sain paikan Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä. Asuminen onnistui vanhempien luona, eikä tarvittu sen suurempaa muuttooperaatiota Mikkelistä Lappeenrantaan. Töihin kulkeminenkin onnistuisi omalla autolla siedettävällä työmatkalla. itsekin. Välillä olin metsäneuvojien mukana, mutta suurimmaksi osaksi työ oli itsenäistä. Työkaverit olivat mukavia ja opinkin heiltä paljon, myös työilmapiiri oli todella hyvä. Aiempaa kokemusta metsätöistä minulla oli lähinnä istuttamisesta, raivaamisesta ja moottorisahan käytöstä. Nyt pääsin kokemaan miltä tuntuu tehdä avustavia toimihenkilön tehtäviä. Harjoittelussa pääsin jakamaan taimia, nauhoittamaan leimikoita, tekemään toimistotöitä ja olemaan mukana tilakäynneillä ja tehdä niitä hieman Parasta harjoittelussa oli, kun sai itse vaikuttaa ja suunnitella omaa aikataulua ja päivän ohjelmaa. Unohtamatta tietenkään sitä että pääsin liikkumaan paljon luonnossa ja tekemään monipuolisesti uusia asioita tekemällähän sitä oppii. Metsänomistajia oli myös mukava tavata ja liikkua heidän metsissään arvioimassa hoidon tarpeita Hattu päähän ja menoksi. tai hakkuiden mahdollisuuksia yhdessä metsäneuvojan kanssa. Harjoittelussa opin myös työskentelemään uusien tietokoneohjelmien kanssa ja varmasti kartanlukutaitokin kehittyi. Muiden työskentelyä seuraamalla ja itse tekemällä muodostui itselle positiivinen mielikuva mitä työ metsätalousinsinöörinä metsänhoitoyhdistyksessä on. Harjoittelu lisäsi ehdottomasti mielenkiintoa alaan ja metsänhoitoyhdistys työpaikkana tuntuu kiinnostavalta. Harjoitteluaika oli hyvää vastapainoa koulussa opitulle teorialle. Olli Metsämuuronen 15 Metsänomistajat Etelä-Karjala Mhy Etelä-Savon Etelä-Karjalan Mhy jäsenedut 2015 2015 jäsenedut Olemme ainoa metsäalan toimija, joka on samalla myös metsänomistajien etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Löydät netistä www.mhy.fi/etelasavo > oma yhdistyksesi Löydätjäsenedut jäsenedutmyös myös netistä www.mhy.fi/etelakarjala >> metsänhoitoyhdistys jäsenedut. Etelä-Karjalan jäsenedut. oma yhdistyksesi > Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys Jäsenmaksu v. v. 2015 perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha-maksu, max. 300 Jäsenmaksuonon 2015 50 e /jäsen. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. €/jäsen. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on 35 vain 35 e/ Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain – 210 €/ jäsen. jäsen. On monta hyvää syytä olla jäsen: 1. Asiantuntemus Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta 2. Metsänhoitoyhdistykseen luotetaan Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja katkonta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija. 3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin Vaikutamme kaava-, laki- ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunvalvonta-asioissa. Mikään muu organisaatio ei tee metsänomistajan edunvalvontaa. METSÄNHOITOYHDISTYS METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON ETELÄ-KARJALAN JÄSENYYS KANNATTAA JÄSENYYS KANNATTAA 4. Maksuton metsäkäynti Jäsenedun arvo Jäsenedun arvo 70 75€/tunti e/tunti 5. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Jäsenedun arvo 1/2 päivää. Jäsenedun arvo280 300€/e/1/2 päivää. 6. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta Jäsenedun arvo 30 €/tilaisuus 7. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot Jäsenedun arvo 20 €/vuosi. 8. Maksuton PEFC-metsäsertifiointi Jäsenedun arvo 30 €/vuosi 9. Valtakunnalliset yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenedut. Jäsenille alennusta mm. metsä- ja kotivakuutuksesta, rahoituksesta, polttoaineista, energiasta, esim. LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta - 3,19 snt/litra Neste: Yrityskortilla alennus bensiinistä -2,5 snt/litra ja dieselistä -2,7 snt/ litra Savotan Puoti: Pokara, Tehoheinäin ja Raivaveitsi jäsenetuhintaan Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 + Aarteita Suomen luonnosta –kirja Kaikki valtakunnalliset edut löydät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut 10. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille 10. Paikallisten yhteistyökumppanien tarjoamat jäsenedut -Jäsenverkko kysy lisää omalta metsäasiantuntijaltasi. Repusta www.mtk.fi/reppu 11. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille Jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu 16 Metsänomistajat Etelä-Karjala Kuka on kuvassa? Tunnistatko toimihenkilömme näistä lapsuuden / nuoruuden aikaisista kuvista? Kuvan alla henkilön tämän hetkisiä harrastuksia. A valokuvaus, melonta, retki- B kirjallisuus, juoksu luistelu E penkkiurheilu, harrastekiekko, golf I kuntoilu, ravit F talvella latu-uran aukaisua ja kaikenlainen keräilytalouden harjoittaminen J metsästys, kalastus, haitarinsoitto C juoksu, lavatanssit, kuntosali G jalkapallo, kaukalopallo, ammunta, metsästys, tennis K lentopallo D hiihto, suunnistus H ratsastus, lenkkeily, koirat L liikunta, koirat Oikeat vastaukset löydät sivulta 19 ETELÄ-KARJALA M SaiPa N matkailu, kamppailulajit 17 Metsänomistajat Etelä-Karjala Harrastus toimihenkilötyön vastapainona Ratsuväen henki vetää puoleensa Kuulun Rakuunakillan paikallisosastoon Etelä-Karjalan Eskadroonaan, joka toimii Etelä-Karjalan alueella ja vaalii ratsuväen perinteitä monin eri tavoin. Tässä harrastuksessa yhdistyy hyvin kaksi mielenkiinnonkohdettani; vapaaehtoinen maanpuolustus ja hevoset. Eskadroonan toiminnassa jo pitkään mukana olleena olen päässyt järjestämään ja osallistumaan monenlaisiin tapahtumiin, kuten Rakuunapäiviin, paraateihin, tanssiaisiin ja kursseihin. Kaikille varmasti näkyvin ja tutuin osa eskadroonan toimintaa on kesäisin Lappeenrannan satamassa ja linnoituksessa tapahtuva perinneratsastus, jota varten eskadroonan jäsenet harjoittavat hevosmiestaitojaan ratsastusharjoituksissa ammat- timaisen valmentajan johdolla. Teemme myös yhteistyötä Suomen muiden ratsuväki- ja hevosperinteitä ylläpitävien yhteisöjen kanssa ja tämä näkyi erittäin hyvin esimerkiksi viime vuoden kesäkuussa Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa Lappeenrannassa, jossa oli mukana mm. Niinisalosta hevosvetoinen tykkivaljakko. Kunnianarvoisin vieras, jonka Etelä-Karjalan