Taloussuunnitelma 2015 - 2017
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 - 2017 Talousarvio 2015 Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 30.10.2014 § 67 Pta-liite 34 Yhtymähallitus 27.11.2014 § 77 Pta-liite 37 Yhtymäkokous 18.12.2014 § 17 Pta-liite 6 Sisältö 1 Yleiset lähtökohdat ..................................................................................................................................... 3 1.1 Toimintaympäristön kuvaus ......................................................................................................... 3 1.2 Taloudelliset ja toiminnalliset lähtökohdat ................................................................................... 4 1.3 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta ................................................................................ 4 1.4 Etevan konsernirakenne .............................................................................................................. 5 1.5 Etevan vuosikello 2015 ................................................................................................................ 6 2 Strategiaosa ................................................................................................................................................ 7 2.1 Etevan arvot ................................................................................................................................. 7 2.2 Etevan palvelulupaus ................................................................................................................... 8 3 Käyttötalousosa .......................................................................................................................................... 9 3.1 Asumispalvelut ja päiväaikainen toiminta .................................................................................... 9 3.1.1 Asuminen ja perhehoito ............................................................................................................... 9 3.1.2 Päiväaikainen toiminta ............................................................................................................... 13 3.2 Erityispalvelut ............................................................................................................................. 16 3.2.1 Palveluratkaisut ja asiantuntijapalvelut ...................................................................................... 19 3.2.2 Kehitysvammapsykiatria ............................................................................................................ 21 3.3 Tukipalvelut ja kuntayhtymän johto ............................................................................................ 23 4 Uudenmaan Vammaispalvelut Oy ........................................................................................................... 26 5 Tuloslaskelmaosa ..................................................................................................................................... 27 6 Investointiosa............................................................................................................................................ 29 7 Rahoitusosa .............................................................................................................................................. 30 8 Henkilöstösuunnitelma ............................................................................................................................ 31 8.1 Vakanssit ja niiden kehitys ......................................................................................................... 31 8.1.1 Vakanssin perustaminen ja lakkauttaminen sekä vakanssin käyttö .......................................... 31 8.1.2 Vakanssin perustaminen toimintavuoden aikana ...................................................................... 31 8.1.3 Vakanssipankki .......................................................................................................................... 32 8.1.4 Rekrytointi .................................................................................................................................. 32 8.1.5 Vakanssien kehitys .................................................................................................................... 33 8.1.6 Rakenteelliset muutokset 2015 .................................................................................................. 33 8.2 Henkilötyövuosien kehitys .......................................................................................................... 34 8.3 Osaamisen kehittäminen ........................................................................................................... 35 1 Yleiset lähtökohdat Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 - 2017 1 Yleiset lähtökohdat 1.1 Toimintaympäristön kuvaus Eteva kuntayhtymällä on 47 omistajakuntaa Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä eli kahdella tulevalla sote-alueella. Alueen väestöpohja on noin 1,3 miljoonaa asukasta. Eteva on suurin vammaisalan toimija Suomessa: palveluja käyttäviä asiakkaita on noin 2 000 ja henkilökuntaa noin 1 300, joista 96 % on lähityöntekijöitä. Etevalla on asiakkaita myös muista kuin jäsenkunnista. Etevan palvelutuotanto koostuu asumispalveluista, päiväaikaisesta toiminnasta, kehitysvammapsykiatrian palveluista sekä laaja-alaisista asiantuntijapalveluista, joita tarjotaan koko valikoima kevyestä raskaaseen palveluun asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Erityishuoltopiirinä Eteva vastaa myös erityishuoltopiireille kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä. Kehitysvammaisia henkilöitä on keskimäärin 1 % väestöstä (vaihteluväli 0,8 - 1,4 %). Vaikeaja monivammaisia on puolestaan 0,6 % väestöstä. Kehitysvammaisilla henkilöillä on paljon sosiaalisia, kommunikaatioon liittyviä, kasvatuksellisia ja lääketieteellisiä erityistarpeita, jotka ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kehitysvammaisten henkilöiden erityistarpeiden tunnistaminen, tarvelähtöisen avun tuottaminen sekä toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen (ml. kuntoutus) vaativat monialaista osaamista, joka on erityishuollon erityinen vahvuus. Erityishuoltopiirien verkosto luotiin 60-70-luvuilla. 70-luvulta lähtien kehitysvammaisten elinikä on pidentynyt Suomessa 30 vuodella. Erityishuolto on uudistumassa valtion periaatepäätöksen mukaisesti ja laitoshuolto on tarkoitus purkaa vuoteen 2020 mennessä. Eteva on toteuttanut laitoshuollon purun ensimmäisenä erityishuoltopiirinä jo alkuvuonna 2011. Tämä kehitys on osaltaan lisännyt kriisipalvelujen, moniammatillisen kuntoutuksen ja tutkimuksen tarvetta. Etevassa tähän on vastattu panostamalla asiantuntijaosaamiseen, kehitysvammapsykiatriaan sekä tukitiimi- ja tukiryhmätoimintaan, joista osa on liikkuvaa toimintaa. Osana vuonna 2014 toteutettua Etevan strategian uudistamista tunnistettiin myös toimintaympäristön keskeiset muutostekijät: • kunta- ja sote-uudistukset (sis. rahoitusmallit) • muut lainsäädännön uudistukset (kuten sosiaalihuoltolaki, itsemääräämisoikeuslaki, kuntalaki, vammaislainsäädännön kokonaisuus, perhehoitolaki) • kuntasektorin ja koko julkisen hallinnon kiristyvä taloustilanne • väestön ikärakenteen muutos • ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys • henkilöstön pätevyysvaatimuksien mahdolliset muutokset • valtion halu lisätä yksityiskohtaista ohjausta vs. paikalliset innovaatiot ja toimintamallit • palvelujen ulkoistaminen ja kunnallistaminen yhtä aikaa • teknologian kehitys • kilpailun lisääntyminen • asiakaskunnan monimuotoistuminen ja uudet asiakasryhmät • arvopohjan murentumisen riski 3 1 Yleiset lähtökohdat • asiakkaan valinnanvapauden lisääntyminen • kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön merkityksen lisääntyminen • turvallisuusuhkien lisääntyminen Yhteistyössä omistajakuntien ja muiden tilaaja-asiakkaiden kanssa sovitaan Etevan kehittämislinjat ottaen huomioon toimintaympäristön keskeiset muutostekijät ja vammaisalan yleiset kehittämistarpeet. Eteva valmistautuu käynnissä oleviin uudistuksiin huomioiden ne toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen. Näin on tapahtunut esimerkiksi palvelutuoteluetteloa uudistettaessa. 