1. No category

Helsingin yliopisto
Oikeustieteellinen tiedekunta
Oikeustieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opintoja koskevat pysyväismääräykset 1.8.2015 alkaen
Nämä pysyväismääräykset koskevat tiedekunnassa oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoa opiskelevia. Vaasan koulutukseen sovelletaan
ensisijaisesti Vaasan koulutuksesta erikseen vahvistettuja määräyksiä ja toissijaisesti oikeustieteellisen
tiedekunnan yleisiä pysyväismääräyksiä.
Eri valintamenettelyjen kautta valituille opiskelijoille sekä aiemman tutkintoasetuksen aikana opinnot
aloittaneille on omia tarkentavia tai poikkeavia määräyksiä.
Tutkintojen ja opintojen järjestämisessä ja suorittamisessa noudatetaan, mitä yliopistolaissa (558/2009)
siihen tehtyine muutoksineen, Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (1439/2014), Helsingin yliopiston johtosäännössä (15.4.2015) ja tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä (15.4.2015), kyseisten säännösten nojalla tehdyissä päätöksissä ja määräyksissä sekä näissä
pysyväismääräyksissä määrätään.
Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot
Oikeustieteellisiä tutkintoja ovat:
a) oikeusnotaarin (ON) tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto,
b) oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto,
c) kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL), joka on ylempi korkeakoulututkinto,
d) oikeustieteen lisensiaatin (OTL) tutkinto, joka voidaan suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona tai
ammatillisesti suuntautuneena jatkotutkintona
e) oikeustieteen tohtorin (OTT) tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto.
Oikeusnotaarin (ON) tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto, joka voidaan
suorittaa kolmessa vuodessa. Ylempiä oikeustieteellisiä korkeakoulututkintoja ovat oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM) sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL), jotka ovat
120 opintopisteen laajuisia ja suoritettavissa tutkintorakenteen mukaan kahdessa vuodessa.
Jos tiedekuntaan jo maisteritutkinnon suoritusoikeuden saanut opiskelija valitaan maisteriväylää pitkin
toiseen tiedekunnan maisteritutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan, hänelle ei myönnetä uutta maisteritutkinnon suoritusoikeutta, vaan hänet siirretään opiskelijaksi tähän toiseen koulutusohjelmaan. Opiskelijarekisteriin aiemmin kirjattu tutkinnonsuoritusoikeuden alkamispäivä säilyy ennallaan.
Oikeusnotaarin tutkinto
Oikeusnotaarin (ON) tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, johon kuuluu yleisopintoja, perusopintoja ja aineopintoja.
1
Oikeusnotaarin tutkinto 1.8.2005 alkaen
Yleisopinnot 22 op
Orientoivat opinnot (5 op), syventävät TVT -opinnot (2 op), kieli- ja viestintäopinnot (15 op).
Perusopinnot 31 op
Oikeudellisen ajattelun perusteet (11 op), oikeushistoria (5 op), kirjanpito (5 op), yksityisoikeuden
johdantokurssi (3 op), velvoiteoikeus/sopimusoikeus (7 op).
Aineopinnot 127 op
Pakolliset aineopinnot
velvoiteoikeus/yleinen velvoiteoikeus (5 op), kauppaoikeus (9 op), kirjanpito (4 + 1 op) esineoikeus (7 op), perhe- ja jäämistöoikeus (6 op), työoikeus (6 op), maa-, vesi- ja ympäristöoikeus (6 op),
kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu (4 op), rikosoikeus (11 op), eurooppaoikeus (6 op),
prosessi- ja insolvenssioikeus (13 op), valtiosääntöoikeus (5 op), hallinto-oikeus (10 op), oikeusteoria (6 op), kansainvälinen oikeus (4 op), finanssioikeus (10 op).
Valinnaiset aineopinnot
Käytännön taidot/ valinnaiset (7 op), ensimmäinen harjoitusseminaari (6 op), ON-lopputyö (toinen
harjoitusseminaari) (6 op).
Oikeusnotaarin tutkinto 1.8.2013 alkaen
Yleisopinnot 22 op
Orientointi (1 op), henkilökohtainen opintosuunnitelma ON-HOPS (1 op), tieto- ja viestintätekniikan opinnot (TVT-ajokortti 3 op, tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot 2 op),
kieli- ja viestintäopinnot (äidinkieli 5 op, toinen kotimainen kieli 5 op, vieras kieli 5 op).
Perusopinnot 8 op
Oikeudellisen ajattelun perusteet (8 op)
Aineopinnot 150 op
Pakolliset aineopinnot
Yksityisoikeus I (22 op), julkisoikeus I (15 op), julkisoikeus II (16 op), kauppa- ja finanssioikeus
(22 op), yksityisoikeus II (16 op), rikos-, prosessi- ja insolvenssioikeus (24 op), oikeuden yleistieteet (11 op).
Valinnaiset aineopinnot
Tieteellisen tiedon hallinta ja tuottaminen (tieteellisen kirjoittamisen perusteet 5 op ja ONlopputyöseminaarit 10 op), valinnaiset opinnot (7 op).
Valinnaiset opinnot
Valinnaisiin opintoihin (7 op) voi sisältyä oppiaineiden valinnaisia aineopintoja, kieliopintoja, käytännöllisten taitojen opintoja sekä muualla ja aiemmin suoritettuja opintoja (hyväksilukuperiaatteiden mukaisesti).
Käytännöllisten taitojen opinnot
Käytännöllisten taitojen opinnot sisältyvät tutkintojen valinnaisiin opintoihin. ON- tai OTM-tutkintoihin
tulee sisältyä vähintään 7 opintopistettä käytännöllisiä opintoja niin, että ne sisältyvät joko ON-tutkintoon
2
tai OTM-tutkintoon tai molempiin tutkintoihin yhteensä. Käytännölliset opinnot voivat muodostua erilaisista tiedekunnan opetusohjelmaan kuuluvista käytännön kursseista ja/tai työharjoittelusta.
Oikeusnotaarin tutkintoon kuuluvat toisen kotimaisen kielen opinnot
Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Nämä vaatimukset koskevat myös niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.
Kaksikielinen oikeusnotaarin tutkinto
Tiedekunnassa on mahdollista suorittaa kaksikielinen oikeusnotaarin tutkinto. Tutkintokieliä ovat kotimaiset kielet, suomi ja ruotsi. Kaksikielisessä tutkinnossa opiskelija suorittaa vähintään 60 opintopistettä
kummallakin kotimaisella kielellä siten, että opetuskieli ja opintosuorituksen kieli on pääsääntöisesti sama. Tutkintoon sisältyy Kielikeskuksen järjestämä kurssi Johdatus kaksikielisiin opintoihin (2 op). Opintoihin sisältyy myös kielitukikursseja sekä hyväksytysti suoritettu eurooppalaisen viitekehyksen CEFR:n
taitotasoasteikon C1-tason kielitesti toisessa tutkintokielessä, joka ei ole tutkinnon pääkieli.
Kaksikielisen oikeusnotaarin tutkinnon suorittanut saa tutkintotodistukseensa maininnan tutkinnon suorittamisesta kaksikielisenä.
Kaksikieliseen tutkintoon on haettava pääsääntöisesti opintojen alussa, mutta viimeistään kolmannen
lukukauden loppuun (31.12.) mennessä.
Opetussuunnitelman muutosta koskevat siirtymäsäännöt
Tiedekunnassa on toteutettu 1.8.2013 alkaen opetussuunnitelman kokonaisuudistusta. Uudistus on edennyt vuosikurssikohtaisesti, kolmannen vuosikurssin uudistunut opetussuunnitelma toteutetaan 1.8.2015–
31.7.2016. Uudistuksessa on muutettu oikeusnotaarin tutkinnon rakennetta, opintojen suositeltua suoritusjärjestystä sekä opetussuunnitelman sisältöä.
1.8.2015 alkaen järjestetään vain uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta. Opinnot voi suorittaa
ON-opintojen aloitusvuodesta riippumatta vain uuden opetussuunnitelman mukaisina.
Mikäli ON-tutkintoa suorittavan kokonaisopintopistemäärä jäisi opetussuunnitelman uudistuksesta johtuen alle 180 opintopisteen, opiskelijan tulee suorittaa tutkinnolle asetetusta kokonaisopintopistemäärästä
puuttuvat opinnot vapaasti valittavina valinnaisina opintoina. Mikäli ON-tutkintoa suorittavan kokonaisopintopistemäärä 180 opintopistettä ylittyisi opetussuunnitelman uudistuksesta johtuen, edellytetystä ns.
vapaasti valittavien valinnaisten opintojen määrästä vähennetään ylittyvä määrä opintoja (enintään 7 op).
Uudessa opetussuunnitelmassa opintopisteytys muuttuu seuraavien opintojen osalta:
-
Oikeudellisen ajattelun perusteiden opintopistemäärä muuttuu 11 opintopisteestä 8 opintopisteeseen.
Velvoiteoikeuden 7 opintopisteen laajuisen sopimusoikeuden ja 5 opintopisteen laajuisen yleisen
velvoiteoikeuden opintopistemäärä muuttuu siten, että velvoiteoikeus muodostuu 6 opintopisteen
laajuisesta sopimusoikeuden, 3 opintopisteen laajuisen yleisen velvoiteoikeuden ja 3 opintopisteen laajuisen vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden osioista.
3
-
-
5 opintopisteen laajuinen tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja 10 opintopisteen laajuinen ONlopputyö vastaavat kahta 6 opintopisteen laajuista harjoitusseminaaria, joista toinen on ONlopputyö.
Finanssioikeuden opintopistemäärä muuttuu 10 opintopisteestä 9 opintopisteeseen.
Kauppaoikeuden opintopistemäärä muuttuu 9 opintopisteestä 10 opintopisteeseen.
Kirjanpito 4 op ja kirjanpidon jatkokurssi 1 op toteutetaan kauppaoikeuden opintojakson yhteydessä tilinpäätösoikeuden nimellä.
Näitä opintojaksoja koskevat siirtymäsäännökset on kuvattu tarkemmin kunkin opintojakson opintoopaskuvauksessa.
Opintojaksot suoritetaan useissa oppiaineissa osasuorituksin. Osasuoritusmahdollisuudet, niiden rekisteröinti ja niiden arvostelun koostaminen oppiaineen arvosanaksi kuvataan tarkemmin opinto-oppaassa.
Myös ennen lukuvuotta 2014–2015 suoritettujen korvaavien luentojen ja hyvityspisteiden huomioon ottaminen on kuvattu opinto-oppaassa kunkin opintojakson kohdalla (ks. myös kohta luentosuoritusten
vanhentuminen). Mikäli tutkinnon rakenteen, tentin rakenteen tai opetussuunnitelman muutoksesta johtuen luentosuoritusta ei voida enää samalla tavalla hyvittää, hyvitys tapahtuu muulla kohtuullisella tavalla.
Uuteen opetussuunnitelmaan siirryttäessä opintoihin voi sisältyä edelleen ns. korvaavia tai hyvityspisteluentoja. Näiden suoritusten voimassaolosta ilmoitetaan kunkin kurssin kohdalla erikseen. Muilta osin
opintosuoritukset merkitään uuden opetussuunnitelman mukaisesti opintosuoritusrekisteriin sen jälkeen,
kun ne on suoritettu. Rekisteriin viedyt opintosuoritukset eivät vanhene.
