EtELä-KarjaLa - Metsänhoitoyhdistykset

Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan asiakaslehti 3/2015 • 31.8.2015
Kimmo Hanhisalo
Imatra
Lappeenranta, Lemi,
Parikkala, Rautjärvi,
Ruokolahti, Taipalsaari
sivu 3
Tiestön kuntoon panostettava!
sivu 4
Halpuutatko puusi ilman
kilpailutusta?
sivu 5
Riittääkö puu ja korjuukalusto?
sivu 9
Kemeran tuet taimikonhoitoon
sivu 19
Ajankohtaista puukauppatietoa
metsäilloissa
Mhy Etelä-Karjala
Lavolankatu 10,
53600 Lappeenranta
p. 020 413 4700
www.ek.mhy.fi
PEFC/02–1–01
2
Metsänomistajat Etelä-Karjala
PÄÄKIRJOITUS
Onnistunutta edunvalvontaa
- Kaakkois-suomessa metsätalouden tulos valtakunnan paras
Yksityismetsätalouden tulos
on jälleen Kaakkois-Suomessa
valtakunnan korkein. Ja Kaakkois-Suomessa
korkeimmat
hakkuumäärät hehtaaria kohden ovat Mhy Etelä-Karjalan
alueella. Tämä on osaltaan yhdistyksen ansiota, joka aktiivisella neuvonnalla ja puuntarjonnalla on saanut metsänomistajat
hyödyntämään metsiään täysimäärisesti. Vertaamalla ympäristöön, on yhdistys omalla toiminnallaan lisännyt alueeltaan
markkinoille tulevaa puumäärää
arviolta 300.000 m³. Rahassa
tämä on 12 milj. euroa. Ja tämä lisäys on tapahtunut useana
vuonna peräkkäin. Mielestäni
tämä on jäsenille sitä parasta
edunvalvontaa.
Talous edellä
myös metsässä
Luonnonvarakeskuksen laskemien tilastojen mukaan jokainen
alueemme metsähehtaari tuottaa
keskimäärin 216 €/hehtaarilta
joka vuosi. Kun metsähehtaarin myyntihinta tilakaupoissa
on 4.500 euroa hehtaarilta, saadaan metsähehtaarin tuotoksi
4,8 %. Metsä on siis tuottava
sijoitus. Moni metsänomistaja
näkeekin metsän hyvänä sijoituskohteena, jossa rahat ovat
tallessa ja ne tuottavat hyvin.
Metsä on kuin hyvin lypsävä
lehmä, josta ei kannata luopua.
Lehmäkään ei lypsä ilman
päivittäistä hoitoa
Monelle metsä on pahanpäivän vararahasto, jossa käydään,
kun on oikein tarve rahasta.
Metsää ei kuitenkaan voi museoida, vaan sitä pitää hoitaa
jatkuvasti. Harvennushakkuut
on suoritettava ajallaan, vaikka
rahantarvetta ei olisi. Taimikot
kasvavat roskapuuta joka kesä
metrin verran. Raivaussahalle
riittää töitä lähes jokaiselle vuodelle. Jos ei itse pysty metsään-
sä hoitamaan, niin silloin pitää
kutsua ammattilaiset asialle.
Monesti tulojen ja kulujen satuttaminen samaan ajankohtaan
mahdollistaa suurempienkin
hoitotöiden suorittamisen. Eli
hakataan ensiharvennusleimikko ja perataan taimikko samalla
kertaa ja rahoitetaan hoitotyöt
puurahoilla. Ja metsän tuotto
paranee.
Yhdistyksen jäsenyys
Yli 80 % alueemme metsänomistajista on yhdistyksemme
jäseniä. Kiitos kaikille liittyneille. Eri tilaisuuksissa on kyselty
perusteita liian alhaiseksi koetulle 50 euron jäsenmaksulle.
Osa jäsenistä olisi toivonut, että
suuremmat tilat olisivat maksaneet suurempaa jäsenmaksua.
Tasamaksusta päätettäessä jäsenistämme koostuva valtuusto
näki jäsenmaksun olevan lähinnä henkilökohtaisen jäsenmaksun, jolla katetaan jäsenen tila-
koosta riippumattomat jäsenyyden aiheuttamat kulut. Näitä
ovat esimerkiksi tiedotteet, jäsenlehdet, tilaisuudet ja yleinen
metsätalouden edunvalvonta.
Jäsenmaksun osuus yhdistyksen
kiinteistä (=palkka) kuluista on
noin 10 %.
Vastaavasti jäseniltä palveluista perittävät maksut ovat
aina määrään tai pinta-alaan sidottuja, jolloin suuremmat tilat
maksavat pinta-alansa suhteessa
suuremman osan kuluistakin.
Esim. uudistusalat ovat isoilla
tiloilla suuremmat ja niitä on
useammin suurilla kuin pienillä
tiloilla.
tarvitsee hoitajaansa kuten aikaisemminkin. Ja jäsenet, jotka
aikaisemminkin käyttivät aktiivisesti yhdistyksen palveluja,
tekevät niin jatkossakin.
Kiitos luottamuksesta. Jatkamme sen velvoittamina luottavaisesti kohti tulevaisuutta.
Elämä jatkuu uuden
mhy-lain aikana
Vapaaehtoiseen jäsenmaksuun
siirtyminen kuulosti aluksi pelottavalta, mutta nyt vajaa vuosi
uutta aikaa elettynä huomaankin, ettei se maailma miksikään
muuttunut. Metsä kasvaa ja se
Markku Vaario
johtaja
PUHEENJOHTAJAN PALSTA
Elokuun aamuna
Perheessämme harrastetaan
torikauppaa. Aikaisilta herätyksiltä ei voi välttyä, siitä on
tullut jo käytäntö. Aamuradiossa pohdittiin mikä on ihmisen
olemisen/elämisen tarkoitus ja
tärkein tehtävä. Professorimies
esitti näkemyksenään, että se on
työ ja joukkona tekeminen, ei
niinkään onnellisuus, lisääntyminen ym. Jostakin syystä tuli
mieleen muurahaiskeko, siellä
toimittaneen näin.
Metsän omistaminen, ja kaikki toimet mitä siellä sitten tehdäänkin ovat ihan oikeaa työtä.
Metsässä kulkiessaan useimmat
katselevat puita ”sillä silmällä”. Onko hakkuutarvetta, kasvua, terveydentilan muutoksia,
tuulenkaatoja. Taimikoita soisi
katseltavan pidempääkin, onko taimikonhoidon aika. Moni
ojitus-ja tiehanke on saanut alkunsa näistä samoiluista ja pohdinnoista. Näin toimiessaan metsänomistaja on huomaamattaan
tehnyt suunnittelua joka usein
johtaa tekemiseen. Todennäköisesti omistaja on myös onnellinen. Näin on yhdistynyt työ ja
onnellisuus. Ja ne muurahaiset,
ne ovat meille liittolaisia. Suojellaan niitä.
Kaupallinen marjankeruu jatkuu läpi Suomenmaan marjojen
kypsymisen edetessä. Metsän satoa on mukavasti kerättäväksi.
Edellinen marjakausi meni ilman
suuria ongelmia, mutta kuluvana
kesänä ongelmia on ilmennyt.
Maastossa ajelu, tulen teko ja
roskaaminen ovat maanomistajan kannalta haitallisimpia.
Näihin on syytä puuttua, ettei
ilmiöstä muodostuisi maan tapa.
Tämän vuoden puukaupan
huippu osunee syksyksi. Talouden alakulosta huolimatta
tukkia ja kuitua ostetaan tarvetta vastaavasti, suuria varastoja kukaan ei halua kerryttää.
On siis pari hyvää syytä tehdä
metsäkäynti; katsella leimikon
paikkaa ja kerätä metsän satoa
ruokapöytään.
Timo Partinen
hallituksen pj.
[email protected]
ETELÄ-KARJALA
Toimialue: Imatran ja Lappeenrannan kaupungit ja Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Lemin ja Taipalsaaren kunnat
Jäsenmaksu 2015:
50 euroa/omistaja
Jäseniä: 8.400 metsänomistajaa
Jäsenten metsäpinta-ala: 220.000 hehtaaria
Puuston kasvu: 1,6 milj. kuutiota vuodessa
Kestävä hakkuusuunnite: 1,6 milj. kuutiota vuodessa
Henkilöstö:
107 htv
Liikevaihto:
n. 10 milj. euroa
Toimistot: Lavolankatu 10, Lappeenranta
Toritie 1, Ruokolahti,
Sahakuja 4, Parikkala,
Koskentie 4, Ylämaa
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Karjala ry
METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Vastaava päätoimittaja
Jouni Tiainen
osoitteenmuutokset p. 020 413 4700
Sivunvalmistus
SSS Oy
Painopaikka:
Salon Lehtitehdas 2015
3
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Tiestön kunto rajoittaa hakkuiden lisäämistä
Metsätiestön heikko kunto on
usein pullonkaulana, kun mietitään leimikon korjuuajankohtaa ja keinoja tuotantolaitosten
vaatiman tasaisten puuvirtojen
täyttämiseksi. Jatkossa puunkäyttö tulee entisestään lisääntymään, joten metsäteiden
kunnon merkitys kasvaa entisestään. Hyvien teiden varressa
olevat leimikot ovat kysyttyjä ja
tieyhteyden laatu näkyy myös
metsänomistajan tilipussissa.
Puunkäyttö lisääntyy
tulevaisuudessa
Viimeinen vuosi on ollut jo kertaalleen auringonlaskun alaksi povatun
kotimaisen metsäteollisuuden kannalta
vahvasti hyvien uutisten aikaa. Massiiviset investoinnit biotuotetehtaisiin
ja pienemmät petraukset vanhoihin
laitoksiin lisäävät toteutuessaan puun
kysyntää miljoonilla kuutioilla ja tämä
tulee varmasti näkymään positiivisessa
mielessä myös eteläkarjalaisen metsänomistajan taloudenpidossa. Puunkäytön ja hakkuumäärien lisäys tullaan
huomiomaan myös uudessa alueellisessa metsäohjelmassa. Huomioitavaa
on, että metsänomistaminen KaakkoisSuomen alueella on ollut tuottavinta
koko maahan suhteutettuna jo tähänkin asti. Vuonna 2014 yksityinen metsänomistaja nettosi Kaakkois-Suomessa
216,30 € metsähehtaaria kohti, kun
vastaava luku koko maan osalta oli
reilu 100 €/ha.
Vaikka raakapuun käytön lisäys on
merkittävä, on metsissämme reserviä
vastaamaan kysyntään ilman, että kestävä hakkuusuunnite ylittyy. Puun riittävyyttä suurempi mietinnän paikka
on se, miten puut saadaan toimitettua
tasaisena virtana käyttöpaikoille. Korjuuta rajoittaviin sääolosuhteisiin ei
voida vaikuttaa, mutta sen sijaan tiestöön voidaan. Metsäautotien tehokas
käyttöikä on käytöstä ja kunnossapidosta riippuen 25-40 vuotta. Valtaosa
tiestöstä on rakennettu 70- ja 80-luvuilla, joten lähivuosina on odotettavissa
merkittävä tiestön perusparannustarve.
Tien perusparannusta ei kannata lykätä
Lisääntyvä puun käyttö vaatii metsätiestön kunnon kohentamista. Tiestön pintamateriaalivalinnoilla luodaan edellytykset ympärivuotisille hakkuille.
tarpeettoman pitkälle, koska hankkeen
kustannukset ovat pienemmät, mitä
aikaisemmin se toteutetaan.
Hyvän tien varrella olevat leimikot
ovat kysyttyjä kohteita, koska ne voidaan hakata tai vähintään kuljettaa
pois kesäkelissä. Hintaero ”kesä ja
talvipuun” kohdalla on jo nyt selvä,
mutta todennäköisesti jatkossa ero tulee vielä kasvamaan, koska viimetalven kaltaiset huonot korjuuolosuhteet
eivät kannusta ostajia hankkimaan
talvileimikoita. Usein jo ensimmäisen
hakkuun lisähinta maksaa metsänomistajalle investoinnin takaisin.
Valtio tukee metsäteiden
perusparantamista jatkossakin
Kemera-laki uudistui kesäkuun alussa. Uudessa laissa metsäautoteiden perusparannusten tukeminen on huomioitu. Tuki tieremontin toteuttamiseen on
40 % hankkeen arvonlisäverottomista
kuluista. Osakkaalle jäävä nettomaksuosuus on huomioitavissa metsätalouden
verotuksen poistoina.
Windows 95  Windows 10
http://www.doaudit.fi – ota yhteyttä!
Metsäautotien perusparannushanke
lähtee liikkeelle tiekunnan kokouksen
päätöksellä, tarvittaessa tiekunta perustetaan, jotta jatkossa tien hallinnointi
onnistuu. Suunnittelutyössä määritellään tieremontin vaatimukset. Varsinaisia tietöitä on muun muassa tierungon
muotoilu, ojien perkaukset, rumpujen
uusimiset sekä tien pintarakenteiden
ajo ja levitys.
Teksti ja kuva:
Tuomas Kähö
metsänhoitopäällikkö
Ota suunnaksi
Metsänomistajat!
Varmista
äänioikeutesi ja
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit.
Sed vitae condimentum
est. Maecenas at purus mi. Proin
kuuluminen
PEFC-sertifiointiin
augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui.
Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet
Maksamalla
50 euron jäsenmaksun vuonna 2015
bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc
säilytät äänioikeutesi
valtuustovaaleissa
ensi
ultrices ornare.mhy:n
In laoreet
bibendum pharetra.
vuoden valtuustovaaleissa.
Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat
Jäsenyys takaa
myös kuulumisen
helppohoitoiseen
metsänhoitopalvelut.
Lähimmän
yhdistyksen yhteystiedot
alueelliseen
sertifiointijärjestelmään.
löydät
osoitteesta www.metsänomistajat.fi.