1.2 Taloudelliset ja toiminnalliset lähtökohdat Eteva on käynyt syksyllä 2014 pääosin seudulliset sopimusohjausneuvottelut jäsenkuntiensa kanssa. Kuntien taloustilanne on kireä, mikä heijastuu myös Etevalle asetettaviin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vuonna 2015 asiakasmäärät pysyvät pääosin vuoden 2014 tasolla. Tähän muodostavat poikkeuksen Lahden kaupungille ja Peruspalvelukeskus Aavalle vuonna 2010 tehdyn päätöksen pohjalta 1.1.2015 siirtyvät yksiköt sekä Lohjalle ja Vihtiin vuoden 2015 syksyllä avattavat uudet yksiköt. Lisäksi Mäntsälän kunta ja Heinolan kaupunki siirtävät päiväaikaisen toiminnan asiakkaita omien palveluidensa piiriin yhteensä 20 - 30 henkeä. Etevan talousarvio vuodelle 2015 on valmisteltu hyvin tiukasti ja jäsenkuntien taloustilanne huomioiden. Palkkoihin on sisällytetty 0,7 % korotusvara, Etevan maksettavaksi jäävät kiinteistökulut eivät nouse ja muissa toimintakuluissa nousua on enimmillään 1 %. Etevassa on lisäksi laadittu talouden tasapainotusohjelma vuosille 2014 – 2016. Tasapainotusohjelman toimenpiteet heijastuvat suoraan Etevan vuoden 2014 tulokseen, joka ennustetaan olevan ensimmäisen kerran positiivinen kuntayhtymän perustamisen jälkeen. Tasapainotusohjelman toteuttamista jatketaan suunnitellusti vuosina 2015 ja 2016. Toiminnan tehostamiseksi on käynnistetty muun muassa seuraavia toimenpiteitä: asumispalveluiden esimiesuudistus, asumisen ja päiväaikaisen toiminnan yhdistäminen yhdeksi vastuualueeksi, elintarvikkeiden ja ateriapalveluiden kilpailutus, kuljetuskustannusten vähentäminen, sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotto sekä päiväaikaisen toiminnan liikkuvuuden lisääminen ja sitä kautta kiinteiden tilojen määrän vähentäminen. Etevan toiminnan tehostamista hidastavat toisaalta muun muassa hyvinkin pitkäaikaiset vuokrasopimukset. Etevassa on toteutettu vuoden 2014 aikana palveluiden tuotteistus- ja hinnoitteluprosessin uudistaminen. Palvelutuoteuudistuksen myötä myös tuotteiden hinnoittelumalli on uudistettu. Uuden palvelutuotehinnaston lähtökohtana toimii Etevan perussopimus. Tavoitteena on ollut asiakaslähtöinen, läpinäkyvä, jäsenkuntia tasapuolisesti kohteleva ja omakustannushinnoitteluun pohjautuva tuoteportfolio, sekä tätä kautta myös kuntayhtymän talouden entistä parempi hallittavuus. Uudistuksen myötä osassa tuotehinnoista on tapahtunut laskua ja osassa nousua. Samassa yhteydessä on myös uudistettu tukipalveluiden kustannusten vyörytysperiaatteet, jotta ne kohtelisivat mahdollisimman oikeudenmukaisesti eri vastuualueita. Vuoden 2015 alussa tapahtuva palveluiden kunnallistaminen (Lahti, Aava ja Oiva) nostaa palvelutuotteiden hintoihin sisältyvää vyörytysten osuutta ja sitä kautta muiden jäsenkuntien palvelutuotteiden hintatasoa, koska kokonaissuoritemäärä pienenee. 1.3 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Kuntalain 65 § mukaisesti valtuuston, Etevassa yhtymäkokouksen, on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokouksen on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kol- 4 1 Yleiset lähtökohdat meksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Yhtymäkokoukseen nähden sitovaksi eräksi talousarviossa voidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate. Myös toiminnallisia tavoitteita voidaan määritellä sitoviksi. Etevassa kuntayhtymän toimintakate on sitova yhtymäkokoukseen nähden. Investointiosassa Etevan johtoryhmällä on oikeus tehdä alakohtien välisiä siirtoja. Yhtymähallitus päättää investointiosan mahdollisista määrärahaylityksistä. 1.4 Etevan konsernirakenne Eteva-konserniin kuuluvat Eteva kuntayhtymä emoyhteisönä ja sen 100 % omistama Uudenmaan Vammaispalvelut Oy. Kiinteistöyhtiö vastaa toimitilojen hankinnasta, ylläpidosta ja kunnostuksesta sekä kiinteistöhallinnosta ja omistuksesta. Konserniin kuuluu myös Hämeenlinnassa sijaitseva Virvelinranta Oy, jonka omistavat Eteva-konserni (60 %) ja Hämeenlinnan kaupunki (40 %). Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n ja Pääjärven kiinteistöpalvelut Oy:n hallitukset ovat laatineet 5.8.2014 päivätyn sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy sulautetaan Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:öön 31.12.2014. Sulautumisen ehtojen mukaan vastaanottava yhtiö Uudenmaan Vammaispalvelut Oy antaa sulautumisvastikkeena Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy:n osakkeenomistajalle yhden kappaleen vastaanottavan yhtiön osakkeita eli sulautumisvastike on yhteensä yksi osake, arvoltaan 1 000,00 euroa. Eteva kuntayhtymä vastaa henkilöasiakkaille suunnatusta palvelutuotannosta, konserniohjauksesta sekä hallinto- ja tukitoiminnoista. Eteva tilaa tarvittavat toimitilat omistamiltaan osakeyhtiöiltä, ja Etevan hallitus päättää osakeyhtiöiden omistajaohjauksesta. Uuden kuntalain voimaantulon myötä Etevassa laaditaan vuoden 2015 alussa uudet omistajaohjaukseen liittyvät ohjeet. Eteva-konsernin yhteisinä tukipalveluina toteutetaan talous-, hallinto- ja tietohallintopalvelut, henkilöstöhallinto soveltuvin osin sekä sisäinen tarkastus. 5 1 Yleiset lähtökohdat 1.5 Etevan vuosikello 2015 Q1 Q4 • Sopimusohjausneuvottelut käydään loppuun Palvelusopimukset jäsenkuntien kanssa Yhtymäkokous Taloussuunnitelma ja talousarvio valmistuvat; hallitus ja yhtymäkokous hyväksyvät Jäsenkuntaraportointi talouden tasapainotusohjelmasta ja Q3-tuloksesta • • • • Q3 • • • • • Toimintakertomus, tilinpäätös ja henkilöstökertomus valmistuvat; hallitus hyväksyy Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Kehityskeskustelut • • Q2 Hallitus vahvistaa palvelutuotehinnaston Sopimusohjausneuvottelut käynnistyvät Taloussuunnitelman ja -arvion valmistelu jatkuu Jäsenkuntaraportointi talouden tasapainotusohjelmasta ja Q2tuloksesta • • • • • • 6 Hallitus hyväksyy palvelutuotteet seuraavalle vuodelle Alustavat tarjoukset jäsenkunnille Yhtymäkokous Toimintakertomus, tilinpäätös ja henkilöstökertomus; yhtymäkokous hyväksyy Seuraavan vuoden toiminnan ja talouden suunnittelu alkavat Jäsenkuntaraportointi talouden tasapainotusohjelmasta ja Q1tuloksesta 2 Strategiaosa 2 Strategiaosa Etevassa on laadittu kevään 2014 aikana uusi strategia vuosille 2014 – 2017. Yhtymähallitus hyväksyi strategian kokouksessaan 12. kesäkuuta. Strategia esiteltiin jäsenkuntien edustajille elokuun jäsenkuntaseminaarissa sekä syksyn sopimusohjausneuvottelujen yhteydessä. Strategian valmisteluun ovat osallistuneet hallitus, johtoryhmä, esimiehet sekä eri vastuualueiden edustajat. Strategiaprosessissa käytiin läpi myös toimintaympäristön keskeisiä muutostekijöitä (ks. kohta 1.1) sekä Etevan toiminnan strategisia kehittämistarpeita. Toiminnan strategisiksi kehittämistarpeiksi tunnistettiin muun muassa osaamisen kehittäminen ja lisääminen organisaation eri tasoilla, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, yhteistyön lisääminen Etevan sisällä ja eri toimijoiden kanssa, työn joustavuuden ja henkilöstön liikkuvuuden edistäminen, palveluiden ja toimintamallien tarkoituksenmukainen uudistaminen sekä tiedolla johtamisen edellytysten varmistaminen. Strategia on tiivistetty oheisen strategiatalon muotoon (kuva 1). Strategia koostuu seuraavassa esitetyistä valinnoista. Missio kertoo, miksi Eteva on olemassa, eli olemme olemassa asiakkaitamme varten: Eteva on alansa edelläkävijä, joka edistää asiakkaidensa elämänlaatua ja hyvää elämää. Visio kertoo, missä haluamme olla strategiakauden päättyessä, eli haluamme tuottaa tilaajaasiakkaille vaikuttavia palveluita ja henkilöasiakkaille omannäköistä elämää: Eteva ─ vaikuttavia palveluita ja omannäköistä elämää. Strategiset valinnat kertovat, missä meidän on onnistuttava, jotta saavutamme asettamamme tavoitteet: 1 Uudistuva ja uudistava edelläkävijä 2 Asiakaslähtöinen ja monimuotoinen palveluntuottaja 3 Hyvinvoiva ja tuottava yhteisö 4 Toiminta ja talous tasapainossa Kaikille strategisille valinnoille on asetettu lisäksi tahtotilat. Strategian toimeenpanosuunnitelman laadinta käynnistyi elokuussa 2014. Suunnitelma tulee sisältämään strategian toteuttamisen kannalta keskeiset toimenpiteet, vastuuhenkilöt/-yksiköt ja aikataulut. 2.1 Etevan arvot Arvot kertovat siitä, mihin uskomme ja mikä ohjaa toimintaamme arjessa. Eteva kuntayhtymä on määritellyt osana kevään 2014 strategiaprosessia arvoikseen: 1 Positiivinen uskallus 2 Yhteistyön voima 3 Ihmisen kunnioitus 4 Avoimuus 7 2 Strategiaosa 2.2 Etevan palvelulupaus Etevassa asiakas saa korkeatasoista ja turvallista palvelua. Henkilöstö auttaa asiakasta saavuttamaan hyvän elämän. Asiakaslähtöinen palvelu syntyy ihmisen kunnioittamisesta ja ammattitaidosta, ja se perustuu luottamukseen ja asiakkaan tarpeisiin. Asiakas ja hänen läheisensä ovat mukana suunnittelemassa ja arvioimassa palvelua. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti, ja palautteet ovat osa toiminnan kehittämistä. Kuva 1. Etevan strategiatalo. 