Oikeusnotaarin tutkinnon opintojen suositeltu suoritusjärjestys
Uudessa opetussuunnitelmassa oppiaineet on ryhmitelty laajempiin opintokokonaisuuksiin. Kokonaisuudet jakautuvat oppiainekohtaisiin opintojaksoihin, joiden sisällä voi olla erillisiä osasuorituksia. Opintojakso voi koostua erityyppisistä tehtävistä, kuten esimerkiksi oikeustapausharjoituksiin osallistumisesta,
luennoista, kirjoitustehtävästä ja tentistä. Opintokokonaisuuksilla on omat opetusperiodinsa, jonka sisällä
opintojaksojen opetus järjestetään. Opintojaksot suositellaan suoritettavaksi opetuskokonaisuuksien järjestyksessä.
Oppiaineen pakollinen aineopintojakso on suoritettava ennen aineen valinnaisia opintoja, ellei valinnaisen
opintojakson opettaja erityisestä syystä myönnä poikkeusta. Maisteriopintoja on mahdollista suorittaa
ennen kuin ON-tutkinto on suoritettu, kursseilla voidaan kuitenkin asettaa ennakkotietovaatimukseksi tai
etusijalle ON-tutkinnon suorittaminen tai vastaavat tiedot. Oppiaineilla voi olla suosituksia siitä, mitkä
edeltävät opinnot ovat erityisen tärkeitä tietyn opintojakson opetuksen seuraamiselle.
Vanhan ja uuden opetussuunnitelman mukainen oikeusnotaarin tutkinnon suositeltu suoritusjärjestys on
kuvattu alla olevassa taulukossa (Huom! 1.8.2015 alkaen kaikki opiskelijat opintojen aloitusvuodesta
riippumatta opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaisesti).
4
ON-tutkinnon vanha opetussuunnitelma
ON-tutkinnon uusi opetussuunnitelma
Ennen 1.8.2013 aloittaneet opiskelijat 31.7.2015 asti.
1. VUOSI
Periodi
Opetuskausi
Oppiaine
35–36
Orientointi
Kaikki opiskelijat opintojen aloitusvuodesta riippumatta 1.8.2015 alkaen
1. VUOSI
Periodi
Opintokokonaisuus Oppiaine
OP
Orientointi
1
HOPS
TVT-ajokortti
1
3
37–43
Oikeudellisen ajattelun perusteet
11
44–47
Oikeushistoria
5
48–50
Kirjanpito
Yksityisoikeuden johdantokurssi
4
3–6
Sopimusoikeus
7
7–9
Yleinen velvoiteoikeus
5
11–16
Kauppaoikeus
9
17–21
Esineoikeus
7
Opetuskausi
Oppiaine
36-39
Perhe- ja jäämistoikeus
6
41-45
Työoikeus
6
46-49
Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus
Kv. yksityisoikeus ja oikeusvertailu
6
I
II
1–2
III
IV
2. VUOSI
Periodi
I
OP
1
I
5-8
11-17
Rikosoikeus
II-III
3
IV
II-III
3. VUOSI
Periodi
I
II
III
IV
Opetuskausi
36–41
44–50
47–50
2–5
Oppiaine
Prosessioikeus
Valtiosääntöoikeus
Hallinto-oikeus
Oikeusteoria
6–9
Kansainvälinen oikeus
11
12–16
17–21
Kirjanpito*
Finanssioikeus
(ON-)harjoitusseminaari
Yksityisoikeus I
Julkisoikeus I
Kauppa- ja finanssioikeus
Oikeudellisen ajattelun
perusteet
8
3
6
Yleinen velvoiteoikeus
3
Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus
Esineoikeus
Valtiosääntöoikeus
Kansainvälinen oikeus
Eurooppaoikeus
Kauppaoikeus ja tilinpäätösoikeus
3
7
5
4
6
OP
6
10
15
Finanssioikeus
4
11
IV
Eurooppaoikeus
1
3
2. VUOSI
Periodi
Opintokokonaisuus Oppiaine
Ympäristöoikeus
I
Julkisoikeus II
Hallinto-oikeus
OP
IV
18-21
HOPS
TVT-ajokortti
Yksityisoikeuden johdantokurssi
Sopimusoikeus
II
III
Orientoivat opinnot
ja oikeudellisen
ajattelun perusteet
Yksityisoikeus II
6
3. VUOSI
Periodi
Opintokokonaisuus Oppiaine
Rikosoikeus
Rikos-, prosessi- ja
I-II
Prosessi- ja insolvenssioikeinsolvenssi-oikeus
us
OP
13
5
10
6
4
1
10
6
III
Oikeuden yleistieteet
IV
Tieteellisen tiedon
hallinta ja tuottaminen
9
6
6
Perhe- ja jäämistöoikeus
Työoikeus
Kv.yksityisoikeus ja oikeusvertailu
4
OP
11
13
Oikeushistoria
5
Oikeusteoria
6
ON-lopputyöseminaari
10
*Vanhassa opetussuunnitelmassa kirjanpito jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisen suorituksesta merkintään opintorekisteriin 4 op
ja jälkimmäisestä 1op, jolloin opintopisteiden yhteismäärä on 5op. Uudessa opetussuunnitelmassa kirjanpito on kauppaoikeuden opintojakson yhteydessä nimellä tilinpäätösoikeus.
ON-tutkintoon sisältyvät opinnot, joilla ei ole suositeltua suoritusajankohtaa**:
Harjoitusseminaari I
6
Tieteellisen kirjallisen työn ja
tiedonhankinnan perustaidot
Syventävät TVT-opinnot
Äidinkieli
II kotimainen kieli
2
5
5
Vieras kieli
5
Valinnaiset /käytännön taidot/
työharjoittelu
7
Kieli- ja viestintäopinnot
Valinnaiset opinnot
Tieteellisen kirjoittamisen
perusteet
Tieteellisen kirjallisen työn
ja tiedonhankinnan perustaidot (ent. TVT-jatkokurssi)
Äidinkieli
II kotimainen kieli
Vieraskieli
valinnaiset/käytännön
taidot/työharjoittelu
5
2
5
5
5
7
**Huom. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet tulee kuitenkin suorittaa ennen ON-lopputyöseminaaria. Ilmoittauduttaessa tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaariin opiskelijan on oltava suorittanut tai ilmoittautunut suorittamaan tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot -kurssin (TVT-jatkokurssi, 200012). Toisen kotimaisen kielen suorittamista ei suositella ensimmäisenä opiskeluvuonna.
5
Oikeustieteen maisterin tutkinto
Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto on virkatutkintona kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja eräisiin hallinnon alan virkoihin. OTM-tutkinto on 120 opintopisteen laajuinen ylempi korkeakoulututkinto, johon kuuluu yleisopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja. OTM-tutkinnon tavoitteellinen
suoritusaika on kaksi vuotta.
OTM -tutkinnossa opinnot jaotellaan seuraaviin kokonaisuuksiin:
Yleisopinnot (6 op): Kieliopinnot, HOPS
Aineopinnot (44 op): Oikeustaloustiede, Oikeussosiologia, Kolmas harjoitusseminaari, Valinnaiset opinnot
Syventävät opinnot (70 op): Metodiseminaari, Projektia tukevat valinnaiset opinnot, Projektitentti, Projektiseminaarit, Tutkielma
OTM-tutkinnon opintojen laajuudet ovat seuraavat:
Opintojakso op
HOPS 1
Syventävä tai laajentava
kurssi kielissä 5
Oikeustaloustiede 6
Oikeussosiologia 6
Harjoitusseminaari 6
Valinnaiset opintoja 26
Projektia tukevia valinnaisia opintoja 5
Metodiseminaari 5
Projektitentti 10
Projektiseminaarit 10
OTM-tutkielma 40
Yhteensä 120
Syventävät opinnot suoritetaan projektissa, joihin hakuaika järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Koska
syventävien opintojen opetustarjonta on vuosittain eri oppiaineissa rajoitettu, opiskelijan kannattaa harkita
useampia projekteja vaihtoehtoina, jotta opintojen eteneminen ei viivästyisi. Projektiin kuuluvat projektitentti, projektiseminaari sekä tutkielma. Metodikurssin voi suorittaa joko projektin yhteydessä pidettävällä metodiseminaarilla tai kaikkien projektien opiskelijoille avoimissa metodiseminaareissa. Projektia tukevat valinnaiset opinnot sovitaan projektin vetäjän kanssa, ja ne voivat olla myös muita kuin projektin
oppiaineen opintoja projektin vetäjän suostumuksella.
Maisterin tutkinnon valinnaisina opintoina opiskelija voi suorittaa joko oikeustieteellisen tiedekunnan
tarjoamia opintoja, vaihdossa suoritettuja opintoja tai muita yliopistotasoisia opintoja, jotka ovat hyväksiluettavissa OTM-tutkintoon.
Valinnaiset opinnot
Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä oppiaineiden valinnaisia aineopintoja, kieliopintoja, käytännöllisten
taitojen opintoja sekä muualla ja aiemmin suoritettuja opintoja (hyväksilukuperiaatteiden mukaisesti).
Käytännöllisten taitojen opinnot
ON- tai OTM-tutkintoihin tulee sisältyä vähintään 7 opintopistettä käytännöllisiä opintoja niin, että ne
sisältyvät joko ON-tutkintoon tai OTM-tutkintoon tai molempiin tutkintoihin yhteensä. Käytännölliset
opinnot voivat muodostua erilaisista tiedekunnan opetusohjelmaan kuuluvista käytännön kursseista ja/tai
työharjoittelusta.
6
Erilliset tutkintovaatimukset suoravalinnassa suoraan OTM-tutkintoa suorittamaan valituille opiskelijoille
Suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan valituille on erilliset tiedekuntaneuvoston aiemmin päättämät, myöhemmin 15.3.2011 korjatut, tutkintovaatimukset.
Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL)
Master´s Degree Programme in International Business Law and Public International Law maisteriohjelman suorituskieli on englanti. Vähintään ¾ tutkinnosta on suoritettava englanniksi. Kaikki
tutkintoon sisältyvät englanninkieliset opintojaksot on suoritettava kokonaisuudessaan englanniksi kuten
esim. tenttivastaukset, seminaari- ja muut kirjalliset työt sekä pro gradu -tutkielma ja siihen liittyvä muut
opintosuoritukset. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy erikseen tutkintovaatimukset maisteriohjelmaan. Ohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: International Business Law ja Public International Law.
Osoittaakseen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:ssä mainitun kielitaidon kansainväliseen maisteriohjelmaan hyväksyttyjen koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi saaneiden opiskelijoiden tulee suorittaa
oikeusnotaaritutkintoon vaadittavat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot (5op + 5op) ennen
valmistumistaan. Äidinkielen opintoihin ei tässä tapauksessa sisällytetä tekstitaidon näytettä, muutoin
opinnot suoritetaan kuten ON-tutkinnossa edellytetään. Nämä opinnot voidaan sisällyttää tutkinnon minimiopintopistemäärään.
Maisteriohjelmassa suoritetaan kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL) ei anna pätevyyttä sellaiseen tehtävään, johon
pätevyysvaatimuksena on oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto. Maisteriohjelmassa opiskeleva opiskelija voi kuitenkin suorittaa oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon, jos opiskelija on suorittanut suomalaisen oikeusnotaarin (ON) tutkinnon tai ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle.
Tutkinnon uudistus ja siirtymäsäännökset Master´s Degree Programme in International Business
Law and Public International Law -maisteriohjelman uudistukseen liittyen
Uudet tutkintorakenteet tulevat voimaan lukuvuoden 2015 - 2016 alusta lukien. Aiempien tutkintovaatimusten mukaista opetusta järjestetään soveltuen vielä lukuvuosina 2015 - 2016 ja 2016 - 2017. Tämän
jälkeen aiempien tutkintovaatimusten mukaista opetusta ei enää järjestetä, vaan opetus järjestetään lukuvuonna 2015 - 2016 voimaan tulleiden tutkintovaatimusten mukaan.