Kysy lisää jäseneduista toimihenkilöiltämme.
Metsänomistajat
1
ETELÄ-KARJALA
KAINUU
Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV
KUVA: MArKUs lAUKKAnen
Tiestö on merkittävin
rajoittava tekijä
Minna Kauppi
4
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Johtajan palsta
Ostaja myyjän edunvalvojana puukaupassa?
Halpuutatko puusi unohtamalla kilpailuttamisen?
UPPATAVOILLA
Myyjän mielestä puusta ei kos- ylihintaista palvelua bonuksen antajalta, pieneltä rahalta, voi sitä yrittää tinkiä os5 31-34
kutistaa saadun firmojen
hyödynostojen
merkityktajan
tarjouksen päälle.
Tuskin
onnistuu.
valtakirjakauppojen
hinnat (uudistushakkuu,
Mhy:n joka
hintaseuranta)
keskihinnat
(uudistushakkuu,
Kymi-Savo
alueella,
LUKE)
kaan saa tarpeeksi
korkeaa hinsettömäksi.
59,47
57,25
2,22
taa. Muutama euro lisää tuntuisi
Jos myyjä ei kilpailuttamisen kautta Kilpailutuksella
56,98
55,82
1,16
helppoa
hyvältä ja vauhdittaisi puukauphae parempaa hintaa puulle, niin millä rahaa myyjälle
44,03
44,49
-0,46
paa. Mutta teetkö itse jotain
pa- muulla tavalla se hinta nousisi? Eli osa
17,51
17,14
0,37
remman puukaupan puolesta?
Kilpailutus
puunmyyjistä halpuuttavat omatoimises18,17
18,04 on helppo
0,13 tapa ansaita lisäKun
on valmis leimikko,
ti hintatasoa, tekemällä kauppoja ilman tuloja metsästä.
16,98
16,94
0,04
päähän sen terveys heikkenee ja se on
altis erilaisille tuhoille. Vanhoihin kuusimetsiin iskeytyy juurikääpä ja kirjanpainaja. Männikköihin tulee juuritervasta ja
tervasrosoa. Samoin vanhat metsät ovat
alttiita myrskytuhoille.
Viime kesän kylmyys pelasti kuusikkomme kirjanpainajalta, mutta runsastunut kuoriaiskanta on edelleen metsissä.
Metsät kannattaa siis uudistaa ajallaan,
jolloin metsän tuotto on vielä kohtalainen
ja terveys tyydyttävä. Tällöin myös erilaisten tuholaisten aiheuttamat menetykset
ovat pieniä.
Yllättävän moni metsänomistaja on tyy- kilpailutusta.
siitä on helppo pyytää tarjoukset eri yhtitymätön puun hintakehitykseen, mutta ei
öiltä. Yhdistys tekee leimikoita jäsenetuna
tee asialle mitään. Unohdetaan markki- Katkonta A ja O
jäsenilleen ilmaiseksi. Rahanarvoinen etu
natalouden
perusajatus,
että ostajalla
ja
Puukaupan lopputulokseen vaikuttaa jäsenmaksu vastaan.
Yllä
oleva taulukko
omaksi taulukoksi
sivun loppuun.
myyjällä on kaupassa vastakkaiset int- yksikköhinnan lisäksi määrä. Jos ostaja
Jos haluaa jättää kilpailutuksen yhdisressit. Olemme tulleet laiskoiksi kauppa- katkoo arvokasta tukkia halvemmaksi tyksen tehtäväksi, niin samalla hyötyy
miehiksi ja tyydytään sen ensimmäisen kuitupuuksi, on se myyjän, ei ostajan tap- yhdistyksen katkontatiedoista. Yhdistys
ostomiehen tekemään tarjoukseen. Emme pio. Siksi katkonta kannattaa huomioida tekee tarjousvertailun huomioiden samal- Puukauppa on yhteispeliä
vaivaudu kyselemään muiden tarjouksia. jo kauppaa tehdessä. Katkonta riippuu la yhtiöiden väliset katkontaerot. YhKaakkois-Suomen hyvä metsätalouden
Kuidun keskihinnat 2015,
vko
31 - 34 mutta suurin teki- distyksen puukaupan kilpailutuspakettiin kannattavuus
€/m3
tietysti
hakkaajasta,
on seurausta hyvästä puuBonus
18,50 harhautus
jä on ostajan katkontaohjeet. Kaikkien kuuluu myös hakkuun valvonta, jolloin kauppailmapiiristä. Teollisuuden piiput
Monasti ostaja liittää tarjoukseen jon- ostajien katkontatulokset ovat yhdistyk- varmistetaan, että hakkuu ja erityisesti ovat lähellä, joten ostohalut ovat ymmär18,00
valtakirjakauppojen josta voidaan jo
kin bonuksen, jolla vaikeutetaan vertai- sen tietojärjestelmässä,
katkonta suoritetaan sovitulla tavalla.
rettävästi teollisuudella kohdallaan. Myös
hinnat
(uudistushakkuu,
lujen
tekemistä ja viedään huomio pois kauppaa
tehdessä
laskea kunkin ostajan
tarjonta on vastannut ostotarpeita, jolloin
17,50
Mhy:nvaikutus
hintaseuranta)
puun hinnasta. Kun joko tarjoaa muu- katkonnan
lopputulokseen. Vain Puuta tarvitaan
kysyntä ja tarjonta ovat kohdanneet. Tätä
17,00 satasen kylkijäisen, niin emme
taman
yhdistyksellä on tiedossa kaikkien ostajien
Suomessa on meneillään useita metsä- perinnettä jatketaan ja laitetaan puukaupfirmojen ostojen
ajattele
katkontatiedot.
teollisuuden investointeja, jotka lisäävät pa liikkeelle tänäkin syksynä.
16,50 minkä takia ostaja näin avokätiATAVOILLA
keskihinnat
seksi ryhtyy. Ei kai kukaan kauppamies
Katkontatieto
tuntuu vähämerkityksel- neljänneksellä puun käyttöä. Lisääntyvä
(uudistushakkuu, Kymi-34
16,00kylkiäisiä hyvää hyvyyttään. Vanha
tarjoa
liseltä asialta
puukauppaa
tehdessä, mutta puu pyritään ostamaan kotimaasta, koska
Savo alueella,
LUKE)
valtakirjakauppojen
hinnat
(uudistushakkuu,
Mhy:n
hintaseuranta)
firmojenVenäjän
ostojentuontipuuhun
keskihinnat (uudistushakkuu,
sanonta, ettei lahjahevosen
suuhun pidä meidänkin
alueella ero voi olla tukissa
ei haluta turvautuaKymi-Savo alueella, LUKE)
15,50
katsoa, ei puukaupassa pidä paikkaansa.
jopa 5 euroa kuutiolle parhaan ja huo- nykyisessä tilanteessa. Tämä57,25
on haaste 2,22
59,47
mäntykuitu
kuusikuitu
koivukuitu
Monesti kylkiäisellä
pitää
ostaa jotain
noimman välillä. Jos viisi euroa tuntuu metsänomistajille. Uusien investointien
56,98
55,82
1,16
edellytys on toimivat puumarkkinat. Tänä
44,03
44,49korjat--0,46
syksynä kysyntä kohdistuu kesällä
€/m3
Tukin keskihinta
tavissa oleviin leimikkoihin. 17,14
Niin tukilla 0,37
17,51 2015, vko 31 - 34
kuin
kuidulla
on
kysyntää
ja
hinnat ovat 0,13
60,00
18,17
18,04
viime syksyn tasolla. Nyt tehdyt kaupat
58,00
16,98
16,94
0,04
menevät nopeasti hakkuuseen.
56,00
valtakirjakauppojen hinnat
(uudistushakkuu, Mhy:n
hintaseuranta)
54,00
52,00
50,00
Yllä48,00
oleva taulukko omaksi taulukoksi sivun loppuun.
46,00
firmojen ostojen keskihinnat
(uudistushakkuu, Kymi-Savo
alueella, LUKE)
Vanhan metsän terveysriskit
Metsällä, samoin kuin muilla elollisilla,
on oma elinkaarensa, jonka päässä on
vanhuus. Metsän tullessa elinkaarensa
Puukauppaterveisin
Markku Vaario
44,00
42,00
mäntytukki
€/m3
18,50
kuusitukki
koivutukki
59,47
Kuidun keskihinnat 2015, vko 31 - 34
18,00
valtakirjakauppojen
hinnat (uudistushakkuu,
Mhy:n hintaseuranta)
17,50
56,98
17,00
firmojen ostojen
keskihinnat
(uudistushakkuu, KymiSavo alueella, LUKE)
16,50
16,00
15,50
mäntykuitu
kuusikuitu
koivukuitu
HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA
Tukkin keskihinta 2015, vko 31 - 34
Keskihinnat vuonna 2015, 31-34
€/m3
60,00
valtakirjakauppojen hinnat (uudistushakkuu, Mhy:n hintaostojen keskihinnat
56,00
(uudistushakkuu, Kymi-Savo alueella, LUKE)
58,00
seuranta, firmojen
54,00
52,00
mhy:n valtakirjakaupat
mäntytukki
50,00
48,00
kuusitukki
46,00
koivutukki
mäntykuitu
42,00
kuusikuitu
mäntytukki
koivukuitu
44,00
59,47
56,98
44,03
17,51
18,17
kuusitukki
16,98
valtakirjakauppojen hinnat
(uudistushakkuu, Mhy:n
metsäteollisuus ry erotus
57,25
55,82
44,49
17,14
18,04
koivutukki
16,94
hintaseuranta)
2,22
firmojen ostojen keskihinnat
1,16
(uudistushakkuu, Kymi-Savo
alueella, LUKE)
-0,46
0,37
0,13
0,04
Vihreässä laatikossa 1.7.-23.8. valtakirjaleimoissa maksetut kantohinnat
5
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Hyvät metsänomistajat
Viileä kesä lähenee loppuaan ja on aika suunnata
katse kohti talvileimikoita.
Isäntien kanssa jutustellessa kuulee joskus sanottavan ettei puukauppa
oikein käy. Tarinoinnin jatkuessa käy kuitenkin ilmi,
että tunne puukauppatilanteesta onkin lehtiotsikosta
peräisin. Jossain päin maata jollekin puutavaralajille ei ole hyvää kysyntää.
Suurten teollisuuslaitosten
sekä yksityisten sahojen
puuntarve vaihtelee.
Suomessa korjataan puuta keskimäärin miljoonan
kuution viikkotahdilla.
Kaakkois-Suomessa
ja-
lostavaa teollisuutta on
reilusti ja puusta maksettava hinta kestää vertailun. Harvennushakkuilla
ei metsänomistaja suurta
tiliä tee. Harvennukset on
kuitenkin ajateltava ennenkaikkea metsänhoitotyönä
ja se varsinainen tili tehdään tukkipuulla päätehakkuun yhteydessä.
Nyt kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen neuvojaan ja käynnistää talvileimikon suunnittelu.
Mukavaa syksyä.
Pekka Kärkäs
Valtuuston
puheenjohtaja
Mahdollisuus tarjotaan, osataanko tarttua?
Puukaupasta
lisää
Metsäilloissa,
katso
ajankohdat
sivulta
19.
neeksi. Tonni kartonkia valmistuu 4-5 puumotista, siitä
voi laskea, paljonko raakaainetta tarvitaan tämän kartonkikoneen pyörittämiseen.
Myös Kotkamillisin sahan sahauskapasiteettia on tarkoitus
nostaa huomattavasti.
Metsäteollisuuden investointitahdin kiihtyessä on kiivaaseen keskusteluun noussut kysymys, riittääkö metsissämme
raaka-ainetta. Menemättä akateemiseen pohdiskeluun vastaan
yksinkertaisesti, että riittää.
Kun vuotuiset hakkuumäärät
on nostettu 15–20 miljoonaa
kuutiota suuremmiksi kuin tätä
nykyä, voimme palata riittävyyskeskusteluun uudelleen.
Riittääkö hakkuu- ja ajokoneita, riittääkö puutavaraautoja? Markkinataloudessa
koneenvalmistajat huolehtivat,
että koneita riittää. Riittääkö
Minna Kauppi
koneille kuskeja?
Riittää. Kunhan koulutus organisoidaan
uudelleen, markkinatalous hoitaa loput. Liikenneinfran parantamiseen löytyy rahat, kun
tarjolla on 50 000 -100 000
uutta biotalouden työpaikkaa.
pilvet metsätalouden uuden
auringonnousun edestä pyyhitty pois. Jos hallitus kykenee? Meillä on omia kansanedustajia, pitkästä aikaa oma
ministerikin, laittakaa heidät
lujille tavatessanne.
Pekka Vainikka
Metsäalan ihmiset ovat
kilvan kehuneet uutta hallitusohjelmaa, eikä syyttä. Jos
hallitus kykenee toteuttamaan ohjelmastaan kohdan
”edistetään sukupolvenvaihdoksia, parannetaan metsätalousyrittämisen edellytyksiä
ja nopeutetaan perikuntien
elinkaarta”, on synkimmät
PS. Jos me emme kotimaassa
pysty vastaamaan teollisuuden
tarjoamaan mahdollisuuteen
10-12 miljoonan lisäkuution
myyntiin (merkitsee kantorahatuloissa 400 miljoonan euron lisäystä), niin puun tuojat
kiittävät. Mahdollisuus tarjotaan, osataanko tarttua?