8 3 Käyttötalousosa 3 Käyttötalousosa 3.1 Asumispalvelut ja päiväaikainen toiminta Etevan asumispalvelut ja päiväaikainen toiminta yhdistyvät yhdeksi vastuualueeksi 1.1.2015 alkaen. Muutoksen avulla halutaan lisätä ja kehittää toiminnan asiakaslähtöisyyttä, henkilöstön osaamista ja sisäistä yhteistyötä sekä mahdollistaa entistä joustavammin sisäinen liikkuvuus ja resurssien ristiinkäyttö. Resurssit 2013 TP 2014 TA 2015 TA 1 118 1 111 983 Suoritteet 483 982 479 596 426 262 Tuotot (1 000 €) 70 229 70 983 63 151 Kulut (1 000 €) -69 606 -70 473 -63 104 Kate (1 000 €) 623 511 46 Henkilöstö (htv) 3.1.1 Asuminen ja perhehoito Toiminnan kuvaus Asumispalveluissa pyritään edistämään kehitysvammaisten ihmisten hyvän ja yksilöllisen elämän toteutumista. Tavoitteena on edistää kehitysvammaisen ihmisen osallisuutta vahvistaen hänen rooliaan oman elämänsä suunnittelussa sekä omien palvelujensa tarpeen määrittelyssä YKS-menetelmää käyttäen. Asukkaiden avun tarpeen määrittelyssä käytetään ICF-pohjaisen tuen voimakkuuden pisteytystyökalun antamaa asiakaskohtaista tietoa, jota hyödynnetään myös henkilöstömitoituksessa. Palvelujen tarjonnassa korostetaan aktiivisen tuen periaatetta, missä otetaan huomioon ja vahvistetaan asiakkaan omaa toimintakykyä, vastuunottoa, itsenäisyyttä, valinnanvapautta ja positiivista uskallusta. Jotta jokaiselle asiakkaalle voidaan turvata hänen tarpeistaan lähtevä asumisympäristö, asumispalveluissa on tarjolla useita erilaisia asumismuotoja: kerrostalo, rivitalo, omakotitalo ja maatila. Etevan omien asumisyksiköiden lisäksi on käytettävissä myös perhehoitomahdollisuus sekä pitkä- että lyhytkestoisena palveluna. Lisäksi Etevan palveluihin kuuluu tuki asiakkaan omaan asuntoon. Toiminnan painopistealueet 2015 Vuoden 2015 aikana luodaan kiinteät suhteet suurimpien jäsenkuntien vuokra-asuntojen tuottajien kanssa. Aikuistuvat nuoret eivät enää pääosin halua asua taajaman laidalla omassa kotikunnassaan vaan taajamissa, joissa palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat lähellä (esim. elokuvateatterit, uimahallit, kirjastot, terveyspalvelut). Omakotitaloista asumismuotona luovutaan hallitusti. Yhteistyössä palveluratkaisuyksikön kanssa kartoitetaan kevyillä palvelutuotteilla asuvat ja yövalvonnan piirissä olevat, arvioidaan heidän avun tarpeensa ja selvitetään, millaisella avulla asiakkaat voisivat siirtyä omaan asuntoon tai asuntoryhmään. Varmistetaan toimivat asumispolut kehitysvammapsykiatrian yksiköistä ryhmäasumiseen ja sitä kautta asuntoryhmään tai omaan asuntoon. Hyödynnetään henkilöstöä ja osaamista ristiin uudella vastuualueella ja sitä kautta vahvistetaan entisestään toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja henkilöstön ammatillista osaamista. 9 3 Käyttötalousosa Henkilöstörakennetta monipuolistetaan. Varmistetaan tarvittava osaaminen ja henkilöstön vahvuuksien hyödyntäminen palvelupäälliköiden kokonaisvastuualueilla. Työajan suunnittelua kehitetään henkilöstön liikkuvuuden mahdollistamiseksi ja laajentamiseksi. Varmistetaan vaihtoehtoisten kommunikointitapojen osaaminen ja käyttö asiakastyössä yhteistyössä erityispalvelujen kanssa. Rakenteisen kirjaamisen käyttöönotolla mahdollistetaan muun muassa toiminnan seuranta ja kehitetään toiminnan arviointia. Toimintaympäristön keskeiset muutokset ja vaikutukset taloussuunnitelmakaudella Asiakkaat tulevat palveluiden piiriin yhä nuorempina. Perheiden hajoaminen, haasteellisesti käyttäytyvät lapset, lastensuojeluasiakkaat ja vanhempien toiveet kehitysvammaisten itsenäistymisestä ikätovereidensa tapaan luovat haasteita asumispalveluille ja -muodoille. Etevan pitää pystyä tarjoamaan haastavasti käyttäytyville lapsille ympärivuorokautista, tilapäistä apua enenevässä määrin, sillä vanhempien jaksamista ja voimavaroja halutaan tukea niin, että lapset voivat edes ajoittain nauttia yhteisestä ajasta muun perheen kanssa. Perheiden hajoaminen ja lastensuojeluasiakkaiden määrän lisääntyminen vaikuttavat myös siihen, että tarvitaan enenevässä määrin jatkuvaa ympärivuorokautista apua. Itsenäistyvät nuoret aikuiset haluavat puolestaan asua omissa asunnoissa, eivät ryhmäkodeissa. Heitä varten hankitaan asuntoja asuntoryhmistä, jolloin sosiaalisuus ja yhteinen tekeminen mahdollistuvat. Etevan alueella on jonkin verran ikääntyviä kehitysvammaisia, jotka asuvat edelleen kotona vanhempiensa kanssa. Heidän tarpeensa päästä palveluiden piiriin voi syntyä hyvinkin äkillisesti, kun vanhempien voimavarat eivät enää riitä. Asumispalveluihin siirtyvien ikääntyvien kehitysvammaisten tarpeet asumisen suhteen ovat myös erilaisia kuin nuorten itsenäistymässä olevien eli omakotitaloasuminen on useille heistä toimiva ratkaisu. Etevalla on muutenkin pitkään omakotitaloissa asuneita asiakkaita, joten vaiheittainen luopuminen tästä asumismuodosta on perusteltua. Etevan asumispalveluissa on paljon asukkaita, joilla on suhteellisen kevyt palvelutuote, mutta kuitenkin yöaikainen valvonta. Näiden asiakkaiden palvelutarpeiden kartoittamisesta tehdään suunnitelma ja selvitetään, millaisella avulla heidän voimavarojaan voitaisiin vahvistaa, jotta he voisivat siirtyä asumaan asuntoryhmiin tai omiin asuntoihin. Tässä yhteydessä arvioidaan myös teknologian hyötykäyttö. Vaativaa hoitoa ja hoivaa tarvitsevien määrä kasvaa taloussuunnitelmakaudella. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa haastavasti käyttäytyvät autistit, mielenterveysongelmista kärsivät ja dementiaa sairastavat. Näihin asiakaskasryhmiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun arvioidaan heidän asumisen ja avun tarpeitaan. Nykyiset, uudet ryhmäkodit tulevat riittämään heidän tarpeisiinsa jatkossakin, mutta yksilöllisten ratkaisujen toteuttaminen saattaa edellyttää tilojen remontointia. Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys, osaamisen jatkuva kehittäminen, vaativien asiakkaiden kanssa työskentely sekä toisaalta itsenäisesti asuvien kanssa tehtävä jalkautuva yksintyöskentely haastavat Etevan panostamaan oikeanlaiseen koulutukseen ja osaamisen varmistamiseen. Asiakkaat ja heidän omaisensa tiedostavat oikeutensa ja osaavat vaatia erilaisia palveluita ja asumismuotoja sekä yhteiskuntaan osallistumismahdollisuuksia itselleen. Tilaaja-asiakkaat vaativat puolestaan Etevan toiminnalta enenevässä määrin tehokkuutta, vaikuttavuutta ja monimuotoisuutta. Nämä osittain erilaiset näkökulmat tulee jatkossakin kyetä yhdistämään YKSpalveluratkaisuissa. Asuntorakentamisessa huomioidaan valtakunnalliset suositukset. Uusia ryhmäkoteja on rakennettu ja rakenteilla, kun asiakkaat ovat muuttaneet pois laitoksesta, mutta taloussuunnitelmakaudella tulee parantaa asuntoryhmissä sijaitsevien asuntojen sekä omien asuntojen saatavuutta asiakkaille. 10 3 Käyttötalousosa Nykyiset omakotitalot ryhmäkoteina ovat tulleet tiensä päähän, koska ne edellyttäisivät laajoja remontteja eikä niiden laatua kuitenkaan saada vastaamaan nykyvaatimuksia. Siksi omakotitalokannasta luovutaan asteittain, kun saadaan korvaavia asuntoja tilalle. Asiakkaiden toimintakykyä vahvistetaan henkilöstön osaamisen ja yksilöllisen elämän suunnittelun avulla, jotta voidaan rakentaa polkuja ryhmäkodeista asuntoryhmiin ja omiin asuntoihin. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien rakennustuotannosta vastuussa olevien tahojen kanssa. Myös teknologian antamat mahdollisuudet omissa asunnoissa ja asuntoryhmissä tutkitaan, arvioidaan ja hyödynnetään. Toiminnalliset tavoitteet 2015 Oheisessa taulukossa on esitetty asumispalvelujen toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015. Tavoite Tavoitetaso Mittari Neuvottelut vuokra-asuntojen hankkimiseksi kuntien uudesta rakennuskannasta Neuvotteluja käyty 5 kunnan edustajien kanssa Yhteistyöesitys 5 kunnalle Suunnitelma vanhoista omakotitaloista luopumiseksi Mäntsälä, Järvenpää, Hyvinkää ja Vantaa 5 omakotitalosta luopuminen Lasten vaativan asumisen yksikön perustaminen Yksikön perustaminen 3-4 lapselle Perustettu, mikäli riittävästi kysyntää Henkilöstö osaa käyttää Boardmaker-ohjelmaa, jotta asiakkaiden kommunikaatiomahdollisuudet paranevat 25 % vakituisesta henkilöstöstä Erillinen kysely Sisäinen liikkuvuus lisääntyy ja vakiintuu 10 % nousu edellisestä vuodesta Tuntiseuranta 1-3 päivän sairaslomasijaisten määrän vähentyminen Monipuolisen osaamisen hyödyntäminen ja lisääminen Sairaanhoitajien, sosionomien ja avustajien palkkaaminen Sairaanhoitajien määrä 20 Tukiryhmätoiminnan hyödyntäminen Avustajat 36 11 Sosionomit/erikoisohjaajat 5 Tukiryhmää käytetty 7 asiakkaalla 3 Käyttötalousosa Toiminnan tunnusluvut Oheisissa taulukoissa on esitetty asumisen ja perhehoidon vuoden 2015 talousarvion ja hinnoittelun pohjana olevat suoritemäärät. Päiviä TA2015 No Nimi Asuminen 2.1.1 Lasten ja nuorten lyhytaikainen asumispalvelu 2.1.3 Lasten ja nuorten pitkäaikainen asumispalvelu 2.1.5 Lasten ja nuorten tuntihoito Aiempi no 2.6 2.16 2.13 ja 2.19 6 700 1 300 2.1.6 2.1.7 2.2.1 Omaan elämään valmennus Laaja omaan elämään valmennus Tuki omaan asuntoon (tuntiperusteinen) 2.7 2.17 2.1 ja 2.20 2 500 30 2.2.2 2.2.3 2.2.5 2.2.7 2.2.9 2.3.1 2.3.2 Vähäinen avun tarve Kohtalainen avun tarve Suuri avun tarve Kaiken kattava avun tarve Erittäin vaativa kuntoutuksellinen asuminen Päiväaikainen toiminta asumisyksikössä Määräaikainen lisätuki asumispalvelussa 2.2 2.3 ja 2.4 2.5 2.8 ja 2.14 2.9 ja 2.15 2.10 ja 2.18 2.11 31 000 115 000 26 000 37 000 16 700 6 000 1 200 Aiempi no Päiviä TA2015 No Nimi Perhehoito 3.1.1 Perhehoito, taso 1 3.1.2 Perhehoito, taso 1, lastensuojeluasiakas 3.1.3 Perhehoito, taso 1, lyhytaikainen perhehoito 3.1.4 Perhehoito, taso 2 (vaativa perhehoito) 3.1.5 Perhehoito, taso 2, lastensuojeluasiakas 3.1.6 Perhehoito, taso 2, lyhytaikainen perhehoito 3.1.7 Perhehoito, taso 3 (erityisen vaativa perhehoito) 3.1.8 Perhehoito, taso 3, lastensuojeluasiakas 3.1.9 Perhehoito, taso 3, lyhytaikainen perhehoito Tunnusluku 850 25 000 3.1 13 099 3.2 7 383 TP2013 TA2014 TA2015 Htv 947 938 804 Vakinaiset virat/toimet Asiakasmäärä, pitkäaikaiset 922 840 820 761 810 Asiakasmäärä, lyhytaikaiset 128 142 Asiakasmäärä, parkki/tuntihoito Henkilöstömäärä asiakkaittain 36 55 130 29 125 33 35 134 37 145 Asumisyksiköiden määrä Erillisten asuntojen määrä 132 29 Perhehoitajien määrä Perhehoitajien määrä, lyhytaikaiset 12 Tunteja TA2015 Tunteja TA2015 3 Käyttötalousosa Lisäksi seurataan henkilöstö- ja asiakasmääriä tuotteittain sekä jonotilannetta ja tyhjiä paikkoja sijaintipaikoittain. 