Opintojaksojen opintopistemääriin liittyvät muutokset vastuuopettajat huomioivat tarkoituksenmukaisen
joustavasti, jotta lukuvuodesta 2015 - 2016 alkaen vanhojen tutkintovaatimusten mukaan opintojaan suorittavat opiskelijat voivat suorittaa opintonsa tavoiteajassa tutkintovaatimustensa edellyttämällä tavalla.
Vastuuopettajat voivat myös sopia opiskelijoiden kanssa vastaavista vaihtoehtoisista opintojaksoista tai
muista suoritustavoista, jotta myös opinnoissaan viivästyneet opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa loppuun vanhojen tutkintovaatimusten edellyttämällä tavalla.
Uudet ja vanhat tutkintorakenteet suuntautumisvaihtoehdoittain:
International Business Law - lukuvuonna 2015 - 2016 aloittavat opiskelijat
Yleisopinnot 8 op
Orientaatio ja HOPS 2 op
Elements of Modern Law 6 op
7
Pakolliset opinnot suuntautumisvaihtoehdossa (sis. harjoitusseminaari 6 op) 30 op
Contract Law and Consumer Law 8 op
Commercial Law 10 op
Dispute Resolution 6 op
Valinnaiset opinnot 12 op
Syventävät opinnot 70 op
Tutkimusseminaari 10 op
Tutkimusseminaaritentti 10 op
Maisteritutkielma 40 op
Valinnaiset opinnot 10 op
Yhteensä 120 op
International Business Law - ennen lukuvuotta 2015 - 2016 aloittaneet opiskelijat
Yleisopinnot 19 op
Orientaatio ja HOPS 2 op
Kieliopinnot 5 op
Elements of Modern Law 6 op
European Comparative Legal History 6 op
Pakolliset opinnot suuntautumisvaihtoehdossa (sis. harjoitusseminaari 6 op) 18 op
Contract Law 4 op
Competition Law 4 op
Intellectual Property Law 4 op
Valinnaiset opinnot 18 op
Syventävät opinnot 65 op
Tutkimusseminaari 10 op
Tutkimusseminaaritentti 10 op
Metodiseminaari 5 op
Maisteritutkielma 40 op
Yhteensä 120
Public International Law - Lukuvuonna 2015 - 2016 aloittavat opiskelijat
Yleisopinnot 8 op
Orientaatio ja HOPS 2 op
Elements of Modern Law 6 op
Pakolliset opinnot suuntautumisvaihtoehdossa (sis. harjoitusseminaari 6 op) 30 op
Principles 4 op
Sources 4 op
Subjects 6 op
Specific Problems 10 op
Valinnaiset opinnot 12 op
Syventävät opinnot 70 op
Tutkimusseminaari 10 op
Tutkimusseminaaritentti 10 op
Maisteritutkielma 40 op
Valinnaiset opinnot 10 op
Yhteensä 120 op
Public International Law - ennen lukuvuotta 2015 - 2016 aloittaneet opiskelijat
Yleisopinnot 19 op
Orientaatio ja HOPS 2 op
Kieliopinnot 5 op
8
Elements of Modern Law 6 op
European Comparative Legal History 6 op
Pakolliset opinnot suuntautumisvaihtoehdossa (sis. harjoitusseminaari 6 op) 18 op
Principles of Public International Law 4 op
Law of Treaties 4 op
International Human rights Law 4 op
Valinnaiset opinnot 18 op
Syventävät opinnot 65 op
Tutkimusseminaari 10 op
Tutkimusseminaaritentti 10 op
Metodiseminaari 5 op
Maisteritutkielma 40 op
Yhteensä 120 op
Yleistä opintojen suorittamisesta
Opintopisteet
Tutkintoasetuksen 5§:n mukaan opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot on pisteytetty
niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa näin ollen noin 26,7 tunnin
työpanosta. Kirjallisuuden osalta 1 opintopiste vastaa 150 luettavaa sivua. Säädöksiä ei lakikirjatenteissä
lasketa mukaan luettaviin sivuihin. Opintojaksoihin sisältyvä luento-opetus ja muu kontaktiopetus otetaan
huomioon opiskelijan työpanosta arvioitaessa.
Kurssikirjallisuus ja säädökset
Tutkintovaatimuksiin kuuluva kurssikirjallisuus on mainittu kunkin opintojakson kohdalla erikseen. Paitsi
kurssikirjallisuuteen, opiskelijan on kunkin opintojakson kuulustelua varten erityisesti perehdyttävä niihin
säädöksiin, jotka on opintojakson kohdalla erikseen mainittu. Säädösluetteloissa on kunkin säädöksen
nimen jälkeen mainittu sen antamispäivä, numero Suomen säädöskokoelmassa ja jos säädös on Suomen
Laki -teoksessa, sen signum. Perehtyminen lakikirjojen käyttämiseen jo opintojen alkuvaiheessa on erittäin tärkeää.
Opiskelijan on tunnettava ne kuulusteluaineeseen kuuluvat lait ja asetukset sekä niiden muutokset, jotka
on julkaistu säädöskokoelmassa vähintään kolme kuukautta ennen viimeistä kuulusteluun ilmoittautumispäivää, riippumatta siitä sisältyvätkö ne säädöskokoelman ulkopuoliseen muuhun lakikirjajulkaisuun.
Opetukseen osallistuminen
Annettava opetus voidaan määritellä opetussuunnitelmassa pakolliseksi, valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi.
Yleensä edellytetään aktiivista osallistumista luento-opetukseen ja erityisesti jos opintojaksoon sisältyy
seminaarityöskentelyä, harjoituksia, työpajoja, oikeudenkäyntiopetusta, oppimispäiväkirjan laatimista tai
muuta opiskelijan aktiivista osallistumista. Pakollinen opetus edellyttää lähtökohtaisesti vähintään 80prosenttista läsnäoloa, ellei sitä ole opetussuunnitelmassa kurssin osalta toisin määritelty. Osallistumisvelvoite sekä vaihtoehtoinen suoritustapa, mikäli se on kurssilla mahdollinen, ilmenevät opetussuunnitelmasta ja kurssin tiedoista (WebOodi). Opettaja voi tarvittaessa antaa ensimmäisellä luennolla tarkempia ohjeita esim. läsnäolon kontrolloinnista.
9
Opintojaksoille/opetukseen ilmoittautuminen
Opintojaksoille ilmoittautuminen WebOodissa alkaa 30 päivää ennen kurssin alkua ja päättyy 8 päivää
ennen ensimmäistä opetuspäivää ellei toisin ole ilmoitettu.
Yleisten tenttipäivien tentteihin ilmoittautuminen
Yleisten tenttipäivien tentteihin on ilmoittauduttava vähintään 8 päivää ennen tenttipäivää WebOodissa.
Ajoissa ilmoittautuminen on tenttiin osallistumisen ehdoton edellytys eikä jälki-ilmoittautumisia oteta
vastaan. Tentti-ilmoittautumisen yhteydessä tulee vastata kaikkiin vaadittuihin kohtiin sekä tarvittaessa
ilmoittaa pyydetyt lisätiedot. Puutteellisesti täytettyjä tentti-ilmoittautumisia ei käsitellä. Tenttiilmoittautumisen voi tarkistaa omista ilmoittautumisista WebOodissa. Jos opiskelija osallistuu tenttiin
ilman, että hänellä on siihen oikeutta, tenttiä ei arvostella. Tentti-ilmoittautumisen voi perua ilmoittautumisajan puitteissa. Mikäli opiskelija ei saavu tenttiin eikä ole perunut tentti-ilmoittautumistaan, tentin
arvosanan sijaan merkitään ”ei saapunut”.
Luentokuulusteluihin ilmoittautuminen
Luentokuulusteluihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua ellei kurssin opettaja muuta edellytä.
Tenttijärjestelyt
Tiedekunta järjestää tentit ilmoittamallaan tavalla. Tenttejä ei järjestetä erityisjärjestelyin ulkomailla tai
muuten etätentteinä. Oikeustieteellinen tiedekunta ei järjestä muiden tiedekuntien ja yliopistojen tenttejä.
Tenttiminen tenttiakvaariossa
Tenttiakvaario on tila, jossa opiskelija voi käydä tenttimässä tietokoneella haluamanaan ajankohtana.
Tenttiakvaariossa voi suorittaa eräitä valinnaisten ja syventävien opintojen tenttejä. Tenttiakvaariossa ei
resurssisyistä ole mahdollista tenttiä pakollisten aineopintojen tenttejä eikä yksittäisille opiskelijoille räätälöityjä tenttejä. Opintojaksokuvauksissa kerrotaan, mikäli tentti on mahdollista suorittaa tenttiakvaariossa.
Tenttiakvaariotenttimisessä noudatetaan tenttiakvaarion käyttösääntöjä
http://blogs.helsinki.fi/tenttiakvaario/opiskelijanohjeet/tenttiakvaarion-kayttoohjeet/ , jotka pohjautuvat
yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön. Tarkempia tietoja ja lista suoritettavista tenteistä:
https://tenttiakvaario.helsinki.fi .
Lakikirjatentit
Osa tenteistä on lakikirjatenttejä, ks. tarkemmat tiedot kunkin oppiaineen opinto-opastekstistä.
Opiskelijalla on oikeus käyttää lakikirjaa tenteissä
– suomenkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n kustantamia teoksia Suomen Laki I, II ja III sekä Edita
Oyj:n kustantamaa Lakikirja -teosta
– ruotsinkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n kustantamia teoksia Finlands Lag I ja II sekä Edita Oyj:n
kustantamaa Lagbok -teosta
– Euroopan unionin laki -teosta
– yhdistelmiä yllämainituista teoksista
10
Lisäksi opiskelijoilla on oikeus käyttää Suomen säädöskokoelman irtokappaleita, niiden valojäljennöksiä
tai pdf-muotoisia tulosteita sähköisestä Suomen säädöskokoelmasta (www.finlex.fi/laki/kokoelma) sekä
EU-lainsäädännön osalta EY:n virallisen lehden irtokappaleita, pdf-muotoisia tulosteita sähköisestä EY:n
virallisesta lehdestä (http://eur-lex.europa.eu/fi/index.htm -> Virallinen lehti) tai valokopioita lakikirjasta.
Suoraan ajantasaiseksi päivitettynä säädöksiä saa tuoda ainoastaan Suomenlaki.com-palvelusta pdfmuodossa tulostettuna. Muita kuin pdf-muotoisia tulosteita tenttiin ei saa tuoda lainkaan.
Kaikkien irtokappaleiden, jäljennösten tai tulosteiden tulee kuulua tentissä vaadittaviin säädöksiin.
Oppiaine voi oman tenttinsä osalta antaa näitä määräyksiä täydentäviä tai muuttavia määräyksiä.
On opiskelijan omalla vastuulla huolehtia siitä, että hänellä on tentissä mukanaan tarvittava säädösaineisto siltä osin kuin se ei sisälly hänen käyttämäänsä lakikirjateokseen.
Sallittuja merkintöjä tenttitilaisuuteen tuotavissa lakikirjoissa ja säädöskokoelman irtokappaleissa sekä
niiden valojäljennöksissä tai tulosteissa ovat ainoastaan alleviivaukset, pykäläviittaukset ja säädösten
muutoksiin liittyvät säädöskokoelman numerot.
Oikeus käyttää sanakirjoja tentissä
Opiskelijoilla on oikeus käyttää perussanakirjoja. Sanakirjoissa ei saa olla merkintöjä. Sähköisiä sanakirjoja ei saa käyttää.