KUVA: MArKUs lAUKKAnen
Kuluneen alkuvuoden lukuisat investointipäätökset ovat
karistaneet viimeisetkin epäilyt, etteikö metsätalouden vahva nousukausi olisi käynnistynyt. Kuluvan vuosikymmenen
lopulla metsäteollisuus tarvitsee vuosittain 10–12 miljoonaa
kuutiota lisää raaka-ainetta ja
uusia investointi-ilmoituksia
sataa jatkuvasti. Mainittakoon
vaikkapa tältä kesältä vähälle huomiolle jäänyt Kotkassa toimivan Kotkamills Oy:n
suunnitelma muuttaa vanha
140 000 tonnin paperikone
400 000 tonnin kartonkiko-
Onko mitään, mikä voisi
estää siintävän metsätalouden
menestystarinan. Valitettavasti on. Suurin epävarmuus
kohdistuu puun markkinoille
tuloon, ketjun heikko lenkki
on suomalainen metsänomistus. Metsänomistajien keskiikä on noussut jo 63 vuoteen,
perikuntien määrä kasvaa, tilojen pirstoutuminen jatkuu,
uusilla metsänomistajilla olisi
haluja, muttei välttämättä kykyjä hoitaa metsiään. Useimpien metsänomistajien kohdalla
puukauppatulot ovat vain 5-10
prosenttia vuotuisista tuloista,
taloudellinen tarve puun myyntiin on vähäinen.
VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA
Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa.
i!
Puukauppakokemus käytössäs
Varmista hakkuiden
sujuminen suunnitellusti!
PUUNMY YNTISUUNNITELMA
Ota Äsuunnaksi
N ENÄ
J SEm
stat
var i mat
Metsänomistajat!
ullisem
ed
jäsenhinta 0 €
ntiti + alv
nyy
e/tun
jäse
75 €/tu
tä 85
ilma
yytttä
en
ann jäs
ilm
Hinta sisältää:
Maastokäynti
•
at!
hinnsit
Arvio puumäärästä
Lorem ipsum dolor
amet, consectetur adipiscing
• elit.
Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi.
Hinta-arvio
• Proin
augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed• dui.Työmaakartta
Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In
Metsänkäyttöilmoituksen teko
• laoreet
stamistyöt
bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc
Jatkotöistä sopiminen, esim. uudi
•
Varmista
puukaupan
tarkka
ultrices ornare.
In laoreet
bibendum pharetra.
sisältö metsänhoitoyhdistyksestä.
Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat
metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot
Tee
sopimus
oman
Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa!
löydät
osoitteesta
www.metsänomistajat.fi.
Metsänomistajat
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO
ETELÄ-KARJALA
KAINUU
Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV
Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani
www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi
PUUKAUPAN
TOIMEKSIANTO
hinta
alk. 0,45
0,80 e/m
€/m3³ + alv
hint
a alk.
Hinta sisältää:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen
taulukko
Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken
Tarjousten vertailu
Ostajan valinta
Hakkuun suunnittelu
Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta
Korjuujäljen valvonta
Puunkorjuun valvontaraportti
Puukaupan päättäminen
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
OTA YHTEYTTÄ p. 015 357 4000 tai [email protected]
OTA YHTEYTTÄ p. 020 413 4700 tai [email protected]
6
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Reino Rannanvaara
Hakkuutyö sujuu Reinolta vankalla rutiinilla.
Aamuinen kaste kimmeltelee heinänkorsilla ja
aamu-usva alkaa hälvetä
helteisen päivän tieltä, kun
pysäköin autoni Ruokolahdella Kaljulan kylässä Reino
Rannanvaaran metsäpalstalle vievään liittymään.
Reino on aloittanut läheisen
kuusikon ensiharvennuksen ja
juttua tehdään hakkuutyön
lomassa. ”Olen tehnyt kaikki
ensiharvennukset omana työnä” toteaa Reino heti alkuun.
”Samoin puutavaran ajon olen
tehnyt maataloustraktorilla.
Ford 5600 traktorina vuosimallia -78, siinä Patruuna
3000 kuormain ja Tempo teliperäkärry on ollut riittävä
kalusto tässä työssä.” Ahkerana mies on saanut ollakin,
sillä omistuksessa on lähes
100 ha isältä perintönä tullutta metsää. Aikoinaan herätys
omatoimiseen metsänhoitoon
lähti jo varsin nuorena, sillä
isä Aleksander otti Reinon poikasena mukaan metsätöihin.
Reino muistelee kuinka hän
teki koulun jälkeen iltaisin ja
lomilla koivikoiden pystykarsintaa. ”Oksasahalla sahasin
niin ylös kuin yletin ja isä auttoi tikapuiden ja kirveen avulla loput.” Metsälautakunnan
neuvoja kirjasi kantakirjaan
eri läpimitat ja karsitut rungot
merkittiin maalipannalla.
Ketju teräväksi ennen seuraavaa tankillista!
Lapsuudessa Reino oli innokas 4 H kerholainen ja hänellä
oli hoidossa taimitarha, joka
lienee ollut pitäjän suurimpia,
sillä tarhassa oli parhaimmillaan kasvamassa 20 000 paljasjuurista kuusen tainta. Metsäkerho oli myös innostamassa
Reinoa istutus- ja leimauskilpailuihin. Reino muistelee,
että 1955 hän voitti samana
päivänä sekä istutus- että leimauskilpailun. ”Silloin pääsin
jopa radiohaastatteluun.” Niiltä ajoilta kova kilpakumppani
oli Yrjö Vento.
Kansakoulun- Sutelan korkean koulun- jälkeen metsäopinnot Reino Rannanvaara
kävi Rajamäen metsätyönjohtajakoulussa, josta hän valmistui hakkuuneuvojaksi 1960.
Koulun jälkeen työpaikka löytyi Ekströmin koneliikkeestä.
”Työhön pätevyyden osoituksesi riitti pomon auton moottorin remontti” muistelee Reino nauraen. Ekströmillä Reino
toimi moottorisahaneuvojana.
Ekströmillä oli silloin Partner
sahojen edustus ja Reino kiersi
Suomea neuvomassa ja kouluttamassa sahojen kauppiaita ja
huoltomiehiä. Silloin elettiin
Suomessa metsäalan voimakasta koneellistumisvaihetta.
Moottorisahat yleistyivät ja
Reinolla riitti kiirettä.
Työnantaja vaihtui
parinkymmenen vuoden
työuran jälkeen
80- luvun alkupuolella Reino siirtyi kokonaan opetus-
puolelle, sillä hän aloitti 1981
Ruokolahden metsäkoulun
koneopettajana. Kysymykseeni
mikä on ollut työuran mieliinpainuvimpia tehtäviä. Reino
vastaa viipymättä: ”Kaksi kuukauden reissua ulkoministeriön
kehitysaputyössä Tansaniassa
1984 ja -85. Koulutin sikäläisiä metsureita moottorisahan käyttöön ja huoltoon.”
”Kilimanjaron rinteillä olen
opettanut hallittua puun kaatoa.” toteaa Reino. Nykyään
eläkeläisenä työntahti on jo
verkkaisempi ja hakkuutyön
lomassa on mukava taukoa
pitäessä istua kannon nokassa
ja katsella oman työn jälkeä.
”Viime vuosien myrskyt ovat
opettaneet paljon metsänhoidosta” sanoo Reino. Reunametsien harvennuksessa hän on
soveltanut ajatustaan, jossa ensimmäinen ajouraväli jätetään
harventamatta. ”Tuuli ei pääse
puhaltamaan kuvion sisälle”
hän kertoo. ”Metsänhoito on
kuin taidetta” virkkaa Reino
ja samalla kertoo kuinka puun
työstäminen työväenopistossa
ihan oikeaksi taiteeksi on ollut
viime vuosina mukava harrastus. Japanilainen puupiirros,
akvarelli maalaus sekä öljyväritekniikka ovat tuttuja. Juttutuokiomme päätteeksi kokenut
opettaja näyttää, vielä kuinka
moottorisahan teräketju viilataan purevaksi.
Teksti ja kuvat:
Kimmo Hanhisalo
7
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Kirjanpainaja
Asta ja Veera myrskyjen jälkeen Ruokolahden metsiin
ilmestyi kaarnakuoriainen,
jonka tuhot etenkin vanhoissa kuusikoissa ovat paikoin olleet suuret. Kirjanpainaja on n. viiden millimetrin pituinen kaarnakuoriainen, jonka toukat käyttävät ravinnokseen kuusen
nilakerrosta. Voimakkaina
kantoina kuoriainen aiheuttaa kuusten joukkokuolemia. Etenkin vanhat ja jo
elinvoimaltaan hiipuneet
puustot ovat yleensä ensimmäisiä kirjanpainajan
hyökkäysten kohteita.
Teksti ja kuvat:
Kimmo Hanhisalo
”Ansoja kokemassa”.
KOSKIMIES.FI
Reino Rannanvaara on muutaman vuoden ajan systemaattisesti pyrkinyt torjumaan kirjanpainaja kuoriaisen tuhoja omissa metsissään. Hänellä on tällä
hetkellä kymmenkunta feromoniansaa pyytämässä pois parveilevaa kuoriaiskantaa. ”Laskin,
että viime vuonna pyydystin yli
250 000 yksilöä.” hän kertoo.
”Normaali parveilumäärä kuukaudessa on n. 1 dl, jos määrä
nousee yli 2 dl:n on vahinkoja
odotettavissa” hän toteaa.
Reino on siirtänyt pyydyksiään sen mukaan, kun yksittäisiä vahinkopuita on ilmaantunut
kuusikoihin. ”Parasta kuoriaisen torjuntaa on kuitenkin hyvä
metsänhoito. Tuulenkaatopuut
pyrin korjaamaan mahdollisimman nopeasti pois metsästä.”
hän sanoo.
UUTUUS!
MS 261 C-M
699€
MS 201 C-M
699€
MS 193 C
459€
Täysverinen ammattikone metsureille! Edistyksellinen moottoriteknologia.
Todella kevyt moottorisaha
Kevyin painevalurunkoinen
puutöihin kotipihalla ja
ammattisaha nyt entistä
tehokkaampana! Stihl M-TRONIC. puutarhassa.
FS 490 CEMK
FS 260
FS 460 C
Erityisen tukeva,
kestävä ja luotettava
raivaussaha
ammattikäyttöön
STIHL 2-MIX-Moottorilla.
Kestävä, tukeva ja
ergonominen raivaussaha tuuheaan ja
vaikeaan maastoon.
Ammattilaisen
raivaussaha tukevilla
mukavuusvaljailla.
M-TRONIC/ergo
-kevytkäynnistys.
995€
699€
899€
SIS. KOLMIOTERÄN, RAIVAUSTERÄN JA SIIMALEIKKURIN.
MEILTÄ SAAT KAIKKI KONEET KÄYTTÖVALMIINA!
DYNAMIC VENT
299€
UUTUUS!
Kevyt ja hengittävä metsurin turvapuku! Nyt yhteishintaan Dynamic Vent turvapusero ja vyötäröhousut.
LEHTIPUHALTIMET SYKSYYN!
BG 56
BR 500
BR 600
Käsipuhallin
järkihintaan!
Myydyin
Tehokkain
ammattikone! ammattikone!
299€ 569€ 889€
Ratakatu 37– 39, LAPPEENRANTA AVOINNA ark. 9–18, la 9 –16
Kirjanpainajan tappamia puita.
UUTUUS!
PIENKONEET JA TARVIKKEET
Veli-Matti Suutari 050 596 5339
Mikko Silonsaari 050 599 3653
8
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Kaarnakuoriaiset metsäomaisuuden kimpussa
Metsä on omistajalleen yksi suurimmista, ellei suurin
omaisuuserä. Tätä omaisuuserää uhkaa monet yllättävätkin
tuhot, jotka saattavat tehdä
omaisuuserästä lähes arvottoman muutamissa sekunneissa.
Vaikka metsään kohdistuu
useita erilaisia riskejä, on Suomen yksityissomisteisista metsistä silti vakuutettuina vain
noin puolet, eli miljardien eurojen arvoinen omaisuus jää
vahingon sattuessa ilman minkäänlaista turvaa ja vahingosta
aiheutuneet menetykset ovat
suoraan pois metsänomistajan
tilipussista.
Metsävakuutuksen tärkeyden tajuaa valitettavasti vasta
kunnolla kun jotain tapahtuu
omalle metsälle. Perinteisesti
myrskyt ovat tehneet Suomen
metsissä pahimmat tuhot kaataen miljoonia kuutioita puuta.
Nyt Suomen metsiä on myrskyvuosien jälkeen vaivannut
uusi vitsaus, nopeasti leviävä
kirjanpainaja, joka on kuusia
tuhoava kaarnakuoriainen.
Kirjanpainajan aiheuttamat
vahingot kuuluvat Pohjolan
laajan metsävakuutuksen korvauspiiriin.
Suurin osa metsävakuutusasiakkaista valitsee laajimman
turvatason metsävakuutuksesta, joka korvaa myrskyn lisäksi
myös mm. hyönteisvahingot,
lumivahingot, metsäpalon ja
jyrsijät.
Hyönteistuhot ovat olleet
alueellisia, mutta vahinkoalueet kasvavat jatkuvasti. Nyt
onkin erityisen tärkeää, että
metsänomistajat tarkkailevat
omia metsiään. Jos on havaittavissa tuhoja, niin silloin pitää
toimia viipymättä, sillä puut
eivät toivu ajan kanssa kirjanpainajien tekemistä vahingoista
ja kirjanpainajien syömä puu
kuolee.
” Jos tuhoja on niin kannattaa tehdä nopeasti vahinkoilmoitus Pohjolaan, jolloin asia
saadaan eteenpäin. Pohjolan
Käsittelijä tilaa vahinko arvion
asiakaan haluamalta taholta.
Nopein tapa vahinkoilmoituksen tekemiseksi on internet”
sanoo asiakkuusjohtaja Antti Tamminen Etelä-Karjalan
Osuuspankista.
Pohjolalla ei ole hyönteisvahingoissa maksimikorvausta
(€/ tuhoutunut kuutio), vaan
hyönteisten tuhoamat puut
korvataan arvion mukaan kokonaisuudessaan, vähennettynä
asiakkaan omavastuulla.
