1. No category

Loppuraportti
Perhemetsä 3G -hanke Kaakkois-Suomi
2013–2014
Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
Sisällysluettelo
1.
Toteuttaja:.................................................................................................................................... 1
2.
Hankkeen nimi ja tunnus ............................................................................................................. 1
3.
Yhteenveto hankkeesta ............................................................................................................... 1
4. Raportti ............................................................................................................................................ 3
4.1. Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuma .................................................................................... 3
4.2 Hankkeen yksityiskohtainen toteutus .......................................................................................... 5
4.2.1 Tiedotteet ja tiedotustilaisuudet ........................................................................................ 5
4.2.2 Pienryhmätoiminta ............................................................................................................. 8
4.2.3 Tiedotuskirjeet: ................................................................................................................. 10
4.2.4 Sukupolvenvaihdosmessut ............................................................................................... 10
4.2.5 Tiedotus ja lehtikirjoitukset .............................................................................................. 11
4.2.6 Yhteismetsät ..................................................................................................................... 12
4.3 Hankkeen aikataulu, resurssit, kustannukset, organisointi ja hallinnointi .................................. 13
4.4 Yhteistyökumppanit ................................................................................................................... 16
4.5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset ............................................................................................... 17
4.6 Vaikutusten arviointi ja palaute .................................................................................................. 20
5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi ....................................................................................................... 21
LIITTEET .............................................................................................................................................. 22
LIITE 1(1). Hanke-esite ................................................................................................................... 22
LIITE 2(1). Spv-esite ........................................................................................................................ 24
LIITE 3(1). Tilaisuudet ..................................................................................................................... 27
LIITE 4. Yhteenveto hankkeen tiedotteista .................................................................................... 29
LIITE 5(1). Toimijaluettelo .............................................................................................................. 27
LIITE 6. Messuohjelma Kouvola .............................................................................................. 34
LIITE 7. Messukutsu Kouvola .................................................................................................. 35
LIITE 8. Tiedote lehdistölle ............................................................................................................. 36
LIITE 9. Messukutsu ja -ohjelma Lappeenranta ............................................................................. 37
LIITE 10. Kutsukortti ....................................................................................................................... 38
LIITE 11. Mhy:n Metsäpäivä ........................................................................................................... 39
LIITE 12. Hankemainos ................................................................................................................... 40
LIITE 13(1). Yhteismetsätilaisuus.................................................................................................... 41
LIITE 14. Yhteismetsätiedote.......................................................................................................... 43
LIITE 15(1). Vaikuttavuuskysely ...................................................................................................... 44
LIITE 16. Sidosryhmäpalaute .......................................................................................................... 49
1
Perhemetsä 3G –hanke, Kaakkois-Suomi
19.2.2015
Loppuraportti 1.1.2013 – 31.12.2014
1. Toteuttaja:
Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
Kaakkois-Suomen alueyksikkö
2. Hankkeen nimi ja tunnus
Perhemetsä 3G, 19344
3. Yhteenveto hankkeesta
Hankkeen päätavoitteena on ollut välittää tietoa ja esitellä konkreettisia toimenpideesityksiä vaikutusarviointeineen yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseksi ja
sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Hankkeessa esiteltävät toimenpide-esitykset
ovat koskeneet pääsääntöisesti metsäomaisuuden omistuksen ja hallinnan muutosta,
verotusta, lainsäädäntöä sekä nykyisiä ja uusia metsänomistusmuotoja.
Hankkeen keskeisinä kohderyhminä olivat varttuneet metsänomistajat, naismetsänomistajat ja kuolinpesät. Hankkeen aikana vakiintui tarkoituksenmukaiseksi kohderyhmäksi yli 5 hehtaaria omistavat 60-vuotiaat metsäkeskuksen asiakasrekisterissä
olevat miehet ja naiset, jotka olivat tulleet metsänomistajiksi ennen vuotta 2005.
Viimeinen kriteeri sen vuoksi, koska metsänomistajaksi tullaan keskimäärin melko
iäkkäänä, niin ei heti tarjota näille luopumista omistuksistaan. Metsän omistusaika
on näin ollen ollut vähintään 9 vuotta. Lisäksi yli 10 vuoden omistus luo edellytykset
verovapaalle luovutukselle lähisukulaisten kesken.
Hankkeen kaikki keskeisimmät tavoitteet toteutuivat. Tiedotuskirjeitä postitettiin yli
15 000 kpl. Sukupolvenvaihdoksesta kerrottiin lähinnä yhteistyökumppaneiden järjestämissä 14 tilaisuudessa. Molemmissa maakunnissa järjestettiin varttuneille metsänomistajille ja heidän perheilleen laajat spv-messut yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. 44 pienryhmässä pohdittiin omistajuudenvaihdoksen tai kuolinpesien
purkamisen vaihtoehtoja.
Hankkeella on omat kotisivut, johon koottu aiheeseen liittyvää materiaalia ja eri tilaisuuksissa pidetyt esitelmät, yhteensä 24 tiedostoa. Linkki aineistoihin
http://www.metsakeskus.fi/perhemetsa-3g-hankkeen-materiaalit.
Yhteismetsistä kertovia tiedotteita postitettiin sadoittain. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin yksin tai yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa 4 kpl. 41 metsänomistajaa
ilmoitti kiinnostuksensa yhteismetsän perustamiseen. Omistusmuodoista esitelmöitiin kolmessa tilaisuudessa. Osallistuttiin esittelyosastolla neljään kumppanien järjestämään metsätapahtumaan tai metsäiltamiin, joissa kävijöitä oli yhteensä 1 600 henkeä.
2
Metsänomistajille tehty palautekysely antoi hankkeelle positiivista palautetta. Kysyttäessä onko Metsäkeskuksen tiedotus saanut pohtimaan metsän tulevaa omistusta,
16 % vastaajista kertoi ryhtyneensä jo toimenpiteisiin. Jos ei lasketa mukaan pienryhmäläisiä, niin vastanneita oli 9 %. 26 % ilmoitti tiedotuksen vaikuttaneen melko
paljon. Seuraavan viiden vuoden ajalle omistajuudenvaihdosta suunnitteli 38 % vastaajista. Yhteensä 74 % piti omistajuudenvaihdoksen ennakkosuunnittelua melko tai
erittäin tärkeänä.
Myös muu palaute toiminnasta oli myönteistä, jopa kiitettävää. Parannettavaa olisi
ollut hanketoiminnan tiedotuksessa sidosryhmille ja alan toimijoille etenkin hankkeen alussa. Yhteenvetona kumppanien palautteesta voidaan todeta, että hankkeen
kaltaista toimintaa pitää ehdottomasti jatkaa ja metsäkeskus voisi olla jatkotoimissa
keskeinen toteuttaja.
Pienryhmätoiminnan ja tapahtumien asiakaspalautteen perusteella on hyvin oletettavaa, että tulevien omistajuudenvaihdosten myötä myös metsänhoito aktivoituu.
Puukauppaa käydään kauppahinnan maksamiseksi ja hoitotoimenpiteitä tehtäneen
asiantuntijoiden laatimien suunnitelmien mukaan. Yhteistyökumppaneiden palautteen mukaan omistajuudenvaihdoksen yhteydessä tehtävä tiedotustyö nähdään
myös metsäalan toimijoiden keskuudessa hyvin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.
Metsänomistajille postitettiin tiedotuskirjeet ja tapahtuminen kutsut heidän asiakastiedoissa olleiden yhteystietojensa pohjalta. Naismetsänomistajille ei järjestetty omia
erillisiä tapahtumia. Yhteistyötä tapahtumien järjestelyissä tarjottiin Maa- ja kotitalousnaisille, mutta he eivät tällä kertaa olleet mukana.
Kuolinpesien tavoitettavuutta haittasi osoitetietojen vaillinaisuus. Useita kymmeniä
kirjeitä palautui kussakin postituksessa osoitetietojen muuttumisen vuoksi. Lisäksi tuli useita kymmeniä puhelinsoittoja ja sähköposteja vanhentuneiden yhteystietojen
oikaisemiseksi. Tähän asiaan saatiin hieman korjausta etsimällä kiinteistörekisteritietojen avulla kuolinpesien osakkaiden yhteystietoja tulevaa tiedottamista ajatellen.
Tulevaa metsänomistajapolvea ei tavoitettu eikä tavoiteta metsäkeskuksen rekistereiden pohjalta. Hankkeen aikana vakiintui näkemys, että tiedotteissa ja kutsukirjeissä tulee painottaa perhenäkökulmaa ja metsäomistajat kutsua perheineen eri tilaisuuksiin. Tämä lisäsi selvästi perheenjäsenten yhteistä osallistumista esimerkiksi
Lappeenrannan spv-messuille.
Perhemetsä 3G -hankkeen tarkoituksena on ollut metsien aktiivisen ja kestävän käytön ja hoidon edistäminen omistusrakennetta kehittämällä. 3G viittaa kolmeen peräkkäiseen sukupolveen, jotka voivat osallistua perheen metsäomaisuuden hoitoon.
Hankkeen lähestymistapana on ollut elämänkaariajattelu, jossa metsää omistavien
perheiden eri sukupolville välitetään tietoa omistuksen vaihtoehdoista ja aktiivisesta
sukupolvenvaihdoksesta. Tuleville metsänomistajille välitetään tietoa myös metsien
käytöstä ja hoidosta sukupolvenvaihdoksen jälkeisen toiminnan aktivoimiseksi.
3
Hankkeen tiedotustavat koettiin kaikin puolin hyödyllisiksi ja ne saivat hyvät arvioinnit. Erityisesti pienryhmätoimintaa ja sen yhteydessä annettua neuvontaa sekä iltatilaisuuksia arvostettiin. Tiedotuskirjeillä ja -sähköposteilla tavoitettiin valtaosa, eli 70
% vaikuttavuuskyselyn vastaajista. Lisätietoa kaivattiin erityisesti verotuksesta, testamentista ja perinnöstä, sekä metsätilan kaupasta ja lahjoituksesta. 34 % vastaajista
ilmoitti tarvitsevansa jatkossakin neuvontaa metsätilan omistajuudenvaihdoksesta.
Neuvontaa oli haettu yleisimmin Metsänhoitoyhdistyksestä (33 kpl), Metsäkeskuksesta (23 kpl) ja pankista (16 kpl). 44 vastaajaa ei ollut hakenut apua miltään taholta.
Hankkeen toteutti ja hallinnoi Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, KaakkoisSuomen alueyksikkö. Hanke alkoi 1.1.2013. Rahoituspäätös hankkeesta annettiin
18.6.2013 ja projektipäällikkö aloitti työt 1.8.2013. Hanke päättyi 31.12.2014. Hankkeesta on tehty kaksi väliraporttia ja haettu kaksi välimaksatusta. Loppumaksatus
haetaan tilinpäätöksen valmistuttua kevättalvella 2015. Ohjausryhmä kokoontui 4
kertaa hankkeen aikana: 9.9.2013, 22.1.2014, 6.6.2014 ja 8.12.2014. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Kari Pulli 1.8.2013 -31.12.2014.
Hanke toteutui alle kustannusarvion. Varoja jäi käyttämättä lähinnä sen vuoksi, että
hanke käynnistyi ennakoitua myöhemmin ja ostopalveluihin ja matkakuluihin kului
arvioitua selvästi vähemmän varoja. Hankkeen taloudesta on jäljempänä oma erillinen selvitys.
Hankkeen tavoitteet toteutuivat tiukasta aikataulusta ja mittavista määrätavoitteista
huolimatta hyvin. Hankkeella on tuotettu tietoa ja vaihtoehtoja sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen ja kuolinpesien purkamiseen yhteensä noin 6000 metsänomistajalle sekä pienryhmien jäsenille. Tilaisuuksiin on osallistunut yli 1000 metsänomistajaa, joista monet ovat antaneet hyvää palautetta. Heidän kiinnostuksensa on selvästi
lisääntynyt sukupolvenvaihdoksiin. Asiantuntijaneuvonnan kysyntä on suurta ja neuvonnan tarve kasvavaa.
4. Raportti
4.1. Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuma
Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on:
Perhemetsä 3G -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman
toimintalinjaa 1. Hanke tukee valtakunnallista metsäpoliittista linjausta, jossa metsien omistuksen pirstoutumista yritetään estää. Hanke vastaa myös osaltaan alueellisten metsäohjelmien osoittamiin metsien hoidon ja käytön ongelmiin.