Kaksikielistä tutkintoa (suomi-ruotsi) suorittava saa tuoda tentti- ja kuulustelutilaisuuksiin yhden seuraavista suomi-ruotsi-/ruotsi-suomi -perussanakirjoista ja seuraavan lakikielen sanakirjan:
Perussanakirjat (uudemmat tai vanhemmat painokset)






WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi-sanakirja (Nils Cantell–Nina Martola–Birgitta Romppanen–MatsPeter Sundström–Anja Sundström–Anja Sarantola–Tauno Sarantola)
Gummeruksen suomi-ruotsi-suomi taskusanakirja (Lea Köykkä–Marianne Saanila–Marianne
Saari–Kirsti Tirkkonen–Kari Viljanen)
Suomalais-ruotsalainen suursanakirja–Finsk-svensk storordbok (Knut ja Aulis Cannelin–Lauri
Hirvensalo–Nils Hedlund)
Suomi-ruotsi suursanakirja. Finsk-svensk storordbok (Knut ja Aulis Cannelin–Lauri Hirvensalo–
Nils Hedlund)
Lea Lampén: Ruotsi-suomi suursanakirja. Svensk-finsk storordbok.
Marianne Saanila–Marianne Saari–Kari Viljanen: Suomi-ruotsi sanakirja.
Lakikielen sanakirja

Suuri lakikielen sanakirja: suomi–ruotsi–suomi. Toim. Amborsius Wollstén. Yrityskirjat OY.
Erityisjärjestelyt eli yksilöllisen oppimisen tukeen liittyvät järjestelyt
Erityisjärjestelyillä eli yksilöllisellä oppimisen tuella edistetään yhdenvertaisuuden toteutumista opintojen
saavutettavuudessa sekä opiskelussa. Järjestelyillä ei tingitä tutkinnon tavoitteista taikka opinnoille tai
yksittäisille opintojaksoille asetetuista osaamistavoitteista. Kuulustelujen tai muun osaamisen arviointi
tapahtuu siten kaikkien kohdalla samoin kriteerein eivätkä mahdolliset erityisjärjestelyt vaikuta arviointiin. Yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia opintoja suorittava opiskelija tai opiskelijaksi hakeva henkilö voi saada erityisjärjestelyjä, jos hänellä on esimerkiksi liikunta- tai aistivamma, jokin pitkäaikaissairaudesta aiheutuva haitta, lukemiseen tai kirjoittamiseen liittyvä tai muu kognitiivinen vaikeus. Erityisjär-
11
jestelyille on aina oltava riittävät ja todennettavat perusteet ja todellinen tarve. Hakijan tai opiskelijan
vamma, pitkäaikaissairaus tai vaikeus voi olla luonteeltaan fyysinen tai psyykkinen. Erityisjärjestelyjen
sisältö ja toteutus määräytyvät hakijan tai opiskelijan yksilöllisten tarpeiden ja kunkin toteuttamistilanteen
luonteen mukaan. Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä, kuten lisäaikaa, omaa
tilaa, apuvälineiden käyttöä (tietokone, pistenäyttö, induktio), avustajaa, tulkkia sekä erilaisia opetusjärjestelyitä. Erityisjärjestelyt voivat koskea opetus-, ohjaus- tai kuulustelutilanteita.
Tiedekunta luopuu 1.8.2015 alkaen erillisten hallintopäätösten tekemisestä opintojen erityisjärjestelyistä
ja siirtyy noudattamaan vararehtorin päätöksessä 4/2014 linjattuja menettelyjä erityisjärjestelyistä opinnoissa. Opiskelija voi valintansa mukaan neuvotella tarvittavista erityisjärjestelyistä yksittäisten opintojaksojen opettajien tai koulutuksen muun henkilökunnan kanssa tai hakea yliopiston erityisjärjestelyjen
asiantuntijaryhmältä lausunnon suositeltavista erityisjärjestelyistä.
Arvostelu
Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava:
5 (erinomainen),
4 (kiitettävä),
3 (hyvä),
2 (tyydyttävä),
1 (välttävä) ja
0 (hylätty).
Tiedekuntaneuvoston hyväksymät ON-lopputyön sekä maisteritutkielmien arvosteluperusteet ovat nähtävissä tiedekunnan verkkosivuilla.
Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvosanoilla tyydyttävät tiedot ja hyvät
tiedot.
Tiedekunnassa noudatetaan 1.8.2015 lukien arvosteluasteikkoa, jonka mukaan hyväksyttyyn suoritukseen
ja arvosanaan 1 vaaditaan vähintään 50 prosenttia kuulustelun kokonaispistemäärästä siten, että korkeammat arvosanat määräytyvät seuraavien prosenttirajojen mukaisesti: 2 = vähintään 57,5 %, 3 = vähintään 65 %, 4 = vähintään 72,5 % ja 5 = vähintään 80 % kuulustelun kokonaispistemäärästä. Mikäli tentin
arvostelu näitä perusteita noudattaen johtaisi siihen, että kohtuuttoman suuri määrä tenttijöistä saisi hylätyn, voidaan esitetyistä prosenttimääristä poiketa alaspäin opiskelijan hyväksi. Hyväksymisrajaa voidaan
alentaa, vaikka samalla ei alennettaisi arvosanojen 2–5 prosenttirajoja. Kuulustelut tulee pisteyttää niin
suurella erottelutarkkuudella, että kaikki arvosteluasteikon 1–5 mukaiset arvosanat ovat tosiallisesti mahdollisia.
Muualla tai aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen oikeustieteellisen tiedekunnan tutkintoihin
Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkintoihin voidaan hyväksilukea opintoja, jotka on suoritettu Helsingin
yliopiston toisessa yksikössä tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa.
Rehtori on määritellyt yleiset linjaukset aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta
(RP 77/2011).
12
1. Hyväksilukemisen yleiset periaatteet
Hyväksilukua voivat hakea Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa läsnä olevat opiskelijat, joilla on tiedekunnassa tutkinnon suoritusoikeus.
Muualla suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea joko korvaamalla tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja tai sisällyttämällä tutkintoon valinnaisina opintoina. Korvattaessa tutkintoon kuuluvia pakollisia
opintoja muualla suoritettujen opintojen tulee vastata tiedekunnan opintojen sisältöjä, laajuuksia, vaativuutta ja osaamistavoitteita. Korvattujen opintojen asemasta ei vaadita lisäsuorituksia. Sisällyttäminen
tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa. Sisällytettäessä muualla suoritettuja
opintoja tiedekunnan ON-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin ja maisteritutkinnon valinnaisiin opintoihin sisällöllistä vastaavuutta ei edellytetä.
Opiskelijalle voidaan myöntää myös osittainen hyväksiluku esimerkiksi silloin kun kyseessä on laaja
opintokokonaisuus eikä opiskelijan aiemmat opinnot tai muu osaaminen kata koko kokonaisuutta. Tällöin
opiskelijan tulee täydentää osaamistaan ja/tai suorittaa puuttuvat osaamisalueet.
Aiemmin hankittu osaaminen hyväksiluetaan mahdollisimman täysimääräisenä edellyttäen,
että tutkinnolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Tiedekunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta
hyväksilukea osaamista sellaisia määriä, että ne yhdessä suoritettavien opintojen
kanssa olennaisesti ylittävät tutkintoasetuksen edellyttämät opintojen kokonaislaajuudet.
Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot hyväksiluetaan mahdollisimman täysimääräisesti edellyttäen, että
ne soveltuvat tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteisiin. Alla tarkempi ohjeistus miten
vaihdossa suoritettuja opintoja voi korvata pakollisia opintoja tai miten niitä voi sisällyttää tutkintoon
valinnaisina. Ennen vaihtoon lähtemistä opiskelijoiden tulee tehdä alustava opintosuunnitelma siitä, mitä
opintoja aikoo vaihdossa ollessaan suorittaa ja sovittava alustavasti ko. opintojen hyväksilukemisesta.
Tiedekunta voi kuitenkin tehdä päätöksen hyväksilukemisesta vasta kun opiskelija on palanut vaihdosta
kotiin. Vaihdon päätyttyä opiskelijan tulee hakea vaihdossa suorittamiensa opintojensa hyväksilukemista
mahdollisimman pian.
Suorituksista, jotka jo näkyvät Helsingin yliopiston opintorekisterissä ei tarvita erillistä hyväksilukupäätöstä alla esitetyn mukaisesti. Opintojaksoilla, jotka on suoritettu tiedekunnassa tai jotka koostetaan tiedekunnan perustutkintoihin ilman erillistä hyväksilukupäätöstä, ei ole erillisesti määriteltyä vanhenemisaikaa ellei toisin ole jäljempänä mainittu. Opintojaksoja koskevat kuitenkin tutkinnonuudistukseen ja opetussuunnitelmauudistukseen liittyvät siirtymäsäännökset.
2. Muualla ja aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen
Muualla ja aiemmin suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea tiedekunnan perustutkintoihin alla mainituin periaattein. Opintojakson korvaamisesta päättää opintojakson vastuuhenkilö. Pakollisten aineopintojen korvaamisesta päättää oppiaineen vastuuhenkilö. Myönteisen päätöksen muualla suoritettujen opintojen sisällyttämistä tutkintoon tekee tiedekunnan opintoasiainpäällikkö, mikäli sisällyttämispäätös on kielteinen, asiasta päättää opintoasiaintoimikunnan puheenjohtaja. Pakollisten kieliopintojen (pl. puheviestintä ja oikeuskieli) ja kaikkien opiskelijavaihdossa suoritettujen kieliopintojen korvaamisesta ja sisällyttämisestä päättää Kielikeskus. Puheviestinnän ja oikeuskielen korvaamisesta päättää opintoasiaintoimikunnan puheenjohtaja. Englanninkielisten maisteriohjelmien pakollisten opintojen korvaavuuksista päättää
ohjelman vastuuopettaja (poislukien pakolliset yleisopinnot, joiden korvaamisesta päättävät ao. opintojaksojen vastuuopettajat).
Alla tarkempi ohjeistus.
13
2.1. Yleis- ja aloitusopinnot
Aloitusopintoja voi muutoin korvata aiemmin suoritetuilla vastaavilla opinnoilla, mutta orientointijaksoja,
HOPSia tai TVT-ajokorttia ei voi korvata. Poikkeus: Helsingin yliopistossa tai sen Avoimessa yliopistossa 1.8.2005 jälkeen suoritettu 3 opintopisteen laajuinen TVT-ajokortti korvaa sellaisenaan vastaavan
suorituksen eikä korvaavuutta tarvitse erikseen hakea.
Menettely: Oikeudellisen ajattelun perusteet -opintojakson korvaamisesta päättää opintojakson vastuuhenkilö. Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot -kurssin korvaamisen hyväksyy opintojakson vastuuopettaja eli tiedekunnan pedagoginen yliopistolehtori. Englanninkielisen maisteriohjelman
yleisopintojen oikeushistorian ja -teorian korvaamisesta päättää opintojakson vastuuopettaja.
2.2. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot
Aiempaa korkeakoulututkintoa varten osoitetulla kielitaidolla voidaan korvata sellaisenaan tiedekunnan tutkintojen vastaavia pakollisia kieliopintoja, vaikka muualla suoritetut kieliopinnot poikkeaisivat
laajuudeltaan tiedekunnan kieliopinnoista. Täydentäviä opintoja ei tässä tapauksessa edellytetä. Muita
kieliopintoja voidaan sisällyttää valinnaisiin opintoihin.
Menettely: Kieliopintojen hyväksilukemisesta päättää Kielikeskus. Kielikeskuksen hyväksilukemista
opinnoista ei tarvitse hakea tiedekunnalta erikseen hyväksilukemispäätöstä.