3.1.2 Päiväaikainen toiminta Toiminnan kuvaus Eteva tuottaa vammaisille sekä muille erityisen tuen tarpeessa oleville henkilöille yksilöllisesti suunniteltua, monipuolista, kuntoutuksellista ja virikkeellistä päiväaikaista toimintaa. Toiminnan tavoitteena on muun muassa asiakkaiden osallisuuden lisääminen, toimintakyvyn tukeminen ja työllistyminen. Päiväaikainen toiminta tarjoaa asiakkaille onnistumisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallisuuteen, uuden oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Päiväaikaisella toiminnalla pyritään edistämään asiakkaiden osallisuutta yhteiskuntaan sekä tukemaan heidän itsenäistä elämäänsä. Työharjoittelun ja tuetun työllistymisen tavoitteena on työskentely avoimilla työmarkkinoilla yksilöllisen tuen turvin. Kuntouttava työtoiminta ja työhönvalmennus tukevat koko- tai osa-aikaista työllistymistä ja työssä pysymistä, oman elämän hallintaa sekä harjaannuttavat työelämän taitoja. Toiminta tapahtuu pääsääntöisesti ryhmässä, ryhmäkokoon vaikuttaa asiakkaiden avun tarve. Päivätoiminnan tavoitteena on rytmittää asiakkaan arkea mielekkäällä tavalla, opetella erilaisia arkeen liittyviä asioita, ylläpitää toimintakykyä, tukea kommunikaatiota sekä avustaa asiakasta osallistumaan ryhmätoimintaan ja yhteiskuntaan mahdollisimman normaalissa ympäristössä. Vuonna 2015 otetaan käyttöön uusi palvelutuote päiväaikainen toiminta asumisyksikössä. Päiväaikaisen toiminnan sisältö ja toteuttamistavat sovitaan kunkin asiakkaan yksilökeskeisessä suunnitelmassa (YKS) palvelutuotteen tarjoamissa puitteissa. Asiakkaan toimintakyvyn ja tuen tarpeen arviointi on jatkuvaa, ja asiakasturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Eteva järjestää terveelliset ja turvalliset työskentelyolosuhteet asiakkailleen. Toimintaa järjestetään toimintakeskuksissa, kunnissa ja yrityksissä sekä liikkuvana päivätoimintana, jolloin toiminnan toteutusmuodot, -paikat ja -tilat voivat vaihdella. Palvelut toteutetaan yhteistyössä asiakkaiden, heidän omaistensa sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Toiminnan painopistealueet 2015 Palvelutuotantoa kehitetään yhteistyössä tilaaja- ja henkilöasiakkaiden kanssa. Toimintamalleja ja palveluita uudistetaan hyödyntämällä kuntien ja muita julkisia tiloja, lisäämällä liikkumista ja toimintaa toimintakeskusten ulkopuolella sekä ottamalla käyttöön uutena tuotteena päiväaikainen toiminta asumispalveluissa. Osallistutaan aktiivisesti valtakunnalliseen kehittämistyöhön muun muassa yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Jaetaan sisäisesti parhaita käytäntöjä palvelupäälliköiden kesken. Asiakkaiden ja heidän omaistensa osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä vahvistetaan. Asiakkaiden läheisille järjestetään säännöllisesti omaisten iltoja. Henkilöstön osaamista kehitetään tulevaisuuden asiakastarpeita ennakoiden: muun muassa autismin kirjo, kommunikaatio-osaaminen, rakenteinen kirjaaminen sekä itsemääräämisoikeuslain tuomat muutokset. Varmistetaan, että asiakkaat ovat oikeilla tuotteilla yhteistyössä palveluratkaisuyksikön kanssa. Tehdään tiivistä kuntayhteistyötä sekä panostetaan markkinointiin ja viestintään. Toimintaympäristön keskeiset muutokset ja vaikutukset taloussuunnitelmakaudella Valmisteilla olevan uuden vammaispalvelulain mukaan päiväaikaisen toiminnan tarkoituksena on turvata vammaiselle henkilölle osallistuminen säännölliseen ja mielekkääseen toimintaan, 13 3 Käyttötalousosa joka mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen. Päiväaikaista toimintaa on järjestettävä viitenä päivänä viikossa. Toimintaa voidaan järjestää harvemmin, jos se on vammaisen henkilön yksilöllinen avun tarve sekä elämäntilanne kokonaisuudessaan huomioon ottaen hänen etunsa mukaista. Myös asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy taloussuunnitelmakaudella. Nuorten kehitysvammaisten koulutustaso on parantunut, ja koulun päätyttyä onkin tärkeää, että opittuja taitoja voidaan hyödyntää ja kehittää päiväaikaisessa toiminnassa. Nuoret ovat hyvin tietoisia siitä, mitä haluavat tehdä, joten Etevan pitää pystyä uudistamaan palvelutarjontaansa voidakseen vastata muuttuvaan kysyntään. Keskiöön tässä uudistamisessa nousevat palvelujen monimuotoisuus ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollisuus. Myös työllistymiseen liittyviä palveluja pitää kehittää. Päiväaikaisen toiminnan kysyntä laajenee ja asiakaskunta monimuotoistuu taloussuunnitelmakaudella. Väestön vanheneminen heijastuu myös Etevan asiakkaisiin: ikääntyville asiakkaille pitää pystyä tarjoamaan heidän tarpeisiinsa sovitettua päiväaikaista toimintaa. Laitospurun myötä myös haastavien asiakkaiden määrä lisääntyy, mikä voi osaltaan lisätä haastavien asiakastilanteiden määrää sekä uhka- ja väkivaltatilanteita. Päiväaikaisessa toiminnassa hyödynnetään enenevässä määrin ympäröivän yhteiskunnan ja erityisesti kuntien tarjoamia palveluita, kuten kirjastot ja uimahallit. Tämä vähentää osaltaan toimintakeskusten ja sitä kautta kiinteiden tilaratkaisujen tarvetta. Palveluita tuotetaan enenevässä määrin myös asumisyksiköissä, mikäli se on asiakkaan kannalta perusteltua. Henkilöstön liikkuvuus asumisyksiköiden ja päiväaikaisen toiminnan välillä on suunniteltua ja joustavaa, mikä mahdollistaa henkilöstölle itsenäisen työotteen ja ammatillisen osaamisen lisääntymisen. Päiväaikainen toiminta on nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa joutunut joissain kunnissa myös säästötoimenpiteiden kohteeksi. Asiakkaita saatetaan siirtää kuntien omien palveluiden piiriin tai päiväaikaisen toiminnan määrää vähennetään, vaikka tähän ei olisi asiakaskohtaisia syitä. Lyhyen aikavälin säästöt voivat johtaa lisääntyneisiin kustannuksiin pitkällä aikavälillä, joten Etevan on yhdessä omistajakuntiensa kanssa löydettävä asiakaslähtöiset toimintatavat, joilla varmistetaan muun muassa asiakkaiden toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen. Myös kilpailu lisääntyy, mikä edellyttää Etevalta kustannustehokkuutta, jota voidaan saada aikaan muun muassa kuljetus- ja tilakustannuksia alentamalla. Toiminnalliset tavoitteet 2015 Oheisessa taulukossa on esitetty päiväaikaisen toiminnan toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015. Tavoite Tavoitetaso Mittari Sisäisen liikkuvuuden lisääminen 10 % kasvu edellisestä vuodesta Tehdyt tunnit YKS-toimintamallin yhdenmukaistaminen Kaikilla samat työskentelymenetelmät ja lomakkeet käytössä YKS-asiakasseuranta Henkilöstörakenteen monipuolistaminen sekä osaamisen hyödyntäminen ja lisääminen tätä kautta Ohjaajatasolla muiden kuin lähihoitajakoulutuksen käyneiden osuus lisääntyy HRM-seuranta Yhteiskunnan tarjoamien palveluiden lisääntyvä käyttö Jokaisesta yksiköstä liikutaan enemmän ulos Käytössä olevien tilojen kokonaismäärän kehitys Viikko-ohjelmien seuranta 14 3 Käyttötalousosa Toiminnan tunnusluvut Oheisessa taulukossa on esitetty päiväaikaisen toiminnan vuoden 2015 talousarvion ja hinnoittelun pohjana olevat suoritemäärät. No Nimi Päiväaikainen toiminta Aiempi no 4.1.1 Tuettu työllistyminen, vähäinen tuen tarve 4.2 4.1.2 Tuettu työllistyminen, kohtalainen tuen tarve 4.1.3 Tuettu työllistyminen, suuri tuen tarve 4.1.4 4.2.1 Kuntouttava työtoiminta Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva toiminta Osallisuutta tukeva toiminta, vähäinen tuen tarve Osallisuutta tukeva toiminta, kohtalainen tuen tarve Osallisuutta tukeva toiminta, suuri tuen tarve Osallisuutta tukeva toiminta, kaiken kattava tuen tarve Määräaikainen lisätuki päiväaikaisessa toiminnassa 4.3.1 4.3.2 4.3.3 4.3.4 4.3.5 Tunnusluku Htv Vakinaiset virat/toimet Asiakasmäärä Henkilöstömäärä asiakkaittain Toimipisteiden määrä TP2013 223 224 808 0,28 22 Päiviä TA2015 Tunteja TA2015 5 300 4.3 4.1 42 000 4.4 34 000 4.5 24 000 4.6 4.9 30 000 600 4.8 600 TA2014 225 213 820 0,27 21 TA2015 177 197 708 0,25 18 Lisäksi seurataan henkilöstö- ja asiakasmääriä tuotteittain sekä jonotilannetta ja tyhjiä paikkoja sijaintipaikoittain. 