1. No category

Metsänomistajat
SAVOTTA
Metsänhoitoyhdistys Savotan tiedotuslehti
www.mhy.fi/savotta
2/2015
6.5.2015
Metsäno
IISALMI • JUANKOSKI • KAAVI •LAPINLAHTI • NILSIÄ
PIELAVESI • SONKAJÄRVI • VARPAISJÄRVI •VIEREMÄ
SIVU 3
Kevät kiihdyttää puukauppaa.
Tilaa maksuton
puunmyyntisuunnitelma
Savotasta.
SIVU 5
Mhy jäsenyys
antaa monia etuja
SIVU 9
Mhy Savotan palveluna saat
metsänlannoituksen
maa- tai helikopterilevityksenä.
Tee hyvä sijoitus metsääsi.
NYT ON AIKA HOITAA TAIMIKOT KUNTOON. SOVI KESÄN TÖISTÄ.
UUTTA KEMERA-TUKEA SAA MYÖS VARHAISPERKAUKSEEN.
LUE LISÄÄ S. 6
2
Metsänomistajat • Savotta
Toiminnanjohtajan palsta •
Nöyrä kiitos ja näytön paikka
P
osti toi historian ensimmäiset metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksut noin kuukausi sitten. Metsänhoitoyhdistys Savotan laaja jäsentuote hinnoiteltiin metsänomistajan ja edunvalvonnan näkökulmaa ajatellen.
Tämä tarkoittaa, että jäsenmaksu hinnoiteltiin maltillisesti. Linja osoittautui oikeaksi.
ERINOMAINEN TULOS
Jäsenmaksujen maksu jatkuu edelleen, mutta jo nyt voi
sanoa, että lopputulos on erinomainen. Mhy Savotan
jäseninä haluaa jatkaa noin 80 % jäsenistä. Tästä on hyvä kehittää hyvin alkanutta Savotan matkaa. Laaja jäsenyys antaa myös harteille leveyttä ja äänenpainoa
valvoa jäsenten etuja. Toisaalta jäsenillä on ja tulee olla
odotuksia omalta yhdistykseltään. Meille tämä on näytön paikka. Kaiken ydin on kuitenkin se millaisia palveluita tarjoamme. Niiden kehittämiseen olemme panostaneet koko Savotan olemassaolon ajan.
PUUKAUPAN KILPAILUTUS
Metsänhoitoyhdistys on ainoa organisaatio, joka voi
hoitaa puukaupan kilpailuttamisen ottaen huomioon
metsänomistajien lähtökohdat. Puukaupan lopputulokseen vaikuttaa myös puunrunkojen katkonta. Tukin
katkontaa on seurattu metsänhoitoyhdistyksissä jo vuosikausia. Siinä sivussa valvotaan vielä mittatuloksetkin.
Toimiva puukauppa tarvitsee toimivan puun kysynnän. Äänekosken suunnalta tuli viimein odotettu päätös sellutehtaan rakentamisesta. Päätös tuo ja luo paljon
positiivisia asioita metsäsektorille ja varsinkin metsänomistajille.
METSÄPALVELUT OMALTA KYLÄLTÄ
Metsäpalveluita tarjotaan monesta suunnasta. Kilpailu on hyvä asia ja tarjoaa metsänomistajille lisää mahdollisuuksia. Toimijoiden taustat ja intressit vaihtelevat.
Metsänhoitoyhdistys tarjoaa oman metsäasiantuntijan
kautta lähialueen ammattimetsureita hoitamaan oman
kylän metsiä. Uutta tekniikkaa ja taitoa tarvitaan tukemaan ihmistyötä. Metsänhoitoyhdistys tarjoaakin tästä
keväästä lähtien koneellista vaihtoehtoa sekä taimien
istutukseen että taimikonhoitoon.
EI VAILLA VALVONTAA
Maailma on täynnä kaavoja, rajoituksia ja erilaisia metsääkin koskevia suojeluvaatimuksia. Hereillä on oltava
oikealla aikaa. Edunvalvonta ja sen merkitys jää usein
vähälle huomiolle. Monet metsänomistamisen kannalta
epäedulliset esitykset saadaan usein muutettua jo asioiden valmisteluvaiheessa. Hyvä on uuden kemeran ja
metsälakien tulla käytäntöön, kun niihin on saatu mukaan metsänomistajan ääntä ja mielipiteitä.
Eduskuntavaalit on takana ja edessä uuden hallituksen kasaaminen. Uuden hallituksen päätökset ja linjaukset tulevat vaikuttamaan myös metsänomistamiseen.
Toivottavasti metsäenergian käyttö on uuden hallituksen asialistalla korkealla. Sama koskee metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämistä. Metsämaata koskevan kiinteistöveron sen sijaan voi unohtaa.
töömme kuvatulkintaan perustuvan metsänarviointisovelluksen. Metsässä häärivä valokuvaaja ei välttämättä ole luontokuvaaja vaan metsäsuunnittelua tekevä toimihenkilömme.
Ja metsäsuunnitelmakin kulkee nykyisin takataskussa. Omassa kännykässä Savotan ilmaisena jäsenetuna.
Toimihenkilöillämme on kovat tavoitteet pitää yhteyttä teihin metsänomistajiin. Ei pelkästään yhteydenoton takia vaan haluamme aidosti kuulla ja kuunnella metsänomistajien tarpeita ja toiveita. Siinä samalla voimme selvittää metsänmyyntitarpeet ja -halut sekä
kartoittaa metsäsi tarvitsemat hoitokohteet.
Rauno Karppinen
UUTTA JA IHMEELLISTÄ
Metsäsuunnittelu ja tila-arvioiden laatu paranee. Metsäsuunnittelija ei enää välttämättä pyöri perinteisen
relaskoopin kanssa metsässä. Olemme ottaneet käyt-
Puheenjohtajan ajatuksia •
Hyvät ja huonot kuulumiset
V
aalit on käyty ja uusi eduskunta valittu. Vaalien alla lähes kaikki puolueet pitivät yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden tavoitteista kotimaisen energiatuotannon lisäämistä.
Käytännössähän silloin puhutaan metsissä olevan
bioenergian paremmasta hyödyntämisestä. Nämä puheet kuulostavat metsänomistajan korvaan hyvältä ja
toivoa sopii, että vaalipuheet eivät jäisi pelkäksi sanahelinäksi.
Toinen asia, mikä viime kuukausina on otettu ilolla vastaan, on useat teollisuuden taholta tulleet suunnitelmat uusien puunjalostuslaitosten rakentamiseksi eri
puolille Suomea.
Kun vielä kymmenisen vuotta sitten oli yleinen näkymä sellainen, että metsäteollisuus on Suomessa auringonlaskun ala, niin varsin nopeasti on näkymät
muuttuneet.
Nyt puhutaan miljardi-investoinneista ja ainakin
osa niistä myös toteutuu. Heti on noussut myös esille
keskustelu puun riiittävyydestä ja metsien ylihakkuista
mutta vielä näillä suunnitelmilla ei sitä vaaraa ole. Päinvastoin tällä hetkellä suurin ongelma on se, ettei esimerkiksi Mhy Savotan alueella teollisuus kykene ostamaan kaikkea tarjolla olevaa puuta. Myös kansantalouden näkökulmasta uudet investoinnit ovat enemmän
kuin tervetulleita.
Mutta ei niin paljon hyvää ettei jotain huonoakin.
Metsäteollisuus on taas lähtenyt yhtenä rintamana vaatimaan metsänomistajien aktivoimista ennakkoveromalliksi ristityllä metsämaksulla.
Kun metsien kiinteistöverot on onnistuttu torjumaan, niin nyt teollisuus on tehnyt uuden katalan
suunnitelman tällaisen raippaveron muodossa. Tällainen maksuhan johtaisi siihen, että metsänomistajan
Erikoinen puu •
olisi pakko myydä puuta saadakseen jo maksettu vero hyödynnetyksi. Ja silloin teollisuuden olisi vielä helpompi sanella puun hinta. Maksua teollisuus perustelee sillä, että puuta olisi varmemmin tarjolla. Mutta perustelut ovat täysin tuulesta temmatut, kun koko talven
puunostajat ovat loistaneet poissaolollaan. Eihän tällainen raippavero kuulu tämän päivän markkinatalouteen.
Metsänhoitoyhdistykset yhdessä MTK:n kanssa tekee kaikkensa tällaisten veroesitysten torppaamiseksi.
Näissä merkeissä odotellaan kesää ja jatketaan metsänomistajien edunvalvontaa.
Tapio Tolppanen
Metsänomistajat
Olisikohan hirvi käynyt koivikossa syönnillä? Sinnikäs puu on aikaa myöten
kasvanut takaisin yhteen. Koivu kasvaa Varpaisjärvellä Metsäyhtymä Ruotsalaisen metsässä. Kuvan otti Aripekka Kärnä.
Nappaa kuva luonnon oikusta tai puhuttelevasta luontokohteesta ja
lähetä se lehden toimitukseen ([email protected]). Julkaisemme kuvasi
muidenkin metsän ystävien nähtäväksi.
www.mhy.fi/savotta
METSÄNHOITOYHDISTYS SAVOTAN TIEDOTUSLEHTI
Lehti postitetaan kaikille Metsänhoitoyhdistys Savotan asiakkaille.
Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.
JULKAISIJA Mhy Savotta
VASTAAVA TOIMITTAJA Jukka Haataja
P. 0400 172274, [email protected]
PAINOS 9500 kpl • PAINO Salon lehtitehdas
TAITTO ForComm
KANNEN KUVA Kerttu Niskasen kanssa
taimikonhoitoa suunnittelemassa on
Mhy Savotan Vesa Ahola.
metsänhoitoyhdistys
SAVOTTA
Metsänom
Metsänomistajat • Savotta 3
Mäntytukkia ja kesäkorjuukelpoisia
harvennuksia
Puukauppa on virinnyt kevään myötä. Suosikkilistan kärkipäässä ovat
mäntytukki ja kesäharvennukset. Vilkastuminen onkin tarpeen,
sillä kevättalven ostot olivat melko vähäiset.
Lyhyeksi jäänyt talvikausi selittää osaltaan vaisua puukauppaa. Puuta yritettiin korjata
edellisten talvien rästeinä se,
mikä pystyttiin. Osalle talvikohteista ei ollut kuitenkaan
mitään asiaa ja ne jäävät roikkumaan edelleen. Kuusitukkia tuntuu kaikilla ostajilla olevan kesään saakka, mutta siitä
eteenpäin puuta taas tarvitaan.
Sahatavaran kysyntä ja viennin veto ovat kaikille tärkeitä.
Lisääntyneet ostohalut parantavat puumarkkinoiden ilmapiiriä. Samalla kuitupuuvarastojen pieneneminen mahdollistaa
paremmat harvennusmahdollisuudet.
Saara Koskinen
TUTKIMUSLAITOKSEN
ENNUSTE SITÄ SAMAA
Pellervon taloustutkimus PTT
julkaisi tuoreen metsäsektorin
ennusteensa huhtikuussa. PTT
arvioi heikon talouskasvun jarruttavan suomalaisen metsäteollisuuden vientiä. Investoinnit
nostavat kuitenkin massa-, kartonki- ja sahateollisuuden vientimääriä jo tämän vuoden aikana.
Ensi vuonna vienti kasvaa
PTT:n arvion mukaan voimakkaammin. Paperiteollisuuden
tuotantomäärän tutkimuslaitos
ennakoi putoavan huomattavasti sekä tänä että ensi vuonna.
Sahatavaramarkkinoilla alkuvuosi on ollut haasteellinen.
Vientikysynnän hiljentyminen
ja vähäinen aktiivisuus kotimaan rakentamisessa näkyvät
sahateollisuudessa. Sahatavaran tuotanto laskee PTT:n mukaan tänä vuonna 3–4 prosenttia. Vientimäärä kasvaa vain
niukasti koko vuoden osalta.
Sahatavaran keskivientihinnan
PTT ennustaa laskevan lievästi.
Puun hintoihin tutkimuslaitos ennustaa varsin pieniä muutoksia. Vakaa hintataso edesauttaa puumarkkinoiden toimivuutta.
METSÄNHOITOYHDISTYS
TUNTEE PUUMARKKINAT
Puukaupan suunnittelu on hyvä aloittaa omasta metsänhoitoyhdistyksestä oman neuvojan
avulla. Hän tekee puukaupan
suunnitelman metsänomistajan
omista lähtökohdista juuri kohdemetsään sopivana.
Metsänhoitoyhdistyksessä
on paras paikallinen tieto
puumarkkinatilanteesta. Yleistä
markkinainfoa ryydittää vankka osaaminen käytännön kauppatoiminnasta. Metsänhoitoyhdistyksen puukaupan ammattilainen on metsänomistajan
korvaamaton apuri.
Jukka Hujala
metsäasiantuntija
MTK metsälinja
Ajantasaiset alueelliset puun hinnat MTK:n jäsenverkko Repusta
Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenpalvelunaan puunhintatietoja netissä. Jäsenverkko
Reppuun pääset kirjautumaan osoitteessa www.
mtk.fi/reppu. Repusta löydät puunhintatietojen lisäksi
myös paljon muuta hyödyllistä vain jäsenille tarkoitettua tietoa ja mm. sopimuspohjia.