Poikkeus: Suomen kielen puheviestinnän ja oikeuskielen hyväksilukemisesta päättää opintoasiaintoimikunnan puheenjohtaja.
Helsingin yliopiston toisessa tiedekunnassa suoritetut kieliopinnot korvaavat sellaisenaan tiedekunnan
tutkinnoissa vaadittavat vastaavat pakolliset kieliopinnot (poislukien oikeuskieli), vaikka muualla suoritetut kieliopinnot poikkeaisivat laajuudeltaan tiedekunnan kieliopinnoista.
Menettely: Näissä opinnoissa ei tarvita hyväksilukumenettelyä, koska opinnot ovat jo Helsingin yliopiston opiskelijarekisterissä.
Pakolliset vieraan kielen opinnot (5 op) voi korvata joko ON- tai maisteritutkintoon myös suorittamalla
opiskelijavaihdossa oikeus- tai lähitieteiden opintoja kyseisellä kielellä vähintään 15 opintopistettä.
Menettely: Korvaamisesta päättää opintoasiaintoimikunnan puheenjohtaja.
2.3. Pakolliset aineopinnot ja harjoitusseminaarit
Menettely: Pakollisten aineopintojen ja harjoitusseminaarien tai niiden osien korvaamisesta päättää kyseinen oppiaineen vastuuhenkilö.
2.4. Projektitentti/-seminaari ja projektia tukevat opinnot
Menettely: Projektitentin/-seminaarin tai niiden osien sekä projektia tukevien opintojen korvaamisesta
muualla suoritetuilla opinnoilla päättää projektin vetäjä, jonka kanssa asiasta on aina sovittava etukäteen.
2.5. Valinnaiset opinnot ja käytännön taitojen kurssit
Menettely: Opintoasiainpäällikkö tekee muualla kuin Helsingin yliopistossa suoritettujen opintojen sisällyttämispäätökset perustutkintojen valinnaisiin opintoihin. Tiedekunnan valinnaisia opintoja ja käytännöntaitojen opintoja ei voi korvata muualla suoritetuilla opinnoilla.
2.6. Tiedekunnassa ennen tutkinnonsuoritusoikeutta suoritetut opinnot
Tiedekunnassa ennen tutkinnonsuoritusoikeutta suoritetut opinnot (kuten esim. opiskelijavaihdossa, entisessä LLM-diplomiohjelmassa tai erillisinä tai sivuaineopintoina suoritetut opinnot) sisällytetään sellaisenaan tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon tai niillä voidaan korvata pakollisena tutkintoon kuuluvia
opintojaksoja, mikäli sisällölliset ja laajuutta koskevat kriteerit täyttyvät. Menettely: Näissä opinnoissa ei
14
tarvita hyväksilukumenettelyä, koska opinnot ovat jo opiskelijarekisterissä tiedekunnan opetussuunnitelman mukaan suoritettuina.
2.7. HY:n toisessa yksikössä suoritetut opinnot
Toisessa Helsingin yliopiston yksikössä suoritetut opinnot voidaan koostaa tiedekunnassa suoritettavan
perustutkinnon valinnaisiin opintoihin tai ne voivat korvata niillä voidaan korvata ilman erillistä hakumenettelyä pakollisia kieliopintoja/tvt-opintoja.
Helsingin yliopiston toisessa tiedekunnassa suoritetut kieliopinnot korvaavat sellaisenaan tiedekunnan
tutkinnoissa vaadittavat pakolliset kieliopinnot (pois lukien oikeuskieli), vaikka muualla suoritetut kieliopinnot poikkeaisivat laajuudeltaan tiedekunnan kieliopinnoista.
Menettely: Näissä opinnoissa ei tarvita hyväksilukumenettelyä, koska opinnot ovat jo Helsingin yliopiston opiskelijarekisterissä.
2.8. HY:n avoimen yliopiston oikeustieteen opinnot
Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa suoritetut, oikeustieteellisen tiedekunnan vahvistamat kurssit
vastaavat tiedekunnassa annettavaa opetusta, näissä opinnoissa ei tarvita hyväksilukumenettelyä. Opintosuoritukset näkyvät Helsingin yliopiston opintosuoritusrekisterissä.
3. Aiempaan korkeakoulututkintoon jo sisällytettyjen opintojen hyväksilukeminen
Tiedekunnassa suoritettavaan ON-tutkintoon voidaan hyväksilukea aiempaan korkeakoulututkintoon sisällytettyjä opintoja yhteensä enintään 90 op ja maisteritutkintoon yhteensä enintään 60 op. Alempaan
korkeakoulututkintoon sisällytettyjä opintoja ei hyväksilueta ylempään korkeakoulututkintoon
Opinnäytetöitä (ON-lopputyö ja maisteritutkielmia) ei hyväksilueta.
Kypsyysnäytteen osalta ks. kohta kypsyysnäytteet eri tutkinnoissa.
4. Hyväksiluettavien opintojen arviointi
Opintosuoritusten hyväksilukemista arvioitaessa kriteereinä käytetään opintosuoritusten laajuutta, sisältöä ja vaativuustasoa.
Opintosuoritusten sisällön vastaavuus arvioidaan niiden samankaltaisuuden perusteella, jolloin ei tule
vaatia muuta kuin sellaista sisällöllistä yhdenmukaisuutta, jolla on olennaista merkitystä opintojen tai
tutkinnon osaamistavoitteiden kannalta. Tutkintoihin ei voida sisällyttää opintoja, joiden sisältö on olennaisesti sama tai samansisältöinen, mutta suppeampi kuin tutkintoihin pakollisina kuuluvien opintojen
sisältö.
Opintosuoritusten vaativuutta arvioidaan saavutettujen teoreettisten, menetelmällisten tai taidollisten
valmiuksien avulla.
Opintosuoritusten laajuuden arviointi perustuu niiden edellyttämään työmäärään ja aikaan. Laajuutta
arvioidaan samoin kriteerein kuin tiedekunnan omien opintojen laajuutta: kukin opintopiste vastaa 26,7
tunnin työskentelyä (kirjallisuuden osalta 150 sivua =1op). ECTS-pisteinä ilmoitetuissa laajuuksissa käytetään muuntokerrointa 1 ECTS = 1 op.
Jotta edellä mainittuja asioita voidaan arvioida, opiskelijan tulee aina liittää hyväksilukuhakemukseensa
opintojen laajuuden ja arvostelun todentamiseksi opintosuoritusote. Lisäksi pakollisten opintojen korvaamishakemukseen on liitettävä selvitys opintosuoritusten sisällöstä.
15
Oikeustieteellisen tiedekunnan siirtymäsäännöksien (dekaanin päätös 139/2005) mukaisesti 1.8.2005
jälkeen, kuitenkin ennen 31.7.2008 muualla suoritetut opinnot, jotka hyväksiluetaan opiskelijan tutkintoon, muunnetaan opintoviikoista opintopisteiksi käyttämällä kerrointa kaksi (2).
Hyväksilukupäätökset ovat ehdollisia siltä osin, että opiskelijalle ei valmistumisvaiheessa hyväksilueta
opintoja, jotka ovat publiikkiin ilmoittautumispäivänä tai tutkintotodistuksen pyytämispäivänä yli 10
vuotta vanhoja, lukuun ottamatta tutkintoon kuuluvia kieliopintoja. Hyväksiluettavien opintojen vanhenemissääntöä sovelletaan 1.8.2012 jälkeen tehtyihin hyväksilukupäätöksiin.
Hyväksiluettavista opinnoista opintorekisteriin tehtävään merkintään sisällytetään alkuperäisen
suorituksen paikka ja suoritusaika. Hyväksiluetusta suorituksesta merkitään arvosana
vain, jos se on annettu Helsingin yliopistossa käytettävän arvosana-asteikon mukaisesti. Tästä syystä ulkomailla suoritettuja opintoja hyväksiluettaessa käytetään arvostelua ”hyväksytty”/”hylätty”.
Hyväksiluettavat suoritukset kirjataan opintorekisteriin. Kielteinen päätös tehdään kirjallisesti
ja siitä ilmoitetaan opiskelijalle. Kielteiseen päätökseen on sisällytettävä perustelut sekä
ohjeet oikaisumenettelystä. Päätökseen haetaan oikaisua yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön
mukaisesti.
ON-tutkintoon sisältyvät seminaarit
ON-tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava kaksi seminaaria (ent. harjoitusseminaarit), joista toinen
on ON-lopputyö. Vanhamuotoiseen opetussuunnitelman mukaiseen ON-tutkintoon on kuulunut ensimmäinen harjoitusseminaari (6 op) ja toinen harjoitusseminaari (6 op). Uuteen opetussuunnitelmaan kuuluu
tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaari (5 op) ja ON-lopputyöseminaari (10 op).
1.8.2015 alkaen opiskelija voi suorittaa ON-vaiheessa vain tieteellisen kirjoittamisen perusteet seminaarin (5 op) ja ON-lopputyöseminaarin (10 op). Seminaarin laajuus ja mahdollinen kohderyhmä
määritellään kunkin seminaarin opinto-opaskuvauksessa. Opiskelija voi käyttää vanhan opetussuunnitelman mukaiset harjoitusseminaarit (6 op) osaksi ON-tutkintoa, mikäli ne on suoritettu ennen 1.8.2015.
Yhden harjoitusseminaarin voi korvata Juristin vuorovaikutustaidot -kurssilla, mikäli kurssi on suoritettu
ennen vuotta 2010.
Tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaarin yhteydessä suoritetaan 2 opintopisteen laajuinen Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot (entinen TVT-jatkokurssi). Ilmoittauduttaessa tieteellisen kirjoittamisen perusteet -seminaariin opiskelijan on oltava suorittanut tai ilmoittautunut suorittamaan
kunkin periodin alussa järjestettävän tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot -kurssin
tai TVT-jatkokurssin.
ON-lopputyö
Toisessa harjoitusseminaarissa kuuden opintopisteen laajuinen kirjallinen työ tai ONlopputyöseminaarissa (10 op) laadittu kirjallinen työ on ON-lopputyö. ON-lopputyötä ei ole mahdollista
laatia pari- eikä ryhmätyönä. ON-lopputyön kirjoitusprosessi kokonaisuudessaan sekä äidinkielenopintoihin liittyvä tekstitaidon näyte muodostavat pääsääntöisesti ON-tutkinnon maturiteetin. Kohdassa Maturiteetti ja kielitaidon osoittaminen selostetuissa poikkeustapauksissa opiskelija kirjoittaa varsinaisen maturiteettikokeen ON-lopputyön aihepiiristä.
ON-lopputyö arvostellaan asteikolla yhdestä viiteen kiinnittäen kokonaisarvioinnissa erityistä huomiota
tehtävänasetteluun ja aiheen rajaukseen, rakenteen selkeyteen ja systemaattisuuteen, lähteiden käyttöön,
argumentointiin ja päätelmien johdonmukaisuuteen sekä esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Hyvän
tutkielman tunnusmerkit ja tarkemmat arvostelukriteerit löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta.
16
Maisteritutkintoihin sisältyvä seminaari
OTM- ja MICL-tutkintoihin kuuluu pakollisena yksi 6 opintopisteen laajuinen harjoitusseminaari. Seminaarin mahdollinen kohderyhmä määritellään kunkin seminaarin opintojaksokuvauksessa.
Harjoitusseminaarit tulee tehdä jossakin tiedekunnan oppiaineessa. Yhden harjoitusseminaarin voi korvata Juristin vuorovaikutustaidot -kurssilla, mikäli kurssi on suoritettu ennen vuotta 2010.