Hankkeen päätavoitteena on ollut välittää tietoa ja esitellä konkreettisia toimenpideesityksiä vaikutusarviointeineen yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseksi ja
sukupolvenvaihdosten edistämiseksi.
4
Hankkeessa esiteltävät toimenpide-esitykset ovat koskeneet pääsääntöisesti metsäomaisuuden omistuksen ja hallinnan muutosta, verotusta, lainsäädäntöä sekä nykyisiä ja uusia metsänomistusmuotoja. Asiat ovat samoja samantyyppisissä hankkeissa.
Hankkeiden välinen yhteistyö
Hankkeessa on tehty kiinteää yhteistyötä Etelä-Savon vastaavan hankkeen kanssa ja
hyödynnetty Metsäntutkimuslaitoksessa vuosina 2009 - 2010 toteutetun ”Kehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi” -hankkeen tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia.
Hankkeen toteutuksessa on hyödynnetty Suomen metsäkeskuksen muiden alueyksiköiden vastaavan hankkeen toimintamalleja, kokemuksia ja saatu tietoa parhaiden ja
hyväksi koettujen käytäntöjen toteuttamiseksi. Esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä, messuohjelmien laadinnassa ja esitelmöitsijöiden valinnassa on hyödynnetty
Etelä- ja Pohjois-Savon hankkeissa saatuja kokemuksia. Näin on voitu parantaa hankkeen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Yhteistyön tuloksena syntyi mm. valtakunnallisesta paperisesta spv-esitteestä sähköinen tiedotuskirje ja esite, joita voitiin kustannustehokkaasti lähettää metsänomistajille (Liite 2.).
Metsänomistajien sukupolvenvaihdostiedotuksessa ja toiminnassa hanke on tukenut
muiden toimijoiden aiheeseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa.
Muut kehittämishankkeet
Lappeenrannan yhteismetsäpäivä 13.11.2013 järjestettiin yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa. Maanmittauslaitos vastasi päivän kuluista, eikä siitä tullut hankkeelle
suoranaisia kustannuksia, kutsukirjeitä lukuun ottamatta.
Hankkeen määrätavoitteet/toteumat hankekaudella (1.1.2013 -31.12.2014):
1. Järjestetään tiedotustilaisuuksia, tavoite 65 kpl, toteuma 68 kpl.
Osallistujia tilaisuuksissa, tavoite 1 000 kpl, toteuma 1 155 osallistujaa.
2. Jaetaan erityyppisiä esitteitä segmentoidusti metsäomistajille. Hankkeessa hyödynnetään valtakunnallisia yhteismetsä- ja sukupolvenvaihdosesitteitä ja verkkosivuja. Hankkeella on omat kotisivut, johon koottu aiheeseen liittyvää materiaalia ja eri tilaisuuksissa pidetyt esitelmät, yhteensä 24 tiedostoa. Linkki aineistoihin http://www.metsakeskus.fi/perhemetsa-3g-hankkeen-materiaalit.
3. Postitetaan spv-tietoutta ja aktivointia sisältäviä kirjeitä yhteensä, tavoite 15 000
kpl, toteuma 15 190 kpl.
5
4. Tehdään opinnäytetyönä selvitys tiedotustilaisuuksien vaikutuksesta niihin osallistuneisiin henkilöihin. Opinnäytetyön sijaan tehtiin ohjausryhmän päätöksellä
vaikuttavuusarviointi palautekyselynä. Tulokset ovat kohdassa 4.6.
Taulukko1. Määrälliset osatavoitteet ja toteumat hankekaudella, erittely
Tiedotustilaisuudet sidostahoille *)
Metsäomistajamessut
SPV-tiedotustilaisuudet
Metsäomaisuuden hallinta eri omistusmuodot
ja yhteismetsät
Pienryhmätoiminta
Yhteensä:
Tiedotustilaisuudet: tavoite/tot.
Tiedotuskirjeet yhteensä: tavoite/ lähetetty
Tilaisuudet, kpl
Suunn./pidetty
2/2
3/2
15/14
Osanottajat Suunn.
/osallistunut, kpl
50/49
300/446
300/345
6/ 7
150/126
40/44
200/189
65/69 (105%)
1 000/1 155 (116%)
15 000/15 190 (101%)
*) Sidostahoja on lähestytty pääasiassa sähköpostilla, jossa on kerrottu hankkeesta.
Sähköpostin liitteenä on lähetetty hanke-esite (Liite 1).
Lisäksi osallistuttiin esittelyosastolla Metsänhoitoyhdistysten metsäiltamiin Kouvolassa ja Lappeenrannassa (Liite 10) sekä metsäpäivään Ristiinassa (Savitaipale) (Liite
11) ja Ylämaalla. Näissä kävijöitä oli yhteensä 1600 henkeä. Hanke osallistui Lappeenrannan ja Savitaipaleen tilaisuuksien markkinointiin. Kouvolan ja Ylämaan tilaisuuksiin mentiin järjestäjien kutsumana.
Hankkeen tavoitteena oli saada alkuun 200 hallitun sukupolvenvaihdoksen käynnistyminen ja 10 uuden yhteismetsän muodostuminen. Hankkeella on vauhditettu vähintäänkin tavoitteena ollen 200 metsänomistajan sukupolvenvaihdoksen alkuun lähtöä
ja/tai etenemistä sekä edistetty 10 yhteismetsän muodostamisen pohdintaa. Hankkeen tavoitteiden toteutumista on arvioitu kohdassa 4.5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset.
4.2 Hankkeen yksityiskohtainen toteutus
4.2.1 Tiedotteet ja tiedotustilaisuudet
Aluksi hankkeesta laadittiin hanke-esite (Liite 1) ja spv-esitteen pohjalta sähköinen
tiedotuskirje (Liite 2). Esitteiden avulla kerrottiin ja markkinoitiin hankkeen toimintaa metsäammattilaisille ja yhteistyökumppaneille.
6
Hankkeessa postitettiin metsänomistajille runsaasti tiedotteita, järjestettiin erilaisia
tiedotustilaisuuksia tai osallistuttiin muiden toimijatahojen tilaisuuksiin alla luetellun mukaisesti. Yksityiskohtaiset tiedot tilaisuuksien määristä ja ajankohdista on esitetty liitteessä 3. Tiedotteiden määrät ja niiden lähettämisajankohdat löytyvät liitteestä 4.
Vuosi 2013
Tiedotuskirje ja/tai hanke-esite omalle tiimille, metsäkeskuksen henkilökunnalle ja
sidosryhmille, n. 100 kpl.
Hanke-esittely, metsänomistajien jatkokurssi Kouvola 24.9.2013, 27 kuulijaa
Hanke-esittely Harjun oppimiskeskus, metsätaitokilpailut 26.9.2013, noin 110 kuulijaa
Hanke-esittely Lappeenrannan yhteismetsäpäivässä 13.11.2013, 37 kuulijaa.
Hanke-esittely, MTK-Lappee vuosikokous 20.11.2013, 15 kuulijaa
Hanke-esite yhteismetsäpäivän kutsukirjeiden ja sähköpostien yhteydessä 447 kpl.
Aluejohtaja Pekka Vainikka on kertonut sidostahoille muiden asioiden yhteydessä
hankkeesta sidostahojen omissa tilaisuuksissa. Tilaisuuksia oli kevään ja syksyn aikana yhteensä 12 kpl ja joissa oli yhteensä 221 kuulijaa.
Tiedotustilaisuudet sidostahoille Perhemetsä 3G –hankkeesta 2013
6.2.
6.2.
Mhy Mänty-Saimaa, toimihenkilöt 19 kpl, Savitaipale
Metsä Group, Kymenlaakson tiimi, toimihenkilöitä ja urakoitsijoita,
27 kpl, Myllykoski
7.2. Metsä Group, Lappeenrannan tiimi, toimihenkilöitä ja urakoitsijoita,
23 kpl, Lappeenranta
19.3. Mhy Kymenlaakso, toimihenkilöitä 19 kpl, Inkeroinen
2.4. Stora Enso, Kymenlaakson tiimi, toimihenkilöitä 18 kpl, Inkeroinen
4.4. Stora Enso, Imatran tiimi, toimihenkilöitä 10 kpl, Imatra
5.4. Stora Enso, Lappeenrannan tiimi, toimihenkilöitä 13 kpl, Lappeenranta
23.5. UPM, Lappeenrannan tiimi, toimihenkilöitä 18 kpl, Lappeenranta
30.5. UPM Kymenlaakso-Hämeen tiimi, toimihenkilöitä 14 kpl, Heinola
8.10. Harvestia, Kymenlaakso-Häme tiimi, toimihenkilöitä 13 kpl, Lahti
9.10. Kaakkois-Suomen alueen mhy:n toiminnanjohtajat, 5 kpl, Lappeenranta
15.10. Mhy Etelä-Karjala, toimihenkilöt ja metsurit, 42 kpl, Ruokolahti
Kaikista tiedotustilaisuuksista ei ole osanottajaluetteloita, koska on päästy kertomaan asiasta muiden tahojen tilaisuuksiin. Ohjausryhmäkin otti kantaa ensimmäisessä kokouksessaan siihen, että on tarkoituksenmukaisempaa mennä kertomaan asiasta sidostahojen tilaisuuksiin, joissa on kohderyhmä jo valmiina.
7
Vuosi 2014
Perheen ja suvun metsät sukupolvelta toiselle, Spv-messut Kouvola 22.3.2014 yhteistyökumppanien kanssa (messuohjelma Liite 6). Linkki luentoaineistoihin
http://www.metsakeskus.fi/perhemetsa-3g-hankkeen-materiaalit.
Messukutsuja (Liite 7), joihin sisältyi spv-tiedote, lähetettiin 2 382 kpl. Lehdistölle
lähetetty tiedote löytyy liitteestä 8. Tilaisuudessa oli 246 kävijää joista 158 palautti
yhteystietolomakkeen. 96 metsänomistajaa ilmaisi kiinnostuksensa sukupolvenvaihdokseen.
Yhteismetsäpäivä Haminassa 1.4.2014 yhteistyössä maanmittauslaitoksen kanssa,
17 kuulijaa.
Metsätilan omistajuuden vaihdosta käsittelevä esitys, metsänomistajien jatkokurssi
Lappeenranta 9.4.2014, 13 kuulijaa. Hanke-esittely.
Metsäiltamat tai metsätapahtuma Ylämaalla 24.6.2014, Kouvolassa 6.8.2014, Lappeenrannassa 22.8.2014 ja Ristiinassa 20.9.2014 (Savitaipale). Tilaisuuksissa oli
esittelyosasto, jossa projektipäällikkö keskusteli kiinnostuneiden kanssa omistajuudenvaihdosasiasta ja jakoi esitteitä. Kävijöitä näissä tilaisuuksissa oli yhteensä 1600
henkeä.
4.10.2014 järjestettiin Lappeenrannassa laajat omistajuudenvaihdoksia käsittelevät
messut, jossa kävijöitä oli noin 200 henkeä (messukutsu ja -ohjelma, Liite 9). Luentomateriaalit ovat hankkeen sivuilla.
Lisäksi lähetettiin kohderyhmälle sekä Kymenlaaksoon että Etelä-Karjalaan ns. toinen postitus sisältäen omistajuudenvaihdoksen toteuttajista laaditun asiantuntijaluettelon yhteystietoineen (Liite 5).
Metsäiltoja, joissa spv-asiat olivat esillä, järjestettiin metsänhoitoyhdistysten kanssa
Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 6 kpl. 5 tilaisuuteen ei itse päästy osallistumaan
vastaavan samanaikaisen tapahtuman vuoksi. Tilaisuuksiin tehtiin omistajuudenvaihdosta käsittelevä esitys ja materiaali kopioitiin osanottajille. Osallistujia oli
kaikkiaan 345 henkeä. Tilaisuuksissa, joissa oltiin itse paikalla, osanottajia oli 210
henkeä.
Yhteismetsiä käsitteleviä tilaisuuksia pidettiin 2 kpl, Lappeenrannassa ja Haminassa.
Osanottajia 20 henkeä.
Metsien omistusmuotoja käsittelevä esitys pidettiin Kouvolassa 30.9.2014. Osanottajia 14 henkeä.