Voit kirjautua MTK:n jäsenverkko Reppuun metsänhoitoyhdistyksen jäsennumerolla ja henkilökohtaisella salasanallasi. Jäsennumeron löydät Metsänomistaja -jäsenkortistasi (9–numeroisen jäsennumeron eteen
0). Oletussalasana on jäsennumeron 6 viimeistä merkkiä. Kirjautuessasi ensimmäisen kerran palveluun voit
muuttaa salasanan haluamaksesi.
Tarkimmat puun hintatiedot ja ajankohtaisen puumarkkinatilanteen saat kuitenkin edelleen selville kysymällä omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi.
Puukauppa alkaa Savotasta!
4
Metsänomistajat • Savotta
Edunvalvonta tuo metsärahaa ja
suojaa omaisuudelle
Savotan Sannin terveiset •
”Pistä taemikot kuntoon”, sanoo Sanni!
Savotan Sanni: Kuule, Oiva! Sekö pittää nyt suunnitella valamiiks paperille, jos meinoo taemikoetaan hoetoo kuntoon?
Oiva Metsäneuvoja: Kyllä, mikäli työhön halutaan saada Kemera-avustusta. Uuden Kemera-lain mukaan ennakkosuunnitelma vaaditaan nyt
kaikille tuettaville työmuodoille ennen työn aloittamista, myös taimikonhoidolle.
Sanni: Tämäkö se on sitte sitä pyrökratian purkua, mitä? Mutta suankos
minä nyt sillekkii navetan takana olevalle taemikolle Kemerata? Ne on
nyt suurin piirtein minua nappaan asti ne taemet. Vuan vesakko on niin
mahotonta, että minusta ei näy siellä pipon tupsuakkaan!
Oiva: Avustusta saa ensimmäisen kerran, kun kasvatettavien taimien pituus on 0,7-3 metriä. Noin kymmenen vuoden kuluttua siitä on avustusta
mahdollista saada toisen kerran aina ensiharvennusvaiheeseen saakka.
Sanni: Elikkä että siihen sinun aena maenostammaan, ehottoman tärkeeseen varraishoetoonnii suap valtiolta apuja?
Oiva: Kyllä, siinä mielessä uusi Kemera on aiempaa parempi. Mutta aivan
ensimmäisten vuosien varhaishoito, eli taimien topakan kasvuun lähdön
varmistava, heiniminen ja esimerkiksi reikäperkaus tehdään omin varoin.
Sanni: Minä sitä viime vuonna erehyin kuhtumaan veljenpoijjan appuun
tekemään varraishoetoo niille pienille taemikoelle. Päevän se kutale kehtas siellä metässä pysyvä, mutta jäläkee ee kummosesti tullunna. Mahoton se ruoja olj syömään! Sitte sano, että hällä on oma hoeto Kuopijossa,
ja vuati tekemättömistä töestä kaks sattoo matkarahoekseen! Eekä puhettakkaan, että saesin niitä mänöjä verovähennyksiin!
Oiva: Ammattitaitoa ja asianmukaisesti palkkaus- ja myös vakuutusasiat
hoidossa; niillä varmistaa hyvän lopputuloksen sekä taloudellisesti että
työn laadun puolesta.
Sanni: Nytpä myö, Oeva, kerätään tämän vuojen hoetohommat kassaan.
Sinä tiet suunnitelmat kuntoon ja tokumentit etteenpäen mänemään.
Ne pikkuset taemet minä hoevoon ite Savotan Puojista tilloomallan raivaveitellä ja tehoheinäimellä. Mutta sinne isompiin risukoehin laeta kesällä ammattiukko ja pistäkee minun taemikot niin hyvvään kuntoon, että nuapurittii katehtii!
Oiva: Näinpä tehdään.
Sanni: Vielä kuule! Oljkos se niin, että Kemerasta ei ennee sua apuja uuvvistamishommiin? Jos vaekka sattus löytymään myyrän syömijä taemikoeta?
Oiva: Niin se menee. Nyt pitäisikin olla metsävakuutukset kunnossa, jotta esimerkiksi myrsky- tai eläintuhoissa voisi saada rahallista korvausta
alueen uusimiseen.
Sanni: Arvooppa, kuka älys jo päivittee vakkuutukset?! Huomenna lähen
mehtään syyneemään, onko taemija kaluttu ja onko puut pysynnä ehjänä ja vieläpä pystyssä.
Oiva: Kyllä Sanni on aina ajan tasalla!
Metsäpolitiikan suuret uudistushankkeet on
kyetty hoitamaan kunnialla maaliin. Tähän tarvittiin saumatonta yhteispeliä metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n välillä. Hyvät pohjat tehtiin monissa työryhmissä, joissa olivat mukana MTK:n,
metsäteollisuuden ja valtion edustajat. Metsänomistajan ääni kuului ja vaikutti.
Jos metsänomistajat eivät olisi järjestäytyneet
yhden lipun alle, tällaiset lakihankkeet ajautuisivat kaaokseen jo valmistelussa. Mukana olisi sekalainen seurakunta ja asioista päättäisivät kovaääniset ja populistiset ääriliikkeet.
Metsäasiat ovat koko ajan vahvemmin esillä
EU-politiikassa. Ilmasto- ja energiapolitiikan suuret linjanvedot ratkaisevat suomalaisen metsätalouden tulevaisuuden.
Onko puullemme jatkossa kysyntää? Onko
meillä oikeus käyttää metsiämme? Näihin asioihin vaikutetaan EU:ssa erilaisin tavoin.
EU-tason metsäedunvalvonta vaatii osaamista ja resursseja. Olemme kantava voima Euroopan
metsänomistajien järjestössä. Asiantuntijamme
ovat jäseninä monissa komission valmisteluryhmissä. Tapaamme päivittäin poliitikkoja ja virka-
miehiä. Kerromme heille, miten metsien käytöllä
luodaan kasvua ja työtä. Viime aikoina viesti on
mennyt hyvin perille.
Metsänomistaja saa tulonsa markkinoilta. Puun hinta riippuu siitä, kuinka paljon sille
on kysyntää eri käyttökohteissa. Metsävaramme
mahdollistavat hakkuiden lisäämisen lähes tuplaksi nykyiseen nähden. Puulle on oltava kuitenkin kysyntää.
MTK on viestinyt vuosien ajan siitä, että Suomi on maailman paras paikka metsäteollisuuden
investoinneille. Yhdessä metsänhoitoyhdistysten kanssa olemme rakentaneet luottamusta puumarkkinoiden toimintaan. Tuloksia on nähtävillä. Puumarkkinat vilkastuvat ja metsänomistajan
rooli vahvistuu uusien investointien myötä.
Alkukesän tärkeitä edunvalvontahankkeita
ovat metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen sekä maaomaisuuden suojan vahvistaminen. Metsänomistaja on biotalouden tärkeä lenkki. Hänelle kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin yrittäjille.
Metsänomistajien suuri määrä takaa sen, että poliitikot kuuntelevat meitä herkällä korvalla.
Pelkkä myötätunto ja kuuntelu eivät riitä. MTK on
toimittanut kaikille puolueille selkeän ohjelman
metsäalan kasvun ja puumarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi. Uudella hallituksella on hyvät eväät nostaa Suomi suosta tätä ohjelmaa noudattamalla.
Juha Marttila
puheenjohtaja, MTK
Päivi Mäki
Saara Koskinen
Metsänomistajat ovat uudistaneet edunvalvonnan mallinsa. Metsänhoitoyhdistys tuntee paikallisen tilanteen puumarkkinoilla ja metsäpalveluiden tarpeissa. Jäsenten tarvitsemat lähipalvelut
kyetään varmistamaan tehokkaasti. MTK puolestaan vastaa valtakunnallisesta ja kansainvälisestä
vaikuttamistyöstä. Uusi alueorganisaatio varmistaa, että edunvalvonnan katveita ei synny.
Metsäsertifiointi jäsenetuna
1. Mhy Savotta huolehtii jäsentensä metsien
sertifioinnin. Palvelu sisältyy jäsenmaksuun.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet kuuluvat alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin, jolloin mhy-jäsenten metsät ovat PEFC-sertifioituja. PEFC-kriteerit koskeva metsien ekologista, taloudellista
ja sosiaalista kestävyyttä. Käytössä olevissa PEFC-kriteereissä kiinnitetään huomiota
mm. metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseen, vesien suojeluun, nuorten metsien hoitoon,
energiapuun kestävään korjuuseen sekä työntekijöiden työturvallisuuteen.
2. Ryhmäsertifikaatit ovat Kestävän
Metsätalouden Yhdistyksen hallussa.
Yhdistys aloitti toimintansa loppuvuonna 2014, kun aiemmin haltijoina olleet metsänomistajien
liitot lakkautettiin. Kestävän Metsätalouden Yhdistys vastaa mm. PEFC-vaatimusten
noudattamisesta ja ylläpitää rekisterejä alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin
sitoutuneista tahoista. Lisätietoa www.kestavametsa.fi.
xxxxx
x
xxxxx
xxxxx xxxxxx
xx
xxxxx
xxxxx xxxxxx
Huh
xxxxx
xxxxx
x
xx
xxxxx
xxxxx
xxxxx
Metsänomistajat • Savotta 5
xxx
xxxxx
xxxxx
xxx
Hyvä
metsä
nomis
Tässä
k
laki m irjeessä tie
u
metsä uttuu vuo dotamme m
d
nomis
tajia s en 2015 alu etsänhoito
Metsä
yhdist
amalla
sta. Si
n
yksen
h
i
t
v
o
ä
a
i
h
h
t
hallint
oyhdi
v
u
a
o
l
l
l
i
a
m
a
stys p
atta p jäsenyyde
o. Toim
mmat
y
stä. M
erusaj
syy m
titaido
imme
Jäsen
a
e
t
l
t
l
u
j
s
a
a
Monipuoliset palvelut jäsenhintaan
MHY
SAVOTAN
JÄSENMAKSUT
VUONNA
2015
ä
k
kuin e
nomis
vaiku
semm etsänhoito
yytesi
t
n
ei siis kautta.m
tajien jäsenmaksu nenk
e säily
y
amme
Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi
metsäpinta-ala
etsän hoitarvits Hommat
in.
y: Palv hdistyksiä k
oman
m
h
e
o
t
V
i
s
e
t
a
u
elemm
änom
tuvat avaimet käteen- palveluna. Jäsenenä saatod
työt
tarvikkeet
edulli-o
2-20 ha 50 y
€ hd
t
estja
istykse
istykha
istaji80
a 2015 ehdä mitää yhd21-50
e alue
s
semmin.
€
e
e
n
n
s
n. Vero
ä, jota
sä jatk
alkaen
puole
Panos
o
halha
sta ja
u
€
metsä 51-100
lint
metsä hjaa jäsenis
o kant u entis110
oleval tamme ent
n
h
e
l
o
l
Maksuton neuvonta
yli
100
ha
140
€
ä
i
t
än lak
nomis
aa me
t
istä e
o di
la jäse
wwwvastaukset
styhteisöt
imuut
tsä300
tajien östä valit
emmä yli 500yhha:n
y
k
Oma asiantunteva metsäasiantuntijasi kertoo
€
n
s
rtilla, onmeth
e
.mhy. nkokaikkiin
o
n
o
parha
itoma
n jäse
jäsenm
fi/jastarkastamaan
npalv on vähennyskelpoinen
ksun v ksesta huo
ak
säisiin kysymyksiin. Hän myös lähtee kanssasi metsään
metsäverotuksessa.
a
enedu le hyvä! LiJäsenmaksu
k
s
e
u
l
i
imatta
luihin
n kerä
elä tu
sää tie
t.
metsänhoito- ja hakkuutarpeet. Tilakäynti on maksuton.
l
j
ä
ev
.S
a -etu
to jäs
yhdist
Jäsenmaksunahinnan
ys itse ana syksynä inun
enesaat
duista ihin. Ensimm
.
.
Luotettavat metsäammattilaiset
monikertaisesti eduissa takaisin
ja yhte
äiset e
i
d
työku
Käytössäsi ovat ammattitaitoiset metsäasiantuntijat sekä luottometsurit
• LähiTapiola 10% alennus metsä- jaskotivakuutuksista
mppa ut saat käyt
Kalle V
ja yrittäjät. Olemme vahva paikallinen työllistäjä.
•
Savotan
Puoti
pokara
34,90
€,
tehoheinäin
65,90 €njaeist
töösi a
a
Metsä irtanen
lla
raivaveitsi 29,90 €
nh
taja
Jäsenenä Metsänhoitoyhdistys Savotassa
oito
yhd
Maksuton puunmyyntisuunnitelma Keskuskat
• United Bankers 30 % alennus Metsäobligaation
u 12 b istys Peräm
ja puukaupan palvelut
merkintäpalkkiosta
e
,
t
0
sä
0000 P
Osoite
erämkaikLaadimme sinulle maksutta puunmyyntisuunnitelman.