Eskadroonan päällikön myöntämä tunnustus ratsuväen perinteen eteen tekemästäni työstä. Etelä-Karjalan Eskadroona on ottanut vastaan, oli Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, joka vieraili Lappeenrannassa maaliskuussa. Ratsailla isä ja tytär. Harri ja Nina Lappalainen suomenhevosilla Hela-Vili ja Arrin Humutar. Reserviläisporukoissa toiminta on aina reipasta ja etenkin ratsuväessä henki on hyvä ja seurailee Bertel Gripenbergin lausahdusta: ”Ratsuväen henki sisältää suuren määrän poikamaisuutta, vähän ylpeyttä ja kevytmielisyyttä, vähän turhamaisuutta ja paljon Minna Kauppi kunniantuntoa.” Nina Lappalainen metsänhoitoesimies Metsävisa 2015 ven keskuskoulusta ja kolmanneksi Iida Leppikoski Sylvään koulusta, Sastamalasta. Muut loppukisailijat jakoivat neljännen sijan. Kärkikolmikko sai palkinnoksi 500, 300 ja 200 €. Myös loppukilpailuun selvinneet saivat 150 € rahapalkinnon. Lisäksi kärkipään sijoittujien kesken arvottiin myös 13 kpl kahden viikon kesätyöpaikkaa nuorille opiskelijoille. Teksti ja kuva: Teppo Oksanen KUVA: MArKUs lAUKKAnen monimuotoisuuteen liittyviä tekijöitä, olivat ne asiat jo hyvin hallussa. Uutena asiana tullut eri-ikäisen metsän kasvatus olikin sitten jo vaikeampi aihepiiri. Ehkä muutaman vuoden päästä siinäkin asiassa ovat tiedot jo parantuneet. Kaakkois-Suomen metsäkeskusalueen edustajana oli Valtteri Oksanen Kotkasta Langinkosken koululta. Kisan voiton vei Sevettijärveltä kotoisin oleva Kaisja Semenoja, Napapiirin yläasteelta. Toiseksi tuli Annukka Markkula Saarijär- Minna Kauppi Ota suunnaksi Metsänomistajat! Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. KUVA: MArKUs lAUKKAnen Metsävisa järjestettiin yläkoululaisille jo 34. kerran tänä vuonna. Kisaan osallistui kaikkiaan 26 800 oppilasta. Kisan järjestelyistä vastaa Suomen Metsäyhdistys. Kisan tarkoituksena on lisätä koululaisten tietoja ja kiinnostusta metsäalaa ja luonnontuntemusta kohtaan. Alkukilpailun ja maakuntatasoisen karsinnan jälkeen loppukisaan osallistui 15 maakuntien parasta. Loppukilpailu käytiin Tuusulassa Metlan tutkimusmetsän maastoradalla. Kun nyt kysyttiin metsien Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat metsänhoitopalvelut. yhdistyksen yhteystiedot Ota suunnaksiLähimmän Metsänomistajat! löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi. Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. Metsänomistajat ETELÄ-KARJALA KAINUU Ota suunnaksi Metsänomistajat! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala • Lavolankatu 10 • 53600 Lappeenranta p. 020 413 4700 • www.mhy.fi/etelakarjala • www.metsanomistajat.fi Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. 