8
Saimaan Metsänomistajille (17.11.) ja Pettilän kyläyhdistykselle (8.11.) pidettiin
heidän aloitteestaan luento- ja keskustelutilaisuudet metsätilan omistajuudenvaihdoksesta. Paikalla oli kummassakin tapahtumassa 20 henkeä.
Kuva 1. Projektipäällikkö Kari Pulli neuvontatehtävissä metsäiltamissa Iitiän lavalla.
4.2.2 Pienryhmätoiminta
Pienryhmätilaisuudet olivat luonteeltaan vuorovaikutteista tiedotusta, yleensä yhden perheenjäsenten kesken. Metsänomistajien yhteisissä tapaamisissa käydään
läpi omistusmuotojen yleisiä periaatteita ja esimerkkilaskelmilla mahdollisia taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi perintöverotus. Omistajakohtaisia laskelmia ja verovertailuja ei tilakohtaisesti niissä tehdä.
Asioiden etenemisen kannalta pienryhmätiedotus on ratkaisevan tärkeä linkki.
Pienryhmätiedotus aktivoi käynnistämään sukupolvenvaihdoksen selvittelyn ja sen
kautta metsänomistajat siirtyvät tarvittaessa palveluntarjoajien asiakkaaksi.
Pienryhmätoiminta käynnistyi tiedotuskirjeiden ja messujen toimesta asiakkaiden
tarpeesta pohtia omistajuudenvaihdoksen vaihtoehtoja hieman tarkemmin. Kokoontumiset tapahtuivat asiakkaan, yhteistyökumppaneiden tai Metsäkeskuksen tiloissa Haminassa, Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.
Koolla olivat vanhemmat ja heidän lapsensa tai leski ja kuolinpesän osakkaat tai joku tai jotkut osakkaista. Jos osakkaat asuivat kaukana toisistaan, eivät he kaikki ha-
9
lunneet tai voineet olla mukana, vaikka pyrittiinkin toimimaan joustavasti työaikojen suhteen. Heille toimitettiin tietoa myös sähköpostitse.
Tilaisuuksissa käytiin läpi omistajuudenvaihdoksen vaihtoehtoja ja niiden eri ominaisuuksia, esimerkiksi mallitapausten perusteella. Moni metsänomistaja jäi vielä
pohtimaan asiaa tuonnempana. Asiakkaita on ohjautunut toimijakenttään asiakirjojen laatimista varten, etenkin kun vuodenvaihteessa on tiedossa veronkorotuksia
perintö- ja lahjaverotukseen. Osassa tapaamisia myös toimijatahot osallistuivat
pienryhmätilaisuuksiin.
Yhteisen tapaamisen jälkeen toiminta jatkui yleensä lisäneuvojen välittämisellä asiakkaalle sähköpostilla tai kirjeellä tai puhelimitse, asiakkaan ottaessa myöhemmin
yhteyttä.
44 eri pienryhmälle tiedotettiin yhteensä 102 kertaa. Keskimäärin tiedotuskertoja
oli 2,3 kertaa pienryhmää kohden. Pienryhmätiedotusta tehtiin hankekaudella seuraavasti:
Vuosi 2013
15 ryhmää, 26 tiedotuskertaa
Vuosi 2014/kevät
22 ryhmää, 38 tiedotuskertaa (kumulat.)
Vuosi 2014/syksy
44 ryhmää, 102 tiedotuskertaa (kumulat.)
Naismetsänomistajia pienryhmistä oli 10 kpl eli 23 %. Kuolinpesiä oli 15 kpl eli 34 %.
Omistusluokittain pienryhmien määrä jakaantui hankkeen aikana seuraavasti:
2013
Kuolinpesät 7 kpl
Yhtymät 2 kpl
Muut
6 kpl
Yhteensä 15 kpl
2014/alku
8 kpl
4 kpl
10 kpl
22 kpl
Pienryhmätiedotus jakautui kunnittain seuraavasti:
Taipalsaari 1 kpl
2 kpl
Lappeenranta 7 kpl
8 kpl
Savitaipale 3 kpl
4 kpl
Lemi
1 kpl
1 kpl
Kouvola
3 kpl
3 kpl
Hamina
- kpl
2 kpl
Kotka
- kpl
1 kpl
Luumäki
- kpl
1 kpl
Muut
Yhteensä
15 kpl
22 kpl
2014/loppu
15 kpl
10 kpl
19 kpl
44 kpl
2 kpl
17 kpl
4 kpl
1 kpl
7 kpl
3 kpl
4 kpl
3 kpl
3 kpl
44 kpl
10
4.2.3 Tiedotuskirjeet:
Hankkeen perustyönä oli välittää tietoa ja tiedotusmateriaalia sukupolvenvaihdoksen
vaihtoehdoista. Valtakunnallisesta paperisesta esitteestä muokattiin joulukuussa
2013 oma sähköinen tiedotuskirje, jota postitettiin paperille tulostettuna metsäomistajille. Sähköisen kirjeen etuna on se, että sitä voitiin tulostaa Metsäkeskuksen ja Itellan järjestelmistä suoraan valitulle kohderyhmälle. Lisäksi kirjeeseen saatiin lisättyä
omat yhteystiedot mukaan. Lähes kaikki kirjeet lähetettiin sähköisesti Itellan postitusjärjestelmästä. Vain muutamia yksittäisiä kirjeitä postitettiin Metsäkeskuksen
toimesta. Tiedotuskirje omistajuudenvaihdoksen vaihtoehdoissa on esitetty liitteessä
2.
Tiedotteiden postitukset alkoivat vuoden 2014 alussa testikirjeillä metsänomistajille.
Tiedotuskirjeet lähetettiin Imatralle, Lemille ja Taipalsaarelle. Kriteereinä oli yli 60
vuoden ikä, yli 30 hehtaarin metsäpinta-ala ja 30 vuoden omistusaika. Kirjeitä lähetettiin 316 kpl. Vain 10 metsänomistajaa halusi lisätietoja asiasta ja ilmoitti yhteystietonsa Metsäkeskukseen. Tulokseksi saatiin, että kriteereitä tulee muokata ja löytää
oikea kohderyhmä ennen isompien erien postitusta.
Lopulliseksi kohderyhmäksi muotoutui yli 5 ha metsää omistavat, yli 60-vuotiaat
metsänomistajat, jotka olivat tulleet metsänomistajiksi ennen vuotta 2005. Viimeinen kriteeri sen vuoksi, koska metsänomistajaksi tullaan keskimäärin melko iäkkäänä,
niin ei heti tarjota näille luopumista omistuksistaan. Lisäksi yli 10 vuoden omistus luo
edellytykset verovapaalle luovutukselle lähisukulaisten kesken. Edellä mainitut listat
työstettiin kunnittain.
Sukupolvenvaihdos-tietoutta ja aktivointia sisältäviä kirjeitä postitettiin yhteensä
15190 kpl. Etelä-Karjalan kohderyhmästä miehiä oli 76 % ja naisia 24 %. Kuolinpesien
osuus oli myös 24 %.
Alan toimijoista laadittiin luettelo yhteystietoineen. Luetteloa postitettiin toisena
postituksena kohderyhmälle sekä Etelä-Karjalaan että Kymenlaaksoon yhteensä lähes
6 000 kpl. Luettelo postitettiin myös kiinnostuksensa sukupolvenvaihdokseen osoittaneille metsänomistajille. Toimijaluettelo on esitetty liitteessä 5.
Yhteenveto tiedotuskirjeiden määristä ja ajankohdista on esitetty liitteessä 4.
4.2.4 Sukupolvenvaihdosmessut
Kouvolassa ja Lappeenrannassa järjestettiin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa
”Perheen ja suvun metsät sukupolvelta toiselle” messutapahtumat, jotka keskittyivät metsätilan omistajuudenvaihdoksen vaiheisiin. Ohjelmat käsittelivät monipuolisesti prosessia. Kouvolassa kahta erillistä ohjelmaa esitettiin kahdessa salissa siten,
että aamupäivän ohjelma toistui samanlaisena iltapäivällä. Lappeenrannassa oli käytössä yksi sali ja yksi ohjelma (Liite 9). Lyhyiden esitysten lisäksi aulatiloissa olivat yh-
11
teistyökumppaneiden messuosastot, joista messuvieraat saivat lisätietoja omiin kysymyksiinsä.
Messuille osallistui noin 450 kävijää. Aivan tarkkaa määrää ei saatu selville, koska
kaikki eivät halunneet antaa yhteystietojaan yhteystietolomakkeella. Useat näistä
olivat varttuneiden metsänomistajien saattajia, ehkä tulevia metsänomistajia hekin.
4.2.5 Tiedotus ja lehtikirjoitukset
Tiedotusvälineille lähettiin ennen spv-messujen ajankohtia tietopaketti metsien
omistusrakenteesta ja sen kehityksestä sekä hankkeen tavoitteista. Useista pyynnöistä huolimatta, metsänomistajat, joilla prosessi oli tarpeen ja jo suunnitteilla tai
tekeillä eivät suostuneet esittelemään henkilökohtaisia asioitaan lehtien palstoilla.
Metsänomistajat, jotka ovat jo saaneet oman prosessinsa päätökseen, voisi ehkä
helpommin saada kertomaan asiastaan myös tiedotusvälineissä.
Eri tilaisuuksien järjestämisistä laadittiin seuraavat ilmoitukset ja mainokset. Pääsääntöisesti metsänomistajat kutsuttiin eri tilaisuuksiin henkilökohtaisella kirjeellä.












Spv-messut Kouvola, ilmoitus Vartti ja Kouvolan Sanomat
Metsäiltamat Lappeenranta, kutsukortti
Metsäillat, Metsänomistajat Etelä-Karjala
Metsäillat, Kymiset Lehtimedia, ES + UV
Metsäillat, Parikkalan Rautjärven sanomat
Spv-messut Lappeenranta, ilmoitus Vartti ja 2x ja Etelä-Saimaa
Spv-messut Lappeenranta, Metsänomistajat Etelä-Karjala
Spv-illat Kymenlaakso, Metsänomistajat Kymenlaakso
Metsäpäivä MäntySaimaan MHY:
Länsi-Saimaan Sanomat (1/3), Ristiinalainen lehti, Pitäjänuutiset Mäntyharju
(osallistuttiin kustannuksiin oman toimialueen osalta vain yhdellä kolmasosalla kaikista kustannuksista).
Metsäilta, Metsänomistajat Kaakko
Perhemetsähanke, Metsänomistajat Kymenlaakso ja Kaakko
Liitteissä 10–12 on esitetty Lappeenrannan metsäiltamien kutsukortti, Mhy Mänty-Saimaan metsäpäivän ohjelma ja Metsänomistaja-lehdissä ollut hankemainos.
Omistajuudenvaihdoksen vaihtoehdoista julkaistiin kirjoitukset seuraavasti:



Metsänomistajat Etelä-Karjala, elokuu 2014
Metsänomistajat Kymenlaakso, syyskuu 2014
Metsänomistajat Kaakko, lokakuu 2014
12
Kirjoitukset koskivat omistajuudenvaihdoksen vaihtoehtoja ja olivat lyhennelmiä tiedotuskirjeistä. Metsänomistajalehdissä kohderyhmän saavutettavuuden arvioitiin
olevan hyvä. Olisi kuitenkin ollut hyvä saada kirjoituksia alueella ilmestyviin sanomalehtiin.
Hankkeen alussa oli päätetty, ettei omia nettisivuja laadita, koska internetistä on saatavissa asiaan liittyvää tietoa. Hankkeen keskeisimmät tapahtumat ja niissä esitetyt
materiaalit ovat nähtävillä Perhemetsä 3G -hankkeen alla Metsäkeskuksen kotisivuilla osoitteessa: http://www.metsakeskus.fi/paattyneet-hankkeet.
Kuva 2. Metsäkeskus on suunnannäyttäjä metsätilan omistajuudenvaihdoksissa.