Yleistä seminaareista
Seminaarissa opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyytensä oikeudelliseen ajatteluun ja kykyä käsitellä
oikeudellisia ongelmia kirjallisesti oikeustieteen menetelmin. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet seminaarityön (5 op) ohjeellinen pituus on 10–12 sivua, OTM-harjoitusseminaarityön (6 op) 15–20 ja
ON-lopputyön (10 op) 20–25 sivua.
Seminaariin ilmoittautuneen kurssipaikan peruuttamisesta tulee ilmoittaa seminaarin ohjaajalle. Poissaolo
seminaarin aloitustapaamisesta voidaan seminaarin opettajan niin päättäessä katsoa tarkoittavan kurssipaikan peruutusta.
Oikeustapauskilpailukurssien yleiset linjaukset
Vastuuopettaja(t) ja valmentaja(t)
Tiedekunnan oikeustapauskilpailuopintojaksot ovat jonkun tiedekunnan oppiaineen koordinoimia. Näin
ollen myös joukkueilla on vastuuopettaja jossain tiedekunnan oppiaineessa. Tiedekuntaan työsuhteessa
olevan vastuuopettajan/-valmentajan työmäärä sisällytetään työsuunnitelmaan tiedekunnan hyväksymässä
laajuudessa. Joukkueilla on yksi tai useampi valmentaja.
Opetuksen suunnittelu
Tiedekunnan opetusohjelmaan voidaan sisällyttää vain ne oikeustapauskilpailut, joihin osallistuvat joukkueet ovat jonkin tiedekunnan oppiaineen koordinoimia. Tulevan lukuvuoden opetuksen suunnittelun
yhteydessä vastuuopettaja toimittaa opetustiedot opintotoimistoon tiedekunnan normaalin opetuksen
suunnitteluaikataulun ja -prosessien mukaan.
Opiskelijoiden työmäärä ja opintopisteet
Opintopisteitä voidaan myöntää vain tiedekunnan opetusohjelmaan hyväksytyissä oikeustapauskilpailuissa tiedekuntaa edustavien joukkueiden jäsenille (aiemmin/muualla suoritettujen oikeustapauskilpailujen
suhteen noudatetaan tiedekunnan normaaleja muualla suoritettujen opintojen hyväksilukukäytäntöjä).
Oikeustapauskilpailuista voidaan myöntää enintään 16 opintopistettä. Vastuuopettajat huomioivat opintopistemäärän suhteessa opiskelijoilta edellytettävään työmäärään. Opintopisteitä voidaan myöntää myös
yhtä useammassa osassa riippuen siitä, mikä on kunkin oikeustapauskilpailun kohdalla tarkoituksenmukaista. Myös opiskelijavalmentajille voidaan myöntää opintopisteitä vastuuopettajan harkinnan mukaan.
Opintopisteet voidaan käyttää valinnaisten opintojen lisäksi kokonaan/osittain korvaamaan muita opintosuorituksia ao opintojakson vastuuopettajan harkinnan mukaan.
Tiedekunnan joukkueet
Tiedekuntaa edustavat ne joukkueet, jotka osallistuvat sellaisiin oikeustapauskilpailuihin, jotka on hyväksytty osaksi tiedekunnan opetusohjelmaa. Kussakin oikeustapauskilpailussa tiedekuntaa edustaa pääsääntöisesti yksi joukkue, jossa on tavallisesti 4-6 jäsentä.
Suoritustietojen toimittaminen rekisteröitäväksi
Vastuuopettajat toimittavat tuloslistat rekisteröitäväksi normaalin käytännön mukaan opintotoimistoon
17
([email protected]). Tuloslistoissa ilmoitetaan miten saadut opintopisteet rekisteröidään ja/tai
käytetään osaksi tutkintoa (ks edellä).
Tiedekunnan taloudellinen tuki
Tiedekunnan taloudellista tukea voi hakea tiedekunnan oppiaineiden koordinoimien kansainvälisten oikeustapauskilpailujoukkueiden vastuuopettaja/-valmentaja. Tukea haetaan 30.10. mennessä e-lomakkeella.
Dekaani päättää avustuksen myöntämisestä. Rahoituksen saadessaan joukkue sitoutuu tekemään kilpailusta raportin tiedekunnalle sekä lyhyen tiedotteen englanniksi ulkoista ja sisäistä viestintää varten.
Maisteritutkielma
Maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii syventävien opintojen projektissa tutkielman. Tutkielma on
tutkimuksellinen opinnäyte. Sen tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa selkeään oikeustieteellisten kysymysten asetteluun, oikeuslähteiden hankintaan ja hyödyntämiseen, oikeustieteelliseen argumentointiin,
perusteltujen johtopäätösten tekoon ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa.
Maisteritutkintoon kuuluva tutkielma on laajuudeltaan 40 op. Kysymyksenasettelu ja siihen perustellun
vastauksen löytäminen oikeustieteen menetelmin on keskeisessä asemassa maisteritutkielmassa.
Tutkielma on laadittava opettajan kanssa sovitusta aiheesta, joka kuuluu projektin kohteena olevaan asiakokonaisuuteen, ellei opettaja erityisistä syistä anna suostumustansa sille, että opiskelija valitsee tutkielmansa aiheen projektin ulkopuolelta. Syventävien opintojen projekteista ks. tarkemmin opinto-oppaan
kohta Projektit.
Tutkielman ohjepituus on 60–80 normaalikokoista (A4, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava, riviväli 1,5, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2,5 cm) sivua. Kielenkäytön tulee olla huoliteltua ja
kirjoittajan on tarpeellisessa määrin perehdyttävä alan kirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön. Myös alle 60sivuinen tutkielma voidaan hyväksyä, jos kirjoittaja on osoittanut pystyvänsä käsittelemään tutkimuskohdettansa riittävän perusteellisesti. Ylimittaisen (yli 80-sivuisen) tutkielman tekeminen ei ole suositeltavaa.
Kirjoituksen pituus ei voi korvata siinä olevia laadullisia puutteita.
Tutkielman voi kirjoittaa myös vieraalla kielellä, esimerkiksi englanniksi. Oikeudesta kirjoittaa syventävien opintojen tutkielma muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä päättää tutkielman ohjaava opettaja. Englanninkielisen maisteriohjelman opiskelijoiden tulee kirjoittaa tutkielma englanniksi. Opiskelijan oikeudesta käyttää vierasta kieltä kypsyysnäytteessä päättää dekaani. (ks. myös kohta Maturiteetti ja kielitaidon
osoittaminen).
Tutkielman tarkastaminen ja hyväksyminen
Helsingin yliopiston johtosäännön mukaan syventävien opintojen tutkielmat hyväksyy tiedekuntaneuvosto.
Tutkielman tarkastettavaksi jättämisestä on sovittava hyvissä ajoin etukäteen tutkielman tarkastajien
kanssa. Opiskelijoiden on jätettävä tutkielmansa tarkastettavaksi E-Thesis-järjestelmään ilmoitettuihin
määräaikoihin mennessä. Tutkielman tulee olla ulkoasultaan viimeistelty tarkastettavaksi jätettäessä. Tutkielma on tarkastettava kohtuullisessa ajassa siten, ettei valmistuminen tarpeettomasti viivästy.
Tarkastajien tulee laatia E-Thesis-järjestelmän kautta tutkielmasta tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausunto sekä ehdottaa tutkielman hyväksymistä ja arvolausetta tai tutkielman hylkäämistä. Kaikki tutkielmat arvioidaan järjestelmässä olevan yhteisen lomakkeen sisältämien kriteerien pohjalta. Tutkielman
arvosanaa ei kuitenkaan lasketa yleisarvostelun arviointiperusteista annettujen numeroiden keskiarvona,
vaan kyseessä on kokonaisarvostelu. Lausunto sisältää myös sanallisen kuvauksen arvostelupäätöksen
perusteista. Opiskelija saa E-Thesis-järjestelmän kautta tiedon hänelle ehdotettavasta arvolauseesta. Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti, että opintosuorituksen
18
arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa. Mikäli tarkastajat ehdottavat, että tutkielma
hylätään, on tutkielman tekijälle varattava tilaisuus antaa vastine ennen asian ratkaisemista tiedekuntaneuvostossa.
Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi kolmena kirjallisena kappaleena. Näistä yksi kappale on ns.
arkistointikappale. E-Thesis sisältää plagiaatintunnistusjärjestelmän Urkundin käytön osana tarkastusprosessia. Tutkielman hyväksymisen jälkeen opiskelijan suostumuksella työstä voidaan tehdä kopio julkista
levittämistä varten avoimeen arkistoon.
Tutkielma arvostellaan asteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude
approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tutkielmien arvioinnin osa-alueet ja tunnusmerkit löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta.
Ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon tutkielman tarkastaa kaksi asianomaisen oppiaineen opettajaa. Toisen tarkastajan tulee olla professorin viran haltija tai hoitaja taikka yliopistolehtorin viran haltija tai hoitaja, jolla on dosentinpätevyys, toisen tarkastajan tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut.
Tutkielmien julkisuus
Tutkielmat ovat julkisia. Periaatteesta voidaan poiketa, jos tutkielma sisältää sellaisia seikkoja, joiden
perusteella se voidaan katsoa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24§:n nojalla salassa pidettäviksi asiakirjoiksi. Tällöin dekaani voi myöntää luvan laatia sellainen tutkielma, joka
sisältää salassa pidettävää aineistoa. Lupa on pyydettävä etukäteen.
Tutkielmana hyväksyttävät työt on pyrittävä laatimaan siten, etteivät ne sisällä salassa pidettävää tietoa.
Opiskelijan tulee koota tutkielmaan mahdollisesti sisältyvä salassa pidettävä aineisto erilliseen liitteeseen.
Tällöin siis tutkielmasta todetaan ainoastaan liite salassa pidettäväksi. Tarkempia tietoja menettelystä voi
tiedustella tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä.
Tutkielman tiivistelmä
Tekijän tulee laatia tutkielmastaan tiivistelmä, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille
tiivistetty kuva sen sisällöstä. Jos opiskelija on osoittanut kielitaitonsa oikeusnotaarin tutkintoa varten
antamassaan kypsyysnäytteessä, maisteritutkielmasta ei kirjoiteta erillistä kypsyysnäytettä, vaan maisteritutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan.
(ks. kohta Maturiteetti ja kielitaidon osoittaminen).
Tiivistelmä laaditaan käyttäen sähköistä lomakepohjaa, joka löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Teksti
kirjoitetaan ykkösrivivälillä. Tiedekunnan kirjasto toimittaa opinnäytetiivistelmäjulkaisua. Kirjasto suosittelee, että tutkielman tiivistelmälomakkeessa käytetään kirjaston asiasanoja. Asiasanaluetteloita on esillä
kirjastossa. Henkilökunta neuvoo tarvittaessa. Tiivistelmä liitetään luovutettavien tutkielmakappaleiden
nimiölehden jälkeiseksi sivuksi.
Luvaton lainaaminen kirjallisissa töissä
Oikeustieteellisiin tutkintoihin kuuluvissa kirjallisissa töissä (esimerkiksi harjoitusseminaarityöt ja muut
lähteiden käyttämistä edellyttävät kirjalliset työt) noudatettavat yleiset ohjeet
Lähteiden käyttäminen on välttämätöntä. Puutteet ja/tai virheet lähteiden käyttötavassa vaikuttavat monella tavalla työn arvostelussa. Ääritapauksessa ne voivat merkitä hyvän tieteellisen käytännön ja jopa
tekijänoikeuden loukkaamista, mikä johtaa opinnäytteen hylkäämiseen ja saattavat aiheuttaa ryhtymisen
19
Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (jatkossa oikeusturvajohtosääntö) 51 § mainittuihin kurinpidollisiin toimiin.
