8 KESKISUOMALAINEN TORSTAINA 17.1.2013 Kotimaa Hiustenlähtö JYVÄSKYLÄ Jopa joka toisen 40–60-vuotiaan naisen tukka harvenee Munapeli villitsee koululaisia Vaihdevuosiin liittyvä hiustenlähtö piinaa monia naisia. Naistentautien erikoislääkärin Pirkko Brusilan mukaan tavallinen vaiva on vaiettu ongelma, jonka moni joutuu kohtaamaan yksin. – On ahdistava asia huomata, että hiukset lähtevät. Monet vaihtavat kampaustyyliä peitelläkseen muutosta. Toiset tulevat vastaanotolle itkien ja huokaillen, että johtuuko tämäkin nyt hormoneista ja kaljuunnunko minä täysin, Brusila sanoo. Vaihdevuosiin liittyvää hiustenlähtöä arvioidaan olevan joka toisella 40–60-vuotiaalla naisella ja kolmella neljästä yli 65-vuotiaasta naisesta. Hiustenlähdön taustalla ovat yleensä hormonaaliset muutokset. Vaihdevuosina naisten estrogeenitaso laskee, jolloin testosteronin vaikutus voi- mistuu. Hiusjuuret ovat herkkiä testosteronille, mistä seuraa hiustenlähtöä. Ilmiöön vaikuttavat myös perinnölliset tekijät. Lihavilla hiustenlähtöä voi olla enemmän, koska lihavuus pienentää steroidihormoneja sitovan valkuaisaineen määrää. Brusilan mukaan hiustenlähdöstä kannattaa keskustella lääkärissä. Tällöin voidaan varmistaa, ettei syynä ole mitään sairautta, kuten kilpirauhasen toimintahäiriötä. – Jos ei ole kyse mistään hoidettavasta sairaudesta, ei ole keinoja palauttaa menetettyjä hiuksia, hän sanoo. Saksassa on kehitetty hoitomenetelmä, jossa hiusjuuria hoidetaan fytokofeiiniyhdistelmällä. Tutkimusten mukaan kofeiini voi vähentää testosteronin vaikutusta hiusjuureen. Kouluissa leviää villitys, jonka keskiössä on pieni kananmuna. Kännykän ruudulle ladattua munaa on tavoitteena naputtaa miljoona kertaa, minkä jälkeen kuoren odotetaan rikkoutuvan. Simppelistä ideastaan huolimatta – tai juuri siksi – muna on niin koukuttava, että oppilaat eivät malta pitää sormiaan irti ruudusta oppitunnillakaan. Jyväskyläläiskoulusta kerrotaan, että oppilaat ovat narahtaneet naputtelusta luokassakin, puhelin pulpetin alla. Välitunnilla munat taas napsuvat ihan laillisesti. bc Lue lisää munapelistä: ksml.fi Ira Blomberg-Kantsila Pekka Tiihonen Sisä-Suomen sairaalan rakennuksia Suolahdessa. Osastotiloista valtaosa on Mehiläisen käytössä. Psykiatrisen asumispalvelun liinat kireälle Tarjouskilpailu: Psykiatrian palvelutuottajien mielestä vaatimukset ovat kovia. Suolahti Pekka Tiihonen Pullin perheessä säästölippaat ovat ahkerassa käytössä. Pirjo (takana vas.), Emma, Lotta, Lauri, Timo sylissään Leevi, Liisa ja Luukas tunnustautuvat piheiksi. Pihiys periytyy Pullin perheessä Emma, Liisa, Lauri, Lotta, Luukas ja Leevi säästävät mieluummin kuin tuhlaavat. Ihan tavallisia asioita 21/36 Juttusarjassa esitellään presidentti Sauli Niinistön työryhmän ehdotuksia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Äänekoski Ira Blomberg-Kantsila 11-vuotias Lauri Pulli leipoo joulutorttuja tammikuisena iltapäivänä. Nuori mies pitää leipomisesta, samoin kuin perheen muutkin lapset Emma, 16, Liisa, 12, ja Lotta, 8. 