Saat meiltä
•
Aarre-lehti 6 kk hintaan 47,50 € + Aarteita Suomen
lähde
etsä
:
yllä ol katkontavertailun
ki puukaupan palvelut: kilpailuttamisen,
evaan Metsänhoit ja valtakirja-, puh. 02luonnosta
0 888 -kirja
o
puhel
55666
kaupan.
innum yhdistykse
n jäse
, kalle
eroon
n
Lisäksi
MTK:n yhteistyökumppanien
edut,
.virtan
r
tai ne
ttisivu ekisteri. Vo
en@m
it ilmo
Maksuton PEFC-metsäsertifiointi
toimijoita!
jkymmeniä
en kau
hy.fi
itta
tta ww
Jäsenenä saat metsillesi PEFC-sertioinnin. Hoidamme jäsentemme metsiw.mhy a osoite- ta
i
.fi/yht jäsenetuja
en sertifioinnin alueellisena ryhmäsertifiointina.
Katso lisää rahanarvoisia
www.mhy.fi/savotta
eystie muid
en tie
toj
d
o
t/oso
Me teemme metsänomistajan eteen
enemmän!
itteen en muutok
set
muuto
Edunvalvonta
s.
Olemme ainoa alan toimija, joka on samalla metsänomistajien etujärjestö. HUOM! Huolehdithan jäsenmaksuasiat kuntoon!
syyskuun jäsenlehden vain jäsenmaksun maksaneille
Olemme reilusti metsänomistajien puolella! Valvomme metsänomistajien Postitamme
jäsenille. Maksulla varmistat myös MT Metsänomistajat lehden.
etuja mm. kaava-, laki- ja ympäristöasioissa ja vaikutamme paikallisesti,
valtakunnallisesti ja EU-tasolla.
Oma paikallistoimistosi on lähellä sinua!
Me tunnemme alueemme. Toimimme joka pitäjässä lähellä metsiä ja metsänomistajia.
Yhteystietomme löydät lehden takakannesta ja www.mhy.fi/savotta
M etsä
M arja
Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden
Metsänomistajat-numerot
Saat kolme kertaa vuodessa ilmestyvän Savotan jäsenlehden, joka on
täynnä mielenkiintoista paikallista metsäasiaa. Tiedotamme ajankohtaisista aiheista myös sähköisellä uutiskirjeellä.
metsänhoitoyhdistys
SAVOTTA
3. Ryhmäsertifikaatti mahdollistaa sertifioinnin
nhoit
M etsä
oy h d
nomis
istys S
taja
avott
M e te
METSÄNOMISTAJAT
emme
metsä
-JÄSENKORTILLA SAAT
nomis
tajan
e te e n
YhMONET
EDUT
JA
ALENNUKSET
disty
en
ks
• Maks en jäsened
u
u
• Maks ton puunm t:
yyntis
uton m
uunni
• Mhy
etsäkä
telma
:n
• Paika koulutusill ynti
at
ll
• Xxxx iset yhteisty ja tapahtum
xxxxx
x xxxx ökumppan at
i
xxxxx
xxxxx t
xx
myös pienille tiloille.
Vuonna 2015 alueellista PEFC-ryhmäsertifiointia toteutetaan 13 eri toimialueella,
jotka jakaantuvat kuuden alueellisen sertifikaatin alle. Vuonna 2016 aluejako tulee
todennäköisesti muuttumaan. Alueellisessa PEFC-ryhmäsertifioinnissa ovat mukana metsänomistajat, yritykset ja erilaiset yhteisöt. Vuosittain tehdään ulkopuolisen
tarkastajan tekemiä tarkastuksia, jotka perustuvat alueelliseen tiedonkeruuseen ja
sen raportteihin sekä tietojen keruuseen ryhmäsertifiointiin osallistuvilta organisaatioilta. Ulkopuolinen tarkastaja käy yrityksissä, työmailla ja maastokohteilla.
4. Sertifioinnilla osoitat, että metsiäsi hoidetaan hyvin.
PEFC-sertifiointi osoittaa metsänomistajan toteuttavan kestävää ja vastuullista metsätaloutta. Kun metsänomistaja osallistuu PEFC-sertifiointiin, hän edistää metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kun metsänomistajan
a
emmä
n.
Valtak
u
nn
• Aarre alliset yht
e
• Agrim lehti: Tilaus istyökump
tarjou
pan
arke
• BRP
B: Mö t: Jonsered shintaan it:
ostaja nkijän tai m -sahan mu
• Savo lle varusteit oottorikelk kana kypärä
tan Pu sitoutunut
a
an metsänomistaja
työskentelee PEFC-sertifiointiin
yrittäjä, niin
Lisämetsässä
oti: Te .
tietoa
h
: wmetsässä
oheiovat
tietää, että
ww.m työskentelevien työolosuhteet
näinvaatimusten
hy.fi/haluavat
etuhinjolloin
mukaisia. Puun ostajat
jasene usein PEFC-sertifioitua puuta,
taan
d
u
t
metsänomistajan kuulumisesta PEFC-sertifiointiin
on etua.
5. Saat lisätietoja metsäsertioinnin
kriteereistä Metsänhoitoyhdistyksestäsi.
Käänn
ä
Kun metsänomistaja tekee omatoimisia metsätöitä, niin hän vastaa itse PEFCvaatimusten toteutumisesta. Metsänomistajan tulee olla tietoinen siitä, että hänen metsissään toimitaan PEFC-vaatimusten mukaisesti. Uuden sertifiointijakson alettua postitetaan metsänomistajille todistus sertifiointiin kuulumisesta.
Faktat antoi: Aija Rahikainen,
sertifiointiasiamies, Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry
6
Metsänomistajat • Savotta
Kemera •
Kemera-tuki uudistuu
Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa metsätalouden tukijärjestelmää. Taimikon varhaishoito
tulee uudeksi kemera-työlajiksi. Tuettavien listalta poistuu mm. luonnontuhoalueiden metsitys.
Kestävän metsätalouden rahoituslaki vuosille 2015-2020 on hyväksytty EU:ssa 24.4. Uusi kemera-laki saatetaan voimaan valtioneuvoston
asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on saada laki voimaan 1.6.2015. Kemera-tuella rahoitetaan jatkossakin yksityisten metsänomistajien metsänhoitotöitä.
MIKÄ MUUTTUU?
Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito
muuttuvat kahdeksi erilliseksi työlajiksi joihin
molempiin voi hakea tukea. Taimikon varhaishoidon tukea myönnetään 0,7 – 3 metrisen taimikon
hoitoon ja nuoren metsän hoidon tukea yli 3-metriselle taimikolle.
Uudesta laista on jätetty pois vähämerkityksellisiä työlajeja kuten pellonmetsitys, kantojen
nosto ja pystykarsinta. Metsän uudistamiseen ei
myöskään enää saa tukea. Esimerkiksi myrskytuhojen varalle onkin hyvä olla vakuutus. Myös
energiapuun korjuun tuki poistuu, mutta rankojen keräilyä nuoren metsän hoitokohteilta tuetaan
korotetulla hehtaarituella.
Sovi nyt kesän
taimikonhoidosta
metsäasiantuntijasi kanssa!
TUETTAVAT TYÖLAJIT
− Taimikon varhaishoito
− Nuoren metsän hoito
− Terveyslannoitus
− Juurikäävän torjunta
− Suometsän hoito
− Metsätien tekeminen
− Metsäluonnon hoito
− Ympäristötuki
TYÖLAJEISTA POISTUVAT
− Pellonmetsitys
− Kantojen nosto
− Pystykarsinta
− Metsänuudistaminen
− Uudistaminen luonnontuhon jälkeen
− Energiapuun korjuu
TUKEA ON HAETTAVA AINA ENNEN
TYÖN ALOITTAMISTA
Taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon
ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa työlajeissa työt voi
aloittaa sen jälkeen, kun Metsäkeskus on hyväksynyt hakemuksen ja toteuttamissuunnitelman.
Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen
kokonaiskustannuksiin. Saat lisätietoja uudesta
kemerasta omalta metsäasiantuntijaltasi!
Pelasta Taimikkosi
Tarjoamme varhaisperkauksen
kampanjahintaan, kun teet tilauksen
viimeistään 30.6.2015!
Varhaisperkauksessa poistetaan raivaussahalla
lehtipuuvesakko istutettujen taimien
ympäriltä. Perkaus on yksi tärkeimmistä
töistä taimikkosi hyvän kehityksen eteen.
Saat edulliseen kampanjahintaan
varhaisperkauksen vuonna 2011 tai sen
jälkeen istutettuun taimikkoosi.
Kustannus on verovähennyskelpoinen.
Uutta kemera-tukea saa nyt myös taimikon
varhaishoitoon. Tuki on 160 €/ha.
Mikäli et ole varma siitä, mitä taimikkosi
tarvitsee, ota meihin yhteyttä.
Metsäasiantuntijasi käy tarkistamassa
taimien tilanteen maastossa, maksutta.
metsänhoitoyhdistys
SAVOTTA
OMA METSÄ
KULLAN KALLIS
Pidetään yhdessä siitä huolta!
Hyvän kasvullisen ja laadullisen perimän omaavat
tanakat taimet kasvatetaan korkealla ammattitaidolla
Pohjan Taimella. Laadukas taimi vähentää jälkihoitotöitä
ja uudistusalasi tuottaa nopeasti uutta laatupuuta!
Metsänomistaja, kysy taimiamme metsäneuvojaltasi!
www.pohjantaimi.fi
Uuden tukijärjestelmän sisältö
TAIMIKON VARHAISHOITO
hakkuut tulee olla tehtynä
• ei hakkuu- tai hoitotarvetta
5-10 vuoden aikana
• hoitotyön jälkeen puuston tuotto
vähintään 1,5 m3/ha/v
• erillinen selvitys vesiensuojelun
kannalta välttämättömistä
toimenpiteistä
NUOREN METSÄN HOITO
• tuki 40 % hankkeen
kokonaiskustannuksista
• hankkeen vähimmäiskoko
2 ha, pienin kuvio 0,5 ha
• ei varhaishoidon tarvetta
• lannoitevalmiste soveltuva ravinneepätasapainon korjaamiseen
• tuki 160 euroa/ha
• hanke vähintään 1 ha, pienin
kuvio 0,5 ha
• poistuva runkoluku vähintään
3000 runkoa hehtaarille
• jäävä runkoluku enintään
5000 runkoa hehtaarille
• jäävän taimikon keskipituus 0,7 - 3 m
• tuki 230 euroa/ha
• korotettu tuki 450 euroa/ha
energiapuukohteille, pienpuuta
kerättävä vähintään 35 m3/ha
• hanke vähintään 2 ha, pienin
kuvio 0,5 ha
• poistuva runkoluku vähintään
1000 runkoa ha, jää enintään
3000 runkoa hehtaarille
• jäävän puuston keskipituus yli
3 m ja pohjapinta-alalla painotettu
keskiläpimitta alle 16 cm
JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA
• tuki 75 euroa/ha
• eteläinen ja keskinen Suomi
SUOMETSÄN HOITO
• tuki 40-70% hankkeen
kokonaiskustannuksista
• hankkeen koko vähintään
2 ha, pienin kuvio 0,5 ha
• ravinteisuus vähintään CT
(Pohjois-Suomessa VT)
• taimikonhoitotyöt ja
metsänhoidollisesti tarpeelliset
METSÄN TERVEYSLANNOITUS
YKSITYISTIEN PERUSPARANNUS
• tuki 40-60% hankkeen
kokonaiskustannuksista
• tien pituus vähintään 500 m
• vähintään 30%
metsätalouden kuljetuksia
UUDEN METSÄTIEN TEKEMINEN
• tuki 30-50 % hankkeen
kokonaiskustannuksista
• tien pituus vähintään 500 metriä
• vähintään 50 % metsätalouden
kuljetuksia
Metsänomistaja, jos haluat
kemera-tukea hankkeellesi,
muista tehdä hakemus
ennen työn aloittamista.
Metsänomistajat • Savotta 7
Kuopion sellutehdas
etenee aikataulussaan
Riittääkö puu uusille tehtaille?
Onko puusta ylitarjontaa vai rasittaako metsäteollisuutta puupula?
Metsänomistaja saa esitettyyn kysymykseen hämmentävän monenlaisia
vastauksia. Savotan alueella havukuitua on runsaasti tarjolla.
Pohjois-Savon puuvarat ovat lisääntyneet valtakunnan
metsien 11. inventoinnin (VMI 11) mukaan 175 miljoonaan kuutiometriin. Viime aikoina maakuntamme metsiin on kertynyt joka vuosi lähes miljoona kuutiometriä
uutta puuta. Puuston määrä on lisääntynyt myös Metsänhoitoyhdistys Savotan alueella.
METSÄT VAJAAKÄYTÖSSÄ
Savotan alueen yksityismetsistä hakattiin vuonna 2013
vajaat 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Savotan alueelta voitaisiin hakata kestävästi vajaat kolme miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun hakkuut kohdistetaan kaikkiin omistajaryhmiin. Kestävä hakkuusuunnite ei vielä
kolkuttele lähellekään varsinaisia suurinta mahdollista
hakkuumäärää. Yksityiset omistavat leijonanosan alueen metsistä, joten hakkuusäästöjä on kertynyt jo pitkään.
Savotan alueen puusto on huomattavan kuitupuuvaltainen muuhun Pohjois-Savoon verrattuna. Puustosta peräti kaksi kolmasosaa on kuitupuuta. Mäntykuitua
on alueella reilut 15 miljoonaa kuutiometriä eli reilu neljännes kokonaispuustosta. Kuusikuitua on reilu viidesosa kokonaispuutosta.