15 3 Käyttötalousosa 3.2 Erityispalvelut Toiminnan kuvaus Erityispalvelut on monialaista asiantuntijaosaamista tarjoava vastuualue, joka tuottaa palveluja sekä sisäisille että ulkoisille asiakkaille, kuten kunnille ja yhteistyökumppaneille. Erityispalvelut osallistuu myös valtakunnalliseen kehittämistyöhön lainsäädännön ja erityisohjeiden valmistelun osalta. Kehitysvamma-alan erityisosaamisen tarve on viime vuosina kasvanut laitostoiminnan purkamisen jälkeen. Kunnat odottavat Etevan palveluilta vaativaa ja laaja-alaista asiantuntijuutta, jonka vahvistamiseen on viime vuosina panostettu ja joka on myös taloussuunnitelmakauden painopistealueita. Erityispalvelut muodostuu kolmesta vastuuyksiköstä: palveluratkaisut, asiantuntijapalvelut ja kehitysvammapsykiatrian yksiköt. Palveluratkaisuyksikkö vastaa palveluratkaisun suunnittelusta ja tuoteratkaisusta asiakkaille sekä valmistelee erityishuolto-ohjelmat osalle tilaaja-asiakkaista. Asiakkaiden avun tarpeen määrittelyssä käytetään ICF-pohjaisen tuen voimakkuuden pisteytystyökalun antamaa asiakaskohtaista tietoa. Erityispalvelujen asiantuntijat ovat palveluprosessin toteutuksessa tukena tarjoamalla asiantuntijapalveluita (esim. psykologi ja erilaiset terapeutit) sekä tukitiimitoiminnan kautta. Etevan asiantuntijapalvelut on tarkoitettu asiakkaille, joilla on vaativa kehitysvammaisuuteen, monivammaisuuteen, mielenterveyteen tai autismin kirjoon liittyviä erityishaasteita. Palvelut toteutetaan yhteistyössä vammaisen henkilön ja hänen läheistensä sekä päivittäin hänen kanssaan toimivien henkilöiden kanssa. Erityispalvelut vastaa myös kehitysvammapsykiatrian kriisi- ja intensiivipalveluista, tahdonvastaisen hoidon tutkimuksista ja toteutuksesta sekä kuntoutuksesta kolmessa kehitysvammapsykiatrian yksikössä. Haastavien erityispalvelujen tarve näyttää edelleen kasvavan taloussuunnitelmakaudella. Erityispalveluilla on merkittävä tehtävä erityishuoltopiirin lakisääteisten tehtävien toteutuksessa. Laitoshoidon purkaminen on lisännyt erityishuolto-ohjelmien valmistelutarvetta uudesta näkökulmasta ja yksilöllisten palveluratkaisujen osalta. Lisäksi tahdonvastaisen erityishuollon tarve on kasvussa. Resurssit 2013 TP 2014 TA 2015 TA 143 157 156 Suoritteet 11 889 13 990 13 930 Tuotot (1 000 €) 8 086 9 891 9 928 Kulut (1 000 €) -8 948 -10 392 -9 936 Kate (1 000 €) -862 -500 -8 Henkilöstö (htv) Toimintaympäristön keskeiset muutokset ja vaikutukset taloussuunnitelmakaudella Kehitysvammapsykiatristen palvelujen tarve on kasvussa. Palveluihin hakeudutaan seudullisesti ja valtakunnallisesti. Kriisipaikkoja tarvitaan säännöllisesti ja tahdonvastaisen erityishuollon määrä niin tutkimusten kuin hoidonkin osalta on kasvava. Osaamisen tarve erityisesti haastavien asiakkaiden osalta lisääntyy. Yksilöllisten palveluratkaisujen määrä kasvaa. Erityispalvelut on tulevaisuudessa korkeatasoisen ja vaativan osaamisen asiantuntijayksikkö. Toimintatapoja kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella ja tutkitun tiedon merkitys toiminnan kehittämisessä korostuu entisestään. 16 3 Käyttötalousosa Itsemääräämisoikeuslain voimaantulo lisää palvelujen kysyntää. Sama koskee myös vammaislainsäädännön uudistamista. Molemmat lainsäädännölliset uudistukset edellyttävät monialaista asiantuntijaosaamista ja arviointia sekä mahdollista konsultaatio-osaamista. Palvelutarpeen arviointikäytäntö on Eteva-tasoisesti suunniteltu ja hyväksytty. Se tuottaa lisäarvoa sekä tilaaja-asiakkaille että Etevan palvelutuotannolle ja sitä kautta henkilöasiakkaille. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaativat johtamisjärjestelmän kehittämistä, uudenlaista osaamista sekä sisäistä koulutusta osaamisen ja palvelujen turvaamiseksi. Kuntouttava työote osana asiakkaan hyvää elämää lisääntyy. Yhteistyössä asumisen ja päiväaikaisen toiminnan kanssa kehitetään asiakkaiden palvelua parantavia hoito- ja palveluketjuja. Kuntien palvelutuotannossa tapahtuviin muutoksiin vastataan joustavasti ja erityispalvelut turvaa jäsenkuntien tarpeita vastaavan asiantuntijaosaamisen. Tarvittaessa palveluita tarjotaan myös valtakunnallisesti. 17 3 Käyttötalousosa Toiminnalliset tavoitteet 2015 Tavoite Tavoitetaso Mittari Uuden palvelutuoteluettelon mukaisten tuotemuutosten toteuttaminen n. 170 asiakasta Muutokset on tehty 1.5. ja 1.9.2015 mennessä Asiakastarpeeseen perustuvien tuotemuutosten toteuttaminen n. 60 asiakasta Effican palvelutarpeen arviointijonon tilanne arviointikauden päätyttyä Sosiaalityön asiantuntijuuden hyödyntäminen Etevatasoisessa toiminnan ja palveluiden suunnittelussa (rakenteellinen sosiaalityö) 2 sosiaalityön katsausta Johdon arvio Haastavaan asiakastyöhön liittyvän osaamisen kehittäminen palveluja tuottavissa yksiköissä (asuminen ja kepsyt) Palveluja tuottavat yksiköt hoitavat haastavat tilanteet aiempaa paremmin Uhka- ja väkivaltailmoitusten määrä Johdon arvio Koulutustilaisuuksien määrä Palautekysely erityispalveluista Sisäiset ja ulkoiset asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluun Asiantuntijaosaamisen vahvistuminen ja käyttäminen asiakkaiden arjessa Asiakastyytyväisyyskysely Myynnin kokonaismäärä Asiantuntijapalveluiden myynnin lisääminen Kehitysvammapsykiatrian palvelut ovat kilpailukykyisiä ja myös kansallisesti kysyttyjä Asiakaspaikkojen täyttöaste keskimäärin 95 % Liikkuvien kehitysvammapsykiatristen palvelujen käyttö lisääntyy Liikkuvia palveluja toteutettu vuoden aikana 10 kpl Effica- ja talousraportointi Ulkokuntalaisten asiakkaiden määrä 20 % vuositasolla 18 Määrällinen seuranta 3 Käyttötalousosa 3.2.1 Tavoite Tavoitetaso Mittari Erityispalvelujen prosessien kuvaaminen: 1) asiakkaaksi tuloprosessi ja 2) palveluprosessi Prosessikuvaukset valmiit ja toimitaan niiden mukaisesti Johdon arvio Effican hyödyntäminen ajanvarauksessa Kaikki asiantuntijat käyttävät ajanvarauskirjaa Effica-raportointi Kehittämishankkeilla luodaan uusia toimintamalleja tukitiimitoimintaan ja kehitysvammapsykiatrian palveluun Eteva-tasoiset kehittämishankkeet Hankeraportointi Asiantuntijaosaamista tarjotaan valtakunnallisesti koulutustehtäviin Asiantuntijakoulutusten määrä 5 vuodessa Effica- ja talousraportointi Asiantuntijaresurssien käyttö Etevan sisäisessä täydennyskoulutuksessa 1,5 htv työpanos HRM-järjestelmä Jalkautuvien palveluiden määrän lisääminen 1 kpl kuukaudessa Effica- ja talousraportointi Tukitiimien määrän lisääminen Asumisessa ja päiväaikaisessa toiminnassa toteutetaan palvelutuoteuudistuksen mukaisesti 292 tukitiimiä vuodessa Toteutuneiden tukitiimien määrä Yksilöllisten tukitiimien määrän lisääminen Yksilöllisiä tukitiimejä 25 vuodessa Toteutuneiden tukitiimien määrä Asiantuntijapalveluiden tuottaminen palvelutuoteuudistuksen mukaisesti Palvelutuotekohtaisesti tuotetaan sovittu asiantuntijapalvelu Effica-raportointi, ajanvarauskirjat Koulutustilaisuuksia 40 vuodessa Palveluratkaisut ja asiantuntijapalvelut Palveluratkaisut on sosiaalityön ja arjen kuntoutuksen asiantuntijayksikkö, joka vastaa asiakkaiden palveluihin tulosta sekä kuntayhteistyöstä asiakastilanteiden kautta. Palveluratkaisut tuottaa kaksi kertaa vuodessa sosiaalityön katsauksen, joka tuottaa suunnittelun pohjatietoa johdolle, ja mahdollistaa rakenteisen sosiaalityön toteutumisen kuntayhtymässä. Sosiaalityön 19 3 Käyttötalousosa ja kuntoutusasiantuntijoiden asiantuntijuus on Etevan muiden yksiköiden käytettävissä myös asiakkaiden arjessa. Asiantuntijapalvelut sisältää käyttäytymistieteellisen, sosiaali- ja yhteiskuntatieteellisen sekä lääketieteellisen osaamisen yhteistyössä HUS:n neuropsykiatrian poliklinikan kanssa. Asiantuntijapalveluja antavat kehitysvammaisuuteen ja neuropsykiatrisiin häiriöihin erikoistuneet psykologit, toimintaterapeutit, puheterapeutit, musiikkiterapeutit, fysioterapeutit, AAC-ohjaajat, autismi- ja aistimonivammaisten kuntoutusohjaajat, kuntoutusasiantuntijat ja sosiaalityön ammattilaiset. HUS:n neuropsykiatrian poliklinikka palvelee kahden kehitysvammapsykiatrin työpanoksella Etevan asiakkaita kolmessa yksikössä, joissa asiakkaat ovat kriisi-, intensiivi- tai kuntoutusjaksoilla. Lisäksi Eteva tarjoaa jalkautuvia palveluja, joiden tavoite on ennakoiva ja jotka mahdollistavat henkilöasiakkaiden palvelun heidän omissa toimintaympäristöissään. Toiminnan painopistealueet 2015 Palveluratkaisut Uuden moniammattillisen palvelutarpeen arviointimallin jatkokehittäminen ja käytön laajentaminen kaikkiin Etevan asiakkaisiin sekä kuntien omien palveluiden piirissä oleviin asiakkaisiin. Arviointimallissa on keskiössä asiakaskohtainen ja luotettavasti dokumentoitu tieto. Kyseinen toimintamalli on osa vammaislainsäädännön uudistusta, joten kyse on myös tulevaan palvelutarpeeseen valmistautumisesta. Etevan palvelutuotannon ja jäsenkuntien tukeminen palvelutuoteuudistuksen läpiviemisessä. Etevan palveluiden suunnittelussa on otettu käyttöön uusi toimintamalli (palveluratkaisu). Vuoden 2015 aikana laaditaan Eteva-tasolla suunnitelma siitä, miten henkilöasiakkaalle palveluratkaisussa määritellyn palvelun toteutumista seurataan niin, että tilaaja-asiakkaat saavat tarvitsemansa tiedot asiakkaiden saamasta palvelusta. Etevan palveluiden suunnittelussa vahvistetaan voimavaralähtöisyyttä ja yksilökeskeisyyttä. Asiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelussa korostuu kuntoutuksellinen näkökulma. Asiantuntijapalvelut Asiakasprosessin uudistaminen tavoitteena turvata asiantuntijapalvelut asiakkaille palveluihin tulosta aina toteutukseen asti. Vastaaminen palvelutuoteuudistuksen pohjalta asiakkaiden oikeuteen saada asiantuntijapalveluja henkilökohtaisesti määritetyn palvelutuotteen mukaisesti. Henkilökohtaisen palvelun ja tukitiimien määrä Etevan asumispalveluissa ja päiväaikaisessa toiminnassa lisääntyy merkittävästi vuoden 2015 aikana. Asiantuntijapalveluiden tuottaminen Lahden kaupungille, Peruspalvelukeskus Aava liikelaitokselle, Hattulan kunnalle, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen keskussairaaloille sekä Evantialle. Lisäksi ulkoista asiantuntijapalvelua myydään muille tilaaja-asiakkaille kysynnän mukaan. Panostaminen valtakunnalliseen kehittämistoimintaan tavoitteena toimia valtakunnallisena huippuyksikkönä myös tulevaisuudessa. Eteva tarjoaa vaativien kuntoutuspalvelujen kehitysja testiympäristön, jossa kehitetään uusia palvelumalleja erityisen vaativaa tukea tarvitsevien vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän ja osallisuuden edistämiseksi. 