”Hyönteistuhossa saattaa
metsänomistajalle tulla nopeastikin suuria menetyksiä,
sillä kirjanpainajan tappama
ja kuivaama puu saattaa kelvata tuhon jälkeen ainoastaan
energiapuuksi, jolloin tappiot
voivat nousta jopa yli 50€ kuutiolta” toteaa Antti Tamminen
Metsävahingon käsittely
1. I lmoitus
Metsänomistaja ilmoittaa
vahingon verkkopalvelussa
tai puhelimitse numeroon
0303 0303. Muuta metsänomistajan ei tarvitse tehdä.
2. Kirjaus
Vahinkokäsittelijä kirjaa vahingon ja tilaa tarvittaessa vahinkoarvion, jonka Pohjola
maksaa.
3. Arvio
Vahinkoarvion tekee metsänomistajan valitsema arvioitsija, esimerkiksi metsänhoitoyhdistys.
4. Päätös
Korvauspäätös pohjautuu vahinkoarvioon ja vakuutuksen
ehtoihin.
Valitse turvataso tarpeesi mukaan
Metsävakuutuksessa on valittavissa eri turvatasoja:
METSÄVAKUUTUS
TURVATASOT
Myrsky
x
x
Lumi
x
x
Palo, salamanisku
ja jälkivartiointi
x
x
Hyönteiset
x
Tulva
x
Anastaminen tai
vahingonteko
x
Sienitaudit
T
Metsäkauriit*
T
Jänikset, jyrsijät
ja linnut
T
x
x
METSÄPALOVAKUUTUS
x
x
x
x
T = korvaa vain taimikolle ja istutettaville taimille aiheutuneita
vahinkoja
* Valtio korvaa hirvituhoja yksityisille henkilöille
SE TUNNE,
KUN ASIAT
LOKSAHTAVAT
PAIKOILLEEN...
METSÄNOMISTAJAN
KAIKKI PANKKI- JA
VAKUUTUSPALVELUT
YHDESSÄ
op.fi/metsa
9
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Uuden Kemeran-lain mukaiset Mies metsästä
korvaukset viivästyvät
Metsäkeskukselta saadun
tiedon mukaan taimikonhoidon ja juurikäävän
torjunnan Kemera-korvaukset saadaan maksuun
aikaisintaan lokakuussa.
Lisäksi osa maksatuksista siirtyy seuraavalle
vuodelle rahanpuutteen
vuoksi.
Uuden lain mukaan näihin
töihin tarvitaan ennakkoon rahoitushakemus. Hakemuksia
on lähetetty metsäkeskukseen
runsaasti, nyt jo yli 20 000
kappaletta. Metsäkeskuksen
atk-järjestelmät eivät ole ehtineet muutokseen mukaan,
ja hakemusten käsittely on
ruuhkautunut. Toteutusilmoi-
tuksia tehdyistä töistä ei ole
voitu juurikaan tehdä, koska
hankkeelle täytyy saada ensin
hyväksyntä ja hankenumero,
jotta suunnitelma ja toteutus
kohtaavat toisensa.
tua odottelemaan rahoja useita
kuukausia.
Viivästykset aiheuttavat
harmia metsänomistajille
Maan hallitus on viestinyt
uusista leikkauksista, jotka
koskettavat myös Kemeratukia. On väläytelty, että tukitasoja alennetaan, tai joitakin
työmuotoja poistuu kokonaan
korvausten piiristä. Nyt siis
kannattaa toimia ripeästi ja
laittaa hommaat vireille vielä
tämän vuoden puolella. Tänä
vuonna tehty rahoitushakemus
varmistaa tämänhetkisten tukitasojen saannin, vaikka työt toteutettaisiin vasta ensi vuonna.
Työt metsissä ovat täydessä
käynnissä ja koko ajan valmistuu uusia työmaita. Työntekijät tarvitsevat palkkansa ja
metsänhoitoyhdistykset joutuvat luonnollisesti laskuttamaan
teettämänsä työt sitä mukaa
kun ne saadaan päätökseen.
Hankkeista sovittaessa on laskettu, että Kemera-korvaukset
kattavat osan kuluista. Nyt
maanomistajat saattavat jou-
Kemeratukiin
leikkauksia ensi
vuodelle – toimi nyt!
Jouni Tiainen
Metsässä liikkuminen on
tuttua puuhaa entiselle
rajamiehelle ja metsurille Kyösti Koivusalolle.
Metsätöitä hän aloitti
tekemään isänsä apuna
jo 9 –vuotiaana justeerin kahvoissa 50-luvulla.
Koulunsa päätettyään
hän teki jo säännöllisesti
metsänviljelyä, kulotusta, hakkuutöitä ja osallistui uittoonkin. Miehestä
olisi voinut tulla koulutukseltaankin metsäalan
ammattilainen, mutta
koska harjoittelupaikka
ei auennut ajoissa, lähti
hän rajavartiostoon.
Rajavartiolaitoksen palveluksessa vierähtikin 28 vuotta
rajavartijan ja vartiopäällikön
tehtävissä ympäri KaakkoisSuomea. Aktiivinen ammatti
piti miehen liikkeessä, mutta silti vapaa-ajallaan Kyösti
harrasti urheilun lisäksi metsätöitä. Kilpahiihto ja suunnistus toivat Kyöstille mm.
hiihtosuunnistuksen SM-kul-
Uuden kemera-lain tuet taimikonhoitoon
Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki (kemera) tuli voimaan kesäkuun alussa.
Metsänomistajan kannalta suurin uudistus on, että jatkossa
kemera-tukea saa myös taimikon varhaishoitoon. Vanha laki
mahdollisti tuen saannin vain
yli 2 metrisille taimikonhoitokohteille.
Taimikon varhaishoidon
tuki 160 euroa
hehtaarille
- tukea saa kohteille, joissa
taimien keskipituus hoitotyön
jälkeen on välillä 0,7 – 3 metriä
- poistettavia runkoja kohteella
on oltava vähintään 3000 kpl
hehtaarilla ja hoitotyön jälkeen
taimikkoon saa jäädä enintään
5000 tainta hehtaarille
- hankkeen koko täytyy olla
vähintään 1 hehtaari, mutta se
voi koostua useammasta eri kuviosta kuitenkin niin, että pienin kuvion koko on vähintään
puoli hehtaaria
- tukea taimikon varhaishoitoon maksetaan 160 euroa hehtaarille
Nuoren metsän hoidon
tuki 230-450 euroa
hehtaarille
- tukea saa kohteille, joissa
puuston pituus hoitotyön jälkeen on yli 3 metriä ja puuston
keskiläpimitan alle 16 cm
- kohteella on oltava poistettavia runkoja vähintään 1000 kpl
hehtaarilla ja hoitotyön jälkeen
kohteelle saa jäädä enintään
3000 runkoa hehtaarille
- hankkeen koko täytyy olla
vähintään 2 hehtaaria, mutta
se voi koostua useammasta eri
kuviosta kuitenkin niin, että
pienin kuvion koko on vähintään puoli hehtaaria
- tukea nuoren metsän hoitoon
maksetaan 230 euroa hehtaarille
- jos nuoren metsän hoidon
yhteydessä syntyvää pienpuuta
kerätään vähintään 35 kuutiota
hehtaaria kohden, korotetaan
tuki 450 euroon hehtaarille.
Tukea voi saada
kahteen kertaan
Uusi kemera-laki mahdol-
listaa tuen saamisen taimikonhoitoon kahteen kertaan.
Tukea voi saada sekä varhaisperkaukseen että vielä erikseen taimikonhoitoon tai nuoren metsän kunnostukseen.
Hoitotöiden välin täytyy olla
vähintään 7 vuotta.
Muista tehdä ilmoitus
(rahoitushakemus)
metsäkeskukseen ennen
töiden aloittamista
Uusi kemeralaki edellyttää, että ennen hoitotöiden
aloittamista täytyy tehdä ilmoitus (rahoitushakemus)
Metsäkeskukseen. Hoitotyöt
voidaan aloittaa vasta sitten,
kun ilmoitus on tehty. Mikäli
ilmoitusta (rahoitushakemusta) ei tehdä, eivät kohteet ole
tukirahoituskelpoisia. Rahoitushakemuslomakkeet löytyvät netistä Metsäkeskuksen
sivuilta www.metsakeskus.fi.
Voit antaa ilmoituksen teon
myös metsänhoitoyhdistyksen
neuvojan tehtäväksi.
Uutta sahaa mallailemassa.
taa vuonna 1977. Metsätyöt
pysyivät myös lähellä sydäntä. Vapaa-ajallaan ja lomillaan
Kyösti piti yllä ammattitaitoaan tekemällä metsänviljelyä,
raivuita ja hakkuita. Ylämaalla työskennellessään hän tutustui 70-luvulla metsänhoitoyhdistyksen neuvojaan Hannu Aholaan. Metsänhoitoyhdistykselle Kyösti onkin tehnyt
paljon työtunteja. Hän laskee
saavuttaneensa miljoonan istutetun taimen rajan tänä vuonna ja raivattuja hehtaarejakin
lie kertynyt jo yli tuhat.
Työura Rajavartiolaitoksessa on jo takana, mutta
metsästä tämä mies ei pääse. Yhä veri vetää raivaussahan puikkoihin karmeisiin
paikkoihin, joissa on pitkistä
jaloista hyötyä. Rajamiehenä
piti pärjätä kaikkien kanssa
ja näyttää esimerkkiä. Kyösti onkin todellinen esimerkki
nuoremmilleen. Liikkuminen
ja työskentely luonnossa pitävät mielen ja kehon virkeänä.
Teksti ja kuva:
Nina Lappalainen
10
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Kaava voi rajoittaa metsänkäyttöä
Kaavoituksella ohjataan
maankäyttöä. Yleiskaava on
metsänomistajan kannalta
tärkein maa- ja metsä-omaisuuden käyttöön vaikuttava
kaavamuoto. Sen laatii kunta. Kaavamääräykset eivät
saa johtaa met-sänomistajan kannalta kohtuuttomiin vaikutuksiin. Jokaisen
maanomistajan on siten
syytä seurata maa-kunnan
ja oman metsäpaikkakunnan alueella tapahtuvaa
kaavoitusta.
Toimenpiderajoitukset
vähentävät
hakkuumahdollisuuksia
Kaavan laatimisen ajaksi tai
kaavamääräyksissä voidaan kaava-alueelle määrätä toimenpiderajoitus ja maisematyölupavaatimus. Silloin kaava-alueella ei saa
suorittaa kaavan toteuttamista
vaikeuttavaa toi-menpidettä ilman maisematyölupaa. Tällaisia lupaa vaativia toimenpiteitä
voivat olla esimerkiksi maisemaa muuttava puiden kaato tai
maankaivaminen. Yleiskaavaalueilla toimenpiderajoitus ja
maisematyö-lupavaatimus ovat
voimassa, jos kaavassa tai kaavamääräyksissä niin määrätään.
Asemakaava-alueilla useimmat
maisemaa muuttavat toimenpiteet vaativat maisematyöluvan
automaattisesti, ellei kaavassa
toisin määrätä.
Luonnonvarakeskus, entinen
Metsäntutkimuslaitos, teki EteläSuomessa 32 kunnan alueella
tutkimusta erilaisten kaavamääräysten vaikutuksista metsätalouteen. Rajoitetun puuntuotannon,
koskee lähinnä uudistushakkuita,
piirissä oli pahimmillaan jopa 17
% kunnan metsä- ja kitumaan
pinta-alasta. Tähän lisättynä puunostajien vähäisempi kiinnostus
ostaa puuta maisematyölupavelvoite alueilta, voi vähentää ko.
kunnan alueen kantorahatuloja
jopa neljänneksellä. Vaihteluväli
kuntien kesken on toki suuri,
mutta kunta- ja biotalouden näkökulmasta näin suuret vaikutukset ovat masentavia.
Kaavamerkinnät ja –
määräykset selkeiksi
Kaavamääräyksillä voidaan
rajoittaa metsien käyttöä maiseman, luonnonarvojen tai
vaikkapa virkistys-tarpeiden
turvaamiseksi. Luonnonarvoja
kaavassa merkitään esimerkiksi, SL, MY tai luo- merkinnällä,
virkistys- ja ulkoilualueita VL
ja MU sekä maisema-alueita
ma -merkillä. Erilaisia variaatioita alaviittei-neen näiden
käytöstä on useita.
Kyseisten kaavamerkintöjen
käyttö on viimeaikaisissa kaavoissa lisääntynyt, etenkin kaupunki- ja taaja-ma-alueilla sekä
niiden läheisyydessä tehtävissä
kaavoissa. Kuntaliitosten myötä tällaisia kaupunkialueille
tarkoitettuja kaavamääräyksiä
leviää maaseutualueille, joissa
niillä ei ole tarkoituksenmukaista tarvetta. Niihin voi olla
liitetty myös maisematyölupavaatimus, valitettavasti myös
metsätalousalueilla.
Kaavamääräysten tulee olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä, eivätkä ne saa olla
maanomistajille koh-tuuttomia. Monesti alueen merkintä on epämääräinen ja liian
laaja. Tämä korostuu etenkin
luo- ja MY- merkintöjen käytössä. Pistemäisiä, pienialaisia
tai muuttuvia kohteita, kuten
metsälakikohteet, liito-orava
jne., jotka huomioidaan jo
muun lainsäädännön kautta
toiminnassa, ei tulisi merkitä
kaavaan.
Ylimääräistä työtä aiheutuu
myös kyseisten kaavamäärä-
ysten selvittämisestä. Niiden
sisältöä joutuu ha-kemaan
kaavaselostuksesta tai erillisestä kaavan liitteenä olevasta
selvityksestä. Tämä tekee kaavan tosiasiallisten vaikutuksien
selvittämisestä hankalaa.