SOIDEN OJITUS LISÄNNYT PUUSTOA
Savotan alueella kuitupuun runsas osuus kokonaispuustosta johtuu erityisesti vanhojen ojitusalueiden
varttumisesta harvennusikään. Ylä-Savossa vanhat ojitusalueet ovat muuta Pohjois-Savoa karumpia, joten
niille on syntynyt luontaisesti runsaasti mäntyä. Lehtikuitua on jo lähes viidesosa puustosta. Koivua on tullut
erityisesti ojitusalueille sekä sekapuuksi kuusikoihin.
Mäntykuidun suuri osuus johtuu myös siitä, että sitä viljeltiin 20 vuoden aikana 1960-luvulta 1980-luvulle
saakka paljon myös reheville kangasmaille. Myös nämä männiköt ovat nyt harvennusikäisiä. Kuusikuidun
osuus on koko ajan lisääntymässä, koska kuusta viljellään nykyisin pääosalle uudistusaloja. Kuusta viljellään
nykyisin myös puulajille sopimattomalle kasvupaikalle.
Metsien kasvu ja kokonaispuusto ovat lisääntyneet
nopeasti koko Suomen alueella tehostuneen metsänhoidon ja ilmaston lämpenemisen seurauksena. Näin on
käynyt myös Savotan alueella. Metsien kehitysluokkajakaumasta johtuen metsien kasvu jatkuu kiivaana lähitulevaisuudessa. Metsien hyvä kasvu ei kuitenkaan ole
itsestään selvyys: riittämättömät hakkuut ja hoitotöiden
laiminlyönti alentavat kasvua selvästi. Nyt kuitenkin on
ilmeistä, että Savotan alueen metsät pystyisivät ruokkimaan paljon nykyistä tehokkaammin metsäteollisuuttamme.
Markku Remes
Johtava metsänhoidon asiantuntija,
Suomen metsäkeskus
Toimitusjohtaja Martti Fredrikson Finnpulpilta kertoo
yhtiön työskentelevän tällä hetkellä rahoituksen järjestelyjen parissa. Siitä siirrytään lähikuukausina työstämään ympäristölupaprosessia. ”Kyseessähän on aito
start-up yritys, johon liittyy suuri työ tehtaan teknisessä
suunnittelussa. Sen jälkeen seuraavat investointipäätökset ja itse tehtaan rakentaminen” Fredrikson toteaa.
”Kuopion tehtaan puunhankinta tulee olemaan noin
6,5 miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta. Se on mittava
määrä paitsi maakunnallisesti niin myös koko valtakunnan alueella. Olemme hyvin luottavaisia puunhankinnan suhteen. Valtakunnan metsien inventointi (VMI)
on todentanut metsien kasvavan ennätystahtiin”.
Fredrikson iloitsee metsiemme tilasta. ”Keskimäärin
metsänomistajat ovat hoitaneet metsiään hyvin. Vuosikymmeniä harjoitetun tehokkaan metsänhoidon tuloksena puuta riittää metsissä.” Toiveissa on myös saada
hankkeeseen lisää maakunnallista henkeä ja sitä kautta
maksimoida positiivisia vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen.
MTK lähtee Finnpulp Oy:n osakkaaksi. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoo päätöksenteon taustalla olevan vahva luottamus biotalouden kasvuun ja Suomen metsäsektorin kilpailukykyyn.
Päivi Mäki
Äänekosken tehtaan rakennustyöt käynnistyivät
Tehdas lisää havukuidun käyttöä 4 miljoonaa kuutiota vuosittain
Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre päätti huhtikuun lopussa Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisesta. Tehtaan on määrä valmistua loppukesästä
2017.
Uudella biotuotetehtaalla tuotannon ydintuote on
sellu, jota tuotetaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia. Suuri lisäys tulee havuselluun, sen sijaan koivusellun tuotanto säilyy lähes entisellään. Lisäksi tehdas tuottaa sähköenergiaa, mäntyöljyä ja tärpättiä sekä jatkossa myös jalostuneempia biotuotteita.
Uusi tehdas käyttää puuta noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Vanhaan tehtaaseen verrattuna puunkäyttö lisääntyy noin neljä miljoonaa kuutiota. Lisäkäyttö
tulee olemaan pääasiassa havukuitua.
”Uuden tehtaan puunkäytön lisäys tulee vaikuttamaan koko maahan – myös Pohjois-Savoon”, kertoo
Metsä Groupin Kuopion hankintapiirin piiripäällikkö Hannu Karjula. ”Pohjois-Savossa hakkuumahdollisuuksia on jäänyt jatkuvasti käyttämättä, joten puuvarojen puolesta tavoitteet voidaan saavuttaa.”
Karjula muistuttaa metsänomistajia siitä, että metsien hyvällä hoidolla ja oikeaan aikaan tehdyillä hakkuilla oman metsän tuottoa voi merkittävästi parantaa. ”Uskon myös, että puunkäytön lisäys kasvattaa
kiinnostusta metsäomaisuuden hoitoon ja käyttöön”.
Päivi Mäki
Metsäsuunnitelma aina taskussa mukana
MHY Savotta tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna mobiilisovelluksen, joka tuo metsäsuunnitelmaan aivan uudet ulottuvuudet. Metsäselaimen avulla voit selata omaa metsäsuunnitelmaasi älypuhelimessa tai tabletissa. Ennen metsäsuunnitelma tulostettiin
paperikansioksi, nykyään metsäsuunnitelma mahtuu taskuun ja kulkee aina mukana. Metsäselaimen avulla suunnitelman kuviotiedot ovat aina mukana missä ikinä
liikutkin.
Metsäselaimen ominaisuuksiin kuuluu tarkat ja tuoreet kartat, tilanrajat sekä
ilmankuvat Maanmittauslaitoksen tuottamana. Teemakarttojen avulla pystyt tutkimaan hakkuu- ja hoitoehdotuksia. Voit hyödyntää metsäselainta myös vapaaajan kaikkeen liikkumiseen maastossa, koska karttoja siitä löytyy koko Suomen
alueelta.
Metsäselainta kehitetään koko ajan paremmin metsäomistajia palvelevaksi.
Kehitystyö tuo tullessaan useita hyödyllisiä ominaisuuksia, muun muassa reittien, valokuvien ja muistiinpanojen tallennuksen. Jatkossa voit olla yhteydessä
sovelluksen kautta omaan metsäasiantuntijaasi ja näin saada hyvää asiantuntevaa palvelua jäsenenä.
Voit ladata Metsäselain-sovelluksen puhelimesi sovelluskaupasta hakusanalla ”metsäselain”. Tutustu palveluun demometsäsuunnitelman avulla. Jos
haluat selailla omaa metsäsuunnitelmaasi, ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi.
Uusi tu!
ne
e
s
ä
J
TILAA NYT UUSI
METSÄSUUNNITELMA
MHY:STÄ. SAAT JÄSENETUNA
MAKSUTTA MOBIILIMETSÄSUUNNITELMAN!
METSÄNHOITOYHDISTYS SAVOTTA
TARJOAA JÄSENILLEEN METSÄSELAIMEN
• Uuden metsäsuunnitelman yhteydessä
metsäselain vuodeksi ilmaiseksi
• Alle 3 vuotta vanha metsänhoitoyhdistyksen laatima suunnitelman päivitys 50 € + alv
ja metsäselain vuodeksi ilmaiseksi
• Metsäsuunnitelman päivityksen yhteydessä
metsäselain ilmaiseksi vuodeksi
METSÄSELAIN
• MHY Savotan jäsenille
• Metsänomistajan kuviotiedot ja kartat
aina mukana
• Tarkat ja ajantasaiset maastokartat ja
ilmakuvat
• Toimii myös ilman verkkoyhteyttä
• Oman sijainnin näyttö
• Toimii Android- ja Windows-laitteissa,
tulossa iOs laitteisiin.
Metsäselain Windows-puhelimessa
8
Metsänhoitotöihin on hyviä
koneellisia vaihtoehtoja
Ovatko metsurit katoava luonnonvara? Ei vielä, mutta metsätalouden työvoimapula uhkaa lähitulevaisuudessa. Samoin yksityismetsänomistajien omatoimisesti tekemien istutus- ja taimikonhoitotöiden määrä on
jatkuvasti vähentynyt.
Koneellistaminen on edennyt suurten metsäyhtiöiden mailla selvästi yksityismaita nopeammin. Toimintaympäristön muutokseen on kuitenkin hyvä valmistautua. Tulevaisuudessa vertailemme yhä harvemmin
miestyötä ja konetyötä, sillä vastakkain tulee olemaan
tekemätön työ ja ajallaan tehty työ.
Mhy Savotta tarjoaa nyt jäsenilleen uusia koneellisia metsänhoitopalveluja. Tutustu ja kysy meiltä lisää!
KONEKITKENTÄ
Sopiva kohde:
− minimi pinta-ala 2 ha
− noin metrin pituiset kivennäismaiden kuusen- ja
männyntaimikot, poistettava puusto alle 2 metristä
− kuusentaimikot 3-5 vuotta istutuksesta
− männyntaimikot 5-7 vuotta istutuksesta
− ei sovellu turvemaille, rinteille eikä soistuneille kankaille
− ei haavikot eikä pihlajikot
Edut:
− Lehtipuiden vesominen vähenee, koska lehtipuut
poistetaan juurineen. 60-70 prosentilla kohteista tarvitaan vain yksi taimikonhoitokerta ennen ensiharvennusta, mistä seuraa merkittävä kustannussäästö.
− kasvu paranee
− hirvituhot vähenee
− männynjuurikääpä riski pienenee
− virkistyskäyttö paranee
− mahdollistaa samanaikaisen terveyslannoituksen
(nestemäinen boori)
Hinnat alkaen 490 €/ha sisältäen ilmaisen maastokäynnin. Maastokäynnillä tarkistetaan kohteen soveltuminen konekitkentään.
Uudessa Kemerassa taimikon varhaishoito tuki 160 €/
ha alkaen 70 cm taimikolle
KONEISTUTUS
Sopiva kohde:
− minimi pinta-ala 2 ha
− soveltuu parhaiten viljaville kivennäismaille ja ohutturpeisille maille (vesitalous kunnossa)
− havujen ajo helpottaa työtä
− ei sovellu turvemaille eikä kivisille maille
Edut:
− ei vaadi etukäteen tehtyä maanmuokkausta, vaan
muokkaus tapahtuu istutuksen yhteydessä
− mikäli on ojitustarvetta, ojat voidaan kaivaa istutuksen yhteydessä sillä istutuspää on kaivurissa
− muokattavan maan pinta-ala pieni, joten ympäristövaikutukset ovat pienet
− mahdollista käyttää taimen syväistutusta, jolla pienennetään roudan aiheuttamia tuhoja, parannetaan
kiinnittymistä maahan, parannetaan ravinnetaloutta
ja kosteusolosuhteita
− vähentää suunnittelua
− vähentää heinittymistä ja vesakoitumista
− vähentää myyrätuhoja
− lyhyempi kiertoaika, nopeampi viljelyketju
− hyviä tutkimustuloksia: taimi aina mättäässä, tasaisempi laatu, kasvu lähtee heti käyntiin
− hyviä kokemuksia
− taimihuolto varmaa
− pitkä istutuskausi keväästä syksyyn
− mahdollistaa samanaikaisen terveyslannoituksen
− hintataso sama kuin erillinen muokkaus + metsuriistutus
Koneistutuksen hinta alkaen 1260 €/ha sisältäen
muokkauksen, istutuksen ja taimet (1800 tainta/ha)
KONEELLINEN TAIMIKONHOITO
Sopiva kohde:
− minimi pinta-ala 3 ha
− sopii kaikkiin taimikoihin, jopa kivisiin /vaikeakulkuisiin maastoihin + peltojen reunat, teiden varret
Edut:
− kevyt/näppärä kalusto, sillä raivuupää kiinni monitoimikoneessa
− tehokas yksikkö
− ajourat valmiiksi
− mahdollistaa samanaikaisen terveyslannoituksen
tai kantokäsittelyn
− miestyötä edullisempi hankalissa kohteissa
Huom! Uudessa Kemerassa taimikon varhaishoito tuki 160 €/ha 0,7-3 m taimikoille ja nuoren metsän hoito
tuki 230 €/ha yli 3 m taimikoille
Kysy tarjous! Minna Karppinen p. 044 582 2510
Tulossa työnäytöksiä kesällä!
Seuraa kotisivujamme ja
paikallislehti-ilmoittelua.
Metsänomistajat • Savotta
Metsätilan
sukupolvenvaihdoksiin
tarvitaan
veroporkkanaa
Uudet metsäteollisuuden investoinnit lupaavat metsänomistajalle hyvää. Saman tien alkoi keskustelu siitä, tuleeko puuta sitten kuitenkaan tarpeeksi myyntiin.
MTK julkisti maaliskuussa metsäpoliittisen toimenpideohjelman, jolla metsätalouden kannattavuus ja puumarkkinoiden toimivuus saadaan turvattua tulevaisuudessa. ”Toteutetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksen verohuojennus, otetaan käyttöön metsätilojen
määräaikainen luovutusvoittoverovapaus, kehitetään
pääomatuloverotusta kannustavammaksi ja korotetaan
metsävähennystä 95 %:iin metsätilojen kauppa-arvosta”,
luettelee MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen tarvittavia toimenpiteitä.
Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen
olisi puumarkkinoiden toimivuuden kannalta ylivoimaisesti tärkein toimenpide, sillä tutkimusten mukaan
metsänomistajien keski-iän nuorentuminen 10 vuodella
lisäisi puun tarjontaa 3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yli 75 -vuotiaat metsänomistajat myyvät puuta enää
todella harvoin.
KANNUSTETAAN AKTIIVISUUTEEN
Puumarkkinoiden toimivuutta ja tehokkuutta voidaan
parantaa myös metsätilarakennetta kehittämällä. Metsävähennyksen ja luovutusvoittoverovapauden yhdistelmällä tuotaisiin metsätiloja markkinoille samalla kun tilan ostajalle luotaisiin kannustimia, jotka ovat
hyödynnettävissä vain, jos puukauppaa tekee aktiivisesti.
YHTEISOMISTUKSIA PITÄÄ KEHITTÄÄ
Vuoden 2003 jälkeen Suomeen on perustettu lähes 140
uutta yhteismetsää, joissa on yhteensä 47 000 hehtaaria
metsää. Uudet yhteismetsät ovat yleensä yhtymä- tai perikuntamuotoisista tiloista tai sukulaisten erillisistä tiloista muodostettuja. Yhteismetsälakia uudistamalla
olisi mahdollista edelleen alentaa kynnystä yhteismetsän perustamisessa.
Myös muiden yhteisomistusmuotojen, kuten kiinteistörahastojen, toimintaedellytyksiä tulisi kehittää.
Tällä hetkellä meillä ei ole kiinteistörahastolakia, joka
mahdollistaisi verotehokkaat kiinteistörahastot. Myös
mahdollisuutta siirtää metsäomaisuutta apportti-omaisuutena muussa yhteisömuodossa toimivaan metsätalousyritykseen tulee kehittää.
SEURAAVA HALLITUSOHJELMA RATKAISEE
Sekä metsäpoliittisessa selonteossa että Metsästrategia
2025:ssä on vahvasti linjattu tarve kehittää yrittäjämäistä metsäomistusta, metsätilarakennetta ja metsätilojen
spv-huojennusta. MMM on analysoinut kahta vaihtoehtoista kannustemallia sukupolvenvaihdosten edistämiseksi: huojennusta metsävähennyksen kautta ja vastaavaa huojennusmallia kuin maatiloilla. Tavoitteena
on, että asia saadaan kirjattua seuraavaan hallitusohjelmaan.
Anne Rauhamäki
Uuden yhteismetsän perustaminen Iisalmen
alueelle herätti kiinnostusta.
Päivitämme kotisivuillemme, miten Iisalmen
yhteismetsän perustaminen etenee.
Lisätietoja toukokuun loppupuolella.
Käy lukemassa www.mhy.fi/savotta
Metsänomistajat • Savotta 9
Nyt on aika suunnitella kesän maalannoitukset ja
helikopterilevityksenä tehtävät kasvatuslannoitukset
VINKIT KASVATUSLANNOITUKSEEN
Lannoituksella lisätään puolukka- ja mustikkatyypin
havupuustojen kasvua ensiharvennuksen jälkeen. Se soveltuu myös mainiosti tehtäväksi noin 10 vuotta ennen
päätehakkuuta lisäämään loppuajan arvokasvua.
Typpilannoituksen vaikutusaika on 6-8 vuotta ja se
tuottaa lisäkasvua jopa 15-20 m3/ha. Vieläpä lannoituksen vaikutuksen päätyttyäkin lisäkasvua saadaan korkeamman puustopääoman ansiosta. Puuston harvennus
kannattaa tehdä ajallaan, etteivät latvuksen kärsi.
Kasvatuslannoitus tuo monia hyötyjä. Saat enemmän
puuta seuraavassa hakkuussa, kiertoaika/harvennusväli on lyhyempi, puun laatu paranee, metsä sitoo enemmän hiilidioksidia, monimuotoisuus lisääntyy, marja- ja
sienisato kasvaa ja metsätilan arvo kasvaa. Lannoituskulut voi vähentää verotuksessa.
Käytettävät kasvatuslannoitteet ovat Suomensalpietari, Metsäsalpietari, Uusi Metsän NP ja Cemagron Metsä NP2.
− Valitse salpietari männikkökankaalle ja metsäsalpietari mikäli alueella boorinpuutetta.
− Valitse Uusi Metsän NP kuusikkokankaalle tai
ohutturpeiselle suometsälle, Metsän Np on sekä kasvatuslannoite että terveyslannoite, sillä se on kemera- kelpoinen.
− Valitse Suomensalpietari pienille kohteille, sillä sitä saa myös 40 kg:n pikkusäkeissä.
− Salpietarin suositeltu käyttömäärä on 550-600kg/
ha. Käyttömäärää kannattaa säätää tarpeen mukaan:
Jos puusto on oikein hyvää ja sitä on yli 200mottia/ha,
niin voi hyvin laittaa 700-750kg/ha ja vastaavan hyödyn
Metsänhoitoyhdistys Savotan palveluvalikoimaan kuuluu
myös metsänlannoitus helikopterilevityksenä.
Metsänhoitoyhdistys kokoaa lannoitettavia kohteita yhteishankkeiksi, jolloin lannoitus tulee edullisemmaksi.
kyllä saa. Tai jos lannoittaa ensiharvennuksen jälkeen
ja puustoa on alle 130mottia/ha, niin käyttömäärän voi
pudottaa 450-500kg/ha tasoon.
− Cemagron Metsä NP2 on ureapohjainen kasvatuslannoite ja se sopii sekä männikkö- että kuusikkokankaalle, edullinen vähäisen hehtaarikohtaisen käyttömäärän vuoksi!
suuruinen. Perustyppilannoitus männikkökankaalle
maksaa 320-400 €/ha.
MAALANNOITUKSIA VOI TEHDÄ KONETYÖNÄ
MYÖS KESÄLLÄ
Mikäli ajouraverkosto on käytettävissä, kannattaa hanke
toteuttaa ehdottomasti maalevityksenä, sen edullisuuden vuoksi. Maalevitykseen soveltuvat em. lannoitteista
vain salpietarit!
Levitys tehdään ajokoneeseen asennettavalla Amazon levittimellä. Hankkeen tulee olla vähintään 5 ha
KASVATUSLANNOITUS HELIKOPTERILLA
Mikäli ajouraverkostoa ei ole tai sitä ei voida hyödyntää,
kasvatuslannoitus voidaan tehdä helikopterilla muiden
terveyslannoitusten yhteydessä. Helikopterilevitykseen
sopivat kaikki kasvatuslannat. Minimihankekoko on
5000 kg, mutta kysy pääsetkö mukaan isompaan lentolaaniin vai voiko sinun hankkeesi toteuttaa ihan yksinään! Kasvatuslannoituksen suunnitelman ehtii tehdä
vielä 22.5. mennessä kesän helikopterilannoituksiin.
Kysy tarjousta. Hinnat alkaen 320 €/ha
Sovi metsälannoituksesta 22.5.2015
mennessä oman metsäasiantuntijasi kanssa.
Sinultakin
saattaa puuttua
puuta
Metsävarallisuuden asiantuntija
Metsänlannoituksella kasvatat puuta,
joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi
mitään. Voit saada nykyisen metsäsi pian
hakkuukypsästä puustosta jopa satojen
eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta.
Tutustu verkossa yara.fi/metsa
Ja ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseesi
ja kerro tavoitteistasi!
Os
u
u
s
p
a
n
k
k
io
nm
e
ts
äv
a
r
a
l
l
i
s
u
u
d
e
na
s
i
a
n
tu
n
ti
ja-s
i
tä m
i
e
l
tä o
v
a
tm
e
ts
än
o
m
i
s
ta
ja
t
k
a
u
ttaSu
o
m
e
n
.A
rv
o
k
a
sm
e
ts
äs
io
no
m
a
i
s
u
u
tta
,jo
tak
a
n
n
a
tta
ah
o
i
ta
ah
y
v
i
n
.M
e
ts
ää
v
o
ip
i
tää m
y
ö
ss
i
jo
i
tu
s
k
o
h
te
e
n
a
.M
e
ts
äv
a
r
a
l
l
i
s
u
u
d
e
nte
h
o
k
k
a
a
l
l
ak
äy
tö
l
l
äl
i
s
äät
s
i
jo
i
tu
k
s
e
s
itu
o
tto
as
u
u
n
n
i
te
l
l
u
s
ti
.M
e
i
l
l
äo
na
s
i
a
n
tu
n
te
m
u
ss
e
k
äl
a
a
jas
i
jo
i
tu
s
tu
o
tte
i
d
e
n
v
a
l
i
k
o
i
m
ap
u
u
k
a
u
p
p
a
r
a
h
a
l
l
e
.
K
y
s
yl
i
s
ää o
m
a
s
taOs
u
u
s
p
a
n
k
i
s
ta
s
ita
ik
a
ts
ol
i
s
äti
e
to
jao
s
o
i
tte
e
s
tao
p
.
fi/
m
e
ts
a
.
Y
h
d
e
s
s
äh
y
v
ä tu
l
e
e
.
10
Metsänomistajat • Savotta
Metsäammattilainen palveluksessasi •
Anna Nousiainen, metsäasiantuntija
“
Valmistuin vuonna 2003 Mikkelin ammattikorkeakoulusta Nikkarilasta metsätalousinsinööriksi. Samantien aloitin metsäsuunnittelijana silloisessa Pielaveden mhy:ssä. Työhistoriasta löytyy
myös pätkät Metsäliitolla ja Keitele Timberillä, mikä antaa näkökulmaa alaan myös puun ostajan/
jatkojalostajan kantilta. Välivuodet metsäalalta
kuluivat konepajateollisuuden parissa, mutta paluu juurille koitti syksyllä 2013, metsäsuunnittelijaksi, kotikonnuille Pielavedelle, nyt Mhy Savottaan.
Asun perheineni Pielavedellä. Harrastukset
ovat liikunnallisia, erilaiset jumpat, zumba, juoksu ja kuntosaliharjoittelu pitävät huolen siitä, että
kunto kestää taivaltaa päivät metsässä. ”
MITÄ TYÖHÖSI KUULUU?
“Päätoimisesti olen metsäsuunnittelija. Pikkuhiljaa olen ottamassa haltuun myöskin tie- ja ojasuunnittelua, jonka myötä toimialue laajenee koko
Savotan alueelle. Tie- ja ojahankkeita on jo laitettu
vireille.”
MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI?
”Metsäsuunnittelijan työssä olen erityisesti tykännyt tekemisen vapaudesta. Suunnittelija toimii jopa yrittäjämäisesti, päättää itse koska tekee
ja kuinka paljon, kenen kanssa ja missä järjestyksessä. Pyrkimyksenä on tietysti tehdä hyvän sään
aikana mahdollisimman paljon, mutta sattuu niitä sateisiakin päiviä! Tie- ja ojasuunnittelu on uusi
haaste lisätä tietämystään.”
SONKAJÄRVI, Jokihaara 1:27 ja
Kuusela 1:52 14,9 ha.
Kohde sijaitsee Sonkajärven
itäpuolella Rautavaaran tien varressa
kahden joen (Nurmijoki ja Luomajoki) yhtymäkohdassa. Joen varrella
puusto on tosi kookasta ja hyvännäköistä. Maisema on rannalla hieno
vaikka vapaa-ajanviettopaikaksi. Tilan
kaikki taimikot ovat hoidettuja ja
suurin osa niistä lähestyy jo nuorta
kasvatusmetsää. Jokihaaran tilalla on
paljon rakennuksia. Tilalla on kaksi
sähköliittymää ja vesi tulee lähdepumppaamosta päärakennukseen.
Tässäpä kohde, johon kannattaa
ehdottomasti tutustua ja tarjota!
Hintapyyntö vain 52.000 €/ tarjous.
vassa sekä vanha talo ja pihapiirissä
myös muita rakennuksia. Tutustu
ihmeessä ja tarjoa 15.5 mennessä!
Hintapyyntö 67.000 €.
KIURUVESI, Haapakangas
7:7 20,43 ha
Metsäpalsta soveltuu hyvin omatoimiselle metsänomistajalle. Puusto on
pääosin varttunutta kasvatusmetsää.
Hakkuumahdollisuudet ajoittuvat
muutaman vuoden päähän ja ovat
harvennushakkuita. Tilalla on tehty
kunnostusojitukset muutama vuosi
sitten. Tieyhteydet ovat kunnossa.
Metsästystä harrastavalle henkilölle
kiinteistö sopii hyvin. Tutustu ja tarjoa. Hintapyyntö 43.000 €/tarjous.
IISALMI, Perälä 1:77 27,15 ha
Suorakaiteen muotoinen tila sijaitsee
Iisalmen eteläpuolella Pitolamminmäen kylässä. Tilalla on runsaasti
kiireellisiä harvennusmetsiä, joten
heti vaan leimikon tekoon. Varttuneiden kasvatusmetsien osuus on
peräti lähes 60 % pinta-alasta.
Kokonaispuusto yli 3000 m3! Käy
katsomassa ja tarjoa! Hintapyyntö
75.000 €/tarjous.