4.2.6 Yhteismetsät
Kiinnostuksensa perheen ja suvun yhteismetsiin hankekaudella ilmaisi 42 metsänomistajaa, josta 25 tulemalla Lappeenrannan ja Haminan yhteismetsätilaisuuksiin tai
muuten ottamalla yhteyttä projektipäällikköön. Spv-tiedotteen lähettämisen yhteydessä suoritetussa kyselyssä kiinnostuksensa yhteismetsiin ilmoitti vielä 17 metsänomistajaa. Esimerkki yhteismetsätilaisuuden sisällöstä löytyy liitteestä 13.
Näille kiinnostuksensa osoittaneille metsänomistajille tarjottiin vielä hankkeen loppuvaiheessa päivä- ja iltatilaisuutena teematilaisuutta, johon otti osaa Lappeenran-
13
nassa ja Haminassa yhteensä 20 metsänomistajaa. Näille kiinnostuneille lähetettiin
vielä tiedote alueen alueellista yhteismetsistä lisätietolinkkeineen (Liite 14).
Saadun suoran palautteen mukaan näistä metsänomistajista kaksi on hakemassa yhteismetsätoimitusta jo loppuvuoden 2014 tai alkuvuoden 2015 aikana.
Tiedotuskirje yhteismetsävaihtoehdosta sukupolvenvaihdostilanteessa lähetettiin
segmentoidusti 451 metsänomistajalle. Muutamalle kiinnostuksensa ilmaisseelle
metsänomistajalle lähetettiin tietopaketti joko kirjallisena tai sähköpostitse. Lisäksi
pohdittiin veroseuraamuksia muutaman kerran puhelimitse ja sähköpostilla.
Yhteismetsiä käsittelevät tilaisuudet hankekaudella
Kuulijoita
 Yhteismetsätilaisuus Lappeenranta
13.11.2013 37
 Yhteismetsätilaisuus Hamina
1.4. 2014 17
 Yhteismetsätilaisuus Lappeenranta (päivä) 9.10.2014 12
 Yhteismetsätilaisuus Hamina (ilta)
9.10.2014 8
74
Lappeenrannan ja Haminan ensimmäiset tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Tilaisuuksiin kutsuttiin alueen toimijatahoja ja yli 60vuotiaita metsänomistajia, joilla metsäpinta-ala oli yli 80 ha. Heillä ajateltiin mahdollisesti olevan kiinnostusta yhteismetsiin tulevaisuudessa. Em. metsänomistajakirjeitä
lähetettiin 90 kpl ja muita 237 kpl.
Yleispalaute tilaisuuksista (19 vastaajaa) asteikolla 1-5 oli 4,36. Vastaava palaute aiheen kiinnostavuudesta oli 4,42.
Haminan tilaisuuteen kutsuja, joiden liitteenä oli hanke-esite, lähetettiin metsänomistajille 361 kpl. Lisäksi kutsukirje lähetettiin 115 toimijalle. 90 sähköpostiosoitteen omaavalle metsänomistajille kutsukirje lähetettiin uudelleen. Palaute tästäkin
tilaisuudesta oli erinomaista.
4.3 Hankkeen aikataulu, resurssit, kustannukset, organisointi ja hallinnointi
Aikataulu
Hanke alkoi 1.1.2013. Hankepäätös saatiin 18.6.2013. Projektipäällikkö Kari Pulli
rekrytoitiin 1.8.2013 alkaen. Jenni Tommola tuli hanketyöntekijäksi ajalle 15.9. 31.12.2014. Hän laati hankkeesta vaikuttavuusarvioinnin, jonka raportti on esitetty
liitetiedoissa (Liite 15). Hanke kestää vuoden 2014 loppuun.
Resurssit
Hanketta on toteutettu pääasiassa projektipäällikön ja edistämispäällikön voimin.
Teknisen toteutuksen ja osaamisen mukaan on hyödynnetty hieman myös Metsä-
14
keskuksen muiden työntekijöiden työpanosta. Soile Hiitola osallistui Kouvolan ja
Lappeenrannanmessujen järjestelyihin ja Sari Hakanen on työstänyt tiedotuskirjeiden saajajoukkoja metsäpinta-alan, metsänomistajien iän ja omistusajan perusteella. Kouvolan ja Lappeenrannan messupäivien toteutukseen osallistui myös muita
Metsäkeskuksen työntekijöitä.
Hankkeen aikana vuoden 2014 loppuun mennessä projektille oli tehty yhteensä
3 464 h, joka jakaantui siten, että, projektipäällikkö Kari Pullin osuus oli 69 %, Jenni
Tommolan 16 %, Seppo Revon 11 %, Sari Hakasen ja Soile Hiitolan kummankin 2 %
ja muiden 2 %.
Toteutuksen organisaatio
Hankkeen käytännön toteutuksesta on vastannut projektipäällikkö Kari Pulli ja kirjanpidosta Maarit Siekkinen sekä Gunilla Sandberg. Muina toimijoina hankkeessa
ovat olleet Seppo Repo, Soile Hiitola, Sari Hakanen, Maarit Ollikainen ja Jenni Tommola. Aluejohtaja Pekka Vainikka on kertonut hankkeesta sidostahojen tilaisuuksissa hankkeen alkuvaiheessa. Nimenkirjoitusoikeus on Suomen metsäkeskuksen
Kaakkois-Suomen alueyksikön aluejohtaja Pekka Vainikalla.
Kustannukset ja rahoitus
Kustannusarvio
2013 - 2014
Toteuma 2013
Toteuma
1.1-31.5 2014
Toteuma
1.5-1.12.2014 Kokonaiskustannus
Toteuma % kustannusarviosta
Palkkauskulut
119 286,00 €
27 430,34 €
21 940,97 €
61 415,84 €
110 787,15 €
92,9 %
Ostopalvelut*)
39 576,00 €
1 071,98 €
2 584,22 €
8 000,02 €
11 656,22 €
29,5 %
Vuokrat ym.
Kotimaan matkakulut
5 000,00 €
1 162,23 €
1 162,27 €
2 273,71 €
4 598,21 €
92,0 %
20 000,00 €
1 009,54 €
1 553,89 €
2 393,59 €
4 957,02 €
24,8 %
Muut kustannukset
14 988,00 €
2 946,43 €
3 910,81 €
8 763,84 €
15 621,08 €
104,2 %
198 850,00 €
33 620,52 €
31 152,16 €
82 847,00 €
147 619,68 €
74,2 %
*) sis. lehti-ilmoitukset
Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmä)
Hankkeessa on tehty kaksi välimaksatusta yllä olevan taulukon mukaisesti ja niiden
yhteydessä laadittu vuosiraportit.
Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat:
Pirjo Pöllönen / Jukka Penttilä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Annukka Kimmo, metsänomistaja, Lappeenranta
Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi
Pertti Vento, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Etelä-Savo
Jari Ursin, Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso
Olli Mustonen, Maanmittauslaitos, Kouvola
Seppo Repo, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kaakkois-Suomi
15
Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 9.9.2013. Ohjausryhmän
puheenjohtajaksi valittiin Hannu Ripatti ja sihteerinä hankkeessa toimi Kari Pulli.
Ohjausryhmä linjasi toimintaa tuolloin, että on helpompaa ja tarkoituksenmukaisempaa mennä kertomaan hankkeesta muiden järjestämiin tilaisuuksiin kuin itse
järjestää tiedotustilaisuuksia.
Toisen kerran ohjausryhmä kokoontui 22.1.2014. Silloin kiinnitettiin huomiota raportointitapaan siten, että väliraportit laaditaan vuosiraportin muotoon, naismetsänomistajille mahdollisesti suunnattaviin omiin toimenpiteisiin, tiedotuksen toimintatapaan ja aktiiviseen hakeutumiseen toimijatahojen yhteistyökumppaniksi.
Ohjausryhmä kokoontui kolmannen kerran 6.6.2014, jolloin hyväksyttiin väliraportti
31.5. saakka, ja jonka pohjalta haettiin toista maksatusta. Ohjausryhmä esitti lisäresurssien hankkimista loppukaudeksi. Ohjausryhmä edellytti myös yksityiskohtaisempaa työsuunnitelmaa loppukaudeksi ajatuksenaan pitää seuraava kokous lomien jälkeen. Yhteensattumien ja kesälomakauden vähäisten tapahtumien vuoksi kokouksesta kuitenkin luovuttiin. Työsuunnitelma ja selvitys tehdyistä toimenpiteistä
ja taloudesta toimitettiin ohjausryhmälle sähköpostitse syksyn aikana samoin kuin
myös muita tiedotteita.
Neljännen kerran ohjausryhmä kokoontui 8.12.2014 aiheenaan mm. hankkeen loppuraportti ja siihen mennessä toteutuneet kustannukset.
Hankkeen tapahtumia ja kuluja on seurattu järjestelmällisesti ja niistä on raportoitu
asianmukaisesti. Hankkeen toiminnan pääpaino on kohdistunut vuodelle 2014.
Hankkeen tulokset ovat olleet esillä raportissa aiemmin ja joista liitetiedoissa on yksityiskohtaisemmat tiedot.
Toteutusoletukset ja riskit
Riskiksi arvioitiin, ettei riittävän kokoisia kohderyhmiä saada kiinnostumaan ja osallistumaan tilaisuuksiin tai ryhtymään toimenpiteisiin asiassa. Niinpä aktiivisesti osallistuttiin sidostahojen järjestämiin tilaisuuksiin kertomaan hankkeesta.
Merkittävimmäksi riskiksi osoittautui oikean kohderyhmän segmentointi. Metsänomistus siirtyy varsin iäkkään uusille omistajille ja helposti spv-tiedotus kohdistuu
juuri metsänsä perineisiin tai uusiin metsänomistajiin. Oleellista on kohdistaa tiedotus mahdollisimman kauan metsäänsä omistaviin ja kuolinpesien jäseniin. Kuolinpesien yhteystiedot ovat monesti puutteellisia, esimerkiksi lainhuutojen puuttuessa, joten näiden jäseniä oli vaikea tavoittaa.
Alkusyksyllä 2014 järjestettyihin metsäiltoihin (spv-iltoihin) osallistui suhteellisen
vähän väkeä. Myöhemmin syksyllä järjestetyissä tilaisuuksissa osallistuneita oli
16
enemmän. Valtaosa tilaisuuksiin osallistuneista oli kuitenkin iäkkäitä ja siten sopiva
kohderyhmä esillä olleelle omistajuudenvaihdos-teemalle.
Yhtään tilaisuutta ei jouduttu perumaan vähäisen osanoton vuoksi. Pienimpiin tilaisuuksiin, eli yhteismetsien jatkotilaisuuksiin Lappeenrannassa osallistui 12 ja Haminassa 8 metsänomistajaa. Yhteismetsätilaisuuksiin kutsutuille jouduttiin lähettämään myös toinen kutsu riittävän osanottajamäärän saavuttamiseksi. Lisäkutsut lähetettiin sähköpostilla vähän ennen tilaisuutta niille joilla oli sähköpostiosoite.
4.4 Yhteistyökumppanit
Yhteistyökumppaneiden osuus hankkeessa on ollut merkittävä. Yhteisillä tapahtumilla on aktivoitu alan kumppaneita. Hankkeen loppupuolella yhteistyö tiivistyi alueen
kolmen metsänhoitoyhdistyksen kanssa tapahtumien järjestelyissä ja yhteydenpidossa metsänomistajiin. Oli helppo järjestää metsäiltaa ja/tai spv-iltaa, jossa omistajuudenvaihdosasiat olivat vahvasti esillä tai päästä puhumaan omistajuudenvaihdoksesta kumppanien suunnittelemiin ja toteuttamiin tapahtumiin.
Hanketoiminnalla on luotu pohjaa alkavalle verkostoyhteistyölle, jonka soisi jatkuvan
ja syvenevän yhteisen tekemisen kautta tulevaisuudessa. Kumppaneihin on syntynyt
luottamusta, ja huomattu, että yhteisellä esiintymisellä saavutetaan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta metsänomistajien keskuudessa kuin yksinään. Myös toiminnan laatu parantunee pitkällä tähtäimellä verkostoyhteistyöllä ja vuorovaikutuksella
ja mahdollisen yhteisen kouluttautumisen kautta.
Toiminnan tarpeesta ja tarkoituksenmukaisuudesta yhteistyökumppaneiden kesken
vallitsee täydellinen yhteisymmärrys. Aikaa myöten aktiiviset kumppanit moninkertaistavat tiedon ja informaation jakamisen ja hankkeen vaikutukset.