Maisematyölupa
Vaikka kaavassa on maisematyölupavaatimus, niin aina
ei kuitenkaan maisematyölupaa tarvita. Vaiku-tuksiltaan
vähäiseksi katsottava toimenpide ei vaadi maisematyölupaa. Milloin toimenpide on vähäinen? Vähäiseksi toimenpiteeksi voidaan katsoa sellainen
toimenpide, joka ei vaikuta
kaavoituksessa alueelle määrättyyn käyttötarkoitukseen tai
siihen ympäristöön ja maisemaan, jossa alue sijaitsee. Käytännössä metsänhoidollisesti
oikein tehtyjen taimikonhoitojen ja harvennushakkuiden
ei voitane katsoa muuttavan
maisemaa. Uudistushakkuu
ja voimakas maanmuokkaus
saattavat vaatia maisematyöluvan. Suojelu- tai virkistysalueilla, maisema-alueilla, rantaalueilla, erityisiä luontoarvoja
omaavilla ja taajama-alueilla
on luvanhakukynnys alhaisempi, johtuen alueiden erikoiso-
minaisuuksista ja kaavassa
määrätystä käyttötar-koituksesta. Maisematyölupaa ei voida myöntää kaavassa olevien
suojelumääräysten vastaisesti
esim. luonnonsuojelukohteilla.
Monesti maisematyölupavaatimus lisää vain turhaa
byrokratiaa ja kustannuksia.
Maisematyöluvan hinta vaihtelee kunnittain kympeistä useisiin satasiin. Maanomistajien
on tarkoin seurattava, ettei
maisematyö-luvan hakemista
edellytetä kaavamääräyksissä
kovin kevyin perustein.
Mhy:n lisäksi tämän vuoden alusta maakuntaan on
saatu lisäresurssia maan- ja
metsänkäyttöasioihin vaikuttavien kaavojen ja ohjelmien
seurantaan ja käytännön vaikuttamiseen. Toimintaa tehdään vahvas-sa yhteistyössä
metsänhoitoyhdistyksen
ja
alueen maataloustuottajien
kanssa. Keskusliitto MTK:lla
on Kaakkois-Suomeen sijoitettu alueen metsäasiantuntija,
Hannu Ripatti. Toimipaikka
on Kouvolassa tuottajaliiton
toimiston yhteydessä.
Metsänhoitoyhdistys
tekee edunvalvontaa
kaavoituksessa
Metsänhoitoyhdistys pyrkii
vaikuttamaan omalla toimialueellaan kaavoitukseen, jos
kaavalla on metsäta-loudellisia
vaikutuksia. Mhy on tehnyt
lausuntoja ja muistutuksia
mm. Lappeenrannan kaupungin, Ruoko-lahden ja Lemin
kuntien kaavoista, kiinnittäen
huomioita etenkin aiemmin
kerrottuihin seikkoihin. Tätä
työtä jatketaan metsänomistajien hyväksi. Metsänhoitoyhdistys on luonteva paikka
aloittaa oman asian eteenpäin
vienti.
Hannu Ripatti
metsäasiantuntija
MTK:n metsälinja, Kouvola
puh. 0400 754 253
[email protected]
www.mtk.fi
Vireillä tai suunnitteilla olevia kaavoja.
Tarkemmat selvitykset kaavoista on nähtävillä kuntien nettisivuilta.
Vahvistettavana / vireillä / tulossa
- Ruokolahden kunnassa Saimaan alueen rantayleiskaavan tarkistus, Mietinsaari, uudelleen nähtävänä 17.8-16.9.2015
- Lappeenrannan kaupungissa on ollut nähtävillä ja edelleen vireillä kaupungin keskustaaja-man
keskusta-alueen, itäisen, eteläisen ja läntisen osan osayleiskaavat, Hyväristönmäen osayleiskaava,
Nuijamaantien osayleiskaava, Korvenkylän osayleiskaava,
- Lemin kunnassa Iitiän tienvarsialueen osayleiskaava luonnos tulossa 2015
- Lemin kunta harkitsee Huttulan kyläyleiskaavan käynnistämistä tulevina vuosina
- Parikkalan kunnassa Koirniemen ja Kolmikannan osayleiskaavat ovat olleet nähtävillä ja osin
vireillä
Lisäksi kaupungeissa ja kunnissa on mittava määrä asemakaavoja vireillä niin taajamiin kuin
ranta-alueille.
Ota rohkeasti puheeksi
Ota rohkeasti puheeksi
perintömetsä.
Ota rohkeasti puheeksi
perintömetsä.
perintömetsä.
Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua
metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin
Avoimesti
ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua
ja kysy lisää spv-palveluista.
metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin
ja kysy
lisää spv-palveluista.
Avoimesti
ja Asikainen,
ajoissa aloitettu
metsätilan
sukupolvenvaihdos
Meiltä saat apua
Kimmo
LKV, julkinen
kaupanvahvistaja,
Väätäisentieonnistuu.
5, 51900 JUVA
metsätilan
omistusjärjestelyjen
suunnitteluun
ja
toteutukseen.
Ota
yhteyttä
metsäasiantuntijoihin
p. 0400 156 022, [email protected] - JUVA - PUUMALA
Asikainen,
LKV, julkinen
Väätäisentie 5, 51900
JUVA LKV,
ja kysyKimmo
lisää spv-palveluista.
Jouni Tiainen,
LKV, kaupanvahvistaja,
Erkki Kivistö,
Petra
LKV, Tiiterontie 17 A, 58700
SULKAVA
p.
0400Huupponen,
156 022,
[email protected]
julkinen
kaupanvahvistaja, - JUVA - PUUMALA
julkinen kaupanvahvistaja,
p. 044 742 2353,
[email protected]
- SULKAVA - PUUMALA Toritie
- JUVA 1
Lavolankatu
10
Kimmo
Asikainen,
LKV,
julkinen 17
kaupanvahvistaja,
Väätäisentie 5, 51900
JUVA
Petra
Huupponen,
LKV,
Tiiterontie
A, 58700 SULKAVA
53600 Lappeenranta
56100 Ruokolahti
p. 0400
156 022,
[email protected] SULKAVA
- JUVA - PUUMALA
p. 044
742 2353,
[email protected]
- PUUMALA - JUVA
p. 020 413 4890,
p. 020 413 4710,
Petra Huupponen,
LKV, Tiiterontie 17 A, 58700 SULKAVA
[email protected]
[email protected]
p. 044 742 2353, [email protected] - SULKAVA - PUUMALA - JUVA
Metsänomistajat
Metsänomistajat
METSÄ-SAVO
METSÄ-SAVO
Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA
www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA
www.mhy.fi/metsa-savo • www.metsänomistajat.fi
ETELÄ-KARJALA
METSÄ-SAVO
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Lavolankatu
10 • 53600
Metsänhoitoyhdistys
Metsä-Savo • •Väätäisentie
5 • 51900
JUVA Lappeenranta
www.mhy.fi/etelakarjala
• www.metsanomistajat.fi
www.mhy.fi/metsa-savo
• www.metsänomistajat.fi
11
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Männyn istutusmääriä nostettava
Puulajivalintaa
syytä tasapainottaa
metsänviljelyssä
Metsänviljelyä on Suomessa
harjoitettu laajemmassa mittakaavassa 60-luvulta lähtein.
Männyn valtakausi metsänviljelyssä ajoittui 60-luvun puolivälistä 90-luvun alkuun.
90-luvulla kuusikuidusta tehtävät aikakausi- ja painopaperit nousivat metsäteollisuuden
”syömähampaiksi”, nostaen
kuusikuidun hinnan selvästi
mänty- ja koivukuitua korkeammaksi. Kun samaan aikaan
kuusisahatavan kysynnän kasvu nosti kuusitukin hinnan
mäntytukin hinnan tasolle,
alkoi metsänomistajien kiinnostus kuusen viljelyyn kasvaa.
90-luvun puolivälistä lähtein
kuusi on ollut metsänviljelyn
valtapuulaji.
Kysynnän rakenne
muuttuu
Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas rakennemuutos.
Kehityksen taustalta löytyvät
internet ja mobiilimaailma.
Kuusikuituun
pohjautuvan
aikakausilehti-, paino- ja sanomalehtipaperin käyttö on
kääntynyt vääjäämättömään
laskuun. Viimeisen kymmenen
vuoden aikana Suomessa on
suljettu jo 15 paperikonetta.
Samanaikaisesti sellun ja kartongin kysyntä ja hinnat ovat
olleet voimakkaassa kasvussa.
Alkuvuoden lukuisat investointipäätökset osoittavat, että
metsätalouden vahva nousukausi on käynnistynyt. Kuluvan
vuosikymmenen lopulla metsäteollisuus tarvitsee vuosittain
10–12 miljoonaa kuutiota lisää
raaka-ainetta. Investoinnit ovat
suuntautuneet sellun ja kartongin tuotantoon, jossa pääraakaaine on mänty ja koivu.
Istutusmääristä lähes 80
prosenttia kuusta
Kaakkois-Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana
vuotuinen istutusala ollut keskimäärin 4850 hehtaaria, josta
3700 hehtaaria on ollut kuusta,
850 hehtaaria mäntyä ja 300
hehtaaria koivua. Lisäksi mäntyä on kylvetty 800 hehtaaria
alalle ja luontaisesti männylle
on uudistettu 1350 hehtaaria ja
kuuselle 600 hehtaaria.
Kun lasketaan yhteen sekä metsänviljelymäärät että
luontainen uudistaminen, niin
vuosittain männylle uudistuu
3000 hehtaaria, kuuselle 4300
hehtaaria ja koivulle 300 hehtaaria.
Taimisäkeistä löytyy lähes pelkästään kuusen taimia. Jatkossa olisi hyvä, jos taimisäkeistä alkaisi pilkistämään
myös männyn taimen latvat.
istutusta tulisi lisätä noin 1000
hehtaarilla vuodessa. Kuusen
istutusta puolestaan tulisi vähentää noin 1000 hehtaarilla.
Tavoitteelliset vuotuiset istutusmäärät olisivat männyllä
noin 1800 hehtaaria, kuusella
2700 hehtaaria ja koivulla 500
hehtaaria. Kun tähän lisätään
männyn kylvö ja männyn sekä
kuusen luontainen uudistuminen, männylle uudistettaisiin
vuodessa noin 4000 hehtaaria,
kuuselle 3300 hehtaaria ja koivulle 500 hehtaaria.
Tällä puulajisuhteella päästäisiin myös optimaaliseen
tilanteeseen maapohjan rehevyyden ja puulajien välillä.
Rehevyydeltään männyn kas-
vatukseen parhaiten sopivia
maapohjia on lähes täsmälleen
puolet Kaakkois-Suomen metsämaista ja kuuselle ja koivulle
sopivia toinen puoli.
veydenhuollon ja koulutuksen avulla. Metsänomistajaa
kannustetaan
vastaavasti
investoimaan kärsivällisesti kaukana tulevaisuudessa
odottaviin tuottoihin kemera
-investointituen avulla. Siinä
valtio sijoittaa yhden euron
ja metsänomistaja kaksi tai
kolme euroa kymmenien vuosien päästä odottaviin tuloihin.
Investointi tulevaan hyödyttää
sekä yksilöä että yhteiskuntaa.
han on kuin hyvin valmennettu
synnytys. Syntymän jälkeiset
neuvolakäynnit on verrattavissa taimikon tarkastuksiin. Varhaishoito tapahtuu eskari-iässä
ja taimikonhoito rippikouluiässä. Metsällä on aivan kuten
ihmiselämässä riski sairastua
ja jopa kuolla ennenaikaisesti. Terveydentilasta huolehtiminen ja vakuutusturva ovat
perustarpeita – niistä ei pidä
tinkiä.
ratkaise kaikkea. Hakkuussa
käytettävät tukkipituudet ja
muut kauppakirjan ehdot vaikuttavat lopputulokseen. Monesti aliarvioidaan katkonnan
vaikutus. Tukkipuun ja kuitupuun hintaero on päätehakkuulla 1:3 ja harvennuksillakin
1:2,5. Siksi korjuuta pitää aina
valvoa, että se toteutuu kauppakirjan ehtojen mukaisesti.
Korjuun valvonta vaatii osaamista ja mittaustietoja.
Aivan kuten lasten kasvatuksessa on myös metsänhoidossa
nyrkkisääntöjä. Taimikon perustaminen muokattuun maa-
Ensiharvennus on kuin ammattitutkinto, jossa pitkäjänteisyys palkitaan ensimmäisten hakkuutulojen muodossa.
Merkittäviä tilipäiviä metsästä
saa vain kolmesti kiertoajassa
- ensiharvennustulojen jälkeen
vielä toisesta harvennuksesta
ja päätehakkuusta. Kannattavuuden kannalta hakkuiden
oikea-aikaisuus ja korjuutyön
laatu ovat tärkeitä. Koska tilipäiviä on harvassa, myös yksikköhintoja kannattaa seurata
muutaman vuoden tähtäimellä
ja päättää myyntiajankohdasta
kulloisenkin markkinatilanteen
pohjalta. Vuodet eivät ole veljeksiä – toisinaan kysellään
vahvemmin kuusi- ja toisinaan
mäntyvaltaisia leimikoita.
Metsänomistajalla on oikeus vaatia tiedot katkotuista
pölkyistä ja niiden pituus- ja
läpimittajakaumasta eikä se
saa riippua siitä onko metsänomistaja antanut valtakirjan
asioidensa hoitamiseen vai ei.
