Esseen ohjeet Sovi esseen aihe ja käytettävä lähdemateriaali opettajan kanssa etukäteen. Tarkan esseen otsikon muotoilet sitten, kun olet tutustunut kirjallisuuteen. Merkitse esseeseen työn otsikko, tekijän nimi ja opiskelijanumero, päiväys, opintojakso sekä suorituksen laajuus opintopisteinä. Valmiin työn lähetät sähköpostilla annettuun päivään mennessä osoitteeseen [email protected] Hyvässä esseessä on selkeä rakenne. Esseessä on hyvä olla johdanto, jossa tiiviissä muodossa johdatetaan lukija kirjoitelman teemaan ja kirjoittajan valitsemaan näkökulmaan. Teksti on syytä jakaa muutamaan osakokonaisuuteen. Kiinnitä huomiota siihen, että teksti etenee luvuittain ja kappaleittain sujuvasti. Esseen lopussa voi esittää yhteenvedon omista ja/tai muiden tekemistä johtopäätöksistä. Lopetus on erityinen paikka osoittaa oman ajattelun laatu ja omaperäisyys. Lähdeviitteet merkitään tieteellisen käytännön mukaisesti, esimerkiksi noudattaen kandidaatintutkielmaa varten annettuja ohjeita. Katso yksikön ohjeet: http://www.uta.fi/edu/opiskelu/oohjeita/Esseeohje%20FINAL%202013_p%C3%A4ivitetty.pdf Esseen lähteet ja pituus Esseen lähteeksi voit itse ehdottaa kirjallisuutta tai valita noin 4 – 8 sinua kiinnostavaa lähdettä alla olevasta listasta. Kirjallisuuden määrään vaikuttavat esimerkiksi aineistotyyppi (artikkeleita vai monografioita) ja kieli: suomalaista, yleistajuista kirjallisuutta voidaan vaatia luettavaksi enemmän kuin terminologialtaan vaikeaa vieraskielistä kirjallisuutta. Esseen pituus ilman kansilehteä, sisällysluetteloa ja lähdeluetteloa tulisi olla noin 9 - 12 liuskaa (pistekoko 12, riviväli 1,5). Osaamistavoitteet Esseen kirjoitettuaan opiskelija: • • • • • tuntee esseen aihepiirin kirjallisuutta ja osaa soveltaa sitä tuntee ja osaa jäsentää esseen aihepiirin keskeiset käsitteet osaa rajata (tematisoida) esseen aiheen on tietoinen aiheeseen liittyvistä erilaisista näkökulmista ja niiden keskeisistä perusteluista osaa argumentoida omat aiheeseen liittyvät päätelmät käyttämiensä lähteiden pohjalta Esseen arviointi Essee arvostellaan asteikolla 1 – 5. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: • • • • Esseen aiheen rajaus ja kysymyksenasettelu Esseen aihepiirin hallinta Kirjoitustapa, tekstin rakenne ja sujuvuus Omien ajatusten perusteltu esittäminen Aiheen rajaus ja kysymyksen asettelu. Hyvä essee sisältää selkeän näkökulman ja rajauksen, joista aihetta tarkastellaan. Huono essee jää epämääräiseksi ja sen sisältöä sitoo yhteen vain esseen aihepiiri. Esseesuorituksen arvoa nostaa, jos siinä kirjallisuuden pohjalta vastataan itse asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymys on tällöin esseen punainen lanka ja mieli, johon kirjallisuus ja näkökulmat suhteutetaan. Aihepiirin hallinta. Esseen tulee osoittaa, että kirjoittaja on sisäistänyt käyttämänsä kirjallisuuden. Esimerkiksi alkutekstin mekaaninen toistaminen tai virheet käsitteissä ja terminologiassa osoittavat, ettei näin ole tapahtunut. Lähteistä omaksutun tiedon soveltaminen on merkki aihepiirin hallinnasta. Kirjallisuuden perusteltu tulkinta tuodaan esille omin sanoin. Tekstissä on pyrittävä irti lähteiden sanatarkasta kirjoitusasusta ja kritiikittömästä lainaamisesta, kunnioittaen kuitenkin alkuperäistä tekstiä. Kirjoitustapa, tekstin rakenne ja sujuvuus . Ansiokas essee on hyvin jäsennelty, rakenteeltaan loogisesti etenevä kokonaisuus. Teksti on johdonmukaista, kieliopillisesti korrektia ja helppolukuista asiatyyliä. Hyvässä esseessä noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen konventioita, kuten oikeaoppista viittaustekniikkaa, jossa lähteet on merkitty tarkasti. Oma ajattelu. Kaikessa kirjoittamisessa olennaisinta on, miten kirjoittaja pystyy lukemaansa hyödyntämään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kykyä vastata esseessä asetettuun tehtävän asetteluun, luoda synteesiä eri kirjoittajien ajatuksista, vertailla kirjoittajien ajatuksia. Kirjoittamisessa harjoitetaan referoimisen ja viittaamisen taitoja. Se tarkoittaa arvioivaa, vertailevaa ja analyyttistä toisten väitteiden ja ajatusten käsittelyä ja suhteuttamista omaan ajatteluun. MAHDOLLISIA ESSEEN LÄHTEITÄ: Alenius, P. (2015). Informal Learning in a Transnational Setting. Exploring learning spaces of people migrating between Estonia and Finland. Acta Universitatis Tamperensis 2034. Tampere: Tampere University Press. Banks, J. A. (2008) An Introduction to Multicultural Education. 