Hankkeen yhteistyökumppaneina ja myös tilaisuuksien järjestäjinä toimivat alueen
metsäalan yritykset, yhdistykset ja liikelaitokset sekä valtion virastot ja laitokset. Yhteismetsäasioissa yhteistyötä on tehty Kaakkois-Suomen Maanmittaustoimiston
kanssa. Maamittauslaitos muuttui hankkeen aikana valtakunnalliseksi toimijaksi ja
Kaakkois-Suomen Maanmittaustoimisto lakkasi olemasta itsenäinen toimija. Jatkossa
puhutaan yksinomaan Maanmittauslaitoksesta.
Kouvolan sukupolvenvaihdosmessuille osallistuivat seuraavat yhteistyökumppanit:
Kymenlaakson Osuuspankki, Maanmittauslaitos, Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso,
Metsä Group, Nordea, Otso Metsäpalvelut ja Stora Enso Metsä. Lisäksi tilaisuudessa
toimi asiantuntijoina useita Metsäkeskuksen henkilöitä eri alueyksiköistä.
17
Kuva 3. Yhteistyökumppaneiden esittelyosastoja Kouvolan spv-messuilla. Luentojen
ollessa käynnissä osastoilla oli väljää.
Lappeenrannan messuille osallistui Kymenlaakson Osuuspankin sijaan Etelä-Karjalan
Osuuspankki ja verohallinnon edustajat Nordean ja Otso-metsäpalveluiden jäädessä
pois.
Yhteismetsäpäivissä kumppaneina ovat olleet Maanmittauslaitos ja Kostialan ja Timperin yhteismetsät. Lappeenrannassa ja Haminassa järjestetyissä yhteismetsiä koskevissa syksyn 2014 tilaisuuksissa asiantuntijoina toimivat metsäkeskuksen Jukka Matilainen ja Timperin yhteismetsästä Heikki Timperi.
4.5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset
Tietoisuus sukupolvenvaihdosten tarpeesta ja eri vaihtoehtojen tuomista mahdollisuuksista lisääntyi hankkeen toimenpiteiden ansiosta. Hankkeella on tuotettu tietoa
ja vaihtoehtoja kunkin sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen ja kuolinpesien purkamiseen.
18
Kouvolan ja Lappeenrannan messuilla kävi yli 400 metsänomistajaa ja sukupolvenvaihdosta käsittelevissä metsäilloissa noin 350 metsänomistajaa. Yhteismetsätilaisuuksissa ja kiinnostuksensa yhteismetsiin osoitti yli 40 metsänomistajaa. Tiedotuskirjeitä lähetettiin noin 6 000 varttuneelle metsänomistajalle. 44 pienryhmässä käsiteltiin asioita, jotka koskettivat vajaata 200 olemassa olevaa tai tulevaa metsänomistajaa tai osaomistajaa. Hanke oli omalla esittelyosastolla mukana neljässä metsätapahtumassa tai metsäiltamissa, joissa kävijöitä oli yhteensä 1600 henkeä.
Kuva 4. Lappeenrannan spv-messuilla esittelijänä toimi metsätalousinsinööri Jenni
Tommola.
Pienryhmätiedotuksella on pystytty lisäämään toiminnan vaikuttavuutta. Pienryhmissä kuolinpesiä oli kolmannes. Naismetsänomistajia oli viidennes. Pienryhmätoiminnan vaikuttavuus on palautteen perusteella ollut parasta kaikesta hankkeen toiminnasta.
Hanke on tullut yhteistyökumppaneiden tietoisuuteen ja oli resurssina vuonna 2014
vuoden yhteisissä tapahtumissa. Asiakkaat osaavat jatkossa entistä paremmin hakeutua eri toimijatahojen asiakkaiksi, kun hankkeen tuloksena syntynyt eri osapuolten
yhteinen toimijaluettelo postitettiin koko kohderyhmälle.
Hankkeen työ on painottunut tiedottamiseen sukupolvenvaihdoksen menetelmistä ja
vaihtoehdoista. Tiedotteet olivat pääasiassa spv-tiedotteita. Muita kuin spvtiedotteita ja esitteitä lähetettiin runsaalle 1 000 metsänomistajalle. Käytännön toi-
19
menpiteet, kuten asiakirjojen laadinnat yms. on jätetty kaupallisten toimijoiden tehtäviksi.
Hanke päättyy 31.12.2014. Konkreettiset tulokset ja toimenpiteet eivät näkyneet heti
hankkeen alussa. Hankkeen alkamisen tiedotus olisi voinut olla voimakkaampaa. Sähköpostitiedotus ei purrut yhteistyökumppaneihin riittävästi ja tietoisuus hankkeesta
lienee jäänyt alussa vähäiseksi. Erilliset sidosryhmätapaamiset olisivat olleet tarpeen.
Toiminta aktivoitui keväällä 2014 pidettyjen Kouvolan spv-messujen ja syksyllä pidettyjen spv-tilaisuuksien jälkeen. Tulokset näkyivät heti yhteistyökumppaneiden ja
metsänomistajien kiinnostuksena asiaan ja yhteydenottoina projektipäällikköön.
Hankkeen loppupuolella tilaisuuksia järjestettiin paljon ja lisätietoja ja yhteydenottoja kysyttiin vilkkaasti tilaisuuksien jälkeen. Hanke pääsi täyteen toteutusvauhtiin
vuonna 2014, 2013-loppuvuoden käynnistymisvaiheen jälkeen.
Lienee kuitenkin ilmeistä, että hankkeen päättymisen jälkeen vaikutukset näkyvät
edelleen lisääntyvinä yhteydenottoina myös yhteistyökumppaneihin. Tätä tukee
metsänomistajille lähetetty toimijaluettelo, jossa on Kaakkois-Suomen asiantuntijat
yhteystietoineen ja osaamisalueineen. Tätä ajatusta tukee myös vaikuttavuusarvioinnissa saatu tulos, että 16 prosenttia metsänomistajista olisi jo ryhtynyt toimenpiteisiin omistajuudenvaihdosasiassa. Ilman pienryhmien osuuttakin määrä on 9 prosenttia.
Hankkeen aikana tehtiin hanke-esite ja sähköinen tiedotuskirje sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdoista sekä toimijaluettelo spv:n toteuttajista. Hanke-esitettä jaettiin eri
tilaisuuksissa ja postitettiin sidostahoille ja metsänomistajille. Sukupolvenvaihdosesite postitettiin noin 6 000 metsänomistajalle, joista naisia otannan perusteella
on neljännes ja kuolinpesiä myös neljännes.
Kuolinpesien osuus kohderyhmässä on yli kaksinkertainen verrattuna niiden osuuteen kaikista metsänomistajista. Kuolinpesien tilannetta heikensi yhteystietojen
puutteellisuus. Yksinomaan naisten nimissä oli metsää noin neljänneksellä. Naisten
osuus näkyi myös siten, että kuolinpesissä oli yleisemmin naisleski kuin miesleski. Lisäksi tiedotuksessa käsiteltiin avio-oikeuden merkitystä puolisoiden metsänomistukseen.
Metsänomistajakunnan segmentoinnin avulla löydettiin haluttu kohderyhmä. Metsänomistusajan perusteella pystyttiin suuresta joukosta poimimaan varttuneet, jo vajaan kymmenen vuotta metsänomistajina olleet henkilöt ja kuolinpesät, joille tiedotus suunnattiin, ja joille tulevaisuudessa tiedotusta tulee suunnata.
Hankkeella on vauhditettu vähintäänkin tavoitteena ollen 200 metsänomistajan sukupolvenvaihdoksen alkuun lähtöä ja/tai etenemistä sekä edistetty 10 yhteismetsän
syntymistä.
20
Hankkeessa toteutettujen keskeisimpien tiedotustilaisuuksien ja messujen ohjelmat
ovat olleet ja ovat metsäkeskuksen kotisivuilla nähtävissä.
4.6 Vaikutusten arviointi ja palaute
Hankkeen vaikutusten mittaamiseksi on tehty vaikuttavuusarviointi. Kirjekysely lähti
otantana noin joka kymmenennelle tiedotuskirjeen saaneelle metsänomistajalle. Lisäksi kysely lähti kaikille pienryhmien edustajille tai yhteismetsistä kiinnostuneelle
metsänomistajalle sekä useammalle kuolinpesälle, kuin mitä otannasta saatiin. Kyselylomakkeita lähetettiin kaikkiaan 658 kpl. Niistä palautui 2.12. mennessä 103 kpl eli
15,7 %.
Kysyttäessä onko Metsäkeskuksen tiedotus saanut pohtimaan metsän tulevaa omistusta, 16 % vastaajista kertoi ryhtyneensä jo toimenpiteisiin, pienryhmät poissulkien
9 %. 26 % ilmoitti tiedotuksen vaikuttaneen melko paljon. 38 % koki vaikutuksen
melko vähäiseksi ja 20 % vastanneista tiedotus ei ollut saanut pohtimaan aihetta
lainkaan. Seuraavan viiden vuoden ajalle omistajuudenvaihdosta suunnitteli 38 %
vastaajista. Yhteensä 74 % piti omistajuudenvaihdoksen ennakkosuunnittelua melko
tai erittäin tärkeänä.
Hankkeen tiedotustavat oli koettu kaikin puolin hyödyllisiksi ja ne saivat hyvät arvosanat. Erityisesti pienryhmätoimintaa ja henkilökohtaista neuvontaa sekä iltatilaisuuksia arvostettiin. Tiedotuskirjeillä ja -sähköposteilla oli tavoitettu valtaosa, eli 70
% vastaajista. Lisätietoa kaivattiin erityisesti verotuksesta, testamentista ja perinnöstä, sekä metsätilan kaupasta ja lahjoituksesta. 34 % vastaajista ilmoitti tarvitsevansa
jatkossakin neuvontaa metsätilan omistajuudenvaihdoksesta. Neuvontaa oli haettu
yleisimmin Metsänhoitoyhdistyksestä (33 kpl), Metsäkeskuksesta (23 kpl) ja pankista
(16 kpl). 44 vastaajaa ei ollut hakenut apua miltään taholta.
Vaikuttavuusarvioinnin tulokset tehdyistä toimenpiteistä sekä tulevaisuuden tarpeista ja toiveista on esitetty raportin liitteenä (Liite 15).
Kirjekyselynä toteutetun vaikuttavuusarvioinnin lisäksi palautetta pyydettiin itse järjestetyistä tilaisuuksista. Lisäksi yhteistyökumppaneille järjestettiin erillinen palautetilaisuus, johon osanotto oli vähäistä. Palautetta tuli kuitenkin sähköpostilla ja yleensä heti tilaisuuksien jälkeen suullisesti, kuten esimerkiksi messujen jälkeen.
Palaute on ollut lähes yksinomaan myönteistä. Ainoana kehittämiskohteena tuli esiin
Kouvolan messujen tiivis ohjelma, joka toistui samanlaisena iltapäivällä. Metsänomistajille jäi tuolloin vain vähän aikaa vierailla yhteistyökumppanien osastoilla. Tämä
huomioitiin seuraavilla Lappeenrannan messuilla, joissa pyrittiin enemmän tietoiskuihin ja lyhyisiin, ”herätteleviin” puheenvuoroihin. Tämä näkyi yhteistyökumppaneiden palautteissa, jotka olivat yksinomaan kiitettäviä. Myös metsänomistajien palaute oli positiivista.
21
Palautteista kävi kuitenkin heti ilmi, että osallistuminen messuille oli vasta kipinä ja
prosessin alku. Lähinnä tieto siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon asiassa ja mistä
saa lisätietoja.
5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi
Yhteenvetona kumppanien palautteesta voi todeta, että hankkeen kaltaista toimintaa pitäisi ehdottomasti jatkaa ja Metsäkeskus voisi olla jatkohankkeessa keskeinen
toteuttaja. Palautteesta on tehty yhteenveto liitetietoihin (Liite 16).