20 3 Käyttötalousosa Toiminnan tunnusluvut Tunnusluku TP2013 TA2014 TA2015 Htv 33 36 31 Vakinaiset virat/toimet 51 48 48 272 350 238 292 25 25 Palvelupyyntöjen käsittelyaika Palveluratkaisujen määrä Tukitiimit 121 Tukitiimit, yksilölliset tuotteet Asiantuntijatyö tunteina 14 020 Lisäksi seurataan jonotilannetta, sisäisesti käytettyä asiantuntijapalveluiden määrää tuotteittain, ulosmyytyjen asiantuntijapalveluiden määrää tuotteittain ja asiakastyytyväisyyttä. 3.2.2 Kehitysvammapsykiatria Kehitysvammapsykiatrian palvelu on rinnastettavissa erikoissairaanhoitoon, mutta toiminta- ja työskentelytavoissa korostuu toiminta sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinassa ja sitä kautta moniammatillisuus. Myös toimintaympäristö on kodinomaisempi kuin erikoissairaanhoidossa. Kehitysvammapsykiatrian palvelua tuotetaan kolmessa vastuuyksikössä ja myös liikkuvana palveluna asiakkaan omassa koti- ja/tai työympäristössä. Kehitysvammapsykiatrian palvelu on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaativia erityistarpeita, jotka liittyvät mielenterveyden- ja autismin kirjon häiriöihin tai eri syistä johtuvaan vakavaan haastavaan käyttäytymiseen. Kehitysvammapsykiatriset yksiköt tarjoavat apua kriisitilanteissa sekä intensiivistä kuntoutusta suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Palvelu on aina määräaikaista, ja tavoitteena on löytää asiakkaalle jatkopaikka ensisijaisesti Etevan asumisen ja päiväaikaisen toiminnan piiristä. Toiminnan painopistealueet 2015 Kehitysvammapsykiatrian yksikköjen toimintaa kehitetään seudullisesti ja valtakunnan tasolla merkittäviksi palveluntuottajiksi. Liikkuvan, ennakoivan palvelun määrää lisätään tavoitteellisesti. Asiakasprosessia uudistetaan osana palvelutuoteuudistusta koko vastuualueella. Tutkitun tiedon avulla kehitetään kehitysvammapsykiatrian toimintamalleja muun muassa osana suunniteltuja kehittämishankkeita. 21 3 Käyttötalousosa Toiminnan tunnusluvut Oheisessa taulukossa on esitetty kehitysvammapsykiatrian vuoden 2015 talousarvion ja hinnoittelun pohjana olevat suoritemäärät. No Nimi Kehitysvammapsykiatrian yksiköt 6.1.1 Kriisijakso 6.1.2 Intensiivijakso 6.1.3 Kuntoutusjakso I 6.1.4 Kuntoutusjakso II 6.1.5 Lapsen tai nuoren intensiivijakso 6.1 6.2 6.3 6.1.6 Lapsen tai nuoren kuntoutusjakso 6.1.7 Liikkuva kehitysvammapsykiatrian palvelu 6.1.8 Lisätuote lastensuojelun asiakkaalle Tunnusluku Htv Vakinaiset virat/toimet Henkilöstömäärä asiakkaittain Toimipisteiden määrä Asiakaspaikkojen määrä Päiviä TA2015 Aiempi no 6.4 2 290 4 060 2 900 2 900 1 100 6.5 680 TP2013 110 104 TA2014 121 102 TA2015 125 102 3 3 42 3 42 Tunteja TA2015 Lisäksi seurataan asiakasmäärää tuotteittain, asiakastyytyväisyyttä sekä jonotilannetta ja tyhjiä paikkoja sijaintipaikoittain. 22 3 Käyttötalousosa 3.3 Tukipalvelut ja kuntayhtymän johto Toiminnan kuvaus Tukipalvelut muodostuvat henkilöstötoimesta, taloushallinnosta ja viestinnästä. Henkilöstötoimi tuottaa yhtymän henkilöstöhallinnolliset ja palkanmaksatukseen liittyvät palvelut sekä valmistelee ja toteuttaa sovitusti riskienhallintaan, turvallisuuteen, työsuojeluun, työkykyasioihin, osaamisen kehittämiseen sekä henkilöstön saatavuuteen liittyvät palvelut. Taloushallinto vastaa ulkoisesta ja sisäisestä laskentatoimesta, hallinto- ja päätöksentekomenettelyyn liittyvistä tehtävistä sekä tietohallinnosta. Taloushallinnon tehtävänä on auttaa ja tukea palvelutoimintoja niiden omassa työssä laadukkaan asiakaspalvelun tuottamiseksi. Viestinnän tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää Etevan strategian mukaiseen tahtotilaan vaikuttavia ja sitä edistäviä viestinnällisiä sisältöjä, menetelmiä ja toimenpiteitä. Viestinnän tavoitteena on lisätä tilaaja-asiakkaiden tietoisuutta palveluistamme, edistää henkilökunnan ja asiakkaiden hyvinvointia sekä kasvattaa Etevan vetovoimaa työnhakijamarkkinoilla. Vuonna 2015 valmistuu Etevan strategian pohjalta valmisteltu viestintäohjelma. Viestintä koordinoi myös Eteva-tason kehittämistoimintaa. Vuonna 2015 keskeisiä ulkoisia kehittämisprojekteja/hankkeita ovat (suluissa mainittu yhteistyökumppanit): • Tekes-hanke Speedy Recovery (SalWe ja DIGILE) • Kuntoutujan osallistaminen (MAMK) • Neuro-kognitiivinen käyttäytymisanalyysi (Jyväskylän yliopisto) • VIA, Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (Kynnys ry (VIKE), Mielenterveyden keskusliitto ry ja Kehitysvammaisten tukiliitto ry) • THL-projekti ASKO, vammaispalvelun ja kehitysvammapalvelun erityishuollon asiakasasiakirjojen katselmointi (Tieto Oyj, Turku, Jyväskylä, Eksote, Helsinki, Validia, Järvenpää, Kuusamo, Saarikka) Kuntayhtymän johtoon on budjetoitu Etevan luottamuselimet (yhtymäkokous, yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta), toimitusjohtaja, viestintä- ja kehittämisjohtaja, tiedottaja ja erityishuollon lakisääteiset tehtävät, kuten erityishuollon johtoryhmä. Erityishuollon johtoryhmä on lakisääteinen yhtymähallituksen alainen toimielin. Se vastaa erityishuolto-ohjelmien tekemisestä, mikäli jäsenkunta ei niitä itse valmistele, ja tekee erityishuoltopäätökset kehitysvammaisten tahdonvastaisesta erityishuollosta. Lisäksi se seuraa ja ohjaa suojatoimenpiteiden ja niihin liittyvän ohjeistuksen toteutumista. Erityishuollon ohjausryhmän ohjauksessa valmistellaan myös yksilölliset palvelutuotteet sekä päätetään niiden sisällöstä ja hinnasta. Toiminnan painopistealueet 2015 Sote-uudistuksen toimeenpanoon valmistautuminen. Kuntayhtymän strategian toteuttaminen. Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto. Asiakas- ja omaisraatien perustaminen ja toiminnan käynnistäminen. Elintarvikkeiden ja ateriapalveluiden kilpailutuksen toteutus. Sähköisten palveluiden jatkokehittäminen sekä toimintojen sähköistämisen jatkaminen. Konsernitason riskienarvioinnin toteuttaminen. Sijaishankinnan selvityksen valmistelu ja päätösten toimeenpano. 23 3 Käyttötalousosa Henkilöstösuunnittelun jatkokehittäminen: henkilöstömitoitus ja työajan käytön suunnittelu. Työympäristön turvallisuuden edistäminen osaamisen kehittämisen kautta: ennakointi, perehdytys ja koulutus sekä jälkihoito. Työ- ja työmatkatapaturmien vähentäminen: tapaturmien tutkinta, tapahtuneesta oppiminen. Henkilöstön työkyvyn ylläpito ja edistäminen: sairauspoissaolojen määrän vähentäminen sekä työkykyriskin varhainen tunnistaminen ja puuttuminen. Viestintäohjelman laatiminen ja jalkauttaminen. Markkinointisuunnitelman laatiminen: jäsenkunnat ja muut tilaaja-asiakkaat, koulutusorganisaatiot sekä alan messut ja tapahtumat. Kehittämisprojektien koordinointi ja priorisointi. Vapaaehtoistoiminnan vakiinnuttaminen Etevan palvelutuotantoa täydentävänä toimintana. Toiminnalliset tavoitteet 2015 Oheisessa taulukossa on esitetty tukipalvelujen ja kuntayhtymän johdon toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015. Tavoite Tavoitetaso Mittari Terveysperusteisten poissaolojen määrän väheneminen 1,5 % Terveystalon ja henkilöstöhallinnon raportit Työ- ja työmatkatapaturmien kokonaismäärän vähentyminen 15 % Terveystalon ja henkilöstöhallinnon raportit Strategian toteutuminen arjessa Strategian toimeenpanosuunnitelman toteutuminen Johdon arvio Strategiset tulosmittarit Vapaaehtoistoiminnan vakiinnuttaminen Vapaaehtoistoiminta on käynnistynyt 5 palvelupäällikön alaisissa yksiköissä Vapaaehtoistoiminnan kumppaneiden määrä Vapaaehtoisten määrä Vapaaehtoistoimintaa hyödyntävien yksiköiden määrä Asiakaspalautejärjestelmän hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Asiakaspalautejärjestelmä on otettu käyttöön eri asiakasryhmissä Toteutettujen asiakaskyselyiden määrä Etevan aktiivinen markkinointi työnantajana sekä asiakaslähtöisenä ja monimuotoisena palveluntuottajana Uudet tai laajentuneet tilaajaasiakkuudet Toteutuneiden suoritteiden määrä Eteva on haluttu työnantaja Kuntakontaktien määrä Hakemukset avointa virkaa/tointa kohden 24 3 Käyttötalousosa Toiminnan tunnusluvut Resurssit 2014 TA 2015 TA 2016 TS 48 572 898 -5 498 645 -4 925 747 46 481 850 -6 189 474 -5 707 624 49 532 600 -6 795 001 -6 262 401 48 534 000 -6 700 000 -6 166 000 4 0 -590 639 -590 639 3 0 -549 902 -549 902 6 85 000 -1 111 604 -1 026 604 6 87 000 -1 100 000 -1 013 000 Henkilöstötoimi Henkilöstö (htv) Tuotot Kulut Kate 20 383 389 -2 295 758 -1 912 369 20 325 000 -2 347 313 -2 022 313 20 311 000 -2 766 732 -2 455 732 20 310 000 -2 700 000 -2 390 000 Talous/tietohallinto Henkilöstö (htv) Tuotot Kulut Kate 24 189 509 -2 612 248 -2 422 739 23 156 850 -3 292 259 -3 135 409 23 136 600 -2 916 665 -2 780 065 22 137 000 -2 900 000 -2 763 000 Tukipalvelut yhteensä Henkilöstö (htv) Tuotot Kulut Kate Kuntayhtymän johto Henkilöstö (htv) Tuotot Kulut Kate 2013 TP Seuraavassa taulukossa on esitetty erityishuollon johtoryhmän toiminnan tunnusluvut. Tunnusluku Päätöskokoukset Erityishuolto-ohjelmat Yksilölliset palvelutuotteet Tahdonvastainen erityishuolto Suojatoimenpiteet TP2013 25 195 13 15 4 133 Lisäksi seurataan tukipalvelujen asiakastyytyväisyyttä. 