Jo pelkkä tietoisuus siitä, että
joku valvoo korjuuta ja katkontaa on vahinkoja ennalta
ehkäisevää. Vastaavasti epäilys
siitä, että mittaustietoja pantataan, on omiaan viemään
puukaupan luottamusta. Jos
oma osaaminen tai aika ei riitä
korjuun valvontaan kannattaa
se palvelu ehdottomasti ostaa omalta metsänhoitoyhdistykseltä. Jatkossa kuitupuun
jalostuskapasiteetti on lisääntymässä merkittävästi. Se tarkoittaa, että katkonnan kanssa on oltava vielä nykyistäkin
valppaampana.
sän kestä olla passiivisen omistuksen vaiheessa ilman, että
tuotot pienenevät. Vanhuuteen
kuuluu voimien heikkeneminen eikä ennen täysi-ikäisyyttä
ole oikeuksia eikä kykyjäkään
huolehtia viisaasta päätöksen
teosta. Tämän vuoksi metsän
tulisi vaihtaa omistajaa kahdesti tai kolmesti ihmisen elinkaaren aikana. Aivan kuten
sote-ratkaisujen tulee metsätilojen sukupolvenvaihdosten olla valtiovallan erityissuojelussa. Molemmista on kirjaukset
Sipilän hallituksen ohjelmassa.
Ne pitää myös toteuttaa.
Mäntyä lisättävä,
kuusta vähennettävä
Paremman tasapainon säilyttämiseksi teollisuuden tulevan
puun kysynnän ja metsien puulajirakenteen välillä männyn
Pekka Vainikka
Elinkeinopäällikkö
Suomen metsäkeskus,
kaakkoinen palvelualue
Kuin ihmiselo
Metsän kiertokulku on
verrattavissa ihmisen
elämään. Ensin ollaan
pari kolme vuosikymmentä pelkästään kuluja aiheuttavan huolenpidon varassa. Jos laiminlyö oikea-aikaiset hoidot,
jäävät tulevaisuuden
tuotot heikoksi. Jos tekee ne ajallaan, säästää
kustannuksista ja varmistaa hyvän tuoton.
Yhteiskunta panostaa vahvasti lapsiin ja nuoriin ter-
Puukaupan kilpailutus on
viisasta, sillä harva ostaja pystyy maksamaan parasta hintaa kaikenlaisista leimikoista.
Yksikköhinta ei kuitenkaan
Vaikka metsän kiertoaika on
ihmiselon mittainen, ei met-
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan
puheenjohtaja,
MTK r.y.
12
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:n
markkinakatsaus
Jouni Tiainen
Millaiset ovat
metsätilakaupan näkymät
loppu vuodelle?
Kaupankäynti on ollut alkuvuodesta vilkkaampaa kuin
viimevuonna. Kauppoja välityskohteista tehtiin vuonna
2014 63 kpl, kun tännä vuonna on jo sovittu 50 välityskohteen kauppat. Metsätilat
ovat olleet kylläkin pienempiä
kuin edellisenä vuonna. Uskon, että loppuvuosi jatkuu
metsätilojen osalta vilkkaana
mutta tonttikauppojen osalta
markkinatilanne on haastava.
Rantarakennuspaikan pitää
olla hyvä, jotta se kiinnostaa ostajia. Etelä-Karjalassa
Kaakkois-Suomen Metsätilat
Oy LKV:n toimesta tehtyjen
alkuvuoden kauppojen keskihinta on ollut n. 4 260 €/ha
ja puustoa kohteissa on ollut
n. 122 m³/ha.
Kysytyimpiä ovat edelleen
taajamien lähellä sijaitsevat
puustoiset kohteet hyvien tieyhteyksien varrella. Metsäkiinteistökaupassa lama ei vaikuta
niin kuin asuntokaupassa.
Minkälaisiin
myyntiaikoihin tulisi
varautua?
Keskimääräinen myyntiaika
on yli kuukauden. Tarjousten
pyyntö pitkittää myyntiaikaa,
mutta se on antanut yleensä
hyvän lopputuloksen myyjälle. Oleellisinta olisikin asettaa lähtöhinta oikein, jolloin
kauppa käy sujuvasti. Ostajat
arvostavat oikein hinnoiteltuja
kohteita ja tällöin niihin on
saatu runsaammin tarjouksia.
Mitä erityistä tulisi ottaa
huomioon, kun myy tai
ostaa metsätilaa?
Myyjän kannattaa myydä
tila puineen. Tällöin maksaa
vähemmän veroja valtiolle.
Lisäksi sellaiset kohteet ovat
kysytympiä, joissa on hakattavaa. Vanhat rakennukset ovat
yleensä rasite metsänostajalle.
Metsäarvio kannattaa teettää
aina metsänhoitoyhdistyksellä.
Vain siten myyntihinta asettuu oikealle tasolle, kun arvio
perustuu maastossa käyntiin.
Myös ostajat arvostavat hyvin
tehtyä tila-arviota.
Ostettaessa kannattaa selvittä mm. kiinteistön sijainti,
tiestö, tilan metsänhoidollinen
tila ja hakkuumahdollisuudet.
Joillekin osuudet yhteisiin vesialueisiin tai mahdollisuus
liittyä metsästysseuraan ovat
tärkeitä asioita. Kohteeseen
kannattaa aina käydä tutustumassa paikan päällä.
Erkki Kivistö,
kiinteistönvälittäjä (LKV)
Kaakkois-Suomen
Metsätilat Oy LKV/
Mhy Etelä-Karjalan
toimialue
Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV
johtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa
Metsätiloja myynnissä:
Imatra, Hallikkala ja Räikkölä, 12,2 ha, neljän
tilan kokonaisuus, mitkä myydään yhdessä.
Hp. 38.000 € / Kivistö
Imatra, Immalanjärvi, n. 2,6 ha puustoinen
määräala Laitilanlahdentien ja Jäppilänniementien
risteyksessä Hp. 22 000 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö
Lappeenranta, Lahnajärvi (Ylämaa, Mättö),
kahden tilan kokonaisuus. Kotilammen rannalla
1
rantarakennuspaikka. Kaunis puutoinen rinnepaikka. Palsta rajoittuu myös Monnonjärveen.
Hp. 48.000 € / tarjous / Kivistö
Lappeenranta, Sirkjärvi. 11,5 ha, Korkea-Ahontie
kulkee tilan poikki. Hp. 35 000 € / tarjous 30.9.
mennessä/ Kivistö
Luumäki, Kurvila (Moitjärven rannalla) kahden
eri rekisteriyksikön muodostama kokonaisuus yht.
33,3 ha, jolla myös 2 vapaa-ajan asuintonttia Moitjärven rannalla. Hp. 160 000 € / tarjous elokuun
loppuun mennessä / Haimila
Luumäki, Luotonen kaksi metsätilaa (15,8 ha ja
12,4 ha); myydään yhdessä tai erikseen. Hp. yht.
72 000 € / Tarjoukset 28.9. mennessä / Haimila
Miehikkälä, Saivikkala (Taavetintien varrella)
metsätila 15,1 ha hp. 98 000 € / tarjous 2.9.
mennessä / Haimila
Rautjärvi, Purnujärvi, n. 29,8 ha. Kiurunrannantien ja Peussantien risteyksessä määräala.
Hp. 80 000 € / tarjous 11.9. mennessä/ Kivistö
Ruokolahti, Kattelus, 14,2 ha. Puustoine (1 790
m³), hyvä sijoituskohde. Tila rajoittuu Ruusinmäentiehen ja Tarkkolantiehen. Hp. 68 000 € / Kivistö
Rautjärvi, Lassila, 6,3 ha taimikkovaltainen tila
Varpaanlahdentien ja Lassilantien risteyksessä.
Hyvä puuhapalsta. Hp. 9 800 € / tarjous 30.9.
mennessä/ Kivistö
Rautjärvi, Vähikkälä, 20 ha puustoinen (n.
2.920m³) tila. Uudistuskypsää metsää n. 9 ha.
Hp. 118 000 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö
Taipalsaari, Sammaljärvi, 2 puustoista tilaa yht.
7 ha. Hp. 45 000 € / tarjous 30.9. mennessä/
Kivistö
Muut kohteet:
Lappeenranta, Säkkijärven Lavola (Ylämaa), n. 1,6 ha määräala. 1 rantarakennuspaikka Valkjärven rannalla. Ranta avautuu etelään.
Hp. 64 500 € / tarjous / Kivistö
Luumäki,
Salmi,
vapaa-ajan
asuintontti
n. 5 000 m², jolla aurinkoisella rannalla rantaviivaa n. 160 m. Rakennettu hyvä tie perille asti!
Hp. 75 000 € / tarjous/ Haimila
Tarkemmin ja lisää kohteita
osoitteessa: www.metsatilat.fi
Erkki Kivistö, LKV, puh. 0400 158 082
julkinen kaupanvahvistaja
Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI
Imatra, Immalanjärvi, rantatontti (0,32 ha) ja
vanha saunamökki Immalanjärven rannalla sekä n.
1,3 ha määräala tontin ja Laitilanlahdentien välissä.
Tie perille ja sähköliittymä on. Hp. 27 000 € /
tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö
Jouni Tiainen, LKV, puh. 0400 158 369
Lappeenranta, Hujakkala (Ylämaa), n. 0,6 ha
määräala/ rantarakennuspaikka kauniin Suurijärven
rannalla Miehikkälän rajalla. Ranta avautuu etelään.
Kaunis puustoinen kalliorantaa. Hp. 60 000 € /
tarjous / Kivistö
Jarmo Haimila, LKV, puh. 0500 556 913
julkinen kaupanvahvistaja
Lavolankatu 10, 50600 Lappeenranta
julkinen kaupanvahvistaja
Riihitie 1, 54500 TAAVETTI
Turvallinen metsän ammattilainen välittää
13
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Alhaisen korkotason myötä metsästä on
tullut kiinnostava sijoituskohde
Vielä jokunen vuosi sitten metsään
sijoittamista pidettiin ”vanhahtavana” ajatuksena. Korkojen laskun
ja yleisen talouden taantuman
myötä metsäsijoituksista onkin tullut rahalaitosten trendituote. Usko
metsätalouteen on palannut!
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
Riku Suursalmi
Sijoituksille luvattava 3-5 %:n tuotto
onkin yht´ äkkiä varteenotettava vaihtoehto. Ja vielä lähestulkoon riskitön
sellainen. Puunjalostuksen investointipäätökset takaavat puun kysynnän
pitkäksi aikaa.
Saavuttaakseen luvatun tuoton, vaa-
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
• hyvälaatuinen siemenaines
• nykyaikainen kasvatustekniikka
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
www.taimitapio.fi
tivat myös rahastojen kohteina olevat
metsätilat suunnitelmalliset ja jatkuvat
hoitotoimet. Pelkkä hakkuu ei riitä,
vaan tulevaisuudesta on myös huolehdittava. Kun sijoittaa saadusta tulosta
jatkuvasti n. 15 % uudistamis- ja hoitotöihin, päästään pitkällä aikavälillä
tuohon em. 3-5 %:n tuottoon EteläSuomessa. Yksityinen ihminen voi tuon
luvun jopa kaksinkertaistaa, mikäli
pystyy itse huolehtimaan hoitotöistä.
Ja luonto hoitaa loput!
Metsätiloilla on nyt hyvä kysyntä ja
hinnat kohdallaan. Kannattaako metsää ostaa nykyhinnoin? Toisaalta metsä tuottaa hoidettuna vakaata tuloa
omistajalleen. Kannattaako siis myydä
lypsävää lehmää? Pitää vielä muistaa,
että lehmä tarvitsee hoitoa lypsääkseen.
Tässä pohdinnassa kannattaa ehkä
valita vain kahdesta vaihtoehdosta. Kolmas ja huonoin vaihtoehto on se ettei
metsäomaisuudelle tehdä mitään.
Vaihtoehto 1: Jos olet kiinnostunut
metsäomaisuuden hoidosta – osta lisää
metsää. Parhaan taloudellisen lopputuloksen saat jos pystyt tekemään hoitotyöt
Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Onko talven aikana tullut tuhoja?
Mistä voisi myydä puuta ja miten?
Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa
ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman
metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta.
Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijan kanssa, yhteystiedot löydät lehden
keskiaukeamalta tai www.mhy.fi/etelasavo
ETELÄ-SAVO
ETELÄ-KARJALA
Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Karjala
• Lavolankatu
10 •553600
Lappeenranta
Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Savo•
Väätäisentie
• 51900
JUVA •
[email protected]•
www.mhy.fi/etalasavo
p. 020 413
4700 • www.mhy.fi/etelakarjala
• www.metsanomistajat.fi
Vaihtoehto 2: Jos sinua ei kiinnosta metsänhoito, et vaikkapa sairauden
vuoksi siihen pysty tai siitä on tullut
jopa rasite – kannattaa hyvä kysyntä
hyödyntää ja muuttaa metsä rahaksi
tai liittyä Etelä-Karjalan yhteismetsän
osakkaaksi. Myyntitulon voi sitten vaikka sijoittaa metsärahastoon. Omaisuus
säilyy, mutta vaihtaa vain muotoaan.
Siis pitäisikö nyt sitten ostaa vai
myydä metsäpalstoja?
Saappaat jalkaan ja metsään.
Metsänomistajat
itse. Kiinnostus on kuitenkin tärkeintä.
Jouni Tiainen
kehittämispäällikkö
14
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Uutta tekniikkaa tuholaistorjuntaan
Saksalainen kemian alan yhtymä BASF on tuonut metsäpuolen
markkinoille uudet torjuntatuotteet kirjanpainajakuoriaisia (Ips
typographus) vastaan. Trinet®P-feromoniansa suojelee pystyssä olevaa metsää ja Storanet®suojaverkko suojaa jo kaadettua
puutavaraa. Molemmissa tuotteissa
vaikuttavana tehoaineena on kasvinsuojeluaine Alfa-sypermetriini,
jota käytetään tuhohyönteisten
torjunnassa.
Tuotteet rekisteröitiin Suomessa maaliskuussa ja niiden markkinointiin palkattiin
myyntiedustajaksi Salla Rantanen. Rantanen on jo aikaisemmin tehnyt tuotteista
tutkimuksen, ja hallitsee sen vuoksi laajan
asiantuntijuuden kyseisistä tuotteista.