Hankkeen aikana saatujen metsänomistajien ja yhteistyökumppaneiden palautteiden
perusteella on koottu seuraavia ehdotuksia mahdollisen jatkohankkeen ja jatkotoimien sisällöksi ja toimenpiteiksi:








Jatkaa tiedotustilaisuuksien ja messujen järjestämistä varttuneille metsänomistajille ja heidän perheilleen spv-asiassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Toimijaverkon yhteistyön ja yhteisymmärryksen lisääminen ja kehittäminen
palvelemaan laajaa ja lisääntyvää asiakaskuntaa
Asiantuntijaverkoston työn laadun parantaminen ja sen jäsenten koulutus
Pienryhmätyön kehittäminen työkaluksi – pitkävaikutteinen asiantuntijatyö
Erityiskohteena kuolinpesien metsänomistusjärjestelyjen aktivointi
Kehittää viestintää ja välittää koulutus- neuvonta ja viestintämateriaalia
Eri omistusmuotojen soveltuminen metsätalouden kannattavaan harjoittamiseen riskit huomioiden
Metsätalousyrittämisen edellytysten parantaminen tulevaisuudessa, taloudellinen neuvonta, yritysmäinen metsätalous
Yhteenvetona nyt päättyvästä hankkeesta voidaan sanoa, että Perhemetsä 3G hanke on käynnistänyt monissa perheissä mietinnät tulevien omistusrakennetta
koskevien kysymysten selvittämiseksi ja lisännyt selvästi metsänomistajien kiinnostusta metsien aktiivista ja kestävää käyttöä ja hoitoa kohtaan. Omistajarakenteen
muutosprosesseja on saatu liikkeelle ja niillä tullaan parantamaan ja vauhdittamaan
sukupolvenvaihdoksia ja metsätalouden toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta.
Lappeenrannassa 19.2.2015
Kari Pulli ja Seppo Repo
22
LIITTEET
LIITE 1(1). Hanke-esite
Hanke-esite
Perhemetsä 3G-hanke
1.1.2013 - 31.12.2014
Perheen ja suvun metsät sukupolvelta toiselle
Perhemetsä 3G -hankkeen tarkoituksena on helpottaa metsänomistajien toimia siirtää
omistamansa metsät nuoremmille sukupolville. Hallittu sukupolvenvaihdos ja omistajarakenteen kehittäminen parantaa metsätalouden tuottavuutta ja metsänhoidon kannattavuutta.










Tavoitteet:
Edistää hallittuja sukupolvenvaihdoksia
Lisätä kiinnostusta sukupolvenvaihdoksiin ja omistuksen muutoksiin sekä metsäomaisuuden hoitoon
Aktivoida ryhtymään asiassa toimenpiteisiin
Tuottaa tietoa ja vaihtoehtoja toteuttaa kunkin omat toimenpiteet
Edistää perheiden, sukujen ja alueellisten yhteismetsien syntyä
Hillitä metsälöiden pirstoutumista
Lisätä nuoremman polven kiinnostusta ja tietämystä lähipiirin metsiin sekä niiden
käyttöön ja hoitoon (sukupolvenvaihdos, yhteismetsä)
Keinot:
Tiedotustilaisuudet
Tiedotusmateriaali, kirjeet ja sähköpostiviestit
Pienryhmätoiminta
Hankkeen toteutus perustuu elämänkaariajatteluun ja siihen kytkettyyn asiakaslähtöiseen
neuvonta- ja tiedonvälityspalveluun yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Neuvonta on metsätilan omistajalle maksutonta. Ota rohkeasti yhteyttä!
Yhteystiedot:
Kari Pulli, projektipäällikkö
Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
Kaakkois-Suomi
Pormestarinkatu 6 A, 53100 Lappeenranta
Seppo Repo, edistämispalveluiden päällikkö
Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
Kaakkois-Suomi
Pormestarinkatu 6 A, 53100 Lappeenranta
23
puh. 050 569 5676
[email protected], www.metsakeskus.fi
puh. 0400 715 990
[email protected],
www.metsakeskus.fi
24
LIITE 2(1). Spv-esite
25
LIITE 2(2). Spv-esite
26
LIITE 2(3). Spv-esite
27
LIITE 3(1). Tilaisuudet
Järjestetyt tilaisuudet ja/tai osallistuminen muiden järjestämiin tilaisuuksiin:
Vuosi 2013:
Spv-luennot Kouvola
Hanke-esittely, Virolahti
Lappeenranta,yhteismetsäpäivä
Lappeenranta, hanke-esittely
24.9.2013
26.9.2013
13.11.2013
20.11.2013
Kuulijoita/kävijöitä
27
110
37
15
Vuosi 2014:
Spv-messut Kouvola
Yhteismetsäpäivä Hamina
Spv-luennot Kouvola
22.3.2014
1.4.2014
9.4.2014
246
17
13
24.6.2014
6.8.2014
22.8.2014
20.9.2014
150
350
850
250
Hanketta ja spv-asiaa esittelevä osasto
Metsäpäivä Ylämaa
Metsäiltamat Kouvola
Metsäiltamat Lappeenranta
Metsäpäivä Ristiina (Savitaipale)
Metsäillat, joissa omistajuudenvaihdosta käsittelevä esitys:
Rautjärvi, Kirjolan koulu
Parikkala, Parikkalan lukio
Ylämaa, Ylämaatalo
3.9.2014
4.9.2014
8.9.2014
38
43
13
Materiaali ja kopiot spv-esityksestä on toimitettu seuraaviin Etelä-Karjalan
metsänhoitoyhdistykselle samaan aikaan olleisiin tilaisuuksiin:
Taipalsaari, kunnantalo
Lappeenranta, EKOP auditoria
Imatra, Vuoksenhovi
Helsinki, Simonkatu
3.9.2014
4.9.2014
8.9.2014
18.9.2014
15
22
38
30
Kouvola, spv-luennot
30.9.2014
14
SPV-messut, Lappeenranta
4.10.2014
200
Metsäillat, joissa omistajuudenvaihdosta käsittelevä esitys:
Iitti, valtuustosaIi
6.10.2014
15
28
LIITE 3(2). Tilaisuudet
Materiaali ja kopiot spv-esityksestä on toimitettu Kouvolan tilaisuuteen
Kymenlaakson metsänhoitoyhdistykselle yhteismetsäpäivien samanaikaisuuden vuoksi.
Kouvola, Kouvola-talo
(spv-esitys+kopiot)
9.10.2014
30
Yhteismetsätilaisuudet:
Lappeenranta (päivätilaisuus)
Hamina (iltatilaisuus)
9.10.2014
9.10.2014
12
8
Metsäilta, spv-esitys
Kotka, Merikeskus Wellamo
17.10.2014
35
Savitaipale, Pettilän kyläyhdistys
spv-esitys
8.11.2014
20
Lappeenranta
Saimaan Metsänomistajat, spv-esitys
17.11.2014
20
18.11.2014
26
Metsäilta
Luumäki, Luumäen Osuuspankki
Spv-esitys
29
LIITE 4. Yhteenveto hankkeen tiedotteista
Yhteenveto tiedotteista hankekaudella
Postitetut tiedotteet ajalla 1.8.2013 -31.5.2014
Tiedotteita, kpl
Yhteismetsätilaisuus Lappeenranta, hanke-esite
Tiedotuskirjeet spv, testaus
Taipalsaari, metsä > 30 ha, ikä > 60 v., omistus > 30 v.
Imatra, metsä > 30 ha, ikä > 60 v., omistus > 30 v.
Lemi, metsä > 30 ha, ikä > 60 v., omistus > 30 v.
Spv-messut Kouvola, spv-esite (Kymi+Luumäki)
Yhteismetsätilaisuus Hamina, hanke-esite
Tiedotuskirjeet, spv-esite
Taipalsaari (metsä >5 ha, ikä > 60 v., omistus > 7 v.)
Imatra
Lemi
Lappeenranta
Savitaipale
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Muut yksittäiset ja pienryhmät, arvio
Yhteensä
Spv-kirjeet
Toteuma
119
119
460
460
145
145
1036 1036
303
303
301
301
127
127
202
202
40
50
5 431 6 424 15 000
42,8 %
kpl
417
13.11.2013
24.1.2014
22.3.2014
1.4.2014
27.5.2014
27.5.2014
27.5.2014
27.5.2014
27.5.2014
27.5.2014
27.5.2014
27.5.2014
Postitetut tiedotteet ajalla 1.6. -31.12.2014
Jaettu materiaali metsäiltamissa Kla ja Lpr, arvio
Tiedotuskirjeet:
Spv-messukutsu Lapeenranta 4.10.2014
Yht.metsätil. os.ott. ja kysel. kiinnost. ilmaisseet
Lappeenranna Messujen spv-kiinnostuneet
Lappeenrannan kyselyssä spv-kiinnostuks. osoitt.
Etelä-Karjalan postitus, toimijaluettelo ym.
Kymenlaakson postitus, toimijaluettelo ym.
Muut yksittäiset metsänomistajat 2014, arvio
Palautekysely
Tavoite
kpl
51
209
56
2382
spv
elokuu
syyskuu
15.10.2014
27.10.2014
30.10.2014
1.-12.2014
marraskuu
Tiedotuskirjeiden koko määrä hankekaudella
Kaikki
51
209
56
2382
566
kaikki
25
25
2672
79
25
2520
3394
8
2672
41
79
25
2520
3394
10
8723
8766
14 154 15 190 15 000 101 %
Sukupolvenvaihdosasiantuntijoita Kaakkois-Suomessa
Toimija
alue
Danske Bank
Kaakkois-Suomi
Etelä-Karjalan Osuuspankki
Etelä-Karjala
Etelä-Karjalan Osuuspankki
Etelä-Karjala
Etelä-Karjalan Osuuspankki
Etelä-Karjala
Etelä-Karjalan Osuuspankki
Etelä-Karjala
Kymenlaakson Osuuspankki
Kymenlaakso
Lemin Osuuspankki
Lemi
Luumäen Osuuspankki
Luumäki
Miehikkälän Osuuspankki
Miehikkälä
Parikkalan Osuuspankki
Parikkala
Savitaipaleen Osuuspankki
Savitaipale
Simpeleen Osuuspankki
Rautjärvi
Etelä-Karjalan Säästöpankki
Kaakkois-Suomi
LähiTapiola
Kaakkois-Suomi
Nordea
Kaakkois-Suomi
Pro Agria
Etelä-Suomi
Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
LIITE 5(1). Toimijaluettelo
Perhemetsä 3G hanke
henkilö
Helinä Sairanen
[email protected]
Antti Tamminen
[email protected]
Sonja Koskinen
[email protected]
Katri Vanhatalo
[email protected]
Minttu-Maaria Pekkanen
[email protected]
Jarmo Tulkki
[email protected]
Eero Innanen
[email protected]
Nina Hirvisaari-Hongisto
[email protected]
Kalevi Salonen
[email protected]
Tuomo Liukka
[email protected]
Leo-Petteri Nevalainen
[email protected]
Asko Imppola
[email protected]
Pentti Pulli
[email protected]
Raimo Toikka
[email protected]
Pekka Kuusisto
[email protected]
Anna Turunen
[email protected]
puhelin
Tehtävä / Palvelu
0400 386 216
yhteyspäällikkö
010 258 5279
asiakkuuspäällikkö,
maa- ja metsätalous
010 258 5407
asiakkuuspäällikkö
010 258 5652
pankkilakimies
010 258 5653
pankkilakimies
010 2577 248
010 257 2710
010 254 1302
0400 596 350
0500153 107
010 254 3701
0400 177 519
020 764 0629
040 709 8989
050 64186
040 5957 543
asiakkuuspäällikkö,
maa- ja metsätalous
toimitusjohtaja
julkinen kaupanvahvistaja
asiantuntija
maa- ja metsätalous
toimitusjohtaja
julkinen kaupanvahvistaja
toimitusjohtaja,
julkinen kaupanvahvistaja
toimitusjohtaja
julkinen kaupanvahvistaja
toimitusjohtaja
julkinen kaupanvahvistaja
lainopilliset tehtävät
julkinen kaupanvahvistaja
rahoituspäällikkö
maa- ja metsätalous
LKV, spv -palvelut
julkinen kaupanvahvistaja
talous- ja spv -neuvoja
32
Sukupolvenvaihdosasiantuntijoita Kaakkois-Suomessa
Pro Agria
Etelä-Suomi
Pro Agria
Etelä-Suomi
Etelä-Karjala
Kymenlaakso
Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Karjala
Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Karjala
Metsänhoitoyhdistys
Kaakko
Metsänhoitoyhdistys
Kaakko
Metsänhoitoyhdistys
Kaakko
Metsänhoitoyhdistys
Kymenlaakso
Metsänhoitoyhdistys
Kymenlaakso
MHY-palvelutoimisto
Koko Suomi
Otso
metsäpalvelut
Kaakkois-Suomi
MetsäGroup
Kaakkois-Suomi
MetsäGroup
Kaakkois-Suomi
StoraEnso
Kaakkois-Suomi
UPM Metsä
Kaakkois-Suomi
UPM Metsä
Kaakkois-Suomi
LIITE 5(2). Toimijaluettelo
Perhemetsä 3G -hanke
Juha Tynkkynen
[email protected]
Alpo Jaakkola
[email protected]
Erkki Kivistö
[email protected]
Jouni Tiainen
[email protected]
Jarmo Haimila
[email protected]
Reino Pietikäinen
[email protected]
Heikki Marjomaa
[email protected]
Jari Ursin
[email protected]
Marjo Sipola
[email protected]
Tuomo Pesälä
[email protected]
Jorma Kyllönen
[email protected]
Päivi Huutoniemi
[email protected]
Anu Rautiainen
[email protected]
Raimo Summanen
[email protected]
Minna Ikonen
[email protected]
Heikki Kalvila
[email protected]
0400 358 667
talous- ja spv -neuvoja
julkinen kaupanvahvistaja
0400 943 227
talous- ja spv -neuvoja
0400 158 082
LKV, julkinen kaupanvahvistaja
0400 158 369
LKV, julkinen kaupanvahvistaja
0500 556 913
0400 505 984
0400 882 010
LKV, tila-arviot, spv-palvelut
julkinen kaupanvahvistaja
metsäneuvoja, LKV
tila-arviot, spv -palvelut
metsätalousinsinööri,
tila-arviot, spv -palvelut
0400 354 989
LKV, julkinen kaupanvahvistaja
040 571 7871
LKV, julkinen kaupanvahvistaja
0600 393 959
metsälakimies
4,01€/min+pvm/mpm
0400 190 849
spv-palvelut
040 661 6026
050 598 8447
tila-arviot, metsäsuunnittelu
spv-neuvonta
tila-arviot, metsäsuunnittelu
spv-neuvonta
040 506 3558
neuvontapäällikkö
020 416 4709
lakipalveluasiantuntija
020 416 4712
lakipalvelupäällikkö
spv = sukupolvenvaihdos
LKV = keskuskauppakamarin kiinteistönvälitystutkinnon suorittanut henkilö
julkinen kaupanvahvistaja = henkilö, jolla on oikeus vahvistaa kiinteistön omistusoikeuden siirtoa koskeva oikeustoimi, esimerkiksi kauppa tai lahja.