25 E2014 29 185 13 45 4 100 TA2015 32 200 13 45 4 100 4 Uudenmaan Vammaispalvelut Oy 4 Uudenmaan Vammaispalvelut Oy Toiminnan kuvaus Yhtiön tehtävänä on omistaa, tuottaa, hallita sekä ylläpitää vammaisten asumiseen ja palvelutoimintaan tarkoitettuja kiinteistöjä ja osakehuoneistoja sekä vuokrata niitä edelleen vammaisten asuin- ja palvelukäyttöön konsernin toiminta-alueella. Resurssit Henkilöstö Tuotot Kulut Kate 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 6,5 6,5 6 6 6 8 999 024 7 896 000 8 124 000 8 120 000 8 130 000 -11 382 747 -7 885 852 -8 123 000 -8 119 000 -8 129 000 -2 383 723 10 148 1 000 1 000 1 000 Sarakkeet 2013 TP ja 2014 TA sisältävät Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n ja Pääjärven kiinteistöpalvelut Oy:n luvut yhdistettyinä. 26 5 Tuloslaskelmaosa 5 Tuloslaskelmaosa Vuoden 2017 osalta taloussuunnitelma ei ole laadittavissa, koska sote-uudistuksen vaikutukset Etevan toimintaan eivät ole vielä tiedossa. TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 Myyntituotot Jäsenkunnat Muut ulkoiset asiakkaat Maksutuotot Asuntojen vuokratuotot Muut maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 69 263 357 65 425 738 3 837 619 7 045 563 4 217 919 2 827 644 650 037 162 745 71 092 165 67 601 422 3 490 743 7 258 420 4 544 299 2 714 121 436 938 31 330 65 751 653 62 029 749 3 721 904 6 655 390 4 077 787 2 577 603 319 500 32 500 66 250 000 62 550 000 3 700 000 6 730 000 4 150 000 2 580 000 320 000 0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 77 121 702 78 818 853 72 759 043 73 300 000 -56 344 457 -42 130 121 -8 054 456 -2 261 318 -2 867 848 -1 030 714 -9 330 040 -2 218 811 -481 943 -366 110 -8 503 241 -77 244 602 -58 147 004 -43 713 472 -8 353 339 -2 099 653 -2 808 824 -1 171 716 -8 883 145 -2 204 060 -431 200 -231 990 -8 538 156 -78 435 555 -51 467 969 -40 146 021 -7 923 103 0 -2 369 947 -1 028 898 -9 753 468 -2 029 420 -346 900 -295 721 -8 331 973 -72 225 451 -51 925 000 -40 500 000 -8 000 000 -122 900 383 298 533 592 605 000 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Rahoituskulut 494 802 513 908 -19 106 2 500 15 000 -12 500 7 800 20 000 -12 200 5 000 20 000 -15 000 VUOSIKATE 371 902 385 798 541 392 610 000 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät -410 896 -200 000 -375 518 0 -503 100 0 -600 000 0 TILIKAUDEN TULOS -238 994 10 280 38 292 10 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Kuntien eläkemenoperusteiset maksut Muut henkilösivukulut Vapaaehtoiset henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Kiinteistökulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE 27 -2 395 000 -1 030 000 -9 500 000 -2 050 000 -350 000 -300 000 -8 570 000 -72 695 000 5 Tuloslaskelmaosa TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate/poistot Kertynyt yli-/alijäämä *) 99,8 % 90,5 % -3 201 878 100,5 % 102,7 % -3 191 598 100,7 % 107,6 % -3 153 306 100,8 % 101,7 % -3 143 306 *) Vuoden 2014 tilikauden tulos on ennusteen mukaan selkeästi parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa, joten kertyneen alijäämän arvioidaan pienenevän tilinpäätösvaiheessa tässä esitetystä 28 6 Investointiosa 6 Investointiosa Investointimenojen kokonaismäärä on 811,3 tuhatta euroa, josta palvelutoiminnan osuus on 380,0 ja tukipalveluiden 431,3 tuhatta euroa. Palvelutoiminnan laite- ja kalustehankinnat ovat uushankintoja vuonna 2015 toimintansa aloittaviin asumisyksiköihin sekä lasten ja nuorten lyhyt- ja pitkäaikaisten asumisyksiköiden korvaavia kalustehankintoja. Päiväaikaisen toiminnan käytössä olevat vanhimmat asiakaskuljetuksiin käytettävät ajoneuvot ovat vuodelta 1999, joten niiden kunto edellyttää korvausinvestointeja. Asiakastietojen käsittelyn ja raportoinnin tehostamiseksi hankitaan asiakastietojärjestelmään uusia toimintoja mahdollistavia lisenssejä. Muut pitkävaikutteiset menot kattavat varaukset asianhallintajärjestelmän kehittämiseen sekä palkkatoimintojen uudistamiseen, koska nykyisen palkanlaskentaohjelmiston kehittäminen päättyy vuonna 2014. Hallintoon on varattu 10,0 tuhatta euroa työpaikkatarkastusten yhteydessä esiin nousseisiin ergonomian kehittämistarpeisiin. INVESTOINNIT Palvelutoiminnot Aineettomat hyödykkeet Järjestelmälisenssit Muut pitkävaikutteiset menot Tukipalvelut TA 2015 -421 250 -61 250 -360 000 -421 250 -61 250 -360 000 Aineelliset hyödykkeet Ajoneuvot Muut laitteet ja kalusteet -380 000 -135 000 -245 000 -10 000 -10 000 -390 000 -135 000 -255 000 Investoinnit yhteensä -380 000 -431 250 -811 250 INVESTOINNIT E 2014 TA 2014 TP 2013 Aineettomat hyödykkeet Järjestelmälisenssit Muut pitkävaikutteiset menot 199 816 41 300 158 516 150 000 239 145 150 000 239 145 Aineelliset hyödykkeet Ajoneuvot Muut laitteet ja kalusteet 330 863 221 217 109 646 427 000 345 000 82 000 123 424 75 661 47 763 Investoinnit yhteensä 530 678 577 000 362 569 29 7 Rahoitusosa 7 Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 541 000 Investointien rahavirta Investointimenot -811 250 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Vaikutus maksuvalmiuteen 0 -270 250 Eteva kuntayhtymä perussopimuksen 16 §:ään on vuonna 2014 tehty seuraava lisäys: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. Keva on lähettänyt vuoden 2014 ennakkomaksuja koskevat laskut Etevalle alkuvuodesta 2014, jolloin perussopimuksen muutos ei ollut vielä tullut voimaan. Koska Kevan laskutusjärjestelmässä ei voida hyvittää Etevalle osoitettuja laskuja ja osoittaa niitä uudelleen jäsenkunnille, Keva on suositellut, että Eteva veloittaaedelleen jäsenkunnilta vuoden 2014 ennakkomaksut. Kevan suosituksen mukaisesti Eteva veloittaa vuoden 2014 ennakkomaksut jäsenkunnilta ja hyvittää vastaavan määrän jäsenkunnille niiden vuoden 2014 ostojen suhteessa. Jottei kuntayhtymä ajaudu likviditeettikriisiin, veloitetaan joulukuussa 2014 ennakkomaksut ja hyvityslaskut lähetetään alkuvuodesta 2015 vuoden 2014 laskutustietojen valmistuttua. Näiden maksusuoritusten ajankohta ei ole tarkalleen määriteltävissä, joten toisensa eliminoivina erinä niitä ei ole huomioitu rahoituslaskelmassa. 30 8 Henkilöstösuunnitelma 8 Henkilöstösuunnitelma 8.1 Vakanssit ja niiden kehitys 8.1.1 Vakanssin perustaminen ja lakkauttaminen sekä vakanssin käyttö Vakanssilla tarkoitetaan kuntayhtymään toistaiseksi tai määräaikaisesti perustettua virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää, jonka täyttämistä varten talousarvioon on varattu määräraha. Vakanssien perustaminen ja lakkauttaminen tapahtuu pääsääntöisesti kerran vuodessa toiminta- ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Vakanssin tehtävänimikkeen ja siihen palkatun työntekijän tehtävän tulee vastata toisiaan. Vakanssin täyttöaste voi olla enintään sata silloin, kun sen vakituinen hoitaja tekee täyttä työaikaa. Vakanssin täyttöaste voi olla yli sata vain silloin, kun vakanssia hoitava työntekijä on vuosilomalla, työlomalla tai virkavapaalla ja hänen sijaisekseen on palkattu määräajaksi työntekijä. Vakansseihin perustuva henkilöstösuunnittelu otettiin kuntayhtymässä uudestaan käyttöön vuoden 2012 lopussa. Kesän 2014 aikana vakanssien määrä on täsmäytetty vastaamaan voimassa olevia palvelussuhteita. Jatkossa vastuualueet vastaavat siitä, että vakansseja ei pidetä avoimena puolta vuotta pidempää aikaa, vakansseja ei ylitäytetä, vakanssi ja sitä hoitamaan palkatun tehtävä vastaavat toisiaan ja että tarpeettomat vakanssit esitetään vuosittain lakkautettaviksi. 8.1.2 Vakanssin perustaminen toimintavuoden aikana Uuden vakanssin perustaminen toimintavuoden aikana on poikkeustilanne, jota ei ole voitu ennakoida toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä. Vakanssin täyttöön tarvittava määräraha ei tällöin sisälly hyväksyttyyn talousarvioon. Muutostarve voi johtua toiminnassa, asiakkaiden määrässä, asiakkaiden tuen tarpeessa tai henkilöstön osaamistarpeessa tapahtuneista muutoksista. Muutos voi tarkoittaa toistaiseksi voimassa olevaa tai määräaikaista, kokoaikaista tai osa-aikaista henkilöstömäärän lisäystä tai vähennystä. Ennen uuden vakanssiesityksen valmistelua vastuualueella selvitetään: - Sisäiset henkilöstöratkaisut Henkilöstön siirtyminen yksiköstä toiseen Avoimet vakanssit Osa-aikaista työtä tekevien halukkuus työajan lisäämiseen Osatyökykyisten työntekijöiden mahdollisuus työajan lisäämiseen Työkiertoon halukkaat Syntyvien kustannusten kattaminen Mikäli toimintavuoden aikana päädytään uuden vakanssiesityksen valmisteluun, perusteluista tulee ilmetä: - Millaisesta asiakasmäärän tai asiakkaan tuen tarpeen muutoksesta on kyse Millaisesta osaamistarpeen muutoksesta on kyse Millaisesta toiminnassa tapahtuvasta muutoksesta on kyse, esimerkiksi projektin tai hankkeen käynnistäminen Onko tarve määräaikainen vai pysyvä Onko tarve kokoaikainen vai osa-aikainen Miten syntyvät kustannukset katetaan 31 8 Henkilöstösuunnitelma 8.1.3 Vakanssipankki Perusvakanssien lisäksi voi syntyä tilanteita, jossa tarvitaan vakanssipohja käyttöön määräajaksi. Toiminnan