5-vuotias Luukas ja 2-vuotias Leevi ovat toistaiseksi enemmän syömisosastolla. Leipomisinnon lapset ovat perineet vanhemmiltaan. Timoisä tunnetaan kakkumaakarina, Pirjo-äiti puolestaan viihtyy pullataikinan parissa. – Tein eilen lasten kanssa täytekakun töihin tilauksesta. Palkka jaettiin lasten kanssa, Timo Pulli kertoo. Tässä perheessä uskotaan yhteistyön voimaan. Lauri ja Timo pitävät traktorilla huolen kotikadun aurauksesta, Luukas on innokas kolaamaan omaa pihaa yhdessä Leevin kanssa. Puuhommatkin tehdään yhdessä: rangat kerätään metsästä, Timo ja Lauri sirkkelöivät puut pieniksi ja muut kantavat liiteriin. Kaikki siivoavat siivouspäivänä ja tekevät kotiaskareita, kuten tyhjentävät ja täyttävät astianpesukonetta. – Meillä ansaitaan tietokoneaikaa kotitöillä. Äiti määrittelee sen, kuinka kauan koneella saa olla. Yleensä se on noin puoli tuntia kerrallaan, Pirjo Pulli sanoo. – Lapset laiskistuisivat, jos he vain istuisivat pelaamassa tietokonepelejä. Meillä harrastetaan koripalloa, jääkiekkoa, jal- kapalloa, ratsastusta, tanssia ja salibandya. Lapsilta odotetaan sitoutumista. Timo Pulli aloitti kesätyöt 10-kesäisenä. Hän kiersi veljensä kanssa Mämmenkylällä maataloustöissä ja myöhemmin myös rakennushommissa. Tätä nykyä CP Kelcolla työskentelevä pääluottamusmies ehtii töiden lisäksi hoitamaan kunnallispolitiikkaa, VPK:ta ja jääkiekon tuomarihommia. Pirjo Pulli on ollut kotiäiti Emman syntymästä saakka. Hän ansaitsi jo nuoresta rahaa lapsia hoitamalla. Lapsiakin kannustetaan työntekoon jo nuoresta. Lauri oli ensimmäistä kesää heinähommissa viisivuotiaana. Tänä kesänä hän ajoi traktorilla, heitti heinää lavalle ja purki lastia parhaimpana päivänä kuuden tunnin ajan. Myös Luukas heitti heinää hangolla sen, minkä jaksoi. – Sain palkaksi 40 euroa ja Jaffa-keksipaketin. Minusta 10 euroa on jo paljon rahaa, Lauri kertoo ja esittelee seteleitä lompakossaan. Lukiota käyvä Emma puolestaan teki kesätiliä Äänekosken kaupungin ja CP Kelcon leivissä. Hän on VPK:n miehistön jäsen ja tekee Jääkiekkoliiton toimitsijan hommia Piispalassa viikonloppuihin. Rahoista suurin osa päätyy säästöön. – Mietin aina tosi tarkasti, tarvitsenko jotain ennen kuin ostan, Emma painottaa. Pullien perheessä lapset eivät saa viikkorahaa. Rahaa annetaan lasten käyttöön silloin, kun sitä todella tarvitaan. Jälkikasvu ei juuri Äänekosken keskustassa pyöri eikä suurperhe poikkea pikaruokalassa kuin harvoin. Ennemmin perhe pyöräyttää yhdessä kolme pellillistä pizzaa ja herkuttelee kotona. – Meillä isommat lapset ym- märtävät hyvin, ettei kaikkea voi saada. Pienemmätkään eivät kiukuttele kaupan karkkitai leluhyllyn luona, sillä pelisäännöt on tehty selviksi, Pirjo ja Timo Pulli korostavat. Tässä perheessä kaikki ovat pihejä. Rahaa laitetaan mieluummin säästöön kuin hupuloidaan turhuuksiin. – On mukavampi säästää itse kuin pyytää rahaa vanhemmilta, kaverin synttäreille säästävä Liisa huomauttaa. Vaikka Pullit ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä nykyisellään, perheen naisväki toivoo lottovoittoa. – Miehillä on jo se, mitä he toivovat eli traktori. Sen huoltoon menivät veronpalautusrahat, jotka piti käyttää uuteen sohvaan. Me naiset haluaisimme hevosen. Joka viikko pannaan lotto vetämään, Pirjo Pulli nauraa. Tavallisia asioita Tolkkua törsäämiseen ■■Helpolla ja ansiotta saatu laiskistaa. Seurauksena on tyytymättömyys ja tyhjyyden tunne. ■■Älä anna nuorelle liikaa rahaa, tavaraa tai herkkuja. Se opettaa ajattelemaan, että kaikki ai- ALE JATKUU! na vain tulee jostain automaattisesti. ■■Jos nuori omaksuu tällaisen asenteen, hän ei ehkä