33
34
LIITE 6. Messuohjelma Kouvola
Perheen ja suvun metsät sukupolvelta toiselle
Messut lauantaina 22.3.2014 Kasarminmäellä Kouvolassa.
Ohjelma.
Sali
Luennot sukupolven- ja omistajanvaihdoksesta
Havu puheenjohtajana Kari Pulli
klo
9.30
9.50
10.00
10.30
11.00
11.30
12.00
12.30
13.00
13.30
14.00
14.30
15.00
15.30
16.00
Sali
Käpy
Kahvitarjoilu messutilassa klo 14.30 saakka
Messutila, Messujen avauspuhe, Pekka Vainikka Suomen metsäkeskus, aluejohtaja
Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa huomioitavaa, Kari Pulli Metsäkeskus
Verotus sukupolvenvaihdostilanteessa, Kari Pulli Metsäkeskus
Kuolinpesän omistusjärjestelyt, Seppo Niskanen Metsäkeskus
Kiinteistötoimitukset metsätilalla, Olli Mustonen Maanmittauslaitos
Yhteismetsä tulevaisuuden omistusmuotona, Jukka Matilainen Metsäkeskus
Miten eteenpäin? Tauko
Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa huomioitavaa, Kari Pulli Metsäkeskus
Verotus sukupolvenvaihdostilanteessa, Kari Pulli Metsäkeskus
Kuolinpesän omistusjärjestelyt, Seppo Niskanen Metsäkeskus
Kiinteistötoimitukset metsätilalla, Olli Mustonen Maanmittauslaitos
Yhteismetsä tulevaisuuden omistusmuotona, Jukka Matilainen Metsäkeskus
Miten eteenpäin?
Tilaisuuden päätös
Tietoiskut, puheenjohtajana Soile Hiitola
klo
9.30
10.00
10.30
11.00
11.30
12.00
12.30
Kahvitarjoilu messutilassa klo 14.30 saakka
Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen, Raimo Summanen Stora Enso Metsä
Metsän arvon määrittäminen, Jari Ursin Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso
Metsäsuunnitelmalla ja -arviolla alkuun, Anu Rautiainen MetsäGroup
Sukupolvenvaihdoksen eteneminen, Jorma Kyllönen OTSO Metsäpalvelut
Edunvalvontavaltakirja ja testamentti spv:n varmistajana, Pekka Kuusisto Nordea
Rahoitus, vakuuttaminen ja omaisuudenhoito, Jarmo Tulkki Kymenlaakson Osuuspankki
13.00
13.30
14.00
14.30
15.00
15.30
Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen, Raimo Summanen Stora Enso Metsä
Metsän arvon määrittäminen, Jari Ursin Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso
Metsäsuunnitelmalla ja -arviolla alkuun, Anu Rautiainen MetsäGroup
Sukupolvenvaihdoksen eteneminen, Jorma Kyllönen OTSO Metsäpalvelut
Edunvalvontavaltakirja ja testamentti spv:n varmistajana, Pekka Kuusisto Nordea
Rahoitus, vakuuttaminen ja omaisuudenhoito, Jarmo Tulkki Kymenlaakson OP
Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kaakkois-Suomi
Lisätietoja: Kari Pulli 050 569 5676, Soile Hiitola 040 513 0753
Perhemetsä 3G - hanke
35
LIITE 7. Messukutsu Kouvola
36
LIITE 8. Tiedote lehdistölle
TIEDOTE
22.3.2014
Julkaisuvapaa heti
Perheen ja suvun metsät sukupolvelta toiselle Messut 22.3. Kouvolassa
Metsäkeskuksen Perhemetsä 3G-hanke yhdessä yhteistyökumppaneineen järjestivät Tiedon ja
palvelun päivän Kouvolan Kasarminmäellä. Päivän aikana on luentoja ja tietoiskuja vaihtoehdoista siirtää metsät sukupolvelta toiselle. Messuilla annetaan vinkkejä ja neuvontaa oman metsäomaisuutesi siirtämiseen nuoremmalle polvelle.
Metsänomistajakunta ikääntyy ja eläköityy koko ajan. Keskimääräinen metsänomistaja on yli 60vuotias. Kaakkois-Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus on 40 prosenttia. Ikääntyneiden ohella myös
kuolinpesiä on metsänomistajina Kaakkois-Suomessa 11 prosenttia.
Metsäomaisuuden siirtyminen nuoremmille polville on ajankohtainen kysymys monille. KaakkoisSuomessa on noin 23900 metsätilaa. Keskimääräinen metsäpinta-ala on 25,5 hehtaaria. Alueella
asuvia yli 60-vuotiaita ja yli 30 vuotta metsää omistaneita on reilut 11000, joista perikuntia noin
2500.
Perhemetsä 3G -hankkeen tarkoituksena on helpottaa metsänomistajien toimia siirtää
omistamansa metsät nuoremmille sukupolville. Lisätä nuoremman polven kiinnostusta ja
tietämystä lähipiirin metsiin. Sukupolvenvaihdoksessa on monia vaihtoehtoja, joita on syytä
punnita tilanteen mukaan. Tiedotuksen ja neuvonnan tavoitteena on lisätä tietoa eri vaihtoehdoista ja käynnistää vaihtoehtojen pohdiskelua tulevien sukupolvien kanssa.
Hallittu sukupolvenvaihdos ja omistajarakenteen kehittäminen parantaa metsätalouden tuottavuutta ja metsänhoidon kannattavuutta. 3G viittaa kolmeen sukupolveen, jotka voivat osallistua perheen metsäomaisuuden hoitoon (vanhemmat – lapset - lapsenlapset). Messutapahtuma on yksi
hankkeen järjestämistä tapahtumista Kaakkois-Suomessa.
Lisää hankkeesta osoitteessa http://www.metsakeskus.fi/kaakon-perhemetsa.
Tapahtumassa yhteistyökumppaneina ja asiantuntijoina ovat
Lisätietoja:
Kari Pulli, projektipäällikkö
puh. 050 569 5676
[email protected],
Seppo Repo, edistämispalveluiden päällikkö
puh. 0400 715 990
[email protected],
Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kaakkois-Suomi, Sammonaukio 4, PL 68, 48601 Kotka
puh. 029 432 400, sähköposti, [email protected], www.metsakeskus.fi, Y-tunnus 2440921-4
37
LIITE 9. Messukutsu ja -ohjelma Lappeenranta
38
LIITE 10. Kutsukortti
39
LIITE 11. Mhy:n Metsäpäivä
40
LIITE 12. Hankemainos
41
LIITE 13(1). Yhteismetsätilaisuus
KUTSU
15.10.2013
Yhteismetsätilaisuus Scandic Patriassa keskiviikkona
13.11.2013 klo 8.30, Kauppakatu 21, 53100 Lappeenranta
Maanmittauslaitos ja Suomen metsäkeskus yhdessä Perhemetsä 3G -hankkeen kanssa järjestävät
tiedotustilaisuuden yhteismetsistä alan toimijoille ja yhteismetsistä kiinnostuneille metsänomistajille.
Yhteismetsän olisi helposti toteutettavissa sukupolvenvaihdoksen tai perikunnan purkamisen yhteydessä. Yhteismetsän verotuksessa on myös kannustimia
Tervetuloa kuulemaan alustuksia ja keskustelemaan siitä, sopisiko yhteismetsä myös teidän tarkoituksiinne!
Tilaisuuden ohjelma:
Klo 8.30
Aamukahvi
9.00
Avaus
Johtaja Tage Westman, Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto
9.10
Kaakkois-Suomen tilannekatsaus ja Perhemetsä 3G-hankeen esittely
Projektipäällikkö Kari Pulli, Suomen metsäkeskus
9.30
Mikä on yhteismetsä, yhteismetsäomistus vaihtoehtona, yhteismetsän verotus
Metsänhoitaja Jukka Matilainen, Suomen metsäkeskus
10.30
Tauko
10.45
Yhteismetsän perustaminen, oman metsän liittäminen yhteismetsään
DI Kari Tuppurainen, Maanmittauslaitos
11.30
Käytännön kokemuksia yhteismetsästä
Kostialan yhteismetsän edustaja Vesa Kostiainen
12.00
Yhteenveto ja tilaisuuden päättäminen
Aluejohtaja Pekka Vainikka, Suomen metsäkeskus
Tilaisuus on maksuton.
Tilaisuuteen otetaan 25 ensiksi ilmoittautunutta asiasta kiinnostunutta.
Ilmoittautumiset 5.11.2013 mennessä Sari Hakanen puh 0400 635 924 tai
sähköposti [email protected]
Tervetuloa!
K
42
LIITE 13(2). Yhteismetsätilaisuus
K
MAANMITTAUSLAITOS
Kaakkois-Suomen
maanmittaustoimisto
SUOMEN METSÄKESKUS
Kaakkois-Suomen
alueyksikkö
PERHEMETSÄ 3G-HANKE
Suomen metsäkeskus,
Kaakkois-Suomen
alueyksikkö
Lisätietoja: Kari Pulli, puh. 050 569 5676 tai [email protected]
Liite: Perhemetsä 3G -hanke-esite
Jakelu
Metsänhoitoyhdistykset
Yhteismetsät
Metsäkiinteistöjä välittävät kiinteistövälittäjät
Pankkien notariaattihenkilöstö
Maistraatit
Seurakunnat
Tiedoksi
Tiedotusvälineet
Metsäpalveluyrittäjät
Oikeusaputoimistot
Metsäoppilaitokset
Metsäteollisuusyritykset
Kunnat
ProAgria Etelä-Suomi
43
LIITE 14. Yhteismetsätiedote
Tiedote yhteismetsistä 14.10.2014
Yhteismetsä on yksi tapa ratkoa metsätilojen omistajuuden vaihdosta. Yhteismetsä voi olla perheen ja/tai
suvun yhteinen tai sitten alueellinen yhteismetsä. Olemme järjestäneet Kaakkois-Suomessa muutamia
tilaisuuksia, jossa olemme kertoneet yhteismetsien soveltuvuudesta metsätilojen omistajille. Lisäksi olemme kysyneet kirjeellä metsänomistajien kiinnostusta yhteismetsäasioihin. Tämä tiedotuskirje on lähetetty
em. tilaisuuksiin osallistuneille ja kiinnostuksensa yhteismetsäasiaan ilmaisseille metsänomistajille.