joustavuuden varmistamiseksi perustetaan vakanssipankki, josta vastuualueet voivat varata käyttöönsä vakanssin määräajaksi. Vakanssi palautuu vakanssipankkiin määräajan umpeuduttua. Vakanssipankkia hallinnoi henkilöstötoimi. Esimerkkejä vakanssipankin vakansseista ovat oppisopimusvakanssit, projektien toteuttamista varten tarvittavat vakanssit sekä vakanssit henkilöstön palkkaamiseen asiakkaiden yksilöllisten tuotteiden toteuttamista varten. Oppisopimuksen taustalta vapautunut vakanssi siirretään vakanssipankkiin oppisopimuksen ajaksi. Vakanssipankkiin siirtyvät yli vuoden täyttämättöminä olleet vakanssit. Jos täyttämätöntä vakanssia ei ole käytetty kahteen vuoteen, vakanssi esitetään lakkautettavaksi. Mikäli toimintavuoden aikana päädytään esittämään vakanssin käyttöönottoa vakanssipankista, perusteluista tulee ilmetä: - Millaisesta asiakasmäärän tai asiakkaan tuen tarpeen muutoksesta on kyse Millaisesta osaamistarpeen muutoksesta on kyse Millaisesta toiminnassa tapahtuvasta muutoksesta on kyse, esimerkiksi projektin tai hankkeen käynnistäminen Kuinka pitkästä määräaikaisuudesta on kysymys Onko kyse vakanssista, joka on siirretty vakanssipankkiin oppisopimuksen ajaksi Onko tarve kokoaikainen vai osa-aikainen Miten syntyvät kustannukset katetaan Oheisessa taulukossa on esitetty vakanssipankissa 1.1.2015 olevat vakanssit. Ohjaaja taso 1 -vakanssit on siirretty vakanssipankkiin niistä yksiköistä, joissa on voimassa oppisopimusopiskelijan työsopimus. VAKANSSIPANKKIIN SIIRRETYT JA PERUSTETUT VAKANSSIT 1.1.2015 Yhteensä Sairaanhoitaja, taso 1 8.1.4 2 Avustaja 2 Ohjaaja, taso 1 55 Ohjaaja, taso 2 2 Hoitaja, taso 3 3 Ohjaaja, taso 3 3 Fysioterapeutti 1 Projektityöntekijä 1 Projektipäällikkö 1 Yhteensä 70 Rekrytointi Etevassa rekrytoinnista vastaavat rekrytoiva esimies ja vastuualuejohtaja. Prosessi käynnistyy suunnitellusti ja ennakoidusti rekrytointitarpeen arvioinnilla. Rekrytoinnin onnistumista varmistavat päivitetty kuvaus täytettävän tehtävän sisällöstä, tarvittavasta työpanoksesta, tehtävään valittavalta edellytetystä osaamisesta, prosessin eri vaiheiden toteuttamisesta ja henkilöstökustannusten kattamisesta. Rekrytointitarvetta arvioitaessa varmistetaan, haluaako joku työnantajan aloitteesta osaaikatyötä tekevä ja tehtävään sopiva henkilö lisätä työaikaansa. Eläköitymisen yhteydessä arvioidaan, onko uudelle rekrytoinnille tarvetta, vai voidaanko tehtäviä suunnitella uudelleen, ja- 32 8 Henkilöstösuunnitelma kaa tai lakkauttaa. Rekrytointilupakäytäntö on ehdoton, ja vain toimitusjohtaja voi antaa rekrytointiluvan toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin. 8.1.5 Vakanssien kehitys Vakanssien kehitys vuosina 2014 – 2017 on esitetty kuvassa 2. Vakanssien määrä vähenee vuonna 2015 rakenteellisten ja organisaatiomuutosten sekä vakanssitarkistuksen johdosta. Vuonna 2014 toteutetun vakanssitarkistuksen tavoitteena oli poistaa käytöstä pitkään täyttämättöminä olleet vakanssit sekä huomioida organisaatiouudistusten vaikutukset vakansseihin. Vakanssitarkistuksessa lakkautettiin 99 vakanssia. Organisaatiouudistusten myötä muutettiin 103 vakanssin tehtävänimike. Edellä mainitut muutokset on esitetty vuoden 2014 kohdalla. Vuodelle 2015 esitetään 11 uuden vakanssin perustamista, joista 10 tulee sijoittumaan syyskuussa käynnistyviin uusiin yksiköihin, sekä kuuden vakanssin lakkauttamista. Vuoden 2015 alussa vakanssimäärä on 1 159 ja vuoden 2016 osalta arvio on 1 164. Vakanssien kehitys 2014 - 2017 1400 95 1300 99 103 1354 100 80 70 1160 1200 54 48 60 1164 1164 40 1100 7 16 11 21 12 2 0 1 0 2016 2017 1000 16 20 0 2014 2015 Toiminnan siirto Lahti/Aava Vakanssipankkiin siirtyvät Lakkautettavat Nimikemuutokset / Uudet vakanssit Eläkeiän (63 v) saavuttaminen Täytetään Vakanssien määrä Kuva 2. Vakanssien kehitys vuosina 2014 – 2017 8.1.6 Rakenteelliset muutokset 2015 Vuoden 2015 alussa Nastolan, Orimattilan ja Hollolan asumispalveluyksiköt sekä Nastolan päiväaikainen toiminta ja Hollolan liikkuva päiväaikainen toiminta siirtyvät Lahden kaupungin toiminnaksi. Orimattilan päiväaikainen toiminta puolestaan siirtyy peruspalvelukeskus Aavan toiminnaksi. Siirto tarkoittaa 95 vakanssin vähenemistä. Keväällä 2015 käynnistyvän Kellokosken päiväaikaisen toiminnan yksikön henkilöstöratkaisut tapahtuvat sisäisinä siirtoina. Syksyllä 2015 käynnistyy kahden uuden asumisyksikön toiminta Vihdissä ja Lohjalla. Toimintaa varten tullaan esittämään 16 uuden vakanssin perustamista, lisäksi tehdään 4 vakanssin siirto kustannuspaikalta toiselle. 33 8 Henkilöstösuunnitelma Kuntien eläkevakuutuksen ennakkoilmoituksen perusteella vuosina 2014 - 2023 Etevasta siirtyy vanhuuseläkkeelle 255 henkilöä. Vakanssien kehityksen mukaan Etevassa eläkeiän (63 vuotta) saavuttaa vuonna 2015 48 työntekijää, vuonna 2016 16 ja vuonna 2017 21. Eläköityvien työntekijöiden tilalle suunnitellaan pääsääntöisesti uusien työntekijöiden rekrytointia. Kuva 3. Kevan ennakkoilmoitus alkavista vanhuuseläkkeistä 2014 – 2023 8.2 Henkilötyövuosien kehitys Vakinaisen henkilöstön henkilötyövuosien määrän arvioidaan vähenevän 8,9 % ja määräaikaisen henkilöstön 13,2 % vuoden 2015 aikana, joten henkilötyövuosien määrän ennakoidaan vähentyvän kokonaisuudessaan 9,9 %. Ulkopuolisen sijaishankinnan sijaan edistetään henkilöstön sisäistä liikkuvuutta. Oppisopimusopiskelijat ja työllistämistuella palkatut on huomioitu määräaikaisen henkilöstön määrässä. HENKILÖTYÖVUODET AMMATTIRYHMITTÄIN Toteuma 2013 Vakituiset Lääkärit ja hammaslääkärit Toteuma 1.1.–30.6.2014 Määräaikaiset Vakituiset Suunnitelma 2016 Vakituiset Vakituiset Määräaikaiset Määräaikaiset 0,5 1,0 0,0 0,0 0,0 Sosiaalityöntekijät 3,4 1 2 5,0 1,0 5,0 1,0 Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö 9,8 1 5,5 16,0 1,0 16,0 1,0 135,6 12,3 67,6 5,9 110,3 10,9 115,3 11,9 760,4 291,7 386,1 137,4 700,1 266,1 695,1 262,1 121,3 38,9 61,5 17,5 107,2 20,4 105,6 17,6 HTV yhteensä 1031,5 344,9 523,2 160,8 939,6 299,3 937,0 293,5 – Palkattomat poissaolot -155,1 -10,4 -81,4 -6,2 -141,4 -9,1 -141,0 -8,9 – Palkalliset poissaolot -182,0 -36,8 -78,3 -13,9 -166,2 -32,0 -165,7 -31,4 12,7 12,4 7 Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sosiaali- ja terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö Lisä- ja ylityöt 1 Määräaikaiset Suunnitelma 2015 Alle 13 pv. lyhytaikaiset sijaisuudet Ostopalvelusijaisuudet Nettotyöpanos yhteensä 707,1 5,2 10,9 11,5 10,9 11,4 34,8 13,1 0,0 27,0 0,0 24,0 41 28,4 3,0 36,8 0,0 43,4 187,4 645,9 333,7 641,1 331,9 385,9 370,5 Kuva 4. Henkilötyövuosien ja nettotyöpanoksen kehitys 2013 – 2016 34 8 Henkilöstösuunnitelma HTV yhteensä (ns. bruttotyöpanos): Työntekijöiden koko vuoden palveluksessaolopäivistä koostuva henkilötyövuosien määrä. Osa-aikainen henkilöstö on muutettu henkilötyövuosiksi osa-aikaprosenttia vastaavasti. Nettotyöpanos: Henkilötyövuosien määrästä on vähennetty palkattomat ja palkalliset poissaolot. Nettotyöpanokseen on lisätty tehdyt lisä- ja ylityöt, alle 13 päivää kestävät lyhytaikaiset sijaisuudet sekä ostopalvelusijaisten määrät. Vuoden 2017 osalta henkilöstösuunnitelma ei ole laadittavissa, koska sote-uudistuksen vaikutukset Eteva kuntayhtymän toimintaan eivät ole vielä tiedossa. 8.3 Osaamisen kehittäminen Osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä kyky ja halu uudistua ovat Etevan kriittisiä menestystekijöitä. Tämä edellyttää kehityshakuista johtajuutta ja esimiesosaamista. Osaaminen on tietojen ja taitojen monipuolista käyttöä ja soveltamista. Osaamisesta kertoo myös kyky organisoida työtä, työskennellä ryhmässä, arvioida omaa toimintaa ja osaamista sekä kyky joustaa. Osaaminen on keskeinen hyvinvoinnin osatekijä. Osaaminen on jaettu: 1. perusosaamiseen, 2. kriittiseen / ydinosaamiseen 3. tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen Perusosaamisella tarkoitetaan taitoja, jotka ovat alalla välttämättömiä kynnyskykyjä. Näitä ovat ammattiin ja tehtävään liittyvät teoreettiset tiedot ja käytännön taidot. Kriittinen osaaminen perustuu Etevan strategiaan. Kriittinen tai ydinosaaminen tarkoittaa niin kutsuttuja ydinkykyjä, jotka takaavat palvelun laadun ja vaikuttavuuden. Tulevaisuusosaaminen on tietoista, suunniteltua ja systemaattista työtä, jossa huomioidaan tulevaisuus ja asiakkaiden tarpeet. Osaamisen johtamisen prosessi on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Osaamisen johtamisen prosessi 35 8 Henkilöstösuunnitelma HRM-järjestelmä on keskeinen väline täydennyskoulutuksen seurannassa ja raportoinnissa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrästä sekä keskiarvoluku koulutuspäivien määrästä henkilöä kohden. TÄYDENNYSKOULUTUSTEN OSALLISTUJAMÄÄRÄT JA KOULUTUSPÄIVÄT 2010 2011 2012 2013 1420 1434 1472 1364 1125 1186 1699 1900 0,8 0,8 1,2 1,4 Sisäiset täydennyskoulutuspäivät - - - 2800 Ulkoiset täydennyskoulutuspäivät - - - 550 Yhteensä - - - 3350 Koulutuspäivää / työntekijä - - - 2,5 Henkilöstömäärä OSALLISTUJAT KOULUTUKSIIN Osallistujat Koulutuskertaa / työntekijä TÄYDENNYSKOULUTUSPÄIVÄT 36 37 38 39 Eteva kuntayhtymä PL 43 (Karhukuja 1) 04601 Mäntsälä p. 020 692 100 f. 020 692 111 [email protected] www.eteva.f
© Copyright 2024