IISALMI, Mäntylä 17:37 12,4 ha
Iisalmen eteläpuolella, Pörsänjärven
kylässä, Ruotaanärven rannalla todella puinen tila. Puustoa keskimäärin
160 m3/ha. Paljon varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä.
Tilalla on yksi rantarakentamispaikka
Lampaanjärvi Pörsänjärvi osayleiskaa-
IISALMI, Aappilanniitty 6:29 2,68 ha
ja Aappilankangas 6:30 14,39 ha
Tilat sijaitsevat rinnakkain Peltosalmen itäpuolella ja tilakokonaisuus
rajoittuu Honkakosken tiehen, joten
sijainti on erinomainen. Puustosta
kolmannes varttuneissa kasvatusmetsissä, eikä taimikoissakaan ole ihan
välitöntä hoidon tarvetta. Hyvä
puuhapalsta kaupunkilaiselle tai lisämaaksi naapureille! Tutustu ja tarjoa
15.5 mennessä. Hintapyyntö 35.000
€/ tarjous.
Lisätietoja osoitteessa
www.metsatilat.fi
ja Jouni Peltonen 0400-371106
Tulossa kohteita Kaavilta,
Juankoskelta ja Varpaisjärveltä.
Ota yhteyttä.
Sinikka Voutilainen, LKV
0400 265 579 tai 040 720 1114
Saara Koskinen
Paikallista asiantuntemusta mutta valtakunnalliset markkinat .
Esitetiedot: www.metsatilat.fi/jarvisuomi
Minna Canthinkatu 11 B, 70100 KUOPIO • [email protected]
Yhteistyössä metsänhoi toyhdistysten kanss a
Anna Nousiainen esittelemässä tie- ja ojituskohdetta. Kohteelle tehtiin uusi metsätie, ojalinjat hakattiin auki ja
levitettiin tuhkalannoite. Kunnostusojitus toteutetaan tulevana kesänä.
Metsänhoitoyhdistyksesi laittaa metsätiet - ja ojat kuntoon
Hyväkuntoinen metsätie tekee leimikosta kiinnostavan
Uusien metsäteiden rakentaminen on ollut voimakkainta
1970-80 -luvuilla eli yli kolmekymmentä vuotta sitten. Uusien teiden rakentaminen on vähentynyt 2000-luvulle tultaessa
ja painopiste on siirtynyt olemassa olevien teiden perusparannukseen. Vanhat metsätiet
on rakennettu ajankohdan mitoitusten mukaan 50-60 tonnin
kalustolle, kun nykyään puutavara-autot painavat kuormattuna 70-80 tonnia. Ongelmina
ovatkin nykykalustolla toimiessa tien heikko kantavuus kelirikkoaikaan sekä ahtaat kääntöpaikat. Jo kaksikymmentä vuotta sitten rakennettu metsätiekin
voi kaivata perusparannusta, jos
kunnossapidosta ei ole huolehdittu.
Metsätien perusparannuksessa parannetaan tien kuivatusta ja kantavuutta sekä mitoitetaan ajoradan leveydet,
kääntö- ja kohtaamispaikat nykyistä puutavaran kuljetuska-
lustoa vastaavaksi. Metsäteiden
perusparannukseen saa jatkossakin kemera-tukea. Rahoitustukea saa 40 % sekä toteutuksen että suunnittelun kustannuksiin. Uudessa kemerassa
tukikelpoisen metsätien metsätalouskäytön osuus tippuu 40
prosentista 30 prosenttiin tieyksiköiden mukaan laskettuna.
oltava vähintään 500 m, jotta se
olisi kemeratukikelpoinen.
KUNNOSTUSOJITUS
PALAUTTAA METSÄSI
KASVUKUNTOON
Metsien kasvun parantamiseksi on aikanaan tehty paljon
ojituksia, joita on nyt tarpeen
kunnostaa. Yleensä kunnostuk-
”Tien perusparannuksessa
laitetaan kuivatus ja kantavuus
sekä kääntöpaikat kuntoon”
Tällä on merkitystä erityisesti sellaisilla metsäteillä, joiden
varsilla on paljon kesämökkejä.
Uuden tien tekemiseen saatava
tuki on uudessa kemerassa nousemassa 30 %:iin kokonaiskustannuksista. Sekä uuden tien tekemisessä että vanhan perusparantamisessa tien pituuden on
selle on tarvetta, kun vanhasta ojituksesta on kulunut 20-25
vuotta. Metsäsertifiointi ja vesilaki edellyttävät suunnitelmia,
luontokohteiden huomioimista
ja mahdollisesti ilmoitusta ELYkeskukselle. Kemera-kohteissa
metsänhoitoyhdistys tekee hankehakemuksen yhteydessä oji-
tusilmoituksen, jonka tarkoituksena on parantaa vesitaloushankkeiden ennakkovalvontaa.
ja hakkuiden jälkeen puuston
kasvu elpyy ja metsikön laatu
paranee.
Kunnostusojitus on harvoin
pelkkää vanhojen ojien perkuuta. Joskus tarvitaan jopa uusi
virtaussuunta tai täydennysojia. Toisaalta kaikkia ojia ei aina
ole tarkoituksenmukaista avata.
Hyvä ojanpaikka saattaa löytyä
ojien välistä, koska ojien varret kasvavat monesti niin hyvin
puuta, ettei niitä kannata hakata
auki. Erilaisia eroosiota ja ravinteiden valuntaa estäviä rakenteita on monenlaisia, tutuimpia
lienevät lietekuopat ja laskeutusaltaat.
Valtio tukee kunnostusojitusta kemerarahoituksen kautta: ojituksiin ja niihin liittyviin
vesiensuojelurakenteisiin myönnetään tukea 40 % kokonaiskustannuksista. Kunnostusojitus on
useimmiten paras toteuttaa
yhteishankkeena, jolloin laajemman metsäalueen vesitalous saatetaan kerralla kuntoon.
Hankkeen vähimmäiskoko on
2 ha, joka voi koostua useammasta alueesta.
Kunnostusojitussuunnitelma
kannattaa ajoittaa suometsien
hakkuiden yhteyteen. Ojalinjahakuut nostavat usein hakkuukertymää huomattavasti eli ojituksen kustannukset saadaan
useimmiten takaisin suurempana kantorahatulona jo ojalinjahakkuissa. Kunnostusojituksen
Anna Nousiainen
Jos haluat kuulla lisää metsäteistä ja kunnostusojituksesta,
niin ota yhteyttä Anna Nousiaiseen, p. 050 4011 411 tai Jaakko Heikkiseen, p. 044 721 3148
Metsänomistajat • Savotta 11
Pielavedellä ja Lapinlahdella ollaan valmiina kesän töihin
Mhy Savotan PieLa -tiimi palvelee
metsänomistajia Pielavedellä,
Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä.
Koko työketju kokoontui
kehittämään toimintaa
metsänomistajaa entistäkin
paremmin palvelevaksi.
Mhy Savotan PieLa -tiimi kutsui koko joukkueensa 28.4. tiimipäivään. Mukana oli omien toimihenkilöiden lisäksi metsurit, sopimusurakoitsijat ja heidän työntekijänsä. Päivän aikana
puitiin yhteisiä toimintatapoja monelta kantilta. Maastossa vierailtiin harvennuskohteella,
hakkuualalla, energiapuutiheikössä ja taimikossa. Yhteinen tavoite on selvä – tarjota metsänomistajille parasta, laadukasta palvelua.
ERIKOISTUMINEN
PARANTAA PALVELUA
Mhy Savotan aloittaessa toimintansa vuonna
2013 siirryttiin myyjä-toteuttaja malliin. Sen
myötä toimihenkilöt voivat keskittyä ja erikoistua paremmin eri työtehtäviin ja siten tuottaa
metsänomistajille entistäkin parempaa palvelua.
Myyjät keskustelevat ja sopivat metsänomistajan kanssa metsänhoito- ja hakkuutöistä. Uusi
malli antaa heille enemmän aikaa olla tekemisissä metsänomistajien kanssa. Toteuttajat taas
keskittyvät toteuttamaan sovittuja töitä metsureiden ja urakoitsijoiden kanssa.
Maastokohteilla pohdittiin, mikä olisi metsänomistajalle kustannustehokkain vaihtoehto. Varhaisperkauksen tarpeessa olevassa
taimikossa käytiin läpi sekä metsurin työn että konekitkennän etuja. Korkeimmalla seisoo PieLa -tiimin vetäjä Saara Koskinen.
JOKAISEN METSÄNOMISTAJAN APUNA
”Kyllä paikallisen metsäasiantuntijan rooli erityisesti etämetsänomistajalle on suuri. Pahimmillaan metsänomistaja ei edes tiedä, missä
hänen metsänsä sijaitsee puhumattakaan siitä, mitä mahdollisuuksia metsä hänelle antaa”,
kertoo tiiminvetäjä Saara Koskinen.
Asiantuntijan tekemät esitykset ja tuki päätöksenteossa on usealle metsänomistajalle suuri helpotus. Metsien hoidossa kyseessä ovat
merkittävät rahanarvoiset asiat.
”Yhteyttä kauempana asuviin metsänomistajiin pidetään puolin ja toisin puhelimitse,
sähköpostitse ja varsinkin loma-aikoina myös
”nokakkain”. Tarkoituksemme on edelleen lisätä tiedotusta ja henkilökohtaisia yhteydenottoja varsinkin jäsenillemme”, Saara lupaa.
”Paikkakunnalla asuvat metsänomistajat
tekevät paljon itse metsänhoitotöitä, mikäli se
oman ajankäytön, osaamisen ja kunnon kannalta on mahdollista. Omatoimisetkin metsänomistajat kaipaavat metsäasiantuntijan näkemystä sekä tietoa ajankohtaisimmista asioista, esimerkiksi vallitsevasta puun hinnasta ja
muuttuvista Kemera-säännöksistä.”
Harvestian Ilpo Pennanen ja hakettaja Matti Luostari- Lapinlahden metsäasiantuntijat (edessä vas.) ”toteuttaja” Jarmo Nousiainen opastivat, miten hakkuutähteiden keräys optimoi- nen ja ”myyjä” Mikko Heikkinen ammattitaitoisen työketjunsa kanssa. Takana vasemmalla moto-yrittäjä Jaakko Ruotsalainen, kaivinkoneurakoitsidaan jokaisen toimijan osalta parhaalla tavalla.
jat Heikki Puurunen ja Raimo Mantsinen sekä metsuri Kari Taskinen.
TIIMIN METSURIT JA URAKOITSIJAT
Metsänhoitoyhdistys on merkittävä paikallinen työllistäjä. PieLa -tiimin alueella toimii 11
metsuria. Metsurit tekevät pääasiassa ennakkoraivausta, taimikon varhaishoitoa, taimikonhoitoa ja istutusta.
Mhy:llä on sopimuksia useiden urakoitsijoiden kanssa puunkorjuuseen, maanmuokkaukseen, lannoitukseen ja havujen ajoon. Uusia
urakoitsijoita työllistäviä työlajeja ovat konekitkentä, koneistutus ja fixteri-energiapuunkorjuu sekä koneellinen taimikonhoito.
Päivi Mäki
Pielavedellä runsaat 40 metsäammattilaista kävi vilkasta keskustelua metsänhoidosta ja hakkuista.
12
Uusi toimihenkilö •
A
Uusi hallituksessa •
JYRKI HUTTUNEN SAVOTAN HALLITUKSEEN
Jyrki Huttusen takana oleva lehtikuusikko on uudistettu 15 vuotta sitten vajaatuottoiseen lepikkorinteeseen.
V
ieremäläinen Jyrki Huttunen on pitkän linjan
metsänhoitoyhdistystoiminnan aktiivi. Hän
on toiminut valtuutettuna ja hallituslaisena jo parinkymmenen vuoden ajan sekä useina vuosina
myös mhy:n kokousedustajana liittotasolla. Vuosien mittaan metsänhoitoyhdistys on kasvanut
kooltaan yhdistymisien kautta - Vieremästä YläSavoksi ja lopulta Savotaksi.
Jyrki on monialayrittäjä. ”Sukupolvenvaihdos
tilalla tehtiin vuonna 1989. Vaihdoin tilan tuotantosuunnan 1990-luvun lopulla karjataloudesta
kasvinviljelyyn ja päätin keskittyä metsäpuolelle. Taksiautoilu tuli mukaan vuodesta 1993, ja se
on tuonut tasaisen lisätulon. Lisäksi tulee tehtyä
traktoriurakointia, muun muassa lumien aurausta
yksityis- ja metsäteillä.”
Tilalla tehdään pääosin itse metsänhoitotyöt
ja harvennushakkuut, joihin löytyy omasta takaa niin hakkuukone kuin ajokone sekä kevyttä
kalustoa. ”Päätehakkuut ja metsien hoidon suunnittelun, muokkaukset ja lannoitukset on hoitanut
metsänhoitoyhdistys. Myös taimet hankitaan Savotan kautta”, Jyrki kertoo. Isänsä hyvänä apuna
metsätöissä on metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi kouluttautunut ja parhaillaan metsätalousinsinööriksi opiskeleva poika Jarkko.
”Hallitustyöskentely on ollut mielenkiintoista.
Meillä on asiantunteva hallitus ja ennen kaikkea
ammattitaitoinen toiminnanjohtaja sekä hyvä organisaatio. Kaikki paneutuvat työhön tosissaan ja
vastuullisesti. Tieto kulkee nopeasti sähköisesti ja
päätöksiin on tietoa saatavilla.”