18 Metsänomistajat Etelä-Karjala Voiko kukaan muistaa 3000 kasvia nimeltä? Kyllä näköjään voi! Kari Junnola on perustanut oman arboretumin Ylämaan Tielisen kylään kotitalonsa maille. Vaikka mies itse väittää hänellä olevan huonon nimimuistin ihmisten suhteen, kasvien nimet tipahtavat kuin apteekin hyllyltä. Karin kiinnostus luontoon heräsi jo nuorena. - ” Ihan aluksi kiinnostuin lintujen seuraamisesta, sitten mukaan tuli valokuvaus. Ja lopulta omituiset puut ja kasvit alkoivat kiehtomaan” – kertoo Kari. Kotitalosta loppui karjan pito 80-luvun loppupuolella, ja siitä sai alkunsa nyttemmin n. 4 hehtaarin suuruinen kasvikokoelma-alue. Harrastus on vaatinut paljon itseopiskelua, sillä mitään kouluja Kari ei alalle ole käynyt. -”Ensiksi aloin keräämään keväällä kukkivia kasveja, sitten seurasivat vaahterat, joita tarhassa kasvaa nykyään jo n. 50 erilaista lajiketta. Kaikkiaan olen tähän puulajipuistoon tuonut n. 3000 erilaista kasvia, joista ihan kaikki eivät ole enää elossa” – tarinoi Kari rauhalliseen, mutta innostuneeseen tapaansa. Puuvartisia eri lajeja on jäljellä n. 1400 kappaletta ja loput sitten kooltaankin pienempiä kukkia tai heinäkasveja. Aiemmin Kari kertoo olleensa melko ehdoton luontoihminen ja hakkuidenkin tuomitsija, mutta nyttemmin ajattelumalli on jo muuttunut. Talousmetsässä ei oikein ole luontoihmiselle ”mitään kiinnostavaa” – siis olkoon talousmetsä talousmetsää ja hoidetaan luontoarvot eri kohteella. Tietysti talousmetsässäkin tulee huomioida luonnon kannalta arvokkaat asiat. Kasveja lähes maailman joka kolkasta Ainoa manner, josta Karin puistossa ei kasveja ole on Australia. Etelä-Amerikastakin vähemmän, mutta sitä vastoin Aasian puolelta paljonkin. Ja aivan erilaisilta ilmastovyöhykkeiltä kuin tämä omamme. Silti huolellisella paikan valinnalla kaukaisten maiden kasvit pärjäävät Ylämaalla talven yli aivan loistavasti. Vaikkapa Karin yksi ylpeyden aiheista, eli Tuuren pihlaja Etelä-Korean Ullungin saarelta. Nimensä puu on saanut ruotsalaisen kasviharrastajan Tor Nitzeliuksen mukaan, joka on aikanaan tuonut siemenet Koreasta tänne Pohjolaan. Kasvit Kari on hankkinut joko toisilta alan harrastajilta, Mustialan arboretumista tai Vakka-Taimesta Rauman läheltä. – ”Vierailulle kollegojen luo ei koskaan mennä tyhjin käsin, eikä sieltä myöskään tulla takaisin ilman tuomisia” – naurahtaa Kari. ”Alan harrastajien luona Parikkala-Virolahti akselilla on mukavaa välillä piipahtaa, vaikkakaan aika ei tahdo vuorokaudessa riittää kaiken mielenkiintoisen tutkimiseen ja kokemusten vaihtoon.” Aikaa kasviharrastus tosiaan- Kari ja Tuuren pihlaja. Karilla riittää kiireetöntä aikaa kertoa harrastuksestaan. kin vie. ”Muille harrastuksille työn ohessa kivilouhimolla ei olekaan aikaa ollut viimeiseen kolmeenkymmeneen vuoteen. Vähän toki valokuvaukselle.” – ”Siihen on ihmisellä aikaa, mihin on mielenkiintoa” – toteaa Kari. Se että kasvit hankkii, kärrää kiviä ja multaa, istuttaa ja kastelee, ei suinkaan riitä. Aluetta on hoidettava vuosittain muutenkin. Leikattava, raivattava pusikkoa – joskus kaadettava varjostavia puita jne. Joskus käy vahinkojakin. Kuten runsaina myyrävuosina 2008-2009, jolloin peltomyyrät tuhosivat parisataa kasvia. Hirvistä tai jäniksistä ei seudulla ole niinkään haittaa. Jotain hyvääkin Itä-Ukrainasta Valeakaasia eli robinia (robinia pseudoacacia) on alkujaan amerikkalainen lehtipuulaji, jonka kasvatuskokeilut Suomessa ovat yleensä epäonnistuneet. Virolahtelainen biologian opettaja ja innokas kasviharrastaja Tapio Rintanen toi syyskuussa 1988 Ukrainan Donetskista puutarhaansa robinian