Oikeustieteellisiä opinnäytteitä laadittaessa on viitattava lähdeaineistoon silloin, kun kirjoittajan esittämät ajatukset perustuvat olennaisilta osiltaan johonkin oikeus- tai muuhun lähteeseen. Kirjoituksessa on
käytävä myös selkeästi ilmi, miltä osin ajatus on kirjoittajan oma. Lähteiden suora (tai vähäisillä poikkeamilla suora) lainaaminen ei ole suotavaa, ellei siteeraamalla haluta erityisesti korostaa esimerkiksi
jonkun yksittäisen sanonnan tai ilmaisun merkitystä. Mikäli lähdettä lainataan suoraan (tai lähes sanasta
sanaan), sitaatti on laitettava lainausmerkkeihin (osoittamalla selkeästi asiayhteydessä se, miltä osin lainaus ei ole sanatarkka). Lakitekstin suoraa lainausta ei tarvitse laittaa sitaatteihin.
Lähteinä tulee pääsääntöisesti käyttää alkuperäisiä lähteitä. Niin sanottuja toisen käden viittauksia (käytetään lähdettä, jossa kerrotaan, mitä jossakin toisessa lähteessä on kerrottu) käytettäessä opinnäytteeseen
on merkittävä selvästi näkyviin viittauksen laatu (esimerkiksi X:n mukaan Y on todennut, että ... , jonka
jälkeen viitataan X:ään). Käytettyjen lähteiden merkitsemistavan osalta on tärkeää, että lähdeviittaus (lähteestä viittauksissa käytetty lyhennetty ilmaisu) yksilöi lähteen selvästi ja lähdeluettelosta helposti löydettävällä tavalla. Lähdeluettelossa on mainittava jokainen käytetty lähde täydellisine bibliografisine tietoineen sekä siitä viittauksissa käytetty lyhennetty ilmaisu. Viitteiden merkitsemistavan osalta kirjallisuudessa on käytetty useita erilaisia viittaustekniikoita.
Yleisesti tunnettuja seikkoja ei tarvitse dokumentoida lähdeviittauksilla.
Edellä mainitut ohjeet soveltuvat myös varsinaiseen opinnäytetyöhön valmentaviin kirjallisiin töihin kuten harjoitusaineisiin, harjoitusseminaaritöihin ja muihin kirjoituksiin, joissa edellytetään lähteiden käyttämistä. Opinnäytetyötä edeltävissä valmentavissa töissäkin opiskelijan tulee pyrkiä noudattamaan näitä
ohjeita mahdollisimman tarkasti, sillä myös lähteiden käyttötavan ja viittaustekniikan oppii vain harjoittelemalla. Varsinaiseen opinnäytetyöhön valmentavista töistä vastaavan opettajan tulee ennen kirjoitustehtävän antamista selvittää opiskelijalle lähteiden käyttöä ja viittaustekniikkaa koskevat yleiset periaatteet.
Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada asianomaiselta opettajalta ohjausta lähteiden käytössä ja viittaustekniikkaan liittyvissä kysymyksissä myös työn suorittamisen aikana. Jo valmentavien kirjallisten
töiden arvostelemisessa tulee kiinnittää huomiota myös lähteiden käyttöön ja viittaustekniikkaan, mikä on
selvitettävä etukäteen myös opiskelijalle. Kirjallisen työn valmistuttua opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaisesti valmistavan työn teettäneeltä opettajalta arviointi kirjoituksensa sisällöstä sekä lähteiden
käytöstä ja viittaustekniikasta.
Jos opiskelijaa on syytä epäillä vilpistä, toimitaan yliopiston oikeusturvajohtosäännön sekä rehtorin plagiointi- ja vilppitapauksissa noudatettavaa menettelyä koskevan ohjeen mukaisesti.
Suoritusten vanhentuminen
Opintojaksoilla ja osasuorituksilla, jotka on suoritettu tiedekunnassa ja merkitty opintosuoritusrekisteriin,
ei ole vanhenemisaikaa. Opintojaksoja koskevat tutkinnonuudistukseen ja opetussuunnitelmauudistukseen
liittyvät siirtymäaikasäännökset.
Luentosuoritusten vanhentuminen
Ennen 1.9.2013 suoritetut hyvityspisteluentojen ja korvaavien luentojen suoritukset ovat voimassa suoritusvuoden ja kolme seuraavaa kalenterivuotta, eli suoritusvuodesta riippuen enintään 31.12.2016 saakka.
Eräiden oppiaineiden ennen 31.8.2013 tehdyt luentosuoritukset eivät vanhene. Näiden luentosuoritusten
huomioon ottamisesta ilmoitetaan kyseisen oppiaineen tutkintovaatimuksissa.
Uuteen opetussuunnitelmaan siirryttäessä osa oppiaineista järjestää vielä lukuvuonna 2015–2016 hyvityspisteluentoja ja korvaavia luentoja. Näiden luentosuoritusten voimassaolo ilmoitetaan kunkin luentosarjan
20
kohdalla erikseen. Hyvityspisteluentojen ja korvaavien luentojen suoritukset ovat voimassa kuitenkin
enintään 31.12.2016 saakka.
Mikäli tutkinnon rakenteen, tentin rakenteen tai opetussuunnitelman muutoksesta johtuen luentosuoritusta
ei voida enää samalla tavalla hyvittää, hyvitys tapahtuu muulla kohtuullisella tavalla.
Maturiteetti eli kypsyysnäyte ja kielitaidon osoittaminen
Tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon,
joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin
mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 § 1 momentin mukaan
ylemmän korkeakoulututkinnon ollessa pätevyysvaatimuksena valtion virkaan, henkilöstöltä vaaditaan
kaksikielisessä viranomaisessa väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä
toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.
Em. kotimaisten kielten taito osoitetaan oikeusnotaaritutkintoon sisältyvillä äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnoilla (5op + 5op) sekä maturiteetilla eli kypsyyskokeella. Tiedekunta edellyttää em. opinnot kaikilta opiskelijoilta, jotka suorittavat ON- tai OTM-tutkinnon.
MICL-tutkinnon suorittava opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin
kielellä, ei edellytetä em. kotimaisten kielten taitoa. Mikäli MICL-tutkintoa suorittava on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, häneltä lähtökohtaisesti edellytetään em. kotimaisten kielten suorittaminen.
Kypsyysnäytteet eri tutkinnoissa
Tutkintoasetuksen 10 ja 16 §:n mukaan opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille
ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä kieli- ja viestintäopinnot. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita suomen ja ruotsin kielen taitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.
Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen ja ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.
Jos englanninkielisessä maisteriohjelmassa opiskeleva opiskelija on osoittanut suomen- tai ruotsintaitonsa
oikeusnotaarin tutkinnon kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä maisteritutkinnon kypsyysnäytteessä, jolloin englanninkielinen tiivistelmä riittää.
1) päävalinnan kautta ON- ja OTM-tutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat
Valintakokeessa ON- ja OTM-tutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat tekevät kypsyysnäytteen eli maturiteetin seuraavasti:
-uusimuotoisen ON-tutkinnon suorittajat:opiskelijan tulee tehdä ON-lopputyö sekä sen koko laatimisprosessi sillä kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Lisäksi opiskelijan tulee valita 8-10 sivua
opintojakson
Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot kirjallisesta työstä tai ON-lopputyöstä ja ilmoittautua tekstipajaan (ks. tarkemmin Äidinkielen opinnot), jossa valittua tekstiä käsitellään. Teksti-
21
näytteen tarkastava äidinkielenopettaja toteaa tekstitaidon näytteestä opiskelijan suomen tai ruotsin kielen
erinomaisen taidon. Lopputyön tarkastaja toteaa perehtyneisyyden opinnäytteen alaan hyväksyessään
ON-lopputyön.
-vanhamuotoisen ON-tutkinnon suorittajat: sama kuin edellä, mutta opiskelija voi valita tekstin kummasta
tahansa harjoitusseminaarityöstään. Harjoitusseminaarin tarkastaja toteaa perehtyneisyyden opinnäytteen
alaan hyväksyessään harjoitusseminaarin.
OTM-tutkinnon suorittajat: Kypsyysnäytteenä toimii OTM-tutkielman tiivistelmä. Opinnäytteen alaan
perehtyneisyyden toteaa tutkielman tarkastaja.
2) suoraan OTM-tutkintoa (ETA-väylän kautta) suorittamaan valitut opiskelijat
Jos opiskelija ei ole osoittanut suomen tai ruotsin kielen (koulusivistyskielensä) erinomaista taitoa ONtutkinnossaan, hänen tulee OTM-tutkinnossa kirjoittaa erillinen maturiteettikirjoitus tällä kielellä. Lisäksi
hänen tulee suorittaa ON-tutkintoon sisältyvät äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot (5op + 5op
ilman tekstitaidon näytettä) ennen valmistumistaan. Nämä äidinkielen ja toisen kotimaisen opinnot sisältyvät oikeustieteen maisterin tutkinnon 120 op:n minimivaatimuksiin. Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava
OTM- tai MICL-tutkinnon kypsyysnäyte sillä kielellä kuin äidinkielen kurssit on suoritettu. Maturiteetiksi kirjoitetaan tällöin 1-4 sivuinen aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Sen tarkastavat suomen
tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Maturiteetti on kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua kyseisen oppiaineen tenttitilaisuudessa. Maturiteetin suorittamisesta on sovittava työnohjaajan kanssa ennen tutkielman jättämistä tarkastettavaksi E-Thesis-järjestelmään. Maturiteetti järjestetään tiedekuntatenttien yhteydessä työnohjaajan kanssa sovittuna aikana ja sovitulla tavalla. Maturiteettiin ilmoittaudutaan kuten tentteihin. (ks. kohta tenttiin ilmoittautuminen) Maturiteettiin ilmoittauduttaessa on ilmoitettava suorituksen vastaanottaja, projektin nimi ja tutkielman nimi. Maturiteetti on suoritettava ennen arvostelulausunnon antamista. Opiskelija saa OTM-tutkinnon todistukseensa merkinnän siitä, että hän on osoittanut saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta
kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
3) MDP in International Business Law and Public International Law –tutkinto-ohjelmassa opiskelevat opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi
Jos opiskelija ei ole osoittanut suomen tai ruotsin kielen (koulusivistyskielensä) erinomaista taitoa ONtutkinnossaan, hänen tulee maisteritutkinnossa kirjoittaa erillinen maturiteettikirjoitus tällä kielellä. Lisäksi hänen tulee olla suorittanut ON-tutkintoon sisältyvät äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot
(5op + 5op ilman tekstitaidon näytettä) ennen valmistumistaan. Nämä äidinkielen ja toisen kotimaisen
opinnot voidaan sisällyttää maisterin tutkinnon 120 op:n minimivaatimuksiin. Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava maisteritutkinnon kypsyysnäyte sillä kielellä kuin äidinkielen kurssit on suoritettu. Kypsyysnäytteeksi kirjoitetaan tällöin 1-4 sivuinen aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Kypsyysnäytekirjoituksen tarkastavat suomen tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Kypsyysnäyte on
kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua kyseisen oppiaineen tenttitilaisuudessa työnohjaajan kanssa
sovittuna aikana ja sovitulla tavalla. Maturiteettiin ilmoittaudutaan kuten tentteihin. (ks. kohta tenttiin
ilmoittautuminen) Maturiteettiin ilmoittauduttaessa on ilmoitettava suorituksen vastaanottaja, projektin
nimi ja tutkielman nimi. Kypsyysnäytteen suorittamisesta on sovittava työnohjaajan kanssa ennen tutkielman jättämistä tarkastettavaksi E-Thesis-järjestelmään, ja se on suoritettava ennen arvostelulausunnon
antamista. Opiskelija saa maisteritutkintotodistukseensa merkinnän siitä, että hän on osoittanut saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta
annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
4) MDP in International Business Law and Public International Law -tutkinto-ohjelmassa opiskelevat opiskelijat, jotka eivät ole saaneet koulusivistystään suomeksi tai ruotsiksi. Maisteritutkielman
tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan.