Yhteismetsän perustaminen edellyttää, että metsäomistaja on kiinnostunut asiasta ja metsätila täyttää
tietyt kokovaatimukset. Yhteismetsän perustamiselle ei kuitenkaan ole mitään hehtaarikohtaista alarajaa.
Mikäli tilanpidolle ei ole jatkajaa, tai jatkaja ei ole kiinnostunut metsätaloudesta, tilan voi liittää jo olemassa
olevaan yhteismetsään. Pienehkön tilan samoin, jos ei sitä itse halua pitää. Ohessa on esitetty KaakkoisSuomen yhteismetsiä yhteystietoineen.
Yhteismetsistä saatte tietoa myös sähköisesti osoitteesta http://www.metsakeskus.fi/yhteismetsat
Hyvää syksyä kaikille!
Kari Pulli
projektipäällikkö
perhemetsä 3G-hanke
[email protected]
puh.0505695676
Kaakkois-Suomessa toimivia yhteismetsiä ovat mm.
Jaalan yhteismetsä, Kouvola
http://www.jaalanyhteismetsa.fi/
Henry Vertanen, 040 056 2887,
[email protected]
Laikon yhteismetsä, Rautjärvi
c/o Siitonen Martti, Kukonkannantie 5 A 4
59100 Parikkala
Yhteismetsä Forestia, Metsä Group
010 7770, ma-pe klo 8-16
www.metsaforest.fi/jasenedut/yhteismetsaforestia
Itä-Suomen yhteismetsä, UPM
020 416 0016, ma-ke klo 8-9
www.metsamaailma.fi
Etelä-Karjalan yhteismetsä
Lappeenranta
Markku Vaario, 020 413 4841
[email protected]
44
LIITE 15(1). Vaikuttavuuskysely
RAPORTTI PERHEMETSÄ 3G -HANKKEEN VAIKUTTAVUUSKYSELYN TULOKSISTA
Perhemetsä 3G-hankkeen vaikuttavuuskyselyjä lähetettiin 6.11.2014 yhteensä 658 kpl. Saajajoukko koottiin
ensin systemaattisella otannalla Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueiden kohderyhmän metsänomistajista.
Saatuun joukkoon lisättiin vielä kuolinpesiä sekä kaikki hankkeen pienryhmäläiset ja yhteismetsistä kiinnostuneet. Kysely lähetettiin 433 satunnaiselle metsänomistajalle (66 %), 156 kuolinpesälle (24 %) ja 69 pienryhmäläiselle tai yhteismetsistä kiinnostuneelle metsänomistajalle (10 %).
Kysymykset koskivat vastaajan taustatietoja, kokemuksia Perhemetsä 3G-hankkeen tavoittavuudesta ja
vaikutuksista sekä metsätilan jatkosuunnitelmia.
Tiistaihin 2.12. mennessä vastauksia oli tullut 103 kpl, joista yhteenveto on tehty. Vastausprosentti oli täten
15,7.
YLEISTIEDOT
Vastanneista 67 oli miehiä ja 36 naisia. Hankkeen kohderyhmä oli tavoitettu hyvin, sillä yli 60-vuotiaita vastaajia oli yhteensä 87. Alueellinen jakauma oli melko tasaista; 41 vastausta saapui Kymenlaaksosta ja 57
Etelä-Karjalasta. Valtaosa, eli 74 vastaajaa, omisti tilan yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa. Kuolinpesien
osuus oli 22 kappaletta. Tiloista 57 oli puhtaita metsätiloja ja 45 koostui metsistä sekä pellosta. Yhdellä
tilalla oli vain peltoa. Lähes puolet tiloista oli kooltaan 5-20 hehtaaria.
Ikäjakauma
alle 50 v
50-60 v
60-70 v
yli 70 v
Metsäpinta-ala
4%
12 %
42 %
43 %
alle 5 ha
5-20 ha
20-50 ha
yli 50 ha
3%
46 %
23 %
28 %
METSÄTILAN OMISTAJUUDENVAIHDOS / TIEDOTUS
1. Mietittekö sukupolvenvaihdosta ja siihen liittyviä asioita?
En lainkaan
Melko vähän
Melko paljon
Erittäin paljon
19 %
38 %
34 %
9%
2. Onko Metsäkeskuksen tiedotus saanut teidät pohtimaan tulevaa metsienne omistusta?
Ei lainkaan
Melko vähän
Melko paljon
On ryhdytty toimenpiteisiin
20 %
38 %
26 %
16 %
On ryhdytty toimenpiteisiin
(Ilman pienryhmiä)
9%
45
LIITE 15(2). Vaikuttavuuskysely
3. Mihin hankkeen tiedotustavoista olette osallistuneet tai mitä tietoa olette saaneet?
(131 vastausta)
Tiedotuskirjeet/-sähköpostit
Pienryhmät / Henkilökohtainen neuvonta
Koulutus-/iltatilaisuudet
Spv-messut (Kouvola tai Lappeenranta)
Yhteismetsäpäivä (Hamina tai
Lappeenranta)
Ei mitään edellisistä
72 kpl
13 kpl
10 kpl
7 kpl
13 kpl
16 kpl
Hankkeen pääasiallinen tiedotuskeino on ollut tiedotuskirjeiden ja -sähköpostien lähetys ja se näkyy
myös selvästi tuloksissa.
4. Keskiarvot tiedotustavoista
Tiedotuskirjeet/-sähköpostit: 3,6 (67 vastausta)
Pienryhmät/ Henkilökohtainen neuvonta: 4,8 (14 vastausta)
Koulutus-/iltatilaisuudet: 4,4 (9 vastausta)
Spv-messut (Kouvola tai Lappeenranta): 3,4 (7 vastausta)
Yhteismetsäpäivä (Hamina tai Lappeenranta): 3,8 (12 vastausta)
5. Kuinka tärkeänä pidätte omistajuudenvaihdoksen ennakkosuunnittelua?
Ei lainkaan tärkeää
Ei kovinkaan tärkeää
Melko tärkeää
Erittäin tärkeää
7%
19 %
38 %
36 %
46
LIITE 15(3). Vaikuttavuuskysely
6. Harkitsetteko omistajuudenvaihdosta
seuraavan 5 vuoden aikana?
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
Kyllä-vastanneiden ikäjakauma
50-60 v
60-70v
yli 70v
38 %
21 %
41 %
13 %
49 %
38 %
7. Mikä olisi mielestänne sopivin vaihtoehto? (145 vastausta)
Lahja
22 kpl
Kauppa
17 kpl
Lahjanluonteinen kauppa
26 kpl
Perintö
42 kpl
Yhteismetsä
11 kpl
Myynti ulkopuoliselle
8 kpl
En osaa sanoa
22 kpl
8. Mistä aiheista kaipaisitte enemmän tietoa? (139 vastausta)
Lahja/Kauppa
Yhteismetsät
34 kpl
8 kpl
Verotus
Kuolinpesät
49 kpl
8 kpl
Testamentti/Perintö
Muu:
36 kpl
4 kpl
47
LIITE 15(4). Vaikuttavuuskysely
Kohdassa ”Muu” oli mainittu:
”Metsäyhtymä”
”Lähinnä kulut lahjasta, kaupasta, perinnöstä”
”Sukupolvenvaihto”
”Tilayhtymä”
9. Miltä taholta olette hakeneet apua/neuvontaa spv-asioissa? (145 vastausta)
Verohallinto
8 kpl
Metsänhoitoyhdistys
33 kpl
Metsäalan firma
8 kpl
Pankki
Maanmittauslaitos
16 kpl
3 kpl
ProAgria
6 kpl
Metsäkeskus
23 kpl
Joku muu
4 kpl
En mistään
44 kpl
Muita kuin edellä listattuja tahoja olivat metsäalan lehdet, Internet, metsätohtori Väinö Sikanen sekä
Yhteismetsä-hanke.
10. Onko Teillä jatkossa tarvetta asiaan liittyvälle neuvonnalle?
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
34 %
30 %
36 %
48
LIITE 15(5). Vaikuttavuuskysely
11. Vapaan sanan osio
”Monipuolinen asiantuntevuus tärkeää, sitä on myös löytynyt.”
”Tilaisuudet ovat hyödyllisiä, antavat motivaatiota ja tietoa tulevasta. Herää todellisuuteen, että pitää
toimia, kun vielä pää pelaa ja ymmärtää mitä tekee. Antaa tilaa nuoremmille. "Kahta elämää" ei ole kenelläkään, eikä mitään saa mukaan.”
”Suurin este on spv:n kalleus. Verottajan takia se jää helposti tekemättä. Jatkajalla olisi rahoitusvaikeuksia ostamisessa, uudistamisessa, ojittamisessa ja töissä, jotka ovat nyt ajankohtaisia.”
”Kiitos kutsuista! Henkilökohtainen kutsu saa liikkeelle. ++Kaikki toimijat samassa tilaisuudessa (messut).”
”Kari Pullin avulla saimme pitkään hanganneen perinnönjaon tehtyä.”
”Tapasimme useasti Kari Pullin kanssa Lappeenrannan toimistolla. Käsittelimme asiaa ja sain mielestäni
tärkeää tietoa ja tältä pohjalta teimme perinnönjaon. (Ensitapaaminen Harjun metsätaitokisoissa 2013,
jolloin Kari kertoi Perhemetsä 3G-hankkeesta.)”
49
LIITE 16. Sidosryhmäpalaute
Perhemetsä 3G-hanke
Sidosryhmäpalaute hankkeesta
Lappeenrannan messujen palaute
11.11.2014
Heikki Kalvila UPM.
Oikea kohderyhmä, oikeat henkilöt paikalla heillä.
Tulemme aina tällaisiin tilanteisiin.
Raimo Summanen Stora Enso:
Palaute hyvää. Toiminta voisi olla nonstoppina jatkossa, koska ihmisillä on tapana vanhentua.
Jouni Tiainen
Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistys
Alkutiedotus oli hankkeessa vaatimatonta. Toiminta käyntiin lähtiessään hyvää ja messut olivat erinomainen tapahtuma. Jos toiminta pysähtyy tähän, toiminta jää torsoksi. Resursseja ei ole tällaiseen toimintaan
riittävästi sidostahoilla. Messujen järjestämistä on hyvä jatkaa. Muitakin yhteisiä tapahtumia on tarkoituksenmukaista järjestää jatkossa. Suunnittelu on syytä aloittaa ajoissa jotta toimenpiteet ehtivät kunkin tahon
omiin toimintasuunnitelmiin.
Neuvontaa voisi olla hankkeessa enemmänkin.
Metsäkeskus:
Lappeenrannassa messukutsut lähtivät yli 60-vuotiaille yli 5 ha metsää omistaville metsänomistajille, jotka
olivat omistaneet tilansa hieman vajaa 10 vuotta. Kohderyhmän määrittelyä pidettiin hyvänä menettelynä.
Kutsut ovat jatkossakin tarpeen kohdistaa perheille, molemmille sukupolville tai jopa polven yli.
Kaavailussa on jatkohankkeen hakeminen uuden hankekauden käynnistyessä ehkä vuoden 2015 puolivälistä vuoden 2017 loppuun nyt päättyvän pilottihankkeen pohjalta. Kuolinpesien osoitetietojen päivittäminen
voisi olla yhteinen toiminto osittain jo kuluvankin hankkeen aikana.
Uuden hankkeen tavoitteena on vahvistaa toimijaverkostoa ja sen osaamispääomaa yhteisen asiakkaan
ympärillä. Yhteisen tekemisen kautta toimijaverkoston luottamus toisiinsa kasvaa, mikä parantaa toiminnan
laatua.