4. painos. Boston: Pearson. Brahim, T.K. & Sumantri, M. S. (2010) Why Multicultural Education is a need for the Early Childhood Education in developing a new society? National Teacher Education Journal • Volume 3, Number 2 Page 139. Dervin, F. ja Keihäs, L. (2013) Johdanto uuteen kulttuurienväliseen viestintään ja kasvatukseen. Kasvatusalan tutkimuksia 63. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura. Gay, G. (2000) Culturally Responsive Teaching. Theory, Research, Practice. Multicultural Education Series, James A. Banks, Series Editor. New York, London: Teachers College press. Guo, S. (2013) (toim.) Transnational Migration and Lifelong Learning. Global Issues and Perspectives. London and New York: Routledge. Halme & Vataja, Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus. 2011. Sanoma pro Oy. Han, H.S. & Thomas, M. S. (2010) No Child Misunderstood: Enhancing Early Childhood Teachers’ Multicultural Responsiveness to the Social Competence of Diverse Children. Early Childhood Educ J (2010) 37:469–476. Kaikkonen, P. (2004) Vierauden keskellä. – Vierauden, monikulttuurisuuden ja kulttuurienvälisen kasvatuksen aineksia. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kasvatus-lehden teemanumero monikulttuurisuudesta 3/2013. Korhonen, V. (2010) (Ed.) Cross-Cultural Lifelong Learning. Tampere: Tampere University Press. Korhonen, V. ja Puukari, S. (2013) (toim.) Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PSkustannus. Kyhä, Henna 2011. Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Lasonen, J. ja Halonen, M. (2009) (toim.) Kulttuurienvälinen osaaminen koulutuksessa ja työelämässä. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura. Paavola & Talib, Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja koulussa. 2010. Opetus 2000. Pietilä I. (2010) Intercultural adaptation as a Dialogical Learning Process. Acta Universitatis Tamperensis 1523. Tampere: Tampere University Press. Pitkänen, P. (2011) (toim.) Kulttuurien kohtaamisia arjessa. Tampere: Vastapaino. Rastas, A., Huttunen, L., Löytty, O. (toim.) (2005) Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino. Talib, M.-T., Löfström, J. & Meri, M., Kulttuurit ja koulu: Avaimia opettajalle. WSOY. 2004 Tange, H. ja Jensen, I. (2012) Good Teachers and Deviant Learners? The Meeting of Practices in University Level International Education, Journal of Research in International Education, 11:2, 181-193. Taylor, E. W. (1994) Intercultural Competency: A Transformative Learning Process. Adult Education Quarterly 44:3, 154-174. Wrede, S. & Nordberg, C. (Toim.) Vieraita työssä. Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Helsinki: Palmenia. TYÖELÄMÄN (ERITYISESTI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOALAN) KULTTUURIEN VÄLISESTÄ OPPIMISESTA KIINNOSTUNEILLE LISÄKSI: Beriones, G. L. (2014). Adaptation experiences of internationally educated Filipino nurses employed in the United States. Texas: Texas Woman's University. Minkkinen, E. (2013). Ulkomaalainen harjoittelija työyhteisössä – haasteena suomen kielen taito ja työelämän käytänteet. Ammatillinen aikakauskirja 15(3), 81 – 94. Nieminen, S. (2011). Kuulumisen politiikkaa. Maahanmuuttajasairaanhoitajat, ammattikuntaan sisäänpääsy ja toimijuuden ehdot. Tampere: Tampereen yliopisto. Ortiga Y.Y. (2014) Professional problems: The burden of producing the “global” Filipino nurse. Social Science & Medicine 115 (2014) 64 – 71. Sainola-Rodriquez, K. (2009). Transnational competence. Emerging qualification requirement for health care personnel in Finland. Kuopio: Kuopio University. Suni, M. (2009). Missä ja miten maahanmuuttajat kehittävät ammatillista kielitaitoaan? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 13 (2), 8 – 22. Suni, M. (2010). Työssä opittua: työntekijän näkökulma ammatilliseen kieli- ja viestintätaitoonsa. Teoksessa Garant, M. & Kinnunen, M. (toim.) 2010. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2010/n:o 2. 45-58. Raunio, P. (2013). Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusprosesseista. Tampere: Tampereen yliopisto. Vartiainen-Ora, P. (2015). Filippiiniläisen sairaanhoitajan tie kohti suomalaisen työyhteisön jäsenyyttä Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2/2015, 12 – 26. Withers, J. & Snowball, J. (2003). Adapting to a new culture: A study of the expectations and experiences of Filipino nurses in the Oxford Radcliffe hospitals NHS trust. NT Research, 8(4), 278 – 290. Lisäksi voi katsoa esimerkiksi Ammattikasvatuksen aikakauskirjan ja Aikuiskasvatus-lehden artikkeleita.
© Copyright 2024