pikkutaimen, joka osoittautui kylmänkestävyydeltään erinomaiseksi. Se selvisi kaikista tulevista talvista ilman pakkasvaurioita ja oli kevääseen 2015 mennessä kasvanut viisimetriseksi, leveälatvaiseksi pikkupuuksi, joka oli vieläpä muodostanut yli kolme metriä korkean juurivesankin. Tämän jättijuurivesan riskialtis siirto vapun tienoilla oman puukokoelmani aarteeksi oli melkoinen operaatio. Puun irroitus lapiotyönä vei noin tunnin. Ranteen paksuisen emopuun juuren, johon vesa oli muodostunut, jouduin surutta katkaisemaa molemmilta puolilta ja muita juuria ei sitten paljon ollutkaan – ei hyvältä näyttänyt! Puu paakkuineen kuitenkin filmivanerilevyjä pitkin narulla kiskoen auton peräkärriin (taas tunti!) ja siirto rannikolta kymmeniä kilometrejä sisämaahan Ylämaalle. Kotona poistin puun oksistosta lähes kolmanneksen, ettei lehtiä puhkeaisi liikaa vaurioituneen juuriston elätettäväksi. Puu sai uudessa tuulisessa kasvupaikassaan tukikepin rungolle, isot ki- vet juuriston painoksi ja todella runsaan kastelun. Muutamana iltana jouduin myöhemminkin juuristoa kastelemaan ja kehittyvää lehdistöä suihkuttelemaan, ennen kuin toivomani alkukesän sateet ja viileys varmistivat puun juurtumisen uuteen kotiinsa. Lopputuloksena kaikesta tästä puuhastelusta keskeisellä paikalla kokoelmaani kasvaa nyt talvenkestävä robinia, joka tulevina vuosina tekee juurivesoja muille puuharrastajille jaettavaksi ja kukkii yhtä näyttävästi kuin virolahtelainen emopuunsa, jossa kesällä 2015 oli satoja valkeita kukintoja. Yltiöoptimismi kannustaa kokeiluihin yhä uusilla lajeilla. Kari Junnola Vieraat tervetulleita Kari kertoo, että hän esittelee kasvitarhaansa mielellään halukkaille. Muutamia ryhmiä paikalla on vuosien saatossa käynytkin, mutta lisääkin mahtuisi. Tutustujien pitää vaan varata runsaasti aikaa, sillä kun Kari pääsee vauhtiin, monenlaisia tarinoita kasveista riittää. Kiinnostus kuulijalla herää väistämättä – niin asiantuntevaa ja innostunutta selostukset ovat. Karin yhteystiedot: [email protected], puh. 050-4677875 Teksti ja kuvat: Jouni Tiainen Kari Junnola 19 Metsänomistajat Etelä-Karjala Metsäpäivä Vilkjärvellä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala järjestää Lappeenrannan Vilkjärvellä tiistaina 15.9. klo 10-14 maastotapahtuman osana valtakunnallista metsänomistajaviikkoa. Tapahtumassa on esitellään harvennusmetsän puunkorjuuta ja taimikonhoitoa. Maastotapahtuma järjestetään Kempin metsästysmajalle johtavan metsäautotien varrella. Opastus Ylämaantieltä ja Luumäentieltä. Paikalla myös paikalliset metsätoimihenkilömme. Makkara- ja kahvitarjoilu. Tervetuloa! Riku Suursalmi Tuomas Koski PERINTEISET SYKSYN Metsäillat syyskuussa 9.9.2015 Joutseno, Kahvila Joutsen, Keskuskatu 7 10.9.2015 Lappeenranta, Etelä-Karjalan Osuuspankki, Pormestarinkatu 4 15.9.2015 Parikkala, Kirjolan koulu, Kirjolankatu 5 16.9.2015 Rautjärvi, Rautjärven aseman seudun koulu, Urheilijankatu 9 17.9.2015 Imatra, Vuoksenhovi, Siitolankatu 1 24.9.2015 Helsinki, Simonkatu, tilaisuuteen postitetaan erilliskutsut Metsäiltojen teemana tänä vuonna: Puukauppa, kasvava puun kysyntä ja metsätalouden