opi hankkimaan elantoaan työllä. Lähde: www.tavallisia.fi % 0 % 4 0 2 - -30%-50% Talvitakkeja ja -kenkiä, alusvaatteita, pipoja, hanskoja jne... -10% % 0 4 - Ennen joulua ratkennut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tarjouskilpailu mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista jätti avoimeksi monta asiaa, sanoo yhtä suurimmista palvelutuottajista edustava mielenterveyskuntoutuksen sektorijohtaja Raija Saari terveys- ja hoivapalvelukonserni Mehiläisestä. Kilpailutuksen jälkeen Mehiläisessä ei hänen mukaansa tiedetä, ostavatko sairaanhoitopiiri ja kilpailutuksessa mukana olleet kunnat siltä alan asumispalveluja jatkossa. – Meidän pitää pohtia, mitä me jatkossa Keski-Suomessa tehdään. Perustetaanko johonkin uutta, vai eikö perusteta, vai mitä tehdään. Elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki Sosiaalialan työnantajaliitosta sanoo, että sairaanhoitopiirin tarjouspyyntö sisälsi kovia vaatimuksia. Hänen mielestään voi kysyä, olisiko normaalimmalla ja hiukan halvemmalla saatu vastaavaa laatua. Närkin mielestä erikoista oli esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille asetettu vaatimus koulutuksen suuntautumisvaihtoehdosta. Vaadittua koulutusta on voinut suorittaa vuodesta 1993. – Siinä ei otettu huomioon, että joillekin voi syntyä sama osaaminen pitkän työkokemuksen kautta. Esimerkiksi pitkään mielenterveysalalla työskennellyt tavallinen sairaanhoitaja ei ole 1.5. alkaen pätevä, jos hänen työnantajansa tekee ostopalvelusopimuksen sairaanhoitopiirin kanssa. – On paljon palvelutuottajia, jotka joutuvat yt-neuvottelumenettelyn kautta irtisanomaan ihmisiä ja palk- kaamaan tilalle tämän tutkintovaatimuksen täyttäviä ihmisiä – jos niitä yleensä Keski-Suomen alueelta löytyy, Närkki toteaa. – Voi olla että palvelutuottaja joutuu valitsemaan työkokemusta vähemmän omaavan henkilön, joka kyllä täyttää sen tutkintovaatimuksen, mutta joka ei ole työntekijänä yhtään pätevämpi. Äänekosken Suolahdessa Mehiläinen toimii lakkautetun Sisä-Suomen sairaalan kiinteistössä, jossa sillä on 46 paikkaa kolmessa mielenterveyskuntoutuksen asumisyksikössä sekä keittiö. Lisäksi samassa kiinteistössä Mehiläisellä on ikääntyneiden Taunonkoti. Valtaosaa lopetetun sairaalan osastotiloista vuokralaisena käyttävä Mehiläinen aikoo jatkaa Suolahdessa toimintaansa, mutta selvittää samalla muitakin tilavaihtoehtoja. Saaren mukaan tarjouskilpailulla sairaanhoitopiiri valitsi tietyt vähimmäisvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat kumppaneiksi, joiden kanssa se tekee puitesopimukset. – Mutta puitesopimushan ei takaa yhtään ainutta asukasta kenellekään. Sairaanhoitopiiri ei sitoudu ostamaan yhtään ainutta paikkaa meiltä eikä keneltäkään muulta palveluntuottajalta, Saari sanoo. Hänen mukaansa palvelujentuottajat joutuvat etukäteen arvioimaan, kuinka paljon ne hankkivat toimitiloja ja kuinka paljon palkkaavat henkilökuntaa. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on etsinyt pitkään Sisä-Suomen sairaalan kiinteistölle ostajaa. Sairaanhoitopiirin hallituksen 1. varapuheenjohtaja Pekka Leppänen (vas.) Suolahdesta arvioi, että sairaanhoitopiirin hallitus saa lähikuukausina esityksen kiinteistön myymisestä. Hä- -30% Yliopistonkatu 46, JYVÄSKYLÄ MA–PE 10–18, LA 10–15 www.partioaitta.fi -10%