Jyrki Huttunen muistuttaa, että metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma palveluorganisaatio ja edunvalvoja. ”Metsänhoitoyhdistys on
ainoa toimija, joka ajaa vain ja ainoastaan metsänomistajien intressejä. Jäsenmaksu kuittaantuu äkkiä, kun käyttää palveluja ja muita etuja, mitä jäsenenä saa. Etenkin puun myynnissä mhy:n palveluista saa lisätiliä - katkonnan, ajourien ja jäävän
puuston valvonnan kautta.”
Mhy Savotan puunkorjuupalvelun yhteistyökumppanit •
Metsänomistajat • Savotta
METSÄNOMISTAJAN
KEVÄTKALENTERI
ARI ALOITTI METSÄSUUNNITTELIJANA
ri Toivanen on 25-vuotias metsätalousinsinööri Kuopiosta. Hän
valmistui keväällä 2013 Karelia-ammattikorkeakoulusta. Aikaisempaa työkokemusta Arilla on Suomen metsäkeskuksen julkisten
palvelujen Pohjois-Savon alueyksikössä, missä hän teki maastotöitä
laserkeilaushankkeeseen liitty”Odotan innolla tapaamisia
en.
metsänomistajien kanssa
”Luonteeltani olen rauhallinen, luotettava ja järjestelmälli- metsäsuunnittelun merkeissä.”
nen sekä pidän työstä, jossa saa
olla tekemisissä ihmisten kanssa”, Ari kertoo.
Ari aloittaa vapun jälkeen metsäsuunnitelmien laatimisen Metsähoitoyhdistys Savotan Koillis-Savon tiimin alueella.
- NYT JOUTUIN tarkistamaan, kuinka metsäsi on selvinnyt
talvesta! Ovatko taimet jääneet kuloheinän alle tai ovatko myyrät löytäneet taimikostasi oivan lounaspöydän? Koukkasivatko
syksyn ja talven myrskyt metsäsi kautta? Oliko kevättalven
lumikuorma puillesi liian raskas kantaa? Korjaavista
toimenpiteistä kannattaa keskustella oman metsäasiantuntijasi
kanssa. Yhteystiedot löydät takakannesta.
- NYT ON viimeisin hetki kysellä meiltä taimia tämän
kevään istutuksiin!
- SELVITÄ JA SUUNNITTELE, mitkä taimikot ja nuoret kasvatusmetsät kannattaa hoitaa kuntoon tulevana kesänä ja syksynä?
Kemera-avustuksen saaminen edellyttää ennakkosuunnitelman tekemisen! Tukikelpoisia ovat taimikot 0,7 metristä
alkaen aina ensiharvennusmetsiin saakka. Jos metsänomistajan omat voimat, aika tai taito ei riitä, metsänhoitoyhdistyksen
ammattitaitoiset metsurit ja myös konevoimaa on saatavilla.
- KESÄKORJUUKELPOISTEN LEIMIKOIDEN kysyntä on nyt
kuumimmillaan. Kattava tieto kysynnästä ja eri puutavaralajien hintatasosta löytyy meiltä.
- TILAA kasvatuslannoitukset mhy:stä 22.5. mennessä.
- NYT ON mahlan juoksutusaika parhaimmillaan.
Muistathan kuitenkin, että se ei kuulu jokamiehenoikeuksiin!
- KORVASIENET ODOTTAVAT poimijaansa mm. pari vuotta
sitten muokatuilla uudistusaloilla. Voit perustaa tulevia keväitä
varten oman korvasieni”viljelmän” hautaamalla sanomalehtiä
hiekkapitoiseen maahan ja/tai kasaamalla kuorijätettä
hiekkamaalle.
SAVOTAN
TAPAHTUMAKALENTERI
• 3.-4.7. Eukonkannon MM-kisat Sonkajärvellä.
3.7. Metsätapahtumassa klo 11 alkaen
tuote-esittelyjä, työnäytöksiä, metsätaitokilpailu ja kuormaimen käytön taitokisa.
Klo 16-18 maakunnallinen metsäseminaari
“Etteenpäen mäntyä” Lyseotien koulun
juhlasalissa.
• 23.7. Rantakalailta Pielavedellä
• 31.7.-1.8. Naisten metsäretki Tampereelle
• 7.8. Metsäiltamat Kivennavalla
• 15.8. Lantonsuon avoimet ovet Varpaisjärvellä.
Yhteistyössä Kuopion Energia, Vapo, Harvestia ja
Mhy Savotta
Tervetuloa!
Kaskihake Oy
– maakunnallinen
metsäenergian toimittaja
Kaskihake Oy toimittaa maakunnan energiantuottajille metsähaketta noin 150 000 kuutiometriä
vuodessa. Haketta toimitetaan mm. Kiuruvedelle,
Vieremälle, Lapinlahdelle, Nilsiään ja Kuopioon.
Energiapuun hankinnassa tehdään yhteistyötä
paikallisten metsänhoitoyhdistysten, puunjalostajien ja metsänomistajien kanssa.
Energiapuun käyttö on lisääntynyt Pohjois-Savossa reippaasti viime vuosina. Kuopion Energia
on lisännyt paikallisen puun käyttöä energiantuotannossaan uusien investointien myötä. Maakunnallinen energiayhtiö, Savon Voima, käyttää
kaukolämmön ja sähkön tuotannossa pääasiassa paikallisia polttoaineita, energiapuuta, sahojen
sivutuotteita ja turvetta. Vieremä on huippuesimerkki paikallisten puupolttoaineiden hyödyntämisessä. Vieremän aluelämpölaitos käyttää lähes
100 prosenttisesti puupolttoaineita kaukolämmön
tuotannossa.
Kaskihake Oy on yli 50 pohjoissavolaisen koneyrittäjän v. 2007 perustama ja omistama vahvasti maakunnallinen metsäenergian hankintayritys.
T A I M I A ,
Meillä on ollut
tapana selviytyä!
ENERGIAPUULEIMIKKO KAUPAKSI
Mhy:n puunkorjuupalvelu on metsänomistajalle
kannattava valinta energiapuukohteelle. Korjuupalvelu hoitaa korjuun ja tekee kaupan markkinahintaan, aina metsänomistajan parhaaksi. Samalla
metsä tulee hoidettua ammattitaidolla. Ostaja hakettaa energiapuun tienvarsivarastolla.
Kaskihake on yksi Savotan puunkorjuupalvelun kumppaneista ja paikallisista energiapuun ostajista.
J O T K A
Itä-Suomi
Luostaritie 15
71210 Tuusjärvi
Puh. 0205 64 4912
Fax. 0205 64 4916
K E S T Ä V Ä T
Metsänomistajat • Savotta 13
Työohje •
Metsänomistajan matkassa •
Nestemäinen boori
on helppo levittää
paineruiskulla
KERTTU RAIVAUSOPPIIN
Boorilannoitteen levitysmäärä hehtaarille on 1520 litraa Bortracia ja 30-60 litraa vettä. Levitetään
tasaisesti kuviolle, ei siis erityisesti kasvatettavan
puun oksille, neulasille tai tyvelle. Paras ja pitkävaikutteisin teho saadaan tasaisella levityksellä
koko alueelle.
Ruisku pitää huuhdella huolellisesti (ja pumpata) vedellä levityksen jälkeen. Jos seos kuivuu
ruiskuun, se voi rikkoontua.
Samalla voi levittää heinän torjunta-aineen,
mutta silloin pitää huomioida suojavarusteet ja
hengityssuojaimet. Itse Bortac ei ole luokiteltu
vaaralliseksi aineeksi.
Levitä nestemäinen Bortrac sulan maan aikaan
ja hyvän sään aikaan. Älä tee levitystä kovan tuulen tai myrskyn, kaatosateen tai paahtavan auringonpaisteen aikaan. Testaa menekki vedellä ennen lannoitteen levittämistä.
Nestemäisen boorin levitys on mahdollista
tehdä myös traktoriruiskulla, erilaisilla moottoriruiskuilla, koneistutuksen ja –kitkennän yhteydessä sekä maanmuokkauksen yhteydessä (edellyttää erillistä laitteistoa). Traktoriruiskulla levitettäessä vesimäärää nostetaan 200 l/ha.
Paineruisku 7 litraa
– helppokäyttöinen,
tarkka ja
taloudellinen
Mhy Savotta opettaa uusia metsänomistajia Kerttu ja Iivo Niskasta raivaussahatöihin. Suunnitelma Kertun palstalla tehtävään taimikon harvennukseen on valmiina ja töihin aletaan alkukesästä.
Vieremän Rautia K-maatalous Veljekset Heiskanen on lahjoittanut
uusille metsänomistajille työvälineet - Kertulle moottorisahan ja Iivolle raivaussahan.
Boorilannoite
62,00 €
Boorin ja ruiskun löydät Savotan Puodista.
Bortrac – nestemäinen
boorilannoiteliuos.
Soveltuu pienialaisten
koivikoiden ja
kuusikoiden
terveyslannoituksiin.
TEHOKKAASTI, TARKASTI
JA TURVALLISESTI.
HUSQVARNA 545 FX/FXT
FUNCTIONALKYPÄRÄ KAUPAN
PÄÄLLE
MOOTTORISAHA KUOPIOON
Husqvarna 545 FX/FXT tai
555 FX/FXT -raivaussahan
ostajalle Functional-kypärä
kaupan päälle.
Kaikkien 10.4. mennessä Mhy
Savotan lannoituspalvelun
tilanneiden kesken arvoimme
laadukkaita työvälineitä.
Voittajat ovat:
Moottorisaha - Miskala Riitta,
Kuopio
Retkikirves - Katainen Hannu,
Pielavesi
Pokara - Käsnänen Herman,
Palonurmi
Onnittelut voittajille!
Jukka Haataja Mhy Savotasta ja kauppias Jaakko Solmu Kuopion Konesolmusta luovuttivat moottorisahan Riitta Miskalalle.
Metsänhoitoyhdistyksen
jäsenenä saat etuna
LähiTapiolan
899 €
ARVO: 74 €
HUSQVARNA 543 XP
599 €
KAMPANJAHINTA
(NORM. 629 €)
Pyörä-Manninen Nilsiä
Savon Proservice Iisalmi
Neste Pielavesi
Kaavin Autotarvike
utuus!
u
u
t
t
e
t
o
d
o
a
s
s
lo
u
T
kotivakuutuksesta -10 % ja
metsävakuutuksesta -10 % tai -15 %.
Lisätietoa saatte osoitteesta www.lahitapiola.fi/ita
tai lähimmältä LähiTapiolan konttorilta. Voitte myös ottaa
meihin yhteyttä puhelimitse numerosta 017 684 3800.
Honda TRX500 FPE T3
traktorimönkijä
10 490,Kysy lisää!
Agrimarket IISALMI
puh. 010 7684031 Matti Karhu
ITÄ
Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min
(alv 24 %) kaikista liittymistä.
+ toimituskulut 300,-
14
Metsänomistajat • Savotta
Huolellisuutta taimihuoltoon - onnistuneen
metsänuudistamisen edellytys
ANNA TAIMIEN SULAA RAUHASSA
Taimien sulamiseen varjoisassa paikassa on syytä varata riittävästi aikaa; neljästä päivästä viikkoon.
Mikäli istutus venyy taimien sulamisesta yli kaksi viikkoa, on taimilaatikot avattava kokonaan, jotta taimet saavat reilusti valoa.
Pakkasvarastoitujen taimien juuri-
paakkujen on oltava ehdottomasti sulia
istutusvaiheessa. Lisäksi juuripaakusta
tulee kevyesti puristettaessa tippua vettä.
Muovilaatikoissa saapuneet sulat
taimet on varastoitava varjoisaan ja tasaiselle alustalle. Taimien veden saanti
on varmistettava päivittäin. Juuripaakut
eivät saa päästä kuivumaan. Taimisäkkien suuaukot on käärittävä alas heti
taimien saavuttua.
ISTUTA KESKELLE MÄTÄSTÄ
Kaikki havupuun taimet on käsitelty taimitarhalla tukkimiehentäitä vastaan. Käsittelyn vuoksi suojakäsineiden
käyttö istutuksen yhteydessä on pakollista. Myös käsivarret kannattaa suojata.
Istutuksessa on tärkeää muistaa pari asiaa. Tarvittaessa tiivistä mätäs jalalla ennen istutusta. Mätäs ei saa hajota,
kun painat putken siihen. Taimi tulee istuttaa mättään päälle, keskelle mätästä.
Taimi istutetaan niin syvälle, että paakun pinnan päälle tulee 5-10 cm maata.
Lopuksi maa tiivistetään taimen ympäriltä kengän kärjellä ja varmistetaan,
että taimi tulee suoraan. Hyvä istutuspaikka on tärkeämpi kuin tasainen taimiväli. Pyri noin 2 metrin istutusväliin.
Pidä huolta
i
s
ä
t
s
ö
perinn
ksella
oorilannoitu
b
n
ä
ts
e
m
n
ästät
Kasvava
hävikkiä ja sä
n
e
d
u
u
is
va
€ / ha.
ehkäiset tule
jopa 20 000
selvää rahaa
PAIKALLISTA ASIANTUNTEMUSTA
JA PALVELUA METSÄNOMISTAJILLE
SÄÄSTÖPANKKI OPTIASTA
Asiantuntijamme auttavat sinua mm.
• Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä
• Sukupolvenvaihdoksissa ja metsätilakaupoissa
• Rahoitusasioissa
OTA YHTEYTTÄ – KARTOITETAAN YHDESSÄ
SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT!
IISALMI,
Savonkatu 15, puh. 029 041 2500
Juhani Ahontie 2, puh. 029 041 2610
SONKAJÄRVI, Lyseotie 1, puh. 029 041 2570
VARPAISJÄRVI, Kauppatie 25, puh. 029 041 2580
VIEREMÄ, Ponssentie 2, puh. 029 041 2590
NILSIÄ, Nilsiäntie 71, puh. 029 041 2580
LAPINLAHTI,
K Y S Y L I S Ä Ä O M A LT A M E T S Ä N E U V O J A LT A S I .
W W W.ECOL AN.FI
·
P. 0 4 0 0 5 7 8 9 8 8 , H A N N U T U K I A I N E N
www.saastopankki.fi/optia
Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min
Taimilaatikot tuodaan taimitarhalta varastoterminaaleihin joko sulana muovilaatikoissa/säkeissä tai pakastettuna
pahvilaatikoissa. Tänä keväänä yli puolet taimista tulee jo pakasteena. Pahvilaatikoiden etuna on helppo ja siisti
liikuteltavuus. Pakkasvarastointi mahdollistaa pitkän toimitusjakson aina kesäkuun puoleen väliin saakka, jolloin
taimet voidaan pitää lepotilassa haluttuun istutusaikaan saakka.
Pakkastaimet saapuvat kuormalavoille pinotuiksi laatikkotorneiksi ja
muovikääreeseen ympäröitynä. Sulamisvaiheessa muovikelmut poistetaan
ja avataan laatikoiden tuuletusaukot
(kädensijat). Asettele laatikot niin, että
ilma kiertää laatikoiden välissä. Myös
muut havainnot saapuneiden taimien
laadusta on hyvä tehdä heti saavuttua.
Metsänomistajat • Savotta 15
FIXTERI ENERGIAPUUHAKKUUTA KORJUUPALVELUNA
Mhy:n tyytyväisiä asiakkaita •
Metsänhoitoyhdistys Savotta tarjoaa mahdollisesti Fixteri energiapuuhakkuuta korjuupalveluna jo
ensi kesänä.
”Mikäli kaikki suunnitelmat toteutuvat uuden yrittäjän kanssa ja uusi kemera saadaan voimaan, ensi kesänä voidaan jo alkaa puimaan ryteliköitä,” sanoo korjuupalveluvastaava Minna
Karppinen. ”Risukkoiset metsät siivotaan kasvukuntoon, jolloin metsän pohja saa enemmän valoa
ja ravinteita. Tämä saa uuden metsän kasvamaan
paremmin.”
Parhaiten Fixteri energiapuuhakkuu soveltuukin yleensä hoitamattomiin metsiin. Metsää
ei tarvitse ennakkoraivata ennen hakkuuta. Kerä-
VALMA ON ONNELLINEN
METSÄNOMISTAJA
tyt risut paalataan ja ajetaan tienvarteen ja lopulta
haketettuna energialaitoksille sähkön ja/tai lämmöntuotantoon.
Sopiva kohde on 20-30 -vuotias nuori metsä,
jossa puuston pituus on 8-14 m ja keskiläpimitta
9-14 cm. Jos sinulla on vähintään 1 ha Fixteri-korjuuseen soveltuvia kohteita, ota yhteyttä Mhy Savotan korjuupalvelu –tiimiin! Käymme katsomassa maastossa kohteen soveltuvuuden ja teemme
sinulle tarjouksen!
Käy katsomassa Savotan
kuvagalleriassa kuvia Fixteri
työnäytöksestä www.mhy.fi/savotta
ONKO SINULLA
ENERGIAPUULEIMIKKO?
Mhy Savotan korjuupalvelu hoitaa
kohteen korjuun. Me myös myymme
energiapuun puolestasi
markkinahintaan.
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous
Mhy Savotasta!
P
Aki Kärkkäinen,
Koillis-Savo, p. 050 599 9823
Sami Hoffren,
Pielavesi , p. 040 1798 004
Jarmo Nousiainen,
Lapinlahti ja Varpaisjärvi,
p. 040 525 5726
Antti Komulainen,
Ylä-Savo, p. 044 721 3116
Janne Makkonen,
Ylä-Savo, p. 044 721 3144
www.mhy.fi/savotta
Myyrät ovat monin paikoin tehneet taimikoissa tuhojaan! Käy tarkistamassa,
miltä sinun taimikossasi näyttää. Täydennystaimia on vielä saatavana.
Hyvistä siemenistä
kasvaa tuottava metsä
TAPIO SILVA Oy
puh. 0294 32 6000
www.tapio.fi
ielaveden Heinämäessä pienehkön metsätilan omistava Valma
Kettula sanoo olevansa onnellinen metsänomistaja. ”Tuntuu kivalta ja juhlavalta omistaa metsää. Pelkästään jo se on hienoa, että
voi kävellä omassa metsässään ja nähdä siellä kaikenlaista mukavaa, vaikkapa edestä pyrähtävän pyyn tai liito-oravan papanoita.”
Kettula on tarkka luonnon havainnoija. Oman metsän kasvilöytöjä ovat muun muassa valkolehdokki, maariankämmekkä, soikkokaksikko ja mustakonnanmarja. Oman pihapiirin ja metsän eläimistön kuningaslaji on liito-orava, joka on asustanut tilalla jo 25
vuotta. Kettula kertoo, että liito-oravan oleilu paljastuu puiden juurelle tippuneista papanoista.
”Tilan metsiin on ripustettu pönttöjä, joissa nykyisin todennäköisesti kahdessa asustaa liito-orava. Yhden pöntön on valloittanut
varpuspöllö. Viime kesänä näin vihdoin liito-oravan ilmielävänä.
Aamuhämärässä se ilmestyi pihapuuhun laitetusta pöntöstä, istua
nökötti puussa hetken aikaa ja katosi sitten auringon noustessa takaisin pesäänsä.”
Valma Kettula myöntää, että metsänomistaminen tarkoittaa
myös paljon työtä. ”Kun perin tämän tilan, vanhat metsät oli juuri
hakattu ja edessä oli metsänviljely ja taimikonhoito. Mieheni eläessä kylvimme uuden metsän, teimme paikkausistutusta ja taimikonhoitotöitä. Omasta metsästä otettiin polttopuuta vuosikaudet. Tänä
talvena metsässä tehtiin ensimmäisen kerran harvennushakkuu,
josta odotan jäävän jotain käteenkin.”
Harvennushakkuu toteutettiin Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta, lopputulokseen Kettula on enemmän kuin tyytyväinen. ”Kyllä nyt on mieli hyvä, kun metsä näyttää kauniilta! Kasvamaan jätetyissä puissa ei ole kolhuja, ja metsään aukesi polkuja,
joita pitkin on hyvä kävellä. Liito-oravan ja varpuspöllön asumaalue lähiympäristöineen jätettiin hakkuussa koskematta.”
Hakkuun yhteydessä Kettulan pihapiiristä poistettiin metsurityönä kookkaita koivuja ja mäntyjä. ”Pihapuihin jotenkin kiintyy
yksilöinä, mutta siitä huolimatta en ole vielä osannut surra niiden
kaatamista. Tilalle sain valoa ja avaruutta sekä turvallisuuden tunteen siitä, että ei tarvitse pelätä talon päälle myrskyssä kaatuvia
puita.”
Saara Koskinen
Savotan puoti
Metsänomistajat
Istutusputki
alkaen 115,00 €
Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJAN VERKKOKAUPPA
Kaikki tarvikkeet omatoimiseen
metsänhoitoon.
Tutustu heti www.savotanpuoti.fi
Taimivakka
47,00 €
HINNAT SIS. ALV +TOIMITUSKULUT
Paineruisku 24,90 €
Metsänomistajat • Savotta
O ta t
n!
altee
Metsänhoitoyhdistys Savotta palveluksessasi
sähköposti: [email protected]
kotisivut: www.mhy.fi/savotta
facebook: Metsänhoitoyhdistys Savotta ry
HALLINTO
Rauno Karppinen
toiminnanjohtaja
Iisalmi
vuorotteluvapaalla
30.9. asti
Jukka Haataja
va. toiminnanjohtaja
Lapinlahti
p. 0400 172 274
Paula Ruotsalainen
toimistonhoitaja
Iisalmi
p. 044 721 3111
Hanna Makkonen
toimistonhoitaja
Vieremä
p. 044 721 3161
METSÄNHOITO- JA KORJUUPALVELUN TOTEUTUS
Minna Karppinen
korjuupalvelu- ja
toteutusvastaava
Iisalmi
p. 044 582 2510
Aki Kärkkäinen
metsäasiantuntija
Koillis-Savo
p. 050 599 9823
Sami Hoffren
metsäasiantuntija
Pielavesi
p. 040 1798 004
Antti Komulainen
metsäasiantuntija
Ylä-Savo
p. 044 721 3116
METSÄTILAVÄLITYS JA
SUKUPOLVENVAIHDOS
Jouni Peltonen
metsäasiantuntija
Iisalmi, Lapinlahti,
Pielavesi (toimisto), Sonkajärvi, Vieremä
p. 0400 371 106
IISALMEN TOIMISTO
Päiviönkatu 22,
74100 IISALMI
p. 044 721 3111
LAPINLAHDEN TOIMISTO
Juustolantie 7
73100 LAPINLAHTI
JUANKOSKEN TOIMISTO
Lapinpaadentie 8
73500 JUANKOSKI
NILSIÄN TOIMISTO
Laitisenmäentie 11
73300 NILSIÄ
p. 0400 265 579
KAAVIN TOIMISTO
Liiketie 2
73600 KAAVI
PIELAVEDEN TOIMISTO
Puistotie 23
72400 PIELAVESI
IISALMI
Alue 1.
Leena Kukkonen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3165
VIEREMÄN TOIMISTO
Ponssentie 1,
74200 VIEREMÄ
p. 044 721 3161
Alue 2.
Juha Kiiskinen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3115
Alue 3.
Jarkko Ronkainen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3113
Alue 4.
Marko Mustonen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3145
Alue 22.
Antti-Jussi Väänänen
metsäasiantuntija
p. 0400 174 025
Alue 12.
Jukka Hintikka
metsäasiantuntija
p. 0400 208 472
Alue 7.
Antti Komulainen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3116
JUANKOSKI
KAAVI
Alue 10.
Pekka Launonen
metsäasiantuntija
p. 040 727 4617
Alue 6.
Jaakko Heikkinen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3148
Alue 13.
Kirsi Tahvanainen
metsäasiantuntija
p. 0400 190 214
Alue 14.
Pekka Varis
metsäasiantuntija
p. 0400 174 028
Sinikka Voutilainen
kiinteistövälittäjä,
LKV
Juankoski, Kaavi,
Nilsiä (toimisto),
Varpaisjärvi
p. 040 720 1114
Marko Mustonen Pekka Varis
metsäasiantuntija metsäasiantuntija
p. 044 721 3145
p. 0400 174 028
Henri Väänänen
metsäasiantuntija
Koillis-Savo
p. 0400 203 363
Anna Nousiainen
Ari Toivanen
metsäsuunnittelija metsäasiantuntija
Pielavesi
p. 050 389 8229
p. 050 4011 411
OJAT JA TIET
Jaakko Heikkinen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3148
PIELAVESI
Alue 8.
Vesa Ahola
metsäasiantuntija
p. 044 721 3163
Alue 17.
Eero Pääkkö
metsäasiantuntija
p. 0400 299 855
VARPAISJÄRVI
Alue 15.
Juha Kekäläinen
metsäasiantuntija
p. 040 567 9035
METSO HANKEET
TILA-ARVIOT
VIEREMÄ
Alue 5.
Veijo Pursiainen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3146
Janne Makkonen
metsäasiantuntija
Ylä-Savo
p. 044 721 3144
METSÄSUUNNITTELU
VARPAISJÄRVEN TOIMISTO
Kauppatie 26
73200 VARPAISJÄRVI
SONKAJÄRVI
NILSIÄ
Alue 9.
Veli Matti Komu
metsäasiantuntija
p. 0400 174 027
SONKAJÄRVEN TOIMISTO
Käyntios. Koulutie 7
Postios. Kyröntie 4
74300 SONKAJÄRVI
p. 044 721 3111
Jarmo Nousiainen
metsäasiantuntija
Lapinlahti ja
Varpaisjärvi
p. 040 525 5726
Alue 16.
Antti Bovellan
metsäasiantuntija
p. 040 519 3937
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän!
Alue 18.
Saara Koskinen
metsäasiantuntija
p. 0400 378 819
Alue 19.
Kirsti Koukkari
metsäasiantuntija
p. 0400 123 459
LAPINLAHTI
Alue 11.
Aripekka Kärnä
metsäasiantuntija
p. 0400 378 814
Alue 20.
Mikko Heikkinen
metsäasiantuntija
p. 044 582 2520
mikkoj.heikkinen
@mhy.fi
Alue 21.
Toni Haapakorpi
metsäasiantuntija
p. 0400 330 678