investoinnit Metsien hyödyntämisasteen nosto Jäsenyysasiat muut ajankohtaiset aiheet Tilaisuudet alkavat kahvilla klo 17.30, ja ohjelma klo 18.00, päätös n. klo 20.00 Tervetuloa joukolla mukaan! ETELÄ-KARJALA Sivun 16 kuvakavalkaadin oikeat vastaukset: A Teppo Oksanen B Ilkka Karhu C Nina Lappalainen D Petri Hirvikallio E Jouni Tiainen F Sirpa Arpiainen G Jari Jordan H Heini Turtiainen I Urpo Korhonen J Lauri Heinonen K Panu Pettinen L Silja Ahonen M Arto Innanen N Virpi Tuovinen 20 Metsänomistajat Etelä-Karjala Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala palveluksessasi · sähköposti: [email protected] · kotisivut: www.ek.mhy.fi Lappeenrannan toimisto: 1 Lavolankatu 10, 53600 Lappeenranta puh. 020 413 4700 avoinna ma-pe klo 8-16 2 Markku Vaario johtaja p. 020 413 4841 18 3 Lupanro 241/MML/12 6 4 5 7 11 8 10 12 Sirpa Arpiainen toimistopäällikkö p. 020 413 4700 Tuomas Kähö metsänhoitopäällikkö p. 020 413 4706 Jouni Tiainen kehittämispäällikkö p. 020 413 4890 Arto Innanen korjuuesimies p. 020 413 4703 Marja Kaitainen toimistoassistentti p. 020 413 4891 Nina Lappalainen metsänhoitoesimies p. 020 413 4723 9 13 14 15 17 Panu Pettinen kenttäpäällikkö p. 020 413 4849 16 9 10 11 12 Silja Ahonen metsäasiantuntija p. 020 413 4702 Janne Kansonen metsäasiantuntija p. 020 413 4853 Hannu Pukero metsäasiantuntija p. 020 413 4707 Pekka Vasara metsäasiantuntija p. 020 413 4893 Ylämaan toimisto: Koskentie 4, 54410 Ylämaa 16 17 Ilkka Karhu metsäasiantuntija p. 020 413 4705 Petri Nurmela metsäasiantuntija p. 020 413 4708 13 Petri Hirvikallio metsäasiantuntija p. 020 413 4721 14 15 Riku Suursalmi metsäasiantuntija p. 020 413 4855 Urpo Korhonen metsäasiantuntija p. 020 413 4704 Parikkalan toimisto: Sahakuja 4, 59100 Parikkala 1 Virpi Tuovinen metsäasiantuntija p. 020 413 4872 Teppo Oksanen suunnittelija p. 020 413 4854 2 Tero Valkeapää metsäasiantuntija p. 020 413 4874 3 Pentti Immonen metsäasiantuntija p. 020 413 4861 18 Jari Oinonen metsäasiantuntija p. 020 413 4701 Heikki Pitkänen korjuuesimies p. 020 413 4871 Ruokolahden toimisto: Toritie 1, 56100 Ruokolahti 4 5 6 6 Jari Jordan 7 8 Teemu Viljakainen Erkki Jääskeläinen Kimmo Hanhisalo Mauri Sipinen Reima Huuhtanen Lauri Heinonen Juhani Simpanen suunnittelija metsäasiantuntija metsäasiantuntija metsäasiantuntija metsäasiantuntija metsäasiantuntija metsäasiantuntija p. 020 413 4873 p. 020 413 4850 p. 020 413 4860 p. 020 413 4842 p. 020 413 4844 p. 020 413 4852 p. 020 413 4843 p. 020 413 4845 suunnittelupäällikkö Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV Erkki Kivistö kiinteistönvälittäjä p. 020 413 4710 Janne Hirvonen Heini Turtiainen korjuuesimies metsänhoitoesimies p. 020 413 4870 p. 020 413 4851 Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto ja metsälakipalvelut, Helsinki Metsälakimies Tuomo Pesälä p. 020 413 2920 [email protected] Lakipuhelin metsään liittyvissä lakiasioissa päivystää maanantaisin klo 9-16 Puh 0600-393 959, 4,01 € min + pvm/mpm) Metsäneuvoja Annamari Rajoo Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki puh. 020 413 2495, p. 040 580 3981 [email protected]
© Copyright 2024