Trinet®-P
Trinet®-P-feromoniansa on alumiinista
tehty kehikko, jonka päälle asetetaan
kasvinsuojeluainetta sisältävä polyesteriverkko ja sisäpuolelle kirjanpainajia
houkutteleva feromoniampulli. Yhdessä
nämä kaksi ainetta houkuttelevat ja lopulta tappavat kuusia tuhoavia kirjanpainajia. Verkon teho kestää jopa kuusi
kuukautta, ja sen voi säilöä käyttökuukausien välissä. Tuote on suunniteltu nimenomaan kirjanpainajan torjuntaa vastaan, ja se on erittäin helppo pystyttää.
Eurooppalaisissa kokeissa Trinetillä on
saavutettu 82 % pienempi kirjanpainajan
aiheuttama puumäärän vaurioituminen
hehtaaria kohti.
Storanet®
Storanet®-suojaverkko on polyesteristä valmistettu verkko, joka sisältää
hyönteistorjunnassa käytettyä kasvinsuojeluainetta. Sen tarkoitus on suojata varastoituja puunrunkoja puun
tuholaisilta. Verkko levitetään kaadettujen puunrunkojen päälle suojaamaan
runkoja pinon ulkopuolelta tulevia
hyönteistuhoja vastaan. Samalla verkko estää jo rungoissa olevia hyönteisiä
tekemästä rungoille tuhoa sekä niitä
leviämästä ympärillä olevaan metsään.
Oikein käytettynä verkon teho tuhohyönteisiä vastaan on 100%. Verkon
teho kestää jopa kuusi kuukautta ja
sen voi säilöä käyttökuukausien välissä.
Yhteystiedot:
Lisätietoja voi kysellä tuotteiden
myyntiedustajalta ja asiantuntijalta.
Salla Rantanen, Sales representative,
Forest Products, BASF OY
salla.rantanen@ partners.basf.com
+358 40 679 0649
Harjoitteluajan kokemuksia
kesältä 2015
Jouni Tiainen
Olen Ylämaalta kotoisin
oleva metsätalousinsinööriopiskelija (AMK). Aloitin
nyt kesän jälkeen toisen
vuoden opinnot Mikkelissä. Aiemmalta ammatiltani
olen paperiprosessinhoitaja ja ehdin välillä lukea
myös hieman maanrakennustekniikkaakin. Kiinnostus metsäalaa kohtaan
heräsi enemmän kun tein
istutuksia ja raivauksia isäni kanssa. Tuli ajatus, että
tästähän minä löysin sopivan alan itselleni.
Metsätalousinsinöörin opinnot
koostuvat luennoista, maastoopetuksesta, tehtävistä yksin ja
ryhmissä, sekä tietenkin harjoitteluista. Viime talvella ja keväällä täytyi pohtia mikä olisi itselle
hyvä harjoittelupaikka kesäksi.
Metsänhoitoyhdistys harjoittelupaikkana kiinnosti. Halusin
tutustua työpaikkaan ja sen toimintatapoihin ja olikin loistouutinen kun keväällä kuulin että
sain paikan Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä. Asuminen
onnistui vanhempien luona, eikä
tarvittu sen suurempaa muuttooperaatiota Mikkelistä Lappeenrantaan. Töihin kulkeminenkin
onnistuisi omalla autolla siedettävällä työmatkalla.
itsekin. Välillä olin metsäneuvojien mukana, mutta suurimmaksi
osaksi työ oli itsenäistä. Työkaverit olivat mukavia ja opinkin
heiltä paljon, myös työilmapiiri
oli todella hyvä.
Aiempaa kokemusta metsätöistä minulla oli lähinnä istuttamisesta, raivaamisesta ja moottorisahan käytöstä. Nyt pääsin
kokemaan miltä tuntuu tehdä
avustavia toimihenkilön tehtäviä. Harjoittelussa pääsin jakamaan taimia, nauhoittamaan
leimikoita, tekemään toimistotöitä ja olemaan mukana tilakäynneillä ja tehdä niitä hieman
Parasta harjoittelussa oli, kun
sai itse vaikuttaa ja suunnitella omaa aikataulua ja päivän
ohjelmaa. Unohtamatta tietenkään sitä että pääsin liikkumaan
paljon luonnossa ja tekemään
monipuolisesti uusia asioita tekemällähän sitä oppii. Metsänomistajia oli myös mukava
tavata ja liikkua heidän metsissään arvioimassa hoidon tarpeita
Hattu päähän ja menoksi.
tai hakkuiden mahdollisuuksia
yhdessä metsäneuvojan kanssa.
Harjoittelussa opin myös työskentelemään uusien tietokoneohjelmien kanssa ja varmasti kartanlukutaitokin kehittyi. Muiden
työskentelyä seuraamalla ja itse
tekemällä muodostui itselle positiivinen mielikuva mitä työ metsätalousinsinöörinä metsänhoitoyhdistyksessä on. Harjoittelu
lisäsi ehdottomasti mielenkiintoa alaan ja metsänhoitoyhdistys
työpaikkana tuntuu kiinnostavalta. Harjoitteluaika oli hyvää
vastapainoa koulussa opitulle
teorialle.
Olli Metsämuuronen
15
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Mhy Etelä-Savon
Etelä-Karjalan
Mhy
jäsenedut 2015
2015
jäsenedut
Olemme ainoa metsäalan toimija, joka on samalla myös metsänomistajien
etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Löydät
netistä
www.mhy.fi/etelasavo
> oma yhdistyksesi
Löydätjäsenedut
jäsenedutmyös
myös
netistä
www.mhy.fi/etelakarjala
>> metsänhoitoyhdistys
jäsenedut. Etelä-Karjalan jäsenedut.
oma yhdistyksesi > Etelä-Savon
metsänhoitoyhdistys
Jäsenmaksu
v. v.
2015
perusmaksu
50 € + 1,50 €/ha-maksu, max. 300
Jäsenmaksuonon
2015
50 e /jäsen.
Jäsenmaksu
on verovähennyskelpoinen
metsäverotuksessa.
€/jäsen.
Jäsenmaksu
on verovähennyskelpoinen
metsäverotuksessa.
Jäsenmaksun
nettosumma
verovähennyksen
jälkeen
on 35
vain
35 e/
Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain
– 210
€/
jäsen.
jäsen.
On monta hyvää syytä olla jäsen:
1. Asiantuntemus
Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta
2. Metsänhoitoyhdistykseen luotetaan
Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista 70 %
lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja katkonta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan
toimija.
3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin
Vaikutamme kaava-, laki- ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä
edunvalvonta-asioissa. Mikään muu organisaatio ei tee metsänomistajan
edunvalvontaa.
METSÄNHOITOYHDISTYS
METSÄNHOITOYHDISTYS
ETELÄ-SAVON
ETELÄ-KARJALAN
JÄSENYYS
KANNATTAA
JÄSENYYS KANNATTAA
4. Maksuton metsäkäynti
Jäsenedun arvo
Jäsenedun
arvo 70
75€/tunti
e/tunti
5. Maksuton puunmyyntisuunnitelma
Jäsenedun arvo
1/2 päivää.
Jäsenedun
arvo280
300€/e/1/2
päivää.
6. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta
Jäsenedun arvo 30 €/tilaisuus
7. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot
Jäsenedun arvo 20 €/vuosi.
8. Maksuton PEFC-metsäsertifiointi
Jäsenedun arvo 30 €/vuosi
9. Valtakunnalliset yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenedut.
Jäsenille alennusta mm. metsä- ja kotivakuutuksesta, rahoituksesta, polttoaineista, energiasta, esim.
LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta
Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta - 3,19 snt/litra
Neste: Yrityskortilla alennus bensiinistä -2,5 snt/litra ja dieselistä -2,7 snt/
litra
Savotan Puoti: Pokara, Tehoheinäin ja Raivaveitsi jäsenetuhintaan
Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 + Aarteita Suomen luonnosta –kirja
Kaikki valtakunnalliset edut löydät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut
10. Kilpailutettujen
puukauppojen paikalliset
hintatiedot
jäsenille
10.
Paikallisten yhteistyökumppanien
tarjoamat
jäsenedut
-Jäsenverkko
kysy lisää omalta
metsäasiantuntijaltasi.
Repusta
www.mtk.fi/reppu
11. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille
Jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu
16
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Kuka on kuvassa?
Tunnistatko toimihenkilömme näistä lapsuuden / nuoruuden aikaisista kuvista?
Kuvan alla henkilön tämän hetkisiä harrastuksia.
A valokuvaus, melonta, retki- B kirjallisuus, juoksu
luistelu
E penkkiurheilu, harrastekiekko, golf
I kuntoilu, ravit
F talvella latu-uran aukaisua ja
kaikenlainen keräilytalouden
harjoittaminen
J metsästys, kalastus,
haitarinsoitto
C juoksu, lavatanssit, kuntosali
G jalkapallo, kaukalopallo,
ammunta, metsästys, tennis
K lentopallo
D hiihto, suunnistus
H ratsastus, lenkkeily, koirat
L liikunta, koirat
Oikeat vastaukset
löydät sivulta 19
ETELÄ-KARJALA
M SaiPa
N matkailu, kamppailulajit
17
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Harrastus toimihenkilötyön vastapainona
Ratsuväen henki vetää
puoleensa
Kuulun Rakuunakillan paikallisosastoon Etelä-Karjalan
Eskadroonaan, joka toimii
Etelä-Karjalan alueella ja vaalii ratsuväen perinteitä monin
eri tavoin. Tässä harrastuksessa
yhdistyy hyvin kaksi mielenkiinnonkohdettani; vapaaehtoinen maanpuolustus ja hevoset.
Eskadroonan toiminnassa jo
pitkään mukana olleena olen
päässyt järjestämään ja osallistumaan monenlaisiin tapahtumiin, kuten Rakuunapäiviin, paraateihin, tanssiaisiin ja kursseihin. Kaikille varmasti näkyvin
ja tutuin osa eskadroonan toimintaa on kesäisin Lappeenrannan satamassa ja linnoituksessa
tapahtuva perinneratsastus, jota varten eskadroonan jäsenet
harjoittavat hevosmiestaitojaan
ratsastusharjoituksissa ammat-
timaisen valmentajan johdolla.
Teemme myös yhteistyötä
Suomen muiden ratsuväki- ja
hevosperinteitä ylläpitävien yhteisöjen kanssa ja tämä näkyi
erittäin hyvin esimerkiksi viime
vuoden kesäkuussa Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa Lappeenrannassa, jossa
oli mukana mm. Niinisalosta
hevosvetoinen tykkivaljakko.
Kunnianarvoisin vieras, jonka
Etelä-Karjalan Eskadroonan päällikön myöntämä tunnustus ratsuväen
perinteen eteen tekemästäni työstä.
Etelä-Karjalan Eskadroona on
ottanut vastaan, oli Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, joka
vieraili Lappeenrannassa maaliskuussa.
Ratsailla isä ja tytär. Harri ja Nina Lappalainen suomenhevosilla Hela-Vili ja Arrin Humutar.
Reserviläisporukoissa toiminta
on aina reipasta ja etenkin ratsuväessä henki on hyvä ja seurailee
Bertel Gripenbergin lausahdusta:
”Ratsuväen henki sisältää suuren
määrän poikamaisuutta, vähän
ylpeyttä ja kevytmielisyyttä, vähän turhamaisuutta
ja paljon
Minna Kauppi
kunniantuntoa.”
Nina Lappalainen
metsänhoitoesimies
Metsävisa 2015
ven keskuskoulusta ja kolmanneksi Iida Leppikoski Sylvään
koulusta, Sastamalasta. Muut
loppukisailijat jakoivat neljännen sijan. Kärkikolmikko
sai palkinnoksi 500, 300 ja
200 €. Myös loppukilpailuun
selvinneet saivat 150 € rahapalkinnon. Lisäksi kärkipään
sijoittujien kesken arvottiin
myös 13 kpl kahden viikon
kesätyöpaikkaa nuorille opiskelijoille.
Teksti ja kuva:
Teppo Oksanen
KUVA: MArKUs lAUKKAnen
monimuotoisuuteen liittyviä tekijöitä, olivat ne asiat jo hyvin
hallussa. Uutena asiana tullut
eri-ikäisen metsän kasvatus olikin sitten jo vaikeampi aihepiiri. Ehkä muutaman vuoden
päästä siinäkin asiassa ovat
tiedot jo parantuneet.
Kaakkois-Suomen metsäkeskusalueen edustajana oli Valtteri Oksanen Kotkasta Langinkosken koululta. Kisan voiton
vei Sevettijärveltä kotoisin
oleva Kaisja Semenoja, Napapiirin yläasteelta. Toiseksi tuli
Annukka Markkula Saarijär-
Minna Kauppi
Ota suunnaksi
Metsänomistajat!
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit.
Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin
augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui.
Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet
bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc
ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra.
KUVA: MArKUs lAUKKAnen
Metsävisa järjestettiin yläkoululaisille jo 34. kerran tänä
vuonna. Kisaan osallistui kaikkiaan 26 800 oppilasta. Kisan
järjestelyistä vastaa Suomen
Metsäyhdistys. Kisan tarkoituksena on lisätä koululaisten tietoja ja kiinnostusta metsäalaa
ja luonnontuntemusta kohtaan.
Alkukilpailun ja maakuntatasoisen karsinnan jälkeen loppukisaan osallistui 15 maakuntien
parasta. Loppukilpailu käytiin
Tuusulassa Metlan tutkimusmetsän maastoradalla.
Kun nyt kysyttiin metsien
Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat
metsänhoitopalvelut.
yhdistyksen yhteystiedot
Ota
suunnaksiLähimmän
Metsänomistajat!
löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.
Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma
antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan.
Metsänomistajat
ETELÄ-KARJALA
KAINUU
Ota suunnaksi
Metsänomistajat!
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala • Lavolankatu 10 • 53600 Lappeenranta
p. 020 413 4700 • www.mhy.fi/etelakarjala • www.metsanomistajat.fi
Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV
Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani
www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit.
18
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Voiko kukaan muistaa 3000 kasvia nimeltä?
Kyllä näköjään voi! Kari Junnola
on perustanut oman arboretumin Ylämaan Tielisen kylään kotitalonsa maille. Vaikka mies itse
väittää hänellä olevan huonon
nimimuistin ihmisten suhteen,
kasvien nimet tipahtavat kuin
apteekin hyllyltä.
Karin kiinnostus luontoon heräsi jo
nuorena. - ” Ihan aluksi kiinnostuin lintujen seuraamisesta, sitten mukaan tuli
valokuvaus. Ja lopulta omituiset puut
ja kasvit alkoivat kiehtomaan” – kertoo
Kari. Kotitalosta loppui karjan pito
80-luvun loppupuolella, ja siitä sai alkunsa nyttemmin n. 4 hehtaarin suuruinen
kasvikokoelma-alue. Harrastus on vaatinut paljon itseopiskelua, sillä mitään
kouluja Kari ei alalle ole käynyt.
-”Ensiksi aloin keräämään keväällä
kukkivia kasveja, sitten seurasivat vaahterat, joita tarhassa kasvaa nykyään jo
n. 50 erilaista lajiketta. Kaikkiaan olen
tähän puulajipuistoon tuonut n. 3000
erilaista kasvia, joista ihan kaikki eivät ole
enää elossa” – tarinoi Kari rauhalliseen,
mutta innostuneeseen tapaansa. Puuvartisia eri lajeja on jäljellä n. 1400 kappaletta
ja loput sitten kooltaankin pienempiä
kukkia tai heinäkasveja.
Aiemmin Kari kertoo olleensa melko
ehdoton luontoihminen ja hakkuidenkin
tuomitsija, mutta nyttemmin ajattelumalli
on jo muuttunut. Talousmetsässä ei oikein
ole luontoihmiselle ”mitään kiinnostavaa”
– siis olkoon talousmetsä talousmetsää ja
hoidetaan luontoarvot eri kohteella. Tietysti talousmetsässäkin tulee huomioida
luonnon kannalta arvokkaat asiat.
Kasveja lähes maailman
joka kolkasta
Ainoa manner, josta Karin puistossa
ei kasveja ole on Australia. Etelä-Amerikastakin vähemmän, mutta sitä vastoin
Aasian puolelta paljonkin. Ja aivan erilaisilta ilmastovyöhykkeiltä kuin tämä
omamme. Silti huolellisella paikan valinnalla kaukaisten maiden kasvit pärjäävät
Ylämaalla talven yli aivan loistavasti.
Vaikkapa Karin yksi ylpeyden aiheista,
eli Tuuren pihlaja Etelä-Korean Ullungin
saarelta. Nimensä puu on saanut ruotsalaisen kasviharrastajan Tor Nitzeliuksen
mukaan, joka on aikanaan tuonut siemenet Koreasta tänne Pohjolaan.
Kasvit Kari on hankkinut joko toisilta
alan harrastajilta, Mustialan arboretumista tai Vakka-Taimesta Rauman läheltä.
– ”Vierailulle kollegojen luo ei koskaan
mennä tyhjin käsin, eikä sieltä myöskään
tulla takaisin ilman tuomisia” – naurahtaa Kari. ”Alan harrastajien luona
Parikkala-Virolahti akselilla on mukavaa välillä piipahtaa, vaikkakaan aika ei
tahdo vuorokaudessa riittää kaiken mielenkiintoisen tutkimiseen ja kokemusten
vaihtoon.” Aikaa kasviharrastus tosiaan-
Kari ja Tuuren pihlaja.
Karilla riittää kiireetöntä aikaa kertoa harrastuksestaan.
kin vie. ”Muille harrastuksille työn ohessa kivilouhimolla ei olekaan aikaa ollut
viimeiseen kolmeenkymmeneen vuoteen.
Vähän toki valokuvaukselle.” – ”Siihen
on ihmisellä aikaa, mihin on mielenkiintoa” – toteaa Kari.
Se että kasvit hankkii, kärrää kiviä ja
multaa, istuttaa ja kastelee, ei suinkaan
riitä. Aluetta on hoidettava vuosittain
muutenkin. Leikattava, raivattava pusikkoa – joskus kaadettava varjostavia
puita jne. Joskus käy vahinkojakin. Kuten runsaina myyrävuosina 2008-2009,
jolloin peltomyyrät tuhosivat parisataa
kasvia. Hirvistä tai jäniksistä ei seudulla
ole niinkään haittaa.
Jotain hyvääkin Itä-Ukrainasta
Valeakaasia eli robinia (robinia pseudoacacia) on
alkujaan amerikkalainen
lehtipuulaji, jonka kasvatuskokeilut Suomessa ovat
yleensä epäonnistuneet.
Virolahtelainen biologian opettaja ja innokas kasviharrastaja
Tapio Rintanen toi syyskuussa 1988 Ukrainan Donetskista
puutarhaansa robinian pikkutaimen, joka osoittautui kylmänkestävyydeltään erinomaiseksi.
Se selvisi kaikista tulevista talvista ilman pakkasvaurioita ja
oli kevääseen 2015 mennessä
kasvanut viisimetriseksi, leveälatvaiseksi pikkupuuksi, joka oli
vieläpä muodostanut yli kolme
metriä korkean juurivesankin.
Tämän jättijuurivesan riskialtis
siirto vapun tienoilla oman puukokoelmani aarteeksi oli melkoinen operaatio. Puun irroitus
lapiotyönä vei noin tunnin. Ranteen paksuisen emopuun juuren,
johon vesa oli muodostunut, jouduin surutta katkaisemaa molemmilta puolilta ja muita juuria
ei sitten paljon ollutkaan – ei
hyvältä näyttänyt! Puu paakkuineen kuitenkin filmivanerilevyjä
pitkin narulla kiskoen auton peräkärriin (taas tunti!) ja siirto
rannikolta kymmeniä kilometrejä sisämaahan Ylämaalle.
Kotona poistin puun oksistosta lähes kolmanneksen, ettei lehtiä puhkeaisi liikaa vaurioituneen
juuriston elätettäväksi. Puu sai
uudessa tuulisessa kasvupaikassaan tukikepin rungolle, isot ki-
vet juuriston painoksi ja todella
runsaan kastelun. Muutamana
iltana jouduin myöhemminkin
juuristoa kastelemaan ja kehittyvää lehdistöä suihkuttelemaan,
ennen kuin toivomani alkukesän
sateet ja viileys varmistivat puun
juurtumisen uuteen kotiinsa.
Lopputuloksena kaikesta tästä
puuhastelusta keskeisellä paikalla kokoelmaani kasvaa nyt talvenkestävä robinia, joka tulevina
vuosina tekee juurivesoja muille
puuharrastajille jaettavaksi ja
kukkii yhtä näyttävästi kuin virolahtelainen emopuunsa, jossa
kesällä 2015 oli satoja valkeita
kukintoja.
Yltiöoptimismi kannustaa kokeiluihin yhä uusilla lajeilla.
Kari Junnola
Vieraat tervetulleita
Kari kertoo, että hän esittelee kasvitarhaansa mielellään halukkaille. Muutamia
ryhmiä paikalla on vuosien saatossa käynytkin, mutta lisääkin mahtuisi. Tutustujien pitää vaan varata runsaasti aikaa,
sillä kun Kari pääsee vauhtiin, monenlaisia tarinoita kasveista riittää. Kiinnostus
kuulijalla herää väistämättä – niin asiantuntevaa ja innostunutta selostukset ovat.
Karin yhteystiedot:
[email protected],
puh. 050-4677875
Teksti ja kuvat: Jouni Tiainen
Kari Junnola
19
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Metsäpäivä Vilkjärvellä
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala järjestää Lappeenrannan Vilkjärvellä tiistaina 15.9. klo 10-14 maastotapahtuman osana
valtakunnallista metsänomistajaviikkoa. Tapahtumassa on esitellään harvennusmetsän puunkorjuuta ja taimikonhoitoa.
Maastotapahtuma järjestetään Kempin metsästysmajalle johtavan metsäautotien varrella. Opastus Ylämaantieltä ja Luumäentieltä.
Paikalla myös paikalliset metsätoimihenkilömme.
Makkara- ja kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Riku Suursalmi
Tuomas Koski
PERINTEISET SYKSYN Metsäillat syyskuussa
9.9.2015
Joutseno, Kahvila Joutsen, Keskuskatu 7
10.9.2015
Lappeenranta, Etelä-Karjalan Osuuspankki, Pormestarinkatu 4
15.9.2015
Parikkala, Kirjolan koulu, Kirjolankatu 5
16.9.2015
Rautjärvi, Rautjärven aseman seudun koulu, Urheilijankatu 9
17.9.2015
Imatra, Vuoksenhovi, Siitolankatu 1
24.9.2015
Helsinki, Simonkatu, tilaisuuteen postitetaan erilliskutsut
Metsäiltojen teemana tänä vuonna:
Puukauppa, kasvava puun kysyntä ja metsätalouden investoinnit
Metsien hyödyntämisasteen nosto
Jäsenyysasiat
muut ajankohtaiset aiheet
Tilaisuudet alkavat kahvilla klo 17.30, ja ohjelma klo 18.00, päätös n. klo 20.00
Tervetuloa joukolla mukaan!
ETELÄ-KARJALA
Sivun 16 kuvakavalkaadin oikeat vastaukset:
A Teppo Oksanen
B Ilkka Karhu
C Nina Lappalainen
D Petri Hirvikallio
E Jouni Tiainen
F Sirpa Arpiainen
G Jari Jordan
H Heini Turtiainen
I Urpo Korhonen
J Lauri Heinonen
K Panu Pettinen
L Silja Ahonen
M Arto Innanen
N Virpi Tuovinen
20
Metsänomistajat Etelä-Karjala
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala
palveluksessasi
· sähköposti: [email protected]
· kotisivut: www.ek.mhy.fi
Lappeenrannan toimisto:
1
Lavolankatu 10, 53600 Lappeenranta
puh. 020 413 4700
avoinna ma-pe klo 8-16
2
Markku Vaario
johtaja
p. 020 413 4841
18
3
Lupanro 241/MML/12
6
4
5
7
11
8
10
12
Sirpa Arpiainen
toimistopäällikkö
p. 020 413 4700
Tuomas Kähö
metsänhoitopäällikkö
p. 020 413 4706
Jouni Tiainen
kehittämispäällikkö
p. 020 413 4890
Arto Innanen
korjuuesimies
p. 020 413 4703
Marja Kaitainen
toimistoassistentti
p. 020 413 4891
Nina Lappalainen
metsänhoitoesimies
p. 020 413 4723
9
13
14
15
17
Panu Pettinen
kenttäpäällikkö
p. 020 413 4849
16
9
10
11
12
Silja Ahonen
metsäasiantuntija
p. 020 413 4702
Janne Kansonen
metsäasiantuntija
p. 020 413 4853
Hannu Pukero
metsäasiantuntija
p. 020 413 4707
Pekka Vasara
metsäasiantuntija
p. 020 413 4893
Ylämaan toimisto: Koskentie 4, 54410 Ylämaa
16
17
Ilkka Karhu
metsäasiantuntija
p. 020 413 4705
Petri Nurmela
metsäasiantuntija
p. 020 413 4708
13
Petri Hirvikallio
metsäasiantuntija
p. 020 413 4721
14
15
Riku Suursalmi
metsäasiantuntija
p. 020 413 4855
Urpo Korhonen
metsäasiantuntija
p. 020 413 4704
Parikkalan toimisto: Sahakuja 4, 59100 Parikkala
1
Virpi Tuovinen
metsäasiantuntija
p. 020 413 4872
Teppo Oksanen
suunnittelija
p. 020 413 4854
2
Tero Valkeapää
metsäasiantuntija
p. 020 413 4874
3
Pentti Immonen
metsäasiantuntija
p. 020 413 4861
18
Jari Oinonen
metsäasiantuntija
p. 020 413 4701
Heikki Pitkänen
korjuuesimies
p. 020 413 4871
Ruokolahden toimisto: Toritie 1, 56100 Ruokolahti
4
5
6
6
Jari Jordan
7
8
Teemu Viljakainen Erkki Jääskeläinen Kimmo Hanhisalo Mauri Sipinen Reima Huuhtanen Lauri Heinonen Juhani Simpanen
suunnittelija
metsäasiantuntija metsäasiantuntija metsäasiantuntija metsäasiantuntija metsäasiantuntija metsäasiantuntija
p. 020 413 4873 p. 020 413 4850 p. 020 413 4860 p. 020 413 4842 p. 020 413 4844 p. 020 413 4852 p. 020 413 4843 p. 020 413 4845
suunnittelupäällikkö
Kaakkois-Suomen
Metsätilat Oy LKV
Erkki Kivistö
kiinteistönvälittäjä
p. 020 413 4710
Janne Hirvonen Heini Turtiainen
korjuuesimies metsänhoitoesimies
p. 020 413 4870 p. 020 413 4851
Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto ja metsälakipalvelut, Helsinki
Metsälakimies Tuomo Pesälä
p. 020 413 2920
[email protected]
Lakipuhelin metsään liittyvissä
lakiasioissa päivystää
maanantaisin klo 9-16
Puh 0600-393 959,
4,01 € min + pvm/mpm)
Metsäneuvoja
Annamari Rajoo
Simonkatu 6 (PL 510)
00101 Helsinki
puh. 020 413 2495,
p. 040 580 3981
[email protected]