22
Suoritusten rekisteröinti
Opintosuoritustiedot rekisteröidään yliopiston opintosuoritusrekisteriin, jonka tietoja käytetään mm. kirjoitettaessa tutkintotodistusta.
Valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita kehotetaan hyvissä ajoin (hyvä varautua kuuteen viikkoon)
ennen suunniteltua publiikkia tulostamaan ote opintosuoritusrekisteristä, jotta opiskelija voi tarkistaa rekisterissä olevien suoritustietojensa oikeellisuuden. Otteesta puuttuvista opintosuorituksista – tai siinä
virheellisinä olevista suoritustiedoista – opiskelijan tulee hankkia opettajilta vastaanottoaikoina oikeat
tiedot.
Valmistuminen
Kaikkien oikeustieteellisestä tiedekunnassa tutkintoon valmistuvien opiskelijoiden tulee ilmoittautua publiikkiin.
Publiikkiin tulee ilmoittautua viimeistään 16 päivää ennen publiikkia tiedekunnan Flamma-sivuilla
ilmoitetulla sähköisellä e-lomakkeella. Lukukauden viimeisiin publiikkeihin voidaan määrätä varhaisempi
ilmoittautumisaika.
Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää tutkintoonsa muualla suoritettuja opintoja tai hakea työharjoittelusta
opintosuoritusta, hänen on haettava hyväksilukua viimeistään 6 viikkoa ennen suunniteltua publiikin
ajankohtaa tai sitä ajankohtaa, jolloin hän viimeistään tarvitsee merkinnän opintosuorituksesta.
Mikäli tutkielman hyväksymistä koskeva asia on esillä tiedekuntaneuvostossa vasta viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, tulee publiikkiin ilmoittautua määräajassa ehdollisesti.
Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelijat suorittavat ON-tutkinnon ennen OTM-tutkinnon suorittamista.
ON- ja OTM -tutkinnot ovat erillisiä tutkintoja. Tutkintoihin ei voi käyttää samoja opintoja, vaan kukin
opintojakso sidotaan vain yhteen tutkintoon.
Poikkeuksen myöntäminen tutkintoja koskevista pysyväismääräyksistä
Dekaanilla on oikeus myöntää toimivaltansa rajoissa poikkeuksia pysyväismääräyksistä. Poikkeuksen
myöntäminen edellyttää erityisen painavia perusteita. Poikkeuksen myöntämistä hakevalla opiskelijalla
on vastuu päätöksen tekemiseen riittävän aineiston toimittamisesta tiedekunnalle.
Yksittäisten opintojaksojen suoritusoikeus (ns. sivuaineopinto-oikeus) oikeustieteellisessä
tiedekunnassa
Helsingin yliopiston muun tiedekunnan opiskelija voi hakea opinto-oikeutta perustutkintoihin sisältyviin
kuuteen aineopintojaksoon ja valinnaisiin opintojaksoihin edellyttäen, että opiskelijalla on näihin opintoihin vaadittavat taustatiedot ja -taidot. Tiedot kullekin opintojaksolle vaadittavista taustatiedoista ja taidoista löytyvät tiedekunnan opinto-oppaasta WebOodista kunkin opintojakson kohdalta. Lähtökohtaisesti
valinnaisten opintojaksojen suorittamiselle edellytyksenä on ao. oppiaineen pakollisen aineopintojakson
suorittaminen.
23
Tiedekunnan yleis-, kieli- ja perusopintoihin tai käytännön taitojen kursseille ei myönnetä opintooikeuksia muiden tiedekuntien opiskelijoille. Karsiessaan opintojaksolle ilmoittautuneita, vastuuopettaja
voi antaa etusijan tiedekunnan omille opiskelijoille.
Opiskeluoikeutta haetaan opintojaksokohtaisesti lomakkeella vähintään kuukautta ennen opintojakson
ilmoittautumisajan päättymistä. Hakemuksen liitteenä tulee olla opiskelijan pääaineen professorin lausunto opintojen liittymisestä tutkintoon tai muu luotettava selvitys hakemuksen perusteista. Opiskelijalla
pitää hakuajan päättymiseen mennessä olla vähintään 60 op oman pääaineensa tai tiedekuntansa opintoja
suoritettuina. Tiedekunta päättää suoritusoikeuden myöntämisestä oppiaineen vastuuhenkilöä kuultuaan ja
hakijan esittämät perustelut huomioon ottaen. Myönteisen päätöksen tekee opintoasiainpäällikkö opintojakson vastuuhenkilön puollon perusteella, kielteisen päätöksen tekee dekaani. Suoritusoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon oppiaineiden opetusresurssit ja hakijan edellytykset selviytyä opinnoista. Suoritusoikeus myönnetään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Suoritusoikeutta hakeneen on ilmoittauduttava opintojaksolle.
Joustava opinto-oikeus (JOO)
Toisen yliopiston opiskelija voi hakea suorittamaan tiedekunnan opintoja joustavan opintooikeuden eli JOO-opintojen kautta. Opintojen suoritusoikeutta haetaan JOOPAS-verkkopalvelussa
osoitteessa www.joopas.fi.
Tiedekunta voi puoltaa oman tiedekuntansa perustutkinto-opiskelijoiden hakemuksia oikeusnotaarin ja/tai
maisteritutkintoihin sisällytettäviin muussa yliopistossa suoritettaviin JOO-opintoihin yhteensä korkeintaan 25 opintopisteen verran opiskelijaa kohden.
Erilliset opinto-oikeudet
Erillisten opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka ei ole Helsingin yliopiston kirjoissa
tutkintoa suorittavana opiskelijana. Erillisten opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää enintään neljään
oikeusnotaarin tai maisteritutkintojen opintojaksoon. Erillisten opintojen suoritusoikeuksia ei myönnetä
tiedekunnan yleis-, kieli- ja perusopintoihin tai käytännön taitojen kursseille.
Erillisten opintojen suoritusoikeuksia ei myönnetä sellaisiin opintojaksoihin, joita on hakuaikaa seuraavana lukukautena tarjolla avoimessa yliopistossa. Erillisten opintojen oikeuksia ei myönnetä opiskelijalle,
jonka kotiyliopistossa on tarjolla vastaavia opintoja.
Erillisten opintojen suoritusoikeuden saanut ei ole yliopistossa kirjoilla. Hänellä ei ole samoja etuja kuin
kirjoissa olevilla opiskelijoilla. Suoritusoikeuden saaneella henkilöllä ei ole oikeutta tällä perusteella suorittaa yliopistossa tutkintoa. Suoritusoikeus rajoittuu niihin opintoihin, joiden suorittamista varten oikeus
on myönnetty.
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa suoritusoikeutta haetaan kirjallisesti lomakkeella. Täytetyt hakemukset
palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakuajat päättyvät 30.4. ja 31.10. Tiedekunta päättää suoritusoikeuden myöntämisestä oppiaineen vastuuhenkilöä kuultuaan ja hakijan esittämät perustelut huomioon ottaen.
Suoritusoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon oppiaineiden opetusresurssit ja hakijan edellytykset
selviytyä opinnoista. Suoritusoikeus myönnetään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Suoritusoikeutta hakeneen
on opinto-oikeuden saatuaan ilmoittauduttava opintojaksolle.
24
Suoritusoikeutta voi hakea:
a) toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai oppilaitoksessa opiskeleva, joka sisällyttää opintoja
muualla suoritettavaan tutkintoon (hakemukseen liitettävä oman oppilaitoksen vahvistama opintosuunnitelma). Huom! yliopistossa opiskelevat kuuluvat ns. joustavan opinto-oikeuden (JOO) –järjestelmän piiriin ja heidän tulee hakea oikeustieteen opintojen suoritusoikeutta ko. järjestelmän kautta.
b) korkeakoulu- tai toisen asteen tutkinnon suorittanut henkilö tutkintonsa täydennykseksi ja pätevöitymiseksi (hakemukseen liitettävä jäljennös tutkintotodistuksesta sekä selvitys erillisten opintojen tavoitteesta
ja tarkoituksesta)
c) ammattitehtävissä toimiva henkilö ammattipätevyyden lisäämiseksi (hakemukseen liitettävä työnantajan todistus tai vastaava perusteltu selvitys opintojen liittymisestä ammattipätevyyden lisäämiseen)
d) avoimen yliopiston opiskelija, jos haettuja opintoja ei ole tarjolla avoimessa yliopistossa; hakijalla on
oltava vähintään 30 op oikeustieteen opintoja suoritettuna avoimessa yliopistossa hakuajan päättymiseen
mennessä (hakemukseen liitettävä todistus avoimen yliopiston opinnoista sekä selvitys opintojen tavoitteesta ja tarkoituksesta)
Hakija voi liittää hakemukseen myös muita asiakirjoja, joiden katsoo puoltavan hakemustaan.
Erilliset opinnot ovat maksullisia.
Määräaikaiset vaihto-opiskelijat
Määräaikainen opiskeluoikeus tiedekunnassa voidaan myöntää ulkomaisessa yliopistossa läsnä olevalle
tutkinto-opiskelijalle. Määräaikaista opinto-oikeutta voivat hakea joko Helsingin yliopiston tai tiedekunnan liikkuvuussopimusten/-ohjelmien puitteissa hakevat opiskelijat tai ilman liikkuvuussopimuksia visiting student -statusta tiedekunnasta hakevat opiskelijat.
Vaihto-opiskelijat ovat Helsingin yliopistossa liikkuvuussopimusten perusteella määräaikaisesti opiskelevia ulkomaisten korkeakoulujen opiskelijoita.
Visiting student -statuksen saaneet opiskelijat ovat Helsingin yliopistossa määräaikaisesti opiskelevia,
ulkomaisten korkeakoulujen opiskelijoita, joiden liikkuvuuden taustalla ei ole yliopistojen välistä liikkuvuussopimusta/-ohjelmaa. Visiting student -status ja määräaikainen opinto-oikeus voidaan kuitenkin
myöntää myös henkilölle, joka osoittaa erityisen painavia akateemisia perusteluita suorittaa opintoja oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisessä otetaan huomioon hakijan esittämät perustelut ja hakijan
edellytykset suorittaa yliopisto-opintoja tiedekunnassa. Opiskeluoikeuden myöntämisen perusedellytys
on, että opiskelijan kotiyliopisto lukee täysimääräisesti hyväksi opiskelijan tutkintoon määräaikaisen
opiskeluoikeuden aikana Helsingin yliopistossa suorittamat opinnot.
Määräaikaisen opiskeluoikeuden hakemiseen on vuosittain kaksi määräaikaa: 15.5. mennessä syyslukukaudelle tai koko lukuvuodelle, 15.10. mennessä kevätlukukaudelle. Dekaani myöntää määräaikaisen
opinto-oikeuden. Opinto-oikeus on voimassa korkeintaan yhden lukuvuoden. Määräajaksi opiskeluoikeuden saaneilla ei ole tutkinnon suoritusoikeutta. Opiskelu on opiskelijalle maksutonta.
25